RUOKAILUN JA RAVITSEMUKSEN LINJAUKSET Porvoon kaupungin päivähoidossa, peruskoulussa ja lukiossa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "RUOKAILUN JA RAVITSEMUKSEN LINJAUKSET Porvoon kaupungin päivähoidossa, peruskoulussa ja lukiossa"

Transkriptio

1 RUOKAILUN JA RAVITSEMUKSEN LINJAUKSET Porvoon kaupungin päivähoidossa, peruskoulussa ja lukiossa Ravitsemustyöryhmä

2 Sisältö LUKIJALLE.4 1 RAVITSEMUSKASVATUS Ravitsemuskasvatus varhaiskasvatuksen osana Ravitsemuskasvatus osana koulujen opetussuunnitelmaa LASTEN JA NUORTEN RAVITSEMUS Imeväis- ja leikki-ikäisen ravitsemus Ravitsemussuositukset Päivähoito, perhepäivähoito ja esiopetusruokailu Kouluikäisen Ravitsemus Ravitsemussuositukset Kouluruokailu ELINTARVIKKEESTA LAUTASELLE Elintarvikkeiden valinta Ruokalistasuunnittelu ja ruoanvalmistus Ruoan kuljetus, säilytys ja tarjoilu Ruokailutilanne ja ruokailuajat Ateria-ajat Yhteistyö ja prosessin arviointi RUOKAVALIOT Ruokavalion määrittäminen ja tilaaminen Perusruokavalio Perusruokavalion muunnokset Kasvisruokavalio Uskonnon ja kulttuurin vaikutukset ruokavalioon Erityisruokavaliot Vähälaktoosinen ruokavalio Laktoositon ruokavalio Diabeetikon ruokavalio Keliakiaruokavalio Ruoka-aineallergiat ja yliherkkyydet LÄHTEET JA LISÄTIETOA

3 Liitteet: Liite 1. Kouluruokailun arvostukseen vaikuttavia tahoja ja niiden tehtävät Liite 2. Ksylitolin käyttö päivähoidossa ja kouluissa Liite 3. Varhaiskasvatuksen ruokailutilanteessa toimiminen Liite 4. Erilaisten maitovalmisteiden ja niitä korvaavien/ muistuttavien tuotteiden käyttö päiväkoti ja kouluruokailussa Liite 5. Ravitsemushoidon ja kasvatuksen työryhmä...30 Liite 6. Ravitsemuksellisen laadun kriteerit 31 Liite 7. Erityisruokavalioiden ja uskonnollisten/eettisten ruokarajoitusten toteutus päivähoidossa ohje vanhemmille..32 Liite 8. Erityisruokavalioiden ja uskonnollisten / eettisten ruokarajoitusten toteutus peruskouluissa ohje vanhemmille..33 Liite 9. Ilmoitus uskontoon / eettisiin syihin perustuvasta ruokavaliosta

4 LUKIJALLE Ruokailun ja ravitsemuksen linjaukset käsikirjassa määritellään Porvoon kaupungin varhaiskasvatuksen toimintayksikössä, peruskoulussa ja lukiossa tarjottavan ruoan ravitsemuksellinen laatu sekä tarjolla olevia ruokavalioita. Käsikirjasta löytyy myös taustatietoa eri-ikäisten lasten ja nuorten ravitsemussuosituksista. Käsikirjan perustana ovat ravitsemussuositukset sekä valtioneuvoston periaatepäätös terveyttä edistävän liikunnan ja ravinnon kehittämislinjoista. Tavoitteena on lapsen ja nuoren terveyden ja hyvinvoinnin tukeminen terveellisen ravinnon ja terveyttä edistävien päivähoito- ja kouluympäristöjen ja toimintakulttuurien kautta. Ruokahetki varhaiskasvatuksen toimipisteessä, koulussa tai lukiossa on ravinnontarpeen tyydyttämisen ohella myös tärkeä sosiaalinen tilanne. Koulussa ruokailu on paitsi virkistyshetki, joka ylläpitää työvireyttä, myös osa kasvatusta ja opetusta. Ruokailutilanteessa keskiössä on ruokaa syövä lapsi tai nuori. Ruoan ja ruokailutilanteen arvostamiseen vaikuttavat kuitenkin monet tahot ja asiat, kuten ruokaan käytettävät määrärahat, ruokalistasuunnittelu, ruoan valmistus sekä vanhempien ja kavereiden mielipide ruoasta. Kaikkien ruokahetkeen vaikuttavien tahojen on tärkeää hahmottaa ruokahetken moninainen merkitys ja oma vaikutusmahdollisuus ruokahetken onnistumiseen (liite 1) Aikuisten vastuulla on turvata suositeltavan terveyskäyttäytymisen mahdollistava toimintaympäristö lapsille ja nuorille, kotona, päivähoidossa ja koulussa. Käsikirja on tarkoitettu Porvoon kaupungin henkilökunnan ja kaupungin luottamustoimissa toimivien henkilöiden, varhaiskasvatuksen palveluiden piirissä olevien perheiden sekä kouluikäisten lasten ja nuorten ja heidän perheidensä käyttöön. Käsikirjan lopussa on linkkejä lisätiedon lähteille. Tämän käsikirjan toimenpitein toteutetaan Porvoon kaupungin strategiassa ja uudessa terveydenhoitolaissa painotettua ennaltaehkäisevää työtä. Käsikirja on muokattu Kouvolan Ruokahetki käsikirjan pohjalta. Seuraavat henkilöt ovat osallistuneet tämän käsikirjan valmisteluun Ennaltaehkäisevä yksikkö: ravitsemussuunnittelija Leena Metsäranta terveyspalveluiden johtaja Kati Liukko osastonhoitaja Eliisa Roine Suun terveydenhuolto: Sivistystoimi: suuhygienisti Ulla-Marja Ritari osastonhoitaja Helena Sirén päiväkodin johtaja Jaana Häkkinen kotitalousopettaja Taina Kaikkonen rehtori Anne Smolander Liikelaitos Porvoon tilapalvelu Ruokapalveluyksikkö ruokapalvelupäällikkö Birgitta Creutziger 4

5 1 RAVITSEMUSKASVATUS Ravitsemuskasvatus on ravitsemukseen liittyvää valistusta, opetusta ja neuvontaa, jonka tavoitteena on kehittää jokaisen ihmisen omia edellytyksiä huolehtia maukkaasta ruoasta ja terveydelle suotuisasta ravitsemuksesta. (STM 2004:11). Ravitsemusneuvonta on vuorovaikutteista keskustelua, jossa keskeisiä ovat yksilöllisyys, perhekeskeisyys ja joustavuus. Pyrittäessä vaikuttamaan lasten ja nuorten ravitsemukseen, on ohjausta annettava myös perheen aikuisille. Ravitsemuskasvatus on osa terveyskasvatusta. 1.1 Ravitsemuskasvatus varhaiskasvatuksen osana Tavoitteena on, että lapsi kokee ruokailutilanteet mukaviksi yhdessäolon hetkiksi. Varhaiskasvatuksen henkilöstöllä on vastuu kodin kanssa tehtävän yhteistyön ylläpitämisestä. Vanhempien kanssa yhdessä keskustellen sovitaan yhteisistä pelisäännöistä ja tavoista, joilla lapsen ruokailutottumuksia ja -tapoja tuetaan. Aikuisten tehtävä on kantaa vastuu siitä, minkälaista mallia hän antaa lapsille: minkälaisia asenteita, tapoja ja puheenaiheita hän siirtää lapselle. Ruokapöytäkeskusteluissa on hyvä ystävällisesti ja kannustavasti ohjata lasten ruokatapoja ja tottumuksia ja pohtia yhdessä lasten kanssa tilaisuuden tullen ruokakulttuuriin, ravitsemukseen ja ruoan alkuperään liittyviä aiheita. Eikä pidä unohtaa lapsiryhmän kokkikouluja ja apulaistehtäviä, joissa lapset saavat yhteisen tekemisen ilon lisäksi aistimaailmaa monipuolisesti avartavia ja käsillä tekemisen kokemuksia. Varhaiskasvatuksen ravitsemuskasvatusta ohjataan tarkemmin kuntakohtaisessa ja yksikkökohtaisissa varhaiskasvatussuunnitelmissa. Yksikkökohtaisiin varhaiskasvatussuunnitelmiin voidaan kirjata yksityiskohtaisemmin ruokailutilanteisiin ja ravitsemuskasvatukseen liittyviä yhteisiä sopimuksia, käytäntöjä ja tapoja. 1.2 Ravitsemuskasvatus osana koulujen opetussuunnitelmaa Kouluruokailun tavoitteet ja keskeiset periaatteet sekä kouluruokailun järjestämisessä huomioon otettavat terveys- ja ravitsemuskasvatuksen ja tapakasvatuksen tavoitteet tulee kuvata paikallistason opetussuunnitelmassa. Nämä tavoitteet eivät saa olla ristiriidassa valtakunnallisten tavoitteiden kanssa. Ravitsemuskasvatus sisältyy perusopetuksessa useisiin oppiaineisiin sekä aihekokonaisuuksiin. Sen sisältöjä toteutetaan läpäisyperiaatteella varsinkin alakoulujen opetuksessa. Kouluruokailu on ravitsemuskasvatuksen käytännön harjoitustilanne, oppituntiin verrattava tilanne. Perusopetuslain mukaan opetukseen osallistuvalle on annettava jokaisena työpäivänä tarkoituksenmukisesti järjestetty ja ohjattu, täysipainoinen maksuton ateria. Mikäli työntekijä työvuorossa ollessaan määrätään osallistumaan 5

6 valvojana tai ohjaajana ruokailuun ns. esimerkkiruokailijana, ei ateriasta peritä korvausta. Ruokalajärjestäjän vuoroilla ja kouluruokalassa suoritettavalla TET- jaksolla lisätään oppilaiden vastuuta ruokahetken viihtyvyydestä sekä lisätään ymmärrystä ja arvostusta ruokapalvelun ammatteihin. 2 LASTEN JA NUORTEN RAVITSEMUS 2.1 Imeväis- ja leikki-ikäisen ravitsemus Ravitsemussuositukset Imeväis- ja leikki-ikäisille lapsille on julkaistu Suomessa ravitsemussuositukset vuonna 2004 (STM 2004:11). Myös suomalaiset ravitsemussuositukset (Valtion ravitsemusneuvottelukunta, VRN 2014) ohjaavat elintarvikkeiden valintaa. Imeväisiässä (0-12 kk) keskeiset ruokailutavoitteet ovat: Täysimetys 6 kk ikään. Osittainen imetys 6-12 kk iässä kiinteiden lisäruokien ohella. D-vitamiinia valmisteena. Joustava kiinteiden lisäruokien antaminen lapsen tarpeiden, kasvun ja valmiuksien mukaan, viimeistään 6 kk iässä. Mehupullon välttäminen. Suolan välttäminen. Monipuolinen ruokavalio ja säännölliset ateriat ensimmäisen ikävuoden lopulla. Ruoan karkeuttaminen suun hienomotoriikan ja pureskelun kehittämiseksi. Perheen yhteiset ateriat vähitellen toisella vuosipuoliskolla. Omatoiminen syömisen opettelu. Vähittäinen tuttipullosta luopuminen viimeistään noin vuoden iässä. Lähde: Lapsi, perhe ja ruoka. STM 2004:11 Imeväisiässä ruokavaliota monipuolistetaan asteittain, ruokaa karkeutetaan ja lasta totutetaan uusiin makuihin toistuvilla maistamistilanteilla. Tavoitteena on, että vuoden ikäinen lapsi syö samaa ruokaa kuin vanhemmat lapset ja aikuiset. Lapsi tarvitsee kuitenkin edelleen apua ruokailutilanteessa. Terveyteen vaikuttavat elintavat alkavat muokkautua jo varhaislapsuudessa. Lihavuudelle ja kansansairauksille altistavat ruokatottumukset opitaan jo leikki-iässä. Suomalaisten imeväis- ja leikki-ikäisten lasten ruokavalio on tutkimusten mukaan kansainvälisesti tarkastellen hyvä (Kyttälä ym. 2008). Ruokavalion laatu kuitenkin heikkenee ensimmäisen ikävuoden jälkeen lapsen siirryttyä syömään samaa ruokaa perheen kanssa. Tutkimuksen mukaan tuoreiden kasvisten, hedelmien ja marjojen sekä kalan ja kasvirasvapohjaisten levitteiden käyttöä tulisi lisätä. Sokeri- ja suolapitoisten elintarvikkeiden käyttöä tulisi vastaavasti vähentää. Leikki-ikäisten lasten ruokavalio sisältää liikaa so- 6

7 keria, jota saadaan eniten mehujuomista, jogurteista, maitojälkiruoista, suklaasta, makeisista ja makeista leivonnaisista. Runsas sokerin saanti on yhteydessä paitsi ravitsemuksellisesti huonompaan ruokavalioon myös hampaiden reikiintymiseen. Terveyttä tukevassa ravitsemuksessa keskeistä on säännöllinen ateriarytmi, monipuolinen ruokavalio ja energiantarvetta vastaava ruokamäärä. Hammasterveyden kannalta on tärkeää päättää ruokailu ksylitolivalmisteeseen ( Liite 2) Säännöllinen ateriarytmi Säännöllinen ateriarytmi on lapselle tärkeämpi kuin aikuiselle. Lapsi pystyy syömään kerralla vain pienen määrän ruokaa ja pitkät ateriavälit aiheuttavat helposti väsymystä ja ärtyisyyttä. Useimmiten sopiva ateriarytmi koostuu aamupalasta, lounaasta, välipalasta, päivällisestä ja iltapalasta. Monipuolinen ruokavalio Monipuolisesti koostetusta ruokavaliosta ja energian tarvetta vastaavasta ruokamäärästä saadaan riittävästi elimistölle tarpeellisia ravintoaineita. Kaikki alle 2-vuotiaat tarvitsevat lisäksi 10µg ja 2-18-vuotiaat 7,5µg D₃- vitamiinia valmisteena ympäri vuoden. Monipuolisen ruokavalion mallina on ruokakolmio (kuva 1). Lautasmalli (kuva 2) ohjaa riittävään ravintoaineiden ja kohtuulliseen energian saantiin. Leikki- iässä kasvisten määrä on noin puolet aikuisille suositellusta määrästä. Kokopäivähoidossa suunnitellut ateriat kattavat 2/3 ja osapäivähoidossa 1/3 lapsen ravinnontarpeesta. Riittävä nestemäärä on 1-3-vuotiaalla noin 1,3 litraa ja 4-8-vuotiaalla noin 1,7 litraa vuorokaudessa. Nesteen kokonaismäärään lasketaan kaikki juodut ja ruoan sisältämät nesteet. Ateriajuomaksi suositellaan rasvatonta maitoa tai piimää. Hammasterveyden kannalta on tärkeää välttää mehupulloja, pillimehuja, kaakaojuomia, tuoremehua ja omatekoisia marjamehuja tai rajoittaa niiden käyttö korkeintaan aterioiden yhteyteen. Vesi on paras janojuoma kaikenikäisille. Kuva 1. Ruokakolmio Valtion ravitsemusneuvottelukunta Energiantarvetta vastaava ruokamäärä Lapsen energiantarpeeseen vaikuttaa ensisijaisesti ikä, mutta myös pituus, paino, kasvunopeus ja liikunta. Lapsen energiantarve painokiloa kohti on suurempi kuin aikuisilla. Tarve on suurin imeväisiässä, jonka jälkeen se asteittain vähenee. 7

8 Energiansaannin sopivuudesta kertoo lapsilla pituuspaino, jolla tarkoitetaan painoa suhteessa samaa sukupuolta olevien saman pituisten lasten keskipainoon. Pituuspainon määrittämistä varten mitataan lapsen pituus ja paino, jotka merkitään kasvukäyrään ja käyrältä luetaan pituuspaino. Pelkän painon perusteella ei voida tehdä johtopäätöksiä lapsen ali- tai ylipainosta. Lasten (2-18v) painoa voidaan arvioida myös käyttäen laskuria, joka vastaa aikuisten painoindeksiä (ISO-BMI-laskuri) Päivähoito, perhepäivähoito ja esiopetusruokailu Päivähoitoruokailu on osa lapsen perushoitoa, kasvatusta ja opetusta. Ravinnonsaannin ohella ruokailutilanteessa välitetään myös tietoja, taitoja ja asenteita. Lapsen ikä ja kehitystaso huomioidaan myös ruokailutilanteessa toimittaessa (Liite 3). Päivähoitoruokailun tavoitteena on: turvata osaltaan yhdessä kodin kanssa lapsen kasvua ja kehitystä edistää ja ylläpitää lapsen hyvinvointia ja terveyttä ohjata lasta monipuoliseen ja vaihtelevaan ruokavalioon turvata lapselle riittävät ja tasapainoiset ateriat ja välipalat hoitopäivän aikana opastaa lasta omatoimiseen ruokailuun ja hyviin pöytätapoihin. järjestää lapsille kiireettömiä, miellyttäviä ja virkistäviä yhdessäolon hetkiä opettaa lasta tehtävien suorittamiseen antamalla lapsen osallistua ruoanvalmistukseen ja tarjoiluun antaa kodeille virikkeitä terveyttä edistävän ruoan valinnasta ja valmistamista Lähde: Lapsi, perhe ja ruoka. STM 2004:11. Tutkimuksen mukaan (Kyttälä ym. 2008) päivähoidon piirissä olevien lasten ruokavalio oli arkipäivisin monipuolinen ja lähellä leikki-ikäisten ravitsemussuosituksia. Hoitopäivän aikana tarjottujen aterioiden (yleensä aamupala, lounas ja välipala) lisäksi lapsi tarvitsee myös toisen varsinaisen aterian ja iltapalan. Päivähoidossa tarjotaan ksylitolipastilli joka aterian jälkeen (aamupala, lounas ja välipala). Vanhemmat kustantavat lastensa ksylitolituotteen. Vanhempien kanssa sovitaan yhteisesti tuotteiden hankintaan liittyvistä käytännöistä. Syntymäpäivä-, tuliais- ja muita ylimääräisiä herkkuja ei tuoda päivähoitoon. Joulupiparit, Runebergin tortut yms. sekä yhdessä leipominen kuuluvat perinteisiin ja satunnaisesti vietettäviin yhteisiin juhliin ja tapahtumiin. Perhepäivähoidossa noudatetaan tässä esitettyjä ruoan ravitsemuksellisia laatukriteerejä ja lasten ravitsemussuosituksia yleisemminkin. 8

9 2. 2 Kouluikäisen Ravitsemus Ravitsemussuositukset Perusopetuslain mukaan opetukseen osallistuvalle on annettava jokaisena työpäivänä tarkoituksenmukaisesti järjestetty ja ohjattu, täysipainoinen ateria (perusopetuslaki 628/1998, 31 ). Toisen asteen koulutuksen osalta määritellään, että päätoimisissa opinnoissa opiskelijalla on oikeus maksuttomaan ateriaan niinä päivinä, jolloin opiskelu edellyttää läsnäoloa koulutuksen järjestäjän osoittamassa koulutuspaikassa (Lukiolaki 629/1998, 28 ). Suomalaiset ravitsemussuositukset (VRN 2014) koskevat myös kouluikäisiä. Kouluaikaiseen ruokailuun on julkaistu myös oma suositus (Kouluruokailusuositus VRN 2008). Kansainvälisesti katsottuna Suomen maksuton ja ravitsemussuositusten mukaisesti toteutettu kouluruokailu on suuri etu lasten ja nuorten terveydelle. Osa koululaisista ei kuitenkaan syö kouluruokaa riittävästi ja korvaa koululounaan epäterveellisillä välipaloilla. Yläkoululaisten hyvinvointi ja ravitsemustutkimuksessa ilmeni, että koululounaan söi päivittäin 71 % oppilaista. Tytöistä neljännes ja pojista vajaa kolmannes söi koko ateriakokonaisuuden. Suositusten mukaan koululounaan tulisi kattaa 33 % päivän energiasta. Tämän tutkimuksen mukaan siitä tuli vain 20 %. N.40 % päivän energiasta muodostui välipaloista. Koulupäivän aikana eniten syötiin makeisia, suklaata, leipää, myslipatukoita ja juotiin hedelmä- ja sokeripitoisia virvoitusjuomia. Kouluruokailusuosituksen mukaan virvoitus-, energia- ja urheilujuomat, sokeroidut mehut, makeiset ja/tai muut runsaasti rasvaa, sokeria ja suolaa sisältävät tuotteet eivät ole kouluympäristöön kuuluvia välipaloja. Tutkimuksen toimenpidesuosituksissa korostuu aikuisten vastuu terveellisen ruokaympäristön luomisessa nuorille ja eri tahojen välinen yhteistyö (Hoppu U ym. 2008). Myös kouluikäiselle keskeisiä asioita ovat säännöllinen ateriarytmi, monipuolinen ruokavalio ja energiantarvetta vastaava ruokamäärä. Murrosiässä nopea kasvu ja usein runsas liikunta lisäävät energiantarvetta. Energiantarpeessa on kuitenkin suuria yksilöllisiä eroja. Erityisesti murrosiässä voimakkaan kasvun aikana tulee huolehtia riittävästä ravintoaineiden saannista, erityisesti kalsiumista ja D-vitamiinista, jota tulee käyttää valmisteena 7,5µg ympäri vuoden 18 ikävuoteen asti Kouluruokailu Koululounas ylläpitää työvireyttä ja tukee oppilaan hyvinvointia sekä tervettä kasvua ja kehitystä. Kouluruokailu on osa opetusta ja linkittyy monissa oppiaineissa käsiteltävään terveysteemaan. Ruokailutilanteessa harjoitellaan käytännössä terveellisen aterian koostamista lautasmallin mukaisesti ja sosiaalisia taitoja. Koululounaan tulisi olla virkistyshetki työpäivän lomassa ja siihen tulisi varata riittävästi aikaa, kouluruokasuosituksen mukaan vähintään 30min. Kouluruokailussa aikuisten läsnäolo on tärkeää; aikuinen toimii ruokailussa mallina, ohjaajana ja valvojana. 9

10 Kuva 2. Lautasmalli Maito ja Terveys ry Kouluruokailussa tarjottavan lounaan tulee olla tasapainoinen ja monipuolinen eli ravitsemussuositusten mukainen. Jotta suunniteltu ravintoainesisältö toteutuisi, tulee oppilaan syödä kaikki aterian osat; lämmin ruoka, kasvislisäke, maito, leipä ja leipärasva. Kouluaterian tulisi kattaa noin kolmannes oppilaan päivittäisestä energiantarpeesta. Kouluissa tulee olla tarjolla raikasta vettä janojuomana hygieenisesti ja vaivattomasti saatavilla. Kouluterveyskyselyn 2013 mukaan Porvoossa 8-9 luokkien ja lukion 1-2 luokkien oppilaista 36 % ei syö koululounasta (Kouluterveyskysely 2013). Ruokapalvelu seuraa kuukausittain syötyjen aterioiden määrää. Kouluterveyskyselyn tulos tarkistetaan seurannan avulla. On tärkeää, että kouluissa ryhdytään toimenpiteisiin kouluruoan arvostuksen parantamiseksi. Näitä toimenpiteitä ovat esimerkiksi toimivat ruokailuajat, viihtyisät ruokailutilat ja sopivat välipala-ajat. Koulussa ei pääsääntöisesti syödä syntymäpäivä- tai tuliaismakeisia eikä muita ylimääräisiä makeisia, leivonnaisia tai muita herkkuja. Etukäteen koulussa tai luokassa sovittu tarjoilu voidaan kuitenkin järjestää muutaman kerran vuodessa esimerkiksi pikkujouluna tai vappuna. Vuotuinen juhlaperinne huomioidaan ja järjestetään mahdollisuuksien mukaan, esimerkiksi joulupipareiden leipominen. Energiajuomia ei sallita myytävän missään kouluissa. Ravitsemustyöryhmä on aiemmin ( ) todennut, että se ei suosittele kahviautomaattien sijoittamista yläkouluihin. 1-6 luokilla ateria on hyvä päättää ksylitolivalmisteeseen. 10

11 3 ELINTARVIKKEESTA LAUTASELLE 3.1 Elintarvikkeiden valinta Elintarvikevalintoja ohjaavat ravitsemussuositukset, tuotteiden sopivuus asiakkaiden tarpeisiin ja prosesseihin sekä käytettävissä olevat määrärahat. Tarvittaessa tuotteiden soveltuvuus tuotantoon ja asiakkaille testataan. Elintarvikevalinnoissa ja kilpailutuksessa elintarvikeyrityksiltä vaaditaan todistukset sekä elintarvikevalvonnasta että kuljetus- ja ympäristöasioista. Erityishuomiota kiinnitetään elintarvikkeiden rasva-, kuitu- ja suolamääriin sekä rasvan laatuun. Ruokalistasuunnittelu perustuu Valtion ravitsemusneuvottelukunnan ravitsemussuosituksiin sekä elintarviketurvallisuusvirasto Eviran antamiin erillisohjeisiin esimerkiksi maksaruokien, makkaroiden, nakkien ja leikkeleiden käytöstä sekä marjojen käisttelystä (http://www.evira.fi/portal/fi/elintarvikkeet/tietoa+elintarvikkeista/elintarvikevaarat/elintarvikkeiden+kayton+rajoitukset/). Viljatuotteet kouluissa näkkileivän ohella pehmeää täysjyväleipää (esim. ruisleipä, sämpylä) vähintään kerran viikossa lähinnä keittoruoan kanssa päivähoidossa pehmeää täysjyväleipää aamu- ja välipaloilla leivässä kuitua vähintään 4 %, mieluiten yli 6 % näkkileivän suolapitoisuus enintään 1,2 % ja pehmeän ruokaleivän 1 % puurot ja vellit valmistetaan täysjyväviljasta ilman suolalisäystä päivähoidossa tarjotaan vain satunnaisesti välipalaleivonnaisia Peruna, riisi, pasta, ohra peruna kypsennetään pääsääntöisesti ilman rasva- ja suolalisäystä riisi, pasta ja ohra täysjyväisenä Kasvikset riittävä määrä tarjolla jokaisella ruokailukerralla ruoissa, raakana ja kypsänä lisäkkeenä etikkasäilykkeet kuten etikkapunajuuret tai maustekurkut eivät korvaa tuoreita kasviksia ruokalistan mukaisesti hedelmiä tuoreina, marjoja kiisseleinä, välillä myös täysmehuina. Säilykehedelmät eivät korvaa tuoreita hedelmiä. Kotimaisten marjojen saatavuus on rajoitettu, joten pääsääntöisesti marjat tarjotaan keitettynä, jotta voidaan turvata niiden hygieeninen laatu. hyödynnetään vuodenajan sesongit alle 1-vuotialle sopimattomat: nitraattipitoiset kasvikset (lanttu, nauris, punajuuri, pinaatti, kiinankaali, nokkonen), pienet varhaisperunat, hedelmäsäilykkeet, raparperi, sienet sekä suuret annokset herneitä, leikkopapuja ja kaalia Liha, kala ja kananmuna jauheliha vähärasvaisena (rasvaa 10 %) kokolihassa rasvaa enintään 10 % kalaa 1-2 kertaa viikossa, kalalajeja vaihdellen paneerattuja kaloja muutaman kerran lukuvuoden aikana makkararuokia enintään kaksi kertaa kuukaudessa maksaruokia harvoin 11

12 täyslihavalmiste (esimerkiksi keittokinkku) rasvaa enintään 4 %, suolaa enintään 1,8 % leikkelemakkarassa rasvaa enintään 12 %, suolaa enintään 1,8 % alle 1-vuotiaalle sopimattomia: makkarat, nakit, täyslihaleikkeleet ja maksaruoat Maitotuotteet ruokajuomana rasvaton maito/ piimä ja vastaavat vähälaktoosiset tuotteet jogurteista ja viileistä rasvattomat tai vähärasvaiset tuotteet (rasvaa 1 %), hiilihydraattia enintään 12 g/100 g, ruokalistan mukaisesti. Päivähoidossa tarjotaan maustamatonta jogurttia ja makeuttamatonta, pastöroitua hedelmä- tai marjasosetta. laatikkoruoissa käytetään kasvirasvapohjaisia tuotteita juustoissa rasvaa enintään 17 % alle 1-vuotiaalle teollinen äidinmaidonkorvike, kk iässä vähitellen rasvattomaan maitoon siirtyminen imeväisiässä sopimattomia: maustettu jogurtti ja viili, vanukkaat, jäätelö ja juusto maitoa korvaavat tuotteet ja niiden käyttö (Liite 4). Ravintorasvat leivälle kasviöljypohjainen margariini/- levite, jossa on vähintään 60 % rasvaa ruoanvalmistuksessa käytetään pääsääntöisesti rypsiöljyä salaatin lisänä rypsiöljypohjainen salaatinkastike 3.2 Ruokalistasuunnittelu ja ruoanvalmistus Ruokalistasuunnittelussa ja ruoanvalmistuksessa tavoitteena on, että ruoka on maukasta, monipuolista ja sen vitamiini- ja kivennäisainetiheys on suuri. Ruokalistasuunnittelun pohjana ovat ravitsemussuositukset, mutta myös ruokalistan vaihtelevuus, asiakasryhmän tarpeet ja makumieltymykset sekä kasvatukselliset näkökohdat otetaan huomioon.. Ruokalistaa kehitetään systemaattisesti kerättyjen asiakaspalautteiden pohjalta. Palautelomake on saatavilla ruokapalvelun kotisivuilta. Ruokalistat ovat nähtävissä kaupungin nettisivuilla (www.porvoo.fi/palvelut/ruokalista ). Ruokalistat julkaistaan myös paikallisissa sanomalehdissä. Päiväkodeissa, perusopetuksen kouluissa ja lukioissa on käytössä 8 viikon kiertävä ruokalista. Viikoittain listalla on keitto-, pata/risotto-, laatikko/vuokaruoka ja kastikkeellinen pääruoka. Ruokien raaka-aineina käytetään 8 viikon ruokalistalla seuraavasti: kala 8x siipikarja 8x jauheliha 10x kokoliha 5 makkara 3x kasvisruoka 6x puuroateria 1 x 12

13 Vakioiduilla ruokaohjeilla ja tietokoneohjelmin lasketuilla ravintoainesisällöillä varmistetaan, että ruoka on ravitsemussuositusten mukaista, maukasta ja tasalaatuista. Lämmin ateria sisältää päivittäin lämpimän ruoan, kasvislisäkkeen, ruokajuoman (maito/piimä), leivän ja levitteen. Puuro- ja keittoaterioita täydennetään leikkeleellä, hedelmällä, kasvislisäkkeellä tai marjakeitolla. Varhaiskasvatuksen toimipisteissä tarjotaan myös aamupala ja välipala, vuorohoitoyksiköissä myös päivällinen ja iltapala lapsen hoitoajasta riippuen. Aamupalalla on tarjolla puuroa, joskus myös muroja, näkkileipää ja pehmeää täysjyväleipää ja leikkelettä. Juomana tarjotaan rasvatonta maitoa. Lisäksi tarjotaan tuorelisäke, joka voi olla hedelmä, juurespala, marja/hedelmäsose tai täysmehu. Välipalalistalla vaihtelevat mm. viili, jogurtti, leipä/ sämpylä ja leikkele, kiisseli, mehukeitto, marja- /hedelmärahka, marjapuuro ja satunnaisesti leivonnainen. Maustaminen Ruoka tarjotaan vähäsuolaisena. Ruoanvalmistuksessa ja leivonnassa suolaa, mausteja soijakastikkeita lisätään vakioidun ruokaohjeen mukaisesti. Perunan, riisin, makaronin ja kasvisten keitinvesiin ei lisätä suolaa. Mikäli ruokaan käytetään suolaa sisältäviä aineksia, kuten makkaraa, juustoa tai liha- tai kalavalmisteita, suolaa ei yleensä tarvitse enää lisätä. Liemivalmisteina pyritään käyttämään vähäsuolaisia vaihtoehtoja. Valmisruoista pyritään valitsemaan ne, joissa on nautintavalmiissa keitoissa, liemissä ja kastikkeissa sekä laatikkoruoissa, jauheliha-, maksa ja kalamurekeruoissa suolaa enintään 0,7 %. Imeväisikäisen ruokaan ei lisätä lainkaan suolaa eikä ruokaa valmisteta suolapitoisista elintarvikkeista kuten makkarasta, juustoista eikä eineksistä. Mausteita käytetään ruoanvalmistuksessa monipuolisesti. Oppilaat eivät saa itse tuoda omia mausteita kouluruokailuun. Sokeria käytetään kohtuullisesti esimerkiksi jälkiruokien makeuttamiseen ja leivonnaisissa. Hilloina, mehuina ja hedelmäsäilykkeinä käytetään miedosti sokeroituja tai sokerittomia vaihtoehtoja. Sokeria sisältäviä mehuja ja virvoitusjuomia käytetään vain poikkeustapauksissa. 3.3 Ruoan kuljetus, säilytys ja tarjoilu Ruokapalvelujen ruokien kuljetukset tapahtuvat pääasiassa ulkopuolisten kuljetusyrittäjien toimesta kuljetussopimusten perusteella. Käytettävien ajoneuvojen on sovelluttava ruokien ja elintarvikkeiden kuljetukseen sekä vastattava omavalvonnan edellyttämiä hygieniavaatimuksia. Ruoankuljetukset tapahtuvat vaunuissa ja kuljetuslaatikoissa, jotka suojaavat ruokia lämpötilojen muutoksilta ja estävät hygieenisen laadun heikentymistä. 13

14 Kuljetettava ruoka siirretään heti valmistuksen jälkeen kuljetusastioihin, joissa ruoan lämpötilan tulee olla yli +80 ºC. Lämpimän ruoan tulee olla yli +60 ºC, kun se laitetaan tarjolle. Kylmänä tarjottavat tuotteet esim. salaatit, esijäähdytetään kylmiössä ennen kuljetusta ja niiden lämpötila saa olla vastaanottopaikassa enintään +8 ºC ja tarjoilun aikana lämpötila saa olla ºC. Muissa elintarvikkeissa noudatetaan niille suositeltuja säilytyslämpötiloja. Tarjoiltaessa kylmänä pidettäviä elintarvikkeita muualla kuin kylmälaitteessa, saa niitä pitää tarjolla vain puoli tuntia. Ruokien lämpötiloja mitataan säännöllisesti ja kirjataan omavalvontasuunnitelmaan. Ruoanjakajan vastuulla on ruoan tarjoilulämpötila Tarjolla olevien ruokien lämpötilaa seurataan tarjoilun aikana. Itsepalveluperiaatteella tarjottava ruoka suojataan käyttämällä kansia, vitriinejä tms. Tarjoilussa käytetään pitkävartisia ottimia, joita on oltava riittävästi ja ne säilytetään hygieenisesti. Tarjoiluastioihin ei saa lisätä uutta ruokaa jo esillä olleen ruoan päälle, sillä näin saatetaan tuoreeseen ruokaan sekoittaa jo hygieeniseltä laadultaan heikentynyttä ruokaa. Valmista ruokaa käsitellään ja annostellaan aina puhtain välinein. Jos ruokaa joudutaan koskettelemaan käsin, käytetään puhtaita kertakäyttöisiä suojakäsineitä. Elintarvikkeiden käsittelyssä varmistetaan, ettei elintarvikkeen lämpötila viivy kauan C lämpötila-alueella, sillä tuolloin bakteerien lisääntyminen on nopeinta. Mikäli lämpötilat eivät ole säädösten ja määräysten mukaisia, selvitetään ja korjataan syyt ja arvioidaan tuotteen käyttökelpoisuus. Poikkeamat kirjataan ylös. Tarjolla ollutta ruokaa ei enää kuumenneta ja laiteta uudelleen tarjolle, vaan se viedään sille varattuun biojätteen keräyspisteeseen. 3.4 Ruokailutilanne ja ruokailuajat Lapsen syöminen kehittyy vähitellen, iän ja taitojen karttuessa. Lapset ovat yksilöitä ja kehittyvät kukin omaa tahtiaan. Aikuisen tehtävä on pyrkiä seuraamaan lapsen kehitystä siten, että lapsella on otolliset olosuhteet uuden opetteluun ja taitojen harjaannuttamiseen. Ruokailutilanteessa aikuinen toimii lapselle tai nuorelle mallina. Varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen ruokailutilanteet ovat aina ohjattuja. Ensisijaisesti vastuu ohjauksesta on valvontaruokailussa olevalla henkilökunnalla. Aikuinen pyrkii ruokapuheillaan ja muulla viestinnällään vaikuttamaan myönteisesti lapsen mielipiteeseen ko. ruoasta. Ruokailutilanteessa lasta tai nuorta kannustetaan syömään, mutta ruokaa ei tuputeta, eikä sitä pakoteta syömään, sillä näillä toimenpiteillä vastenmielisyys ko. ruokaa kohtaan lisääntyy. Maistamisesta annetaan kiitosta. Myös palkkiosyöttämistä (syömisestä seurauksena jotain myönteistä) vältetään. Leipä ja maito ovat aterian osia, niitä ei käytetä palkintona lautasella olevan ruoan syömisestä. Lapsilla varautuneisuus uutta ruokaa kohtaan on tyypillistä. Uuteen ruokaan toteuttelu vaatii jopa maistamiskertaa. Totuttelussa auttavat: tutustumisruuat (uutta ruokaa pieni annos useita kertoja viikossa) ruokaa tarjotaan tutun ruoan kanssa lapsi näkee muiden lasten syövän ko. ruokaa kannustus 14

15 vapaaehtoisuus Ruokiin totuttamisessa voi käyttää apuna myös Sapere-menetelmää, joka on lasten ruoka- ja ravitsemus-kasvatusmenetelmä. Sapere-menetelmällä lapset tutustuvat ruokamaailmaan tunto-, haju-, maku-, kuulo- ja näköaistiensa välityksellä. Ruoan koskettelu kuuluu lapsen normaaliin syömisen opetteluun. Lisätietoa menetelmästä löytyy lähdeluettelon linkeistä. Folkhälsan on kehittänyt oman mallin makukoulusta ( Gimme5), joka sopii sekä päiväkoti-ikäisille että koululaisille. Kouluikäisten kohdalla opettajat ottavat myös ruokailuun liittyvät asiat esille esimerkiksi vanhempaintapaamisissa. Ruokailuympäristö pyritään järjestämään viihtyisäksi ja meluttomaksi. Ruokailutilassa on esillä lautasmalli joko kuvana tai lautaselle päivän ateriasta koottuna. Salaatit tai kasvislisäkkeet sijaitsevat tarjoilulinjastolla tai noutopöydällä ensimmäisenä. Erityisruokavalioiden ruoat tulee olla selkeästi merkittyjä. Ruokapalvelun, varhaiskasvatuksen ja koulun henkilökunnalla tulee olla riittävät ja ajantasaiset tiedot erityisruokavalion toteuttamisesta Ateria-ajat Ateria-ajoilla pyritään tukemaan säännöllistä syömistä, joka vaikuttaa lapsen ja nuoren jaksamiseen ja hyvinvointiin. Taulukko 2. Varhaiskasvatuksen viitteelliset ateria-ajat Ateria Ruokailuaika aamupala noin klo 8 lounas noin klo välipala noin klo 14 päivällinen noin klo 17 iltapala noin klo Varhaiskasvatuksen toimipisteissä tarjotaan lisävälipalaa lapsille, joiden hoitoaika jatkuu klo jälkeen. Tämä lisävälipala tarjotaan välillä. Tarkemmat päiväkotikohtaiset ruokailuajat ovat saatavilla päiväkodeista. Päivähoitopäivään kuuluvat varatun hoitoajan mukaiset ateriat. Hoitopäivään ei tällöin välttämättä sisälly lämmintä ateriaa. Koulu- ja opiskelijaruokailussa tavoitteena on, että oppilaat ruokailevat klo välisenä aikana. Ruokailuun tulee olla varattuna aikaa vähintään 30 minuuttia. Liian aikainen lounasruokailu ei kannusta syömään riittävästi ja iltapäivän nälkä tyydytetään herkästi epäterveellisillä vaihtoehdoilla. Porvoon kaupungin tukemaan koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan piiriin kuuluville tarjotaan iltapäivällä terveellinen välipala, jonka tulee noudattaa kaupungin perusruokalistaa ja sen koostamisperusteita. 15

16 3.5 Yhteistyö ja prosessin arviointi Palvelusopimus- ja kuvaus ohjaa toimintaa Sivistystoimen ja liikelaitoksen johto pitävät vuosittain palautekeskustelun toiminnan kehittämistarpeista. Tilaajan ja tuottajan välinen yhteistyö tapahtuu päivittäin päiväkodeissa ja kouluissa. Ruokapalvelujen toimintaan liittyvät reklamaatiot toimitetaan välittömästi ao. keittiöön ja ruokapalvelupäällikölle. Palautelomake tulee löytymään liikelaitoksen kotisivuilta. Kouluruokailu on osa koulun virallista oppilashuoltoa. Koulussa tulisi olla oppilashuoltoryhmän alainen ruokailutoimikunta, jonka tehtävä on ottaa kantaa koulussa tarjottavaan ruokaan ja vaikuttaa kouluruokailun järjestämiseen (Kouluruokailusuositus VRN 2008). Perusopetuksen ja lukion ruokaraadit ovat ruokapalvelun organisoimia ryhmiä, joissa asiakkaan ääni tulee kuuluviin. Varhaiskasvatuksessa kasvattajat seuraavat lasten ruokailua ja keräävät tietoa lapsilta ja huoltajilta eri tavoin. Porvoon kaupungin ravitsemustyöryhmä on moni ammatillinen asiantuntijaryhmä, joka kehittää ravitsemushoitoa ja -kasvatusta laaja-alaisesti. Ohjausryhmän alaisuudessa toimii työryhmät erikseen eri ikäryhmille (Liite 5). Ravitsemustyöryhmä päivittää käsikirjan vuosittain toukokuun aikana. Tämän johdosta tässä esitettyihin toimenpiteisiin esitetyt muutokset tulee saattaa ravitsemustyöryhmän tietoon ja toimittaa ne puheenjohtajalle huhtikuun loppuun mennessä. Ruokapalveluissa arvioidaan säännöllisesti ja systemaattisesti: 1) aistinvaraista laatua (ruoan ulkonäkö, haju, maku, lämpötila ja rakenne), joka vaikuttaa ruoan nautittavuuteen. Nautittavuus vaikuttaa asiakkaiden (lasten/nuorten) ateriointikäyttäytymiseen. Aistinvaraista laatua mitataan ja kehitetään asiakaspalautteen keräämisellä ja systemaattisella ruokatuotannon arvioinnilla. 2) ravitsemuksellista laatua aiemmin määriteltyjen elintarvikkeiden valintojen toteutumisella ja/tai ravintoainelaskennan perusteella. Apuna käytetään myös Sydänliiton laatimia ravitsemuksellisen laadun kriteereitä (Liite 6). 3) hygieenistä laatua. Keskeisiä ovat tarkka keittiön omavalvontasuunnitelman toteuttaminen sekä henkilökunnan osaamisen varmistaminen (hygieniaosaamistodistus). 4) muita laatutekijöitä, kuten esteettisyys-, mielikuva-, status- ja ympäristötekijöitä sekä eettisiä tekijöitä asiakaskyselyn ja ruokapalveluhenkilökunnan oman arvion perusteella. 4 RUOKAVALIOT 4.1 Ruokavalion määrittäminen ja tilaaminen Lapsen henkilökohtaiseen varhaiskasvatus- ja esiopetussuunnitelmaan selvitetään lapsen ruokailua koskevat tiedot ja kirjataan ne. Koulu- ja opiskeluterveydenhuollon osana terveydenhoitaja selvittää oppilaan ruoankäyttöä ja keskustelee ravitsemukseen liittyvistä asioista. 16

17 Perusruokavalion muunnoksena on tarjolla yksi kasvisruokavaihtoehto. Myös uskonnollisista syistä muunnettuja ruokavalioita tarjotaan mahdollisuuksien mukaan. Perusruokavalion muunnokset ilmoitetaan erillisellä lomakkeella. Perhepäivähoidossa ei uskonnollisista/eettisistä syistä tarjottavaa ruokaa pystytä järjestämään. Erityisruokavalioita tarjotaan henkilöille, jotka terveydellisistä syistä tarvitsevat erityisruokavalion. Alle kouluikäisiltä lapsilta vaaditaan aina lääkärin todistus, koululaisille riittää terveydenhoitajan tai ravitsemusterapeutin antama todistus. Vanhemmat toimittavat erityisruokavaliotodistuksen päiväkodin johtajalle, joka tilaa ruokavalion ruokapalvelusta. Koulussa todistus toimitetaan terveydenhoitajalle ja hänen kauttaan keittiöön. Toisen asteen oppilaitoksissa todistus toimitetaan suoraan keittiöön (kaavio 1). Erityisruokavalion tarve tarkistetaan allergioiden osalta vuosittain, mutta tarvittaessa muutoksia tehdään useamminkin. Varhaiskasvatusikäisillä ja alakoulun ensimmäisillä luokilla olevien lasten kohdalla on erityisen tärkeää, että sekä hoitajilla/opettajilla että ruokapalveluhenkilökunnalla on ajantasainen tieto lapsen ruokavaliosta (Liitteet 7ja 8). Edellytyksenä perusruokavalion muunnoksien tai erityisruokavalion tarjoamiselle on aina se, että lapsi /nuori noudattaa ko. ruokavaliota myös kotona. Mikäli erityisruoka jää tahallisesti kolme kertaa syömättä, ottaa ruokapalveluhenkilö yhteyttä terveydenhoitajaan, joka puolestaan selvittää asian vanhempien kanssa. koti yksityissektori erikoissairaanhoito päivähoito lääkärintodistus päiväkodin johtaja perhepäivähoidon ohjaaja neuvola -lääkärintodistus -terveydenhoitaja opettaja peruskoulu terveydenhoitaja - tarvittaessa kirjoittaa todistuksen -harkinnanvaraisesti lääkärintodistus -tarkistaa vuosittain ruokavalion ajantasaisuuden elokuussa 2.asteen oppilaitos opiskelija terveydenhoitaja keittiö perhepäivähoitaja keittiö keittiö Kuva 3.Perusruoasta poikkeavan ruokavalion ilmoitus ja seuranta Porvoossa 17

18 4.2 Perusruokavalio Käyttö Perusruokavalio sopii henkilöille, jotka eivät tarvitse erityisruokavaliota. Perusruokavalio on myös useimpien erityisruokavalioiden perusta. Päivähoidossa ja kouluissa tarjottava perusruokavalio sopii laadultaan myös diabeetikoille ja vähälaktoosiseksi ruokavalioksi. Elintarvikkeiden valinta ja ruoanvalmistus Elintarvikkeiden valinnasta tarkemmin sivulla 8-9 Alle 1-vuotiaan ruokavalio Alle 1-vuotiaiden lasten ruokavalion perusta on äidinmaito tai teollinen äidinmaidonkorvike. Päivähoidossa olevalle alle 1-vuotiaalle lapselle tarjotaan tavallista äidinmaidonkorviketta. Lapselle tarjotaan lisäruokia ottaen huomioon hänen ikänsä, yksilöllinen ravinnontarpeensa ja tottumisensa lisäruokaan. Ensimmäisen ikävuoden lopulla kiinnitetään erityistä huomiota ruoan karkeuttamiseen. Pääsääntöisesti noudatetaan imeväisikäisen ruokavaliosta annettua suositusta (Lapsi, perhe ja ruoka, STM 2004). Alle 1-vuotiaan ruokavaliossa vältetään seuraavia: maksa nitraatinkerääjä kasvikset: lanttu, nauris, punajuuri, pinaatti, kiinankaali, nokkonen raparperi kaakao hunaja pähkinät, mantelit, siemenet sienet idut suuret määrät herneitä, papuja, kaalia hedelmäsäilykkeet säilöntäainetta sisältävät mehut suolapitoiset elintarvikkeet (mm. makkara, juusto) valmisruoat, joihin on lisätty suolaa. Leikki-ikäisen ruokavalio Noin yhden vuoden iässä lapsi siirtyy syömään samaa ruokaa kuin isommat lapset ja aikuiset. Ruoan tulee olla vähäsuolaista. Leikki- iässä lapselle riittää 4-6tl näkyvää rasvaa päivässä. Yksivuotiaasta lähtien suositaan rasvatonta maitoa. Kasvisten määrää ja karkeusastetta lisätään iän karttuessa. Sokeri ei ole haitallista kohtuullisesti käytettynä. Sokeria sisältävät ruoat rasittavat hampaita vähiten, kun ne tarjotaan aterioiden ja välipalojen yhteydessä. Päivähoidossa lasten janojuomana on vesi. 18

19 4.3 Perusruokavalion muunnokset Ruoan tarjoilu Sopiva ruoka tulee olla selvästi merkittynä (tarvittaessa asiakkaan nimellä) ja erillään muista ruoista niin, ettei sekoittumisen vaaraa ole Kasvisruokavalio Käyttö Kasvisruokavalio toteutetaan lakto-ovovegetaarisena siten, että kala sisältyy ruokavalioon silloin, kun sitä on ruokalistalla. Kala-allergiselle tarjotaan vaihtoehto. Ruokavalio on monipuolisesti koostettuna riittävä myös lapselle. Muita kasvisruokavaihtoehtoja ei tarjota. Elintarvikkeiden valinta ja ruoanvalmistus Perusruokavaliosta käytetään kaikkia lakto-ovovegetaariseen ruokavalioon sopivia ruoka-aineita ja - lajeja. Perusruokavalion liha-ateriat korvataan vastaavan tyyppisillä kasvispohjaisilla ruokalajeilla. Lihan asemesta käytetään soijavalmisteita, palkokasveja, muita kasviksia ja juureksia sekä viljaa, maitovalmisteita ja kananmunaa. Ruoan tarjoilu Ruoka tarjoillaan selvästi merkittynä (KASVIS). Todistus Kasvisruokaa haluava sitoutuu noudattamaan valintaa ainakin puoli vuotta. Ilmoitus tehdään ruokapalveluun erillisellä lomakkeella (Liite 9). Lomakkeita saa koulukeittiöstä, terveydenhoitajalta tai pedanetistä Uskonnon ja kulttuurin vaikutukset ruokavalioon Käyttö Etniset ja kulttuuriset tekijät voivat vaikuttaa myös ruokavalion koostamiseen. Maahanmuuttajille omaan kulttuuriin kuuluva ruoka määrittelee identiteettiä sekä toimii myös turvallisuuden lähteenä. Ruokavalio koostetaan perusruokavaliota muuttamalla. Ruokasääntöjen noudattaminen vaihtelee kulttuureittain ja perheittäin. Kunkin lapsen ruokavalio selvitetään perhe- ja lapsikohtaisesti keskustelemalla ja sopimalla asiasta huoltajien kanssa. Lapsen (tai nuoren) vanhemmille tulee antaa tietoa varhaiskasvatusyksikössä tai koulussa tarjottavasta ruoasta. Ruokavalion valinnassa tulee ottaa huomioon, että suurin osa Aasian ja Afrikan maista tulleista maahanmuuttajista on laktoosi-intolerantteja. Todistus Vanhempien allekirjoittama ilmoitus erillisellä lomakkeella suoraan ruokapalveluun (Liite 9). 19

20 4. 4 Erityisruokavaliot Erityisruokavalioiden ilmoitusmenettelyyn liittyvä ohjeistus on liitteissä 7 ja Vähälaktoosinen ruokavalio Käyttö Laktoosi-intoleranteilla henkilöillä ei ole riittävästi laktoosia pilkkovaa entsyymiä suolessa, jolloin maidon hiilihydraatti, laktoosi, ei imeydy vaan aiheuttaa erilaisia suolistooireita. Useimmat laktoosi-intolerantikot sietävät vähälaktoosista ruokaa. Täysin laktoositonta ruokavaliota tarvitaan hyvin harvoin. Laktoosi- intoleranssi on harvinainen alle kouluikäisellä lapsella, mistä syystä vatsavaivojen syy tulee selvittää turhien rajoitusten välttämiseksi Elintarvikkeiden valinta ja ruoanvalmistus Vähälaktoosisesta ruokavaliosta poistetaan kaikki runsaasti laktoosia sisältävät ruoka-aineet ja ruokalajit. Ruokavaliossa käytetään rasvattomia vähälaktoosisia maitovalmisteita (HYLA/INTO tuotteet). Maitopohjaisissa ruoissa käytetään vähälaktoosista tai laktoositonta tuotetta. Kypsytetyt juustot ovat laktoosittomia, joten ne sopivat ruokavalioon. Ateriajuomaksi tarjotaan rasvatonta vähälaktoosista maitoa ja /tai piimää. Ruoan tarjoilu Erillismainintaa vähälaktoosisuudesta ei tarvita. Todistus Todistusta ei tarvita, koska päiväkotien ja koulujen ruoka on vähälaktoosista Laktoositon ruokavalio Käyttö Ruokavaliota on tarkoitettu niille harvoille laktoosi-intolerantikoille, jotka eivät siedä pientäkään määrää laktoosia. Ruokavalio ei sovellu maitoallergisille. Elintarvikkeiden valinta ja ruoanvalmistus Ruoka ei sisällä lainkaan laktoosia. Maitoa tai maitovalmisteita sisältävät ruokalajit ja elintarvikkeet korvataan täysin laktoosittomilla vaihtoehdoilla. Ruokajuomana tarjotaan laktoositonta rasvatonta maitojuomaa. Ruokavaliossa ei käytetä vähälaktoosisia tuotteita (HYLA/INTO tuotteet). Jälkiruokina ja välipaloina voidaan tarjota ruokalistan mukaisesti laktoosittomia maitotuotteita (jogurtteja, jäätelöitä ym.) tai vastaavia soija-, riisi- tai kaurapohjaisia tuotteita. Kypsytetyt juustot ovat laktoosittomia, joten niistä vähärasvaisia käytetään ruoanvalmistuksessa ja leikkeleinä. Leipärasvana käytetään laktoositonta kasvirasvalevitettä. 20

21 Ruoan tarjoilu Ruokavalioon sopiva ruoka on selvästi merkittynä (LAKTOOSITON). Todistus Tarvitaan lääkärin/ terveydenhoitajan antama todistus Diabeetikon ruokavalio Diabeetikon hoidon järjestäminen koulussa on vanhempien ja hoitavan tahon vastuulla. Ruoan annostelussa noudatetaan hoitopaikasta saatua ohjetta ja se suunnitellaan yhteistyössä hoitopaikan/koulun ja lapsen/nuoren sekä mahdollisesti vanhempien kanssa. Käyttö Ruokavalio on tarkoitettu tyypin 1 diabetesta sairastaville. Vastasairastuneilla lapsilla ja koululaisilla on yleensä käytössä ateriasuunnitelma ruokailun tueksi. Elintarvikkeiden valinta ja ruoanvalmistus Diabeetikoille sopii perusruokavalio. Ruoan tarjoilu Henkilökohtaisen ohjeen mukaan. Todistus Pysyvästi voimasa. Vuosittaista uusintaa ei tarvita Keliakiaruokavalio Käyttö Keliakiaruokavalio on tarkoitettu keliakiaa ja ihokeliakiaa (dermatitis herpetiformis) sairastaville henkilöille. Noin puolella keliaakikoista on taudin toteamisvaiheessa laktoosi-intoleranssi, joten vähälaktoosinen ruokavalio saattaa olla myös tarpeen. Laktoosin sieto paranee yleensä suolinukan parantuessa. Elintarvikkeiden valinta ja ruoanvalmistus Sopimattomia viljoja ovat vehnä, ruis ja ohra, joita vältetään tarkkaan. Korvaavina viljoina käytetään puhdasta kauraa, tattaria, hirssiä, maissia, riisiä ja vehnätärkkelystä sisältäviä erityisruokavaliovalmisteita. Raaka-aineiden säilytyksessä ja ruoanvalmistuksessa varmistetaan, ettei gluteenipitoisia aineita sekoitu raaka-aineisiin. Ruoanvalmistuksessa käytetään gluteenittomia ja erittäin vähägluteenisia jauhoseoksia, ensisijaisesti täysjyvätuotteina. Kauratuotteista valitaan valmisteet, joiden gluteenittomuuden tuottaja takaa. Ruoan tarjoilu 21

22 Ruokavalioon sopiva ruoka on selvästi merkittynä (KELIAKIA). Keliaakikolle tarkoitetut leivät tarjoillaan erillään gluteenipitoisista leivistä. Kokonainen leipä leikataan erillisellä leikkuulaudalla. Tarjolla on erillinen leipärasva, mieluiten annospakattuna. Todistus Lääkärintodistus on määräaikainen. Vuosittaista uusintaa ei tarvita Ruoka-aineallergiat ja yliherkkyydet Käyttö Pääsääntö on, että allerginen lapsi syö päivähoidossa ja koulussa samaa ruokaa kuin muut lapset, jollei allergiaruokavaliosta ole lääkärinlausuntoa. Kansallisen allergiaohjelman mukaisesti ruokavaliosta jätetään pois vain ne ruokaaineet, joiden on kokeiluun perustuen todettu aiheuttavan lapselle siinä määrin haittaa, että niiden pitäminen poissa myös päiväkoti/- koulu ruokailusta on perusteltua. Lievää oireilua (ohimenevä suun kutina tai kirvely ja ihon punoitus) aiheuttavia ruoka-aineita ei tarvitse välttää, vaan niitä voidaan käyttää oireiden sallimissa rajoissa. Ruoka- aineet (esim. maito, kananmuna, vehnä) voivat aiheuttaa lapsille nopeasti, minuuttien tai tunnin kuluessa (iho-oireita, suu-suolisto-oireita, nuhaa, astmaa) tai hitaasti, tuntien tai jopa muutaman päivän kuluessa kehittyviä allergiaoireita. Jos oireet ovat lieviä, ne usein miten väistyvät vähitellen, eivätkä tarvitse erityistä ruokavaliota eivätkä hoitoa. Haittaavia oireita hoidetaan välttämällä kyseistä ruoka-ainetta ja käyttäen lääkkeitä tarpeen mukaan. Vahinkoaltistumisen (esim. lapsi ottaa toisen lapsen lautaselta ruokaa) aiheuttamat oireet hoidetaan antihistamiinimikstuuralla tai tableteilla. Lääkäri opastaa vanhemmat ja he puolestaan neuvovat päivähoidon henkilöstölle lääkkeen käytön. Myöhäisleikki- ikäisillä lapsilla saattaa olla erityisesti koivun siitepölyallergiaan liittyviä ristiallergioita. Jos tuoreet kasvikset, hedelmät tai juurekset aiheuttavat voimakkaita oireita, lapsi välttää niitä lääkärinlausuntoon perustuen. On huomattava, että välttäminen koskee vain tuoreita kasviksia, eikä esimerkiksi keittoja, ja rajoittuu tyypillisesti siitepölyaikaan. Päivähoitolasten mauste- ja lisäaineallergiat ovat harvinaisia. Lääkärin on perusteltava kalliin erityisruokavalion tarve (Kansallinen allergiaohjelma). Elintarvikkeiden valinta ja ruoanvalmistus Todistuksen edellyttämät ruoka-aineet jätetään pois. Ruoan tarjoilu Annos on yksittäispakattu ja varustettu lapsen nimellä. Todistus 22

23 Päiväkoti-ikäisiltä vaaditaan lääkärin todistus muilta terveydenhoitajan / lääkärin/ ravitsemusterapeutin todistus. Todistuksen antaa taho, jossa lapsi/nuori on allergiansa takia hoidossa. Todistuksesta tulee ilmetä liitteiden 7 ja 8 mukaiset tiedot Maitoallergisen ruokavalio Käyttö Ruokavalio on tarkoitettu henkilöille, jotka ovat allergisia lehmänmaidon proteiineille eli valkuaisaineille. Ruokavaliota ei ole tarkoitettu laktoosi-intoleranteille. Sanaa maidoton ei käytetä sen epätarkkuuden takia. Suurin osa maitoallergisista paranee 2-3 vuoden ikään tai viimeistään kouluikään mennessä. Maidon sietoa testataan lääkärin ohjeiden mukaisesti. Ruokavaliossa tapahtuvat muutokset tulee ilmoittaa välittömästi päiväkodin johtajalle. Elintarvikkeiden valinta ja ruoanvalmistus Perusruokavaliosta poistetaan tarkoin kaikki maitoproteiinia sisältävät tuotteet ja ne korvataan ravitsemuksellisesti sopivilla tuotteilla. Maitoallergian hoidossa käytetyn erityisvalmisteen vanhemmat toimittavat päivähoitoon. Tämän lisäksi saatetaan tarvita energialisäksi päivittäin 2-3 rkl margariinia tai kasviöljyä. Tämä lisäys toteutetaan lapsen kotona. Ruoan tarjoilu Ruokavalioon sopiva ruoka on selvästi merkittynä (MAITOALLERGIA). Todistus Lääkärintodistus on pakollinen. Todistus on voimassa yhden vuoden kerrallaan Vilja-allergisen ruokavalio Käyttö Ruokavalio on tarkoitettu vilja-allergisille. Ruokavaliota ei käytetä keliaakikoille. Elintarvikkeiden valinta ja ruoanvalmistus Ruokavaliosta poistetaan yksilöllisesti todetun allergian mukaisesti joko kaikki yleisesti käytetyt viljalajit (vehnä, ruis, ohra) tai osa näistä. Allergiaa voivat aiheuttaa myös muut viljat. Poistetun viljan tilalla käytetään monipuolisesti muita sopivia viljoja mielellään täysjyväviljavalmisteina kuidun, vitamiinien ja kivennäisaineiden turvaamiseksi. Elintarvikkeiden säilytyksen ja ruoanvalmistuksen aikana huolehditaan, ettei kosketusta muiden viljojen kanssa tapahdu. Ruoan tarjoilu 23

24 Ruokavalioon sopiva ruoka on selvästi merkitty: EI, ne viljat joita ei sisällä. Esimerkiksi: EI VEHNÄ JA OHRA. Tarvittaessa merkitään asiakkaan nimellä. Ruoka asetetaan tarjolle niin, ettei sekoittumisen vaaraa ole. Vilja-allergisen leivät säilytetään erillään muista, leipä leikataan erillisellä leikkuulaudalla ja tarjolla on erillinen leipärasva (esimerkiksi annospakatut rasvat). Todistus Lääkärintodistus on pakollinen Kala-allergisen ruokavalio Käyttö Ruokavalio on tarkoitettu henkilöille, jotka ovat allergisia kalalle. Elintarvikkeiden valinta ja ruoanvalmistus Ruokavaliossa ei käytetä kalaa eikä kalaa sisältäviä tuotteita. Erityisesti tulee huolehtia siitä, ettei kala- allergisen ruoka joudu kosketukseen kalan kanssa (esim. leikkuuveitset tai ruoanvalmistusastiat). Ruoan tarjoilu Ruokavalioon sopiva ruoka tulee olla selvästi merkittynä (EI KALAA). Mikäli kalan haju aiheuttaa oireita, järjestetään kala-allergikolle ruokailumahdollisuus muualla kuin varsinaisessa ruokailutilassa. Todistus Lääkärintodistus on pakollinen. Todistus on pysyvästi voimassa.. Vuosittaista uusintaa ei tarvita. 24

25 5. LÄHTEET JA LISÄTIETOA Aro E (toim). Diabetes ja ruoka. Suomen Diabetesliitto ry. Jyväskylä Folkhälsan smakskola, Gimmy5. Hasunen K, Kalavainen M, Keinonen H, Lagström H, Lyytikäinen A, Nurttila A, Peltola T, Talvia S. Lapsi, perhe ja ruoka. Imeväis- ja leikki-ikäisten lasten, odottavien ja imettävien äitien ravitsemussuositus. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2004:11. Helsinki Hoppu.U, kujala.j, Lehtisalo.J,Tapanainen,H,Pietinen.P (toim): Yläkoululaisten ravitsemus ja hyvinvointi.kansanterveyslaitoksen julkaisuja B30/2008.HELSINKI Kansallinen allergiaohjelma Kouluruokailusuositus. Valtion ravitsemusneuvottelukunta Helsinki Kouluterveyskysely THL. Kyttälä P, Ovaskainen M, Kronberg-Kippilä C, Erkkola M, Tapanainen H, Tuokkola J, Veijola R, Simell O, Knip M, Virtanen SM. Lapsen ruokavalio ennen kouluikää. Kansanterveyslaitoksen julkaisuja B 32/2008. Helsinki Lintukangas S, Manninen M, Mikkola-Montonen A, Palojoki P, Partanen M, Partanen R. Kouluruokailun käsikirja. Laatueväitä koulutyöhön. Opetushallitus,Helsinki Sapere-menetelmä: Sapere-menetelmän käyttö varhaiskasvatuksessa: Sapere-menetelmän käyttö koulussa: Valtion ravitsemusneuvottelukunta 2014.Terveyttä ruoasta.suomalaiset ravitsemussuositukset. Valtioneuvoston periaatepäätös Terveyttä edistävän liikunnan ja ravinnon kehittämislinjoista. Sosiaali- ja terveysministeriö. Esitteitä 2008:10. Helsinki

RUOKAILUN JA RAVITSEMUKSEN LINJAUKSET Porvoon kaupungin päivähoidossa, peruskoulussa ja lukiossa

RUOKAILUN JA RAVITSEMUKSEN LINJAUKSET Porvoon kaupungin päivähoidossa, peruskoulussa ja lukiossa RUOKAILUN JA RAVITSEMUKSEN LINJAUKSET Porvoon kaupungin päivähoidossa, peruskoulussa ja lukiossa Ravitsemustyöryhmä 2011 Sisältö LUKIJALLE.4 1 RAVITSEMUSKASVATUS... 5 1.1 Ravitsemuskasvatus varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Kouluruokailun ravitsemukselliset tavoitteet. 12.01.2012 Ravitsemusterapeutti Liisa Mattila

Kouluruokailun ravitsemukselliset tavoitteet. 12.01.2012 Ravitsemusterapeutti Liisa Mattila Kouluruokailun ravitsemukselliset tavoitteet 12.01.2012 Ravitsemusterapeutti Liisa Mattila Kouluruokailu on osa koulun opetus- ja kasvatustyötä osa oppilashuoltoa, tavoitteenaan: tukea oppilaan kasvua

Lisätiedot

Lapsen ruokailo ja ruokaoppiminen yhteinen vastuumme lasten laadukkaasta ruuasta ja ruokasivistyksestä

Lapsen ruokailo ja ruokaoppiminen yhteinen vastuumme lasten laadukkaasta ruuasta ja ruokasivistyksestä Lapsen ruokailo ja ruokaoppiminen yhteinen vastuumme lasten laadukkaasta ruuasta ja ruokasivistyksestä Seija Lintukangas FT Edutaru Oy Jyväskylä 4.9.2012 Ruokailu iloa, oppimista, kasvatusta ja sivistystä

Lisätiedot

RUOKAILUN JA RAVITSEMUKSEN LINJAUKSET Porvoon kaupungin päivähoidossa, peruskoulussa ja lukiossa

RUOKAILUN JA RAVITSEMUKSEN LINJAUKSET Porvoon kaupungin päivähoidossa, peruskoulussa ja lukiossa RUOKAILUN JA RAVITSEMUKSEN LINJAUKSET Porvoon kaupungin päivähoidossa, peruskoulussa ja lukiossa Ravitsemustyöryhmä 2011 Sisältö LUKIJALLE.4 1 RAVITSEMUSKASVATUS... 5 1.1 Ravitsemuskasvatus varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Tilaajan ja toimittajan välinen yhteistyö ja toimintatavat päiväkodeissa

Tilaajan ja toimittajan välinen yhteistyö ja toimintatavat päiväkodeissa 1 (6) 3422/02.08.00/2011 Liite 5.3. Päivähoitoruokailun sisältö Päivähoitoruokailun ravitsemuksellisena ja kasvatuksellisena tavoitteena on ylläpitää ja edistää lasten hyvinvointia ja terveyttä tyydyttää

Lisätiedot

RUOKAHETKI ravitsemuskäsikirja

RUOKAHETKI ravitsemuskäsikirja RUOKAHETKI ravitsemuskäsikirja 2015 päiväkodit perhepäivähoito koulut lukio 1 1 LUKIJALLE Ruokahetki ravitsemuskäsikirjassa määritellään Asikkalan kunnan varhaiskasvatusyksiköissä, kouluissa ja toisen

Lisätiedot

Ruokahetki. RAVITSEMUSKÄSIKIRJA päiväkodit perhepäivähoito koulut lukiot ammatilliset oppilaitokset

Ruokahetki. RAVITSEMUSKÄSIKIRJA päiväkodit perhepäivähoito koulut lukiot ammatilliset oppilaitokset Ruokahetki RAVITSEMUSKÄSIKIRJA päiväkodit perhepäivähoito koulut lukiot ammatilliset oppilaitokset 2014 LUKIJALLE Ruokahetki ravitsemuskäsikirjassa määritellään Kouvolan kaupungin varhaiskasvatusyksiköissä,

Lisätiedot

Yläkoululaisten ravitsemus ja hyvinvointi

Yläkoululaisten ravitsemus ja hyvinvointi Yläkoululaisten ravitsemus ja hyvinvointi Interventiotutkimuksen tulokset Pirjo Pietinen 2.12.2008 Kuvat: Leipätiedotus 1.12.2008 Yläkoululaisten ravitsemus ja hyvinvointi Tutkimusasetelma Kevät 2007 Lukuvuosi

Lisätiedot

Aineksia hyvän olon ruokavalioon

Aineksia hyvän olon ruokavalioon Aineksia hyvän olon ruokavalioon Sisältö Monipuolinen ruokavalio Lautasmalli Ateriarytmi Ravintoaineet Proteiini Hiilihydraatit Rasva Sydänmerkki Liikunta elämäntavaksi 2 Monipuolinen ruokavalio Vähärasvaisia

Lisätiedot

Eväitä ruokapuheisiin

Eväitä ruokapuheisiin Eväitä ruokapuheisiin Esityksessä on ravitsemussuositusten mukainen viikon ruokavalio kevyttä työtä tekevälle, liikuntaa harrastavalle naiselle (8,4 MJ/vrk eli 2000 kcal/vrk). Yksittäisille aterioille

Lisätiedot

Ravitsemuksen ABC. Kuopion Reippaan Voimistelijat Ry Ravitsemustieteen opiskelija Noora Mikkonen

Ravitsemuksen ABC. Kuopion Reippaan Voimistelijat Ry Ravitsemustieteen opiskelija Noora Mikkonen Ravitsemuksen ABC Kuopion Reippaan Voimistelijat Ry Ravitsemustieteen opiskelija Noora Mikkonen Tulossa La 25.10. La 8.11. La 15.11. La 22.11. La 29.11. Energiaravintoaineiden kirjo: energian tarve ja

Lisätiedot

Vanhuspalvelut Ravitsemuspalvelut 16.12.2010. Perusruokavalio ja muut samanhintaiset ruokavaliot sekä niiden kuvaukset

Vanhuspalvelut Ravitsemuspalvelut 16.12.2010. Perusruokavalio ja muut samanhintaiset ruokavaliot sekä niiden kuvaukset Vanhuspalvelut Ravitsemuspalvelut 16.12.2010 RUOKAVALIOT JA NIIDEN KUVAUKSET Perusruokavalio ja muut samanhintaiset ruokavaliot sekä niiden kuvaukset Nimi Perusruokavalio (perus) Vähälaktoosinen ruokavalio

Lisätiedot

Nuoren urheilijan ravitsemus. 28.3.2013 Suvi Erkkilä Ravitsemustieteen opiskelija Itä-Suomen Yliopisto

Nuoren urheilijan ravitsemus. 28.3.2013 Suvi Erkkilä Ravitsemustieteen opiskelija Itä-Suomen Yliopisto Nuoren urheilijan ravitsemus 28.3.2013 Suvi Erkkilä Ravitsemustieteen opiskelija Itä-Suomen Yliopisto Mitä kaikkea huomioitava? Kokonaisuus Ateriarytmi Riittävä energiansaanti Nestetasapaino + Välipalaesimerkkejä

Lisätiedot

Hyvinvointia syömällä Järkeä välipalaan! Tampereen Ateria Susanna Järvinen asiakasvastaava

Hyvinvointia syömällä Järkeä välipalaan! Tampereen Ateria Susanna Järvinen asiakasvastaava Hyvinvointia syömällä Järkeä välipalaan! Tampereen Ateria Susanna Järvinen asiakasvastaava Järkipala hanke Järkipala hanke Tampereella vuonna 2007 2008 Hankkeessa keskityttiin terveelliseen välipalaan

Lisätiedot

Pureskeltua tietoa hampaiden hyväksi

Pureskeltua tietoa hampaiden hyväksi Tiedonjanoon www.maitojaterveys.fi www.otamaidostamallia.fi Maa- ja metsätalousministeriön osittain rahoittama. 2007 Pureskeltua tietoa hampaiden hyväksi Oman suusi hammashoitaja olet sinä! Fluorikylpy

Lisätiedot

Veikeä vilja, kiva kuitu. Toteutettu osin MMM:n tuella

Veikeä vilja, kiva kuitu. Toteutettu osin MMM:n tuella Veikeä vilja, kiva kuitu Toteutettu osin MMM:n tuella Mitä isot edellä sitä pienet perässä Aikuisilla on vastuu lasten terveellisistä ruokavalinnoista ja säännöllisestä ateriarytmistä. Yhdessä syöminen

Lisätiedot

Ravitsemussuositusten toteutuminen Rovaniemen ruokapalvelukeskuksen ruokalistoissa:

Ravitsemussuositusten toteutuminen Rovaniemen ruokapalvelukeskuksen ruokalistoissa: Ravitsemussuositusten toteutuminen Rovaniemen ruokapalvelukeskuksen ruokalistoissa: Päiväkotilapset, koululaiset, ikäihmisten kokopäivähoito ja kotipalvelulounas ikäihmisille. Noora Rajamäki Laillistettu

Lisätiedot

Ravitsemuksen ABC Perhe-elämän erityiskysymyksiä. Kuopion Reippaan Voimistelijat Ry Ravitsemustieteen opiskelija Noora Mikkonen

Ravitsemuksen ABC Perhe-elämän erityiskysymyksiä. Kuopion Reippaan Voimistelijat Ry Ravitsemustieteen opiskelija Noora Mikkonen Ravitsemuksen ABC Perhe-elämän erityiskysymyksiä Kuopion Reippaan Voimistelijat Ry Ravitsemustieteen opiskelija Noora Mikkonen Aikataulu 25.10. Energiaravintoaineiden kirjo: energian tarve ja hiilihydraatit

Lisätiedot

TERVEELLINEN RAVITSEMUS OSANA ARKEA

TERVEELLINEN RAVITSEMUS OSANA ARKEA TERVEELLINEN RAVITSEMUS OSANA ARKEA Mitä kaikkea terveellinen ravinto on? Terveellinen ravinto Terveellisestä ruokavaliosta saa sopivasti energiaa ja tarvittavia ravintoaineita Terveellinen ravinto auttaa

Lisätiedot

Tavallisimmat ongelmat Suomessa

Tavallisimmat ongelmat Suomessa Terveyttä ravinnosta Ursula Schwab FT, dosentti, laillistettu ravitsemusterapeutti Lääketieteen laitos / Kliininen ravitsemustiede, Itä-Suomen yliopisto Medisiininen keskus / Kliininen ravitsemus, KYS

Lisätiedot

Tiivistelmä. koulu- ruokailu- suosituksista

Tiivistelmä. koulu- ruokailu- suosituksista Tiivistelmä koulu- ruokailu- suosituksista Lähde: Valtion ravitsemusneuvottelukunta 2008 Johdanto Kouluruokailu on oleellinen osa koulun opetus- ja kasvatustehtävää. Kouluaikaisen ruokailun tarkoituksena

Lisätiedot

Ravitsemus. HIV-ravitsemus.indd 1 12.12.2012 10.20

Ravitsemus. HIV-ravitsemus.indd 1 12.12.2012 10.20 Ravitsemus HIV-ravitsemus.indd 1 12.12.2012 10.20 Jokainen meistä tarvitsee ruoasta energiaa. Jokaisen energiantarve on yksilöllinen ja siihen vaikuttavat esimerkiksi ikä, sukupuoli ja liikunnan määrä.

Lisätiedot

PÄIVÄHOITOIKÄISEN LAPSEN HYVINVOINNIN ABC. Tämä lehtinen on tarkoitettu oppaaksi päivähoidon henkilöstölle

PÄIVÄHOITOIKÄISEN LAPSEN HYVINVOINNIN ABC. Tämä lehtinen on tarkoitettu oppaaksi päivähoidon henkilöstölle Päi UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Sivistyspalvelukeskus Päivähoitopalvelut PÄIVÄHOITOIKÄISEN LAPSEN HYVINVOINNIN ABC Tämä lehtinen on tarkoitettu oppaaksi päivähoidon henkilöstölle ja lasten vanhemmille. Lapsi

Lisätiedot

Hyvä välipala auttaa jaksamaan

Hyvä välipala auttaa jaksamaan Hyvä välipala auttaa jaksamaan Sisältö Välipalan vaikutus jaksamiseen ja koulumenestykseen Mistä hyvä välipala koostuu Maitotuotteet ja välipala Kuitu ja välipala Helposti lisää kasviksia ja hedelmiä välipalalle

Lisätiedot

5.1.2015. Kehityskolmio. Urheilija kehittyy ja pysyy terveenä + - Kunnon ruokaa luistelijalle. tammikuu 2015. Harjoittelu. Lepo Kehon huolto.

5.1.2015. Kehityskolmio. Urheilija kehittyy ja pysyy terveenä + - Kunnon ruokaa luistelijalle. tammikuu 2015. Harjoittelu. Lepo Kehon huolto. Kunnon ruokaa luistelijalle tammikuu 2015 Johanna Kleemola Kehityskolmio Harjoittelu Ravinto HYVÄ LUISTELIJA Lepo Kehon huolto Urheilija kehittyy ja pysyy terveenä Harjoittelun sisältö ja harjoitusten

Lisätiedot

VÄLIPALALLA ON VÄLIÄ 2009. Ulla Rauramo Leipätiedotus ry 3.11.2009

VÄLIPALALLA ON VÄLIÄ 2009. Ulla Rauramo Leipätiedotus ry 3.11.2009 VÄLIPALALLA ON VÄLIÄ 2009 Ulla Rauramo Leipätiedotus ry 3.11.2009 Leipätiedotus ja kouluruokailu 2002 alkaen Nauti vapaasti viljasta I- II 2002-2007 Uusia tapoja lisätä nuorten viljatuotteiden kulutusta

Lisätiedot

Vauhtia ja voimaa ruokavaliosta

Vauhtia ja voimaa ruokavaliosta Vauhtia ja voimaa ruokavaliosta Anna elämän maistua 1 Tarvitset reilusti energiaa ja ravintoaineita Monipuolinen ruokavalio tarjoaa riittävästi energiaa ja ravintoaineita kasvuun ja kehittymiseen, liikunnan

Lisätiedot

Itämeren ruokavalio. Kaisa Härmälä. Marttaliitto ry

Itämeren ruokavalio. Kaisa Härmälä. Marttaliitto ry Itämeren ruokavalio Kaisa Härmälä Marttaliitto ry Itämeren ruokavalio Kotimainen vaihtoehto Välimeren ruokavaliolle. Lähellä tuotettua. Sesongin mukaista. Välimeren ruokavalio Itämeren ruokavalio Oliiviöljy

Lisätiedot

KOULUJEN JA OPPILAITOSTEN ERITYISRUOKAVALIOT SEKÄ EETTISET VAKAUMUKSET

KOULUJEN JA OPPILAITOSTEN ERITYISRUOKAVALIOT SEKÄ EETTISET VAKAUMUKSET Airi Rintamäki 1(5) KOULUJN JA OPPILAITOSTN RITYISRUOKAVALIOT SKÄ TTIST VAKAUMUKST 1. rityisruokavalioiden suunnittelun yleiset periaatteet ja ilmoitusmenettely koulu- ja opiskelijaruokapalveluissa 1.1.

Lisätiedot

Alle 1-vuotiaan ruokailu

Alle 1-vuotiaan ruokailu SYÖDÄÄN YHDESSÄ Alle 1-vuotiaan ruokailu Ruokasuositukset lapsiperheille 2016 SYÖDÄÄN YHDESSÄ Lapsen ensimmäinen ruokavuosi rakentaa pohjaa monipuolisille ja terveellisille ruokatottumuksille. Lapsen myötä

Lisätiedot

Työhyvinvointia terveyttä edistämällä: Ravinto ja terveys. 24.10.2006 Henna-Riikka Seppälä 1

Työhyvinvointia terveyttä edistämällä: Ravinto ja terveys. 24.10.2006 Henna-Riikka Seppälä 1 Työhyvinvointia terveyttä edistämällä: Ravinto ja terveys 24.10.2006 Henna-Riikka Seppälä 1 RAVINNON MERKITYS TERVEYDELLE Onko merkitystä? Sydän- ja verisuonisairaudet Verenpaine Kolesteroli Ylipaino Diabetes

Lisätiedot

perustettu vuonna 1927

perustettu vuonna 1927 perustettu vuonna 1927 RAVINNON MERKITYS Ravinto ja liikunta Kova liikuntaharrastus yhdessä puutteellisen ruokavalion kanssa voi olla riski kasvulle, kehitykselle ja terveydelle!!! Energian riittämättömän

Lisätiedot

KOUKUN HELMEN KOTIATERIAPALVELU

KOUKUN HELMEN KOTIATERIAPALVELU KOUKUN HELMEN KOTIATERIAPALVELU Palveluksessanne 31.1.2014 2009 Tampereen Ateria KOUKUN HELMI Koukun Helmen keittiössä ammattitaitoinen henkilökuntamme valmistaa suurella sydämellä maukkaita aterioita

Lisätiedot

09/01/2015. Luennon sisältö. Kehityskolmio KUNNON RUOKAA NUORELLE VOIMISTELIJALLE. Tapiolan Voimistelijat Tammikuu 2015. Voimistelijan ruokavalio

09/01/2015. Luennon sisältö. Kehityskolmio KUNNON RUOKAA NUORELLE VOIMISTELIJALLE. Tapiolan Voimistelijat Tammikuu 2015. Voimistelijan ruokavalio KUNNON RUOKAA NUORELLE VOIMISTELIJALLE Tapiolan Voimistelijat Tammikuu 2015 Johanna Kleemola Luennon sisältö Voimistelijan ruokavalio Voimistelijan päivän eri ateriat aamupala, lounas/päivällinen, välipalat

Lisätiedot

Suomalaislasten ravitsemus tänään. Suvi Virtanen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, THL ja Tampereen yliopisto

Suomalaislasten ravitsemus tänään. Suvi Virtanen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, THL ja Tampereen yliopisto Suomalaislasten ravitsemus tänään Suvi Virtanen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, THL ja Tampereen yliopisto DIPP-ravintotutkimus Imetettyjen lasten osuus (% osallistuneista, n=3565) Erkkola ym. Suom

Lisätiedot

KOULUJEN JA OPPILAITOSTEN ERITYISRUOKAVALIOT SEKÄ EETTISET VAKAUMUKSET

KOULUJEN JA OPPILAITOSTEN ERITYISRUOKAVALIOT SEKÄ EETTISET VAKAUMUKSET Airi Rintamäki 1(5) OULUJEN JA OPPILAITOSTEN ERITYISRUOAVALIOT SEÄ EETTISET VAAUMUSET 1. Erityisruokavalioiden suunnittelun yleiset periaatteet ja ilmoitusmenettely koulu- ja opiskelijaruokapalveluissa

Lisätiedot

Tehostettu ravitsemushoito

Tehostettu ravitsemushoito Tehostettu ravitsemushoito Tehostettu ruokavalio ja muut ravitsemushoidon tehostamiskeinot rt Leena Simola, VSSHP/Ravintopalvelut 6.4.2011 Ravitsemushoidon kulku VeTe Potilas Vajaaravitsemusriski Vajaaravitsemusriskin

Lisätiedot

SIILINJÄRVEN KUNTA. Varhaiskasvatuksen ruokailuopas

SIILINJÄRVEN KUNTA. Varhaiskasvatuksen ruokailuopas SIILINJÄRVEN KUNTA Varhaiskasvatuksen ruokailuopas 1 Sisällysluettelo sivu Ruokailu varhaiskasvatuksessa 2 - varhaiskasvatuksen ruokailun ravitsemuksellinen ja kasvatuksellinen tavoite Varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

SANASTO HOTELLI-, RAVINTOLA- JA CATERING-ALAN PERUSTUTKINTO: KOKKI

SANASTO HOTELLI-, RAVINTOLA- JA CATERING-ALAN PERUSTUTKINTO: KOKKI SANASTO HOTELLI-, RAVINTOLA- JA CATERING-ALAN PERUSTUTKINTO: KOKKI 4. TUTKINNON OSA LOUNASRUOKIEN VALMISTUS Lounasruokien valmistus 2/5 A Aistinvarainen (raaka-aineista) Ajoitus, aikataulu Alkuperä (raaka-aineen)

Lisätiedot

Kasvisravinto-opas. Vihjeitä viisaisiin valintoihin

Kasvisravinto-opas. Vihjeitä viisaisiin valintoihin Kasvisravinto-opas Vihjeitä viisaisiin valintoihin Kasvisruokailijan ruokapyramidi on saman näköinen kuin tavallinen ruokapyramidi. Ainoastaan eläinkunnan proteiinilähteet on korvattu kasvikunnan proteiinilähteillä

Lisätiedot

Diabeetikon ruokailu sairaalassa

Diabeetikon ruokailu sairaalassa Diabeetikon ruokailu sairaalassa { Ravitsemusterapeutti Roope Mäkelä Satks Ruokavaliosuositus Diabeetikoille suositellaan samanlaista ruokaa kuin koko väestölle Ravitsemushoito on oleellinen osa diabeteksen

Lisätiedot

Ravitsemuksen ABC Energiaravintoaineet - proteiinin ja rasvan rooli

Ravitsemuksen ABC Energiaravintoaineet - proteiinin ja rasvan rooli Ravitsemuksen ABC Energiaravintoaineet - proteiinin ja rasvan rooli 8.11.2014 Kuopion Reippaan Voimistelijat Ry Ravitsemustieteen opiskelija Noora Mikkonen Aikataulu 25.10. Energiaravintoaineiden kirjo:

Lisätiedot

VALTAKUNNALLISET ASTMA- JA ALLERGIAPÄIVÄT TO 22.1.2015 MERJA AATOLA YLEISLÄÄKETIETEEN ERIKOISLÄÄKÄRI

VALTAKUNNALLISET ASTMA- JA ALLERGIAPÄIVÄT TO 22.1.2015 MERJA AATOLA YLEISLÄÄKETIETEEN ERIKOISLÄÄKÄRI PORVOON MALLI - RUOKA-ALLERGIAT Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå VALTAKUNNALLISET ASTMA- JA ALLERGIAPÄIVÄT TO 22.1.2015 MERJA AATOLA YLEISLÄÄKETIETEEN ERIKOISLÄÄKÄRI MITÄ TARKOITETAAN, KUN PITÄÄ

Lisätiedot

KUNNON RUOKAA NUORILLE URHEILIJOILLE

KUNNON RUOKAA NUORILLE URHEILIJOILLE KUNNON RUOKAA NUORILLE URHEILIJOILLE Liikuntavammojen Valtakunnallinen Ehkäisyohjelma OMIEN RUOKAILUTOTTUMUSTEN ARVIOINTI Toteutuuko seuraava? Merkitse rasti, jos asia sinun kohdallasi toteutuu 5(-7) ruokailutapahtumaa:

Lisätiedot

Kouluruokailu - tärkeä osa opetusta vai nopea tankkaus opetuksen välissä?

Kouluruokailu - tärkeä osa opetusta vai nopea tankkaus opetuksen välissä? Kouluruokailu - tärkeä osa opetusta vai nopea tankkaus opetuksen välissä? Marjaana Manninen opetusneuvos Opetushallitus KOULURUOKAILU ARVOONSA - sijoitus tulevaisuuteen 19.11.2013 klo 13.00 15.30 MIKKELI

Lisätiedot

Tehostettu ruokavalio. 25.9.2014 Kaija Mäkelä, ravitsemispäällikkö Sofia Eklund, ravitsemusterapeutti

Tehostettu ruokavalio. 25.9.2014 Kaija Mäkelä, ravitsemispäällikkö Sofia Eklund, ravitsemusterapeutti Tehostettu ruokavalio 25.9.2014 Kaija Mäkelä, ravitsemispäällikkö Sofia Eklund, ravitsemusterapeutti Hyvä ravitsemustila on terveyden, toipumisen ja hyvinvoinnin edellytys. Sairaus altistaa vajaaravitsemuksen

Lisätiedot

HARJOITTELU KEHITTÄÄ JA TUKEE HYVÄÄ TERVEYTTÄ + - urheilijan kehittyminen harjoitus. palautuminen lepo ravinto lihashuolto

HARJOITTELU KEHITTÄÄ JA TUKEE HYVÄÄ TERVEYTTÄ + - urheilijan kehittyminen harjoitus. palautuminen lepo ravinto lihashuolto Urheiluravitsemuksen asiantuntijaverkosto 2/10/15 3 HARJOITTELU KEHITTÄÄ JA TUKEE HYVÄÄ TERVEYTTÄ urheilijan kehittyminen harjoitus + - palautuminen lepo ravinto lihashuolto Urheiluravitsemuksen asiantuntijaverkosto

Lisätiedot

Kouluruokailun kansanterveydellinen merkitys

Kouluruokailun kansanterveydellinen merkitys Pekka Puska Pääjohtaja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) Kouluruokailun kansanterveydellinen merkitys Joensuu 12.1.2012 Kouluruokailun pitkät perinteet 1948: lakisääteisesti ilmainen kouluruoka kaikille

Lisätiedot

OMAT RUOKA-, LIIKUNTA- JA UNITOTTUMUKSET

OMAT RUOKA-, LIIKUNTA- JA UNITOTTUMUKSET OMAT RUOKA-, LKUNTA- JA UNTOTTUMUKSET Nimi päivämäärä (v) (kk) (pv) Kyselyn tarkoituksena on pohtia arkisia tottumuksiasi. Kysely auttaa sinua huomaamaan, mitä hyvää ja arvokasta arjessasi on. Ole hyvä

Lisätiedot

Terveyttä ruoasta Mistä koostuu hyvä ruokavalio? 1.4.2014

Terveyttä ruoasta Mistä koostuu hyvä ruokavalio? 1.4.2014 Terveyttä ruoasta Mistä koostuu hyvä ruokavalio? 1.4.2014 Laura Rantalainen, ravitsemussuunnittelija Servica - Itä-Suomen huoltopalvelut liikelaitoskuntayhtymä SERVICA - ITÄ-SUOMEN HUOLTOPALVELUT LIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄ

Lisätiedot

Makuaakkoset-diplomi päiväkotiruokailuun

Makuaakkoset-diplomi päiväkotiruokailuun Makuaakkoset-diplomi päiväkotiruokailuun Makuaakkoset-diplomi on päiväkodeille myönnettävä tunnustus ravitsemuksellisesti, kasvatuksellisesti ja ekologisesti kestävän päiväkotiruokailun edistämisestä.

Lisätiedot

Ikäihmisen ravitsemus

Ikäihmisen ravitsemus Ikäihmisen ravitsemus Ravitsemusterapeutti Nea Kurvinen Ravitsemusterapia Balans www.ravitsemusbalans.fi Puh. 044 2525 311, nea.kurvinen@ravitsemusbalans.fi Mitä muutoksia ikä voi tuoda syömiseen? Nälän

Lisätiedot

Urheiluravitsemuksen perusteet / HaVe step ry 20.3.2008

Urheiluravitsemuksen perusteet / HaVe step ry 20.3.2008 1. Kehitys koostuu ns. kehityskolmiosta. Jonka osina ovat Harjoittelu, Lepo ja Ravinto. 2. Ruokailun tavoite on olla yksi luonteva osa urheilijan kokonaisuutta. Urheilijan ravitsemuksen A B C A= Arkiruokailu

Lisätiedot

Pinnalla Nuoren uimarin ravitsemus

Pinnalla Nuoren uimarin ravitsemus Pinnalla Nuoren uimarin ravitsemus Asiaa vanhemmille Keski-Suomen Urheiluakatemia/Swimming JKL ry 27.11.2014 Kaisa Kähärä Laillistettu ravitsemusterapeutti, Liikunnanohjaaja AMK Ravinto vaikuttaa: Vireystilaan

Lisätiedot

Ravitsemispalvelujen järjestäminen ja laatukriteerit

Ravitsemispalvelujen järjestäminen ja laatukriteerit Päivitetty 2011 Ravitsemispalvelujen järjestäminen ja laatukriteerit diabeetikoiden ja MBO-potilaiden kuntoutusta järjestävissä laitoksissa Diabeetikoiden ja MBO-potilaiden (metabolista oireyhtymää sairastavien)

Lisätiedot

Ruuasta vauhtia ja virtaa työhön ja vapaa-aikaan

Ruuasta vauhtia ja virtaa työhön ja vapaa-aikaan Ruuasta vauhtia ja virtaa työhön ja vapaa-aikaan Espoon Technopolis Business Breakfast 13.2.2014 ETM, Laillistettu ravitsemusterapeutti Päivi Manni-Pettersson Päivi Manni-Pettersson 11.2.2014 1 TÄMÄN AAMUN

Lisätiedot

RAVINTOLUENTO FHV 12.3.2014 1

RAVINTOLUENTO FHV 12.3.2014 1 RAVINTOLUENTO FHV 12.3.2014 1 KEHITYSKOLMIO Harjoittelu Ravinto KEHITYS Lepo Kehon huolto 12.3.2014 2 URHEILIJAN RAVINNON PERUSTEET Arkiruokailu kuntoon rytmiä ja laatua päivän aterioihin Riittävä juominen

Lisätiedot

AMISTON KOULURUOKAILU

AMISTON KOULURUOKAILU AMISTON KOULURUOKAILU Amiston koulu-ja henkilöstöruokailusta vastaa Amiris Yksikön esimiehenä toimii Hannu Rantala AMIRIS-YKSIKÖN KAKSI TOIMIALUETTA Vastaamme opiskelijoiden ruokailusta. Vastaamme maksullisesta

Lisätiedot

21.10.2013 Salpa ry, Taitoluistelu

21.10.2013 Salpa ry, Taitoluistelu Monipuolinen ja riittävä ravinto on nuoren urheilijan terveyden ja kehittymisen kannalta yhtä tärkeää kuin oikein suoritettu harjoittelu, lihashuolto ja lepo. Oikea ruoalla parannat suoritusta harjoituksissa

Lisätiedot

Maito ravitsemuksessa

Maito ravitsemuksessa Maito ravitsemuksessa Sisältö Ravitsemussuositukset kehottavat maidon juontiin Maidon ravintoaineet Mihin kalsiumia tarvitaan? Kalsiumin saantisuositukset Kuinka saadaan riittävä annos kalsiumia? D-vitamiinin

Lisätiedot

URHEILIJANUOREN RUOKAVALIO

URHEILIJANUOREN RUOKAVALIO URHEILIJANUOREN RUOKAVALIO Monipuolinen ja riittävä ravinto on nuoren urheilijan terveyden ja kehittymisen kannalta yhtä tärkeää kuin oikein suoritettu harjoittelu, lihashuolto ja lepo. Oikea ruoalla parannat

Lisätiedot

Nuoren liikkujan ruokavalio

Nuoren liikkujan ruokavalio Nuoren liikkujan ruokavalio Sisältö Ruokavalion merkitys liikkujalle Ravintoaineiden merkitys liikkujan ruokavaliossa Liikkujan lautasmalli Lautasmallista on moneksi Aterioiden ajoittaminen Nestetasapaino

Lisätiedot

KUNNON RUOKAA NUORELLE URHEILIJALLE. Urheiluravitsemuksen kouluttajakoulutus 2010, Varalan Urheiluopisto

KUNNON RUOKAA NUORELLE URHEILIJALLE. Urheiluravitsemuksen kouluttajakoulutus 2010, Varalan Urheiluopisto KUNNON RUOKAA NUORELLE URHEILIJALLE Urheiluravitsemuksen kouluttajakoulutus 2010, Varalan Urheiluopisto HARJOITTELU KEHITTÄÄ JA TUKEE HYVÄÄ TERVEYTTÄ urheilijan kehittyminen harjoitus + - palautuminen

Lisätiedot

Kukkuu! Ilman aamumaitoa nukkuu

Kukkuu! Ilman aamumaitoa nukkuu Kukkuu! Ilman aamumaitoa nukkuu Hei herätys! Aamupala käynnistää päivän Yöllä energiavarastot on nukuttu loppuun ja tyhjällä vatsalla on lounaaseen liian pitkä aika. Aamupala auttaa tasaamaan päivän syömiset.

Lisätiedot

Lasten raskasmetallialtistus riskinhallinnan näkökulmasta. Marika Jestoi Elintarviketurvallisuusvirasto Evira Tuoteturvallisuusyksikkö

Lasten raskasmetallialtistus riskinhallinnan näkökulmasta. Marika Jestoi Elintarviketurvallisuusvirasto Evira Tuoteturvallisuusyksikkö Lasten raskasmetallialtistus riskinhallinnan näkökulmasta Marika Jestoi Elintarviketurvallisuusvirasto Evira Tuoteturvallisuusyksikkö Riskianalyysi terveydensuojelun perustana Lainsäädäntö rajoittaa määriä

Lisätiedot

Yhteistyössä: t Valio Plus Akatemia TM

Yhteistyössä: t Valio Plus Akatemia TM Välipala on kunnon pala Yhteistyössä: t Valio Plus Akatemia TM Reija Männikkö TtM, laillistettu ravitsemusterapeutti 27.4.2014 Leppävirta TAVOITTEENA kunnon ruoka on yksi osa liikunnallista elämäntapaa

Lisätiedot

Kukkuu! Ilman aamumaitoa nukkuu

Kukkuu! Ilman aamumaitoa nukkuu Kukkuu! Ilman aamumaitoa nukkuu Hei herätys! Aamupala käynnistää päivän Yöllä energiavarastot on nukuttu loppuun ja tyhjällä vatsalla on lounaaseen liian pitkä aika. Aamupala auttaa tasaamaan päivän syömiset.

Lisätiedot

Tehostettu ruokavalio ja ruoan rakennemuutokset -toteutus ruokapalvelussa ja yhteistyössä hoitajien kanssa

Tehostettu ruokavalio ja ruoan rakennemuutokset -toteutus ruokapalvelussa ja yhteistyössä hoitajien kanssa Tehostettu ruokavalio ja ruoan rakennemuutokset -toteutus ruokapalvelussa ja yhteistyössä hoitajien kanssa Anu Mikkola, ravitsemussuunnittelija TtM Kymijoen Ravintopalvelut Oy, Kotka ESITYKSEN SISÄLTÖ

Lisätiedot

RAVINTO 23.01.2010. Matti Lehtonen

RAVINTO 23.01.2010. Matti Lehtonen RAVINTO 23.01.2010 Ihminen on psyko-fyysinen kokonaisuus: Koulu / työ Koti - perhe Tunteet Minä kuva Ihminen Kaverit Fyysinen kuormitus / rytmitys Ravinto / nesteet Uni Kun kaikki ulkokehän n pallot ovat

Lisätiedot

Marjo-Kaisa Konttinen 4.12.2005 Siilinjärvi

Marjo-Kaisa Konttinen 4.12.2005 Siilinjärvi NUOREN URHEILIJAN RAVITSEMUS Marjo-Kaisa Konttinen 4.12.2005 Siilinjärvi Liikuntaa harrastavan on syötävä enemmän kuin ei liikkuvan, koska liikunnan aikana ja sen jälkeen kuluu enemmän energiaa. Energian

Lisätiedot

Henna Alanko Essee 1 (6) 702H24B Hoitotyön päätöksenteko, 8.11.2012

Henna Alanko Essee 1 (6) 702H24B Hoitotyön päätöksenteko, 8.11.2012 Henna Alanko Essee 1 (6) Emma Havela 702H24B Hoitotyön päätöksenteko, Riitta Huotari ohjaus ja opetus Merja Koskenniemi 8.11.2012 Ravitsemuskysely yläastelaisille Syksyllä 2012 Rovaniemen ammattikorkeakoulun

Lisätiedot

Pysytään lujina naiset!

Pysytään lujina naiset! Pysytään lujina naiset! Nykyajan tietotulva ei välttämättä anna selkeää kuvaa, miten syödä terveellisesti. Sen sijaan se saattaa hämmentää ja terveellisesti syöminen voi tuntua vaikealta, kalliilta ja

Lisätiedot

KUNTIEN RAVITSEMUSSUOSITUKSET. Kuntamarkkinat 15.9.2011 Raija Kara

KUNTIEN RAVITSEMUSSUOSITUKSET. Kuntamarkkinat 15.9.2011 Raija Kara KUNTIEN RAVITSEMUSSUOSITUKSET Kuntamarkkinat 15.9.2011 Raija Kara 1 VALTION RAVITSEMUSNEUVOTTELUKUNTA Perustettu 1954 nimellä Valtion ravitsemustoimikunta Asettajana maa- ja metsätalousministeriö Asetetaan

Lisätiedot

Tiedätkö mitä haukkaat? katso pakkausmerkinnöistä. Hyviä valintoja. pakkauksia lukemalla

Tiedätkö mitä haukkaat? katso pakkausmerkinnöistä. Hyviä valintoja. pakkauksia lukemalla Hyviä valintoja pakkauksia lukemalla Ravintosisältötaulukko Ravintosisältötaulukossa ilmoitetaan paljonko elintarvike sisältää - ravintoaineita sataa grammaa (100 g) tai - nesteiden kohdalla sataa millilitraa

Lisätiedot

Syödään yhdessä ruokasuositukset lapsiperheille

Syödään yhdessä ruokasuositukset lapsiperheille Syödään yhdessä ruokasuositukset lapsiperheille Lahti 21.4.2016/ Arja Lyytikäinen https://www.julkari.fi/handle/10024/129744 Syödään yhdessä ruokasuositukset lapsiperheille Hyvinvointioppiminen ja ruoka

Lisätiedot

KOULURUOKA TUTUKSI. Loppuraportti

KOULURUOKA TUTUKSI. Loppuraportti KOULURUOKA TUTUKSI LASTEN JA NUORTEN VANHEMMILLE v. 2009 2010 Tiina Tamiola, asiakkuuspäällikkö Susanna Järvinen, asiakkuuspäällikkö Sisällysluettelo 1 Tausta...1 2 Projektin tavoitteet...2 3 Toimet ja

Lisätiedot

Tässä yhteydessä Espoon kaupunki sitoutuu neuvottelemaan sopimushinnoista ja erilaisten kannustimien käyttöönotosta.

Tässä yhteydessä Espoon kaupunki sitoutuu neuvottelemaan sopimushinnoista ja erilaisten kannustimien käyttöönotosta. TARJOUSPYYNTÖ / LIITE 1 1 (7) RUOKA- JA ATERIAPALVELUIDEN HANKINTA Ruoka- ja ateriapalveluita hankitaan yhteensä 55 toimipaikalle. Tarjouksen kohteena olevat keittiöt, niille hankittavat tuotteet määrineen,

Lisätiedot

RAVITSEMUS MUISTISAIRAUKSIEN EHKÄISYSSÄ. Jan Verho Lailistettu ravitsemusterapeutti

RAVITSEMUS MUISTISAIRAUKSIEN EHKÄISYSSÄ. Jan Verho Lailistettu ravitsemusterapeutti RAVITSEMUS MUISTISAIRAUKSIEN EHKÄISYSSÄ Jan Verho Lailistettu ravitsemusterapeutti ELINTAPANEUVONTA EHKÄISEE MUISTIHÄIRIÖITÄ MUISTISAIRAUKSIEN EHKÄISY ALKAA JO KOHDUSSA Riittävä ravitsemus raskausaikana

Lisätiedot

Mitä lapset syövät? Tutkimusprofessori Suvi Virtanen Ravitsemus Suomessa 4.10.2013

Mitä lapset syövät? Tutkimusprofessori Suvi Virtanen Ravitsemus Suomessa 4.10.2013 Mitä lapset syövät? Tutkimusprofessori Suvi Virtanen Ravitsemus Suomessa 4.10.2013 % 70 60 Hasunen & Ryynänen Erkkola ym Kumpula ym 50 Salmi Salmi Räisänen ym Erkkola ym Hasunen Tepora ym 40 Verronen ym

Lisätiedot

1 / 24. Kalvosarja vanhempainiltaan nuorten hyvinvointi ja ravitsemus

1 / 24. Kalvosarja vanhempainiltaan nuorten hyvinvointi ja ravitsemus 1 / 24 Kalvosarja vanhempainiltaan nuorten hyvinvointi ja ravitsemus Täydellisiähän emme ole, mutta pikkuisen paremmaksi on helppo tulla. Mieti nuoresi/perheesi viimeisintä viikkoa ja vastaa kuten asia

Lisätiedot

Kymppiympyrä osana treenaamista

Kymppiympyrä osana treenaamista KUNNON RUOKAA NUORELLE VOIMISTELIJALLE Järvenpään voimistelijat marraskuu 2013 Johanna Kleemola Kymppiympyrä osana treenaamista Tiivistää Terve Urheilija kokonaisuuden eri ulottuvuudet Fyysinen Psyykkinen

Lisätiedot

Ruokapäiväkirja. nro 3. Nimi: Pvm: Viikonpäivä:

Ruokapäiväkirja. nro 3. Nimi: Pvm: Viikonpäivä: Taulukko 1: Kirjoita kaikki päivän aikana syömäsi ruoat ja juomasi juomat alla olevaan listaan. Merkitse yhdelle riville vain yksi Taulukko 2: Kirjoita kaikki päivän aikana syömäsi ruoat ja juomasi juomat

Lisätiedot

Sydäntä keventävää asiaa

Sydäntä keventävää asiaa Sydäntä keventävää asiaa Kolesterolia kannattaa alentaa aktiivisesti Kuudella kymmenestä suomalaisesta aikuisesta on kohonnut veren kolesterolipitoisuus 1. Kun veressä on liikaa kolesterolia, sitä alkaa

Lisätiedot

Aikuisten (yli 18-vuotiaiden) paino selviää painoindeksistä, joka saadaan painosta ja pituudesta. Laske painoindeksisi laskurilla (linkki).

Aikuisten (yli 18-vuotiaiden) paino selviää painoindeksistä, joka saadaan painosta ja pituudesta. Laske painoindeksisi laskurilla (linkki). Lihavuus Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Lihavuus tarkoittaa normaalia suurempaa kehon rasvakudoksen määrää. Suurin osa liikarasvasta kertyy ihon alle, mutta myös muualle,

Lisätiedot

Soseista sormiruokaan

Soseista sormiruokaan Soseista sormiruokaan Kiinteiden ruokien aloittaminen on yksi kehityksellinen merkkipaalu vauvan ensimmäisen elinvuoden aikana. Tästä merkkipaalusta alkaa vaiheittainen vieroittuminen rinnasta tai äidinmaidonkorvikkeesta

Lisätiedot

Hyvät eväät läpi lapsuuden

Hyvät eväät läpi lapsuuden Hyvät eväät läpi lapsuuden 1 ILTAPALA Taikasanoina monipuolisuus ja säännöllisyys Monipuolinen ruokavalio ja säännölliset ruokaajat tarjoavat lapselle sopivasti energiaa ja ravintoaineita kasvun ja kehittymisen

Lisätiedot

KUNNON RUOKAA. Jalkapalloilijan arki

KUNNON RUOKAA. Jalkapalloilijan arki KUNNON RUOKAA Jalkapalloilijan arki Jalkapalloilijan ravitsemus Monipuolinen ja riittävä ravitsemus on jalkapalloilijalle terveyden ja urheilullisuuden kehittymisen kannalta yhtä tärkeää kuin oikein ohjattu

Lisätiedot

TEKO Terve koululainen, UKK- instituutti www.tervekoululainen.fi Riikka Vierimaa Laillistettu ravitsemusterapeutti 5.2.2012

TEKO Terve koululainen, UKK- instituutti www.tervekoululainen.fi Riikka Vierimaa Laillistettu ravitsemusterapeutti 5.2.2012 Nutriikka Ravitsemuspalvelut tmi Luentoa täydentävää materiaalia Luistelijan ruokailu Tuusulan Luistelijat Olympiakomitean ja HK aineisto http://www.noc.fi/ urheilijan_ravitsemus/ TEKO Terve koululainen,

Lisätiedot

Pesäpalloilijan ruokalautanen

Pesäpalloilijan ruokalautanen Ota koppi! Pesäpalloilijan ruokalautanen Reija Männikkö TtM, laillistettu ravitsemusterapeutti 25.4.2015 Leppävirta TAVOITTEENA kunnon ruoka on yksi osa urheilullista elämäntapaa Urheiluravitsemuksen asiantuntijaverkosto

Lisätiedot

Terveellinen ruoka on monipuolista, värikästä ja vaihtelevaa. Se sisältää kaikki elimistön tarvitsemat ravintoaineet ja sopivasti energiaa

Terveellinen ruoka on monipuolista, värikästä ja vaihtelevaa. Se sisältää kaikki elimistön tarvitsemat ravintoaineet ja sopivasti energiaa Oletko mitä syöt? Terveellinen ruoka on monipuolista, värikästä ja vaihtelevaa. Se sisältää kaikki elimistön tarvitsemat ravintoaineet ja sopivasti energiaa kulutukseen nähden. Terveelliseen ruokavalioon

Lisätiedot

9.1.2015. Luennon sisältö. Kehityskolmio VOIMISTELIJAN URAPOLUN RAVITSEMUS, OHJEITA VANHEMMILLE. Tapiolan Voimistelijat tammikuu 2015

9.1.2015. Luennon sisältö. Kehityskolmio VOIMISTELIJAN URAPOLUN RAVITSEMUS, OHJEITA VANHEMMILLE. Tapiolan Voimistelijat tammikuu 2015 VOIMISTELIJAN URAPOLUN RAVITSEMUS, OHJEITA VANHEMMILLE Tapiolan Voimistelijat tammikuu 2015 Johanna Kleemola Luennon sisältö Lapsuusvaihe Perusasiat arjen ohjenuoriksi: Mitä ruoaksi? Milloin? Entä ne välipalat?

Lisätiedot

FORMARE 2015. Ravinnon merkitys hyvinvoinnille - ja ohjeet terveelliseen ruokavalioon

FORMARE 2015. Ravinnon merkitys hyvinvoinnille - ja ohjeet terveelliseen ruokavalioon FORMARE 2015 Ravinnon merkitys hyvinvoinnille - ja ohjeet terveelliseen ruokavalioon Sisältö Kalorit ja kulutus Proteiini Hiilihydraatti Rasva Vitamiinit Kivennäis- ja hivenaineet Vesi ja nesteytys Ravintosuositukset

Lisätiedot

Kymppiympyrä osana treenaamista

Kymppiympyrä osana treenaamista KUNNON RUOKAA NUORELLE VOIMISTELIJALLE Alppilan salamat & Fliku-82 syyskuu 2012 Johanna Kleemola Kymppiympyrä osana treenaamista Tiivistää Terve Urheilija kokonaisuuden eri ulottuvuudet Fyysinen Psyykkinen

Lisätiedot

TerveysInfo. Erityistä ruokaa : opettajan materiaali Oppaan tarkoituksena on tarjota tieto ja taitopaketti erityisruokavaliota noudattaville.

TerveysInfo. Erityistä ruokaa : opettajan materiaali Oppaan tarkoituksena on tarjota tieto ja taitopaketti erityisruokavaliota noudattaville. TerveysInfo Diabetes ja keliakia: ruokaopas Opas kertoo käytännönläheisesti diabetes ja keliakiaruokavalioiden yhdistämisestä. Se sisältää mm. useita erilaisia raaka aine ja tuotetaulukoita, jotka auttavat

Lisätiedot

Tiedätkö mitä haukkaat? katso pakkausmerkinnöistä. Hyviä valintoja. pakkauksia lukemalla. www.kuluttajaliitto.fi

Tiedätkö mitä haukkaat? katso pakkausmerkinnöistä. Hyviä valintoja. pakkauksia lukemalla. www.kuluttajaliitto.fi Hyviä valintoja pakkauksia lukemalla Ravintosisältötaulukko Ravintosisältötaulukossa ilmoitetaan paljonko elintarvike sisältää - ravintoaineita sataa grammaa (100 g) tai - nesteiden kohdalla sataa millilitraa

Lisätiedot

Tyypin 2 diabetes Hoito-ohje ikääntyneille Ruokavalio ja liikunta. Sairaanhoitajaopiskelijat Lauri Tams ja Olli Vaarula

Tyypin 2 diabetes Hoito-ohje ikääntyneille Ruokavalio ja liikunta. Sairaanhoitajaopiskelijat Lauri Tams ja Olli Vaarula Tyypin 2 diabetes Hoito-ohje ikääntyneille Ruokavalio ja liikunta Sairaanhoitajaopiskelijat Lauri Tams ja Olli Vaarula 1 Johdanto Arviolta 500 000 suomalaista sairastaa diabetesta ja määrä kasvaa koko

Lisätiedot

1 Lasten ruoka-allergiatutkimus. Lomake nro (A-lomakkeesta, terveydenhoitaja täyttää)

1 Lasten ruoka-allergiatutkimus. Lomake nro (A-lomakkeesta, terveydenhoitaja täyttää) 1 Lasten ruoka-allergiatutkimus Lomake nro (A-lomakkeesta, terveydenhoitaja täyttää) LOMAKE C. Kotona täytettävä, palautus postitse palautuskirjekuoressa. VASTAUSOHJE Vastatkaa taulukkomuotoisiin kysymyksiin

Lisätiedot

8 LEIPÄ JA VILJA RAVITSEMUKSESSA. Leipä ja vilja ravitsemuksessa (8)

8 LEIPÄ JA VILJA RAVITSEMUKSESSA. Leipä ja vilja ravitsemuksessa (8) 8 LEIPÄ JA VILJA RAVITSEMUKSESSA Leipä ja vilja ravitsemuksessa (8) Mitä leipä on? Kivennäisaineita Magnesiumia Rautaa Kaliumia Hivenaineita Sinkkiä Seleeniä Vettä Energiaa Hiilihydraatteja Proteiineja

Lisätiedot