MITÄ UUTTA PALVELUOHJAUS TUO ASIAKASTYÖHÖN? Aluksi

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "MITÄ UUTTA PALVELUOHJAUS TUO ASIAKASTYÖHÖN? Aluksi"

Transkriptio

1 MITÄ UUTTA PALVELUOHJAUS TUO ASIAKASTYÖHÖN? Aluksi Miksi palveluohjausta tarvitaan on koko tämän toiminnan keskeinen kysymys. Miksi eivät jo olemassa olevat palvelujärjestelmät kykene varmistamaan asiakkaan keskeistä huomioimista päätöksenteossa ja miksi asiakkaalle on niin ongelmallista rakentaa hyvin toimivaa kokonaisvaltaista palvelupakettia. Miksi asiakkaan omaiset niin usein kokevat olevansa kovin yksin vaikka asiakkaalla näyttää viranomaisten näkökulmasta olevan hyvin toimivat ja kattavat palvelut. S Tutkijoista Tom Arnkil ja Esa Eriksson ovat omalta osaltaan pyrkineet vastaamaan tähän kysymykseen. Heidän mukaansa palvelujärjestelmämme ovat rakentuneet fordistis-taylorilaisen, ositetun työn järjestelmän varaan. Tällä järjestelmällä pystytään hyvin vastaamaan massapalveluiden tuottamiseen mutta se toimii huonosti kun on kysymys asiakkaista, jotka tarvitsevat monia palveluita samanaikaisesti ja/tai räätälöityjä palveluita. Juuri tämä asiakasryhmä on monimutkaistuvassa yhteiskunnassa jatkuvasti lisääntymässä. Monia palveluita samanaikaisesti tarvitsevan asiakkaan tilannetta voi katsoa myös organisaatioteorian kautta. Sen mukaan jokainen erillinen palvelujärjestelmä on itseviittaava, mikä tarkoittaa sitä, että se hallitsee kutakuinkin oman reviirinsä, sen päätöksenteon, palvelutuotannon, ongelmanmäärittelyn jne. Ongelmia tulee kun siirrytään yhdestä järjestelmästä toiseen tai kun liikutaan eri järjestelmien rajapinnoilla tai rajasysteemeissä. Toisen järjestelmän näkökulmasta asiakkaan ongelmat saattavatkin näyttää aivan erilaisilta ja järjestelmien välistä yhteistyötä eivät sido mitkään yhteiset säännöt tai rakenteet. Yhteistyöstä muodostuu tästä syystä vapaaehtoistyön kaltaista, sitä syntyy jos on henkilökohtaista halua, siihen ei voi pakottaa. Systeemien rajoilla, rajasysteemeissä, saattaa kuitenkin syntyä aivan uusia luovia näkökulmia ja ratkaisuja asiakkaan ongelmiin ja tilanteisiin, kuten mm. Jaakko Seikkula on osoittanut. Arnkil ja Eriksson ovat myös osoittaneet miten mahdotonta edes on ajatella, että asiakkaan tilanteelle voisi olla yhteinen ongelmanmäärittely, kaikilla on omaan kokemukseensa tai koulutukseensa perustuva näkökulma, kenelläkään ei voi olla lintuperspektiiviä. Eri perspektiivit ja näkökulmat vaihtelevat myös ajassa. Ensinnäkin siitä syystä, että vallassa olevat muotiteoriat vaihtelevat. Esimerkiksi neljäkymmentä vuotta sitten äidit taivuteltiin luovuttamaan kehitysvammaiset lapsensa laitokseen, tänään samoja jo aikuistuneita lapsia ollaan asiakaskeskeisyyden nimissä kotiuttamassa kotikuntiinsa. Toiseksi myös asiakas joutuu tekemisiin eri ongelmanmäärittelyjen kanssa siirtyessään yhdestä palvelumuodosta toiseen, kukaan ei ole häntä saattamassa tai toimi hänen punaisena lankanaan seikkailussa palvelujärjestelmästä toiseen. Yhteenvetona voidaan todeta, että palveluohjausta tarvitaan kahdesta syystä, jotka myös osittain liittyvät toinen toisiinsa. Ensinnäkin tarvitaan henkilöä, joka on nimellisesti vastuussa juuri tästä asiakkaasta, koska yksittäinen hoitosysteemi siihen edellä mainituista syistä harvoin kykenee. Toiseksi tarvitaan palveluiden koordinoimista, niiden toteutumisen ja toimivuuden valvomista sellaisen henkilön toimesta, jolla on valtuutus toimia niissä järjestelmissä, joilta asiakas saa palveluita. Palveluohjauksessa nämä henkilöt yhdistyvät yhdeksi ja samaksi: asiakaan palveluohjaajaksi.

2 Puutteellisesti toimiva palvelutuotanto Alussa esitetyt näkökohdat perustelivat palveluohjauksen käyttöönottoa. Sipilä ja Ala-Nikkola (1996) ovat palveluohjausta käsittelevässä artikkelissaan laatineet listan niistä palvelujärjestelmien ongelmista joihin palveluohjauksella ehkä voitaisiin vaikuttaa. - Palvelut ja etuudet ovat joustamattomia eivätkä vastaa yksittäisten henkilöiden tarpeita. Räätälöinti ei toimi. - Palveluita ei kohdenneta eniten tarvitseville, kun taas vähemmän tarvitsevat voivat saada niitä suhteellisesti enemmän - Palvelutarpeiden muutoksia ei seurata, vaikka tarve loppuisi tai kasvaisi - Palvelutuottajat eivät tiedä toistensa toiminnasta, eivät pysty valitsemaan edullisimpia palveluratkaisuja, eivätkä sovita palveluita järkevästi yhteen yksittäisen henkilön näkökulmasta. - Asiakkaan eri järjestelmistä saatavien palveluiden kokonaisuus jää usein hahmottumatta. - Rahoittaja ei käytä niukkoja resursseja harkitusti eikä ole edes selvillä vaihtoehtojen kustannuksista tai toimivuudesta. - Vastuita on vaikea määrittää, sillä kukaan nimenomainen henkilö ei ole vastuussa kenenkään asiakkaan palvelukokonaisuudesta. - Palvelut eivät tue riittävästi kotona asumista ja informaaleja hoivaajia. Tätä vuonna 1996 laadittua listaa voi tietenkin kommentoida ja täydentää. Tutkijoiden esittämä toinen kohta on tärkeä, koska se puoltaisi palveluohjauksen käyttöönottoa juuri palveluista syrjäytyneiden ja yksinäisten asiakkaiden kohdalla. Esimerkiksi psykiatrian näkökulmasta vaikuttaa siltä, että juuri kaikista vaikeavammaiset syrjäytyvät psykiatrian palveluista ja joutuvat normaalin kodinhoidon varaan. Samoin ulkomaiset tutkimukset viittaavat siihen, että koulujen erityisluokat palvelevat parhaiten kaikista lievemmistä ongelmista kärsiviä lapsia eikä nimenomaan niitä oppilaita, joille erityisluokka on tarkoitettu. Vaikeasti autettava asiakas saa ehkä palveluita vähiten tai ei kykene niistä hyötymään. Tutkijoiden esittämä neljäs kohta voitaisiin myös täydentää toteamuksella ettei kukaan tosiaan vastaa palveluiden toteutumisesta, toimivuudesta tai yhteensovittamisesta. Listaa voisi myös täydentää toteamuksella että asiakas helposti saa erilaisia vähemmän tärkeitä, palveluita kun yhtä tärkeää palvelumuotoa. Tämä on käynyt ilmeiseksi esim. Norjan mielenterveystyön palveluohjauskokeilussa (esim. Suominen 2002). Samoin näyttäisi myös siltä, että kriisit käynnistävät palvelujärjestelmän aktiivisuuden, kun taas asiakkaan passiivisuus johtaa palvelujärjestelmien vetäytymiseen. Palvelujärjestelmiä johtavat siis asiakkaan kriisit, ei hänen pitkäaikainen palveluntarpeensa. Usein on kuitenkin niin, ettei kriiseihin tai niiden ennakkooireisiin osata reagoida, koska asiakkaalle ei ole laadittu kriisivaiheen suunnitelmaa. Samoin näyttäisi siltä, että palveluiden on vaikea reagoida asiakkaan tilanteessa tapahtuviin muutoksiin. Asiakkaan tilan nopea kohentuminen tulisi johtaa kehitystä tukevien palveluiden käynnistämiseen ja toisten loppumiseen. Palveluiden tulisi myös voida reagoida päinvastaiseen tilanteeseen. Usein ei näin kuitenkaan tapahdu. Näyttäisi myös siltä, että asiakas helposti muodostuu palveluiden kohteeksi, ei asiakkaaksi joka itse vaikuttaa palvelun muotoutumiseen ja sen toteuttamiseen. Ellei asiakasta omasta puolestaan sitoudu palveluun ja sen toteuttamiseen, se ei ehkä pysty vahvistamaan hänen voimavarojaan. Asiakkaan epävirallisen tukiverkoston ja julkisten palveluiden pitäisi muodostaa toinen toisiaan tukeva kokonaisuus. Usein saattaa kuitenkin päinvastoin käydä niin, että viranomaisverkosto ja epävirallinen verkosto muodostuvat ristiriitaisiksi vastakohdikseen, kuten esimerkiksi

3 lastensuojelutyössä. Yksilökohtainen työote saattaa samoin johtaa siihen, että asiakkaan oma sosiaalinen tukiverkosto jää näkymättömäksi eikä sitä pystytä hyödyntämään. Päästäkseen palveluiden piiriin tulee asiakkaan myös kuulua joihinkin ammattilaisten määrittelemiin ongelmien luokittelu- tai diagnoosijärjestelmiin. Tämä saattaa johtaa siihen, että asiakkaan voimavarat jäävät näkymättömiksi tai ettei hänen omaa määritystään huomioida. Esteitä dialogiselle asiakastyöotteelle saattaa myös muodostua järjestelmien päätös-, asia- ja hakemuskeskeisyydestä. Selvästi ongelmia tuottavia ovat myös erilaiset rajasysteemit tai rajapinnat, kuten Ala-Nikkola ja Valokivi (1997) asian ilmaisevat. Seuraava lista edellä mainittuja tutkijoita mukaillen - Sosiaali- ja terveydenhuollon rajapinta - Avo- ja laitoshoito - Perus- ja erityispalvelut - Julkinen ja yksityinen - Julkiset palvelut ja sosiaalinen tukiverkosto - Systeemimaailma ja elämismaailma Lopuksi joitakin auttamistyöhön liittyviä yleisiä vaikeuksia. Ensinnäkin voitaisiin kysyä onko ongelmia todella olemassa, siis objektiivisesti via muotoutuvatko ja muuttuvatko ne niitä tulkitsevien järjestelmien tai niiden ympärillä käytävän keskustelun mukaan. Jos näin on tulisi huomion yhä selvemmin kiinnittyä ongelmia määrittäviin järjestelmiin. Näyttää myös siltä, että ongelmia selittävät biologiset mallit ovat esim. geenitutkimuksen kautta lisääntymässä. Työntekijän keskittymiskyvyn vaikeudet eivät enää johdukaan liiallisesta työpaineesta vaan tarkkaavuushäiriöstä. Samoin on geeniperimän kartoituksen ja siihen vaikuttamisen toivottu Yhdysvalloissa johtavan asunnottomuuden poistumiseen. Hyvin erilaisten ongelmien selitysmallien samanaikainen läsnäolo tulee vaatimaan ammattilaisilta aivan uutta ja joustavaa työotetta työssä asiakkaiden kanssa. Ihmisen auttamiseen liittyy myös muita ongelmia. Aikaisemmin ekspertillä oli oikeus määrittää asiakkaan ongelma edustamastaan asiantuntijan viitekehyksestä käsin. Yhä selvemmin on kuitenkin tullut ilmeiseksi, että asiakkaat eivät enää hyväksy tätä yläpuolisuuden asemaa. Samoin myös terapiamaailmassa kysytään yhä selvemmin voiko asiakasta tukea muutoksessa ilman että myös terapeutin määritykset voivat muuttua.. Yhä selvemmin kysytään myös onko esim. vastakkainasettelu lyhytterapia psykodynaaminen terapia enää merkityksellinen. Tulisiko ennemminkin miettiä miten terapiatyöhön saadaan lisää joustoa asiakkaan toiveiden mukaan. Onko niin, että oikea terapia itse asiassa on sama kuin toimiva terapia? Tämä avaa myös oven kysymykselle vaatiiko ihmisen auttaminen välttämättä pitkän koulutuksen? Ja voidaanko esim. koko syy-seuraussuhde ajattelu vähitellen heittää romukoppaan, kun useimmat ongelmat näyttävät olevan monisyisiä, multikausaalisia tai sitten ne voidaan pitävästi selittää hyvin erilaisista viitekehyksistä peräisin olevien mallien kautta? Olkoonpa vastaukset mitkä tahansa on tämä kuitenkin esimerkki siitä kuinka vaikeiden muutosten keskellä me elämme. On aivan selvää, että nykyinen palvelujärjestelmämme mahdollisuus vastata näihin uudentyyppisiin kysymyksiin on rajallinen. Aika on ehkä vähitellen kypsymässä uuteen moniammatilliseen tai monitoimisto asiantuntijuuteen. Ehkä palveluohjaaja tulee olemaan tämän uuden asiantuntijuuden keskipisteenä.

4 PALVELUOHJAUKSEN RIITTÄVÄT TOIMINTAEHDOT Palveluohjauksen nimellä toteutetaan Suomessa mitä erilaisimpia toimintoja. Myös silloin kun palveluohjauksella tarkoitetaan asiakastyötä, on toiminta hyvin kirjavaa. Tämän lisäksi palveluohjaustyyppistä asiakastyötä toteutetaan mitä erilaisimpien otsakkeiden alla. Tämän osion tavoitteena on käsitellä joitakin palveluohjauksen kannalta tärkeitä peruskysymyksiä, joihin tulee ottaa kantaa, kun palveluohjaustoimintaa suunnitellaan tai sitä toteutetaan. Palveluohjauksen riittäviä toimintaehtoja käsitellään myöhemmin myös laatukriteerien yhteydessä. Valppu-Vanhainen määrittelee palveluohjauksen sillaksi asiakkaan tarpeiden ja palvelutuottajien mahdollisuuksien välillä. Asiakkaan tarpeet voitaisiin määritellä lähes rajattomiksi, ja palvelutuottajien resurssit hyvinkin rajallisiksi. Näiden molempien näkökulmien väliin tulisi siis rakentaa toimiva kompromissi. Valppu-Vanhaisen määritelmä on myös siinä suhteessa hyvä, että se määrittää asiakkaan ja palvelutuottajien suhteen dialogisena, suhteena jossa käydään keskustelua jonka tulisi johtaa toimivan palvelupaketin syntymiseen. Toisaalta tämä määritys voitaisiin myös kutsua tekniseksi, koska asiakkaan ja palvelujen suhde muodostaa sen ytimen. Toisaalta palveluohjausta voisi myös lähestyä näkökulmasta, jossa asiakkaan tukeminen, motivoiminen ja hänen omien tavoitteidensa esiin nostaminen muodostaa palveluohjauksen tärkeimmäksi seikaksi. Silloin palveluohjausta voisi Tuomisen (2004) mukaan kutsua toiminnaksi, jossa asiakkaan todellinen tilanne kohdataan sellaisena kuin se on. Tämä määritelmä on syntynyt sitä kautta, että monet yksinäiset asiakkaat ovat kokonaan syrjäytyneet palveluista, koska heidän kykynsä ja mahdollisuutensa sitoutua on niin rajallinen. Yhteiskunta on ikään kuin sulkenut silmänsä heiltä. Heidän katsotaan siis tulevan toimeen omaillaan. Toisesta näkökulmasta katsoen on kysymys selvästä heitteillejätöstä, jota puolustetaan asiakkaiden itsemääräämisoikeuteen viitaten. Monet näistä asiakkaasta voivat kuitenkin luoda suhteen palveluohjaajaan ja hyötyä tästä toiminnasta. Jos ensimmäinen palveluohjaus kiinnittää huomion toiminnan tekniseen luonteeseen niin toinen korostaa sen asiakasta tukevaa luonnetta. Molemmat edustavat kuitenkin tärkeitä näkökulmia, ne ovat saman janan eri päissä olevia painotuksia. Yleensä palveluohjauksessa tarvitaan molempia. Palveluohjauksesta on esitetty myös muita määrityksiä. Ruotsin mielenterveystyön palveluohjaaja on määritellyt tehtävän seuraavasti: Toimia siellä, missä muut ovat epäonnistuneet, huolehtia siitä, että asiakkaan elämänlaatu ja itsenäisyys lisääntyy tai auttaa asiakasta oman elämänhallinnan palauttamisessa. Toinen palveluohjaaja kuvailee toimintaansa näin: Toimin tienviittana, olen asiakkaan asianajaja, välittäjän ominaisuudessa sovitan yhteen eri alojen toimenpiteitä ja voimavaroja. Joissakin kansainvälisissä tutkimuksissa palveluohjaus on määritelty myös kielikuvien kautta. Palveluohjaajaa on verrattu matkatoimiston virkailija, joka istuu tiskin takana neuvoja antamassa, matkaseuralaiseen, joka matkustaa asiakkaan kanssa ilman koulutusta tai erityisasiantuntemusta tai matkaoppaaseen, joka matkustaa asiakkaan kanssa, mutta jolla on kokemusta ja tietämystä. Seuraavaksi luettelen ja käsittelen niitä perusasioita, joita on syytä huomioida, kun palveluohjaustoimintaa suunnitellaan tai sitä toteutetaan. En kuitenkaan ota kantaa siihen, miten eri tekijät tulisi toiminnassa huomioida. Tärkeintä on, että eri tekijät huomioidaan kun palveluohjaustoimintaa suunnitellaan tai sitä toteutetaan. Suomalaisessa keskustelussa pidän puutteellisena sitä, ettei Suomessa käynnistynyt palveluohjauskokeilu tarpeeksi ole perustunut kansainvälisiin ja erityisesti Ruotsissa tehtyyn laajaan kokeilutoimintaan ja siinä saavutettuihin tuloksiin. Monet Ruotsissa jo käsitellyt asiat ovat suomalaisessa palveluohjaustoiminnassa tulleet ikään kuin uusina asioina esille: Kysymys ei tietenkään ole siitä, että meidän tulisi seurata jotain

5 ulkomaista mallia. Kysymys on pikemminkin siitä, että muualla saatua kokemusta ei kannata sivuuttaa vaikka oma mallimme olisikin aivan erilainen. Taulukko 1. Palveluohjauksen perustekijät Systeemimaailmassa ja elämismaailmassa Palveluohjauksessa ylitetään rajoja Matala asiakasmäärä (n asiakasta/po) Pitkäaikainen työ Paneutuvuus Palveluohjaaja ei toimi yksin Palveluja on saatavilla Perhe- ja verkostotyö Toimeksiantaja on asiakas itse Asiakkaan tavoitteet ja tarpeet Oikea etäisyys palvelutuottajiin Henkilökohtainen sopivuus Joustavuus Kokonaisvaltaisuus Asianajo Sitoutuminen hoidolliseen malliin Asiakkaan oma maailma ja järjestelmien edustama maailma edustavat, toimintatavoiltaan ja logiikaltaan hyvin erilaisia maailmoja. Usein ne on siksi erotettu toisistaan käsitteillä elämismaailman ja systeemimaailma. Palveluohjaajan tehtävänä on toimia samanaikaisesti sekä asiakkaan elämismaailmassa ja viranomaisten ja palvelutuottajien systeemimaailmassa. Voitaisiin myös sanoa, että palveluohjaajan ammattitaito tulee professionaaliselta puolelta mutta hänen ymmärryksensä on asiakkaan elämismaailman puolella. Palveluohjaajan tehtävänä on siis myös toimia eräänlaisissa rajasysteemissä tai rajapinnoilla, jota voidaan pitää suurena haasteena mutta myös mahdollisuutena. Näin ollen on esim. kysymys siitä muodostavatko palvelut asiakkaan näkökulmastaan hahmotettavan, ymmärrettävän ja häntä tukevan kokonaisuuden tärkeämpi kuin se montako yksittäistä palvelumuotoa asiakkaalla on tai miltä ne palvelutuottajan näkökulmasta vaikuttavat. Palveluohjaajan tehtävänä on myös toimia asiakkaan peilinä tai punaisena lankana, kun hän liikkuu palvelusysteemien läpi, esim. kodista sairaalaan ja sieltä kuntouttavaan asumispalveluun. Usein juuri nämä erilaisten hoitosysteemien vaihtelu jo sellaisenaan olla asiakasta suuresti rasittava tekijä. Palveluohjaus on alun perin syntynyt juuri siirtymävaiheen tukemisen tarpeesta. Siirtymävaiheen palveluohjaus on usein myös luokiteltu omaksi palveluohjauksen muodokseen. Rajojen ylittäminen palveluohjauksessa tarkoittaa myös sen tiedostamista, että jokainen yksittäinen palvelujärjestelmä ajattelee omalla sisäisellä logiikallaan ja näkee korkeintaan oman toimintansa ja kokee sen hyödyllisenä. Kyky tehdä yhteistyötä muiden järjestelmien kanssa on siis rajallinen. Juuri tähän tarvitaan siis myös palveluohjaajaa. On tärkeää, että palveluohjaajalla on mahdollisuus rajapinnoilla toimimiseen ja että hän on järjestelmistä riippumaton. Jonkun asiakkaan kohdalla voi tärkein tavoite olla hänen oman sosiaalisen verkostonsa vahvistaminen, jonkun toisen asiakkaan kohdalla voi saattaminen toimivien palveluiden piiriin olla tärkein tavoite. Palveluohjaajan näkökulmasta asiakkaan tukemiseen osallistuu sekä asiakkaan oma sosiaalinen verkosto, viranomaiset, kolmas sektori ja yksityinen palvelutuotanto. Minkä sijan eri toimijat saavat riippuu kokonaan asiakkaan tilanteesta ja hänen asettamista tavoitteistaan. Palveluohjaus perustuu toimintaan, jossa palveluohjaajalla on vain määrätty määrä asiakkaita. Tästä syystä palveluohjauksen tulee perustua asiakasvastuuseen eikä esim. aluevastuuseen,. Ruotsin mielenterveystyön palveluohjauksessa 5-15 asiakasta pidetään yhden palveluohjaajan asiakasmääränä. Tuloksellisuutta arvioitaessa juuri matala asiakasmäärä puhuu paremman tuloksen puolesta. Mitä vaikeimpia ongelmia asiakkailla on, sitä vähemmän asiakkaita palveluohjaajalla

6 tulee olla. Jotkut todella vaikeiden ongelmien kanssa kamppailevat asiakkaat (esim. vaikea päihteiden väärinkäyttö tai väkivaltaisuus) vaatii parityöskentelyn tai työryhmän intensiivisen tuen. Palveluohjauksellinen asiakastyö aloitetaan ensin muutaman asiakkaan kanssa ja kun näiden asiakkaiden kanssa saavutetaan tietty vakiintunut toiminnallinen taso, voidaan asiakasmäärää lisätä. Koska palveluohjaustyö perustuu asiakkaan ja palveluohjaajan luottamukselliseen yhteistoimintaan tulisi sen perustua yhdessä tehtyyn kirjalliseen sopimukseen. Palveluohjaus on siis myös hyvin intensiivistä asiakastyötä. Palveluohjauksen ei kuitenkaan tulisi perustua koko elämän kestävään suhteeseen. Erotyö tulee ruotsalaisten kokemuksiin perustuen aloittaa heti ensimmäisestä tapaamiskerrasta alkaen, so. asiakas on tehtävä tietoiseksi siitä, että palveluohjaussuhde tulee loppumaan. Se, että asiakas jossain tilanteessa voi paremmin, ei kuitenkaan saa johtaa asiakassuhteen loppumiseen. Palveluohjaussuhteen päättäminen on pitkän ja tarkan harkinnan tulos. Palveluohjaajalla on siis useimmiten samanaikaisesti sekä aktiivisessa työskentelyvaiheessa että passiivisessa vaiheessa olevia asiakassuhteita. Paneutuvuus tarkoittaa myös sitä että palveluohjaajan tulee olla selvillä työroolistaan ja sen rajoista. Pikaratkaisut asiakkaan ajankohtaisiin ongelmiin ei saa olla toiminnan ydin vaikka niistä suoriuduttaisiin yhdessä. Ne voivat kuitenkin olla hyvä väylä luottamuksellisen suhteen rakentamiseen. Palveluohjaus sen sijaan tulee perustua yhdessä määriteltyihin pitkäaikaisiin tavoitteisiin. Palveluohjaajan ei kuulu ummistaa silmiään asiakkaan ongelmilta, itse palveluohjaustyö perustuu kuitenkin asiakkaan voimavarojen löytymiseen ja niiden tukemiseen. Arnkil on todennut, että voimavarat löytyvät suhteessa eivätkä yksilössä. Palveluohjaajan ja asiakkaan suhteen tuleekin olla voimavarojen löytämiseen perustuva, koska ainoastaan voimavaroja voidaan tukea. Erilaiset rajaukset palveluohjaustyössä ovat kuitenkin tarpeen. Palveluohjaaja on keskustelukumppani, ei kuitenkaan ystävä eikä terapeutti. Palveluohjaussuhteen voidaan kuitenkin sanoa olevan enemmän kuin yksilöllinen, se on henkilökohtainen. Asiakkaan kanssa liittoutuminen ja hänen oikeuksiensa puolustaminen voi kuitenkin tarkoittaa myös ristiriitoja muiden palvelutuottajien kanssa. Palveluohjaajan on kuitenkin pidemmällä tähtäimellä kyettävä asiakkaansa oikeuksien puolustamiseen kuitenkin riitautumatta palvelutuottajien kanssa. Palveluohjaajan on voitava myös luottaa omaan kokemusperäiseen ns. hiljaiseen tietoonsa ongelmien ratkaisemisessa, silloin kun ohjeita ja neuvoja ei ole saatavissa muualta. Palveluohjaaja ei saa jäädä yksin omassa työssään. Tämä tarkoittaa ainakin kolmea asiaa. Ensinnäkin sitä, että toiminnalle valitaan tuki- tai johtoryhmä, mieluiten alueellisten palvelutuottajien johdosta. Näin palveluohjaus voidaan juurruttaa toimintaympäristöön ja mahdolliset esiin tulevat palvelutuottajiin liittyvät tai muut yhteistyöongelmat käsitellä ao. järjestelmissä. Johtoryhmän tehtävänä on myös tukea palveluohjaajan työtä ja priorisoida asiakasryhmät. Toiseksi palveluohjaajat tarvitsevat työnohjauksen, joka käsittelee sekä asiakastyötä että palveluohjaajan roolia. Palveluohjaajien ryhmätyönohjausta pidetään Ruotsissa hyvänä. Kolmanneksi palveluohjaaja tarvitsee kollegiaalisen tuen. Tästä syystä Ruotsissa ei suositella alle 3-4 henkilön palveluohjaajaryhmien perustamista. Palveluohjaajat tarvitsevat myös tukea yhteisten tapaamisten, internet-pohjaisten keskustelupiirien ja palveluohjausta koskevan koulutuksen muodossa. Toiminta-alueen palvelut tulisivat olla asiakasryhmää ajatellen riittäviä. Palveluohjaajaa ei saa ymmärtää palveluiden korvaajana ja hän saa vain tilapäisesti ottaa muiden palvelutuottajien tehtäviä hoidettavakseen, vain kunnes ao. palvelu saadaan toimimaan. Palveluohjaaja ei myöskään toimi asiakkaan terapeuttina, vaan huolehtii siitä, että asiakas pysyy mielekkäiksi koettujen palveluiden

7 piirissä. Palveluohjaajan tulee kuitenkin olla tietoinen kaikesta paikallisesta palvelutarjonnasta josta asiakkaan voidaan ajatella hyötyvän. Asiakkaan kannalta on tärkeää, että palveluohjaajalla on hyvä suhde palvelutuottajiin ja että hänellä on esteetön pääsy ja valtuutus toimia näiden yhteistyöverkostoissa. Palveluohjauksen yleisenä tavoitteena voidaan myös pitää asiakkaan oman sosiaalisen verkoston vahvistamisen tai ainakin epävirallisen ja virallisen verkoston työn yhdistämistä toimivaksi kokonaisuudeksi. Toimivat sosiaaliset suhteet omaisiin, ystäviin ja perheeseen tukevat asiakkaan hyvinvointia. Verkosto- ja perhetyön taidot ovat ruotsalaisessa palveluohjauksessa tästä syystä koettu yhä tärkeimmiksi. Sen sijaan asiakkaan ja palveluohjaajan yhdessä järjestämät verkostopalaverit eivät kuitenkaan ole luonteeltaan terapeuttisia, vaan niissä sovitaan lähinnä vastuut eri kuntoutus- ja hoitotoimenpiteiden ja muun toiminnan toteuttamisessa, eli kuka tekee, mitä tekee, ja milloin. Kokouksen alussa keskustellaan asiakkaan tämän hetkisestä tilanteesta ja tavoitteista, joiden kautta toiminta määräytyy. Palaverin lopussa sovitaan seuraavasta kokouksesta, jolloin toiminnan toteutumista ja sen tuloksia arvioidaan. Asiakaskeskeisyyden nimeen on sosiaali- ja terveydenhuollossa toimittu jo pitkään. Valitettavasti asiakaskeskeisyys usein on näyttänyt tyhjältä fraasilta, kun asiakkaan mielipidettä on tiedusteltu. Tästä syystä onkin ensiarvoisen tärkeää, että asiakkaan ongelmanmäärittelyt ja tavoitteiden asettaminen muodostavat palveluohjauksen ytimen. Palveluohjauksen tulee perustua siihen, että asiakas hyväksyy palveluohjaajan ja että asiakkaan tavoitteet aina muodostuvat toiminnan ytimeksi. Palveluohjaaja ei tästä syystä saa läheisesti kuulua minkään järjestelmän työntekijä- tai toimintarakenteeseen. Suhde asiakkaaseen on henkilökohtainen ja tulee perustua yhteiseen palveluohjaussopimukseen. Asiakkaalle on myös tiedostettava, että hänellä on oikeus palveluohjaajan vaihtamiseen. Palveluohjaajan on voitava hyväksyä asiakkaan vaikeudet mutta työn tulee aina perustua asiakkaan voimavarojen tukemiseen. Työ asiakkaan ilmaisemien tavoitteiden saavuttamiseksi tehdään yhdessä muiden palvelutuottajien kanssa. Palveluohjaajan työ asiakkaan kanssa alkaa kuitenkin luottamuksen luomisen vaiheella. Tämä vaihe voi kestää aina muutamasta kuukaudesta jopa yli puoleen vuoteen. Asiakkaalla saattaa olla huonoja kokemuksia aikaisimmista työntekijöistä ja tästä syystä luottamuksen saavuttaminen voi olla kovan työn takana. Monilla asiakkailla on myös kokemuksia hoito- ja kuntoutussuunnitelmista, jotka on tehty hänen tietämättään tai hänen päänsä yläpuolella. On siis tärkeää, että tavoitteet määrittyvät asiakkaan elämismaailmasta käsin, eivätkä noudata viranomaisten systeemimaailman logiikkaa, kuten niin usein valmiit lomakkeet tekevät. Tavoitesuunnitelma tulee olla asiakkaan näköinen paperi, monen mielestä tyhjä A4, joka täytetään yhdessä asiakkaan kanssa ja jota myöhemmin verkostokokouksessa täydennetään. Tavoitteiden asettaminen ei kuinkaan ole mikään yksinkertainen tehtävä. Asiakkaan asettamat tavoitteiden tuleekin olla hyvin subjektiivisia. Asiakkaan tarpeiden selvittämiseen voidaan kuitenkin käyttää erilaisia tarvekartoituksen lomakkeita. Niistä voi saada jonkinlaisen yleisen kuvan asiakkaan tarpeista. On kuitenkin tärkeää, että asiakas itse osallistuu tavoitteiden määrittämiseen, vaikka apuvälineenä käytettäisiinkin tarvekartoitusta. Yleisesti ottaen voitaisiin todeta, että asiakkaan tavoitesuunnitelman tulee johtaa toimintasuunnitelmaan, joka sisältää (1) nykytilan kartoituksen, (2) tavoitteiden määrittämisen, (3) käytännön vastauksen siihen miten ne saavutetaan sekä (4) seuranta-ajankohdasta päättäminen. Tavoitteiden tulee kuitenkin huomioida kolmenlaisia perustarpeita: Toimeentulon, liittymisen ja kasvun tarpeet. Palveluohjaustyötä voiva tehdä hyvin erilaisen ja tasoisen peruskoulutuksen omaavat työntekijät. Ihmissuhdealan peruskoulutus ja kokemus ao. asiakasryhmästä lienee tärkeä. Koska erilaiset

8 asiakkaat tarvitsevat niin erilaisia hoito- ja tukimuotoja on tärkeää, että tämä huomioidaan palveluohjaajaa valittaessa. Palveluohjaaja voidaan myös valita asiakkaan problematiikan mukaan, pääasiassa sosiaalisista ongelmista kärsivät asiakkaat hyötyvät ehkä sosiaalityöntekijän työpanoksesta. Tärkeää on kuitenkin, että palveluohjaaja ei ole ainoastaan muodollisesti vaan myös henkilökohtaisesti tehtäväänsä pätevä. Hänen tulee osata vaatia palvelutuottajilta silti kuitenkin riitaantumatta heidän kanssaan. Suhde asiakkaaseen on kuitenkin ensiarvoisen tärkeää. Kaikki ihmissuhteet eivät kuitenkaan lähde toimimaan molempien yrityksistä huolimatta. juuri tästä syystä asiakkaalla tulee olla mahdollisuus palveluohjaajan vaihtamiseen. On varmistettava, että palveluohjaaja joka tilanteessa pystyy ajattelemaan ainoastaan asiakkaan etua. Tästä syystä etäisyys palvelutuottajiin on mietittävä tarkoin. Palveluohjaajan suhde palvelutuottajaan ei saa olla niin läheinen, että hän esim. säästötavoitteista johtuen joutuu tinkimään asiakkaan palveluissa. Vaarana on myös, että hänet liitetään osaksi jonkun palvelujärjestelmän omaa työntekijä- tai toimintarakennetta. Palveluohjaajan suhde palvelutuottajiin ei kuitenkaan saa olla niin etäinen, ettei häneen luoteta ja ettei hänellä ole pääsy näiden yhteistyöverkostoihin. Palveluohjaajan velvollisuuksien tulee aina voitava rajoittua ainoastaan asiakkaaseen. Palveluohjaajalta vaaditaan myös paljon joustavuutta ja luovuutta, joka koskee hyvin erilaisia asioita. Usein on niin, ettei palvelualueella esim. ole sellaista palvelua, jota asiakas tarvitsee. Palveluohjaajan on tällöin tunnettava alueensa palvelutuotanto niin hyvin, että tietää miten sitä luovasti käyttäen asiakkaalle voidaan taata jokin korvaava palvelu. Palveluohjaajan on myös voitava pilkkoa asiakkaan suureellisetkin tavoitteet pienempiin osa- ja välitavoitteisiin. Esim. juristiksi haluaminen, vaatii ensin kyvyn matkustaa julkisilla kulkuvälineillä. Palveluohjaajan on myös kyettävä rakentamaan jokaisen asiakkaansa kanssa erilainen suhde, jossa kuitenkin voimavarat tulevat näkyviin. Palveluohjaajan työ vaatii sekä tekniikan että luovuuden hallintaa. Kokonaisvaltainen ajattelu kuuluu myös palveluohjaajan työkuvaan. Mitkään asiakkaan tarpeet eivät saa olla palveluohjaajalle vieraita. Palveluohjaajan tulee yhdessä asiakkaan kanssa huolehtia siitä, että asiakas pääsee tarvitsemansa palvelun piiriin. Norjalaisen mallin mukaan palveluohjaajalle kuuluvat nk. epäsuorat tehtävät kuten asiakkaan tukeminen ja motivoiminen, toimenpiteitten suunnittelu ja yhteensovittaminen sekä hoidon ja seuraaminen sekä sen jatkuvuuden varmistaminen. Nk. suorat tehtävät kuuluvat yleensä asianmukaisen pätevyyden omaavien ammattilaisten suoritettaviksi, esimerkiksi terapia, lääkitys, perhekeskeinen työ, asumisharjoittelu, kuntoutus sekä kodinhoito. Edunvalvontatyö kuuluu myös palveluohjaajan toimenkuvaan. Palveluohjaajan kuuluu toimia asiakkaansa edunvalvojana ja huolehtia siitä, että asiakas saa hänelle lain mukaan kuuluvat tai hänen muuten tarvitsemat palvelut. Edunvalvontatyö on kuitenkin syytä ymmärtää laajemmin kuin pelkästään asiakasta koskevana työnä. Palveluohjaajan tehtäviin kuuluu myös tiedottaa erilaisista palvelujärjestelmien toimimattomuuksista ja niiden päällekkäisyyksistä tai epäjohdonmukaisuuksista, jotka sitten johtavat tilanteen korjaamiseen joko ao. palvelutuottajassa tai niiden yhteistyöverkostoissa Palveluohjausta tarvitaan silloin, kun asiakkaan ongelma vaatii usean palvelutuottajan tuottaman palvelun yhteensovittamista. Myös palveluohjaajan rooli asiakkaansa tukijana ja rinnallakulkijana saattaa kuitenkin muodostua vähintään yhtä tärkeäksi.tästä roolista käsin palveluohjaaja voi tehdä asiakkaan ja hänen kokemuksensa näkyviksi sekä asiakkaalle itselleen että koko palvelujärjestelmälle. Kolmanneksi palveluohjaajaa tarvitaan toimimaan asiakkaan elämismaailman ja järjestelmien systeemimaailman välissä sovittamaan yhteen erilaisia toimenpiteitä ja tavoitteita

9 Toimiminen asiakkaan elämismaailman ja järjestelmien systeemimaailman välissä on todella tärkeä tehtävä. Sekä mielenterveystyössä että lastensuojelutyössä on osoitettu että ongelmien ratkaisuun pyrkivät järjestelmät usein ongelmien ratkaisuyrityksissä juuttuvat samoihin ongelmanratkaisuyrityksiin kuin ongelmien parissa painiskelevat asiakkaat ja perheet. Ongelman ratkaisuyritykset siis peilaavat ongelmaa, eivätkä pysty niitä ratkaisemaan. Kysymyksessä on riippuen tieteen alasta joko rinnakkaisprosessista tai isomorfisista rakenteista. On selvää, että näiden havaitseminen ja niihin puuttuminen vaatii palveluohjaajalta jo huomattavaa koulutusta ja oivalluskykyä. Palveluohjaajan tulee kuitenkin osata havaita koska asiakkaan toimintasuunnitelma edustaa asiakkaan tavoitteita ja koska sen ennemminkin voidaan katsoa heijastavan järjestelmien hurskaita toiveita. Samoin palveluohjaajan tulee voida puuttua asiaan, silloin kun asiakkaan tilanteessa tapahtunut muutos edellyttää muutosta palvelutarjonnassa. Syynä voivat olla asiakkaan tilanteessa tapahtunut nopea muutos parempaan tai huonompaan.

PALVELUOHJAUS POHJOIS-SATAKUNNAN HANKEKUNNAT HONKAJOKI, JÄMIJÄRVI, KANKAANPÄÄN, KARVIA

PALVELUOHJAUS POHJOIS-SATAKUNNAN HANKEKUNNAT HONKAJOKI, JÄMIJÄRVI, KANKAANPÄÄN, KARVIA POHJOIS-SATAKUNNAN HANKEKUNNAT HONKAJOKI, JÄMIJÄRVI, KANKAANPÄÄN, KARVIA 1 PALVELUOHJAUS - Asiakkaan etua korostava työmenetelmä, jolla kootaan palvelut asiakkaan tueksi ja lievennetään palvelujärjestelmän

Lisätiedot

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kyselyn taustaa - Toiveet ja tarpeet yhteistyön tiivistämiseen ja yhteiseen toimintamalliin

Lisätiedot

SOSIAALITYÖN MAHDOLLISUUKSIA

SOSIAALITYÖN MAHDOLLISUUKSIA SOSIAALITYÖN MAHDOLLISUUKSIA Päihdealan sosiaalityön päivä 22.11.2012 Aulikki Kananoja ESITYKSEN JÄSENNYS Kulttuurinen muutos ( William Ogburn) Globaali ympäristö Väestörakenteen muutos Suomalaisen hyvinvointipolitiikan

Lisätiedot

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN 1(5) NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN Ammattitaitovaatimukset : tunnistaa sosiaalista vahvistamista tarvitsevan nuoren ja/tai hallitsee varhaisen tukemisen ja kohtaamisen menetelmiä pystyy toimimaan moniammatillisessa

Lisätiedot

Tervehdys Kainuusta!

Tervehdys Kainuusta! Tervehdys Kainuusta! Intensiivinen palveluohjaus kuntouttavassa työtoiminnassa Aikuissosiaalityön päivät 2013 Toisin ajattelu toisin tekeminen * Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä / Maarit

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,

Lisätiedot

Perhe on paljon enemmän kuin siitä kerrotut tarinat

Perhe on paljon enemmän kuin siitä kerrotut tarinat Perhe on paljon enemmän kuin siitä kerrotut tarinat 3 arviointi- ja vastaanotto-osastoa: Keltapirtti, Sinipirtti, Punapirtti, perhekuntoutusosasto Perhepirtti, Perheasema sekä Koiviston perhekoti Osastoilla

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Kuntien työskentelyn purku Maarit Kairala esosiaalityön maisterikoulutus -hanke, projektipäällikkö/ yliopisto-opettaja

Kuntien työskentelyn purku Maarit Kairala esosiaalityön maisterikoulutus -hanke, projektipäällikkö/ yliopisto-opettaja Kuntien työskentelyn purku Maarit Kairala esosiaalityön maisterikoulutus -hanke, projektipäällikkö/ yliopisto-opettaja Maarit Kairala marit.kairala@ulapland.fi Miten kunnat varautuvat kansalliseen tietojärjestelmään?

Lisätiedot

Toimiva työyhteisö DEMO

Toimiva työyhteisö DEMO Toimiva työyhteisö DEMO 7.9.6 MLP Modular Learning Processes Oy www.mlp.fi mittaukset@mlp.fi Toimiva työyhteisö DEMO Sivu / 8 TOIMIVA TYÖYHTEISÖ Toimiva työyhteisö raportti muodostuu kahdesta osa alueesta:

Lisätiedot

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet 1 (5) Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet Johdanto n ja Imatran kaupungin kotihoidon toiminta perustuu lakiin sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista,

Lisätiedot

Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16

Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16 1(7) Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16 IISALMEN KAUPUNGIN SOSIAALIPALVELUKESKUS STRATEGIA Sosiaalipalvelukeskuksen ammattitaitoinen ja kehittämishaluinen henkilöstö tuottaa laadukkaita sosiaalipalveluja asukkaille.

Lisätiedot

Perhetukea maahanmuuttajille

Perhetukea maahanmuuttajille Perhetukea maahanmuuttajille Startti Perhetyö Maahanmuuttajille Startti Maahanmuuttajapalvelut tarjoavat ammatillista tukea haastavissa tilanteissa oleville maahanmuuttajataustaisille perheille. Myös toisen

Lisätiedot

IPA Kyselylomake valinnoista ja osallistumisesta jokapäiväisessä elämässä

IPA Kyselylomake valinnoista ja osallistumisesta jokapäiväisessä elämässä IPA Kyselylomake valinnoista ja osallistumisesta jokapäiväisessä elämässä Vastaajan nimi: Päivämäärä: Johdanto Tämän lomakkeen kysymykset koskevat päivittäisiä toimintojasi. Pyrimme saamaan käsityksen

Lisätiedot

Palveluiden henkilökohtaistaminen - Vaihtoehtona henkilökohtainen budjetointi. Vuorovaikutteisen osion koonti Seinäjoki 26.1.2016

Palveluiden henkilökohtaistaminen - Vaihtoehtona henkilökohtainen budjetointi. Vuorovaikutteisen osion koonti Seinäjoki 26.1.2016 Palveluiden henkilökohtaistaminen - Vaihtoehtona henkilökohtainen budjetointi Vuorovaikutteisen osion koonti Seinäjoki 26.1.2016 Vahvuudet Nykyiset mallit Tiedetään mitä on tarjottavana - Tai ainakin pitäisi

Lisätiedot

PALVELUOHJAUS VAMMAISTYÖSSÄSSÄ TYÖKOKOUS. 28.9.2008 Keski-Suomessa

PALVELUOHJAUS VAMMAISTYÖSSÄSSÄ TYÖKOKOUS. 28.9.2008 Keski-Suomessa PALVELUOHJAUS VAMMAISTYÖSSÄSSÄ TYÖKOKOUS 28.9.2008 Keski-Suomessa TYÖKOKOUKSEN TAVOITE Saavuttaa yhteistä ymmärrystä palveluohjauksen mahdollisuuksista vammaispalveluissa Keski-Suomessa. Tuotetaan rakennustarpeita

Lisätiedot

Attendo Pirtinkaari Yksilöllistä elämää yhdessä

Attendo Pirtinkaari Yksilöllistä elämää yhdessä Attendo Pirtinkaari Yksilöllistä elämää yhdessä Attendo yrityksenä Attendo Oy on suomalainen sosiaali- ja terveyspalvelualan yritys. Olemme edelläkävijä asumispalveluiden tuottamisessa ikäihmisille, vammaisille,

Lisätiedot

Asiakasosallisuus palveluohjauksessa. Poskelappi 080414

Asiakasosallisuus palveluohjauksessa. Poskelappi 080414 Asiakasosallisuus palveluohjauksessa Poskelappi 080414 Sauli Suominen VTL perheterapeutti - työnohjaaja Kuka minä olen? Toiminut sosiaali- ja terveyssektorilla eri töissä julkisella, yksityisellä ja kolmannella

Lisätiedot

Asiakkaan valinnanvapaus laajenee alkaen

Asiakkaan valinnanvapaus laajenee alkaen Asiakkaan valinnanvapaus laajenee 1.1.2019 alkaen Uudet maakunnat alkavat vastata sosiaali ja terveyspalvelujen järjestämisestä alueensa asukkaille 1.1.2019. Asiakas voi valita palvelun julkisen, yksityisen

Lisätiedot

Miten laadin perheen ja lapsen tavoitteet?

Miten laadin perheen ja lapsen tavoitteet? Miten laadin perheen ja lapsen tavoitteet? Pohjautuu artikkeliin: Tavoitteenasettelu perhekuntoutuksessa (Saarinen, Röntynen, Lyytinen) Mari Saarinen, PsL, neuropsykologian erikoispsykologi (VET) MLL:n

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

Jukka Oksanen Päihde- ja mielenterveyspäivät 2011 VERTAISUUDEN HYÖDYNTÄMINEN HOITOVAIHTOEHTOJEN ETSIMISESSÄ VOIKO VERTAISUUTTA KEHITTÄÄ?

Jukka Oksanen Päihde- ja mielenterveyspäivät 2011 VERTAISUUDEN HYÖDYNTÄMINEN HOITOVAIHTOEHTOJEN ETSIMISESSÄ VOIKO VERTAISUUTTA KEHITTÄÄ? Jukka Oksanen Päihde- ja mielenterveyspäivät 2011 VERTAISUUDEN HYÖDYNTÄMINEN HOITOVAIHTOEHTOJEN ETSIMISESSÄ VOIKO VERTAISUUTTA KEHITTÄÄ? Pienyhteisö jokaisen tukena ALAN VAUX (1988) Perheemme, ystävämme,

Lisätiedot

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset 1. Ohjaustyylit on hyvä tunnistaa itselleen ominaiset tavat ohjata opiskelijoita. on hyvä osata joustavasti muuttaa ohjaustyyliään erilaisiin tilanteisiin ja erilaisille opiskelijoille sopivaksi. Seuraavaksi

Lisätiedot

Uusi Sairaala-hanke on mittava muutosprosessi

Uusi Sairaala-hanke on mittava muutosprosessi Uusi Sairaala-hanke on mittava muutosprosessi M I K Ä O N TÄ R K E Ä Ä, KUN TO I M I N N A N M U U TO S V I E DÄ Ä N L Ä P I J O H TA M I S E N J A H E N K I LÖ S TÖ N O S A A M I S E N N Ä KÖ KU L M A

Lisätiedot

Orientointia opiskeluun ja osaamisen tunnistamista ensimmäisen vuoden harjoittelun osalta

Orientointia opiskeluun ja osaamisen tunnistamista ensimmäisen vuoden harjoittelun osalta TAMK, Sosionomikoulutus, 17ASO ENNAKKOTEHTÄVÄ 1 TAMMIKUU 2017 Orientointia opiskeluun ja osaamisen tunnistamista ensimmäisen vuoden harjoittelun osalta Tämän ennakkotehtävän tavoitteena on tehdä näkyväksi

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus henkilökohtaiseen apuun , Seinäjoki Salla Pyykkönen, Kvtl

Ajankohtaiskatsaus henkilökohtaiseen apuun , Seinäjoki Salla Pyykkönen, Kvtl Ajankohtaiskatsaus henkilökohtaiseen apuun 23.9.2014, Seinäjoki Salla Pyykkönen, Kvtl Palvelusuunnitelman merkitys korostuu! Palvelusuunnitelma Yhteistyössä ja yhteisymmärryksessä asiakkaan ja hänen läheistensä

Lisätiedot

TYÖELÄMÄÄN OHJAUS -Opintopiirin työkirja. Minä työsuhteen päättyessä. ESR/Väylä -hanke Rita Koivisto 30.5.2013 Rovaniemi

TYÖELÄMÄÄN OHJAUS -Opintopiirin työkirja. Minä työsuhteen päättyessä. ESR/Väylä -hanke Rita Koivisto 30.5.2013 Rovaniemi TYÖELÄMÄÄN OHJAUS -Opintopiirin työkirja Minä työsuhteen päättyessä ESR/Väylä -hanke Rita Koivisto 30.5.2013 Rovaniemi TYÖELÄMÄÄN OHJAUS - Opintopiirin työkirja Työelämään ohjauksen opintopiirin työkirja

Lisätiedot

1. Sosiaali- ja terveysalan toimijat kunnioittavat asiakkaidensa ja potilaidensa ihmisarvoa ja perusoikeuksia

1. Sosiaali- ja terveysalan toimijat kunnioittavat asiakkaidensa ja potilaidensa ihmisarvoa ja perusoikeuksia 1. Sosiaali- ja terveysalan toimijat kunnioittavat asiakkaidensa ja potilaidensa ihmisarvoa ja perusoikeuksia Ihmisarvon kunnioittaminen ja siihen liittyen yhdenvertaisuus, syrjimättömyys ja yksityisyyden

Lisätiedot

Terveysasemien asiakasvastaava -toiminta

Terveysasemien asiakasvastaava -toiminta Terveysasemien asiakasvastaava -toiminta Palvelumuotoilulla parempia palveluita riskiryhmille II -hanke Halko-koulutus 12.11.2015 Tarve ja kohderyhmä Tarve kehittää terveysasemien työtä vastaamaan paremmin

Lisätiedot

Osallisuutta edistämällä nuorten arkeen pitävä turvaverkko

Osallisuutta edistämällä nuorten arkeen pitävä turvaverkko Osallisuutta edistämällä nuorten arkeen pitävä turvaverkko Reija Paananen, FT, tutkija Sokra/Pohjois-Suomi Diakonia-ammattikorkeakoulu 11.11.2015 Jos jonkun säikäyttää liian monta kertaa, hän muuttuu näkymättömäksi.

Lisätiedot

ASKELMERKKI. Ammatillinen tukihenkilötyö. www.askelmerkki.fi

ASKELMERKKI. Ammatillinen tukihenkilötyö. www.askelmerkki.fi ASKELMERKKI Ammatillinen tukihenkilötyö www.askelmerkki.fi Ongelmista tavoitteisiin Askelmerkin ammatillinen tukihenkilötyö on aina yksilöllistä ja tapauskohtaisen tarpeen mukaan rakennettua työtä. Tärkeää

Lisätiedot

Vaikeavammaisten yksilöllinen kuntoutusjakson GAS. Riikka Peltonen Suunnittelija 6.3.2012

Vaikeavammaisten yksilöllinen kuntoutusjakson GAS. Riikka Peltonen Suunnittelija 6.3.2012 Vaikeavammaisten yksilöllinen kuntoutusjakson GAS Riikka Peltonen Suunnittelija 6.3.2012 9. 3. 2 0 1 Vaikeavammaisten yksilöllisen kuntoutusjakson standardi Uudistustyön tavoitteena oli rakentaa intensiivisesti

Lisätiedot

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU Sosiaalialan AMK-osaamisen kompetenssit 2010 Sosiaalialan eettinen on sisäistänyt sosiaalialan arvot ja ammattieettiset periaatteet ja sitoutuu toimimaan niiden mukaisesti

Lisätiedot

Hyvinvointia palveluseteleillä kunnat ja yrittäjät yhteistyössä

Hyvinvointia palveluseteleillä kunnat ja yrittäjät yhteistyössä Lohja Forum 29.4.2010 Hyvinvointia palveluseteleillä kunnat ja yrittäjät yhteistyössä Lääkäripalveluyritykset ry Ismo Partanen 040 518 5799 ismo.partanen@lpy.fi www.lpy.fi Palvelusetelilain tavoitteet

Lisätiedot

Soveltamisohjeet vihtiläisten veteraanien, puolisoiden ja leskien elämänlaatumäärärahan käytöstä ja kuntoutuksesta

Soveltamisohjeet vihtiläisten veteraanien, puolisoiden ja leskien elämänlaatumäärärahan käytöstä ja kuntoutuksesta Kyh 24.1.2012 10 Kyh liite 5 Kyh 22.5.2012 62 Kyh liite 2 Soveltamisohjeet vihtiläisten veteraanien, puolisoiden ja leskien elämänlaatumäärärahan käytöstä ja kuntoutuksesta Hyväksytty yhtymähallituksessa

Lisätiedot

Asiantuntijuus kuntoutuksessa. Patrik Kuusinen FT, ylitarkastaja Ammatillisen kuntoutuksen päivät

Asiantuntijuus kuntoutuksessa. Patrik Kuusinen FT, ylitarkastaja Ammatillisen kuntoutuksen päivät Asiantuntijuus kuntoutuksessa Patrik Kuusinen FT, ylitarkastaja Ammatillisen kuntoutuksen päivät 30.11.2010 Onko asiantuntijuus TE-toimistossa rapautunut (ammatillisen kuntoutuksen osalta) Vajaakuntoisen

Lisätiedot

Lähemmäs. Marjo Lavikainen

Lähemmäs. Marjo Lavikainen Lähemmäs Marjo Lavikainen 20.9.2013 Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelma 2012 2015 Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2012:6 Kehittämisohjelman valmistelu alkoi lasten ja nuorten verkkokuulemisella

Lisätiedot

Ajankohtaista Georg Henrik Wrede. Johtaja, nuorisotyön ja politiikanvastuualue

Ajankohtaista Georg Henrik Wrede. Johtaja, nuorisotyön ja politiikanvastuualue Ajankohtaista Georg Henrik Wrede Johtaja, nuorisotyön ja politiikanvastuualue 02953 30345 georghenrik.wrede@minedu.fi Uudistuksesta kysytty ja ehdotettu 1. Tavoitteet (2 ) 2. Nuorten määritelmä (3 ) 3.

Lisätiedot

TERVEYSHYÖTYMALLI SOSIAALITYÖN VIITEKEHYKSESSÄ (Hämäläinen Juha ja Väisänen Raija, 2011)

TERVEYSHYÖTYMALLI SOSIAALITYÖN VIITEKEHYKSESSÄ (Hämäläinen Juha ja Väisänen Raija, 2011) TERVEYSHYÖTYMALLI SOSIAALITYÖN VIITEKEHYKSESSÄ (Hämäläinen Juha ja Väisänen Raija, 2011) - Artikkelin esittely 5.10.2011 PaKaste-seminaari, Rovaniemi Terho Pekkala TERVEYSHYÖTYMALLI Chronic Care Model,

Lisätiedot

KEHITYSVAMMAISEN MIELENTERVEYSHÄIRIÖT JA KÄYTTÄYTYMINEN. Anneli Tynjälä Johtava psykologi, psykoterapeutti VET PKSSK

KEHITYSVAMMAISEN MIELENTERVEYSHÄIRIÖT JA KÄYTTÄYTYMINEN. Anneli Tynjälä Johtava psykologi, psykoterapeutti VET PKSSK KEHITYSVAMMAISEN MIELENTERVEYSHÄIRIÖT JA KÄYTTÄYTYMINEN Anneli Tynjälä Johtava psykologi, psykoterapeutti VET PKSSK 1 HAASTAVASTA KÄYTTÄYTYMISESTÄ ja MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖISTÄ KEHITYSVAMMAISILLA Kehitysvammaisista

Lisätiedot

Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009

Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009 Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009 1. Tavoitteet Suomen Potilasliitto ry, Finlands Patientförbund rf, on vuonna 1970 potilaiden perustama valtakunnallinen potilaiden etujen ja oikeuksien ajaja.

Lisätiedot

Lapsen arki arvoon! Salla Sipari

Lapsen arki arvoon! Salla Sipari Lapsen arki arvoon! Salla Sipari 13.3.2013 Tulokulmia dialogiin Lapsen oppiminen Kasvatusta ja kuntoutusta yhdessä Kuntouttava arki arki kuntouttavaksi Kehittäjäkumppanuus 13.3.2013 Salla Sipari 2 Miksi

Lisätiedot

Kohti kuntoutuskumppanuutta? Millaista uutta vuorovaikutusta on syntymässä?

Kohti kuntoutuskumppanuutta? Millaista uutta vuorovaikutusta on syntymässä? Kohti kuntoutuskumppanuutta? Millaista uutta vuorovaikutusta on syntymässä? Vappu Karjalainen 19.3.2010 22.4.2010 Esityksen nimi / Tekijä 1 Kuntoutusjärjestelmä Asiakas: millaisin ehdoin edetään? Kuntoutusjärjestelmä:

Lisätiedot

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin.

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin. Yhdessä enemmän Ei jätetä ketään yksin. Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Vapaaehtoistoiminta ja auttaminen tuottavat iloa ja tekevät onnelliseksi Onnelliseksi voit tehdä monella tavalla. Yksi tapa on tulla

Lisätiedot

Osaamisen kehittäminen avainasiakkaiden tarpeisiin Sote-johdon neuvottelupäivät 2.2.2016

Osaamisen kehittäminen avainasiakkaiden tarpeisiin Sote-johdon neuvottelupäivät 2.2.2016 Osaamisen kehittäminen avainasiakkaiden tarpeisiin Sote-johdon neuvottelupäivät 2.2.2016 Juha Luomala, Verson johtaja Risto Raivio, Päijät-Hämeen perusterveydenhuollon yksikön johtaja Työpajan tavoite,

Lisätiedot

Asunnottomuuden ehkäisy, vapautuvat vangit ja AE-periaate teemaryhmän tapaaminen

Asunnottomuuden ehkäisy, vapautuvat vangit ja AE-periaate teemaryhmän tapaaminen Asunnottomuuden ehkäisy, vapautuvat vangit ja AE-periaate teemaryhmän tapaaminen Asuminen, kuntouttava työote ja integraatio Jenni Mäki Sampo Järvelä 07.11.2011 Tampere AE-periaate ja lainrikkojat Asunnon

Lisätiedot

Ajattelutapa. Toimintatapa

Ajattelutapa. Toimintatapa Menneisyydestä ja tilanteista ohjautuva menneisyys kaatuu tulevaisuudeksi, tilanteisiin reagoidaan nykyisin toimintataipumuksin Tulevaisuudesta ohjautuva tavoitteista ohjautuva muutos, luodaan uusia toimintataipumuksia

Lisätiedot

RATKAISUKESKEINEN TYÖSKENTELY ASIAKASTYÖSSÄ 1-2. Lasse Salmi

RATKAISUKESKEINEN TYÖSKENTELY ASIAKASTYÖSSÄ 1-2. Lasse Salmi RATKAISUKESKEINEN TYÖSKENTELY ASIAKASTYÖSSÄ 1-2 Lasse Salmi www.stepbystep.fi Ratkaisukeskeisyys lyhyesti Jos jokin ei ole rikki, älä yritä korjata sitä Kun tiedät mikä toimii, tee lisää sitä Jos jokin

Lisätiedot

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Onnistuneen kasvatuskumppanuuden aloittamisen kannalta on tärkeää, että päivähoitoa koskevaa tietoa on saatavilla kun tarve lapsen päivähoidolle syntyy.

Lisätiedot

PAPERITTOMIEN MAJATALO: MILLAISIA RATKAISUJA ULKOMAALAISTEN ASUNNOTTOMUUTEEN HELSINGISSÄ?

PAPERITTOMIEN MAJATALO: MILLAISIA RATKAISUJA ULKOMAALAISTEN ASUNNOTTOMUUTEEN HELSINGISSÄ? PAPERITTOMIEN MAJATALO: MILLAISIA RATKAISUJA ULKOMAALAISTEN ASUNNOTTOMUUTEEN HELSINGISSÄ? 27.5.2015 Markus Himanen Puh. +358 400 409 596 vapaaliikkuvuus@gmail.com www.vapaaliikkuvuus.net www.facebook.com/vapaaliikkuvuus

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

Isän kohtaamisen periaatteita

Isän kohtaamisen periaatteita TOIMIVAT KÄYTÄNNÖT Isän kohtaamisen periaatteita Isä määrittelee itse avun tarpeensa Voimavarakeskeisyys Sukupuolisensitiivisyys Ennaltaehkäisevyys Matala kynnys Dialogisuus Nopeasti yhteys myös isään,

Lisätiedot

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemista sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista - pääkohtia

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemista sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista - pääkohtia Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemista sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista - pääkohtia Satu Loippo 27.3.2013 Satu Loippo 1 Vanhuspalvelulain tarkoitus 1 Tuetaan ikääntyneen väestön

Lisätiedot

Mikä GAS -menetelmässä haastaa ja mikä tuntuu helpolta? Jari Turunen Apulaisylilääkäri

Mikä GAS -menetelmässä haastaa ja mikä tuntuu helpolta? Jari Turunen Apulaisylilääkäri Mikä GAS -menetelmässä haastaa ja mikä tuntuu helpolta? Jari Turunen Apulaisylilääkäri Omistautuu työllesi pysyminen pääsy paluu 1.12.2015 Mihin GAS tavoitteet perustuvat? Tilanneanalyysi tärkeä, riittävä,

Lisätiedot

Käytännön ideoita verkostotyöhön & toimintatutkimuksellinen ote verkostojen kehittämiseen. Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu

Käytännön ideoita verkostotyöhön & toimintatutkimuksellinen ote verkostojen kehittämiseen. Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Käytännön ideoita verkostotyöhön & toimintatutkimuksellinen ote verkostojen kehittämiseen Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Toimintatutkimus? Toimintatutkimus on sosiaalinen prosessi,

Lisätiedot

JOS ET SINÄ, NIIN KUKA?

JOS ET SINÄ, NIIN KUKA? JOS ET SINÄ, NIIN KUKA? Aina, kun haluat asioiden muuttuvan parempaan suuntaan, sinun on otettava ohjat omiin käsiisi. Kun päätät, että olet omien valintojesi arvoinen, voit ottaa vastuun omasta elämästäsi

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE Etelä-Suomi

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE Etelä-Suomi Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi Kotona kokonainen elämä / Etelä- Kymenlaakson osakokonaisuus Sara Haimi-Liikkanen, kehittämiskoordinaattori 14.10.2013

Lisätiedot

ASKELMERKKI. suoritettu. - Koulunkäynnin intensiivinen tuki

ASKELMERKKI. suoritettu.  - Koulunkäynnin intensiivinen tuki ASKELMERKKI suoritettu - Koulunkäynnin intensiivinen tuki www.askelmerkki.fi suoritettu - Koulunkäynnin intensiivinen tuki Jokaisesta koulusta löytyy oppilaita, joilla on suuria vaikeuksia koulun läpäisemisessä.

Lisätiedot

L U PA TE HDÄ FIKS UM M IN

L U PA TE HDÄ FIKS UM M IN Joustavasti ja avoimesti uuteen toimintakulttuuriin L U PA TE HDÄ FIKS UM M IN Marika Tammeaid Kehityspäällikkö, Valtion henkilöstöjohtamisen tuki, Valtiokonttori #Työ2.0 Klassikot uudessa valossa Kohti

Lisätiedot

Palveluiden henkilökohtaistaminen - Vaihtoehtona henkilökohtainen budjetointi. Vuorovaikutteisen osion koonti Tampere

Palveluiden henkilökohtaistaminen - Vaihtoehtona henkilökohtainen budjetointi. Vuorovaikutteisen osion koonti Tampere Palveluiden henkilökohtaistaminen - Vaihtoehtona henkilökohtainen budjetointi Vuorovaikutteisen osion koonti Tampere 24.2.2016 Vahvuudet Perinteiset palvelut Varmaa palvelua/rahoitusta taatusti, vai onko

Lisätiedot

LUENTO TUETUSTA PÄÄTÖKSENTEOSTA JA ITSEMÄÄRÄÄMISOIKEUDESTA. Satu Rautiainen, YTL Mikkeli / Kuopio

LUENTO TUETUSTA PÄÄTÖKSENTEOSTA JA ITSEMÄÄRÄÄMISOIKEUDESTA. Satu Rautiainen, YTL Mikkeli / Kuopio LUENTO TUETUSTA PÄÄTÖKSENTEOSTA JA ITSEMÄÄRÄÄMISOIKEUDESTA Satu Rautiainen, YTL Mikkeli 05.10. / Kuopio 11.10. Luentoni perustuu lisensiaatintutkimukseeni Itsemääräämisoikeus vammaisten henkilöiden kokemana

Lisätiedot

Kilpailemaan valmentaminen - Huipputaidot Osa 2: Taitava kilpailija. Harjoite 12: Kilpailuanalyysi. Harjoitteiden tavoitteet.

Kilpailemaan valmentaminen - Huipputaidot Osa 2: Taitava kilpailija. Harjoite 12: Kilpailuanalyysi. Harjoitteiden tavoitteet. Kilpailemaan valmentaminen - Huipputaidot Osa 2: Taitava kilpailija Harjoite 12: Kilpailuanalyysi Harjoite 12 A: Kilpailun tavoiteanalyysi Harjoite 12 B: Kilpailussa koettujen tunteiden tarkastelu Harjoite

Lisätiedot

Lasten ja nuorten palvelut

Lasten ja nuorten palvelut Lasten ja nuorten palvelut 1.1.2014 Varhaiskasvatuksen johtamismallin muutos 1 Marja-Liisa Akselin 3.4.2014 Muutoksen tavoitteet (Kh 18.2.2013) Valmistelun keskeisenä tavoitteena on kehittää uudelle palvelualueelle

Lisätiedot

SINIKKA VUORELA Kriisi ja perheväkivaltatyön koordinaattori PUH:044 528 0276

SINIKKA VUORELA Kriisi ja perheväkivaltatyön koordinaattori PUH:044 528 0276 SINIKKA VUORELA Kriisi ja perheväkivaltatyön koordinaattori PUH:044 528 0276 AMMATILLINEN VALTA LUOTTAMUKSEN RIKKOMINEN: kerrotaan asioita asiakkaan tietämättä. NORMALISOINTI: ei uskota asiakasta, hyväksytään

Lisätiedot

Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta. Työmarkkinatuen rahoitusvastuun muutos

Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta. Työmarkkinatuen rahoitusvastuun muutos Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta Työmarkkinatuen rahoitusvastuun muutos Pohjois-Pohjanmaan TE-toimisto 05.12.2014 Marita Rimpeläinen-Karvonen Taustalla olevat hallituksen

Lisätiedot

KASVUN TUKEMINEN JA OHJAUS

KASVUN TUKEMINEN JA OHJAUS TURUN AIKUISKOULUTUSKESKUS Kärsämäentie 11, 20360 Turku puh. 0207 129 200 fax 0207 129 209 SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA NÄYTTÖTUTKINTO AMMATTITAIDON ARVIOINTI KASVUN TUKEMINEN JA

Lisätiedot

Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen. esiopetuksessa

Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen. esiopetuksessa Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen esiopetuksessa Tätä opasta on työstetty Lahden koulukuraattori- ja psykologipalveluissa vuosien 2009-2010 aikana kokemuksellisen

Lisätiedot

HAASTEENA AKTIIVISET SENIORIT MYÖS MARGINAALISSA!

HAASTEENA AKTIIVISET SENIORIT MYÖS MARGINAALISSA! HAASTEENA AKTIIVISET SENIORIT MYÖS MARGINAALISSA! Diak Länsi 29.11.2007 Rehtori, dosentti Jorma Niemelä 1. Ihmisarvoinen vanhuus kuuluu jokaiselle. Siihen kuuluu oikeus olla osallisena ympäröivästä yhteisöstä

Lisätiedot

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012 Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä

Lisätiedot

Vaikeasti työllistyvien tukeminen välityömarkkinoilla

Vaikeasti työllistyvien tukeminen välityömarkkinoilla Vaikeasti työllistyvien tukeminen välityömarkkinoilla Eveliina Pöyhönen Keitä ovat vaikeasti työllistyvät henkilöt? Ei yhtenäistä määritelmää voi tarkoittaa pitkäaikaistyöttömiä, vammaisia, osatyökykyisiä

Lisätiedot

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen ELÄMÄN HALLINTA & HYVÄ ARKI ITSEVARMA URHEILIJA MYÖNTEINEN ASENNE MOTIVAATIO & TAVOITTEEN ASETTAMINEN Myönteinen asenne Pidä hyvää huolta sisäisestä lapsestasi,

Lisätiedot

Millaista valmennusta ja tukea uudessa laissa tarvitaan? Anu Autio, asiantuntija, Espoon vammaispalvelut

Millaista valmennusta ja tukea uudessa laissa tarvitaan? Anu Autio, asiantuntija, Espoon vammaispalvelut Millaista valmennusta ja tukea uudessa laissa tarvitaan? Anu Autio, asiantuntija, Espoon vammaispalvelut Lausuntopalaute Valmennuksen ja tuen suhdetta sosiaalihuoltolain mukaiseen sosiaaliohjaukseen ja

Lisätiedot

Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP)

Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP) Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP) Vates-päivät 5.-6.5.2015 Hallitusneuvos Päivi Kerminen Lakisääteistämisen tavoitteet Pitkäaikaistyöttömyyden ja työttömyydestä aiheutuvien julkisten

Lisätiedot

Lähituki-projekti Osaraportti Esittely

Lähituki-projekti Osaraportti Esittely www.kmsry.fi 1 Lähituki-projekti 2007-2010 Osaraportti Esittely 7.10.2009 Järjestöjen palveluohjausmalli ja Voimavaraistava palveluohjausryhmä Katso ja tulosta koko aineisto www.kmsry.fi 2 Palveluohjaus

Lisätiedot

Sosiaaliasiamiehen selvitys. Sipoon vammaisneuvosto 28.4.2016

Sosiaaliasiamiehen selvitys. Sipoon vammaisneuvosto 28.4.2016 Sosiaaliasiamiehen selvitys Sipoon vammaisneuvosto 28.4.2016 Sosiaalialan osaamiskeskus Verson Sosiaaliasiamiehet sosiaaliasiamiestoiminta VTM Ritva Liukonen ja YTM Anne Korpelainen Toimipisteet Lahti:

Lisätiedot

Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto. RATUKE-seminaari , Kansallismuseo Tarmo Pipatti

Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto. RATUKE-seminaari , Kansallismuseo Tarmo Pipatti Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto RATUKE-seminaari 11.11.2010, Kansallismuseo Tarmo Pipatti Työturvallisuuskannanotto 2010-2015 :n hallitus asetti vuoden 2010 alussa tavoitteen, jonka mukaan

Lisätiedot

Sosiaali- ja vammaispalvelut työllistymisen tukena: Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus

Sosiaali- ja vammaispalvelut työllistymisen tukena: Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus Sosiaali- ja vammaispalvelut työllistymisen tukena: Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus Vaikuttamistoiminnan päällikkö Marika Ahlstén, Kehitysvammaliitto 4.3.2015 1 Nykytila Sosiaalihuoltolaki

Lisätiedot

Toimeentulotuki Kelaan 2017 Haasteet ja mahdollisuudet

Toimeentulotuki Kelaan 2017 Haasteet ja mahdollisuudet Toimeentulotuki Kelaan 2017 Haasteet ja mahdollisuudet Riikka Kimpanpää Johtava sosiaalityöntekijä/projektipäällikkö Tampereen kaupunki 1 Toimeentulotuen tarkoitus ja oikeus sosiaaliturvaan Toimeentulotukilaki

Lisätiedot

Osaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari 15.4.2016

Osaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari 15.4.2016 Osaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari 15.4.2016 Työelämän laatu ja johtaminen muutoksessa TOIMINTAYMPÄRISTÖN KAAOS RESURSSIEN NIUKKUUS JA KUNTALAISTEN RAJOTTOMAT TARPEET OVAT JO HAASTANEET

Lisätiedot

ADHD oireista kärsivien palveluohjaus

ADHD oireista kärsivien palveluohjaus ADHD oireista kärsivien palveluohjaus ADHD-liitto 131016 Sauli Suominen VTL perheterapeutti Taustatietoa Toimin ADHD-liiton Vahti hankkeessa, jossa tavoitteena vammaisten henkilöiden työelämäkynnysten

Lisätiedot

Helena Lindell Asumispalvelujen päällikkö Vammaispalvelut Vantaa

Helena Lindell Asumispalvelujen päällikkö Vammaispalvelut Vantaa Helena Lindell Asumispalvelujen päällikkö Vammaispalvelut Vantaa 2.11.2016 Peilauspintana käytännönkokemus laitoksesta opetuksesta työ- ja toimintakeskuksesta autisminkirjon palveluohjauksesta asumisesta

Lisätiedot

Teematyöryhmätapaaminen 12.4.2010

Teematyöryhmätapaaminen 12.4.2010 Teematyöryhmätapaaminen 12.4.2010 Tarja Salonen Ammatinvalintapsykologi Jyväskylän työ- ja elinkeinotoimisto Ammatinvalinta- ja urasuunnittelupalvelut Koulujen ulkopuolella olevien asiakkaiden ammatinvalinnanohjaus,

Lisätiedot

Heikki Salomaa 10.12.2013. Minustako auttajaksi?

Heikki Salomaa 10.12.2013. Minustako auttajaksi? Heikki Salomaa 10.12.2013 Minustako auttajaksi? Älä pakene. Täältä ei voi paeta. Tämä on maailma. Me olemme maailmassa. Heaven, that s so simple! Merkitysten etsintä Tieteen filosofian peruskysymykset

Lisätiedot

VASTUUHOITAJAN TOIMINTAOHJE

VASTUUHOITAJAN TOIMINTAOHJE LIITE 3 1(7) VASTUUHOITAJAN TOIMINTAOHJE Kanta-Kauhavan kotihoito K u n t a y h t y m ä K a k s i n e u v o i n e n I k ä i h m i s t e n p a l v e l u t K o t i h o i t o K a n t a - K a u h a v a 3 /

Lisätiedot

Järvenpäässä meitä kuullaan ja meillä on mahdollisuus vaikuttaa

Järvenpäässä meitä kuullaan ja meillä on mahdollisuus vaikuttaa Järvenpäässä meitä kuullaan ja meillä on mahdollisuus vaikuttaa Iltapäiväseminaari 5.4.2016 Johanna Sinkkonen koti- ja erityisasumisen johtaja Esimerkkejä lainsäädännöstä tulevasta kuulemisen ja vaikuttamismahdollisuuksien

Lisätiedot

Sivu 1/5 OMAISHOIDON HOITO- JA PALVELUSUUNNITELMA Päivämäärä Hoidettavan nimi Ulla Ahkera Hoidettavan henkilötunnus 111111-1111 Hoidettavan osoite Ahertajantie 6 912121 Kuusioja Hoidettavan puhelinnumero

Lisätiedot

LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015

LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015 1 (5) 17.10.2011 Opetus- ja kulttuuriministeriölle LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015 Suomen Vanhempainliitto esittää kunnioittavasti pyydettynä

Lisätiedot

Kotihoidon kriteerit alkaen

Kotihoidon kriteerit alkaen Kotihoidon kriteerit 1.1.2017 alkaen Keski-Pohjanmaan sosiaali- ja terveyspalvelukuntayhtymä Soite Kotihoidon kriteerit Toimintakyky Palvelun tarve Palvelun määrä Palvelun tavoite Asioiden hoitoon liittyvissä

Lisätiedot

Sivistyslautakunta Vastuualueiden toimintasuunnitelmat / KeSut 2016

Sivistyslautakunta Vastuualueiden toimintasuunnitelmat / KeSut 2016 Oheismateriaali / sivltk 19.1.2016 7 Sivistyslautakunta Vastuualueiden toimintasuunnitelmat / KeSut 2016 Sivistysjohtaja Matti Hursti 1.12.2015, päivitetty 12.1.2016 Lähtökohta KeSuun: Toimintaympäristön

Lisätiedot

Valinnanvapauskokeilun sisältökuvauksen valmistelu. Mia Lindberg Riitta Pylvänen

Valinnanvapauskokeilun sisältökuvauksen valmistelu. Mia Lindberg Riitta Pylvänen Valinnanvapauskokeilun sisältökuvauksen valmistelu Mia Lindberg Riitta Pylvänen 17.8.2016 Alustavan sisältökuvauksen taustaa Sitra on julkaissut Kokeilun ehdot ja periaatteet keskustelupaperina, ja sitä

Lisätiedot

Henkilökohtainen apu omannäköisen elämän tueksi. Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Petra Tiihonen 2015

Henkilökohtainen apu omannäköisen elämän tueksi. Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Petra Tiihonen 2015 Henkilökohtainen apu omannäköisen elämän tueksi Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Petra Tiihonen 2015 Miksi puheenvuoro henkilökohtaisesta avusta? Vammaispalvelulain mukainen henkilökohtainen apu voi olla

Lisätiedot

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Vanhustyö 2015 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Lähde: Laatusuositus 2013 2 Tavoitteena ikäystävällinen Suomi Seitsemän teema-aluetta ikäystävällisen Suomen rakentamiseksi

Lisätiedot

Kokemuksia henkilökohtaisen budjetoinnin kehittämisestä. Petteri Kukkaniemi

Kokemuksia henkilökohtaisen budjetoinnin kehittämisestä. Petteri Kukkaniemi Kokemuksia henkilökohtaisen budjetoinnin kehittämisestä Petteri Kukkaniemi Omaisjärjestötaustainen valtakunnallinen palveluiden kehittäjä ja tuottaja. Tavoitteemme on löytää yksilöllisiä ratkaisuja ja

Lisätiedot

Asiantuntijalausunto Professori Seppo Koskinen Lapin yliopisto

Asiantuntijalausunto Professori Seppo Koskinen Lapin yliopisto 1 Asiantuntijalausunto Professori Seppo Koskinen Lapin yliopisto Minulta on pyydetty asiantuntijalausuntoa koskien osapuolten velvollisuuksia soviteltaessa ulkopuolisen sovittelijan toimesta työelämän

Lisätiedot

Henkilökohtainen budjetointi kokemuksia kehittämistyöstä. Aarne Rajalahti,

Henkilökohtainen budjetointi kokemuksia kehittämistyöstä. Aarne Rajalahti, Henkilökohtainen budjetointi kokemuksia kehittämistyöstä Aarne Rajalahti, 24.2.2016 Vammaispalvelut suunniteltava yksilöllisesti Vammaisella ihmisellä ja hänen läheisillään pitää olla todellinen mahdollisuus

Lisätiedot

Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu. Osela Tampereen kaupunkiseudun TYP:n johtaja Tommi Eskonen

Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu. Osela Tampereen kaupunkiseudun TYP:n johtaja Tommi Eskonen Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu Osela 9.6.2016 Tampereen kaupunkiseudun TYP:n johtaja Tommi Eskonen Työllistymistä edistävällä monialainen yhteispalvelu (TYP) Yhteistoimintamalli, jossa

Lisätiedot

Kysymykset tarjouspyyntöön Pääarkkitehtipalvelut Dnro 21/021/2013

Kysymykset tarjouspyyntöön Pääarkkitehtipalvelut Dnro 21/021/2013 Kysymykset tarjouspyyntöön Pääarkkitehtipalvelut Dnro 21/021/2013 K1: Tarjouspyynnössä työmääräksi on arvioitu 120-160 htp/vuosi. Voiko tämän jakaa osiin tarjotun pääarkkitehdin ja tämän varahenkilön välillä

Lisätiedot

VERKOSTOTYÖ. koulutus. Aika, paikka Kouluttaja

VERKOSTOTYÖ. koulutus. Aika, paikka Kouluttaja VERKOSTOTYÖ koulutus Aika, paikka Kouluttaja Vallin Ikääntyneen välittävä verkosto -koulutuspaketit 1. Etsivä vanhustyö 2. Verkostotyö 3. Osallisuuden vahvistaminen Verkostotyö koulutuksen tavoite Koulutuksen

Lisätiedot

KUNTAYHTYMÄN PERUSSOPIMUS

KUNTAYHTYMÄN PERUSSOPIMUS KUNTAYHTYMÄN PERUSSOPIMUS Kuntayhtymän tehtävänä on järjestää jäsenkuntien puolesta niiden tarvitsemia päihdehuollon palveluja Tehtävänsä toteuttamiseksi kuntayhtymä ylläpitää Mainiemen kuntoutumiskeskusta

Lisätiedot