MITÄ UUTTA PALVELUOHJAUS TUO ASIAKASTYÖHÖN? Aluksi

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "MITÄ UUTTA PALVELUOHJAUS TUO ASIAKASTYÖHÖN? Aluksi"

Transkriptio

1 MITÄ UUTTA PALVELUOHJAUS TUO ASIAKASTYÖHÖN? Aluksi Miksi palveluohjausta tarvitaan on koko tämän toiminnan keskeinen kysymys. Miksi eivät jo olemassa olevat palvelujärjestelmät kykene varmistamaan asiakkaan keskeistä huomioimista päätöksenteossa ja miksi asiakkaalle on niin ongelmallista rakentaa hyvin toimivaa kokonaisvaltaista palvelupakettia. Miksi asiakkaan omaiset niin usein kokevat olevansa kovin yksin vaikka asiakkaalla näyttää viranomaisten näkökulmasta olevan hyvin toimivat ja kattavat palvelut. S Tutkijoista Tom Arnkil ja Esa Eriksson ovat omalta osaltaan pyrkineet vastaamaan tähän kysymykseen. Heidän mukaansa palvelujärjestelmämme ovat rakentuneet fordistis-taylorilaisen, ositetun työn järjestelmän varaan. Tällä järjestelmällä pystytään hyvin vastaamaan massapalveluiden tuottamiseen mutta se toimii huonosti kun on kysymys asiakkaista, jotka tarvitsevat monia palveluita samanaikaisesti ja/tai räätälöityjä palveluita. Juuri tämä asiakasryhmä on monimutkaistuvassa yhteiskunnassa jatkuvasti lisääntymässä. Monia palveluita samanaikaisesti tarvitsevan asiakkaan tilannetta voi katsoa myös organisaatioteorian kautta. Sen mukaan jokainen erillinen palvelujärjestelmä on itseviittaava, mikä tarkoittaa sitä, että se hallitsee kutakuinkin oman reviirinsä, sen päätöksenteon, palvelutuotannon, ongelmanmäärittelyn jne. Ongelmia tulee kun siirrytään yhdestä järjestelmästä toiseen tai kun liikutaan eri järjestelmien rajapinnoilla tai rajasysteemeissä. Toisen järjestelmän näkökulmasta asiakkaan ongelmat saattavatkin näyttää aivan erilaisilta ja järjestelmien välistä yhteistyötä eivät sido mitkään yhteiset säännöt tai rakenteet. Yhteistyöstä muodostuu tästä syystä vapaaehtoistyön kaltaista, sitä syntyy jos on henkilökohtaista halua, siihen ei voi pakottaa. Systeemien rajoilla, rajasysteemeissä, saattaa kuitenkin syntyä aivan uusia luovia näkökulmia ja ratkaisuja asiakkaan ongelmiin ja tilanteisiin, kuten mm. Jaakko Seikkula on osoittanut. Arnkil ja Eriksson ovat myös osoittaneet miten mahdotonta edes on ajatella, että asiakkaan tilanteelle voisi olla yhteinen ongelmanmäärittely, kaikilla on omaan kokemukseensa tai koulutukseensa perustuva näkökulma, kenelläkään ei voi olla lintuperspektiiviä. Eri perspektiivit ja näkökulmat vaihtelevat myös ajassa. Ensinnäkin siitä syystä, että vallassa olevat muotiteoriat vaihtelevat. Esimerkiksi neljäkymmentä vuotta sitten äidit taivuteltiin luovuttamaan kehitysvammaiset lapsensa laitokseen, tänään samoja jo aikuistuneita lapsia ollaan asiakaskeskeisyyden nimissä kotiuttamassa kotikuntiinsa. Toiseksi myös asiakas joutuu tekemisiin eri ongelmanmäärittelyjen kanssa siirtyessään yhdestä palvelumuodosta toiseen, kukaan ei ole häntä saattamassa tai toimi hänen punaisena lankanaan seikkailussa palvelujärjestelmästä toiseen. Yhteenvetona voidaan todeta, että palveluohjausta tarvitaan kahdesta syystä, jotka myös osittain liittyvät toinen toisiinsa. Ensinnäkin tarvitaan henkilöä, joka on nimellisesti vastuussa juuri tästä asiakkaasta, koska yksittäinen hoitosysteemi siihen edellä mainituista syistä harvoin kykenee. Toiseksi tarvitaan palveluiden koordinoimista, niiden toteutumisen ja toimivuuden valvomista sellaisen henkilön toimesta, jolla on valtuutus toimia niissä järjestelmissä, joilta asiakas saa palveluita. Palveluohjauksessa nämä henkilöt yhdistyvät yhdeksi ja samaksi: asiakaan palveluohjaajaksi.

2 Puutteellisesti toimiva palvelutuotanto Alussa esitetyt näkökohdat perustelivat palveluohjauksen käyttöönottoa. Sipilä ja Ala-Nikkola (1996) ovat palveluohjausta käsittelevässä artikkelissaan laatineet listan niistä palvelujärjestelmien ongelmista joihin palveluohjauksella ehkä voitaisiin vaikuttaa. - Palvelut ja etuudet ovat joustamattomia eivätkä vastaa yksittäisten henkilöiden tarpeita. Räätälöinti ei toimi. - Palveluita ei kohdenneta eniten tarvitseville, kun taas vähemmän tarvitsevat voivat saada niitä suhteellisesti enemmän - Palvelutarpeiden muutoksia ei seurata, vaikka tarve loppuisi tai kasvaisi - Palvelutuottajat eivät tiedä toistensa toiminnasta, eivät pysty valitsemaan edullisimpia palveluratkaisuja, eivätkä sovita palveluita järkevästi yhteen yksittäisen henkilön näkökulmasta. - Asiakkaan eri järjestelmistä saatavien palveluiden kokonaisuus jää usein hahmottumatta. - Rahoittaja ei käytä niukkoja resursseja harkitusti eikä ole edes selvillä vaihtoehtojen kustannuksista tai toimivuudesta. - Vastuita on vaikea määrittää, sillä kukaan nimenomainen henkilö ei ole vastuussa kenenkään asiakkaan palvelukokonaisuudesta. - Palvelut eivät tue riittävästi kotona asumista ja informaaleja hoivaajia. Tätä vuonna 1996 laadittua listaa voi tietenkin kommentoida ja täydentää. Tutkijoiden esittämä toinen kohta on tärkeä, koska se puoltaisi palveluohjauksen käyttöönottoa juuri palveluista syrjäytyneiden ja yksinäisten asiakkaiden kohdalla. Esimerkiksi psykiatrian näkökulmasta vaikuttaa siltä, että juuri kaikista vaikeavammaiset syrjäytyvät psykiatrian palveluista ja joutuvat normaalin kodinhoidon varaan. Samoin ulkomaiset tutkimukset viittaavat siihen, että koulujen erityisluokat palvelevat parhaiten kaikista lievemmistä ongelmista kärsiviä lapsia eikä nimenomaan niitä oppilaita, joille erityisluokka on tarkoitettu. Vaikeasti autettava asiakas saa ehkä palveluita vähiten tai ei kykene niistä hyötymään. Tutkijoiden esittämä neljäs kohta voitaisiin myös täydentää toteamuksella ettei kukaan tosiaan vastaa palveluiden toteutumisesta, toimivuudesta tai yhteensovittamisesta. Listaa voisi myös täydentää toteamuksella että asiakas helposti saa erilaisia vähemmän tärkeitä, palveluita kun yhtä tärkeää palvelumuotoa. Tämä on käynyt ilmeiseksi esim. Norjan mielenterveystyön palveluohjauskokeilussa (esim. Suominen 2002). Samoin näyttäisi myös siltä, että kriisit käynnistävät palvelujärjestelmän aktiivisuuden, kun taas asiakkaan passiivisuus johtaa palvelujärjestelmien vetäytymiseen. Palvelujärjestelmiä johtavat siis asiakkaan kriisit, ei hänen pitkäaikainen palveluntarpeensa. Usein on kuitenkin niin, ettei kriiseihin tai niiden ennakkooireisiin osata reagoida, koska asiakkaalle ei ole laadittu kriisivaiheen suunnitelmaa. Samoin näyttäisi siltä, että palveluiden on vaikea reagoida asiakkaan tilanteessa tapahtuviin muutoksiin. Asiakkaan tilan nopea kohentuminen tulisi johtaa kehitystä tukevien palveluiden käynnistämiseen ja toisten loppumiseen. Palveluiden tulisi myös voida reagoida päinvastaiseen tilanteeseen. Usein ei näin kuitenkaan tapahdu. Näyttäisi myös siltä, että asiakas helposti muodostuu palveluiden kohteeksi, ei asiakkaaksi joka itse vaikuttaa palvelun muotoutumiseen ja sen toteuttamiseen. Ellei asiakasta omasta puolestaan sitoudu palveluun ja sen toteuttamiseen, se ei ehkä pysty vahvistamaan hänen voimavarojaan. Asiakkaan epävirallisen tukiverkoston ja julkisten palveluiden pitäisi muodostaa toinen toisiaan tukeva kokonaisuus. Usein saattaa kuitenkin päinvastoin käydä niin, että viranomaisverkosto ja epävirallinen verkosto muodostuvat ristiriitaisiksi vastakohdikseen, kuten esimerkiksi

3 lastensuojelutyössä. Yksilökohtainen työote saattaa samoin johtaa siihen, että asiakkaan oma sosiaalinen tukiverkosto jää näkymättömäksi eikä sitä pystytä hyödyntämään. Päästäkseen palveluiden piiriin tulee asiakkaan myös kuulua joihinkin ammattilaisten määrittelemiin ongelmien luokittelu- tai diagnoosijärjestelmiin. Tämä saattaa johtaa siihen, että asiakkaan voimavarat jäävät näkymättömiksi tai ettei hänen omaa määritystään huomioida. Esteitä dialogiselle asiakastyöotteelle saattaa myös muodostua järjestelmien päätös-, asia- ja hakemuskeskeisyydestä. Selvästi ongelmia tuottavia ovat myös erilaiset rajasysteemit tai rajapinnat, kuten Ala-Nikkola ja Valokivi (1997) asian ilmaisevat. Seuraava lista edellä mainittuja tutkijoita mukaillen - Sosiaali- ja terveydenhuollon rajapinta - Avo- ja laitoshoito - Perus- ja erityispalvelut - Julkinen ja yksityinen - Julkiset palvelut ja sosiaalinen tukiverkosto - Systeemimaailma ja elämismaailma Lopuksi joitakin auttamistyöhön liittyviä yleisiä vaikeuksia. Ensinnäkin voitaisiin kysyä onko ongelmia todella olemassa, siis objektiivisesti via muotoutuvatko ja muuttuvatko ne niitä tulkitsevien järjestelmien tai niiden ympärillä käytävän keskustelun mukaan. Jos näin on tulisi huomion yhä selvemmin kiinnittyä ongelmia määrittäviin järjestelmiin. Näyttää myös siltä, että ongelmia selittävät biologiset mallit ovat esim. geenitutkimuksen kautta lisääntymässä. Työntekijän keskittymiskyvyn vaikeudet eivät enää johdukaan liiallisesta työpaineesta vaan tarkkaavuushäiriöstä. Samoin on geeniperimän kartoituksen ja siihen vaikuttamisen toivottu Yhdysvalloissa johtavan asunnottomuuden poistumiseen. Hyvin erilaisten ongelmien selitysmallien samanaikainen läsnäolo tulee vaatimaan ammattilaisilta aivan uutta ja joustavaa työotetta työssä asiakkaiden kanssa. Ihmisen auttamiseen liittyy myös muita ongelmia. Aikaisemmin ekspertillä oli oikeus määrittää asiakkaan ongelma edustamastaan asiantuntijan viitekehyksestä käsin. Yhä selvemmin on kuitenkin tullut ilmeiseksi, että asiakkaat eivät enää hyväksy tätä yläpuolisuuden asemaa. Samoin myös terapiamaailmassa kysytään yhä selvemmin voiko asiakasta tukea muutoksessa ilman että myös terapeutin määritykset voivat muuttua.. Yhä selvemmin kysytään myös onko esim. vastakkainasettelu lyhytterapia psykodynaaminen terapia enää merkityksellinen. Tulisiko ennemminkin miettiä miten terapiatyöhön saadaan lisää joustoa asiakkaan toiveiden mukaan. Onko niin, että oikea terapia itse asiassa on sama kuin toimiva terapia? Tämä avaa myös oven kysymykselle vaatiiko ihmisen auttaminen välttämättä pitkän koulutuksen? Ja voidaanko esim. koko syy-seuraussuhde ajattelu vähitellen heittää romukoppaan, kun useimmat ongelmat näyttävät olevan monisyisiä, multikausaalisia tai sitten ne voidaan pitävästi selittää hyvin erilaisista viitekehyksistä peräisin olevien mallien kautta? Olkoonpa vastaukset mitkä tahansa on tämä kuitenkin esimerkki siitä kuinka vaikeiden muutosten keskellä me elämme. On aivan selvää, että nykyinen palvelujärjestelmämme mahdollisuus vastata näihin uudentyyppisiin kysymyksiin on rajallinen. Aika on ehkä vähitellen kypsymässä uuteen moniammatilliseen tai monitoimisto asiantuntijuuteen. Ehkä palveluohjaaja tulee olemaan tämän uuden asiantuntijuuden keskipisteenä.

4 PALVELUOHJAUKSEN RIITTÄVÄT TOIMINTAEHDOT Palveluohjauksen nimellä toteutetaan Suomessa mitä erilaisimpia toimintoja. Myös silloin kun palveluohjauksella tarkoitetaan asiakastyötä, on toiminta hyvin kirjavaa. Tämän lisäksi palveluohjaustyyppistä asiakastyötä toteutetaan mitä erilaisimpien otsakkeiden alla. Tämän osion tavoitteena on käsitellä joitakin palveluohjauksen kannalta tärkeitä peruskysymyksiä, joihin tulee ottaa kantaa, kun palveluohjaustoimintaa suunnitellaan tai sitä toteutetaan. Palveluohjauksen riittäviä toimintaehtoja käsitellään myöhemmin myös laatukriteerien yhteydessä. Valppu-Vanhainen määrittelee palveluohjauksen sillaksi asiakkaan tarpeiden ja palvelutuottajien mahdollisuuksien välillä. Asiakkaan tarpeet voitaisiin määritellä lähes rajattomiksi, ja palvelutuottajien resurssit hyvinkin rajallisiksi. Näiden molempien näkökulmien väliin tulisi siis rakentaa toimiva kompromissi. Valppu-Vanhaisen määritelmä on myös siinä suhteessa hyvä, että se määrittää asiakkaan ja palvelutuottajien suhteen dialogisena, suhteena jossa käydään keskustelua jonka tulisi johtaa toimivan palvelupaketin syntymiseen. Toisaalta tämä määritys voitaisiin myös kutsua tekniseksi, koska asiakkaan ja palvelujen suhde muodostaa sen ytimen. Toisaalta palveluohjausta voisi myös lähestyä näkökulmasta, jossa asiakkaan tukeminen, motivoiminen ja hänen omien tavoitteidensa esiin nostaminen muodostaa palveluohjauksen tärkeimmäksi seikaksi. Silloin palveluohjausta voisi Tuomisen (2004) mukaan kutsua toiminnaksi, jossa asiakkaan todellinen tilanne kohdataan sellaisena kuin se on. Tämä määritelmä on syntynyt sitä kautta, että monet yksinäiset asiakkaat ovat kokonaan syrjäytyneet palveluista, koska heidän kykynsä ja mahdollisuutensa sitoutua on niin rajallinen. Yhteiskunta on ikään kuin sulkenut silmänsä heiltä. Heidän katsotaan siis tulevan toimeen omaillaan. Toisesta näkökulmasta katsoen on kysymys selvästä heitteillejätöstä, jota puolustetaan asiakkaiden itsemääräämisoikeuteen viitaten. Monet näistä asiakkaasta voivat kuitenkin luoda suhteen palveluohjaajaan ja hyötyä tästä toiminnasta. Jos ensimmäinen palveluohjaus kiinnittää huomion toiminnan tekniseen luonteeseen niin toinen korostaa sen asiakasta tukevaa luonnetta. Molemmat edustavat kuitenkin tärkeitä näkökulmia, ne ovat saman janan eri päissä olevia painotuksia. Yleensä palveluohjauksessa tarvitaan molempia. Palveluohjauksesta on esitetty myös muita määrityksiä. Ruotsin mielenterveystyön palveluohjaaja on määritellyt tehtävän seuraavasti: Toimia siellä, missä muut ovat epäonnistuneet, huolehtia siitä, että asiakkaan elämänlaatu ja itsenäisyys lisääntyy tai auttaa asiakasta oman elämänhallinnan palauttamisessa. Toinen palveluohjaaja kuvailee toimintaansa näin: Toimin tienviittana, olen asiakkaan asianajaja, välittäjän ominaisuudessa sovitan yhteen eri alojen toimenpiteitä ja voimavaroja. Joissakin kansainvälisissä tutkimuksissa palveluohjaus on määritelty myös kielikuvien kautta. Palveluohjaajaa on verrattu matkatoimiston virkailija, joka istuu tiskin takana neuvoja antamassa, matkaseuralaiseen, joka matkustaa asiakkaan kanssa ilman koulutusta tai erityisasiantuntemusta tai matkaoppaaseen, joka matkustaa asiakkaan kanssa, mutta jolla on kokemusta ja tietämystä. Seuraavaksi luettelen ja käsittelen niitä perusasioita, joita on syytä huomioida, kun palveluohjaustoimintaa suunnitellaan tai sitä toteutetaan. En kuitenkaan ota kantaa siihen, miten eri tekijät tulisi toiminnassa huomioida. Tärkeintä on, että eri tekijät huomioidaan kun palveluohjaustoimintaa suunnitellaan tai sitä toteutetaan. Suomalaisessa keskustelussa pidän puutteellisena sitä, ettei Suomessa käynnistynyt palveluohjauskokeilu tarpeeksi ole perustunut kansainvälisiin ja erityisesti Ruotsissa tehtyyn laajaan kokeilutoimintaan ja siinä saavutettuihin tuloksiin. Monet Ruotsissa jo käsitellyt asiat ovat suomalaisessa palveluohjaustoiminnassa tulleet ikään kuin uusina asioina esille: Kysymys ei tietenkään ole siitä, että meidän tulisi seurata jotain

5 ulkomaista mallia. Kysymys on pikemminkin siitä, että muualla saatua kokemusta ei kannata sivuuttaa vaikka oma mallimme olisikin aivan erilainen. Taulukko 1. Palveluohjauksen perustekijät Systeemimaailmassa ja elämismaailmassa Palveluohjauksessa ylitetään rajoja Matala asiakasmäärä (n asiakasta/po) Pitkäaikainen työ Paneutuvuus Palveluohjaaja ei toimi yksin Palveluja on saatavilla Perhe- ja verkostotyö Toimeksiantaja on asiakas itse Asiakkaan tavoitteet ja tarpeet Oikea etäisyys palvelutuottajiin Henkilökohtainen sopivuus Joustavuus Kokonaisvaltaisuus Asianajo Sitoutuminen hoidolliseen malliin Asiakkaan oma maailma ja järjestelmien edustama maailma edustavat, toimintatavoiltaan ja logiikaltaan hyvin erilaisia maailmoja. Usein ne on siksi erotettu toisistaan käsitteillä elämismaailman ja systeemimaailma. Palveluohjaajan tehtävänä on toimia samanaikaisesti sekä asiakkaan elämismaailmassa ja viranomaisten ja palvelutuottajien systeemimaailmassa. Voitaisiin myös sanoa, että palveluohjaajan ammattitaito tulee professionaaliselta puolelta mutta hänen ymmärryksensä on asiakkaan elämismaailman puolella. Palveluohjaajan tehtävänä on siis myös toimia eräänlaisissa rajasysteemissä tai rajapinnoilla, jota voidaan pitää suurena haasteena mutta myös mahdollisuutena. Näin ollen on esim. kysymys siitä muodostavatko palvelut asiakkaan näkökulmastaan hahmotettavan, ymmärrettävän ja häntä tukevan kokonaisuuden tärkeämpi kuin se montako yksittäistä palvelumuotoa asiakkaalla on tai miltä ne palvelutuottajan näkökulmasta vaikuttavat. Palveluohjaajan tehtävänä on myös toimia asiakkaan peilinä tai punaisena lankana, kun hän liikkuu palvelusysteemien läpi, esim. kodista sairaalaan ja sieltä kuntouttavaan asumispalveluun. Usein juuri nämä erilaisten hoitosysteemien vaihtelu jo sellaisenaan olla asiakasta suuresti rasittava tekijä. Palveluohjaus on alun perin syntynyt juuri siirtymävaiheen tukemisen tarpeesta. Siirtymävaiheen palveluohjaus on usein myös luokiteltu omaksi palveluohjauksen muodokseen. Rajojen ylittäminen palveluohjauksessa tarkoittaa myös sen tiedostamista, että jokainen yksittäinen palvelujärjestelmä ajattelee omalla sisäisellä logiikallaan ja näkee korkeintaan oman toimintansa ja kokee sen hyödyllisenä. Kyky tehdä yhteistyötä muiden järjestelmien kanssa on siis rajallinen. Juuri tähän tarvitaan siis myös palveluohjaajaa. On tärkeää, että palveluohjaajalla on mahdollisuus rajapinnoilla toimimiseen ja että hän on järjestelmistä riippumaton. Jonkun asiakkaan kohdalla voi tärkein tavoite olla hänen oman sosiaalisen verkostonsa vahvistaminen, jonkun toisen asiakkaan kohdalla voi saattaminen toimivien palveluiden piiriin olla tärkein tavoite. Palveluohjaajan näkökulmasta asiakkaan tukemiseen osallistuu sekä asiakkaan oma sosiaalinen verkosto, viranomaiset, kolmas sektori ja yksityinen palvelutuotanto. Minkä sijan eri toimijat saavat riippuu kokonaan asiakkaan tilanteesta ja hänen asettamista tavoitteistaan. Palveluohjaus perustuu toimintaan, jossa palveluohjaajalla on vain määrätty määrä asiakkaita. Tästä syystä palveluohjauksen tulee perustua asiakasvastuuseen eikä esim. aluevastuuseen,. Ruotsin mielenterveystyön palveluohjauksessa 5-15 asiakasta pidetään yhden palveluohjaajan asiakasmääränä. Tuloksellisuutta arvioitaessa juuri matala asiakasmäärä puhuu paremman tuloksen puolesta. Mitä vaikeimpia ongelmia asiakkailla on, sitä vähemmän asiakkaita palveluohjaajalla

6 tulee olla. Jotkut todella vaikeiden ongelmien kanssa kamppailevat asiakkaat (esim. vaikea päihteiden väärinkäyttö tai väkivaltaisuus) vaatii parityöskentelyn tai työryhmän intensiivisen tuen. Palveluohjauksellinen asiakastyö aloitetaan ensin muutaman asiakkaan kanssa ja kun näiden asiakkaiden kanssa saavutetaan tietty vakiintunut toiminnallinen taso, voidaan asiakasmäärää lisätä. Koska palveluohjaustyö perustuu asiakkaan ja palveluohjaajan luottamukselliseen yhteistoimintaan tulisi sen perustua yhdessä tehtyyn kirjalliseen sopimukseen. Palveluohjaus on siis myös hyvin intensiivistä asiakastyötä. Palveluohjauksen ei kuitenkaan tulisi perustua koko elämän kestävään suhteeseen. Erotyö tulee ruotsalaisten kokemuksiin perustuen aloittaa heti ensimmäisestä tapaamiskerrasta alkaen, so. asiakas on tehtävä tietoiseksi siitä, että palveluohjaussuhde tulee loppumaan. Se, että asiakas jossain tilanteessa voi paremmin, ei kuitenkaan saa johtaa asiakassuhteen loppumiseen. Palveluohjaussuhteen päättäminen on pitkän ja tarkan harkinnan tulos. Palveluohjaajalla on siis useimmiten samanaikaisesti sekä aktiivisessa työskentelyvaiheessa että passiivisessa vaiheessa olevia asiakassuhteita. Paneutuvuus tarkoittaa myös sitä että palveluohjaajan tulee olla selvillä työroolistaan ja sen rajoista. Pikaratkaisut asiakkaan ajankohtaisiin ongelmiin ei saa olla toiminnan ydin vaikka niistä suoriuduttaisiin yhdessä. Ne voivat kuitenkin olla hyvä väylä luottamuksellisen suhteen rakentamiseen. Palveluohjaus sen sijaan tulee perustua yhdessä määriteltyihin pitkäaikaisiin tavoitteisiin. Palveluohjaajan ei kuulu ummistaa silmiään asiakkaan ongelmilta, itse palveluohjaustyö perustuu kuitenkin asiakkaan voimavarojen löytymiseen ja niiden tukemiseen. Arnkil on todennut, että voimavarat löytyvät suhteessa eivätkä yksilössä. Palveluohjaajan ja asiakkaan suhteen tuleekin olla voimavarojen löytämiseen perustuva, koska ainoastaan voimavaroja voidaan tukea. Erilaiset rajaukset palveluohjaustyössä ovat kuitenkin tarpeen. Palveluohjaaja on keskustelukumppani, ei kuitenkaan ystävä eikä terapeutti. Palveluohjaussuhteen voidaan kuitenkin sanoa olevan enemmän kuin yksilöllinen, se on henkilökohtainen. Asiakkaan kanssa liittoutuminen ja hänen oikeuksiensa puolustaminen voi kuitenkin tarkoittaa myös ristiriitoja muiden palvelutuottajien kanssa. Palveluohjaajan on kuitenkin pidemmällä tähtäimellä kyettävä asiakkaansa oikeuksien puolustamiseen kuitenkin riitautumatta palvelutuottajien kanssa. Palveluohjaajan on voitava myös luottaa omaan kokemusperäiseen ns. hiljaiseen tietoonsa ongelmien ratkaisemisessa, silloin kun ohjeita ja neuvoja ei ole saatavissa muualta. Palveluohjaaja ei saa jäädä yksin omassa työssään. Tämä tarkoittaa ainakin kolmea asiaa. Ensinnäkin sitä, että toiminnalle valitaan tuki- tai johtoryhmä, mieluiten alueellisten palvelutuottajien johdosta. Näin palveluohjaus voidaan juurruttaa toimintaympäristöön ja mahdolliset esiin tulevat palvelutuottajiin liittyvät tai muut yhteistyöongelmat käsitellä ao. järjestelmissä. Johtoryhmän tehtävänä on myös tukea palveluohjaajan työtä ja priorisoida asiakasryhmät. Toiseksi palveluohjaajat tarvitsevat työnohjauksen, joka käsittelee sekä asiakastyötä että palveluohjaajan roolia. Palveluohjaajien ryhmätyönohjausta pidetään Ruotsissa hyvänä. Kolmanneksi palveluohjaaja tarvitsee kollegiaalisen tuen. Tästä syystä Ruotsissa ei suositella alle 3-4 henkilön palveluohjaajaryhmien perustamista. Palveluohjaajat tarvitsevat myös tukea yhteisten tapaamisten, internet-pohjaisten keskustelupiirien ja palveluohjausta koskevan koulutuksen muodossa. Toiminta-alueen palvelut tulisivat olla asiakasryhmää ajatellen riittäviä. Palveluohjaajaa ei saa ymmärtää palveluiden korvaajana ja hän saa vain tilapäisesti ottaa muiden palvelutuottajien tehtäviä hoidettavakseen, vain kunnes ao. palvelu saadaan toimimaan. Palveluohjaaja ei myöskään toimi asiakkaan terapeuttina, vaan huolehtii siitä, että asiakas pysyy mielekkäiksi koettujen palveluiden

7 piirissä. Palveluohjaajan tulee kuitenkin olla tietoinen kaikesta paikallisesta palvelutarjonnasta josta asiakkaan voidaan ajatella hyötyvän. Asiakkaan kannalta on tärkeää, että palveluohjaajalla on hyvä suhde palvelutuottajiin ja että hänellä on esteetön pääsy ja valtuutus toimia näiden yhteistyöverkostoissa. Palveluohjauksen yleisenä tavoitteena voidaan myös pitää asiakkaan oman sosiaalisen verkoston vahvistamisen tai ainakin epävirallisen ja virallisen verkoston työn yhdistämistä toimivaksi kokonaisuudeksi. Toimivat sosiaaliset suhteet omaisiin, ystäviin ja perheeseen tukevat asiakkaan hyvinvointia. Verkosto- ja perhetyön taidot ovat ruotsalaisessa palveluohjauksessa tästä syystä koettu yhä tärkeimmiksi. Sen sijaan asiakkaan ja palveluohjaajan yhdessä järjestämät verkostopalaverit eivät kuitenkaan ole luonteeltaan terapeuttisia, vaan niissä sovitaan lähinnä vastuut eri kuntoutus- ja hoitotoimenpiteiden ja muun toiminnan toteuttamisessa, eli kuka tekee, mitä tekee, ja milloin. Kokouksen alussa keskustellaan asiakkaan tämän hetkisestä tilanteesta ja tavoitteista, joiden kautta toiminta määräytyy. Palaverin lopussa sovitaan seuraavasta kokouksesta, jolloin toiminnan toteutumista ja sen tuloksia arvioidaan. Asiakaskeskeisyyden nimeen on sosiaali- ja terveydenhuollossa toimittu jo pitkään. Valitettavasti asiakaskeskeisyys usein on näyttänyt tyhjältä fraasilta, kun asiakkaan mielipidettä on tiedusteltu. Tästä syystä onkin ensiarvoisen tärkeää, että asiakkaan ongelmanmäärittelyt ja tavoitteiden asettaminen muodostavat palveluohjauksen ytimen. Palveluohjauksen tulee perustua siihen, että asiakas hyväksyy palveluohjaajan ja että asiakkaan tavoitteet aina muodostuvat toiminnan ytimeksi. Palveluohjaaja ei tästä syystä saa läheisesti kuulua minkään järjestelmän työntekijä- tai toimintarakenteeseen. Suhde asiakkaaseen on henkilökohtainen ja tulee perustua yhteiseen palveluohjaussopimukseen. Asiakkaalle on myös tiedostettava, että hänellä on oikeus palveluohjaajan vaihtamiseen. Palveluohjaajan on voitava hyväksyä asiakkaan vaikeudet mutta työn tulee aina perustua asiakkaan voimavarojen tukemiseen. Työ asiakkaan ilmaisemien tavoitteiden saavuttamiseksi tehdään yhdessä muiden palvelutuottajien kanssa. Palveluohjaajan työ asiakkaan kanssa alkaa kuitenkin luottamuksen luomisen vaiheella. Tämä vaihe voi kestää aina muutamasta kuukaudesta jopa yli puoleen vuoteen. Asiakkaalla saattaa olla huonoja kokemuksia aikaisimmista työntekijöistä ja tästä syystä luottamuksen saavuttaminen voi olla kovan työn takana. Monilla asiakkailla on myös kokemuksia hoito- ja kuntoutussuunnitelmista, jotka on tehty hänen tietämättään tai hänen päänsä yläpuolella. On siis tärkeää, että tavoitteet määrittyvät asiakkaan elämismaailmasta käsin, eivätkä noudata viranomaisten systeemimaailman logiikkaa, kuten niin usein valmiit lomakkeet tekevät. Tavoitesuunnitelma tulee olla asiakkaan näköinen paperi, monen mielestä tyhjä A4, joka täytetään yhdessä asiakkaan kanssa ja jota myöhemmin verkostokokouksessa täydennetään. Tavoitteiden asettaminen ei kuinkaan ole mikään yksinkertainen tehtävä. Asiakkaan asettamat tavoitteiden tuleekin olla hyvin subjektiivisia. Asiakkaan tarpeiden selvittämiseen voidaan kuitenkin käyttää erilaisia tarvekartoituksen lomakkeita. Niistä voi saada jonkinlaisen yleisen kuvan asiakkaan tarpeista. On kuitenkin tärkeää, että asiakas itse osallistuu tavoitteiden määrittämiseen, vaikka apuvälineenä käytettäisiinkin tarvekartoitusta. Yleisesti ottaen voitaisiin todeta, että asiakkaan tavoitesuunnitelman tulee johtaa toimintasuunnitelmaan, joka sisältää (1) nykytilan kartoituksen, (2) tavoitteiden määrittämisen, (3) käytännön vastauksen siihen miten ne saavutetaan sekä (4) seuranta-ajankohdasta päättäminen. Tavoitteiden tulee kuitenkin huomioida kolmenlaisia perustarpeita: Toimeentulon, liittymisen ja kasvun tarpeet. Palveluohjaustyötä voiva tehdä hyvin erilaisen ja tasoisen peruskoulutuksen omaavat työntekijät. Ihmissuhdealan peruskoulutus ja kokemus ao. asiakasryhmästä lienee tärkeä. Koska erilaiset

8 asiakkaat tarvitsevat niin erilaisia hoito- ja tukimuotoja on tärkeää, että tämä huomioidaan palveluohjaajaa valittaessa. Palveluohjaaja voidaan myös valita asiakkaan problematiikan mukaan, pääasiassa sosiaalisista ongelmista kärsivät asiakkaat hyötyvät ehkä sosiaalityöntekijän työpanoksesta. Tärkeää on kuitenkin, että palveluohjaaja ei ole ainoastaan muodollisesti vaan myös henkilökohtaisesti tehtäväänsä pätevä. Hänen tulee osata vaatia palvelutuottajilta silti kuitenkin riitaantumatta heidän kanssaan. Suhde asiakkaaseen on kuitenkin ensiarvoisen tärkeää. Kaikki ihmissuhteet eivät kuitenkaan lähde toimimaan molempien yrityksistä huolimatta. juuri tästä syystä asiakkaalla tulee olla mahdollisuus palveluohjaajan vaihtamiseen. On varmistettava, että palveluohjaaja joka tilanteessa pystyy ajattelemaan ainoastaan asiakkaan etua. Tästä syystä etäisyys palvelutuottajiin on mietittävä tarkoin. Palveluohjaajan suhde palvelutuottajaan ei saa olla niin läheinen, että hän esim. säästötavoitteista johtuen joutuu tinkimään asiakkaan palveluissa. Vaarana on myös, että hänet liitetään osaksi jonkun palvelujärjestelmän omaa työntekijä- tai toimintarakennetta. Palveluohjaajan suhde palvelutuottajiin ei kuitenkaan saa olla niin etäinen, ettei häneen luoteta ja ettei hänellä ole pääsy näiden yhteistyöverkostoihin. Palveluohjaajan velvollisuuksien tulee aina voitava rajoittua ainoastaan asiakkaaseen. Palveluohjaajalta vaaditaan myös paljon joustavuutta ja luovuutta, joka koskee hyvin erilaisia asioita. Usein on niin, ettei palvelualueella esim. ole sellaista palvelua, jota asiakas tarvitsee. Palveluohjaajan on tällöin tunnettava alueensa palvelutuotanto niin hyvin, että tietää miten sitä luovasti käyttäen asiakkaalle voidaan taata jokin korvaava palvelu. Palveluohjaajan on myös voitava pilkkoa asiakkaan suureellisetkin tavoitteet pienempiin osa- ja välitavoitteisiin. Esim. juristiksi haluaminen, vaatii ensin kyvyn matkustaa julkisilla kulkuvälineillä. Palveluohjaajan on myös kyettävä rakentamaan jokaisen asiakkaansa kanssa erilainen suhde, jossa kuitenkin voimavarat tulevat näkyviin. Palveluohjaajan työ vaatii sekä tekniikan että luovuuden hallintaa. Kokonaisvaltainen ajattelu kuuluu myös palveluohjaajan työkuvaan. Mitkään asiakkaan tarpeet eivät saa olla palveluohjaajalle vieraita. Palveluohjaajan tulee yhdessä asiakkaan kanssa huolehtia siitä, että asiakas pääsee tarvitsemansa palvelun piiriin. Norjalaisen mallin mukaan palveluohjaajalle kuuluvat nk. epäsuorat tehtävät kuten asiakkaan tukeminen ja motivoiminen, toimenpiteitten suunnittelu ja yhteensovittaminen sekä hoidon ja seuraaminen sekä sen jatkuvuuden varmistaminen. Nk. suorat tehtävät kuuluvat yleensä asianmukaisen pätevyyden omaavien ammattilaisten suoritettaviksi, esimerkiksi terapia, lääkitys, perhekeskeinen työ, asumisharjoittelu, kuntoutus sekä kodinhoito. Edunvalvontatyö kuuluu myös palveluohjaajan toimenkuvaan. Palveluohjaajan kuuluu toimia asiakkaansa edunvalvojana ja huolehtia siitä, että asiakas saa hänelle lain mukaan kuuluvat tai hänen muuten tarvitsemat palvelut. Edunvalvontatyö on kuitenkin syytä ymmärtää laajemmin kuin pelkästään asiakasta koskevana työnä. Palveluohjaajan tehtäviin kuuluu myös tiedottaa erilaisista palvelujärjestelmien toimimattomuuksista ja niiden päällekkäisyyksistä tai epäjohdonmukaisuuksista, jotka sitten johtavat tilanteen korjaamiseen joko ao. palvelutuottajassa tai niiden yhteistyöverkostoissa Palveluohjausta tarvitaan silloin, kun asiakkaan ongelma vaatii usean palvelutuottajan tuottaman palvelun yhteensovittamista. Myös palveluohjaajan rooli asiakkaansa tukijana ja rinnallakulkijana saattaa kuitenkin muodostua vähintään yhtä tärkeäksi.tästä roolista käsin palveluohjaaja voi tehdä asiakkaan ja hänen kokemuksensa näkyviksi sekä asiakkaalle itselleen että koko palvelujärjestelmälle. Kolmanneksi palveluohjaajaa tarvitaan toimimaan asiakkaan elämismaailman ja järjestelmien systeemimaailman välissä sovittamaan yhteen erilaisia toimenpiteitä ja tavoitteita

9 Toimiminen asiakkaan elämismaailman ja järjestelmien systeemimaailman välissä on todella tärkeä tehtävä. Sekä mielenterveystyössä että lastensuojelutyössä on osoitettu että ongelmien ratkaisuun pyrkivät järjestelmät usein ongelmien ratkaisuyrityksissä juuttuvat samoihin ongelmanratkaisuyrityksiin kuin ongelmien parissa painiskelevat asiakkaat ja perheet. Ongelman ratkaisuyritykset siis peilaavat ongelmaa, eivätkä pysty niitä ratkaisemaan. Kysymyksessä on riippuen tieteen alasta joko rinnakkaisprosessista tai isomorfisista rakenteista. On selvää, että näiden havaitseminen ja niihin puuttuminen vaatii palveluohjaajalta jo huomattavaa koulutusta ja oivalluskykyä. Palveluohjaajan tulee kuitenkin osata havaita koska asiakkaan toimintasuunnitelma edustaa asiakkaan tavoitteita ja koska sen ennemminkin voidaan katsoa heijastavan järjestelmien hurskaita toiveita. Samoin palveluohjaajan tulee voida puuttua asiaan, silloin kun asiakkaan tilanteessa tapahtunut muutos edellyttää muutosta palvelutarjonnassa. Syynä voivat olla asiakkaan tilanteessa tapahtunut nopea muutos parempaan tai huonompaan.

PALVELUOHJAUTOIMINNAN LAATUKRITEERIT

PALVELUOHJAUTOIMINNAN LAATUKRITEERIT PALVELUOHJAUTOIMINNAN LAATUKRITEERIT PALVELUOHJAUS Palveluohjauksen tavoitteena on asiakkaan kattavan, pitkäjänteisen ja oikeaan aikaan tapahtuvan hoidon ja siihen liittyvien palveluiden varmistaminen.

Lisätiedot

Yhdistyksessä 1 joulukuuta 2004. Sauli Suominen projektivastaava VTL, psykoterapeutti SISÄLLYSLUETTELO. Esipuhe. Projekti pähkinänkuoressa

Yhdistyksessä 1 joulukuuta 2004. Sauli Suominen projektivastaava VTL, psykoterapeutti SISÄLLYSLUETTELO. Esipuhe. Projekti pähkinänkuoressa ESIPUHE Omaiset mielenterveystyön tukena, Uudenmaan yhdistys ry. on toteuttanut pääasiassa Rahaautomaattiyhdistyksen rahoittamaa kolmevuotista palveluohjausprojektia vuosina 2002-2004. Projekti on muodostunut

Lisätiedot

PALVELUOHJAUS POHJOIS-SATAKUNNAN HANKEKUNNAT HONKAJOKI, JÄMIJÄRVI, KANKAANPÄÄN, KARVIA

PALVELUOHJAUS POHJOIS-SATAKUNNAN HANKEKUNNAT HONKAJOKI, JÄMIJÄRVI, KANKAANPÄÄN, KARVIA POHJOIS-SATAKUNNAN HANKEKUNNAT HONKAJOKI, JÄMIJÄRVI, KANKAANPÄÄN, KARVIA 1 PALVELUOHJAUS - Asiakkaan etua korostava työmenetelmä, jolla kootaan palvelut asiakkaan tueksi ja lievennetään palvelujärjestelmän

Lisätiedot

Sauli Suominen VTL perheterapeutti - työnohjaaja sauli.suominen(at)welho.com

Sauli Suominen VTL perheterapeutti - työnohjaaja sauli.suominen(at)welho.com Mitä on hyvä palveluohjaus? Huukopäivät 20.5.2011 Sauli Suominen VTL perheterapeutti - työnohjaaja sauli.suominen(at)welho.com Taustaa Ylläpidän palveluohjauksen postituslistaa sauli.suominen(at)welho.com

Lisätiedot

Tilaaja-tuottajamalli sosiaalija terveydenhuollon palvelujärjestelmässä. Merja Ala-Nikkola merja.ala-nikkola@hamk.fi

Tilaaja-tuottajamalli sosiaalija terveydenhuollon palvelujärjestelmässä. Merja Ala-Nikkola merja.ala-nikkola@hamk.fi Tilaaja-tuottajamalli sosiaalija terveydenhuollon palvelujärjestelmässä Merja Ala-Nikkola merja.ala-nikkola@hamk.fi Palvelujärjestelmän ongelmia (Ala-Nikkola & Sipilä 1996) Palvelut ja etuudet ovat joustamattomia

Lisätiedot

ASIAKASOHJAUS PALVELUOHJAUSPROSESSIN ERI VAIHEET TYÖMENETELMÄT VERKOSTOT JA YHTEISTYÖ

ASIAKASOHJAUS PALVELUOHJAUSPROSESSIN ERI VAIHEET TYÖMENETELMÄT VERKOSTOT JA YHTEISTYÖ ASIAKASOHJAUS PROSESSI PALVELUOHJAUSPROSESSIN ERI VAIHEET TYÖMENETELMÄT VERKOSTOT JA YHTEISTYÖ 16.4.2014 PALVELUOHJAUS - MITÄ, KENELLE, MITEN? 16.4.2014 2 Palveluohjaus perustuu Asiakkaan ja hänen palveluohjaajansa

Lisätiedot

PALVELUOHJAUS Parempia tuloksia halvemmalla?

PALVELUOHJAUS Parempia tuloksia halvemmalla? PALVELUOHJAUS Parempia tuloksia halvemmalla? Jyväskylä 020215 Sauli Suominen VTL perheterapeutti Taustatietoa Suomen palveluohjausyhdistys (SPO) ry. Perustettu keväällä 2011 www.palveluohjaus.fi Ajankohtaista

Lisätiedot

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke 2(6) Sisällys Aloite perhetyöhön... 3 Aloitusvaihe... 3 n suunnitelman tekeminen... 4 n työskentelyvaihe... 4 n työskentelyn arviointi... 5 n päättäminen... 5 3(6) Aloite perhetyöhön Asiakkuus lastensuojelun

Lisätiedot

PERHE-YKS. Perhekeskeinen suunnitelma

PERHE-YKS. Perhekeskeinen suunnitelma Luonnos! Runko, jota edelleen kehitetään pilottiperheiden kanssa Vammaispalveluhankkeessa PERHE-YKS Perhekeskeinen suunnitelma Yhteistoiminnalla kohti vammaisen lapsen ja perheen hyvää elämää -teemaverkosto

Lisätiedot

Henkilökohtainen budjetointi Mitä se on?

Henkilökohtainen budjetointi Mitä se on? Henkilökohtainen budjetointi Mitä se on? Vammaispalvelujen asiakasraati 18.9.2014 Oma tupa, oma lupa kotona asuvan ikääntyvän itsemääräämisoikeuden tukeminen palveluilla HENKILÖKOHTAINEN BUDJETOINTI OMA

Lisätiedot

Tervehdys Kainuusta!

Tervehdys Kainuusta! Tervehdys Kainuusta! Intensiivinen palveluohjaus kuntouttavassa työtoiminnassa Aikuissosiaalityön päivät 2013 Toisin ajattelu toisin tekeminen * Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä / Maarit

Lisätiedot

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kyselyn taustaa - Toiveet ja tarpeet yhteistyön tiivistämiseen ja yhteiseen toimintamalliin

Lisätiedot

B:5 YHTEISTYÖN LISÄÄMINEN C:1 SUUNNITTELU D:1 SEURANNAN VARMISTAMINEN C:2 PERUSPERIAATTEET

B:5 YHTEISTYÖN LISÄÄMINEN C:1 SUUNNITTELU D:1 SEURANNAN VARMISTAMINEN C:2 PERUSPERIAATTEET 1 STANDARDI C:2 PALVELUOHJAUS Palvelujärjestelmä osoittaa virallisesti jokaiselle asiakkaalle palveluohjaajan, jolla varmistetaan, että asiakkaan kaikkiin tarpeiden osa-alueisiin vastataan. Palvelujärjestelmä

Lisätiedot

SOSIAALITYÖN MAHDOLLISUUKSIA

SOSIAALITYÖN MAHDOLLISUUKSIA SOSIAALITYÖN MAHDOLLISUUKSIA Päihdealan sosiaalityön päivä 22.11.2012 Aulikki Kananoja ESITYKSEN JÄSENNYS Kulttuurinen muutos ( William Ogburn) Globaali ympäristö Väestörakenteen muutos Suomalaisen hyvinvointipolitiikan

Lisätiedot

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta Eveliina Pöyhönen Uusi sosiaalihuoltolaki Lain tarkoitus: Edistää ja ylläpitää hyvinvointia sekä sosiaalista turvallisuutta Vähentää eriarvoisuutta ja edistää osallisuutta

Lisätiedot

Vanhuspalvelut vastuutyöntekijä

Vanhuspalvelut vastuutyöntekijä Vanhuspalvelut vastuutyöntekijä Toimintaohje 1.1.2015 Palvelutuotantolautakunta xx.xx.2015 Sisältö 1. VASTUUTYÖNTEKIJÄ VANHUSPALVELULAKI 17 3 2. VASTUUTYÖNTEKIJÄ OULUNKAARELLA 4 2.1 Vastuutyöntekijän tarpeen

Lisätiedot

Kilpailuttaminen: retoriikkaa vai realiteetti? Markku Salo, YTT Toiminnanjohtaja Päijät-Hämeen sosiaalipsykiatrinen säätiö

Kilpailuttaminen: retoriikkaa vai realiteetti? Markku Salo, YTT Toiminnanjohtaja Päijät-Hämeen sosiaalipsykiatrinen säätiö Kilpailuttaminen: retoriikkaa vai realiteetti? Markku Salo, YTT Toiminnanjohtaja Päijät-Hämeen sosiaalipsykiatrinen säätiö Kuinka nähdä metsä puilta? Jos hankinnat ovat puita, missä on kilpailuttamisen

Lisätiedot

PALVELUOHJAUS VAMMAISTYÖSSÄSSÄ TYÖKOKOUS. 28.9.2008 Keski-Suomessa

PALVELUOHJAUS VAMMAISTYÖSSÄSSÄ TYÖKOKOUS. 28.9.2008 Keski-Suomessa PALVELUOHJAUS VAMMAISTYÖSSÄSSÄ TYÖKOKOUS 28.9.2008 Keski-Suomessa TYÖKOKOUKSEN TAVOITE Saavuttaa yhteistä ymmärrystä palveluohjauksen mahdollisuuksista vammaispalveluissa Keski-Suomessa. Tuotetaan rakennustarpeita

Lisätiedot

"Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein

Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein "Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein Maarit Kairala Sosiaalityön e- osaamisen maisterikoulutus Lapin yliopisto/ Oulu 18.4.2013 Lähtökohtiani:

Lisätiedot

Asiakasosallisuus palveluohjauksessa. Poskelappi 080414

Asiakasosallisuus palveluohjauksessa. Poskelappi 080414 Asiakasosallisuus palveluohjauksessa Poskelappi 080414 Sauli Suominen VTL perheterapeutti - työnohjaaja Kuka minä olen? Toiminut sosiaali- ja terveyssektorilla eri töissä julkisella, yksityisellä ja kolmannella

Lisätiedot

PALVELUOHJAUS VAMMAISTYÖSSÄ TYÖKOKOUS 28.9.2007

PALVELUOHJAUS VAMMAISTYÖSSÄ TYÖKOKOUS 28.9.2007 PALVELUOHJAUS VAMMAISTYÖSSÄ TYÖKOKOUS 28.9.2007 Ryhmätyö: Palveluohjaus vammaistyössä ja verkostoissa 1. ESITÄ KYSYMYS Palveluohjauksessa on paljon tuttua - mutta sen toteuttamiseen liittyy myös monia

Lisätiedot

Vastuutyöntekijä - toimintamallin kehittäminen Vantaalla Ikäpalo-hankkeessa 20.10.2014. Aila Halonen

Vastuutyöntekijä - toimintamallin kehittäminen Vantaalla Ikäpalo-hankkeessa 20.10.2014. Aila Halonen Vastuutyöntekijä - toimintamallin kehittäminen Vantaalla Ikäpalo-hankkeessa 20.10.2014 Aila Halonen Vastuutyöntekijä toimintamallin kehittäminen Vanhuspalvelulain 17 :n mukaisesti kunnan on nimettävä 1.1.2015

Lisätiedot

jukka.harmainen@pp.inet.fi www.perhejaverkostokeskus.fi KM Jukka Harmainen 9/2015

jukka.harmainen@pp.inet.fi www.perhejaverkostokeskus.fi KM Jukka Harmainen 9/2015 KM Jukka Harmainen 9/2015 1 ! VERKOSTOJEN MERKITYS JA DIALOGISUUDEN KOROSTAMINEN ILMESTYI VIRANOMAISKESKUSTELUIHIN VOIMAKKAAMMIN 1990-LUVULLA.! MISTÄ TÄHÄN ON TULTU?! Kaarina Mönnkönen (2001) Ammatillinen

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminnan linjaus

Vapaaehtoistoiminnan linjaus YHDESSÄ MUUTAMME MAAILMAA Vapaaehtoistoiminnan linjaus Suomen Punainen Risti 2008 Hyväksytty yleiskokouksessa Oulussa 7.-8.6.2008 SISÄLTÖ JOHDANTO...3 VAPAAEHTOISTOIMINNAN LINJAUKSEN TAUSTA JA TAVOITTEET

Lisätiedot

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet 1 (5) Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet Johdanto n ja Imatran kaupungin kotihoidon toiminta perustuu lakiin sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista,

Lisätiedot

Vastuutyöntekijä (Johtajat tr 3.3.)

Vastuutyöntekijä (Johtajat tr 3.3.) Liite 1. Vastuutyöntekijä (Johtajat tr 3.3.) Viime kerralla keskusteltua - Mihin ongelmiin vastuutyöntekijä vastaisi? - Löytyisikö ongelmiin ratkaisuja palvelujärjestelmän toimintatapoja kehittämällä?

Lisätiedot

Anne-Mari Hartikainen Liisa Kemppainen Mari Toivanen

Anne-Mari Hartikainen Liisa Kemppainen Mari Toivanen Anne-Mari Hartikainen Liisa Kemppainen Mari Toivanen Selvittää lasten perheiden ja terapeuttien välistä yhteistyötä ja arjen voimavaroja Tuleeko perhe kuulluksi ja huomioidaanko vanhempien mielipiteitä

Lisätiedot

Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16

Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16 1(7) Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16 IISALMEN KAUPUNGIN SOSIAALIPALVELUKESKUS STRATEGIA Sosiaalipalvelukeskuksen ammattitaitoinen ja kehittämishaluinen henkilöstö tuottaa laadukkaita sosiaalipalveluja asukkaille.

Lisätiedot

AMMATTITAITOVAATIMUS: KUNTOUTUSSUUNNITELMA KUNTOUTUSSUUNNITELMAN TARKOITUS: Jatkuu.. 2.12.2010 KUNTOUTUSSUUNNITELMA YKSINKERTAISIMMILLAAN

AMMATTITAITOVAATIMUS: KUNTOUTUSSUUNNITELMA KUNTOUTUSSUUNNITELMAN TARKOITUS: Jatkuu.. 2.12.2010 KUNTOUTUSSUUNNITELMA YKSINKERTAISIMMILLAAN AMMATTITAITOVAATIMUS: Päivi Pesonen syksy 2010 SUUNNITELMALLINEN TYÖSKENTELY: - Toimintakyvyn vahvuuksien ja tuen tarpeen tunnistaminen ja erilaisten tiedonkeruumenetelmien käyttö - Kuntoutujalähtöisen

Lisätiedot

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi VAHVAT VANHUSNEUVOSTO ääni kuuluviin ja osaaminen näkyväksi Tampere projektijohtaja Mari Patronen Tampereen hankkeet 1. Asiakas- ja palveluohjaus 2. Henkilökohtainen

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Vammaispalveluhankkeen kysely kuntien työntekijöille

Vammaispalveluhankkeen kysely kuntien työntekijöille Vammaispalveluhankkeen kysely kuntien työntekijöille toteutus touko-syyskuussa 2012 suomeksi ja ruotsiksi lähetettiin hankealueen kuntien, kuntayhtymien ja yhteistoimintaalueiden vammaispalvelun sosiaalityöntekijöille

Lisätiedot

Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013. Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry

Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013. Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013 Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry Päiväys Moniammatillinen yhteistyö Lasten ja perheiden

Lisätiedot

Kuntoutussäätiö PALVELUOHJAUKSEN AVULLA SUJUVUUTTA ASIAKKAIDEN PALVELUPROSESSEIHIN. Koulutuspäällikkö Matti Tuusa

Kuntoutussäätiö PALVELUOHJAUKSEN AVULLA SUJUVUUTTA ASIAKKAIDEN PALVELUPROSESSEIHIN. Koulutuspäällikkö Matti Tuusa PALVELUOHJAUKSEN AVULLA SUJUVUUTTA ASIAKKAIDEN PALVELUPROSESSEIHIN Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 1 PALVELUOHJAUKSEN KÄSITE (case management, care management, personal ombud) Palveluohjaus on tapa tehdä

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,

Lisätiedot

amos-palvelut voimavaroja vahvistamassa

amos-palvelut voimavaroja vahvistamassa 3,2 M vuosibudjetti amos-palvelut voimavaroja vahvistamassa hdessä koulutustakuuseen seminaari 22.4.2015 65 työntekijää 5 yksikköä Nuoriso- ja koulutustakuu ovat hyviä asioita, mutta monen opiskelun ja

Lisätiedot

Eurooppalainen yleishyödyllisten sosiaalipalvelujen laatukehys

Eurooppalainen yleishyödyllisten sosiaalipalvelujen laatukehys Eurooppalainen yleishyödyllisten sosiaalipalvelujen laatukehys Kansalliset edellytykset ja vaatimukset palvelun tarjoajalle 22.8.2014 Sirpa Granö ja Johanna Haaga (käännös) Kansalliset edellytykset ja

Lisätiedot

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen TUKIPAJA Räätälöityä apua erityistarpeisiin Tukea vaativaan vanhemmuuteen vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen Tukipaja on toiminut vuodesta 2008,

Lisätiedot

Rakastu palveluseteliin seminaari Vaasa 28.9.2011 MAHDOLLISUUKSIEN PALVELUSETELI - KATSAUS TULEVAAN

Rakastu palveluseteliin seminaari Vaasa 28.9.2011 MAHDOLLISUUKSIEN PALVELUSETELI - KATSAUS TULEVAAN Rakastu palveluseteliin seminaari Vaasa 28.9.2011 MAHDOLLISUUKSIEN PALVELUSETELI - KATSAUS TULEVAAN Lääkäripalveluyritykset ry Ismo Partanen 040 518 5799 ismo.partanen@lpy.fi www.lpy.fi Palvelusetelilain

Lisätiedot

LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN. Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että

LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN. Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että Suomen malli 2 LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN (entinen työ- ja päivätoiminta) Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että he voivat

Lisätiedot

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan?

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Liikkuva Tuki Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Matti Järvinen Porin perusturva Psykososiaalisten palvelujen

Lisätiedot

9. Kuvaile antamasi koulutus lyhyesti: tavoitteet, rakenne ja kesto, sisältö, suositukset.

9. Kuvaile antamasi koulutus lyhyesti: tavoitteet, rakenne ja kesto, sisältö, suositukset. Kouluttajapankki 1. Kouluttajan nimi - Pirkko Haikola 2. Oppiarvo, ammatti, asiantuntemus - opettaja, aikuiskouluttaja/ryhmänohjaaja, kokemuskouluttaja 3. Mahdolliset suosittelijat tai muut referenssit

Lisätiedot

Aikuisten palvelut kansalaisosallisuus prosessi

Aikuisten palvelut kansalaisosallisuus prosessi Aikuisten palvelut kansalaisosallisuus prosessi 11.3.2013 Tärkeimmät kehittämisideat Lääkinnällinen kuntoutus: Miten heidän kuntoutuksen rahoitus, jotka eivät täytä tiukkoja kriteereitä ja eivät täten

Lisätiedot

Palveluiden henkilökohtaistaminen - Vaihtoehtona henkilökohtainen budjetointi. Vuorovaikutteisen osion koonti Seinäjoki 26.1.2016

Palveluiden henkilökohtaistaminen - Vaihtoehtona henkilökohtainen budjetointi. Vuorovaikutteisen osion koonti Seinäjoki 26.1.2016 Palveluiden henkilökohtaistaminen - Vaihtoehtona henkilökohtainen budjetointi Vuorovaikutteisen osion koonti Seinäjoki 26.1.2016 Vahvuudet Nykyiset mallit Tiedetään mitä on tarjottavana - Tai ainakin pitäisi

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2015

TOIMINTASUUNNITELMA 2015 TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Me Itse ry Toimintasuunnitelma 2015 Me Itse ry edistää jäsentensä yhdenvertaisuutta yhteiskunnassa. Teemme toimintaamme tunnetuksi, jotta kehitysvammaiset henkilöt tunnistettaisiin

Lisätiedot

Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa

Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa Metropolia ammattikorkeakoulun sosiaalialan koulutusohjelma Mervi Nyman Koulutusohjelman toteutuksen lähtökohdat Koulutusohjelman opetussuunnitelma perustuu

Lisätiedot

OMAINEN PALVELUPROSESSISSA

OMAINEN PALVELUPROSESSISSA OMAINEN PALVELUPROSESSISSA ESIMERKKEJÄ TAMPEREEN KAUPUNGIN KOTIHOIDOSTA 1 KOTIHOITO TAMPEREELLA Alueet: Yksityiset: Mediverkko 2 lähipalvelualuetta Palvelutähti 1 lähipalvelualuetta Pihlajalinna 3 aluetta

Lisätiedot

Hyvä elämä mielenterveyden mahdollistajana. RAI-seminaari 24.3.2011 Kehittämispäällikkö, FT, Britta Sohlman

Hyvä elämä mielenterveyden mahdollistajana. RAI-seminaari 24.3.2011 Kehittämispäällikkö, FT, Britta Sohlman Hyvä elämä mielenterveyden mahdollistajana RAI-seminaari 24.3.2011 Kehittämispäällikkö, FT, Britta Sohlman Esityksen sisältö Mielenterveyden ja hyvän elämän määrittelyä RAI-aineistojen esittely Hyvän elämän

Lisätiedot

Juha-Pekka Konttinen Lakimies, assistentti.info 10.3.2009, Kouvola

Juha-Pekka Konttinen Lakimies, assistentti.info 10.3.2009, Kouvola Juha-Pekka Konttinen Lakimies, assistentti.info 10.3.2009, Kouvola Palvelusuunnitelma prosessina (laaja tulkinta) Palvelusuunnitelma lomakkeena tai sähköisenä järjestelmänä (suppea tulkinta) Ajattelutavan

Lisätiedot

Sopimusvuoren kotikuntoutus

Sopimusvuoren kotikuntoutus Association & Foundation Sopimusvuoren kotikuntoutus Tietokoneavusteinen kotikuntoutus on ry:n ja Tampereen kaupungin yhteinen kehittämishanke 15.8.2010-31.12.2011. Osa hankkeen rahoituksesta tulee välittäjä

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

Terveysasemien asiakasvastaava -toiminta

Terveysasemien asiakasvastaava -toiminta Terveysasemien asiakasvastaava -toiminta Palvelumuotoilulla parempia palveluita riskiryhmille II -hanke Halko-koulutus 12.11.2015 Tarve ja kohderyhmä Tarve kehittää terveysasemien työtä vastaamaan paremmin

Lisätiedot

Henkilökohtainen apu käytännössä

Henkilökohtainen apu käytännössä Henkilökohtainen apu käytännössä Mirva Vesimäki, Henkilökohtaisen avun koordinaattori, Keski-Suomen henkilökohtaisen avun keskus HAVU 24.2.2012 Henkilökohtainen apu vaikeavammaiselle henkilölle, 8 2 Kunnan

Lisätiedot

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset 1. Ohjaustyylit on hyvä tunnistaa itselleen ominaiset tavat ohjata opiskelijoita. on hyvä osata joustavasti muuttaa ohjaustyyliään erilaisiin tilanteisiin ja erilaisille opiskelijoille sopivaksi. Seuraavaksi

Lisätiedot

22.10.2014 M.Andersson

22.10.2014 M.Andersson 1 Kommenttipuheenvuoro: Reflektiivinen työote Mll:n seminaari Helsinki Maarit Andersson, kehittämispäällikkö Ensi- ja turvakotien liitto 2 Aluksi Vallitseva yhteiskunnallinen tilanne, kuntien taloudellinen

Lisätiedot

Ulkoringiltä sisärinkiin. Kuinka auttaa kumuloituneista ongelmista kärsiviä nuoria aikuisia pirstaleisessa palvelujärjestelmässä.

Ulkoringiltä sisärinkiin. Kuinka auttaa kumuloituneista ongelmista kärsiviä nuoria aikuisia pirstaleisessa palvelujärjestelmässä. Ulkoringiltä sisärinkiin. Kuinka auttaa kumuloituneista ongelmista kärsiviä nuoria aikuisia pirstaleisessa palvelujärjestelmässä. Aikuissosiaalityön päivät Jyväskylä 8.1.2014 Anne Määttä, VTT Elsa Keskitalo,

Lisätiedot

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Lapsen nimi: LASTEN OIKEUKSIEN JULISTUS Lapsella on oikeus Erityiseen suojeluun ja hoivaan Riittävään osuuteen yhteiskunnan voimavaroista Osallistua ikänsä ja kehitystasonsa

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Työkäytäntöjen kehittäminen

Reilun Pelin työkalupakki: Työkäytäntöjen kehittäminen Reilun Pelin työkalupakki: Työkäytäntöjen kehittäminen Tavoite Oppia menetelmä, jonka avulla työyhteisöt voivat yhdessä kehittää työkäytäntöjään. Milloin työkäytäntöjä kannattaa kehittää? Työkäytäntöjä

Lisätiedot

Mistä valinnanvapaudessa on tai voisi olla kyse?

Mistä valinnanvapaudessa on tai voisi olla kyse? Mistä valinnanvapaudessa on tai voisi olla kyse? Maijaliisa Junnila, FT, johtava asiantuntija, VALVA-hankkeen johtaja 17.9.2015 Mistä valinnanvapaudessa on kyse / Maijaliisa Junnila 1 Valinnanvapaus kuluttaja

Lisätiedot

HALLINTAA KAAOKSEEN - Suunnitelmallinen työskentely ja dialogi verkostossa

HALLINTAA KAAOKSEEN - Suunnitelmallinen työskentely ja dialogi verkostossa HALLINTAA KAAOKSEEN - Suunnitelmallinen työskentely ja dialogi verkostossa Projektipäällikkö Leena Serpola-Kaivo-oja 10.3.2011 Kokemuksia hyvistä toimintatavoista ja työkäytännöistä seminaari/hotelli Arthur

Lisätiedot

Tuetun päätöksenteon hyviä käytäntöjä ja tuloksia. Maarit Mykkänen ja Virpi Puikkonen Sujuvat palvelut täysivaltainen elämä seminaari 29.10.

Tuetun päätöksenteon hyviä käytäntöjä ja tuloksia. Maarit Mykkänen ja Virpi Puikkonen Sujuvat palvelut täysivaltainen elämä seminaari 29.10. Tuetun päätöksenteon hyviä käytäntöjä ja tuloksia Maarit Mykkänen ja Virpi Puikkonen Sujuvat palvelut täysivaltainen elämä seminaari 29.10.2014 Tuetusti päätöksentekoon- projekti Projektin toiminta-aika:

Lisätiedot

Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti. Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet

Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti. Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet JÄHMETYN JÄÄDYN Mihin olemme menossa? Miten tähän on tultu? OLET TÄSSÄ. Kalle Hamm, 2008 Mitä nyt tapahtuu?

Lisätiedot

Paletti palveluja erityistä tukea tarvitseville Lasten palvelut (alle 18v) Palveluohjaaja Tarja Kaskiluoto 18.3.2011

Paletti palveluja erityistä tukea tarvitseville Lasten palvelut (alle 18v) Palveluohjaaja Tarja Kaskiluoto 18.3.2011 Paletti palveluja erityistä tukea tarvitseville Lasten palvelut (alle 18v) Palveluohjaaja Tarja Kaskiluoto 18.3.2011 Omaishoidon tuki Laki omaishoidon tuesta (2.12.2005/937) lakisääteinen sosiaalipalvelu,

Lisätiedot

Aidosti asiakaslähtöinen kunta? Tekijän ja tutkijan havaintoja

Aidosti asiakaslähtöinen kunta? Tekijän ja tutkijan havaintoja Aidosti asiakaslähtöinen kunta? Tekijän ja tutkijan havaintoja Keva 1.4.2014 ----------------------------------- Kari Hakari Tilaajajohtaja, HT Tampereen kaupunki Uusi julkinen hallinta hallinnonuudistusten

Lisätiedot

Varjosta valoon seminaari 20-9-12

Varjosta valoon seminaari 20-9-12 Varjosta valoon seminaari 20-9-12 Mitä ovat perheneuvolapalvelut Sosiaalihuoltolain 17 :n mukaan kunnan on huolehdittava kasvatus-ja perheneuvonnan järjestämisestä. Sosiaalihuoltolain 19 :n mukaan kasvatus-ja

Lisätiedot

ITSETUNTO JA PÄIHDE. Jukka Oksanen 2014

ITSETUNTO JA PÄIHDE. Jukka Oksanen 2014 ITSETUNTO JA PÄIHDE Jukka Oksanen 2014 Mitä päihteestä haetaan? Mukana tekemisen kokemusta. Seurustelun helpottumista. Mielihyväkokemusta. Tajunnan laajentamisen kokemusta. Psyykkisten olojen helpottumista.

Lisätiedot

Miten laadin perheen ja lapsen tavoitteet?

Miten laadin perheen ja lapsen tavoitteet? Miten laadin perheen ja lapsen tavoitteet? Pohjautuu artikkeliin: Tavoitteenasettelu perhekuntoutuksessa (Saarinen, Röntynen, Lyytinen) Mari Saarinen, PsL, neuropsykologian erikoispsykologi (VET) MLL:n

Lisätiedot

Etelä Pohjanmaan sosiaalipsykiatrinen yhdistys ry

Etelä Pohjanmaan sosiaalipsykiatrinen yhdistys ry Etelä Pohjanmaan sosiaalipsykiatrinen yhdistys ry tukea ja kuntoutusta vuodesta 1985 Yhteistyön merkitys asumis ja kuntoutuspalveluiden järjestämisessä Toiminnanjohtaja Timo Haapoja www.epsospsyk.fi Etelä

Lisätiedot

TYÖIKÄISTEN ASUMISPALVELUPAIKAN MYÖNTÄMINEN JA PÄÄTÖSPROSESSI

TYÖIKÄISTEN ASUMISPALVELUPAIKAN MYÖNTÄMINEN JA PÄÄTÖSPROSESSI 1 Kyh 17.5.2011 66 Kyh liite 1 Kyh 22.9.2011 105 Kyh liite 4 TYÖIKÄISTEN ASUMISPALVELUPAIKAN MYÖNTÄMINEN JA PÄÄTÖSPROSESSI 2 Sisällysluettelo Asumispalvelut 3 Asumispalveluiden hakeminen 3 Palvelutarpeen

Lisätiedot

TYÖELÄMÄÄN OHJAUS -Opintopiirin työkirja. Minä työsuhteen päättyessä. ESR/Väylä -hanke Rita Koivisto 30.5.2013 Rovaniemi

TYÖELÄMÄÄN OHJAUS -Opintopiirin työkirja. Minä työsuhteen päättyessä. ESR/Väylä -hanke Rita Koivisto 30.5.2013 Rovaniemi TYÖELÄMÄÄN OHJAUS -Opintopiirin työkirja Minä työsuhteen päättyessä ESR/Väylä -hanke Rita Koivisto 30.5.2013 Rovaniemi TYÖELÄMÄÄN OHJAUS - Opintopiirin työkirja Työelämään ohjauksen opintopiirin työkirja

Lisätiedot

OMAISET MIELENTERVEYSTYÖN TUKENA TAMPERE RY

OMAISET MIELENTERVEYSTYÖN TUKENA TAMPERE RY OMAISET MIELENTERVEYSTYÖN TUKENA TAMPERE RY Vertaistuki omaisryhmissä tutkimusprojekti www.omaiset-tampere.fi/vertaistuki Miia Männikkö p.040/722 4292 miia.mannikko@omaiset-tampere.fi VERTAISTUKI - tutkittua

Lisätiedot

Voikukkia -seminaari 23.5.2012. Tiina Teivonen 6.6.2012 1

Voikukkia -seminaari 23.5.2012. Tiina Teivonen 6.6.2012 1 Voikukkia -seminaari 23.5.2012 Tiina Teivonen 6.6.2012 1 Voiko toive onnistuneesta kotiutumisesta toteutua? Jos uskomme korjaamiseen ja parantumiseen, oppimiseen ja kehittymiseen, meidän on edelleen uskallettava

Lisätiedot

Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus

Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus 2014 Tieto on väline ja perusta elämänhallintaan Miten voi tietää, jos ei ole tietoa tai kokemusta siitä,

Lisätiedot

Osallisuutta edistämällä nuorten arkeen pitävä turvaverkko

Osallisuutta edistämällä nuorten arkeen pitävä turvaverkko Osallisuutta edistämällä nuorten arkeen pitävä turvaverkko Reija Paananen, FT, tutkija Sokra/Pohjois-Suomi Diakonia-ammattikorkeakoulu 11.11.2015 Jos jonkun säikäyttää liian monta kertaa, hän muuttuu näkymättömäksi.

Lisätiedot

Kehitysvammaisten asumisen ohjelman toimeenpano

Kehitysvammaisten asumisen ohjelman toimeenpano Kehitysvammaisten asumisen ohjelman toimeenpano Asumisen lähipalvelujen kehittämisen teemapäivä Yhteistyöseminaari, Kongressihotelli Linnasmäki Turku 16.11.2012 Jaana Huhta, STM Näkökulmia palvelujen kehittämiseen

Lisätiedot

TYÖ- JA TOIMINTAKYKYÄ SEKÄ TYÖLLISTYMISEN EDELLYTYKSIÄ KARTOITTAVA PALVELU / INTENSIIVINEN KARTOITUSJAKSO

TYÖ- JA TOIMINTAKYKYÄ SEKÄ TYÖLLISTYMISEN EDELLYTYKSIÄ KARTOITTAVA PALVELU / INTENSIIVINEN KARTOITUSJAKSO Liite 2 sääntökirjaan Palvelukokonaisuuden nimi TYÖ- JA TOIMINTAKYKYÄ SEKÄ TYÖLLISTYMISEN EDELLYTYKSIÄ KARTOITTAVA PALVELU / INTENSIIVINEN KARTOITUSJAKSO Säädösperusta Sosiaalihuoltolaki 17.9.1982/710

Lisätiedot

Puolueettomuus. Autettavan Toiminnan ehdoilla toimiminen ilo

Puolueettomuus. Autettavan Toiminnan ehdoilla toimiminen ilo Puolueettomuus Vapaaehtoistoiminnassa toimitaan tasapuolisesti kaikkien edun mukaisesti. Vapaaehtoinen ei asetu kenenkään puolelle vaan pyrkii toimimaan yhteistyössä eri osapuolten kanssa. Mahdollisissa

Lisätiedot

Lauttasaari hankkeesta KÄPI projektiin

Lauttasaari hankkeesta KÄPI projektiin Lauttasaari hankkeesta KÄPI projektiin Helsingin kaupungin kokemuksia henkilökohtaisen budjetoinnin pilotoinnista omaishoitajille ja jatkokehittäminen Sari Luostarinen, projektipäällikkö Käyttäjälähtöiset

Lisätiedot

Kuntoutussuunnitelma Palvelusuunnitelma

Kuntoutussuunnitelma Palvelusuunnitelma Kuntoutussuunnitelma Palvelusuunnitelma Kuntoutussuunnitelma ja palvelusuunnitelma Ideaalitilanne on, että palvelusuunnitelma ja kuntoutussuunnitelma tukevat toisiaan palvelujen järjestämisessä. Niiden

Lisätiedot

Vaikeavammaisten yksilöllinen kuntoutusjakson GAS. Riikka Peltonen Suunnittelija 6.3.2012

Vaikeavammaisten yksilöllinen kuntoutusjakson GAS. Riikka Peltonen Suunnittelija 6.3.2012 Vaikeavammaisten yksilöllinen kuntoutusjakson GAS Riikka Peltonen Suunnittelija 6.3.2012 9. 3. 2 0 1 Vaikeavammaisten yksilöllisen kuntoutusjakson standardi Uudistustyön tavoitteena oli rakentaa intensiivisesti

Lisätiedot

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemista sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista - pääkohtia

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemista sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista - pääkohtia Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemista sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista - pääkohtia Satu Loippo 27.3.2013 Satu Loippo 1 Vanhuspalvelulain tarkoitus 1 Tuetaan ikääntyneen väestön

Lisätiedot

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole. 1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa

Lisätiedot

Pekka Huuhtanen Consulting. Työstä innostuminen. Pekka Huuhtanen. Innostu työstä seminaari Kasnäs 22.5.2014. 1 Pekka Huuhtanen tutk.

Pekka Huuhtanen Consulting. Työstä innostuminen. Pekka Huuhtanen. Innostu työstä seminaari Kasnäs 22.5.2014. 1 Pekka Huuhtanen tutk. Pekka Huuhtanen Consulting Työstä innostuminen Pekka Huuhtanen Innostu työstä seminaari Kasnäs 22.5.2014 1 Pekka Huuhtanen tutk.prof, emeritus Poiminta Hesarista 15.5.2014 Moni on halunnut sanoa, että

Lisätiedot

Sosiaalialan AMK -verkosto

Sosiaalialan AMK -verkosto 1 Sosiaalialan AMK -verkosto Sosiaalialan ammattikorkeakouluverkosto 15.4.2010 Esitys sosionomi (AMK) tutkinnon kompetensseista Tämä esitys sisältää a) ehdotuksen sosiaalialan koulutusohjelmassa suoritetun

Lisätiedot

Green care erottautumistekijänä kunnallisissa hankinnoissa

Green care erottautumistekijänä kunnallisissa hankinnoissa Green care erottautumistekijänä kunnallisissa hankinnoissa Kerrotaan, että tuhatjalkainen osasi aina kävellä, kunnes siltä kysyttiin, mitä jalkaa se liikuttaa ensimmäisenä. Jarno Väisänen Tampere 110909

Lisätiedot

Kuntien ammattilaiset ja kokemusasiantuntijat yhdessä sosiaalista kuntoutusta kehittämässä

Kuntien ammattilaiset ja kokemusasiantuntijat yhdessä sosiaalista kuntoutusta kehittämässä Kuntien ammattilaiset ja kokemusasiantuntijat yhdessä sosiaalista kuntoutusta kehittämässä Outi Hietala, erikoistutkija Tuija Pasanen, sosiaaliohjaaja/aikuissosiaalityö Järvenpään kaupunki 13.12.2013 1

Lisätiedot

TAKAISIN KOTIIN HUOSTASSAPIDON LOPETTAMINEN

TAKAISIN KOTIIN HUOSTASSAPIDON LOPETTAMINEN TAKAISIN KOTIIN HUOSTASSAPIDON LOPETTAMINEN Työpaja 9, Pääkaupunkiseudun Lastensuojelupäivät 16. 17.9.2009 Tanja Vanttaja 0800270 Metropolia ammattikorkeakoulu Sofianlehdonkatu 5 Sosiaaliala Sosionomiopiskelijat

Lisätiedot

Tuotteistaminen käytännössä: TPY:n malli

Tuotteistaminen käytännössä: TPY:n malli Tuotteistaminen käytännössä: TPY:n malli Opas ja työkirja työ- ja yksilövalmennuspalveluiden tuotteistamiseen Reetta Pietikäinen Palvelutori-hanke Päivitetty 3/08: ULA Pietarsaari Mitä tuotteistaminen

Lisätiedot

asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli

asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet Lakia sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista kutsutaan lyhyesti asiakaslaiksi.

Lisätiedot

VAPAAEHTOISTYÖN VAIKUTTAVUUS YHTEIS- KUNNASSA VAPAAEHTOISTYÖN VAIKUTTAVUUS YHTEISKUNNASSA

VAPAAEHTOISTYÖN VAIKUTTAVUUS YHTEIS- KUNNASSA VAPAAEHTOISTYÖN VAIKUTTAVUUS YHTEISKUNNASSA VAPAAEHTOISTYÖN VAIKUTTAVUUS YHTEIS- KUNNASSA VAPAAEHTOISTYÖN VAIKUTTAVUUS YHTEISKUNNASSA Pekka Paatero 29.9.2009 Kaksi näkökulmaa: 1. Vaikuttavuus julkisen sektorin toimintaa tukevana 2. Vaikuttavuus

Lisätiedot

ASKELMERKKI. Ammatillinen tukihenkilötyö. www.askelmerkki.fi

ASKELMERKKI. Ammatillinen tukihenkilötyö. www.askelmerkki.fi ASKELMERKKI Ammatillinen tukihenkilötyö www.askelmerkki.fi Ongelmista tavoitteisiin Askelmerkin ammatillinen tukihenkilötyö on aina yksilöllistä ja tapauskohtaisen tarpeen mukaan rakennettua työtä. Tärkeää

Lisätiedot

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008 Hannu.tamminen@ttk.fi Taustaa Ohjausvälineet Lait Asetukset, ministeriön päätökset Keskusviraston suositukset Työmarkkinasopimukset Työmarkkinajärjestöjen

Lisätiedot

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Onnistuneen kasvatuskumppanuuden aloittamisen kannalta on tärkeää, että päivähoitoa koskevaa tietoa on saatavilla kun tarve lapsen päivähoidolle syntyy.

Lisätiedot

Soveltamisohjeet vihtiläisten veteraanien, puolisoiden ja leskien elämänlaatumäärärahan käytöstä ja kuntoutuksesta

Soveltamisohjeet vihtiläisten veteraanien, puolisoiden ja leskien elämänlaatumäärärahan käytöstä ja kuntoutuksesta Kyh 24.1.2012 10 Kyh liite 5 Kyh 22.5.2012 62 Kyh liite 2 Soveltamisohjeet vihtiläisten veteraanien, puolisoiden ja leskien elämänlaatumäärärahan käytöstä ja kuntoutuksesta Hyväksytty yhtymähallituksessa

Lisätiedot

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU Sosiaalialan AMK-osaamisen kompetenssit 2010 Sosiaalialan eettinen on sisäistänyt sosiaalialan arvot ja ammattieettiset periaatteet ja sitoutuu toimimaan niiden mukaisesti

Lisätiedot

PAPERITTOMIEN MAJATALO: MILLAISIA RATKAISUJA ULKOMAALAISTEN ASUNNOTTOMUUTEEN HELSINGISSÄ?

PAPERITTOMIEN MAJATALO: MILLAISIA RATKAISUJA ULKOMAALAISTEN ASUNNOTTOMUUTEEN HELSINGISSÄ? PAPERITTOMIEN MAJATALO: MILLAISIA RATKAISUJA ULKOMAALAISTEN ASUNNOTTOMUUTEEN HELSINGISSÄ? 27.5.2015 Markus Himanen Puh. +358 400 409 596 vapaaliikkuvuus@gmail.com www.vapaaliikkuvuus.net www.facebook.com/vapaaliikkuvuus

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:4. Palveluseteli. ohjeita käyttäjälle SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:4. Palveluseteli. ohjeita käyttäjälle SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:4 Palveluseteli ohjeita käyttäjälle SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Helsinki 2004 ISSN 1236-2123 ISBN 952-00-1505-1 Painosmäärä: 10.000 kpl Taitto: AT-Julkaisutoimisto

Lisätiedot

Mielenterveyskuntoutujien asumispalvelut, Helsingin malli. Nimi ovessa- hankkeen Helsingin kehittämisverkoston tapaaminen 11.5.2011 Raili Hulkkonen

Mielenterveyskuntoutujien asumispalvelut, Helsingin malli. Nimi ovessa- hankkeen Helsingin kehittämisverkoston tapaaminen 11.5.2011 Raili Hulkkonen Mielenterveyskuntoutujien asumispalvelut, Helsingin malli Nimi ovessa- hankkeen Helsingin kehittämisverkoston tapaaminen 11.5.2011 Raili Hulkkonen SAS-toiminnat aikuisten vastuualueen sosiaalihuoltolain

Lisätiedot

Nuorten aikuisten kuntoutusohjausprojekti v.2006-2008

Nuorten aikuisten kuntoutusohjausprojekti v.2006-2008 Nuorten aikuisten kuntoutusohjausprojekti v.2006-2008 EPSHP/aikuispsykiatria TUKE 1242 Projektityöntekijänä Tiina Leppinen Psyk. sh., NLP-Master, Kuntoutuksen ohjaaja amk Hankkeen taustaa Nuorten aikuisten

Lisätiedot