Saamelaiskäräjien selvitys CBD 8(j) työryhmälle Sivu 1/67. Selvitys Akwé: Kon ohjeiden ja kansallisen lainsäädännön suhteesta

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Saamelaiskäräjien selvitys CBD 8(j) työryhmälle Sivu 1/67. Selvitys Akwé: Kon ohjeiden ja kansallisen lainsäädännön suhteesta"

Transkriptio

1 Saamelaiskäräjien selvitys CBD 8(j) työryhmälle Sivu 1/67 Selvitys Akwé: Kon ohjeiden ja kansallisen lainsäädännön suhteesta Saamelaiskäräjien biologista monimuotoisuutta koskevan yleissopimuksen alkuperäiskansojen perinteistä tietoa käsittelevälle artikla 8(j):n kansalliselle asiantuntijaryhmälle laatima selvitys Akwé: Kon -ohjeiden ja kansallisen, saamelaisten oikeuksiin ja alkuperäiskansa-asemaan vaikuttavan alueiden ja luonnonvarojen käyttöä koskevan lainsäädännön suhteesta Selvitys on annettu työryhmälle tiedoksi kokouksessa Työryhmä hyväksyi selvityksen työryhmän työn taustamateriaaliksi. LIITE 1. Lainsäädännön ja Akwé: Kon ohjeiden yhteensovittamismahdollisuudet

2 Saamelaiskäräjien selvitys CBD 8(j) työryhmälle Sivu 2/67 Sisältö 1 Johdanto Yleistä Akwé: Kon -ohjeistuksesta Ohjeiden tarkoitus Ohjeiden soveltaminen Nykytilaa koskevat selvitykset Akwé: Kon -ohjeistuksen kannalta keskeinen saamelaisten asemaan vaikuttava lainsäädäntö Laki saamelaiskäräjistä Saamelaiskäräjien asemasta Neuvotteluvelvoite Alkuperäiskansan suostumus Resurssien turvaaminen Saamen kielilaki Kolttalaki Kolttien osallistuminen Laki ympäristövaikutusten arviointimenettelystä Ympäristövaikutus Soveltamisala Arviointimenettely Erinäiset säännökset Laki viranomaisten suunnitelmien ja ohjelmien ympäristövaikutusten arvioinnista Soveltaminen Menettely Maankäyttö- ja rakennuslaki Alueiden käytön suunnittelun tavoitteet Vaikutusten selvittäminen kaavaa laadittaessa Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Maakunnan suunnittelu Yleiskaava ja asemakaava Kaavoitusmenettely ja vuorovaikutteisuus Laki alueiden kehittämisestä Yleiset säännökset Viranomaiset ja toimielimet Valtakunnalliset alueiden kehittämistavoitteet, aluestrategiat ja erityisohjelmat Maakuntaohjelma ja maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma Erinäiset säännökset Uudistettava vesilaki Saamelaisten oikeudet Luvanvaraiset vesitaloushankkeet Hakemusmenettely ja muutoksenhaku Laki vesienhoidon järjestämisestä Uudistettava kaivoslaki Yleiset säännökset Malminetsintä, kaivoksen perustaminen ja kullanhuuhdonta Lupa-asiat Saamelaiskäräjien muu osallisuus Maa-aineslaki Maa-ainesten ottaminen Valitusoikeus... 43

3 Saamelaiskäräjien selvitys CBD 8(j) työryhmälle Sivu 3/ Metsälaki Metsätalouden alueellinen tavoiteohjelma Metsän hakkuu ja uudistaminen Valvonta ja seuraamukset sekä erinäiset säännökset Laki Metsähallituksesta Metsähallituksen yhteiskunnalliset velvoitteet Neuvottelukunnat ja yhteistyöryhmät Erämaalaki Alueen luovuttamisen ja käytön rajoitukset Hoito- ja käyttösuunnitelma Luonnonsuojelulaki Luonnonsuojelusuunnittelu Hoito- ja käyttösuunnitelmat Valitusoikeus Ympäristönsuojelulaki Ympäristön pilaantuminen Lupamenettely Saamelaiskäräjien muu osallistuminen Maastoliikennelaki Kiellot ja rajoitukset Moottorikelkkailureitit Lupa kilpailuihin ja harjoituksiin Vesiliikennelaki Kiellot ja rajoitukset Lupa kilpailuihin ja harjoituksiin Muinaismuistolaki Muinaisjäännöksen rajojen määrääminen ja erityiset määräykset Muinaisjäännöksiin kajoaminen Laki rakennusperinnön suojelemisesta Viranomaiset Suojelusta päättäminen Lopuksi eräistä Akwé: Kon ohjeiden suosituksista Tiedottaminen ja julkinen kuuleminen Valitusoikeus Korvauksista ja vakuutuksista vastaavien toimijoiden nimeäminen Lähteet HE 217/1995 vp: Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi hallintolainkäytöstä ja siihen liittyväksi lainsäädännöksi Lyhenteet... 66

4 Saamelaiskäräjien selvitys CBD 8(j) työryhmälle Sivu 4/67 1 Johdanto Rio de Janeirossa vuonna 1992 hyväksytty yleissopimus biologisesta monimuotoisuudesta eli niin sanottu biodiversiteettisopimus (SopS 78/1994) on tullut Suomessa voimaan Yleissopimuksen 1 artiklan mukaan sen tavoitteena, jota tulee toteuttaa asiaankuuluvien määräysten mukaisesti, on biologisen monimuotoisuuden suojelu, sen osien kestävä käyttö sekä perintöaineksen käytöstä saadun hyödyn oikeudenmukainen ja tasapuolinen jako, johon kuuluu myös asianmukainen perintöaineksen saanti ja teknologian siirto, ottaen huomioon kaikki tähän ainekseen ja teknologiaan kuuluvat oikeudet, sekä asianmukainen rahoitus. Alkuperäiskansojen oikeuksien kannalta oleellinen sopimuksen artikla 8(j) velvoittaa valtioita perinteisen tiedon suojelemiseen: Kunkin osapuolen tulee mahdollisuuksien mukaan ja soveltuvin osin [ ] j) kansallisen lainsäädäntönsä mukaisesti kunnioittaa, suojella ja ylläpitää biologisen monimuotoisuuden suojelun ja kestävän käytön kannalta merkittävää alkuperäiskansojen ja perinteisen elämänmuodon omaavien paikallisyhteisöjen tietämystä, innovaatioita ja käytäntöjä, sekä edistää ja laajentaa niiden soveltamista tämän tietämyksen, innovaatioiden ja käytäntöjen omistajien luvalla ja myötävaikutuksella sekä rohkaista tämän tietämyksen, innovaatioiden ja käytäntöjen käytöstä saatujen hyötyjen tasapuolista jakamista. Artiklan CBD 8(j) -työryhmän suosittelema käännös 1 on seuraava: Sopimusosapuolien tulee kansallisen lainsäädäntönsä mukaisesti kunnioittaa, suojella ja ylläpitää biologisen monimuotoisuuden suojelun ja kestävän käytön kannalta merkittävää alkuperäiskansojen ja perinteisen elämänmuodon omaavien paikallisyhteisöjen tietämystä, innovaatioita ja käytäntöjä, sekä edistää ja laajentaa niiden soveltamista tämän tietämyksen, innovaatioiden ja käytäntöjen omistajien luvalla ja myötävaikutuksella sekä rohkaista tämän tietämyksen, innovaatioiden ja käytäntöjen käytöstä saatujen hyötyjen tasapuolista jakamista. Yleissopimuksen osapuolet päättivät 5. osapuolikokouksessaan vuonna 2000 osana artiklan 8(j) työohjelmaa laatia yhdessä alkuperäiskansojen ja perinteisen elämäntavan omaavien paikallisyhteisöjen kanssa vapaaehtoiset ohjeet alkuperäiskansojen ja paikallisyhteisöjen perinteisesti asuttamille tai käyttämille maa- ja vesialueille suunniteltujen hankkeiden kulttuuristen, ympäristöllisten ja sosiaalisten vaikutusten arviointia varten. Alkuperäiskansojen elämäntapa ja kulttuurit ovat vahvasti sidoksissa luontoon ja ympäristöön, ja sen vuoksi niiden perinteisesti käyttämillä alueilla toteutettavat hankkeet voivat aiheuttaa pitkäaikaista haittaa niiden elinkeinoille ja perinteiselle tietämykselle. Vapaaehtoisissa ohjeissa esitettyjä menettelyjä ja arviointitapoja noudattamalla voidaan todennäköisesti saada merkittävää tietoa ehdotettujen hankkeiden kulttuurisista, ympäristö- ja sosiaalisista vaikutuksista, ja siten ne tulevat osaltaan ehkäisemään hankkeiden mahdollisia haitallisia vaikutuksia alkuperäiskansa- ja paikallisyhteisöjen toimeentuloon. 2 Yleissopimuksen 7. osapuolikokouksen hyväksymät 3 ja vuonna 2004 julkaistut vapaaehtoiset Akwé: Kon -ohjeet koskevat sellaisten hank- 1 Käännös CBD 8(j) työryhmän varapuheenjohtaja ympäristöneuvos Esko Jaakkola, YM. 2 Hamdallah Zedan, pääsihteeri: Akwé: Kon Guidelines, foreword s. 1 ja Akwé: Kon ohjeiden käännös s Osapuolikokouksen päätös VI/7 A liitteineen.

5 Saamelaiskäräjien selvitys CBD 8(j) työryhmälle Sivu 5/67 keiden kulttuuri-, ympäristö- ja sosiaalivaikutusten arviointia, joita aiotaan toteuttaa alkuperäiskansojen ja paikallisten yhteisöjen 4 pyhillä paikoilla ja niiden perinteisesti asuttamilla tai käyttämillä maa- ja vesialueilla tai jotka todennäköisesti vaikuttavat näihin alueisiin. Suomessa Akwé: Kon -ohjeistus koskee saamelaisten kotiseutualueella toteutettavien hankkeiden kulttuuristen, ympäristöllisten, sosiaalisten vaikutusten arviointimenettelyjä. 5 Saamelaisten kotiseutualueen luonto on haavoittuvaista, ja erilaisten maa- ja vesialueisiin kohdistuvien hankkeiden haitalliset vaikutukset saamelaisten kulttuuriin ja perinteisiin elinkeinoihin saattavat olla merkittäviä ja pysyviä. Akwé: Kon -ohjeiden noudattamisella voidaan osaltaan toteuttaa muun muassa perustuslain ja KP-sopimuksen määräyksiä. Ympäristöministeriö asetti biologista monimuotoisuutta koskevan yleissopimuksen alkuperäiskansojen perinteistä tietoa käsittelevän artikla 8(j):n kansallisen asiantuntijaryhmän (CBD 8(j) -työryhmä), jonka tehtävänä on muun muassa lisätä yleistä tietämystä biodiversiteettisopimuksen artikla 8(j):n ja siihen liittyvän työohjelman sisällöstä ja tavoitteista erityisesti Suomen saamelaisten kannalta ja edistää työohjelman toimeenpanoa sekä antaa osaltaan suosituksia yleissopimuksen soveltamiseksi ja toteuttamiseksi Suomessa. Työryhmän tehtävänä on myös selvittää, miten Akwé: Kon -ohjeita voidaan soveltaa ympäristövaikutuksien arvioinnissa saamelaisten kotiseutualueella. 6 Tehtävän toteuttamiseksi ympäristöministeriö on tilannut saamelaiskäräjiltä selvityksen Akwé: Kon -ohjeistuksen suhteesta Suomen ympäristöalan keskeiseen lainsäädäntöön. Selvityksessä on tarkasteltu säädöksiä, joilla on yhtymäkohtia saamelaisten oikeuksiin ja Akwé: Kon -ohjeistukseen. 7 Akwé: Kon ohjeet sisältävät biodiversiteettisopimuksen osapuolikokouksen hyväksymät vapaaehtoiset ohjeet, joiden tarkoituksena on turvata perinteisen tiedon säilyminen. Kansallisen CBD 8(j)-työryhmän tehtävänannon ja Akwé: Kon -ohjeiden tarkoituksen johdosta tässä selvityksessä on tarkasteltu ohjeiden suhdetta Suomen lainsäädäntöön eli sitä, miten Suomen lainsäädäntö vastaa Akwé: Kon ohjeita. Osin Suomen lainsäädäntö täyttää Akwé: Kon -ohjeiden suositukset jo nykyisellään. Liitteessä 1 on käsitelty sitä, millaisia kehittämistarpeita lainsäädännössä vielä olisi Akwé: Kon -ohjeiden toimeenpanon kannalta. Ohjeet ovat vapaaehtoiset ja niissä esitetyt ohjeet ovat suosituksia. Selvityksessä on kuitenkin oletettu, että ohjeet on tarkoitus panna täytäntöön mahdollisimman täysimääräisesti ja laajasti. Selvityksen tarkoitus on tuoda CBD 8(j)-työryhmälle taustatietoa työryhmän esityksiä varten. Selvityksen liitteessä 1 esille tuodut asiat eivät ole CBD 8(j)-työryhmän esityksiä vaan arvioita siitä, miten Akwé: Kon -ohjeet olisi tulevaisuudessa mahdollista saattaa osaksi ympäristövaikutusten arviointia koskevaa lainsäädäntöä ja menettelyä sekä strategista ympäristövaikutusten arviointia. CBD 8(j)-työryhmän harkittavaksi jää, missä laajuudessa Akwé: Kon -ohjeita toimeenpannaan Suomessa. Selvityksen on laatinut Iida Leinonen. 4 Paikallinen yhteisö viittaa yhteisöön, jolla on perinteinen elämäntapa tai joka noudattaa perinteistä elämäntapaa (vrt. heimo). 5 Saamelaisten asema alkuperäiskansana tunnustetaan Suomen perustuslaissa (731/1999, 17.3 ), ja saamelaisten oikeudet kuten oikeus omaan kieleen ja kulttuuriin on turvattu muun muassa perustuslaissa, YK:n kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevassa kansainvälisessä yleissopimuksessa eli niin sanotussa KP-sopimuksessa (SopS 7-8/1976, laki 107/76 ja asetus 108/76), YK:n yleiskokouksen hyväksymässä alkuperäiskansojen oikeuksia koskevassa julistuksessa sekä kansainvälisen työjärjestön ILO:n itsenäisten maiden alkuperäis- ja heimokansojen oikeuksia koskevassa sopimuksessa. Suomi ei ole ratifioinut ILO 169 -sopimusta. 6 Ympäristöministeriö Dnro YM016:03/2007. Tavoitteet ja tehtävät, kohdat 2 ja 4. 7 Akwé: Kon ohjeiden toimeenpano saattaa edellyttää, että sen suhdetta tarkastellaan myös seuraaviin säädöksiin: laki ympäristövahinkojen korvaamisesta, laki eräiden ympäristölle aiheutuneiden vahinkojen korjaamisesta, maantielaki ja laki yksityisistä teistä. Tämän selvityksen yhteydessä em. lakeja ei aikataulusyistä ole voitu tarkastella.

6 Saamelaiskäräjien selvitys CBD 8(j) työryhmälle Sivu 6/67 2 Yleistä Akwé: Kon -ohjeistuksesta 2.1 Ohjeiden tarkoitus Akwé: Kon -ohjeistuksen tarkoituksesta ja lähestymistavasta määrätään ohjeiden I osassa. Ohjeiden 3. kohdan mukaan ohjeiden tarkoituksena on tarjota viitekehys yhteistyölle, jonka puitteissa hallitukset, alkuperäiskansa- ja paikallisyhteisöt, päätöksentekijät sekä hankkeista vastaavat tahot voivat (a) tukea alkuperäis- ja paikallisyhteisöjen täysipainoista ja tehokasta osallistumista arvioinnin tarpeellisuuden selvittämiseen, vaihtoehtojen ja vaikutusten rajaukseen ja hankkeiden suunnitteluun; (b) huomioida asianmukaisesti alkuperäiskansojen ja paikallisyhteisöjen kulttuuriset, ympäristölliset ja sosiaaliset huolenaiheet, erityisesti naisten, joihin kohdistuu usein suhteettoman suuri osa kehityshankkeiden kielteisistä vaikutuksista; (c) huomioida alkuperäiskansojen ja paikallisyhteisöjen perinteinen tieto, innovaatiot ja käytännöt osana ympäristöllisten, sosiaalisten ja kulttuuristen vaikutusten arviointimenettelyitä, ottaen asianmukaisesti huomioon perinteisen tiedon, innovaatioiden ja käytäntöjen omistusoikeuden ja tarve suojella ja säilyttää perinteinen tieto, innovaatiot ja käytännöt; (d) edistää tarkoituksenmukaisen tekniikan käyttöä; (e) tunnistaa ja panna täytäntöön tarkoituksenmukaiset toimenpiteet ehdotettujen hankkeiden mahdollisten haitallisten vaikutusten ehkäisemiseksi tai lieventämiseksi; (f) ottaa huomioon kulttuuristen, ympäristöllisten ja sosiaalisten osatekijöiden väliset vuorovaikutussuhteet. Vapaaehtoiset Akwé: Kon -ohjeet tarjoavat osapuolille ja hallituksille ohjeistusta alkuperäiskansaja paikallisyhteisöjen kulttuuristen, ympäristö- ja sosiaalisten näkökohtien sisällyttämisestä uusiin tai nykyisiin vaikutusarviointia koskeviin menettelyihin. Osapuolia ja hallituksia on ohjeiden johdannossa kehotettu huomioimaan vapaaehtoiset ohjeet aina kun suunnitellaan hankkeita alkuperäiskansa- ja paikallisyhteisöjen pyhille paikoille ja niiden perinteisesti asuttamille tai käyttämille maatai vesialueille tai jotka todennäköisesti vaikuttavat näihin Ohjeiden soveltaminen Akwé: Kon -ohjeet ovat niiden 1. kohdan mukaan vapaaehtoiset. Ne on tarkoitettu sitomattomaksi ohjeeksi ja kansallisen lainsäädännön puitteissa käytettäväksi silloin, kun yleissopimuksen osapuolet kehittävät ja panevat täytäntöön omia vaikutusarviointijärjestelmiään. Ohjeet on tarkoitettu pantavaksi täytäntöön kansainvälisen oikeuden ja muiden kansainvälisten velvoitteiden kanssa yhdenmukaisella tavalla sekä siten, ettei biologista monimuotoisuutta vaaranneta. CBD 8(j) -työryhmä järjesti Rovaniemellä maankäyttöseminaarin, jossa muun ohella pohdittiin mainintaa Akwé: Kon -ohjeistuksen vapaaehtoisuudesta ja sitomattomuudesta. Seminaarissa todettiin, että ohjeilla voidaan niiden vapaaehtoisuudesta huolimatta katsoa olevan tosiasiallista poliittista sitovuutta, mutta sitovuuden aste on selvittämättä. 9 Sen vuoksi Akwé: Kon ohjeissa olevat suuntaviivat olisi erityisen tärkeää saattaa osaksi kansallista lainsäädäntöä mahdollisimman laajasti. Biodiversiteettisopimuksen 8(j) artikla on sopimuksen osapuolia sitova. Osapuolet ovat 8 Akwé: Kon ohjeiden käännös s Muistio maankäyttöseminaarista

7 Saamelaiskäräjien selvitys CBD 8(j) työryhmälle Sivu 7/67 hyväksyneet myös Akwé: Kon -ohjeistuksen, jota noudattamalla artikla 8(j):n määräyksiä voidaan kansallisesti toimeenpanna, mikä puoltaa ohjeiden tosiasiallista sitovuutta. Ohjeet tulisi niiden 1 kohdan mukaan huomioida aina ehdotettaessa hankkeita, joita aiotaan toteuttaa alkuperäiskansa- ja paikallisyhteisöjen pyhillä paikoilla ja niiden perinteisesti asuttamilla tai käyttämillä maa- ja vesialueilla tai jotka todennäköisesti vaikuttavat näihin paikkoihin. Ohjeiden soveltaminen ei siten esimerkiksi edellytä, että mahdolliset vaikutukset olisivat merkittäviä tai ainoastaan haitallisia, vaan ohjeet on otettava huomioon aina, kun suunniteltu hanke sijoittuu tai sen vaikutukset todennäköisesti kohdistuvat ohjeissa tarkoitetuille alueille. 10 Kovin korkeaa todennäköisyyttä ei liene perusteltua vaatia, koska vaikutusten kohdistuminen ja laatu selvitetään tarkemmin vasta arviointimenettelyssä, jonka tarpeellisuuden arviointiin alkuperäiskansojen tulee ohjeiden 3.a) kohdan mukaan voida osallistua. Keskeistä on siten se, että suunniteltuja toimenpiteitä voidaan pitää hankkeena. Hanketta ei ohjeissa määritellä, mutta esimerkiksi ohjeiden kohdassa 9. todetaan, että hanke voi olla myös pienimuotoinen ja paikallisesti ideoitu ja toteutettava, jolloin arvioinnissa voidaan jättää huomiotta joitain kohdissa kuvattuja vaiheita. Ohjeiden 4. kohdan mukaan erilaiset hankkeet eroavat huomattavasti mittakaavaltaan, laajuudeltaan ja sisällöltään sellaisten näkökohtien suhteen kuin laajuus, koko ja kesto, strateginen ja taloudellinen merkitys sekä vaikutusten luonne. Siksi ohjeita on sovellettava kunkin hankkeen olosuhteiden edellyttämällä tavalla. Hankkeelta ei siten tulisi ennakkoon edellyttää merkittävyyttä, vaan Akwé: Kon -ohjeiden mukainen prosessi tulisi käynnistää aina, kun toimenpiteitä suunnitellaan ohjeissa tarkoitetulle alueelle. CBD 8(j) -työryhmän maankäyttöseminaarissa kävi ilmi, että ohjeiden kohdentuminen tulisi määritellä yksiselitteisemmin, jotta hankkeita ja toimenpiteitä suunnittelevat voisivat ottaa Akwé: Kon -ohjeet huomioon. Hankkeiden valmistelijoilla ei useinkaan ole tietoa esimerkiksi saamelaisten pyhien paikkojen sijainnista. Akwé: Kon -ohjeiden noudattaminen on lähtökohtaisesti perusteltua aina, kun hanke tai sen vaikutukset, esimerkiksi jätevesien kulkeutuminen, saasteet tai muutoksesta vesistöissä, sijoittuvat tai todennäköisesti kohdistuvat saamelaisten kotiseutualueelle. 11 Tarkoituksenmukaista ei kuitenkaan liene, että esimerkiksi kyläkeskuksien pieniä kaavamuutoksia käsiteltäisiin Akwé: Kon -ohjeita seuraten. Ohjeiden soveltamisen tulisikin koskea erityisesti muun muassa laajempia osayleis- ja yleiskaavoja, maakuntakaavoja, hoito- ja käyttösuunnitelmia, luonnonvarasuunnitelmia sekä maakuntaohjelmia ja -suunnitelmia. Tarkemmat ohjeet siitä, millaisissa tilanteissa Akwé: Kon -ohjeistusta tulisi käyttää, olisivat tarpeen. Esimerkiksi yksinkertainen asemakaavoitus asutuskeskuksissa olisi mahdollista jättää Akwé: Kon -ohjeiden soveltamisalan ulkopuolelle, jos alueeseen ei kuulu saamelaisten pyhiä paikkoja, se ei ole saamelaisten perinteisten elinkeinojen kannalta tärkeä eikä hankkeella ole merkittäviä maisemavaikutuksia. 10 Vrt. esim. YVAL 4 :n 1 momentti, jonka mukaan ympäristövaikutusten arviointimenettelyä sovelletaan hankkeisiin, joista Suomea velvoittavan kansainvälisen sopimuksen täytäntöönpaneminen edellyttää arviointia taikka joista saattaa aiheutua merkittäviä haitallisia ympäristövaikutuksia Suomen luonnon ja muun ympäristön erityispiirteiden vuoksi (kursiivi tässä). Tarkempia säännöksiä annetaan valtioneuvoston asetuksella Hankeluettelo sisältyy valtioneuvoston ympäristövaikutusten arviointimenettelystä antaman asetuksen (713/2006) eli YVA-asetuksen 6 :ään. 11 Kotiseutualue on aluetta, jota saamelaiset ovat perinteisesti asuttaneet tai käyttäneet. Saamelaisten pyhät paikat olisi erikseen otettava huomioon suunnitteluprosessin alkuvaiheessa ohjeiden soveltumista harkitessa vain, jos ne sijoittuvat kotiseutualueen ulkopuolelle. Sellaisten kohteiden mahdollisesta sijainnista voitaisiin tarpeen mukaan laatia karttamuotoinen selvitys. Saamelaisten kotiseutualue on riittävän yksiselitteisesti määritelty, ja se on yleensä muutenkin perusteena saamelaisten oikeuksien huomioimiselle lainsäädännössä. Saamelaisten osallistumismahdollisuuksia koskevia määräyksiä kuten Akwé: Kon ohjeita ei tulisi rajata alueellisesti suppeammiksi kuin heidän oikeuksiensa turvaamista koskevia säännöksiä. Jos suunniteltava hanke on sellainen, ettei Akwé: Kon ohjeiden noudattaminen ole välttämätöntä, saamelaiskäräjät voisi harkintansa mukaan jättää osallistumatta menettelyyn. Tässä yhteydessä ei Akwé: Kon ohjeiden soveltamisalan vuoksi tarkastella laajemmin kysymystä saamelaisten kotiseutualueen ulkopuolella asuvien saamelaisten oikeuksien turvaamisesta

8 Saamelaiskäräjien selvitys CBD 8(j) työryhmälle Sivu 8/ Nykytilaa koskevat selvitykset Akwé: Kon ohjeissa suositellaan, että ennen suunniteltua hanketta koskevaa ympäristövaikutusten arviointimenettelyä koottaisiin ympäristöä koskevat perustiedot alkuperäiskansa- ja paikallisyhteisöille erityisen merkittävien biologisen monimuotoisuuden osatekijöiden tunnistamiseksi. Selvitys tulisi toteuttaa yhteistyössä asianomaisten alkuperäiskansa- ja paikallisyhteisöjen kanssa, ja siinä on kerättävä tietoa muun muassa alkuperäiskansalle tärkeistä lajeista, uhanalaisista ja muista riskialttiista lajeista sekä niiden lisääntymiskausista, erityisen merkittävistä elinympäristöistä, paikallistaloudellisesti merkittävistä alueista kuten metsästys-, ansastus-, kalastus- ja keräilypaikoista sekä laidunmaista, pyhistä paikoista ja tärkeistä luontoympäristöistä (kohta 37.). Nykytilaa koskevat selvitykset ennen sosiaalisten vaikutusten arviointia sisältävät tietoja väestörakenteesta, asutuksesta, terveystilanteesta, työllisyydestä, infrastruktuurista ja palveluista, tulotasosta ja tulojen ja omaisuuden jakautumisesta, perinteisistä tuotantojärjestelmistä sekä alkuperäiskansojen ja paikallisyhteisöjen näkemykset omasta tulevaisuudestaan (kohta 44.). Kulttuuristen vaikutusten arviointimenettelyssä ja erityisesti arvioinnin laajuuden selvittämisen ja vaikutusten rajauksen määrittämisen yhteydessä on puolestaan on pyrittävä tunnistamaan seikat, jotka ovat kulttuurin kannalta erityisen keskeisiä. Niitä voivat olla muun muassa kulttuuriperintö, uskonnot, uskomukset ja pyhät opetukset, perinteiset käytännöt, sosiaalisen järjestyksen muodot, luonnonvarojen käyttöön liittyvät järjestelmät, kuten maankäyttötavat, kulttuurisesti merkittävät paikat, kulttuuristen resurssien taloudellinen arvottaminen, pyhät paikat, juhlamenot, kielet, tapaoikeuden järjestelmät sekä poliittiset rakenteet, roolit ja tavat. (kohta 24.). Suomen olosuhteissa voisi olla perusteltua laatia yksityiskohtaisten, alueellisten ja hankekohtaisten perusselvitysten pohjaksi yleisempi selvitys Akwé: Kon -ohjeissa tarkoitetuista biologista monimuotoisuutta, sosiaalisia ja kulttuurisia seikkoja koskevista, saamelaiskulttuurin erityispiirteistä ja sen kannalta merkittävistä tekijöistä. Saamelaisten kotiseutualueella toteutettavista tai sinne vaikutuksiltaan ulottuvista hankkeista vastaavat usein tahot, joilla ei ole riittävästi tietoa saamelaiskulttuurista ja sen sosiaalisista, ympäristöön liittyvistä ja kulttuurisista harjoittamisedellytyksistä. Selvitys palvelisi muun muassa viranomaisten ja saamelaiskäräjien yhteistyötä, ja se voisi toimia pohjana myös esimerkiksi erityissäädännön Akwé: Kon -ohjeista johtuville muutoksille. CBD 8(j)-työryhmä onkin alkanut selvittää, miten saamelaisten luontoon sidotusta perinteisestä tiedosta voidaan koota tietokantoja viranomaistarpeita varten. Nämä selvitykset voisivat olla osa Akwé: Kon -ohjeiden soveltamisohjeita Akwé: Kon -ohjeistuksen kannalta keskeinen saamelaisten asemaan vaikuttava lainsäädäntö Akwé: Kon -ohjeissa on kuvattu kokonaisvaltaisen vaikutusten arvioinnin vaiheet ja annettu ohjeita siitä, miten alkuperäiskansat tulisi osallistaa prosessiin. Lähtökohtana ohjeissa on, että alkuperäiskansa- ja paikallisyhteisöt tulisi kutsua osallistumaan arviointi- ja suunnittelumenettelyn kaikkiin vaiheisiin, ja niitä tulisi täysimääräisesti kunnioittaa menettelyn kaikissa vaiheissa, suunnittelu ja täytäntöönpano mukaan lukien (kohta 12, kursiivi tässä). Tarkoituksena on tukea alkuperäiskansaja paikallisyhteisöjen täysipainoista ja tehokasta osallistumista tutkittavien vaikutusten rajaukseen, arvioinnin laajuuden selvittämiseen ja hankkeiden suunnitteluun (3.a) kohta, kursiivi tässä). Akwé: 12 CDB 8(j)-työryhmän kokouspöytäkirja 9.

9 Saamelaiskäräjien selvitys CBD 8(j) työryhmälle Sivu 9/67 Kon -ohjeiden suositukset eivät kuitenkaan ole keskenään täysin johdonmukaisia. Ohjeissa todetaankin, että niitä on noudatettava kunkin hankkeen olosuhteiden edellyttämällä tavalla (4. kohta). Kansallisen lainsäädännön mukaiset arviointiprosessit ovat vaihtelevia. Useissa säädöksissä vaikutusten arviointia edellytetään lupamenettelyssä siten, että hankkeen luvanvaraisuus riippuu sen todennäköisistä vaikutuksista muun muassa ympäristöön. Tällöin hankkeesta vastaavan on esitettävä hankkeen todennäköiset vaikutukset lupahakemuksessaan, ja lupaviranomainen perustaa lupaharkintansa siihen, aiheutuuko hankkeesta kiellettyjä vaikutuksia. Maankäyttö- ja rakennuslain mukaisessa alueiden suunnittelussa viranomainen on Akwé: Kon -ohjeissa tarkoitettu hankkeesta vastaava, jolla on velvollisuus arvioida suunnitelmien ynnä muiden vaikutukset. Arviointimenettelystä ja arvioinnin tarpeellisuudesta säädetään erikseen esimerkiksi laissa ympäristövaikutusten arviointimenettelystä ja laissa viranomaisten suunnitelmien ja ohjelmien ympäristövaikutusten arvioinnista. Saamelaiskäräjät edustaa Suomen saamelaisia tehtäviinsä kuuluvissa asioissa, ja se tulisi ohjeiden mukaan kutsua osallistumaan arviointiprosessiin mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Osallistumisen turvaamiseksi ei yleensä riitä, että viranomainen pyytää asiasta saamelaiskäräjien lausunnon. Selvityksen liitteessä 1. esitetyt Akwé: Kon -ohjeiden ja kansallisen lainsäädännön yhteensovittamista koskevat seikat liittyvät pääasiassa saamelaiskäräjien osallisuuden turvaamiseen ja saamelaiskulttuurin huomioimiseen osana arviointimenettelyä. Tässä selvityksessä tarkastellaan yksittäisiä säädöksiä ja verrataan niitä Akwé: Kon -ohjeisiin. Voimassa olevien vesilain ja kaivoslain sijasta tarkastellaan niiden uudistamista koskevia hallituksen esityksiä, jotka merkitsevät huomattavia uudistuksia verrattuna voimassa oleviin lakeihin. Voimassa olevia säädöksiä koskevat, selvityksen liitteessä esitetyt kehittämistarpeet ovat sellaisia, jotka voivat lainsäädännön ja Akwé: Kon -ohjeistuksen yhteensovittamiseksi olla tulevaisuudessa perusteltuja. Ohjeistuksen noudattamista tukisi myös esimerkiksi erityisen ohjeistuksen antaminen niiden soveltamisesta käytännössä. 3.1 Laki saamelaiskäräjistä Saamelaiskäräjät on Suomen saamelaisten korkein poliittinen elin, joka saamelaiskäräjistä annetun lain (974/1995) 6 :n mukaan edustaa saamelaisia tehtäviinsä kuuluvissa asioissa kansallisissa ja kansainvälisissä yhteyksissä. Akwé Kon -ohjeiden kannalta saamelaiskäräjälain 6 :n määräys tarkoittaa sitä, että saamelaiskäräjät edustaa saamelaisten virallista kantaa ohjeiden soveltamisessa. Akwé: Kon -ohjeistus edellyttää, että alkuperäiskansa- ja paikallisyhteisöjä kuullaan arviointimenettelyn yhteydessä (kohta 10.). Saamelaiskäräjien asema saamelaisten edustajana huomioon ottaen paikallisten saamelaisyhteisöjen vaikutusmahdollisuudet ja kuuleminen voisi olla mahdollista järjestää siten, että saamelaiskäräjien tehtävänä olisi kuulla prosessin eri vaiheissa hankkeen vaikutusalueella toimivia saamelaisyhteisöjä, ja ottaa yhteisöjen näkemykset huomioon viranomaisyhteistyössä ja saamelaisten virallista näkemystä koskevissa kannanotoissaan. 13 Sen lisäksi hankkeesta vastaavan tulisi tarpeen mukaan kuulla kaikkia alueen asukkaita. 14 Akwé: Kon -ohjeet edellyttävät lisäksi, että tiedottaminen ja kuuleminen tapahtuvat asianomaisten yhteisöjen ja alueen kielellä tai kielillä. Tiedottaminen ja kuuleminen ovat ohjeiden mukaan hankkeesta vastaavan tai toimivaltaisen valtion viranomaisen velvollisuutena. Saamen kielilaki velvoittaa ainoastaan viranomaisia, ja saamelaiskäräjillä olisi hankkeesta vastaavaa paremmat mahdollisuudet järjestää kuuleminen Akwé: Kon -ohjeiden mukaisesti. 13 Tehtävän toteuttaminen edellyttää myös resurssien turvaamista. 14 Esimerkkinä MRL:n mukainen kuulemisvelvollisuus.

10 Saamelaiskäräjien selvitys CBD 8(j) työryhmälle Sivu 10/ Saamelaiskäräjien asemasta Perustuslain 121 :n 4 momentin mukaan saamelaisilla on saamelaisten kotiseutualueella heidän kieltään ja kulttuuriaan koskeva itsehallinto sen mukaan kuin lailla säädetään. Itsehallintoon kuuluvia tehtäviä varten saamelaiset valitsevat vaaleilla keskuudestaan saamelaiskäräjät, jonka tehtävänä on saamelaiskäräjistä annetun lain 5 :n 1 momentin mukaan hoitaa saamelaisten omaa kieltä ja kulttuuria sekä heidän asemaansa alkuperäiskansana koskevat asiat. Lain 5 :n 2 momentin mukaan saamelaiskäräjät voi tehtäviinsä kuuluvissa asioissa tehdä viranomaisille aloitteita ja esityksiä sekä antaa lausuntoja. Näissä asioissa saamelaiskäräjät käyttää lisäksi päätösvaltaa siten kuin tässä laissa tai muualla laissa säädetään. Suomessa saamelaiskäräjiä ei pidetä viranomaisena. 15 Se on itsenäinen julkisoikeudellinen oikeushenkilö, joka itsehallinnollisen luonteensa vuoksi ei ole valtion viranomainen eikä osa valtionhallintoa. 16 Kun saamelaisten kulttuuri-itsehallinnosta Suomessa säädettiin, tavoitteena oli luoda saamelaisille perustuslain turvaama hallinnollis-poliittinen asema, jonka avulla he voisivat nykyistä enemmän vaikuttaa päätettäessä saamen kieltä ja kulttuuria sekä saamelaisten asemaa alkuperäiskansana koskevista asioista. 17 Useimmissa tässä selvityksissä käsiteltävistä säädöksistä määrätään viranomaisten keskinäisestä yhteistyöstä, kuulemisesta ja lausunnoista sekä eri viranomaisten oikeudesta hakea muutosta lain mukaisiin päätöksiin. Viranomaisia koskevat säädökset eivät siis koske saamelaiskäräjiä, koska saamelaiskäräjät ei ole viranomainen. Saamelaiskäräjät kuitenkin käytännössä osallistuu viranomaisyhteistyöhön jo nyt. Akwé: Kon -ohjeistuksen toimeenpanemiseksi saamelaiskäräjien osallisuus muun muassa vaikutustenarviointimenettelyissä tulisi silti turvata nimenomaisesti, mikä saattaa edellyttää muutoksia arviointiprosesseja koskeviin säännöksiin Neuvotteluvelvoite Saamelaiskäräjälain 9 :n 1 momentissa asetetaan viranomaisille yleinen velvoite neuvotella saamelaiskäräjien kanssa sellaisista laajakantoisista ja merkittävistä toimenpiteistä, jotka voivat välittömästi ja erityisellä tavalla vaikuttaa saamelaisten asemaan alkuperäiskansana. Velvoite koskee saamelaisten kotiseutualueella 1) yhdyskuntasuunnittelua, 2) valtionmaan, suojelualueiden ja erämaaalueiden hoitoa, käyttöä, vuokrausta ja luovutusta, 3) kaivoskivennäisten valtausta ja kaivospiirin 15 Ruotsissa saamelaiskäräjiä koskevassa laissa saamelaiskäräjiä pidetään erityisenä saamelaiskulttuuria edistävänä valtion viranomaisena, ks. sametingslag 1 kap. 1 : I denna lag ges bestämmelser om en särskild myndighet -- Sametinget -- med uppgift främst att bevaka frågor som rör samisk kultur i Sverige. Ks. myös HE 248/1994 vp. 16 Hallintolaki (434/2003) on hallinnon toimintaa sääntelevä yleislaki. Lain 2 :n 2 momentin mukaan lakia sovelletaan valtion viranomaisissa, kunnallisissa viranomaisissa ja itsenäisissä julkisoikeudellisissa laitoksissa sekä eduskunnan virastoissa ja tasavallan presidentin kansliassa (viranomainen). 16 Laissa viranomaisten toiminnan julkisuudesta (621/1999) viranomaisena pidetään 1) valtion hallintoviranomaisia sekä muita valtion virastoja ja laitoksia, 2) tuomioistuimia ja muita lainkäyttöelimiä, 3) valtion liikelaitoksia, 4) kunnallisia viranomaisia, 5) Suomen Pankkia mukaan lukien Rahoitustarkastus, Kansaneläkelaitosta sekä muita itsenäisiä julkisoikeudellisia laitoksia, 6) eduskunnan virastoja ja laitoksia, 7) Ahvenanmaan maakunnan viranomaisia niiden huolehtiessa valtakunnan viranomaisille kuuluvista tehtävistä maakunnassa ja 8) lain tai asetuksen taikka 1, 2 tai 7 kohdassa tarkoitetun viranomaisen päätöksen perusteella tiettyä tehtävää itsenäisesti hoitamaan asetettuja lautakuntia, neuvottelukuntia, komiteoita, toimikuntia, työryhmiä, toimitusmiehiä ja kunnan ja kuntayhtymän tilintarkastajia sekä muita niihin verrattavia toimielimiä. Saamelaiskäräjistä annetun lain 4a :n mukaan saamelaiskäräjien toimintaan sovelletaan muun muassa hallintolakia ja viranomaisten toiminnan julkisuudesta annettua lakia. Lain 16 :n mukaan saamelaiskäräjien virkamiehiin, virkoihin ja virkasuhteeseen sovelletaan, mitä valtion virkamiehistä, viroista ja virkasuhteesta säädetään ja määrätään, ja saamelaiskäräjien henkilöstön palvelussuhteen ehdoista ja niiden määräytymisestä on vastaavasti voimassa, mitä valtion palvelussuhteen ehdoista ja niiden määräytymisestä säädetään, määrätään tai sovitaan. 17 HE 248/1994 vp. 18 Ks. liite 1.

11 Saamelaiskäräjien selvitys CBD 8(j) työryhmälle Sivu 11/67 perustamista tarkoittavia lupahakemuksia, 19 4) saamelaisten kulttuurimuotoon kuuluvan elinkeinon lainsäädännöllistä tai hallinnollista muutosta, 5) saamenkielisen ja saamen kielen kouluopetuksen sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittämistä sekä 6) muuta vastaavaa saamelaisten kieleen, kulttuuriin tai heidän asemaansa alkuperäiskansana vaikuttavaa asiaa. Saamelaiskäräjälain 9 :n 2 momentissa kuitenkin todetaan, että neuvotteluvelvoitteen täyttämiseksi asianomaisen viranomaisen on varattava saamelaiskäräjille tilaisuus tulla kuulluksi ja neuvotella asiasta, eikä tilaisuuden käyttämättä jättäminen estä viranomaista jatkamasta asian käsittelyä. Käytännössä viranomaisten neuvotteluvelvoite tarkoittaa usein kuulemista, eikä saamelaiskäräjien kanta ole viranomaisia sitova. Lain sanamuoto mahdollistaa myös kuulematta jättämisen esimerkiksi silloin, kun saamelaiskäräjät ei resurssipulasta johtuen voi osallistua kuulemiseen varattuun tilaisuuteen. 20 Akwé: Kon -ohjeiden soveltamisalaan kuuluvat kulttuuri-, ympäristö- ja sosiaalivaikutusten arviointimenettelyt ovat selkeästi saamelaiskäräjälain 5 :n 1 momentissa tarkoitettuja, saamelaisten kulttuuria ja alkuperäiskansa-asemaa koskevia asioita, ja ne kuuluvat siten saamelaiskäräjien yleiseen toimivaltaan. Akwé: Kon -ohjeistuksen tarkoituksena on luoda sellainen toimintatapa ehdotettujen hankkeiden kulttuuri-, ympäristö- ja sosiaalivaikutusten arviointia varten, johon alkuperäiskansat voivat täysipainoisesti ja tehokkaasti osallistua. Saamelaiskäräjälain 5 :n 2 momentissa säädetyt toimintatavat eli aloitteiden, esitysten ja lausuntojen antaminen sekä 9 :n mukainen neuvotteleminen merkitsevät kuitenkin sanamuotonsa perusteella kapea-alaisempia toimintamahdollisuuksia kuin Akwé: Kon -ohjeistuksessa edellytetään. Saamelaiskäräjien täysipainoinen osallistuminen vaikutusten arviointiprosessiin on tärkeä osa sen vaikutusmahdollisuuksien parantamista yleisemminkin. 21 Saamelaiskäräjien vaikutusmahdollisuuksien turvaaminen myös päätöksenteon perustana olevassa arviointiprosessissa on ratkaisevan tärkeää myös sen vuoksi, että saamelaisilla itsellään on yleensä parhaat mahdollisuudet arvioida ehdotettujen hankkeiden mahdollisia vaikutuksia kulttuuriinsa ja elinkeinoihinsa. Esimerkiksi Metsähallitus ja saamelaiskäräjät ovat sopineet, että saamelaiskäräjät laatii arvion hoito- ja käyttösuunnitelmien vaikutuksista saamelaiskulttuuriin saamelaisten kotiseutualueella. Arvio liitetään osaksi hoito- ja käyttösuunnitelmaa. Saamelaisten kotiseutualueella toteutettavien hankkeiden haitalliset ympäristövaikutukset saattavat olla pysyviä tai hyvin pitkäaikaisia, minkä vuoksi niiden merkitys saamelaisten perinteisten elinkeinojen harjoittamisedellytyksille on voitava selvittää mahdollisimman tarkasti etukäteen. Akwé: Kon -ohjeiden 3.c) kohdan mukaan ohjeiden tarkoituksena on huomioida perinteinen tieto, innovaatiot ja käytännöt osana ympäristöllisten, sosiaalisten ja kulttuuristen vaikutusten arviointimenettelyitä, ja 38. kohdan mukaan perinteistä tietoa, innovaatioita ja käytäntöä tulee pitää tärkeänä ja erottamattomana perusselvityksen osana. 22 Ohjeiden 64. kohdassa todetaan, että vaikutusten arvioinnista vastaavissa elimissä on oltava perinteistä tietoa, innovaatioita ja käytäntöjä koskevaa asiantuntemusta. Samalla vaikutusten arvioinnin 19 Hallituksen esityksessä kaivoslaiksi (HE 273/2009) esitetään 3) kohtaa muutettavaksi seuraavasti: 3) kaivosmineraaleja sisältävän esiintymän etsintää ja hyödyntämistä sekä valtion maa- ja vesialueilla tapahtuvaa kullanhuuhdontaa. 20 Yleisesti viranomaiset kuitenkin pyrkivät sopimaan saamelaiskäräjien kanssa 9 :ssä tarkoitettujen neuvottelujen järjestämisen aikataulusta, jotta saamelaiskäräjien osallistuminen olisi mahdollista. 21 KP-sopimuksen toimeenpanoa valvova YK:n ihmisoikeuskomitea on katsonut, että sopimuksen 1 artiklassa turvattuun kansan itsemääräämisoikeuteen kuuluu olennaisesti mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa sen asemaan vaikuttavia asioita koskevaan päätöksentekoon. Vuonna 2002 Ruotsin viidettä määräaikaisraporttia käsitellessään komitea oli huolissaan siitä, että Ruotsin saamelaiskäräjillä on vain rajalliset vaikutusmahdollisuudet saamelaisten perinteisesti asuttamia alueita ja elinkeinoja koskevassa päätöksenteossa. Komitea suositteli, että saamelaisten vaikutusmahdollisuuksia lisättäisiin (CCPR/CO/74/SWE). Suomessa perustuslakivaliokunta on todennut, että saamelaisilla tulisi olla valmistelun alusta lähtien tasavertainen edustus lainsäädäntöprosessissa, joissa käsitellään saamelaiskulttuurin suojaan liittyviä kysymyksiä (PeVL 21/2007 vp). 22 Ohjeiden päivätyssä käännöksessä nykytilaa koskevat selvitykset oli suomennettu termillä perusselvitys.

12 Saamelaiskäräjien selvitys CBD 8(j) työryhmälle Sivu 12/67 menettelyssä ja arviointimenetelmissä tarvitaan alkuperäiskansojen ja paikallisyhteisöjen asiantuntemusta. Ohjeiden III osan alussa on arviointimenettelyn vaiheita kuvaava 7. kohta, jonka mukaan kokonaisvaltainen arviointi, johon myös alkuperäiskansat osallistuvat, sisältää valmisteluvaiheen, varsinaisen arviointivaiheen, raportointi- ja päätöksentekovaiheen sekä seuranta- ja auditointivaiheen osavaiheineen. Alkuperäiskansojen osallistuminen arviointiprosessiin silloin, kun hanke aiotaan toteuttaa alkuperäiskansojen pyhillä paikoilla tai niiden perinteisesti asuttamilla tai käyttämillä maa- ja vesialueilla tai jotka todennäköisesti vaikuttavat näihin paikkoihin, on turvattu erityisesti ohjeiden 8. ja kohdissa, jotka sisältävät tarkempia ohjeita sellaisten menettelyiden luomiseksi, että kansoilla tosiasiassa on mahdollisuus täysipainoisesti ja tehokkaasti osallistua prosessiin Alkuperäiskansan suostumus Akwé: Kon -ohjeiden 52. kohdan mukaan asianomaisten alkuperäiskansa- ja paikallisyhteisöjen ennalta antama tietoon perustuva suostumus on sellainen yleinen näkökohta, joka tulisi ottaa huomioon ohjeiden mukaista vaikutusten arviointia laadittaessa. Suositusta täsmennetään 53. kohdassa, jonka suomenkielinen muoto on käännösluonnoksen mukaan seuraava: Kun kansallinen oikeusjärjestelmä edellyttää alkuperäiskansa- ja paikallisyhteisöjen ennalta antamaa tietoon perustuvaa suostumusta, arviointimenettelyn yhteydessä on tutkittava, onko suostumus saatu. Vaikutusarvioinnin eri vaiheita vastaavan ennalta annetun tietoon perustuvan suostumuksen pitäisi kattaa alkuperäiskansa- ja paikallisyhteisöjen oikeudet sekä perinteinen tieto, keksinnöt ja käytännöt, sopivan kielen ja menettelyiden käyttö, riittävän pitkän ajan varaaminen sekä täsmällisen, tosiasiallisen ja juridisesti moitteettoman tiedon tarjoaminen. Muutosten tekeminen alkuperäiseen kehittämissuunnitelmaan edellyttää uutta yhteisöjen ennalta antamaa tietoon perustuvaa suostumusta. 23 Ohjeiden 53. kohdan sanamuoto on epäselvä, ja sen tarkempaa soveltamista tulisikin erikseen pohtia. Tässä selvityksessä siihen ei ole ollut mahdollisuutta. Kohtaa on ehkä syytä tulkita siten, että se kattaa paitsi suostumuksen arviointimenettelyn eri vaiheita koskien, myös suostumuksen itse hankkeen toteuttamiselle, mikäli kansallinen oikeusjärjestelmä sitä edellyttää. Lisäksi 53. kohdassa nimenomaisesti edellytetään suostumusta alkuperäisen kehittämissuunnitelman 24 muuttamiselle. Nimenomaista suostumusta vaativat ohjeiden mukaan myös kuva- tai ääninauhan tai muiden sopivien tapojen käyttäminen alkuperäiskansan näkemysten esilletuomiseksi (kohta 17.), salaisen tai pyhän tietämyksen paljastaminen (kohta 29.) ja perinteisen tietämyksen käyttäminen (kohta 60.). 23 Akwé: Kon ohjeiden käännösluonnos Alkuperäisessä muodossaan kohta 53. on seuraava: Where the national legal regime requires prior informed consent of indigenous and local communities, the assessment process should consider whether such prior informed consent has been obtained. Prior informed consent corresponding to various phases of the impact assessment process should consider the rights, knowledge, innovations and practices of indigenous and local communities; the use of appropriate language and process; the allocation of sufficient time and the provision of accurate, factual and legally correct information. Modifications to the initial development proposal will require the additional prior informed consent of the affected indigenous and local communities. 24 Ohjeiden ko. kohdassa ei ole täsmennetty, mitä kehittämissuunnitelmalla siinä tarkoitetaan. Muualla ohjeissa kehittämissuunnitelmasta puhutaan alkuperäiskansojen itse laatimien asiakirjojen yhteydessä. Tässä kehittämissuunnitelmalla ilmeisesti kuitenkin tarkoitetaan muiden tahojen laatimaa suunnitelmaa mahdollisesti hankkeen toteuttamiseksi, koska alkuperäiskansan suostumusta edellytetään.

13 Saamelaiskäräjien selvitys CBD 8(j) työryhmälle Sivu 13/67 Suomessa saamelaisten suostumusta hankkeiden toteuttamiselle tai niiden vaikutusten arviointiprosessille ei lainsäädännössä vaadita, vaikka muun muassa KP-sopimuksen 1 artiklassa tarkoitettu itsemääräämisoikeus edellyttäisi, että kansalla on mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa sen asemaan vaikuttavia asioita koskevaan päätöksentekoon. Akwé: Kon ohjeiden mahdollisimman laaja toimeenpano saattaa edellyttää muutoksia muun muassa saamelaiskäräjälakiin. 25 Etukäteen annetun tietoon perustuvan suostumuksen tulisi kattaa ( should consider 26 ) 53. kohdassa luetellut seikat eli 1) oikeudet, 2) perinteinen tieto, keksinnöt ja käytännöt, 3) sopivan kielen ja menettelyiden käyttö, 4) riittävän pitkän ajan varaaminen ja 5) täsmällisen, tosiasiallisen ja juridisesti moitteettoman tiedon tarjoaminen. Kohdat 3), 4) ja 5) liittyvät oletettavasti suostumuksen hankkimista koskevaan menettelyyn. Toisaalta ne voivat tarkoittaa myös vaikutusten arviointimenettelyssä käytettäviä kieliä ja menettelyitä. Lähtökohtana suostumuksen hankkimisessa olisi kuitenkin joka tapauksessa pidettävä sitä, että saamelaisille tarjotaan kaikki käytettävissä oleva, asiaan vaikuttava tieto heidän omalla kielellään ja niin hyvissä ajoin, että perustellun kannan muodostaminen on mahdollista. 27 Kohdat 1) ja 2) vaikuttaisivat puolestaan koskevan sitä, mitä alkuperäiskansan suostumus koskee. Saamelaisten perinteinen tieto voi olla merkittävässä osassa arviointimenettelyssä, ja sen käyttäminen edellyttää myös Akwé: Kon -ohjeiden 60. kohdan mukaan suostumusta. Sen nojalla perinteistä tietämystä tulee käyttää vain oikeuksien omistajan ennalta antaman tietoon perustuvan suostumuksen nojalla. Alkuperäiskansa- ja paikallisyhteisöjen oikeuksien turvaamiseksi yhteisöjen pitäisi laatia tai niitä pitäisi auttaa laatimaan kansallisen lainsäädännön kanssa sopusoinnussa olevia menettelytapasääntöjä, joissa määritellään perinteisen tiedon, innovaatioiden ja käytäntöjen saantia ja käyttöä kulttuuristen-, ympäristö- ja sosiaalisten vaikutusten arvioinnissa. Yhteisöille tulisi antaa pyydettäessä tukea menettelytapasääntöjen laatimiseen. 28 Epäselvää sen sijaan on, mitä tarkoitetaan määräyksellä prior informed consent corresponding to various phases of the impact assessment process should consider the rights [ ] of indigenous peoples [ ]. Selvyyden vuoksi olisi pohdittava, voidaanko kohtaa tulkita siten, että saamelaisten oikeuksiin vaikuttava hanke edellyttäisi ennakkoon annettua, tietoon perustuvaa suostumusta. Sellainen tulkinta olisi yhdenmukainen saamelaisten itsemääräämisoikeuden ja itsehallinnon kehittämisen kanssa. Lisäksi tulisi harkita, voisiko suostumusedellytys koskea ainakin YVA-lain ja SOVAlain mukaisia vaikutusten arviointimenettelyjä siten, että arvioinnin toimittamatta jättäminen edellyttäisi saamelaiskäräjien hyväksyntää Resurssien turvaaminen Akwé: Kon ohjeiden viimeisessä kohdassa 70. todetaan, että alkuperäiskansayhteisöille tulisi osoittaa tarvittavat voimavarat, jotta ne voisivat osallistua täysipainoisesti kansallisten vaikutusarviointien kaikkiin vaiheisiin. Voimavaroilla voidaan tarkoittaa esimerkiksi taloudellisia ja teknisiä voimavaroja sekä oikeudellista tukea. Ohjeiden 18. kohdassa puolestaan korostetaan, että inhimillisten, taloudellisten, teknisten ja lainsäädännöllisten voimavarojen varhainen tunnistaminen ja, mikäli olosuhteet antavat aihetta, osoittaminen alkuperäiskansayhteisöjen asiantuntemuksen tukemiseen 25 Ks. liite MOT-sanakirjaston mukaan consider [kəәn'sɪdəә r ] v tr 1 harkita jtak, miettiä jtak, pohtia jtak 2 pitää jtak jnak, katsoa jk jksik 3 ajatella jtak, huomioida jk, ottaa jk huomioon 4 tarkastella jtak, katsella jtak (kursivointi tässä). 27 Kansainvälisessä alkuperäiskansapolitiikassa ja päätöksenteossa on siirrytty juuri tähän lupamenettelyyn. Ks. esim. ABS-regiimi, eettinen koodisto ja WIPO. 28 Vrt. biodiversiteettisopimuksen eettinen koodisto. Ks. myös ptk 9.

14 Saamelaiskäräjien selvitys CBD 8(j) työryhmälle Sivu 14/67 mahdollistavat alkuperäiskansojen tehokkaan osallistumisen vaikutusarviointimenettelyyn. Osoitettavan tuen suuruus riippuu ehdotetun hankkeen ja sen vaikutusten laajuudesta. Mitä laajempi ehdotettu hanke on, sitä suuremmat ja laaja-alaisemmat sen mahdolliset vaikutukset ovat ja siten sitä suuremmat ovat tukeen ja toimintaedellytysten vahvistamiseen kohdistuvat vaatimukset Valtion talousarviossa on varattava määräraha saamelaiskäräjälaissa tarkoitettuihin tehtäviin (Sa- KäL 2 ). Taloudellisten voimavarojen osoittaminen tulee siten ainakin lainsäädännön tasolla turvatuksi, jos saamelaiskäräjien tehtäviä koskevia lainkohtia muutettaisiin siten, että ne kattavat myös Akwé: Kon ohjeiden mukaisen osallistumisen. 29 Riittävän asiantuntemuksen turvaaminen edellyttää kuitenkin myös muita kuin taloudellisia resursseja. Ongelmaksi voi muodostua muun muassa koulutetun henkilökunnan saatavuus. Erilaiset hankkeet ja niiden vaikutusten arviointi edellyttävät laaja-alaista asiantuntemusta esimerkiksi luonnontieteiden eri aloilta, minkä lisäksi asiantuntijoiden tulisi olla riittävästi perehtyneitä saamelaiskulttuuriin. Saamelaiskäräjät on esittänyt, että saamelaiskäräjille perustettaisiin ympäristöasioiden esittelijän virka. 30 Viran perustaminen olisi Akwé: Kon ohjeiden mukaisten tehtävien hoitamisen kannalta erityisen tärkeää. Resurssien turvaamiseen liittyy olennaisesti myös kysymys hankkeiden suunnittelun, vaikutusten arvioinnin ja saamelaiskäräjien osallistumisen aikataulusta. Akwé: Kon ohjeiden hankkeesta tiedottamista ja julkista kuulemista koskevassa 11. kohdassa edellytetään, että ehdotettua hanketta koskeva tiedottaminen ja julkinen kuuleminen olisi ajoitettava niin, että asianomaiset alkuperäiskansa- ja paikallisyhteisöt ehtisivät varautua esittämään näkökantojaan. Saman vaatimuksen on luonnollisesti katsottava koskevan myös muuta yhteistyötä arviointiprosessin edetessä. Saamelaiskäräjien tehtäväkenttä on laaja. Saamelaiskäräjillä työskentelee noin 30 henkilöä, joista osa on projektitehtävissä. Saamelaiskäräjille olisi turvattava riittävät edellytykset tosiasiallisesti osallistua arviointiprosessiin. Siten neuvottelut ja muut vastaavat toimenpiteet olisi järjestettävä riittävän varhaisessa vaiheessa, ja saamelaiskäräjille tulisi varata riittävä aika valmistella kantaansa. 3.2 Saamen kielilaki Suomessa on käytössä kolme saamen kieltä: pohjoissaame, inarinsaame ja koltansaame. Saamen kielet ovat keskenään yhdenvertaisessa asemassa. Saamen kielilaki (1086/2003) turvaa osaltaan perustuslaissa säädettyä saamelaisten oikeutta ylläpitää ja kehittää omaa kieltään ja kulttuuriaan. Laissa säädetään saamelaisten oikeudesta käyttää omaa kieltään tuomioistuimessa ja muussa viranomaisessa sekä julkisen vallan velvollisuuksista toteuttaa ja edistää saamelaisten kielellisiä oikeuksia (SaKielL 1 ). Viranomaiset, joiden toimintaan saamen kielilakia sovelletaan, luetellaan 2 :ssä. Saamen kielilain 6 :n mukaan Enontekiön, Inarin, Sodankylän ja Utsjoen kuntien toimielinten saamelaisilla jäsenillä on oikeus käyttää saamen kieltä kokouksissa ja kirjallisissa lausunnoissa. Sama koskee valtion lautakuntien, komiteoiden, työryhmien ja vastaavien monijäsenisten toimielinten saamelaisia jäseniä saamelaisten kotiseutualueella ja saamelaisia erityisesti koskevia asioita käsiteltäessä sen ulkopuolellakin. Lainkohdan mukaan Akwé: Kon ohjeiden mukaiseen viranomaisyhteistyöhön osallistuvilla saamelaisilla olisi oikeus käyttää omaa kieltään myös saamelaisten kotiseutualueen ulkopuolella. 29 Ks. liite Aloite ympäristöasioiden esittelijän viran perustamisesta saamelaiskäräjille 2009.

15 Saamelaiskäräjien selvitys CBD 8(j) työryhmälle Sivu 15/67 Akwé: Kon ohjeiden 10. kohta koskee hankkeesta vastaavan tai toimivaltaisen viranomaisen velvollisuutta tiedottaa hankkeesta ja järjestää julkinen kuuleminen. Ohjeissa korostetaan, että tiedottamisessa tulee huomioida syrjäisten yhteisöjen tilanne ja varmistettava, että tiedottaminen ja kuuleminen tapahtuvat asianomaisten yhteisöjen ja alueen kielellä tai kielillä. Saamelaisten kotiseutualueella määräys voi alueesta riippuen tarkoittaa velvollisuutta järjestää tiedottaminen kaikilla saamen kielillä. Saamen kielilain 8 koskee tiedottamista, ja se vastaa Akwé: Kon ohjeita. Saamen kielilaki velvoittaa kuitenkin vain siinä määriteltyjä viranomaisia ja tietyin edellytyksin liikelaitoksia sekä valtion tai kunnan omistamia yhtiöitä (17 ) sekä yksityisiä niiden hoitaessa julkista hallintotehtävää (18 ). Edellä kohdassa 3.1 on esitetty, että paikallisten saamelaisyhteisöjen kuuleminen Akwé: Kon ohjeiden mukaisesti voisi olla saamelaiskäräjien tehtävänä. Esimerkiksi MRL:n mukainen alueen kaikkien asukkaiden mukainen kuuleminen olisi kuitenkin edelleen hankkeesta vastaavan vastuulla. 3.3 Kolttalaki Kolttalain (253/1995) tavoitteena on sen 1 :n mukaan edistää kolttaväestön ja -alueen elinolosuhteita ja toimeentulomahdollisuuksia sekä ylläpitää ja edistää kolttakulttuuria. Laissa säädetään muun muassa kolttien eräistä oikeuksista, lainoista ja muista tukitoimenpiteistä sekä maan hankkimisesta ja myymisestä. Koltta-alue määritellään lain 2 :ssä ja koltta 4 :ssä Kolttien osallistuminen Akwé: Kon ohjeiden kannalta merkityksellinen on kolttien asiainhoitoa koskeva kolttalain 8 luku, joka sisältää säännökset kolttien asiainhoidosta. Kolttalain 42 :n mukaan Näätämön ja Nellimin- Keväjärven alueilla pidetään varsinainen kyläkokous kummallakin alueella kerran kalenterivuodessa. Lisäksi voidaan pitää ylimääräisiä kyläkokouksia tietyin edellytyksin. Kyläkokouksessa käsiteltävien asioiden valmistelusta ja kyläkokouksen päätösten täytäntöönpanosta huolehtivat kolttalain 45 :n mukaan kolttaneuvostot, joiden tehtävänä on lisäksi antaa lausuntoja kolttien olosuhteisiin välittömästi vaikuttavista asioista. Kolttien yhteisten asioiden hoitamista ja kolttien etujen valvomista varten voidaan 46 :n mukaan vaalilla valita kolttien luottamusmies. Kolttalain 44 :n 1 momentin 1 kohdan mukaan kyläkokouksessa käsitellään esitykset ja lausunnot kolttien elinkeinoja ja elinolosuhteita koskevissa laajakantoisissa tai periaatteellisissa asioissa. Sellaiset asiat voidaan 44 :n 2 momentin mukaan antaa myös kolttaneuvoston käsiteltäviksi. Monet Akwé: Kon ohjeissa tarkoitetut hankkeet voivat olla 44.1 :n 1 kohdassa tarkoitettuja asioita. Akwé: Kon ohjeet koskevat kuitenkin myös pienimuotoisia ja paikallisia hankkeita (ohjeiden kohta 9.). Tässä selvityksessä käsiteltävistä säädöksistä ainoastaan uudessa kaivoslaissa (HE 273/2009 vp) on tarkoitus nimenomaisesti säätää kolttakulttuurin turvaamisesta ja kolttien kyläkokouksen osallistumismahdollisuuksista. Koltta-alueelle sijoittuvissa tai sinne vaikutuksiltaan ulottuvissa hankkeissa myös kolttien osallistumismahdollisuuksien turvaamisesta on huolehdittava. Jatkossa tässä selvityksessä keskitytään kuitenkin tarkastelemaan saamelaiskäräjien osallistumista. Jos hanke sijoittuu tai sen vaikutukset ulottuvat kolttalain 2 :ssä tarkoitetulle koltta-alueelle, se, mitä saamelaiskäräjistä on todettu, koskisi vastaavasti myös kolttaneuvostoa.

-tausta ja tarkoitus. Kuulemistilaisuus Sajos, Inari Hallitusneuvos Satu Sundberg, ympäristöministeriö

-tausta ja tarkoitus. Kuulemistilaisuus Sajos, Inari Hallitusneuvos Satu Sundberg, ympäristöministeriö Akwé: Kon ohjeet -tausta ja tarkoitus Kuulemistilaisuus 8.11.2013 Sajos, Inari Hallitusneuvos Satu Sundberg, ympäristöministeriö Akwé: Kon ohjeiden perusta Biologista monimuotoisuutta koskevan yleissopimuksen

Lisätiedot

Toimintamalli Akwé: Kon -ohjeiden soveltamisesta Metsähallituksessa

Toimintamalli Akwé: Kon -ohjeiden soveltamisesta Metsähallituksessa Toimintamalli Akwé: Kon -ohjeiden soveltamisesta Metsähallituksessa Saamelaisten osallistumisoikeuksien lisääminen valtion maa- ja vesialueiden käyttöä koskevassa päätöksentekomenettelyssä saamelaisten

Lisätiedot

Toimintamalli Akwé: Kon- ohjeiden soveltamisesta Metsähallituksessa

Toimintamalli Akwé: Kon- ohjeiden soveltamisesta Metsähallituksessa Toimintamalli Akwé: Kon- ohjeiden soveltamisesta Metsähallituksessa Toimintamallia on käsitelty Saamelaiskäräjien ja Metsähallituksen välisissä Saamelaiskäräjälain 9 :n mukaisissa neuvotteluissa 20.11.2012

Lisätiedot

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 29/2006 vp. Hallituksen esitys laiksi ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain muuttamisesta.

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 29/2006 vp. Hallituksen esitys laiksi ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain muuttamisesta. EDUSKUNNAN VASTAUS 29/2006 vp Hallituksen esitys laiksi ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain muuttamisesta Asia Hallitus on vuoden 2005 valtiopäivillä antanut eduskunnalle esityksensä

Lisätiedot

HE 87/2000 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 87/2000 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 87/2000 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi raittiustyölain 3 ja 10 :n ja toimenpiteistä tupakoinnin vähentämiseksi annetun lain 27 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä

Lisätiedot

YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Muistio Luonnos EHDOTUS VALTIONEUVOSTON ASETUKSEKSI YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVI- OINTIMENETTELYSTÄ

YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Muistio Luonnos EHDOTUS VALTIONEUVOSTON ASETUKSEKSI YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVI- OINTIMENETTELYSTÄ YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Muistio Luonnos 7.3.2017 EHDOTUS VALTIONEUVOSTON ASETUKSEKSI YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVI- OINTIMENETTELYSTÄ PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Tiettyjen julkisten ja yksityisten hankkeiden ympäristövaikutusten

Lisätiedot

Kunnallinen näkökulma. Saamelaisten osallistumisoikeuksien lisääminen valtion maa- ja vesialueiden hoitoa ja käyttöä suunniteltaessa

Kunnallinen näkökulma. Saamelaisten osallistumisoikeuksien lisääminen valtion maa- ja vesialueiden hoitoa ja käyttöä suunniteltaessa Kunnallinen näkökulma Saamelaisten osallistumisoikeuksien lisääminen valtion maa- ja vesialueiden hoitoa ja käyttöä suunniteltaessa M M M S A A M E L A I S T Y Ö R Y H M Ä 2 8. 1 1. 2 0 1 3 K U N N A N

Lisätiedot

Laki. biologista monimuotoisuutta koskevaan yleissopimukseen liittyvän Nagoyan pöytäkirjan täytäntöönpanosta. Lain tarkoitus

Laki. biologista monimuotoisuutta koskevaan yleissopimukseen liittyvän Nagoyan pöytäkirjan täytäntöönpanosta. Lain tarkoitus Laki biologista monimuotoisuutta koskevaan yleissopimukseen liittyvän Nagoyan pöytäkirjan täytäntöönpanosta Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 Lain tarkoitus Tällä lailla pannaan täytäntöön biologista

Lisätiedot

EHDOTUS VALTIONEUVOSTON ASETUKSEKSI YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVI- OINTIMENETTELYSTÄ

EHDOTUS VALTIONEUVOSTON ASETUKSEKSI YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVI- OINTIMENETTELYSTÄ YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Muistio Hallitussihteeri 11.5.2017 Eriika Melkas EHDOTUS VALTIONEUVOSTON ASETUKSEKSI YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVI- OINTIMENETTELYSTÄ Pääasiallinen sisältö Tiettyjen julkisten ja yksityisten

Lisätiedot

HE 15/2017 ja HE47/2017 Kielelliset oikeudet

HE 15/2017 ja HE47/2017 Kielelliset oikeudet HE 15/2017 ja HE47/2017 Kielelliset oikeudet Perustuslakivaliokunta 31.5.2017 Valtiovarainministeriö Kunta ja aluehallintoosasto Hallitusneuvos Ilkka Turunen 1 Maakuntalaki ja kielelliset oikeudet (HE

Lisätiedot

Tiemaksut ja maksajan oikeusturva. Mirva Lohiniva-Kerkelä Dosentti, yliopistonlehtori Lapin Yliopisto

Tiemaksut ja maksajan oikeusturva. Mirva Lohiniva-Kerkelä Dosentti, yliopistonlehtori Lapin Yliopisto Tiemaksut ja maksajan oikeusturva Mirva Lohiniva-Kerkelä Dosentti, yliopistonlehtori Lapin Yliopisto Muutamia oikeusturvan kannalta olennaisia kysymyksiä Paikannus ja henkilötietojen käyttö Tietojen kerääminen

Lisätiedot

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 91/2012 vp

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 91/2012 vp EDUSKUNNAN VASTAUS 91/2012 vp Hallituksen esitys eduskunnalle tutkintavankeuden vaihtoehtona määrättyjä valvontatoimia koskevan puitepäätöksen kansallista täytäntöönpanoa ja soveltamista koskevaksi lainsäädännöksi

Lisätiedot

Ympäristövaikutusten arvioinnin tekeminen kaavoituksen yhteydessä

Ympäristövaikutusten arvioinnin tekeminen kaavoituksen yhteydessä Ympäristövaikutusten arvioinnin tekeminen kaavoituksen yhteydessä YVA-lainsäädännön uudistuksen koulutuspäivä 12.5.2017 Hallitussihteeri Jaana Junnila Ympäristöministeriö YVA kaavoituksen yhteydessä lain

Lisätiedot

INFRA-ALAN YMPÄRISTÖPÄIVÄ YVA-LAINSÄÄDÄNTÖ SUOMESSA

INFRA-ALAN YMPÄRISTÖPÄIVÄ YVA-LAINSÄÄDÄNTÖ SUOMESSA INFRA-ALAN YMPÄRISTÖPÄIVÄ 4.5.2017 YVA-LAINSÄÄDÄNTÖ SUOMESSA Alkuperäinen YVA-direktiivi 85/337/ETY oli harmonisointidirektiivi, jolla lainsäädännöt lähennettiin toisiaan Liitteet olivat suppeita liitteessä

Lisätiedot

OSALLISTUMINEN MAANKÄYTÖN

OSALLISTUMINEN MAANKÄYTÖN OSALLISTUMINEN MAANKÄYTÖN SUUNNITTELUUN KEURUU 18.4.2012 Ritva Schiestl Ympäristölakimies Ritva Schiestl 19.4.2012 Osallistuminen ja vaikuttaminen perustuslain mukaan Kansanvaltaisuus Kansanvaltaan sisältyy

Lisätiedot

Akwé: Kon -ohjeet. Kansikuvan koko Ympäristöhallinnon ohjeita -sarjassa: leveys 175 mm, korkeus 160 mm YMPÄRISTÖHALLINNON OHJEITA

Akwé: Kon -ohjeet. Kansikuvan koko Ympäristöhallinnon ohjeita -sarjassa: leveys 175 mm, korkeus 160 mm YMPÄRISTÖHALLINNON OHJEITA YMPÄRISTÖHALLINNON OHJEITA 1 2011 Akwé: Kon -ohjeet LUONTO Kansikuvan koko Ympäristöhallinnon ohjeita -sarjassa: leveys 175 mm, korkeus 160 mm YMPÄRISTÖMINISTERIÖ YMPÄRISTÖHALLINNON OHJEITA 1 2011 Akwé:

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi rikoslain muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan tehtäväksi rikoslakiin muutokset, jotka aiheutuvat Suomen liittymisestä tarkastusten asteittaisesta lakkauttamisesta

Lisätiedot

PÄÄTÖS YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIMENETTELYN SOVELTAMISTARVETTA KOSKEVASSA ASIASSA; HANGON LÄNSISATAMAN LAAJENTAMINEN, HANKO

PÄÄTÖS YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIMENETTELYN SOVELTAMISTARVETTA KOSKEVASSA ASIASSA; HANGON LÄNSISATAMAN LAAJENTAMINEN, HANKO PÄÄTÖS UUDELY/1/07.04/2012 9.1.2013 Hangon Satama Länsisatama 10900 Hanko SAANTITODISTUKSELLA PÄÄTÖS YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIMENETTELYN SOVELTAMISTARVETTA KOSKEVASSA ASIASSA; HANGON LÄNSISATAMAN

Lisätiedot

Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi rikoslain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi rikoslain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi rikoslain muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan tehtäväksi rikoslakiin muutokset, jotka aiheutuvat Suomen liittymisestä tarkastusten asteittaisesta lakkauttamisesta

Lisätiedot

Laki kuntoutuksen asiakasyhteistyöstä

Laki kuntoutuksen asiakasyhteistyöstä N:o 497/2003 Annettu Helsingissä 13 päivänä kesäkuuta 2003 Laki kuntoutuksen asiakasyhteistyöstä Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 luku Yleiset säännökset 1 Lain tarkoitus ja soveltamisala Lain

Lisätiedot

Eduskunnan perustuslakivaliokunta Helsinki 15.12.2014 pev@eduskunta.fi

Eduskunnan perustuslakivaliokunta Helsinki 15.12.2014 pev@eduskunta.fi Eduskunnan perustuslakivaliokunta Helsinki 15.12.2014 pev@eduskunta.fi Asia: Svenska Finlands folkting järjestön lausunto hallituksen eduskunnalle antamasta esityksestä laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 15 päivänä kesäkuuta 2011. 634/2011 Laki. julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta

Julkaistu Helsingissä 15 päivänä kesäkuuta 2011. 634/2011 Laki. julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 15 päivänä kesäkuuta 2011 634/2011 Laki julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta Annettu Helsingissä 10 päivänä kesäkuuta 2011 Eduskunnan päätöksen mukaisesti

Lisätiedot

HE 28/2008 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi uuden

HE 28/2008 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi uuden Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kuntajakolain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi uuden kunnan valtuuston toimikautta ja järjestelytoimikunnan asettamista

Lisätiedot

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 64/2005 vp. Hallituksen esitys riita-asioiden sovittelua ja

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 64/2005 vp. Hallituksen esitys riita-asioiden sovittelua ja EDUSKUNNAN VASTAUS 64/2005 vp Hallituksen esitys riita-asioiden sovittelua ja sovinnon vahvistamista yleisissä tuomioistuimissa koskevaksi lainsäädännöksi Asia Hallitus on vuoden 2004 valtiopäivillä antanut

Lisätiedot

Hallituksen esitys eduskunnalle Metsähallituksen uudelleenorganisointia koskevaksi lainsäädännöksi (HE 132/2015 vp)

Hallituksen esitys eduskunnalle Metsähallituksen uudelleenorganisointia koskevaksi lainsäädännöksi (HE 132/2015 vp) Anne Kumpula ympäristöoikeuden professori ankumpu@utu.fi 11.2.2016 Perustuslakivaliokunnalle Hallituksen esitys eduskunnalle Metsähallituksen uudelleenorganisointia koskevaksi lainsäädännöksi (HE 132/2015

Lisätiedot

LAUSUNTO 1 (5) Dnro:487/D.a.2/2007. Sosiaali- ja terveysministeriö Kirjaamo PL Valtioneuvosto. Viite: Lausuntopyyntö 27.9.

LAUSUNTO 1 (5) Dnro:487/D.a.2/2007. Sosiaali- ja terveysministeriö Kirjaamo PL Valtioneuvosto. Viite: Lausuntopyyntö 27.9. LAUSUNTO 1 (5) 31.10.2007 Dnro:487/D.a.2/2007 Sosiaali- ja terveysministeriö Kirjaamo PL 33 00023 Valtioneuvosto Viite: Lausuntopyyntö 27.9.2007 LAUSUNTO SOSIAALIASIAMIESTOIMINNAN KEHITTÄMISESTÄ Saamelaiskäräjät

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT Hallituksen esitys Eduskunnalle eräiksi hallintolainkäyttöä koskevan lainsäädännön muutoksiksi annetun hallituksen esityksen (HE 112/2004 vp) täydentämisestä Esityksessä ehdotetaan eduskunnalle annettua

Lisätiedot

PÄÄTÖS YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIMENETTELYN SOVELTAMISTARVETTA KOSKEVASSA ASIASSA; PERNAJAN SAARISTON VESIHUOLTOPROJEKTI, LOVIISA

PÄÄTÖS YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIMENETTELYN SOVELTAMISTARVETTA KOSKEVASSA ASIASSA; PERNAJAN SAARISTON VESIHUOLTOPROJEKTI, LOVIISA Päätös Dnro UUDELY/20/07.04/2011 14.11.2011 Julkinen Pernajan saariston vesiosuuskunta c/o Juhani Räty (saantitodistus) Sarvisalontie 1055 07780 Härkäpää PÄÄTÖS YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIMENETTELYN

Lisätiedot

HE 27/2006 vp. Ehdotetuin säännöksin pantaisiin täytäntöön

HE 27/2006 vp. Ehdotetuin säännöksin pantaisiin täytäntöön HE 27/2006 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi palkkaturvalain ja merimiesten palkkaturvalain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan lisättäviksi palkkaturvalakiin

Lisätiedot

Laki. julkisen hallinnon yhteispalvelusta annetun lain muuttamisesta

Laki. julkisen hallinnon yhteispalvelusta annetun lain muuttamisesta Laki julkisen hallinnon yhteispalvelusta annetun lain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan julkisen hallinnon yhteispalvelusta annetun lain (223/2007) 2 8, 10 ja 10 a, sellaisina kuin

Lisätiedot

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 352/2010 vp

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 352/2010 vp EDUSKUNNAN VASTAUS 352/2010 vp Hallituksen esitys laeiksi eduskunnan oikeusasiamiehestä annetun lain ja valtioneuvoston oikeuskanslerista annetun lain muuttamisesta Asia Hallitus on antanut eduskunnalle

Lisätiedot

Näkökulmia maankäyttö- ja rakennuslain muuttamiseen

Näkökulmia maankäyttö- ja rakennuslain muuttamiseen Näkökulmia maankäyttö- ja rakennuslain muuttamiseen 12.9.2016 Uudistuksen aikataulu Lakimuutos tulisi voimaan vuonna 2017 ELY-keskuksia koskeva lainsäädäntö ja viranomaistoiminta muuttuvat vuoden 2019

Lisätiedot

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 3. huhtikuuta 2014 (OR. en) 7911/14 Toimielinten välinen asia: 2014/0079 (NLE) PECHE 147

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 3. huhtikuuta 2014 (OR. en) 7911/14 Toimielinten välinen asia: 2014/0079 (NLE) PECHE 147 EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 3. huhtikuuta 2014 (OR. en) 7911/14 Toimielinten välinen asia: 2014/0079 (NLE) PECHE 147 SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Asia: NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan unionin ja Seychellien

Lisätiedot

A7-0277/102

A7-0277/102 10.9.2013 A7-0277/102 102 Johdanto-osan 19 a kappale (uusi) (19 a) Olisi varmistettava, että ympäristöraportit todentavilla henkilöillä on pätevyytensä ja kokemuksensa ansiosta tarvittava tekninen asiantuntemus

Lisätiedot

Merialuesuunnittelun lainsäädäntö

Merialuesuunnittelun lainsäädäntö Merialuesuunnittelun lainsäädäntö Ajankohtaista merialuesuunnittelussa Ympäristöministeriön Pankkisali 11.11.2016 Neuvotteleva virkamies Tiina Tihlman Merialuesuunnitteludirektiivi 2014/89/EU Edistää merialueiden

Lisätiedot

HE 193/1996 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 193/1996 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 193/1996 vp esitys Eduskunnalle laiksi kirldcolain muutta Hallituksen misesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Kirkkolain hallintolainkäyttöä koskevia säännöksiä ehdotetaan tarkistettaviksi sen johdosta,

Lisätiedot

MITÄ TIETOHALLINTOLAKI TUO TULLESSAAN? Mikael Kiviniemi Julkisen hallinnon ICT-toiminto

MITÄ TIETOHALLINTOLAKI TUO TULLESSAAN? Mikael Kiviniemi Julkisen hallinnon ICT-toiminto MITÄ TIETOHALLINTOLAKI TUO TULLESSAAN? Mikael Kiviniemi Julkisen hallinnon ICT-toiminto 3.5.2011 Laki julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta Lain tavoitteena on luoda toimivalta ja ohjausmalli,

Lisätiedot

1994 vp - HE 28 ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT

1994 vp - HE 28 ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT 1994 vp - HE 28 Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi valtion maksuperustelain 1 ja 8 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan valtion maksuperustelakia selvennettäväksi

Lisätiedot

HE 89/2006 vp. 2. Toiminnan tavoite Teknologian kehittämiskeskuksesta

HE 89/2006 vp. 2. Toiminnan tavoite Teknologian kehittämiskeskuksesta HE 89/2006 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi teknologian kehittämiskeskuksesta annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi teknologian kehittämiskeskuksesta

Lisätiedot

HE 69/2009 vp. säätää neuvontatehtävien hoidosta aiheutuvien kustannusten korvaamisesta maakunnalle.

HE 69/2009 vp. säätää neuvontatehtävien hoidosta aiheutuvien kustannusten korvaamisesta maakunnalle. HE 69/2009 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi Ahvenanmaan itsehallintolain 30 ja :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan Ahvenanmaan itsehallintolain muuttamista

Lisätiedot

Ympäristönsuojelulain soveltamisala ja yhteydet muuhun ympäristölainsäädäntöön. kesä 2011 Hilkka Heinonen 1

Ympäristönsuojelulain soveltamisala ja yhteydet muuhun ympäristölainsäädäntöön. kesä 2011 Hilkka Heinonen 1 Ympäristönsuojelulain soveltamisala ja yhteydet muuhun ympäristölainsäädäntöön kesä 2011 Hilkka Heinonen 1 YSL:n soveltamisala 1 (2) Ympäristön pilaantumisentorjunnan yleislaki YSL:a sovelletaan toimintaan,

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi keskinäisestä virka-avusta verotuksen alalla Suomen ja muiden Euroopan unionin jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten välillä annetun lain 1 ja 5 :n muuttamisesta

Lisätiedot

Ylitarkastaja Jukka Timperi Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Ylitarkastaja Jukka Timperi Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Ylitarkastaja Jukka Timperi Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 28.11.2013 1 Maankäyttö- ja rakennuslaki (MRL) Laki ympäristövaikutusten

Lisätiedot

Lainsäädäntö ja yritysten itsesääntely ohjaamassa kaivostoimintaa. Dilacomi-loppuseminaari Prof. Kai Kokko

Lainsäädäntö ja yritysten itsesääntely ohjaamassa kaivostoimintaa. Dilacomi-loppuseminaari Prof. Kai Kokko Lainsäädäntö ja yritysten itsesääntely ohjaamassa kaivostoimintaa Dilacomi-loppuseminaari 27.9.2013 Prof. Kai Kokko Sisältö Sääntelyn kokonaisvaltaisuus Sääntely ja lainsäädäntö Yritysten ympäristövastuu

Lisätiedot

HE 132/2015 vp eduskunnalle Metsähallituksen uudelleenorganisointia koskevaksi lainsäädännöksi

HE 132/2015 vp eduskunnalle Metsähallituksen uudelleenorganisointia koskevaksi lainsäädännöksi Tuomas Ojanen 5.2.2016 Eduskunnan perustuslakivaliokunnalle HE 132/2015 vp eduskunnalle Metsähallituksen uudelleenorganisointia koskevaksi lainsäädännöksi Valtiosääntöoikeudellisen arvioinnin lähtökohdat

Lisätiedot

Ajankohtaista Biopankkilaista

Ajankohtaista Biopankkilaista Ajankohtaista Biopankkilaista Lääketieteellisen tutkimusetiikan seminaari 29.10.2012 Lain tarkoitus Tarkoituksena on tukea tutkimusta, jossa hyödynnetään ihmisperäisiä näytteitä, edistää näytteiden käytön

Lisätiedot

Ympäristötieto päätöksenteossa ja suunnittelussa oikeudellinen näkökulma. Prof. Kai Kokko Tieto hanke Maaliskuu 2011

Ympäristötieto päätöksenteossa ja suunnittelussa oikeudellinen näkökulma. Prof. Kai Kokko Tieto hanke Maaliskuu 2011 Ympäristötieto päätöksenteossa ja suunnittelussa oikeudellinen näkökulma Prof. Kai Kokko Tieto hanke Maaliskuu 2011 Sisältö Ympäristötieto päätöksenteossa Ympäristötiedon kokoamisen prosessit Ympäristötieto

Lisätiedot

Ulkoasiainhallintolaki 25.2.2000/204

Ulkoasiainhallintolaki 25.2.2000/204 Finlex» Lainsäädäntö» Ajantasainen lainsäädäntö» 2000» 25.2.2000/204 Seurattu SDK 456/2010 saakka. Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa. Ulkoasiainhallintolaki 25.2.2000/204 Eduskunnan päätöksen

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM. 1. Vastaajatahon virallinen nimi. 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi. 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot

Lausuntopyyntö STM. 1. Vastaajatahon virallinen nimi. 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi. 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Lausuntopyyntö STM 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - KSTHKY:N VAMMAISNEUVOSTO 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Kuusisto Eeva-Kaisa 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema

Lisätiedot

HE 35/2000 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 35/2000 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 35/2000 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi rangaistusten täytäntöönpanosta annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan lisättäväksi rangaistusten täytäntöönpanosta

Lisätiedot

VALTIOVARAINMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Ylitarkastaja VM/1497/ /2013 Suvi Savolainen

VALTIOVARAINMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Ylitarkastaja VM/1497/ /2013 Suvi Savolainen VALTIOVARAINMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Ylitarkastaja 11.6.2015 VM/1497/00.01.01.00/2013 Suvi Savolainen ESITYS KUNTAJAON MUUTTAMISESTA VIHDIN KUNNAN JA ESPOON KAUPUN- GIN VÄLILLÄ Esitys Esityksen perustelut

Lisätiedot

evankelis-luterilaisen kirkon työmarkkinalaitoksesta

evankelis-luterilaisen kirkon työmarkkinalaitoksesta EDUSKUNNAN VASTAUS 108/2005 vp Hallituksen esitys laiksi evankelis-luterilaisen kirkon työmarkkinalaitoksesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä laiksi

Lisätiedot

HE 104/2015 vp. Järjestöstä ehdotetaan erottavaksi lähinnä taloudellisista syistä.

HE 104/2015 vp. Järjestöstä ehdotetaan erottavaksi lähinnä taloudellisista syistä. Hallituksen esitys eduskunnalle Kansainvälisen viinijärjestön perustamisesta tehdyn sopimuksen irtisanomisesta ja laiksi sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta annetun

Lisätiedot

KLIINISTEN LÄÄKETUTKIMUSTEN EU- ASETUKSEN KANSALLINEN TÄYTÄNTÖÖNPANO

KLIINISTEN LÄÄKETUTKIMUSTEN EU- ASETUKSEN KANSALLINEN TÄYTÄNTÖÖNPANO KLIINISTEN LÄÄKETUTKIMUSTEN EU- ASETUKSEN KANSALLINEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Tilannekatsaus 1 Tilanne täytäntöönpanossa STM on asettanut valmistelua varten työryhmän ajalle 14.9.2015-3 Työryhmälle ollaan hakemassa

Lisätiedot

Osallisuus ja itsemääräämisoikeus vammaissopimuksen näkökulmasta. Koulutuspäivä

Osallisuus ja itsemääräämisoikeus vammaissopimuksen näkökulmasta. Koulutuspäivä Osallisuus ja itsemääräämisoikeus vammaissopimuksen näkökulmasta Koulutuspäivä 16.11.2017 YK:n Yleissopimus vammaisten henkilöiden oikeuksista 2 17.11.2017 Vammaissopimus Yleissopimus vahvistaa jo olemassa

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 57/2001 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kemikaalilain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan kemikaalilain säännöksiä muutettavaksi siten, että kemikaalin päällysmerkintöihin

Lisätiedot

Arkeologisten kohteiden huomioon ottaminen ympäristön lupa asioissa

Arkeologisten kohteiden huomioon ottaminen ympäristön lupa asioissa Arkeologisten kohteiden huomioon ottaminen ympäristön lupa asioissa 24.11.2016 Kaarlo Katiskoski Itä ja Pohjois Suomen kulttuuriympäristöpalvelut KV sopimukset ja arkeologinen kulttuuriperintö Kansallinen

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Luonnos 24.2.2017 Valtioneuvoston asetus maankäyttö- ja rakennusasetuksen muuttamisesta Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti kumotaan maankäyttö- ja rakennusasetuksen 31 ja 34 :n 2 momentti, sellaisena

Lisätiedot

Julkaistu 14.6.2013 klo 10.57, päivitetty 5.9.2014 klo 9.57. Helppoa osallistumista?

Julkaistu 14.6.2013 klo 10.57, päivitetty 5.9.2014 klo 9.57. Helppoa osallistumista? OSALLISUUS Leena Heinämäki, tutkijatohtori, Pohjoisen ympäristö- ja vähemmistöoikeuden instituutti, Arktinen keskus, Lapin yliopisto Heta Heiskanen, tutkija, Tampereen yliopisto Julkaistu 14.6.2013 klo

Lisätiedot

The Finnish Contribution to the CBD Notification on March 29 th 2011 (SCBD/SEL/OJ/JS/DM/74443)

The Finnish Contribution to the CBD Notification on March 29 th 2011 (SCBD/SEL/OJ/JS/DM/74443) 1 The Finnish Contribution to the CBD Notification on March 29 th 2011 (SCBD/SEL/OJ/JS/DM/74443) Programme of Work on Article 8 (j) and related provisions (Artikla 8 (j) työryhmä) 1. Artikla 8 (j) työryhmä,

Lisätiedot

ELY-keskuksen rooli rakentamisessa

ELY-keskuksen rooli rakentamisessa ELY-keskuksen rooli rakentamisessa Rakentaminen nopeammaksi -seminaari Kuopio 7.2.2018 Kimmo Huttunen, ympäristölakimies Pohjois-Savon ELY-keskus 7.2.2018 ELY-keskuksen vastuualueet Elinkeinot, työvoima

Lisätiedot

Yleisötilaisuuden ohjelma

Yleisötilaisuuden ohjelma Yleisötilaisuuden ohjelma 1) Tilaisuuden avaus 2) YVA-menettely ja YVA-selostuksen sisältö - Yhteysviranomaisen edustaja 3) Kemijärven biojalostamohankkeen tilannekatsaus - Boreal Bioref Oy 4) Hankkeeseen

Lisätiedot

HE 167/1997 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT

HE 167/1997 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT HE 167/1997 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kansanterveyslain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi kansanterveyslain säännöksiä yksilön ja hänen

Lisätiedot

Laki ympäristövaikutusten arviointimenettelystä

Laki ympäristövaikutusten arviointimenettelystä 1 of 6 07/12/2010 13:09 Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: Annettu Helsingissä 10 päivänä kesäkuuta 1994 Laki ympäristövaikutusten arviointimenettelystä 1 luku Lain tavoite ja määritelmät 1 Tavoite

Lisätiedot

1993 vp - HE 78 ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

1993 vp - HE 78 ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ 1993 vp - HE 78 Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi Joensuun yliopistosta, Tampereen yliopistosta, Turun yliopistosta ja Turun kauppakorkeakoulusta annettujen lakien muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN

Lisätiedot

VALTIONEUVOSTON ASETUS VAHVAN SÄHKÖISEN TUNNISTUSPALVELUN TARJOAJI- EN LUOTTAMUSVERKOSTOSTA

VALTIONEUVOSTON ASETUS VAHVAN SÄHKÖISEN TUNNISTUSPALVELUN TARJOAJI- EN LUOTTAMUSVERKOSTOSTA LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Viestintäneuvos 27.10.2015 Kreetta Simola LUONNOS VALTIONEUVOSTON ASETUS VAHVAN SÄHKÖISEN TUNNISTUSPALVELUN TARJOAJI- EN LUOTTAMUSVERKOSTOSTA Taustaa Vuoden

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 212/2002 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi tieliikennelain :n muuttamisesta Tieliikennelakiin ehdotetaan koottaviksi liikenteen ohjauslaitteista annettavia asetuksia ja määräyksiä koskevat valtuussäännökset.

Lisätiedot

Utsjoki Tenon Osman ranta-asemakaavan muutos Kortteli 14 rakennuspaikka 5 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

Utsjoki Tenon Osman ranta-asemakaavan muutos Kortteli 14 rakennuspaikka 5 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 Utsjoki Tenon Osman ranta-asemakaavan muutos Kortteli 14 rakennuspaikka 5 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 07.10.2015 Seitap Oy 2015 Seitap

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi Euroopan yhteisön maidon ja maitotuotteiden kiintiöjärjestelmän täytäntöönpanosta annetun lain 6 ja :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan

Lisätiedot

Luonnos 13.11.2015 Perustelumuistio

Luonnos 13.11.2015 Perustelumuistio Luonnos 13.11.2015 Perustelumuistio Asetus maankäyttö- ja rakennusasetuksen muuttamisesta Maankäyttö- ja rakennusasetuksen 14 ja 22 maakuntakaavan ja kuntien yhteisen yleiskaavan vahvistusmenettelystä

Lisätiedot

Metsähallituslakia koskeva hallituksen esitys ei sääntele saamelaisten oikeuksista johdonmukaisesti ja täsmällisesti

Metsähallituslakia koskeva hallituksen esitys ei sääntele saamelaisten oikeuksista johdonmukaisesti ja täsmällisesti LAUSUNTO YMPÄRISTÖVALIOKUNNALLE Kiitän mahdollisuudesta lausua koskien hallituksen esitystä Metsähallituksen uudelleen organisoinnista (HE 132/2015 vp). Toimin väitöskirjatutkijana Tampereen yliopistossa.

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi Euroopan yhteisön maidon ja maitotuotteiden kiintiöjärjestelmän täytäntöönpanosta annetun lain 6 ja 8 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä

Lisätiedot

SISÄLLYS. N:o 682. Laki. Venäjän kanssa kansainvälisestä maantieliikenteestä tehdyn sopimuksen eräiden määräysten hyväksymisestä

SISÄLLYS. N:o 682. Laki. Venäjän kanssa kansainvälisestä maantieliikenteestä tehdyn sopimuksen eräiden määräysten hyväksymisestä SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2001 Julkaistu Helsingissä 1 päivänä elokuuta 2001 N:o 682 687 SISÄLLYS N:o Sivu 682 Laki Venäjän kanssa kansainvälisestä maantieliikenteestä tehdyn sopimuksen eräiden määräysten

Lisätiedot

Maankäyttö- ja rakennuslaki pähkinänkuoressa

Maankäyttö- ja rakennuslaki pähkinänkuoressa Maankäyttö- ja rakennuslaki pähkinänkuoressa Alueidenkäytön ajankohtaispäivä 19.4.2017 27.3.2017 Maankäyttö- ja rakennuslaki lyhyesti Maankäyttö- ja rakennuslaki (MRL) on alueiden käyttöä ja suunnittelua

Lisätiedot

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 54/2009 vp. Hallituksen esitys laiksi paikkatietoinfrastruktuurista. Asia. Valiokuntakäsittely. Päätös

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 54/2009 vp. Hallituksen esitys laiksi paikkatietoinfrastruktuurista. Asia. Valiokuntakäsittely. Päätös EDUSKUNNAN VASTAUS 54/2009 vp Hallituksen esitys laiksi paikkatietoinfrastruktuurista Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä laiksi paikkatietoinfrastruktuurista (HE 18/2009 vp). Valiokuntakäsittely

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 7. heinäkuuta 2015 (OR. en)

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 7. heinäkuuta 2015 (OR. en) Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 7. heinäkuuta 2015 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2013/0253 (COD) 10507/15 EF 134 ECON 575 ILMOITUS: I/A-KOHTA Lähettäjä: Neuvoston pääsihteeristö Asia: Euroopan

Lisätiedot

HE 305/2010 vp. Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnasta annetun lain 17 :n ja vakuutusoikeuslain

HE 305/2010 vp. Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnasta annetun lain 17 :n ja vakuutusoikeuslain HE 305/2010 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnasta annetun lain 17 :n ja vakuutusoikeuslain 21 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä

Lisätiedot

Oikeudellisten asioiden valiokunta LAUSUNTOLUONNOS. sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunnalle

Oikeudellisten asioiden valiokunta LAUSUNTOLUONNOS. sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunnalle Euroopan parlamentti 2014-2019 Oikeudellisten asioiden valiokunta 2016/0148(COD) 16.12.2016 LAUSUNTOLUONNOS oikeudellisten asioiden valiokunnalta sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunnalle ehdotuksesta

Lisätiedot

MUISTIO NEUVOTTELUVELVOLLISUUDESTA MUISTIO. 1 Johdanto / /2017. ohjesäännön mukaan koordinaatiovastuuu saamelaisasioista.

MUISTIO NEUVOTTELUVELVOLLISUUDESTA MUISTIO. 1 Johdanto / /2017. ohjesäännön mukaan koordinaatiovastuuu saamelaisasioista. MUISTIO 23.11.2017 OM 2/55 51/ /2017 MUISTIO SA AAMELAISKÄRÄJÄLAIN 9 :N MU UKAISESTA NEUVOTTELUVELVOLLISUUDESTA 1 Johdanto Oikeusministeriöllä valt tieuvost ohjesäännön mukaan koordinaatiovastuuu saamelaisasioista.

Lisätiedot

Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista

Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista 1. 1. Vastaajan taustatiedot Etunimi Sukunimi Sähköposti Organisaatio, jota vastaus edustaa Mahdollinen tarkennus Marjut Eskelinen marjut.eskelinen@avi.fi

Lisätiedot

SISÄLLYS. N:o 236. Laki

SISÄLLYS. N:o 236. Laki SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2005 Julkaistu Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 2005 N:o 236 240 SISÄLLYS N:o Sivu 236 Laki alusten aiheuttaman meren pilaantumisen ehkäisemisestä vuonna 1973 tehtyyn kansainväliseen

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 21 päivänä tammikuuta /2014 Laki. maaseudun kehittämisohjelmien hallinnoinnista

Julkaistu Helsingissä 21 päivänä tammikuuta /2014 Laki. maaseudun kehittämisohjelmien hallinnoinnista SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 21 päivänä tammikuuta 2014 27/2014 Laki maaseudun kehittämisohjelmien hallinnoinnista Annettu Helsingissä 17 päivänä tammikuuta 2014 Eduskunnan päätöksen mukaisesti

Lisätiedot

Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista

Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista 1. 1. Vastaajan taustatiedot Etunimi Sukunimi Sähköposti Päivi Lauri paivi.lauri@ppshp.fi Organisaatio, jota vastaus edustaa Pohjois-Pohjanmaan

Lisätiedot

Hyvä ympäristölupahakemus

Hyvä ympäristölupahakemus Hyvä ympäristölupahakemus Valvojan näkökulma Uudenmaan ELY-keskus, Ympäristövalvonta, Heli Antson 4.12.2015 Valvojan toiveita hyvälle lupahakemukselle: Millainen ympäristölupahakemus - sellainen lupapäätös!

Lisätiedot

Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista

Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista 1. 1. Vastaajan taustatiedot Etunimi Sukunimi Sähköposti Organisaatio, jota vastaus edustaa Mahdollinen tarkennus Päivi Niiranen-Linkama

Lisätiedot

Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista

Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista 1. 1. Vastaajan taustatiedot Etunimi Sukunimi Sähköposti Organisaatio, jota vastaus edustaa Mahdollinen tarkennus Pekka Räsänen pekka.rasanen@kpsaatio.

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 37/2001 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi sairausvakuutuslain 5 a ja 9 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan, että sairausvakuutuslakia alemmanasteisten lääkekorvauksia

Lisätiedot

MMM:n saamelaistyöryhmän kuulemistilaisuus Kalatalous. Pentti Pasanen Kalatalouspäällikkö Lapin ELY-keskus

MMM:n saamelaistyöryhmän kuulemistilaisuus Kalatalous. Pentti Pasanen Kalatalouspäällikkö Lapin ELY-keskus MMM:n saamelaistyöryhmän kuulemistilaisuus 27.11.2013 Inari Sajos Kalatalous Pentti Pasanen Kalatalouspäällikkö Kolttalaki 9 eräät oikeudet Koltta-alueella asuvalla koltalla on tällä alueella sijaitsevilla

Lisätiedot

1(5) YM:n toimiala (YM:ssä tarkitettu versio): Maankäyttö- ja rakennuslaki (132/1999)

1(5) YM:n toimiala (YM:ssä tarkitettu versio): Maankäyttö- ja rakennuslaki (132/1999) 1(5) YM:n toimiala (YM:ssä tarkitettu versio): Maankäyttö- ja rakennuslaki (132/1999) - Tehtävänä maakunnan suunnittelu (19 ), johon kuuluu maakuntasuunnitelma ja maakuntakaava sekä maakuntaohjelma, josta

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 24. marraskuuta 2016 (OR. en)

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 24. marraskuuta 2016 (OR. en) Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 24. marraskuuta 2016 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2016/0209 (CNS) 13885/16 SC 181 ECON 984 SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Asia: NEUVOSTON DIREKTIIVI direktiivin 2011/16/EU

Lisätiedot

1993 vp - HE Esityksen mukaan ympäristölle

1993 vp - HE Esityksen mukaan ympäristölle 1993 vp - HE 74 Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kemikaalilain muuttamisesta annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan Euroopan talousalueesta tehdyn sopimuksen

Lisätiedot

Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013. Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry

Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013. Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013 Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry Päiväys Moniammatillinen yhteistyö Lasten ja perheiden

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Ahvenanmaan maakunnan maakunnanvoudinvirastosta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi uusi laki Ahvenanmaan maakunnan maakunnanvoudinvirastosta

Lisätiedot

Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista

Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista 1. 1. Vastaajan taustatiedot Etunimi Sukunimi Sähköposti Tuula Vilenius tuula.vilenius@oikeus.fi Organisaatio, jota vastaus edustaa Pohjois-Suomen

Lisätiedot

Kansainvälisen avun antaminen ja vastaanottaminen Hallintovaliokunta

Kansainvälisen avun antaminen ja vastaanottaminen Hallintovaliokunta Kansainvälisen avun antaminen ja vastaanottaminen Hallintovaliokunta 10.2.2017 Lainsäädäntöjohtaja Hanna Nordström Laki puolustusvoimista 2 Puolustusvoimien tehtävät Puolustusvoimien tehtävänä on: 1) Suomen

Lisätiedot

Dnro 1529/5/12. Viite: Valtiovarainministeriön lausuntopyyntö (VM037:00/2012) Lausuntonani esitän kohteliaimmin seuraavan.

Dnro 1529/5/12. Viite: Valtiovarainministeriön lausuntopyyntö (VM037:00/2012) Lausuntonani esitän kohteliaimmin seuraavan. EDUSKUNNAN APULAISOIKEUSASIAMIES 8.5.2012 Dnro 1529/5/12 Valtiovarainministeriö valtiovarainministeriö@vm.fi Viite: Valtiovarainministeriön lausuntopyyntö 30.3.2012 (VM037:00/2012) LAUSUNTO AUKIOLOSASETUKSEN

Lisätiedot

SISÄLLYS. N:o 748. Laki

SISÄLLYS. N:o 748. Laki SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 1999 Julkaistu Helsingissä 23 päivänä kesäkuuta 1999 N:o 748 752 SISÄLLYS N:o Sivu 748 Laki rikoksen johdosta tapahtuvasta luovuttamisesta Euroopan unionin jäsenvaltioiden välillä

Lisätiedot

1994 ~ - HE 113 ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ YLEISPERUSTELUT

1994 ~ - HE 113 ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ YLEISPERUSTELUT 1994 ~ - HE 113 Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kemikaalilain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan kemikaalilakia muutettavaksi siten, että laissa säädettäisiin Euroopan

Lisätiedot

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO KOMISSION LAUSUNTO

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO KOMISSION LAUSUNTO EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 22.10.2002 KOM(2002) 586 lopullinen 2000/0331 (COD) KOMISSION LAUSUNTO EY:n perustamissopimuksen 251 artiklan 2 kohdan kolmannen alakohdan c alakohdan nojalla Euroopan

Lisätiedot

HE 51/2002 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi ympäristönsuojelulakia,

HE 51/2002 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi ympäristönsuojelulakia, Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi ympäristönsuojelulain muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi ympäristönsuojelulakia, jotta se vastaisi sanamuodoltaan voimassa olevaa lakia tarkemmin

Lisätiedot