- PDF Ilmainen lataus

Transkriptio

1 Vätskäri news nro 4/ 2005 Johda itseäsi - tutustu Life Coaching:iin Vätskäri News Tämä uutistiedote on VSTKY:n virallinen jäsenjulkaisu ja se tavoittaa noin 1300 Lounais-Suomen alueen IT-alalla työskentelevää ammattilaista 6 kertaa vuodessa. Taitto: Tommi Ranta Yhdistys Varsinais-Suomen tietojenkäsittely-yhdistys ry pj Erkki Innola Aginit Oy, Tykistökatu 6 B, TURKU puh erkki.innola@it.utu.fi VSTKY pankkitili Nordea Internet MUITA AIHEITA LEHDESSÄ: - VSTKY kehittyy - Biometriset passit tulevat

2 Life Coaching Teksti: Satu Sippola - Onko elämäsi sellaista kuin haluat sen olevan? - Mitä todella tarvitset ja mitä haluat saavuttaa? - Tunnistatko omat uskomuksesi, arvosi ja toimintatapasi? - Miten hyvin hallitset valinta- ja stressitilanteet? - Tunnetko tarvitsevasi muutosta, mutta et tiedä mikä se olisi ja miten sen voisi toteuttaa? Elämämme tänä päivänä voi olla hyvinkin hektistä ja teemme haasteiden keskellä valintoja nopeassa tahdissa. Viimeistään siinä vaiheessa kun lopputulos ei välttämättä ole ollenkaan sellainen mihin tähtäsi, tai onnistuminenkaan ei tunnu hyvältä, tulee pakostakin miettineeksi missä kohtaa meni metsään. Life Coaching pureutuu ihmiselämän perusasioihin ja auttaa parempaan elämänhallintaan ja valintoihin. Omaa elämisen hyvinvointia voi sen mukaan todellakin itse parantaa jos lähtökohtana pidetään henkilön omia arvoja ja elämänsuunnitelmaa. Tavoitteena on parantaa itsetuntemusta, nostaa esiin omia vahvuuksia ja tulla tietoiseksi omasta elämäntehtävästään. Miten valmennus toteutetaan? Koko huomio on valmennettavassa ja hänen tämän hetkisessä elämäntilanteessaan. Valmentajan tehtävänä on auttaa kuulemaan tarvittavia vastauksia. Tilanteen tarkastelu ja toimivien ratkaisumahdollisuuksien etsiminen ulkopuolisen asiantuntijan - ihmisen - kanssa avaa eteen uusia voimavaroja ja mahdollisuuksia. Valmennus on aina ehdottoman luottamuksellista. Valmennus voi olla avuksi jos olet esim. haluat parantaa ihmissuhteita, olet valmis todelliseen ja positiiviseen muutokseen, valmis työstämään itseä rajoittavia uskomuksia tai valmis tuntemaan suurempaa tyydytystä työssä tai opiskelussa. Lisäksi tarvitaan myös halukkuutta tehdä itselle toimintasuunnitelma ja ennen kaikkea sitoutua tavoitteiden saavuttamiseksi. Pienryhmävalmennuksen tarkoituksena on henkilöiden itsetuntemuksen ja ryhmätuntemuksen lisääminen ja omien voimavarojen löytäminen, itsensä johtaminen sekä oman parhaan paikan löytä-minen ryhmässä. Valmennus voi sisältää mm. seuraavat aihealueet: itsensä johtamisen esteet, alitajunnan mahdollisuudet sekä itsensä tilannejohtaminen. Yksilövalmennus räätälöidään aina henkilökohtaisten tarpeiden mukaan. Valmennuksessa kartoitetaan elämäntilanne ja laaditaan yksilöllinen kehityspolku. Valmennus antaa mahdollisuuden tutustua oman mielen mahdollisuuksiin, omiin vahvuuksiin ja kehityskohteisiin. Pääpaino on mentaalisella puolella, mutta voi sisältää myös fyysistä ohjausta ja tietoutta, mm. ruokavaliosta sekä liikunta- ja stressinhallintaohjelmasta. Uusinta uutta ovat nettikurssit, jonka voi aloittaa milloin tahansa ja valmennuspaketin sisältöön voi paneutua kaikessa rauhassa. Itsenäinen työskentely kurssimateriaalin kanssa avaa ovia itsetuntemukseen ja nostaa esille ne elämänalueet, joilla haluat kasvaa, kehittyä ja tehdä itsenäisesti rakentavia muutoksia. Halutessa saa myös henkilökohtaista valmennusta.

3 Itsensä johtaminen Valmennuksella voidaan tavoitella tietoista itsensä johtamista. Hyvää itsensä johtamista voidaan pitää perustana sisäiselle tasapainolle ja ulkoiselle menestymiselle. Siitä hyötyy aina sekä yksilö itse että hänen ympäristönsä. Itsensä johtamisessa otetaan vastuu omista reaktioista ja siinä kehitetään itselle merkityksellistä ja mielekästä elämää. Itsensä johtamisessa siirtyy vastuu omasta onnellisuudesta ja tyytyväisyydestä itselle, pois muilta tai olosuhteilta. Jotta tuohon päästäisiin, on voitava tunnistaa ja ymmärtää itseä ohjaavat ja itseen vaikuttavat tekijät. Oma temperamenttityyppi asettaa vaatimuksia ja rajoitteita. Erilaisiin elämäntilanteisiin liittyy sekä myönteisinä, että kielteisinä koettuja muutoksia : työpaineet, työttömyys, eläkkeelle siirtyminen, ihmissuhdeongelmat, sairastuminen, ero tai lasten muutto kotoa. Ongelmien kohtaaminen ja jäsentäminen sekä elämäntilanteen selkiyttäminen kasvattaa luottamusta ja toivoa. Työhyvinvointi Työhyvinvointi on syntynyt tarpeesta kuvata työssä jaksamisen hyviä puolia, sekä sitä kuinka se syntyy ja kuinka se on mahdollista saavuttaa. Se on sekä fyysistä että henkistä hyvinvointia työssä. Kuitenkaan työhy-vinvointi ei rajoitu vain työhön, sillä ihmisen hyvinvointi riippuu kokonaisuudesta - työstä ja vapaa-ajasta. Ihmisen hyvinvoinnin tunnusmerkkeinä voidaan esim. pitää sitä että... - on tyytyväinen elämään ja työhön, vaikeuksista huolimatta pääasiassa on hyvä olla - jaksaa tehdä muutakin kuin vain pakolliset asiat - suhtautuu asioihin myönteisesti ja kiinnostuneesti - sietää kohtuullisesti epävarmuutta ja vastoinkäymisiä - hyväksyy oman itsensä Työn kuormittavuus voi johtua toisaalta sekä liiallisesta että liian vähäisestä työmäärästä. Toisaalta rasituksen lähteenä voi myös olla liian helppo ja yksinkertainen työ kuin myös liian vaikea tai lähes mahdoton työ. Työyhteisön tuki on parhaimmillaan silloin, kun tehtävät ovat selkeitä ja niillä on yhteisesti sovitut ja saavutettavissa olevat tavoitteet. Meillä on yksilöllisiä tapoja ratkoa eteen tulevia ongelmia. Toiset tarttuvat heti haasteeseen ja toiset odottavat hetken ja pohtivat ongelmaa ennen kuin aloittavat ratkomisen. Kunkin tulisi itse löytää oma tapansa toimia. Henkiseen työhyvinvointiin voimme vaikuttaa sekä työtä että vapaa-aikaamme järjestelemällä. Fyysisessä työhyvinvoinnissa on kysymys työskentelyasentojen lisäksi myös ympäristöstä: melusta, valoista ja hajuista. Stressi on fyysinen tila, jossa keho reagoi varautumalla uhkaavaan tilanteeseen nopeasti ja herkästi. Jatkuva stressi aiheuttaa kuitenkin fyysisiä vaurioita ja vie meitä kohti uupumusta. Työuupumus on eri asia kuin stressi. Se on kokonaisvaltaista uupumusta, vaikka olisi nukkunut hyvin. Kyyninen asenne työhön (minun työlläni ei ole merkitystä) ja ammatillisen itsetunnon lasku (en osaa enää sitä mitä ennen tai olen huonompi kuin muut) ovat merkkejä työuupumuksesta. Työuupumus ei ole vain yksilön asia eikä se korjaannu vain levolla. Työuupumus johtuu työn ja yksilön välisen suhteen epätasapainosta. Omaan hyvinvointiin voi vaikuttaa: - Fyysiset voimavarat: liikunta - Psyykkiset voimavarat: vakaa itsetunto, hyvä itsetuntemus, myönteisyys, tunneäly, ammatillinen osaaminen, monipuolinen stressinhallinta - Sosiaaliset voimavarat: perhe, ystävät, muut läheiset, vuorovaikutustaidot, työn rinnalla muitakin tärkeitä asioita elämässä Omaan itseensä tutustuminen on rankka matka, mutta se kannattaa. Olemme kukin hyvin erilaisia ja minuutemme on lopulta kiinni useista eri asioista. Teemme elämämme valinnat aina lopulta itse, mutta onneksi itseään voi kehittää ja sitä kautta tehdä tietä hieman helpommaksi. Lähteet: tekstit/life coaching.htm

4 VSTKY kehittyy Teksti: Erkki Innola Vuosituhannen vaihteessa puhkesi IT-kupla. Kuten itsekin olen aiemmin kirjoittanut, tämä näkyy myös ammattilaisyhdistyksen toiminnassa. Jäsenmäärämme on laskenut jonkin verran vuodesta Lasku on kuitenkin jo loppunut. Sama laskeva kehitys on näkynyt myös tietotekniikan liiton toiminnassa. Emojärjestömme kanssa olemme samassa veneessä. Laskeva jäsenmäärä on haaste, joka täytyy ottaa vakavasti. Yhdistyksen jäsenyyden tulisi kokea hyödyllisenä houkuttaa myös silloin kun kyseessä ovat omat eurot, työnantajan ropojen sijaan. Jäsenmaksulle vastinetta Tietotekniikan liitto on juuri nyt panostamassa jäsenhankintaan. Saman tekee myös VSTKY. Jäsenhankinta ei ole kuitenkaan itsetarkoitus, tärkeintä on tarjota jäsenyydelle vastinetta. Tähän panostamme erityisesti kuluvan syksyn aikana. Samalla myös Tietotekniikan liitto pyrkii parantamaan jäsenetujaan VSTKY panostaa vanhan hyväksi koetun toiminnan ohella myös uudenlaiseen toimintaan ja vaikuttamiseen. Esimerkkinä tästä Kasvua Kalastamaan projekti, jonka tämän hetken tilanteesta seuraavassa lisäinfoa. Jäsenkysely tulee Tähän väliin kuitenkin mainospala: seuraavassa Vätskärissä kerromme syksyn aikana toteutettavasta jäsenkyselystä, jonka avulla toivomme saavamme ideoita toimintamme edelleen kehittämiseen. Kovasti kiinnostaa myös, miten koetaan vahva panostuksemme verkostoitumiseen ja konkreettiseen yritysten ja ammattilaisten väliseen alueelliseen yhteistyöhön Kasvun kalastajat nyt Kasvua kalastamaan tilaisuus onnistui hyvin, paikalla oli lähes sata verkostoitumishaluista ICT-ammattilaista ja alueellista vaikuttajaa. Painopiste on nyt yhteistyöryhmissä, joissa toiminta tapahtuu. Yhteistyöryhmiin ilmoittautui yhteensä 147 henkilöä. Sama henkilö voi toki olla jäsenenä useassa ryhmässä. Aktiivinen osallistuminen ryhmien toimintaan on edelleen erittäin tärkeää! Kaikki halukkaat ovat siis edelleen erittäin tervetulleita mukaan ryhmien toimintaan. Halutessasi osallistua, ota yhteyttä suoraan kunkin ryhmän nimettyyn yhteyshenkilöön tai allekirjoittaneeseen. Yhteistyöryhmät: - Julkishallinnon ICT, Yhteyshenkilö: Juha Immonen (juha.immonen@siemens.fi) - Hyvinvointiteknologiat, Yhteyshenkilö: Kari Bäckman (kari.backman@benete.com) - Ohjelmisto-/elektroniikkatuotanto, Yhteyshenkilö: Kristiina Sunell (kristiina.sunell@ictturku.com) - Start-up-/kasvuyritykset, Yhteyshenkilö: Pasi Malinen (pasi.malinen@tukkk.fi) - ICT-palvelujen markkinointi / lisäarvon myynti, Yhteyshenkilö: Ari Rosti (ari.rosti@software-innovation.fi) - Nano-bio-ICT, Yhteyshenkilö: Ari Paasio (ari.paasio@it.utu.fi) - Mobiilipalvelut, Yhteyshenkilö: Jaakko Kuosmanen (jaakko.kuosmanen@ictturku.com) - Itämeri-Tukholma-Eurooppa, Yhteyshenkilö: Jyrki Nurmio (jyrki.nurmio@ictturku.com) - Avoimet ohjelmistot, Yhteyshenkilö: Jussi Nissilä (jussi.nissila@tukkk.fi) - Opetus- ja kieliteknologiat, Yhteyshenkilö: Pia Poikonen (pia.poikonen@ utu.fi)

5 Torstaina ehealth Terveydenhuoltopalvelujen tulevaisuuden haasteet nykyisten resurssien, tulevaisuuden kysynnän ja uusien innovaatioiden keskellä Väestön ikääntyessä hyvinvointipalvelujen tarpeet kasvavat, samalla kun palvelujen laatu ja ammattitaito korostuvat. Myös yhteistyö yksityisen, julkisen ja kolmannen sektorin toimijoiden kesken tarvitaan samoin kuin yritysyhteistyötä seutukuntien kesken. Ja entä mikä tulee olemaan ICT:n rooli toiminnan tukemisessa, kehittämisessä ja innovoinnissa Aika: Torstai klo Paikka: Data City, Lemminkäisenkatu 14 A, 2. kerros Alustajat: TH-asiantuntija sekä Sitran edustaja Tilaisuus on jäsenille maksuton. Ole hyvä ja ilmoittauduthan kahvitarjoilun mitoittamiseksi viimeistään perjantaina osoitteessa Perjantaina Beach Party Aika juhlia kesäiseen tyyliin sekä tuoda valoa ja energiaa syksyn koleuteen! Kaiva hawaiji-paita esiin ja kerää porukka "rantapeleihin"...tätä ei kannata ohittaa. Laita päivämäärä muistiin - lisätietoja tulossa!

6 Biometrinen tunnistus tulee passiin Teksti: Tommi Ranta Biometrisen passin käyttöönotto Suomessa Suomessa käyttöönotto tapahtuu kahdessa vaiheessa. Ensimmäisessä vaiheessa passissa on mikrosiru, jolle tallennetaan henkilön perustiedot (nimi, syntyaika, kansallisuus, nimikirjoitus) sekä kasvokuva. Tämä toteutunee käytännössä aikaisintaan ensi vuoden alussa. Toisessa vaiheessa passin sirulle tallennetaan myös sormenjäljet. Euroopan unionin passiasetuksen perusteella tämän tulisi tapahtua viimeistään maaliskuussa Uudet passikuvaohjeet Uudet kuvausohjeet täsmentävät miten kuvaus tulee suorittaa. Ohjeiden tarkoituksena on standardoida kuvia paremmin, mikä helpottaa automaattista tunnistusta. Standardi kuvaa tarkasti mm. kuvan koon, pään koon kuvassa, valotuksen ja kasvojen ilmeen. Uudet kuvausohjeet ovat tällä hetkellä vasta suositus, jonka tarkoitus on nopeuttaa uusiin biometrisiin passeihin siirtymistä ensi vuonna. Biometria on ihmisen automatisoitua tunnistamista Ihmisen automatisoitu tunnistus voi tapahtua esimerkiksi kasvonpiirteiden, sormenjälkien, äänen tai silmän iiriksen perusteella. Tällä hetkellä yleisin käytössä oleva biometrinen tunniste on sormenjälki. Biometrinen kasvontunnistus perustuu kasvonpiirteiden analysointiin ja mittaamiseen tietokoneella. Biometrisessa tunnistamisessa verrataan henkilöstä "luettua" biometrista tietoa tallenteen sisältämään tietoon henkilön biometriasta. Esimerkiksi passille tallennettua valokuvaa verrataan tietokoneohjelman avulla valvontakameran välittämään kuvaan. Biometrinen tunnistuksessa epätarkkuuksia Biometrinen tunnistus perustuu todennäköisyyteen. Tunnistustilanteessa sovellus kertoo kuinka suurella todennäköisyydellä henkilö on se, joka hän väittää olevansa. Epätarkkuus johtuu vertailtavan kohteen muuttumisesta otettu valokuva kuvaa henkilöä juuri sillä hetkellä. Tunnistamistilanteessa otettu kuva ei todennäköisesti ole samanlainen, sillä kasvonpiirteet muuttuvat. Kasvojen kuvaan vaikuttaa mm. mieliala, ikä, painon muutos tai parta. Tunnistusohjelmat yrittävät keskittyä itse kasvonpiirteisiin, joissa muutos ei ole niin suuri. Käytännön sovelluksia Monelle meistä biometria on vielä tuntematonta vaikka sormenjälkitunnistus onkin television rikosohjelmista tuttua. Muutamia sovellutuksia on kuitenkin jo yleisemmässä käytössä. Esimerkiksi tietokoneisiin, erilaisiin muistilaitteisiin ja matkapuhelimiin on saatavilla biometrisia tunnistusmenetelmiä. Esimerkiksi Windowsin sisäänkirjautuminen voitaisiin tehdä käyttäjätunnuksen ja salasanan sijasta sormenjäljellä. Tietokoneeseen voidaan liittää usb-kaapelilla sormenjäljen lukija, jonka avulla autentikointi tapahtuu. Koska sormenjälkitunnistusta on käytetty rikostutkinnassa jo kymmeniä vuosia on prosessi voitu automatisoida luotettavasti. Sormenjälki on luotettavampi tunnistusmenetelmä kuin kasvontunnistus, koska sormenjäljet eivät muutu samalla tavoin kasvot iän mukana. Tulevaisuudessa voitaisiin biometrista tunnistusta hyödyntää vaikkapa julkisessa liikenteessä. Julkisen liikenteen käyttäjät identifioitaisiin kasvontunnistuksen avulla ja maksu veloitettaisiin automaattisesti tililtä. Tämän kaltainen tilanne edellyttäisi kuitenkin etukäteissopimusta käyttäjän ja liikennelaitoksen välillä. Sopimuksessa käyttäjä sitoutuisi maksamaan palvelusta käytön perusteella.

7 Keskiviikkona Life Coaching - elämisen hallintaa, hyvinvointia ja itsensä johtamista Onko elämäsi sellaista kuin haluat sen olevan? Mitä todella tarvitset ja mitä haluat saavuttaa? Tunnetko tarvitsevasi muutosta, mutta et tiedä mikä se olisi ja miten sen voisi toteuttaa? Jos kysymykset herättivät mielenkiinnon, tule mukaan tähän interaktiiviseen tilaisuuteen, jonka vetää meille kokenut kouluttaja Jaana Vuorisalo (erik.sh, SHO, KK) Turusta. Kahvitarjoilun mitoittamiseksi, ole hyvä ja ilmoittaudu tilaisuuteen osoitteessa viimeistään ke Osallistuminen maksaa 5, joka peritään ovella. Varaathan mukaasi mieluiten tasarahan Keskiviikkona klo Miten huolehtia kropan ja mielen hyvinvoinnista? Löytyisikö sinulle tapa kerätä voimia ja hyvää oloa talvikauden haasteisiin? Ohjelmassa Astanga joogan esittely ja kevyt iltapala. Alexander-tekniikasta kertoo Päivi Saraste. Ota rennot vaatteet mukaan, pääset heti kokeilemaan! Hinta: 5 (avec 10 ). Paikka: Astanga-joogakoulu, Artturinkatu 2 (Turun Saippua-Center) Ilmoittautumiset: pe 16.9 mennessä

8 TAPAHTUMAKALENTERI SYYSKUU Rentoutusilta ( klo 19-21) Miten huolehtia kropan ja mielen hyvinvoinnista. Tule kuuntelemaan ja kokeilemaan, mitä on Astanga-jooga sekä Alexander-tekniikka. Ilmoittautumiset pe 16.9 mennessä. Hinta 5 (avec 10 ) Life Coaching Elämisen hallintaa, hyvinvointia ja itsensä johtamista. Onko elämäsi sellaista kuin haluat sen olevan? Mitä todella tarvitset ja mitä haluat saavuttaa? Ke klo 18-20, Turun Kauppakorkeakoulu, luentosali ls07 LOKA- MARRASKUU Beach Party! Aika juhlia kesäiseen tyyliin sekä tuoda valoa ja energiaa syksyn koleuteen! Lisätietoa tulossa! ehealth Terveydenhuoltopalvelujen tulevaisuuden haasteet nykyisten resurssien, tulevaisuuden kysynnän ja uusien innovaatioiden keskellä. To klo Vierailu Tuorlan observatorioon Tutustumme tähtitorniin ja tutkimustoimintaan opastuksen kera. Lisätietoa tulossa Teatteri-ilta Turun Kaupunginteatterissa: Americo! Lippu ja väliaikatarjoilu hintaan 15 (avec 20 ). Ilmoittautumiset to mennessä. Lisätietoa Maksathan osallistumisesi tilaisuuksiin aina etukäteen yhdistyksen tilille Nordea Kiitos. puheenjohtaja ERKKI INNOLA erkki.innola@it.utu.fi gsm VSTKY JOHTOKUNTA 2005 sihteeri KATI VALKONEN kati.valkonen@kiitolinja.fi gsm talousasiat ESA ALHONIEMI esa.alhoniemi@it.utu.fi gsm jäsenasiat SANNA VIRTANEN virtasab@yahoo.com gsm jäsentilaisuustoimikunnan pj LIISA RUUHIMÄKI liisa.ruuhimaki@auria.fi gsm koulutustoimikunnan pj SATU SIPPOLA satu.sippola@if.fi gsm erillisprojektit JUSSI NISSILÄ jussi.nissila@tukkk.fi gsm päätoimittaja & tiedotustoiminnan pj TOMMI RANTA tommi.ranta@tuakk.fi gsm