LIITE 7 HANKESUUNNITELMA 1 / 6 SAAMENKIELISTEN PAIKANNIMIEN KERÄÄMIS- JA TALLENTAMISHANKE

Transkriptio

1 LIITE 7 HANKESUUNNITELMA 1 / 6 SAAMENKIELISTEN PAIKANNIMIEN KERÄÄMIS- JA TALLENTAMISHANKE 5.1. TAUSTA Paikannimet pitävät sisällään tietoa yhteisön historiasta, merkkihenkilöistä, ympäröivästä luonnonmuodostumista, maankäyttömuodoista, elinkeinoista, myyteistä ja asutushistoriasta. Paikannimet sisältävät biodiversiteettisopimuksen artikla 8(j):n suojelemaa biodiversiteettiin liittyvää perinteistä tietoa. Saamelaiset paikannimet pitävät sisällään merkittävää tietoa paikallisen saamelaisyhteisön ympäristön kulttuurisesta hahmottamisesta ja luontosuhteesta.. Biodiversiteettisopimuksen artikla 8(j):n toimeenpanoon liittyen biodiversiteettisopimuksen osapuolikokoukset ovat pitäneet tärkeänä perinteisen tiedon palauttamista alkuperäiskansoille. Saamenkielisiä paikannimiä ei ole systemaattisesti palautettu saamelaisyhteisöille karttojen muodossa. Kokonaiskuva saamelaisten kotiseutualueen maantieteestä, maanäytön historiasta ja kulttuurien vuorovaikutuksesta puuttuu, koska saamelaisten kotiseutualueen paikannimiä ja niihin liittyvää kulttuurista tietoa ei ole kattavasti saatavilla. Saamenkielisiä paikannimiä ovat keränneet pääasiassa Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Kotus), Metsähallitus, Inarinsaamen kielen yhdistys ja maanmittauslaitos. Uusimmat paikannimiaineistot ovat paikkatietoaineistomuodossa, mutta tallennusmuodot ovat erilaisia. Kaikissa paikkatietokannoissa ei ole myöskään kirjoitettu paikannimien kulttuurista tietoutta eli saamelaisten paikannimiin liittyvää perinteistä tietoa. Biodiversiteettisopimuksen näkökulmasta on tärkeää, että paikannimistä on tiedossa myös niiden syntyhistoriaa ja taustaa. Kaikissa saamenkielisten paikannimien keräämishankkeissa ei ole selvitetty paikannimien kulttuurihistoriaa. Suuri osa kerätyistä aineistoista on edelleen paperimuodossa. Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksessa osa saamenkielisten paikannimien kokoelmista on kirjoitettu sähköiseen muotoon. Lisäksi on jonkin verran suoraan sähköiseen muotoon alun perin kirjoitettuja aineistoja. Näitä on yhdenmukaistettu vuonna 2010 opetus- ja kulttuuriministeriön nuorisotyöttömyyden torjuntaan tarkoitetulla hankerahoituksella. Hankkeen puitteissa saatetaan olemassa olevat Kotuksen paikannimitiedot yhtenäiseen tietokantaan, jossa aineisto on käytössä tekstimuodossa. Kotuksen paikannimiä ei saada nykyisen rahoituksen puitteissa paikkatietokantaan. Saamenkielisiä paikannimiä on kerätty melko kattavasti, mutta katvealueita on edelleen, joita hankkeen puitteissa tulee kattaa. Keräämistyötä tulisi tehdä Enontekiön ja Lapin paliskunnan alueilla. Suurin työpanos hankkeessa on eri tietokantojen vertaaminen ja yhdistäminen yhtenäiseen paikkatietokantaan, tietojen tarkistaminen sekä kulttuurisen tiedon kokoaminen tietokantoihin. Hankkeessa tulee tarkistaa sekä paikannimen sijainti, kirjoitusasu sekä paikannimen historia eri tietokantoja vertaamalla sekä tarvittaessa kenttätöiden avulla. Paikannimien avulla ihminen hahmottaa ympäristöään ja ottaa sen haltuunsa. Paikannimet ovat itsessään kielellistä ainesta, mutta niiden sisältö ja merkitys on kulttuurista. Saamelaiset paikannimet ovat symbolijärjestelmä, josta välittyy perinteinen saamelainen kulttuurinen tietämys omasta ympäristöstään ja ne viittaavat edeltävien sukupolvien kulttuurikäytänteisiin ja maankäyttöön. Paikannimet muuttuvat ja häviävät elinkeinojen ja kulttuurien muuttuessa ja kohdatessa. Paikannimet ovat saamelaiselle kulttuurille keskeisiä, koska ne sisältävät tietoa asuinpaikoista, elinkeinoista, kaupankäynnistä, hautapaikoista, rakennuksista, työvälineistä ja uhripaikoista. Edelleen ne kertovat pyynnistä, tapahtumista ja muinaisesta uskonnosta.

2 LIITE 7 HANKESUUNNITELMA 2 / LIITTYMINEN MUIHIN HANKKEISIIN Biologista monimuotoisuutta koskeva YK:n yleissopimus (The United Nations Convention on Biological Diversity CBD) on ratifioitu Suomessa vuonna 1994 (Sops 78/1994). Sopimuksen artikla 8(j) velvoittaa sopimusosapuolia kansallisen lainsäädäntönsä mukaisesti kunnioittamaan, suojelemaan ja ylläpitämään biologisen monimuotoisuuden suojelun ja kestävän käytön kannalta merkittävää alkuperäiskansojen ja perinteisen elämänmuodon omaavien paikallisyhteisöjen tietämystä, innovaatioita ja käytäntöjä, sekä edistää ja laajentaa niiden soveltamista tämän tietämyksen, innovaatioiden ja käytäntöjen omistajien luvalla ja myötävaikutuksella sekä rohkaista tämän tietämyksen, innovaatioiden ja käytäntöjen käytöstä saatujen hyötyjen tasapuolista jakamista. Ympäristöministeriö asetti biologista monimuotoisuutta koskevan yleissopimuksen alkuperäiskansojen perinnetietoa käsittelevän artikla 8(j):n kansallisen asiantuntijatyöryhmän (8jtyöryhmä), jonka tulee valmistella alkuperäiskansojen perinnetietoa koskevia toimenpiteitä. Työryhmä toimii Suomen luonnon monimuotoisuuden suojelun ja kestävän käytön kansallisen strategian ja toimintaohjelman toteutusta ja seurantaa edistävä työryhmän (biodiversiteettityöryhmä) alaisuudessa. Työryhmän tehtävänä on mm. valmistella Suomen luonnon monimuotoisuuden suojelun ja kestävän käytön kansallisen strategian ja toimintaohjelman tarkoittamia alkuperäiskansojen perinnetietoa koskevia toimenpiteitä sekä lisätä yleistä tietämystä yleissopimuksen artikla 8(j):n ja tähän liittyvän työohjelman sisällöstä ja tavoitteista erityisesti Suomen saamelaisten kannalta, sekä edistää yleissopimuksen mainitun työohjelman toimeenpanoa Suomessa eri ministeriöiden ja sidosryhmien yhteistyöllä sekä antaa osaltaan suosituksia yleissopimuksen soveltamiseksi ja toteuttamiseksi Suomessa. Artikla 8(j)-työryhmä on nähnyt, että biodiversiteettisopimuksen toimeenpanon edistämiseksi ja saamelaisten paikannimien luontoon sidotun tiedon turvaamiseksi on tärkeää koota, kerätä ja tallentaa systemaattisesti saamenkielisiä paikannimiä. Hanke on Suomen luonnon monimuotoisuuden suojelun ja kestävän käytön kansallisen strategian ja toimintaohjelman tarkoittama alkuperäiskansojen perinnetietoa koskeva toimenpide. Tavoitteen 91 mukaan: luodaan edellytykset saamelaisten perinteisen luonnon monimuotoisuutta koskevan tietämyksen tallentamiselle ja hyödyntämiselle saamelaisten kotiseutualueen luonnonvarojen kestävässä käytössä ottaen huomioon biologista monimuotoisuutta koskevan yleissopimuksen perinteisen tietämyksen omistusoikeuteen liittyvät periaatteet. Vastuutahot tavoitteen toteuttamiselle ovat oikeus-, opetus- ja kulttuuri, maa- ja metsätalous- sekä ympäristöministeriö TAVOITE Hankkeen aikana kerätään ja tarkistetaan saamelaisia paikannimiä sekä tallennetaan paikannimet ja niiden sisältämät kulttuuriset tiedot paikkatietokantaan. Olemassa olevat saamenkieliset paikkatietokannat tarkistetaan, tietokantoja verrataan ja ne yhdistetään. Hankkeen aikana tuotetaan tietoa saamenkielisistä paikannimistä ja niiden merkityksestä sekä saatetaan ne viranomaisten, saamelaisten ja yleisön saataville internetiin ja kartoille. Hankkeen aikana on tarkoitus laatia esitys siitä, kuka taho ottaisi vastuulle saamenkielisten paikannimien keräämisen, tallentamisen ja huollon tulevaisuudessa.

3 LIITE 7 HANKESUUNNITELMA 3 / 6 Hankkeen tavoite on kerätä, tallentaa ja julkistaa saamelaisten kotiseutualueen saamenkieliset paikannimet yhtenäiseen tietokantaan ja palauttaa paikannimien sisältämään kulttuurista tietoa takaisin saamelaisille. Hankkeen tarkoitus on myös helpottaa viranomaisyhteistyötä tuottamalla asianmukaista tietoa saamelaisten kotiseutualueen paikannimistä ja niiden historiasta TUTKIMUSMENETELMÄT Hankkeessa käytetään GIS-menetelemiä. Hankkeen aikana kootut ja kerätyt paikannimet koodataan paikkatietojärjestelmään. Lisäksi hankkeen aikana tehdään paikannimien tarkistushaastatteluja HANKKEEN TOTEUTTAJAT JA TYÖNJAKO Hankkeen päähakijana toimii saamelaiskäräjät. Metsähallitus, Maanmittauslaitos, Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, Inarinsaamen kielen yhdistys ja Saamelaismuseo Siida ovat hankkeen yhteistyökumppanina. Yhteistyökumppanit ovat sitoutuneet luovuttamaan hankkeen käyttöön olemassa olevat saamenkieliset paikannimet, joiden luovuttamista eivät estä yksityisyyden suojaan liittyvät kysymykset tai tekijänoikeuskysymykset. Yhteistyökumppanit ovat sitoutuneet osallistumaan hankkeeseen hankkeen ohjausryhmätyöskentelyn kautta sekä ohjaamaan ja neuvomaan hankkeen työntekijöitä sekä osoittamaan heille tarvittaessa työtilan ja välineet. Työn varsinaisesta toteutuksesta vastaavat hankkeeseen palkattavat paikannimiasiantuntijat, projektikoordinaattori ja paikannimien tarkistustyöhön palkattavat henkilöt. Saamelaiskäräjät Saamelaiskäräjät (Sámediggi) on vuoden 1996 alussa omalla laillaan perustettu saamelaisten itsehallintoelin. Sen tärkein tehtävä on suunnitella ja toteuttaa Suomen perustuslaissa saamelaisille alkuperäiskansana turvattua kulttuuri-itsehallintoa. Saamelaiskäräjät on Suomen saamelaisten korkein poliittinen elin. Se on itsenäinen julkisoikeudellinen oikeushenkilö. Saamelaiskäräjät edustaa saamelaisia kansallisissa ja kansainvälisissä yhteyksissä ja hoitaa saamelaisten kieltä, kulttuuria ja heidän asemaansa alkuperäiskansana koskevia asioita. Metsähallitus Metsähallitus on valtion liikelaitos, jonka tehtävät on jaettu liiketoimintaan ja budjettivaroin hoidettaviin julkisiin hallintotehtäviin (luontopalvelut). Sekä liiketoiminta- että luontopalvelujen tulosyksikkö osallistuu paikannimihankkeeseen. Metsähallituksen luontopalvelut on kerännyt saamenkielisiä paikannimiä osana hoito- ja käyttösuunnitelmien laadintaa Käsivarren erämaaalueesta, Itäisestä Inarista, Paistunturin, Kaldoaivin erämaa-alueelta, Vätsärin erämaa-alueelta ja Hammastunturin erämaa-alueelta. Paikkatietokannassa ovat Käsivarren ja Itä-Inarin paikannimet. Maanmittauslaitos Maanmittauslaitos tuottaa tietoa maasta ja huolehtii maanmittaustoimituksista, kiinteistötiedoista, kartta-aineistoista sekä lainhuudoista ja kiinnityksistä. Maanmittauslaitoksella on ilmainen nimistön kyselypalvelu. Palvelun kautta voi saada paikannimi- ja karttanimitietoja myös saameksi. Maanmittauslaitoksen nimistörekisteri muodostuu paikannimirekisteristä ja karttanimirekisteristä. Paikannimirekisteri sisältää nimettyjen paikkojen ja paikannimien tiedot ja karttanimirekisteri paikannimien kartografisen esittämisen tiedot karttatuotteittain. Nimistörekisterin pääaineistolähde

4 LIITE 7 HANKESUUNNITELMA 4 / 6 on Maastotietokannassa ylläpidettävä peruskarttanimistö, jota on täydennetty peruskartassa esittämättömillä nimillä. Saamenkielisiä paikannimiä löytyy Maanmittauslaitoksen tietokannoista eri saamenkielillä vajaa nimeä Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Kotus) Kotus on opetus- ja kulttuuriministeriön alainen tutkimuslaitos, jonka toiminnasta säädetään kotimaisten kielten tutkimuskeskusta koskevassa laissa. Kotuksessa tutkitaan ja huolletaan suomea, ruotsia, saamea, suomalaista viittomakieltä ja romanikieltä. Saamenkielisten paikannimien huolto kuuluu Kotuksen tehtäviin. Nimistönhuollon olennainen osa on karttanimistön tarkistus. Saamenkielisten nimien keruu alkoi Kotuksessa 1960-luvulla. Kielitieteellisten aineistojen ylläpitäminen ja kehittäminen on yksi Kotuksen painopistealueista. Tällä hetkellä Kotuksen kokoelmissa on saamenkielistä materiaalia pohjoissaameksi, inarinsaameksi kuin koltansaameksikin noin nimilippua. Suurin osa nimilippukokoelmista on paikannettu keruukarttoihin, joita on 175 kappaletta. Lisäksi on erilaisia käsikirjoituskokoelmia n. 350 sivua (+ näihin liittyvät karttaliitteet). Aineistot eivät ole paikkatietokannassa, mutta osa on kirjoitettu sähköiseen muotoon. Saamelaismuseo Siida Saamelaismuseo Siida on Suomen saamelaisten kansallismuseo ja valtakunnallinen erikoismuseo. Saamelaismuseo tallentaa kokoelmiinsa Suomen saamelaisten henkistä ja aineellista kulttuuria ja esittelee sitä näyttelyissään ja julkaisuissaan. Saamelaismuseon keskeisenä tavoitteena on tukea saamelaista identiteettiä. Saamelaismuseon päätoimipaikka on Siidassa Inarissa. Saamelaismuseon toimistot, kokoelmahallinto, näyttelytuotanto ja muut keskeiset toiminnot on sijoitettu Siidaan. Saamelaismuseon toimipiste läntisellä saamelaisalueella sijaitsee Skierrissä Enontekiön Hetassa. Saamelaismuseo ylläpitää myös Kolttien Perinnetaloa Inarin Sevettijärvellä. Saamelaismuseo Siida on perustamassa kulttuuriympäristöyksikköä, joka vastaisi saamelaisten kotiseutualueen kulttuuriperinnön hoidosta ja suojelusta. Inarinsaamen kielen yhdistys (Anarâškielâ servi) Inarinsaamen kielen yhdistys on perustettu vuonna Yhdistyksen tehtävänä on edistää inarinsaamen asemaa. Yhdistys ylläpitää inarinsaamen kielipesää (Kielâpiervâl). Yhdistys on kerännyt Inarin kunnan alueelta saamenkielisiä ja suomenkielisiä paikannimiä. Yhdistyksellä on hallussaan noin paikannimeä. Yhdistyksen paikanminiaineistot eivät ole paikkatietokannassa AIKATAULU Hanke on tarkoitettu kolmivuotiseksi projektiksi. Hanketta ohjaa ohjausryhmä, johon kuuluu saamelaiskäräjien, Metsähallituksen, Kotuksen, Maanmittauslaitoksen, Saamelaismuseo Siidan ja Inarinsaamen kielen yhdistyksen edustus. Ohjausryhmä vastaa hankkeen käytännön ohjauksesta, työn etenemisen seurannasta ja työntekijöiden rekrytoinnista. Ohjausryhmä kokoontuu noin 4 kertaa vuodessa. 1 vuosi - Olemassa olevien paikannimien kokoaminen eri arkistoista ja kokoelmista - Paikannimitietokantojen tarkistaminen ja yhdistäminen

5 LIITE 7 HANKESUUNNITELMA 5 / 6 - Uusien paikannimien kerääminen ja puuttuvien tietojen täydentäminen - Hankkeesta tiedottaminen - Paikannimitietokannan luomisen aloittaminen 2 vuosi - Hankkeesta tiedottaminen - Paikannimitietokannan rakentaminen - Paikannimien tarkistaminen ja puuttuvien tietojen täydentäminen - Paikannimien internet-palvelun laatimisen aloittaminen 3 vuosi - Paikannimitietokannan viimeistely - Paikannimien internet-palvelun viimeistely - Suunnitelman laatiminen saamenkielisten paikannimien tallentamiselle ja huollolle tulevaisuudessa - Hankkeen tuloksista tiedottaminen viranomaisille, saamelaisyhteisölle ja oppilaitoksille - Hankkeen aikana kerätyn aineiston luovutus ja julkaisu 5.7. TULOSTEN JULKAISU- JA HYÖDYNTÄMISSUUNNITELMA Hankkeen aikana kerätyt aineistot luovutetaan hankkeen yhteistyötahoille ja tietoa palautetaan alueen saamelaisyhteisöille karttojen ja tietokantojen luovuttamisen avulla. Hankkeen aikana laaditaan julkinen internet-sivusto, jonka kautta voi saada tietoa saamenkielisistä paikannimistä, niiden sijainneista ja kulttuurisesta tietoudesta. Hankkeen tulokset ovat vapaasti saatavilla ja hyödynnettävissä. Hankkeen aikana kerätyt tiedot otetaan osaksi Maanmittauslaitoksen nimistöpalvelua maanmittauslaitoksen määrittämässä laajuudessa. Karttoja ja paikkatietokantaa tarjotaan ilmaiseksi saamelaisten kotiseutualueen oppilaitoksien käyttöön ja hyödyntämiseen opetuksessa. Karttojen hyödyntäminen opetuksessa takaa saamenkielisten paikannimien kulttuurisen tietouden siirtymisen nuoremmille sukupolville. Karttoja luovutetaan myös saamelaisyhdistysten ja paliskuntien käyttöön, jotta ne voivat hyödyntää karttoja toiminnassaan. Paikkatietokantaa tarjotaan ilmaiseksi myös kaupallisille toimijoille, jotta ne voivat esimerkiksi navigaattoreissa ja sähköisissä palveluissa käyttää saamelaisten kotiseutualueen paikannimistä saamenkielisiä paikannimiä. Hanke hyödyttää saamelaisia, viranomaisia, tutkijoita, oppilaitoksia ja saamelaisinstituutioita tuottamalla oikeaa tietoa saamelaisten kotiseutualueen paikannimistä ja maankäytöstä ja toimeenpanee Suomen kansainvälisiä velvoitteita biodiversiteettisopimuksen artikla 8(j):n toimeenpanon osalta. Hanke tuottaa ajantasaisen ja oikean paikkatietokannan saamelaisten kotiseutualueen paikannimistä. Hanke palvelee myös arkistolaitoksia kokoamalla eri tietokannat yhteen ja tarkistaen aiemmin kerättyjen paikannimien oikeellisuuden BUDJETTI Kuluerä Projektikoordinaattorin palkkakulut Kustannus/1. Kustannus vuosi yhteensä Lisätietoa

6 LIITE 7 HANKESUUNNITELMA 6 / 6 Paikkatietoasiantuntijoiden palkkakulut Paikannimien tarkistaminen ja kerääminen; palkkakulut Paikkatietoaineistot ja järjestelmät Digitoinnin ostopalvelut Matkakulut Kokouskulut Sis. ohjausryhmän kulut ja mahdolliset seminaarit. Käännöskulut Painokulut ja muut hallinto- ja toimistokulut Internet-sivut ja paikannimisovellus Julkaisukulut Yhteensä (arvio):