Kalavarojen hoito-opas ja KHS-mallirunko

Transkriptio

1 Kalavarojen hoito-opas ja KHS-mallirunko - Työkaluja käyttö- ja hoitosuunnitelman laadintaan - Matti Salminen Luonnonvarakeskus

2 KHS- suunnitteluun liittyvät Luken hankkeet Uusi kalavarojen hoito-opas ( ) Yksityiskohtainen opastus kalavarojen käytön ja hoidon suunnitteluun ja toimeenpanoon Ohjeet ja esimerkit kattavat käytännössä myös kaikki KHS:n laadinnan vaiheet Opas julkaistaan (pdf) marraskuun 2018 loppuun mennessä Kalatalousalueen käyttö- ja hoitosuunnitelman mallirunko (2018) Palvelusopimushanke, jossa laaditaan yhteistyössä sidosryhmien kanssa uuden kalastuslain vaatimusten mukaisen käyttö- ja hoitosuunnitelman mallirunko Luonnos valmis Luken osalta marraskuun 2018 loppuun mennessä Kalatalousalueiden aluesuunnittelupilotit ( ) EMKR-hanke, jonka tavoitteena on tehostaa paikkatietoaineistojen käyttöä kalatalousalueiden käyttö- ja hoitosuunnitelmien laadinnassa. Pilottialueille (Porvoo Sipoo ja Päijänne) luodaan KHS:n valmistelua tukevat ja koko maahan yleistettävissä olevat paikkatietojen hankinnan ja hyödyntämisen toimintamallit Laaditaan KHS-mallirunkoa käyttäen KHS-mallisuoritus Porvoon-Sipoon alueelle Tulokset ovat valmiita elokuussa

3 KHS-suunnitteluun liittyvät Luken hankkeet Uusi kalavarojen hoito-opas ( ) Yksityiskohtainen opastus kalavarojen käytön ja hoidon suunnitteluun ja toimeenpanoon Ohjeet ja esimerkit kattavat käytännössä myös kaikki KHS:n laadinnan vaiheet Opas julkaistaan (pdf) marraskuun 2018 loppuun mennessä Kalatalousalueen käyttö- ja hoitosuunnitelman mallirunko (2018) Palvelusopimushanke, jossa laaditaan yhteistyössä sidosryhmien kanssa uuden kalastuslain vaatimusten mukaisen käyttö- ja hoitosuunnitelman mallirunko Luonnos valmis Luken osalta marraskuun 2018 loppuun mennessä Kalatalousalueiden aluesuunnittelupilotit ( ) EMKR-hanke, jonka tavoitteena on tehostaa paikkatietoaineistojen käyttöä kalatalousalueiden käyttö- ja hoitosuunnitelmien laadinnassa. Pilottialueille (Porvoo Sipoo ja Päijänne) luodaan KHS:n valmistelua tukevat ja koko maahan yleistettävissä olevat paikkatietojen hankinnan ja hyödyntämisen toimintamallit Laaditaan KHS-mallirunkoa käyttäen KHS-mallisuoritus Porvoon-Sipoon alueelle Tulokset ovat valmiita elokuussa

4 Opashankkeen taustaa Tarkoitettu uuden kalastuslain mukaisen tavoitteellisen ja kestävän kalavarojen käytön ja hoidon apuvälineeksi Tukee erityisesti kalatalousalueiden käyttö- ja hoitosuunnitelmien laatimista ja toimeenpanoa Perustuu RKTL:n 2002 julkaiseman Kalavedet kuntoon -oppaan ( Bättre fiskevatten 2003) tuottamisesta ja käytöstä saatuihin kokemuksiin MMM:n ja Luken rahoitus, 50/

5 Miksi uusi opas? Säädöspohja on muuttunut Kalastuslaki ja asetus: uuden lain mukainen kalatalouden suunnittelujärjestelmä; muuttuneet vastuut ja valtuudet; käyttö- ja hoitosuunnitelmien kasvanut merkitys; luonnonvaraisen lisääntymisen, vaelluskalojen ja uhanalaisten kantojen merkityksen korostaminen; säätelyn uudet keinot jne. Muut uudet säädökset: vieraslajit, vesienhoito, merenhoito, YKP Runsaasti uutta tutkimustietoa Uutta tietoa on saatavilla mm. rannikkolajien kutualueista, vieraslajien vaikutuksista, istutusten geneettisistä vaikutuksista, menestyvien istukkaiden tuottamisesta, kalateiden toimivuudesta, vesistökunnostusten menetelmistä, ilmastonmuutoksen vaikutuksista, kalastuksen evolutiivisista vaikutuksista, CR - kalastuksen vaikutuksista, suurten yksilöiden merkityksestä kalapopulaatioille, välimitasta, merimetsojen ja hylkeiden saalistuksen vaikutuksista jne

6 Oppaan tekijät Luonnonvarakeskus (36 kirjoittajaa) Heikki Auvinen, Esa Erkamo, Jaakko Erkinaro, Päivi Eskelinen, Outi Heikinheimo, Ari Huusko, Pekka Hyvärinen, Mikko Jaukkuri, Katja Kangas, Marja Keinänen, Tapio Keskinen, Irma Kolari, Marja-Liisa Koljonen, Pekka Korhonen, Antti Lappalainen, Maare Marttila, Aki Mäki-Petäys, Mikko Olin, Panu Orell, Tapani Pakarinen, Jorma Piironen, Jari Raitaniemi, Martti Rask, Atso Romakkaniemi, Jukka Ruuhijärvi, Pekka Salmi, Matti Salminen, Erno Salonen, Ari Saura, Ari Savikko, Jari Setälä, Tapio Sutela, Jouni Tulonen, Lauri Urho, Lari Veneranta, Ville Vähä Muut tahot (8 kirjoittajaa) Sakari Kuikka (HY), Hannu Lehtonen (HY), Timo Marjomäki (JYU), Mika Marttunen (SYKE), Seppo Hellsten (SYKE), Anssi Vainikka (UEF), Jenny Fredrikson (KKL), Jukka Syrjänen (JYU) Toimittajat Matti Salminen (sisältötoimittaja) Paula Böhling (Tutkimusviestintä Böhling Paula) Taittaja Jussi Aho (Ahoy)

7 Oppaan aikataulu

8 Oppaan sisältö keskeiset luvut Kalavedet ja kalatuotanto Miksi kalavaroja pitää hoitaa? Kenelle kalavesien hoito kuuluu? Kalavarojen kestävä käyttö suunnittelu ja toteutus Kalojen elinympäristön kunnostaminen Kalaistutukset Kalastuksen ohjaus Kalastuksen valvonta Kalalajit ja niiden hoito Tutkimus ja seuranta Rapukantojen hoito

9 Mitä asioita erityisesti painotetaan? Kalavarojen käytön ja hoidon suunnittelu Ohjauspyörämalli käytön ja hoidon suunnittelussa ja ohajuksessa Ohjauspyörän tietohuolto mistä tieto saadaan ja kuinka sitä käytetään Olemassa olevat kalakanta-, kalastus- ja ympäristötiedon varannot ja niiden hyödyntäminen ohjauspyörässä Uuden seurantatiedon hankinta ja hyödyntäminen Yhteistyön ja vuorovaikutuksen mallit ja työkalut Monitavoitearviointi, Luken Mallialueet -hankkeen työkalu

10 N E U V O T T E L U Käytön ja hoidon suunnittelu- ja ohjauspyörä ELY / AKY - Kalastuslaki ja kalastusasetus - Valtakunnalliset hoitosuunnitelmat - Naapurialueiden KHS:t Kalastajien ja muiden intressiryhmien toiveet ja odotukset Toimenpiteiden ja tukitoimien valinta Tavoitetilan ja tavoitteiden asettaminen PÄÄTÖKSET KHS-ehdotus/ toimintasuunnitelma VUOROVAIKUTUS Ennalta sovitut indikaattorit Toteutus: kalastuksen ohjaus, kunnostukset, istutukset Tukitoimet Tiedotus Valvonta Kustannukset ja rahoitus Nykytilan arviointi YHTEISTYÖ Seuranta Tutkimus TIETO NYKYTILASTA Paikallinen tieto Valtakunnallinen tieto

11 N E U V O T T E L U Ohjauspyörän tietohuolto ELY / AKY - Kalastuslaki ja kalastusasetus - Valtakunnalliset hoitosuunnitelmat - Naapurialueiden KHS:t Kalastajien ja muiden intressiryhmien toiveet ja odotukset Toimenpiteiden ja tukitoimien valinta Tavoitetilan ja tavoitteiden asettaminen PÄÄTÖKSET KHS-ehdotus/ toimintasuunnitelma VUOROVAIKUTUS Ennalta sovitut indikaattorit Toteutus: kalastuksen ohjaus, kunnostukset, istutukset Tukitoimet Tiedotus Valvonta Kustannukset ja rahoitus Nykytilan arviointi YHTEISTYÖ Seuranta Tutkimus TIETO NYKYTILASTA Paikallinen tieto Valtakunnallinen tieto

12 Valtakunnallisen tiedon lähteitä

13 N E U V O T T E L U Ohjauspyörän tietohuolto ELY / AKY - Kalastuslaki ja kalastusasetus - Valtakunnalliset hoitosuunnitelmat - Naapurialueiden KHS:t Kalastajien ja muiden intressiryhmien toiveet ja odotukset Toimenpiteiden ja tukitoimien valinta Tavoitetilan ja tavoitteiden asettaminen PÄÄTÖKSET KHS-ehdotus/ toimintasuunnitelma VUOROVAIKUTUS Ennalta sovitut indikaattorit Toteutus: kalastuksen ohjaus, kunnostukset, istutukset Tukitoimet Tiedotus Valvonta Kustannukset ja rahoitus Nykytilan arviointi YHTEISTYÖ Seuranta Tutkimus TIETO NYKYTILASTA Paikallinen tieto Valtakunnallinen tieto

14 Paikallisen tiedon hankinta / kerääminen: - Maptionnaire -kysely Oulujärven kuhasta

15 N E U V O T T E L U Ohjauspyörän tietohuolto ELY / AKY - Kalastuslaki ja kalastusasetus - Valtakunnalliset hoitosuunnitelmat - Naapurialueiden KHS:t Kalastajien ja muiden intressiryhmien toiveet ja odotukset Toimenpiteiden ja tukitoimien valinta Tavoitetilan ja tavoitteiden asettaminen PÄÄTÖKSET KHS-ehdotus/ toimintasuunnitelma VUOROVAIKUTUS Ennalta sovitut indikaattorit Toteutus: kalastuksen ohjaus, kunnostukset, istutukset Tukitoimet Tiedotus Valvonta Kustannukset ja rahoitus Nykytilan arviointi YHTEISTYÖ Seuranta Tutkimus TIETO NYKYTILASTA Paikallinen tieto Valtakunnallinen tieto

16 Seurantamenetelmät Kalojen ja kalakantojen seuranta Saalisnäytteet Iän ja kasvun määrittäminen Kirjanpitokalastus Verkkokoekalastus Sähkökoekalastus Kaikuluotaus Mädinhaudontakokeet Kutupesälaskenta Poikastutkimukset Kalamerkinnät Populaatiomallinnus Myrkkypitoisuuksien määritykset Kalatieseurannat Kalastuksen ja kalastajien tutkimus Kalastuskysely Vuorovaikutteinen karttakysely Teemahaastattelu Nordic verkkokoekalastukset Hiidenvedellä Koekalastussaaliin perusteella Kiihkelyksenselälle, Mustionselälle ja koko Hiidenvedelle laskettu ekologinen laatusuhde (ELS4) sekä tilaluokka vuosina 2007, 2010, 2013 ja

17 Yhteistyön työkalut Mallialueet -työkalu - Tavoitteena erilaisten toimintojen kestävyyden yhteinen arviointi Arviointiryhmän näkemykset Saaristomeren ammattikalastuksen pyyntitapojen kestävyydestä. Ryhmän painotuksista laskettu keskiarvo on vihreissä soluissa yli 3,5 ja keltaisissa soluissa alle 2,5. Valkoisissa soluissa keskiarvo jää näiden arvojen väliin. Vastanneiden lukumäärä N=10-12 N=10-12 N=10-12 N=4 N=10-12 N=10-12 N=10-12 N=10-12 Kestävyyden kriteerit/kalastustavat Ammattikalastus Saaristo- Silakka- Kuore- Ahven- Kuha- Ahven- Siika- Poisto troolaus rysä rysä rysä verkko verkko verkko kalastus Taloudellinen ulottuvuus Kannattavuus ja kilpailukyky Tuotteiden kysyntä Kasvupotentiaali Yritystaloudellinen merkitys Aluetaloudellinen merkitys Vaikutukset kaupalliseen tarjontaan Kalaomavaraisuuden kehittäminen Sosiaalinen ulottuvuus Mahdollisuus elää tai harjoittaa elämän tapaa paikkakunnalla Viihtyvyys Terveys Käyttäjätahojen osallistumis- ja vaikutusmahdollisuudet Ristiriidat Paikallisyhteisöjen tuki Sopivuus paikalliskulttuuriin Toimijoiden sopeutumisvalmiudet Toimintaympäristön vaikutukset toimintaan Ekologinen ulottuvuus Pyydettävän kalakannan uusiutuminen Sivusaalislajien uusiutuminen Kalakannan tuottavuus Biologinen monimuotoisuus Uhanalaiset kannat Vieraslajit Energiatehokkuus Ilmastovaikutukset

18 Poimintoja: OPV -kieltojen tarve OPV-kielto kalastuslaissa (54 Yleiskalastusoikeuksien rajoittaminen) ELY-keskus voi asettaa OPV-kiellon eli kieltää onkimisen, pilkkimisen ja viehekalastuksen enintään neljänneksellä (25 %) kalatalousalueen pinta-alasta Perusteena voi olla luonnonvaraisen kalakannan tai kalakannan tavanomaista tehokkaamman hoidon tulosten tai kalaistutusten hyödyntämisen turvaaminen, kalataloudellisen tutkimuksen suorittaminen tai toistuvan kutualueisiin kohdistuvan häirinnän estäminen OPV-kieltoa koskevaa tekstiä oppaasta: OPV-kielto ei aina tähtää kalastuksen kieltämiseen, vaan se voi myös olla keino saada kaikki pyynti paikallisen luvan piiriin. Näin pyynti on mahdollista mitoittaa vesialueen tuoton mukaan. Käytännössä OPV -kieltoa joudutaan harkitsemaan lähes aina, kun vesialueen tuotto tai vaikkapa tietyn kokoisten kalojen esiintyminen halutaan optimoida tutkittuun tietoon perustuen. Perustelut ja ELY:n tulkinta???

19 Poimintoja: Pyydysten yksiköinti ja kalastusteho Yksiköinti kalastuslaissa (42 Osakaskunnan kalastusoikeuden jakaminen) - Oikeus osakaskunnan vesialueen käyttöön määräytyy pyydysyksiköiden perusteella. Pyydysyksiköitä jaetta-essa on otettava huomioon yhteisen vesialueen osakkaat sekä muut, joilla on oikeus harjoittaa kalastusta sanotulla vesialueella. - LISÄYSEHDOTUS: Pyydykselle tai kalastustavalle asetettavan pyydysyksikköarvon on vastattava sen pyyntitehokkuutta suhteessa muihin pyydyksiin ja kalastustapoihin. Yksiköintiä koskevaa tekstiä oppaasta - Pyydysyksiköt ovat apuväline, jonka avulla osakaskunnat jakavat kalastusoikeuden osakkaiden kesken. Pyydysten yksiköinti ei sovellu kalastuksen määrän säätelyyn. - Tehokas kalastuksen kokonaistehon säätely edellyttää vähintään sellaista järjestelmää, jossa kunkin pyydystyypin käyttöön myönnetään rajallinen määrä lupia vuosittain tai kalastuskausittain - Hyvä lähtökohta on asettaa kunkin pyydystyypin lupien enimmäismäärä aluksi niiden nykyisen menekin tasolle tai hieman sitä suuremmaksi. Jos kalakantojen tilasta ja kalastuksesta kerätään tarkempaa tietoa, lupamääriä voidaan vähentää tai lisätä tavoitetilan saavuttamiseksi

20 Poimintoja vaikeasti linjattavia kysymyksíä!

21 Oppaan julkaisumuoto Marraskuussa 2018 opas julkaistaan PDF -muodossa Toimivat www-linkit Neliöformaatti 210 x 210 mm. Toimii hyvin aukeamanäkymänä 16:9 näytöillä, Toimii myös printattaessa, on A4 levyinen. Jos selkeitä virheitä ja puutteita havaitaan, mahdollisuus korjatun version PDF-version julkaisemiseen vuoden 2019 alussa Sen jälkeen tulee mahdollisuus painatukseen samalla taitolla, tilausten mukaan Ruotsinnos suunnitteilla, julkaistaan ehkä lokakuussa

22 KHS-suunnitteluun liittyvät Luken hankkeet Uusi kalavarojen hoito-opas ( ) Yksityiskohtainen opastus kalavarojen käytön ja hoidon suunnitteluun ja toimeenpanoon Ohjeet ja esimerkit kattavat käytännössä myös kaikki KHS:n laadinnan vaiheet Opas julkaistaan (pdf) marraskuun 2018 loppuun mennessä Kalatalousalueen käyttö- ja hoitosuunnitelman mallirunko (2018) Palvelusopimushanke, jossa laaditaan yhteistyössä sidosryhmien kanssa uuden kalastuslain vaatimusten mukaisen käyttö- ja hoitosuunnitelman mallirunko Luonnos valmis Luken osalta marraskuun 2018 loppuun mennessä Kalatalousalueiden aluesuunnittelupilotit ( ) EMKR-hanke, jonka tavoitteena on tehostaa paikkatietoaineistojen käyttöä kalatalousalueiden käyttö- ja hoitosuunnitelmien laadinnassa. Pilottialueille (Porvoo Sipoo ja Päijänne) luodaan KHS:n valmistelua tukevat ja koko maahan yleistettävissä olevat paikkatietojen hankinnan ja hyödyntämisen toimintamallit Laaditaan KHS-mallirunkoa käyttäen KHS-mallisuoritus Porvoon-Sipoon alueelle Tulokset ovat valmiita elokuussa

23 KHS rungon laadinnan periaatteet 1) Lähtökohtana on kalastuslain 36 :n KHS:lta edellyttämä sisältö: 1) perustiedot vesialueiden ja kalakantojen tilasta 2) suunnitelma kalastuksen kehittämis- ja edistämistoimenpiteiksi ja näitä koskeva tavoitetila sekä ehdotus vapaa-ajan kalastuksen yhtenäislupajärjestelmän kehittämiseksi; 3) suunnitelma kalakantojen hoitotoimenpiteiksi; 4) ehdotus vaelluskalojen ja uhanalaisten kalakantojen elinkierron sekä muun biologisen monimuotoisuuden turvaamiseksi tarpeellisista toimenpiteistä; 5) ehdotus tarvittaviksi kalastuksen alueellisiksi säätelytoimenpiteiksi; 6) ehdotus kalastonhoitomaksuina kerättävien varojen omistajakorvauksiin käytettävän osuuden jakamiseksi; 7) kalataloudellisesti merkittävien alueiden sekä kaupalliseen kalastukseen ja kalastusmatkailutarkoitukseen hyvin soveltuvien alueiden määritys; 8) kullakin kaupalliseen kalastukseen hyvin soveltuvalla alueella kaupalliseen kalastukseen soveltuvien pyydysten määritys; 9) suunnitelma kalastustietojen seurannan ja kalastuksenvalvonnan järjestämiseksi

24 KHS rungon laadinnan periaatteet 2) Runkoa täydennetään ja se järjestetään siten, että se tukee paremmin systemaattista ja tavoitteellista kalavarojen käytön hoidon suunnittelua, jota havainnollistaa ns. ohjauspyörämalli:

25 KHS rungon laadinnan periaatteet 3) Runkoon lisätään (laissa mainittujen asioiden lisäksi) muun muassa seuraavat asiat - Nykytilan kuvaukseen lisätään laista puuttuva kalastuksen nykytila - Kalastuksen tavoitetilan lisäksi määritellään myös kalakantojen tavoitetila - Kuhunkin tavoitetilaan liitetään osatavoitteita, joita pystytään seuraamaan - Lisätään kohta vesialueiden hallinnan kehittäminen - Lisätään raputaloutta koskevat osio, joissa määritellään muun muassa jokirapukantojen suojelutoimet ja täplärapukantojen hallintatoimet - Lisätään muiden vieraslajien hallintaa koskeva osio - Mukaan liitetään myös suunnitelmat istutuksista ja viestinnästä - Lisätään kohta käyttö- ja hoitosuunnitelman toimeenpano - Lisätään kohta vaikuttavuuden arviointi ja suunnitelman päivitys

26 KHS rungon laadinnan periaatteet 4) Olosuhteiltaan monimuotoisilla kalatalousalueilla (kaikilla?) suunnitelman ydinosat tehdään osa-alueittain Esimerkki mahdollisesta aluejaosta(* - Osa-alue 1 Keskusjärvi (merellä Rannikko ) - Osa-alue 2 Virtaavat vedet - Osa-alue 3 Pienet järvet Osa-alueittain tehtäviä asioita olisivat - Alueen nykytilan kuvaus - Kalakantojen ja kalastuksen tavoitetilojen määrittely - Tavoitetiloihin liittyvien osatavoitteiden määrittely - Vesialueen käytön alueellinen suunnittelu / kaavoitus (KARTAT) - Hoitotoimenpiteiden määrittely - Valvonnan määrittely - Seurannan määrittely *) HUOM: Alueen profiili voi olla myös aivan toisenlainen. Jos alueella esimerkiksi on useita isoja järviä, ne saattavat kaikki tarvita oman, erillisen käsittelynsä. Samoin oman otsikointinsa saattavat vaatia säännöstellyt vedet

27 KHS mallirungon luonnos 0.2 ( ) 1/2 1. Johdanto 2. Suunnitelma osa-alueelle 1 ( Keskusjärvi ) 2.1) Perustiedot vesialueesta sekä kalakantojen ja kalastuksen (ml. ravut) * tilasta 2.2) Kalakantojen ja kalastuksen tavoitetilat ja osatavoitteet 2.3) Vesialueiden hallinnan kehittäminen ja käytön suunnittelu Vesialueiden hallinnan kehittäminen Kalataloudellisesti merkittävät alueet Kaupalliseen kalastukseen hyvin soveltuvat alueet ja niillä käytettävät pyydykset Kalastusmatkailuun hyvin soveltuvat alueet Vapaa-ajankalastuksen yhtenäislupa-alueet ja järjestelmän kehittäminen 2.4) Toimenpiteet kalakantojen hoitamiseksi ja kalastuksen kehittämiseksi ja edistämiseksi Ehdotukset kalastuksen säätely- ja kehittämistoimenpiteiksi Suunnitelma kunnostustoimenpiteistä Suunnitelma istutuksista 2.5) Suunnitelma kalastuksenvalvonnan järjestämisestä 2.6) Suunnitelma kalastusta ja kalakantoja koskevan seurannan järjestämisestä [ 3. Suunnitelma osa-alueelle 2 ( Virtavedet ) ] [ 4. Suunnitelma osa-alueelle 3 ( Pienet järvet ) ] *) Laista puuttuvat asiat punaisella jatkuu

28 KHS mallirungon luonnos 0.2 ( ) 2/2 jatkuu 5. Vaelluskalojen, uhanalaisten kalakantojen ja biologisen monimuotoisuuden huomioiminen toimenpiteissä 6. Vieraslajien hallinnan huomioiminen toimenpiteissä (ml. täplärapukannat) 7. Ehdotus kalastuksenhoitomaksuina kerättävien varojen omistajakorvauksiin käytettävän osuuden jakamiseksi 8. Suunnitelma viestinnästä 9. Käyttö- ja hoitosuunnitelman toimeenpano 9.1. Toimintasuunnitelma 9.2. Rahoituksen hankkiminen 9.3. Kalastussääntöjen kokoaminen 10. Vaikuttavuuden arviointi ja suunnitelman päivitys 11. LIITTEET: Yksityiskohtaisemmat lisätiedot em. asioista

29 Miltä runko voisi ohjeineen näyttää? 2.2. Kalakantojen ja kalastuksen tavoitetilat ja osatavoitteet Tavoitetila: Tavoitetila on vesialueen omistajien ja käyttäjien yhteinen visio siitä, mihin kalavarojen hoidossa ja kalastuksessa halutaan pidemmällä aikavälillä edetä. Tavoitetilana voi olla esimerkiksi se, että vesistö on houkutteleva vapaa-ajankalastuskohde, jossa tärkeimpiä saaliskaloja ovat suurikokoiset kuhat, hauet ja ahvenet. Kalavarojen kaupalliseen hyödyntämiseen soveltuvilla alueilla tavoitetilana voi olla elinvoimainen, kalavaroja kestävästi hyödyntävä kalastuselinkeino. Tavoitevaihtoehtojen muotoilussa lähtökohtana ovat yleiset velvoitteet, kuten kalavarojen tuoton kestävä ja monipuolinen hyödyntäminen sekä kalakantojen elinkiertojen ja vesiluonnon biologisen monimuotoisuuden säilyttäminen ja suojelu. Samalla on otettava tasapainoisesti huomioon eri kalastajaryhmien sekä muiden vesistön käyttäjien toiveet ja tarpeet muistaen, että hoitotoimien hyödyt ja haitat ovat usein erilaiset sen mukaan, kenen kannalta tilannetta katsotaan. Tavoitetila on tarpeen määritellä erikseen sekä kalastukselle että kalastettaville kalakannoille. Osatavoitteet: Tavoitetiloihin liitetään yksi tai useampia osatavoitteita, jotka ovat niin selkeitä, että niiden toteutumista ja muutossuuntaa on mahdollista seurata ja mitata tai ainakin arvioida asiantuntijatiedon pohjalta. Kun osatavoitteet saavutetaan tai niitä kohti merkittävästi edetään, ollaan matkalla kohti tavoitetilaa. Seuranta: Kun jokaiseen osatavoitteeseen liitetään jo tässä vaiheessa kuvaus siitä, kuinka tavoitteen toteutumista aiotaan seurata, on kalastuslain edellyttämä ja käyttö- ja hoitosuunnitelmaan liitettävä suunnitelma kalastustietojen seurannan järjestämisestä jo pitkälti muotoutunut

30 Keksitty esimerkki kalakantojen tavoitetilasta ja osatavoitteista ( Keskusjärvi ) Kalakantojen tavoitetila: Kalastukselle keskeisten lajien kuhan ja muikun luontainen lisääntyminen on vahvaa. Kuhaistutuksia ei enää tehdä. Osatavoitteet ja niiden seuranta: 1) Kuhakantaa vahvistetaan: kuhan yksikkösaalis syksyn ja talven verkkopyynnissä nostetaan 10 vuodessa keskimäärin kaksinkertaisiksi vuosien x- x keskiarvosta xx kilosta keskimäärin xx kiloon verkkovuorokautta kohden. Seuranta: kuhan yksikkösaaliin kehitystä syksyn ja talven verkkopyynnissä seurataan 3-5 verkkokalastajan kirjanpidon perusteella. 2) Muikun biomassan kolmen vuoden liukuva keskiarvo pidetään vuosien x-x keskimääräisellä tasolla. Seuranta: muikun biomassan seuranta perustuu ulappakalojen vuotuiseen kaikuluotausarvioon ja kaupallisen kalastuksen troolisaaliista otettaviin saalisnäytteisiin

31 Miten KHS-mallirungon valmistelu jatkuu? Luken luonnos ohjeineen valmistuu marraskuussa 2018 (ilman keksittyjä esimerkkejä) Sen jälkeen valmistelu jatkunee ELY-vetoisena Päätös runkoon tulevista otsikoista, otsikoiden järjestyksestä ja ohjeiden tarpeesta ja sisällöstä Päätös KHS:n tulevasta teknisestä toteutuksesta Pdf vai sähköinen pohja koko suunnitelmalle tai osalle siitä? - Mallisuoritus Porvoon-Sipoon kalatalousalueelta valmistuu syksyllä 2019 (valmistelu Luken ja kalatalousalueen yhteistyönä) Käyttö- ja hoitosuunnitelmaan sisällytettävistä seikoista voidaan säätää tarkemmin MMM:n asetuksella

32 KHS:n teko on helppoa ja kivaa! On hyvä pitää mielessä, että KHS on kalatalousalueen itselleen tekemä suunnitelma oman alueen kalavarojen käytöstä ja hoidosta Puitteet suunnittelulle tulevat laista, asetuksesta ja valtakunnallisista hoitosuunnitelmista, mutta toimintaa ohjaavat konkreettiset tavoitetilat ja osatavoitteet asettaa alue itse Pitkän voimassaoloaikansa (jopa 10 vuotta) vuoksi KHS on ennen muuta väljähkö strateginen raami toiminnalle, jonka yksityiskohdat kuvataan tarkemmin alueen toimintasuunnitelmassa Suunnittelun tueksi on valmistumassa hyviä työkaluja

33 Kiitos!

34 34 Teppo Tutkija

35 jatkuu Kalastuksen tavoitetila: Järvemme on houkutteleva vapaa-ajan kalastuskohde, jossa vapaa-ajankalastuksen ja opastettujen kalaretkien tärkeimpiä saaliskaloja ovat suurikokoiset kuhat, hauet ja ahvenet. Kaupalliset kalastajat kalastavat ulappa-alueella (KARTTA, alue 1) troolilla kannattavasti muikkua ja ranta-alueilla (KARTTA, alue 2) rysillä kuhaa, haukea, ahventa ja lahnaa. Osatavoitteet ja niiden seuranta: 1) saaliskuhien keskikoko verkko- ja viehekalastuksessa kaksinkertaistetaan 5 vuodessa 1,5 kiloon, saalishaukien keskikoko 2 kiloon ja ahventen 0,3 kiloon. Kuhan, hauen ja mateen lajikohtaiset kokonaissaaliit pysyvät vähintään vuosien x-x tasolla tai kasvavat. Seuranta: saaliskuhien, -haukien ja ahventen keskikoon kehitystä seurataan verkko- että viehekalastuksessa kirjanpitokalastajien keräämien saalisnäytteiden avulla. Paikalliseen lupamyyntiin perustuva kalastustiedustelu tehdään viiden vuoden välein, alkaen vuonna x. 2) myytyjen viehekalastuslupien määrä kasvatetaan nykyisestä 100:sta 300:een. Seuranta: viehelupien menekkiä eri myyntipisteissä seurataan kuukausittain. Viehekalastajien saaliita ja saalistyytyväisyyttä seurataan vuotuisin nettikyselyin. Kalastajien yhteystiedot kerätään viehelupien myynnin yhteydessä. 3) kaupallisen kalastuksen muikkusaaliit (alue 1) kasvatetaan kolmen vuoden keskiarvona 80 prosenttiin alueen arvioidusta keskimääräisestä saaliskapasiteetista, eli xx kiloon hehtaarilta. Seuranta: kaupallisilta kalastajilta edellytetään päivittäistä saaliskirjanpitoa ja kuukausittaista saaliiden ilmoittamista (LIITE: kaupallisen kalastuksen järjestysääntö) 4) ranta-alueilla (KARTTA, alue 2) kaupallisten kalastajien vuotuiset kuhasaaliit nostetaan keskimäärin korkeintaan 0,5 kiloon hehtaarilta (yhteensä xxx kiloa). Seuranta: kuhasaaliin kertymää (alue 2) seurataan kaupallisten kalastajien kuukausittaisten saalisilmoitusten avulla