Asiakasosallisuus palveluohjauksessa. Poskelappi
|
|
- Aarne Mikko Juusonen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Asiakasosallisuus palveluohjauksessa Poskelappi Sauli Suominen VTL perheterapeutti - työnohjaaja
2 Kuka minä olen? Toiminut sosiaali- ja terveyssektorilla eri töissä julkisella, yksityisellä ja kolmannella sektorilla Tällä hetkellä otu.fi yhdistyksessä kehittämässä perhelähtöisyyttä päihde ja mielenterveystyössä Visio perhelähtöisyydestä Kehittänyt palveluohjausta, SPO yhdistys; luennot ja kirjoitukset, Tieteellisiä artikkeleita ADHD oireyhtymästä, kotisivu
3 Asiakasosallisuus palveluohjauksessa Asiakas- ja tarvelähtöisyys Voimavaralähtöinen työote Dialogisuuden mahdollisuudet Vastuutyöntekijä
4 Ikääntyvät erityisryhmänä Lisääntynyt turvallisuuden tarve varakapasiteetin pienentyminen Turvattomuus ilmenee usein sekavuutena Turvattomuus yksinäisyys ja eristäytyminen johtavat laitoshoidon tarpeeseen Ajatellaan Vanhuus = Tuen tarve = (1) Irtaantumisteoria Vanhuus stigmatisoidaan, vanhus stigmatisoituu Sosiaalisten roolien menetys aiheuttaa rakenteiden häviämisen sauli.suominen@welho.com
5 Ikääntyvät erityisryhmänä Irtaantumisteoriasta käsin ei luoda ehkäisevää ja yksilön elämäntilannetta tukevia palveluita Palveluohjaus on läheisyyttä mutta myös ammatillisuutta (2) Aktiivisuusteoria, joka ei leimaa vanhuutta Ikääntyvien suuri eriarvoisuus Kehityksen päätepiste (3) Jatkuvuusteoria Toimitaan helposti puolesta Suomessa selvä laitoshoidon painotus
6 Systeemilähtöisyydestä SYSTEEMIMAAILMA Koordinoidut palvelut Oikea diagnoosi/määrit. Palvelut Palveluihin ohjaaminen Palvelusuunnitelma Verkostokokous Matala kynnys Yksi tai monta ovea asiakaslähtöisyyteen ELÄMISMAAILMA Tutut työntekijät Ihminen suhteissaan Vastaus tarpeeseen Asiakkaan arjen tuki Askel kerrallaan Dialoginen verkostotyö Mennä kotiin Asiakkaan yksi ovi
7 Palvelu- ja kuntoutussuunnitelmat Varmasti niitä tarvitaan, mutta voiko niillä sitouttaa asiakasta hoitoon ja kuntoutukseen? Tarvitaanko itse asiassa yhtäältä lääkinnällisen hoidon ja kuntoutuksen suunnitelma ja toisaalta asiakkaan oma toimintasuunnitelma? Voiko itsenäisen elämän vahvistaminen perustua suunnitelmaan? Miten suunnitelmissa voidaan huomioida elämän vaihtelevat tilanteet ja asiakkaassa tapahtuvat muutokset? Voidaanko laatia suunnitelmia, joilla luodaan hyvä pohja itsenäiselle elämälle, mutta jotka samalla ovat joustavia ja tilanteen mukaan muutettavissa olevia asiakirjoja Suunnitelman tulisi olla asiakkaan näköinen dokumentti
8 Verkostotyön vaaroista Työ ei noudata dialogisuuden periaatteita Paikalla asiakkaalle vieraita ihmisiä Liikkeelle lähdetään menneisyydestä ja ongelmista Ammattilaiset johtavat keskustelua ja asiakas on sivuroolissa. Liikkeelle ei lähdetä asiakkaan arjesta Ammattilaiset ovat asiantuntijoita ja asiakas avun kohde
9 Kuinka matala on matala kynnys Usein me ammattilaiset toteutamme palveluita matalalla kynnyksellä Ammattilaisen kanssa asioiminen edellyttää kuitenkin ajan tilaamista, kommunikointitaitoja, ajan hallintaa, ongelman määritystaitoa, kykyä ymmärtää ammattilaisen tehtävää hänen työkiireitään, jne. Päihdehuollon jälkikuntoutusyksikkö toimii yhdessä Suojatie ry:n kanssa, jonne voi vain pujahtaa sisään turisemaan ja samalla tavata palveluohjaajaansa ikään kuin sattumalta Matala kynnys on sellainen, joka asiakkaalta tuntuu matalalta
10 Vastuutyöntekijä (VT) Hänestä ei saa taas muodostua uutta lenkkiä asiakkaan palveluketjussa Voi syntyä ongelmia, jos VT samalla toteuttaa palveluja Tulisi tuntea asiakas yksilönä, hänen arkensa, tarpeensa/toiveensa Pitää olla mahdollisuus tutustua asiakkaan elämismaailmaan Muutoksen kohde ei ole asiakas vaan asiakkaan ja ympäristön välinen suhde Toimeksiantaja asiakas, edellyttää hyvää suhdetta Voimavaralähtöinen työtapa = luottamuksellinen suhde
11 Palveluohjauksen määritys Suhteen kautta muodostuvan tiedon avulla vahvistaa asiakkaan itsenäistä elämää Suhteen luominen Vuorovaikutustieto ja asiantuntijuus Vahvistuminen (Empowerment, voimaantuminen, valtaistuminen) Itsenäinen elämä erotettuna kuntoutuksesta
12 Palveluohjaus Palveluohjaajan riippumattomuus palvelujärjestelmästä Palveluohjaaja ei toteuta palveluita Palveluohjaaja ei tee asiakasta koskevia päätöksiä Asiakas on toimeksiantaja (yhteinen toimeksianto) Kokonaisvaltaisuus ja välittäminen Systeemimaailman ja elämismaailman välimaastossa
13 Diagnooseista Auttamisjärjestelmä perustuu uskomukseen, että asiakkaan auttaminen ilman tutkimusta ja diagnostisoimista ei onnistu Tutkimuksella tarkoitetaan asiakkaan häiriön tutkimista eikä esim. hänen elämäntilanteeseensa tutustumista Monien auttamisjärjestelmien mukaan työ asiakkaan kanssa voi alkaa, vasta kun oikea diagnoosi/ongelmanmäärittely on tehty Ihmisen käyttäytymisestä tehdyt diagnoosit ovat varsin harvoin yksiselitteisiä eivätkä johda oikeanlaisen hoidon löytymiseen (Uher ja Rutter 2012)
14 Huolesta Asiakas tuottaa jokaisessa tapaamisessa toisen kanssa uuden ja ainutlaatuisen määrityksen omasta itsestään ja vaikeudestaan Suhteen alkuvaiheessa ei toimivia tukipalveluita voida määrittää, mutta turvallisuuden tunnetta voidaan lisätä esim. riittävän tiiviillä tapaamisilla
15 Kuntoutuminen Kuntoutuksessa ajatellaan monesti, että kuntoutus perustuu toiminnanvajeiden korjaamiseen kuntoutusohjelmaan, ja ryhmämuotoiseen tukeen Evidence based ajattelu perustuu tähän
16 Vahvistuminen, palautuminen, toipuminen Meidän näkemyksemme mukaan jokaisen ihmisen tilanne on yksilöllinen, vaikka diagnoosi/ongelma näyttää samalta Tästä syystä eri ihmiset hyötyvät erilaisesta tuesta osana omaa vahvistumista Kuntoutusohjelmat ja ryhmät ovat vain yksi tapa auttaa ihmistä Tärkeätä on että ihminen ei ole kuntoutuksen kohde vaan että se vastaa hänen omia tavoitteitaan
17 Yksilötyöstä Yksilötyö on hyvin tärkeää esim. asiakkaan luottamuksen saavuttamiseksi. Asiakkaan ja työntekijän väliin voidaan kuitenkin vain rakentaa yksi suhde tai mahdollinen merkitys hänen vaikeuksistaan Tämä yksilötyön asetelma voi johtaa juuttumiseen tai umpikujaan Verkoston osaksi tuleminen voi kuitenkin juuri tapahtua yksilötyön kautta, esim. silloin kun asiakas on jämähtänyt kotiin Yksilötyössä muodostuu helposti auttaja autettava suhde
18 Verkostotyöstä Verkoston tapaamisessa jokaisella ihmisen tilanteeseen liittyvällä on mahdollisuus esittää oma näkökulmansa Tapaamisen aikana osallistujien tilanteesta muodostamat merkitykset muuttuvat ja kehittyvät Erilaiset tapaamiset tuottavat erilaisia näkökulmia tilanteeseen (perhetapaamiset, vertaistuki, verkosto, jne.)
19 Dialoginen verkostotyö Jokaisella on oikeus omaan kertomukseensa, koska itse on sen näin kokenut Kaikkien asianosaisten kuulluksi tuleminen on tärkeää Pahinta on vastauksesta vaille jääminen Esitetyt eri näkökulmat voivat auttaa asiakasta saamaan sanat ja ymmärtämään omia kokemuksiaan Dialogissa ei ole lopullista totuutta vaan asiat ja merkitykset muuttuvat keskustelussa Työntekijät toimivat keskustelussa fasilisaattoreina, eivät ohjaa keskustelua
20 Tärkeitä perusperiaatteita I. Kaikista tärkein on suhde II. Yksilötyöllä on omat vaaransa III. Dialoginen verkostotyö
21 Psykiatris-lääketieteellinen mielenterveystyö Yhteiskunnallisrakenteellinen mielenterveystyö Ensimmäiseen: Psykiatriset diagnoosit ovat aina epävarmoja (erottelu, päällekkäisyys, etiologia, hoito) Uher ja Rutter 2012 Huomiota tulisi siis kiinnittää ihmisen ja ympäristön väliseen suhteeseen. Ihminen tulisi nähdä kyvykkäänä vaikuttamaan omaan tilanteeseensa ja ympäristön esim. tukitoimenpiteiden pitäisi paremmin vastata ihmisen tarpeita
22 Erikoistuneet palvelut Uhka kokonaisvaltaiselle työlle Palveluiden saarekkeistuminen on heikentänyt vaikeassa elämäntilanteessa olevien asiakkaiden tilannetta Usein lähdetään liikkeelle kysymyksestä mitä meillä on tarjottavana kun parempi kysymys olisi mistä asiakas hyötyisi Sana kohtaaminen on joutunut outoon valoon kun puhutaan todistusvoimaisista menetelmistä Kokonaisvaltaisen kohtaamisen vaikuttavuutta on vaikea osoittaa
23 Palvelut Jos asiakas ei sitoudu ei se välttämättä johdu oireista vaan siitä että palvelut eivät vastaa hänen odotuksiaan Järjestig Kaikki palvelut eivät ole hyviä Muistutus asioista joita ei hallitse Ihmisellä on tarve pärjätä itse Toimivat palvelut voidaan selvittää vasta ajan kanssa Hyvät palvelut aktivoivat ja vahvistavat asiakasta
24 Nopea vastaaminen vai tarkka tutkimus? Jos palvelut järjestetään liian nopeasti, ne johtavat epäonnistumiseen Pitää tuntea asiakkaan elämäntilanne ja palveluiden tulee vastata asiakkaan ajankohtaisen tarpeeseen Asiakkaan tilaa ylläpitävät palvelut voivat pitkällä tähtäyksellä passivoida Hyvät palvelut aktivoivat ja vahvistavat asiakasta Asiakas ei ole palveluiden passiivinen kohde vaan osallistuu aktiivisesti palvelutuotantoon
25 Hoidon perustaksi arjen tukea Hoito ei onnistu, ellei aluksi ole varmistettu arjen sujuvuus Asiakkaat eivät useinkaan koe saavansa juuri niitä palveluita joista hyötyisivät (BIKVA) Omaisten ja asiakkaiden mielestä hoidosta puuttuu kokonaisvaltaisuus ja vastuunkanto Ei vastata perheen tarpeeseen
26 Henkilökohtainen kohtaaminen Kaikista tärkein on suhde Vain suhteen kautta selviää ihmisen henkilökohtainen tilanne ja tuen tarve Kohtaaminen on ainutkertainen yksilöllinen kokemus Se ei tapahdu menetelmän kautta Asenteena työntekijällä nöyryys ja tasavertaisuus
27 Hoidon ja tukemisen ero Mutta lähestymistapa on erilainen. Psykiatrisessa kuntoutuksessa ongelma, vamma tai puuttuvien taitojen oppiminen on keskeistä. Voimavaramalli ei liity kuntoutukseen. Voimavarakeskeisyys tarkoittaa, että selvitetään kuka tämä ihminen on ja mitä hän haluaa. Kysymys ei ole hänen diagnoosistaan, vaan vielä kerran, hänen toiveistaan ja haluistaan: mitkä hänen elämäntavoitteensa ovat? Betsy Taylor
28 Asiakkaan ja työntekijän suhde Asiakkaan mielestä hyvin tehty työ voi tarkoittaa sitä, että teemme jotain yli sen mitä meille kuuluu (esim. yhteistyötä, asiakkaan saattamista, kuuntelemista, vaikka asia ei minulle kuulu, yms. Hyvä suhde tarkoittaa usein myös sitä, että työntekijä ja asiakas voivat olla eri mieltä, ehkä jopa edellyttää sitä.
29 Asiakkaan kyvyt ja tavoitteet Työskennellään sellaisia tavoitteita kohti, joita asiakkaan on mahdollista saavuttaa Tarkoitus on vahvistaa asiakkaan itsenäistä elämää pitkäaikaiset tavoitteet Suureelliset tavoitteet voidaan jakaa pieniin ja saavutettavissa oleviin tavoitteisiin Tarvehierarkiat kannattaa huomioida. Aloitetaan toimeentulotarpeista (perustarpeet), sitten liittymisen (sosiaaliset) tarpeet ja viimeksi kasvun (itsensä toteuttamisen) tarpeet
30 Hankala omainen Hankala omainen voi olla huolestunut, koska on kokenut, että sektorivastuulla toimiva hyvinvointijärjestelmä ei ole vastannut kokonaisvaltaisesti ja yhteisvastuullisesti asiakkaan/perheen hätään
31 Kertomus häiriöstä Meidän näkökulmasta katsottuna asiakkaan häiriöstä ei ole yhteneväistä kertomusta. Eri asiakkaan tilanteeseen liittyvät henkilöt kertovat siitä oman näkemyksensä, näin myös eri tieteet ja ammattilaiset.
32 Yksin vai ryhmässä? Ihmisen kertomus omasta itsestään muuttuu tilanteen, ryhmän kokoonpanon ja tarkoituksen mukaan. Tästä syystä on tärkeää, että toimimme eri tavoin ja eri ryhmissä. Jokainen tilanne voi tuottaa uuden näkemyksen asiakkaan tilanteesta, joka voi auttaa häntä saamaan sanat, ymmärtämään itseään ja pääsemään eteenpäin.
33 Huoleen vastaaminen Diagnoosi on ikään kuin asian lukkoon lyömistä, joka voi tarkoittaa kannanottoa jonkun puolesta ja jotain vastaan Huoli on ihmisten yhteinen tunne, jonka jokainen voi kokea omalla tavallaan Huoleen vastaaminen voi tarkoittaa läsnäoloa ja turvallisuuden tunteen luomista.
34 Palveluohjaus Nyky-yhteiskunnan monimutkaisuus ja palveluiden pirstaloituminen edellyttää palveluohjaajaa, joka tukee asiakasta vuorovaikutuksessa ympäristön kanssa. Ympäristö vaikuttaa asiakkaaseen, mutta ennen kaikkea asiakkaalla on valta vaikuttaa ympäristöönsä Palveluohjauksella vaikutetaan asiakkaan elämää säätäviin rakenteisiin, (1) asiakas voimaantuu, (2) tuki menee tueksi Palveluohjaus on yksilöstä lähtevää rakenteellista työtä Probleema: Toimivat palvelut riippuvat aina yksilöstä ja hänen tilanteestaan EB
35 Kun yksikkö on tärkein Ihmisestä tulee helposti uhri, joko sairauden tai yhteiskunnan rakenteen (psykiatrislääketieteellinen tai yhteiskunnallisrakenteellinen paradigma) Joka on pelastettava, siis toimintakyvytön (joku muu hänet pelastaa) Tai voidaan toteuttaa uudistus (ylhäältä alas) Köyhyydestä tulee skitsofreniaan liittyvä rahan käytön vaikeus Tai asiakas on syrjäytynyt
36 II. Yksilötyön ongelmista Yksilötyössä olemme vain yhden kertomuksen ja yhden tulkinnan varassa Kertomuksen ymmärtäminen ja siihen vastaaminen ei aina tuo vaihtoehtoisia toimintamalleja Voi lisätä yksinäisyyttä ja toivottomuutta Toisen ihmisen kertomus samasta tilanteesta voi olla aivan erilainen tai toinen ihminen voi kuulla kertomuksen aivan erilaisena Useamman terapeutin läsnäolo tuo aina lisää tulkintavaihtoehtoja, lisää luovuutta ja etenemisvaihtoehtoja Osallistujat ovat yhdessä vastuussa keskustelun etenemisestä ei terapeutti Ristiriita: Luottamuksen syntyminen voi edellyttää kahdenvälistä suhdetta Erilaiset tapaamiset ja ryhmät tuottavat erilaisia kertomuksia tämä voi olla hyödyksi
37 ARVIOSI TÄMÄN PÄIVÄN TAPAAMISESTA NIMIKIRJAIMET PÄIVÄMÄÄRÄ MINUT HUOMATTIIN JA TAI YMMÄRRETTIIN MINUA EI HUOMIOITU l l l TAI MINUA EI YMMÄR- RETTY TEIMME/PUHUIMME EMME TEHNEET TAI MINULLE TÄRKEISTÄ l l l PUHUNEET MINULLE ASIOISTA TÄRKEISTÄ ASIOISTA TYÖNTEKIJÄ SOPII TYÖNTEKIJÄ EI SOVI MINULLE JA l l l MINULLE EIKÄ VÄLITÄ VÄLITTÄÄ MINUSTA MINUSTA HYÖDYIN TÄSTÄ TAPAAMISESTA l l l EN HYÖTYNYT TÄSTÄ
38
Ikääntyvän asiakkaan palveluohjaus. Kokkola
Ikääntyvän asiakkaan palveluohjaus Kokkola 020616 Sauli Suominen VTL perheterapeutti - työnohjaaja Taustaa STM:n ja THL:n palveluohjaustyöryhmän jäsen Pohjoismaalaisen palveluohjausverkoston jäsen (Personligt
LisätiedotMITÄ JA MILLAISTA PALVELUOHJAUSTA ERILAISTEN ASIAKKAIDEN TARPEISIIN? Rovaniemi Sauli Suominen VTL perheterapeutti
MITÄ JA MILLAISTA PALVELUOHJAUSTA ERILAISTEN ASIAKKAIDEN TARPEISIIN? Rovaniemi 121017 Sauli Suominen VTL perheterapeutti TAUSTATIETOA Suomen palveluohjausyhdistys (SPO) ry puheenjohtaja Perustettu keväällä
LisätiedotSauli Suominen VTL perheterapeutti - työnohjaaja sauli.suominen(at)welho.com
Mitä on hyvä palveluohjaus? Huukopäivät 20.5.2011 Sauli Suominen VTL perheterapeutti - työnohjaaja sauli.suominen(at)welho.com Taustaa Ylläpidän palveluohjauksen postituslistaa sauli.suominen(at)welho.com
LisätiedotPALVELUOHJAUS Parempia tuloksia halvemmalla?
PALVELUOHJAUS Parempia tuloksia halvemmalla? Jyväskylä 020215 Sauli Suominen VTL perheterapeutti Taustatietoa Suomen palveluohjausyhdistys (SPO) ry. Perustettu keväällä 2011 www.palveluohjaus.fi Ajankohtaista
LisätiedotADHD oireista kärsivien palveluohjaus
ADHD oireista kärsivien palveluohjaus ADHD-liitto 131016 Sauli Suominen VTL perheterapeutti Taustatietoa Toimin ADHD-liiton Vahti hankkeessa, jossa tavoitteena vammaisten henkilöiden työelämäkynnysten
LisätiedotNEUROPSYKIATRISET HÄIRIÖT (ADHD) PERHE JA YMPÄRISTÖ. Sauli Suominen VTL, perheterapeutti, työnohjaaja
NEUROPSYKIATRISET HÄIRIÖT (ADHD) PERHE JA YMPÄRISTÖ Sauli Suominen VTL, perheterapeutti, työnohjaaja sauli.suominen@adhd-liitto.fi TAUSTATIETOA Toimin ADHD-liiton Vahti hankkeessa, jossa tavoitteena vammaisten
LisätiedotHYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus
HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus
LisätiedotENNALTAEHKÄISEVÄ PALVELUOHJAUS. Hyvinkää Sauli Suominen VTL perheterapeutti, työnohjaaja
ENNALTAEHKÄISEVÄ PALVELUOHJAUS Hyvinkää 161017 Sauli Suominen VTL perheterapeutti, työnohjaaja TAUSTATIETOA Suomen palveluohjausyhdistys (SPO) ry puheenjohtaja Perustettu keväällä 2011 www.palveluohjaus.fi
LisätiedotHeikki Salomaa 10.12.2013. Minustako auttajaksi?
Heikki Salomaa 10.12.2013 Minustako auttajaksi? Älä pakene. Täältä ei voi paeta. Tämä on maailma. Me olemme maailmassa. Heaven, that s so simple! Merkitysten etsintä Tieteen filosofian peruskysymykset
LisätiedotERITYISPEDAGOGIIKAN PERUSTEET II-OSA
ERITYISPEDAGOGIIKAN PERUSTEET II-OSA pe 28.10 - nauhoite d Pekka Matilainen ERITYISPEDAGOGIIKAN PERUSTEET II-osan aihepiirit Erityiskasvatus varhaislapsuudessa Erityisopetus perusopetuksessa Erityiskasvatus
LisätiedotOsallisuuden ja vuorovaikutuksen tukeminen kurssityössä - lasten, nuorten ja aikuisten kursseilla. Miikka Niskanen
Osallisuuden ja vuorovaikutuksen tukeminen kurssityössä - lasten, nuorten ja aikuisten kursseilla Miikka Niskanen 18.3.2017 Onko meidän tarpeen keskustella osallisuuden ja vuorovaikutuksen tukemisesta?
LisätiedotYhdessä oleminen ja kohtaaminen turvallisuutta luovana tekijänä turvallisuutta luovana Marttaliitto tekijänä ry
Yhdessä oleminen ja kohtaaminen turvallisuutta luovana tekijänä Yhdessä oleminen Pirkko Elomaa-Vahteristo ja kohtaaminen 21.10.2010 turvallisuutta luovana Marttaliitto tekijänä ry Pirkko Elomaa-Vahteristo
LisätiedotMuistisairaana kotona kauemmin
Muistisairaana kotona kauemmin Merja Mäkisalo Ropponen Terveystieteiden tohtori, kansanedustaja Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Nykytilanne Suomessa sairastuu päivittäin 36 henkilöä muistisairauteen.
LisätiedotMoniammatillisuus koulutuksessa onko dialogisuus ja moniammatillisuuden oppiminen projektien arjessa mahdollista?
Moniammatillisuus koulutuksessa onko dialogisuus ja moniammatillisuuden oppiminen projektien arjessa mahdollista? Minna Haapasalo 27.9.2012 Voimaa taiteesta -seminaari Havainto Moniammatillista työskentelyä
LisätiedotTiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä!
Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä! Reetta Kekkonen Tiimin prosessit Oppiva työprosessi YHTEISÖLLISET PROSESSIT Taidot + valmiudet Reetta Kekkonen Rakenne Foorumit TIIMI / HENKILÖSTÖ VUOROVAIKUTUS
LisätiedotPALVELUOHJAUS VAMMAISTYÖSSÄSSÄ TYÖKOKOUS. 28.9.2008 Keski-Suomessa
PALVELUOHJAUS VAMMAISTYÖSSÄSSÄ TYÖKOKOUS 28.9.2008 Keski-Suomessa TYÖKOKOUKSEN TAVOITE Saavuttaa yhteistä ymmärrystä palveluohjauksen mahdollisuuksista vammaispalveluissa Keski-Suomessa. Tuotetaan rakennustarpeita
LisätiedotOsaamisen kehittäminen avainasiakkaiden tarpeisiin Sote-johdon neuvottelupäivät 2.2.2016
Osaamisen kehittäminen avainasiakkaiden tarpeisiin Sote-johdon neuvottelupäivät 2.2.2016 Juha Luomala, Verson johtaja Risto Raivio, Päijät-Hämeen perusterveydenhuollon yksikön johtaja Työpajan tavoite,
LisätiedotPalveluiden henkilökohtaistaminen - Vaihtoehtona henkilökohtainen budjetointi. Vuorovaikutteisen osion koonti Seinäjoki 26.1.2016
Palveluiden henkilökohtaistaminen - Vaihtoehtona henkilökohtainen budjetointi Vuorovaikutteisen osion koonti Seinäjoki 26.1.2016 Vahvuudet Nykyiset mallit Tiedetään mitä on tarjottavana - Tai ainakin pitäisi
LisätiedotTervehdys Kainuusta!
Tervehdys Kainuusta! Intensiivinen palveluohjaus kuntouttavassa työtoiminnassa Aikuissosiaalityön päivät 2013 Toisin ajattelu toisin tekeminen * Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä / Maarit
LisätiedotErilaisen oppijan ohjaaminen
Tutkimuspäällikkö Anna-Liisa Lämsä Ammattiopisto Luovi Näkökulmiani koulutukseen Opetus Opiskelijahuolto Opetuksen hallinto Tutkimus ja kehittämistyö Työskentely eri rooleissa, eri koulutusasteilla Koulumaailman
LisätiedotKuvastin ASIAKASPEILI
Kuvastin ASIAKASPEILI Kuvastin menetelmänä Kohteena asiakastyön sisällölliset kysymykset ja työn reunaehdot Menetelmä on kehitetty työntekijän tueksi Vahvistaa yksilöllisen asiantuntijuuden kehittymistä
LisätiedotSosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset
Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Päivystys ja muut 24/7 - palvelut - seminaari Laajavuori 11.5.2016 Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Keski-Suomen SOTE 2020 hanke & Keski-Suomen shp/campus
LisätiedotOmaiset ja kuntoutumisprosessi
Omaiset ja kuntoutumisprosessi -omaiset tukena vai jarruna Merja Latva-Mäenpää Omaiset mielenterveystyön tukena E-P ry Lähdeaineistoa alustukseen Leif Berg ja Monica Johansson, Uudenmaan omaisyhdistys,
LisätiedotKuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?
Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015
LisätiedotKelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen
Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Minna Rantanen, Kela Läntinen vakuutuspiiri TYKS 17.5.2016 Saajat Vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen / vaativan lääkinnällisen
LisätiedotLefkoe Uskomus Prosessin askeleet
Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet 1. Kysy Asiakkaalta: Tunnista elämästäsi jokin toistuva malli, jota et ole onnistunut muuttamaan tai jokin ei-haluttu käyttäytymismalli tai tunne, tai joku epämiellyttävä
LisätiedotToimintakyky ja arjen sujuvuus- palvelukokonaisuus Kotona eläen hyvinvoivana ja toimintakykyisenä. Sirkka Karhula Selvityshenkilö 23.5.
Toimintakyky ja arjen sujuvuus- palvelukokonaisuus Kotona eläen hyvinvoivana ja toimintakykyisenä Sirkka Karhula Selvityshenkilö Toimintakyky ja arjensujuvuuspalvelukokonaisuuden asiakkaat Vanhukset Vammaiset
LisätiedotPK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014
Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kyselyn taustaa - Toiveet ja tarpeet yhteistyön tiivistämiseen ja yhteiseen toimintamalliin
LisätiedotSINIKKA VUORELA Kriisi ja perheväkivaltatyön koordinaattori PUH:044 528 0276
SINIKKA VUORELA Kriisi ja perheväkivaltatyön koordinaattori PUH:044 528 0276 AMMATILLINEN VALTA LUOTTAMUKSEN RIKKOMINEN: kerrotaan asioita asiakkaan tietämättä. NORMALISOINTI: ei uskota asiakasta, hyväksytään
LisätiedotSOSIAALITYÖN ARKI VOIDAANKO KATISKA PURKAA? Jarl Spoof Johtava sosiaalityöntekijä
SOSIAALITYÖN ARKI VOIDAANKO KATISKA PURKAA? Jarl Spoof Johtava sosiaalityöntekijä SOSIAALITYÖN MERKITYS YHTEISKUNNALLE - Aikuissosiaalityöllä suuri merkitys hyvinvoinnin ja integraation kannalta - Kannattelee
LisätiedotOmaisyhteistyö tukena muutostilanteissa
Omaisyhteistyö tukena muutostilanteissa Salo 5.11. 2015 Erityisen mainiot perheet- teemailta Omaisena edelleen ry, TK 1 Valtakunnallisen yhdistyksen tavoitteena tukea niitä omaisia ja läheisiä, joiden
LisätiedotSosiaalinen isännöinti. Alvari Palmi, asumisohjaaja Sanna Salopaju, asumisohjaaja
Sosiaalinen isännöinti Alvari Palmi, asumisohjaaja Sanna Salopaju, asumisohjaaja 28.9.2015 Historia Asu Ite pilottihanke toteutettiin 1.3. 31.12.2010 omalla rahoituksella, yksi asukasohjaaja Varsinainen
LisätiedotOsaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari 15.4.2016
Osaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari 15.4.2016 Työelämän laatu ja johtaminen muutoksessa TOIMINTAYMPÄRISTÖN KAAOS RESURSSIEN NIUKKUUS JA KUNTALAISTEN RAJOTTOMAT TARPEET OVAT JO HAASTANEET
LisätiedotMielenterveysongelmien vaikutus omaisten vointiin
Mielenterveysongelmien vaikutus omaisten vointiin EUFAMI (European Federation of Family Associations of People w ith Mental Illness) 2014 Tutkimukseen osallistui 1111 omaista ympäri Eurooppaa, joista 48
Lisätiedot15.1.2014. Sirpa Karjalainen, sosiaalityöntekijä, Länsi-Pohjan perusterveydenhuollon yksikkö
15.1.2014 Sirpa Karjalainen, sosiaalityöntekijä, Länsi-Pohjan perusterveydenhuollon yksikkö Olen nuori ja koulutettu ihminen. Jäin työttömäksi joku aika sitten ja menin työkkäriin. Työntekijä ojensi minulle
LisätiedotEK-ARTU hanke ja yhteistyökumppanit: Kolmannen sektorin tapaaminen Kotkassa ma 3.12.2012
EK-ARTU hanke ja yhteistyökumppanit: Kolmannen sektorin tapaaminen Kotkassa ma 3.12.2012 Ehdotuksia yhteistyöhön lisäämiseksi kolmannen sektorin ja kunnan välillä Esille nousseita turvallisuutta vähentäviä
LisätiedotTurun kaupunki kehittää ja luo uusia toimintamalleja osallisuuden ja osallistumisen lisäämiseksi yhdessä kuntalaisten kanssa Projektijohtaja Päivi Penkkala Aktiivinen kuntalainen - ja Palvelutori Turussa
LisätiedotLUOTTAMUSHENKILÖT: Raili Kerola, Tuula Mäntymäki, Riitta Liinamaa, Riitta Toivonen, Reino Rissanen, Maria Riitta Laukkanen Veteläinen.
PUIMALA: Asiakaslähtöinen palvelu kunnassa LUOTTAMUSHENKILÖT: Raili Kerola, Tuula Mäntymäki, Riitta Liinamaa, Riitta Toivonen, Reino Rissanen, Maria Riitta Laukkanen Veteläinen. Mitä tarkoittaa asiakaslähtöinen
LisätiedotPALVELUOHJAUS VAMMAISTYÖSSÄ TYÖKOKOUS 28.9.2007
PALVELUOHJAUS VAMMAISTYÖSSÄ TYÖKOKOUS 28.9.2007 Ryhmätyö: Palveluohjaus vammaistyössä ja verkostoissa 1. ESITÄ KYSYMYS Palveluohjauksessa on paljon tuttua - mutta sen toteuttamiseen liittyy myös monia
LisätiedotJärki & Tunne Mieli 2015 -päivät Verkossa tunteella ja järjellä Kriisiauttaminen verkossa
Järki & Tunne Mieli 2015 -päivät Verkossa tunteella ja järjellä Kriisiauttaminen verkossa Satu Raappana-Jokinen Verkkokriisityön päällikkö Suomen Mielenterveysseura Se mitä oikeasti haluan tietää on epäselvää.
LisätiedotVertaistoiminta korvaushoitopotilaan elämänhallinnan tukena
Vertaistoiminta korvaushoitopotilaan elämänhallinnan tukena Liisa Osolanus Tuija Siera Jane Toija Helena Virokannas Päihdetiedostusseminaari, Costa del Sol 5.6.2015 ESITYKSEN TULOKULMA: OSIS2 Vertaistoiminnan
LisätiedotRakenteellinen sosiaalityön kehittäminen. Päijät-Hämeessä
Rakenteellinen sosiaalityön kehittäminen Päijät-Hämeessä SOS II hankkeen tavoitteet Asiakkaan osallisuutta edistävien käytäntöjen kehittäminen Aikuissosiaalityön raportoinnin ja arvioinnin mallien kehittäminen
LisätiedotToiminnan seuranta ja vaikuttavuuden arviointi
Toiminnan seuranta ja vaikuttavuuden arviointi Perhekeskus palvelumallina seminaari 28. 29.8.2008 Nina K. Hyttinen Seuranta ja arviointi perhekeskustoiminnan tukena Miksi seurantaa ja arviointia? Dokumentoitu
LisätiedotKelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus
Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen 26.10.2015 Pitkänimen sairaala, Psykoterapiapaja. Elina Kinnunen, asiantuntijalääkäri, Kela - vaikeavammaisten lääkinnällinen kuntoutus
LisätiedotMAAKUNNALLINEN ASIAKASLÄHTÖINEN TAVOITTEELLINEN TOIMINTAMALLI JUURRUTTAMISSUUNNITELMIEN PERUSTANA
Aila Pikkarainen, JAMK ja Anne Kaarnasaari, NHG / 6.9.2017 MAAKUNNALLINEN ASIAKASLÄHTÖINEN TAVOITTEELLINEN TOIMINTAMALLI JUURRUTTAMISSUUNNITELMIEN PERUSTANA Päivän toimintatapa Aivot rakastavat tekemistä,
LisätiedotSosiaali- ja terveyspalvelut nuorten syrjäytymisen ehkäisyn tukena. Elina Palola, STM
Sosiaali- ja terveyspalvelut nuorten syrjäytymisen ehkäisyn tukena Elina Palola, STM Syrjäytymisen ehkäisy aloitetaan usein liian myöhään Raskaita lastensuojelutoimia joudutaan tekemään aivan liikaa: ongelmiin
LisätiedotRAJOITTUNUT TOIMINTAKYKY, HENKILÖKUNNAN JA ASUKKAIDEN ROOLI TURVALLISUUSTYÖSSÄ.
RAJOITTUNUT TOIMINTAKYKY, HENKILÖKUNNAN JA ASUKKAIDEN ROOLI TURVALLISUUSTYÖSSÄ. 10.12.2014 Seppo Tuominen 2 MEHILÄINEN Perustehtävä: Yhdessä luomme parempaa terveyttä ja hyvinvointia Visio: Sosiaali- ja
Lisätiedotyksilökeskeisen suunnittelun työvälineitä
yksilökeskeisen suunnittelun työvälineitä Tämä kirjanen yksilökeskeisen ajattelun työvälineistä tarjoaa lukijalle tilaisuuden tukea ihmisiä tavoilla, joilla on heille todellista merkitystä. Opas tarjoaa
LisätiedotKuka hoitaa kaksoisdiagnoosipotilasta loppupeleissä?
Kuka hoitaa kaksoisdiagnoosipotilasta loppupeleissä? Pienet Pohjalaiset Päihdepäivät 17.11.2008 Merja Syrjämäki psykiatrian erikoislääkäri TAYS Pitkäniemi APS5 Kaksoisdiagnoosin ulottuvuudet Lievä psyykkinen
LisätiedotLiikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan?
Liikkuva Tuki Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Matti Järvinen Porin perusturva Psykososiaalisten palvelujen
LisätiedotASIAA ASIAKASKUUNTELUISTA PÄIVI KALLIOKOSKI TYÖPAIKKAKOULUTTAJAT VALMENTAEN VAHVOIKSI- HANKE OPSO RY:N SEMINAARI 26.3.
ASIAA ASIAKASKUUNTELUISTA PÄIVI KALLIOKOSKI TYÖPAIKKAKOULUTTAJAT VALMENTAEN VAHVOIKSI- HANKE OPSO RY:N SEMINAARI 26.3.2015 HELSINKI VINKKEJÄ ASIAKASKUUNTELUN JÄRJESTÄMISEEN MIKÄ ON ASIAKASKUUNTELU TYÖPAIKKAKOULUTTAJA-
LisätiedotKäytösoireiden lääkkeetön hoito
Käytösoireiden lääkkeetön hoito Motivoinnin ja yksilökeskeisen hoidon mahdollisuudet Muistihoitaja Merete Luoto Turun Sosiaali- ja terveystoimi 24.1.2013 1 Käytösoireet Esiintyvyys; lähes jokaisella sairastuneella
LisätiedotKIINNOSTUS, KUNNIOITUS, MYÖTÄTUNTO - - LAPSEN JA VANHEMMUUDEN
KIINNOSTUS, KUNNIOITUS, MYÖTÄTUNTO - - LAPSEN JA VANHEMMUUDEN TUKEMISEN ASENNE LASTEN SUOJELUN KESÄPÄIVÄT 10.6.2015 1 Jukka Mäkelä Lastenpsykiatri, lasten ja vanhempi-lapsisuhteiden psykoterapeutti Erityisasiantuntija,
LisätiedotToimijuuden tuki hankkeen päätösseminaari
Toimijuuden tuki hankkeen päätösseminaari 8.5. 2015 Dialoginen ohjaus oppilaitoksen arjessa Anne-Mari Souto Opiskeluhuollon koordinaattori PKKY AMS: Mites koulussa suhtauduttiin tähän sun jaksamisongelmaan?
LisätiedotSosiaaliasiamiehen selvitys. Sipoon vammaisneuvosto 28.4.2016
Sosiaaliasiamiehen selvitys Sipoon vammaisneuvosto 28.4.2016 Sosiaalialan osaamiskeskus Verson Sosiaaliasiamiehet sosiaaliasiamiestoiminta VTM Ritva Liukonen ja YTM Anne Korpelainen Toimipisteet Lahti:
LisätiedotTOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI
TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI Ennaltaehkäisevän lapsikeskeisen työmenetelmän kehittäminen ja työskentelyn keskeiset periaatteet vanhemman sairastaessa 1.Riski- eli
LisätiedotAsiakas ja omaislähtöisyys Hyviin palveluihin OPA projektin kohtaamisen kautta
Asiakas ja omaislähtöisyys Hyviin palveluihin OPA projektin kohtaamisen kautta Huuko 301112 Sauli Suominen VTL perheterapeutti - työnohjaaja 31.12.2012 sauli.suominen@welho.com OPA hanke 2011-2013 Tavoitteena
LisätiedotPERHEIDEN PALVELUT Ritva Olsén ja Virpi Filppa
PERHEIDEN PALVELUT 22.6.2016 Ritva Olsén ja Virpi Filppa PERHEIDEN PALVELUT - Integroitu monitoimijainen perhepalvelulinja YHDESSÄ TOIMIEN, YHDESSÄ TEHDEN Kokonaisvaltaisuus Tiedon, palveluiden ja toimintojen
LisätiedotOmaishoitaja asiakkaana sosiaali- ja terveydenhuollossa kokemuksia kohtaamisesta ja kehittämisestä
Omaishoitaja asiakkaana sosiaali- ja terveydenhuollossa kokemuksia kohtaamisesta ja kehittämisestä Seinäjoki 5.4.2011 Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Omaishoitajat ja Läheiset Liitto 14.4.2011 Omaishoito
LisätiedotOMAISET MIELENTERVEYSTYÖN TUKENA TAMPERE RY
OMAISET MIELENTERVEYSTYÖN TUKENA TAMPERE RY Vertaistuki omaisryhmissä tutkimusprojekti www.omaiset-tampere.fi/vertaistuki Miia Männikkö p.040/722 4292 miia.mannikko@omaiset-tampere.fi VERTAISTUKI - tutkittua
LisätiedotMurkkufoorumi - Vertaisryhmät nuorten vanhemmille. Johanna Syrjänen, Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry 19.2.2014 1
Murkkufoorumi - Vertaisryhmät nuorten vanhemmille 19.2.2014 1 Linkki-toiminta Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry:n Murkkuneuvola hanke (RAY-rahoitus 2011-2015) Tavoitteet: 1. 12-18 vuotiaiden lasten
LisätiedotKykyviisari ja valokuvaus yksilötyön menetelminä
Kykyviisari ja valokuvaus yksilötyön menetelminä Kokemuksia sosiaalisen kuntoutuksen kehittämisestä Laukaassa 2015-2017 Laukaan Sosku Prosos seminaari Helsinki 6.10.2017 Työpajan esitys Seija Kerkelä 6.10.2017
LisätiedotEtelä-Pohjanmaan vakuutuspiiri. Liisa Ojala 17.5.2013
Etelä-Pohjanmaan vakuutuspiiri Liisa Ojala 17.5.2013 Tietoa vakuutuspiiristä Suomenkielisen Etelä-Pohjanmaan alue = sairaanhoitopiirin alue 20 kuntaa, 200 000 asukasta Viikottain n 3000 palvelukohtaamista,
LisätiedotNäkökulmista käytäntöön
Näkökulmista käytäntöön Hoitosuhteen perusteiden tarkastelua Lars Lindholm 4.11.2008, Ähtäri Hoitosuhteen rakenne Asiantuntijuus Työn ilo? Empatia Kohtaaminen Ilman näitä ei voi olla hoitoa. Seuraavat
LisätiedotPERHEKUNTOUTUSTA KOTONA
PERHEKUNTOUTUSTA KOTONA Lasten perhekuntoutuksen (LAKU) kehittämishankkeen loppuseminaari 27.11.2018 Sirkka Makkonen KoulutusAvain Oy 26 vuotta toiminut kajaanilainen yritys toimistot Kajaanissa, Oulussa,
LisätiedotLapsipotilaan emotionaalinen tuki päiväkirurgiassa. Anne Korhonen TtT, kliinisen hoitotieteen asiantuntija OYS / Lasten ja nuorten ty 16.4.
Lapsipotilaan emotionaalinen tuki päiväkirurgiassa Anne Korhonen TtT, kliinisen hoitotieteen asiantuntija OYS / Lasten ja nuorten ty 16.4.2012 Miksi lapsen valmistaminen on tärkeää? Lapsen kyky hahmottaa
LisätiedotKognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa. Kaisa Pietilä 28.1.2016
K Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa Kaisa Pietilä 28.1.2016 Työpajan lähtökohdat Jokaisella on mahdollisuus lisätä työhönsä terapeuttisia elementtejä kysyä ja kyseenalaistaa
LisätiedotTehostettu kotikuntoutus ja kuntoutumisen potentiaalin tunnistaminen
Tehostettu kotikuntoutus ja kuntoutumisen potentiaalin tunnistaminen Toimintaterapeutit Jenni Heinäharju ja Anne Ronkainen Helsingin sosiaali- ja terveystoimiala / Toimintaterapiapalvelut Asiakkaan kuntoutumisen
LisätiedotKASVATUS, OPETUS JA KUNTOUTUS ELÄMÄNLAADUN KEHITTÄJINÄ
KASVATUS, OPETUS JA KUNTOUTUS ELÄMÄNLAADUN KEHITTÄJINÄ Kukka-Maaria Vänskä (@riihimaki.fi) OPETUKSEN TAVOITTEENA UUDEN ASIAN TAI TAIDON OPPIMINEN TERAPIAN TAVOITTEENA KEHITYKSEN TUKEMINEN UUSIEN TAITOJEN
LisätiedotASIAKASOHJAUS PALVELUOHJAUSPROSESSIN ERI VAIHEET TYÖMENETELMÄT VERKOSTOT JA YHTEISTYÖ
ASIAKASOHJAUS PROSESSI PALVELUOHJAUSPROSESSIN ERI VAIHEET TYÖMENETELMÄT VERKOSTOT JA YHTEISTYÖ 16.4.2014 PALVELUOHJAUS - MITÄ, KENELLE, MITEN? 16.4.2014 2 Palveluohjaus perustuu Asiakkaan ja hänen palveluohjaajansa
LisätiedotKun asiakkaan elämismaailma ja järjestelmien systeemimaailma eivät kohtaa miten tulisi toimia?
Kun asiakkaan elämismaailma ja järjestelmien systeemimaailma eivät kohtaa miten tulisi toimia? Seinäjoki 160916 Sauli Suominen VTL perheterapeutti Taustatietoa Suomen palveluohjausyhdistys (SPO) ry. Perustettu
LisätiedotMonitoimijainen/monialaisen arvioinnin työrukkasen työskentelyn tulokset
Monitoimijainen/monialaisen arvioinnin työrukkasen työskentelyn tulokset Eteneminen kohti yhteistä näkemystä LAPE päivät 5.-6.2.2018 Työ on jatkunut THL aivoriihessä, jossa mukana STM, OKM ja OPH Työrukkasessa
LisätiedotTOIMINTAMALLIT ASIAKKAAN KUNTOUTUMISEN TUKENA Riskimittari & tehostettu kotikuntoutus Sparrauspäivä 2 Kuusa
TOIMINTAMALLIT ASIAKKAAN KUNTOUTUMISEN TUKENA Riskimittari & tehostettu kotikuntoutus Sparrauspäivä 2 Kuusa 19.9.2017 Anne-Mari Hakala & Eija Janhunen Mikä on riskimittari? Rai-pohjainen Excel-työkalu
LisätiedotKuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa
Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Erityistarpeita vai ihan vaan perusjuttuja? Usein puhutaan autismin kirjon ihmisten kohdalla,
LisätiedotIsän kohtaamisen periaatteita
TOIMIVAT KÄYTÄNNÖT Isän kohtaamisen periaatteita Isä määrittelee itse avun tarpeensa Voimavarakeskeisyys Sukupuolisensitiivisyys Ennaltaehkäisevyys Matala kynnys Dialogisuus Nopeasti yhteys myös isään,
LisätiedotAsiakas- ja palveluohjauksen erikoistumiskoulutus 30 op
1 Asiakas- ja palveluohjauksen erikoistumiskoulutus 30 op Opetussuunnitelma Rakenne 1. Asiakas- ja palveluohjauksen lähtökohdat (5 op) 2. Palvelutarpeiden arviointi ja työkäytännöt (5 op) 3. Moniammatillisen
LisätiedotTYÖVALTAINEN OPPIMINEN / TOP-Laaja
TYÖVALTAINEN OPPIMINEN / TOP-Laaja tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus 10ov Oikeaa työssäoppimista 4ov Teoriaopiskelua työelämässä 6 ov 1. Työprosessin hallinta tarvitseville lapsille
LisätiedotMiehen kohtaaminen asiakastyössä Miehen näkökulma asiakastyössä 2/2. 17.3.2016 Osa 5/5 Jari Harju & Petteri Huhtamella
Miehen kohtaaminen asiakastyössä Miehen näkökulma asiakastyössä 2/2 17.3.2016 Osa 5/5 Jari Harju & Petteri Huhtamella Miehen kohtaamiseen vaikuttavat tekijät työntekijä tiedot, taidot ammatillinen viitekehys/oma
LisätiedotOsallisuutta edistämällä nuorten arkeen pitävä turvaverkko
Osallisuutta edistämällä nuorten arkeen pitävä turvaverkko Reija Paananen, FT, tutkija Sokra/Pohjois-Suomi Diakonia-ammattikorkeakoulu 11.11.2015 Jos jonkun säikäyttää liian monta kertaa, hän muuttuu näkymättömäksi.
LisätiedotLapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio
Lapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio HelsinkiMissio HelsinkiMissio on uskonnollisesti ja poliittisesti sitoutumaton sosiaalialan järjestö, joka toimii
LisätiedotKansanterveyshoitaja avainasiakkaan omahoidon tukijana. 22.3.2012 Seija Tuura, kansanterveyshoitaja/ kehittäjätyöntekijä, Kainuun Rampeosahanke
Kansanterveyshoitaja avainasiakkaan omahoidon tukijana 22.3.2012 Seija Tuura, kansanterveyshoitaja/ kehittäjätyöntekijä, Kainuun Rampeosahanke asiakastapaaminen kestää ehkä 30-60 min x 2/ vuosi // miten
LisätiedotJärvenpäässä meitä kuullaan ja meillä on mahdollisuus vaikuttaa
Järvenpäässä meitä kuullaan ja meillä on mahdollisuus vaikuttaa Iltapäiväseminaari 5.4.2016 Johanna Sinkkonen koti- ja erityisasumisen johtaja Esimerkkejä lainsäädännöstä tulevasta kuulemisen ja vaikuttamismahdollisuuksien
LisätiedotTampereen Lapsiperheiden sosiaalipalveluiden Perhepalveluiden. Palveluohjaus
Tampereen Lapsiperheiden sosiaalipalveluiden Perhepalveluiden Palveluohjaus 19.9.2018 Helppo saada yhteys Dialoginen kohtaaminen Joustavuus, kotikäynnit Asiakkaan omien voimavarojen löytäminen Jalkautuminen
LisätiedotMIEPÄ -kuntoutusmalli. Paljon tukea tarvitsevien palveluprosessit ja rakenteet Pohjois-Suomessa seminaari Amira Bushnaief
MIEPÄ -kuntoutusmalli Paljon tukea tarvitsevien palveluprosessit ja rakenteet Pohjois-Suomessa seminaari 15.1.2014 Amira Bushnaief MIEPÄ RAY:n rahoittama kehityshanke vuosina 2003-2010 Oulun kaupungin
LisätiedotEsperi Care Anna meidän auttaa
Esperi Care Anna meidän auttaa Esperi palvelee, kasvaa ja kehittää. Valtakunnallinen Esperi Care -konserni tarjoaa kuntouttavia asumispalveluja ikääntyneille, mielenterveyskuntoutujille ja vammaispalvelun
LisätiedotSAAVUTETTAVUUSOHJELMA 2014 2016
SAAVUTETTAVUUSOHJELMA 2014 2016 Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä, Yhteinen kirkkoneuvosto 28.11.2013 1 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO.2 1. SAAVUTETTAVA SEURAKUNTA.2 2. FYYSINEN SAAVUTETTAVUUS ELI ESTEETÖN
LisätiedotTyöttömien työkyky ja työllistyminen. Raija Kerätär Kuntoutusylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri
Työttömien työkyky ja työllistyminen Raija Kerätär Kuntoutusylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri Tänään Mitä työkyvyllä tarkoitetaan? Työttömän työkyky työllisen työkyky? Voiko työkykyä arvioida terveystarkastuksessa?
LisätiedotTERVEYDENHUOLLON SOSIAALITYÖ JA SOSIAALIPÄIVYSTYS, Miia Ståhle, johtava sosiaalityöntekijä, HUS, Lohjan sairaanhoitoalue
TERVEYDENHUOLLON SOSIAALITYÖ JA SOSIAALIPÄIVYSTYS, 4.9.2017 Miia Ståhle, johtava sosiaalityöntekijä, HUS, Lohjan sairaanhoitoalue TERVEYSSOSIAALITYÖ Sosiaalityötä terveydenhuollossa potilaan terveyden,
LisätiedotLasten ja perheiden hyvinvointiloikka
Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,
LisätiedotNuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti. Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet
Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet JÄHMETYN JÄÄDYN Mihin olemme menossa? Miten tähän on tultu? OLET TÄSSÄ. Kalle Hamm, 2008 Mitä nyt tapahtuu?
LisätiedotOPS-seminaari: Korkeakouluopiskelijoiden hyvinvointi. Hanna Laitinen, yliopistonopettaja Psykologian laitos
OPS-seminaari: Korkeakouluopiskelijoiden hyvinvointi Hanna Laitinen, yliopistonopettaja Psykologian laitos Jyväskylän yliopiston linjaukset opetussuunnitelmiin ja opetusohjelmiin lukuvuosille 2017-2020
LisätiedotKuntien työskentelyn purku Maarit Kairala esosiaalityön maisterikoulutus -hanke, projektipäällikkö/ yliopisto-opettaja
Kuntien työskentelyn purku Maarit Kairala esosiaalityön maisterikoulutus -hanke, projektipäällikkö/ yliopisto-opettaja Maarit Kairala marit.kairala@ulapland.fi Miten kunnat varautuvat kansalliseen tietojärjestelmään?
LisätiedotReflektiivinen työryhmä ja kirje asiakkalle
Reflektiivinen työryhmä ja kirje asiakkalle Moniammatillisen ryhmän jäsenenä Perhepsykologia ja perheterapia toi perhekeskeisen hoitomallin mielenterveystyöhän 70-80 luvulla Psykoosien hoidossa ns. tarpeenmukaisen
LisätiedotEnsitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa?
Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Materiaali hoitosuhdekeskusteluihin Selkomukautus Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Opas on tehty Arjen mieli -hankkeessa,
Lisätiedotasettavat vaatimuksia monimuotoiselle ja yksilölliselle tukemiselle Omaishoitajat ja Läheiset Liitto 1 www.omaishoitajat.fi
Laitoshoitoa vähennetään Tavoitteena, että laitoshoidossa vain 3 % yli 75 vuotiaista omaishoidon tarve kasvaa omaishoitoa ei tueta riittävästi Omaishoidon tuen saajia 39.000; kustannukset noin 170miljoonaa
LisätiedotMiksi kuntoutusta pitää suunnitella?
Perusterveydenhuollon kuntoutussuunnitelman perusteet ja kuntoutussuunnitelmaopas Koulutuspäivä 17.9.2010 Miksi kuntoutusta pitää suunnitella? Miia Palo Ylilääkäri, avovastaanottotoiminta, Rovaniemen kaupunki
LisätiedotNuorisotyöttömyysseminaari 26.3.2010, Pori
Nuorisotyöttömyysseminaari 26.3.2010, Pori Janne Marniemi Suvi Koskela Tilaisuuden ohjelma Klo 8.30-9.00 - Aamukahvi, järjestäjien tervehdyssanat 9.00-10.00 - Nuorisotyöttömyyden menneisyys, nykytila ja
LisätiedotOMAISHOITAJAN TUEN TARVE
MAISHIDN UKIMALLI Lähellä tuki-projekti 2010-2012 PAS MAISHIILANEIDEN UNNISAMISEEN ARVIINIIN SEKÄ HJAAMISEEN Satakunnan maishoitajat ja Läheiset ry, 2012 1 MAISHIAJAN UEN ARVE Mistä tunnistaa alkavan omaishoitotilanteen?
LisätiedotKotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto
Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet 1 (5) Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet Johdanto n ja Imatran kaupungin kotihoidon toiminta perustuu lakiin sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista,
LisätiedotPalvelutarve- ja asiakasrakenneluokitus tarkempaa tietoa asiakkaista? Anja Noro, THT, Dosentti, Tutkimuspäällikkö
Palvelutarve- ja asiakasrakenneluokitus tarkempaa tietoa asiakkaista? Anja Noro, THT, Dosentti, Tutkimuspäällikkö Johdattelua Palvelutarveluokitus (MAPLe) vs. asiakasrakenneluokitus ( RUG-III/23) kotihoidon
Lisätiedot