EDUSKUNTAVAALIT 2011

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "EDUSKUNTAVAALIT 2011"

Transkriptio

1 HELSINGIN Helsingin Metallityöväen ammattiosasto n:o 5:n jäsenlehti EDUSKUNTAVAALIT ENNAKKOÄÄNESTYS VAALIPÄIVÄ

2 2 HELSINGIN Vaalit nyt Sopimus syksyllä Metallin sopimus on voimassa syyskuun loppuun ja siitä vielä vuoden lisää, jos palkankorotuksista päästään sopuun. Siis neuvottelut käydään palkoista, ei koko sopimuksen sisällöstä. Jos sopua palkoista ei synny katkeaa nykyinen työehtosopimus. Toukokuussa pidettävä Metallin valtuuston kokous on viimeinen ennen neuvotteluja ja siellä liiton palkankorotusvaatimukset pitää linjata. Osastomme esitykset näkyvät toisaalla tässä lehdessä, ja ne perustuvat alan työntekijöiden palkkatason turvaamiseen kiihtyvän inflaation tilanteessa. Esityksissämme tavoitteena on myös sopimuksen palkkaturvan kohentaminen ja viimeisten ratkaisujen synnyttämän jälkeenjääneisyyden korvaaminen, ainakin osittain. Alkuvuodesta on sovittu muutamilla aloilla sopimuksia joiden taso on ollut 2 3 %:n haarukassa. Metalliliiton on kuitenkin asetettava itse tavoitteensa ja olennaisesti korkeammalle kuin 3 %, sillä viimeiset ratkaisut ovat olleet työläisille miinusmerkkisiä reaaliansioiden osalta. Neuvotteluja luulisi helpottavan se, että nyt Metalli ei ole sopimuskierroksen päänavaajana ja toisaalta alalla näkymät ovat noususuunnassa. Kiirettä ratkaisulla ei ole, vaan liitto voi katsoa mitä uusia taloudellisia uhkia tuleva hallitus mahdollisesti suunnittelee palkansaajille ja ottaa ne huomioon vaatimuksissaan. Eduskuntavaalien suuri kysymys on miten käy hyvinvointivaltion. Löytyykö vaalien jälkeen eduskunnasta sellaista enemmistöä hallitusta muodostamaan, joka lopettaa hyvinvointivaltion purkamisen ja kääntää politiikan suuntaa tasa-arvoisemman yhteiskunnan palauttamiseksi. Viimeisten vuosikymmenien aikana talouden kasvun myötä jaettavaa on Suomessa syntynyt runsaasti, muutama heikko vuosi välissä ei kokonaiskehitystä ole muuttanut. Varallisuus on kuitenkin tietoisesti jaettu suurituloisia ja rikkaita suosien. Verotuksen muutokset pääomatuloja suosiviksi ja välillisten verojen lisääminen ovat lisänneet pienituloisten rasitusta, mutta keventäneet suurituloisten osuutta. Kaikkein suurituloisempien verot ovat jopa puolittuneet viimeisen parinkymmenen vuoden aikana. Vaalimainonnassa kaikki puolueet julistautuvat pienituloisten, lapsiperheiden, opiskelijoiden, jne. puolestapuhujiksi. Teoissa se ei viimeisten hallituspuolueiden kohdalla ole kuitenkaan näkynyt. Oikeisto on huolehtinut rikkaiden eduista, kuten ennenkin ja oppositiossa ollut vasemmisto on koettanut estää pienituloisten aseman heikentämisen, kuten ennenkin. Vaalien tuloksesta riippuu miten ja minkä ryhmien eduksi tuleva eduskunta tulee verotusta muuttamaan. Suomen ja EU:n suhde on myös olennaisesti kytköksissä tulevan eduskunnan voimasuhteisiin. EU:n vallan kasvattaminen kansallisen itsemääräämisen kustannuksella on leimannut Suomen EU-jäsenyyttä koko ajan. Poikkeuksetta EU:n valtaa kasvattaneita päätöksiä tehdessä niiden merkitystä on vähätelty ja selitelty Suomen edulla. Totuus on kuitenkin ollut valtaosalta muuta. Suomi on nettomaksaja unionissa. EU päättää suurelta osin lainsäädännöstä, jopa työlakien osalta. Euron myötä suomalaiset veronmaksajat pannaan maksamaan ulkomaisten pankkien tappioita ja huonosti hoidettujen Euro-maiden velkoja. Vasemmisto on vastustanut EU:n liittovaltiollistamista ja korostanut valtioiden välistä vapaata yhteistyötä. Oikeisto ja Lipposlainen sosialidemokratia ovat harjoittaneet kädet ylhäällä ja hattu kourassa politiikkaa EU:ssa. Toivottavasti Sdp:n puheissa nyt näkynyt kriittisempi suhtautuminen kestää, jotta asiallisen EU-keskustelun pohja laajenee meilläkin. Kataisen-Kiviniemen hallitus on ns. Euroopan vakausmekanismin kautta tarjoamassa EU:lle oikeutta puuttua valtion budjettiin, työttömyysturvaan, työmarkkinoiden neuvottelujärjestelmiin, osin myös verotukseen. Tuleva eduskunta päättää vieläkö se tiukentaa EU:n valtaa Suomessa vai tekeekö se ratkaisut kansallisen edun mukaisesti, vaikka Brysselin kehut vähenisivätkin. Vaalit ovat kirvoittaneet puolueet ja ehdokkaat kosiskelemaan äänestäjiä joskus surkuhupaisallakin tavalla. Miten uskottavaa ja ryhdikästä on Vihreiden kannanotto ydinvoiman lisärakentamisesta? Vihreiden puheenjohtaja Sinnemäki loihe lausumaan, että Vihreät eivät tule olemaan hallituksessa joka antaa luvan uuden ydinvoimalan rakentamiseen. Vihreät ovat kuitenkin olleet koko vaalikauden hallituksessa, joka antoi luvan kahden uuden ydinvoimalan rakentamiselle, silloin se ei ollut hallituskysymys. Fukushiman ydinvoimalan katastrofin nostattama ydinvoiman vastustus varmaan edesauttoi jämäkkään kannanottoon, mutta ei se järin johdonmukaiselta kuulostanut. No, kaikkea kuulee politiikassakin. HELSINGIN Saariniemenkatu 4, Helsinki puh: toimisto auki: ma-ti ja to-pe klo ja , keskiviikkona suljettu. Päätoimittaja: Kari Pekkarinen puh: sähköposti: Paino: Suomalainen Lehtipaino Oy, Kajaani Arkipyhien aattona klo asti. sähköposti: Taitto: Jarmo Harmaala Kari Pekkarinen päätoimittaja Planmeca Oy:ssä taas ongelmia PÄÄLUOTTAMUSMIES TIEDOTTAA Loppukesästä 2010 pääluottamusmiehelle ilmoitettiin, että on perustettu työryhmä uuden tuotantopalkkiojärjestelmän tiimoilta, johon ei otettaisi työntekijöiden edustajia mukaan ja että vanha tuotantopalkkio olisi käytössä asti työnantaja esitteli uuden haluamansa tuotantopalkkiojärjestelmän, joka sisälsi selkeitä heikennyksiä vanhaan tuotantopalkkioon nähden. Työantaja olisi ollut valmis neuvottelemaan tuotantopalkkion tarkemmasta sisällöstä ja maksuperusteista vasta, kun pääluottamusmies olisi allekirjoituksellaan hyväksynyt uuden tuotantopalkkion käyttöönoton heikennyksineen. Suurimmat ongelmat uudessa tuotantopalkkiojärjestelmässä olisi ollut mm. kasvava epätasa-arvoisuus työntekijöiden kesken tuotantopalkkion suhteen, tuotannosta riippumattomista syistä johtuvat häiriöt kohdistuisivat työntekijöihin palkkiota alentavana. Lisätietoja saa luottamusmiehiltä. Myöhemmissä tapaamisissa luottamusmiehet vastasivat, että ovat valmiita jatkamaan vanhalla tuotantopalkkiolla, joka on tuonut selkeätä lisäarvoa molemmille osapuolille ja olevansa valmiita neuvottelemaan uudesta tuotantopalkkiosta, josta olisi hyötyä molemmille osapuolille. Työnantaja ilmoitti, että jälkeen tuotantopalkkiota ei enää makseta. Pääluottamusmies ei suostu sopimaan uuden, heikomman tuotantopalkkion käyttöönotosta ilman työntekijöiden enemmistön suostumusta. Tarvittaessa järjestetään äänestys asian tiimoilta. Tapio Vuoristo pääluottamusmies Kenellä vastuu? Ilmeisesti korkeimmassa oikeudessa kärsitty tappio on jotenkin revittävä työntekijöiden selkänahasta vastaisuudessa. Sellaiseen johtopäätökseen lehden toimitus on tullut, kun on kuultu käytyä vääntöä uudesta tuotantopalkkiosta. Planmeca Oy hävisi n. 2 miljoonan euron palkkariidan ja näyttää nyt hakevan sitä työntekijöiltä palkkioiden heikennyksillä. Eikä siinä vielä kaikki, koska hävityn rahan koroista ei olla vieläkään päästy sopimukseen, on sekin menossa käräjille. Lisäksi eräs päälliköistä on vielä yksipuolisesti mennyt muuttamaan joidenkin työnkuvausten TVR-ryhmiä alemmalle tasolle, jotka Metallityöväen liiton toimitsijat yhdessä Teknologiateollisuuden asiamiesten kanssa totesivat virheelliseksi. Näiden päälle työsuojelupuolen koulutukseen pääsyä Murikka-opistossa on lähdetty vaikeuttamaan, vaikka juuri työntekijöiden edustajien esityksestä tehtyjen muutoksien ansiosta, viime vuonna Planmeca Oy voitti arvostetun HENRY ry:n Henkilöstöteko 2010 palkinnon. Toimituksen mielestä työnteko yhtiössä ilmeisesti on niin vaikeutunut, että tästä palkinnosta kunnian ottaneen päällikön ja vastuullisten firman johtajien olisi syytä miettiä toimintaansa uudelleen. Toimitus

3 HELSINGIN 3 Sinulla on Vaikuttamisen mahdollisuus! Erika Andersson Puheenjohtaja Teollisuutta on edelleen Helsingissä ja toivottavasti tulee olemaan jatkossakin. Näkyvin ja kuuluisin teollisuuden työpaikka pääkaupunkiseudulla on Hietalahden telakka. Telakkateollisuus on elänyt valitettavan vaikean alas menon viime vuosina, mutta tunnelin päässä näkyy onneksi valoa ja Helsingin telakalla tilausten kautta tapahtuva työllistyminen alkaa kesän jälkeen. Toki Helsingissä on tänä päivänä vielä hyvin edustettuna muukin teollisuus ja se onkin tärkeää säilyttää täällä, jotta voimme turvata meille jokaiselle kuuluvat julkiset hyvinvointipalvelut, koska teollisuudellahan on joka tapauksessa suuri vaikutus Suomen vientiin ja tätä kautta etuisuutemme pystytään säilyttämään. Toki teollisuutta ja työpaikkoja tarvitaan, mutta millä ehdoilla tämä tapahtuu? Huolestuttavaa onkin, miten työnantaja pystyy tänä päivänä vaikuttamaan työntekijöiden työaikaan hakemalla erilaisia työaikamalleja, kuten työaikapankkeja tai muita vastaavia joustosopimuksia. Kumminkin samaan aikaan haetaan työ- ja perhe-elämän yhteensovittamista. Jos tämä yhteensovittaminen tapahtuu vain työnantajan vaatimusten mukaan, miten työntekijä pystyy tähän itse vaikuttamaan. Työehtosopimukset ovat paikallisen sopimisen osalta tulleet enemmän työnantajan tarpeisiin perustuviksi. Aikanaan työtaisteluiden kautta saatu oikeus esimerkiksi vuosilomaan, lomarahaan ja säännölliseen työaikaan ovat tänä päivänä jälleen vaarassa nykyisen sopimuspolitiikan takia. Asioista päättävien pitää tiedostaa se, että duunari ei ole mikään jojo! Me emme pysty täällä työpaikkoja pitämään sillä, että suostumme kaikkeen mahdolliseen työntekijän asemaa heikentävään sopimiseen. Duunarin palkan osuus myytävän tuotteen hinnasta on niin minimaalinen, että tällä verukkeella ei voida perustella työntekijöiden etujen heikentämistä työllisyyden kannalta! Nyt sinulla on mahdollisuus vaikuttaa tähänkin asiaan äänestämällä eduskuntavaaleissa duunarin etuja puolustavaa henkilöä. Itse olen ehdokkaani valinnut, hän on Hietalahden telakan pääluottamusmies Ilpo Haaja. Ilpo, jos joku pitää varmasti duunarin puolta kaikissa asioissa ja tekee kaikkensa, jotta Helsingissä teollisuus ja sitä kautta julkiset hyvinvointipalvelut säilyvät ilman työntekijöiden tämänhetkisten etujen heikentämistä. Ja parantamisen varaakin Ilpon mielestä olisi. Nähdään vaaliuurnilla! Aurinkoista ja vähälumista kevättä! Oikeiston marssille vaihtoehto heti Oikeiston suuri vaalivoitto näyttää gallupien perusteella murskaavalta. Persujen voitonkulkua ei estäne enää mikään. Valtamedia hoitaa heidän näkyvyytensä tosi kiitettävästi. Lujasti väitetään näiden eduskuntavaalien olevan protesti-vaalit. Vastalause mille? Heidän vaihtoehtonsa on kumminkin vain ja ainoastaan oikeistomenoa. Kokoomuksessa onkin eräiden kansanedustajien suilla julkisesti kehuskeltu Soinin menestystä osana koko oikeiston kannatuksen kasvua. Protestiäänestä vaaleissa voi tulla ääni hyvinvointivaltiota ja yhteiskunnan palveluja vastaan. Persut ovat valmiita menemään myös puhtaaseen oikeistohallitukseen. Sen ajaman politiikan sisältö ei todellisuudessa ole heitä hiertävä kysymys. Muutamia asioita on pakko nostaa esille joka tapauksessa: Eläkeikäraja ei ole Timo Soinin mielestä mikään kiveen hakattu raja, eli sitä voidaan nostaa vapaasti. Oikeisto haluaa puuttua eläkkeisiin muutoinkin esim. poistamalla osa-aikaeläkkeet jne. Paavalniemi ja eräät muutkin heidän ehdokkaistaan ajavat kaikkien liksojen laskua 20%. Perustarvikkeiden hintojen laskusta he eivät sen sijaan puhu yhtään mitään. Työelämän parannusehdotuksia persut ja muu oikeisto eivät ole tehneet juuri lainkaan eduskunnassa. Vasemmistoliittolaiset ovat sen sijaan tehneet sellaisia todella suuren määrän. Rasismilla ratsastetaan todella rankalla otteella persujen toimesta: Olin SAK:n järjestämässä vaalikoulutuksessa Kiljavan opistolla, jonne Putkonen oli tietysti järjestänyt persuehdokkaitakin. He esittivät julkisesti aatun rotuoppeja mm. seuraavasti: ulkomaalaiset eivät saa kävellä yksin kaduillamme. Heitä pitää partioida lähietäisyydeltä kokoajan. Samoin on tehtävä heidän jälkeläisilleen. Liikkumavapaus on siis estettävä kaikilta muilta kuin suomalaista syntyperää olevilta. Eräiden lehtitietojen mukaisesti heidän ehdokkaissa on Sisu-järjestön jäseniä. Heissä on kansallissosialisteja ja holokaustin (natsien juutalaisvainojen) kieltäjiä, jne. Itse olen kokenut raskasta muukalaisvihaa virkavallan 54 ilpo haaja taholta siirtotyöläisvuosiltani ulkomailla. Tiedän miltä tuntuu joutua rasismin kohteeksi. Tätäkö oma kansamme, jopa osa työläisistä, tahtoo harrastaa? Myös suomalaisia on muuttanut ulkomaille pysyvästi. Meitä olisi noin 1,5miljonaa enemmän mikäli rajamme olisi pysynyt suljettuna. Ei ole ulkomaalaisten vika, että meillä kaikilla ei ole duunia tai riittävää toimeentuloa työttömyyden takia. Huomioikaamme aina, kuka esimerkiksi nuorisotyöttömyyden on rakentanut tähän maahan ja maailmanlaajuisestikin; ahne kapitalisti oikeistopoliitikot apureinaan, ei ulkomaalaiset työläiset. Syrjäytettyjen nuorten armeija on raastavan suuri. Pelkona on työttömyyden pitkittyessä, että olotilasta tuleekin pysyvää laatua. Se on kallis ja ikävä vaihtoehto. Varovaistenkin arvioiden mukaan yhden henkilön elämän mittainen työttömyys maksaa yhteiskunnalle noin miljoona euroa. Inhimillistä kärsimystä ei ihmisen kohdalla toki voi mitata rahassa. Työttömyyttä ei poisteta oikeiston voimin tästä maasta, koska se ei ole eduksi bisnekselle joka haluaa työttömyyttä pelotteena työntekijöille. Harmaa talous on ollut kapitalisteille ja talousrikollisille rahasampo. Oikeisto on sitä sietänyt, jopa monin tavoin varjellut, vaikka ay-liike esittänyt ja vaatinut lakeja talousrikollisuuden poistamiseksi. Kumma kylläkin oikeisto ei välitä rehellisistä suomalaisista pienyrittäjistä pätkääkään. Ei kukaan pysty kilpailemaan hinnoilla lähetetyille ketjutusfirmoille ja heidän alipalkatuille työntekijöilleen. Äänestävätkö rehelliset duunarit ja pienyrittäjät yhä etujaan vastaan vain protestoidakseen? Loppu työehtojen polkemiselle Eurooppalainen ay-liike on kärsinyt syvästi huolestuttavia tappioita Ey-tuomioistuimessa Ruotsalaisessa, Luxemburgilaisessa, Saksalaisessa ja Suomalaisessa tapauksessa. Kiistat ovat pääosin koskeneet minkä maan työehtosopimusta käytetään lähetettyjen työläisten työskennellessä vaikkapa Saksassa. Tuomioistuimen tyly päätös oli, että pitää noudattaa lähetetyn työntekijän oman maansa työehtosopimusta. Saksassa siis esim. Romanialaista työehtosopimusta, jota todellisuudessa ei ole edes olemassa. Tuomioistuimen ns. uusien EU-maiden tuomarit (baltian maat. romania, puola jne.) olivat lähtömaan työehtosopimusten noudattamisen kannalla ja nimenomaan heidän äänillään on meikäläisten työehtosopimusten noudattaminen tuomittu lain vastaisiksi ko. tapauksissa. On todellakin viimeinen hetki löytää yhteinen, tosissaan porvareita vastaan tappeleva, eurooppalainen ay-liike. Lälläröinnin ja markkinatalouspamppujen nuolemisaika on ohi. Jos emme tätä perusasiaa ymmärrä, on aikamme tulevina työttöminä lopullisesti koittanut. Yhteiseurooppalainen joukkovoimaliike on saatava aikaan heti. Puheita on tarpeeksi kuultu, nyt toiminta on aloitettava välittömästi. Neuvottelemalla ilman takarajaa ja painostustoimia ei mikään parane, vaan työehtosopimusten yksipuolinen romuttaminen jatkuu kansainvälisesti toimivien kapitalistien toimesta ja tuomioistuinten siunaamana. Meidän työläistenkin on toimittava yhdessä ainakin Euroopan laajuisesti ja myös laajemminkin. Tsemppiä! Ilpo Haaja

4 4 HELSINGIN OIKEUS ASUNTOON JA OIKEUTTA ASUKKAILLE Hyvinvointivaltion yhtenä tunnusmerkkinä on kohtuullisen hintainen ja tasoinen asuntotarjonta koko väestölle. Sen hoitamiseen tarvitaan niin omistusasuntoja kuin vuokra-asuntoja. Pääkaupunkiseudulla vuokra-asuntojen tarve on erityisen suuri voimakkaan muuttoliikkeen ja omistusasuntojen kalliiden hintojen vuoksi. Viime vuosina yhteiskunnan panostusta asuntorakentamiseen on vähennetty, vaikka poliittiset päättäjät puheissaan tunnustavat pääkaupungin asunto-ongelmat. Helsingissä on kaupungin omistamia vuokra-asuntoja yli Valtaosa näistä, noin on ARA-säännösten piiriin kuuluvia, entiseltä nimitykseltään Arava asuntoja. Asukkaita niissä on noin ASUKKAAT MAKSAVAT KAIKEN Vuokra-asunnot on vuosikymmenien aikana rakennettu ja rahoitettu lainarahalla, ja vuokra-asukkaat ovat vuosikymmenien aikana maksaneet Helsingin vanhemman vuokraasuntokannan korkoineen, jopa moninkertaisesti. Rakennusvaiheen jälkeen asukkaat maksoivat, ja uudemmissa asunnoissa maksavat edelleen, rakennuslainat: aravalainat ja kaupungin tertiäärilainat, jotka tosin kattoivat vain muutaman prosentin rakennuskustannuksista. Kaupunki peri lainoistaan vuosikausia vieläpä kovempaa korkoa kuin vapailta markkinoilta saatavista lainoista joutui maksamaan. Kaikki asuntojen remontit on maksettu ja myös nykyisin maksetaan asukkaiden vuokrista, vaikka muun muassa Kokoomuspoliitikko Leppäaho taannoin väitti niitä maksetun verovaroilla. Vuokralla asuvat eivät saa verovähennyksiä asuntolainojen koroista, kuten omistusasunnoissa asuvat. Lisäksi kaupunki perii asuntojen tonteista tuntuvaa vuokraa, jota ollaan uusien päätösten mukaan tulevaisuudessa moninkertaistamassa nykyisestä. Vuokra-asukkaat maksavat kaikki kulunsa: kiinteistöyhtiöiden työntekijöiden palkat, huolto- ja korjausfirmojen kulut jne. Näistä kaupunki saa myös melkoiset verotulot. Oikeisto pitää usein ääntä vuokra-asukkaiden asumistuista, kuitenkin samat kriteerit tukien osalta koskevat kaikkia helsinkiläisiä pienituloisia asuivat he kaupungin vuokralaisina tai ns. vapailla markkinoilla tai vaikkapa omistusasunnossa. Kaupungin vuokra-asuntojen käyttöaste oli v ,93 %, siis asunnot eivät todellakaan ole tyhjillään. Tyhjiäkin asuntoja täällä kyllä on, Helsingissä 2010 koko asuntokannasta yli asuntoa oli vailla vakinaista asukasta. Kaupungin vuokra-asuntoja niistä oli vain muutama, valtaosa tyhjistä asunnoista oli omistusasuntoja. Asuntojen hintojen jatkuva nousu houkuttelee sijoittajia pitkittämään myyntiä paremman voiton toivossa. Leppäaho hengenheimolaisineen on pyrkinyt hävittämään kaupungin vuokra-asuntoja etsimällä keinoja niiden myymiseksi omistusasunnoiksi. Toistaiseksi se ei ole ollut nykylainsäädös- mahdollista ten mukaan. VUOKRA- ASUNNOISTA JATKUVA PULA Viime vuosina vuokra-asuntoja on rakennettu aivan liian vähän, Helsingin kaupungin vuokra-asuntoja jonottaa koko ajan yli hakijaa lopussa 64 % asuntojonossa olevista oli alle 35-vuotiaita. Vuokra-asuntojen ja muunkin asuntokannan rakentamisen tuntuva lisääminen Helsinkiin ja koko pääkaupunkiseudulle on alueen kehittämisen ja asukkaiden hyvinvoinnin edellytys. Siinä pitäisi myös valtion olla voimakkaasti mukana tukemassa kuntia. Löytyykö uudelta eduskunnalta ja hallitukselta mielenkiintoa pääkaupunkiseudun asuntoongelmiin on helsinkiläisille eduskuntavaalien yksi tärkeistä kysymyksistä. Vuokra-asuntojen avulla Helsinkiin on saatu uutta työvoimaa palveluihin ja muihin matalapalkkaisiin, mutta välttämättömiin työtehtäviin, joiden tuloilla omistusasunnon hankkiminen ei täällä onnistuisi, eikä edes vuokra-asunnon maksaminen vapaiden markkinoiden hinnoilla. Huolimatta tiettyjen porvarien häiriköinnistä on Helsingin kaupungin vuokra-asuminen toiminut melko hyvin. Järkevimmät oikeistonkin poliitikoista ja monet työnantajat ovat nähneet, että kaupungin tarjoamat asunnot ovat edellytys työvoiman saannille ja ylipäätään kaupungin toimintojen hoidolle. KAUPUNKI LISÄÄ ASUKKAIDEN KUSTANNUKSIA JA HUONONTAA VAIKUTTAMISTA Suuri ansio asumisen tasosta ja vuokrien säilymisestä siedettävällä tasolla kuuluu vuokralaisten aktiivisuudelle. Talotoimikunnat ja vuokralaistoimikunnat ovat panostaneet kustannusten säästöihin kiinteistöyhtiöissä ja vuokralaisneuvottelukunnan kanssa muodostaneet toimivan asumisen edunvalvonta ja kehittämisorganisaation koko kaupungin tasolla. Tätä hyvin toiminutta organisaatiota ollaan nyt murtamassa kaupungin virkamiesten ja poliittisten päättäjien toimesta. Asukkaiden vastustuksesta huolimatta kaupungin 21 kiinteistöyhtiötä sulautetaan yhdeksi jättiläiseksi, johon kuuluvat kaikki kaupungin ARA vuokraasuntoa. Fuusioitumisen seurauksena nykyisten kiinteistöyhtiöiden lainat niputetaan ja pääomavuokria tasataan. Apulaiskaupunginjohtaja on perustellut fuusiota mm. sillä, että merenrannalle tulevia kalliita asuntoja maksamaan tarvitaan nykyisiä vuokralaisia. Näihin kalliisiin asuntoihin tulevia eivät koske ARA tulorajat, kuten oli vanhojen asuntojen osalta. Suuri syy tulevien ranta-asuntojen kalleuteen on kaupungin perimät kalliit tontinvuokrat. Ei voi olla oikein, että vaatimattomissa lähiöasunnoissa asuvat pienituloiset ja pientä eläkettä saavat maksavat uusien ranta-asukkaiden asumisesta. Vaikka onkin oikein, että myös vuokra-asuntoja rakennetaan kaupungin omistamille rantatonteille, ei kaupungin pidä rahastaa asukkaita rantatonttien vuokrilla. Fuusioyhtiöön tulee (totta kai) useita kovapalkkaisia päälliköitä, joiden palkat vuokra-asukkaat maksavat. Samalla kiinteistöyhtiöiden palveluhenkilöstö tulee vähenemään, joka tulee heikentämään asukkaiden lähipalveluja. Suurempi Mauri Helovirta on toiminut useamman vuosikymmenen ajan vuokra-asukkaiden järjestöissä ja useissa lautakunnissa mukana olleena tuntee myös hyvin Helsingin kaupungin päätöksenteon ja organisaatiot. Kaupungin kiinteistöyhtiöiden fuusio ei hänen mielestään palvele asukkaiden etuja. ongelma tulee vielä olemaan päätösvallan kaikkoaminen nykyisiltä kiinteistöyhtiöiltä uudelle pääomayhtiölle. Asukkaiden mahdollisuudet vaikuttavat omilla toimillaan vuokratasoonsa heikkenevät ratkaisevasti, kun pääomavuokran määrää fuusioyhtiön hallitus. Pääomavuokran osuus Helsingin ARA asunnoissa on keskimäärin noin 58 % kokonaisvuokrasta, mutta se vaihtelee paljonkin kiinteistöyhtiöiden kesken. Vanhoissa ja säästeliäästi hoidetuissa yhtiössä se voi olla 40 %:n luokkaa, ja on ymmärrettävää ettei niissä haluta maksaa uudempien tai muuten velkaisten yhtiöiden kuluja, siis toisten velkoja. Fuusiota valmistelemassa oli työryhmä, johon kuului asukkaidenkin edustajia. Ryhmän esitys kaupungin päättä- Mauri Helovirta, Kari Pekkarinen jille oli ainakin muodollisesti yksimielinen, vaikka yhtenä asukkaiden edustajana oli vuokralaisneuvottelukunnan puheenjohtaja Pertti Villo, joka on kritisoinut fuusiota. Vuokralaisneuvottelukunta ei hyväksynyt työryhmän esitystä, vaan esitti viime vuoden elokuussa kaupunginhallitukselle koko esityksen hylkäämistä ja uustuotannolle oman kiinteistöyhtiön perustamista. Kaupungin päättäjien enemmistö ei kuunnellut asukkaita, vaan päätti fuusion toteuttamisen ja uustuotannon kustannusten sälyttämisen nykyisten vuokralaisten niskoille. Helsingin kaupungin päätöksiä ei eduskuntavaaleissa voi muuttaa, mutta kannattaako eduskuntaan äänestää kunnallisessa päätöksenteossa asukkaat unohtaneita. Kysyimme muutamilta helsinkiläisiltä ehdokkailta mielipiteitä Helsingin asuntotilanteen korjaamiseksi, erityisesti kaupungin vuokraasuntojen osalta. Vastauksia viereisellä sivulla.

5 HELSINGIN PAAVO ARHINMÄKI Vuokra-asukkaat maksumiehinä? 5 Se jyrsii rotanlailla Harmaa talous jyrsii suomalaista työelämää ja veropohjaa rotanlailla. Menetämme joka vuosi arviolta 4-5 miljardia euroa harmaaseen talouteen. Onko puhdasta sattumaa, mutta summa on samaa suuruusluokkaa kuin ns. kestävyysvaje? Harmaassa taloudessa ei ole kyse vain menetetyistä verotuloista. Harmaasta taloudesta kärsivät suomalaiset duunarit, jotka menettävät työpaikkansa. Siitä kärsivät ulkomaalaiset työntekijät, joita riistetään halpatyövoimana 2-3 euron tuntipalkoilla. Ja harmaa talous ajaa konkurssiin rehellisiä yrittäjiä, jotka eivät pärjää vilunkiveijareille. Porvarit ovat kyllä valmiita säästämään kaksi miljoonaa euroa leikkaamalla kaikkein heikoimmassa asemassa olevien nuorten toimeentulotuesta prosenttia Lex Soininvaaralla. Samaan aikaan kuitenkaan porvarit eivät ole valmiita ottamaan käyttöön tiukempia otteita harmaasta taloudesta, jonka kustannukset ovat 2000 kertaa suuremmat. Erityisesti kantona kaskessa on ollut valtiovarainministeri Jyrki Katainen. Tehokas keino harmaan talouden torjumiseen olisi esimerkiksi tilaajavastuulain tiukentaminen niin, että tilaaja ja pääurakoitsija ovat vastuussa koko työketjusta. Nyt rikollinen toiminta piilotetaan alihankintaketjuihin ja kukaan ei ole vastuussa. Tähän Katainen ei halua puuttua, koska se loisi hänen mukaansa byrokratiaa. Ammattiliittojen kanneoikeudella pystyttäisiin puuttumaan myös harmaaseen talouteen, kun ammattiliitoilla olisi parempi mahdollisuus puolustaa riistettyjä työntekijöitä. Väittelin asiasta palkansaajajärjestöjen puheenjohtajapaneelissa Jyrki Kataisen kanssa. Jyrki Kataisen mukaan kanneoikeuden vastustaminen on Kokoomukselle oikeusvaltiokysymys, jokaisella yksilöllä pitää olla oikeus ajaa omaa asiaansa. Todellisuus työelämässä on kuitenkin aivan toinen. Rikollisen toiminnan uhrit, alipalkatut työntekijät, eivät uskalla, osaa ja pysty ajamaan asiaansa. Heidät jätetään yksin rikollisten armoille. Vasemmisto on eduskunnassa kaikkein tiukimmin puuttunut harmaaseen talouteen. Viime syksynä teimme mm. välikysymyksen harmaasta taloudesta. Esitykset tuntuvat kuitenkin kerta toisensa jälkeen pysähtyvän valtiovarainministeriöön. Harmaata taloutta vastaan on otettava kovemmat keinot käyttöön. Näyttää siltä, että Kokoomus ja Keskusta eivät halua puuttua tähän ongelmaan tosissaan. Muutosta ei tapahdu sillä, että Kokoomus ja Keskusta jatkavat hallituksessa ja ottavat Perussuomalaiset apupuolueekseen jatkamaan oikeistolaista politiikkaa. Siksi eduskuntaan tarvitaan vahvempi Vasemmisto. Duunarien on lähdettävä vaaleissa liikkeelle. Muutos politiikassa on mahdollinen. Se tapahtuu aidon työväenpuolueen kautta. 51 Kansanedustaja Vasemmistoliiton puheenjohtaja Helsingin asuntotilanteesta Valtion lainoittamia kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja pitää rakentaa lisää. Vuokra-asuntoja pitää rakentaa kaikkiin kaupunginosiin, myös parhaille paikoille. Lähivuosina rakentuviin Jätkäsaareen, Kalasatamaan ja Kruunuvuoreen pitää rakentaa meren rannalle kovan rahan omistusasuntojen lisäksi myös kaupungin vuokra-asuntoja. Kaupungin asuintaloista perimät tonttivuokrat eivät saa olla niin suuria, että ne nostavat jo muutenkin liian korkeita asumiskustannuksia. Vasemmisto taisteli kaupunginvaltuustossa asukasliikkeen rinnalla estääkseen jopa viisitoistakertaiset korotukset tontinvuokriin. Muille päättäjille oikeutetut vaatimuksemme tontinvuokrien kohtuullistamisesta kaikuivat kuuroille korville. Helsingin kaupungin asuntojen vuokrat uhkaavat nousta pääomafuusion myötä. Asukkaat vastustivat fuusiota, mutta se jyrättiin kaupunginvaltuustossa läpi kokoomuksen, vihreiden ja sosiaalidemokraattien voimalla. Vasemmisto esitti fuusion hylkäämistä ja asukasdemokratian vahvistamista. Vapaarahoitteisten asuntojen vuokrat ovat nousseet viidessä vuodessa Helsingissä 20 prosenttia. Räikeimmissä tapauksissa vuokriin on tehty jopa 30 prosentin kertakorotuksia ja tekijöinä ovat olleet ns. yleishyödylliset vuokranantajat. Tarvitaan lainsäädännön muutoksia, joilla puututaan ylisuuriin vuokrankorotuksiin. Omassa lakialoitteessani esitän, että vuokrankorotusriidoissa todistustaakka on siirrettävä vuokranantajalle. Helsingissä asuminen on kiistatta selvästi muuta maata kalliimpaa, siitä löytyy perusteellista selvitystä esimerkiksi kaupungin oman tietokeskuksen internet sivustoilta. Se on aivan totta, että kaupungin vuokra-asukkaat ovat itse asumisensa maksaneet ja enemmänkin. Sekin on totta, että Suomessa omistusasumista tuetaan valtiovallan toimesta mutta ei vuokra-asumista, miksei? Skandinaavisen ilmaston olosuhteissa asunto on välttämättömyys. Helsingin seudulle tarvitaan ehdottomasti kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja. Valtion tulisi osoittaa tukea pääkaupunkiseudun kunnille vuokra-asuntojen rakentamiseen. Matalapalkka-aloilla työskentelevien ansioista asumiskulut leikkaavat nykyisin niin ison osan, että se aiheuttaa jo toimeentulon ongelmia. Harjoitettu asuntopolitiikka ei ole tuottanut toivottua tulosta, ongelmat vaativat korjaamista. Kiinteistöyhtiöiden fuusion seurauksena syntynyt uuden organisaation toimintaa on tarkasti seurattava, etteivät vuokralaisten ennakkokäsitykset muutu todellisuudeksi. Vanhoissa asunnoissa asuvat eivät saa joutua uudistuotannon maksumiehiksi. Asukasdemokratian kautta tapahtuvaa vaikuttamista on kyettävä toteuttamaan myös tulevaisuudessa. Vuokralaiset ovat tehneet tärkeätä työtä paremman asumisen puolesta. Tapio Havasto eduskuntavaaliehdokas 94 sdp Asumisen ikuinen kurjuus pääkaupungissa Asuntokeinottelijoiden hääräämisen ja oikeistolaisen politiikan johdosta kärsimme raskaasti liian vähäisestä vuokra-asuntokannasta. Jokaisella on oikeus asuntoon - millaiseen ja millä hinnalla? Puheet kohtuuhintaisista vuokra-asunnoista ovat osittain hämmentäviä. Mikä on kohtuullinen vuokra pysyväisesti täysin tuloja vailla oleville henkilöille? Vuokran maksukin pitäisi olla tulojen mukaista, progressiivisesti hivenen tulojen mukaan nousevaa. Tulottomille henkilöille ei saa lähettää vuokranmaksukuitteja mielestäni lainkaan. Rankasta nuorisorasismista asuntomarkkinoilla tuli aikanaan itsekin kärsittyä. Asia ei ole kehittynyt yhtään mihinkään 30-viimeisen vuoden aikana. Nuoret tarvitsevat kipeän nopeasti ensimmäisen asuntonsa. Tämä on yhteiskunnan taattava. Mitä hyötyä oli vuokrasäännöstelyn purkamisesta? Yksityispuolelle tuli toki vuokrakämppiä, mutta kovilla vuokrilla, joiden nousulle ei näy loppua tulevan nykyelämässäkään. Asuin pitkän pätkän asumisoikeuskämpässä, joka on todellisuudessa kalleinta mahdollista vuokra-asumista huikeine kynnysrahoineen ja kovine vuokrineen. Muistan ikuisesti, kun silloinen talotoimikuntamme päätti alkaa valtavan säästämiskampanjan vuokrien nousemisen estämiseksi. Omistajan taholta meille vakuuteltiin, että kyllä vuokranne laskee mikäli kykenette alittamaan budjetin. Näin tehtiin. Korjasimme itse pikkuremppoja, emme polttaneet kuin puolia sisäpihan valoista jne. Saimme aikaiseksi melkoisia säästöjä. Vuokramme eivät kylläkään laskeneet. Säästyneet tulot laitettiin muiden talojen ylläpitokuluihin, koska heillä meni huonommin taloudellisesti ostaessaan palvelut esim. lumityöt ja muut talkkaripalvelut ulkopuolelta. Samanlainen kohtalo näkyisi olevan vanhoissa Stadin luukuissa asuvilla. He joutunevat maksamaan rakennettavien merenranta-asuntojen kalliit vuokrat aivan liian suurelta osin. Epäoikeudenmukaista toimintaa. Yhden suuren kiinteistöyhtiön perustaminen Helsingissä 21:n sijaan oli väärin jo pelkästään asukasdemokratian toteutumisen kannalta. Jättiläinen tulee korottamaan vanhojen vuokra-asuntojen vuokria. Muutenkin vuokrataso on jo taatusti liian korkealla, ainakin heikkotuloisille. Stadin porvarit jyräävät tätä linjaa. Sitä ei voi hyväksyä. Tiukempaa lainsäätämistä vuokra-asuntojen luomiseksi ja vuokralla asumisen edellytyksien parantamiseksi olisi tehtävä pikaisesti. Ilpo Haaja eduskuntavaaliehdokas 54 vasemmisto

6 6 HELSINGIN Perusturvaa ja oikeudenmukaista verotusta Kuten uutisista olemme saaneet lukea, köyhyys on lisääntynyt Suomessa. Perusturvantaso on jäänyt jälkeen yleisestä ansiotasosta ja samoin pienimmät palkat. Jo itsessään köyhyyspuheen ilmaantuminen keskusteluun on hälyttävää. Aikaisemmin Suomessa ei ole ollut tarvetta puhua köyhyydestä, koska laajamittaista köyhyyttä ei ollut. Köyhyyden vähentämisen sijaan tavoitteena on ollut täysivaltaisen toiminnan ja tasa-arvoisten mahdollisuuksien takaaminen kaikille. Kahden viimeisen vuosikymmenen aikana meilläkin on alettu kokea köyhyyttä ja viime vuosina myös puhua köyhyydestä. Perusturva ja pienimmät palkat ovat jääneet jälkeen yleisestä ansiotason kehityksestä. Useissa tutkimuksissa on todettu, ettei perusturva riitä elämiseen. Viimesijaiseksi ja väliaikaiseksi tarkoitetusta toimeentulotuesta on tullut monilla jatkuva tuki, jota haetaan työtulojen ja muiden tukien päälle. Viime vaalikaudella Sata-komitea ei suurista lupauksista huolimatta tuonut juuri parannusta tilanteeseen. Ensi vaalikaudella perusturvaa uhkaavat puolueiden lupauksista huolimatta leikkaukset. Jälkeenjääneisyytensä lisäksi perusturvaan liittyy muitakin ongelmia. Kannustavuuden ja yksilön vastuun lisäämisen nimissä työttömyyskorvausten ja toimeentulotuen saamisen ehtoja on kiristetty. Vastajulkaistussa väitöskirjassaan Johannes Kananen toteaa, että todellisuudessa näin on pyritty ohjaamaan ihmisiä hyväksymään työehtoja, joita he eivät välttämättä muutoin voisi hyväksyä... Suomeen on myös luotu pohjoismaiden tiukin toimeentuloturvalainsäädäntö. Yhtenä tavoitteena Kananen mainitsee myös huonojen työehtojen ja matalien palkkojen palvelusektorin muodostamisen. Uusliberalistinen politiikka perustelee itseään välttämättömyydellä. Talouden vapauttaminen, julkisen sektorin karsiminen ja työhön kannustaminen toimeentulonturvaa huonontamalla ovat välttämättömiä toimia taloudellisen kasvun turvaamiseksi. Suomessa säästöt, leikkaukset ja veronkevennykset on perusteltu välttämättömyydellä. Vain näin voimme turvata hyvinvointivaltion tulevaisuudessa. Todellisuudessa uusliberalismi on luokkakantainen ideologia, joka tähtää 56 Katri Immonen kapitalistiluokan voittojen ja vallan kasvattamiseen. Vai ihanko vahingossa kaikki sen esittämät välttämättömyydet toimivat omistajien eduksia työntekijöitä, opiskelijoita ja työttömiä vastaan? Perusturva, matalapalkkaalojen palkat ja hyvinvointivaltion rahoitus ovat ensi vaalikauden keskeisimpiä kysymyksiä. Perusturvan korottaminen ja sen saamisen ehtojen höllentäminen ovat keino taata kaikille tasavertaiset toiminnan ja osallistumisen mahdollisuudet. Kuitenkin perusturva on myös tärkeä neuvotteluase työmarkkinoilla. Jos perusturvan taso on riittävä eikä siitä ole rakennettu liian kontrolloivaa, työntekijän ei ole pakko ottaa vastaan mitä tahansa paskaduunia millä tahansa ehdoilla. Kaikki puolueet Kokoomuksesta lähtien ovat luvanneet, ettei perusturvasta tulla ensi vaalikaudella leikkaamaan. Lupaukset ovat lupauksia, ennen viime vaaleja Kokoomus muun muassa lupasi Sari Sairaanhoitajalle viiden sadan euron palkankorotuksen, mutta päättikin sen sijaan rajoittaa sairaanhoitajien lakko-oikeutta. Kuitenkin suorien leikkausten sijaan suurimman uhan muodostavat toimeentulonturvan heikentäminen sen saamisen ehtoja kiristämällä. Näin tapahtui jo viime vaalikaudella. Eduskunta päätti, että 25-vuotiaan toimeentulotukea voidaan leikata, mikäli hän ei hae koulutukseen, ei ota opiskelupaikkaa vastaan tai keskeyttää opiskelun. Myös opintotuen saamisen edellytyksiä kiristettiin. Tällaisten tiukennusten kautta ihmisistä tehdään helposti kontrolloitavaa massaa, joka opiskelee nopeasti, koska muuta mahdollisuutta ei ole ja tekee työtä millä tahansa ehdoilla ja palkalla, koska se on ainoa vaihtoehto. Valinnan vapautta on vain niillä, jotka tienaavat hyvin, muiden mahdollisuudet kapenevat ja hyvinvointi heikkenee. Tällaisen kehityksen katkaisemiseksi perusturvan parantaminen on ensiarvoisen tärkeää. Tiukennusten ja leikkausten sijaan tarveharkintaisuutta tulee vähentää ja perusturvaa yhtenäistää. Tukien väärinkäytöstä on paljon puhetta, vaikka todellisuudessa paljon suurempi ongelma on se, että ihmiset jättävät hakematta tukia, joihin ovat oikeutettuja. Eriytettyjen tukimuotojen viidakossa on helppo eksyä. Siksi Vasemmisto vaatii yhtenäistä 750 euron perusturvaa työttömille, opiskelijoille, eläkeläisille ja vanhempainvapailla oleville. Vaadimme myös, että tulevaisuudessa on siirryttävä kaikille maksettavaan perustuloon. Mistä sitten rahat? Verotuksen kiristäminen on välttämätöntä jo nykyisten palveluiden ja tukien turvaamiseksi. Ei kuitenkaan ole saman tekevää, mitä veroja kiristetään. Jos kiristykset kohdennetaan arvonlisäveroon tai muihin tasaveroluonteisiin veroihin, suhteellisesti suurimman laskun maksavat pienituloisimmat. Pääomatuloista kaikki maksavat nykyisin veroa 28% riippumatta tulojen suuruudesta. Pääomatulot on muutettava progressiiviseksi. Lisäksi yli 3000 euron ansiotulojen verotusta on kiristettävä. Lisäksi tuloja saadaan panemalla harmaa talous kuriin. Näin on tehtävä kestävyysvajeen kattamiseksi. Kysymys on kuitenkin myös oikeudenmukaisuudesta: on oikein, että ne joilla on enemmän maksavat myös enemmän. Suurituloisimmat ovat myös hyötyneet eniten viimeisen kahdenkymmenen vuoden veronkevennyspolitiikasta. Viime laman maksoivat köyhät, rikkaat maksakoot tämän! Tässä sitä nyt sit ollaan kaulat puhtaana Arvon entiset toverit, sosialidemokraatit mitenkäs se suu nyt pannaan? Telakoilta se alkoi 80-luvun lopussa. Sen annettiin levitä yli 20 vuotta ja vasta viime vuonna SAK otti asian kynnyskysymykseksi, ikävä kyllä 20 vuotta liian myöhään. Hyvin paljon on taas teillä lupauksia vaalien alla, tosin niitä on ollut aikaisemminkin ja kuinkas niille on käynyt? Paavo so what suuren aikakaudella on ainoastaan ratsastettu ilmeisesti hänen koollaan, koska tekojen ja lupausten väli on ollut liian suuri. Ikävä kyllä, sitä kun antaa pikkusormen pirulle, niin se haluaakin koko käden Metallityöväen liiton demareidenkin pitää ilmeisesti mennä katsomaan Rakennusliitosta mallia, miten Suomeen lähetettyjen työntekijöiden asioita hoidetaan ja selvitellään, kun omasta takaa sitä tietoutta ei ole löytynyt. Ikävä kyllä Ikävä kyllä ay-liikkeen demarit ovat epäonnistuneet perinpohjaisesti suomalaisyritysten kilpailukyvyn alttarilla, eikä siinä pelastajaksi enää nouse edes uusi puoluesihteeri puheillaan koeajan pituuden kasvattamisesta. Uutipäivä Demarin päätoimittajakin kirjoitti , Nyt on linja iskevästi: Sosialidemokratia ja kommunismi ovat yhteiskunnallisten arvojen janalla ääripäissä, joiden väliin kaikki maailmankatsomukset mahtuvat. En enää yhtään ihmettele Demareiden veljeilyä historiansa aikana CIA:n kaltaisten tiedustelupalveluiden kanssa. Pahimmat rosvot Yksi mikä minua ilahduttaa, jos äänestäjien määrä todella nousee korkeaksi on se, että aina on silloin kokoomuksen suhteellinen osuus jäänyt alhaiseksi. Pitkä oppositiossa olo heillä katkesi juuri 80-luvun lopussa ja niistä päivistä lähtien on menty alaspäin koko ajan. Lähes jokainen asia mitä vaan voidaan yksityistää on jo melkein yksityistetty. Ahneudella ei ole mitään rajaa heidän toimissaan, jopa kaikkein arvokkaimmat, joilla olisi pidetty yllä valtion tulotasoa on myyty pelkästään ideologisesta syystä. Eniten ärsyttää whalroosin yltiöpäisyys ja röyhkeys nuoria kohtaan. Ei riitä että hän on vain miljonääri, koska ruåttalaisella klubilla Tukholmassa toiset on ilmeisesti miljardöörejä. Onko Suomen kansan vain yksinkertaisesti tehtävä tämän rääväsuun eteen vielä enemmän?? Käykää kaikki äänestämässä, koska se meillä on oikeutena, vielä!! Toiset ihmiset Afrikassa ja lähi-idässä vasta pyrkivät siihen. Onnea heille siinä pyrkimyksessä, sitä he todella tarvitsevat. Taulu Murikka-opiston kokoelmasta jarmo harmaala

7 Istuva hallitus on toiminut jo pitkään kuin toimitusministeriö. Se ei tunnu ottavan mitään vastuuta julkisen talouden kestävyydestä, vaan on siirtänyt kaikki päätökset vaalien jälkeen muodostettavan hallituksen ja uuden eduskunnan tehtäväksi. Meillä on yhtä aikaa istuva hallitus ja tuleva hallitus. Nykyisen hallituksen aloittaessa toimintansa valtion tulot ylittivät menot, ja Suomi lyhensi velkaansa. Nyt menot ovat ylittäneet vuosi toisensa jälkeen tulot. Kolmen miljardin ylijäämästä neljä vuotta sitten olemme tulleet kahdeksan miljardin alijäämään. Osa taloustilanteen muutoksista johtuu toki kansainvälisestä talouskriisistä, mutta merkittävä osa vajeesta on kotitekoista, muun muassa veronalennusten synnyttämää. Julkisen talouden kestävyysvaje on tulevien vuosien osalta todellinen. Kestävyysvajeella ja talouskasvulla on yhteytensä, mutta pelkkä kasvu ei vajetta korjaa. Olennaisinta talouden tasapainon saavuttamiseksi on työllisyysasteen nostaminen nykyisestä 68 prosentista 75 prosenttiin. Mitä useampi työikäinen ihminen on työssä, sitä paremmin pystymme huolehtimaan hyvinvointivaltion toimivuudesta. Erityisen tärkeää on katkaista nuorten työttömyys, joka johtaa helposti pysyvään syrjäytymiseen työmarkkinoilta ja yhteiskunnasta. Verotus on keskeinen talouspolitiikan keino. Pohjoismaisessa mallissa verotuksen tehtävien ytimessä on julkisen sektorin rahoitus ja tulonjaon tasaus. Tuloerojen kasvua on hillittävä kiristämällä verotuksen progressiota tasaverotuksen suosimisen sijaan. Tuloverojen ja pääomaverojen eroa on kurottava umpeen nostamalla pääomatulojen verotusta. Tuloerot ovat Suomessa edelleen kansainvälisesti verraten pienet, mutta niiden kasvuvauhti on ollut erittäin nopeaa. Tuloerojen tasaisuudella on yhteyttä tutkimusten mukaan yhteiskunnan yleiseen hyvinvointiin mitattiinpa sitä terveyseroilla, mahdollisuudella oman elämän rakentamiseen tai vaikkapa rikollisuuteen. Julkisen talouden tasapainon saavuttaminen edellyttää talouden kasvun ja työllisyysasteen nostamisen lisäksi myös säästökohteiden etsimistä. Sellaisia voisivat olla esimerkiksi monet kilpailua vääristävät verotuet. Käytössä on kaikkiaan 200 erilaista verotukea, joiden kokonaisarvo on lähes 18 miljardia euroa. Esimerkiksi Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla on ehdottanut yritysten hajanaisen ja vaikeaselkoisen tukiverkoston purkamista puoleen nykyisestä. Leikkauslistoilla on huono kaiku, mutta niitä ei välttämättä kannata pelätä. Leikkauksia HELSINGIN Kestävällä talouspolitiikalla vastuuta tulevaisuuden Suomesta Taloudesta puhuminen vaaleissa on keskeistä, koska elämme parhaillaan hyvin epävarmoja aikoja niin euroalueelle kuin maailman taloudessa. Talouspolitiikka on tärkeää myös siksi, että talous ratkaisee sen, miten pystymme tulevina vuosina huolehtimaan maksuttomasta koulutuksesta, korkeatasoisesta terveydenhuollosta ja muista hyvinvointipalveluista. Kansainvälisen talouden vaihtelut vaikuttavat Suomeen, mutta se ei poista omaa vastuutamme kestävästä talouspolitiikasta. Mitä paremmin hoidamme talouttamme, sitä tehokkaammin voimme vaikuttaa itse yhteiskuntamme kehitykseen. 110 Pilvi Torsti ei tule tehdä niiden itsensä vuoksi, mutta aika ajoin olisi terveellistäkin arvioida kansalaiskeskustelussa eri menoerien suuruutta ja tärkeyttä mahdollisiin säästötarpeisiin. Talouden ja työllisyyden haasteita arvioitaessa on syytä pitää mielessä, että Suomi elää viennistä ja teollisilla työpaikoilla on ja tulee olla merkitys hyvinvointimme perustana. Tulevaisuuden kilpailukykyä rakennetaan parhaiten ratkaisuilla, joissa otetaan huomioon materiaali- ja energiatehokkuus sekä luonnonvarojen kestävä käyttö. Ympäristöosaamisesta on selkeästi tulossa kilpailuetu, jota suomalaisen teollisuuden on luontevaa hyödyntää. Kuntien palkansaajat joustivat jälleen 94 Kaikki kunta-alan pääsopijajärjestöt hyväksyivät päättävissä elimissään sopimusneuvottelujen tuloksen kuluvan vuoden palkankorotusten osalta. Prosenttikorotuksiin perustuva ratkaisu varmistaa omalta osaltaan tuloerojen jatkavan kasvuaan. Jälleen elinkeinoelämä ja työnantajien leiri siirtyivät askeleen verran eteenpäin tavoitteessaan osoittaa ammattiyhdistysliikkeen vaikutusvallan hiipuneen. Aiemmin ay-liike koettiin väkeväksi toimijaksi jäsentensä oikeuksien puolustajana ja merkittävänä yhteiskunnallisena vaikuttajana sekä sopimuskumppanina. Palkankorotusten on kerrottu olevan kaksi prosenttia, mutta sitä se ei suinkaan ole automaattisesti kaikille. Lähes jokainen saa vähintään sadan euron kertaerän ja 1,2 prosentin korotuksen, 0,8 prosentin jakamisesta neuvotellaan paikallisesti. Sopimusratkaisun väitetään turvaavan ostovoiman kehityksen, sen sitten aika meille osoittaa. Toivoa sopii, ettei kunta-alan ratkaisu omalta osaltaan ankkuroinut muita sopimusaloja yhtä matalaan tasoon. Erityisen pettyneitä ovat teknisten miesvaltaiset alat, jotka ovat jo parin neuvottelukierroksen ajan joutuneet tyytymään hyvin mataliin tarkistuksiin. Olisi kiinnostavaa saada tietoonsa heidän ostovoimansa kehitys viimeisen kolmen vuoden ajalta. Toinen surullisten joukko koostuu matalasti palkatuista, peruspalvelutehtäviä suorittavasta suurista naisvaltaisista aloista. He tekevät kuntalaisten kannalta merkityksellistä ja tärkeätä työtä käsittämättömän pienellä palkalla, monet heistä ansaitsevat noin 1700 euroa kuukaudessa, jotkut jopa alle sen. Meillä on nyt työttömien ja pätkä- sekä silpputyöläisten lisäksi täyttä työaikaa tekevä, vakituisessa työsuhteessa oleva iso joukko ihmisiä, jotka eivät pärjää tuloillaan ainakaan Helsingin korkeiden elinkustannusten puristuksessa. Sama ongelma koskee myös yksityistä palvelualaa, heidän neuvottelujensa etenemistä on jännittävää seurata. Edellisen laman aikana kuntien henkilöstö kantoi esimerkillisesti oman yhteiskuntavastuunsa. Silloinkin joustettiin sekä suostuttiin hyväksymään useita peräkkäisiä säästösopimuksia ja siten onnistuttiin turvaamaan palveluiden saatavuus. Huomioitiinko uhrautuvuus paremman suhdanteen aikoina, EI! Mitä henkilöstö on saanut? Epävarmuuden työsuhteidensa jatkuvuudesta, koko valtakunnan yli pyyhkii kuntien oman työn yhtiöittämisten ja ulkoistusten aalto. Ammattiyhdistysliike voi olla oikeudenmukaisuuden ja yhteiskunnan kehittämisen keskeinen moottori, edellyttäen tietysti järjestäytyneen palkansaajaliikkeen jäsenten ja ay-johtajien sitä tahtovan. Soivatko ay-liikkeen kellot? 7 tapio havasto Tapio Havasto Ammattiliiton jäsen vuodesta 1974 Helsinki

8 8 HELSINGIN KEVÄTKOKOUS KUTSU AMMATTIOSASTON KEVÄTKOKOUS PIDETÄÄN TIISTAINA KLO AMMATTIOSASTON TOIMITILOISSA, SAARINIEMENKATU 4. KÄSITELLÄÄN SÄÄNTÖJEN MÄÄRÄÄMÄT ASIAT: VUODEN 2010 TOIMINTAKERTOMUS JA TILINPÄÄTÖS. TILAISUUDESSA KAHVITARJOILU TERVETULOA! HELSINGIN METALLITYÖVÄEN AMMATTIOSASTO RY NRO 5 Ammattiosastomme esitykset tulevaan TES neuvotteluun Esitämme liittovaltuustolle, että tulevissa työehtosopimusneuvotteluissa toimitaan seuraavasti: * Metalliliiton pitää olla tällä kertaa neuvotteluissa aktiivinen ja tuoda neuvottelutavoitteensa selkeästi esille jäsenten tietoisuuteen. Aito ja avoin neuvotteluasema on jäsenten edun mukaista. * Metalliliitolla pitää olla sentti / Euro määräiset neuvottelutavoitteet palkankorotuksesta. Sentti / Euro määräinen korotus on sitä toimintaa mitä jäsenet työpaikoilla Metallin neuvottelijoilta odottavat vähentämään n palkkaerojen kasvua, jota prosenttikorotukset ruokkivat. * Metalliliitolla pitää pyytää vähintään 1 euron suuruinen palkankorotus tunnissa kaikille. * Metalliliiton työehtosopimuksessa pitää olla alin sopimuspalkka vähintään 10 euroa tunnissa. * Paikallisen sopimisen edellytykset pitää hoitaa kuntoon ennen kuin paikallista sopimista jatketaan. Nyt työnantaja sanelee täysin kaikki sopimusehdot mikä ei ole neuvottelua ja sopimista vaan sanelua. * Mikäli tuleva n sopimus sisältää paikallista sopimista tulee myös työrauhavelvoite poistaa työpaikoilta vasta kunnes paikallisesti on saatu asiat sovittua. * Lomautettuja omia yrityksen työntekijöitä tulee koskea sama työhönottovelvollisuus kuin irtisanottujakin. Elikkä lomautetulle on tarjottava työtä ennen kuin yrityksen palvelukseen voidaan palkata vuokraihmisiä. * Pääluottamusmiehen, työsuojeluvaltuutetun, osastonluottamusmiehen ja työsuojeluasiamiehen ajankäytön osalta otetaan aina vuokratyövoiman lukumäärä laskentaan mukaan, siksi aikaa kun niitä talossa on. Eli ajankäyttö lasketaan aina uudestaan vuokratyövoiman käytön ajaksi. Metalli Vitonen järjestää yhdessä Kriittisen ay-verkoston, pääkaupunkiseudun eri-alojen ammattiosastojen, Demokraattisen Sivistysliiton ja Oikeuttasiivoojille-liikkeen kanssa sosiaalifoorumissa seminaarin klo Ay-liike tuottaja - asiakas vai yhteiskunnallinen uudistaja Ammattiosastot ay-liikkeen voimavara? Metalliliiton isojen ammattiosastojen kokous Helsingissä Osallistujia kokouksessa oli Metallin 16 osastosta eri puolilta maata. Kokouksen koollekutsujana ja isäntänä toimi komennusmiehiä edustava Metallin ammattiosasto 254. JULKILAUSUMA Tulevissa palkkaneuvotteluissa tulee Metalliliiton saada jäsenistölleen ostovoiman kasvun turvaavat korotukset. Vuosien 2009 ja 2010 korotukset olivat tasoltaan ostovoimaa pienentäviä, ja tulevalle vuodelle on ennakoitu pelkästään inflaation nousevan kolmen prosentin tasolle. Talouden elpyminen taantumasta on ollut hidasta mutta kuitenkin kaikkien tahojen tunnustama tosiasia. Tätä taustaa vasten Metalliliitolla ei ole tarvetta hätiköidä sopimuksenteon kanssa vaan odottaa rauhassa syksyyn, jos näyttää siltä, ettei kelvollista sopimusta ole aikaansaatavissa keväällä Mikäli tilanne niin vaatii, ei tule arastella myöskään sopimuksettomaan tilaan menemistä. Vuoden 2008 liittokokous asetti palkkapolitiikan osalta tavoitteeksi senttimääräiset palkankorotukset, ja tätä päätöstä tulee kunnioittaa. Isojen ammattiosastojen kokous vaatii, että myös Metalliliitto terästäytyy harmaan talouden torjunnassa sekä siitä käytävässä yhteiskunnallisessa keskustelussa. Rakennusalalle sorvatut valvontakeinot, kuten käännetty arvonlisävero ja ulkomaalaisten työntekijöiden pakollinen veronumero, on saatava mahdollisimman pian koskemaan kaikkia aloja. Pääurakoitsijan tilaajavastuu on laajennettava koskemaan koko alihankintaketjua, ja ammattiliittojen on saatava järjestökanneoikeus. Valtion tuottavuusohjelman nimissä tehtävät valvontaresurssien leikkaukset on lopetettava, ja niiden sijaan talousrikoksia tutkivan poliisin, verottajan sekä aluehallintovirastojen toimintaedellytyksiä on pikaisesti parannettava. Harmaasta taloudesta määrättävien rangaistusten asteikko on nykyisellään naurettavan pieni. Sitä tulee korottaa huomattavasti, ja rikoksella saatu hyöty on tuomittava aina valtiolle. EU-alueen ulkopuolelta tulevien työntekijöiden työlupaehtoja ei tule väljentää. Höllentäminen synnyttäisi Suomeenkin harmaan talouden poljettujen työntekijöiden joukkoon varsinaisen paarialuokan, ja mitä todennäköisemmin orastava ihmiskauppa lähtisi voimakkaaseen kasvuun. Verotuksen tehtävä on rahoittaa hyvinvointivaltioon oleellisesti kuuluva hyvä perusturva ja korkeatasoiset julkiset palvelut kaikille kansalaisille, taloudellisista suhdanteista riippumatta. Kokous muistuttaa poliittisia päätöksentekijöitä siitä, että edellä mainittu tavoite ei toteudu ilman riittävän korkeaa veroprogressiota, joka tuloveron lisäksi täytyy ulottaa koskemaan myös pääomatuloja. Lisäksi mm. omaisuusvero on palautettava ja erilaisia verovähennysoikeuksia on karsittava. Yritysmaailman veronkiertokikkailut hallintarekisteröintineen ja siirtohinnoitteluineen on saatava lopetettua lainsäädännön ja riittävän valvonnan avulla. Suomen on oltava myös näkyvästi esillä kansainvälisillä politiikan foorumeilla ajamassa globaalia rahoitusmarkkinaveroa. Kenttä puhuu: Johdanto teemaan: Tutkija Juhani Tarkkonen Paneelissa: Ilpo Haaja, plm. Hietalahden telakka, Metalliliiton valtuuston jäsen Jari Jääskeläinen, plm. Helsingin Kirvesmiehet Kirsti Kangas, Oikeutta siivoojille Topi Saksala, PAU Pasilan osasto Reijo Sutinen, Rakennusliiton valtuuston jäsen Yleisön kommentit ja kysymykset Keskustelun yhteenveto ja johtopäätökset: Kari Pekkarinen, Metalli Vitonen Tervetuloa seminaariin ja muihin sosiaalifoorumin tapahtumiin. Mielipiteitä, kokemuksia, tavoitteita, yhteistä pohdintaa

Yhteistyöllä vahva liitto

Yhteistyöllä vahva liitto Yhteistyöllä vahva liitto Vaaliohjelma 2012 Yhteistyöllä vahva liitto Metallin yhteistyön vaaliliiton toiminnan perustana ovat työväenliikkeen keskeiset arvot: vapaus, tasa-arvo, solidaarisuus ja suvaitsevaisuus.

Lisätiedot

Perusoikeuksien lainsäädännöllinen polku

Perusoikeuksien lainsäädännöllinen polku Perusoikeuksien lainsäädännöllinen polku Välttämätön toimeentulo ja huolenpito on subjektiivinen oikeus Perustoimeentulon on oltava kattava eikä väliinputoajia saa olla Etuustasoa ei ole määritelty rahamääräisesti

Lisätiedot

Finanssipolitiikkaa harjoitetaan sekä koko maan tasolla että paikallistasolla kunnissa. Mitä perusteita tällaiselle kahden tason politiikalle on?

Finanssipolitiikkaa harjoitetaan sekä koko maan tasolla että paikallistasolla kunnissa. Mitä perusteita tällaiselle kahden tason politiikalle on? !" # $ Tehtävä 1 %&'(&)*+,)**, -./&,*0. &1 23435 6/&*.10)1 78&99,,: +800, (&)**,9)1 +8)**, 7;1*)+,)**, (&6,,77. )0; '?@0?(; (, ',)00&(, &1 9&/9.,*0, (, 0&)*,,70, +,0,7,*0, -./&,*0..*0,A

Lisätiedot

SUUNTA SUOMELLE SDP:N TALOUSPOLITIIKAN LINJA FINANSSIKRIISIN PITKÄ VARJO UUTTA TYÖTÄ VIENTIVETOISELLA KASVULLA

SUUNTA SUOMELLE SDP:N TALOUSPOLITIIKAN LINJA FINANSSIKRIISIN PITKÄ VARJO UUTTA TYÖTÄ VIENTIVETOISELLA KASVULLA SUUNTA SUOMELLE UUTTA TYÖTÄ VIENTIVETOISELLA KASVULLA SDP:N TALOUSPOLITIIKAN LINJA SDP:n talouspolitiikan kantava linja on kestävä, työllistävä kasvu. Kasvu on väline tavoiteltaessa eheää, oikeudenmukaista

Lisätiedot

Perustulomallit. Sosiaalipoliittisen yhdistyksen perustuloseminaari 23.4.2013

Perustulomallit. Sosiaalipoliittisen yhdistyksen perustuloseminaari 23.4.2013 Perustulomallit Sosiaalipoliittisen yhdistyksen perustuloseminaari 23.4.2013 Johanna Perkiö jatko-opiskelija Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikkö Tampereen yliopisto johanna.perkio@uta.fi Mistä perustulomalleissa

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

KANSALAISET: KUNTIEN PITÄISI PÄRJÄTÄ OMILLAAN, EI VEROJEN KOROTUKSIA EIKÄ LISÄÄ LAINAA

KANSALAISET: KUNTIEN PITÄISI PÄRJÄTÄ OMILLAAN, EI VEROJEN KOROTUKSIA EIKÄ LISÄÄ LAINAA TUTKIMUSOSIO KANSALAISET: KUNTIEN PITÄISI PÄRJÄTÄ OMILLAAN, VEROJEN KOROTUKSIA KÄ LISÄÄ LAINAA Kuntien pitäisi olla riittävän suuria pärjätäkseen verotuloillaan ( %). Veroja ei saa korottaa ( %), eikä

Lisätiedot

DIGITALISAATIO JA AUTOMATISOITU SOSIAALITURVA

DIGITALISAATIO JA AUTOMATISOITU SOSIAALITURVA MIKÄ YLEISTURVA? Yleisturva on kolmiportainen sosiaaliturvamalli, jossa yhdistyy suurin osa nykysosiaaliturvan tukimuodoista ja pienituloisten verovähennyksistä. Se on automatisoitu ja lineaarisesti vähenevä

Lisätiedot

Silta yli synkän virran SUOMI TYÖLINJALLE

Silta yli synkän virran SUOMI TYÖLINJALLE Silta yli synkän virran SUOMI TYÖLINJALLE SDP:n vaihtoehtobudjetti 2016 TÄSSÄ OLLAAN NYT 1. Kasvu takertelee, Euroopan elpyminen hidasta 2. Hallitus pakastaa Suomen talouden vuodelle 2016 3. Luottamus

Lisätiedot

Hallituksen ehdolliset lisätoimet

Hallituksen ehdolliset lisätoimet Hallituksen ehdolliset lisätoimet Ehdolliset lisäsäästöt: suoraan palkansaajiin kohdistuvia ovat työttömyysturva, vuorotteluvapaa, vanhempainvapaan lomakarttuman poistaminen eli yhteensä 202 miljoonaa.

Lisätiedot

TEKNISTEN TOIMIHENKILÖIDEN TYÖEHTOSOPIMUSTA KOSKEVA NEUVOTTELU

TEKNISTEN TOIMIHENKILÖIDEN TYÖEHTOSOPIMUSTA KOSKEVA NEUVOTTELU VIESTINNÄN KESKUSLIITTO MEDIAUNIONI TEKNISTEN TOIMIHENKILÖIDEN TYÖEHTOSOPIMUSTA KOSKEVA NEUVOTTELU Aika 23.11.2011 Paikka Viestinnän Keskusliiton kokoustilat, Helsinki Läsnä VKL Johanna Varis Elina Nissi

Lisätiedot

PERSU EI MYY P****TTÄÄN POLITIIKAN PELIKENTTÄ MIELIPIDETUTKIMUSTEN VALOSSA

PERSU EI MYY P****TTÄÄN POLITIIKAN PELIKENTTÄ MIELIPIDETUTKIMUSTEN VALOSSA PERSU EI MYY P****TTÄÄN POLITIIKAN PELIKENTTÄ MIELIPIDETUTKIMUSTEN VALOSSA Suomen Markkinointitutkimusseura 18.11.2014 Juho Rahkonen POLIITTINEN YLEISTILANNE MARRASKUUSSA 2014 Vielä muutama vuosi sitten

Lisätiedot

Hallituksen kehysriihi. Jyrki Katainen 24.3.2009

Hallituksen kehysriihi. Jyrki Katainen 24.3.2009 Hallituksen kehysriihi Jyrki Katainen 24.3.2009 Lähivuosien talouskehitys erittäin heikkoa 2008 2009 2010 2011 2012 2013 BKT, määrän muutos, % 0,9-5,0-1,4 3,3 2,5 1,8 Työllisyys,1000 henkilöä 2531 2420

Lisätiedot

YLEMMÄT TOIMIHENKILÖT YTN RY. SUUNNITTELUALAN EDUNVALVONTATAVOITTEET Toukokuu Ylemmät yhdessä enemmän

YLEMMÄT TOIMIHENKILÖT YTN RY. SUUNNITTELUALAN EDUNVALVONTATAVOITTEET Toukokuu Ylemmät yhdessä enemmän YLEMMÄT TOIMIHENKILÖT YTN RY SUUNNITTELUALAN EDUNVALVONTATAVOITTEET Toukokuu 2010 Ylemmät yhdessä enemmän Sisällysluettelo I Työelämän muutosturvallisuuden ja työssä jaksamisen vahvistaminen... 3 1.1 Koko

Lisätiedot

Työmarkkinoiden pelikenttä

Työmarkkinoiden pelikenttä Työmarkkinoiden pelikenttä Luennon sisältö Työmarkkinajärjestöt Palkansaajien keskusjärjestöt Työnantajien keskusjärjestöt Ammattiliitto Luottamusmiesjärjestelmä Paikallinen toiminta Toimihenkilökeskusjärjestö

Lisätiedot

Anne Niemi. Osaava ja pätevä ja mukava

Anne Niemi. Osaava ja pätevä ja mukava eduskuntaan 2015 Hyvä ystävä, tule kanssani yhteiselle matkallemme tekemään Suomesta parempi paikka yrittää, tehdä työtä ja pitää huoli kaikista. Muutos parempaan alkaa nyt. Seuraa Annea Ota yhteyttä minuun.

Lisätiedot

Suomen Kris,llisdemokraa,t r.p. Veropoli,ikan linjaukset 2011 2015

Suomen Kris,llisdemokraa,t r.p. Veropoli,ikan linjaukset 2011 2015 Suomen Kris,llisdemokraa,t r.p. Veropoli,ikan linjaukset 2011 2015 Bru

Lisätiedot

Palkansaajan ostovoima ja verotus 2013 ja 2014 MITÄ TULI PÄÄTETTYÄ? ENTÄ SEURAAVAKSI?

Palkansaajan ostovoima ja verotus 2013 ja 2014 MITÄ TULI PÄÄTETTYÄ? ENTÄ SEURAAVAKSI? Palkansaajan ostovoima ja verotus 2013 ja 2014 MITÄ TULI PÄÄTETTYÄ? ENTÄ SEURAAVAKSI? 1 VERO- JA TALOUSLINJAUSTEN NÄKYMISTÄ 1) Mitä tuli päätettyä? palkansaajan ostovoima raamisopimuksen ja hallituksen

Lisätiedot

Rakenneuudistukset tarkastelussa Heikki Koskenkylä Valtiot. tri, konsultti

Rakenneuudistukset tarkastelussa Heikki Koskenkylä Valtiot. tri, konsultti Rakenneuudistukset tarkastelussa Heikki Koskenkylä Valtiot. tri, konsultti Millä eväillä valtiontalous ja kilpailukyky saadaan kuntoon? Suomen Perustan pikkujouluseminaari 10.12.2013 Ostrobotnia 1. Suomen

Lisätiedot

TYÖEHTOSOPIMUS INFO. Materiaali on tarkoitettu työuransa alussa oleville työntekijöille taustatiedoksi työmarkkinoiden sopimusjärjestelmästä

TYÖEHTOSOPIMUS INFO. Materiaali on tarkoitettu työuransa alussa oleville työntekijöille taustatiedoksi työmarkkinoiden sopimusjärjestelmästä TYÖEHTOSOPIMUS INFO Materiaali on tarkoitettu työuransa alussa oleville työntekijöille taustatiedoksi työmarkkinoiden sopimusjärjestelmästä SISÄLTÖ: Mikä on työehtosopimus Työehtosopimuksen sitovuus Työehtosopimusneuvottelut

Lisätiedot

Joukkuepelillä. vahvempi Metalli. Metallin yhteistyön vaaliliitto VAALIOHJELMA. 22.liittokokous

Joukkuepelillä. vahvempi Metalli. Metallin yhteistyön vaaliliitto VAALIOHJELMA. 22.liittokokous Joukkuepelillä vahvempi Metalli Metallin yhteistyön vaaliliitto VAALIOHJELMA 2016 22.liittokokous [-1-] Sopimusoikeudesta emme luovu Ammattiyhdistysliike on ajettu perimmäisten kysymysten äärelle. Pitkään

Lisätiedot

Puolueiden verolinjaukset palkansaajan kannalta

Puolueiden verolinjaukset palkansaajan kannalta 2 2011 Puolueiden verolinjaukset palkansaajan kannalta Huhtikuu 2011 Lisätiedot: Ilkka Kaukoranta ilkka.kaukoranta@sak.fi puhelin 020 774 0189 Tilaukset: SAK puhelin 020 774 000 Puolueiden verolinjaukset

Lisätiedot

Eurovaalit 2014: CSV-tiedoston numeroarvojen selitykset

Eurovaalit 2014: CSV-tiedoston numeroarvojen selitykset Eurovaalit 2014: CSV-tiedoston numeroarvojen selitykset Kysymys: Puolue 170 = Itsenäisyyspuolue 171 = Suomen Kristillisdemokraatit (KD) 172 = Suomen Keskusta 173 = Kansallinen Kokoomus 174 = Köyhien Asialla

Lisätiedot

Työelämän pelisäännöt

Työelämän pelisäännöt Työelämän pelisäännöt 1. Työsopimus Kun työntekijä ottaa työntekijän töihin, hän tekee työntekijän kanssa ensin työsopimuksen. Työsopimus kannattaa tehdä kirjallisesti, vaikka suullinen työsopimus on yhtä

Lisätiedot

SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS

SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS A SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS GS1. Alla kuvaillaan lyhyesti ihmisten ominaisuuksia. Lukekaa jokainen kuvaus ja rastittakaa, kuinka paljon tai vähän kuvaus muistuttaa teitä itseänne. a. Ideoiden tuottaminen

Lisätiedot

Kaikki köyhät kunnan vuokraasuntoon? Valtakunnallinen asunto- ja yhdyskuntapäivä 10.5.2012 Teija Ojankoski VAV Asunnot Oy

Kaikki köyhät kunnan vuokraasuntoon? Valtakunnallinen asunto- ja yhdyskuntapäivä 10.5.2012 Teija Ojankoski VAV Asunnot Oy Kaikki köyhät kunnan vuokraasuntoon? Valtakunnallinen asunto- ja yhdyskuntapäivä 10.5.2012 Teija Ojankoski VAV Asunnot Oy Sata-komitea Tausta Julkisesti tuetun asuntokannan tarkoituksenmukaisen käytön

Lisätiedot

VASEMMISTOLIITON VEROMALLI VEROT MAKSUKYVYN MUKAAN

VASEMMISTOLIITON VEROMALLI VEROT MAKSUKYVYN MUKAAN VASEMMISTOLIITON VEROMALLI VEROT MAKSUKYVYN MUKAAN Valtionvarainministeriön luvut ns. kestävyysvajeesta ovat liioiteltuja. Todellinen vaje on todennäköisesti puolet ministeriön laskelmista, kuten esimerkiksi

Lisätiedot

Palkankorotusten toteutuminen vuonna 2011

Palkankorotusten toteutuminen vuonna 2011 TutkimusYksikön julkaisuja 1/2012 Palkankorotusten toteutuminen vuonna 2011 perälauta suosituin korotusvaihtoehdoista JOHDANTO Metallityöväen Liitto ry ja Teknologiateollisuus ry sopivat lokakuussa 2011

Lisätiedot

Kunnan kannattaa hankkia hyviä veronmaksajia. juha kemppinen

Kunnan kannattaa hankkia hyviä veronmaksajia. juha kemppinen 070517 Kunnan kannattaa hankkia hyviä veronmaksajia juha kemppinen 070517 Kunnan kannattaa hankkia hyviä veronmaksajia Lappeenrannan kunnallisveroprosentti on Suomen maakuntakeskusten suurimpia. Useimmat

Lisätiedot

Talouspoliittinen valiokunta

Talouspoliittinen valiokunta Mietintö 1 (5) Talouspoliittinen valiokunta Teollisuus- ja elinkeinopolitiikka Esitykset 3.1.1 3.1.23 Suomalaisen metalliteollisuuden tulevaisuuden turvaamiseksi tarvitaan aktiivista teollisuuspolitiikkaa.

Lisätiedot

Mitä tarkoittaa kilpailukykysopimus?

Mitä tarkoittaa kilpailukykysopimus? Kilpailukykysopimus Mitä tarkoittaa kilpailukykysopimus? Neuvottelujen kaksi keskeisintä asiaa olivat: Vuosittaisen työajan pidentäminen keskimäärin 24 tunnilla ja Työehtosopimusten uudistaminen 12 kuukauden

Lisätiedot

Työmarkkinoilla tapahtuu Miten se vaikuttaa työsuhteeni ehtoihin?

Työmarkkinoilla tapahtuu Miten se vaikuttaa työsuhteeni ehtoihin? Työmarkkinoilla tapahtuu Miten se vaikuttaa työsuhteeni ehtoihin? Teknologiateollisuuden ja suunnittelu- ja konsulttialan ylempien toimihenkilöiden sekä tietotekniikan palvelualalla työskentelevien yhteinen

Lisätiedot

PAIKALLINEN SOPIMINEN SAK:LAISILLA TYÖPAIKOILLA

PAIKALLINEN SOPIMINEN SAK:LAISILLA TYÖPAIKOILLA PAIKALLINEN SOPIMINEN SAK:LAISILLA TYÖPAIKOILLA SAK:N LUOTTAMUSHENKILÖPANEELI HUHTIKUU 2016 N= 983 YHTEENVETOA Luottamushenkilöistä 59 prosenttia kertoo, että heidän työpaikallaan on tehty paikallisia

Lisätiedot

Kansalaiset vastaavat: Millainen on Suomen kehitys vaalikaudella 2015-2019?

Kansalaiset vastaavat: Millainen on Suomen kehitys vaalikaudella 2015-2019? Kansalaiset vastaavat: Millainen on Suomen kehitys vaalikaudella -2019? KAKS - Kunnallisalan kehittämissäätiön tuoreimmassa vuoden Ilmapuntari-tutkimuksessa selvitettiin suomalaisten näkemyksiä siitä,

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2015

TOIMINTASUUNNITELMA 2015 TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Me Itse ry Toimintasuunnitelma 2015 Me Itse ry edistää jäsentensä yhdenvertaisuutta yhteiskunnassa. Teemme toimintaamme tunnetuksi, jotta kehitysvammaiset henkilöt tunnistettaisiin

Lisätiedot

Suhdanne 1/2015. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 26.03.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY

Suhdanne 1/2015. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 26.03.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Suhdanne 1/2015 Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 26.03.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Ennusteen lähtökohdat ja oletukset - Suomea koskeva

Lisätiedot

Puolueiden työelämää koskevia vaalitavoitteita Eduskuntavaalit 19.4.2015

Puolueiden työelämää koskevia vaalitavoitteita Eduskuntavaalit 19.4.2015 Puolueiden työelämää koskevia vaalitavoitteita Eduskuntavaalit 19.4.2015 1 Suomen Keskusta Yhteiskuntasopimus poikkeuksellisen vahvaa ja sitoutuvaa yhteistyötä hallituksen, eduskunnan, työmarkkinajärjestöjen,

Lisätiedot

Säästämmekö itsemme hengiltä?

Säästämmekö itsemme hengiltä? Säästämmekö itsemme hengiltä? Jaakko Kiander TSL 29.2.2012 Säästämmekö itsemme hengiltä? Julkinen velka meillä ja muualla Syyt julkisen talouden velkaantumiseen Miten talouspolitiikka reagoi velkaan? Säästötoimien

Lisätiedot

ASIA: Valtiontalouden kehykset vuosille 2013-2016

ASIA: Valtiontalouden kehykset vuosille 2013-2016 Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnalle VIITE: Kuulemistilaisuus ASIA: Valtiontalouden kehykset vuosille 2013-2016 SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry on valtakunnallisten sosiaali- ja terveysjärjestöjen

Lisätiedot

Kysely lähetettiin 159 ehdokkaalle. Siihen vastasi 97 ehdokasta ja vastaamatta jätti 62.

Kysely lähetettiin 159 ehdokkaalle. Siihen vastasi 97 ehdokasta ja vastaamatta jätti 62. 28.5.2004 SAK:N KYSELY EUROPARLAMENTTIVAALIEN EHDOKKAILLE Kysely lähetettiin 159 ehdokkaalle. Siihen vastasi 97 ehdokasta ja vastaamatta jätti 62. Kysymysten vastausvaihtoehdot ovat: täysin samaa mieltä

Lisätiedot

Löydä oma ammattiliittosi. www.liitot.fi

Löydä oma ammattiliittosi. www.liitot.fi Löydä oma ammattiliittosi www.liitot.fi Miksi juuri sinun kannattaa liittyä ammattiliittoon? Ammattiliiton toiminnan ydin on työpaikoilla, jossa ammattiliittojen ja työnantajien yhdessä sopimia työehtoja

Lisätiedot

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA Sisältö Rakenneuudistuksissa ja kustannuskilpailukyvyssä tavoitteet korkealle 3 PÄÄKIRJOITUS Rakenneuudistuksissa ja kustannuskilpailukyvyssä tavoitteet

Lisätiedot

Niin sanottu kestävyysvaje. Olli Savela, yliaktuaari 26.4.2014

Niin sanottu kestävyysvaje. Olli Savela, yliaktuaari 26.4.2014 Niin sanottu kestävyysvaje Olli Savela, yliaktuaari 26.4.214 1 Mikä kestävyysvaje on? Kestävyysvaje kertoo, paljonko julkista taloutta olisi tasapainotettava keskipitkällä aikavälillä, jotta velkaantuminen

Lisätiedot

EU &USA:n vapaakauppa ja investointisuojasopimushankkeet (TTIP ja TiSA) = 1 %:n liike 99 %.a vastaan.

EU &USA:n vapaakauppa ja investointisuojasopimushankkeet (TTIP ja TiSA) = 1 %:n liike 99 %.a vastaan. Sivu 1 / 8 Pirtin klubin keskustelukerho 3.2.2015 Varatuomari Arjo Suonperä Vaihtoehto EU:lle Tiedotuskeskus ry puheenjohtaja: EU &USA:n vapaakauppa ja investointisuojasopimushankkeet (TTIP ja TiSA) =

Lisätiedot

Verotuksen tulevaisuus? Tulevaisuuden veropolitiikka -seminaari 25.9.2009 SDP:n puheenjohtaja Jutta Urpilainen

Verotuksen tulevaisuus? Tulevaisuuden veropolitiikka -seminaari 25.9.2009 SDP:n puheenjohtaja Jutta Urpilainen Verotuksen tulevaisuus? Tulevaisuuden veropolitiikka -seminaari 25.9.2009 SDP:n puheenjohtaja Jutta Urpilainen 1 Lähtökohta: veropohjaa rapautettu Hallitus on jo keventänyt veroja yli 3500 miljoonalla

Lisätiedot

Mitä välii? Tutkimus nuorten suhteesta politiikkaan Mikael Thuneberg, T-Media

Mitä välii? Tutkimus nuorten suhteesta politiikkaan Mikael Thuneberg, T-Media Mitä välii? Tutkimus nuorten suhteesta politiikkaan Mikael Thuneberg, T-Media Tutkimuskohteet 1. Yleisellä tasolla nuorten suhtautuminen yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen ja politiikkaan, nuorille tärkeät

Lisätiedot

Valtuuston kokous Fullmäktiges sammanträde

Valtuuston kokous Fullmäktiges sammanträde Valtuuston kokous Fullmäktiges sammanträde 18.5.2015 Vuoden 2014 arviointikertomus Valtuusto 18.5.2015 Paula Viljakainen Tarkastuslautakunnan puheenjohtaja Tulostavoitteiden toteutumisen arviointi Tulostavoitteiden

Lisätiedot

1 SOPIMUKSEN VOIMASSAOLO

1 SOPIMUKSEN VOIMASSAOLO MEKAANISEN METSÄTEOLLISUUDEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN 2014-2016 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA Allekirjoittaneet liitot sopivat työmarkkinoiden keskusjärjestöjen 30.8.2013 työllisyys- ja kasvusopimusta koskevan neuvottelutuloksen

Lisätiedot

Työntekijän vakuutukset

Työntekijän vakuutukset Työntekijän vakuutukset Työntekijän eläketurva Suomessa on kaksi eläkejärjestelmää, jotka täydentävät toisiaan: työeläkelaki ja kansaneläkelaki. Työeläkkeet ansaitaan omalla palkkatyöllä ja yrittämisellä

Lisätiedot

LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIOSÄÄNTÖ. Voimaan 1.1.2013

LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIOSÄÄNTÖ. Voimaan 1.1.2013 LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIOSÄÄNTÖ Voimaan 1.1.2013 1 1 Yleistä Tämän säännön mukaan luottamushenkilölle maksetaan 1. palkkiota luottamustoimen hoitamisesta 2. korvausta luottamustoimen hoitamisesta aiheutuvasta

Lisätiedot

KOHTI KAIKENIKÄISTEN EUROOPPALAISTA

KOHTI KAIKENIKÄISTEN EUROOPPALAISTA FI IKÄSYRJINNÄN TORJUMINEN EU:SSA JA KANSALLISESTI Ikäsyrjintä on koko yhteiskuntaa koskeva monitahoinen kysymys. Sen tehokas torjuminen on vaikea tehtävä. Ei ole yhtä ainoaa keinoa, jolla tasa-arvo eri

Lisätiedot

Kilpailukykysopimuksen vaikutukset. Olli Savela Metalli 49:n seminaari Turku

Kilpailukykysopimuksen vaikutukset. Olli Savela Metalli 49:n seminaari Turku Kilpailukykysopimuksen vaikutukset Olli Savela Metalli 49:n seminaari Turku 12.11.2016 1 Kilpailukykysopimuksen taustaa Sipilän hallitus uhkasi ns. pakkolaeilla ja 1,5 miljardin euron lisäleikkauksilla

Lisätiedot

VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY. Metsäteollisuuden EU-linjaukset

VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY. Metsäteollisuuden EU-linjaukset VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY Metsäteollisuuden EU-linjaukset 1 EUROOPAN UNIONI on Suomelle tärkeä. EU-jäsenyyden myötä avautuneet sisämarkkinat antavat viennistä elävälle Suomelle ja suomalaisille

Lisätiedot

Pääpuolueiden verotavoitteiden analyysi

Pääpuolueiden verotavoitteiden analyysi Pääpuolueiden verotavoitteiden analyysi Talous- ja elinkeinopolitiikan vaikuttajaryhmä 6.5.2015 Tero Honkavaara Johtava veroasiantuntija, EK 1 Työn verotus 450 M verokevennys pienija keskituloisille Yritysverotus

Lisätiedot

Pidetään kaikki mukana. Jokaista ihmistä pitää arvostaa

Pidetään kaikki mukana. Jokaista ihmistä pitää arvostaa ver Ohjelma kuntavaaleihin Pidetään kaikki mukana Jokaista ihmistä pitää arvostaa SDP:n tavoite on inhimillinen Suomi. SDP haluaa, että Suomessa kaikki ihmiset ovat tasa-arvoisia. Jokaista ihmistä pitää

Lisätiedot

MUUTOKSET. Viestinnän Keskusliiton ja Mediaunioni MDU:n. väliseen TYÖEHTOSOPIMUKSEEN

MUUTOKSET. Viestinnän Keskusliiton ja Mediaunioni MDU:n. väliseen TYÖEHTOSOPIMUKSEEN MUUTOKSET Viestinnän Keskusliiton ja Mediaunioni MDU:n väliseen TYÖEHTOSOPIMUKSEEN Sopimus on voimassa 1.10.2012 31.10.2014 MUUTOKSET Viestinnän Keskusliiton ja Mediaunioni MDU:n väliseen TYÖEHTOSOPIMUKSEEN

Lisätiedot

EK:n työelämälinjaukset: talouskasvua ja tuottavaa työtä

EK:n työelämälinjaukset: talouskasvua ja tuottavaa työtä EK:n työelämälinjaukset: talouskasvua ja tuottavaa työtä Hyvä työ Vasemmistoliiton työelämäseminaari Helsinki 24.2.2011 Työmarkkinajärjestöjen esitykset tulevalle eduskunnalle Johtaja Eeva-Liisa Inkeroinen,

Lisätiedot

Vauhtia vientiin, voimaa kotimarkkinoille

Vauhtia vientiin, voimaa kotimarkkinoille EK:n vaalitavoitteet hallituskaudelle 2015 2019 Vauhtia vientiin, voimaa kotimarkkinoille Toimitusjohtaja Jyri Häkämies Vauhtia vientiin Viennin arvo on yhä 20 % pienempi kuin vuonna 2008 Kilpailukyky

Lisätiedot

Kansanedustajat, syksy 2015

Kansanedustajat, syksy 2015 Kansanedustajat, syksy 215 1. Puolue 1 2 4 Keskusta Kokoomus Kristillisdemokraatit Perussuomalaiset Ruotsalainen kansanpuolue Sosialidemokraatit Vasemmistoliitto Vihreät 4 2. Vastaajan sukupuoli 1 2 Nainen

Lisätiedot

HE 57/2010 vp HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE VUODEN 2010 TOISEKSI LISÄTALOUSARVIOKSI

HE 57/2010 vp HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE VUODEN 2010 TOISEKSI LISÄTALOUSARVIOKSI HE 57/2010 vp HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE VUODEN 2010 TOISEKSI LISÄTALOUSARVIOKSI Viitaten tämän esityksen yleisperusteluihin ja yksityiskohtaisten perustelujen selvitysosiin ehdotetaan, että Eduskunta

Lisätiedot

Tästäkin selvitään. Sumussa ajelehtiminen ei ole ratkaisu:

Tästäkin selvitään. Sumussa ajelehtiminen ei ole ratkaisu: Tästäkin selvitään. Sumussa ajelehtiminen ei ole ratkaisu: Makrotalouden lupaukset eivät toteudu Teollisuuden rakennemuutos Eriarvoistuminen ja pahoinvointi lisääntyvät Muutos vaatii: Pidemmän aikaperspektiivin

Lisätiedot

- MITEN VOIDAAN ESTÄÄ

- MITEN VOIDAAN ESTÄÄ Verotus tällä ja ensi vaalikaudella ANSIOTULOJEN VEROTUS 2010 - MITEN VOIDAAN ESTÄÄ LAMAKIRISTYSTEN PALUU? 1 55 % 50 45 40 TAUSTA: EDELLISEN KERRAN ANSIOTULOJEN VEROTUS KIRISTYI 1990-LUVUN ALUN LAMAVUOSINA

Lisätiedot

Työmarkkinaseminaari 16. elokuuta KUUDEN KOHDAN TYÖPAKETTI PÄÄEKONOMISTI OLLI KOSKI

Työmarkkinaseminaari 16. elokuuta KUUDEN KOHDAN TYÖPAKETTI PÄÄEKONOMISTI OLLI KOSKI Työmarkkinaseminaari 16. elokuuta KUUDEN KOHDAN TYÖPAKETTI PÄÄEKONOMISTI OLLI KOSKI ULKOINEN JA SISÄINEN TASAPAINO Korkea työttömyys täystyöllisyys Työttömyys % (sisäinen tasapaino) Suomen talouden tasapaino

Lisätiedot

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää Yrittämisen edellytykset Suomessa Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää 1 Teema I Yrittäjyyden ja yritysympäristön kuva KYSYMYS NUMERO 1: Pidän Suomen tarjoamaa yleistä

Lisätiedot

Vaalipiiritutkimus 2014

Vaalipiiritutkimus 2014 Vaalipiiritutkimus 2014 Uusimaa Varsinais-Suomi Vaikuttaa HALUKKUUTEEN äänestää eduskuntavaaleissa sellaista puoluetta, joka ajaa seuraavia asioita tosissaan: Ankarammat rangaistukset

Lisätiedot

Fiksulla kunnalla on. Oikeat kumppanit. parhaat palvelut

Fiksulla kunnalla on. Oikeat kumppanit. parhaat palvelut Fiksulla kunnalla on Oikeat kumppanit & parhaat palvelut Fiksusti toimiva pärjää aina. Myös tiukkoina aikoina. Fiksu katsoo eteenpäin Kuntien on tuotettava enemmän ja laadukkaampia palveluita entistä vähemmällä

Lisätiedot

Lenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi

Lenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi Lenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi Julkaistu: 14.7. 14:07 IS SUOMIAREENA Yhdysvaltain Suomen suurlähettiläs Bruce Oreck vertasi Yhdysvaltain ja Euroopan asenne-eroa erikoisella

Lisätiedot

SUOMEKSI. Tietoa Unionenista. Ruotsin suurin yksityisen sektorin ammattiliitto

SUOMEKSI. Tietoa Unionenista. Ruotsin suurin yksityisen sektorin ammattiliitto SUOMEKSI Tietoa Unionenista Ruotsin suurin yksityisen sektorin ammattiliitto Jäsenistöömme kuuluu muun muassa projektipäälliköitä, insinöörejä, toimihenkilöitä, ekonomisteja, IT-asiantuntijoita, teknisiä

Lisätiedot

MILLAINEN SOSIAALITURVA JA SEN RAHOITUS? Sinikka Näätsaari 6.6.2015

MILLAINEN SOSIAALITURVA JA SEN RAHOITUS? Sinikka Näätsaari 6.6.2015 MILLAINEN SOSIAALITURVA JA SEN RAHOITUS? Sinikka Näätsaari 6.6.2015 1 TIIVISTYS: TYÖHÖN PERUSTUVA MALLI Työ mahdollistaa hyvän sosiaaliturvan ja julkiset palvelut = hyvinvointiyhteiskunnan Pohjoismainen

Lisätiedot

Vaihtoehtoja leikkauslistoille. Olli Savela, Hyvinkään kaupunginvaltuutettu Paikallispolitiikan seminaari, Nokia 19.1.2013

Vaihtoehtoja leikkauslistoille. Olli Savela, Hyvinkään kaupunginvaltuutettu Paikallispolitiikan seminaari, Nokia 19.1.2013 Vaihtoehtoja leikkauslistoille Olli Savela, Hyvinkään kaupunginvaltuutettu Paikallispolitiikan seminaari, Nokia 19.1.2013 1 Mistä ratkaisu kuntien rahoituskriisiin? Pääomatulot kunnallisverolle: Vuoden

Lisätiedot

kampanjaopas #kunnontyönpäivä

kampanjaopas #kunnontyönpäivä kampanjaopas #kunnontyönpäivä mistä on kyse? Kansainvälistä kunnon työn päivää juhlitaan 7.10. Satoja tapahtumia yli 60 eri maassa. Juhlimme onnistumisia sekä muistamme, että korjattavaa löytyy vielä niin

Lisätiedot

Toimeentulotukiasiakkaiden asumisen turvaaminen. Raija Kostamo

Toimeentulotukiasiakkaiden asumisen turvaaminen. Raija Kostamo Toimeentulotukiasiakkaiden asumisen turvaaminen Raija Kostamo 28.3.2017 Miten asumista voidaan tukea Kelasta? Kelasta voi saada rahallista tukea asumiseen eri etuuksien muodossa Yleinen asumistuki Opintotuen

Lisätiedot

SÄÄSTÖPANKKI. Parempi Suomi 2016: Tilanne pääkaupunkiseudulla

SÄÄSTÖPANKKI. Parempi Suomi 2016: Tilanne pääkaupunkiseudulla SÄÄSTÖPANKKI Parempi Suomi 2016: Tilanne pääkaupunkiseudulla SÄÄSTÖPANKISSA KUULUU ASIAKKAAN ÄÄNI - Kun Säästöpankki menestyy, se pystyy jakamaan osan paikkakunnan hyvinvointia tukemaan, esimerkiksi erilaisiin

Lisätiedot

Suhtautuminen työssä jaksamiseen ja palkansaajajärjestöjen toimintaan eläkeasioissa

Suhtautuminen työssä jaksamiseen ja palkansaajajärjestöjen toimintaan eläkeasioissa Suhtautuminen työssä jaksamiseen ja palkansaajajärjestöjen toimintaan eläkeasioissa TNS Gallup Oy on selvittänyt SAK:n, STTK:n ja Akavan toimeksiannosta kansalaisten arvioita työssä jaksamisesta sekä suhtautumista

Lisätiedot

Viestintäalan toimihenkilöt Grafinet ry Työpaikka- ja alueosaston säännöt 1 (6) Työpaikka- ja alueosaston säännöt

Viestintäalan toimihenkilöt Grafinet ry Työpaikka- ja alueosaston säännöt 1 (6) Työpaikka- ja alueosaston säännöt Viestintäalan toimihenkilöt Grafinet ry Työpaikka- ja alueosaston säännöt 1 (6) Työpaikka- ja alueosaston säännöt 2.4.2016 Viestintäalan toimihenkilöt Grafinet ry Työpaikka- ja alueosaston säännöt 2 (6)

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 18/2015 1 (5) Kaupunginhallitus Kj/6 4.5.2015

Helsingin kaupunki Esityslista 18/2015 1 (5) Kaupunginhallitus Kj/6 4.5.2015 Helsingin kaupunki Esityslista 18/2015 1 (5) 6 Lausunto ympäristöministeriölle Asumisen tuki- ja verojärjestelmien vaikuttavuus -raportista HEL 2014-001484 T 00 01 06 Päätösehdotus Verotus päättää antaa

Lisätiedot

Kuntien talouden ja terveydenhuollon näkymät talouskriisin jälkeen. Sitran Kuntatalousseminaari 3.6.2010 Toimitusjohtaja Aki Lindén, HUS

Kuntien talouden ja terveydenhuollon näkymät talouskriisin jälkeen. Sitran Kuntatalousseminaari 3.6.2010 Toimitusjohtaja Aki Lindén, HUS Kuntien talouden ja terveydenhuollon näkymät talouskriisin jälkeen Sitran Kuntatalousseminaari 3.6.2010 Toimitusjohtaja Aki Lindén, HUS Kuntien taloustilanne, kriisi? - lainakanta kasvoi v. 2001 2010:

Lisätiedot

SAK:n tavoitteet sopimuskierrokselle

SAK:n tavoitteet sopimuskierrokselle SAK:n tavoitteet sopimuskierrokselle 2005-2006 2.11.2004 04.09.2004 SAK/SAM/NN SAK:n tavoitteet sopimuskierrokselle 2005-2006 Työelämän muutosturvallisuuden vahvistaminen Työn tilaajan vastuu ja ammattiliiton

Lisätiedot

Talouden suunta. Reaalitalous nousee nytkähdellen, korot pysyvät alhaalla 4.9.2013. Pasi Kuoppamäki Pääekonomisti

Talouden suunta. Reaalitalous nousee nytkähdellen, korot pysyvät alhaalla 4.9.2013. Pasi Kuoppamäki Pääekonomisti Talouden suunta Reaalitalous nousee nytkähdellen, korot pysyvät alhaalla 4.9.2013 Pasi Kuoppamäki Pääekonomisti Ostopäälliköiden odotukset Odotukset nousseet euroalueella 2 25-09-2013 3 Kuluttajien luottamus

Lisätiedot

Mitä voi tulevaisuudelta odottaa, kun väestö vanhenee? Jukka Pekkarinen Ylijohtaja Valtiovarainministeriö

Mitä voi tulevaisuudelta odottaa, kun väestö vanhenee? Jukka Pekkarinen Ylijohtaja Valtiovarainministeriö Mitä voi tulevaisuudelta odottaa, kun väestö vanhenee? Jukka Pekkarinen Ylijohtaja Valtiovarainministeriö Työeläkepäivä 15.11.2011 Tulevaisuudessa... väestöllinen kehitys on epäsuotuisampi ja o huoltosuhde

Lisätiedot

Talouden näkymiä Reijo Heiskanen

Talouden näkymiä Reijo Heiskanen Talouden näkymiä Reijo Heiskanen 24.9.2015 Twitter: @Reiskanen @OP_Ekonomistit 2 Maailmankauppa ei ota elpyäkseen 3 Palveluiden suhdanne ei onnu teollisuuden lailla 4 Maailmantalouden hidastuminen pitkäaikaista

Lisätiedot

JÄSENTIEDOTE 2/2012 JHL 012

JÄSENTIEDOTE 2/2012 JHL 012 JÄSENTIEDOTE 2/2012 JHL 012 Hyvääsyksynalkuakaikillejäsenillemme! KävimmeelokuunlopussaretkelläPorvoossajaHangossa.Oliupeasääjamuutenkin reissuolionnistunut.kuvassaistunmustionlinnankartanonportaikolla.enollutkäynytsiellä

Lisätiedot

Ay-liikkeen Eurovaalitutkimus

Ay-liikkeen Eurovaalitutkimus Ay-liikkeen Eurovaalitutkimus Esitys lehdistötilaisuuteen Ravintola Pääposti 5.5.2014 Luottamuksellinen Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti ammattiliittojen jäsenten parissa tutkimuksen Europarlamenttivaaleihin

Lisätiedot

Irlannin tilanne. Valtiovarainministeri Jyrki Katainen Hallituksen tiedotustilaisuus 22.11.2010

Irlannin tilanne. Valtiovarainministeri Jyrki Katainen Hallituksen tiedotustilaisuus 22.11.2010 Irlannin tilanne Valtiovarainministeri Jyrki Katainen Hallituksen tiedotustilaisuus 22.11.2010 Irlanti pyysi lainaa rahoitusmarkkinoidensa vakauttamiseksi Irlannin hallitus pyysi eilen Euroopan rahoitusvakausjärjestelyjen

Lisätiedot

Minkälaiset palvelut kuntalaiset haluavat ja millä hinnalla? Pauli Forma

Minkälaiset palvelut kuntalaiset haluavat ja millä hinnalla? Pauli Forma Minkälaiset palvelut kuntalaiset haluavat ja millä hinnalla? Pauli Forma Ikärakenne Lähtökohtia Palvelujen tarve lisääntyy ja painopiste muuttuu Palveluja tuottavat työntekijät siirtyvät eläkkeelle Työvoimakilpailu

Lisätiedot

INSINÖÖRIAKTIIVIT MINISTERI KIURUN VIERAINA 12.2.2013 EDUSKUNNASSA

INSINÖÖRIAKTIIVIT MINISTERI KIURUN VIERAINA 12.2.2013 EDUSKUNNASSA INSINÖÖRIAKTIIVIT MINISTERI KIURUN VIERAINA 12.2.2013 EDUSKUNNASSA Tammikuun alussa Lappeenrannan Insinöörien puheenjohtaja Reijo Mustonen havahtui käydessään Ympäristöministeriön www-sivuilla, jossa ilmoitettiin

Lisätiedot

JÄRVENPÄÄN KAUPUNGIN. TOIMIELINTEN PALKKIOSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuusto 10.12.2012 94

JÄRVENPÄÄN KAUPUNGIN. TOIMIELINTEN PALKKIOSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuusto 10.12.2012 94 JÄRVENPÄÄN KAUPUNGIN TOIMIELINTEN PALKKIOSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuusto 10.12.2012 94 1 Sisältö TOIMIELINTEN PALKKIOSÄÄNTÖ... 3 1 Soveltamisala... 3 1 LUKU PALKKIOT... 3 2 Kokouspalkkiot... 3 3 Samana päivänä

Lisätiedot

TERVEYSPALVELUALAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA. Henkilökohtaisia ja taulukkopalkkoja korotetaan 3,4 %.

TERVEYSPALVELUALAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA. Henkilökohtaisia ja taulukkopalkkoja korotetaan 3,4 %. 10.10.2007 TERVEYSPALVELUALAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA Sopimuskausi 1.10.2007 31.1.2010 Palkankorotukset 1.10.2007 Henkilökohtaisia ja taulukkopalkkoja korotetaan 3,4 %. 1.3.2008 Otetaan

Lisätiedot

Ekonomistin katsaus: suhteellisuutta velkakeskusteluun

Ekonomistin katsaus: suhteellisuutta velkakeskusteluun Ekonomistin katsaus: suhteellisuutta velkakeskusteluun Velat ja velkaantuminen ovat olleet jatkuvia puheen ja huolen aiheita jo usean vuoden ajan. Danske Bankin johtava neuvonantaja Lauri Uotila muistuttaa

Lisätiedot

Työehtosopimusten paikallinen sopiminen. Janne Makkula, Atte Rytkönen, Rauno Vanhanen

Työehtosopimusten paikallinen sopiminen. Janne Makkula, Atte Rytkönen, Rauno Vanhanen Työehtosopimusten paikallinen sopiminen Janne Makkula, Atte Rytkönen, Rauno Vanhanen 1 Suomen työmarkkinoiden joustavuus VÄITE Joustomahdollisuuksia työehtosopimuksissa jo runsaasti käytettävissä SELVITYS

Lisätiedot

Millainen tuki on tehokasta ja vaikuttavaa? Tuukka Saarimaa, VATT Ajankohtaisseminaari asuntopolitiikan tukijärjestelmistä,

Millainen tuki on tehokasta ja vaikuttavaa? Tuukka Saarimaa, VATT Ajankohtaisseminaari asuntopolitiikan tukijärjestelmistä, Millainen tuki on tehokasta ja vaikuttavaa? Tuukka Saarimaa, VATT Ajankohtaisseminaari asuntopolitiikan tukijärjestelmistä, 11.11.2016 KOVA ry 1 Sisältö Vertailen yleistä asumistukea ja tuettuja tai kohtuuhintaisia

Lisätiedot

Talouspolitiikan arviointineuvoston raportti 2015

Talouspolitiikan arviointineuvoston raportti 2015 Talouspolitiikan arviointineuvoston raportti 2015 26.1.2016 www.talouspolitiikanarviointineuvosto.fi Tehtävänä arvioida talouspolitiikalle asetettujen tavoitteiden tarkoituksenmukaisuutta talouspolitiikalle

Lisätiedot

Velkakriisi ei ole ohi. Miten suojautua kriisin edessä?

Velkakriisi ei ole ohi. Miten suojautua kriisin edessä? Velkakriisi ei ole ohi. Miten suojautua kriisin edessä? Meelis Atonen TAVEX OY konsernin kultapuolen johtaja . Ranskan edellinen presidentti Nicolas Sarkozy on julistanut eurokriisin voitetuksi jo 2012

Lisätiedot

Kunnat ja valtio vuokra-asumisen mahdollistajina Helsingin malli

Kunnat ja valtio vuokra-asumisen mahdollistajina Helsingin malli Kunnat ja valtio vuokra-asumisen mahdollistajina Helsingin malli 00.0.2008 Esitelmän pitäjän nimi Tanja Sippola-Alho, kaupunginsihteeri Tallinna 2.4.2014 Rakentamisen määrä Suomessa 2 Helsingin asuntokanta

Lisätiedot

Suhdanne 2/2015. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 23.09.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY

Suhdanne 2/2015. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 23.09.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Suhdanne 2/2015 Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 23.09.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA Ennusteen lähtökohdat ja oletukset - Suomea koskevassa ennusteessa on oletettu, että hallitusohjelmassa

Lisätiedot

HARMAA TALOUS JA ULKOMAINEN TYÖVOIMA. Erkki Laukkanen SAK:n työympäristöseminaari, 23.3.2013

HARMAA TALOUS JA ULKOMAINEN TYÖVOIMA. Erkki Laukkanen SAK:n työympäristöseminaari, 23.3.2013 HARMAA TALOUS JA ULKOMAINEN TYÖVOIMA Erkki Laukkanen SAK:n työympäristöseminaari, 23.3.2013 HARMAA TALOUS VUONNA 2008 (HARMAA HIRVI, 2010) Eduskunnan tarkastusvaliokunnan tilaaman tutkimuksen mukaan harmaan

Lisätiedot

Vähemmän velkaa parempaa elämää joka päivälle. Keskustan 365-vaihtoehto hallituksen budjettiesitykseen 2012 27.10.2011

Vähemmän velkaa parempaa elämää joka päivälle. Keskustan 365-vaihtoehto hallituksen budjettiesitykseen 2012 27.10.2011 Vähemmän velkaa parempaa elämää joka päivälle Keskustan 365-vaihtoehto hallituksen budjettiesitykseen 2012 27.10.2011 Kataisen hallituksen teot Leikkaa suomalaisesta työstä sekä julkisella että yksityisellä

Lisätiedot

JHL:n jäsenet kansanedustajina

JHL:n jäsenet kansanedustajina JHL:n jäsenet kansanedustajina Eduskuntavaalikyselyn 2015 tuloksia Mäkelä Pertti [ V J u l k i s t e n j a h y v i n v o i n t i a l o j e n l i i t t o J H L JHL:n eduskuntavaalisivuilla oli 18.2. 9.3.

Lisätiedot

Elämä ja työ -kansanopistopäivät 8.8.2012 klo15.00

Elämä ja työ -kansanopistopäivät 8.8.2012 klo15.00 METALLITYÖVÄEN LIITTO RY Puhe 1 (5) Arvoisa ministeri, hyvät kansanopistopäiville osallistujat! Syyskuun alussa tulee kuluneeksi 35 vuotta tämän Murikkaopiston toiminnan käynnistämisestä. Päätös opiston

Lisätiedot

Tervetuloa Työmiehen tuumaustunnille 24.10.2014

Tervetuloa Työmiehen tuumaustunnille 24.10.2014 Tervetuloa Työmiehen tuumaustunnille 24.10.2014 Karmaisevia talouden tunnuslukuja, jotka ovat seurausta Kepun, Kokoomuksen ja SDP:n hallituskausien politiikasta. Suomen viennin hartioita on levennettävä

Lisätiedot