Keskusvaalilautakunta määrää vaalitoimitsijat yleiseen ennakkoäänestyspaikkaan ja kotiäänestykseen.

Transkriptio

1 Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus Vuoden 2017 kuntavaalien vaaliviranomaiset ja ulkomainonta 464/01.015/2016 KH Kuntavaalit toimitetaan sunnuntaina En nak ko ää nes tys toi mi te taan ja ulkomailla Kuntavaalien ulkomainonta suo sitellaan aloi tet ta vaksi viik koa en nen ennakkoäänestyksen alkua eli Vaaleissa sovelletaan vaalilakia (714/1998) sekä kuntalain kuntavaaleja koskevia säännöksiä. Kuntalaissa säädetään muun muassa äänioikeudesta kuntavaaleissa sekä vaalikelpoisuudesta valtuustoon. Kunnanhallituksen on hyvissä ajoin ennen vaaleja asetettava äänestysalueiden vaalilautakunnat sekä ennakkoäänestyksestä laitoksissa huolehtivat vaalitoimikunnat. Vaalitoimikunnalla ei enää ole kotiäänestykseen liittyviä tehtäviä. Keskusvaalilautakunta määrää vaalitoimitsijat yleiseen ennakkoäänestyspaikkaan ja kotiäänestykseen. Vaalilain vaaliviranomaisia koskevaa kelpoisuus- ja esteellisyyssääntelyä täsmennettiin voimaan tulleella vaalilain muutoksella (361/2016). Keskusvaalilautakunta Keskusvaalilautakunta, joka on valittu vuoden 2013 alussa koko vaalikaudeksi (vaalilain ), vastaa vaalien monista käytännön järjestelyistä. Keskusvaalilautakunnan jäsen tai varajäsen, joka keskusvaalilautakunnalle toimitetun ehdokashakemuksen mukaan on asetettu puolueen tai valitsijayhdistyksen ehdokkaaksi, ei voi osallistua keskusvaalilautakunnan työskentelyyn kyseisissä vaaleissa siitä lukien, kun häntä koskeva ehdokashakemus on annettu lautakunnalle. Ehdokkaaksi asettuvan keskusvaalilautakunnan jäsenen ja varajäsenen on syytä harkita eron pyytämistä, jolloin hänen tilalleen voidaan valita uusi jäsen tai varajäsen. Jäsenten ja varajäsenten esteellisyydestä on voimassa, mitä hallintolain :ssä säädetään. Tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että keskusvaalilautakunnan jäsenenä oleva ehdokkaan puoliso on esteellinen osallistumaan ehdokasasettelusta päättämiseen puolisoaan koskevan listan osalta, ennakkoäänten laskentaan, tarkastuslaskentaan ja vaalien tuloksen

2 vahvistamiseen. Keskusvaalilautakunnan jäsenenä tai varajäsenenä ei voi olla henkilö, joka on puolueen tai valitsijayhdistyksen vaaliasiamies (vaalilain 151 ). Vaaliasiamieheksi valitus tulee pyytää eroa keskusvaalilautakunnan jäsenyydestä tai varajäsenyydestä. Keskusvaalilautakunta on päätösvaltainen viisijäsenisenä. Kunnanhallitus saa tarvittaessa määrätä väliaikaisen varajäsenen, jos lautakunnan varajäsen on kuollut taikka estynyt tai esteellinen. Vaalilautakunta ja vaalitoimikunta Vaalilain 15 :n mukaan kunnanhallituksen on hyvissä ajoin ennen vaaleja asetet tava: 1) kutakin äänestysaluetta varten vaalilautakunta, johon kuuluu pu heen joh ta ja, va rapuheenjohtaja ja kolme muuta jäsentä sekä tarpeellinen määrä varajä se niä, joita on kuitenkin oltava vähintään kolme; sekä 2) laitoksessa toimitettavaa ennakkoäänestystä varten yksi tai useampi vaalitoimikunta, joihin kuhunkin kuuluu puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja yksi muu jäsen sekä tarpeellinen määrä varajäseniä, joita on kuitenkin oltava vähintään kolme. Vaalilautakunnan ja vaalitoimikunnan varajäsenet on asetettava siihen järjestykseen, jossa he tulevat jäsenten sijaan. Vaalilautakunta ja vaalitoimikunta ovat päätösvaltaisia kolmijäsenisinä. Vaalilain 15 :ssä rajoitetaan vaalikelpoisuutta vaalilautakuntaan ja vaalitoimikuntaan. Sääntely on tältä osin tiukentunut aiemmasta. Lainmuutos tuli voimaan Kelpoisuus vaalilautakuntaan: Jäsenten ja varajäsenten on oltava kuntalain mukaan vaalikelpoisia kunnan luottamustoimeen. Lisäksi jäsenten sekä varajäsenten on mahdollisuuksien mukaan edustettava kunnassa edellisissä kuntavaaleissa ehdokkaita asettaneita äänestäjäryhmiä. Jäsenenä ja varajäsenenä ei voi olla ehdokas. Hallintolain esteellisyyssääntelyä ei sovelleta vaalilautakunnan toimintaan. Tämä tarkoittaa, että jäseneksi tai varajäseneksi nimetty voi toimia kaikissa vaalilautakunnan tehtävissä, kuitenkin yhtä poikkeusta lukuun ottamatta: vaalilautakunnan jäsenenä oleva ehdokkaan puoliso, lapsi, sisarus tai vanhempi ei saa toimia vaalilain 73 :n 2 momentissa tarkoitettuna äänestäjän avustajana.

3 Kelpoisuus vaalitoimikuntaan: Jäsenten ja varajäsenten on oltava kuntalain mukaan vaalikelpoisia kunnan luottamustoimeen. Lisäksi sekä jäsenten että varajäsenten on mahdollisuuksien mukaan edustettava kunnassa edellisissä kuntavaaleissa ehdokkaita asettaneita äänestäjäryhmiä. Jäsenenä tai varajäsenenä eivät voi olla ehdokas, hänen puolisonsa, lapsensa, sisaruksensa tai vanhempansa. Puolisoilla tarkoitetaan aviopuolisoita sekä avioliitonomaisissa olosuhteissa ja rekisteröidyssä parisuhteessa eläviä henkilöitä. Kelpoisuuteen vaikuttava ehdokkuus tarkoittaa ehdokkuutta missä tahansa kunnassa: esimerkiksi kunnassa A ehdokkaaksi asetetun sisarus ei ole kelpoinen vaalitoimikunnan jäseneksi missään kunnassa. (Tämä johtuu siitä, että äänioikeutettu voi äänestää ennakkoon missä tahansa kunnassa.) Hallintolain esteellisyyssääntelyä ei sovelleta vaalitoimikunnan toimintaan. Tämä tarkoittaa, että jäseneksi tai varajäseneksi nimetty voi toimia kaikissa vaalitoimikunnan tehtävissä. Vaalilautakuntien ja vaalitoimikuntien jäsenten ja varajäsenten poliittista edustavuutta tarkastellaan erikseen. Myös tasa-arvolain soveltamisessa tarkastelu tehdään siten, että sekä jäsenissä että varajäsenissä on oltava naisia ja miehiä kumpiakin vähintään 40 %. Vaalilautakuntien ja vaalitoimikuntien puheenjohtajien ja varapuheenjohtajien nimet ja yhteys tiedot on ilmoitettava kunnan keskusvaalilautakunnalle. Vaalilain 4 :n mukaan vaalit toimitetaan järjestämällä ennakkoäänestys ja vaalipäi vän äänes tys. Ennakkoäänestyksen ja vaalipäivän äänestyksen järjestämisestä ko timaassa vastaa kunta. Val tuus ton päät tä mä äänestysalue on 001 Ke mi jär ven ää nes tys alu e. Ulkomainonta Kuntavaalien ulkomainonta suositellaan aloitettavaksi niillä alueilla, jotka ovat kun nan hal lin nassa ja määräysvallassa, viikkoa ennen ennakkoäänestyksen aloit ta mista eli alkaen. Kunnalla ei ole lakisääteisiä velvollisuuksia vaalimainonnan järjestämisessä. Kun nallinen vaali mainontakäytäntö on perustunut kuntien keskusjärjestöjen suosituk seen ja sitä on noudatettu 1970-luvulta lähtien. Perusteena suositukselle on aika naan ollut vaalimainonnan yhdenmukais tamisen tarve, kaupunki- ja maisemakuval liset syyt sekä ympäristön siisteys. Vaalimainonnasta on muodostunut perinne, jolla voidaan katsoa olevan edelleen tiedotusarvoa.

4 Kansalaiset ovat tottuneet siihen, että vaalien yhteydessä käytetään tällaista mainontaa. Vaalimainontaan liitty vät lail lisuuskysymykset ovat koskeneet yleensä yhdenvertaisuusperiaatteen noudatta mista eli tasapuolisuutta mainospaikkojen jaossa. Kullekin ehdokkaita asettaneelle ryhmälle tulevan julistetilan sijainti, luettuna vasemmalta oi kealle, tulisi määräytyä samassa järjestyksessä kuin ehdokaslistojen yhdistelmässä. Ryhmiltä voidaan vaatia kirjallinen ilmoitus tai sitoumus vaalimainospaikkojen käyttämisestä. Jos tyhjiä paikkoja kuitenkin jää, niitä voidaan käyttää yleiseen vaalitiedottamiseen. Vaalimainospaikkojen maksullisuus vaihtelee eri kunnissa. Suun tauksena on ollut, että kunnat pyrkivät kattamaan vaalimainoskehikosta ja niiden pystyttämisestä ja poistamisesta johtuvat kustannukset ehdokkaita asettaneilta ryh miltä. Kuntaliitto ei ole antanut suosituksia vaalimai nospaikkojen maksullisuudesta. Vaalien ulkomai nonnan järjestäminen kunnan hallinnassa ja määräämisvallassa olevilla alueilla ei ole lakisääteistä toimintaa ja on kunnan vapaasti järjestet tävissä. Kukin kunta ratkaisee paikallisista lähtökohdista vaalimainospaikkojen maksullisuuden. Olennaista on, että kaikki ehdokkaita asettaneet ryhmät voivat varata saman mää rän mainos paikkoja ja jos maksuja peritään, maksuilla katetaan määritellyt kunnalle aiheutuvat kustannuk set ja maksut ovat saman suuruiset kaikille mainospaikkoja varanneille ryhmille. Vaalilain 56 :n 1 momentissa on säädetty järjestyksestä ennakkoäänestyspaikas sa ja siihen liittyen niin sanotusta vaalimainontakiellosta. Säännökset edellyttävät, että vaalimainoksia ei si joiteta ennakkoäänestys- tai äänestyspaikalle ja niiden lä heisyyteen siten, että niiden voitaisiin katsoa vaikuttavan äänestäjien vaalivapau teen. Lähtökohtana voidaan pitää sitä, etteivät vaalimainokset näy vaalihuoneistoon taikka sen sisäänkäyntiin. Mainoksen sijoittamiselle tarvitaan maanomistajan/haltijan suostumus. Kunta ei voi määrätä muiden kuin omistuksessaan ja hallinnassaan olevien alueiden vaalimai nontapaikoista. Jos kunnan vaalimainoskehikkoja sijoitetaan myös yksityisille alueil le, kunnan on saatava omistajan tai haltijan suostumus kehikkojen sijoittami seen. Tienvarsimainonnasta ja -ilmoittelusta säädetään maantielain 52 ja 52 a :ssä. Vaalimainoksia ei koske ilmoitusvelvollisuus tienpitoviranomaisille. Vaalimainokset saa asettaa paikalleen aikaisintaan kuukautta ennen vaalipäivää ja ne on poistettava viikon kuluessa vaalipäivästä. Liikennevirasto ohjeistaa

5 vaalimainontaa maanteiden varsilla ja asemakaava-alueiden ulkopuolella. Vaalimainonnassa on lisäksi otettava huomioon järjestyslain 6 :ssä ja tieliikenne lain 56 :ssä säädetyt kiellot. Yleistä järjestystä ja turvallisuutta vaarantavan häikäisevän tai harhauttavan valon taikka liikenneohjauslaitetta muistuttavan tai muuten turval lisuutta vaarantavan mainoksen käyttäminen on kielletty. Tielle tai sen välittömään läheisyyteen ei saa asettaa merkkiä, kilpeä tai muuta laitetta, jon ka voi erheellisesti käsittää liikennemerkiksi tai muuksi liikenteen ohjauslaitteeksi taik ka joka voi huonontaa sellaisen näkyvyyttä. (Hallintosihteeri Liisa Pauna, ) Päätösehdotus (kaupunginjohtaja): Kaupun ginhallitus va litsee Kemijärven äänes tysalueen vaalilautakuntaan viisi (5) jäsentä ja viisi (5) varajäsentä sekä vaalitoimikuntaan kolme (3) jäsentä ja kolme (3) varajäsentä. Varajäsenet asetetaan siihen järjestyk seen, jos sa he tulevat varsinaisten jä senten sijaan. Kaupunginhallitus nimeää myös vaalilautakunnan ja vaalitoimikunnan puheenjohta jat ja varapuheenjohtajat. Kaupunginhallitus päättää, että ulkomainonta kaupungin omistamilla alueilla voidaan aloittaa Asiaan liittyvistä järjestelyistä huolehtii tekninen palvelualue yh dys hen kilönään isännöitsijä Markku Taavo. Päätös: Kauko Jaakkola esitti asian jättämistä pöydälle, jotta voidaan selvittää oikausministeriöltä vaalikelpoisuutta vaalilautakuntaan ja vaalitoimikuntaan. Hallitus päätti yksimielisesti, että asia jätetään pöydälle. Tiedoksi: Liisa Pauna Valitut Taitoa/ luottamustoimikortisto KH Oikeusministeriön , OM 20/51/2016 kirje kunnanhallituksille: Vaalilain muutos (361/2016) tuli voimaan Sen merkittävimmät muutokset liittyivät vaaliviranomaisten kelpoisuus- ja esteellisyysasioihin ja olivat seuraavat: - uusi 9 a : Lakiin lisättiin säännös, jonka mukaan vaaliviranomaisen on toimittava tehtävässään puolueettomasti; - 14 : Kunnan keskusvaalilautakunnan toiminnassa sovelletaan hallintolain :n esteellisyyssääntelyä; - 15 ja 16 : Vaalilautakunnan jäsenenä tai varajäsenenä ei saa olla ehdokas. Vaalilautakunnan toiminnassa ei sovelleta hallintolain esteellisyyssääntelyä.

6 Vaalitoimikunnan jäsenenä tai varajäsenenä ei saa olla ehdokas eikä myöskään hänen puolisonsa (aviopuolisot sekä avioliitonomaisessa suhteessa tai rekisteröidyssä parisuhteessa elävät), lapsensa, sisaruksensa tai vanhempansa. Vaalitoimikunnan toiminnassa ei sovelleta hallintolain esteellisyyssääntelyä; - 17 : Vaalitoimitsijana ei saa olla ehdokas eikä myöskään hänen puolisonsa (aviopuolisot sekä avioliitonomaisessa suhteessa tai rekisteröidyssä parisuhteessa elävät), lapsensa, sisaruksensa tai vanhempansa. Vaalitoimitsijan toimintaan ei sovelleta hallintolain esteellisyyssääntelyä; - 58 ja 73 : Äänestäjän avustajana ei saa olla ehdokas eikä myöskään hänen puolisonsa (aviopuolisot sekä avioliitonomaisessa suhteessa tai rekisteröidyssä parisuhteessa elävät), lapsensa, sisaruksensa tai vanhempansa. Saman oikeusministeriön kirjeen mukaan: Vaalilautakunta Kelpoisuus: Jäsenten ja varajäsenten on oltava kuntalain mukaan vaalikelpoisia kunnan luottamustoimeen. Lisäksi sekä jäsenten että varajäsenten on mahdollisuuksien mukaan edustettava kunnassa edellisissä kuntavaaleissa ehdokkaita asettaneita äänestäjäryhmiä. Jäsenenä tai varajäsenenä ei voi olla ehdokas. Esteellisyys: Hallintolain esteellisyyssääntelyä ei sovelleta vaalilautakunnan toimintaan. Tämä tarkoittaa, että jäseneksi tai varajäseneksi nimitetty voi toimia kaikissa vaalilautakunnan tehtävissä, kuitenkin yhtä poikkeusta lukuun ottamatta: vaalilautakunnan jäsenenä oleva ehdokkaan puoliso, lapsi, sisarus tai vanhempi ei saa toimia vaalilain 73 :n 2 momentissa tarkoitettuna äänestäjän avustajana. Vaalitoimikunta Kelpoisuus: Jäsenten ja varajäsenten on oltava kuntalain mukaan vaalikelpoisia kunnan luottamustoimeen. Lisäksi sekä jäsenten että varajäsenten on mahdollisuuksien mukaan edustettava kunnassa edellisissä kuntavaaleissa ehdokkaita asettaneita äänestäjäryhmiä. Jäsenenä tai varajäsenenä eivät voi olla ehdokas, hänen puolisonsa, lapsensa, sisaruksensa tai vanhempansa. Kelpoisuuteen vaikuttava ehdokkuus tarkoittaa ehdokkuutta missä tahansa kunnassa: esimerkiksi kunnassa A ehdokkaaksi asetetun sisarus ei ole kelpoinen vaalitoimikunnan jäseneksi missään kunnassa. (Tämä johtuu siitä, että äänioikeutettu voi äänestää ennakkoon missä tahansa kunnassa.) Kuntaliiton yleiskirje 12/2016, : Ehdokas tai hänen puolisonsa, lapsensa, sisaruksensa tai vanhempansa eivät voi olla vaalitoimikunnan jäsenenä tai varajäsenenä. Puolisoilla tarkoitetaan aviopuolisoa sekä avioliitonomaisissa olosuhteissa ja rekisteröidyssä parisuhteessa eläviä henkilöitä. On syytä huomata, että oma sekä edellä mainitun sukulaisen ehdokkuus missä tahansa kunnassa aiheuttaa sen, että henkilö ei ole vaalikelpoinen vaalitoimikuntaan.

7 (Hallintosihteeri Liisa Pauna, ) Päätösehdotus (kaupunginjohtaja): Kaupunginhallitus valitsee Kemijärven äänestysalueen vaalilautakuntaan viisi (5) jäsentä ja viisi (5) varajäsentä sekä vaalitoimikuntaan kolme (3) jäsentä ja kolme (3) varajäsentä. Varajäsenet asetetaan siihen järjestykseen, jossa he tulevat varsinaisten jäsenten sijaan. Kaupunginhallitus nimeää myös vaalilautakunnan ja vaalitoimikunnan puheenjohtajat ja varapuheenjohtajat. Kaupunginhallitus päättää, että ulkomainonta kaupungin omistamilla alueilla voidaan aloittaa Asiaan liittyvistä järjestelyistä huolehtii tekninen palvelualue yhdyshenkilönään isännöitsijä Markku Taavo. Päätös: Kaupunginhallitus valitsi vaalilautakuntiin ja vaalitoimikuntaan jäsenet ja varajäsenet sekä nimesi niiden puheenjohtajat ja varapuheenjohtajat: Vaallilautakunta: Jäsen Vermas Maija-Leena, varapuheenjohtaja Jäsen Kuittinen Kauko Jäsen Kortelainen Irma Jäsen Kerkelä Antti, puheenjohtaja Jäsen Helisten Tuula Varajäsen Latvakoski Riitta Varajäsen Majava Ahti Varajäsen Juujärvi Tuulikki Varajäsen Kaisamatti Riina Varajäsen Holtinkoski Kari Vaalitoimikunta: Jäsen Moilanen Eeva, puheenjohtaja Jäsen Luukinen Mirja Jäsen Jumisko Jari-Pekka, varapuheenjohtaja Varajäsen Sipovaara Sanna Varajäsen Kuittinen Else Varajäsen Pöyliö Ari Kaupunginhallitus pääti, että ulkomainonta kaupungin omistamilla alueilla voidaan aloittaa Asiaan liittyvistä järjestelyistä huolehtii tekninen palvelualue yhdyshenkilönään isännöitsijä Markku Taavo. Kokouksessa pidettiin tauko Tiedoksi: Liisa Pauna Markku Taavo

8 Valitut Taitoa / luottamustoimikortisto