Uusi kalavesien hoito-opas

Transkriptio

1 Uusi kalavesien hoito-opas Matti Salminen ja Päivi Eskelinen Kalastuslakipäivät, Hotelli Arthur

2 Opashankkeen tausta Hanke suunniteltiin osana Kalastustietohanketta MMM:n rahoitus hankkeelle saatiin Uusi opas on tarkoitettu uuden kalastuslain mukaisen tavoitteellisen ja kestävän kalavesien käytön ja hoidon apuvälineeksi Se tukee erityisesti kalatalousalueiden käyttöja hoitosuunnitelmien laatimista ja toimeenpanoa Opas perustuu RKTL:n 2002 julkaiseman Kalavedet kuntoon -oppaan ( Bättre fiskevatten 2003) tuottamisesta ja käytöstä saatuihin kokemuksiin

3 Oppaan aikataulu

4 Oppaan aikataulu

5 Oppaan tekijät Luonnonvarakeskus (30 kirjoittajaa) Heikki Auvinen, Esa Erkamo, Päivi Eskelinen, Outi Heikinheimo, Ari Huusko, Pekka Hyvärinen, Tapio Keskinen, Irma Kolari, Marja- Liisa Koljonen, Pekka Korhonen, Antti Lappalainen, Ari Leskelä, Panu Orell, Aki Mäki-Petäys, Tapani Pakarinen, Jorma Piironen, Jari Raitaniemi, Martti Rask, Jukka Ruuhijärvi, Matti Salminen, Pekka Salmi, Erno Salonen, Ari Saura, Ari Savikko, Jari Setälä, Tapio Sutela, Jouni Tulonen, Lauri Urho, Lari Veneranta, Ville Vähä Muut tahot (7) Jaakko Autio (Eduskunta), Sakari Kuikka (HY), Hannu Lehtonen (HY), Timo Marjomäki (JY), Mika Marttunen (SYKE), Seppo Hellsten (SYKE), Anssi Vainikka (UEF) Tekstitoimittaja Paula Böhling (Tutkimusviestintä Böhling Paula)

6 Oppaan sisältö mitkä asiat päivitetään? Lähtökohtana uuden oppaan teossa on Kalavedet kuntoon oppaan sisältö, joka päivitetään vastaamaan uuden kalastuslain säädöksiä ja kalakantoihin ja niiden hoitoon ja hyödyntämiseen liittyvän tutkimuksen tuoreimpia tuloksia: Päivitys uusien säädösten mukaiseksi Kalastuslaki ja asetus: uuden lain mukainen kalatalouden suunnittelujärjestelmä; muuttuneet vastuut ja valtuudet; käyttö- ja hoitosuunnitelmien kasvanut merkitys; luonnonvaraisen lisääntymisen, vaelluskalojen ja uhanalaisten kantojen merkityksen korostaminen; säätelyn uudet keinot jne. Muut uudet säädökset: vieraslajit, vesienhoito, merenhoito, YKP Päivitys uusien tutkimustulosten mukaiseksi Uutta tietoa on saatavilla mm. rannikkolajien kutualueista, vieraslajien vaikutuksista, istutusten geneettisistä vaikutuksista, menestyvien istukkaiden tuottamisesta, kalateiden toimivuudesta, vesistökunnostusten menetelmistä, ilmastonmuutoksen vaikutuksista, kalastuksen evolutiivisista vaikutuksista, CR - kalastuksen vaikutuksista, suurten yksilöiden merkityksestä kalapopulaatioille, välimitasta, merimetsojen ja hylkeiden saalistuksen vaikutuksista jne

7 Oppaan sisältö mitä uutta lisätään? Kalavedet kuntoon opasta laajemman käsittelyn uudessa oppaassa saanevat: Kalavesien käytön ja hoidon mallisuunnitelmat KHS -runko ohjeineen jäsentämään oppaan sisältöä Kalatalousalueen toimijoiden yhteistyön ja vuorovaikutuksen mallit Päätöksentekopuut, monitavoitearviointi, pelit oppimisen välineenä (Seos) Seurantatieto ja sen hyödyntäminen käytössä ja hoidossa Olemassa olevat kalakanta-, kalastus- ja ympäristötiedon varannot Rannikon lisääntymisalueet (VELMU), geneettiset aineistot, koekalastusrekisteri, VPD, merkintätietokanta, kaupallisten kalastajien saalistiedot, Kala-atlas, kalahavainnot.fi, SYKE:n järvirekisteri ym. Käytännön esimerkit hoidon/seurannan onnistumisista ja epäonnistumisista Suunnittelun ja toimeenpanon eri vaiheissa toimiviksi osoittautuneet käytännöt

8 Webropol -kysely vanhan/uuden oppaan käyttäjille Toteutettiin syys- lokakuussa 2016 Kohdejoukkona 143 kalavesien käytön ja hoidon parissa työskentelevää henkilöä kalataloushallinnosta, neuvonnasta, järjestöistä ja oppilaitoksista Kyselyyn vastasi 42 henkilöä (29 %), joista suurin osa edusti neuvontaa ja hallintoa Kysely oli kaksiosainen: 1) kokemukset vanhasta oppaasta, 2) uuteen oppaaseen kohdistuvat toiveet ja odotukset Kysymys: Oletko lukenut / käyttänyt Kalavedet kuntoon opaskirjaa?

9 Kysymys: Mitä aihealueita uudessa oppaassa tulisi mielestäsi erityisesti käsitellä? * Asteikko: Käsittelyn tarve 5 (erittäin suuri) - 3 (kohtalainen) - 1 (pieni)

10 Kysymys: Mitä aihealueita uudessa oppaassa tulisi mielestäsi erityisesti käsitellä? * Asteikko: Käsittelyn tarve: 5 (erittäin suuri) - 3 (kohtalainen) - 1 (pieni)

11 Suhtautuminen istutuksiin - sanallinen palaute Millaisiin käytännön tilanteisiin erityisesti odotat uudesta oppaasta apua? Yleisin kysymys osakaskunta-aktiivitutuilta on edelleen: mitäköhän meidän kannattaisi istuttaa? Istutuksiin käytetään tulevaisuudessakin paljon varoja, joten niiden toteutuksesta ja tuloksellisuudesta on hyvä löytyä tietoa ml. lyhyesti kuinka kilpailutetaan ja tilataan poikasia, ja kuinka istutusten tuloksellisuutta seurataan Uudet tiedot ja ajatukset istutuksiin valittavista kalakannoista Milloin kannattaa tuki-istuttaa ja milloin ei? Apua osakaskuntien toiminnan, esim. kalanistutusten, suunnitteluun Ohjeet tulevan sähköisen istutuspöytäkirjan käyttöön Istutusten kilpailutus, tilaus Istutuksia koskevissa osissa painotettava kantakohtaisia toimia geneettisen monimuotoisuuden säilyttämiseksi Taimenen mätirasiaistutusten oikea tuloksellisuus Jne

12 Suhtautuminen istutuksiin johtopäätökset?? Istutukset ovat jatkossakin tärkeä hoitomuoto - pidetään periaatteessa istutustarkastelun entinen laajuus Korostetaan kaiken hoidon suunnitelmallisuutta ja esitetään istuttamiselle vaihtoehtoja Pääpaino elvytys- ja palautusistutuksissa Painotetaan istutuskannan valinnan merkitystä Pyritään ohjaamaan istutukset kohteisiin, joissa ne a) eivät aiheuta vahinkoa ja joissa b) niillä on edellytykset tuottaa hyvää tulosta Esimerkit onnistumisista ja epäonnistumisista Istutustarvearvioinnin työkalut, päätöksentekopuut

13 Seurantatiedon kerääminen ja hyödyntäminen Millaisiin käytännön tilanteisiin erityisesti odotat uudesta oppaasta apua? Kalavesien ja kalaston seurantateemaa voisi yrittää nostaa esiin - kansalaishavainnointi, miten itse kukin voisi osallistua tiedonkeruutalkoisiin. Kalakannoista ja kalastuksesta kerättävän tiedon soveltaminen takaisin kalavesien hoitoon - mitä pitää mitata milloinkin ja mitä tuloksista pitäisi päätellä. Seurantatiedon (saaliit, pyyntimäärät, toiveet) ajantasaisempi ja aktiivisempi kerääminen sekä niiden huomioiminen päätöksenteossa Kalakantojen elinvoimaisuuden ja kalastuksen yhteensovittaminen Olisi tärkeää ymmärtää kalapopulaatioiden rakenne (vuosiluokat) ja niiden lukumääräinen ja fyysinen koko, sekä heijastaa nämä tiedot saaliiseen ja sitä kautta kalavesien käyttöön ja hoitoon Oppaalla voisi olla merkittävä rooli tai asema perusteoksena, jonka tietoja käytetään kalavesien käytön ja hoidon suunnittelussa (yhteys KHS:iin) sekä ns. ohjauspyöräprosessin (suunnittelu, toimenpide, seuranta, tulokset, mahdolliset muutokset toimenpiteissä, seuranta) tarpeisiin jne

14 Kalavedet kuntoon! Uusi opas?

15 ICES:in käyttämä kalakantojen (>200) luokittelu tiedon määrän perusteella viitearvojen johtaminen Kategoria 1 Kannat, joille tehdään täysi analyyttinen, kvantitiivinen kanta-arvio ja ennusteet 35% kannoista ((Kategoria 2 Kuten edellä, mutta kanta-arvion tulosten katsotaan jostakin syystä kuvaavan vain kalastuskuolevuuden, rekrytoinnin ja kutubiomassan trendejä)) - < 1% Kategoria 3 Kannat, joille on käytettävissä survey-pohjaisia tai muita indikaattoreita, jotka kuvaavat luotettavasti kannan tilaa kokonaiskuolevuutta, rekrytointia tai biomassaa 37% Kategoria 4 Kannat, joista on käytettävissä luotettava saalisaikasarja, jota käyttäen voidaan approksimoida MSY 3% Kategoria 5 Kannat, joista tunnetaan vain maihintuotu saalis 12% Kategoria 6 Kannat, joita lähinnä saadaan muun kalastuksen sivusaaliina, ja joiden maihintuotu saalis on olematon poisheitettyyn saaliiseen verrattuna 13%

16 ICES:in käyttämä kalakantojen (>200) luokittelu tiedon määrän perusteella viitearvojen johtaminen Kategoria 1 Kannat, joille tehdään täysi analyyttinen, kvantitiivinen kantaarvio ja ennusteet SILAKKA, KILOHAILI, LOHI ((Kategoria 2 Kuten edellä, mutta kanta-arvion tulosten katsotaan jostakin syystä kuvaavan vain kalastuskuolevuuden, rekrytoinnin ja kutubiomassan trendejä)) Kategoria 3 Kannat, joille on käytettävissä survey-pohjaisia tai muita indikaattoreita, jotka kuvaavat luotettavasti kannan tilaa kokonaiskuolevuutta, rekrytointia tai biomassaa Kategoria 4 Kannat, joista on käytettävissä luotettava saalisaikasarja, jota käyttäen voidaan approksimoida MSY Kategoria 5 Kannat, joista tunnetaan vain maihintuotu saalis Kategoria 6 Kannat, joita lähinnä saadaan muun kalastuksen sivusaaliina, ja joiden maihintuotu saalis on olematon poisheitettyyn saaliiseen verrattuna

17 Kategoria 1: Selkämeren silakka Aineistot: Suomen ja Ruotsin kaupallisen kalastuksen saaliit, saaliin ikä- ja pituusjakaumat ; akustinen tutkimusmatka (ARANDA) , kaupallisen rusäkalastuksen aikasarja , vuotuinen sukukypsyysaineisto Suomen kaupallisesta kalastuksesta, luonnollinen kuolevuus

18 Fishing pressure Stock size Maximum Sustainable Yield F MSY Appropriate MSY B trigger Above Precautionary approach F pa, F lim Below potential candidate reference points B pa, B lim Above potential candidate reference points Management Plan F MGT Not applicable SSB MGT Not applicable Neuvo vuodelle 2017: ICES advices that when the MSY approach is applied, catches in 2017 should be no more than tonnes

19 ICES:in käyttämä kalakantojen (>200) luokittelu tiedon määrän perusteella viitearvojen johtaminen Kategoria 1 Kannat, joista on niin paljon aineistoa, että niille voidaan tehdään täysi analyyttinen, kvantitiivinen kanta-arvio ja ennusteet ((Kategoria 2 Kuten edellä, mutta kanta-arvion tulosten katsotaan jostakin syystä kuvaavan vain kalastuskuolevuuden, rekrytoinnin ja kutubiomassan trendejä)) Kategoria 3 Kannat, joille on käytettävissä survey-pohjaisia tai muita indikaattoreita, jotka kuvaavat luotettavasti kannan tilaa kokonaiskuolevuutta, rekrytointia tai biomassaa TURSKA, KAMPELA, ANKERIAS Kategoria 4 Kannat, joista on käytettävissä luotettava saalisaikasarja, jota käyttäen voidaan approksimoida MSY Kategoria 5 Kannat, joista tunnetaan vain maihintuotu saalis Kategoria 6 Kannat, joita lähinnä saadaan muun kalastuksen sivusaaliina, ja joiden maihintuotu saalis on olematon poisheitettyyn saaliiseen verrattuna

20 Kategoria 3: Kampela (ICES-alueet 27, 29-32) A B Aineistot: - Maihin tuodut kaupalliset saaliit - Biomassaindeksi, joka on yhdistelmä neljästä koeverkkokalastuksesta (Muuga, Küdema, Muskö ja Kvädöfjärden) (kg kalastuspaikka 1). Neuvonannon perusta: - Edellisen vuoden saalissuositus kerrotaan indeksin 2 viimeisimmän vuoden (A) ja niitä edeltäneiden kolmen vuoden keskiarvon (B) osamäärällä - Muutos saa kuitenkin olla korkeintaan 20% vuodessa) Varovaisuusperiaatteen mukainen neuvonanto vuodelle 2017: Kaupallisen maihin tuodun saaliin pitäisi olla korkeintaan 329 tonnia (= A/B* saalissuositus_2016, + 20% rajoitin!)

21 Kategoria 3: Ankerias Aineistot: - Ei saalistietoja - Indeksi: GLM sovitettuna 40 poikasaikasarjaan - EE: UK, Irlanti, Ranska, Espanja, Portugali, Italia NS:Norja, Ruotsi, Saksa, Tanska, Hollanti, Belgia Vertailutaso: - Indeksin vuosien keskiarvo Varovaisuusperiaatteen mukainen neuvonanto: Kaikki ihmisen toiminnasta aiheutuva kuolevuus saatava niin lähelle nollaa kuin mahdollista

22 Kestävyyden ulottuvuudet miten ne yhdistetään? Taloudellinen kestävyys VS. Sosiaalinen Sosiaalinen kestävyys Ekologinen kestävyys Taloudellinen Ekologinen kestävyys Anthony T. Charles Sustainable Fishery Systems. John Wiley & Sons. 384 p. - YKP Euroopan unionin yhteinen kalastuspolitiikka - Kalastuslaki??

23 Seurantatiedon kerääminen ja hyödyntäminen johtopäätökset???

24 Oppaan julkaisumuoto Projektin rahoitussuunnitelman pohjana nettijulkaisu e-dockers: toimivat www-linkit kuviin saatavissa laaja/vaihtuva informaatiosisältö (ks. sivu 25, Kalan tuonnin ja viennin määrä) printattavuus mahdollisuus painatukseen samalla taitolla, tarpeen mukaan Muita vaihtoehtoja: perinteinen painettu kirja, verkkosivusto Webropol: eri julkaisumuodoille annetut pisteet (asteikko 1-5):

25 Kiitos!

26 26 Teppo Tutkija

27