ETELÄ-SUOMEN EAKR-TOIMENPIDEOHJELMA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ETELÄ-SUOMEN EAKR-TOIMENPIDEOHJELMA 2007 2013"

Transkriptio

1 CCI 2007 FI 16 2 PO 004 Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys -tavoite ETELÄ-SUOMEN EAKR-TOIMENPIDEOHJELMA Täytäntöönpanoa koskeva vuosikertomus 2010

2 Sisällysluettelo 1. JOHDANTO Ohjelma-alueen kuvaus Ohjelman tavoitteet ja periaatteet Taloudellinen kehitys kansainvälisellä tasolla ja Suomessa Etelä-Suomen tila ja kehitysnäkymät Väestökehitys ja muuttoliike Bruttokansantuote Työllisyyden kehitys Koulutusrakenteen kehitys Kansallinen aluepolitiikka OHJELMAN HALLINTO JA SEURANTA Ohjelmanmuutokset Alue- ja rakennepolitiikan neuvottelukunta Seurantakomitea ja sen sihteeristö Maakunnan yhteistyöryhmät, sihteeristöt sekä muut yhteistyöryhmän nimeämät toimielimet Yhteistyöasiakirjojen laatiminen vuodelle EURA2007 ja Tuki2000 -seurantajärjestelmät Suunnitelmien ja ohjelmien ympäristövaikutusten arviointi (SOVA) Kansallinen varaus äkillisiin rakennemuutostilanteisiin YHTEENSOVITUS MUIHIN OHJELMIIN Hallinnollinen yhteensovitus Sisällöllinen yhteensovitus Yhteensovitus ESR -ohjelman kanssa Yhteensovitus maaseudun kehittämisohjelman kanssa Yhteensovitus kansallisiin erityisohjelmiin

3 4. OHJELMAN TÄYTÄNTÖÖNPANO TOTEUTUMINEN Ohjelman strateginen toteuttaminen toimintalinjoittain TL1 Yritystoiminnan edistäminen TL 2 Innovaatiotoiminnan ja verkostoitumisen edistäminen sekä osaamisrakenteiden vahvistaminen TL 3 Alueiden saavutettavuuden ja toimintaympäristöjen parantaminen TL 4 Suurten kaupunkiseutujen kehittäminen TL 5 Toimenpiteiden temaattinen kehittäminen Ydinindikaattoreiden toteutuminen Lissabonin strategian toteutuminen Itämeri-strategian toteuttaminen Horisontaalisten tavoitteiden toteutuminen Ohjelman täytäntöönpanossa ilmenneet riskit sekä riskien hallinta RAHOITUKSEN TOTEUTUMINEN JA KOHDENTUMINEN Sitoumukset ja maksatukset Rahoituksen kohdentuminen N+2 -säännön toteutuminen Tekninen tuki Toimien pysyvyys Suurhankkeet VIESTINTÄ Kansallisen tason viestintä Suuralueen ja maakuntien viestintätoimet ARVIOINTI Valtakunnallinen EAKR-toimenpideohjelmien temaattinen arviointi Alueellisesti toteutetut arvioinnit VALVONTA Menojen tukikelpoisuuden ja tosiasiallisuuden tarkastaminen (art 13.2)

4 8.2 Hallintoviranomaisen valvonta Tarkastusviranomaisen toiminta Yhteisön lainsäädännön noudattamista koskevat tiedot JOHTOPÄÄTÖKSET JA SUOSITUKSET LIITTEET

5 1. JOHDANTO 1.1 Ohjelma-alueen kuvaus Etelä-Suomen alue muodostaa maamme kehityksen kärjen sekä viennin ja tuonnin valtaväylän. Etelä-Suomen maakuntien alueella on koko maahan verrattuna 50% väestöstä 12% pinta-alasta 60% bruttokansantuotteesta 63% tutkimus- ja koulutusmenoista 65% tuonnista ja viennistä 76% moottoriteistä 95% ulkomaan lentoliikenteestä Etelä-Suomen suuraluetta voi Suomen olosuhteissa luonnehtia kokonaisuudeksi, jolla on tiheä palvelukeskusverkosto ja pääosin toimiva liikennöintiverkosto. Myös sosiaali- ja terveyspalvelujen toistaiseksi korkea taso ja suhteellisen hyvä saatavuus luonnehtii aluetta. Pääkaupunkiseutu, Turun seutu ja maakuntakeskukset ovat Etelä-Suomen pääkeskuksia. Keskukset ja väylät muodostavat fyysis-toiminnallisia kehityskäytäviä. Pienemmät keskukset ja maaseutu käyttävät hyväkseen pääkeskusten verkkoa. Etelä-Suomen alueella pääkaupunkiseutu ja erityisesti Helsinki on Suomen tärkein keskus niin taloudellisesti, liikenteellisesti kuin kulttuurisestikin. Kulttuurin merkitys korostuu eritoten myös Varsinais-Suomessa Turun toimiessa vuoden 2011 Euroopan kulttuuripääkaupunkina. Suomen tärkeimmät vienti- ja tuontisatamat sijaitsevat Etelä- ja Lounais-Suomen rannikolla. Alue muodostaa tärkeimmän linkin Euroopan ja Venäjän välillä ja on Suomen merkittävin kansainvälisen liikenteen solmukohta. Vahvoja toimialoja Etelä-Suomessa ovat mm. informaatio- ja kommunikaatioteknologia, bio- ja ympäristöteknologia, palvelut, metalli-, paperi- ja puutavarateollisuus, öljynjalostus ja kemianteollisuus sekä maatalous ja elintarviketeollisuus. Suuralueen sisällä on kuitenkin seutukuntia, joilla teollisuuden rakennemuutos edellyttää voimakkaita kehittämistoimia elinkeinorakenteen uudistamiseksi ja uudenlaisten työpaikkojen luomiseksi. Etelä-Suomen alue on hyvin heterogeeninen ja maakunnat eroavat toisistaan mm. bruttokansantuotteen, elinkeinorakenteen ja väestökehityksen osalta. Vuoden 2008 toisella puoliskolla kansainvälinen taloustilanne alkoi heijastua myös Etelä-Suomen kehitykseen ja myös Etelä-Suomessa on useita vaikeista talouden rakennemuutoksista kärsiviä alueita. Vuoden 2010 lopussa selkeitä elpymisen merkkejä löytyy jo kaikista eteläisen Suomen maakunnista. Maakunnittain tarkasteltuna taantuma koetteli pahoin myös Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan maakuntia. Talous on kuitenkin elpymässä ja elinkeinoelämän sekä kuluttajien odotukset tulevaisuudesta ovat myönteiset. Kaupan alalla liikevaihdon kasvu on ollut nopeinta ja informaatioja teknologia alallakin liikevaihto on kääntynyt selvään nousuun. Epävarmuutta aiheuttaa Nokian suunnitelmat. Varsinais-Suomessa valtaosalla yrityksistä talousnäkymät ovat varovaisen optimistisia, mutta merkittävää huolenaihetta aiheuttaa laivanrakennus- ja älypuhelinmarkkinoiden ongelmat, jotka heijastuvat myös metalli- ja elektroniikkateollisuuteen. Päijät-Hämeessä teollisuuden rakennemuutos jatkuu edelleen, mutta kauppa- ja palvelut näyttävät jo paremmilta. Kasvavia aloja ovat jo 5

6 lähitulevaisuudessa mm. ympäristöteknologian ja cleantech -alan yritykset. Kanta-Hämeessä suhdannetaantuma jäi pelättyä pienemmäksi ja teollisuuskin osoittaa selviä toipumisen merkkejä. Kaupan alalla taantumaa ei varsinaisesti edes koettu. Myös kovia kokenut Forssan seutu on osoittanut selviä taantumasta toipumisen merkkejä, vaikka perinteiset toimialat alueella eivät enää kasvane entiselleen. Venäjältä tulleet ostosmatkailijat ovat tuoneet Etelä-Karjalaan ja Kymenlaaksoon positiivista virettä ja teollisuuskin on päässyt selvästi yli suurimmista lomautuksista. Rakentamista ovat piristäneet erilaiset kaupan ja matkailun investointihankkeet ja myös kuljetus- ja varastointi on yltänyt jopa ennätyslukuihin. Kotkan ja Haminan sataman yhdistäminen on tuonut kehitystä satamatoimintoihin ja eritoten Kotkassa tuulivoiman lisärakentaminen on erityisen merkittävää. Vuoden 2010 lopussa Itä-Uudenmaan maakunta yhdistettiin osaksi Uudenmaan maakuntaa, joten Etelä-Suomen ohjelma-alue muodostuu jatkossa kuudesta maakunnasta. 1.2 Ohjelman tavoitteet ja periaatteet Etelä-Suomen alueellinen kilpailukyky- ja työllisyystavoitteen EAKR-ohjelman päätavoitteena on suuralueen kilpailukyvyn kasvu - niin kansallisesti kuin globaalissa tarkastelussa - ja sen myötä alueen työllisyyden parantuminen. Ohjelman julkinen rahoitus on vähemmän kuin 0,5% suuralueen BKT:sta, joten ohjelmasta saadaan lisäarvoa vain kohdistamalla toimet Euroopan kilpailukykyindeksin kannalta olennaisiin asioihin eli uusiin innovaatioihin. Etelä-Suomen EAKR-ohjelman toteutumisen ja vaikuttavuuden mittareina käytetään seuraavia indikaattoreita: Uudet yritykset Uusien yritysten kautta lisätään nopeimmin alueiden kilpailukykyä. Etelä-Suomen ohjelman haasteena on erityisesti palvelualojen yritysten kasvun vauhdittaminen ja kasvuyritysten tunnistaminen. Työpaikat Työpaikkojen lisäämisellä ja niiden mahdollisimman tasapuolisella sijoittumisella edistetään tasapainoisen aluerakenteen kehitystä ja lisätään alueen kilpailukykyä etenkin suhteessa muuhun Eurooppaan. Työttömyysaste Etelä-Suomen suuralueen työttömyysaste vaihtelee voimakkaasti suuralueen sisällä 7-13% välillä. Ohjelman yhtenä tavoitteena on tasata sisäisiä eroja. Työllisyysaste Etelä-Suomen suuralueen työllisyysaste on jo nyt yli eurooppalaisen keskiarvon (70%), mutta suuralueen sisällä löytyy suuriakin eroja. EAKR- ohjelman tavoitteena on edistää työllisyysasteen suotuisaa kehitystä. BKT:n kehitys suhteessa koko maan BKT:n kehitykseen Suuralueen sisällä erot ovat suuria, mutta koko suuralueena tavoitellaan koko maan kehityksen tasolla pysymistä. Viennin osuus yritysten liikevaihdosta Tämän indikaattorin kautta arvioidaan etenkin innovaatioiden ja T&K- kehittämistoimien vaikuttavuutta ja niiden tuloksia. 6

7 T&K -toiminnan osuus BKT:sta Etelä-Suomen EAKR -ohjelma on hyvin innovaatiopainotteinen. T&K toiminnan lisääminen yrityksissä ja jatkumona etenkin innovaatioiden kaupallistaminen ovat kehittämisen haasteena. Koulutustaso Etelä-Suomen heterogeenisuus tulee voimakkaasti esille myös koulutustaso-mittarin kautta. Tavoitteena on nostaa etenkin haasteellisten alueiden koulutustasoa lisäämään alueen kilpailukykyisyyttä. Etelä-Suomen EAKR-ohjelmassa yleisiä toimintaa ohjaavia periaatteita ovat kestävä kehitys, tasaarvo ja syrjimättömyys, sekä verkostoituminen ja kumppanuus. Lisäksi ohjelmassa painotetaan tietoyhteiskuntakehityksen tukemista. Kokeilutoimintaa (eksperimentaatio) on Etelä-Suomen EAKRohjelmassa mahdollista toteuttaa erityisesti ohjelman temaattisessa osiossa toimintalinjalla 5. Kokeilutoiminta kohdennetaan palvelujärjestelmien kehittämiseen. 1.3 Taloudellinen kehitys kansainvälisellä tasolla ja Suomessa Kansainvälinen talouskriisi vaikutti Suomen talouteen vuonna 2009 erittäin nopeasti ja voimakkaasti. Kokonaistuotanto aleni runsaat 8 prosenttia eli noin kaksi kertaa enemmän kuin EU:ssa keskimäärin. Julkinen talous kääntyi ylijäämäisestä alijäämäiseksi, vienti väheni viidenneksen ja yksityiset investoinnit alenivat yli 17 prosenttia. Historiallisen syvästä taantumasta irtaannuttiin suunnitelmallisesti. Finanssipolitiikan mitoituksessa korostui huoli työllisyydestä ja taloudellisesta toimeliaisuudesta. Hallitus vastasi nopeasti heikentyneeseen taloustilanteeseen elvyttävillä toimenpiteillä, joilla pidettiin yllä kuluttajien luottamusta. Työvoima- ja koulutuspolitiikkaa vahvistamalla rajoitettiin työttömyyden lisääntymistä ja luotiin edellytyksiä tulevalle kasvulle. Valitun talouspolitiikan linjan ansiosta työttömyys on pysynyt selvästi alhaisempana kuin 1990-luvun lamavuosina. Määräaikaisten tai kertaluonteisten elvytystoimien vaikuttavuus ja kustannukset kohdentuvat pääosin vuosille Vuonna 2010 Suomen talous lähti laajapohjaiseen kasvuun viennin ja kotimaisen kysynnän tukemana. Kokonaistuotanto kasvoi 3,1 prosenttia. Vuonna 2011 kasvua arvioidaan kertyvän 3,6 %, josta merkittävä osa tulee kasvuperimästä. Vuonna 2010 erityisesti asuinrakennusinvestoinnit lisääntyivät voimakkaasti ja yksityinen kulutus kasvoi hyvää 2,6 prosentin vauhtia. Kotitalouksien kulutuksen kasvu oli käytettävissä olevien tulojen kasvua pienempää, joten säästämisaste nousi edelleen. Yritysten toiminta muuttui vuonna 2010 edellisvuotta kannattavammaksi, sillä voitot lisääntyivät noin kolmanneksella ja siten yritysten tilittämät verot lisääntyivät merkittävästi. Huolimatta taloudellisen aktiviteetin vilkastumisesta valtionhallinnon rahoitusasema jäi edelleen noin 10 mrd. euroa alijäämäiseksi ja koko julkisen talouden n. 5 mrd. euroa. Taantuman ja sen vaikutusten lievittämiseksi harjoitetun talouspolitiikan seurauksena valtiontalouden ja koko julkisen talouden rahoitusasema onkin heikentynyt merkittävästi. Julkinen talous on entistä haavoittuvammassa asemassa vastaanottamaan väestön ikääntymisestä aiheutuvat menopaineet ja veropohjan kapenemisen. Keskipitkän ajan kasvu arvioidaan suhteellisen hitaaksi, vaikka työllisyystilanne paranee ja työpaikkojen määrä kasvaa. Työikäisen väestön määrä alkoi supistua jo vuonna Työllisten määrä väheni hieman vuoden 2010 aikana ja työttömyysaste nousi. Työllisten määrä väheni edelleen teollisuudessa, mutta palveluelinkeinoissa työpaikkojen määrä kasvoi. Kaupan puolella kasvua oli mm. tukkukaupassa ja varastoinnissa. Myös tehtyjen työtuntien määrä kasvoi ja keskimääräinen työaika v piteni 1,4 prosentilla. Yhtenä syynä työtuntien lisääntymiseen oli lomautusten väheneminen, mutta myös työssä olevien tai vajaatyöllisten työajat pidentyivät. 7

8 Kansallisella kuluttajahintaindeksillä mitattuna hinnat nousivat keskimäärin 1,2 % vuonna Ruoan arvonlisäveron alentaminen lokakuussa 2009, asuntolainakorkojen alentuminen sekä viestintähyödykkeiden halpeneminen hidastivat inflaatiota v Inflaatiota kiihdyttivät puolestaan muun muassa energiatuotteiden eli polttoaineiden ja sähkön kallistuminen sekä asuntojen hintojen kohoaminen. Heinäkuussa 2010 voimaan tulleet arvonlisäveromuutokset nostivat kuluttajahintoja muutamilla prosenttiyksikön kymmenyksillä. Talouden elpyminen vahvistaa julkista taloutta, mutta vuonna 2015 se on edelleen alijäämäinen ilman uusia kasvua tukevia ja julkista taloutta vahvistavia toimenpiteitä. Valtiovarainministeriön arvion mukaan ikäsidonnaiset julkiset menot kasvavat lähivuosikymmeninä 6 prosenttiyksikköä bruttokansantuotteesta vastaavalla määrällä. Vuonna 2010 tehtyjen laskelmien mukaan väestön ikääntyminen ja talouden kasvupotentiaalin väheneminen edellyttäisivät julkisen talouden rakenteellista ylijäämää, joka vastaa 4 prosenttia bruttokansantuotteesta. Nykyisellä kokonaisveroasteella julkisen velan osuus bruttokansantuotteesta ei tällöin pidemmälläkään aikavälillä ylittäisi 60 prosentin rajaa. 1.4 Etelä-Suomen tila ja kehitysnäkymät Väestökehitys ja muuttoliike Etelä-Suomen ohjelma-alueen väkiluku oli henkeä. Väkiluku on kehittynyt myönteisesti koko 2000-luvun ajan. Vuonna 2010 väkiluku laski hieman Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson maakunnissa. Kaikissa muissa maakunnissa väkiluku on kasvanut. Suurinta kasvu on ollut Uudellamaalla. Taulukko 1 Väkiluku maakunnittain Väestön määrä Uusimaa Itä- Uusimaa Varsinais- Suomi Kanta- Häme Päijät- Häme Kymenlaakso Etelä- Karjala Lähde: Tilastokeskus Bruttokansantuote Koko Suomen bruttokansantuote kasvoi 3,1 prosenttia vuonna Bruttokansantuote eli tuetettujen tavaroiden ja palveluiden yhteenlaskettu arvonlisäys oli viime vuonna 180 miljardia euroa. 8

9 Kuvio 1. Bruttokansantuotteen volyymin vuosimuutos. Tuotanto Suomessa kasvoi ensimmäisellä neljänneksellä vain 0,2 prosenttia edellisestä neljänneksestä, mutta toisen neljänneksen 2,7 prosentin kasvupyrähdys oli vahva signaali taantuman päättymisestä. Kolmannella neljänneksellä kasvu hidastui 0,4 prosenttiin, mutta neljännellä neljänneksellä talouden aktiviteetti kiihtyi taas ja bruttokansantuotetta kertyi 1,7 prosenttia enemmän kuin edellisellä neljänneksellä. Kasvuprosenttien suureen vaihteluun viennissä ja bruttokansantuotteessa vaikutti maaliskuulle ajoittunut ahtausalan työselkkaus. Vuoden neljännellä neljänneksellä bruttokansantuote kasvoi Eurostatin kokoaman ennakon mukaan EU-alueella 0,2 prosenttia edellisestä neljänneksestä ja 2,1 prosenttia vuoden takaisesta. Eniten kysyntää kasvatti viime vuonna viennin volyymin lisääntyminen 5,1 prosenttia, tosin palvelujen vienti väheni selvästi. Investoinnit kasvoivat 0,8 prosenttia ja erityisesti asuinrakennusinvestoinnit vauhdittuivat: niiden volyymi lisääntyi 22,2 prosenttia. Yksityinen kulutus kasvoi 2,6 prosenttia ja julkinen kulutus 0,4 prosenttia. Tuonti kasvoi 2,6 prosenttia. (Lähde: Kansantalouden tilinpito 2010 (ennakko) ja neljännesvuositilinpito 2010, 4. vuosineljännes. Tilastokeskus). 9

10 Kuvio 2. Arvonlisäys maakunnittain. Arvonlisäyksen kasvu on ollut koko luvun erityisen merkittävää Itä-Uudellamaalla, Maakunnan bruttokansantuotteen kasvusta miltei puolet on kuitenkin peräisin alueen tuottamien tuotteiden kohonneista hinnoista. Vuoden 2000 viitehinnoin mitatulla 38 prosentin kasvulla Itä-Uusimaa jakaa koko Suomen alueella kärkipaikan Pirkanmaan ja Pohjois-Pohjanmaan kanssa. Hitainta kasvu on ollut Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan metsäteollisuusvaltaisissa maakunnissa. Näiden maakuntien kasvusta vain viitisen prosenttia on hintojen kohoamisen aiheuttamaa, loppu 95 prosenttia on tuotannon määrän kasvua (Tiedot perustuvat Tilastokeskuksen julkaisemiin aluetilinpidon tuotanto- ja työllisyystilien vuodet kattaviin tietoihin). 10

11 Kuvio 3. Arvonlisäys, /asukas Työllisyyden kehitys Vuonna 2010 työvoiman määrä on edelleen kasvanut Etelä-Karjalaa ja Kymenlaaksoa lukuun ottamatta muissa maakunnissa. Taulukko 2. Työvoima maakunnittain keskimäärin vuosina Etelä-Suomi Etelä-Karjala Itä-Uusimaa Kanta-Häme Kymenlaakso Päijät-Häme Uusimaa Varsinais-Suomi Etelä-Suomi yhteensä Koko maa Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriö Työllisyysaste laski koko maassa 67,8 prosenttiin, joka oli hieman ennusteita parempi toteuma. Talouskasvun jyrkästä putoamisesta huolimatta työvoiman kysyntä on toistaiseksi heikentynyt huomattavasti hitaammin. Työvoiman kysynnän lasku on näkynyt erityisesti sekä lomautuksina että tehtyjen työtuntien vähentymisenä. Työvoiman kysynnän lasku on koskenut selvemmin teollisuutta 11

12 kuin palvelualoja. Palvelusektorin merkitys on olennainen paitsi siksi, että suurin osa työpaikoista on palveluissa, myös siksi, että viennin kasvu ei vielä vuonna 2010 parantanut merkittävästi työllisyyttä. Kuvio 4. Työllisyysaste. Työvoimatoimistoissa oli joulukuun 2010 lopussa koko maassa työtöntä työnhakijaa, mikä on vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. Myös työvoimatoimistoissa avoinna olevien työpaikkojen määrä lisääntyi viime vuoteen verrattuna 6 600:lla. Joulukuussa työvoimatoimistoissa oli avoinna työpaikkaa, mikä on enemmän kuin vuotta aiemmin. Avoimet työpaikat olivat lisääntyneet kaupallista työtä ja luokittelematonta työtä lukuun ottamatta kaikissa ammattiryhmissä, eniten palvelutyössä, terveydenhuolto- ja sosiaalialan työssä sekä myös teollisessa työssä. Ammattiryhmittäin tarkasteltuna työttömyys laski edellisen vuoden joulukuuhun verrattuna kaikissa ammattiryhmissä. Talouden ja työllisyyden tulevaisuuden näkymät näyttävät edelleen vuotta edeltävään jaksoon verrattuna paremmalta lähestulkoon koko maassa. Tilanteet tosin saattavat muuttua nopeasti ja esimerkiksi Nokian suunnitelmien täsmentymiset vaikuttavat Uudenmaan tilanteeseen. Meriteollisuudella on sen sijaan suuri merkitys Varsinais-Suomessa. 12

13 Kuvio 5. Työttömien osuus työvoimasta. Työttömistä työnhakijoista oli miehiä (58%) ja naisia (42%). Kuvio 6. Naisten osuus (%) työttömistä työnhakijoista

14 Pitkäaikaistyöttömien osuudessa oli tarkastelujaksolla nähtävissä suhteellisesti aleneva trendi. Vuonna 2010 pitkäaikaistyöttömien osuus työttömistä on kuitenkin jälleen kasvanut ja heitä oli vuoden 2010 joulukuussa , joka oli enemmän kuin oli vuoden 2009 joulukuussa. Pitkäaikaistyöttömien suhteellisessa osuudessa on huomattavia eroja Etelä-Suomen maakuntien välillä: vuonna 2009 korkein pitkäaikaistyöttömien osuus oli Päijät-Hämeessä 24,4 % ja Kymenlaaksossa 23,2%, joissa osuus oli myös selvästi koko maan keskiarvoa korkeampi. Matalin luku saavutettiin Etelä-Karjalassa 18,5%. Kuvio 7. Pitkäaikaistyöttömien osuus työttömistä. Nuorten, alle 25-vuotiaiden osuus työttömistä työnhakijoista kääntyi vuonna 2010 parempaan suuntaan. Itä-Uuttamaata lukuun ottamatta kaikissa Etelä-Suomen maakunnissa alle 25-vuotiaiden osuus työttömistä oli vuonna 2010 matalampi kuin vuotta aiemmin. Etelä-Suomen maakunnista Etelä-Karjalassa ja Kanta-Hämeessä nuorten osuus työttömistä työnhakijoista oli korkeammalla tasolla kuin koko maan keskiarvo. 14

15 Kuvio 8. Alle 25-vuotiaiden työttömien osuus työttömistä Koulutusrakenteen kehitys Suomessa peruskoulun jälkeisen tutkinnon suorittaneiden osuus 15 vuotta täyttäneistä on koko maan tasolla 66,2%. Etelä-Suomen maakunnista vain Uusimaa ylittää koko maan tason. Tutkinnon suorittaneiden osuus väestöstä on pienin Itä-Uudellamaalla (62,7%). Kuvio 9. Tutkinnon suorittaneet. 15

16 Korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuudessa Uusimaa on täysin omassa sarjassaan Uudellamaalla korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus on 34,8%, kun koko maassa osuus on 27,3%. Uudenmaan lisäksi muut Etelä-Suomen maakunnista jäävät maan keskimääräisen tason alapuolelle. Alhaisin korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus on Kymenlaaksossa (22,8%). Kuvio 10. Korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus 15 vuotta täyttäneistä (%). Tutkimus- ja kehittämistoiminnan osalta kahden Etelä-Suomen suurimman maakunnan osuus kaikista t&k-menoista oli moninkertainen verrattuna muihin maakuntiin. Uudellamaalla harjoitetun tutkimus- ja kehittämistoiminnan menot olivat lähes 2,8 miljardia euroa, mikä vastaa 41 prosenttia koko maan t&k-menoista. Etelä-Suomen maakunnista ainoastaan Varsinais-Suomessa t&k-menot kasvoivat vuoteen 2008 verrattuna. Lisäystä kertyi 14 miljoonaa euroa ja kokonaissumma oli runsaat 670 miljoonaa euroa. Julkisen sektorin t&k-menoista 61 prosenttia kohdistuu Uudellemaalle. Sektorin merkitys on t&k-toiminnan kannalta alueittain tarkastellen kuitenkin suurin Kanta- Hämeessä, jossa sen osuus menoista yltää 46 prosenttiin. T&k-toiminta on maakuntien sisällä alueellisesti erittäin keskittynyttä, sillä useimmissa maakunnissa se painottuu suurimpiin kaupunkeihin. Uudenmaan t&k-menoista miltei sata prosenttia kohdistuu Helsingin seutukuntaan. Varsinais-Suomessa tutkimus- ja kehittämistoiminta jakautuu lähinnä Turun (53 % maakunnan t&k-menoista) ja Salon (44 %) seutukuntien kesken. 16

17 Kuvio 11. Tutkimus- ja kehittämistoiminnan menot. 1.5 Kansallinen aluepolitiikka Alueiden kehittämiseen ja aluepolitiikan toteuttamiseen keskeisesti vaikuttavan aluehallintouudistuksen (ALKU-hanke) lainsäädäntö tuli voimaan vuoden 2010 alusta. Alueiden kehittämislain uudistamisen keskeisenä tavoitteena on voimavarojen kokoaminen sekä aluekehittämisen roolin selkeyttäminen valtioneuvoston ja eri hallinnonalojen päätöksenteossa. Hallituksen alueiden kehittämisen tavoitteet (tavoitepäätös) Valtioneuvosto päätti hallituskauden valtakunnallisista alueiden kehittämisen tavoitteista. Päätöksellä tarkennetaan alueiden kehittämislain tavoitteita, osoitetaan alueiden kehittämisen valtakunnalliset painopisteet sekä suunnataan eri hallinnonaloilla alueiden kehittämisen tavoitteita ja toimenpiteitä. Tavoitepäätöksen hallinnonaloittaisen toteutumisen seuranta valmistui maaliskuussa Seurantatiedot osoittivat, että eri hallinnonaloilla on edistetty tavoitepäätökseen kirjattuja alueiden kehittämisen tavoitteita. Toimenpiteiden toteuttamisessa on kuitenkin painotettu taloudellisen tilanteen edellyttämiä toimia. 17

18 Ministeriöiden aluestrategiat Alueiden kehittämislain mukaan valtioneuvoston erikseen määrittelemät ministeriöt laativat omalle hallinnonalalleen määräajaksi alueiden kehittämisen tavoitteet ja toimenpiteet sekä periaatteet toimenpiteiden alueellisesta kohdentamisesta ja rahoituksesta. Työ- ja elinkeinoministeriön johdolla toteutettiin maaliskuussa 2010 eri hallinnonalojen aluestrategioiden toteutumisen tilannekatsausten laadinta. Työhön osallistuivat TEM:n lisäksi ympäristöministeriö, valtiovarainministeriö, sisäasiainministeriö, opetus- ja kulttuuriministeriö, liikenne- ja viestintäministeriö sekä maa- ja metsätalousministeriö. Aluepoliittisen ohjelmakokonaisuuden yksinkertaistaminen ja uudistaminen Vuoden 2008 keväällä aloitettiin työ- ja elinkeinoministeriön johdolla kansallisen koheesio- ja kilpailukykyohjelman (KOKO) valmistelu. KOKO:ssa (alueellinen koheesio- ja kilpailukykyohjelma) aloitti valtioneuvoston päätöksen mukaisesti 52 kuntien muodostamaa ohjelma-aluetta. Vuoden alussa ohjelma-alueisiin kuului 322 kuntaa Manner-Suomen 326 kunnasta. Alueet on nimetty ohjelmaan vuoden 2013 loppuun saakka. KOKO on aluelähtöinen aluekehittämisen ohjelma, joka vahvistaa seutujen sisäistä ja seutujen välistä yhteistyötä erityisesti elinkeino- ja innovaatiopolitiikassa. Tavoitteena on hallitusohjelman mukaisesti yksinkertaistaa aluepoliittista ohjelmarakennetta. Uuteen KOKO-ohjelmaan sulautettiin alueellisen kehittämisen erityisohjelmista aluekeskusohjelma sisältäen Uudellamaalla toteutettavat kaupunkiohjelmat, maaseutupoliittisen erityisohjelman alueellinen osio ja saaristo-ohjelman paikallinen ja alueellinen toteuttaminen. Pääosa vuoden 2010 toiminnasta kohdistui ohjelmaalueiden ja verkostojen toiminnan käynnistämiseen ja tukemiseen. Toiminnan seuraamiseksi vuoden 2010 aikana rakennettiin seurantajärjestelmä (www.kokotietopankki.fi), johon alueet syöttävät tiedot KOKOn rahoituksella toteutettavista toimenpiteistä. OECD kiinnitti positiivisesti huomiota KOKOon Suomen hallinnon maa-arvioinnissaan kesällä KOKO on OECD:n mukaan yksi esimerkki onnistumisesta. Ohjelma on edistänyt sitoutumista yhteisiin tavoitteisiin muuttamalla valtion sekä alue- ja paikallishallinnon suhdetta. Osaamiskeskusohjelma Osaamiskeskusohjelmaa ( ) toteutetaan valtioneuvoston hyväksymän kansallisen ohjelman mukaisesti. Osaamiskeskusohjelman klusteripohjaisella yhteistyöllä on tuettu alueiden välistä osaamispohjaista verkottumista. OSKE -ohjelman vuonna 2010 toteutetun väliarvioinnin mukaan klusterimalli on ollut oikeansuuntainen ratkaisu. Ohjelma on vastannut muuttuvan alueilla tapahtuvan innovaatiotoiminnan tarpeita. Klusterimalli on tuonut ohjelmaan selkeän kansallisen ulottuvuuden, jossa on mahdollista hyödyntää alueiden välistä kansallista yhteistyötä ja synergiaa aiempaa paremmin ja minimoida päällekkäistä työtä eri alueilla. Kaupunki-, maaseutu- ja saaristopoliittiset periaatepäätökset Kaupunkipolitiikkaa ja saaristopolitiikkaa toteutettiin vuonna 2009 hyväksyttyjen periaatepäätösten mukaisesti. Joulukuussa 2010 tehdyn seurannan mukaan periaatepäätöksiä on toteutettu varsin hyvin. Kaupunkipolitiikan painopisteitä ovat olleet kilpailukyvyn ja koheesion vahvistaminen sekä ilmastonmuutoksen haasteisiin vastaaminen. Valtion ja kaupunkien toimesta on toimittu kaupunkipoliittisten linjausten mukaisesti. Saaristopolitiikalla on edistetty kuntien valtionosuuksiin 18

19 sisältyviä saaristolisiä, saaristoliikennettä, saaristopolitiikan edellytyksiä aluetasolla, saaristo- ja vesistömatkailua, vapaa-ajan asumista ja Itämeri-politiikan vahvistumista. Vuonna 2010 valmisteltiin maaseutupoliittista periaatepäätöstä, joka hyväksyttiin helmikuussa Suurten kaupunkiseutujen kehittäminen, metropolipolitiikka Hallitusohjelman mukaan suurkaupunkipolitiikan painopisteinä ovat suurimpien kaupunkiseutujen kansainvälisen kilpailukyvyn lisääminen, yhdyskuntarakenteen eheyden vahvistaminen sekä sosiaalisen ja alueellisen eriytymisen ehkäiseminen. Vuonna 2009 solmittua aiesopimusta metropolialueen kilpailukyvyn vahvistamiseksi seurattiin vuonna Aiesopimuksessa on sovittu kymmenen hankkeen käynnistämisestä sopimuskaudella Sopimukseen on otettu mukaan valtakunnallisesti merkittäviä hankkeita, ja sopijapuolena on valtion puolelta ao. ministeriö. Toimenpiteissä korostuvat innovaatioiden edistäminen ja kansainvälistyminen. Sopimus on tarkoitus uudistaa vuoden 2011 aikana. Metropolipolitiikasta annettiin selonteko eduskunnalle syksyllä Selonteossa esitetään linjauksia metropolipolitiikan jatkamiselle. Aluejakojen yhtenäistäminen toiminnallisesti tarkoituksenmukaisiksi TEM päätti joulukuussa 2010 uudesta seutukuntajaosta vuodelle 2011, jolloin seutukuntien määrä väheni yhdellä. Nyt niitä on Manner-Suomessa yhteensä 67. Päätöksen valmistelu perustuu maakunnan liittojen lausuntoihin ja niiden kunnilta pyytämiin lausuntoihin. Erityisenä syynä seutukuntajakopäätökselle olivat vuoden 2011 alussa voimaan tulleet kuntajaotuksen muutokset. Alueellistaminen ja tuottavuusohjelma Alueellistamista on jatkettu kahdella edellisellä vaalikaudella saavutetun kehitysuran mukaisesti. Tavoitteena on siirtää työpaikkaa pääkaupunkiseudun ulkopuolelle päätöksinä vuoteen 2011 ja toteutettuna vuoteen 2015 mennessä. Hallinnon ja aluekehityksen ministerityöryhmän tammikuussa 2010 hyväksymän alueellistamisen kokonaissuunnitelman toteuttaminen on sujunut hyvin ja tavoitehaarukan alaraja ylitetään. Alueellisen ennakoinnin ja arvioinnin terävöittäminen Alueellisen kehityksen ennakointia on parannettu ja luotu valmiuksia käynnistää viivytyksettä tarvittavat toimenpiteet yhteistyössä alueellisten toimijoiden kanssa. Lähiaikojen kehitysnäkymien tunnistamiseksi ja tarvittavien ennakoivien toimien kehittämiseksi on koottu toimiala- ja klusteripohjaisia asiantuntijaverkostoja, joissa on alan yritysten ja toimialajärjestöjen edustus. Uuden alueiden kehittämisestä annetun lain mukaan maakunnan liittojen tehtävänä on vastata ennakoinnin yhteensovittamisesta maakunnassa, arvioida ja seuranta maakunnan ja sen osien kehitystä. Äkilliset rakennemuutosalueet Äkillisten ja mittavien, perinteisten rakennemuutosongelmien hoitamisen toimintamalli Suomessa on vakiintunut. Rakennemuutosten hoitamistoimet käynnistetään välittömästi isojen irtisanomisilmoitusten antamisen jälkeen sekä TEM:ssä että ELYjen johdolla aluetasolla.tem:n asettama Rakennemuutokseen reagointi -työryhmä koordinoi näitä toimia ja linjaa toimenpiteiden rahoituksen suuntaamis- ja alueittaisia jakoperusteita. Valtioneuvosto päättää niistä. 19

20 ALKU-hanke Aluehallinnon uudistamista koskeva lainsäädäntö tuli voimaan vuoden 2010 alusta. Aluehallintouudistus loi kaksi monitoimialaista viranomaiskokonaisuutta, jotka ovat aluehallintovirastot sekä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset. Uudistus laajensi maakunnan liittojen alueellisia yhteensovittamistehtäviä ja vahvistaa maakuntaohjelman ja sen toteuttamissuunnitelman merkitystä alueellista ohjelmatyötä kokoavana ja toimenpiteitä suuntaavana asiakirjana. Ensimmäiset ministeriöiden, ELYjen ja liittojen yhteiset tulosneuvottelut käytiin vuodenvaihteessa 2009 ja syksyllä 2010 käytiin ensimmäisten tulossuunnitelmien tarkistamisneuvottelut. 2. OHJELMAN HALLINTO JA SEURANTA 2.1 Ohjelmanmuutokset 2010 Vuoden 2009 joulukuun seurantakomitean kokouksessa hyväksyttyjen ohjelmanmuutosten jälkeen vuonna 2010 ei ollut tarvetta ohjelmanmuutoksiin. 2.2 Alue- ja rakennepolitiikan neuvottelukunta Vuonna 2009 Alueiden kehittämislain uudistamisen yhteydessä päätettiin että Rakennerahastoneuvottelukunta (RANE) ja Alueiden kehittämisen neuvottelukunta (ANK) yhdistetään uudeksi Alue- ja rakennepolitiikan neuvottelukunnaksi (ARNE). Rakennerahastoneuvottelukunta lakkautettiin muutetun lain tullessa voimaan ja sitä koskevat säädökset poistettiin rakennerahastolaista ja asetuksesta. Uuden neuvottelukunnan tehtäviin kuuluu käsitellä alueiden kehittämisestä annetun lain 22 :ssä tarkoitetun valtakunnallisia alueiden kehittämistavoitteita koskevan esityksen sekä muut merkittävät alueiden kehittämistä koskevia suunnitelmia ja ohjelmia koskevat esitykset; tukea työ- ja elinkeinoministeriötä alueiden kehittämisestä annetun lain 7 :n mukaisissa yhteensovittamis- ja seurantatehtävissä; sovittaa yhteen hallinnonaloittaisia aluestrategioita ja niiden tavoitteita; seurata valtakunnallisten alueiden kehittämistavoitteiden ja hallinnonalojen aluestrategioiden toteutumista ja siihen liittyvää valtion aluehallinnon ohjausta sekä tehdä niihin liittyviä kehittämisehdotuksia; tehdä ehdotuksia kansallisen alueiden kehittämisen ja rakennerahastotoiminnan kehittämiseksi ja yhteensovittamiseksi; ja suorittaa muut neuvottelukunnan toimialaan kuuluvat tehtävät. Ensimmäisenä toimintavuotenaan neljässä kokoontumisessaan ARNE käsitteli mm. alueiden kehityskuvaa ja suhdannekehitystä, rakennerahastotoiminnan yhteensovittamista kansallisiin politiikkoihin, viidettä koheesioraporttia, rr-ohjelmien arviointien tuloksia ja aluestrategia 2020 toimeenpanoa. Neuvottelukunnan työskentelyä pyrittiin kehittämään niin, että sen mahdollisuudet esittää kantoja ja linjauksia esillä oleviin asioihin olisi oleellisesti paremmat kuin aikaisemmin. 20

21 2.3 Seurantakomitea ja sen sihteeristö Seurantakomitea Seurantakomiteasta on säädetty rakennerahastolaissa (1401/2006) ja -asetuksessa (311/2007). Rakennerahastolain mukaan valtioneuvosto asettaa kullekin toimenpideohjelmalle seurantakomitean, jonka tehtävänä on varmistaa toimenpideohjelman täytäntöönpanon tehokkuus ja laatu ja hoitaa ne tehtävät, joista säädetään Euroopan yhteisön lainsäädännössä. Neuvoston asetuksen (EY) N:o 1083/2006 (jäljempänä yleisasetus) 63 artiklan mukaan jäsenvaltion on perustettava kutakin toimenpideohjelmaa varten seurantakomitea yhteisymmärryksessä hallintoviranomaisen kanssa kolmen kuukauden kuluessa päivästä, jona toimenpideohjelman hyväksymisestä tehty päätös on annettu tiedoksi jäsenvaltiolle. Yleisasetuksen 64 artiklan mukaan jäsenvaltio päättää kokoonpanosta yhteisymmärryksessä hallintoviranomaisen kanssa. Kokoonpanosta päätettäessä tulee huomioida laki naisten ja miesten tasa-arvosta (609/1986). Yleisasetuksen 11 artiklan mukaan jäsenvaltion on seurantakomiteaa perustaessaan huolehdittava kumppanuuden toteutumisesta. Valtioneuvosto asetti sisäasiainministeriön esittelystä Euroopan yhteisöjen rakennerahastojen Suomessa toteutettavan alueellinen kilpailukyky ja työllisyys -tavoitteen Etelä-Suomen EAKR-toimenpideohjelman seurantakomitean. Seurantakomitea on asetettu ohjelmakaudelle Rakennerahastolaissa ja valtioneuvoston asetuksessa rakennerahastoista säädetään seurantakomitean kokoonpanosta. Toimenpideohjelman seurantakomiteassa ovat edustettuina: rakennerahastoista osarahoitettavien ohjelmien täytäntöönpanoon osallistuvat ministeriöt ja muut valtion viranomaiset, toimenpideohjelma-alueen maakunnan liitot ja niiden jäsenkunnat ja keskeiset työmarkkina- ja elinkeinojärjestöt sekä kansalaisyhteiskuntaa edustavat järjestöt. Etelä-Suomen EAKR-ohjelman seurantakomitean kokoonpano vuoden 2010 lopussa: Puheenjohtaja: aluekehitysjohtaja Jussi Yli-Lahti Varapuheenjohtaja: aluekehitysjohtaja Kielo Karioja-Mäkelä Jäsenet: neuvotteleva virkamies Juha Majanen ylitarkastaja Henna Antila neuvotteleva virkamies Sirpa Karjalainen tiejohtaja Antti Rinta-Porkkunen ylitarkastaja Raimo Puhto ohjelmakoordinaattori Kati Herranen-Haapaniemi neuvotteleva virkamies Jukka Ristaniemi yliarkkitehti Minna Perähuhta osastopäällikkö Jouko Lankinen aluekehittämispäällikkö Mirja Lumiaho-Suomi osastopäällikkö Juha Mäntyvaara maakuntahallituksen pj. Eeva Arvela kehittämisjohtaja Susanna Kaskinen maakuntahallituksen pj. Johannes Koskinen TEM TEM VM OPK MMM LVM (Kaakkois-Suomen ELY) TEM STM TEM YM Kaakkois-Suomen ELY-keskus Hämeen ELY-keskus Uudenmaan ELY-keskus Etelä-Karjalan liitto Etelä-Karjalan liitto Hämeen liitto 21

22 maakuntajohtaja Juhani Honka aluekehitysjohtaja Ilmi Tikkanen aluekehitysjohtaja Juha Haapaniemi aluekehityssuunnittelija Riitta Kallström kehittämisjohtaja Marja Koivula kv-asioiden päällikkö Eero Venäläinen talousarviopäällikkö Tuula Saxholm maakuntajohtaja Juho Savo erityisasiantuntija Jarkko Huovinen toiminnanjohtaja Paavo Myllymäki toimitusjohtaja Timo Vilo toimitusjohtaja Marjukka Karttunen Helsingin seudun kauppakamari asiantuntija Aki Enkerberg koulutussuunnittelija Auli Korhonen järjestösihteeri Lauri Korkeaoja järjestösihteeri Merja Fyhrberg pääsihteeri Sirpa Hertell pääsihteeri Ursula Immonen Hämeen liitto Itä-Uudenmaan liitto Kymenlaakson liitto Kymenlaakson liitto Päijät-Hämeen liitto Uudenmaan liitto Uudenmaan liitto Varsinais-Suomen liitto Suomen kuntaliitto MTK Suomen Yrittäjät ry Yrittäjänaisten keskusliitto ry EK SAK STTK AKAVA NYTKIS Suomen Luonnonsuojeluliitto Yleisasetuksen 64 artiklan 2 kohdan mukaisesti komission edustajat voivat osallistua omasta aloitteestaan tai seurantakomitean pyynnöstä seurantakomitean työhön neuvonantajan ominaisuudessa. Etelä-Suomen EAKR-ohjelman seurantakomitea kokoontui vuonna 2010 kaksi kertaa: kesäkuussa Lahdessa ja joulukuussa Helsingissä. Kesäkokous pidettiin Sibeliustalossa Lahdessa ja kokouksessa käsiteltiin mm. toimeenpanoa koskeva vuosikertomus 2009, EAKR-ohjelmien temaattisen arvioinnin tilannekatsaus, Itämeri-strategian toteuttaminen rakennerahasto-ohjelmissa sekä katsaukset Manner-Suomen ESR-ohjelmaan ja Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaan. Joulukuun kokous pidettiin Helsingissä. Kokouksessa käsiteltyjä asioita olivat mm. Etelä-Suomen EAKR-ohjelman toteuttamistilanne ja sisällöllinen tarkastelu, ohjelman haasteellisten alueiden välitarkistus, vuoden 2011 teknisen tuen jako ja indikatiivinen käyttösuunnitelma, toimintalinjan 5 valintaprosessi, moitteeton varainhoito rakennerahastohankkeissa, katsaukset Manner-Suomen ESR-ohjelmaan ja Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaan sekä tulevaan ohjelmakauteen valmistautuminen. Sihteeristö Seurantakomitean kokouksessa nimettiin seurantakomitean sihteeristö, johon tuli edustajat sisäasianministeriöstä, kauppa- ja teollisuusministeriöstä, kaikista Etelä-Suomen maakunnan liitoista ja valtion aluehallinnosta Kaakkois-Suomen, Hämeen ja Varsinais-Suomen TEkeskuksista, Uudenmaan ympäristökeskuksesta sekä Etelä-Suomen lääninhallituksesta. Valtion aluehallinnon tapahtuneen muutoksen johdosta seurantakomitea muutti sihteeristön kokoonpanoa ja nimesi kokouksessaan uudet valtion aluehallinnon edustajat seurantakomitean sihteeristöön: yksi edustaja ohjelma-alueen jokaisesta neljästä ELY-keskuksesta vanhojen TE-keskusten, ympäristökeskusten ja lääninhallituksen edustajien tilalle. Vuonna 2010 sihteeristö piti vain kaksi kokousta, molemmat syyskaudella. Kokouksissa keskustelutti erityisesti ohjelman haasteellisten alueiden välitarkistus ja EAKR-rahoitteisen pääomasijoitusrahastotoiminnan käynnistäminen. Lisäksi käsiteltiin mm. maakunnan yhteistyöasiakirjojen laadintaa vuodelle 2011, toimintalinjan 5 prosessien uudistamista, Itämeristrategian toteuttamista EAKR-ohjelmissa sekä vuoden 2011 teknisen tuen jakoa ja käyttösuunnitelmaa. 22

23 2.4 Maakunnan yhteistyöryhmät, sihteeristöt sekä muut yhteistyöryhmän nimeämät toimielimet Maakunnissa on rakennerahasto-ohjelmien toimeenpanoa ja alueen kehittämiseen vaikuttavien toimenpiteiden yhteensovittamista varten maakunnan yhteistyöryhmä. Yhteistyöryhmän asettaa maakunnan liiton hallitus. Yhteistyöryhmän toimikausi jatkuu, kunnes Euroopan yhteisöjen komissio on hyväksynyt toimenpideohjelman täytäntöönpanoa koskevan loppukertomuksen. Maakunnan liiton ja sen jäsenkuntien edustajat valitaan kuitenkin valtuuston toimikaudeksi. Yhteistyöryhmän kokoonpano on sovitettava siten, että siinä ovat maakunnan alueen kehittämisen kannalta tasapuolisesti edustettuina 1) maakunnan liitto ja sen jäsenkunnat 2) ohjelmaa rahoittavat valtion viranomaiset ja muut valtionhallintoon kuuluvat organisaatiot sekä 3) alueen kehittämisen kannalta tärkeimmät työmarkkina- ja elinkeinojärjestöt sekä mahdollisuuksien mukaan muuta kansalaisyhteiskuntaa edistävät tai ympäristöjärjestöt ja sukupuolten tasa-arvoa edistävät järjestöt. Maakunnan yhteistyöryhmän kokoonpano on lain perustelujen mukaan puheenjohtaja. Siltä osin kuin järjestö ei tule valituksi yhteistyöryhmän jäseneksi, on mahdollista nimetä järjestö asiantuntijaksi. Asiantuntijat kutsuu yhteistyöryhmä. Jäsenten lisäksi maakunnan liiton hallitus nimeää yhteistyöryhmälle puheenjohtajan, jonka tulee olla kuntalaissa (365/1995) tarkoitettu luottamushenkilö, sekä osapuolten ehdotuksesta kolme varapuheenjohtajaa, joiden tulee olla yhteistyöryhmän jäseniä. Yhteistyöryhmien asettamiseksi maakunnan liitot pyysivät alkuvuonna 2007 osapuolilta ehdotuksia edustajista ja heidän henkilökohtaisista varaedustajistaan. Uudet yhteistyöryhmät aloittivat toimintansa kaikissa seitsemässä maakunnassa ohjelmakauden alkaessa vuonna Käytännössä yhteistyöryhmän rooli nähdään maakunnissa vahvana alueen kehittäjänä ja yhteistyöryhmillä on alueellaan keskeinen rooli ohjelmatyötä ohjaavien linjausten määrittelijänä. Etelä-Karjala Maakunnan yhteistyöryhmä piti 7 kokousta ja sihteeristö 10 kokousta. MYR käsitteli 120 asiakohtaa. Työskentely painottui alkuvuodesta maakuntaohjelman laadintaan ja loppuvuonna maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelman ja yhteistyöasiakirjan laadintaan. Myös ELY-keskuksen strategisen tulossopimusasiakirjan tarkistusta käsiteltiin MYR:ssä. Työjärjestyksen muutoksella MYR:n hankekäsittelyä pyrittiin keskittämään vain suurimpiin ja strategisesti merkittävimpiin hankkeisiin. MYR:n sihteeristö alkoi käsitellä loppuvuonna pienemmät hankkeet. MYR:n alaisuudessa toimii Kymenlaakson kanssa yhteinen: maaseutujaosto, joka piti vuonna 2010 yhden kokouksen maaseutuohjelman edistymisestä. Lisäksi maakunnan yhteistyöryhmän sihteeristön yhteydessä toimii hankkeiden ympäristövaikutusten arviointiin keskittynyt työryhmä. Itä-Uusimaa Itä-Uudenmaan maakunta yhdistyi vuoden 2011 alussa Uudenmaan kanssa ja vuoden 2010 aikana tähän valmistauduttiin monin tavoin myös maakunnan yhteistyöryhmän ja sen sihteeristön kokouksissa. Itä-Uudenmaan yhteistyöryhmä kokoontui vuonna 2010 kolme kertaa ja käsitteli seuraavia asioita: Koko Uudenmaan maakuntaohjelman valmistelu eri vaiheissaan 23

24 Koko Uudenmaan maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelman käsittely ja maakunnan yhteistyöasiakirjan hyväksyminen ELY:n strateginen tulossopimus Ehdotus Etelä-Suomen EAKR -ohjelman toimintalinjan 5 hankehaun teemoiksi v EU-rahoituksen ja maakunnan kehittämisrahan tilanne, tiedoksi Hanke-esittelyjä Tiedoksi EU-hankkeiden hallinnointi vuoden 2011 alusta Sihteeristön pöytäkirjat ja käsitellyt hankkeet, tiedoksi Itä-Uudenmaan ja Uudenmaan maakunnan yhteistyöryhmän maaseutujaostojen työjärjestyksen päivittäminen ja maaseutujaoston asettaminen vuodeksi 2010 Maakunnan yhteistyöryhmän sihteeristön kokoonpanon tarkistaminen vuonna 2010 Yhteinen seminaari Uudenmaan MYR:n kanssa Maakunnan yhteistyöryhmän sihteeristö kokoontui vuonna 2010 viisi kertaa. Kokouksissa käsiteltiin seuraavia asioita: MYR:lle menevät asiat Etelä-Suomen EAKR ohjelman (saaristo) haku yhdessä ELY-keskuksen kanssa ja hankkeiden käsittely; yksi hanke hyväksyttiin EU-hankkeiden siirto Uudenmaan liitolle vuoden 2011 alusta MYR-sihteeristön toiminta vuoden 2011 alusta Lisäksi on ollut maaseutujaoston kokouksia. Kanta-Häme Kanta-Hämeen yhteistyöryhmässä on 22 jäsentä ja se koostuu kuntien, valtionhallinnon sekä työmarkkina- ja edunvalvontajärjestöjen edustajista. Yhteistyöryhmä kokoontui viisi kertaa ja sihteeristö 10 kertaa. Sihteeristö koostuu ohjelmaa rahoittavien viranomaisten sekä kuntien edustajista. Yhteistyöryhmä tai sihteeristö antoi lausunnon projektihakemusten soveltuvuudesta ja rahoituskelpoisuudesta EAKR- ja ESR -ohjelmaan. Jaostoja Kanta-Hämeen yhteistyöryhmällä ei ole. Yhteistyöryhmän asettama ympäristövaikutusten arviointiryhmä antoi lausunnon kaikista EAKR- ja ESR -projekteista. Keskeiset yhteistyöryhmän käsittelemät asiat vuonna 2010 olivat Hämeen maakuntaohjelma , maakunnan yhteistyöasiakirja vuosille , maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma, ELY-keskuksen strateginen tulossopimus sekä hakemukset kansallisesta joustovarauksesta äkillisiin rakennemuutostilanteisiin. Lisäksi yhteistyöryhmä sai selvitykset maaseutuohjelman ja ESR-ohjelman valtakunnallisen osion toteutuksesta. Kymenlaakso Kymenlaakson maakunnan yhteistyöryhmä kokoontui kolme kertaa. Yhteistyöryhmä on seurannut Alueellinen kilpailukyky- ja työllisyystavoitteen EAKR ja ESR ohjelmien, Manner-Suomen maaseutuohjelman, Central Baltic ja ENPI ohjelmien etenemistä. Yhteistyöryhmä on osallistunut maakuntaohjelman valmisteluun sekä antanut kommentteja ja evästystä Kymenlaakson liikennejärjestelmäsuunnitelman laatimiseen. Yhteistyöryhmä on lisäksi päättänyt joustovarauksen hakemisesta äkillisen rakennemuutoksen tilanteisiin, käsitellyt ELY-keskuksen strategisen tulossopimuksen 2011 tarkistamista ja hyväksynyt yhteistyöasiakirjan vuosille

25 MYR:n sihteeristö kokoontui vuonna 2010 kymmenen kertaa. Sihteeristö on seurannut EAKR- ja ESR-ohjelmien, maaseutuohjelman, Central Baltic ja ENPI ohjelmien etenemistä Kymenlaaksossa. Sihteeristössä on käsitelty myös Kymenlaakson maakuntaohjelmaa ja liikennejärjestelmäsuunnitelmaa Sihteeristö on päättänyt omalta osaltaan toteuttamissuunnitelmasta ja yhteistyöasiakirjasta vuosille sekä ELY-keskuksen strategisen tulossopimuksen 2011 tarkistamisesta ja päättänyt teknisen tuen jaosta Liiton ja ELYkeskuksen kesken. Sihteeristö on tehnyt ehdotuksia toimintalinjan 5 teemoiksi ja keskustellut toimintalinjan 5 saapuneista hanke-ehdotuksista. Myös ylimaakunnallisten ESR-hankkeiden hakuprosesseista ja saapuneista hanke-ehdotuksista on keskusteltu sihteeristön kokouksissa. Kymenlaakson MYR:n sihteeristö tekee ohjelmakelpoisuuspäätökset EAKR- ja ESR-hankkeista sekä ohjelmiin sitomattoman kehittämisrahan hankkeista. Vuonna 2010 oli käsittelyssä 19 maakunnan kehittämisrahahakemusta, joista 12 todettiin rahoituskelpoiseksi. EAKR-hakemuksia käsiteltiin 27. Näistä 24 todettiin rahoituskelpoiseksi (Kymenlaakson Liitto 12 kpl, ELY-keskus 10 kpl ja TEKES 2 kpl). ESR ohjelman hakemuksia käsiteltiin 10 kpl, joista 9 oli ohjelmakelpoisia. Kymenlaaksossa ja Etelä-Karjalassa on yhteinen maaseutujaosto ja ennakointi-, osaaminen ja työllisyys jaosto (ETO-jaosto). Maaseutujaosto käsittelee lähinnä maaseutuohjelman edistymistä, mutta jaostolla on tavoitteena vahvistaa rooliansa aluekehitystyössä. ETO-jaoston toiminta käynnistyy varsinaisesti vuonna Päijät-Häme Päijät-Hämeen maakunnan yhteistyöryhmä kokoontui vuonna 2010 kuusi kertaa ja kerran suoritettiin kirjallinen menettely. Yhteistyöryhmä käsitteli yhteensä 81 asiaa. Yhteistyöryhmä käsitteli EUohjelmiin liittyvien asioiden lisäksi mm. Päijät-Hämeen maakuntaohjelmaa ja toteuttamissuunnitelmaa, Heinolan seutukunnan rakennemuutosalueasiaa sekä uuden maakuntakaavatyön käynnistymistä. Päijät-Hämeen yhteistyöryhmä asetti loppuvuodesta alaisuuteensa osaamis- ja työllisyysryhmän. Työryhmän tehtävänä on käsitellä osaamisen kehittämiselle ja työllisyyden edistämiselle asetettuja tavoitteita ja niiden toteutumista, seurata ja ohjata EU-rahoituksen kohdentumista osaamisen ja koulutuksen kehittämiseen sekä työllisyyden edistämiseen, arvioida koulutuksen ennakointia sekä valmistella ryhmän toimialan asioita yhteistyöryhmälle. Työryhmä kokoontui kerran vuonna Yhteistyöryhmän sihteeristö kokoontui seitsemän kertaa ja käsitteli 55 asiaa. Päijät-Hämeen arviointiryhmä kokoontui viisi kertaa ja käsitteli 38 asiaa. Arviointiryhmän tehtävänä on seurata ja arvioida hankkeiden keskeisiä ympäristö-, työllisyys- ja taloudellisia vaikutuksia sekä lisäksi ryhmän tulee seurata mahdollisuuksien mukaan ohjelman sosiaalisia vaikutuksia. Arviointiryhmä toimii myös vaikutusten arvioinnin asiantuntijaryhmänä maakuntakaavatyössä. Uusimaa Uudenmaan maakunnan yhteistyöryhmä kokoontui vuonna 2010 neljä kertaa ja käsitteli seuraavia asioita: Koko Uudenmaan maakuntaohjelma Koko Uudenmaan maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelman käsittely ja maakunnan yhteistyöasiakirjan hyväksyminen Ehdotus Etelä-Suomen EAKR -ohjelman toimintalinjan 5 hankehaun teemoiksi v EU-rahoituksen ja maakunnan kehittämisrahan tilanne, OSKE ja KOKO -ohjelmat 25

26 EU-hankkeiden hallinnointi vuoden 2011 alusta ELY:n strateginen tulossopimus Yhteinen seminaari Itä-Uudenmaan MYR:n kanssa Yhteistyöryhmän sihteeristö piti vuonna 2010 neljä kokousta ja käsitteli seuraavat asiat: MYR:lle menevät asiat EAKR (TL 4) ja ESR -hankkeiden käsittely EU-hankkeiden hallinnointi vuoden 2011 alussa Varsinais-Suomi Maakunnan yhteistyöryhmä kokoontui vuonna 2010 neljä kertaa. MYR:n sihteeristö valmisteli MYR:ssä käsiteltävät asiat ja kokoontui myös neljä kertaa. MYR:ssä käsiteltyjä asioita oli yhteensä 77, joista viisi koski merkittäviä hankkeita. MYR-sihteeristössä käsiteltiin yhteensä 67 asiaa. Kaikki rahoitushakemukset käsitellään Varsinais-Suomen hankeryhmässä, jonka jäseniä ovat Varsinais- Suomen ELY-keskus, Lounais-Suomen aluehallintoviranomainen ja Varsinais-Suomen liitto. Varsinais-Suomessa maakunnan yhteistyöryhmän käsittelyyn viedään hankkeet, kun hankkeelle haettu julkinen rahoitus (EU, valtio) hankkeen koko toteutusaikana on vähintään euroa tai muut merkittävät alle euron ns. oman tuotannon hankkeet tai muulloinkin, mikäli ohjelmien toteutusta linjatakseen hankeryhmässä edustettuna oleva taho, yhteistyöryhmän sihteeristön puheenjohtaja tai joku maakunnan yhteistyöryhmän puheenjohtajista sitä esittää. Maakunnan yhteistyöryhmä käsitteli myös keskeiset kansalliset ohjelmakysymykset ja asiakokonaisuudet, kuten esim. maakuntaohjelman toteutumisen seuranta, maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma sekä OSKE-toiminta. YVA-ryhmässä arvioitiin ympäristövaikutuksia. YVA-ryhmän jäsenet arvioivat pääsääntöisesti kukin oman organisaationsa hankkeita. Maaseutujaosto kokoontui vuoden 2010 aikana neljä kertaa ja käsitteli erityisesti seuraavia asioita: Maaseudun kehittämisohjelman toteutuksen ajankohtaistilanne ja siihen liittyvät yritystukihakemusten kriteerit ja niiden täsmennykset Maakuntaohjelman ja sen toteutussuunnitelman (TOTSU) esittelyt Suomen ammattikalastusohjelman 2015 ja Kansallisen vesiviljelyohjelman 2015 esittelyt sekä Vakka-Suomen kalastuspuisto-hankkeen esittely PARAS-hankkeen vaikutuksia yhdistyneissä kunnissa maaseudun näkökulmasta Toimintaryhmien hanke-esittelyjä Paikallisen kehittämisen ohjelman (kylätoiminta) esittely Luonnos valtioneuvoston maaseutupoliittiseksi periaatepäätökseksi Maakunnan talous- ja työllisyysnäkymät maaseudun kannalta Haja-asutusalueiden jätevedet, tilanne ja toimenpiteet Varsinais-Suomessa EETU-energiahanke-esittely Koulutusjaosto kokoontui 2010 kaikkiaan 6 kertaa ja kokouksissa käsiteltiin noin 60 asiakohtaa. Koulutusjaosto käsitteli mm. ammatillisten koulutuksenjärjestäjien järjestäväverkkoasiaa, koulutuksen ennakointiin liittyviä kysymyksiä sekä Varsinais-Suomen aikuiskoulutusstrategian toteuttamisen liittyviä kysymyksiä. Keskeinen osa työskentelyä on ollut yllämainittujen teemojen toteuttamisiin liittyvien hankkeiden valmistelu ja edistäminen. 26

27 2.5 Yhteistyöasiakirjojen laatiminen vuodelle 2010 Rakennerahastolain (1401/2006) mukaan maakunnan yhteistyöryhmä yhteen sovittaa maakunnan yhteistyöasiakirjan valmisteluun liittyen seuraavan varainhoitovuoden aluekehitysrahastosta osarahoitettavan toimenpideohjelman rakennerahastovarojen ja niitä vastaavan kansallisen rahoitusosuuden kohdentumisen maakunnassa rakennerahasto-ohjelmaa rahoittaville valtion viranomaisille, maakunnan liitoille ja muille rakennerahasto-ohjelman rahoitukseen osallistuville. Lisäksi MYR yhteen sovittaa sosiaalirahastosta osarahoitettavan toimenpideohjelman alueellisen osion rakennerahastovarat ja niitä vastaavan kansallisen rahoitusosuuden asianomaiselle hallinnonalalle sovitun rahoituskehyksen mukaan, jollei rahoituskehyksestä poikkeamiseen ole maakunnan kehitykseen liittyviä tai muita painavia syitä. Näistä tehtävistä hyväksytään asiakirja, jonka kaikki asianomaisessa maakunnassa toimenpideohjelmaa rahoittavat toimijat allekirjoittavat (maakunnan yhteistyöasiakirja, MYAK). Maakunnan yhteistyöasiakirja hyväksytään rakennerahastolain nojalla vuosittain talousarvioesityksen antamisen jälkeen lokakuun loppuun mennessä samanaikaisesti maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelman käsittelyn kanssa. Rakennerahastoasetuksen mukaan yhteistyöryhmä tarkistaa tarvittaessa yhteistyöasiakirjan valtion talousarvion tai lisätalousarvion tultua hyväksytyksi välittömästi sen jälkeen, kun rakennerahastovarat ja vastaava valtion rahoitusosuus on jaettu välittäville toimielimille ja on maakunnittain tiedossa. Työ- ja elinkeinoministeriö antoi kesäkuussa 2009 ohjeen maakunnan yhteistyöasiakirjojen laatimiseksi vuodelle Yhteistyöasiakirjat valmisteltiin maakunnan liittojen johdolla syksyllä 2009 ja maakunnan yhteistyöryhmät hyväksyivät ne viimeistään lokakuussa. Varojen jakoon vaikutti vuoden 2010 alusta voimaan tullut aluehallinnon uudistus, jonka myötä EAKR:n välittäviä toimielimiä ovat alueella käytännössä vain maakunnan liitto ja ELY-keskus. Entisten TE-keskusten, ympäristökeskusten ja tiepiirien EAKR-varat siirtyivät vuoden 2010 alusta ELY-keskuksille ja lääninhallituksen sivistysosaston EAKR-rahoitus siirtyi ALKU-uudistuksen myötä maakunnan liitoille. Etelä-Karjala Etelä-Karjalan maakunnan yhteistyöasiakirjassa vuodelle 2010 ELY-keskuksen myöntövaltuus toimintalinjalla 1 säilyi ennallaan, toimintalinjalla 2 hieman lisääntyi ja yli kaksinkertaistui toimintalinjan 3 ympäristöhankkeisiin. Myös Etelä-Karjalan liiton kautta toimintalinjan 2 hankkeisiin myönnettävä rahoitus kasvoi yli 50 %:lla. Keskeisenä haasteeksi nähtiin yhteistyöasiakirjassa suunnattavan kahden vuoden rahoituksen kannalta taloustaantuman ja metsäteollisuuden rajun rakennemuutoksen aiheuttamien työpaikka- ja tulomenetysten vähittäinen korvaaminen pk-yritystoiminnan toimintaedellytysten parantamisen, uusien ja kasvupotentiaalia omaavien alojen tutkimus- ja kehitystoimenpiteiden tukemisen ja yritystoiminnan suoran tukemisen kautta. Saimaan ja alueen muiden vesistöjen merkitys vetovoimatekijänä nostettiin korostetummin esiin ja painotettiin vesien hoidon kiireellisiä toimenpiteitä. Itä-Uusimaa Itä-Uudenmaan maakunnan yhteistyöasiakirjassa vuodelle 2010 ei tullut uusia painotuksia verrattuna aiempaan. MYAK käsiteltiin ja hyväksyttiin maakunnan yhteistyöryhmässä ja maakuntahallituksessa. 27

28 Kanta-Häme Varsinaisia uusia painotuksia ei Kanta-Hämeessä vuoden 2010 yhteistyöasiakirjassa ollut. Opetusja kulttuuriministeriön hallinnonalan rahoitus siirtyi Hämeen liitolle. Toimintalinjassa 1 alueen yritystoiminnan kehittämisen voimavarat suunnataan uuden yritystoiminnan syntymiseen ja kasvuyritysten kehittämiseen. Rahoituskohteena voi olla uuden teknologian soveltamiseen ja käyttöönottoon liittyvät investoinnit sekä yritystoiminnan kehittämiseen liittyvät muut toimenpiteet, kuten tuotteiden ja tuotantomenetelmien kehittäminen sekä liiketoimintojen kehittäminen. Toimintalinjan 2 rahoituksella lisätään korkeatasoisten innovaatiopalveluiden tuotantoa ja käyttöä sekä kehitetään erikoistuneita innovaatiopalveluita tutkimustulosten kaupallistamiseksi. Alueellisia innovaatio- ja osaamisrakenteita vahvistetaan tutkimus- ja oppilaitosten sekä pk-yritysten yhteisillä innovaation siirtomekanismeilla sekä oppilaitosten tila- ja laiteinvestoinneilla. Toimintalinjan 3 rahoituksella edistetään logististen yhteyksien parantamista, ympäristöriskien hallintaa, matkailun toimintaedellytyksiä sekä palveluiden tehokkuutta, saavutettavuutta ja toimivuutta. Kymenlaakso EAKR ja valtion rahoitus jakautui Kymenlaakson vuoden 2010 yhteistyöasiakirjassa seuraavasti: ELY (TEM) 3,150 milj. euroa ELY (YM) 0,650 milj. euroa ELY (LVM) 0,500 milj. euroa Kymenlaakson Liitto (TEM) 2,842 milj. euroa Kymenlaakson Liitto (OKM) 0,654 milj. euroa ELY-keskuksen yritysrahoitusta oli jäljellä runsaasti, mutta yhteistyöasiakirjaa laadittaessa uskottiin rahoituksen kysynnän kasvavan vuonna Yhteistyöasiakirjassa tehtiin varaus LVM:n hallinnonalalle yritysten liikenteellisen saavutettavuuden parantamiseksi. Päijät-Häme Päijät-Hämeen yhteistyöasiakirja vuodelle 2010 noudatti edellisten vuosien linjaa varojen jakautumisessa ELY-keskuksen ja maakunnan liiton kesken puoliksi. Painotuksiin ohjelman toteutuksessa ei tehty olennaisia muutoksia. Pääkriteerit olivat edelleen maakunnan strategisten kärkien, ympäristöteknologian, muotoilun ja käytäntölähtöisen innovaatiotoiminnan edistäminen. Varsinais-Suomi Yhteistyöasiakirja vuodelle 2010 laadittiin normaalilla yhteistyöllä seutukuntien ja rahoittajaviranomaisten kanssa. Käytännössä tämä hoidettiin MYR -sihteeristön käsittelyllä, koska muutoksia aiempiin vuosiin ei tehty. 2.6 EURA2007 ja Tuki2000 -seurantajärjestelmät Vuoden 2010 aikana EURA ja Wepa 2007 (Valtteri) -järjestelmiin toteutettiin lukuisa määrä toimintoja, jotka jäivät puutteellisiksi tai keskeneräisiksi vuoden 2009 aikana. Loppuvuoden 2009 aikana aloitettiin valmistautuminen tulevaan aluehallinnon uudistukseen (ALKUhanke), mikä aiheutti mittavia muutostöitä kaikkiin rakennerahastotietojärjestelmiin. Lukuisa määrä projekteja periytettiin lakkautuvilta välittäviltä toimielimiltä (TE-keskukset, lääninhallitukset ja 28

29 ympäristökeskukset) uusille ELY-keskuksille sekä maakuntaliitoille. Tämä aiheutti muutoksia mm. hakemuslomakkeisiin, järjestelmien koodistoihin, käyttäjähakemistoihin ja raportteihin. Nämä muutokset saatiin tuotantokäyttöön vuoden 2010 tammikuussa. Samalla siirryttiin ns. yhden momentin malliin, jolloin erillisestä valtion kansallisesta vastiparimomentista valtuuksien sidontavaiheessa sekä maksatuksessa luovuttiin ja tämä yhdistettiin EU-momenttiin. ALKU-muutoksen yhteydessä uusittiin myös kaikkien projekti- ja rahoituspäätösten sisältöä. Jatkoja muutospäätöksille otettiin käyttöön ensimmäisestä projektipäätöksestä poikkeavat päätösmallit. Uudistetut päätökset saatiin käyttöön maaliskuussa Kesäkuussa 2010 saatiin käyttöön projektien hallinnollisen tilan ylläpitotoiminnot, joilla viranomainen voi merkitä projektille tilan, jota järjestelmä ei automaattisesti voi antaa (peruuntunut, toteuttajan keskeyttämä, rahoittajan keskeyttämä, maksatus lopetettu ja toiminta päättynyt). Lokakuusta 2010 alkaen EURA järjestelmän tarkastus- ja valvontaosioon on voitu tallentaa tiedot tarkastusviranomaisen teettämistä projektitarkastustapauksista sekä lisätä näille vastineita ja kommentteja. Eriyttämisvaatimusten vuoksi samalla jouduttiin tekemään myös mittava muutos kyseisen osion käyttäjäoikeuksien hallintaan. Lisäksi mm. kehitettiin molempien järjestelmien raportointia, saatiin valmiiksi paikanpäällä tehtyjen varmennusten tiedonsiirrot Wepa järjestelmästä EURA 2007:ään sekä mahdollistettiin maksatuspäätöksen yhteydessä tapahtuva takaisinperinnän tai palautuksen kuittaus. Vuoden 2010 aikana valmistuivat myös puuttuneet EURA järjestelmän hakijan ja toteuttajan palveluiden ruotsinkieliset toiminnot. Kaikki lomakkeet voidaan nyt täyttää ja tulostaa myös ruotsiksi ruotsinkielisen käyttöliittymän kautta. Loppuvuoden 2010 aikana toteutettiin lisäksi SEPA-muutokset hakemus- ja tilitysprosesseihin sekä mm. lisättiin projektihakemuksen yhteyteen Itämeri-strategian toteutumisen seurantaan tarpeelliset luokitteluominaisuudet. Järjestelmien hakemus- ja päätösprosesseihin mittavia muutostöitä loppuvuonna 2010 aiheuttivat prosenttimääräisten välillisten kustannusten kustannusmallin (flat rate) käyttöön ottoon valmistavat toimenpiteet. Vuoden 2011 puolella tietojärjestelmien kehitys tulee jatkumaan. Edelleen puuttuvat mm. rahoituskorjaustapahtumien (takaisinperintä ja palautus) siirrot Wepa 2007 (Valtteri) - ja Tuki järjestelmistä EURA 2007:ään sekä peruutettavien rahoitustietojen syöttömahdollisuudet. Näiden lisäksi kehitetään ja lisätään järjestelmistä saatavia raportteja. Flat rate -kustannusmallin aiheuttamat muutokset maksatushakemus- ja maksatuspäätösprosesseihin tulee saada valmiiksi pian sen jälkeen, kun flat rate -kustannusmalli otetaan käyttöön. Kertakorvauskustannusmalli (lump sum) otettaneen käyttöön vuoden 2011 aikana, mikä tulee aiheuttamaan mittavia muutoksia myös tietojärjestelmien toimintoihin. Tulevan ohjelmakauden tietojärjestelmäratkaisujen kartoitustyöt on myös jo aloitettu. TUKI2000-järjestelmän osalta otettiin vuoden 2010 keväällä käyttöön hallintoviranomaisen ohjeen mukainen paikan päällä tehtäviä tarkastuksia koskevan osio ja siihen liittyvä tarkastussuunnitelman laatiminen järjestelmällä. Vuonna 2010 otettiin TUKI2000-järjestelmässä myös käyttöön maksatuksessa hylättyjen menojen tukikelvottomuusluokitus ja tehtiin yritystukien sähköisestä asioinnista aiheutuvia muutoksia järjestelmään. Yritystukien sähköisen asioinnin pilotointi käynnistettiin marraskuussa Loppuvuoden 2010 aikana toteutettiin lisäksi SEPA-muutokset järjestelmään, kehitettiin valtuuksien seurannan raportointia TUKI2000-järjestelmässä ja tehtiin muita pienempiä muutoksia 29

30 järjestelmään. Myös Yrtti-raportointijärjestelmää kehitettiin edelleen EAKR-hankkeiden raportoinnin osalta. 2.7 Suunnitelmien ja ohjelmien ympäristövaikutusten arviointi (SOVA) Laki viranomaisten suunnitelmien ja ohjelmien ympäristövaikutusten arvioinnista (200/2005) tuli voimaan Tämä ns. SOVA-laki ja sitä täydentävä valtioneuvoston asetus (347/2005) sisältävät säännökset yleisestä velvollisuudesta arvioida ympäristövaikutuksia riittävällä tavalla suunnitelmien ja ohjelmien valmistelussa. SOVA-lailla ja asetuksella toteutettiin EY:n direktiivi tiettyjen suunnitelmien ja ohjelmien ympäristövaikutusten arvioinnista (2001/42/EY). Etelä-Suomen EAKR-ohjelman ja hankkeiden ympäristövaikutusten arviointi YVA-lain (468/1994) mukaan hankkeesta vastaavan on oltava riittävästi selvillä hankkeen ympäristövaikutuksista siinä laajuudessa kuin kohtuudella voidaan edellyttää. Ohjelmakaudelle Eura2007-järjestelmän hakemuslomakkeeseen on otettu mukaan ympäristövaikutusten arviointiosio, jonka avulla hakija arvioi hankkeen ympäristövaikutuksia jo hakemusvaiheessa. Rahoittavan viranomaisen tulee ennen rahoituspäätöksen tekoa arvioida hankkeen ympäristövaikutukset. Hankkeiden ympäristövaikutusten arvioimiseksi on useimmissa maakunnissa perustettu YVA-ryhmiä, joiden toimintatavat on raportoitu vuoden 2007 vuosiraportissa. Etelä-Suomen EAKR-ohjelman (SOVA) ja erityisesti toimintalinjan 5 teemahankkeiden (YVA) keskeisten ympäristö-, työllisyys- ja taloudellisten ja sosiaalisten vaikutusten arvioimiseksi ja seuraamiseksi asetti EAKR-ohjelman ohjauskomitea ohjelmakauden alussa Etelä-Suomen EAKRohjelman arviointiryhmän. Ryhmässä on edustajat alueellisista ELY-keskuksista, maakunnan liitoista, sekä SAK:sta ja EK:sta. Ryhmän puheenjohtajana toimii ohjelmajohtaja. Vuoden 2010 aikana ryhmä kokoontui kaksi kertaa: ja Molemmat kokoukset pidettiin Helsingissä. Ohjelma-asiakirjassa on asetettu kaksi indikaattoria ohjelman ympäristövaikutusten seurantaa varten: 1) teollisuuden ja energiantuotannon fossiiliset hiilidioksidipäästöt ja 2) kasvihuonepäästöjen vähentämiseen liittyvien hankkeiden osuus EU-rahoituksesta. Taulukko 3. Hiilidioksidipäästöt suuralueittain. Hiilidioksidipäästöt suuralueittain (1000 t) (Teollisuus ja energiantuotanto) Etelä-Suomi Länsi-Suomi Itä-Suomi Pohjois-Suomi Lähde: Tilastokeskus, Kasvihuonekaasujen inventaario Etelä-Suomen osuus maamme hiilidioksidipäästöistä on noin 45%. Etelä-Suomen hiilidioksidipäästöt ovat olleet selkeässä laskusuunnassa vuodesta 2006 lähtien. Kaikissa neljässä EAKR-ohjelmassa on hiilidioksidipäästöjä vähentäviä hankkeita vuoden 2010 loppuun mennessä käynnistetty 125 kappaletta ja niihin on sidottu noin 38,5 miljoonaa euroa eli 4,3% koko EAKR- ja valtion 30

31 rahoituksesta. Etelä-Suomen EAKR-toimenpideohjelmassa rahoitusta oli sidottu hiilidioksidipäästöjä vähentäviin hankkeisiin yli 10 miljoonaa euroa (EAKR ja valtio) eli 8,1% sidotusta rahoituksesta. Kasvihuonepäästöjä vähentäviin hankkeisiin oli koko maassa sidottu mennessä noin 50 miljoonaa euroa eli 5,6% sidotusta rahoituksesta. Etelä-Suomen ohjelmassa 38 hankkeeseen oli sidottu yhteensä 12,6 miljoonaa euroa EAKR- ja valtion rahoitusta eli 9,9% sidotusta rahoituksesta. Etelä-Suomen EAKR-ohjelmassa on koko alkuohjelmakauden ajan kohdennettu rahoitusta merkittävästi enemmän sekä hiilidioksidipäästöjä vähentäviin että kasvihuonepäästöjä vähentäviin hankkeisiin kuin muissa Suomen EAKR-ohjelmissa. Yhtenä selittävänä tekijänä tälle voidaan pitää sitä, että Etelä-Suomen toimenpideohjelmassa hankkeen ympäristövaikutukset on yksi viidestä hankevalinnassa arvioitavasta valintakriteeristä. Teollisuuden ja energiantuotannon fossiilisten hiilidioksidipäästöjen määrä voi vaihdella hieman vuosittain esimerkiksi teollisuustuotannon volyymin ja sääolosuhteiden mukaan. Suhteellisen pienellä EAKR-rahoituksella ei näyttäisi olevan merkittävää vaikutusta kasvihuoneilmiötä aiheuttavien päästöjen määrään Etelä-Suomessa. Alueella toteutettavilla uusiutuvaa energiaa tukevilla ja energia- ja materiaalitehokkuuden lisäämiseen tähtäävillä hankkeilla on myönteinen vaikutus ilmastonmuutoksen hillintään. Ympäristöministeriö ja Suomen ympäristökeskus ovat esittäneet ympäristönäkökohtien huomioimista ohjelmien toteutuksessa siten, että raportoidaan EURA2007-järjestelmässä olevan ympäristöosion vaikutuskokonaisuudet, jotka vastaavat pitkälti EU:n kestävän kehityksen strategian mukaisia painopistealueita. Kestävän kehityksen toteutuminen ohjelmassa on kuvattu tarkemmin vuosiraportin kohdassa Kansallinen varaus äkillisiin rakennemuutostilanteisiin Rakennerahastolain 10 määrittelee, että osa rakennerahastovaroista voidaan jättää hallintoviranomaisen pääluokkaan ohjelmareserviin käytettäväksi mm. äkillisten rakennemuutosongelmista aiheutuvien menojen kattamiseen (=joustovaraus). Vuonna 2010 kansallisen varauksen määrä oli viisi prosenttia vuoden 2010 kehyksestä. Varaus voidaan ottaa käyttöön, kun yksittäistä kuntaa tai seutukuntaa uhkaa esim. huomattavan suuri työpaikkojen väheneminen. Käyttökohde voi olla koko kriisialue, jolloin tukea voidaan osoittaa varsinaisen kriisikohteen lisäksi myös ao. alueen muun elinkeinotoiminnan kehittämiseen. Esityksen varauksen käytöstä voi tehdä maakunnan yhteistyöryhmä tai alueella toimiva välittävä toimielin neuvoteltuaan ensin asiasta muiden alueen viranomaisten kanssa. Rakennerahasto-ohjelmissa varattuja rakennemuutosmäärärahoja on tarkoitus osoittaa pääsääntöisesti vaikeimmille, valtioneuvoston nimeämille äkillisen rakennemuutoksen alueille, mutta niitä voidaan osoittaa myös valtioneuvoston nimeämien alueiden ulkopuolisille alueille. Kansallisessa varauksessa ei ole kysymys rakennerahastojen yleisasetuksessa ((EY) N:o 1083/2006) säädetyistä varauksista, vaan Suomen valtion talousarvion täytäntöönpanon jaksottamisesta. Tämän täsmentämiseksi rakennerahastoasetusta muutettiin alkaen. Varaus voidaan jatkossa tehdä äkillisistä rakennemuutosongelmista aiheutuvien menojen lisäksi myös muiden ohjelman varainkäytön joustavuuden varmistamisen edellyttämien toimien varalta. Samalla varauksen nimeksi muutettiin joustovaraus, jolla selvennettiin sen eroa rakennerahastojen yleisasetuksessa säänneltyihin kansalliseen suoritusvaraukseen ja kansalliseen varaukseen ennakoimattomia menoja varten. Rakennerahasto-ohjelmissa varattuja rakennemuutosmäärärahoja on vuonna 2010 osoitettu yhteensä euroa, joista EAKR-ohjelmissa euroa. Tästä Etelä-Suomen EAKRohjelman osuus on euroa. Varat on osoitettu pääsääntöisesti vaikeimmille, valtioneuvoston nimeämille äkillisen rakennemuutoksen alueille, mutta myös lievemmän äkillisen 31

32 rakennemuutoksen alueille. Varojen jaossa huomiota on kiinnitetty mm. seuraaviin asioihin: 1. Toimenpiteiden kohdentuminen (VN ärm-alue/muu rakennemuutosalue) ja vaikutukset kohdealueella ja ympäristössä, 2. Toimenpiteiden realistisuus, toteuttamisvalmius ja niiden mahdollisuudet luoda työpaikkoja yksityiselle sektorille (eli soveltuminen ärm-hankkeeksi), 3. Rakennemuutostilanteen uutuus ja äkillisyys, 4. Aikaisempi kansallinen ja Eu-osarahoitteinen ärmrahoitus ja samanaikaisesti jaettava kansallinen rahoitus. Taulukko 4. Äkillisen rakennemuutoksen joustovarauksen valtuudet vuonna 2010 ELY-keskusalue EAKR+valtio ESR+valtio Yhteensä ÄKILLISET RAKENNEMUUTOSALUEET+ muut alueet euroa euroa euroa Varsinais-Suomi Häme Kaakkois-Suomi Keski-Suomi Pohjanmaa Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Pohjois-Pohjanmaa Lappi (ei ärm-alueita) Pirkanmaa (ei ärm-alueita) Etelä-Savo (ei ärm-alueita) YHTEENSÄ

33 Kuvio 12. Äkillisen rakennemuutoksen alueet vuonna Vuonna 2010 äkillisen rakennemuutoksen alueiksi Etelä-Suomessa oli nimettynä neljä seutukuntaa: Imatran seutukunta, Kotka-Haminan seutukunta, Heinolan seutukunta ja Salon seutukunta. Kouvolan ja Forssan seutukuntien äkillisen rakennemuutosalueen status päättyi vuoden 2009 lopussa. Helmikuussa 2011 valtioneuvosto nimesi Kouvolan seutukunnan uudelleen äkillisen rakennemuutoksen alueeksi. Kymenlaakso: Kotka-Haminan Vuodesta 2004 lähtien Kymenlaakson metsäteollisuuden työpaikat ovat vähentyneet noin työpaikalla. Alueella on kaksi muuta mittavaa toimialaa, jotka ovat metsäteollisuuden tapaan suurissa vaikeuksissa: metalliteollisuus sekä satamat ja varastointi. Satamaliikenne vähentyi vuonna 2009 noin kolmanneksen huippuvuosien tasosta, mutta on vuonna 2010 elpynyt taloudellisen suhdanteen käännyttyä. Lisäksi myös alueen muu teollisuus (mm. rakennusaine- ja elintarviketeollisuus) on ollut laajasti vaikeuksissa. Metsäteollisuuden supistusten ja sen muille 33

34 aloille (mm. satamatoiminnot) aiheuttamien vaikutusten vuoksi Kymenlaaksossa oli vuonna 2009 lähes työpaikkaa vähemmän kuin ennen nykyisen rakennemuutosaallon alkua. Koko Kymenlaakso oli äkillisen rakennemuutoksen aluetta vuoden 2009 loppuun asti, mutta vuonna 2010 rakennemuutosalueena jatkoi vain Kotka-Haminan seutu. Kotka-Haminan seudun ÄRM/EAKRrahoitus (1,246 milj. euroa) on käytetty Digitaalisen liiketoiminnan kasvuohjelman ja Teknologian kasvuohjelman käynnistämiseen sekä Kaakosta voimaa hankkeeseen. Kouvolan seudulla Innorail Development ja Kouvolan TILTU hankkeisiin (yhteensä 0,885 milj. euroa). Etelä-Karjala: Imatran seutukunta Imatran seutukunnan rakennemuutostilanteen hoitoon vuonna 2009 saatu euroa käytettiin vuonna 2010 alueen vetovoimaisuuden ja matkailuelinkeinon edellytysten parantamiseen. Sittemmin metsäteollisuuden huono suhdannetilanne on parantunut ja työvoiman vähennystoimien rinnalla toteutetaan investointeja. Esimerkiksi M-real ilmoitti Simpeleen tehtaiden erikoispaperituotannon siirtämisestä Saksaan ja Simpeleen paperikone suljettiin. Työpaikkoja menetettiin 70. Samalla tehtaiden taivekartonki- ja arkituskapasiteettia päätettiin kasvattaa ja yhtiö investoi näihin kohteisiin n. 26 milj. euroa. Imatralle ainakin 50 uutta työpaikkaa tuo Tetra Pakin tuotantolaitos, joka suunnitelmien mukaan aloittaa toimintansa vuoden 2012 alkupuolella. Tehdas tuottaa nestekartonkipakkauksia elintarviketeollisuudelle. Toiveikkuutta on myös biodiesel-jalostamon saamisesta Imatralle. Vuonna 2010 TEM myönsi Etelä-Karjalan liitolle euroa EAKR-joustovarausrahoitusta, jota tullaan kohdentamaan Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson alueilla BIOTULI-hankkeeseen. Hankkeen tavoitteena on kehittää biotalouteen perustuvaa liiketoimintaa, tutkimusta, tuotekehitystä ja innovaatioita. Päijät-Häme: Heinolan seutukunta Rakennemuutosalueeseen kuuluvat Heinolan kaupunki sekä Hartolan ja Sysmän kunnat. Heinolan seudulla on yhteensä noin asukasta. Työvoiman määrä väestöstä on noin Alueen työttömyysprosentti oli helmikuussa 2011 Heinolan TE-toimiston alueella 14,4 (Heinola 15,3, Hartola 12,2 ja Sysmä 11,6) ja työttömien työntekijöiden määrän oli 1785 henkilöä. Työttömyyden kasvu seudulla on saatu pysäytettyä ja odotukset työllisyyden edelleen paranemisesta ovat vahvoja. Valtioneuvosto nimesi Heinolan seudun äkillisen rakennemuutoksen alueeksi vuoden 2010 loppuun saakka. Heinolan seudulle osoitettiin EAKR- ja ESR-varausta euroa ja valtion vastinrahaa euroa. Varoja on kohdennettu puukaupunkiteemaan liittyviin toimiin ja seudun kumppanuushankkeeseen. Päijät-Hämeen maakuntahallitus varautui rahoittamaan lisätoimia vuoden osalta Etelä-Suomen alueellisesta kilpailukyky- ja työllisyystavoitteen EAKRohjelmasta. Äkillisen rakennemuutosalueen toimilla synnytettävät työpaikat toteutuvat vasta vuosien aikana. Hämeen ELY-keskus ja Päijät-Hämeen liitto hakivat jatkoaikaa Heinolan seudulle rakennemuutosalueena vuodeksi Työ- ja elinkeinoministeriön päätöksellä Päijät-Hämeen liitto sai joustovarauksen myöntämisvaltuutta euroa. Yrityksillä on ollut mahdollisuus saada merkittävää tukea toimintansa kehittämiseen. Heinolan seudulla yrityksillä on hyvät edellytykset kehittää muun muassa logistiikkapalveluita, puu- ja rakennus-alan erityisosaamista, matkailuliiketoimintaa sekä eri hyvinvointi- ja liikuntapalvelualojen liiketoimintaa. Näille aloille on kohdennettu tukitoimia liiketoimintaosaamisen ja toimintaympäristön kehittämiseksi. Suomen ensimmäisen viisikerroksisen matalaenergiakerrospuutalon rakentamisen suunnittelu toteutui hanketyön tukemana ja rakentaminen on alkanut

35 Seutukuntaa elvyttävä rahoitus on kohdistettu yritystukien, työllisyysperusteisten investointien, Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) ja Euroopan sosiaalirahaston (ESR) erilaisten työllisyyttä edistävien hankkeiden ja tarvittavien työvoimapoliittisten koulutusten kautta alueen hyödyksi. Varsinais-Suomi: Salon seutukunta Salon seutukunnan tilanne huononi voimakkaasti 2009 taloudellisen matalasuhdanteen ja teknologiateollisuuden alamäen myötä. Työpaikkoja menetettiin lähes 2000 vuoden aikana. Syksyllä 2009 seutukunta sai äkillisen rakennemuutosalueen statuksen vuoden loppuun asti. Nokian toiminnan epävarmuus on johtanut siihen, että kokonaan uusia elinkeinopoliittisia aluevaltauksia on pyritty nostamaan esille. Loppuvuodesta 2010 muutosta parempaa ei ollut näkyvissä lähes päinvastoin. Samoihin aikoihin Turun seudun telakkateollisuus joutui ahdinkoon tilausten puuttumisen myötä. Hämmennystä aiheutti alussa syntyneen tilanteen laajuus. Arviolta henkilöä oli joutumassa telakkateollisuuden ja sen alihankintayritysten kautta työttömäksi pitkäksi aikaa. Tilanteen hahmottaminen kesti lähes koko vuoden Tehokas organisoituminen tuotti ongelmia Turussa, eivätkä elvyttämisehdotuksetkaan olleet alussa vakuuttavia. Alkuvaiheen jälkeen, loppuvuodesta, rakennemuutoksen työstäminen sai selvemmät suunnitelmat. Turkuun perustettiin rakennemuutostoimisto, johon kaikki toiminta keskitettiin. Myös rakennemuutosjohtaja palkattiin johtamaan ja koordinoimaan toiminta. Myös näihin Turun ongelmiin haettiin syksyllä 2009 äkillistä rakennemuutosalueen tukea. Joulukuussa 2010 valtioneuvosto nimesi meriteollisuuden äkillisen rakennemuutoksen toimialaksi vuosiksi EAKR-ohjelman kansallista varausta osoitettiin Salon seudulle ja ESR-ohjelmasta osoitettiin Saloon ja Turkuun Ohjelmarahoituksen käyttö äkillisiin rakennemuutostilanteisiin reagoimisessa on herättänyt Etelä- Suomen maakunnissa keskustelua. Äkillisiä rakennemuutoksia tapahtuu jatkuvasti eri paikkakunnilla. Kriittistä keskustelua on käyty myös kansallisen varauksen jakoa koskevista hallinnollisista menettelyistä sekä käytettävistä valintakriteereistä. On myös ehdotettu äkillisten rakennemuutostilanteiden hoitamista kansallisella rahoituksella, koska kansallisen rahoituksen menettelyt ovat nopeampia, joustavampia ja niihin liittyvät hallinnolliset menettelyt vakiintuneita. 3. YHTEENSOVITUS MUIHIN OHJELMIIN 3.1 Hallinnollinen yhteensovitus Keskushallinnon tasolla koordinaatiosta ja yhteensovituksesta on vastannut valtioneuvoston asettama Alue- ja rakennepolitiikan neuvottelukunta (ARNE). Neuvottelukunnan tehtäviin kuuluu käsitellä alueiden kehittämisestä annetun lain 22 :ssä tarkoitetun valtakunnallisia alueiden kehittämistavoitteita koskevan esityksen sekä muut merkittävät alueiden kehittämistä koskevia suunnitelmia ja ohjelmia koskevat esitykset; tukea työ- ja elinkeinoministeriötä alueiden kehittämisestä annetun lain 7 :n mukaisissa yhteensovittamis- ja seurantatehtävissä; sovittaa yhteen hallinnonaloittaisia aluestrategioita ja niiden tavoitteita; seurata valtakunnallisten alueiden kehittämistavoitteiden ja hallinnonalojen alue-strategioiden toteutumista ja siihen liittyvää valtion aluehallinnon ohjausta sekä tehdä niihin liittyviä kehittämisehdotuksia; tehdä ehdotuksia kansallisen alueiden kehittämisen ja rakennerahastotoiminnan kehittämiseksi ja yhteensovittamiseksi; ja 35

36 suorittaa muut neuvottelukunnan toimialaan kuuluvat tehtävät. Lisäksi seurantakomiteat käsittelevät eri ohjelmien tilannetta ja yhteensovituksessa esiin nousevia kysymyksiä. Rakennerahastoasetuksen 16 :ssä säädetään, että maakunnan liittojen tulee kirjallisesti sopia toimenpideohjelmien suuraluetason koordinaation järjestämisestä. Etelä-Suomen maakuntien liitot solmivat tämän ns. hallinnointisopimuksen syksyllä 2007 sen jälkeen, kun sopimus oli kesällä hyväksytty kaikkien seitsemän maakunnan maakuntahallituksissa. Sopimuksella perustettiin Etelä- Suomen maakuntien yhteinen EU-yksikkö, jonka tehtävänä on ohjelmatason koordinaatio Etelä- Suomen maakuntien ja työ- ja elinkeinoministeriön välillä sekä lisäksi toimintalinjan 5 hallinnointi. Hallinnointisopimuksella maakunnat myös sopivat Etelä-Suomen EAKR-ohjelman ohjauskomitean ja Etelä-Suomen rakennerahastotyön koordinaatiotyöryhmän perustamisesta. Ohjauskomitean tehtävänä on käsitellä ja päättää ohjelman toimeenpanoon ja koordinaatioon liittyvistä, strategisesti tärkeistä asioista ja valita rahoitettavat ylimaakunnalliset teemahankkeet toimintalinjalla 5. Ohjauskomitea koostuu suuralueen maakuntien maakuntajohtajista. Teemahankkeiden valintakokouksiin ohjauskomitea kokoontuu laajemmassa kokoonpanossa, joka on: suuralueen maakuntahallitusten puheenjohtajat (jotka ovat myös maakuntien yhteistyöryhmien puheenjohtajia) ja maakuntajohtajat. Asioiden esittelijänä ohjauskomiteassa toimii ohjelmajohtaja. Lisäksi kokouksiin voidaan tarvittaessa kutsua asiantuntijoita ja Etelä-Suomen maakuntien liittouman pääsihteeri on nimetty ohjauskomitean pysyväksi asiantuntijaksi. Ohjauskomitea kokoontui vuoden 2010 aikana neljä kertaa. Maakunnan liitojen solmimalla hallinnointisopimuksella perustettiin myös Etelä-Suomen rakennerahastotyön koordinaatiotyöryhmä, jonka tehtävänä on valmistella ja koordinoida ohjelmaalueen rakennerahasto-ohjelmiin liittyvää hallinnointisopimuksessa määriteltyä työtä. Koordinaatiotyöryhmä toimii myös ohjauskomitean valmistelevana elimenä. Koordinaatiotyöryhmään on nimetty yksi edustaja kustakin maakunnan liitosta (ns. EAKR-vastaava) ja ohjelmajohtaja. Työ- ja elinkeinoministeriön edustajalla on kokouksissa läsnäolo- ja puheoikeus. Asiantuntijoina koordinaatiotyöryhmässä ovat edustajat kaikista neljästä ohjelma-alueen ELY-keskuksesta. Lisäksi ESR:n suuraluekoordinaattori osallistuu koordinaatiotyöryhmän kokouksiin. Näin varmistetaan tiedonkulku ja koordinaatio ESR- ja EAKR-ohjelmien kesken Etelä-Suomessa. Rakennerahastotyön koordinaatiotyöryhmä kokoontui vuonna 2010 kolme kertaa. Suuraluetasolla myös EAKR-ohjelman seurantakomitea ja sen sihteeristö käsittelevät eri ohjelmien tilannetta ja yhteensovituksessa esiin nousevia kysymyksiä. Alueellisella tasolla eri rahastojen ohjelmien strategisen tason yhteensovitus tapahtuu maakunnittain maakunnan yhteistyöryhmässä (MYR) ja niiden sihteeristöissä, jolla on vastuu alueen kehittämistoimien koordinoinnista. Yhteistyöryhmä voi lisäksi perustaa erillisen jaoston maaseuturahastosta rahoitettavien toimenpiteiden alueellista tarkastelua ja muihin alueellisiin toimenpiteisiin tapahtuvaa yhteensovitusta varten. Maakunnan yhteistyöasiakirjan laadinnan yhteydessä maakunnan yhteistyöryhmä saa tiedoksi ESR- ohjelman valtakunnallista osiota koskevat sekä maaseudun ja kalatalouden kehittämiseen liittyvät suunnitelmat ja raportit yhteensovituksen turvaamiseksi. Rahastojen toiminnan yksityiskohtainen yhteensovitus tapahtuu siis käytännössä aluetasolla MYR:in sihteeristössä. 3.2 Sisällöllinen yhteensovitus Maakunnan liitot ja ELY-keskukset ovat jonkin verran muodostaneet hankekokonaisuuksia, joissa hankepareina on yhdistetty EAKR- ja ESR- tai maaseudun kehittämisohjelmien toimia. Yhteensovitusta on tehty myös kansallisten erityisohjelmien suuntaan mm. OSKE-ohjelman ja EAKR-ohjelman kesken. 36

37 3.2.1 Yhteensovitus ESR -ohjelman kanssa Ohjelmakauden ESR-hankkeilla keskitytään työllisyyden tukemiseen ja eteläsuomalaisten osaamisen kehittämiseen yhteistyössä EAKR-ohjelmasta rahoitettavien, alueen kasvua ja kilpailukykyä vahvistavien toimenpiteiden kanssa. Vuosittain laadittavat maakunnan yhteistyöasiakirjat muodostavat suuntaviivat myös ESR-ohjelman maakunnittaiselle toimeenpanolle. Etelä-Suomessa osallistutaan valtakunnallisten ESR-teemojen toteutukseen ja hankkeisiin yhteistyöasiakirjoissa sovittavalla tavalla. Äkillisillä rakennemuutosalueilla käytetään usein rinnakkain ESR-, EAKR- ja kansallista rahoitusta (esim. työllisyysperusteinen investointituki). Esimerkiksi Heinolan seudulla on ESR-hankkeena toteutettu Työtä ja osaamista hanke ja samaan aikaan alueelle on kohdistettu EAKR-rahoitteisia pk-yritysten yritystukia. Kokonaisuuden yhteisenä tavoitteena on kääntää seutukunnan työllisyys- ja talouskehitys positiiviselle uralle. Kymenlaaksosta löytyy hyvä esimerkki EAKR- ja ESR-hankkeiden yhteensovituksesta. Kymenlaakson liiton rahoittamana toteutetaan EAKR- ohjelman toimintalinjan 2 hanke KSAO-RAJU (A31047), joka keskittyy KSAO:n rautatiealan oppimisympäristön kehittämiseen. Hankkeen rinnalla toteutetaan Kaakkois-Suomen ELY:n rahoittamana ESR- ohjelman toimintalinjan 3 hanketta, jonka toimenpiteiden kohteena ovat ensisijaisesti opettajat, joille annetaan projektin välityksellä valmiudet rautatiealan koulutuksen tarjoamiseen. Samaan aihekokonaisuuteen liittyy myös Etelä-Suomen lääninhallituksen käynnistämänä alkanut EAKR -projekti Rautatiekulttuurikeskus REILIA (A30083), joka keskittyy palvelemaan rautateistä, sen historiasta ja kulttuurista kiinnostuneita matkailijoita, näyttelyvieraita, tutkijoita ja harrastajia. Onnistuneesti EAKR- ja ESR-ohjelmien yhteensovittamista toteutetaan myös EAKR-hankkeen Liikunnan tiede- ja yrityspuisto Sportpolis (A30591) Vierumäki ja ESR- hankkeen Liikunnan ja hyvinvoinnin yrityshautomokonseptin kehittäminen (S10870) kesken. EAKR-hankkeen tärkeimpänä toimenpiteenä on Liikunnan tiede- ja yrityspuiston Sportpolis Vierumäen perustaminen ja organisaatiorakenteen luominen. ESR-hankkeella sen sijaan tavoitellaan muiden muassa toimintamallia, jolla voidaan tukea esimerkiksi uransa päättävien urheilijoiden siirtymistä yrittäjiksi liikunta- ja hyvinvointisektorille Yhteensovitus maaseudun kehittämisohjelman kanssa Maaseudun kehittäminen ohjelmakaudella toteutetaan koko maan kattavan Manner- Suomen maaseudun kehittämisohjelman tuella. Ohjelman toimeenpano tapahtuu ELYkeskuskohtaisten alueellisten maaseudun kehittämissuunnitelmien mukaisesti. Maaseutuohjelman ja EAKR-rahoituksen täydentävyys näkyy erityisesti yritystukitoiminnassa. Ohjelmat rahoittavat paikallisilla markkinoilla toimivia ja aloittavia yrityksiä. Maaseuturahaston asiakkaina ovat useimmiten maaseudun mikroyritykset ja EAKR-ohjelman tuki kohdistuu hieman suurempiin yrityksiin sekä kasvu- ja kansainvälistymishakuisiin yrityksiin. EAKR- ja maaseutuohjelman välillä on lisäksi tunnistettu joitain yhteisiä kehittämiskohteita, esimerkiksi bioenergia, matkailu ja hyvinvointi. Näiden osalta rahoituksen yhteensovitus tapahtuu MYRin sihteeristöissä, maakunnallisissa maaseutujaostoissa tai ELY-keskusten sisällä hankeryhmissä. Ongelmana yhteisten hankekokonaisuuksien suunnittelussa on rahastojen erilaiset hallinnolliset käytännöt ja erityisesti maaseutuohjelman muita rahoitusinstrumentteja tiukemmiksi koetut säädökset. 37

38 3.2.3 Yhteensovitus kansallisiin erityisohjelmiin KOKO-ohjelma KOKO (alueellinen koheesio- ja kilpailukykyohjelma) on alueiden omaehtoisen kehittämisen ohjelma. Sillä tuetaan paikallistason strategista kehittämistyötä ja parannetaan alueen kehittämiseen osallistuvien toimijoiden yhteistyötä. KOKO on alueiden kehittämisestä annetun lain (1651/2009) 24 mukainen erityisohjelma. Valtioneuvosto hyväksyi KOKO:n ohjelma-asiakirjan, ohjelma-alueet ja verkostot. Ohjelma käynnistyi vuoden 2010 alussa ja se jatkuu vuoden 2013 loppuun. Vanha Aluekeskusohjelma sulautui Koheesio- ja kilpailukyky ohjelmaan (KOKO) vuoden 2010 alusta alkaen. KOKO rahoitetaan maakunnan kehittämisrahalla, osana ohjelmiin sitomatonta maakunnan kehittämisrahaa. Maakunnan kehittämisrahan osuus on yleisesti 50 %. Kunnat vastaavat lopusta rahoituksesta. KOKO:n vuosittainen budjetti on noin 20 miljoonaa euroa. KOKO:n tavoitteena on alueiden kilpailukyvyn parantaminen. Painotus on elinkeino- ja innovaatiopolitiikan valintojen lisäksi laaja-alaisessa asuinympäristön ja yritysten toimintaympäristön kehittämisessä. Ohjelmalla parannetaan alueiden kehitysedellytyksiä ja käynnistetään strategisesti merkittäviä hankkeita. KOKO:lla kehitetään alueellisen kehittämistyön toimintatapoja, tiivistetään alueiden välistä yhteistyötä, verkotetaan alueita sekä vauhditetaan tiedon ja kokemusten vaihtoa. KOKO:a toteutetaan 52 ohjelma-alueella, jotka kattavat 322 kuntaa manner-suomen 326 kunnasta. Etelä-Suomessa KOKOa toteutetaan 16 ojelma-alueella: Pääkaupunkiseudulla, Länsi- Uudellamaalla, KUUMA-sedulla, Hyvinkään-Riihimäen talousalueella, Itä-Uudellamaalla, Forssan seudulla, Hämeenlinnan seudulla, Kotkan-Haminan seudulla, Kouvolan kaupunkiseudulla, Lahden alueella, Lappeenranta-Imatran kaupunkiseudulla, Salon seudulla, Turun seudulla, Turunmaalla sekä Loimaan ja Vakka-Suomen seutukunnissa. KOKO-ohjelmaa ja muita kansallisia erityisohjelmia (jäljempänä) koskeva perusrahoituksen päätöksenteko toteutetaan maakunnan liittojen kautta ja ohjelmaa tukevat ja toteuttavat hankkeet rahoitetaan pääosin rakennerahastovaroin. Esimerkkinä AKO-/KOKO-toimijoiden verkostossa syntyneestä EAKR-osarahoitteisesta hankekokonaisuudesta voidaan mainita: Projektin nimi: LEHTI (A30815) Toimintalinja: 5: Suuralueet-toimenpiteiden temaattinen keskittäminen Toteutusaika: Alkaa ja päättyy Vastuuviranomainen:Päijät-Hämeen liitto Toteuttajan nimi: Lahden alueen kehittämisyhtiö Oy - LAKES Kuvaus: Hankkeessa kehitetään yksityissektorin hyvinvointialan liiketoimintaa ja uusia toimintamalleja PPP-yhteistyöhön. Hankkeen toiminta-alueen muodostavat Etelä-Karjala, Hyvinkää-Riihimäen talousalue, Hämeenlinnan seutu, Itä-Uusimaa, Päijät-Häme ja Turun seutu. LEHTI-hankkeessa tuotetaan hyvinvointiyrityksille soveltuvia kehittämis-ja innovaatiopalveluita. Kehitetään ja pilotoidaan elinkeinokehittäjien käyttöön hyvinvointiliiketoiminnan erityistarpeisiin soveltuvia kehittämistyökaluja. Hyvinvointiyrityksille suunnataan mm. innovaatio-, hautomo- ja yrityskehitystoimintaa sekä verkostoitumispalveluita. Tuetaan yritysten verkottumista suuremmiksi toimintayksiköiksi. toteutetaan hyvinvointialan yksityisiä palvelukeskittymiä, jotka ovat eri alueilla erityyppisiä: virtuaalisia palveluntuottajaverkostoja, uusia tai uudistettuja palvelukeskuksia, toimijaverkostoja, markkinointikanavia tai informaatiokeskuksia. Edistetään PPP-toimintaa. 38

39 Osaamiskeskusohjelma (OSKE) kehitetään pk-yritysten kilpailukykyä tarjoamalla kehittämistoimintaan kehittämiskannustetta. Sitä tarjotaan yrityksille tai yritysryhmille asiantuntijapalveluiden ostoon, jotka haluavat testata, kehittää tai pilotoida palveluita, teknologiaa tai konsepteja. integroidaan soveltava T&K-toiminta osaksi alan kehittämistyötä. Toiminnassa hyödynnetään alueiden erityisosaamisia. Hankkeen toimenpiteiden vaikuttavuutta seurataan mm. kehittämiskannusteen evaluoinnin kautta. kartoitetaan keskitetysti mahdollisuuksia kansainväliseen verkostoitumiseen. Tehdään uusia kansainvälisiä avauksia hyvinvointialan kehittäjien yhteistyöhön ja yritysten hyödynnettäviksi. Tavoitteena on alan kansainvälinen yhteistyö, jolla aikaansaadaan jatkuvaa lisäarvoa kehittämiselle. Päämääränä on avata uusia markkinoita palveluntuottajille sekä viennin että Suomeen tulevien kansainvälisten asiakkaiden muodossa. Osaamiskeskusohjelmilla pyritään parantamaan kilpailukykyistä ja korkeaa osaamista vaativaa yritys- ja tutkimustoimintaa ja niiden kehittämisen edellytyksiä alueilla. Ohjelmalla tavoitellaan myös osaamiskeskusten välisen työnjaon kehittämistä ja alueellista erikoistumista. Osaamiskeskusohjelmaa toteuttaa 13 valtakunnallista osaamisklusteria, joista kuhunkin kuuluu 4-7 alueellista osaamiskeskusta. 13 valtakunnallista osaamisklusteria ovat: Asuminen Digitaaliset sisällöt Elintarvikekehitys Energiateknologia HealthBIO Hyvinvointi Jokapaikan tietotekniikka Matkailu ja elämystuotanto Meri Nanoteknologia Uusiutuva matsäteollisuus Ympäristöteknologia Älykkäät koneet Etelä-Suomessa toimivat seuraavat osaamiskeskusohjelmat ja klusterit: Riihimäen-Hyvinkään seutu on mukana Älykkäät koneet -osaamisklusterissa ja Teknologiakeskus TechVilla Oy koordinoi nosto- ja siirtoalan osaamiskeskuksen toimintaa. Kanta-Hämeen osaamiskeskus kehittää uudenlaista osaamista kolmessa kansallisessa osaamisklusterissa: 1) Asuminen, 2) Digitaaliset sisällöt ja 3) Älykkäät koneet. Teknologiakeskus Innopark hallinnoi osaamiskeskusohjelmaa Hämeenlinnan seudulla. Lappeenranta Innovation Oy koordinoi seitsemän eri osaamiskeskuksen yhteistä Uusiutuva Metsäteollisuus- (Forest Industry Future) klusteriohjelmaa ja hallinnoi alueellista Kaakkois- Suomen osaamiskeskusohjelmaa. Kaakkois-Suomen osaamiskeskus osallistuu kolmeen klusteriin (Uusiutuva Metsäteollisuus, Älykkäät koneet ja Tulevaisuuden energiateknologiat), joihin liittyvät osaamisalat ovat: uusiutuvan energiantuotannon ratkaisut, puukomposiitit ja kuitupohjaiset pakkaukset sekä niiden mahdollistamat uudet liiketoimintamallit, kuitu erotustekniikat elinkaari, prosessiteollisuuden koneet ja laitteet. Kouvola Innovation Oy vastaa digitaalisten sisältöjen digibusiness-klusterin monikielisen viestinnän ja sisällönhallinnan osaamisalasta sekä klusterin Venäjä- ja Kiina-yhteistyöstä. Venäjä- ja Kiina-yhteistyön osaamiskeskusohjelmaa toteutetaan alueellisesti kuntaliitoksella yhdistyneen Kouvolan alueellisessa digibusiness-kehittämisklusterissa. 39

40 Lahden tiede- ja yrityspuisto Oy koordinoi valtakunnallista ympäristöteknologia osaamiskeskusohjelmaa ja on mukana asumisen osaamisklusterissa. Lahden alueella on 10 prosenttia Suomen ympäristöliiketoiminnasta. EU:ssa Lahden tiede- ja yrityspuisto on nostettu malliesimerkiksi EUrahoituksella saavutetuista tuloksista: 170 uutta cleantech-alan työpaikkaa, 20 uutta yritystä ja yli 30 miljoonaan euron edestä alan investointeja. Osken toimintaa kehitetään varsinkin jäte- ja vesihuollon sekä materiaali- ja energiatehokkuuden eri alueilla, joissa seudullinen osaaminen on parasta. Uudellamaalla osaamiskeskusohjelmaa toteuttaa Culminatum Innovation Oy Ltd. Uusimaa on mukana kahdeksassa osaamisklusterissa:1) hyvinvointi, 2) elintarvikekehitys, 3) asuminen, 4) digibusiness ja jokapaikan tietotekniikka, 5) HealthBio, 6) nanoteknolgia, 7) ympäristöteknologia sekä 8) matkailu ja elämystuotanto. Ohjelmakaudella Turun seutu osallistuu viiteen osaamisklusteriin. Ne ovat HealthBio- Terveyden bioklusteri, Meriklusteri, Matkailu- ja elämystuotanto -klusteri, Elintarvikekehityksen klusteri ja metsäteollisuuden Forest Industry Future -klusteri. Kahden klusterin koko valtakunnallinen koordinaatiovastuu on Turulla; HealthBio -klusteria koordinoi Turku Science Park Oy ja Meriklusteria Koneteknologiakeskus Turku Oy. Lisäksi STOK - Sähköisen talotekniikan osaamis- ja kehittämiskeskus, Posintra Oy, on liitännäisjäsen Jokapaikan tietotekniikan ja asumisen osaamisklusterissa ja se sijaitsee Porvoossa. OSKE-ohjelman perusrahoitus on suhteellisen pieni ja kattaa vain osaamisklustereiden kansallisen koordinaation ja verkoston. Varsinaiset sisällölliset kehittämishankkeet rahoitetaan muista rahoituslähteistä, esim. Tekesin, EU:n rakennerahastojen ja 7. puiteohjelman rahoituksella. Esimerkkejä OSKE ja EAKR-ohjelman yhteisistä hankekokonaisuuksista löytyy Etelä-Suomen EAKR-ohjelmassa erityisesti toimintalinjoilta 5 ja 2: Projektin nimi: SouthWood (A30757) Toimintalinja: 5: Suuralueet - toimenpiteiden temaattinen keskittäminen Toteutusaika: Alkaa ja päättyy Vastuuviranomainen: Päijät-Hämeen liitto Toteuttajan nimi: Lahden tiede- ja yrityspuisto Oy Kuvaus: Hankkeen haasteena on metsäteollisuusklusterin liiketoimintaedellytysten parantaminen. Ratkaisuna on tarkastella laajasti puutuotetoimialan ketjuja sekä tunnistaa kriittisiä pisteitä, joihin vaikuttamalla voidaan parantaa yksittäisten toimijoiden ja koko tuotantoketjun kilpailukykyä. Hankkeessa on mukana kuusi osahanketta. Hankkeen toteuttajaverkoston muodostavat Lahden tiede- ja yrityspuisto Oy, Posintra Oy, Teknologiakeskus Innopark Oy, Lappeenrannan teknillinen yliopisto, Kouvola Innovation Oy ja Lahden ammattikorkeakoulu. Yhdistävänä tekijänä hankkeiden välillä on toimialarajat ylittävä kehittämisen tarve. Hankkeessa kytketään mukaan yrityksiä, jotka eivät perinteisesti kuulu metsäteollisuusklusteriin. Toteutuksessa levitetään hyvät käytännöt muitten osahankkeiden vaikutusalueelle ja valtakunnallisiksi käytännöiksi alan standardisoinnin ja käytäntöjen kehittämisen kautta. Projektin nimi: Innovaatioputkesta yritystoimintaa - Cleantech innovaatioiden kaupallistaminen (A30069) Toimintalinja: 5: Suuralueet - toimenpiteiden temaattinen keskittäminen Toteutusaika: Alkaa ja päättyy Vastuuviranomainen: Päijät-Hämeen liitto Toteuttajan nimi: Green Net Finland ry Kuvaus: Cleantech liiketoiminnan - Ilmastomyönteisen energia-alan ja ympäristöalan globaalit markkinat ovat suuret ja kasvavat jatkuvasti. Suomessa on alan tutkimukseen ja liiketoimintaan liittyvää huippuosaamista ja suomalaisten yritysten osuus maailman 40

41 markkinoista voisi olla nykyistä suurempi. Suomalaisen ympäristöliiketoiminnan kasvun vahvistamiseksi hankkeessa organisoidaan pitkäaikaiseksi toiminnaksi tähtäävä maakuntien yhteinen innovaatiojärjestelmä, jossa haarukoidaan, testataan ja kaupallistetaan suomalaisia energia- ja materiaalitehokkuuden sekä ympäristömonitoroinnin ympäristöinnovaatioita. Ajatuksena on löytää julkisella sektorilla piilevät innovaatiot ja viedä niitä eteenpäin kaupallisiksi tuotteiksi. Hankkeessa edistetään ns. Cleantech -alan innovaatiojärjestelmää sen eri vaiheissa: Innovaatioiden tunnistaminen ja arviointi, tuotekehitys, testaus Living Lab - ja muissa testausolosuhteissa ja globaali kaupallistaminen. Tuloksena saadaan innovaatiojärjestelmän toimintamalli. Alueellinen esimerkki OSKE-osaamisalojen ja EAKR:n yhdistämisestä: Case Päijät-Häme Lahden seudun ympäristöteknologian OSKE Ympäristöteknologia-Oskessa on käynnissä merkittäviä hankkeita alueen biomassojen hyödyntämiseksi, energiajätteen erilliskeräyksen tehostamiseksi sekä rakennusjätteen ja tuhkien hyödyntämiseksi. Alueen mekatroniikkayritykset ovat ilmaisseet kiinnostuksensa kehittää toimintaansa ja tuotteitansa Cleantech-lähtöisesti, minkä selvittäminen on myös käynnissä. Nämä hankkeet tukevat erinomaisesti EAKR-toimia. Lahteen vuonna 2010 EAKR-rahoituksella valmistunut uusiutuvan energian tutkimuskeskus on tuonut uusia mahdollisuuksia kehittää mm. biokaasujen, bioöljyjen ja aurinkoenergian hyödyntämiseen sopivia laitteita, maalämpö- ja ilmalämpöpumppu- sekä hybridiratkaisuja. Asumisen Osken kanssa kehitetäänkin kiinteistöjen lämmitykseen uusia ratkaisuja käyttäen em. teknologioita. Asumisen osaamiskeskus Lahden seudun asumisen osaamiskeskuksen toiminnan painopiste on energiatehokkaan asuntotuotannon ja -kannan kehittämisessä sekä rakentamisen energia- ja materiaalitehokkuudessa. Nämä teemat ovat kehitettävinä myös eräissä EAKR-ohjelman toimintalinjan 5 hankkeissa. Heinolaan valmistui vuonna 2009 Pohjoismaiden ensimmäinen, ilman perinteistä lämmitysjärjestelmää lämpiävä matalaenergiakerrostalo, joka on rakennettu MERA-konseptilla. Suomen ensimmäisen yli nelikerroksisen puukerrostalon rakentaminen on aloitettu Heinolaan. Rakennushanke yhdistää puurakentamisen ja matalaenergiarakentamisen, molempien parhaat ratkaisut yhdistäen, ainutlaatuisena kunnan, yritysten, tutkimustahojen ja kehittämisyhtiöiden yhteistyönä. Puurakentamisen ja puutuoteteollisuuden edistämiseksi Lahdessa on käynnissä ylimaakunnallinen SouthWood-hanke, jonka kautta mm. suunnitellaan energiatehokkaita pien- ja paritaloja, joiden mallipiirustukset ovat kenen tahansa vapaasti hyödynnettävissä. Kestävä Asuminen ja Ympäristö (K-EASY) -hankkeen Lahden osahanke ASTE edistää korjausrakentamisen energiatehokkuutta asuin- ja teollisuuskiinteistöissä. 41

42 4. OHJELMAN TÄYTÄNTÖÖNPANO TOTEUTUMINEN 4.1 Ohjelman strateginen toteuttaminen toimintalinjoittain TL1 Yritystoiminnan edistäminen Taulukko 5. Toimintalinja 1 Hankkeita : 1488 kpl Kunta ja muu julkinen Julkinen yhteensä EAKR+valtio Yksityinen Sidottu Maksettu * Julkinen kehys Sidottu/ maksettu julk. kehyksestä (%) Yksityinen kehys Sidottu/ maksettu yks. kehyksestä (%) Sidottu ,4 % 48,7 % Maksettu * 29,7 % 28,9 % *) Ei sis. Finnveran tietoja Toimintalinjalla 1 rahoitusta on vuoden 2010 loppuun mennessä myönnetty hankkeelle ja rahoitusta sidottu yhteensä euroa (EAKR+valtio) eli vajaat 60% koko ohjelmakauden rahoituskehyksestä. Rahoituspäätösten teko aloitettiin Finnverassa (alkuvuodesta 2007) ja TEkeskusten yritysosastoilla (kesällä 2007) vuotta aiemmin kuin Eura2007-järjestelmää käyttävillä hallinnonaloilla. Tämä osittain selittää toimintalinjan hyvää edistymistä alkuohjelmakaudella. Toisaalta vuoden 2008 syksyllä alkanut taloudellinen taantuma on heikentänyt erityisesti toimintalinjan 1 yritystukien kysyntää merkittävästi vuosina Tukimuodoittain tarkasteltuna toimintalinjan rahoitus painottuu pk-yrityksille myönnettyihin investointitukiin, jotka muodostavat yhteensä yli 65% TUKI2000-järjestelmässä myönnetyistä avustuksista. Seuraavaksi suurimmat tukimuodot ovat muut kehittämistoimenpiteet, valtuuden osoitus Finnveralle ja tuotteiden ja tuotantomenetelmien kehittäminen, kukin noin 10%:n osuudella myönnetyistä avustuksista. 42

43 Kuvio 13. Finnveran rahoitusosuus on euromääräisesti pieni, mutta hankkeiden lukumäärällä mitattuna suuri: vuoden 2010 loppuun mennessä sidotusta EAKR- ja valtion rahoituksesta on Etelä-Suomen toimenpideohjelmassa vain 2,6% kohdistunut rahoitusmuotoon 02 Tuki (laina, korkotuki, takaus) kohdistunut. Kaikista rahoitetuista 1488 hankkeesta 57% eli 853 kappaletta on ollut Finnveran lainaja takauspäätöksiä. Myönnetty tuki jakautui useille eri toimialoille ja toimialapainotukset vaihtelevat hieman maakunnan tuotantorakenteen mukaan. Koko Etelä-Suomen tasolla jätteen keruu, käsittely ja loppusijoitus on toimialoista viime vuosina nostanut asemaansa ja oli vuonna 2010 viidenneksi suurin toimiala, johon TL 1:n rahoitusta kohdennettiin. Kymmenen eniten avustuksia saanutta toimialaa mennessä koko Etelä-Suomessa ovat: 1. Metallituotteiden valmistus 2. Muiden koneiden ja laitteiden valmistus 3. Rahoituspalvelut 4. Sahatavaran sekä puu- ja korkkituotteiden valmistus 5. Jätteen keruu, käsittely ja loppusijoitus 6. Tukkukauppa 7. Kumi- ja muovituotteiden valmistus 8. Muiden ei-metallisten mineraalituotteiden valmistus 9. Elintarvikkeiden valmistus 10. Juomien valmistus 43

44 Etelä-Suomessa yrityksen kehittämisavustuksia ei ole myönnetty lainkaan suurille yrityksille. Mikroja pienyritysten osuus toimintalinjalla 1 vuoden 2010 loppuun mennessä myönnetyistä yrityksen kehittämisavustuksista on noin 75%. Taulukko 6. EAKR-varoista myönnetty yrityksen kehittämisavustus yrityskoon mukaan EU-ohjelma/ Toimintalinja/ Maakunta Hanke kpl Avustus (EAKR+valtio) euro Etelä-Suomi Toimintalinja Keskisuuri Mikro Pieni Tuntematon Kunta/kunnan omistama kiinteistöyhtiö Taulukko 7. Toimintalinja 1, määrälliset tavoitteet. Toimintalinja 1 Tavoite Toteutunut Uudet yritykset (kpl) Uudet työpaikat Yhteensä Miehet Naiset Yhteensä Miehet Naiset 805 kpl 600 kpl 205 kpl 644 kpl 394 kpl 250 kpl 3000 kpl 2000 kpl 1000 kpl 2420 kpl 1654 kpl 766 kpl Uudet tutkimus-/t&ktyöpaikat 90 kpl 77 kpl T&K toiminnan määrä ( / TL:n EU-rahoituksesta milj. ja %) 4,0 milj. 12,4 % 17 % 77 kpl Tasa-arvohankkeet ( /TL:n EU-rahoituksesta milj. ja %) 7,6 milj. 23,5 % 23,1 % 130 kpl Ympäristöpositiiviset hankkeet ( /TL:n EUrahoituksesta milj. ja %) 4,0 milj. 12,4 % 37,6% 165 kpl Julkisen tutkimuksen hankkeisiin osallistuvien yritysten lukumäärä 125 kpl X kpl hankkeita 2 Edellä olevassa taulukossa uusien yritysten ja työpaikkojen toteutumatiedoissa on huomioitu Eura2007-järjestelmässä raportoidut seurantatiedot, TUKI2000-järjestelmän loppuunmaksettujen 44

45 hankkeiden tiedot ja Finnveran sidontavaiheen tiedot. Merkillepantavaa on, että toimintalinjalla 1 uusista yrityksistä 88% ja työpaikoista 46% on syntynyt Finnveran tuella. Käytännössä yritys ja yrittäjä ovat usein saaneet myös muuta EU- tai kansallista tukea yrityksen perustamis- tai kasvuvaiheessa, mutta syntyvät työpaikat ja yritykset realisoituvat konkreettisesti vasta Finnveran lainan tai takauksen myötä. Näin ollen suuri osa syntyvistä yrityksistä ja työpaikoista kirjautuu Finnveran tuloksiin, vaikka käytännössä prosessia on suoraan tai epäsuorasti tuettu myös muilla instrumenteilla. Kääntäen voisi sanoa, että onnistuneilla alueellisilla kehittämishankkeilla ja yritysten toimintaympäristön kehittämishankkeilla parhaimmillaan syötetään yrittäjiä ja yrityksiä Finnveran asiakkaiksi ja näin vahvistetaan yritysten kasvua ja uusien yritysten perustantaa alueella. Esimerkkihankkeet Suurin yksittäinen vuonna 2010 rahoitettu hanke toimintalinjalla 1 oli Lappeenrannan kaupungin monitoimihalli-hanke: Nimi: Monitoimihalli Hallinnoija: Lappeenrannan kaupunki Koodi: A Toimintalinja: 1 Toteutusaika: Kuvaus: Hankkeen tarkoituksena on toteuttaa Saimaan Kylpyläkiinteistöt Oy:n kylpylähotellihankkeen yhteydessä Lappeenrannan kaupungin omistukseen tuleva monitoimihalli, jonka kustannusarvio on euroa ja bruttopinta-ala m2. Sopimuksen mukaan kylpylähotelliyhtiö ja kaupunki omistavat kiinteistön. Toinen esimerkki kuvaa myös suurta, mutta toimintalinjan 1 valtavirrasta poikkeavaa hanketta: Nimi: DigiService Digitaalisten palvelujen ja tuotteiden kehittäminen Hallinnoija: Cursor Oy Koodi: A31182 Toimintalinja: 1 Toteutusaika: Kuvaus: Projektia ohjaavana tarpeena on sähköisen asioinnin kehittäminen. Jotta Kymenlaakson digitaalisen liiketoiminnan yritykset olisivat valmiina palvelemaan prosessejaan ja palvelujaan sähköistäviä tahoja Suomessa ja ulkomailla, on yhtiöiden tuotteet ja palvelut kehitettävä tarpeita vastaaviksi yhteistyössä paikallisten tahojen kanssa. Jotta hankkeen tavoite onnistuu, on käytännön toimenpiteissä merkittävä määrä myös pilottikohteiden prosessien kehittämistä, suunnittelua ja määrittelyä sekä lopulta valitun tuotteen/palvelun käyttöönotto ja jälkiarviointi sekä jatkokehitys TL 2 Innovaatiotoiminnan ja verkostoitumisen edistäminen sekä osaamisrakenteiden vahvistaminen Toimintalinjalla 2 rahoitusta on vuoden 2010 loppuun mennessä myönnetty 130 hankkeelle ja rahoitusta sidottu yhteensä 28,6 miljoonaa euroa (EAKR+valtio) eli sidottu on lähes 60% toimintalinjan julkisesta rahoituksesta. Maksettu oli mennessä 28,3% toimintalinjan koko ohjelmakauden julkisesta rahoituskehyksestä. Yksityisen rahoituksen osalta näyttää selvältä, että toimintalinjalle 2 asetettuun mittavaan tavoitteeseen ei tulla ohjelmakauden aikana pääsemään. 45

46 Taulukko 8. Toimintalinja 2 Hankkeita : 130 kpl Kunta ja muu julkinen Julkinen yhteensä EAKR+valtio Yksityinen Sidottu Maksettu Julkinen kehys Sidottu/ maksettu julk. kehyksestä (%) 59,2 % Yksityinen kehys Sidottu/ maksettu yks. kehyksestä (%) Sidottu ,2 % Maksettu ,3 % 3,1 % Uusia työpaikkoja on toimintalinjan 2 hankkeiden tuloksena syntynyt vuoden 2010 loppuun mennessä 558 kappaletta. Näistä 115 on ollut uusia T&K-työpaikkoja. Uusia yrityksiä toimintalinjalla 2 on syntynyt 49 kpl. Toimintalinjalle asetetut määrälliset tavoitteet tullaan ohjelmakauden aikana pääosin saavuttamaan. Ainoastaan tasa-arvohankkeiden osuus rahoituksesta laahaa jäljessä tavoitteesta. Merkittävää on, että T&K-hankkeiden ja ympäristöpositiivisten hankkeiden osuudet ovat huomattavasti tavoitetasoja korkeammat. Tämän voidaan arvioida olevan seurausta Etelä-Suomen EAKR-ohjelman valintakriteereiden myönteisestä ohjausvaikutuksesta. Taulukko 9. Toimintalinja 2, määrälliset tavoitteet. Toimintalinja 2 Tavoite Toteutunut Uudet yritykset (kpl) Uudet työpaikat Yhteensä Miehet Naiset Yhteensä Miehet Naiset 80 kpl 50 kpl 30 kpl 49 kpl 35 kpl 14 kpl 700 kpl 350 kpl 350 kpl 558 kpl 422 kpl 136 kpl Uudet tutkimus-/t&ktyöpaikat 165 kpl 115 kpl T&K toiminnan määrä ( / TL:n EU-rahoituksesta milj. ja %) 7,4 milj. 24,9 % 62,0 % 65 kpl Tasa-arvohankkeet ( /TL:n EU-rahoituksesta milj. ja %) 4,2 milj. 14,2 % 8,8 % 12 kpl Ympäristöpositiiviset hankkeet ( /TL:n EUrahoituksesta milj. ja %) 5,0 milj. 16,9 % 45,0 % 52 kpl Julkisen tutkimuksen hankkeisiin osallistuvien yritysten lukumäärä 300 kpl x kpl 29 hanketta 46

47 Toimintalinjan 2 rahoitusta on Etelä-Suomessa kohdistettu mm. seuraaviin teemoihin: 1) innovaatiopalveluiden ja soveltavan tutkimuksen tulosten siirto ja hyödyntäminen yrityksissä, 2) osaamisrakenteiden ja verkostoitumisen vahvistaminen, 3) yritysten alueellisen liiketoimintaympäristön kehittäminen ja 4) uusiutuvan energian ja bioenergian tutkimus. Keskeisinä toimijoina ovat olleet alueelliset osaamiskeskittymät, seudulliset kehittämisyhtiöt ja oppilaitokset. Tekes-rahoituksen käyttö toimintalinjalla 2 on koko alkuohjelmakauden ollut ennakoitua pienempää. Joissain maakunnissa (esim. Kymenlaakso) selittävänä tekijänä arvellaan olevan tiedekorkeakoulun puuttuminen maakunnasta. Toisaalta kansallista Tekes-rahoitus on hyvin käytettävissä ja valtaosa syntyvistä hankeaihioista ohjautuu Tekesin kansallisten rahoitusmuotojen piiriin. Monissa toimintalinjojen 2 ja 5 kehittämishankkeissa tuetaan ja kannustetaan lisäksi hankkeeseen osallistuvia yrityksiä Tekes-rahoituksen hankkimisessa (erillisenä hankkeena). Esimerkkihankkeet Suurin vuonna 2010 rahoitusta saanut hanke toimintalinjalla 2 oli Lahden tiede- ja yrityspuisto Oy:n ELITE 2 Elinkeino ja innovaatiopolitiikkaa tukevan tutkimustoiminnan vahvistaminen. Nimi: ELITE 2 Elinkeino ja innovaatiopolitiikkaa tukevan tutkimustoiminnan vahvistaminen Hallinnoija: Lahden tiede- ja yrityspuisto Oy Koodi: A31223 Toimintalinja: 2 Toteutusaika: Kuvaus: Projekti on sateenvarjohanke viiden Lahden alueen kilpailukyky- ja elinkeinostrategian kannalta keskeisten kärkialojen yliopistotasoisen osaamisen vahvistamiseksi Lahden alueella. Hankkeessa resursoidaan viiden Lahden alueen elinkeinostrategian toteutuksen kannalta keskeisen professuurin sekä niiden ympärille rakentuvien tutkimusryhmien toiminta alueella. Professuurit ovat ympäristöbiotekniikka, Helsingin yliopisto innovaatiojärjestelmät, Lappeenrannan teknillinen yliopisto jätehuoltotekniikka, Aalto-yliopisto/Teknillinen korkeakoulu muotoilu, erityisesti kansainvälinen tuotekehitys, Aalto-yliopisto/Taideteollinen korkeakoulu muotoilu, erityisesti muotoilun uudet sovellusalat, Aalto-yliopisto/Taideteollinen korkeakoulu Nimi: Erotusmateriaalien karakterisoinnin tutkimuslaboratorio Hallinnoija: Lappeenrannan teknillinen yliopisto Koodi: A31437 Toimintalinja: 2 Toteutusaika: Kuvaus: Hankkeessa tutkitaan teollisissa erotusoperaatioissa käytettävien erotusmateriaalien ominaisuuksia. Näin alueelle luodaan tieteellistä osaamista, jonka tulokset julkaistaan kansainvälisissä tieteellisissä julkaisuissa ja konferensseissa. Tutkittavat erotusmenetelmät ovat luonteeltaan geneerisiä ja niitä voidaan käyttää teollisissa prosesseissa esim. kemiallisessa metsä-, elintarvike-, kemian, lääke- ja metallurgisessa teollisuudessa sekä raakaveden ja jäteveden käsittelyssä. 47

48 4.1.3 TL 3 Alueiden saavutettavuuden ja toimintaympäristöjen parantaminen Taulukko 10. Toimintalinja 3 Hankkeita : 123 kpl Kunta ja muu julkinen Julkinen yhteensä EAKR+valtio Yksityinen Sidottu Maksettu Julkinen kehys Sidottu/ maksettu julk. kehyksestä (%) 46,8 % Yksityinen kehys Sidottu/ maksettu yks. kehyksestä (%) 12,8 % Sidottu Maksettu ,6 % 6,3 % Toimintalinjalla 3 rahoitusta on vuoden 2010 loppuun mennessä myönnetty 123 hankkeelle ja rahoitusta sidottu yhteensä 19,7 miljoonaa euroa (EAKR+valtio) ja sidottu on 46,8% toimintalinjan julkisesta rahoituksesta. Maksettu oli mennessä 18,6% toimintalinjan koko ohjelmakauden EAKR-kehyksestä. Myös tällä toimintalinjalla tavoitteeksi asetetun yksityisen rahoituksen kertyminen näyttää epätodennäköiseltä. Toteutetut hankkeet ovat olleet pääosin kuntien tai kunnallisten yhtiöiden tai oppilaitosten toteuttamia ja ne toteutetaan julkisella rahoituksella. Taulukko 11. Toimintalinja 3, määrälliset tavoitteet. Tavoite Toteutunut Toimintalinja 3 Yhteensä Yhteensä % Hyvinvointipalveluiden uudet toimintamallit tai ratkaisut (milj. ja %) 7,2 milj. 25,2 % 3,6 milj. 18,3 Uudet logistiset tai ympäristön parantamiseen liittyvät suunnitelmat tai ratkaisut (milj. ja %) 11,5 milj. 40,2 % 10,6 milj. 53,9 Tasa-arvohankkeet ( /TL:n EU-rahoituksesta milj. ja %) 4,2 milj. 14,3 % 3,1 milj. 16,0 Ympäristöpositiiviset hankkeet ( /TL:n EUrahoituksesta milj. ja %) 10,0 milj. 33,9 % 9,6 milj. 48,9 Toimintalinjan 3 rahoitus on kohdennettu alueen ja elinympäristön vetovoimaisuuden ja saavutettavuuden parantamiseen. Käytännössä hankkeet voidaan sijoittaa pääosin kolmen otsikon alle: luonto- ja kulttuurikohteiden matkailu- ja virkistyskäytön edistäminen 48

49 ilmastonmuutoksen hillitseminen alue- ja paikallistasolla kehittyvät julkiset (hyvinvointi-)palvelut Lisäksi toimintalinjalla on rahoitettu joitakin yksittäisiä alueiden saavutettavuutta edistäviä investointihankkeita. Näiden hankkeiden määrä näyttäisi jonkin verran lisääntyneen (erityisesti Varsinais-Suomessa) vuonna 2010 eli sen jälkeen, kun seurantakomitea joulukuussa 2009 päätti lisätä pienimuotoiset infrastruktuuri-investoinnit tuettavan toiminnan joukkoon. Etelä-Suomen rannikolla toimintalinjan 3 rahoitusta kohdistuu haasteellisille saaristoasetuksen mukaisille alueille. Alue käsittää saaristo-osia Itä-Uudellamaalla, Uudellamaalla ja Varsinais- Suomessa. Hankkeet eivät tue kovin voimakkaasti Lissabonin strategiaa, mutta ovat hyvinkin EU:n Itämeri-strategian mukaisia. Saariston haasteena on elinkeinorakenteen säilyminen ja monipuolistaminen. Toimintalinjan toteutuksen tavoitteena on mm. matkailuelinkeinon ja sitä tukien muiden elinkeinojen kehittäminen sekä logististen yhteyksien ml. tietoliikenneyhteyksien parantaminen saaristossa. Esimerkkihankkeet Nimi: Paikallisilla teoilla ilmastonmuutoksen hillintään Hallinnoija: Päijät-Hämeen koulutuskonserni/lahden ammattikorkeakoulu Koodi: A30717 Toimintalinja: 3 Toteutusaika: Kuvaus: Hankkeen tavoitteena on selvittää ja sopia alueelliset konkreettiset keinot ilmastonmuutoksen hillintään. Hankkeessa tehdään Lahden seudullinen ilmastoohjelma , jonka tavoitteeseen ja toimiin hankkeen osapuolet sitoutuvat. Ohjelmassa keskitytään niihin ilmastonmuutosta hillitseviin toimiin, jotka ovat kuntien päätäntävallassa. Nimi: Utvecklande av Näsby gästhamn Hallinnoija: Väståbolands stad Koodi: A31153 Toimintalinja: 3 Toteutusaika: Kuvaus: Målet med projektet är att återuppbygga de fastigheter i Näsby gästhamn som i dag försetts med användingsförbud eftersom de är mögelskadade. Man kommer att bygga upp nya fastigheter som fyller dagens krav samt bygga en ny, förlängd kaj, förlänga gästhamnsbryggan samt muddra hamnbassängen. Åtgärderna innebär både planering samt förverkligande. Förväntat projektresultat är att man skall kunna bygga upp en kvalitativ gästhamn som kan tjäna både näringslivet och turismen i Houtskär flera år framöver TL 4 Suurten kaupunkiseutujen kehittäminen Kaupunkiulottuvuus on sisällytetty Etelä-Suomen EAKR-ohjelmaan omana toimintalinjanaan (TL 4) ja sen toimet on kohdennettu pääkaupunkiseudulle ja Turun seudulle. Kehittämistoimissa keskitytään näiden seutujen kilpailukyvyn edistämiseen ja kaupunkien erityishaasteiden ratkaisemiseen. Näitä haasteita ovat pääkapunkiseudulla mm. viihtyisän ja turvallisen kaupunkiympäristön luominen ja sosiaalisen koheesion edistäminen sekä Turun seudulla mm. monipuolisen kaupunkikeskustan ja elävän kaupunkikulttuurin edistäminen. Toimintalinjalla 4 rahoitusta on vuoden 2010 loppuun mennessä myönnetty 19 hankkeelle, joista pääkaupunkiseudulla 12 hanketta ja Turun seudulla 7 hanketta. Rahoitusta sidottu yhteensä 6,7 49

50 miljoonaa euroa (EAKR+valtio) eli yhteensä jo 65,7% toimintalinjan julkisesta rahoituksesta. Toimintalinja 4 on tällä sidonta-asteella parhaiten edistynyt toimintalinja, mutta sen volyymi on kokonaisuutena ottaen pieni, vain 5% ohjelman julkisesta rahoituskehyksestä. Taulukko 12. Toimintalinja 4 Hankkeita : 19 kpl Kunta ja muu julkinen Julkinen yhteensä EAKR+valtio Yksityinen Sidottu Maksettu Julkinen kehys Sidottu/ maksettu julk. kehyksestä (%) 65,7 % Yksityinen kehys Sidottu/ maksettu yks. kehyksestä (%) 10,0 % Sidottu Maksettu ,8 % 1,7 % Taulukko 13. Toimintalinja 4, määrälliset tavoitteet. Tavoite Toteutunut Toimintalinja 4 Yhteensä Yhteensä Hyvinvointipalveluhankkeet (kpl) 3 kpl 2 kpl Alueen vetovoimahankkeet (kpl) 3 kpl Yhteisöllisyyttä edistävät hankkeet (kpl) 4 kpl 16 kpl Tasa-arvohankkeet ( /TL:n EU-rahoituksesta milj. ja %) 1,4 milj. 20,0 % 49,4 % Ympäristöpositiiviset hankkeet ( /TL:n EUrahoituksesta milj. ja %) 1,6 milj. 23,4 % 50,2 % Pääkaupunkiseutu Toimintalinjalla 4 on tähän mennessä pääkaupunkiseudulla rahoitusta myönnetty 12 hankkeelle. Vuonna 2010 rahoitettiin vain yksi uusi hanke ja sen rahoittajana oli Uudenmaan liitto. Vuonna 2009 rahoitetut kuusi uutta hanketta saivat päätökset vasta loppuvuonna 2009, joten niiden käynnistyminen ajoittui tosiasiassa alkuvuoteen Vuonna 2009 rahoitetut uudet hankkeet olivat: KUKKO 2012 (UUS) 50

51 Löydä Nuuksio (UUS) Metropolialueen temaattisten innovaatioympäristöjen yhteinen kehittämisohjelma METIKO (UML) Pääkaupunkiseudun matkailumarkkinoinnin kehittämishanke (UML) Kansalaisnavigointia metropolissa (ESLH) Kaaleet kouluun (ESLH). Vuonna 2010 rahoituspäätöksen sai pääkaupunkiseudulla yksi hanke: Nimi: Liikkuvan Arjen Design Hallinnoija: Metropolia ammattikorkeakoulu Oy Koodi: A31485 Toimintalinja: 4 Toteutusaika: Kuvaus: Liikkuvan Arjen Design hankkeessa toteutetaan pääkaupunkiseudulla joukkoliikenteen, pyöräilyn ja jalankulun ympärille rakentuvaa muotoiluvetoista, käyttäjälähtöistä kehitystoimintaa, jossa ideoiden, konseptoiden ja elävöittäen tuotetaan tietoa ja kokemuksia parempaa ympäristöä tukevista liikkuvan arjen ratkaisuista. Hankkeessa hyödynnetään WDC Helsinki 2012 ajattelua muotoilusta kulttuurisen, taloudellisen ja sosiaalisen kehityksen moottorina ja innovaatioiden edistäjänä. Tavoitteena on myötävaikuttaa kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen kulkumuoto-osuuden kasvuun huomioiden suunnittelussa käyttäjälähtöisyyden ja turvallisuuden. Turun seutu Turun seudun kehittäminen on kulminoitunut muutaman suureen hankkeeseen, Ihmiselle parempi keskusta -hankkeen avulla on Turun Vanhan Suurtorin alueella voitu toteuttaa arkeologisia kaivauksia, liikennejärjestelyjä, vihertöitä ja myöhemmin 2013 valmistuu Pennisilta Aurajoen yli. Turun keskustan kehitykseen merkittävästi vaikuttava hanke on lisäksi Fortuna -korttelin suunnittelu ja valmistuminen käsityö- ja kädentaidonkortteliksi. Esimerkkihanke Nimi: Fortuna-korttelin Hallinnoija: Turun Seudun Kehittämiskeskus Koodi: A31157 Toimintalinja: 4 Toteutusaika: Kuvaus: Fortuna-kortteli, josta aiemmin on käytetty nimeä keskuskortteli tai hallintokortteli, on historiallisesti, kaupunkikuvallisesti ja rakennustaiteellisesti erittäin arvokas. Hyvin säilyneine pihapiireineen sen historiallinen kertovuus on vertaansa vailla. Fortunakorttelin kehittämishankkeen kautta Turun kaupunki haluaa elävöittää Turun keskustaa ja tarjota sekä asukkaille että matkailijoille mahdollisuuden viihtyä, viettää vapaa-aikaa, tehdä ostoksia ja tutustua erilaiseen kulttuuritarjontaan helposti ja elämyksien kautta. Kortteliin suunniteltu kauppakeskus tarjoaa näyteikkunan nimekkäisiin kansainvälisiin, suomalaisiin ja erityisesti Turun seudun käsityön ja designin alan yrityksiin, tuotteisiin ja palveluihin. Fortuna-korttelin kehittämishankkeen ensimmäisessä vaiheessa tehdään kehittämissuunnitelma koko korttelin tulevaisuuden kehittämisestä. Näiden kahden vuoden jälkeen hankkeen tuloksena on valmis kehittämissuunnitelma, rakennusten korjausuunnitelmat, kauppakeskuksen liiketoimintamalli. Hankkeen jälkeen suurin osa kauppakeskukseen tulevista yrityksistä on tiedossa ja yhteistyötä on jo harjoiteltu 2011 kulttuuripääkaupunkivuotena järjestetyissä myyntitapahtumissa. Korttelia on markkinoitu aktiivisesti 2011 kulttuuripääkaupunkivuoden yhteydessä ja korttelissa on 51

52 järjestetty useita kulttuuripääkaupunkivuoden tapahtumia. Samalla korttelin tunnettuus paikallisesti, alueellisesti, valtakunnallisesti ja kansainvälisesti on kasvanut TL 5 Toimenpiteiden temaattinen kehittäminen Ylimaakunnallinen toimintamalli Etelä-Suomen EAKR -ohjelmassa toimenpiteiden temaattinen keskittäminen on valittu toteutettavaksi omana toimintalinjanaan ja temaattisella keskittämisellä pyritään kehittämään alueen osaamiskeskittymiä laajoilla ylimaakunnallisilla hankekokonaisuuksilla. Ohjelma-asiakirjan mukaisesti temaattisen osion hallinnointi on keskitetty Päijät-Hämeen liittoon, maakuntien yhteiseen EU-yksikköön, joka aloitti toimintansa ohjelmakauden alussa vuonna Teemaosion hankehaut toteutetaan kaksivaiheisena: ensin ideahakuvaihe ja sen jälkeen varsinainen hakuaika. Avoimeen hakuun liittyen EU-yksikkö järjestää ennen ideahakua infotilaisuuksia eri puolilla Etelä-Suomea. Ideahaun päätyttyä siihen osallistuneille tahoille järjestetään teemakohtaiset verkostoitumistilaisuudet. Verkostoitumistilaisuuksien tarkoituksena on saattaa saapuneet hankeideat kaikkien ideahakuun osallistuneiden tietoon, verkottaa hanketoimijoita ja -ideoita keskenään ja saada varsinaiseen hakuun parempia ja laajempia ylimaakunnallisia hankekokonaisuuksia. Verkostoitumistilaisuuksista alkaa varsinainen hakuaika, jonka puitteissa hakijoiden tulee tehdä virallinen hankehakemus Eura2007-järjestelmässä. Saapuneet hankehakemukset käsitellään kaikkien maakuntien yhteistyöryhmien sihteeristöissä sekä Etelä-Suomen EAKR-ohjelman koordinaatiotyöryhmässä, jossa maakunnat ja ELY-keskukset ovat edustettuina. Rahoitettavat hankkeet valitsee Etelä-Suomen EAKR-ohjelman ohjauskomitea, joka koostuu maakuntahallitusten puheenjohtajista ja maakuntajohtajista. Juridiset rahoituspäätökset hankkeille tekee Päijät-Hämeen liitto ja hankkeiden hallinnointi (ml. maksatukset) hoidetaan keskitetysti Päijät-Hämeen liiton EU-yksikössä. Rahoituksen toteutuminen Taulukko 14. Toimintalinja 5 Hankkeita : 31 kpl Sidottu Maksettu Kunta ja muu Julkinen EAKR+valtio julkinen yhteensä Yksityinen Julkinen kehys Sidottu/ maksettu julk. kehyksestä (%) 52 Yksityinen kehys Sidottu/ maksettu yks. kehyksestä (%) Sidottu ,2 % 18,9 % Maksettu ,1 % 1,6 %

53 Toimintalinjalla 5 rahoitusta on vuoden 2010 loppuun mennessä myönnetty 31 hankkeelle ja toimintalinjan julkisesta rahoituskehyksestä on sidottu yhteensä noin 39%. Hakukierrokset ja teemat 2010 Etelä-Suomen EAKR-ohjelman teemaosiossa oli mennessä käynnistetty viisi hakukierrosta, joiden teemoja ovat Etelä-Suomen maakuntien yhteistyöryhmien päätösten mukaisesti olleet Ympäristöteknologia ja osaaminen sekä ympäristöystävälliset palvelukonseptit Meriklusteri Hyvinvointi Digitaaliset sisällöt ja sähköiset palvelut Metsäteollisuusklusteri Logistiikka Innovatiiviset metallituotteet Muotoilu ja muut luovat toimialat Innovatiiviset julkiset hankinnat Kansainvälinen yhteistyö ja verkostoituminen Huipputeknologinen osaaminen Etelä-Suomessa Matkailun kehittämiskonseptit Elintarvikeala ja elintarviketurvallisuus Hankeideoita on viidellä toteutetulla hakukierroksella saatu yhteensä 436 kpl. Varsinaisia hankehakemuksia teemahakuihin on vuoden 2010 loppuun mennessä eli neljällä ensimmäisellä hakukierroksella jätetty 86 kpl ja rahoitettavaksi on valittu 34 ylimaakunnallista teemahanketta. Vuosien 2009 ja 2010 hakukierroksilla hakemusmäärät jäivät selvästi aiemmasta. Tähän vaikutti erityisesti Suomen ja kansainvälisen talouden taantuma, jonka seurauksena hakijoilla oli suuria vaikeuksia kunnallisen ja yksityisen rahoituksen kokoamisessa hankkeille. Kevään 2011 hakukierroksella on nähtävissä selvää nousua sekä hankeideoiden määrässä että varsinaisten hakemusten osalta päättyneeseen avoimeen hakuun saapui 31 hankehakemusta. Taulukko 15. Toimintalinja 5 hakukierrokset. Hakukierros Hanke-ideoita kpl Hakemuksia kpl Rahoitettavat hankkeet kpl 1. syksy kevät kevät kevät kevät Yhteensä Vuoden 2010 hakukierroksella (4. hakukierros) teemoina olivat 1) Ympäristöteknologia ja ympäristöystävälliset palvelukonseptit, 2) Innovatiiviset julkiset hankinnat ja 3) Kansainvälinen yhteistyö ja verkostoituminen. Teemoista hakijoita kiinnosti ideatasolla eniten ympäristöteknologia ja 53

54 ympäristöystävälliset palvelukonseptit (27 hankeideaa eli 40% kaikista esitetyistä ideoista), mutta lähes yhtä mittavasti kansainvälinen yhteistyö ja verkostoituminen (25 hankeideaa). Sama suuntaus näkyi varsinaisissa hakemuksissa, joista kuusi liittyi ympäristöteknologiaan, viisi kansainväliseen yhteistyöhön ja vain kaksi innovatiivisiin julkisiin hankintoihin. Vuoden 2010 hakukierrosta voidaan pitää hieman vaisuna: kohtuullisen runsaasta hankeideoiden määrästä huolimatta varsinaisia hakemuksia saapui vain 13 kappaletta. Tähän suurimpana syynä oli talouden taantuma ja siitä johtuneet vaikeudet hankkeiden kunta- ja yksityisen rahoituksen kokoamisessa. Lisäksi innovatiiviset julkiset hankinnat oli teemana sisällöllisesti melko vaikea ja sen tarjoamia mahdollisuuksia oli viestinnällisesti hankala selittää hakijoille avautuvalla tavalla. Kaikki valitut kahdeksan hanketta saatiin kuitenkin alkamaan lähestulkoon suunnitelmien mukaisella rahoituksella ja pääosin syksyn 2010 aikana. Syksyllä 2010 käynnistetty viides hakukierros osoitti selvää elpymistä taantuman jälkeen ja hankeideoita tuli joulukuussa päättyneeseen ideavaiheeseen 93 kappaletta. Teemaosio tukee Etelä-Suomen osaamiskärkiä Etelä-Suomen EAKR-ohjelman ja toimintalinjan 5 päätavoite on vahvistaa Etelä-Suomen osaamiskärkiä sekä tukea eteläsuomalaisten osaamiskeskittymien verkostoitumista keskenään, kansallisesti ja kansainvälisesti. Vuosina teemoista selvästi eniten tukea on saanut ympäristöosaaminen ja -teknologia sekä suomalaisen clean tech-klusterin kehittäminen. Siihen on kohdistettu noin 8 miljoonaa euroa EAKR- ja valtion rahoitusta eli lähes 23% toimintalinjalla 5 myönnetystä rahoituksesta. Innovatiiviset metallituotteet, hyvinvointi ja metsäklusteri ovat ympäristöteknologian jälkeen seuraavaksi eniten rahoitusta keränneet teemat, kukin hieman vajaan 5 miljoonan euron osuudella. Kuvio

55 Useilla toimintalinjan 5 teemoilla ja hankkeilla on läheinen kytkentä kansalliseen osaamiskeskusohjelmaan. Toimintalinja 5 tarjoaa OSKE-toimijoille ainutlaatuisen mahdollisuuden toteuttaa ylimaakunnallisia hankkeita koko Etelä-Suomen alueella. Vahvaa yhteistyötä tehdään erityisesti seuraavien OSKEn osaamisalojen kanssa Ympäristöteknologia Älykkäät koneet Meriklusteri Uusiutuva metsäteollisuus Asuminen Digitaaliset sisällöt ja monissa hankkeissa liikutaan mielenkiintoisilla osaamisalojen rajapinnoilla (esim. uusiutuva metsäteollisuus puurakentaminen asuminen) luoden laajoja yhteistyöverkostoja. Osaamiskeskusohjelman toimijat toteuttavat TL 5:n hankkeita verkostoituneesti keskenään Etelä- Suomen alueella yhdessä muiden toimijoiden kuten yliopistojen, ammattikorkeakoulujen ja kuntien - kanssa. Näin OSKE-verkostot ja osaaminen leviävät tehokkaammin koko Etelä-Suomen hyödyksi. Temaattinen lähestymistapa toteuttaa Lissabonin strategiaa eli tukee pitkäjänteisesti työllisyyttä ja kilpailukykyä Etelä-Suomessa. Teemaosiossa vuoden 2010 loppuun mennessä sidotusta EAKR- ja valtion rahoituksesta 88% kohdistuu Lissabonin strategiaa tukeviin menoluokkiin. Toimintalinjalla 5 rahoitetut hankkeet ovat linjassa myös Eurooppa 2020-strategian kanssa yhdistäen erityisesti osaamisperusteisen talouden (älykäs kasvu) kestävän kasvun painotuksiin. Vuoden 2010 loppuun mennessä toimintalinjalla 5 sidotusta rahoituksesta 48,2% kohdistui ohjelman ns. haasteellisimmille alueille. Maakunnittain myönnetty rahoitus jakautui seuraavasti: Taulukko 16. Toimintalinjan 5 sidonnat ja varaukset maakunnittain. % Etelä-Karjala ,8 Itä-Uusimaa ,2 Häme ,4 Kymenlaakso ,0 Päijät-Häme ,6 Uusimaa ,3 Varsinais-Suomi ,6 Yhteensä ,0 Indikaattoritietojen perusteella toimintalinjan 5 hankkeista 50,6 % on ympäristöpositiivisia, jota voidaan pitää erittäin hyvänä lukuna. Toimintalinjan 5 hankkeiden horisontaalisten painotusten osalta merkittävimmin konkretisoituu kansainvälisen, kansallisen, alueellisen ja/tai paikallisen tason kumppanuus. 55

56 Taulukko 17. Toimintalinja 5, määrälliset tavoitteet. Tavoite Toteutunut Toimintalinja 5 Yhteensä Miehet Naiset Yhteensä Miehet Naiset Uudet yritykset (kpl) 35 kpl 23 kpl 12 kpl 13 kp kpl 7 kpl 6 kpl Uudet työpaikat 150 kpl 75 kpl 75 kpl 20 kpl 13 kpl 7 kpl Uudet tutkimus-/t&k-työpaikat (tavoite htv/tot.kpl) 35 kpl 8 kpl T&K toiminnan määrä ( / TL:n EUrahoituksesta milj. ja %) 10,0 milj. 29,3 % 43,2% Tasa-arvohankkeet ( /TL:n EUrahoituksesta milj. ja %) 8,0 milj. 23,4 % 5,9% Ympäristöpositiiviset hankkeet ( /TL:n EU-rahoituksesta milj. ja %) 5,0 milj. 14,6 % 50,6 % Julkisen tutkimuksen hankkeisiin osallistuvien yritysten lukumäärä (kpl) 350 kpl 7 hanketta 4.2 Ydinindikaattoreiden toteutuminen Etelä-Suomen EAKR-toimenpideohjelman ydinindikaattoreiksi on ohjelma-asiakirjassa määritelty: uudet yritykset uudet työpaikat T&K-toiminnan määrä uudet tutkimus/t&k-työpaikat Lissabonin strategian mukaiset hankkeet tasa-arvohankkeet ympäristöpositiiviset hankkeet Syntyneiden uusien työpaikkojen osalta ohjelma näyttää toteutuvan hyvin etupainotteisesti. Jo tässä vaiheessa ohjelmakautta tavoitteesta on saavutettu 73% ja jo nyt voidaan arvioida, että ohjelmakauden tavoitetaso tullaan ylittämään. Ylivoimaisesti suurin osa uusista työpaikoista on syntynyt toimintalinjalla 1, joka on saavuttanut tavoitteensa jo 80-prosenttisesti. Tämä johtunee siitä, että toiminnan/rahoituksen luonne toimintalinjassa 1 tukee nopeaa ja välitöntä työpaikkojen syntyä, joka on helposti todennettavissa hankkeen päättyessä. Muiden toimintalinjojen (tl 2-5) osalta rahoitettava toiminta on yleensä luonteeltaan sellaista, että se synnyttää uusia työpaikkoja vasta viiveellä, joten toteutumalukujen voidaan arvioida tässä vaiheessa ohjelmakautta olevan kohtuullisella tasolla. Erityisesti toimintalinjalla 2 uusia työpaikkoja on raportoitu tässä vaiheessa ohjelmakautta jopa ennakoitua enemmän. Syksyllä 2008 alkaneen kansainvälisen talouskriisin aiheuttaman taantuman vuoksi uusien työpaikkojen luominen on tavoitteena entistä haasteellisempi ja siksi monet hankkeet eivät ole saavuttaneet niille asetettuja tavoitteita uusien työpaikkojen luomisessa. Asiaa pitäisikin voida tarkastella myös toimintojen 56

57 tehostumisen näkökulmasta tai siitä näkökulmasta, että ensisijaisena tavoitteena olisi turvata olemassa olevat työpaikat. Kuvio 15. Uusien työpaikkojen tavoite ja toteuma Etelä-Suomen alueella Sekä uusien työpaikkojen että yritysten toteutumatiedoissa on huomioitu Eura2007-järjestelmässä raportoidut seurantatiedot, TUKI2000-järjestelmän loppuunmaksettujen hankkeiden tiedot ja Finnveran sidontavaiheen tiedot. Merkillepantavaa on, että ohjelman avulla syntyneestä yli 3000 työpaikasta noin 1100 on syntynyt Finnveran tuella, mutta Finnveran rahoitusosuus on vain 2,6%. Syntyneistä yli 720 yrityksestä 566 on syntynyt Finnveran tuella. Käytännössä yritys ja yrittäjä ovat usein saaneet myös muuta EU- tai kansallista tukea yrityksen perustamis- tai kasvuvaiheessa, mutta syntyvät työpaikat ja yritykset realisoituvat konkreettisesti vasta Finnveran lainan tai takauksen myötä. Näin ollen suuri osa syntyvistä yrityksistä (ja työpaikoista) kirjautuu Finnveran tuloksiin, vaikka käytännössä prosessia on suoraan tai epäsuorasti tuettu myös muilla instrumenteilla. Kääntäen voisi sanoa, että onnistuneilla alueellisilla kehittämishankkeilla ja yritysten toimintaympäristön kehittämishankkeilla parhaimmillaan syötetään yrittäjiä ja yrityksiä Finnveran asiakkaiksi ja näin vahvistetaan yritysten kasvua ja uusien yritysten perustantaa alueella. Myös syntyneiden uusien yritysten osalta toimintalinja 1 on edistynyt selvästi parhaiten: koko ohjelmassa syntyneistä 723 uudesta yrityksestä 644 on syntynyt toimintalinjan 1 rahoituksella. Muiden toimintalinjojen osalta tavoitetasotkin ovat pieniä, joten tavoitteet tultanee ohjelmakauden aikana saavuttamaan. Kokonaisuutena voidaan kuitenkin arvioida, että koko ohjelman tavoite (920 uutta yritystä) tullaan saavuttamaan ja ylittämään ohjelmakauden aikana. 57

58 Kuvio 16. Uusien yritysten tavoite ja toteuma Etelä-Suomen alueella Syntyneet T&K-työpaikat indikaattorin osalta ohjelma kokonaisuutena etenee hyvin ja myös tältä osin tavoitteeseen tullaan ohjelmakauden aikana pääsemään. Positiivinen yllätys on toimintalinja 3, jolla on myös syntynyt T&K-työpaikkoja, vaikka sitä ei ole alun perin asetettu tavoitteeksi. Taulukko 18. Syntyneet T&K työpaikat mennessä. T&k -työpaikkoja yht. joista naisten t&k-työpaikkoja Tavoite EURA Tuki Yhteensä (%) Tavoite (%) EURA Tuki Yhteensä (%) =2+3 5=4/1 6 7=6/ =8+9 11=10/4 Etelä-Suomi TL ,6 % ,9 % TL ,7 % ,5 % TL ,6 % TL TL ,9 % ,0 % Yhteensä ,6 % ,2 % Lissabonin strategian toteutumista käsitellään seuraavassa luvussa 4.3. Tasa-arvohankkeista ja ympäristöpositiivisista hankkeista, niiden määristä ja rahoituksesta tiedot löytyvät luvusta

59 4.3 Lissabonin strategian toteutuminen Etelä-Suomen EAKR-ohjelman ohjelma-asiakirjassa tavoitteeksi on asetettu, että 80,5% rahoituksesta kohdistuisi yleisasetuksen (EY N:o 1083/2006) 9 artiklan 3. kohdan mukaisiin menoluokkiin eli kasvua ja työllisyyttä tukeviin toimiin. Vuoden 2010 loppuun mennessä sidotusta EAKR- ja valtion rahoituksesta 74,1% on kohdistunut kyseisiin menoluokkiin. Tilanne on vuosittain hieman parantunut: vuoden 2008 lopussa ns. Lissabonin strategiaa tukeviin menoluokkiin oli sidottu vain 68,6% EAKR-rahoituksesta ja vuoden 2009 lopussa 72,5%. Asiaan on kiinnitetty toistuvasti huomiota ja välittävät toimielimet ovat ottaneet Lissabonin strategian entistä paremmin huomioon rahoituksen suuntaamisessa. Ongelmana myös Etelä-Suomessa on pidetty sitä, etteivät matkailun kehittämistä tukevat (55 57) menoluokat kuulu Lissabonin strategiaa toteuttaviin menoluokkiin. Käytännössä näihin menoluokkiin kohdistuvilla hankkeilla toteutetaan sellaisia matkailun tukitoimia, joilla usein on aluetaloudellisesti merkittäviä myönteisiä työllisyysvaikutuksia. Pelkästään menoluokkaan 57 kohdistuu lähes 7,2 milj. euroa, joten matkailun sisällyttäminen Lissabonin strategian mukaisiin menoluokkiin nostaisi olennaisesti strategian toteuttamisen prosenttilukua. Hieman ongelmalliseksi näyttäisi ohjelmakauden edetessä muodostuvan myös rahoituksen pirstaloituminen lukuisiin pieniin menoluokkiin. Etelä-Suomessa on käytössä 47/86 menoluokkaa ja niistä 18 on sellaisia, joihin on kohdistunut vain hyvin vähän (0,1 0,5%) EAKR- ja valtion rahoitusta. Osittain kyse lienee luokittelutekniikasta, mutta osittain varmasti olisi tarpeen myös kirkastaa toimenpideohjelman strategiaa. Jos tarkastellaan menoluokkajakaumaa Eurooppa 2020 strategian valossa, voidaan sanoa, että Etelä-Suomen EAKR-toimenpideohjelma toteuttaa jo nykyisellään hyvin Eurooppa 2020-strategian tavoitteita, erityisesti älykkään ja kestävän kasvun prioriteettejä. Monissa hankkeissa, esimerkiksi toimintalinjoilla 2 ja 5, kehitetään uusia ympäristöystävällisiä teknologisia ratkaisuja eli älykäs ja kestävä kasvu kietoutuvat erottamattomasti toisiinsa. Rahoituksen kohdentumista menoluokittain käsitellään luvussa 5.2. Erityisesti yllämainittu menoluokan 57 ongelma näyttäytyy toimintalinjalla 3, jossa 32% rahoituksesta on kohdistunut tähän menoluokkaan. 4.4 Itämeri-strategian toteuttaminen Itämeren alueen strategian yhtenä keskeisenä lähtökohtana on ollut, että sen toteuttamiseksi ei luoda uusia rahoitusvälineitä, vaan sen avulla pyritään tehostamaan olemassa olevien rahoitusvälineiden toimintaa ja yhteensovitusta. Yhtenä keskeisenä rahoitusvälineenä pidetään Itämeren alueen jäsenmaissa olevia rakennerahastovaroja ja niiden käyttöä Itämeren alueen strategian tavoitteiden mukaiseen toimintaan. Suomen osuus kauden rakennerahastovaroista on kaikkiaan 1,7 miljardia euroa, jota voidaan osaltaan käyttää Itämeren alueen strategian mukaisiin toimiin toimenpideohjelmien määrittelemissä rajoissa. Näistä 120 miljoonaa euroa EAKR varoja on ohjattu alueellisen yhteistyön ohjelmiin ja loput alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoitteen mukaisiin ohjelmiin: noin 977 miljoonaa euroa alueellisiin EAKR toimenpideohjelmiin ja 615 miljoonaa euroa ESR toimenpideohjelmaan. Itämeren alueen hankkeiden seuranta rakennerahasto-ohjelmissa Itämeri-strategiaa ja sen toteutusta on käsitelty kaikkien EAKR -toimenpideohjelmien seurantakomiteoiden kokouksissa sekä keväällä että joulukuussa Kokouksissa seurantakomiteoille on esitetty ajankohtaiskatsaus strategian toteutusvaiheesta ja EAKR - 59

60 toimenpideohjelmissa rahoitettujen hankkeiden roolista strategian toteutuksessa. Myös ESR - seurantakomitean joulukuussa 2010 pidetyssä kokouksessa käsiteltiin Itämeri-strategiaa Suomessa EAKR -ohjelmia vastaavat tiedot Itämeri-strategiaa tukevista hankkeista on alusta pitäen kerätty myös ESR -ohjelman osalta. Riikassa 11. maaliskuuta 2010 järjestetyssä Itämeri-strategiaa käsittelevässä työkokouksessa oli esillä strategian toteutuksen käytännön seurantaan liittyvät ongelmat eri jäsenmaissa ja ohjelmissa. Saamansa palautteen pohjalta komissio valmisteli toimitetut täsmennetyt ohjeet hallintoviranomaisille strategiaa tukevien hankkeiden tunnistamiseksi (ns. reference document). Useimpien painopistealueiden osalta hankkeen edellytettiin nyt sisältävän kansainvälistä yhteistyötä voidakseen tulla luokitelluksi Itämeri-strategiaa tukevaksi. Suomen ohjelmissa siihen asti toteutetun hankkeiden korvamerkinnän näkökulmasta komission täsmennetyt ohjeet merkitsivät seurantajärjestelmän uudistamista. Tarvittavat muutostyöt toteutettiin sekä EURA 2007 että Tuki2000 seurantajärjestelmiin syksyllä Hallintoviranomainen lähetti välittäville toimielimille kirjeen, jossa ohjeistettiin viranomaisia uuden, painopistetasoisen seurannan käyttöönotossa. Samalla viranomaisia pyydettiin arvioimaan ja tarvittaessa kirjaamaan myös aikaisemmin rahoittamansa hankkeet painopisteittäin seurantajärjestelmään. Muutamaa viranomaista lukuun ottamatta tiedot saatiin pyydettyyn määräaikaan ( ) mennessä joten hallintoviranomaisella on nyt käytettävissään koko ohjelmakauden kattavat tiedot niistä EAKR- ja ESR -hankkeista, jotka rahoituspäätöksen tehneen välittävän toimielimen arvion perusteella tukevat jotain Itämeri-strategian 15 painopistealueesta komission voimassaolevien määritelmien mukaan. Itämeri-strategiaa tukevat hankkeet Etelä-Suomen EAKR-toimenpideohjelmassa Etelä-Suomen EAKR-toimenpideohjelmassa oli vuoden 2010 loppuun mennessä tunnistettu yhteensä 94 vähintään yhtä strategian painopistealueista tukevaa hanketta, mikä on lähes 10 % kaikista ohjelmassa rahoitetuista hankkeista (taulukko). Julkista rahoitusta ko. hankkeisiin oli sidottu 40,4 miljoonaa euroa, eli lähes neljännes kaikesta sidotusta julkisesta rahoituksesta. Viranomaisten arvion mukaan useimmat Itämeri-strategiaa tukevista hankkeista liittyvät strategian II pilariin (Itämeri taloudellisesti menestyvänä alueena). Painopistealueista merkittävimmät ovat A5 (Ilmastonmuutoksen hillitseminen ja siihen sopeutuminen) sekä B7 (Alueen tutkimus- ja innovaatiomahdollisuuksien täysimääräinen hyödyntäminen), joiden molempien osuus strategiaa tukeviin hankkeisiin kohdistuneesta rahoituksesta on lähes kolmannes. Etelä-Suomen ohjelmassa tunnistettiin myös kolme IV pilaria (Itämeri turvallisena alueena) tukevaa hanketta, kun muissa EAKR-ohjelmissa tähän pilariin kohdistuvia hankkeita ei vuoden vaihteeseen mennessä ollut merkitty. Etelä-Suomen EAKR-ohjelma poikkeaa muista EAKR-ohjelmista toimintalinja 5:n osalta; 28 % koko ohjelman rahoituskehyksestä on suunnattu TL5:llä toteutettaviin koko suuraluetason teemahankkeisiin. Itämeri-strategia on otettu tällä toimintalinjalla yhdeksi hankevalinnassa huomioitavaksi kriteeriksi. Tämä toimintalinja on myös luontevin ympäristö ottaa tarvittaessa käyttöön yleisasetuksen art b:n mahdollisuus kansainvälisiin yhteishankkeisiin. 60

61 Taulukko 19. Itämeri-strategiaa tukevat hankkeet Etelä-Suomen EAKR-toimenpideohjelmassa (julkinen rahoitus yhteensä) Etelä-Suomi Itämeri-painopistealue Hankkeet (%) Milj. euroa (%) Mereen päästettävien ravinteiden määrän vähentäminen hyväksyttävissä olevalle tasolle A1 7 7,4 % 1,071 2,7 % Luontoalueiden ja luonnon monimuotoisuuden suojeleminen, myös kalatalouden alalla A2 2 2,1 % 0,530 1,3 % Vaarallisten aineiden käytön vähentäminen ja niiden vaikutusten lieventäminen A3 3 3,2 % 0,206 0,5 % Itämerestä puhtaan merenkulun mallialue A4 2 2,1 % 0,354 0,9 % Ilmastonmuutoksen hillitseminen ja siihen sopeutuminen A ,0 % 13,133 32,5 % Sisämarkkinoiden esteiden poistaminen Itämeren alueelta ja yhteistyön parantaminen tulli- ja veroasioissa B6 1 1,1 % 0,310 0,8 % Alueen tutkimus- ja innovointimahdollisuuksien täysimääräinen hyödyntäminen B ,0 % 11,758 29,1 % Eurooppalaisia pk-yrityksiä tukevan Small Business Act -aloitteen toteuttaminen: yrittäjyyden edistäminen, pk-yritysten vahvistaminen ja henkilöresurssien käytön tehostaminen B ,4 % 3,476 8,6 % Kestävän maa-, metsä- ja kalatalouden vahvistaminen B9 0,0 % 0,0 % Energiamarkkinoille pääsyn parantaminen ja niiden tehokkuuden ja turvallisuuden lisääminen C10 1 1,1 % 0,004 0,0 % Sisäisten ja ulkoisten liikenneyhteyksien parantaminen C11 5 5,3 % 2,518 6,2 % Itämeren alueen vetovoimaisuuden säilyttäminen ja vahvistaminen erityisesti koulutuksen ja nuorison, matkailun, kulttuurin ja terveydenhuollon aloilla C ,0 % 4,593 11,4 % Itämerestä meriturvallisuuden johtava alue D13 2 2,1 % 1,882 4,7 % Suojautumisen vahvistaminen suurten hätätilanteiden varalta maalla ja merellä D14 1 1,1 % 0,569 1,4 % Rajat ylittävän rikollisuuden ja siitä aiheutuvien haittojen vähentäminen D15 0,0 % 0,0 % Kaikki yhteensä ,0 % 40, ,0 % Sidottu julkinen rahoitus yhteensä (pl. Finnvera) ,583 Itämeri-strategiaa tukevien hankkeiden osuus 9,7 % 23,3 % Vaikka EAKR -toimenpideohjelmia laadittaessa ei Itämeri-strategiaa voitu vielä ottaa huomioon, ne tarjoavat silti käyttökelpoisen rahoituslähteen useita strategian eri painopisteitä tukevalle hanketoiminnalle. Ohjelmien kolmesta päätoimintalinjasta erityisesti 2 (Innovaatiotoiminnan ja verkostoitumisen edistäminen sekä osaamisrakenteiden vahvistaminen) ja 3 (Alueiden saavutettavuuden ja toimintaympäristöjen parantaminen) ovat tässä suhteessa käyttökelpoisia, samoin Etelä-Suomen ohjelmassa suuralueen teemahankkeille omistettu TL5. Laadullisessa arvioinnissa tulee kiinnittää huomiota myös siihen, että alueellisista ja paikallisista lähtökohdista toteutettava EAKR -hanketoiminta ei useimmissa tapauksissa sisällä kansainvälistä ulottuvuutta. Erityisesti toimintalinjan 1 (Yritystoiminnan edistäminen) hankkeita jää kansainvälisen ulottuvuuden puuttuessa kirjaamatta strategiaa tukeviksi, vaikka sisällöllisiä perusteita muuten olisikin. Toisaalta nyt strategiaa tukeviksi kirjatuissa hankkeissakin on joukossa niitä, joilla sisällöllinen vahvuus korvaa puuttuvaa kansainvälisyyttä. Etelä-Suomen EAKR-toimenpideohjelmassa eniten rahoitusta suuntautui Itämeri-strategiaa tukeviin hankkeisiin toimintalinjoilla 5 ja 2. Toimintalinjan 5 osuus Itämeri-strategiaa tukevien hankkeiden rahoituksesta on lähes 42% ja toimintalinjan 2 osuus lähes 39%. Toimintalinjalla 4 on myös potentiaalia lisätä rooliaan Itämeri-strategian toteuttamisessa, sijaitsevathan molemmat toimintalinjan kaupunkiseudut Itämeren rannikolla. 61

62 Taulukko 20. Itämeri-strategiaa tukevat hankkeet Etelä-Suomen EAKR-toimenpideohjelmassa toimintalinjoittain TL Tiedot Etelä-Suomi Itämeri-strategiaa tukevia hankkeita, kpl Itämeri-strategiaa tukevia hankkeita, kpl Itämeri-strategiaa tukevia hankkeita, kpl Itämeri-strategiaa tukevia hankkeita, kpl Itämeri-strategiaa tukevia hankkeita, kpl ,5 % 38,3 % 18,1 % 2,1 % 16,0 % Strategiaa tukeviin hankkeisiin sidottu julkinen rahoitus, milj. euroa Strategiaa tukeviin hankkeisiin sidottu julkinen rahoitus, milj. euroa Strategiaa tukeviin hankkeisiin sidottu julkinen rahoitus, milj. euroa Strategiaa tukeviin hankkeisiin sidottu julkinen rahoitus, milj. euroa Strategiaa tukeviin hankkeisiin sidottu julkinen rahoitus, milj. euroa 2,681 15,590 4,317 1,042 16,775 6,6 % 38,6 % 10,7 % 2,6 % 41,5 % Itämeri-strategiaa tukevia hankkeita, kpl yhteensä ,0 % Strategiaa tukeviin hankkeisiin sidottu julkinen rahoitus, milj. euroa yhteensä 40, ,0 % Esimerkkihanke Nimi: Competitive Advantage by Safety Hallinnoija: Meriturvallisuuden ja liikenteen tutkimusyhdistys ry Koodi: A31436 Toimintalinja: 5 Toteutusaika: Kuvaus: Hankkeen tarkoituksena on vastata EU:n Itämeri-strategiassa ja Suomen hallitusohjelmassa esitettyihin tavoitteisiin parantaa turvallisuutta, kuljetusten tehokkuutta ja kilpailukykyä. Hankkeessa kehitetään mm. merenkulun turvallisuuden kansainvälisiä tilastointimenetelmiä, turvallisuusjohtamista ja vastuullista liiketoimintaa kansainvälisessä merenkulussa. Hanketta toteuttavat yhdessä hallinnoijan kanssa Aalto yliopiston teknillinen korkeakoulu, Turun yliopiston Merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskus, Kymenlaakson ammattikorkeakoulu ja Turun ammattikorkeakoulu. 4.5 Horisontaalisten tavoitteiden toteutuminen Kestävä kehitys Etelä-Suomen EAKR-ohjelman toteuttamista ohjaavat kestävän kehityksen, tasa-arvon ja syrjimättömyyden sekä kumppanuuden periaatteet. Lisäksi ohjelmalla pyritään edistämään tietoyhteiskuntakehitystä. Rakennerahastoista annetun yleisasetuksen (2006/1083/EY) ja EU:n koheesiopolitiikkaa koskevien strategisten suuntaviivojen (2006/702/EY) mukaan ympäristönsuojelu ja kestävä kehitys ovat keskeinen osa yhteisön alue- ja rakennepolitiikkaa. Etelä-Suomen EAKR-ohjelman toteutuksessa ja hankkeiden valinnassa otetaan huomioon kestävä kehitys sekä välttämättömänä valintakriteerinä että horisontaalisena periaatteena. Lisäksi hankkeen ympäristövaikutukset on määritelty yhdeksi viidestä valintaa ohjaavasta pääkriteeristä. Hankkeen ympäristövaikutukset -pääkriteeri jakautuu kolmeen alakriteeriin, jotka ovat Ympäristöosaamisen edistäminen ja ympäristöasioiden hallinta Vaikutukset kulutukseen, tuotantoon ja energiatalouteen sekä päästöihin, liikenteeseen ja ilmastomuutoksen torjuntaan Edistettävät yhteiskunnan ja ympäristön hyvinvointitekijät 62

63 Pääkriteeri saa pistearvonsa alakriteereiden saamien pisteiden keskiarvona. EU:n tasolla kestävä kehitys on määritelty unionin vuonna 2006 tarkistetussa kestävän kehityksen strategiassa. Strategiassa on määritelty seuraavat seitsemän kestävän kehityksen painopistealuetta: Taulukko 21. Kestävän kehityksen painopistealueet. Kestävän kehityksen osa-alue Esimerkkejä hankkeista 1) Ilmastonmuutos ja puhtaat energiamuodot 2) Ihmisten elinympäristöt ja terveys 3) Luonnonvarojen suojelu ja kestävä käyttö 4) Kulttuuriympäristöjen suojelu 5) Kestävä kulutus ja tuotanto Energiatehokkuus, uusiutuvat energialähteet, ilmastonmuutokset aiheuttamien riskien vähentäminen, CO2-päästöjen vähentäminen Meluntorjunta, kaupunki- ja muiden elinympäristöjen viihtyisyys, elintarviketurvallisuus Vesistöjen, maaperän ja luonnon monimuotoisuuden säilymistä tukevat hankkeet Rakennusten kunnostus elinkeinotoiminnan käyttöön, kulttuurimatkailu Jätteiden määrän vähentäminen, hyötykäyttö ja kierrätys, energiaja materiaalitehokkuus, paikalliset uusiutuvat raaka-aineet ja palvelut, yritysten ympäristöjärjestelmät, ympäristöosaaminen ja tietoisuus, ympäristöteknologia 6) Kestävä liikenne Joukko- ja kevyen liikenteen lisääminen, logistiikan tehostaminen, liikenneturvallisuus 7) Sosiaalinen osallisuus, väestönkehitys ja maahanmuutto Syrjäytymisen estäminen Ympäristöpositiiviset hankkeet Vuoden 2010 loppuun mennessä ympäristöpositiivisia hankkeita on Etelä-Suomen EAKRohjelmassa rahoitettu 310 kpl. Vuoden loppuun mennessä sidotuista EU-varoista yli 54,4 miljoonaa euroa eli 42,7% on kohdistunut ympäristöpositiivisiin hankkeisiin. Prosenttiosuus on hieman korkeampi kuin muissa Suomen EAKR -toimenpideohjelmissa (38-39%). Tarkasteltaessa rahoituksen kohdentumista ympäristöpositiivisiin hankkeisiin eri toimintalinjoilla, nousee toimintalinja 5 merkittävimmäksi. Toimintalinjan 5 rahoituksesta 50,6% on kohdistunut ympäristöpositiivisiin hankkeisiin. Myös muilla toimintalinjoilla osuudet ovat huomion arvoisia. Toimintalinjan 4 rahoituksesta 50,2% ja toimintalinjoilla 1 3 noin 38-49% rahoituksesta on sidottu ympäristöpositiivisiin hankkeisiin. Osaltaan toimintalinjan 5 osuutta ympäristöpositiivisten hankkeiden rahoittajana selittää rahoituksen jakautuminen teemoittain. Toimintalinjan 5 rahoituksesta 22,9 % on kohdistunut teemaan Ympäristöteknologia, jonka lisäksi toimintalinjassa kiinnitetään erityistä huomioita ympäristönvaikutusten arviointiin. Huomionarvoista on myös toimintalinjan 4 merkittävä osuus, joka kertoo sekin ympäristön huomioimisesta rahoitettaviksi valittavia hankkeita tarkasteltaessa. 63

64 Taulukko 22. Sidottu rahoitus (EAKR) ympäristöpositiivisiin hankkeisiin mennessä. Ohjelma TL EAKR+valtio Sidottu EAKR+ valtio yht Osuus sidotuista Ohjelma TL Yhteensä (kpl) Hankkeita yhteensä (kpl) Osuus kaikista hankkeista ES ,6 % ES ,0 % ,0 % ,0 % ,9 % ,1 % ,2 % ,4 % ,6 % ,4 % ,0 % ,0 % ES Yhteensä ,7 % ES Yhteensä ,0 % Hankkeisiin, jotka vähentävät hiilidioksidipäästöjä on mennessä rahoitettu 36 kpl ja sidottu yhteensä 10,3 miljoona euroa eli 8,1% sidotusta EAKR-osuudesta. Prosenttiosuus on selvästi suurempi kuin koko maan keskiarvo (4,3%) kaikista Suomen EAKR-toimenpideohjelmista. Toimintalinjalla 2, 17,7 % rahoituksesta on kohdistunut hankkeisiin, joilla on hiilidioksidipäästöjä vähentävä vaikutus. Muilla toimintalinjoilla prosenttiosuus on huomattavasti alhaisempi, 1,5 11,2 %. Hankkeita, jotka vähentävät kasvihuonepäästöjä on mennessä rahoitettu 38 kpl ja niihin on sidottu yhteensä 12,6 miljoonaa euroa eli 9,9% sidotusta EAKR-osuudesta kun kaikista Suomen EAKR-ohjelmista keskiarvo on 5,6%. Toimintalinjalla 5 peräti 16,4% ja toimintalinjalla 2 on siinäkin 15,5 % rahoituksesta on kohdistunut hankkeisiin, joilla on kasvihuonepäästöjä vähentävä vaikutus. Muilla toimintalinjoilla prosenttiosuus on alhaisempi, vaikkakin toimintalinjaa 1 lukuun ottamatta merkittävä. Ympäristövaikutukset ja kestävä kehitys (Luku perustuu otoksiin Gaia Consulting Oy:n arviointiraportista EAKR-toimenpideohjelmien ja kansallisen rakennerahastostrategian arviointi vuosina , teema 4) Vuosina on toteutettu Gaia Consulting Oy:n toimesta EAKR-toimenpideohjelmien ja kansallisen rakennerahastostrategian teema-alueen 4 (ympäristövaikutukset ja kestävä kehitys) väliarviointi. Ympäristövaikutuksia ja kestävää kehitystä koskeva arviointi kohdentuu läpileikkaavasti kaikkiin toimintalinjoihin. Lisäksi teeman arvioinnissa tarkastellaan, miten kestävä kehitys ja ympäristövaikutukset on otettu huomioon EAKR-ohjelmatyön ja hankkeiden valinnassa ja toteutuksessa. Euroopan Unionin kestävän kehityksen strategian mukaisesti kaikkien politiikkasektoreiden taloudellisia, sosiaalisia ja ympäristöllisiä vaikutuksia tarkastellaan koordinoidusti ja ne on otettava huomioon päätöksenteossa. Näin ollen tämän kyseisen arvioinnin tavoitteena on ollut varmistaa, että Suomen rakennerahastostrategia vuosina vahvistaa kansallista ja alueellista kilpailukykyä, työllisyyttä ja hyvinvointia tavalla, joka samanaikaisesti tukee kestävän kehityksen saavuttamista mahdollisimman systemaattisesti. EU- ja kansallisen tason strategialinjaukset luovat yleiset puitteet EAKR-ohjelman konkreettiselle toteutukselle alueilla. Kestävän kehityksen ja tasa-arvon edistäminen ovat läpäisyperiaatteen mukaisesti mukana välttämättöminä kriteereinä kaikissa ohjelma-asiakirjoissa. Suomen rakennerahastostrategian mukaisesti kestävä kehitys on keskeinen, horisontaalinen, kaikkea rakennerahastotoimintaa koskeva teema, joka hankkeiden valintakriteerinä koskee kaikkia ohjelmien 64

65 alla toteutettuja rakennerahastoista osarahoitettuja hankkeita. Myös tasa-arvoa ja sukupuolinäkökohtien huomioimista tulee edistää rakennerahastotoiminnan eri vaiheissa. Arvioinnin tavoitteena on ollut erityisesti tarkastella strategisten tavoitteiden asettamista, eli sitä, kuinka hyvin ohjelmat ovat saavuttaneet tai saavuttamassa niille asetetut tavoitteet sekä arvioida sitä, kuinka tehokasta ohjelman toteutus on ollut. Lisäksi ohjelmaa on tarkasteltu osana laajempaa toimintaympäristöä. Kestävän kehityksen ja ympäristövaikutusten näkökulmasta arvioinnin aikana on analysoitu, miten nämä periaatteet on otettu huomioon ohjelmien toteutuksessa ja millaisia vaikutuksia niillä on ollut ohjelmatyöhön sekä hankkeiden valintaan ja toteutukseen. Lisäksi teeman 4 arvioinnissa esitetään suosituksia siitä, miten ympäristövaikutusten arviointia ohjelmatyössä voitaisiin edelleen kehittää ja hankkeiden valintakriteerejä parantaa. Vuoden 2010 väliraportin puitteissa raportista esillä ainoastaan otteita osiosta Hankkeiden ympäristövaikutukset. Hakijoiden oma ympäristövaikutusten arviointi Hankkeiden ympäristövaikutusten arviointi on kiinteä osa hankkeiden valintaprosessia ja hyväksyttävyyden arviointia. Kaikkien Euroopan aluekehitysrahaston varoilla osarahoitettujen hankkeiden ympäristövaikutukset arvioidaan myös hakijoiden toimesta jo etukäteen. EURAjärjestelmän hakemuslomakkeeseen on sisällytetty ympäristöosio, joka käsittää myös hakijan käytettävän ympäristövaikutusten arviointilomakkeen (nk. YVA lomake). YVA-lomakkeisiin on hakijoiden itse täyttämien tietojen perusteella (ks. kuva Y) esitetty hankkeiden (ennen hankkeen alkamista) arvioidut ympäristövaikutukset. Kun lasketaan yhteen vähäisesti sekä merkittävästi myönteiset vaikutukset, myönteisiä vaikutuksia arvioidaan liittyvän erityisesti maisemaan, elinoloihin ja viihtyvyyteen, kulttuuriympäristöön, terveyteen, turvallisuuteen sekä ympäristöosaamiseen ja tietoisuuteen liittyen. Vain hyvin pienellä osalla hankkeista on arvioitu olevan joitain haitallisia ympäristövaikutuksia. Hanke ei kuitenkaan saisi EAKR-ohjelman tavoitteiden mukaisesti olla ympäristönegatiivinen ja näyttää siltä että hankevalintaprosessi SOVA-lain mukaisesti karsii ympäristönegatiiviset hankkeet pois, eli vain kokonaisvaikutuksiltaan positiiviset hankkeet läpäisevät seulan. Kuvio 17. Hankkeiden ympäristövaikutukset hanketoteuttajien oman arvion mukaan Hankkeiden ympäristövaikutukset Ympäristöosaamiseen ja tietoisuuteen Ympäristöjärjestelmien käyttöönottoon Ympäristöteknologiaan Logistiikan tehostamiseen Natura 2000 ohjelman kohteisiin Energia ja materiaalitehokkuuteen Hyötykäyttöön ja kierrätykseen Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentämiseen Uusiutuvien energialähteiden käytön lisääntymiseen Turvallisuuteen Terveyteen Luonnon monimuotoisuuteen Kulttuuriympäristöön Energiatehokkuuden parantumiseen Joukkoliikenteen tai kevyen liikenteen osuuteen Jätteiden määrän vähentämiseen Elinoloihin ja viihtyvyyteen Paikallisten uusiutuvien raakaaineiden ja palvelujen käyttöön Vesistöön Maisemaan Ilmaan Maaperään Fossiilisten hiilidioksipäästöjen vähentämiseen Henkilöautoliikenteen kasvun hillitseminen Kuljetustarpeen vähenemiseen 0,0 % 5,0 % 10,0 % 15,0 % 20,0 % 25,0 % 30,0 % Merkittävä myönteinen Vähäinen myönteinen Haitallinen 65

66 Rahoittajan suorittama ympäristövaikutusten arviointi Hankkeen ympäristövaikutuksia arvioi hakijan lisäksi myös rahoittajataho. Ympäristövaikutusten arvioinnissa ja sen laadun varmistamisessa korostuvat erityisesti rahoittajaviranomaisen valmiudet arvioida hankkeiden vaikutuksia. Kun hankehakemus on jätetty, rahoittajaviranomainen tarkistaa hakijan suorittaman ympäristövaikutusten arvioinnin ja voi tehdä oman arvionsa vaikutuksista. Hankehakemuksen ja hakijan kanssa käytyjen keskustelujen perusteella viranomaisen suorittaa lisäksi hankkeen horisontaalisen luokittelun. Tämä tehdään ennen hankkeen hyväksymistä tai hylkäämistä seuraavien kohtien osalta: Tasa-arvo Ympäristö (ympäristöpositiivinen, -negatiivinen) Hankkeen aiheuttamat teollisuuden ja/tai energiatuotannon fossiiliset hiilidioksidipäästöt Hanke vähentää kasvihuonepäästöjä Seuraavaksi hankkeen vaikutukset käsitellään MYR:n hankevalmisteluryhmässä, YVA-ryhmässä tai muussa hankeryhmässä 1. Hankkeen vaikutuksista voidaan keskustella myös MYR:n sihteeristössä ennen rahoitusluvan myöntämistä. Myönteisen rahoituspäätöksen jälkeen hankkeen ympäristövaikutuksia ei enää rahoittajan toimesta arvioida. EU:n kestävän kehityksen strategian tulisi ohjata niin hankevalintaa kuin olla mukana hankeseurannassa. Ohjelmakokonaisuus onkin reagoinut oikeansuuntaisesti mm. kansainvälisen yhteisön esittämään vaateeseen entistä kokonaisvaltaisemmista kasvihuonekaasupäästöjen leikkauksista. EURA-hankekantaan syötettyjen tietojen perusteella rahoittajien ympäristöpositiivisiksi määrittelemiä hankkeita on 33 % kaikista hankkeista. Ympäristöneutraaleiksi luokiteltuja hankkeita on 65 % kaikista hankkeista. EAKR-toimenpideohjelmissa ympäristöpositiiviseksi määritellään hanke, joka parantaa ympäristön tilaa, ihmisten tietoisuutta ja innovatiivisuutta ympäristöasioista tai ohjaa ympäristöä kuormittavia toimintoja ympäristöystävällisempään suuntaan. Ympäristöpositiivisen hankkeen päätavoitteena voi olla ympäristö tai se voi olla yhtenä tavoitteena muiden joukossa. Ympäristöpositiiviseksi ei kuitenkaan voida katsoa hanketta, joka on vaikutuksiltaan neutraali tai sillä on kielteisiä ympäristövaikutuksia. Suuralueille on asetettu määrälliset tavoitteet, toimintalinjoittain vaihdellen, ympäristöpositiivisten hankkeiden rahoitusosuudesta. Suuralueittaisten ohjelmatavoitteiden mukaiset luvut ympäristöpositiivisten hankkeiden rahoitusosuuksista sekä toteutuneet rahoitusosuudet (sidottu rahoitus) on esitetty alla olevassa taulukossa X 2 Ympäristöpositiivisten hankkeiden rahoitusosuuksien tavoitteet sekä toteutuneet osuudet suuralueittain 2 Taulukko 23. Suuralue Tavoite (% kaikista hankkeista) Itä-Suomi 20 34,4 Etelä-Suomi 18,5 37,2 Pohjois-Suomi 20 35,9 Länsi-Suomi 20 33,9 Toteutunut % (sidottu rahoitus) 1 YVA-ryhmiä on käytössä vain maakuntien vähemmistössä eivätkä ne aina käsittele yksittäisten hankkeiden vaikutuksia (ainoastaan koordinoiva rooli). Lisäksi joissakin maakunnissa on nimetty ns. YVA-yhdyshenkilöt, joiden tehtävänä on kehittää vaikutusten arviointia organisaatiossa ja varmistaa tehtyjen arviointien laatu. Ympäristökeskuksilla ei yleensä ole erityistä roolia vaikutusten arvioinnissa. Pyydettäessä asiantuntija-apua hankekäsittelijöille kuitenkin annetaan. 2 Luvut vuodelta

67 Ympäristöpositiivisia hankkeita on näin ollen määrällisesti strategiassa määritellyllä tasolla, mutta ympäristöpositiivisuuden käsitteeseen liittyy vielä tulkinnanvaraisuutta. Ympäristöpositiivisten hankkeiden osuus suuralueittain on esitetty kuvassa Y. Kovin merkittäviä eroja suuralueiden välillä ei ole, mutta Länsi-Suomen ja Etelä-Suomen suuralueilla ympäristöpositiivisiksi luokiteltuja hankkeita on jonkin verran enemmän kuin Pohjois- ja Itä-Suomen alueilla. Kuvio 18. Ympäristöneutraalien ja -positiivisten hankkeiden osuus suuralueittain (N = 5996, Pohjois-Suomi N = 2038, Länsi-Suomi N = 1327, Itä-Suomi N = 1646, Etelä-Suomi N = 985). Eniten ympäristöpositiivisia hankkeita on menoluokissa, jotka liittyvät tutkimukseen ja teknologian kehittämiseen, innovointiin ja yrittäjyyteen (kuva Y). Varsinaisiksi ympäristöhankkeiksi on luokiteltu paljon vähemmän hankkeita kuin mitä niitä luultavimmin oikeasti on; innovatiivisuushuumassa ympäristöhankkeetkin luokitellaan innovaatioiksi, jos ne liittyvät aiheeseen. Myös ympäristöteknologiaan liittyviä hankkeita pidetään ensisijaisesti teknologiahankkeina, eikä niiden ympäristökytköksiä välttämättä tunnisteta. Tapaustutkimusten haastatelluilla ei ilmennyt vahvaa käsitystä tai kiinnostusta siitä, onko hanke selkeästi ympäristöpositiivinen vai -neutraali ja mihin tämä perustuu. Ympäristöpositiivisuus voi tarkoittaa esimerkiksi aktiivista otetta hiilijalanjäljen pienentämiseen. Tapaustutkimuksissa nousi esiin hanke, jossa oli tehty energiansäästösuunnitelma. Kannustimena olivat olleet asiakastarpeet ja kustannustehokkuus. 67

68 Kuvio 19. Menoluokat, joissa on lukumäärittäin eniten ympäristöpositiivisia hankkeita (N = 1950) Ympäristöpositiivisten projektien lukumäärä 0,0 % 2,0 % 4,0 % 6,0 % 8,0 % 10,0 % 12,0 % 14,0 % 16,0 % 08 Muu investointi yrityksiin 06 Tuki pk-yrityksille ympäristön kannalta suotuisten tuotteiden ja 14,4 % 14,0 % 09 Muut toimenpiteet tutkimuksen, innovoinnin ja yrittäjyyden 10,7 % 01 Tutkimuskeskusten TTK-toimet 03 Teknologian siirto ja yhteistyöverkostojen kehittäminen pienten ja 6,9 % 7,8 % 57 Muu tuki matkailupalvelujen kehittämiseksi 15 Muut toimenpiteet, joilla parannetaan pk-yritysten mahdollisuuksia 04 Tuki TTK-toimille, erityisesti pk-yrityksille (mukaan lukien 54 Muut ympäristönsuojelu- ja riskienehkäisytoimenpiteet 05 Edistyneet tukipalvelut yrityksille ja yritysryhmille 5,6 % 5,5 % 4,7 % 4,2 % 3,9 % 02 TTK-infrastruktuuri (mukaan lukien toimitilat, välineistö ja 56 Luonnonperinnön suojelu ja kehittäminen 58 Kulttuuri-infrastruktuurin kehittäminen 07 Investointi suoraan tutkimukseen ja innovointiin liittyviin yrityksiin 41 Uusiutuva energia: biomassa 42 Uusiutuva energia: vesivoima, geoterminen energia ym. 43 Energiatehokkuus, yhteistuotanto, energianhallinta 46 Jätevedenkäsittely 11 Tieto- ja viestintäteknologiat (käyttömahdollisuus, turvallisuus, 2,0 % 1,8 % 1,7 % 1,5 % 1,5 % 1,5 % 1,3 % 1,1 % 1,1 % EAKR-ohjelman valintakriteerit auttavat siivilöimään pois hankkeita, joilla voidaan tunnistaa välittömiä negatiivisia vaikutuksia ympäristöön. Valintaprosessin ansiosta hakemukset ovat lähtökohtaisesti nykyään jo hyvällä tasolla kestävän kehityksen näkökulmasta. Yksi neljästä yleisestä valintakriteeristä on, että hankkeen tulee olla kestävän kehityksen periaatteiden mukainen. Tämän kriteerin täyttyminen on edellytyksenä myönteisen rahoituspäätöksen saamiselle. Lisäksi hankkeen valintaa tukee se, jos hanke on tasa-arvoa tukeva. Tasa-arvo ja syrjimättömyys Ohjelman toteutuksessa edistetään tasa-arvoa muun muassa sukupuolten, ikäryhmien ja eri väestönryhmien välillä. Väestön ikääntymisen vuoksi on tärkeää edistää erityisesti eri ikäryhmien osallistumista työelämään ja sopeutumista työelämän muutoksiin. Lisäksi tulevaan työvoimapulaan voidaan varautua tukemalla maahanmuuttajien ammatillista etabloitumista työmarkkinoille. Lisäksi kansallinen lainsäädäntö velvoittaa kiinnittämään huomiota sukupuolten tasa-arvoon hankkeiden toteutuksessa. Sukupuolten tasa-arvoa edistäviä hankkeita on vuoden 2010 loppuun mennessä rahoitettu 146 kpl. Sidotusta rahoituksesta 14,3 miljoonasta eurosta 11,2 % on kohdistunut tasa-arvovaikutuksiltaan positiivisiin hankkeisiin. Suhteellisesti selvästi eniten rahoitusta on kohdistunut tasa-arvomyönteisiin hankkeisiin toimintalinjassa 1 (23,1%) ja vähiten toimintalinjoilla 3 ja 5. Osittain suunniteltua alhaisempi tasa-arvohankkeiden osuus johtunee siitä, että iso osa tasa-arvon edistämiseen tähtäävistä hankkeista ohjautuu rahoitettavaksi Manner-Suomen ESR-ohjelmaan. 68

69 Verkostoituminen ja kumppanuus Yhteistyötä eri tasoilla, kuten hankkeiden toteuttajien, viranomaisten, talouselämän ja järjestöjen kesken toteutetaan sekä ohjelman hallinnoinnissa että hankkeiden elinkaaren kaikissa vaiheissa. Kumppanuuteen ja yhdessä tekemiseen kannustetaan hankkeiden suunnittelussa ja toteuttamisvaiheessa. Vuoden 2010 loppuun mennessä sidotusta EAKR-rahoituksesta 21,3% on Etelä-Suomessa kohdistunut yhteisöllisyyttä edistäviin 105 kpl hankkeisiin. Kaikissa Suomen EAKRtoimenpideohjelmissa vain keskimäärin 12% rahoituksesta on suunnattu yhteisöllisyyttä tukeviin hankkeisiin. Suhteellisesti ylivoimaisesti eniten rahoitusta yhteisöllisyyttä edistäviin hankkeisiin on käytetty toimintalinjassa 4. Julkisen tutkimuksen hankkeet Julkisen tutkimuksen osuutta tarkasteltaessa toimintalinjat 2 ja 5 erottuvat selvästi muista. Toimintalinjassa 2 julkisen tutkimuksen hankkeiden osuus on yli 35% sidotusta EAKR- ja valtion rahoituksesta ja toimintalinjassa 5 osuus on 21,5%. Etelä-Suomen EAKR-ohjelman vuoden 2010 loppuun mennessä sidotusta EAKR- ja valtion rahoituksesta julkisen tutkimuksen hankkeisiin on kohdistunut kaikkiaan noin 20 miljoonaa euroa eli 15,9%. 4.6 Ohjelman täytäntöönpanossa ilmenneet riskit sekä riskien hallinta Välittävien toimielinten suuri lukumäärä Antaessaan lausuntoa kuluvan ohjelmakauden hallinto- ja valvontajärjestelmän kuvauksesta tarkastusviranomainen piti riskinä välittävien toimielinten suurta lukumäärää. Tarkastusviranomaisen mukaan välittävien toimielinten määrä tuli vähentää alle 20:een. Välittävien toimielinten lukumäärä on vuoden 2010 alusta voimaan tulleen aluehallintouudistuksen jälkeen laskenut yli 60:sta 43:een. Alueilla toimijoita ovat enää pelkästään ELY -keskukset ja maakuntien liitot, jotka osallistuvat TEM:n johdolla toimeenpantavaan, myös rakennerahastoasioita käsittelevään vuosittaiseen tulosohjaus- ja suunnittelujärjestelmään. TEM toimii yleishallintoministeriönä. ELYt toimivat yhtenäisinä välittävinä toimieliminä huolimatta siitä, että ne ovat usean eri ministeriön substanssiohjauksessa. Hallintoviranomainen pitää nykyistä välittävien viranomaisten määrää toimivana eikä se muodosta ohjelman toimeenpanolle oleellista riskiä. Riskiä on vähentänyt osaltaan myös ohjelmakauden edistyessä hallintoviranomaisen koulutus, ohjeistus ja hallinto- ja valvontakäynnit, joiden avulla välittävien toimielinten menettelyt ovat yhtenäistyneet sekä moitteettoman varainhoidon perusteeksi vaadittava asianmukainen hallinto- ja valvontajärjestelmä on kehittynyt. ALKU-uudistus Aluehallinnon uudistuksen myönteisenä piirteenä voidaan pitää välittävien toimielimien määrän merkittävää vähenemistä yli 60:stä 43:een. Uudistus oli kuitenkin suuri muutos, jossa luotiin kaksi kokonaan uutta viranomaiskokonaisuutta eli aluehallintovirastot (AVI) ja elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset (ELY). Muutokseen liittyi henkilöstövaihdoksia ja henkilöiden sijoittamista uusiin tehtäviin ja tämä vaikutti vuoden 2010 aikana väistämättä myös rakennerahasto-ohjelmien toimeenpanoon. Vuoden 2010 alussa perustetuissa ELY-keskuksissa ja niiden rakennerahastoyksiköissä eri hallinnonalojen toimintakulttuurit kohtaisivat, mikä on jonkin verran hidastanut myös EAKR-ohjelmien toimeenpanoa. 69

70 Ohjelmien hankkeiden rahoituksen perustuminen moniin kansallisiin, säännöiltään erilaisiin tukijärjestelmiin Hallintoviranomainen on tiedostanut monista erilaisista kansallisista tukijärjestelmistä mahdollisesti aiheutuvat vaikutukset ohjeiden tulkintaan ja tuensaajien yhdenvertaiseen kohteluun. Vuoden 2010 alusta voimaan tulleen lain (1652/2009) ja asetuksen (1695/2009) eräiden TEM:n hallinnonalan ohjelmien ja hankkeiden rahoittamisesta, joka kokoaa yleislakina yhteen aikaisemmin eri alueiden kehittämistä ja rakennerahasto-ohjelmien toimeenpanoa koskevissa säädöksissä olleita säännöksissä rakennerahastotuen myöntämisestä, käytöstä, maksatuksesta, muutoksenhausta ja takaisinperinnästä ym. ja eliminoi aikaisempia tukijärjestelmän aukkoja. Myös toissijaisen valtionavustuslain ensisijainen soveltaminen tukea myönnettäessä vähenee. Useat tukijärjestelmät tekevät rakennerahastotoiminnan ohjauksesta ja ohjeistuksesta haastavan, mutta varsinainen siihen liittyvä riski on tällä hetkellä matala, koska toimintatavat ovat vakiintuneet jo aiempien ohjelmakausien aikana. Tulevan ohjelmakauden suunnittelussa tukijärjestelmien vähentämiseen tullaan kiinnittämään erityistä huomiota. Muuttunut taloudellinen tilanne ja hidas käynnistyminen Ohjelman toimeenpano käynnistyi kunnolla vuonna 2008, jolloin samanaikaisesti taloudellinen tilanne heikkeni selvästi. Talouden elvytystoimiin tarvittiin resursseja, joita hitaan käynnistymisen vuoksi rakennerahasto-ohjelmissa oli käytettävissä. Osana elvytyspakettia hallitus päätti lisäksi aikaistaa rakennerahasto-ohjelmien varojen sitomista hankkeisiin nostamalla vuoden sitomisvaltuutta 20% lla vuosina 2009, 2010 ja Aikaistamisen vaikutuksesta rakennerahastovaroja on ollut käytettävissä työllisyyttä ja yrittäjyyttä edistäviin toimiin n. 20 % normaalia enemmän vuosina Vastaavasti rakennerahastovarat vähenevät ohjelman viimeisiltä vuosilta Ohjelman toteutus on sidontojen ja maksatusten osalta jäljessä verrattuna edellisen ohjelmakauden vastaavaan tilanteeseen. Osaselitys on Eura2007-järjestelmän hidas valmistuminen ohjelmakauden alussa, mikä on käytännössä tarkoittanut, että ohjelman toteutuksesta menetettiin ensimmäinen vuosi. Toimintalinjan 5 suuret ylimaakunnalliset hankekokonaisuudet ovat käynnistyneet hitaasti ja toimintalinjan 1 (yritystoiminnan kehittäminen) volyymi on pysynyt tavoiteltua alhaisempana taloudellisen tilanteen johdosta ennakoitua pidempään. Nykyisen toteumatilanteen valossa näyttää kuitenkin siltä, että alun perin EAKR-ohjelmassa valittu strategia on ollut oikea ja toimenpideohjelma tulee toteutumaan täysimääräisesti. Erityisesti maksatusten vauhdittamiseen tulee tästä eteenpäin kiinnittää erityistä huomiota. 5. RAHOITUKSEN TOTEUTUMINEN JA KOHDENTUMINEN 5.1 Sitoumukset ja maksatukset Vuoden 2010 loppuun mennessä hyväksyttyjä hankkeita oli yhteensä kappaletta. Näistä kappaletta oli toimintalinjalla 1. Toimintalinjan 1 hankkeista 57% eli 853 kappaletta oli Finnvera Oyj:n hankepäätöksiä. Hankkeet jakautuivat toimintalinjoittain seuraavasti: 70

71 Taulukko 24. Rahoitetut hankkeet toimintalinjoittain ( mennessä). kpl TL TL TL TL 4 19 TL 5 31 TL 6 31 Yhteensä Etelä-Suomen EAKR-toimenpideohjelman julkisesta rahoituksesta on mennessä sidottu hieman yli puolet eli 51,3%. Maksettu on vuoden 2010 loppuun mennessä 20,4% julkisesta rahoituksesta. Liitteenä x taulukot sidotusta ja maksetusta rahoituksesta. Kuvio 20. Julkisen rahoituksen sidonnat ja maksatukset. Kun ohjelman edistymistä tarkastellaan toimintalinjoittain, parhaiten on edistynyt kaikkein pienin toimintalinja eli suurkaupunkitoimintalinja TL 4, jonka julkisesta rahoituksesta on sidottu jo 65%. Seuraavina tulevat toimintalinjat 1 ja 2, joiden julkisesta rahoituksesta on sidottu hieman vajaat 60%. Käytännössä kuitenkin toimintalinja 2 on hieman toimintalinjaa 1 edellä, jos huomioidaan myös hyväksytyille hankkeille tehdyt varaukset tulevien vuosien rahoituksesta. Hitaimmin on edistynyt ylimaakunnallisten hankkeiden toimintalinja, TL 5, jonka julkisesta rahoituksesta on sidottu noin 40%. 71

72 Vuoden 2008 syksyllä alkanut taloustaantuma on näkynyt ohjelmatyössä hakemusmäärien vähentymisenä vuosina , mikä on johtanut sidontojen hidastumiseen. Erityisesti tämä koskee toimintalinjoja 1 ja 5. Yritystukien osalta yritysten investointihalukkuus romahti vuoden 2008 syksyllä eikä taantumaa edeltäneelle tasolle hakemusmäärissä ole päästy vieläkään. Toimintalinjalla 5 vuosien 2009 ja 2010 hakukierroksilla hakemusmäärät jäivät selvästi aiemmasta johtuen hakijoiden vaikeuksista saada kunnallista, muuta julkista tai yksityistä rahoitusta hankkeisiinsa. Vuoden 2011 kevään hakukierroksella toimintalinjassa hakemusmäärä on selvästi elpynyt ja palannut aiemmalle hyvälle tasolle. Kuvio 21. Julkisen kokonaisrahoituksen tavoite, sidonnat ja maksatukset Yksityisen rahoituksen kertymisen osalta tilanne näyttää hyvältä toimintalinjalla 1 ja siinä koko ohjelmakaudelle suunniteltu yksityinen rahoitus tullee toteutumaan. Sen sijaan kaikkien muiden toimintalinjojen osalta näyttää siltä, että ohjelmakaudelle asetettu yksityisen rahoituksen tavoitetaso on liian korkea. Osittain selittävänä tekijänä on vuonna 2008 alkanut taloudellinen taantuma, joka on olennaisesti heikentänyt yritysten mahdollisuutta osallistua hankkeiden rahoitukseen. 72

73 Kuvio 22. Yksityisen rahoituksen tavoite, sidonnat ja maksatukset. Taulukko 25. Maksupyynnöt, tehdyt maksatukset ja komissiolta saadut maksut Etelä-Suomen EAKRtoimenpideohjelmassa Hallintoviranomaiselle lähetettyihin maksupyyntöihin sisältyvät tuensaajien maksamat menot Vastaava julkinen rahoitusosuus¹ Maksujen suorittamisesta tuensaajille vastaavan elimen maksamat menot 2 Komissiolta saatujen maksujen kokonaismäärä³ Toimintalinja , , , ,75 Toimintalinja , , , ,85 Toimintalinja , , , ,41 Toimintalinja , , , ,72 Toimintalinja , , , ,89 Toimintalinja , , , ,15 Yhteensä , , , ,77 Siirtymävaiheen alueiden osuus yhteismäärästä 0,00 0,00 0,00 0,00 Muiden kuin siirtymävaiheen alueiden osuus yhteismäärästä , , , ,77 1 EAKR+valtio 2 Maksajan maksatuspäätöksellä hyväksymät kokonaismenot ³ kohdistuvat maksut 73

74 5.2 Rahoituksen kohdentuminen Menoluokat Rahoituksen kohdentuminen menoluokkiin on esitetty yksityiskohtaisesti liitteessä x. Tarkastelu osoittaa, että yli 55% (72 miljoonaa euroa) EAKR- ja valtion rahoituksen sidonnoista sijoittuu menoluokkiin 01-09, tutkimus ja teknologinen kehittäminen sekä innovointi ja yrittäjyys. Yksittäisistä menoluokista korostuvat erityisesti 03 Teknologian siirto ja yhteistyöverkostojen kehittäminen pkyritysten kesken sekä korkeakoulujen ( ), tutkimuskeskusten sekä tiede- ja teknologiakeskusten kesken ja 08 Muu investointi yrityksiin. Myös 57 Muu tuki matkailupalvelujen kehittämiseksi on suurimpia menoluokkia (5,5%). Suurimmat menoluokkakokonaisuudet ovat tutkimus ja teknologinen kehittäminen, innovointi ja yrittäjyys (55% ja 72 milj. euroa), tietoyhteiskunta (10,9% ja 14 milj. euroa) ja matkailu (5,9% ja 7 milj. euroa). Toimintalinjoissa 1 ja 2 korostuu odotetusti menoluokkakokonaisuus eli tutkimus ja teknologinen kehittäminen, innovointi ja yrittäjyys. Toimintalinjassa 3 korostuu menoluokka 57 Muu tuki matkailupalvelujen kehittämiseksi, johon on kohdistunut 32% toimintalinjalla 3 sidotusta EAKRja valtion rahoituksesta. Seuraavina tulevat menoluokat 54 Muut ympäristönsuojelu ja riskienehkäisytoimenpiteet, 81 Mekanismit, joilla kehitetään hyvää politiikan suunnittelua ( ) ja 58 Kulttuuriperinnön suojelu ja säilyttäminen kukin lähes 10%:n osuudella. Toimintalinjalla 3 rahoitus on hajautunut kaikkein eniten: rahoitusta on kohdistunut 26 menoluokkaan. Näistä 16 menoluokkaa on sellaisia, joihin suuntautuneen rahoituksen osuus on 0,1-2% sidotusta EAKR- ja valtion rahoituksesta. Suurkaupunkitoimintalinjassa (TL 4) suurin yksittäinen menoluokka on 80 Kumppanuuksien, sopimusten ja aloitteiden edistäminen ( ) sidosryhmien verkostoitumisen kautta. Siihen on käytetty 22,6% sidotusta rahoituksesta. Seuraavina tulevat menoluokat 59 Kulttuuri-infrastruktuurin kehittäminen (16,3%) ja 58 Kulttuuriperinnön suojelu ja säilyttäminen (14,3%). Toimintalinjalla 5 suurin menoluokka on 03 Teknologian siirto ja yhteistyöverkostojen kehittäminen pk-yritysten kesken sekä korkeakoulujen ( ), tutkimuskeskusten sekä tiede- ja teknologiakeskusten kesken. Siihen on suunnattu 25,8% sidotusta EAKR- ja valtion rahoituksesta. Seuraavina tulevat menoluokat 04 Tuki TTK-toimille, erityisesti pk-yrityksille (14,6%), 43 Energiatehokkuus, yhteistuotanto, energianhallinta (13%) ja 01 Tutkimuskeskusten TTK-toimet (11%). Etelä-Suomen EAKR-ohjelman osalta rahoitus on menoluokkien suhteen melko pirstaloitunut. Rahoitusta on kohdentunut lähes 50 menoluokkaan ja monien yksittäisten menoluokkien osuus on marginaalinen (0,1 1,5% rahoituksesta). Osittain kyse on varmasti luokittelutekniikasta, mutta myös ohjelman strategista fokusta saattaisi olla tarpeen terävöittää. Alueet Ohjelma-asiakirjan mukaan Etelä-Suomen suuralueella rahoitusta kohdennetaan erityisesti haasteellisimmille alueille. Kansallisen päätöksen mukaisesti (HALKE ) 67% toimenpideohjelman varoista allokoidaan haasteellisimmille alueille. Vuoden 2010 loppuun mennessä sidotusta EAKR-rahoituksesta noin 77% on kohdistunut haasteellisimmille alueille. Aluetyypeittäin tarkasteltuna ylivoimaisesti suurin osa noin 80% - myönnetystä rahoituksesta on Etelä-Suomessa kohdistunut kaupunkialueille. 12,9% rahoituksesta on kohdistunut maaseutualueille tai harvaan asutuille alueille. Saaristoon kohdistuneet rahoituksen osuus on ohjelmakokonaisuuden kannalta marginaalinen, vaikkakin paikallisesti sillä saattaa olla tärkeä vaikutus. 74

75 Rahoitusmuoto Myönnetyn rahoituksen määrästä selvästi suurin osa (97,4%) on tukea, jota ei makseta takaisin. 2,6% myönnetystä rahoituksesta on ollut Finnveran lainoja, korkotukia tai takauksia. Vuoden 2011 alkupuolella käynnistyvä EAKR-rahoitteinen pääomasijoitusrahastotoiminta tuo jatkossa mukaan kolmannenkin rahoitusmuodon eli riskipääoman, mutta sen prosentuaalinen osuus tulee Etelä- Suomessa jäämään hyvin pieneksi. Taloudellinen toiminta Ohjelmassa mennessä sidotusta EAKR- ja valtion rahoituksesta on käytetty taloudellisen toiminnan mukaan eniten luokkaan 21 Ympäristöön liittyvä toiminta (17,5%). 22 Muualle luokittelemattomat palvelut on toinen suurehko luokka (16,5%). Suurin taloudellisen toiminnan luokka on kuitenkin 00 Ei sovelleta (28,5%). Tämä johtunee pitkälti luokittelun hankaluudesta sekä Eura2007:n ja TUKI2000:n eroista. Koko taulukko on liitteessä N+2 -säännön toteutuminen N+2 säännön mukaan rahoitusvuoden kehys tulee maksaa kahden vuoden kuluessa ko. vuodesta. Tämän periaatteen tarkoituksena on toisaalta velvoittaa ohjelman toteuttajat käyttämään ohjelmakehyksen mukaiset varat ennalta asetetussa määräajassa ohjelman tavoitteiden saavuttamiseksi ja toisaalta varmistaa, ettei EU:n budjetissa jouduta vuodesta toiseen siirtämään kasvavia määriä jäsenmaille varattuja, mutta maksupyyntöä odottavia varoja. Käytännössä tämä edellyttää, että hallinnollinen viive on pyrittävä minimoimaan niin päätöksenteossa kuin maksatushakemusten käsittelyssä. Mikäli maksatukset eivät etenisi suunnitellun mukaisesti, ja esim. vuoden 2010 lopussa olisi vielä vuoden 2008 sitoumuksia maksamatta, komissio vapauttaisi maksamatta jääneet sitoumukset, jotka siten jäisivät jäsenmaalta kokonaan saamatta. Ohjelmakauden hidas käynnistyminen useissa jäsenmaissa aiheutti vuoden 2007 rahoituskehysten osalta uhkaavia N+2 ongelmia useissa jäsenmaissa, Suomessa erityisesti ESR-ohjelman osalta. Tämän johdosta N+2 säännön laskentatapaa päätettiin v muuttaa siten, että vuoden 2007 rahoituskehys jaetaan tarkastelussa tasan vuosille , jolloin N+2 -sääntöä ei sovelleta vuoden 2007 osalta, ja tulevien vuosien osalta vaikutus on asteittain kumuloituva. Siten vuoden 2010 lopussa tuli olla maksettuna vuoden 2008 kehystä + kuudesosaa vuoden 2007 kehyksestä vastaava määrä julkista kokonaisrahoitusta (vähennettynä 7,5 % ennakkomaksuilla). Maksatukset toteutuivat kaikissa Suomen EAKR-toimenpideohjelmissa vuoden 2010 aikana riittävän hyvin, jotta N+2 ongelmaa ei päässyt muodostumaan. Laskentatapaan tehty helpotus huomioiden Etelä-Suomen EAKR-toimenpideohjelmassa tehdyt julkisen rahoituksen maksatukset (70,5 milj. euroa pl. Finnvera Oyj) saavuttivat vuoden 2010 lopun N+2 minimivaateen (29,2 milj. euroa) 241 %:sesti. 5.4 Tekninen tuki Etelä-Suomen EAKR-toimenpideohjelman tekninen tuki vuodelle 2010 oli yhteensä euroa (EAKR-osuus). Maakuntien käyttöön suunnattiin yhteensä euroa. Kaikille ohjelmille yhteisiin kuluihin (seurantajärjestelmän rakentaminen, tarkastus, arviointi, viestintä) sekä ministeriöiden käyttöön osoitettiin euroa. Ohjelman koordinaatiotyöhön varattiin erikseen euroa. Laadittujen käyttösuunnitelmien mukaan rahoitus jakautuu seuraavasti: 75

76 Taulukko 26. Teknisen tuen käyttösuunnitelmat vuodelle 2010 TEKNISEN TUEN INDIKATIIVINEN JAKAUTUMINEN MAAKUNNISSA KÄYTTÖKOHTEITTAIN (EAKR-osuus) Koordinaatio Etelä-Karjala Itä-Uusimaa Kanta-Häme Kymenlaakso Päijät-Häme Uusimaa Varsinais-Suomi Yhteensä Osuus Valmistelu 0 0,0 % Täytäntöönpano, hallinnointi ,4 % Seuranta ,4 % Tarkastus 0 0,0 % Menoluokka 85 yhteensä ,9 % Arviointi ja tutkimukset ,3 % Tiedotus ja viestintä ,8 % Menoluokka 86 yhteensä Tekninen tuki yhteensä ,0 % Kansallinen vastinrahoitus on samansuuruinen kuin EAKR-osuus kussakin alakohdassa. Palkattava henkilöstö yht. (htv) 5,0 2,8 0,3 1,8 3,5 4,0 0,3 2,0 19,7 -maakunnan liitto 5,0 1,6 0,2 0,6 2,0 2,0 0,1 1,0 12,5 -ELY-keskus 1,2 0,1 1,2 1,5 2,0 0,2 1,0 7,2 TEKNISEN TUEN JAKAUTUMINEN TOIMIJOITTAIN (EAKR-osuus) Koordinaatio Etelä-Karjala Itä-Uusimaa Kanta-Häme Kymenlaakso Päijät-Häme Uusimaa Varsinais-Suomi Yhteensä Osuus Maakunnan liitto yht ,8 % - TEM:n hallinnonala ,8 % - OPM:n hallinnonala ,0 % - STM:n hallinnonala 0 0,0 % ELY-keskukset yht ,2 % -TEM:n hallinnonala ,8 % -YM:n hallinnonala ,4 % Yhteensä ,0 % TEKNISEN TUEN INDIKATIIVINEN JAKAUTUMINEN KESKUSHALLINNOSSA KÄYTTÖKOHTEITTAIN (EAKR-osuus) TEM* OPM YM STM VM/contr. Yhteensä Osuus Valmistelu 0 0,0 % Täytäntöönpano, hallinnointi ,7 % Seuranta ,9 % Tarkastus ,6 % Menoluokka 85 yhteensä ,2 % Arviointi ja tutkimukset ,2 % Tiedotus ja viestintä ,6 % Menoluokka 86 yhteensä ,8 % Tekninen tuki yhteensä ,0 % *) TEM:n luvut sisältävät myös Etelä-Suomen osuuden EAKR-toimenpideohjelmille yhteisistä seuranta-, arviointi- ja viestintäkuluista. Kansallinen vastinrahoitus on samansuuruinen kuin EAKR-osuus kussakin alakohdassa. YHTEENVETO TEKNISEN TUEN INDIKATIIVISESTA JAKAUTUMISESTA KÄYTTÖKOHTEITTAIN (EAKR-osuus) Koordinaatio Maakunnat Keskushall. Yhteensä Osuus Valmistelu ,0 % Täytäntöönpano, hallinnointi ,7 % Seuranta ,6 % Tarkastus ,3 % Menoluokka 85 yhteensä ,6 % Arviointi ja tutkimukset ,2 % Tiedotus ja viestintä ,3 % Menoluokka 86 yhteensä ,4 % Tekninen tuki yhteensä ,0 % 76

77 mennessä toimintalinjan 6 julkisesta rahoituksesta oli sidottu noin 5,6 miljoonaa euroa eli 51,4% koko ohjelmakauden teknisestä tuesta. Maksettu oli vuoden 2010 loppuun mennessä euroa eli 24,3% teknisen tuen julkisesta rahoituskehyksestä. 5.5 Toimien pysyvyys Asetuksen (EY) N:o 1083/ artiklan mukaisia toimien pysyvyyteen liittyviä huomattavia muutoksia tai niistä seuranneita takaisinperintöjä ei ohjelmassa ole ollut. 5.6 Suurhankkeet Yleisasetuksen 39 artiklan mukaisia suurhankkeiksi luokiteltuja hankkeita (kokonaisrahoituksen määrä ympäristöalalla vähintään 25 milj. euroa tai muilla aloilla 50 milj. euroa) ei ole toteutettu Etelä- Suomen alueella. 6. VIESTINTÄ 6.1 Kansallisen tason viestintä Tilaisuuksia hanketoimijoille -Vipuvoimaa EU:lta tietoiskukampanja Merkittävinä viestintätoimina raportointivuonna hallintoviranomainen pitää Vipuvoimaa EU:lta kampanjaa, joka koostui 16 alueellisesta tietoiskusta. Niihin osallistui noin 1600 henkilöä. Kampanjaa suunniteltiin ja sitä toteutettiin yhteistyössä talous- ja sosiaalipartnerijärjestöjen kanssa. Tietoiskutilaisuudet veti kirjailija ja toimittaja Roman Schatz. Hanketietoiskuissa kerrottiin EAKR- ja ESR-rahoitusmahdollisuuksista ja hanketyön tuloksista. Tietoiskut antoivat käytännön eväitä rakennerahastohankkeiden suunnitteluun, rahoituksen hakemiseen ja hankkeiden vetämiseen. Tietoiskuissa korostettiin, että rakennerahastohankkeisiin kannattaa osallistua ja EU-tukea kannattaa hakea kehitysideoiden toteuttamiseksi. Tietoiskuissa jaettiin kokeneiden hanketoimijoiden tietoa ja verkotettu uusia ja vanhoja toimijoita. Aloite hanketietoiskuihin tuli rakennerahasto-ohjelmien hallinnossa mukana olevilta järjestöiltä. Tietoiskukiertueen yhteistyökumppaneja olivat Suomen yrittäjät, kauppakamarit, SAK, STTK, AKAVA, EK, MTK, kuntaliitto, sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto STKL, työttömien valtakunnallinen yhteistoimintajärjestö, työ- ja elinkeinoministeriö, opetus- ja kulttuuriministeriö, ympäristöministeriö, sosiaali- ja terveysministeriö, ELY-keskukset ja maakuntien liitot. Palaute oli varsin positiivista. Osallistujat arvostivat napakoita tietoiskuja ja tilaisuutta verkostoitua toisten alueen toimijoiden kanssa. Vastaavia tilaisuuksia toivotaan lisää. Edelleen on tarvetta yksinkertaisempaan ja selkeämpään hankerahoituksen opastukseen. Hallintoviranomainen pitää tietoiskutilaisuuksia vuoden 2010 merkittävänä tiedotustoimena (komission asetuksen (EY) 1828/2006 artikla 7). Tietoiskutilaisuudet ovat olleet yleisölle avoimia ja niistä on ilmoitettu sanomalehdissä kullakin paikkakunnalla. Lisätietoja: 77

78 Tietoa kansalaisille - EU Arjessa tapahtumat TEM pitää vuosina toteutettavaa EU Arjessa tapahtumakiertuetta merkittävänä avauksena rakennerahastotyön ja hankkeiden viemiseksi kansalaisten pariin konkreettisella tavalla. EU arjessa -kiertueen ajatuksena on tuoda EU lähelle, näkyväksi ja ymmärrettäväksi suomalaisille ihmisille. Tapahtumien punaisena lankana on EU:n vaikutus alueellisella tasolla: miten EU vaikuttaa ihmisten arjessa ja mitä mahdollisuuksia se tarjoaa? Kantavina periaatteina ovat vuoropuhelu ja maakunnallisuus. Kiertueen suunnittelussa ja toteutuksessa ovat mukana Euroopan komission Suomen-edustusto, Euroopan parlamentin Suomen tiedotustoimisto, ulkoasiainministeriön Eurooppatiedotus, eduskuntatiedotus, työ- ja elinkeinoministeriö sekä tapahtumakohtaiset alueelliset toimijat, muun muassa maakuntaliitot ja kaupungit. Tapahtumien valtakunnallinen päämediayhteistyökumppani on YLE. Vuoden 2010 aikana tilaisuuksia järjestettiin Itä-, Länsi- ja Pohjois-Suomen ohjelma-alueilla (Joensuussa 26.3., Kokkolassa 18.8., Rovaniemellä ja Tampereella 4.10.) Yleisötapahtumissa oli esillä 19 EAKR- ja ESR-varoin tuettua hanketta. Tapahtumissa järjestettyihin rakennerahastoarvontaan osallistui kaikkiaan noin 600 henkilöä. Hankkeisiin tutustui merkittävästi enemmän alueen asukkaita. Lisätietoja: Hankerahoitus auttaa menestymään kilpailuissa Valtakunnallisesssa INNOSUOMI 2010 kilpailussa menestyi Etelä-Suomen EAKR-ohjelmasta tukea tukea saanut yritys. Matti Järvinen Sport Oy Lappeenrannasta sai tunnustusta patentoimastaan nanotekniikkaan perustuvan suksen pohjan pinnoiteesta, joka luistaa ja pitää lähes kaikilla hiihtokeleillä. Mediatiedotus Työ- ja elinkeinoministeriö julkaisi rakennerahastoista vuonna 2010 yhteensä 16 tiedotetta. Lisäksi rakennerahastouutisista tiedotettiin työ- ja elinkeinoministeriön viikoittaisessa uutiskirjeessä 20 kertaa. Ministeri piti kolme rakennerahastoihin liittyvää tiedotustilaisuutta. Verkkopalvelu Rakennerahastojen verkkosivuja kehitettiin sisällöllisesti nostamalla hanketoimintaa enemmän fokukseen. Tämä linjaus näkyi myös uutiskirjeessä. Verkkosivujen arkkitehtuuria raikastamaan tilattiin etusivun uudistus ja muutamia toiminnallisuuksia, jotka otettiin käyttöön helmikuussa Suuralueet ovat käyttäneet tehokkaasti omia internetsivujaan yhteen sovittaen ne rakennerahastot.fi-sivujen sisällön kanssa. TEM päivitti Wikipediaan rakennerahastoihin liittyviä hakusanoja. Hallintoviranomainen kokosi esimerkkejä hyvästä hanketoiminnasta kertomusvuonna Vipuvoimaa EU:lta kampanjan ja EU Arjessa tapahtumien yhteydessä. Hankekuvauksia on rakennerahastojen verkkopalvelussa kaikkiaan noin

79 Hallintoviranomainen kehitti vuonna 2009 käynnistettyä Rakennerahastojen uutiskirjettä tuottamalla teemanumeroita. Sähköinen tilauspalvelu käynnistyi. Kerran kuussa sähköisenä versiona rakennerahastojen verkkosivuilla ilmestyvä uutiskirje on hallintoviranomaisen väline tiedonkulun parantamiseksi. Uutiskirje on sisältönsä perusteella tarkoitettu sekä viranomaisille että hanketoiminnassa mukana oleville tahoille ja muille intressipiireille. EURA 2007 tietopalvelu, johon sisältyy luettelo tuensaajista, oli käytössä koko raportointivuoden. Siitä on informoitu eri yhteyksissä sekä alueilla että TEMin viestinnässä. Palvelusta on saatavilla perustiedot kaikista hyväksytyistä ESR- ja EAKR-projekteista: projektin nimi, toteuttajaorganisaatio, toteutusaika, välittävä toimielin, julkinen rahoitus sekä tiivistelmä toiminnan sisällöstä. Viranomaistilaisuudet TEM järjesti viranomaisille ja rakennerahastotoiminnan keskeisille kumppaneille tarkoitetun ajankohtaispäivätilaisuuden marraskuussa. Kaksipäiväinen tilaisuus oli nähtävissä webcastingin avulla suorana lähetyksenä ja tallenteena rakennerahastojen verkkosivuilla. TEM järjesti yhteistyössä alueiden kanssa kolme aluekehityksen ja EU:n koheesiopolitiikan tulevaisuutta pohtivaa vaikuttajaseminaaria. TEM järjesti yhteistyössä alueiden toimijoiden kanssa vuoden 2010 alussa voimaan astuneen aluekehittämisen lainsäädäntöön ja rahoitukseen liittyviä keskustelutilaisuuksia. Hallintoviranomainen järjesti koulutusta maksatuksista, paikan päällä tehtävistä varmennuksista ja rakennerahasto-ohjelmiin liittyvistä tietojärjestelmistä. TEM päivitti kertomusvuoden aikana rakennerahastoviestinnän ohjeistusta ja muokkasi viestinnän apuvälineitä vastaamaan tehtyjä asetusmuutoksia ja organisaatiomuutoksia. Valtakunnallisen viestintäverkoston työ Vuoden 2010 aikana viestinnän koordinointi yhteistyössä ESR- ja EAKR-ohjelmien välillä edellisten vuosien mukaisesti jatkui sekä hallintoviranomaisen että suuralueiden toimesta. Viestintää koordinoivana ryhmänä toimi valtakunnallisella tasolla rakennerahastojen viestintäverkosto, jossa ovat edustettuina eri hallinnonalat ja suuralueet. Viestintäverkoston toiminnasta vastaa hallintoviranomainen, missä on nimetty viestinnän yhteyshenkilö. Verkoston puitteissa käsitellään kaikkia viestinnän kenttään liittyviä asioita. Suuralueilla on lisäksi omat viestintäverkostot, joiden toiminta painottuu erityisesti projektien toteuttajien ja potentiaalisten hakijoiden aktivoimiseen sekä alueen rakennerahastotoiminnan painopisteistä ja mahdollisuuksista tiedottamiseen. Hallintoviranomaisen vetämä viestintäverkosto kokoontui vuonna 2010 kolme kertaa. Kokouksissa käsiteltiin mm., arviointia, ja viestinnän suunnittelua ja toimenpiteiden koordinointia alueilla, mediakontakteja, sosiaalisen median mahdollisuuksia ja viestinnän hankintoja. Hallintoviranomaisen edustaja on osallistunut sekä EU:n komission INIO- että INFORM-viestintäverkostojen kokouksiin ja muuhun toimintaan. Lisäksi suuralueiden viestintävastaavat ovat olleet mukana kokouksissa. Hallintoviranomaisen tiloissa on liputettu viikon ajan toukokuun 9. päivästä lähtien. 6.2 Suuralueen ja maakuntien viestintätoimet Suuralue 2010 Suuraluetason viestintää toteutetaan koordinoivan maakunnan liiton (Päijät-Hämeen liitto) ja koordinoivan TE-keskuksen (Hämeen TE-keskus) johdolla vuonna 2008 valmistellun suunnitelman mukaisesti (Etelä-Suomen rakennerahastotoiminnan viestintäsuunnitelma ohjelmakaudelle ). 79

80 Viestintäsuunnitelman valmistelun yhteydessä perustettiin Etelä-Suomen rakennerahastoviestinnän verkosto, jossa oli edustajat kaikista maakunnan liitoista, alueen TE-keskuksista, ympäristökeskuksista sekä Etelä-Suomen lääninhallituksesta. Lisäksi viestintäverkostoon on nimetty ruotsinkielisen rakennerahastoviestinnän yhdyshenkilö. Vuoden 2010 alussa valtion aluehallinto uudistui ja perustettu viestintäverkosto hajosi jäsenten siirtyessä uusiin tehtäviin syntyneissä ELYkeskuksissa. Uuden viestintäverkoston kokoamista ei nähty tarpeelliseksi, vaan on sovittu, että EAKR-koordinaatiotyöryhmä toimii samalla EAKR:n viestintäverkostona, koska suuri osa sen jäsenistä kuului myös aiempaan viestintäverkostoon. Syksyllä 2007 avatut Etelä-Suomen EAKR-ohjelman internet-sivut (www.etela-suomeneakr.fi) uudistettiin täydellisesti vuosien aikana. Uudistuksen jälkeen sivuston ulkoasu vastaa hallintoviranomaisen graafista ohjeistusta. Sivuilla oli informaatiota koko ohjelmasta, mutta painopiste uuden tietosisällön tuottamisessa oli teemaosion (toimintalinja 5) avoimissa hauissa sekä toimintalinjan 5 hankkeissa (tiivistelmät rahoitusta saaneista hankkeista, tietoa ja ohjeistusta hankkeiden toteuttajille). Etelä-Suomen maakuntien EU-yksikön viestintä vuonna 2010 painottui toimintalinjan 5 hankehauista tiedottamiseen. Teemaosion neljäs hakukierros (vuoden 2010 teemoihin) käynnistettiin jo marraskuussa 2009, jolloin julkaistiin lehti-ilmoitukset avoimesta hausta 11 eteläsuomalaisessa sanomalehdessä, joista kolme oli ruotsinkielisiä. Hakuun liittyvät infotilaisuudet pidettiin joulukuussa Helsingissä ja Hämeenlinnassa ja ideahakuvaihe päättyi Koko hakuprosessin ajan EUyksikön internet-sivuilla oli hakijoille lisätietoa sekä ohjeita ja lomakkeita hakuun liittyen. Tammikuussa 2009 järjestettiin ideahakuun osallistuneille Helsingissä kolme teemakohtaista verkostoitumistilaisuutta, kullekin haun teemalle oma tilaisuus (ympäristö, innovatiiviset julkiset hankinnat ja kansainvälinen yhteistyö ja verkostoituminen). Verkostoitumistilaisuuksien tarkoituksena oli saattaa saapuneet hankeideat kaikkien ideahakuun osallistuneiden tietoon, verkottaa hanketoimijoita ja ideoita keskenään sekä saada varsinaiseen hakuun parempia ja laajempia ylimaakunnallisia hankekokonaisuuksia. Tilaisuudet olivat melko suosittuja: joulukuun infotilaisuuksiin osallistui noin 85 henkeä ja helmikuun verkostoitumistilaisuuksissa oli yhteensä noin 80 henkeä. Syksyllä 2010 käynnistettiin toimintalinjan 5 esitteen valmistelu. Toteuttajaksi valittiin tarjouskilpailun perusteella Mainostoimisto MBE Oy. Esitteessä luodaan katsaus Etelä-Suomen toimintalinjan 5 toimintamalliin ja viiteen ylimaakunnalliseen hankkeeseen. YHDESSÄ enemmän -esite valmistui tammikuussa 2011 ja siitä on saatavilla kieliversiot suomi ja englanti. Esite on sähköisenä katsottavissa myös Etelä-Suomen EAKR-ohjelman nettisivuilla: Myöhemmin syksyllä aloitettiin myös toisen esitteen teko Päijät-Hämeen liiton ja Hämeen ELYkeskuksen johdolla ja yhteistyössä Etelä-Suomen maakunnan liittojen ja ELY-keskusten kanssa. Etelä-Suomi innovaatioveturina - esitteessä esitellään hyviä EAKR- ja ESR-hankkeita kaikista Etelä-Suomen maakunnista. Myös Etelä-Suomi innovaatioveturina esitteen toteutti Mainostoimisto MBE ja se valmistui maaliskuussa Esitteestä on paperiversion lisäksi sähköinen versio, joka on myös katsottavissa Etelä-Suomen EAKR-ohjelman nettisivuilla. Maakunnat Tiedottaminen välittävissä toimielimissä on vuonna 2010 keskittynyt hankehakuihin. Yleisimmin käytössä olevat tiedotustavat ovat olleet internet-sivut, sähköiset tiedotteet/uutiskirjeet lehtiilmoitukset ja erilaiset tiedotustilaisuudet ja seminaarit, joissa rahoitusmahdollisuuksia on esitelty potentiaalisille hakijatahoille. Lisäksi maakunnan yhteistyöryhmien kokoukset ovat julkisia ja monissa maakunnissa ennen kokousta tai kokouksesta laaditaan tiedote. Esimerkkinä hankkeiden hakijoille ja toteuttajille suunnatusta tiedotuksesta voidaan mainita mm. 80

81 syyskuussa 2010 Lahdessa Sibeliustalolla järjestetty tilaisuus: Kohti toimivampaa hankeyhteistyötä - tiedotus- ja hanketoimijoiden yhteistyötilaisuus kansainvälisistä rahoitusmahdollisuuksista. Tilaisuuden järjestivät yhteistyössä Päijät-Hämeen liitto, Lahden tiede- ja yrityspuisto, Lahden Alueen Kehittämisyhtiö LAKES, Lahden ammattikorkeakoulun innovaatiokeskus ja ulkoasiainministeriön Eurooppa-tiedotus marraskuussa 2010 Kymenlaakson liiton järjestämä rahoitusohjelmien tietoisku Kouvolan kaupungintalolla Lisäksi rahoittajaviranomaiset ovat järjestäneet hankehallinnointiin liittyviä tilaisuuksia rahoittamiensa hankkeiden toteuttajille. Kaakkois-Suomen ELY-keskus järjesti vuoden 2010 aikana kaksi tällaista STARTTI-koulutusta, samoin Etelä-Suomen EU-yksikkö järjesti uusien hankkeiden koulutuksen. 7. ARVIOINTI 7.1 Valtakunnallinen EAKR-toimenpideohjelmien temaattinen arviointi Vuoden 2010 aikana ohjelmien teemapohjainen arviointi jatkui. Arvioitsijat raportoivat arviointien edistymisestä ja arviointituloksista vuoden aikana kuhunkin seurantakomiteaan. Tämän lisäksi arvioitsijat osallistuivat erilaisiin rakennerahastoa koskeviin koulutustilaisuuksiin ja järjestivät yhdessä ohjelmakoordinaattorien kanssa neljä suuralueittaista arviointipäivää. Nykyiset teemakohtaiset arviointisopimukset loppuvat kesäkuussa 2011, johon mennessä arvioitsijoiden tulee laatia kustakin teemasta loppuraportti, joka tulee samalla toimimaan ohjelmien väliarviointina. EAKR arviointityöryhmä on ohjeistanut arvioitsijoita raporttien laadinnassa ja painottanut erityisesti arvioitsijoiden omien johtopäätösten tekoa, johtopäätösten analyyttistä perustelua sekä toimenpide-ehdotuksia kehittämistoimenpiteiksi, joilla ohjelmien toimintaa ja vaikuttavuutta voitaisiin lisätä sekä nykyisen ohjelmakauden aikana että uudella ohjelmakaudella. Arvioinnin keskeisiä tuloksia vuoden 2010 osalta Teema 1 Yritystoiminnan edistäminen Teemassa 1 Yritystoiminnan edistäminen vuoden 2008 taantuma on heijastunut ehkä ohjelmien toimintalinjoista eniten. Taantuman johdosta useiden yritysten mielenkiinto on siirtynyt taantumasta selviämiseen kehittämistoiminnan sijasta. Vuoden 2010 aikana tilanne on muuttunut ja talouden elpyminen näkyy myös toimintalinjan aktivoitumisena. Teemassa 1 yleisin rahoituksen käyttötarkoitus ovat olleet investoinnit yritysten tuotantorakenteen uudistamiseksi ja kilpailukyvyn parantamiseksi sekä tutkimus- ja tuotekehitys ja tuotantomenetelmien kehittäminen, joiden suurimmat vaikutukset näkyvät yritysten kilpailukyvyn ja tuottavuuden paranemisessa, tuotantokapasiteetin kasvussa ja laadun paranemisessa. Rahoitusta pidetään myös hankkeiden toteuttamisen kannalta tärkeänä ja yritysten vastausten perusteella valtaosa hankkeista olisi jäänyt toteutumatta ilman rahoitusta. Erityisesti maakuntien kehittämishankkeisiin myöntämällä rahoituksella on ollut suuri merkitys, koska se kohdistuu usein hankkeisiin, joita ei voida rahoittaa muiden rahoitusvälineiden kautta. 81

82 Vähäisin vaikutus avustuksilla on ollut kansainvälistymisen edistämisessä. Tämän vuoksi teeman 1 keskeisimmäksi haasteeksi on muodostunut yritysten kansainvälistymisen edistäminen, mikä edellyttää osaavaa kasvua ja kansainvälistymistä tukevaa palvelu- ja rahoitusjärjestelmää. Keskeisenä kysymyksenä on, miten kansallista järjestelmää voidaan kehittää niin, että sen avulla voidaan auttaa yrityksiä kansainvälistymään ja löytämään uusia markkinoita ja missä määrin ylipäätään yritysten kansainvälistymistä voidaan edistää julkisin toimin. Kansainvälistyminen ja kasvu perustuvat yritysten omiin strategisiin päätöksiin ja toimenpiteisiin, joiden onnistuminen riippuu paljolti muista kuin julkisista kehittämistoimista tai palveluista. Arvioinnin perusteella Suomessa on kattava yritystuki- ja julkisten yrityspalveluiden verkosto. Yhdessä rakennerahastojen säännösten kanssa järjestelmästä muodostuu osin sekava ja päällekkäinen. Siten järjestelmän toimivuutta tulisi kehittää niin, että se toimisi nykyistä tehokkaammin ja palvelisi myös asiakkaita parhaalla mahdollisella tavalla. Samoin ohjelmien toimintalinjojen 1 ja 2 välistä synergiaa tulisi kehittää samoin kuin EAKR ja ESR toiminnan integroimista nykyistä paremmin niin, että ne nykyistä kokonaisvaltaisemmin tukisivat yritysten kehittämistarpeita. Keinona voisivat olla mm. rahoittavien viranomaisten yhteistyön laajentaminen, yrityshankkeiden nykyistä tiiviimpi kytkeminen laajempiin kehittämishankkeisiin ja laajempien kehittämissuunnitelmien laatiminen yhdistämään eri teemoja, toimijoita ja rahoittajia. Teema 2 Innovaatiotoiminnan ja verkostoitumisen edistäminen ja osaamisrakenteiden vahvistaminen Teema 2 kohdentuu pääasiassa EAKR toimenpideohjelmien toimintalinjan 2 mukaisten toimien arviointiin. Hankkeisiin kohdentuneessa tarkastelussa tuli selkeästi esille, että toimintalinjan alla rahoitusta saaneet hankkeet ovat toteutuneet hyvin. Tuen katsottiin tukeneen erityisen hyvin nimenomaisesti eri toimijoiden välistä yhteistyötä ja siten ohjelmilla katsottiin olevan runsaasti lisäarvoa yhteistyöverkostojen syntymiselle ja ylläpidolle. Samoin rahoitus oli ollut hankkeiden toteuttamisen kannalta erittäin tärkeää, koska 98 % vastaajista totesi rahoituksen olleen hankkeen toteuttamisen kannalta välttämätöntä. Vaikka toimintalinjan toimilla arvioidaan siis olleet erittäin myönteinen vaikutus erilaisten osaamis- ja yhteistyöverkostojen synnylle, nykyistä enemmän huomiota tulisi kiinnittää hankkeista saatujen tutkimustulosten kaupallistamiseen ja korkean osaamisen yritystoiminnan synnyttämiseen. Hankkeiden ylimaakunnallisuutta pidettiin tärkeänä, sillä useilla aloilla maakuntaa laajempi yhteistyö on välttämätöntä. Ylimaakunnallisten hankkeiden toteuttamista pidettiin kuitenkin haasteellisena, minkä vuoksi yhteistyömallien tulisi olla mahdollisimman helppoja ja yksinkertaisia eli hankehallinnointia tulisi niiden osalta yksinkertaistaa. Keskeisenä ongelmana on mm. eri maakunnan liittojen ja ELY keskusten toisistaan poikkeavat käytännöt ja rahoituksen hoitaminen usean maakunnan kautta. Kehittämisehdotuksena hanketoteuttajat esittävät mm. alueellisten rahoittajaviranomaisten yhteistyön tiivistämistä ja koordinaation lisäämistä sekä samantyyppisten ja samoilla sisältöalueilla kohdistuvien hankkeiden keskinäisen synergian parempaa hyödyntämistä. Samoin kansainvälistymisen tarpeet ja kansainvälisten verkostojen kehittäminen edellyttäisivät vahvempaa panostusta. Alueellisissa tilaisuuksissa tuli esille erinäisiä teemaan liittyviä kysymyksiä. Erityisesti koettiin tärkeänä laajempien, kokonaisvaltaisten ja integroituneiden hankkeiden kehittämistä. Alueellisten osaamis- ja innovaatioverkostojen ja klustereiden kehittäminen edellyttää laajempia strategisia kehittämishankkeita ja eri rahoittajatahojen tiivistä yhteistyötä hanketoteuttajien kanssa. Tämän tyyppisen strategiatyön katsotaan parantavan eri hankekokonaisuuksien hallintaa. Samoin tulisi luoda toimintatapoja, joilla voitaisiin toteuttaa pitkän aikavälin integroituja kehittämissuunnitelmia ja niihin liittyviä sopimuksia, joilla näitä alueellisia kehittämisstrategioita tai suunnitelmia voitaisiin toteuttaa ja tukea. 82

83 Osaamis- ja innovaatiorakenteiden kehittäminen edellyttää niihin liittyvien hankekokonaisuuksien hahmottamista. Tämän vuoksi hankerahoittajien tulisi tehdä nykyistä tiiviimpää yhteistyötä. Lisäksi esim. teemakoordinaattori- ja teemaryhmäkäytäntöjä voitaisi kehittää ja laajentaa ne kattamaan suurempia aluekokonaisuuksia. Samoin asiaan liittyvien hyvien käytäntöjen jakamista tulisi vahvistaa, missä hankerahoittajien välinen yhteistyö on yksi keskeinen väline tiedon jakamiseksi. Koska asiantuntijoiden asiantuntemus ei riitä kaikkeen, rahoittajien välinen tiivis yhteistyö lisää osaamista. Asiantuntijuutta hankevalinnassa voitaisiin tukea myös asiantuntijapankin avulla, jota voitaisiin käyttää hankkeiden arvioinnin tukena. Teema 3 Alueiden saavutettavuuden ja toimintaympäristön parantaminen Teeman 3 arviointi kohdistuu erityisesti EAKR ohjelmien toimintalinjan 3 tarkasteluun. Toimintalinja on sisällöltään ja fokukseltaan hyvin hajanainen ja mahdollistaa hyvin erilaisten hankkeiden toteuttamisen ja maakunnat voivat sen alla räätälöidä hankkeet tukemaan alueen kehittämisen kannalta keskeisiä strategisia kärkiä. Toistaiseksi toimintalinjan alla toteutetuista toimista lukumääräisesti suurin osa on ollut matkailuhankkeita (1/3 hankkeista). Rahoituksellisesti suurin panos on mennyt liikenneyhteyksien parantamiseen johtuen erityisesti Itä-Suomen ratahankkeen suuruudesta. Teeman erityishaasteena ovat palvelukokeilut, joihin liittyvä kehittäminen ei ole edistynyt kaikilta osin odotusten mukaisesti. Kunnat eivät ole lähteneet mukaan hankkeisiin odotetusti, johtuen sekä yleisesti kiristyneestä julkisen talouden tilasta että erityisesti sosiaali- ja terveystoimen resurssipulasta. Toimintalinjan hankkeissa korostuu julkisten toimijoiden osuus, mitä selittää se, että toimintalinjan hankkeissa kunnat ovat merkittäviä hanketoteuttajia ja rahoittajia. Toisaalta se on ollut toimintalinja, jossa erityisesti paikalliset toimijat ja erilaiset kansalaisryhmät ovat voineet osallistua hankkeiden toteutukseen (esim. kulttuuri- ja matkailuhankkeet). Vaikka toimintalinjan pirstaleisuus mahdollistaa erilaisten hankkeiden joustavan rahoittamisen, jatkossa sen osalta tarvitaan tarkempaa fokusointia ja kohdentamista. Teema 4 Ympäristövaikutukset ja kestävä kehitys Arvioitsijat tarkastelivat raportointiajankohtana sitä, miten eri toimijat näkivät ympäristö- ja tasaarvoasioiden merkityksen EAKR hankkeissa. Tuloksen mukaan näitä molempia pidetään yleisesti tärkeinä, mutta toisaalta niitä pidetään nykyisin myös itsestään selvyyksinä, jolloin niiden erityistä tarkastelua ei mielletä kovin tärkeäksi. Useimmat hankkeet mielletään ympäristöpositiivisiksi ja tasaarvoa edistäviksi, jos ne eivät selkeästi ole ristiriidassa niiden kanssa. Tarkastelu osoitti kuitenkin, että arvioinnissa ja hankevalinnassa käytetyt käsitteet, kuten ympäristöpositiivisuus, kestävä kehitys ja tasa-arvo, ovat epäselviä ja hyvin tulkinnanvaraisia. Samoin ympäristövaikutusten todellisesta arvioinnista puuttuu usein tarvittava asiantuntijuus eivätkä seurantaindikaattorit mahdollista ympäristövaikutusten todentamista tai laadullista seurantaa. Tämän osalta käsitteistöä tulisi täsmentää ja esim. laajennettava kestävän kehityksen käsitettä niin, että esim. EU:n kestävän kehityksen strategian mukaiset osa-alueet olisi integroitu nykyistä selkeämmin osaksi hankkeiden valintakriteereitä. 83

84 7.2 Alueellisesti toteutetut arvioinnit Päijät-Hämeen liitto päätti syksyllä 2010 käynnistää arvioinnin EAKR-rahoituksen vaikutuksista maakunnan kärkialojen kehitykseen Suomen EU-jäsenyyden aikana, kuitenkin painottuen kehitykseen viimeisen viiden vuoden aikana. Päijät-Hämeen maakuntaohjelman mukaiset kolme kärkialaa ovat ympäristö, muotoilu ja käytäntölähtöinen innovaatiotoiminta. Arvioinnin tavoitteena on tuottaa tietoa siitä, miten EAKR-rahoituksella on edistetty maakunnan kärkialojen kehitystä ja mitkä ovat olleet toteutettujen EAKR-ohjelmien ja -hankkeiden tulokset ja vaikuttavuus. Arvioinnissa keskitytään erityisesti hankkeiden pitkäkestoisiin yhteiskunnallisiin vaikutuksiin ja useiden hankkeiden yhteisvaikutuksiin ja pyritään vastaamaan mm. seuraaviin kysymyksiin: miten Päijät-Hämeen kärjet ovat muokkautuneet ja mikä on ollut EAKR-hankkeiden rooli kehityksessä? mitkä ovat olleet toteutettujen hankkeiden vaikutukset keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä? onko hakkeilla ollut aidosti rooli kehityksen suunnan muuttajina? mitä muutoksia toimintaympäristössä on tapahtunut ja kuinka ne ovat vaikuttaneet hankkeiden toteutukseen ja mahdollisuuteen vastata alueen kehityshaasteisiin? mikä on ollut ylimaakunnallisen ja kansainvälisen yhteistyön merkitys yksittäisten hankkeiden ja toisaalta kärkien kehittymisen kannalta? olisiko vastaava kehitys ollut mahdollinen ilman EU-rahoitusta? miltä tulevaisuus näyttää nykyisten kärkien ja hankkeiden näkökulmasta? mitä toimia tulisi toteuttaa hankkeiden tehokkuuden ja vaikuttavuuden lisäämiseksi? Arviointityö kilpailutettiin ja arvioinnin toteuttajaksi valittiin Susinno Oy. Käytännössä arviointia päästiin tekemään vasta vuonna 2011 ja tuloksien tulee olla tilaajan käytettävissä syksyllä Varsinais-Suomessa käynnistyi syksyllä 2010 Profiili -hanke, jonka johtolankana on hankkeiden tehostettu arviointi ja seuranta. Hankkeessa luodaan uusia arviointi-alusta, joka otetaan käyttöön nykyisen hankeverkko-järjestelmän tilalle. Hankeverkko on Varsinais-Suomen kaikkien hankerahoittajien yhteiskäytössä oleva intranet, johon kaikki rahoitushakemukset kirjataan. Siinä on myös julkinen osa. Uuden arviointialustan myötä ohjelma suorittaa arvioinnin ohjelmaan syötettyjen indikaattoreiden, laatuarvojen, lukumäärien jne pohjautuen. Myös Hämeen liitto aikoo käynnistää arvioinnin rahoittamiensa hankkeiden osalta. Tarkoituksena on selvittää EAKR-ohjelman sekä maakuntaohjelman ja maakuntasuunnitelman strategian ja tavoitteiden toteutumista, tasa-arvon, kestävän kehityksen, osaamisen vahvistamisen sekä innovatiivisuuden innovaatioiden leviämisen ja kaupallistamisen osalta. 8. VALVONTA 8.1 Menojen tukikelpoisuuden ja tosiasiallisuuden tarkastaminen (art 13.2) Välittävät toimielimet vastaavat rakennerahastolain (1401/2006) 44 :n mukaisesti rahoittamiensa hankkeiden osalta menojen tukikelpoisuuden ja tosiasiallisuuteen liittyvistä hallinnollisista ja paikan päällä tehtävistä tarkastuksista. Menojen tarkastaminen välittävissä toimielimissä on hallintoviranomaisen antaman tehtävien eriyttämistä koskevan ohjeen mukaisesti eriytetty tuen myöntämiseen ja takaisinperintätehtäviin ml. muut korjaavat toimenpiteet liittyvistä tehtävistä. 84

85 Maksatushakemusten hallinnolliset tarkastukset (art 13.2 a-alakohta) Välittävät toimielimet tekevät hallintoviranomaisen ohjeistuksen (ml. tarkistuslistat) mukaisesti kaikille maksatushakemuksille hallinnollisen tarkastuksen maksatushakemuksessa esitettyjen menojen tukikelpoisuuden ja tosiasiallisuuden varmistamiseksi. Kaikki maksatushakemukset käsitellään tietojärjestelmäavusteisesti joko Valtteri- ja EURA 2007 järjestelmissä tai TUKI2000- järjestelmässä. Maksatushakemuksen hallinnollinen tarkastus välittävässä toimielimessä jakautuu kahteen osaan: 1) projektin sisällön ja toimenpiteiden tukikelpoisuustarkastukseen, jonka suorittaa rahoittaja sekä 2) kustannusten tukikelpoisuuden tarkastukseen, jonka suorittaa maksaja. Maksaja merkitsee järjestelmään kustannuslajikohtaisesti tukikelpoisena hyväksyttävät kustannukset ja rahoituserät samoin kuin hylättävät summat perusteluineen sekä virheluokitteluineen (Valtterijärjestelmä alkaen, TUKI2000-hankkeet alkaen). Valmistelun jälkeen maksaja voi tulostaa tietojärjestelmästä tuensaajalle lähetettävän maksupäätöksen. Sen lisäksi mitä hankkeen kaksinkertaisen rahoittamisen estämiseksi on tehty hankkeen valintaprosessin aikana, tulee myös maksatusvaiheessa mm. verrata tietojärjestelmistä saatavia eri ohjelmakausien rahastoja koskevia tuensaajaluetteloita / -tietoja ristiin. EURA2007- /Valtteri-järjestelmissä hallinnoitavissa hankkeissa välittävät toimielimet olivat hyväksyneet Suomen ohjelmassa mennessä maksupäätöksillä menoja yhteensä noin 52,9 miljoonaa euroa. Menoja oli samanaikaisesti hylätty yhteensä noin 1,4 miljoonaa euroa eli 2,66 % haetuista menoista. Vuonna 2010 hyväksyttyjä menoja oli noin 30,1 miljoonaa euroa hylättyjen menojen ollessa samanaikaisesti noin euroa eli 2,87 %. EURA 2007-/ Valtteri järjestelmissä hallinnoitavien hankkeiden maksatushakemusten käsittelyssä on lähtien ollut käytössä mahdollisuus luokitella havaitut tukikelvottomat menot virhetyypeittäin. EURA 2007-/ Valtteri-hankkeiden hylättyjä menoja koskeva analyysi on luokittelun lyhyestä käyttöajan vuoksi vielä suuntaa antava. Luokiteltujen menojen (yhteensä euroa) keskeisimmät virhetyypit olivat: kustannus ei liity hankkeeseen (tukikelpoisuussääntöjen/ hyväksytyn rahoituspäätöksen tai projektisuunnitelman vastainen meno jne. ) 18,10 % hankintamenettelyvirheet 37,59 % kustannusta ei ole voitu todentaa 6,25 % kustannus on laskettu virheellisesti 4,6 % muut syyt 26,10 % Havaitut virheet ovat olleet satunnaisia, ei systemaattisia virheitä. Hylätyistä kustannuksista osa on katsottava luonteeltaan osittain teknisiksi virheiksi (kustannukset /rahoitus ovat väärässä kustannus- /rahoituslajissa, kustannukset/rahoitus otetaan huomioon seuraavissa maksatuksissa). ELY-keskukset olivat maksupäätöksillä hyväksyneet mennessä TUKI2000- järjestelmässä hallinnoitavien yritystukien menoja yhteensä noin 112,4 miljoonaa euroa. Menoja oli samanaikaisesti hylätty yhteensä noin 6,8 miljoona euroa eli 5,7 % haetuista menoista. Vuonna 2010 maksupäätöksillä menoja hyväksyttiin noin 47,1 miljoonaa euroa. Menoja hylättiin samanaikaisesti noin 2,3 miljoonaa euroa eli 4,7 %. TEKESin rahoittamien hankkeiden osalta oli mennessä hyväksytty vastaavasti menoja maksupäätöksillä yhteensä euroa.. Vuonna 2010 maksupäätöksillä menoja hyväksyttiin euroa. Hylättyjä menoja ei ole ollut lainkaan. TUKI2000- hankkeiden osalta hylättyjen menojen luokittelu on tullut käyttöön vuoden 2011 alusta. 85

86 Hallintoviranomainen seuraa maksatushakemusten käsittelyn yhteydessä havaittujen tukikelvottomien menojen määrää ja laatua ja ottaa ne koulutuksessaan ja ohjeistuksessaan huomioon näiden tukikelpoisuusvirheiden välttämiseksi jatkossa. Art 13 paikan päällä tarkastukset (art 13.2 b-alakohta) Välittävät toimielimet tekevät art 13 paikan päällä tehtävät tarkastukset hallintoviranomaisen antaman ohjeistuksen (ml. tarkistuslistat) mukaisesti. Koko ohjelman tarkastustavoitteena on tarkastaa julkiselta rahoitukseltaan yli euron hankkeet, korkeaan riskiluokkaan arvioidut hankkeet ja lopuista hankkeista 50 %. Finnveran osalta tarkastustavoite on pienempi hankkeen pienestä koosta ja suuresta määrästä johtuen. Hallintoviranomainen tulee tarkistamaan sovitun ohjelmakohtaisen tarkastuksen tavoitetason vuoden 2011 aikana erityisesti satunnaisotannan osalta. Perusteena tarkastusten määrän vähentämiselle on tarkastusviranomaisen tarkastuksissa havaitun virheprosentin (1,30 % tarkastetuista menoista) alhaisuus, tehokkaat art 13 menojen varmentamisen menettelyt erityisesti maksatushakemusten käsittelyn osalta. Hallintoviranomainen on sitoutunut toteuttamaan vuosien 2009 ja 2010 tarkastussuunnitelmat jo sovitun mukaisesti. TUKI2000-järjestelmään hallintoviranomaisohjeistuksen mukaista paikan päällä tehtävien tarkastusten toimintoa ei vielä vuonna 2009 ollut, vaan se valmistui huhtikuussa TE-keskusten käsittelemien yritystukien menoja oli kuitenkin käyty paikan päällä tarkastamassa maksatusten käynnistymisestä alkaen ohjelmakauden ohjeiden mukaisesti. TEKES ja Finnvera käynnistivät vuonna 2009 paikan päällä tehtävät tarkastukset hallintoviranomaisen ohjeistuksen mukaisesti. Vuoden 2010 loppuun mennessä Etelä-Suomen ohjelmassa oli tarkastettu paikan päällä Valtteri- /EURA 2007 järjestelmissä hallinnoitavia hankkeita yhteensä 38. Paikan päällä tarkastus oli korvattu maksatushakemuksen yhteydessä tehdyllä hallinnollisella tarkastuksella 7 hankkeessa. Vuoden 2009 ja 2010 tarkastustavoitteesta oli saavutettu 42,45 %. TUKI2000-järjestelmässä hallinnoitavia yritystukihankkeita ja TEKESin hankkeita oli vuoden 2010 loppuun mennessä tarkastettu paikan päällä yhteensä 137. Paikan päällä tarkastus oli korvattu maksatushakemuksen yhteydessä tehdyllä hallinnollisella tarkastuksella 44 hankkeessa. Vuoden 2009 ja 2010 tarkastustavoitteesta oli saavutettu 65,82 %. Finnveran rahoittamiin hankkeisiin oli tehty paikan päällä tarkastuksia Etelä-Suomen alueella 39. Etelä-Suomen ohjelma-alueella paikan päällä tehtävät tarkastusten toteutustilanne on vuoden 2010 aikana parantunut Valtteri-/EURA 2007-järjestelmien hankkeiden osalta, huolimatta eräiden välittävien toimielinten resurssiongelmia. TUKI2000- yritystukien tarkastustilanteeseen on vaikuttanut välittävien toimielimien resurssiongelmien lisäksi erityisesti tuensaajayritysten heikon taloudellisen tilanteen aiheuttamat hankkeiden viivästymiset ja kokonaan peruuntumiset. Hallintoviranomainen on ollut tietoinen tarkastusten tekemiseen liittyvistä resurssi- ym. ongelmista. tästä syystä se on pyrkinyt järjestämään työkokouksia/ koulutusta art 13 menojen varmentamiseen liittyvistä kysymyksistä. Erityisesti tällöin on painotettu paikan päällä tarkastusten kustannustehokasta toteutusta yhteen sovittaen se maksatushakemuksen käsittelyn yhteydessä tehtävän hallinnollisen tarkastuksen työhön. Paikan päällä tehtävien tarkastusten yleistulosta arvioidaan luokituksella: 1. Hankkeessa ei ole todettu huomautettavaa., 2. Hankkeessa todettiin menettelytapavirheitä, joilla ei kuitenkaan ole vaikutusta maksetun tuen tukikelpoisuuteen, 3. Hankkeessa todettiin olennaisia menettelytapavirheitä, joilla on vaikutus maksetun tuen tukikelpoisuuteen, 4. Hankkeessa todettiin tukikelpoisuusvirheitä, joilla on vaikutus maksetun tuen tukikelpoisuuteen. EURA 2007-/ Valtterijärjestelmässä hallinnoitavien hankkeiden osalta tarkastuksen yleistulos sijoittui 68,42 %:ssa tapauksista luokkiin 1 tai 2. Hankkeita, joissa oli havaittu maksetun tuen tukikelpoisuuteen vaikuttavia tukikelpoisuusvirheitä, oli 12 eli 31,5 % hankkeista. 86

87 TUKI2000- hankkeissa tehdyt tulokset on ennen esitetty edellisen ohjelmakauden luokituksella ja alkaen esitetty hallintoviranomaisohjeistuksen edellyttämällä luokituksella. 84,15 % paikan päällä tarkastetuista hankkeista ei oltu todettu lainkaan huomautettavaa, 2,19 %:ssa hankkeista oli todettu maksetun tuen tukikelpoisuuteen vaikuttavia virheitä, huomautettavaa löytyi 13,11 %:ssa tapauksista. Luvut eivät ole yhteismitallisia EURA / Valtteri-järjestelmän hankkeiden kanssa. Tukikelvottomia menoja Valtteri-järjestelmän hankkeissa havaittiin yksittäisten menojen tarkastamisen yhteydessä yhteensä noin euroa. Keskeisimmät tukikelvottomuuden syyt (% havaituista tukikelvottomista menoista) olivat 1) hankintamenettelyihin liittyvät virheet 65, 9 % ja 2) laskuvirheet 18,48 %. Tämän lisäksi paikan päällä tarkastuksissa havaittiin yksittäisinä havaintoina osarahoitussuhteiden toteutumiseen ja päällekkäiseen rahoitukseen liittyviä tukikelpoisuusvirheitä. TUKI 2000-hankkeissa vastaavat virheluokittelut otettiin käyttöön Tiedot luokituksista ovat käytettävissä vuoden 2011 vuosiraportissa. Finnveran rahoittamien hankkeiden tarkastuksissa hankkeet yhtä lukuun ottamatta saivat tuloksen 1. Käyttöönotetut hallintoviranomaisen yhtenäiseen ohjeistukseen perustuvat menojen varmentamisen menettelyt maksatushakemusten asiakirjatarkastusten sekä paikan päällä tarkastusten osalta ovat selkeästi parantaneet tehdyn työn laatua ja merkinneet sitä, että mahdollisimman suuri osa tuensaajien esittämiin menoihin liittyvistä tukikelvottomista menoista havaitaan jo art 13 menojen varmentamismenettelyjen, erityisesti maksatushakemusten käsittelyn yhteydessä. Tätä havaintoa tukee myös tarkastusviranomaisen hanketarkastuksissa 2010 havaittujen tukikelpoisuusvirheiden vähäisyys. Hallintoviranomainen tulee näiden tulosten pohjalta tarkistamaan ohjelmakaudelle sovittua paikan päällä tarkastusten tarkastustavoitetta ja arvioimaan mahdollisuudet tavoitteen laskemiseen. 8.2 Hallintoviranomaisen valvonta Hallinto- ja valvontajärjestelmän kuvaus Vuonna 2009 valmisteltiin hallituksen esitys uudeksi aluekehittämislainsäädännöksi. Lain uudistamisen tavoitteena oli voimavarojen kokoaminen sekä aluekehittämisen roolin selkeyttäminen valtioneuvoston ja eri hallinnonalojen päätöksenteossa. Uusi laki astui voimaan vuoden 2010 alusta. Aluehallintouudistus vaikutti merkittävästi rakennerahastotoimintaan: perustettuihin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksiin yhdistettiin TE-keskuksen, lääninhallitusten ja ympäristöhallinnon tehtäviä. Uudistus laajensi maakunnan liittojen alueellisia yhteensovittamistehtäviä ja vahvistaa maakuntaohjelman ja sen toteuttamissuunnitelman merkitystä alueellista ohjelmatyötä kokoavana ja toimenpiteitä suuntaavana asiakirjana. Hallintoviranomainen pyysi lähettämällään kirjeellä välittäviä toimielimiä tarkistamaan mennessä hallinto- ja valvontajärjestelmän kuvauksensa. Välittävien toimielinten tuli tehdä kuvauksiinsa aluehallinnon uudistamishankkeesta aiheutuneet muutokset sekä lisäksi mahdolliset muut tarkistukset. Hallintoviranomainen käsitteli välittävien toimielinten lähettämät kuvaukset ja antoi palautetta siltä osin, kuin tarvetta korjauksiin oli. Hallintoviranomainen käsitteli tehtyjä hallinto- ja valvontajärjestelmän kuvauksia välittäviin toimielimiin tekemillään ohjaus- ja valvontakäynneillä ja tarvittaessa edellytti tehtäväksi kuvauksiin muutoksia. 87

88 Vuoden 2010 aikana tarkastusviranomaisen tekemissä järjestelmätarkastuksissa ei havaittu sellaisia hallinto- ja valvontajärjestelmää koskevia ongelmia, joiden voitaisiin olettaa aiheuttavan järjestelmällisesti tukikelvottomien menojen raportointia komissiolle. Hallintoviranomaisen antama ohjeistus Vuoden 2010 alusta voimaan tullut aluehallintouudistus toi mukanaan myös lainsäädäntömuutoksia rakennerahastotoimintaan: alueiden kehittämislaki (602/2002) ja VN:n asetus alueiden kehittämistoimenpiteiden rahoittamisesta (1225/2002) kumottiin Näistä laki korvattiin uudella lailla alueiden kehittämisestä (1651/2009) ja asetus TEMin rahoituslailla (1652/2009) ja VN:n asetuksella (1695/2009). Säädökset koskevat maakunnan liittojen kaikkia rakennerahastohankkeita ja TEMin ja ELY-keskusten ESR-hankkeita. Ennen myönnettyyn tukeen sovelletaan tuen myöntämisaikana voimassa olleita säännöksiä, kuten esimerkiksi alueiden kehittämislain (602/2002) 22 :ää. Aluehallintouudistuksen johdosta hallintoviranomainen järjesti helmikuussa neljä, uutta alueiden kehittämistä ja sen rahoitusta koskevaa lainsäädäntöä käsittelevää koulutus- ja keskustelutilaisuutta. Hallintoviranomainen tarkisti tapahtuneiden lainsäädäntömuutosten johdosta ohjeistuspakettiaan antamallaan uudella ohjeella. Ohje kumosi annetun ohjeen. Merkittävä muutos on ohjeessa mm. hakemuksen vireille tulo, silloin kun se on jätetty tietojärjestelmään tilaan jätetty viranomaiskäsittelyyn. Myös ns. pienhankinnan euromääräistä rajaa on nostettu euroon käytettäväksi silloin, kun organisaatiossa ei ole omaa hankintaohjetta. Edelliseen ohjeeseen verrattuna lukujen järjestystä on muutettu. Ohjeessa uusittiin mm. tuloja ja pysyvyyttä, yhteishankkeita ja tuen siirtoa sekä välittävien toimielinten itse toteuttamia hankkeita koskevat kohdat. Lisäksi uutena osana ohjeen liitteenä annettiin ohjeistus EURA 2007:ssa tehtävien rahoituspäätösten säädösperustasta alkaen. Ohjeeseen ei ole tehty merkittäviä muutoksia tukikelpoisuuslukuun 3, koska tukikelpoisuusasetuksen tarkistusta ei vielä oltu toteutettu. Uusittu ohjeistus pyrkii myös osaltaan poistamaan tarkastusviranomaisen hallinto- ja valvontajärjestelmästä antamassa lausunnossa esille ottamia ohjeistuksen puutteita ja epäselvyyksiä ja siitä aiheutuvaa riskiä ohjelman toimeenpanon vaatimusten mukaiselle toteuttamiselle. Hallintoviranomainen antoi välittäville toimielimille ohjeet tarkastusviranomaisen tekemien tarkastusten tarkastushavaintojen käsittelystä. Ohjetta voidaan käyttää soveltuvin osin myös muiden kansallisten ja EUn tarkastusten tarkastushavaintojen käsittelyyn. Ohjaus- ja valvontakäynnit välittävissä toimielimissä Hallintoviranomainen on tehnyt välittäviin toimielimiin suuntautuvia ohjaus- ja valvontakäyntejä vuotuisen valvontasuunnitelmansa mukaisesti. Valvontasuunnitelma on yhteinen molemmille rahastoille. Hallintoviranomaisen käyntien keskeinen tavoite on varmistaa asianmukainen, hyvän hallinnon ja moitteettoman varainhoidon periaatteiden mukainen tehokas ohjelmien hallinto- ja valvontajärjestelmien toimeenpano välittävissä toimielimissä. Valvonnan tavoitteena on myös saavuttaa riittävä varmuus EAKR:sta osarahoitettavien menojen laillisuudesta ja sääntöjenmukaisuudesta sekä siitä, että riittävät korjaavat toimenpiteet on EU:n ja kansallisten tarkastusviranomaisten tarkastusten johdosta tehty. Valvonnallaan hallintoviranomainen pyrkii myös hallinto- ja valvontajärjestelmän kehittämiskohteiden ja riskien paikallistamiseen ja hallintaan. Vuoden 2010 ohjaus- ja valvontakäynnillä kohdistettiin huomio erityisesti 1) ALKU-uudistukseen ja sen vaikutuksiin rakennerahastotoiminnan toimeenpanoon, 2) välittävän toimielimen luomaan hallinto- ja valvontajärjestelmään (kuvaus, organisointi, tehtävien eriyttäminen jne.), 3) hankkeiden valintamenettelyihin, (erityisesti arviointimenettelyt, tukipäätösten sisältö sekä tukipäätösten perustana olevan lainsäädännön ml. tukikelpoisuus selvyys), 4) art 13 hallinnollisten ja paikan päällä 88

89 tarkastusten määrään ja laatuun, ja 5) välittävän toimielimen potentiaalisille tuenhakijoille ja rahoituspäätöksen saaneille tuensaajille antaman ohjauksen ja neuvonnan riittävyyteen Vuonna 2010 hallintoviranomainen teki seitsemän välittäviin toimielimiin suuntautuvaa ohjaus- ja valvontakäyntiä. Ohjaus- ja valvontakäynneistä kohdistui Suomen ohjelma-alueelle 4 eli Hämeen, Kaakkois-Suomen, Uudenmaan ja Varsinais-Suomen ELY-keskuksiin. Yksi suunniteltu käynti siirtyi aikataulusyistä toteutettavaksi vuonna Kaikkien seitsemän käynnin havainnot ovat hyvin pitkälle saman suuntaisia ja ovat yleistettävissä eri ohjelma-alueille samanlaisten ohjeiden ja hallintomenettelyiden vuoksi. Hallintoviranomaisen käyntien havainnot ovat yhteneväisiä tarkastusviranomaisen tarkastushavaintojen sekä muun toiminnasta saadun tiedon kanssa. Toiminnan organisointi ohjelmakaudelle oli välittävissä toimielimissä toteutettu pääosin ohjelmakauden vaatimusten mukaisesti. Rahoittajan, maksajan ja välittävän toimielimen itse toteuttamien hankkeiden toteutus on hallinnollisesti eriytetty toisistaan. Pienissä organisaatioissa ongelmia aiheutti henkilöstön vähäisyydestä johtuen korjaavien toimenpiteiden eriyttäminen rahoittajan ja maksajan toiminnoista. Ongelmana olivat myös resurssien vähäisyys ja sijaisjärjestelyjen puute erityisesti maksatustehtävissä. Monimutkainen ja useaan kansalliseen tukijärjestelmään perustuva varojen hallinnointi asetti vaatimuksia henkilöstön osaamiselle. Alku-uudistuksen kaikkia vaikutuksia rakennerahastotoimintaan on tässä vaiheessa vielä vaikea sanoa. Uudet organisaatiot aloittivat toimintansa helmikuun alussa Toiminnan sisäinen organisointi ja menettelytapojen yhteensovittaminen on erityisesti ELY-keskuksissa ollut isompi prosessi ja on jatkunut pitkälle vuoden Kehityssuunta on kuitenkin myönteinen ja välittävissä toimielimissä oli havaittavissa aitoa halua kehittää rakennerahastotoimintoja uudistukselle asetettujen tavoitteiden mukaisesti. Uudistuksen myönteisiä vaikutuksia on ollut alueellisen ohjelmatyön koordinoinnin tehostuminen. Uudistus on myös eräissä välittävässä toimielimissä helpottanut maksatustoiminnon resurssivajetta esimerkiksi sijaisten osalta. Rakennerahastotoiminnan haasteita on ollut yhdistyneiden viranomaisten päätöksenteossa ja maksatuksissa soveltamat erilaiset hallinnointikulttuurit. Hallintokulttuurien yhteensovittamistyö on jo käynnistynyt välittävissä toimielimissä. Hankkeiden hallinnointiprosessi on yhdenmukaistunut, mutta edelleen rakennerahastotoiminnan ja erityislainsäädäntöön perustuvien tukijärjestelmien vaatimusten yhteensovittaminen ja lainsäädäntöpohjan ja eri tukijärjestelmien menoja koskevien tukikelpoisuussääntöjen tunnistaminen luo haasteita välittäville toimielimille jo hankehakemusten käsittelyvaiheessa ja rahoituspäätöstä valmisteltaessa. Tämä tilanne on heijastunut tuensaajien toimintaan esimerkiksi puutteellisina päätösehtoina ja luonut riskiä tukikelvottomille menoille. Välittävät toimielimet toivoivat hallintoviranomaisen selventävän tältä osin ohjeistustaan. Keskeisiä ongelmiksi koettuja osa-alueita olivat muun muassa valtiontuki, de minimis, yhteishankkeiden hallinnointi, tuloja tuottavat hankkeet, hankintamenettelyt. Hallintoviranomainen on pyrkinyt vaikuttamaan kussakin yksittäisessä tapauksessa sovellettavien tukikelpoisuus- ym. sääntöjen selkeyteen 1) tuottamalla hallinto- ja valvontajärjestelmän kuvausta koskevan ohjeistuksen osana tietoa rakennerahasto-ohjelmia toimeenpantaessa käytettävistä tukijärjestelmistä, niiden lainsäädäntöperustasta sekä niihin mahdollisesti liittyvistä valtiontukisäännöistä, 2) tarkistamalla antamaansa ohjepakettia joulukuussa 2010 ja 3) järjestämällä vuoden 2011 alkupuolella sekä maksajille että rahoittajille erikseen 4 alueellista 2 päivän työkokousta keskeisistä esille tulleista hankkeiden hallinnointia ja tukikelpoisuussääntöjä koskevista kysymyksistä. Hallintoviranomainen on valmistelemassa myös tukikelpoisuusasetuksen tarkistamista. Tarkistetun tukikelpoisuusasetuksen toivotaan myös voimaan tullessaan selkeyttävän tilannetta. Hallintoviranomainen on myös valmistellut flat ratekustannusmallin käyttöön ottoa, mikä yksinkertaistaisi menojen esittämistä hankkeissa ja nopeuttaisi näin maksatuksia. Välittävissä toimielimissä on pääsääntöisesti otettu käyttöön hallintoviranomaisen yhtenäiseen ohjeistukseen perustuvat menojen varmentamisen menettelyt maksatushakemusten 89

90 asiakirjatarkastusten sekä paikan päällä tarkastusten osalta. Tämä on selkeästi parantanut tehdyn työn laatua ja merkinnyt sitä, että mahdollisimman suuri osa tuensaajien esittämiin menoihin liittyvistä tukikelvottomista menoista havaitaan jo art 13 menojen varmentamismenettelyjen, erityisesti maksatushakemusten käsittelyn yhteydessä. Tätä havaintoa tukee myös tarkastusviranomaisen hanketarkastuksissa 2010 havaittujen tukikelpoisuusvirheiden vähäisyys. Art 13 menojen varmentamisen haasteita ovat välittävissä toimielimissä maksatustoiminnon resurssien niukkuus, sijaisten puuttuminen ja henkilöstön vaihtuvuuden aiheuttama osaamisvaje sekä käytössä olevien erilaisten tukijärjestelmien eräiden tukikelpoisuussääntöjen soveltamiseen liittyvät kysymykset. Välittävissä toimielimissä samat henkilöt tekevät maksatushakemusten asiakirjatarkastukset sekä paikan päällä tarkastukset. Nämä ongelmat ovat eräissä välittävissä toimielimissä merkinneet maksatushakemusten käsittelyaikojen pidentymistä. Hallintoviranomainen on tiedostanut havaitut ongelmat ja pyrkinyt vaikuttamaan niiden poistumiseen mm. järjestämällä maksajille koulutusta/työkokouksia, joissa on käytännön esimerkein käyty läpi maksajien esille tuomia tukikelpoisuus- ym. tuen maksamiseen liittyviä kysymyksiä. Hallintoviranomainen on myös ohjaus- ja valvontakäynneillään sekä järjestämissään koulutustilaisuuksissa kiinnittänyt erityistä huomiota maksatushakemusten käsittelyn kustannustehokkuuteen ja paikan päällä tarkastuksia koskevan hallinnollisen taakan vähentämiseen. Maksatustoiminnon työn sujuvuuteen vaikuttaa myös tuensaajan saaman rahoituspäätöksen ehtojen selkeys. Tästä syystä hallintoviranomainen on järjestänyt alkuvuodesta 2011 koulutusta rahoittajatoiminnolle ja tulee myös jatkossa järjestämään koulutusta rahoittajatoiminnolle sekä erikseen että yhteisesti maksatustoiminnon kanssa. Ohjelmakaudella käytännöksi tulleet aloituspalaverit ovat olleet myös hyödyllisiä. Hankkeen alkuvaiheessa käyty keskustelu ja neuvosta hankkeen toteutukseen liittyvistä ehdoista ovat parantaneet hankkeiden laatua ja vaikuttaneet maksatushakemusten laatuun. Tarkastusviranomaisen tarkastusraporttien käsittelyyn liittyvät tehtävät Tarkastusviranomainen käynnisti hanketarkastukset vuonna 2010 ja järjestelmätarkastukset vuonna Hallintoviranomaisen tehtävänä on valvoa, että välittävät toimielimet ryhtyvät riittäviin toimenpiteisiin tarkastuksissa havaittujen epäkohtien poistamiseksi. Hallintoviranomainen antoi välittäville toimielimille tarkastusraporttien käsittelyä koskevan ohjeen Ohjeessa edellytetään, että välittävät toimielimet käsittelevät tarkastusraportissa esitetyt havainnot ja tekevät perustellun päätöksen siitä, mihin toimenpiteisiin tarkastusraportin havaintojen johdosta on ryhdyttävä. Tarkastusraportit on käsiteltävä viivytyksettä, kuitenkin neljän kuukauden kuluessa tarkastusraportin hyväksymispäivästä. Vuonna 2010 tarkastusviranomainen hyväksyi ja vei tarkastusraportteja EURA2007-tietojärjestelmään pitkällä aikavälillä, joten hallintoviranomainen antoi poikkeuksellisesti syys tai lokakuussa hyväksyttyjen raporttien käsittelylle aikaa vuoden 2011 helmikuun loppuun asti. Hallintoviranomainen käy läpi välittävien toimielinten hanketarkastusraportteihin antamat vastineet ja arvioi tehtyjen toimenpiteiden riittävyyden. Jos tehdyt toimenpiteet eivät hallintoviranomaisen mielestä ole riittäviä, edellytetään lisätoimenpiteisiin ryhtymistä. 8.3 Tarkastusviranomaisen toiminta Tarkastusviranomaisen Manner-Suomen neljään EAKR-ohjelmaan kohdistuvat hanketarkastukset käynnistyivät täysipainoisesti vuonna Tarkastusten kohteiksi valittiin kaikista neljästä EAKRohjelmasta satunnaisotannalla 81 hanketta, joiden menoja oli sisällytetty yhteensä ,76 euroa vuonna 2009 Suomesta komissiolle toimitettuihin välimaksupyyntöihin. Tarkastetuissa hankkeissa havaittiin yhteensä ,42 euroa tarkastusviranomaisen tulkinnan mukaan tukikelvottomia menoja. Havaitut virheet olivat EAKR-ohjelmien osalta 1,30 % tarkastettujen menojen määrästä, mikä jäi selvästi alle 2 %:n olennaisuusrajan. 90

91 Hanketarkastusten lisäksi tarkastusviranomainen suoritti tarkastuskaudella yhden todentamisviranomaiseen sekä yhdeksän EAKR-ohjelmien välittäviin toimielimiin kohdistunutta järjestelmätarkastusta. Niissä havaittujen ongelmien ei katsottu olevan luonteeltaan siinä mielessä järjestelmään koskevia, että ongelmien voitaisiin olettaa aiheuttavan järjestelmällisesti tukikelvottomien menojen raportointia komissiolle. Tekemiensä tarkastusten perusteella tarkastusviranomainen saattoi antaa vuodelta 2010 kaikkia neljää EAKR-ohjelmaa koskevan yhteisen huomautuksia sisältämättömän lausunnon ja todeta, että ohjelmien hallinto- ja valvontajärjestelmä tarjoaa riittävän varmuuden siitä, että komissiolle esitetyt menoilmoitukset ovat oikeellisia, ja näin ollen riittävän varmuuden siitä, että kyseiset maksut ovat laillisia ja sääntöjen mukaisia. Tarkastusstrategiaa muutettiin vuoden 2010 aikana niin, että valtion aluehallintouudistuksesta aiheutuneet muutokset välittävien toimielinten luetteloon ja järjestelmätarkastuksia koskevaan suunnitelmaan huomioitiin. Lisäksi aiemmin erilliset ESR- ja EAKR-ohjelmien tarkastusstrategiat yhdistettiin yhdeksi tarkastusstrategiaksi. Tällä pyrittiin selkeyttämään ja yksinkertaistamaan tarkastustoimintaa. Aiempien vuosien tapaan järjestelmätarkastukset toteutettiin tarkastusviranomaisen oman henkilöstön toimesta. Hanketarkastuksista sen sijaan noin 80 % suoritti kaksi ulkopuolista palveluntarjoajaa (Deloitte & Touche Oy sekä Oy Audiator Ab), jotka valittiin tehtävään avoimen kilpailutusmenettelyn perusteella. 8.4 Yhteisön lainsäädännön noudattamista koskevat tiedot Lainsäädännön soveltaminen on koettu haasteelliseksi seuraavien säännösten osalta: hankkeiden pysyvyys ja etenkin pysyvyyden seuranta, tuloja tuottavat hankkeet ja niiden seuranta sekä tekijänoikeuksiin liittyvät kysymykset. 9. JOHTOPÄÄTÖKSET JA SUOSITUKSET Etelä-Suomen EAKR ohjelman toteutuksesta voidaan todeta, että ohjelmatyö on edennyt maakunnissa hyvin. Alueen elinkeinoelämä on lähtemässä laman jäljiltä nousuun. Ohjelmatyöllä on ollut tässä kehityksessä oma tärkeä roolinsa. Sisällöllisesti on pyritty pitämään kiinni ohjelman osaamispainotteisesta pitkän tähtäimen strategiasta monin paikoin siinä onnistuenkin, mutta strategisessa mielessä ohjelman toteutus on ehkä ollut aiempaa hajanaisempaa, kuten menoluokkatarkastelu osoittaa (luvut 4.3. ja 5.2.). Alun perin asetetusta Lissabonin strategian tavoitteesta ollaan jäljessä. Ohjelma-asiakirjan tavoite on, että 80,5% EAKR-rahoituksesta kohdistuu Lissabonin strategiaa tukeviin menoluokkiin, mutta toteutuma vuoden 2010 lopussa on 74,1%, joka on Pohjois-Suomen jälkeen heikoin luku verrattuna Suomen muihin EAKR-toimenpideohjelmiin. Osittain kyse voi olla hankkeiden luokittelutekniikasta ja sen korjaamisesta, mutta joiltain osin lienee tarpeen myös kirkastaa toimenpideohjelman strategiaa. EU:n tasolla päätettyjä ohjelmatyötä helpottavia yksinkertaistamistoimia ollaan Suomessa ottamassa käyttöön. Juuri nyt ajankohtainen on Flat rate malli, joka otettiin asetusmuutoksen myötä käyttöön ja joka yksinkertaistaa mm. yleiskustannuksiin liittyvää hallinnollista työtä sekä nopeuttaa tulevaisuudessa mm. maksatuksia. Hankehallinnon yksinkertaistamistyötä tulee jatkaa päämäärätietoisesti, ja seuraavan ohjelmakauden valmistelussa byrokratian purkamisessa tulee päästä kokonaan uudelle, kevyemmälle tasolle. 91

92 Ohjelman tulosindikaattoreiden, uusien työpaikkojen ja uusien yritysten määrän, osalta voidaan jo tässä vaiheessa ohjelmakautta todeta, että asetetut tavoitteet tullaan saavuttamaan. Ohjelman ja hankkeiden käytännön toteutus on kuitenkin osoittanut, että uudet työpaikat ja yritykset eivät aina kuvaa parhaalla mahdollisella tavalla pitkäjänteisten kehittämishankkeiden (TL 2 5) tuloksia. Tulevan ohjelman suunnittelussa tulee tähän kiinnittää huomiota ja varmistaa valittavien indikaattoreiden yhteensopivuus rahoitettavien toimien kanssa ja myös Eurooppa 2020 strategian seurantaan. Arviointien palaute on suunnannut keskustelua ja parantanut ohjelmatyön laatua. Palautteisiin on reagoitu niin maakuntien toiminnan tasolla kuin hallinnossa suuntaamalla tai uudistamalla ohjelmatyötä. Lisäksi useissa maakunnissa ollaan toteuttamassa omia alueellisia arviointeja EAKRohjelman vaikutuksista. EU:n tavoitteena olevat älykäs, kestävä ja osallistava kasvu vastaavat hyvin Etelä-Suomen näkemystä aluetta kohtaavista kehittämistarpeista. Tulevan ohjelmakauden valmistelussa tulee varmistaa alueen omista vahvuuksista ja erityispiirteistä kumpuava EU 2020-strategian tavoitteisiin tähtäävä kehittäminen. Alueille tulee antaa mahdollisuuksia verkostoitua ja kehittää uusia yhteisiä toimintatapoja ja malleja, myös yli hallinnollisten rajojen. Itämeristrategian tulee näkyä tulevan ohjelmakauden kansainvälistymispainotuksissa ja rajat ylittävissä yhteistyöverkostoissa. Seurantakomitean tehtävänä on tarkastella säännöllisesti toimenpideohjelman erityistavoitteiden saavuttamisessa tapahtunutta edistystä hallintoviranomaisen sille toimittamien asiakirjojen perusteella; Seurantakomitea voi myös ehdottaa hallintoviranomaiselle, että toimenpideohjelmaa tarkistetaan. Seurantakomitea ottaa kantaa ohjelman strategian ajantasaisuuteen sekä ohjelman tulevaan suuntaamiseen. Seurantakomitea kiinnittää huomiota Lissabonin strategian toteutumiseen ja infrastruktuurihankkeiden rahoittamiseen jatkossa. Seurantakomitea kiinnittää huomiota Itämeren alueen strategiaa tukevien hankkeiden osuuteen ohjelmassa ja keskustelee mahdollisuuksista tiivistää strategian ja ohjelman välistä vuorovaikutusta. Seurantakomitean tehtävänä on tarkastella täytäntöönpanon tuloksia, erityisesti kullekin toimintalinjalle asetettujen tavoitteiden saavuttamista ja yleisasetuksen 48 artiklan 3 kohdassa tarkoitettuja yksittäisiä arviointeja; Seurantakomitea antaa palautetta arvioijille ja arvioinnin tilaajalle tähänastisen arvioinnin tulosten hyödyllisyydestä ja esittää toiveensa jatkoarvioinnin painopisteistä ja toteutustavasta. Seurantakomitea arvioi niitä tavoitteita ja toimia, jotka vaativat erityishuomiota ohjelman tulevina toteuttamisvuosina. 92

93 LIITTEET Liite 1: Alueen tunnusluvut Väestön määrä Uusimaa Itä- Uusimaa Varsinais- Suomi Kanta- Häme Päijät- Häme Kymenlaakso Etelä- Karjala Lähde: Tilastokeskus Bruttokansantuote indeksi 93

ETELÄ-SUOMEN EAKR-TOIMENPIDEOHJELMA 2007 2013

ETELÄ-SUOMEN EAKR-TOIMENPIDEOHJELMA 2007 2013 CCI 2007 FI 16 2 PO 004 Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys -tavoite ETELÄ-SUOMEN EAKR-TOIMENPIDEOHJELMA 2007 2013 Täytäntöönpanoa koskeva vuosikertomus 2011 Hyväksytty seurantakomitean kokouksessa

Lisätiedot

ETELÄ-SUOMEN EAKR-TOIMENPIDEOHJELMA 2007 2013

ETELÄ-SUOMEN EAKR-TOIMENPIDEOHJELMA 2007 2013 24.5.2010 / Versio 0.1.1 (raportti käsitellään: seurantakomitea 7. - 8.6.2010 Lahti) CCI 2007 FI 16 2 PO 004 Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys -tavoite ETELÄ-SUOMEN EAKR-TOIMENPIDEOHJELMA 2007 2013

Lisätiedot

ETELÄ-SUOMEN EAKR-TOIMENPIDEOHJELMA 2007 2013

ETELÄ-SUOMEN EAKR-TOIMENPIDEOHJELMA 2007 2013 CCI 2007 FI 16 2 PO 004 Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys -tavoite ETELÄ-SUOMEN EAKR-TOIMENPIDEOHJELMA 2007 2013 Täytäntöönpanoa koskeva vuosikertomus 2012 Hyväksytty seurantakomitean kokouksessa

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite. Pohjois-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 EAKR

Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite. Pohjois-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 EAKR Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite Pohjois-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 EAKR 15.2.2007 Terttu Väänänen Pohjois-Suomen ohjelma- -alue Asukasluku: 634 472 as. Pinta-ala: 133 580 km2 Maakunnat:

Lisätiedot

Ajankohtaista EAKR-ohjelmasta. Eira Varis aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 1.3.2012

Ajankohtaista EAKR-ohjelmasta. Eira Varis aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 1.3.2012 Ajankohtaista EAKR-ohjelmasta Eira Varis aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 1.3.2012 Itä-Suomen EAKR-ohjelman painopisteet PK:n strategian ja POKATin sisältö EAKR-ohjelman toteuttaminen

Lisätiedot

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella?

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella? OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA myös uudella ohjelmakaudella? Etelä-Suomen työllisyys llisyys- ja kilpailukyky tavoite Etelä-Suomen EAKR - toimenpideohjelma 2007 2013 EK 5.3.2007 Ohjelman määrälliset

Lisätiedot

Vipuvoimaa EU:lta hanketietoisku

Vipuvoimaa EU:lta hanketietoisku Vipuvoimaa EU:lta hanketietoisku RR-hakuinfo 14.4.2010 Muotoiluakatemia Kuopio Itä-Suomen kehittämisstrategia Visio Vaikuttavuus-/ makrotavoitteet Ohjelmatavoitteet Kehittämisstrategian ydin Toimintalinjat

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Keski-Suomen ELY-keskus Ylijohtaja Juha S. Niemelä

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Keski-Suomen ELY-keskus Ylijohtaja Juha S. Niemelä Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Keski-Suomen ELY-keskus Ylijohtaja Juha S. Niemelä Kumppanuussopimus kokoaa rahastojen tulostavoitteet ja yhteensovituksen Landsbygdsutvecklings

Lisätiedot

Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 27.-28.11.2012 ELY-keskusten ja maakuntien liittojen tehtävät tulevaisuudessa

Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 27.-28.11.2012 ELY-keskusten ja maakuntien liittojen tehtävät tulevaisuudessa Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 27.-28.11.2012 ELY-keskusten ja maakuntien liittojen tehtävät tulevaisuudessa Leena Gunnar Ylijohtaja, KASELY 1 ELYjen toiminta-ajatus (ELY-laki) Elinkeino-,

Lisätiedot

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Espoo Valtuuston seminaari 22.4.2015 Seppo Laakso, Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Helsingin seudun kasvu 2000-luvulla Bruttokansantuote v. 2010 hinnoin, Ind.2000=100

Lisätiedot

Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020

Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus 13.3.2014 Jouko Lankinen/ Juha Linden Kaakkois-Suomen ELY-keskus 13.3.2014 Sisältö: Yritysrahoituksen suuntaamisen perusteet

Lisätiedot

Ajankohtaista alue- ja rakennepolitiikassa. Veijo Kavonius Työ- ja elinkeinoministeriö Alueiden kehittämisyksikkö 16.2.

Ajankohtaista alue- ja rakennepolitiikassa. Veijo Kavonius Työ- ja elinkeinoministeriö Alueiden kehittämisyksikkö 16.2. Ajankohtaista alue- ja rakennepolitiikassa Veijo Kavonius Työ- ja elinkeinoministeriö Alueiden kehittämisyksikkö 16.2.2010 Helsinki Kansallinen alueiden kehittäminen Valtakunnalliset alueiden kehittämisen

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 14 2014 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2014 ensimmäisellä neljänneksellä 71,8 prosenttia. Naisilla työllisyysaste oli 72,2 prosenttia

Lisätiedot

TAMPEREEEN TYÖLLISYYS TAMMI KESÄKUUSSA 2008

TAMPEREEEN TYÖLLISYYS TAMMI KESÄKUUSSA 2008 TILASTOTIEDOTE Sivu 1 / 6 TAMPEREEEN TYÖLLISYYS TAMMI KESÄKUUSSA 2008 Tampereen työllisyyden kehitys jatkoi hidastumistaan Työnvälitysrekisteritietojen mukaan Tampereella oli tämän vuoden puolivälissä

Lisätiedot

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu. Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu. Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö Rakennerahastot tähtäävä rakenteiden kehittämiseen EAKR = Euroopan aluekehitysrahasto Yritykset, yhteisöt,

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 15 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2012 ensimmäisellä neljänneksellä 72,6 prosenttia. Työllisyysaste putosi vuoden takaisesta prosenttiyksikön

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma EAKR-asiantuntijoiden neuvottelupäivä 12.11.2013 Hotelli Arthur, Helsinki Aluekehitysjohtaja Kaisa-Leena Lintilä 12.11.2013 Kumppanuussopimus

Lisätiedot

Rakennerahasto-ohjelman 2014 2020 kansallinen ja alueellinen valmistelu. Petri Veijalainen 30.8.2012

Rakennerahasto-ohjelman 2014 2020 kansallinen ja alueellinen valmistelu. Petri Veijalainen 30.8.2012 Rakennerahasto-ohjelman 2014 2020 kansallinen ja alueellinen valmistelu Petri Veijalainen 30.8.2012 Ohjelmarakenne (HALKE 23.3.2012) Yksi aluelähtöinen ohjelma, jossa molemmat rahastot (ESR+EAKR) Ohjelma

Lisätiedot

MAKSATUSPÄÄTÖSTEN TEKEMINEN ALUEELLINEN KILPAILUKYKY JA TYÖL- LISYYS -TAVOITTEEN EAKR-TOIMENPIDEOHJELMISSA JA MANNER-SUOMEN ESR TOIMENPIDEOHJELMASSA

MAKSATUSPÄÄTÖSTEN TEKEMINEN ALUEELLINEN KILPAILUKYKY JA TYÖL- LISYYS -TAVOITTEEN EAKR-TOIMENPIDEOHJELMISSA JA MANNER-SUOMEN ESR TOIMENPIDEOHJELMASSA Dnro 1107/051/2008 (SM-2007-01010-Ha63) (0/17/2007TM) Annettu Hallintoviranomaisen ohje nro 01/2008 3.4.2008 Voimassaoloaika Ohjelmakausi 2007 2013 Säädösperuste Rakennerahastolain (1401/2006) 11 :n 2

Lisätiedot

Alueelliset kehitysnäkymät - miten ministeriössä hyödynnetään katsausta

Alueelliset kehitysnäkymät - miten ministeriössä hyödynnetään katsausta Alueelliset kehitysnäkymät - miten ministeriössä hyödynnetään katsausta Jukka Mäkitalo TEM 10.10.2012 Valtakunnalliset alueiden kehittämistavoitteet 2011-2015 VN 15.12.2011 1.Vahvistetaan alueiden kilpailukykyä

Lisätiedot

Miten maakuntia jatkossa kehitetään? Työ- ja elinkeinoministeriö Mari Anttikoski 17.1.2013

Miten maakuntia jatkossa kehitetään? Työ- ja elinkeinoministeriö Mari Anttikoski 17.1.2013 Miten maakuntia jatkossa kehitetään? Työ- ja elinkeinoministeriö Mari Anttikoski 17.1.2013 1. Taloustilanne haastaa uudistumaan 2. Maakuntien kehittäminen lyhyellä ja pitemmällä aikajänteellä 3. Maakuntaohjelmien

Lisätiedot

Työpolitiikan rooli alueiden kehittämisessä. Työministeri Lauri Ihalainen Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 28.11.2012

Työpolitiikan rooli alueiden kehittämisessä. Työministeri Lauri Ihalainen Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 28.11.2012 Työpolitiikan rooli alueiden kehittämisessä Työministeri Lauri Ihalainen Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 28.11.2012 Työ & työllisyys lukuja (lokakuu 2012) Työlliset (Tilastokeskus TK): 2 467

Lisätiedot

EU-rakennerahastojen seuraava ohjelmakausi 2014-2020. Huippuvalmennuspäivät Helsinki 13.2.2013 Opetusneuvos Seija Rasku seija.rasku@minedu.

EU-rakennerahastojen seuraava ohjelmakausi 2014-2020. Huippuvalmennuspäivät Helsinki 13.2.2013 Opetusneuvos Seija Rasku seija.rasku@minedu. EU-rakennerahastojen seuraava ohjelmakausi 204-2020 Huippuvalmennuspäivät Helsinki 3.2.203 Opetusneuvos Seija asku seija.rasku@minedu.fi Valmistelu EU:ssa akennerahastotoimintaa ohjaavat asetukset Asetusluonnokset

Lisätiedot

Otsikko Sivu. 38 Kokouksen järjestäytyminen 5. 39 Sokra - koordinaatiohanke esittäytyy 6

Otsikko Sivu. 38 Kokouksen järjestäytyminen 5. 39 Sokra - koordinaatiohanke esittäytyy 6 PÖYTÄKIRJA 5/2015 1 Maakunnan yhteistyöryhmä AIKA 16.09.2015 klo 12:30-14:20 PAIKKA Finlandia-talo, Mannerheimintie 13 e, 00100 Helsinki, kongressisiipi kokoustila 24 KÄSITELLYT ASIAT Otsikko Sivu 38 Kokouksen

Lisätiedot

ALUEELLINEN KILPAILUKYKY JA TYÖLLISYYS -TAVOITE ETELÄ- JA LÄNSI-SUOMEN EAKR-TOIMENPIDEOHJELMIEN 2007 2013 SEURANTAKOMITEOIDEN YHTEISKOKOUS 2/2013

ALUEELLINEN KILPAILUKYKY JA TYÖLLISYYS -TAVOITE ETELÄ- JA LÄNSI-SUOMEN EAKR-TOIMENPIDEOHJELMIEN 2007 2013 SEURANTAKOMITEOIDEN YHTEISKOKOUS 2/2013 ALUEELLINEN KILPAILUKYKY JA TYÖLLISYYS -TAVOITE ETELÄ- JA LÄNSI-SUOMEN EAKR-TOIMENPIDEOHJELMIEN 2007 2013 SEURANTAKOMITEOIDEN YHTEISKOKOUS 2/2013 Aika 4.12.2013, 9:30-16:00 (aamukahvia tarjolla alkaen

Lisätiedot

Sopimukset tukemaan uudistuvia kaupunkiseutuja. Erityisasiantuntija Olli T. Alho Työ- ja elinkeinoministeriö / Alueosasto 7.5.2012

Sopimukset tukemaan uudistuvia kaupunkiseutuja. Erityisasiantuntija Olli T. Alho Työ- ja elinkeinoministeriö / Alueosasto 7.5.2012 Sopimukset tukemaan uudistuvia kaupunkiseutuja Erityisasiantuntija Olli T. Alho Työ- ja elinkeinoministeriö / Alueosasto 7.5.2012 Kaupunkien merkitys kansantalouden kannalta Kaupunkien merkitys kansantalouden

Lisätiedot

ALUENÄKÖKULMA SATAKUNNAN ASEMAAN JA OSAAMISPERUSTAAN 2000-LUVULLA

ALUENÄKÖKULMA SATAKUNNAN ASEMAAN JA OSAAMISPERUSTAAN 2000-LUVULLA ALUENÄKÖKULMA SATAKUNNAN ASEMAAN JA OSAAMISPERUSTAAN 2000-LUVULLA Kehittämispäällikkö Timo Aro Porin kaupunki 14.10.2014 Ei riitä, että osaa nousta hevosen selkään, on osattava myös pudota - Argentiinalainen

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 34 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2013 kolmannella neljänneksellä 73,3 prosenttia. Työllisyysaste on ollut laskussa vuoden 2012 alusta

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelman tuki alueellisen elinvoimaisuuden vahvistamisessa Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Kumppanuussopimus kokoaa rahastojen tulostavoitteet

Lisätiedot

Hämeen maakunnan Esityslista 1/2010 1 (6) yhteistyöryhmä Kokouspäivämäärä 1.2.2010

Hämeen maakunnan Esityslista 1/2010 1 (6) yhteistyöryhmä Kokouspäivämäärä 1.2.2010 Hämeen maakunnan Esityslista 1/2010 1 (6) Aika: Maanantai klo 13.00 Paikka: Hämeen liitto Maakuntahallituksen kokoushuone Niittykatu 5 Hämeenlinna Käsiteltävät asiat: 1 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus...3

Lisätiedot

ESR Uuden ohjelmakauden painotukset ja rahoitus

ESR Uuden ohjelmakauden painotukset ja rahoitus ESR Uuden ohjelmakauden painotukset ja rahoitus Hämeen ELY-keskus Etelä-Suomen RR-ELY Sinikka Kauranen 20.5.2014 ESR osana Kestävää kasvua ja työtä rakennerahasto-ohjelmaa Sama ohjelma, sama rakenne Toimintalinjat,

Lisätiedot

Yritystoiminnan kehittämisedellytykset EU-ohjelmakaudella 2007-2013

Yritystoiminnan kehittämisedellytykset EU-ohjelmakaudella 2007-2013 Yritystoiminnan kehittämisedellytykset EU-ohjelmakaudella 2007-2013 Hallitusohjelma Rakennerahasatokausi 2007-2013 Pirkanmaan TE-keskuksen tulossuunnitelma 2008 Pirkanmaan ennakointipalvelu Tutkimuspäällikkö,

Lisätiedot

Varsinais-Suomen ELY-keskuksen strategia itse toteutettaviksi hankkeiksi

Varsinais-Suomen ELY-keskuksen strategia itse toteutettaviksi hankkeiksi Varsinais-Suomen ELY-keskuksen strategia itse toteutettaviksi hankkeiksi TEMin hallinnonalan itse toteuttamien rakennerahastohankkeiden hallinnointi koulutus 31.8.2010 Maija Tuominen, Varsinais-Suomen

Lisätiedot

TYÖTTÖMYYS KÄÄNTYI LASKUUN TAMMIKUUSSA

TYÖTTÖMYYS KÄÄNTYI LASKUUN TAMMIKUUSSA TYÖTTÖMYYS KÄÄNTYI LASKUUN TAMMIKUUSSA Julkaistavissa 23.02.2010 klo 09:00 TILANNEKATSAUS (ennakkotiedot) Tammikuu 2010 Tilannekatsaus: www.ely-keskus.fi/hame Kanta- ja Päijät-Hämeen maakuntien (Hämeen

Lisätiedot

Kasvusopimusten ja INKAohjelman valmistelutilanne

Kasvusopimusten ja INKAohjelman valmistelutilanne Kasvusopimusten ja INKAohjelman valmistelutilanne Olli T. Alho Alueosasto 16.4.2013 Tausta ja tavoitteet Suurten kaupunkiseutujen kansainvälisen kilpailukyvyn ja veturiroolin vahvistaminen Elinkeinoelämän

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen kilpailukyky- ja työllisyystavoitteen strategia (EAKR, ESR) Itä-Suomen kilpailukyky-

Lisätiedot

ALUEELLINEN KILPAILUKYKY JA TYÖLLISYYS -TAVOITE LÄNSI-SUOMEN EAKR-TOIMENPIDEOHJELMAN 2007 2013 SEURANTAKOMITEAN KOKOUS 1/2013

ALUEELLINEN KILPAILUKYKY JA TYÖLLISYYS -TAVOITE LÄNSI-SUOMEN EAKR-TOIMENPIDEOHJELMAN 2007 2013 SEURANTAKOMITEAN KOKOUS 1/2013 ALUEELLINEN KILPAILUKYKY JA TYÖLLISYYS -TAVOITE LÄNSI-SUOMEN EAKR-TOIMENPIDEOHJELMAN 2007 2013 SEURANTAKOMITEAN KOKOUS 1/2013 ESITYSLISTA Aika 17. 18.6.2013 17.6. klo 10 17, aulassa tarjolla kahvit alkaen

Lisätiedot

Pohjanmaa. Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Uusimaa. Kanta-Häme Varsinais-Suomi

Pohjanmaa. Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Uusimaa. Kanta-Häme Varsinais-Suomi TYÖLLISYYSKEHITYS VAROVAISEN POSITIIVISTA Varsinais-Suomen työllisyystilanne on kuluvan syksyn aikana kehittynyt hiljalleen positiivisempaan suuntaan. Maakunnan työttömyysaste laski lokakuussa koko maan

Lisätiedot

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 30.11.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 17.1.2013

Lisätiedot

Hämeen liiton rahoitus

Hämeen liiton rahoitus Kanta-Hämeen rahoitus- ja ohjelmapäivä Osmo Väistö 3.4.2014 Hämeen liiton rahoitus Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020, Suomen rakennerahasto-ohjelma Maakunnan kehittämisraha Kanta-Hämeen osuus Suomen rakennerahastoohjelmasta

Lisätiedot

Mistä tukea kotouttamiseen? ESR:n mahdollisuudet. Vastaanottava maaseutu 22.1.2016. Sirpa Liljeström Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto

Mistä tukea kotouttamiseen? ESR:n mahdollisuudet. Vastaanottava maaseutu 22.1.2016. Sirpa Liljeström Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Mistä tukea kotouttamiseen? ESR:n mahdollisuudet Vastaanottava maaseutu 22.1.2016 Sirpa Liljeström Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Rahoituksen jako rahastojen välillä (pl. alueellinen yhteistyö)

Lisätiedot

Euroopan alueellisen yhteistyön ja Keskinen Itämeri/Central Baltic ohjelman merkitys Suomessa

Euroopan alueellisen yhteistyön ja Keskinen Itämeri/Central Baltic ohjelman merkitys Suomessa Euroopan alueellisen yhteistyön ja Keskinen Itämeri/Central Baltic ohjelman merkitys Suomessa Suomen CB kontaktipisteen avajaiset Uudenmaan liitto, 15.10.2014 harry.ekestam@tem.fi Rakennerahastojen Euroopan

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus uudistus. Maaseuturakentamisen ajankohtaispäivä 16.2.2010

Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus uudistus. Maaseuturakentamisen ajankohtaispäivä 16.2.2010 Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus uudistus Maaseuturakentamisen ajankohtaispäivä 16.2.2010 1 Aluehallinto uudistui 1.1.2010 Valtion aluehallinnon viranomaisten rooleja, tehtäviä,

Lisätiedot

MAL-verkosto ja kaupunkipolitiikka. Erityisasiantuntija Olli T. Alho Työ- ja elinkeinoministeriö / Alueosasto 16.10.2012 Vaasa

MAL-verkosto ja kaupunkipolitiikka. Erityisasiantuntija Olli T. Alho Työ- ja elinkeinoministeriö / Alueosasto 16.10.2012 Vaasa MAL-verkosto ja kaupunkipolitiikka Erityisasiantuntija Olli T. Alho Työ- ja elinkeinoministeriö / Alueosasto 16.10.2012 Vaasa Jäsentelyä MAL osana kaupunkipolitiikkaa Sopimusperusteinen kaupunkipolitiikka

Lisätiedot

NUORTEN TYÖTTÖMYYS ALENEE HÄMEESSÄ MAAN KESKIARVOA NOPEAMMIN

NUORTEN TYÖTTÖMYYS ALENEE HÄMEESSÄ MAAN KESKIARVOA NOPEAMMIN NUORTEN TYÖTTÖMYYS ALENEE HÄMEESSÄ MAAN KESKIARVOA NOPEAMMIN Kanta- ja Päijät-Hämeen maakuntien työ- ja elinkeinotoimistoissa oli syyskuun lopussa 17 115 työtöntä työnhakijaa, mikä on 2 086 vähemmän (-10,9

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 30 päivänä huhtikuuta 2014. 356/2014 Valtioneuvoston asetus. alueiden kehittämisestä ja rakennerahastotoiminnan hallinnoinnista

Julkaistu Helsingissä 30 päivänä huhtikuuta 2014. 356/2014 Valtioneuvoston asetus. alueiden kehittämisestä ja rakennerahastotoiminnan hallinnoinnista SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 30 päivänä huhtikuuta 2014 356/2014 Valtioneuvoston asetus alueiden kehittämisestä ja rakennerahastotoiminnan hallinnoinnista Annettu Helsingissä 30 päivänä

Lisätiedot

Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen

Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen Hämeen ELY-keskus Paikallinen kehittäminen ja ESR Euroopan sosiaalirahasto (ESR) tukee yhteisölähtöistä eli kansalaistoimijalähtöistä paikallista kehittämistä

Lisätiedot

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Kuntamarkkinat 12.9.2013: Mistä rahoitus kunnan päästövähennystoimenpiteisiin? Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto

Lisätiedot

Maakuntaohjelman tilannekatsaus. Maakuntavaltuusto 29.11.2010 Riitta Koskinen, Etelä-Savon maakuntaliitto

Maakuntaohjelman tilannekatsaus. Maakuntavaltuusto 29.11.2010 Riitta Koskinen, Etelä-Savon maakuntaliitto Maakuntaohjelman tilannekatsaus Maakuntavaltuusto 29.11.2010 Riitta Koskinen, Etelä-Savon maakuntaliitto MAAKUNNAN SUUNNITTELUN KOKONAISUUS UUSIUTUVA ETELÄ-SAVO -STRATEGIA Budj. rahoitus MAAKUNTAOHJELMA

Lisätiedot

Sopimus rakennerahastotehtävien hoitamisesta, vastuunjaosta ja koordinoinnista Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 rakennerahasto-ohjelmassa

Sopimus rakennerahastotehtävien hoitamisesta, vastuunjaosta ja koordinoinnista Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 rakennerahasto-ohjelmassa Sopimus rakennerahastotehtävien hoitamisesta, vastuunjaosta ja koordinoinnista Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 rakennerahasto-ohjelmassa 1. Sopijapuolet Etelä-Savon maakuntaliitto, Y -tunnus 0215839-7

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Hämeen ELY-keskus Pekka Mutanen 7.10.2014

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Hämeen ELY-keskus Pekka Mutanen 7.10.2014 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Hämeen ELY-keskus Pekka Mutanen 7.10.2014 Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 -ohjelma Sisaltää EAKR Euroopan aluekehitysrahaston ja ESR

Lisätiedot

Purkautuvien rakennerahastovaltuuksien uudelleenbudjetointi

Purkautuvien rakennerahastovaltuuksien uudelleenbudjetointi Purkautuvien rakennerahastovaltuuksien uudelleenbudjetointi Sulkemistyökokoukset, kevät 2011 Helsinki 10.5. Joensuu 12.5. Tampere 17.5. Oulu 19.5. Erikoissuunnittelija Päivi Tapanila Työ- ja elinkeinoministeriö

Lisätiedot

Uusimaa-ohjelma - Visio ja strategiset tavoitteet 2040 - Strategiset valinnat 2014 2017. Vuorovaikutustilaisuudet Elokuu Syyskuu Lokakuu 2013

Uusimaa-ohjelma - Visio ja strategiset tavoitteet 2040 - Strategiset valinnat 2014 2017. Vuorovaikutustilaisuudet Elokuu Syyskuu Lokakuu 2013 Uusimaa-ohjelma - Visio ja strategiset tavoitteet 2040 - Strategiset valinnat 2014 2017 Vuorovaikutustilaisuudet Elokuu Syyskuu Lokakuu 2013 Uusmaalaisten toimijoiden saama rahoitus ja ennuste ohjelmakaudelle

Lisätiedot

MMM:n hallinnonalan energiapäivä

MMM:n hallinnonalan energiapäivä MMM:n hallinnonalan energiapäivä Energia-asioiden sijoittuminen TEK-/ELY-organisaatioon ja yhteistyö metsäkeskusten kanssa 5.6.2009 Osastopäällikkö Heimo Hanhilahti MMM Energia-asioiden hoito TE-keskuksissa

Lisätiedot

Kasvusopimuskäytäntö, Pohjois-Pohjanmaan liitto 16.10.13. Timo Mäkitalo, tutkimuspäällikkö Claes Krüger, kehittämispäällikkö

Kasvusopimuskäytäntö, Pohjois-Pohjanmaan liitto 16.10.13. Timo Mäkitalo, tutkimuspäällikkö Claes Krüger, kehittämispäällikkö käytäntö, Pohjois-Pohjanmaan liitto 16.10.13 Timo Mäkitalo, tutkimuspäällikkö Claes Krüger, kehittämispäällikkö Kuinka Oulu turvaa elinvoiman ja kasvun muutoksessa? Nuori ikärakenne luo perustan koulutuksen

Lisätiedot

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto 1 Sisältö 1) Näkökulmia maakunnan heikkoudet, uhat, vahvuudet ja mahdollisuudet 2) Haluttu muutos

Lisätiedot

Tiedon hyödyntäminen-seminaari 12.5. Hämeenlinna

Tiedon hyödyntäminen-seminaari 12.5. Hämeenlinna Tiedon hyödyntäminen-seminaari 12.5. Hämeenlinna Tilastotiedon hyödyntäminen käytännön suunnittelussa ja päätöksenteossa Maakuntajohtaja Juhani Honka Jäsentely A. Joitakin ajatuksia Tilastokeskuksesta

Lisätiedot

15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto

15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto Rakennerahasto-ohjelman valtakunnalliset hankkeet 15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto Rahoituksen jakautuminen (pl. alueellinen yhteistyö) Valtakunnalliset teemat EAKR ESR

Lisätiedot

Kaupan näkymät 2012 2013. Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät

Kaupan näkymät 2012 2013. Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät Kaupan näkymät 2012 2013 Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät Kaupan myynti 2011 Liikevaihto yht. 127 mrd. euroa (pl. alv) 13% 13% 29 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa

Lisätiedot

ESR Uuden ohjelmakauden painotukset ja rahoitus

ESR Uuden ohjelmakauden painotukset ja rahoitus ESR Uuden ohjelmakauden painotukset ja rahoitus Hämeen ELY-keskus Etelä-Suomen RR-ELY Sinikka Kauranen 4.4.2014 RR-ELY rakennerahastorahoittajana Hämeen ELY-keskus toimii Etelä-Suomen RR-ELYnä 1.1.214

Lisätiedot

CCI 2007 FI 162 PO 001. Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite. Itä-Suomen EAKR-toimenpideohjelman 2007 2013 vuosikertomus 2010

CCI 2007 FI 162 PO 001. Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite. Itä-Suomen EAKR-toimenpideohjelman 2007 2013 vuosikertomus 2010 Liite 4 IS SK 19.5.2011 CCI 2007 FI 162 PO 001 Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite Itä-Suomen EAKR-toimenpideohjelman 2007 2013 vuosikertomus 2010 SISÄLLYSLUETTELO YHTEENVETO 4 1.1. Ohjelma-alueen

Lisätiedot

CCI 2007 FI 162 PO 001. Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite. Itä-Suomen EAKR-toimenpideohjelman 2007 2013 vuosikertomus 2010

CCI 2007 FI 162 PO 001. Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite. Itä-Suomen EAKR-toimenpideohjelman 2007 2013 vuosikertomus 2010 CCI 2007 FI 162 PO 001 Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite Itä-Suomen EAKR-toimenpideohjelman 2007 2013 vuosikertomus 2010 SISÄLLYSLUETTELO YHTEENVETO 4 1. JOHDANTO 6 1.1. Ohjelma-alueen kuvaus

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto 3.4.2014

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto 3.4.2014 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto 3.4.2014 Uuden ohjelmakauden lähtökohdat Eurooppa 2020 strategia kestävästä, älykkäästä ja

Lisätiedot

TYÖLLISYYSKATSAUS 2008 '09 '10 '11 '12 '13

TYÖLLISYYSKATSAUS 2008 '09 '10 '11 '12 '13 TYÖLLISYYSKATSAUS Lisätiedot: Ennakkotiedot: JOULUKUU 2013 puh. 029 504 8050 ja 029 504 8051 Julkistettavissa 21.1.2014 klo 9.00 www.tem.fi/tyollisyyskatsaus ISSN 1797-3694 (pdf) 350 '000 300 250 200 (1)

Lisätiedot

TEEMAHANKKEIDEN VERKOSTOITUMISTILAISUUS

TEEMAHANKKEIDEN VERKOSTOITUMISTILAISUUS ETELÄ-KARJALA ITÄ-UUSIMAA KANTA-HÄME KYMENLAAKSO PÄIJÄT-HÄME UUSIMAA VARSINAIS-SUOMI TEEMAHANKKEIDEN VERKOSTOITUMISTILAISUUS Innovatiiviset julkiset hankinnat 18.2.2010 1 OHJELMA 12.30 Tervetuloa! 12.40

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan ELY keskuksen ESR ja EAKR hankkeet ja niiden suuntaaminen

Pohjois-Pohjanmaan ELY keskuksen ESR ja EAKR hankkeet ja niiden suuntaaminen Pohjois-Pohjanmaan ELY keskuksen ESR ja EAKR hankkeet ja niiden suuntaaminen 1.9.2011 Riitta Ilola Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Strategiayksikkö, Riitta Ilola 6.9.2011 1

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena Rakennerahastoasiantuntija Jaana Tuhkalainen, ELY-keskus 11.11.2014 Vähähiilinen talous ohjelmakaudella 2014-2020

Lisätiedot

ELY-keskusten puheenvuoro

ELY-keskusten puheenvuoro ELY-keskusten puheenvuoro Ylijohtaja Marja Karvonen Mikä on tärkeää rakennerahastokauden 2014-2020 valmistelussa Tampere 25.9.2012 28.9.2012 Ohjelman toteutuksen aito aluelähtöisyys (1) Hankkeiden hakujen,

Lisätiedot

Pirkanmaa. Maakunnan yleisesittely Pirkanmaan liitto 2014

Pirkanmaa. Maakunnan yleisesittely Pirkanmaan liitto 2014 Pirkanmaa Maakunnan yleisesittely Pirkanmaan liitto 2014 Toiseksi suurin Suomessa on 19 maakuntaa, joista Pirkanmaa on asukasluvultaan toiseksi suurin. Puolen miljoonan asukkaan raja ylittyi marraskuussa

Lisätiedot

PÖYTÄKIRJA Päijät-Hämeen yhteistyöryhmä 5.5.2014 3/2014

PÖYTÄKIRJA Päijät-Hämeen yhteistyöryhmä 5.5.2014 3/2014 SISÄLLYSLUETTELO 22. KOKOUKSEN AVAUS 4 23. KOKOUKSEN PÄÄTÖSVALTAISUUS 4 24. KOKOUKSEN TYÖJÄRJESTYKSEN HYVÄKSYMINEN 4 25. NTARKASTAJIEN VALITSEMINEN 4 26. ETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMAN VUOSIKERTOMUS 2013 4

Lisätiedot

Aluehallintouudistus. Tilannekatsaus joulukuu

Aluehallintouudistus. Tilannekatsaus joulukuu Aluehallintouudistus Tilannekatsaus joulukuu 2015 18.12.2015 1 Juha Sipilän hallitusohjelma Valtion aluehallinnon ja maakuntahallinnon yhteensovituksesta tehdään erikseen päätös, jolla yksinkertaistetaan

Lisätiedot

Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla

Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla Maakuntakorkeakoulufoorumi 25.2.2010 Emmi Karjalainen Uudet viranomaiset Lääninhallitukset (6) Työsuojelupiirit (8) Ympäristölupavirastot (3) TE-keskukset (15)

Lisätiedot

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä kansallinen metsäohjelma 2015 Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä Hyvinvointia metsistä Metsät ja niiden kestävä käyttö ovat Suomen biotalouden kasvun perusta. Metsät ovat Suomen merkittävin

Lisätiedot

NÄKEMYKSIÄ ENSI VUOSIKYMMENEN TYÖVOIMA- JA KOULUTUSTARPEISTA

NÄKEMYKSIÄ ENSI VUOSIKYMMENEN TYÖVOIMA- JA KOULUTUSTARPEISTA NÄKEMYKSIÄ ENSI VUOSIKYMMENEN TYÖVOIMA- JA KOULUTUSTARPEISTA Opetushallinnon koulutustarjontaprojektien tavoitteita ja tuloksia Tulevaisuusluotain seminaari 9.2. 2005 Ilpo Hanhijoki Osaamisen ja sivistyksen

Lisätiedot

HämePro tahtosopimus 2008

HämePro tahtosopimus 2008 HämePro tahtosopimus 2008 HämePro 2008 Kanta-Häme on 2000-luvulla kuulunut menestyneisiin maakuntiin. Asukasluku, työllisyys ja yritysten lukumäärä sekä liikevaihto ovat kehittyneet maan keskiarvoa paremmin.

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen alueelliset kehitysnäkymät. OTE-jaosto 13.9.2012

Kaakkois-Suomen alueelliset kehitysnäkymät. OTE-jaosto 13.9.2012 Kaakkois-Suomen alueelliset kehitysnäkymät OTE-jaosto 13.9.2012 Kaakkois-Suomen alueelliset kehitysnäkymät Alueilla ja TEM:ssä laaditaan kaksi kertaa vuodessa alueellisten kehitysnäkymien katsaukset, jotka

Lisätiedot

Eduskunta. Ennakoinnin institutionaalinen viitekehys. Valtioneuvosto. Tulevaisuusvaliokunta. Tutkimuslaitokset Tekes.

Eduskunta. Ennakoinnin institutionaalinen viitekehys. Valtioneuvosto. Tulevaisuusvaliokunta. Tutkimuslaitokset Tekes. Ennakoinnin institutionaalinen viitekehys Ministeriöt, keskusvirastot ja laitokset Eduskunta Valtioneuvosto Tulevaisuusvaliokunta TEM (Tekes), OKM, SM, MMM (Evira ja Mavi), YM, LVM Valtioneuvoston ennakointiverkosto

Lisätiedot

Kokouspäivämäärä 27.10.2008

Kokouspäivämäärä 27.10.2008 1 Aika: klo 10.00-11.30 Paikka: Hämeen liitto, maakuntahallituksen kokoushuone Niittykatu 5, Hämeenlinna 35 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus... 4 36 Pöytäkirjan tarkastajien valinta... 4 37 Muutokset

Lisätiedot

Puheenjohtaja, osastopäällikkö Keijo Lipèn avasi kokouksen.

Puheenjohtaja, osastopäällikkö Keijo Lipèn avasi kokouksen. PÖYTÄKIRJA 10.12.2001 TAVOITE 3 JAOSTON KOKOUS Aika 10.12.2001 klo 13.00-15.00 Paikka Läsnä Keski-Suomen TE-keskus, Telakka-neuvotteluhuone Cygnaeuksenkatu 1, 2 krs. Jyväskylä Jukka Raivio Rauli Sorvari

Lisätiedot

Ideasta suunnitelmaksi

Ideasta suunnitelmaksi Ideasta suunnitelmaksi Lainsäädäntö ja ohjelma-asiakirja Laki eräiden työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan ohjelmien ja hankkeiden rahoittamisesta 1652/2009 Valtioneuvoston asetus eräiden työ- ja

Lisätiedot

Työvoiman tarve Suomen taloudessa vuosina 2010-2025 VATTAGE-malli ennakointityössä

Työvoiman tarve Suomen taloudessa vuosina 2010-2025 VATTAGE-malli ennakointityössä Työvoiman tarve Suomen taloudessa vuosina 2010-2025 VATTAGE-malli ennakointityössä Jussi Ahokas VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT) Esityksen sisällys Ennakoinnin rakenteiden uudistaminen valtionhallinnossa

Lisätiedot

Ohjelmakausi 2014-2020

Ohjelmakausi 2014-2020 Hämeen liiton EAKR-info 11.6.2014 Osmo Väistö, Hämeen liitto Ohjelmakausi 2014-2020 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020, Suomen rakennerahasto-ohjelma Rakennerahasto-ohjelman rahoitus vuonna 2014 Kanta-Hämeessä

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2013

Lappeenrannan toimialakatsaus 2013 Lappeenrannan toimialakatsaus 2013 14.10.2013 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto 11.3.2014

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto 11.3.2014 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto 11.3.2014 Uuden ohjelmakauden lähtökohdat Eurooppa 2020 strategia kestävästä, älykkäästä

Lisätiedot

Toimintaympäristö: Työllisyys

Toimintaympäristö: Työllisyys Toimintaympäristö: Työllisyys Tampere 24.3.2009 Jenni Kallio Prosenttia 31.12. 14,0-19,4 (13) 11,0-13,9 (25) 8,0-10,9 (32) 6,0-7,9 (20) 3,6-5,9 (13) Työllisyys 2008 % 25,0 22,5 Työttömyys kääntyi nousuun

Lisätiedot

Työllisyys Investoinnit Tuotannontekijät työ ja pääoma

Työllisyys Investoinnit Tuotannontekijät työ ja pääoma Erkki Niemi RAKENNEMUUTOS 1988..2007 Nousuja, laskuja ja tasaisia taipaleita Yleinen kehitys Tuotanto Klusterit tuotantorakenne ja sen muutos Työllisyys Investoinnit Tuotannontekijät työ ja pääoma 1 Alueiden

Lisätiedot

Yhteinen savotta, yhteinen strategia

Yhteinen savotta, yhteinen strategia Yhteinen savotta, yhteinen strategia AVIen ja ELY-keskusten yhteisen strategia-asiakirjan 2016-2019 valmistelu Aluetilaisuudet Rovaniemi, Helsinki, Seinäjoki ja Mikkeli Anu Nousiainen ja Marja-Riitta Pihlman

Lisätiedot

ETLAn alue-ennusteet. Olavi Rantala ETLA

ETLAn alue-ennusteet. Olavi Rantala ETLA ETLAn alue-ennusteet Olavi Rantala ETLA ETLAn alue-ennusteiden sisältö 19 maakuntaa, 15 ELY-keskusaluetta ja koko maa Maakuntatasolla noin 1500 muuttujaa Ennusteaikajänne 5 vuotta: vuoden 2011 ennusteet

Lisätiedot

Kuntatalouden hallinta

Kuntatalouden hallinta Kuntatalouden hallinta Jukka Pekkarinen Kuntatuottavuuden ja tuloksellisuuden seminaari 2.12.2014 Finlandia-talo Kuntatalouden tila heikentynyt haasteena kestävyyden turvaaminen Kuntatalouden tulot eivät

Lisätiedot

MAL-aiesopimuksen toimeenpano ja seuranta Turun kaupunkiseudulla MAL-aiesopimusten seurantatyöpaja Vantaa 25.3.2013

MAL-aiesopimuksen toimeenpano ja seuranta Turun kaupunkiseudulla MAL-aiesopimusten seurantatyöpaja Vantaa 25.3.2013 MAL-aiesopimuksen toimeenpano ja seuranta Turun kaupunkiseudulla MAL-aiesopimusten seurantatyöpaja Vantaa 25.3.2013 25.3.2013 Kehittämispäällikkö Christina Hovi 1 Turun kaupunkiseudun MAL-aiesopimus Valtion

Lisätiedot

Hämeen ELY-keskus tiedottaa

Hämeen ELY-keskus tiedottaa HÄMEEN TYÖTTÖMYYDEN LASKU JATKUU HITAASTI Hämeen ELY-keskus tiedottaa Kanta- ja Päijät-Hämeen maakuntien (Hämeen ELY-keskuksen toimialue) työ- ja elinkeinotoimistoissa oli helmikuun lopussa 22 436 työtöntä

Lisätiedot

Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla

Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla Maakuntakorkeakoulufoorumi 23.2.2010 Mikael Andolin Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Viestintä Neuvottelukunta Strategia- ja aluekehitysyksikkö

Lisätiedot

Kaupan näkymät 2014 2015. Myynti- ja työllisyysnäkymät

Kaupan näkymät 2014 2015. Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan näkymät 2014 2015 Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan myynti 2012 Liikevaihto yht. 129 mrd. euroa (pl. alv) 13% 12% 30 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa 58% Lähde:

Lisätiedot

Alestalo Riitta jäsen, Iitin Yrittäjät ry. Poissa Saarikko Sami varapuheenjohtaja, Iitin Yrittäjät ry

Alestalo Riitta jäsen, Iitin Yrittäjät ry. Poissa Saarikko Sami varapuheenjohtaja, Iitin Yrittäjät ry Iitin kunta Pöytäkirja 2/2014 1 Iitti-tiimi 17.02.2014 Aika Maanantai 17.02.2014 klo 16:00-16:40 Paikka Kunnantalo, kunnanhallituksen kokoushuone Saapuvilla Salonen Jarkko Alestalo Riitta Haara Teuvo Lumppio

Lisätiedot

KUVA 1. Työttömät työnhakijat kuukauden lopussa Hämeen ELY-keskusalueella vuosina 2006-2011

KUVA 1. Työttömät työnhakijat kuukauden lopussa Hämeen ELY-keskusalueella vuosina 2006-2011 TYÖTTÖMYYDEN LASKU HIDASTUI HIEMAN JOULUKUUSSA Kanta- ja Päijät-Hämeen maakuntien työ- ja elinkeinotoimistoissa oli joulukuun lopussa 19 286 työtöntä työnhakijaa, mikä on 2 014 vähemmän (-9,5 %) kuin vuosi

Lisätiedot

Hämeen maakunnan Esityslista Pöytäkirja 1/2010 1 (7) yhteistyöryhmä Kokouspäivämäärä 1.2.2010

Hämeen maakunnan Esityslista Pöytäkirja 1/2010 1 (7) yhteistyöryhmä Kokouspäivämäärä 1.2.2010 Hämeen maakunnan Esityslista Pöytäkirja 1/2010 1 (7) Aika: Maanantai klo 13.00 Paikka: Hämeen liitto Maakuntahallituksen kokoushuone Niittykatu 5 Hämeenlinna Käsiteltävät asiat: 1 Kokouksen laillisuus

Lisätiedot

Työttömyyden lasku Hämeessä jatkuu kuukausivaihtelun mukaisesti

Työttömyyden lasku Hämeessä jatkuu kuukausivaihtelun mukaisesti Työttömyyden lasku Hämeessä jatkuu kuukausivaihtelun mukaisesti Kanta- ja Päijät-Hämeen maakuntien työ- ja elinkeinotoimistoissa oli maaliskuun lopussa 19 687 työtöntä työnhakijaa, mikä on 1 912 vähemmän

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 EAKR-hankehaku Etelä-Suomessa. Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto 19.5.2014

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 EAKR-hankehaku Etelä-Suomessa. Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto 19.5.2014 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 EAKR-hankehaku Etelä-Suomessa Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto 19.5.2014 Uuden ohjelmakauden lähtökohdat Eurooppa 2020 strategia kestävästä, älykkäästä

Lisätiedot

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu Raahe 7.2.2013 Ohjelmapäällikkö Päivi Keisanen Mitä rakennerahastot ovat? EU:n ja valtion alueiden kehittämiseen tarkoitettua rahoitusta Tavoitteena vähentää alueiden

Lisätiedot