PÄIHTEET JA ITSETUNTO JUKKA OKSANEN 2015

Transkriptio

1 PÄIHTEET JA ITSETUNTO JUKKA OKSANEN 2015

2 Riippuvuuden, itsetunnon ja epävakauden tarkastelua Riippuvuustoiminta on sinällään epävakaata, mutta sisäisesti johdonmukaista > oikeaan olotilaan on päästävä ä säännöllisesti. Persoonan epävakaus altistaa riippuvuuteen. Molempia esiintyy erilaisina ja eriasteisina. Aina ei kumpaakaan ole diagnosoitu ja ne esiintyvät joko elämäntapana tai piirteenä, mutta useimmiten kietoutuneina yhteen. Epävakaus ja riippuvuustoiminta ruokkivat toisiaan ja sosiaalinen elämä rakentuu alakulttuureissa, joissa epävakautta vahvistetaan. Tähän liittyy itsetunnon rakentuminen päihde ehtoisesti. ehtoisesti Mikä tulisi olla hoidon painopiste?

3 Kietoutuma elämäntilanne elämäntapa ä riippuvuustoiminta henkilökohtainen tietojen käsittely persoonan häiriöt iöt ja voimavarat sosiaalinen ympäristö köyhyys tuen enpuute

4 RIIPPUVUUS

5 Päihderiippuvuuteen vaikuttavia tekijöitä 1. Yhteiskunnalliset ja kulttuuritekijät, ennen kaikkea aineen hinta, saatavuus ja käytön suotavuus. 2. Geneettinen perimä, psyyken rakenne ja alttius päihteenkäyttöön. 3. Sosiaalinen perimä, vastavuoroisuuden laatu ympäristön kanssa. 4. Päihdeaineen vaikutus, aine aiheuttaa toistuvassa käytössä aivojen toimintaan muutoksia.

6 Päihteiden käyttö 1. Hallittua 2. Holtitonta 3. Pakonomaista Kokeilukäyttö (ensimmäiset kosketukset) > Toimivakäyttö (saunaolut, ruokaviini, biletykset, opiskeluaika) > > Riskikäyttö (käytön säännöllistyminen ja merkityksen kasvu) > Haitallinenkäyttö (aikeksienilmaant (vaikeuksien ilmaantuminen) minen) > > Riippuvuus (käyttö tulee pakonomaiseksi)

7 Patologinen riippuvuus Addiktiivinen käyttäytyminen y y on toistuvaa, ylenmääräistä ja sen tahdonalainen säätely tuottaa usein voittamattomia vaikeuksia. Toimintaan liittyy voimakasta sisäistä halua tai pakkoa. Toisin kuin muihin pakkotoimintoihin, i t ihi addiktioon liittyy ainakin aluksi voimakkaita it mielihyvän tuntemuksia. Sietokyky kasvaa ja lopetusyritykset epäonnistuvat, toiminnasta tulee yy j p y y p, salaisuus, josta on pakko valehdella.

8 Flow tila ja riippuvuus Ihmisen keskittyessä täydellisesti toimintaan, jonka hän osaa ja hallitsee, syntyy flow tila. Siinä tilassa kaikki natsaa, homma sujuu ja kehon ja mielen valtaa onnistumisen tunne. Useimmiten it tämän ä tit taitomäärän äää saadakseen, dk on täytynyt t t harjoitella ja ponnistella ja sitten kaikki sujuu kuin itsestään ja tuottavaa tulosta syntyy. Riippuvuustoiminta sen sijaan on näennäistaito, joka alussa auttaa tuloksiin, mutta vie lopulta tulokselta arvon. O k fl til tä d lli i l til lli j t ii t i i t Onko flow tila täydellisen mielentilan malli, jota riippuvuustoiminta tavoittelee?

9 Päihderiippuvuus Päihderiippuvuudessa on monta polkua hyvin nuorena addiktoituneet (13 20 v) työelämän alkoholinkäyttö (20 60 v) eläkeiän elämänmuutokset (60 80 v) Kaikissa tapauksissa riippuvuustoiminta asettuu osaksi persoonallisuutta ja arkea. Riippuvuustoiminta alkaa vaikuttaa monipuolisesti kaikkiin toiminnan osatekijöihin. Voiko päihderiippuvuuskehitystä tutkia samalla mallilla kaikilla poluilla?

10 Riippuvuus asettuu toiminnanohjauksen eri osiin Toiminta ajattelu Ajattelu tunne elämä Tunne elämä Kehollisuus kehollisuus Sosiaalisuus Arvomaailma sosiaalisuus Minäkuva arvomaailma minäkuva

11 Riippuvuus asettuu toiminnanohjauksen eri osiin Ajattelu kaavamaistuu ja uskomusten ja magian osuus ajattelussa kasvaa. Kriittinen tieto ahdistaa. Tunne elämän ä toimintaan i t tulee aine ehto ja voimakas rakkaussuhde aineeseen tai toimintaan. Keho alkaa kehittää toleranssia ja mukautuu herkistymään mielihyvän tuotantoon. Sosiaalinen elämä halkeaa ja salailu muuttuu välttämättömäksi, ystäväpiiri tiivistyy ja alkaa tukea päihdeajattelua, alakulttuurin jäsenyys kehittyy. Arvomaailma mukautuu käyttäjäystävälliseksi. Oikea ja väärä ovat suhteellisia käsitteitä. Mi äk li id tit tti lk k t k i itih lh k t j Minäkuva eli identiteetti alkaa rakentua vapaaksi, irti holhouksesta ja muiden mielipiteistä. Tosiasiassa syntyy päihteenkäyttäjän identiteetti.

12 ITSETUNTO

13 Itsetunto on käsitys itsestä ITSETUNTO 1. Itsetietoisuus on neutraalia itsen havaitsemista. 2. Itsetuntemus on tietoisuutta heikkouksista ja vahvuuksista. 3. Itsearvostus on itsensä arvokkaana pitämistä. MINÄKÄSITYS 1. Reaaliminäkäsitys kuvaa millaisena pitää itseään. 2. Ihanneminäkäsitys kuvaa pyrkimystä parempaan minään. 3 Normatii inen minäkäsit s k aamillaisena ksilön mielestä m t 3. Normatiivinen minäkäsitys kuvaa millaisena yksilön mielestä muut häntä pitävät ja mitä odottavat.

14 Itsetunto on luottamusta Itsetunto t t = luottamus omiin kkihi kykyihin ja siihen, että voi vaikuttaa omaan elämäänsä ja ympäristöönsä. Hyvä itsetunto = positiiviset käsitykset itsestä ovat voitolla. Huono itsetunto = negatiiviset käsitykset itsestä ovat voitolla.

15 Minuus tuotetaan (Erkkilä 2006) Minuus eli minäkokemus: 1. Oman psyyken mielikuvista muodostetut kokemukset. 2. Oman ruumiin havaittu kokemus = kehominuus. 3. Vuorovaikutuksesta sisäistetyt mielikuvat = sosiaalinen minuus. Minuuden tuottaminen > pyrkimys ylläpitää eheää tuntua itsestä. Minuutta ylläpidetään aktiivisesti suojaamalla sitä y p j ristiriidoilta, esim. vierailta aatteilta tai kipeältä tosiasialta.

16 Mahdollisuudet suojella minuutta 1. Alkeelliset puolustusmekanismit: hyökkääminenjaeristäminen eristäminen = torjunta, mitätöiminen, kieltäminen. 2. Takertuminen johonkin (riippuvuus). 3. Psyykkisen työ: kehittyneet puolustusmekanismit asioiden kohtaaminen havainnoimalla. havainnoista i nousevien tulkintojen t laajentaminen. mahdollisuus hyväksyä todellisuus.

17 Itsetunto rakentuu ja elää Ympäristö Itsetunto Ydinminä: kehominä + psyyke

18 Päihde nousee merkittäväksi Päihdeitsetunto Itsetuntoa ylläpitävä toiminta ystävät, perhe, työ, harrastus arvojen mukainen elämä Päihde itsetunto arvoristiriita, epävakaus katkeavat ihmissuhteet, yksinäisyys, päihteen tuoma lohtu Itsetuntoa ylläpitävätoiminta toiminta

19 Mentalisaatio (Larmo 2010) Kyky erottaa oma mieli muiden mielistä sekä kyky erottaa oman mielen todellisuus ulkoisesta todellisuudesta. Ilman mentalisaatiokykyä k ei voi ennakoida omia ja toisten reaktioita, eikä säädellä tunnetilojaan. Puutteellinen mentalisaatiokyky yytekee elämän arvaamattomaksi ja hillittömäksi. Kyky mentalisaatioon kehittyy, kun lapsi omaksuu vanhemman mielessä syntyneenkuvan omasta mielestään, omista kokemuksistaan ja ydintarpeistaan ja saavuttaa siten kyvyn omien tunteiden säätelyyn. Psyykkinen ekvivalenssi tarkoittaa sitä, että lapsi ymmärtää omat sisäiset kokemuksensa ja ulkoisen todellisuuden samaksi. Aikuisena tämä koetaan häiriöksi, jossa sisäinen kokemus vuotaa ulos.

20 Sisäinen vuotaa ulos Potilas on altis voimakkaita tunteita herättävissä tilanteissa palaamaan kokemisen tapaan, jossa sisäinen ja ulkoinen todellisuus eivät erotu. Silloin hän tulkitsee toisen aikeet sen perusteella, miltä ne hänestä itsestään tää tuntuvat t t> projektio. jkti Syntyy mielivaltaisia havaintoja, tulkintoja ja johtopäätöksiä, ihmissuhteet hankaloituvat. Tunteet aiheuttavat ahdistusta, pelkoa ja ongelmatoimintaa ja vahvistavat riippuvuutta.

21 Epävakaus ja minäkäsityksen häiriöt Puutteellinen mentalisaatio ja tunnesäätely tuottaa epäonnistuneita kokemuksia ja heikentäviä itsehavaintoja. Arvostetuksi tulemisen tunnistuksesta tulee erittäin herkkä. Keskustelukumppanin eleet ja puheen sävyt korostuvat silloin, kun emotionaalisesti haavoittunut tulkitsee tilannetta. Asiakas on heikoilla vallan ja tunne elämän herkkyyden suhteen. Itsetunto on korostuneesti ympäristön merkkien varassa. Työntekijän tunnetaidot ovat ratkaisevia ymmärryksen syntymiseksi.

22 TERAPEUTTINEN ALLIANSSI (yhteistyösuhde) Tarkoittaa työntekijän ja asiakkaan välistä positiivista tunnesidettä. Tarkoittaa molemminpuolista uskoa, kunnioitusta, pitämistä ja huolenpitoa. Saa aikaan tunteen kumppanuudesta työntekijän ja asiakkaan välillä. On työntekijän ja asiakkaan välisen suhteen tietoinen ja tarkoituksellinen osatekijä. (Adam Horvath 2001)

23 Ihminen ottaa neuvot läheltä Pääseekö työntekijä neuvonantajaksi? Yyy

24 Potilas/asiakas tuntee auttavan kehyksen? 1. Suopea ympäristö 2. Johdonmukainen toiminta 3. Ongelmanratkaisuapu 4. Sopimuskulttuuri

25 Riippuvuuden hoito 1) Potilaaseen tutustuminen ja hyvän yhteistyösuhteen rakentaminen. 2) Potilaan elämäntapaan tutustuminen: tyypillinen päivä ja arkiviikko, elämänarvot ja unelmat, elämäntapa ja koko elämäntarina. 3) Asiakkaan vahvistaminen hänen kertomukseensa viitaten. Asiakkaan arvoissa ja toiminnanohjauksessa on paljon pätevää, koska sen avulla hän on pystynyt y y elämään edes jotenkin. 4) Muutosaiheen nousu keskusteluun. Onko elämäntavassa jotain häiriötä aiheuttavaa? Tulisiko jonkin asian muuttua? Puheeksiotto ja siitä seuraavat keskustelut > hyväksyminen. 5) Muutostoiminnan kehittely. Miten muutosaihe muotoillaan toiminnaksi, joka asettuu jokaiseen päivään ja viikkorytmiin. Mitä asioita (täsmällisesti) tehdään toisin ja milloin? Voidaanko niitä mitata? 6) Seurantakeskustelut: ajattelun, tunne elämän, kehon, sosiaalisuuden, arvomaailman ja minäkuvan vaikutus toimintaan.

26 Nokian kaupungin mielenterveys ja päihdepalvelujen näkökulmia: Kari ilöf, ylilääkäri i Aila Nyberg Kork, sosiaalityöntekijä

27 MIELENTERVEYS JA PÄIHDEHÄIRIÖN ALKUKARTOITUS TULOSYY Lähetteen syy Odotukset, toiveet, tavoitteet, motivaatio, muutoshalu ja sen mahdolliset esteet SOSIAALINEN TILANNE Perhesuhteet ht t (lapsuuden perhe, lapsuus, lastensuojelukokemukset, l k k t siviilisääty, iili erot, menetykset ja traumat sekä alaikäiset lapset) Koulutus (peruskoulutus, ammatillinen koulutus, armeija) Työ (ammatti ja työhistoria) Asuminen Ti Toimeentulo tl j/ti ja/tai velat lttili tai lainatja raha asioiden id hoito Perheenjäsenten tapaaminen Sosiaaliset verkostot Viranomaisverkostot

28 MIELENTERVEYS JA PÄIHDEHÄIRIÖN ALKUKARTOITUS PSYYKKINEN JA FYYSINEN TERVEYDENTILA Sairaus ja hoitohistoria Nykyinen oirekuva (psykoottiset tai itsetuhoiset oireet, mieliala ja sen vaihtelu, vuorokausi ja unirytmi sekä oireiden vakava asteisuus) Psyykkisen voinnin arvio (mm. BDI) Somaattiset sairaudet ja hoitotasapaino (kuka vastaa hoidosta) TOIMINTAKYKY Arjenhallinta (ruokahuolto, itsestä huolehtimisen taidot, kotityöt, asiointitaidot, vapaa ajanvietto) Tukipalvelut (kotihoito, perhetyö, vammaispalvelu, vapaaehtoistyö)

29 MIELENTERVEYS JA PÄIHDEHÄIRIÖN ALKUKARTOITUS PÄIHTEIDENKÄYTTÖ Käyttöhistoria (varhaisanamneesi, ongelmakäyttö, käyttö viimeisen vuoden ja kuukauden aikana) Nykyinen päihteidenkäyttötapa: Käyttöannokset, käyttötiheys, aine ja tauot käytössä tarkasti Päihdearviointi (AUDIT, SADD, SDS) Rikosoikeudelliset seuraamukset Päihdehoidot LÄÄKEHOITO Käytössä olevat lääkkeet, annostus ja käytön säännöllisyys STATUS Havainnoi potilaan ulkonäkö, ilmeikkyys, tunnetilat ja kontaktissa olo. Pyydä lupa vanhojen potilas tai asiakaskertomusten tilaamiseen Pyydä lupa vanhojen potilas tai asiakaskertomusten tilaamiseen organisaation ulkopuolelta.

30 ARVIOINTIA PÄIHDETYÖN NÄKÖKULMASTA Yhdessä työskentely edellyttää kumppanuuteen perustuvaa verkostotyötä sekä lääke ja hoitotieteellisen sekä sosiaalityön osaamisen yhdistämistä ja jaettua asiantuntijuutta. Mielenterveys ja päihdetyöhön erikoistuneet moniammatilliset tiimit ovat tärkeitä, mikä turvaa erityisesti päihdetyön sisällönmäärittelyäjavähentää päihdepalveluiden marginalisoitumisriskiä. Vaatii kahden erilaisen toimintakulttuurin (ajanvaraus Vaatii kahden erilaisen toimintakulttuurin (ajanvaraus lähete käytännöt) ja tietojärjestelmien yhteensovittamista.