Kunnallisvaalit

Transkriptio

1 Kunnat.net - Kunnallisvaalit Sivu 1/ Kunnallisvaalit Yleiskirje 12/80/2008, Riitta Myllymäki/aha, Kunnallisvaalit toimitetaan sunnuntaina Vaaleissa sovelletaan vaalilakia (714/1998) sekä kuntalain kunnallisvaaleja koskevia säännöksiä. Tässä yleiskirjeessä selostetaan kunnallisvaaleissa kuntien vaaliviranomaisille kuuluvia tehtäviä sekä ohjeistetaan vaalien ulkomainontaa. Vaalikelpoisuutta valtuustoon käsitellään erillisessä yleiskirjeessä 13/80/2008. Ennakkoäänestys- ja muita vaalijärjestelyjä on laajemmin käsitelty kunnanhallituksille lähetetyssä oikeusministeriön kirjeessä Oikeusministeriö lähettää myöhemmin varsinaiset vaaliohjeet eri vaaliviranomaisille. Oikeusministeriön vaalisivuilla on yleistietoa vuoden 2008 vaaleista. Elosyyskuussa 2008 oikeusministeriö järjestää koulutuskierroksen vaaleihin valmistautumisesta. Kuntaliiton vaalisivuilla on monipuolista tietoa kunnista ja kunnallisvaaleista. Sivusto palvelee muun muassa ehdokkaita. Puolueet ovat pitäneet tärkeänä, että kunnat antaisivat ehdokkaille jo ehdokasasetteluvaiheessa tietoja kunnan määritellyistä tavoitteista sekä tietoiskutyyppistä koulutusta kunnasta ja sen toiminnasta. Kuntien toivotaan myös avaavan omilla kotisivuillaan vaaleihin liittyvän sivuston. Ennakkoäänestys toimitetaan Kunnallisvaalien ulkomainonta suositellaan aloitettavaksi viikkoa ennen ennakkoäänestyksen alkua eli Kuntaliitoskunnissa vuoden 2008 kunnallisvaalit toimitetaan vuoden 2009 alusta voimaan tulevaa kuntajakoa noudattaen. Oikeusministeriössä laadittu muistio kuntajaon muutosten vaikutuksista vuoden 2008 kunnallisvaaleihin ( ) löytyy oikeusministeriön vaalisivuilta. Muistiossa käsitellään mm. järjestelytoimikunnan tehtäviä, keskusvaalilautakunnan asettamista, äänestysaluejakoa koskevia päätöksiä sekä vaalilautakuntien ja vaalitoimikuntien asettamista. Lisätiedot: Riitta Myllymäki, puh. (09) Varpu Laankoski, puh. (09) Mika Paavilainen, puh. (09) Tuuli Tarukannel, puh. (09) Taisto Ahvenainen, puh. (09) Liite Eräitä määräaikoja kunnallisvaaleissa Kunnallisvaalit Kunnallisvaalit toimitetaan Vaaleissa sovelletaan vaalilakia (714/1998) sekä kuntalain kunnallisvaaleja koskevia säännöksiä. Kuntalaissa säädetään muun muassa äänioikeudesta kunnallisvaaleissa sekä vaalikelpoisuudesta valtuustoon, jota käsitellään erillisessä yleiskirjeessä 13/80/2008. Äänioikeus kunnallisvaaleissa on Suomen sekä muun Euroopan unionin jäsenvaltion, Islannin ja Norjan kansalaisella, joka vaalipäivänä eli täyttää 18 vuotta ja jonka kotikunta kyseinen kunta on väestötietojärjestelmässä olevien tietojen mukaan. Äänioikeus on myös ulkomaalaisella, jos hänellä tuolloin on ollut kotikunta Suomessa kahden vuoden ajan eli kotikunta Suomessa lukien. Se, missä kunnassa henkilöllä on äänioikeus, määräytyy siis tilanteen mukaan. Jos henkilön kotikunta muuttuu jälkeen, äänioikeus kunnallisvaaleissa säilyy vanhassa kotikunnassa, mutta vaalikelpoisuus seuraa kotikuntalain mukaista kotikuntaa. Näin ollen on mahdollista, ettei henkilöllä ole äänioikeutta kunnassa, jossa hän on ehdokkaana. Jokaisesta äänioikeutetusta otetaan tiedot väestörekisterikeskuksen perustamaan äänioikeusrekisteriin. Äänioikeusrekisterin tarkastus- ja nähtävilläpitotehtävät sekä ilmoituskorttien

2 Kunnat.net - Kunnallisvaalit Sivu 2/ lähettäminen äänestäjille kuuluvat väestörekisterikeskukselle. Kunnallisvaaleissa kunta jakautuu yhteen tai useampaan äänestysalueeseen (vaalilain 8 ). Äänestysalueista päättää valtuusto harkintansa mukaan. Jos äänestysaluejakoon on tarpeen tehdä muutoksia, valtuuston tulee päättää asiasta huhtikuussa, jolloin muutosta voidaan noudattaa lokakuun kunnallisvaaleissa. Äänestysalueista tehdyistä päätöksistä on heti ilmoitettava maistraatille. Äänestysaluejakopäätös tehdään siis vain tarvittaessa. Jos valtuusto ei muuta voimassa olevaa jakoa, kunnallisvaalit toimitetaan sen mukaisesti. Kunnanhallituksen on hyvissä ajoin ennen vaaleja asetettava äänestysalueiden vaalilautakunnat sekä ennakkoäänestyksestä laitoksissa ja kotona huolehtivat vaalitoimikunnat. Kunnanhallituksen on myös hyvissä ajoin päätettävä kunnassa olevista yleisistä ennakkoäänestyspaikoista sekä määrättävä ennakkoäänestyspaikkoina olevat sosiaalihuollon toimintayksiköt. Kunnanhallituksen on myös hyvissä ajoin määrättävä äänestysalueen vaalipäivän äänestyspaikat. Erityisistä syistä äänestyspaikka voidaan sijoittaa äänestysalueen tai kunnankin ulkopuolelle, jollei siitä aiheudu äänestäjille kohtuutonta haittaa. Puolueiden ja valitsijayhdistysten on jätettävä hakemukset ehdokaslistojensa julkaisemisesta kunnan keskusvaalilautakunnalle ennen klo Päävastuu kunnallisvaalien toimittamisesta on kunnan keskusvaalilautakunnalla. Oikeusministeriö lähettää varsinaiset vaaliohjeet eri vaaliviranomaisille. Elokuussa 2008 oikeusministeriö järjestää koulutuskierroksen vaaleihin valmistautumisesta. Kunnan keskusvaalilautakunta Vaalien monista käytännön järjestelyistä vastaa kunnan keskusvaalilautakunta, joka on valittu koko vaalikaudeksi (vaalilain ). Keskusvaalilautakunnan jäsen tai varajäsen, joka keskusvaalilautakunnalle toimitetun ehdokashakemuksen mukaan on asetettu puolueen tai valitsijayhdistyksen ehdokkaaksi, ei voi osallistua keskusvaalilautakunnan työskentelyyn kyseisissä vaaleissa. Ehdokkaaksi asettuvan keskusvaalilautakunnan jäsenen ja varajäsenen on syytä harkita eron pyytämistä, jolloin hänen tilalleen voidaan valita uusi jäsen tai varajäsen. Keskusvaalilautakunnan jäsenenä tai varajäsenenä ei voi olla henkilö, joka on puolueen tai valitsijayhdistyksen vaaliasiamies. Vaaliasiamieheksi valitun tulee pyytää eroa keskusvaalilautakunnan jäsenyydestä tai varajäsenyydestä. Keskusvaalilautakunta on päätösvaltainen viisijäsenisenä. Kunnanhallitus saa tarvittaessa määrätä väliaikaisen varajäsenen, jos lautakunnan varajäsen on kuollut taikka estynyt tai esteellinen. Vaalilautakunta ja vaalitoimikunta Kunnanhallituksen on hyvissä ajoin ennen vaaleja asetettava kutakin äänestysaluetta varten vaalilautakunta ja laitoksessa toimitettavaa ennakkoäänestystä ja kotiäänestystä varten yksi tai useampi vaalitoimikunta (vaalilain 15 ). Vaalilautakuntaan kuuluu puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja kolme muuta jäsentä sekä tarpeellinen määrä varajäseniä, kuitenkin vähintään kolme. Vaalitoimikuntaan kuuluu puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja yksi muu jäsen sekä tarpeellinen määrä varajäseniä, kuitenkin vähintään kolme. Vaalilautakunnan ja vaalitoimikunnan varajäsenet on asetettava siihen järjestykseen, jossa he tulevat jäsenten sijaan. Vaalilautakunta ja vaalitoimikunta ovat päätösvaltaisia kolmijäsenisinä. Kunnallisvaaleissa ehdokkaana oleva henkilö ei voi olla vaalitoimikunnan jäsenenä eikä varajäsenenä. Ehdokkuus ei ole este olla vaalilautakunnan jäsenenä tai varajäsenenä. Ei ole myöskään sinänsä estettä valita samaa henkilöä vaalilautakuntaan ja vaalitoimikuntaan. Vaalikelpoisuus vaalilautakuntaan ja vaalitoimikuntaan määräytyy muutoin sen mukaan kuin kuntalaissa säädetään (33 ja 36 ). Jäsenet ja varajäsenet on valittava vaalikelpoisista kunnan asukkaista siten, että kunnassa edellisissä kunnallisvaaleissa ehdokkaita asettaneet äänestäjäryhmät mahdollisuuksien mukaan tulevat edustetuiksi kussakin vaalilautakunnassa ja vaalitoimikunnassa. Jäsenyyttä ei siis ole sidottu puoluerekisteriin merkittyihin puolueisiin, vaan kunnallisvaaleissa esiintyneisiin äänestäjäryhmiin, puolueiden lisäksi esimerkiksi yhteislistoihin. Jäsenten ja varajäsenten poliittista edustavuutta tarkastellaan erikseen. Myös tasa-arvolain soveltamisessa tarkastelu tehdään siten, että sekä jäsenissä että varajäsenissä on oltava naisia ja miehiä kumpiakin vähintään 40 %. Vaalilautakuntien ja vaalitoimikuntien puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan nimet ja yhteystiedot on ilmoitettava kunnan keskusvaalilautakunnalle.

3 Kunnat.net - Kunnallisvaalit Sivu 3/ Vaalitoimitsijat Vaalitoimitsijat huolehtivat ennakkoäänestyksestä yleisissä ennakkoäänestyspaikoissa sekä kotiäänestyksistä (vaalilain 17 ). Yleisessä ennakkoäänestyspaikassa on oltava ainakin kaksi vaalitoimitsijaa. Muissakin ennakkoäänestyspaikoissa vaalitoimitsijoita voi tarvittaessa olla kaksi tai useampia. Keskusvaalilautakunta määrää vaalitoimitsijat yleiseen ennakkoäänestyspaikkaan. Kotiäänestyksessä kunnan keskusvaalilautakunnan puheenjohtajan määräämä vaalitoimikunnan jäsen tai varajäsen toimii vaalitoimitsijana. Asianomaisissa vaaleissa ehdokkaana oleva henkilö ei voi olla vaalitoimitsijana. Vähintään kahden vaalitoimitsijan on oltava yhtä aikaa saapuvilla toimitettaessa ennakkoäänestystä yleisessä ennakkoäänestyspaikassa. Muissa ennakkoäänestyspaikoissa, joihin vaalitoimitsijoita on nimetty tai määrätty kaksi tai useampia, riittää että yksi vaalitoimitsija on saapuvilla ennakkoäänestystä toimitettaessa. Yksi vaalitoimitsija huolehtii yksittäisen kotiäänestyksen toimittamisesta. Ehdokasasettelu Valtuutettujen lukumäärä kunnassa määräytyy kunnan asukasluvun mukaan siten kuin kuntalain 10 :ssä säädetään. Asukasluku määräytyy vaalivuoden toukokuun 31. päivän päättyessä väestötietojärjestelmässä olevan tilanteen mukaan. Kunnassa, jonka asukasluku on enintään 2 000, valtuusto voi vaalivuoden kesäkuun loppuun mennessä tehdä päätöksen siitä, että valtuutettuja valitaan pienempi pariton määrä kuin 17, ei kuitenkaan vähempää kuin 13. Valtiovarainministeriö voi asianomaisten kuntien yhteisestä esityksestä määrätä, että valtuutettuja valitaan laajentuvassa tai uudessa kunnassa enemmän kuin kuntalain 10 :ssä säädetään. Määräys voi koskea ensimmäistä ja toista vaalikautta kuntajaon muutoksen voimaantulon jälkeen. Ministeriö päättää asiasta mennessä. Vaalilain 146 :n mukaan kunnallisvaaleissa ehdokkaita voivat asettaa: puolueet äänioikeutetut, jotka ovat perustaneet valitsijayhdistyksen. Vähintään kymmenen äänioikeutettua kunnan asukasta voi perustaa valitsijayhdistyksen. Kunnan asukasluvun vähäisyyden johdosta oikeusministeriö voi määrätä toukokuussa niistä kunnista, joissa valitsijayhdistyksen perustamiseen riittää pienempikin määrä äänioikeutettuja kunnan asukkaita (vaalilain 150 ). Puolueilla on oikeus yhtyä vaaliliitoksi sopimalla siitä keskenään. Valitsijayhdistyksillä on oikeus vastaavalla tavalla muodostaa yhteislista. Puolueella, vaaliliitolla tai yhteislistalla on oikeus asettaa kussakin kunnassa ehdokkaita enintään valittavien valtuutettujen puolitoistakertainen määrä (vaalilain 147 ). Säännöstä on tulkittu siten, että kertolaskulla saatu luku pyöristetään alaspäin. Jos valtuutettuja valitaan esimerkiksi 17, ehdokkaita saa olla enintään 25. Sama henkilö voi olla vain yhden puolueen tai yhden valitsijayhdistyksen ehdokkaana (vaalilain 148 ). Kunnan keskusvaalilautakunnan on pidettävässä kokouksessa päätettävä, kenelle, minä päivinä ja kellonaikoina sekä missä sille tarkoitetut ehdokashakemukset ja muut ehdokkaiden asettamista koskevat asiakirjat on annettava. Tästä samoin kuin kunnassa valittavien valtuutettujen lukumäärästä on julkaistava kuulutus sillä tavoin kuin kunnan ilmoitukset saatetaan tiedoksi. Kuulutus on pantava nähtäväksi myös keskusvaalilautakunnan kokoushuoneistossa (vaalilain 34 ja 145 ). Puolueiden ja valitsijayhdistysten hakemukset ehdokaslistojen julkaisemisesta sekä ilmoitukset vaaliliitoista ja yhteislistoista on annettava kunnan keskusvaalilautakunnalle ennen klo 16. Ehdokaslistojen julkaisemista koskevien hakemusten tarkastaminen tapahtuu pidettävässä kokouksessa ja asiamiehillä on oikeus ennen klo 16 tehdä huomautuksista johtuvat oikaisut sekä täydentää ehdokashakemusta ja siihen liitettyjä asiakirjoja. Ehdokaslistoja koskevat lopulliset ratkaisut tehdään keskusvaalilautakunnan kokouksessa Myös ehdokaslistojen yhdistelmä laaditaan Kunnan keskusvaalilautakunnan on yhdistelmän laatimisen jälkeen huolehdittava siitä, että oikeusministeriön ylläpitämään valtakunnalliseen ehdokasrekisteriin merkitään jokaisesta ehdokkaasta ehdokaslistojen yhdistelmässä olevat tiedot sekä henkilötunnus. Rekisterissä olevat tiedot ovat henkilötunnusta lukuun

4 Kunnat.net - Kunnallisvaalit Sivu 4/ ottamatta julkisia. Oikeusministeriö huolehtii siitä, että valtakunnallisen ehdokasrekisterin tiedot paperi-tulosteena toimitetaan kuntien keskusvaalilautakunnille, vaalitoimikunnille ja kotimaan ennakkoäänestyspaikkojen vaalitoimitsijoille sekä ulkoasiainministeriölle jaettavaksi ennakkoäänestyspaikkoihin. Äänestäjällä on siten mahdollisuus tutustua kotikuntansa ehdokkaisiin riippumatta siitä, missä hän äänestää ennakolta. Ennakkoäänestyspaikat Kunnilla on vastuu ennakkoäänestyspaikoista. Kunnanhallitus päättää itsenäisesti ja oman harkintansa mukaan yleisten ennakkoäänestyspaikkojen lukumäärästä ja sijainnista kunnassa. Vaalilain 9 :n mukaan yleisiä ennakkoäänestyspaikkoja on oltava jokaisessa kunnassa vähintään yksi, jollei erityisistä syistä muuta johdu. Kuka tahansa äänioikeutettu voi äänestää yleisissä ennakkoäänestyspaikoissa. Lisäksi jokainen Kainuun maakuntavaaleissa äänioikeutettu saa äänestää ennakolta missä tahansa kotimaassa olevassa ennakkoäänestyspaikassa. Kunta voi järjestää ennakkoäänestyksen joko omissa virastoissaan ja muissa toimipaikoissaan tai hankkimalla palvelun muulta luotettavalta taholta. Ennakkoäänestys voidaan järjestää myös kunnassa kiertävässä autossa, esim. kirjastoautossa. Aikataulut täytyy tällöin laatia erityisen huolellisesti, jotta äänestysauto varmasti on ilmoitettuun aikaan ilmoitetussa paikassa. Oikeusministeriö ja Itella Oyj ovat tehneet puitesopimuksen siitä, että Itella tarjoaa myymälöitään kuntien käytettäväksi ennakkoäänestyspaikkoina. Oikeusministeriön kirjeen liitteestä ilmenevät ne kunnat, joissa on Itellan omia myymälöitä ja joita Itellan tarjous koskee. Ennakkoäänestysjärjestelyillä voidaan vaikuttaa äänestysaktiivisuuteen. Tämän vuoksi kunnanhallituksen on syytä kiinnittää huomiota äänestäjien ennakkoäänestysmahdollisuuksiin järjestämällä ennakkoäänestyspaikkoja riittävästi kunnan eri osiin ja sellaisiin paikkoihin, joissa äänestäjät muutenkin liikkuvat, jotta ennakkoon äänestäminen olisi mahdollisimman vaivatonta ja vähän aikaa vievää. Esimerkiksi kirjastot, yhteispalvelupisteet ja kauppakeskukset ovat suositeltavia paikkoja. Oikeusministeriön kirjeessä käsitellään yksityiskohtaisemmin ennakkoäänestyspaikkojen määräämisen hyviä käytäntöjä. Eduskunnan oikeusasiamies on kahdessa ratkaisussaan ( dnro 619/4/03 ja dnro 657/4/03) muistuttanut yhdenvertaisuudesta äänestysjärjestelyissä eli kehottanut keskusvaalilautakuntaa kiinnittämään huomiota esteettömään pääsyyn äänestyspaikalle sekä liikuntarajoitteisten vaalisalaisuuden turvaamiseen. Äänestäjä ei ollut päässyt sähkökäyttöisellä pyörätuolillaan äänestyspaikkaansa. EOA kehottaa kiinnittämään huomiota siihen, että myös sähkökäyttöistä pyörätuolia käyttävillä on mahdollisuus päästä äänestystilaan. Ottaen huomioon perustuslain 6 ja 14 tulisi varmistaa, että äänestyspaikoiksi valitaan liikuntarajoitteisille mahdollisimman hyvin soveltuvia tiloja tai muuten huolehditaan liikuntaesteisten pääsystä äänestyspaikkaan. Äänestäjä ei ollut päässyt pyörätuolilla äänestyskoppiin ja oli joutunut kirjoittamaan ehdokkaansa numeron äänestyslippuun postin palvelutiskillä. EOA toteaa, että liikuntarajoitteisille on heidän vaalisalaisuutensa turvaamiseksi järjestettävä asianmukainen äänestystila ja tarvikkeet. Perusoikeusnäkökulmasta oli epätyydyttävää se, että äänestäjällä ei ollut käytettävissään irrallista kirjoitusalustaa ja tilapäistä suojaa, jotka olisivat turvanneet hänen vaalisalaisuutensa. Kunnanhallitus päättää yleisen ennakkoäänestyspaikan päivittäisistä aukioloajoista. Arkipäivisin aukioloaika voi alkaa aikaisintaan kello 8 ja päättyy kello 20. Lauantaisin ja sunnuntaisin vastaavat ajat ovat kello 10 ja 16. Säännönmukaisesti ennakkoäänestyksen jokaisena päivänä auki olevan ennakkoäänestyspaikan lisäksi kunnassa voi olla useampia kunnanhallituksen päätöksen mukaisina aikoina auki olevia ennakkoäänestyspaikkoja. Ennakkoäänestyspaikkoja ovat myös sairaalat, ympärivuorokautista hoitoa antavat ja muut, kunnanhallituksen päätöksellä määrätyt sosiaalihuollon toimintayksiköt sekä rangaistuslaitokset. Ennakkoäänestys laitoksessa toimitetaan vähintään yhtenä ja enintään kahtena päivänä vaalitoimikunnan määrääminä aikoina. Kotiäänestyksessä ennakkoäänestys toimitetaan äänestäjille erikseen ilmoitettuna aikana kello 9 20 välillä. Kunnanhallituksen on ilmoitettava Väestörekisterikeskukselle kunnallisvaalien yleiset ennakkoäänestyspaikat. Oikeusministeriö lähettää kevään aikana em. ilmoitusta koskevat yksityiskohtaiset ohjeet.

5 Kunnat.net - Kunnallisvaalit Sivu 5/ Kunnan keskusvaalilautakunnan on tiedotettava kunnan alueella olevista kotimaan yleisistä ennakkoäänestyspaikoista ja äänestysajoista niissä sillä tavalla kuin kunnan ilmoitukset saatetaan tiedoksi. Erityisen tehokkaasti on tiedotettava yleisistä ennakkoäänestyspaikoista, joissa ennakkoäänestys on mahdollista vain tiettyinä aikoina. Jos ennakkoäänestys järjestetään kunnassa kiertävässä autossa, on pysähdyspaikoista ja aikatauluista samaten tiedotettava erityisen tehokkaasti. Ulkomainonta Kunnallisvaalien ulkomainonta suositetaan aloitettavaksi niillä alueilla, jotka ovat kunnan hallinnassa ja määräämisvallassa, viikkoa ennen ennakkoäänestyksen aloittamista eli alkaen. Mainonnan aloittamisen ajankohta, mainospaikat sekä vaalien ulkomainonnasta kunnassa vastaavien henkilöiden yhteystiedot on syytä saattaa vaaleihin osallistuvien puolueiden, yhteislistojen ja valitsijayhdistysten tietoon. Esimerkiksi puolueiden kohdalla ilmoitus on syytä tehdä niiden paikallisosastoille. Kunnalla ei ole lakisääteisiä velvollisuuksia vaalimainonnan järjestämisessä. Kunnallinen vaalimainontakäytäntö on perustunut kuntien keskusjärjestöjen suositukseen ja sitä on noudatettu 1970-luvulta lähtien. Perusteena suositukselle on aikanaan ollut vaalimainonnan yhdenmukaistamisen tarve, kaupunki- ja maisemakuvalliset syyt sekä ympäristön siisteys. Kunnallisesta vaalimainonnasta on muodostunut perinne, jolla voidaan katsoa olevan edelleen tiedotusarvoa. Kansalaiset ovat tottuneet siihen, että vaalien yhteydessä käytetään tällaista mainontaa. Kunnalliseen vaalimainontaan liittyvät laillisuuskysymykset koskevat yleensä yhdenvertaisuusperiaatteen noudattamista eli tasapuolisuutta mainospaikkojen jaossa. Kullekin ehdokkaita asettaneelle ryhmälle tulevan julistetilan sijainti, luettuna vasemmalta oikealle, tulisi määräytyä samassa järjestyksessä kuin ehdokaslistojen yhdistelmässä. Jotta tyhjiä mainospaikkoja ei jäisi, ehdokkaita asettaneilta ryhmiltä voidaan tiedustella, tulevatko he käyttämään mainospaikkoja ja edellyttää vastausta tiettyyn päivämäärään mennessä uhalla, että vaalimainospaikkoja ei heille varata. Ryhmiltä voidaan myös vaatia kirjallinen ilmoitus tai sitoumus vaalimainospaikkojen käyttämisestä. Edellä kuvattu menettely täyttää myös yhdenvertaisuusperiaatteen vaatimukset. Jos tyhjiä paikkoja kuitenkin jää, niitä voidaan käyttää yleiseen vaalitiedottamiseen. Eduskunnan apulaisoikeusasiamies on ratkaisussaan , 1175/4/03 katsonut, että kaupungin menettely, jossa ulkovaalimainospaikat jaettiin puolueiden ja ehdokkaita asettaneiden ryhmien kesken niiden edellisissä vaaleissa saaman kannatuksen perusteella suhteellisesti siten, että osa puolueista on saanut mainostilaa enemmän kuin toiset, on loukannut yhdenvertaisen ja tasapuolisen kohtelun vaatimusta. Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisussa 2005:62 oli arvioitavana eduskuntavaalien keskitetty vaalimainonta kaupungin alueilla sekä vaalimainoksista huolehtimisesta perittävä maksu. KHO katsoi, että ulkovaalimainonnan keskitetty järjestäminen kuului kunnan toimialaan. Korvauksen periminen vaalitelineiden pystyttämisestä ja hoitamisesta aiheutuneiden kustannusten kattamiseksi ei ollut lainvastaista. Kaupunginhallituksen hyväksymissä vaalimainonnan yleisohjeissa määritellyllä ruutukaava-alueella oli kielletty muu kuin kaupungin keskitetysti hoitama vaalimainonta. KHO toteaa, että kaupungilla on lähtökohtaisesti oikeus itse päättää, miten sen omistamia ja hallitsemia alueita käytetään mainonnassa. Päätöksellä ei ole rajoitettu mahdollisuutta mainostaa yksityisten omistamilla tai hallitsemilla alueilla. Yleisen järjestyksen, turvallisuuden ja viihtyisyyden vaatimukset huomioon ottaen kaupunki on voinut päättää, että vaalimainonta järjestetään päätöksessä tarkoitetuin tavoin keskitetysti. Keskitetyn vaalimainonnan vaikutukset sananvapauden käyttämiseen eivät ole suhteettomia mainittuihin päämääriin nähden. Puolueilta ja valitsijayhdistyksiltä oli päätetty periä 840 euron suuruinen korvaus mainosten liimaamisesta, paikalleen asettamisesta, huoltamisesta ja poistamisesta. Maksu kattaa kaikki kaupungin alueelle pystytettävät 50 mainoskehikkoa sekä kaupungin silloille pystytettävät 24 mainoskehikkoa. KHO toteaa, että vaalimainoksista huolehtimisesta perittävä maksu on määrätty työstä aiheutuneiden kustannusten perusteella. Kaupunginhallitus on voinut toimivaltansa rajoissa päättää periä tehtävän hoitamisesta maksun, vaikka laissa ei ole säädetty tällaisesta tehtävästä kannettavasta maksusta. Puolueilla ja valitsijayhdistyksillä on vaalimainonnassaan käytettävissä muitakin tiedotuskanavia kuin ulkomainonta. Em. maksun periminen ei rajoita sananvapautta sitä koskevien säännösten ja määräysten vastaisella tavalla. Päätös ei myöskään loukkaa yhdenvertaisen kohtelun periaatetta. Koska vaalien ulkomainonnan järjestäminen kunnan hallinnassa ja määräämisvallassa olevilla alueilla ei ole lakisääteistä toimintaa ja on kunnan vapaasti järjestettävissä, Kuntaliitto ei ole antanut suosituksia vaalimainospaikkojen maksullisuudesta. Kunnallisvaaleissa lähtökohtana voidaan kuitenkin pitää, että kunnan järjestämät mainospaikat ovat ehdokkaita asettaneille tahoille maksuttomia.

6 Kunnat.net - Kunnallisvaalit Sivu 6/ Kukin kunta ratkaisee paikallisista lähtökohdista vaalimainospaikkojen maksullisuuden. Maksullisuuteen vaikuttaa kustannusten suuruus, aiemmin omaksuttu käytäntö ja sen sujuvuus, palvelun taso, mainoskehikkojen laatu, kuka huolehtii vaalimainoskehikkojen pystytyksestä ja purkamisesta (kunnan organisaatio, urheiluseura, mainostoimisto jne.) ja kuka vastaa mainosten liimaamisesta ja kiinnittämisestä (kunnan organisaatio, puolueiden paikallisosastot, mainostoimistot jne.). Olennaista on, että kaikki ehdokkaita asettaneet ryhmät voivat varata saman määrän mainospaikkoja ja jos maksuja peritään, maksuilla katetaan määritellyt kunnalle aiheutuvat kustannukset ja maksut ovat samansuuruiset kaikille mainospaikkoja varanneille ryhmille. Ulkomainospaikkoja valittaessa on otettava huomioon vaalilain säännökset, jotka edellyttävät, että vaalimainoksia ei sijoiteta ennakkoäänestys- tai äänestyspaikalle ja niiden läheisyyteen siten, että niiden voitaisiin katsoa vaikuttavan äänestäjien vaalivapauteen. Lähtökohtana voidaan pitää sitä, etteivät vaalimainokset näy vaalihuoneistoon taikka sen sisäänkäyntiin. Mainoksen sijoittamiselle tarvitaan maanomistajan/haltijan suostumus. Kunta ei voi määrätä muiden kuin omistuksessaan ja hallinnassaan olevien alueiden vaalimainontapaikoista. Jos kunnan vaalimainoskehikkoja sijoitetaan myös yksityisille alueille, kunnan on saatava omistajan tai haltijan suostumus kehikkojen sijoittamiseen. Jos kunta ei käytä vaalimainoskehikkoja, sen tulisi kuitenkin määritellä vaalimainontapaikat hallitsemillaan alueilla. Tienvarsimainonnasta ja -ilmoittelusta säädetään maantielain 52 :ssä. Maantielakia sovelletaan asemakaavaalueen ulkopuolella ja asemakaava-alueen liikennealueella. Maantien käyttäjille tarkoitetut ulkomainokset on kielletty ilman tienpitoviranomaisen myöntämää lupaa. Em. kielto ei koske esim. vaaleja koskevaa ilmoittelua. Mainos ja ilmoitus on laadittava ja sijoitettava siten, että se sopeutuu mahdollisimman hyvin ympäristöön. Ilmoitukset ja mainokset saa asettaa paikalleen aikaisintaan kuukautta ennen vaalipäivää, ja ne on poistettava viikon kuluessa vaalipäivästä. Vaalimainonnassa on lisäksi otettava huomioon järjestyslain 6 :ssä ja tieliikennelain 56 :ssä säädetyt kiellot. Yleistä järjestystä ja turvallisuutta vaarantavan häikäisevän tai harhauttavan valon taikka liikenteenohjauslaitetta muistuttavan tai muuten turvallisuutta vaarantavan mainoksen käyttäminen on kielletty. Tielle tai sen välittömään läheisyyteen ei saa asettaa merkkiä, kilpeä tai muuta laitetta, jonka voi erheellisesti käsittää liikennemerkiksi tai muuksi liikenteen ohjauslaitteeksi taikka joka voi huonontaa sellaisen näkyvyyttä. SUOMEN KUNTALIITTO Risto Parjanne, toimitusjohtaja Kari Prättälä, lakiasiain johtaja Julkaissut: Anne Haimi

7 Eräitä määräaikoja kunnallisvaaleissa Ajankohta 1 Toimija Toimenpide Vaalilaki Alkuvuosi 2005 Valtuusto Kunnan keskusvaalilautakunnan asettaminen Huhtikuu 2008 Valtuusto Äänestysaluejaon muuttaminen tarvittaessa ja muutoksesta ilmoittaminen maistraatille 13.1 ja ja 8.2 Toukokuu 2008 Oikeusministeriö Asetus valitsijayhdistysten perustajajäsenten vähimmäismäärästä eräissä kunnissa ja päätöksen julkaiseminen Suomen säädöskokoelmassa 150 Hyvissä ajoin Valtioneuvosto Asetus ennakkoäänestyspaikkoina olevista Suomen edustustoista ja niiden toimipaikoista sekä kunnallisvaalien yleisistä ennakkoäänestyspaikoista Ahvenanmaan maakunnassa Hyvissä ajoin Keskusvaalilautakunta Keskusvaalilautakunnan yhteystietojen ilmoittaminen Väestörekisterikeskukselle Hyvissä ajoin Kunnanhallitus Kunnassa olevista yleisistä ennakkoäänestyspaikoista päättäminen Hyvissä ajoin Kunnanhallitus Ennakkoäänestyspaikkoina olevien sosiaalihuollon toimintayksiköiden määrääminen Hyvissä ajoin Kunnanhallitus Vaalipäivän äänestyspaikoista päättäminen 9.1 2) kohta ) kohta 9.1 3) kohta 9.3 Hyvissä ajoin Kunnanhallitus Vaalilautakuntien ja vaalitoimikuntien asettaminen perjantai 2 Kunnanhallitus/ keskusvaalilautakunta Kunnan yleisten ennakkoäänestyspaikkojen tietojen ilmoittaminen Väestörekisterikeskukselle sen ilmoittamalla tavalla Järjestysnumero osoittaa, monentenako päivänä ennen tai jälkeen vaalipäivän toimenpide vaalilain (714/1998) mukaan on suoritettava. 2 Vaalilain mukainen viimeinen ajankohta olisi perjantai , mutta koska jokaiselle äänioikeutetulle postitettavaan ilmoituskorttiin liitetään luettelo äänioikeutetun omassa vaalipiirissä olevista yleisistä ennakkoäänestyspaikoista osoitteineen ja aukioloaikoineen, ilmoitukset tulee tehdä

8 2 Hyvissä ajoin Oikeusministeriö Tiedottaminen yleisistä ennakkoäänestyspaikoista ja äänestysajoista niissä Hyvissä ajoin Keskusvaalilautakunta Tiedottaminen kunnan alueella olevista yleisistä ennakkoäänestyspaikoista ja äänestysajoista niissä sekä vaalipäivästä ja äänestysalueiden äänestyspaikoista sillä tavalla kuin kunnan ilmoitukset saatetaan tiedoksi Hyvissä ajoin Väestörekisterikeskus Tiedottaminen äänioikeuden edellytykset täyttäville EU:n muun jäsenvaltion kansalaisille äänioikeudesta ja vaalikelpoisuudesta kunnallisvaleissa ja Hyvissä ajoin Keskusvaalilautakunta Vaalitoimitsijoiden määrääminen kotimaan yleiseen ennakkoäänestyspaikkaan 17.1 ja 17.2 Hyvissä ajoin Suomen edustuston päällikkö Vaalitoimitsijan määrääminen ulkomailla olevaan yleiseen ennakkoäänestyspaikkaan 17.1 ja 17.2 Hyvissä ajoin Suomalaisen laivan päällikkö Vaalitoimitsijan määrääminen laivaäänestystä varten 17.1 ja perjantai kello Väestörekisterikeskus ja maistraatit Äänioikeusrekisterin tietojen määräytyminen 18.2 ja 18.3 Hyvissä ajoin tai maanantai maanantai 48. Keskusvaalilautakunta Kuulutus siitä, montako valtuutettua valitaan ja kuulutuksen julkaiseminen. Kuulutus voidaan antaa 34 :n 2 momentissa (ks. seuraava kohta) tarkoitetun kuulutuksen yhteydessä. 48. Keskusvaalilautakunta Päätös ehdokashakemusten vastaanottojärjestelyistä Päätöksestä on laadittava kuulutus, joka on annettava tiedoksi puolueiden mahdollisesti ilmoittamille vaaliasiamiehille ja pantava nähtäville keskusvaalilautakunnan kokoushuoneistossa sekä julkaistava sillä tavalla kuin kunnan ilmoitukset saatetaan tiedoksi Käytännössä tieto toimitetaan myös äänioikeuden edellytykset täyttäville muille ulkomaalaisille.

9 maanantai keskiviikko 48. Oikeusministeriö Puolueiden ja niiden nimenkirjoittajien ilmoittaminen keskusvaalilautakunnille 46. Väestörekisterikeskus Äänioikeusrekisterin perustaminen [Tietolähde: Väestötietojärjestelmä perjantaina kello 24] maanantai 41. Maistraatit Äänioikeusrekisterin nähtävänäpidon aloittaminen maistraateissa ja mahdollisissa muissa Väestörekisterikeskuksen määräämissä paikoissa tiistai ennen kello Vaaliasiamies Ehdokashakemus sekä ilmoitus vaaliliitosta ja ilmoitus yhteislistasta annettava kunnan keskusvaalilautakunnalle 152, 154 ja maanantai 34. Keskusvaalilautakunta Ehdokashakemusten tarkastaminen ja mahdolliset huomautukset vaaliasiamiehille Puolueiden, yhteislistojen ja valitsijayhdistysten keskinäisen järjestyksen määrääminen ehdokaslistojen yhdistelmää varten keskiviikko ennen kello keskiviikko kello 16 jälkeen torstai ennen kello torstai ennen ehdokaslistojen yhdistelmän laatimista 32. Vaaliasiamies Ehdokashakemuksen ja siihen liitettyjen asiakirjojen oikaiseminen ja täydentäminen tarvittaessa 32. Keskusvaalilautakunta Määräaikana saapuneiden ehdokashakemusten uudelleen käsitteleminen ja päätökset vaaliliittoja ja yhteislistoja koskevien ilmoitusten johdosta 31. Vaaliasiamies Puolueen tai valitsijayhdistyksen, jonka ilmoitusta vaaliliittoon tai yhteislistaan liittymisestä ei ole hyväksytty, ehdokashakemuksen peruutus 31. Keskusvaalilautakunta Ehdokashakemusten ratkaisemisen jälkeen tehtävät päätökset ehdokkaan jättämisestä pois ehdokaslistojen yhdistelmästä tai ehdokashakemuksen peruutuksen johdosta torstai 31. Keskusvaalilautakunta Ehdokaslistojen yhdistelmän laatiminen 41

10 torstai 31. Keskusvaalilautakunta Ehdokkaista ehdokaslistojen yhdistelmässä olevien tietojen sekä henkilötunnuksen merkitseminen valtakunnalliseen ehdokasrekisteriin torstai 24. Väestörekisterikeskus Ilmoituskorttien lähettäminen niille äänioikeutetuille, joiden osoite on tiedossa keskiviikko 18. Vaalitoimitsija Ennakkoäänestyksen aloittaminen suomalaisessa laivassa perjantai ennen kello Äänioikeutettu tai muu henkilö Äänioikeusrekisteriä koskevan oikaisuvaatimuksen tekeminen maistraatille maanantai 13. Maistraatti Oikaisuvaatimuksen ratkaiseminen 25.1 Viipymättä maistraatin päätöksen jälkeen Maistraatti Oikaisuvaatimuksiin annettujen päätösten antaminen tiedoksi asianosaisille ja, jos päätös sisältää sen, että henkilö otetaan äänioikeusrekisteriin, ilmoituskortin lähettäminen tiistai ennen kello Maistraatti Oikaisuvaatimuksen ratkaisemisesta aiheutuvat merkinnät äänioikeusrekisteriin tiistai ennen kello Väestörekisterikeskus ja maistraatti Itseoikaisuna tehdyistä päätöksistä aiheutuvien merkintöjen tekeminen äänioikeusrekisteriin 26.1 Viipymättä Väestörekisterikeskus ja maistraatti Väestörekisterikeskuksen tai maistraatin itseoikaisuna tehdyn päätöksen toimittaminen tiedoksi asianosaiselle ja ilmoituskortin lähettäminen 26.2 ja 26.3 Viimeistään 7. päivänä päivästä, jona asianosainen on saanut päätöksen tiedoksi tai päätös julkaistu virallisessa lehdessä Oikaisuvaatimuksen tekijä Valitus hallinto-oikeudelle maistraatin päätöksestä, jolla oikaisuvaatimus on hylätty tai jätetty tutkimatta, ja valitus Väestörekisterikeskuksen tai maistraatin päätöksestä, jolla henkilö on 26.2 :n nojalla on merkitty äänioikeusrekisteriin äänioikeutta vailla olevaksi tiistai kello Väestörekisterikeskus Äänioikeusrekisteri on lainvoimainen 28.1

11 tiistai ennen kello Äänioikeutettu, joka haluaa äänestää kotonaan Ilmoittautuminen kunnan keskusvaalilautakunnalle keskiviikko 11. Vaalitoimitsijat, vaalitoimikunta Ennakkoäänestyksen aloittaminen kotimaassa ja Suomen edustustoissa sekä kotiäänestyksen aloittaminen lauantai 8. Vaalitoimitsijat Ennakkoäänestyksen lopettaminen ulkomailla tiistai 5. Vaalitoimitsijat, vaalitoimikunta Ennakkoäänestyksen lopettaminen kotimaassa ja kotiäänestyksen lopettaminen keskiviikko kello 19 alkaen perjantai kello Oikeusministeriö Vaaliluetteloiden tulostaminen äänioikeusrekisteristä äänestysalueittain ja niiden toimittaminen kuntien keskusvaalilautakunnille 2. Keskusvaalilautakunta Ennakkoäänestysasiakirjojen tarkastaminen siten, että perjantaina ennen kello 19 saapuneet ennakkoäänestysasiakirjat ehditään käsitellä sunnuntai kello sunnuntai aikaisintaan kello 15 tai erityisestä syystä kello sunnuntai kello 20 jälkeen VP Vaalilautakunta Vaalipäivän äänestys 68 ja 144 VP Keskusvaalilautakunta Ennakkoäänten laskeminen 86.1 VP Vaalilautakunta Alustava ääntenlaskenta maanantai kello keskiviikko kello 18 aloitettavassa kokouksessa 1. Keskusvaalilautakunta Vaalipäivänä annettujen äänten tarkastuslaskenta 3. Keskusvaalilautakunta Vaalien tuloksen vahvistaminen ja julkaiseminen sekä tuloksesta tiedottaminen päivän kuluessa siitä, kun vaalien tulos on julkaistu Muutoksenhakija Valitus hallinto-oikeudelle keskusvaalilautakunnan päätöksestä, jolla vaalien tulos on vahvistettu 100, 101 ja 102 Vaalien tuloksen tultua lainvoimaiseksi Oikeusministeriö Arkistotulosteiden ottaminen äänioikeusrekisteristä 29.3 Arkistotulosteiden ottamisen jälkeen Väestörekisterikeskus Äänioikeusrekisterissä olevien tietojen hävittäminen 29.3

12 6 Kahden kuukauden kuluessa vaalin tuloksen vahvistamisesta (maanantaina ) 4 Valtuutetuksi tai varavaltuutetuksi valittu Ilmoitus vaalirahoituksesta kunnan keskusvaalilautakunnalle 4 L ehdokkaan vaalirahoituksen ilmoittamisesta 2.1 ja 4.1