KOULUJEN SISÄILMA JA TYÖPAIKKASELVITYS

Transkriptio

1 1 KOULUJEN SISÄILMA JA TYÖPAIKKASELVITYS OPAS TYÖTERVEYSHUOLLOLLE JA TYÖSUOJELULLE Marjaana Saarela Erkki Kähkönen Kari Vähämäki Kari Reijula Uudenmaan aluetyöterveyslaitos Helsingin kaupunki, Työterveyskeskus Helsinki 2005

2 2 TIIVISTELMÄ Suomen noin 6000 koulurakennuksessa työskentelee päivittäin oppilasta ja yli aikuista. Merkittävässä osassa koulurakennuksia on raportoitu sisäilmaan liittyviä ongelmia kuten riittämätöntä ilmanvaihtoa, kuivaa ja tunkkaista ilmaa, pölyä ja melua sekä myös viime aikoina kosteus- ja homevaurio-ongelmia. Sisäilmaongelmat ovat yleensä viihtyvyyshaitta, mutta niihin voi liittyä myös tilojen käyttäjien lisääntynyt oireilu ja sairaudet. Hyvä sisäilman laatu parantaa viihtyvyyttä, kun taas sisäilmaan liittyvät ongelmat lisäävät sairastavuutta ja laskevat työn tuottavuutta. Työterveyshuolto- ja työsuojelu voivat parantaa koulujen työympäristön laatua ja turvallisuutta yhteistyössä koulurakennusten kunnosta ja huollosta vastaavien toimijoiden sekä tilojen käyttäjien kanssa. Tässä oppaassa on esitetty taustatietoa koulurakennusten sisäilman arvioinnista työterveyshuollon, työsuojelun, kiinteistöistä vastaavien tahojen ja ulkopuolisen sisäilma-asiantuntijan yhteistyönä. Oppaassa esitellään lisäksi muutaman koulurakennuksen katselmoinnissa esiin tulleita sisäilmaongelmia. Samalla havainnollistetaan käytännön esimerkein toimintatapoja, joita käytännön työterveyshuollossa voidaan noudattaa koulurakennusten sisäympäristön tilaa arvioitaessa. Oppaan liitteenä on tässä projektissa tuotettuja esitietolomakkeita, joita työterveyshuolto voi käyttää koulurakennusten työpaikkaselvityksiä toteuttaessaan. Nämä lomakkeet on löydettävissä myös Työterveyslaitoksen sisäympäristöä koskevilta kotisivuilta (

3 3 ESIPUHE Sisäilmaongelmat voivat aiheuttaa työpaikalla työntekijöiden oireilua ja työperäisiä sairauksia, jotka lisäävät sairauspoissaoloja ja pahimmillaan johtavat työkyvyn menettämiseen. Sisäilman laatu vaikuttaa työntekijöiden työ- ja toimintakykyyn oireilun aiheuttajana mutta myös viihtyvyystekijänä. On arvioitu, että sisäilmaongelmat vähentävät merkittävästi työn tuottavuutta. Koulujen sisäilma vaikuttaa opettajien ja muun henkilökunnan terveyteen ja viihtyvyyteen. Koulurakennuksen kunto ja ilmanvaihdon toimivuus voivat parhaimmillaan tukea opetustoimintaa luoden viihtyisän ja turvallisen työympäristön. Toisaalta niistä johtuvat sisäilmaongelmat vievät merkittävästi resursseja opetustoiminnasta muihin tehtäviin. Epämääräinen sisäilmaongelma voi hallitsemattomana aiheuttaa koko lukuvuoden pahasti sekoittavan häiriön. Sisäilmaongelmien ehkäiseminen ennakolta niin, että rakennuksen kunto ja ilmanvaihdon toimivuus kartoitetaan ajoissa ja korjauskohteet laitetaan viipymättä kuntoon, on paras tapa välttää vaikeuksia. Hyvät käytännöt sisäilmaongelmien ratkaisemiseksi moniammatillisella yhteistyöllä eri toimijatahojen kesken auttavat pääsemään mahdollisimman nopeasti eroon esiin tulleista sisäilmaongelmista. Tämä opas esittelee koulujen sisäilmaongelmien ratkaisuun hyviä käytäntöjä niin, että työterveyshuolto, työpaikan työsuojelu ja kiinteistönhallinta yhdessä tutustuvat ongelmakohteeseen ja laativat arviokäynnin pohjalta toimenpide-ehdotuksia. Keskeisenä osana tätä toimintaa on työterveyshuollon työpaikkaselvitys, jonka avulla saadaan mahdollisimman kattava kuva ongelmatilanteesta jatkotehtäviä varten. Opas on laadittu erityisesti työkaluksi työterveyshuollolle, mutta toivottavasti se palvelee myös koulujen toiminnasta vastaavia ja muitakin opetusalan parissa toimivia asiantuntijoita. Kiitämme Helsingin kaupungin opetusviraston työsuojeluhenkilöstöä ja kiinteistöosastoa, hankkeessa mukana olleiden koulujen rehtoreita ja muuta henkilökuntaa sekä Työterveyskeskuksen henkilöstöä tuesta ja avusta hankkeen aikana. Helsingin kaupunki ja Työterveyskeskus ovat osallistuneet tämän oppaan painatuskustannuksiin ja jakeluun. Helsingissä KIRJOITTAJAT

4 4 SISÄLLYS TIIVISTELMÄ... Esipuhe... Lähtökohta... Perusteet työterveyshuollon toiminnalle... Nykykäytäntö... Työpaikkaselvitys kouluissa... Hyvä sisäilma... Kohteet... - Koulu A - Koulu B - Koulu C Yhteenveto koulukäynneistä... Pohdinta... Työpaikkaselvitys ja sisäilma - hyvä käytäntö... Lähdeluettelo... Liitteet

5 5 TAUSTA Opettajan työn keskeisiä kuormitustekijöitä ovat ympäröivän yhteiskunnan koululle asettamat vaatimukset, suuret luokkakoot, melu ja lasten levottomuus (Savolainen 2002). Koulun fyysisellä työympäristöllä, sen toimivuudella, turvallisuudella ja terveellisyydellä on merkittävä vaikutus opettajien työkykyyn. Huonoimmaksi työolosuhdetekijäksi opettajat ovat arvioineet fyysisen työympäristön, joka sisältää sisäilmasto-ongelmien lisäksi mm. tilojen ahtauden ja likaisuuden. Puolet opettajista kokee oman koulunsa sisäilman huonoksi (Savolainen 2002); tätä arviota tukee myös opettajien vapaamuotoiset vastaukset Helsingin kaupungin työhyvinvointikyselyissä (2003). Suomen noin 6000 koulurakennuksessa työskentelee päivittäin oppilasta ja aikuista. Arvioiden mukaan yli 80 %:ssa kouluista on huono ilmanvaihto ja kosteusvaurioita esiintyy yli puolessa, joista vaikeita ja laajoja vaurioita on noin joka viidennessä. (Taskinen ym. 1998). Helsingin kouluissa tehdyssä kuntokartoituksessa, joka käsitti 70 % kaupungin kouluista, noin 90 %:ssa koulurakennuksista löytyi kosteusteknisiä epäkohtia (Hilden 1998). On arvioitu, että vuosittain noin henkilöä on alttiina koulurakennusten huonosta kunnosta johtuville terveyshaitoille (Taskinen ym. 1998). Vuonna 1996 tehdyssä rehtorikyselyssä, joka kattoi noin neljäsosan maamme peruskouluista ja lukioista, yleisimpiä koulun sisäilmastohaittoja olivat vetoisuus (varsinkin talvisin), kuiva tai tunkkainen ilma, pöly tai lika ja melu sekä home tai homeen haju (Kurnitski 1997). Huono sisäilman laatu vaikuttaa paitsi sairastavuuteen myös työviihtyvyyteen, työtehoon ja työyhteisön toimintaan. Nenän, silmien, kurkun (huom. opettajien äänenkäyttö työssä!) ja ihon ärsytysoireet sekä väsyminen ovat tavallisimpia huonoon sisäilmaan liitettyjä oireita. Huono sisäilma lisää myös hengitystieinfektiota ja allergista oireilua. Opettajien työtehon ja työviihtyvyyden kannalta on tärkeää, miten oppilaat reagoivat huonoon sisäilmaan: on raportoitu, että oppilaat ovat sitä väsyneempiä ja levottomampia mitä huonompi sisäilman laatu on (Pasanen ym. 2002). Sisäilmaongelmat, erityisesti kosteusvaurioepäilyt, vaikuttavat koko työyhteisön toimintaan: ne voivat aiheuttaa tai pahentaa ennestään olemassa olevia työyhteisön jännitteitä (Lahtinen 2004). Koulujen sisäilmaongelma on yleinen ja tunnettu työolosuhdehaitta. Riittämätön ilmanvaihto, puutteellinen siivous, kosteusvauriot ja niiden seuraukset ovat yksittäisiä ja toisiaan vahvistavia huonon sisäilman syitä. Tulevaisuus koulujen sisäilman laadun paranemiseksi ei valitettavasti näytä lähivuosina kovin valoisalta, sillä siivouksessa ja remonteissa säästetään ja luokkakoot (oppilasmäärät luokissa) kasvavat. Riittämätön ilmanvaihto ei yksin riitä käynnistämään koulurakennuksen remonttia (Kurnitski 1997). PERUSTEET TYÖTERVEYSHUOLLON TOIMINNALLE Työterveyshuollon toiminta perustuu vuonna 2002 uudistuneeseen Työterveyshuoltolakiin (L 1383/2001). Lain mukaan työterveyshuollon tehtävä on yhteistyössä työnantajan ja työntekijöiden kanssa edistää työssä aiheutuvien sairauksien ja tapaturmien ehkäisyä, edistää työn ja työympäristön terveellisyyttä ja

6 6 turvallisuutta, edistää työntekijän terveyttä ja työ- ja toimintakykyä työuran eri vaiheissa sekä edistää työyhteisön toimintaa. Työterveyshuollon toiminta perustuu työn ja työympäristön turvallisuuden ja terveellisyyden tutkimiseen ja arviointiin, jossa työpaikkaselvitykset ovat keskeinen tietolähde. Työnantajan lakisääteinen velvollisuus on huolehtia työpaikan turvallisuudesta ja työterveyshuollon tehtävänä on toimia asiantuntijana sekä antaa toimenpideehdotuksia työn ja työympäristön turvallisuuden ja terveellisyyden parantamiseksi. Samat asiat korostuvat vuonna 2003 uudistuneessa Työturvallisuuslaissa (L 738/2002). Käytännössä opetustoimen työterveyshuollon työpaikkaselvitykset tehdään yhteistyössä opetusviraston työsuojeluhenkilöstön kanssa. Opettajien ja muun kouluhenkilöstön työympäristön fysikaaliset tekijät, kuten sisäilman laatu, valaistus, melu ja tilojen ahtaus tulee selvittää arvioitaessa työn ja toimintaympäristön terveellisyyttä ja turvallisuutta. Tavoitteena on ongelmien havaitseminen ja niiden korjaaminen ennen kuin ne aiheuttavat haittaa työntekijöiden terveydelle ja toimintakyvylle. Työpaikan oma vaaranarviointi sekä työterveyshuollon ja työsuojelun systemaattiset työpaikkaselvityskäynnit ovat keinoja havaita ongelmat ja käynnistää tarvittavat toimenpiteet ajoissa. NYKYKÄYTÄNTÖ Tässä oppaassa esimerkkikuntana on Helsingin kaupunki, jonka opetustoimessa työpaikkaselvityskäyntejä on tehty työterveyshuollon ja työsuojelun yhteistyönä säännöllisesti 1980-luvun lopulta lähtien. Näillä noin neljän vuoden välein toistuvilla peruskäynneillä on esitelty kouluille työterveyshuollon ja työsuojelun toimintaa, keskusteltu koulun henkilöstön kanssa sekä tutustuttu koulurakennukseen ja tiloihin. Vuodesta 2001 työterveyshuolto on tehnyt ennen työpaikkakäyntiä koulun työntekijöille esitietokyselyn, jossa on kysytty työympäristöön, työyhteisöön, työkykyyn sekä ammatilliseen osaamiseen liittyviä asioita (liite 1). Kyselyn tulokset on esitelty työntekijöille yhteispalaverissa työpaikkakäynnin yhteydessä ja tulokset on jätetty koululle jatkotyöstämistä varten. Työterveyshuollon käytettävissä olevaa muuta tietoa koulusta ovat olleet aikaisemmat työpaikkaselvitysraportit ja vuodesta 2003 lähtien kaupungin työhyvinvointikyselyn koulukohtaiset tulokset. Koulukierrolla on käyty läpi teknisen ja tekstiilityön luokat, kotitalousluokat ja keittiö sekä liikuntasali ja suihkutilat sekä tarvittaessa muita tiloja. Havainnointi on ollut aistinvaraista, lisäksi pintakosteusmittari ja savukynä ovat olleet käytettävissä. Vaikka sisäilmaongelmien yleisyys on ollut tiedossa, ei työterveyshuollolla tai työsuojelulla ole ollut käytössä järjestelmällistä menetelmää, jolla erityisesti sisäilmastoon liittyvät asiat olisi havainnoitu, mitattu tai kirjattu. Työterveyshuollon laatimassa käyntiraportissa ei ole säännönmukaisesti käsitelty sisäilmasto-ongelmien terveydellistä merkitystä. Peruskäyntien lisäksi työterveyshuolto ja työsuojelu ovat tehneet kouluille ongelmalähtöisiä suunnattuja käyntejä, mutta sisäilmaongelmat eivät ole olleet merkittävä syy näille käynneille.

7 7 Perinteisesti työterveyshuolto on kohdannut koulujen sisäilmaongelmat potilasvastaanottotyössä hoitaessaan ja tutkiessaan oireilevia tai sairastuneita työntekijöitä. Tässä vaiheessa tiedot työpaikan tilanteesta ovat usein puutteelliset ja ristiriitaiset; tieto, mitä työpaikalla on mahdollisesti tutkittu tai korjattu ja kuka ne on tehnyt, ei ole saavuttanut työterveyshuoltoa. Tilanteen kokonaisvaltainen hahmottaminen on ollut vaikeaa, koska suuressa kunnassa toimijoita on ollut useasta eri virastosta (koulutoimi, rakennusvirasto, ympäristökeskus, terveyskeskus, yksityiset tutkimus- ja rakennusyritykset jne.) ja koottua tietoa ei ole löytynyt edes tutkittavana olevalta koululta. Pahimmillaan sisäilmaongelmien (erityisesti kosteusvauriotilanteissa) parissa työskentely on ollut palokuntatyötä, jossa työterveyshuollolta vaaditaan nopeita arvioita ja ratkaisuja tilanteessa, jossa syy- ja seuraussuhteet ovat vielä epäselvät. Näissä tilanteissa sisäilmaongelma voi "kroonistua" ja aiheuttaa epävarmuutta ja jännitteitä työyhteisöön. TYÖPAIKKASELVITYS KOULUISSA Tämän oppaan tavoitteena on esitellä työterveyshuolloille työpaikkaselvitysmallia, jonka avulla työterveyshuolto yhdessä työsuojelun, koulun henkilöstön ja kiinteistöstä vastaavien tahojen kanssa pystyy havainnoimaan työympäristön ongelmia ja arvioimaan erityisasiantuntemuksen tarvetta. Painopiste on sisäilma-asioissa. Pyrkimyksenä on päästä palokuntatyöstä ongelmia ennakoivaan toimintaan. Kevään 2004 aikana Uudenmaan aluetyöterveyslaitoksen työryhmä teki yhdessä Helsingin kaupungin työterveyshuollon ja opetusviraston kanssa työpaikkaselvityskäynnit kolmeen helsinkiläiseen peruskouluun. Käyntien tarkoituksena oli selvittää, mihin asioihin koululla tulisi kiinnittää huomiota sisäilmaa ja laajemmin fysikaalista työympäristöä arvioitaessa sekä mihin riittävät työterveyshuollon ja työsuojelun asiantuntemus ja välineet. Opetusviraston työsuojelupäällikkö valitsi koulut tiedossa olevien ongelmien perusteella ja ne edustivat eri vuosikymmenien rakentamistapaa. Ennen käyntejä tietoja kerättiin rakennuksista, henkilöstömääristä, tehdyistä korjauksista ja tiedossa olevista tai oletetuista ongelmista liitteenä olevilla kaavakkeilla. Kaavakkeet lähetettiin esimiehelle eli koulun rehtoreille (liite 2) sekä opetusviraston kiinteistöyksikölle (liite 3). Lisäksi käytettävissä olivat aikaisemmat työterveyshuollon työpaikkaselvitysraportit ja Helsingin kaupungin rakennusviraston kutakin koulua koskevat tiedot. Käynneillä olivat mukana opetusviraston työsuojelun ja työterveyshuollon edustajat sekä Uudenmaan aluetyöterveyslaitokselta fysikaalisen työympäristön rakennustekniikan erityisasiantuntijat. Käynnit sisälsivät koulun henkilöstön kanssa käydyn alkukeskustelun ja kierron koulun tiloissa. Koululla pyrittiin saamaan selville koetut sisäilma- tai muut fysikaaliseen työympäristöön liittyvät ongelmat, niiden sijainti ja mahdollinen syy. Eritysasiantuntijoiden avulla käytiin läpi rakennuksen kriittisiä tiloja ja kohtia: alapohja, tasakatto ja ilmanvaihtokonehuone sekä työterveyshuollolle ja työsuojelulle tutumpia riskikohtia eli keittiö, suihku- ja WCtilat, teknisen työn luokat sekä ne tilat, joissa oli koettu ongelmia. Aistivanvaraisen havainnoinnin lisäksi käytössä olivat hiilidioksidi- ja lämpötilamittari (Q-Track), pintakosteusmittari (Tramtex), savukynät ilmanvaihdon toimivuuden karkeaan arvioon sekä digitaalikamera ongelmakohtien dokumentoimiseksi.

8 8 HYVÄ SISÄILMA Koululuokassa on hyvä sisäilma, kun lämpötila on talvella ºC (kesällä alle 27 ºC), hiilidioksidipitoisuus on alle 900 ppm (enimmäismäärä 1650 ppm), lämmitys- ja ilmastointilaitteiden aiheuttama ääni ja ulkopuolinen melu alle 35 db, ilma on puhdasta ja raikasta sekä tila on hajuton ja vedoton (Sisäilmaluokitus 2000). TUTKITUT KOULUKOHTEET Yhteenveto tutkituista koulukohteista on esitetty taulukossa 1. KOULU A Kyseessä on vuonna 1990 rakennettu peruskoulu, jonka laajennusosa on valmistunut vuonna Koulussa toimii sekä ala- että ylä-aste ja siellä työskentelee 50 opettajaa, 20 muuhun henkilökuntaan kuuluvaa sekä 680 oppilasta. Koulurakennuksen runkomateriaali on betoni, ulkoverhoiluna on betoni/tiili. Rakennus on tasakattoinen ja siinä on ryömintätila. Ilmanvaihtotapa on koneellinen poisto- ja tuloilmajärjestelmä. Vuoden 2002 laajennusremontin yhteydessä todettiin alapohjassa/ryömintätilassa kosteutta, mikä korjattiin tyhjentämällä alapohja ja tehostamalla sen tuuletusta. Koulun rehtorille ja koulusta vastaavalle opetusviraston kiinteistöyksikön rakennusmestarille osoitetuissa esitietokyselyissä, aikaisemmassa työpaikkaselvitysraportissa sekä koululla käydyssä keskustelussa tuli esille, että merkittävin koulun sisäilmaongelma on riittämätön ilmanvaihto. Pahimmillaan ongelma koettiin "vanhan" puolen kolmessa ikkunattomassa luokassa. Lisäksi keskustelussa mainittiin teknisen luokan yleisilman huono vaihtuvuus ja lämmönsäätelyongelmat. Koulussa on paljon lasipintoja ja auringonpaiste aiheuttaa ongelmia. Keskustelussa tuli esille myös siivouksen puutteet. Ilmanvaihdon riittävyyteen vaikuttaa koulun oppilasmäärän kasvu; nykyisin 16 oppilaalle tarkoitetussa luokassa saattaa työskennellä ajoittain jopa 24 oppilasta. Rehtorin arvosana koulun sisäilmaston laadusta oli 5- (asteikolla 4-10). Työskentely tunkkaisessa luokkahuoneessa koettiin raskaaksi; selkeitä sairauden oireita tai sairauspoissaoloja huonon sisäilman vuoksi ei tullut esille. Pintakosteusmittauksessa havaittiin teknisen työn luokan lattiasta pintakosteutta; lattian pinnoite oli uusittu noin puoli vuotta aikaisemmin. Rakennuksen ryömintätilaan päästiin katsomaan avattavan luukun kautta ja todettiin siellä olevan edelleen eloperäistä materiaalia. Tila oli kuitenkin merkkisavuilla arvioiden selvästi

9

10 10 alipaineinen sisätiloihin nähden. Rakennuksessa ei havaittu muita merkkejä kosteustai homevaurioista. Ilmanvaihdosta todettiin, että uudella (2002) ja vanhalla (1990) puolella oli omat ilmanvaihtokoneet. Puhdistus oli tehty vuonna 2001 ja säädöt vuonna Suodattimet vaihdetaan rakennuksessa 3 kk:n välein. Vanhan ilmanvaihtokoneen suodatinluokka oli EU6 ja uuden ilmanvaihtokoneen EU5. Vanhan koneen ilmavirtoja oli lisätty välityksiä vaihtamalla ja ne olivat nyt maksimiarvossa. Ilmanvaihtoa tehostettiin ikkunatuuletuksella silloin, kun se oli mahdollista. Molemmissa ivkoneissa oli pyörivä lämmönvaihdin. Toimintakaaviot olivat esillä molemmissa konehuoneissa. Koneita ohjattiin kouluisännän työpisteestä tietokoneen avulla. Rehtorin huoneessa pidetyn neuvottelun aikana klo 8:00-8:45 hiilidioksidipitoisuus nousi tasolle ppm 12 henkilön ollessa paikalla. Lämpötila oli 24,5 ºC ja kosteus 25%. Teknisen työn luokan yleisilmanvaihto jouduttiin erikseen kytkemään päälle, vaikka sen oletettiin olevan päällä. Paikallispoistoja pidettiin tehokkaina lukuun ottamatta puusorvin poistoa. Poistoilma johdettiin pölynerottimen kautta ulos. Pajan hitsaustyöpisteiden ilmanvaihtoa ei saatu käyntiin Vanhan puolen yksi luokka oli tyhjä käynnin aikana. Tämä luokka on yksi niistä, joita ei voi tuulettaa ikkunatuuletuksella. Tyhjässäkin luokassa oli 550 ppm hiilidioksidia heti aamulla. Vanhan puolen toisessa luokassa oli käynnin aikana 17 oppilasta ja opettaja. Päivän ensimmäinen oppitunti oli kestänyt 20 minuuttia ja hiilidioksidipitoisuus oli noussut tasolle 1300 ppm. Lämpötila oli 22,7 ºC ja kosteus 28%. Ruotsinkielen luokassa opetus oli alkanut klo 9:00 ja 40 minuutin jälkeen hiilidioksidipitoisuus oli 1400 ppm. (22,5 ºC ja 29 %). Uuden puolen luokassa oli käynnin aikana 29 oppilasta ja opettaja. Aamun ensimmäinen tunti oli päättymässä ja hiilidioksidipitoisuus oli noin 1300 ppm (23,7 ºC ja 26 %). Käytävällä uudella puolella hiilidioksidipitoisuus oli 1100 ppm ja oppilaat olivat sisällä välitunnin aikana. Johtopäätökset ja suositukset: Koulukierron aikana hiilidioksidipitoisuudet nousivat jo ensimmäisen oppitunnin aikana tasolle ppm ja käytävälläkin tasolle 1100 ppm. Näin ollen todettiin, että ilmanvaihto ei ole riittävä. Havaintoja merkittävistä kosteus- tai homevaurioista ei todettu. Ilman huomattavia investointeja mahdollisuudet korjata merkittävästi sisäilman laatua ovat vähäiset. Vanhalla puolella ilmanvaihdon tehostaminen vaatii todennäköisesti koko ilmanvaihtojärjestelmän uusimista tai ainakin luokkiin, joissa ikkunatuuletus ei ole mahdollinen, voisi suunnitella omat tulo- ja poistoilmanvaihtokoneet. Luokkien oppilasmäärien pienentäminen tai pienempien luokkatilojen yhdistäminen suuremmiksi väliseiniä poistamalla parantaa ilman riittävyyttä. Taloudellisesti edullisin keino parantaa luokkien ilmanlaatua on lisätä luokkien ja käytävien tuulettamista välitunneilla (erityisesti läpiveto on tehokas); tämä edellyttää oppilaiden siirtymistä ulos välituntien aikana. KOULU B Kyseessä on vuonna 1939 rakennettu ja nykyisin ala-asteena toimiva koulurakennus, jossa työskentelee 20 opettajaa, 14 muuhun henkilökuntaan kuuluvaa sekä 340 oppilasta.

11 11 Rakennuksen runkomateriaalina on tiili, rakennuksen perusta on osittain maan alla ja talo on harjakattoinen. Peruskorjausremontti on tehty vuonna Vuosina tehdyissä remonteissa keittiö- ja ruokalatilaan sekä teknisen työn luokkaan on asennettu koneellinen ilmanvaihto, muuten kiinteistössä toimii ainoastaan koneellinen poisto. Luokkahuoneet ovat korkeita ja luokissa työskentelee alkuopetuksessa oppilasta, ylemmillä luokilla noin 30 oppilasta. Välituntien aikana oppilaat ovat ulkona. Koulu sijaitsee moottoritien varressa, mikä aiheuttaa melua piha-alueelle ja vaikeuttaa ikkunatuuletusta. Koulun rehtorille ja koulusta vastaavalle opetusviraston rakennusmestarille osoitetuissa esitietokyselyissä, aikaisemmassa työpaikkakäyntiraportissa sekä koululla käydyssä keskustelussa tuli esille, että koulun merkittävin sisäilmaongelma on tehoton ilmanvaihto. Lisäksi koulukiinteistössä työskentelevät kokivat olosuhdehaittoina koulun puutteelliset sosiaali-, WC- ja suihkutilat, riittämättömän valaistuksen, läheisen moottoritien melun, vaihtelevat lämpötilat, pölyisen ilman sekä pölyiset pinnat. Putki- ja ilmastointiremontin tarve koettiin kiireelliseksi. Rehtorin arvosana koulun sisäilmaston laadusta oli 6-7 (arvoasteikolla 4-10). Työntekijöiden kokemina työolosuhteisiin liittyvinä oireina tulivat esille nenän tukkoisuus, päänsärky ja hengitystietulehdukset. Pintakosteusmittauksissa havaittiin voimistelusalin suihkutilojen seinissä kohonnutta kosteutta. Lisäksi ensimmäisen kerroksen pihanpuolen huoneissa havaittiin aistinvaraisesti mikrobivaurioihin viittaavaa hajua. Rakennuksessa on puuvälipohjat ja ensimmäisen kerroksen lattia on myös puurakenteinen. Puulattian alapuolisista rakenteista ei ollut tietoa. Ilmanvaihdosta todettiin, että luokissa oli koneellinen poisto ja hormit on puhdistettu Korvausilmaa varten patterien yläpuolella ikkunapenkin alla sijaitsivat korvausilmaraot, joissa ei ollut suodatinta ja raot olivat luokissa osittain tukkeutuneet tai ne oli suljettu. Keittiön ja teknisten töiden luokkahuoneen ilmanvaihto oli uusittu 1990-luvun puolivälissä. Suodatinluokka oli EU3. Juhlasalissa oli erikseen päällekytkettävä tulo- ja poistoilmanvaihto. Välituntien aikana luokkia tuuletettiin. Opettajanhuoneessa alkukokouksen aikana oli paikalla 20 henkilöä ja hiilidioksidipitoisuus oli puolen tunnin kokouksen jälkeen kello 8:40 noin 950 ppm ja lämpötila 22.4 C. Teknisen työn tiloissa oli puuntyöstökoneissa poistot ja yleisilmanvaihto käynnistettiin tarvittaessa erikseen. Maaleina käytettiin pääasiassa vesiohenteisia maaleja. Yleisopetusluokassa oppitunnin päätyttyä hiilidioksidipitoisuus oli 1000 ppm. Luokassa oli tunnin aikana 20 oppilasta ja opettaja. Käytävällä hiilidioksidipitoisuus oli 650 ppm. Oppilaat olivat ulkona välitunnin aikana. Johtopäätökset ja suositukset: Käynnin perusteella voimistelusalin suihkutilojen seinien mahdolliset kosteusvauriot tulee tutkia ja selvittää. Ensimmäisen kerroksen pihanpuoleisten huoneiden mikrobivaurioihin viittaavan hajun lähteenä voi olla lattiarakenteessa olevat mikrobivaurioituneet materiaalit. Tämän takia suositeltiin rakenteeseen tehtäviä kuntotutkimuksia.

12 12 Lukuun ottamatta keittiötiloja ja teknisen työn luokkaa koulussa on ainoastaan poistoilmanvaihto. Siitä huolimatta hiilidioksidipitoisuudet eivät nousseet korkeiksi aamupäivän aikana. Tähän vaikuttivat korkeat ja väljät luokat, tuuletuksen käyttö ja oppilaiden oleskelu ulkona välituntien aikana. Poistoilmanvaihtoa voidaan jonkun verran tehostaa uudenaikaisilla, suodattimilla varustetuilla korvausilmaventtiilien käytöllä. Ne vähentävät korvausilman mukana tulevaa pölyä. Tulevaisuudessa koneellisen tulo- ja poistoilmanvaihdon rakentaminen parantaa sisäilman laatua. Useassa luokassa valaisimet olivat korkealla ja epätarkoituksenmukaisesti sijoitettuna. Valaistuksen tehostamiseksi valaisimet tulisi sijoittaa alemmaksi ja kohdistaa paremmin työskentelykohtiin. Läheisen moottoritien melu häiritsi pihalla tapahtuvaa ulkoliikuntaa ja rajoitti ikkunoiden pitämistä auki tuntien aikana. Moottoritien varteen rakennettava meluaita vähentää tätä ongelmaa. KOULU C Kyseessä on vuonna 1978 valmistunut ala-asteen koulurakennus, jossa työskentelee opettajaa, muuta henkilökuntaa 25 sekä 650 oppilasta. Luokissa on oppilasta ja luokkakoot ovat kasvamassa. Välitunneilla oppilaat ovat ulkona ja luokkia tuuletetaan ikkunoiden kautta. Koulurakennuksen runkomateriaali on betoni, julkisivu massiivitiiltä, perustus maavarainen ja rakennuksessa on tasakatto. Koulussa on esiintynyt paikallisia kosteusvaurioita kattovuodoista johtuen ja tarvittavat korjaustoimenpiteet on tehty. Työntekijöiden olosuhde- ja oirevalitusten vuoksi kiinteistössä on tehty useita sisäilmaan liittyviä tutkimuksia ja katselmuksia vuosina , mutta nämä eivät ole johtaneet uusiin korjaustoimenpiteisiin. Koulussa työskentelevät henkilöt kokivat työolosuhdehaittoina kiinteistön riittämättömän ilmanvaihdon, tunkkaisen ja huonon ilman, vedon, korkean tai matalan lämpötilan, epämiellyttävän hajun sekä kuivan ja pölyisen ilman. Ilmanvaihdon aiheuttamaa melua esiintyi muutamissa luokissa. Siivoukseen työntekijät olivat tyytyväisiä. Rehtorin arvosana koulun sisäilmaston laadusta oli 8- (arvoasteikolla 4-10). Työhön liittyvinä oireina työntekijät kokivat eniten silmien ja ylähengitysteiden limakalvojen ärsytysoireita. Lisäksi astmaoireiden koettiin pahenevan ja lääkityksen tarve lisääntyi kouluympäristössä. Tiloissa ei havaittu aistinvaraisesti merkkejä kosteus- tai homevaurioista. Tasakaton ohella riskirakenteena kosteusvaurioihin voidaan pitää luokkahuoneiden ulkoseinää, jossa betoniantura on matala ja maanpinta vietti kohti rakennusta. Koulussa oli koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto. Katolla luokkia palvelevan ilmanvaihtokoneen suodatinkammioissa löytyi epämääräistä kostunutta ja märkää lastulevymäistä levyä, joka on syytä poistaa. Levy voi toimia mahdollisena mikrobien kasvualustana. Tuloilmakammion seinissä oli mineraalivillaa vaimennusmateriaalina, josta saattaa levitä kuituja tuloilmaan. Tehdyistä tutkimuksista ei selvinnyt onko villaa

13 13 myös tuloilmakanavien äänenvaimentimissa. Lumisuojista huolimatta kevyt pakkaslumi pääsee iv-koneisiin ja sulamisvedet valuvat koneenhuoneen lattialle. Hiilidioksidimittauksia tehtiin muutamissa luokissa ensimmäisen oppitunnin aikana. Hiilidioksidi vaihteli tasolla ppm. Ilman lämpötila vaihteli välillä 20,4-22,2 ºC ja suhteellinen kosteus %. Ilmamäärien noston myötä kanavista tuleva melu tai kohina koetaan ongelmana muutamassa luokissa. Yhdessä luokassa kuuluva jyrisevä ääni luokkahuoneen nurkassa tulee ilmeisesti runkoäänenä ilmanvaihtokonehuoneesta, jossa koneet on kiinnitetty rakennukseen ilman kunnollisia tärinäeristimiä. Johtopäätökset ja suositukset: Rakennuksen seinien kosteusvaurioissa on voinut syntyä mikrobivaurioita lämmöneristeissä tai muissa seinän rakenteissa. Tällaisten vaurioiden tutkimiseksi voisi rakenteita tutkia avaamalla ja ottamalla niistä materiaalinäytteitä vesivuotokohdista. Koululla on tehty lukuisia ilmanvaihtoa parantavia toimenpiteitä: koneisiin on tehty mittava perushuolto, ilmanvaihtokanavat on puhdistettu, käytävillä olevien kanavien yläpinnat imuroitu, suodatusta parannettu (EU7), ilmanmäärät on säädetty ja mitattu, luokkien ilmamääriä on nostettu muuttamalla iv-koneen välityksiä, tuloilmaaukkoihin on lisätty lumisuojia. Kaikesta huolimatta ilmavaihtomittausten mukaan vain 20 % tuloilmamäärämittauksista ja 35 % poistoilmamäärämittauksista on täyttänyt ko. tilan ilmanvaihdon henkilökuormitusvaatimukset. Suosituksiin ei siis päästä ilman mittavia ilmanvaihtokorjauksia. Katolla olevasta ilmanvaihtokoneesta kannattaa poistaa epämääräinen lastulevymäinen materiaali ja iv-koneiden tärinäeristykseen kannattaa kiinnittää huomiota. Mineraalivillakuitujen mittaukset kannattaa tehdä, koska työntekijöillä on paljon ärsytysoireita. Sisäilmaongelmiin liittyvän oireilun selvittämiseksi suositellaan, että oireilevat työntekijät ottavat yhteyttä työterveyshuoltoon; tarvittaessa työterveyshuolto suunnittelee koulun henkilökunnalle suunnattuja terveystarkastuksia. YHTEENVETO KOULUKÄYNNEISTÄ Riittämätön ilmanvaihto oli merkittävin sisäilmaongelma kaikissa kolmessa koulussa riippumatta koulun rakennustavasta tai iästä. Luokkahuoneiden ilmamäärän riittävyyteen vaikuttivat alitehoiset tai puuttuvat ilmanvaihtokoneet, niiden käyttöön liittyvät ongelmat ilmamäärän riittävyyteen vaikuttivat mm. suurentuneet luokkakoot, ikkunatuuletuksen puute ja oppilaiden oleskelu sisällä välituntien aikana. Kosteusteknisiä ongelmia esiintyi tai oli esiintynyt eriasteisena kaikissa kolmessa koulussa. Yhdessä koulussa epäiltiin kosteusvaurioiden aiheuttavan terveydellistä haittaa. Verrattuna aikaisempiin selvityksiin projektikäynneillä tehdyt havainnot olivat samansuuntaisia: riittämätön ilmanvaihto on koulujen tavallisin sisäilmaongelma ja kosteusteknisiä ongelmia esiintyy yleisesti (Kurnitski 1997, Taskinen 1998, Hilden 1998).

14 14 Korjausehdotuksissa ikkunatuuletuksen käyttö ja oppilaiden oleskelu ulkona välituntien aikana ovat taloudellisesti edullisia keinoja parantaa sisäilmaa koulupäivän aikana. Siivouksen tehostaminen, ilmanvaihto-järjestelmän ammattitaitoinen käyttö ja huolto sekä pyrkimys pitää luokkakoot sopivina tilaan nähden ovat yleensä myös toteuttamiskelpoisia. Kosteusvaurioiden varhainen tunnistaminen ja korjaaminen on aina edullisempaa, kuin syntyneiden homeongelmien selvittely ja korjaus. Ilmanvaihtojärjestelmien uusiminen, mitä koulun sisäilman merkittävä parantaminen usein vaatii, on huomattava taloudellinen investointi. POHDINTA Verrattuna työterveyshuollon ja työsuojelun tekemiin tavanomaisiin koulujen työpaikkaselvityksiin merkittävin ero tässä esitettyihin koulujen tutkimisiin oli esitiedon keruu. Tässä hankkeessa kerättiin rakennusteknisiä tietoja koulusta vastaavalta rakennusmestarilta. Rehtorilta puolestaan kysyttiin työntekijöiden valittamista sisäilmaongelmista ja käsitystä niiden syistä. Rakennusteknisessä kyselyssä saatiin tietoa mm. koulun ilmanvaihtojärjestelmästä, todetuista kosteusvaurioista ja tehdyistä korjaustoimenpiteistä. Näitä tietoja työterveyshuollolla ei ole ollut aikaisemmin käytettävissä. Rehtorin esitietokyselyssä esille tulleet työolosuhdevalitukset vastasivat hyvin työpaikalla käynnin alkupalaverissa nousseita asioita ja ongelmia. Projektikäynneillä työntekijöille ei tehty esitietokyselyä; tämä on tarkoitus jatkossa toteuttaa joko liitteen 1 mukaisesti tai jos koululla on tiedossa sisäilmaongelmia ja oireilevia henkilöitä, tarvittaessa työterveyshuolto tekee sisäilmastokyselyn. Kerätty taustatieto auttaa työterveyshuoltoa saamaan kokonaiskuvan koulun sisäilmailmaongelmista ja sen avulla työpaikkakäynnin painotus voidaan suunnitella etukäteen sekä hyödyntää osallistujien ammattitaito ja ajankäyttö tarkoituksenmukaisesti. Tämän selvityksen koulukäynneillä tehtiin hiilidioksidi-, lämpötila- ja pintakosteusmittauksia. Lisäksi erityisasiantuntijoiden johdattamana tutustuttiin ilmanvaihtokonehuoneisiin, alapohjaan, katto- ja seinärakenteisiin. Mittaustuloksena saadut numeeriset arvot selkeyttävät sisäilman laadun arviointia ja niitä voi hyödyntää raporttia ja suosituksia kirjatessa. Valokuvien avulla asioita on helppo havainnollistaa ulkopuolisille. Mittarit luontuvat parhainten työpaikkaselvityskäynnillä mukana olevan työsuojeluhenkilön työvälineeksi. Työterveyslääkärin tai työterveyshoitajan asiantuntemus ei yleensä riitä arvioimaan erityiskohteita kuten ilmanvaihtokoneen säätöjä tai alapohjan tuuletusta. Työterveyshuollon on kuitenkin hyödyllistä oppia arvioimaan yhdessä työsuojelun ja kiinteistön huollosta ja kunnosta vastaavan kanssa jatkoselvittely- tai -toimenpidetarvetta. Työpaikkakäynnillä työterveyshuollon tehtävä koulun sisäilmaongelmissa on havainnoida ja esittää kysymyksiä, kuunnella aktiivisesti sekä arvioida havaintojen terveydellistä riskiä; työterveyshuollon tehtävä ei sitä vastoin ole etsiä ratkaisuja rakennusteknisiin ongelmiin. TYÖPAIKKASELVITYS JA SISÄILMA - HYVÄ KÄYTÄNTÖ Koulun työpaikkaselvitykset suhteessa sisäilmaongelmaan voidaan jakaa perusselvityksiin ja suunnattuihin selvityksiin. Lisäksi esimerkiksi vaikeassa

15 15 kosteusvauriotilanteessa tarvitaan mahdollisesti erityisselvitystä, joka vaatii työympäristön erityisasiantuntijoiden osallistumisen tutkimuksiin. Perustyöpaikkaselvitys (kts. kaavio 1) on määräajoin toistuva työterveyshuollon ja työsuojelun työpaikkakäynti. Se tehdään myös koulun toiminnan alkaessa tai toiminnan olennaisesti muuttuessa. Sisäilma-asioissa peruskäynnin tärkein tavoite on tutustua koulun työskentelyolosuhteisiin ja arvioida jatkoselvitysten, esimerkiksi suunnatun työpaikkaselvityksen tarve. Ennen työpaikkakäyntiä työterveyshuolto kerää sisäilmaa koskevaa taustatietoa esimieheltä (esimiehen esitietolomake, liite 2), kiinteistöhallinnon edustajalta, esimerkiksi koulusta vastaavalta rakennusmestarilta (rakennustekniset esitiedot, liite 3) sekä työntekijöiltä (työntekijän esitietolomake, liite 1). Ennen työpaikkakäyntiä työterveyshuolto tutustuu myös työpaikan työhyvinvointikyselyjen tuloksiin ja käytettävissä oleviin sairauspoissaolotietoihin. Niissä työpaikoissa, joissa on toteutettu työpaikan oma vaaranarviointi, käytetään hyväksi siinä olevia tietoja ja vältetään päällekkäistä tiedon keruuta. Työterveyshuolto, työsuojelu ja esimies sopivat (puhelin- tai sähköpostineuvottelu) etukäteen käynnin painotuksen ja ajankäytön. Työpaikkakäynti aloitetaan työyhteisökokouksella, jossa esimiehellä, henkilöstön, työsuojelun, kiinteistön sekä työterveyshuollon edustajilla on puheenvuorot. Tilaisuudessa työterveyshoitaja tai -lääkäri esittelee yhteenvedon esitietokyselyistä. Aikaa varataan riittävästi vapaaseen keskusteluun. Palaverin jälkeen koulun tilat kierretään etukäteen sovitun työnjaon mukaisesti ja havainnot kirjataan. Aistinvaraisen havainnoinnin lisäksi mitataan ilman lämpötila ja hiilidioksidipitoisuus, pintakosteutta, arvioidaan ilmanvaihtoa ja tarvittaessa kuvataan ongelmakohtia. Liitteenä (4) olevaa lomaketta käytetään apuna mittaustulosten ja havaintojen kirjaamiseen. Kierron jälkeen pidetään esimiehen kanssa lyhyt yhteenveto tehdyistä havainnoista ja jatkoselvittelytarpeesta ja tarvittaessa sovitaan toimenpiteiden vastuuhenkilöt. Työpaikkakäynnistä kirjoitetaan raportti (liite 5), johon työterveyshuolto kirjoittaa yhteenvedon kerätystä taustatiedosta ja työyhteisöpalaverista sekä arvioinnin havaintojen terveydellisistä vaikutuksista. Työsuojelu kirjoittaa osuuden tehdyistä havainnoista ja yhdessä työterveyshuollon (tarvittaessa esimiehen ja kiinteistön edustajan) kanssa jatkotoimenpidesuositukset. Raportti lähetetään koululle kaikkien työntekijöiden nähtäväksi. Mikäli työpaikkakäynnistä seuraa jatkoselvittelytarvetta, koululle järjestään palautetilaisuus, jossa sovitaan myös seuranta.

16 16 Kaavio 1. PERUSTYÖPAIKKASELVITYSKÄYNTI TAUSTATIEDOT esitietokyselyt (esimies, työntekijät, kiinteistöhallinta) muut (tyhy, sairauspoissolot jne.) työterveyshuolto kerää SUUNNATTU TYÖPAIKKA- SELVITYS TTL:n sisäilmastokysely tarvittaessa SOVITAAN KÄYNNIN PAINOTUS työterveyshuolto, työsuojelu, esimies sopivat TYÖYHTEISÖKOKOUS puheenvuorot työsuojelulla, työterveyshuollolla, esimiehellä, työntekijöillä ja kiinteistöhallinnon edustajalla työterveyshuolto kirjaa ongelman tarkentaminen KIERTO KOULULLA havainnoidaan sisäilman laatua, siisteyttä, merkkejä kosteusvaurioista työsuojelu kirjaa YHTEENVETO sovitaan jatkotoimenpiteistä ja vastuuhenkilöistä työterveyshuolto, työsuojelu, esimies (-het) työsuojelu kirjaa jatkoselvitystarve, erityisasiantuntijat, sisäilmaryhmä RAPORTTI aika, paikka, osallistujat, käynnin tarkoitus yhteenveto taustatiedoista ja työyhteisöpalaverista (tth) tehdyt havainnot (työsuojelu) johtopäätökset ja toimenpidesuositukset (työsuojelu) terveydellisen riskin arviointi ja toimenpidesuositukset (työterveyshuolto) seuranta toimenpidesuunnitelma, vastuuhenkilöt, aikataulu, tiedotus

17 17 Suunnattu työpaikkaselvitys tehdään, kun perusselvityksessä on ilmennyt jatkoselvityksen tarve tai koulussa muuten on tiedossa sisäilmaongelma. Tämä tieto on voinut tulla työterveyshuollon asiakkaiden, työsuojelun, henkilöstöhallinnon tai kiinteistön edustajan kautta. Työterveyshuolto kerää myös ennen suunnattua työpaikkakäyntiä taustatietoa esimieheltä (liite 2) ja kiinteistön edustajalta (liite 3). Työntekijöille tehdään tarvittaessa Työterveyslaitoksen sisäilmastokysely. Kiinteistöhallinnon edustaja (esim. rakennusmestari) osallistuu työpaikkakäynnille. Työyhteisöpalaverissa tarkennetaan ongelmakohtia ja koulukierrolla tavanomaisten työskentely- ja opetustilojen lisäksi havainnoidaan erityisiä sisäilmakohteita kuten katto-, seinä- ja alapohjarakenteita ja ilmanvaihtojärjestelmää (ks. liite 4). Kierron jälkeen sovitaan jatkotoimenpidetarve ja vastuuhenkilöt sekä aikataulu. Samalla sovitaan tiedottamisesta ja seurannasta. Työterveyshuolto arvioi havaintojen terveydellisen riskin ja osallistuu tiedottamiseen. Kosteusvauriosta tai kosteusvaurioepäilystä työpaikka (esimies) ilmoittaa suoraan kiinteistön kunnosta ja huollosta vastaavalle. Pienet vauriot pyritään korjaamaan nopeasti. Tehdyistä toimenpiteistä jätetään kirjallinen tieto koululle (kiinteistöä koskevat tiedot mapissa rehtorin kansliassa), josta se löytyy tarvittaessa työterveyshuollon nähtäväksi työpaikkakäynnin yhteydessä. Laajoista tai tarkemmin määrittelemättömistä kosteusvaurioista ilmoitetaan lisäksi työsuojeluun ja edelleen työterveyshuoltoon. Toimenpide- ja jatkoselvittelytarpeen tekevät kiinteistöhallinto ja työsuojelu; työterveyshuolto osallistuu jatkoselvitystarpeen arvioon ja suunnitteluun, mikäli työpaikalla on oireilevia työntekijöitä tai siellä on ilmeinen terveysuhka. Näissä tapauksissa työterveyshuolto osallistuu yhdessä kiinteistöhallinnon ja työsuojelun kanssa myös työpaikalla tapahtuvaan tiedotukseen. Kun kyseessä on laaja ja aikaa vievä kosteusvauriotilanne tai muu sisäilmaongelma, joka voi aiheuttaa terveydellisiä, toiminnallisia tai työyhteisöllisiä haittoja, on syytä koota sisäilmaryhmä, jossa on edustus työsuojelusta, kiinteistöhallinnosta, työpaikalta ja työterveyshuollosta. Työsuojelupäällikkö on luonteva sisäilmaryhmän koollekutsuja ja ryhmä voi perustua jo olemassa olevaan käytäntöön esimerkiksi työsuojelutoimikuntaan. Sisäilmaryhmän tehtävänä on koota olemassa oleva tieto, huolehtia työpaikan tiedottamisesta, seurata suunniteltujen toimenpiteiden toteutumista ja arvioida jatkoselvitysten, esimerkiksi eritysasiantuntijoiden tarve. Sisäilmaongelman hyvä ratkaisu edellyttää sujuvaa tiedonkulkua eri toimijoiden välillä. Pienissä kunnissa yhteistyö on yleensä luontevaa ilman erillisten ryhmien perustamista. Suuremmissa kunnissa sovittu käytäntö, esim. sisäilmaongelmien säännöllinen käsittely työsuojelutoimikunnassa tai erillinen sisäilmaryhmä, parantaa oleellisesti tiedonkulkua. Ennalta sovittu toimintatapa, selkeä työnjako, vastuuhenkilöiden sitoutuminen ja työntekijöiden arvostava kuuleminen on tiedonkulun ja tiedottamisen ohella perusedellytyksiä sisäilmaongelman onnistuneelle ratkaisulle (Lahtinen, 2004). Jos sisäilmaongelmissa tingitään moniammatillisuudesta, suunnitelmallisuudesta ja avoimuudesta, voi työterveyshuollon rasitteena olla jatkossa paitsi oireilevat työntekijät myös oireileva työyhteisö.

18 18 LÄHDELUETTELO Haahtela T, Reijula K. Sisäilmaston aiheuttamat sairaudet ja niiden merkitys. Suomen Lääkärilehti 1998;53(16):1899. Hahtokari T, Malkamäki R. Julkisten rakennusten puhdas sisäilma projekti. Sisäilmastoseminaari, SIY raportti 13, s Harju A. Koulun sisäympäristö, oppilaiden oireet ja sairastavuus. Sisäilmastoseminaari, SIY raportti 13, s , Haverinen U, Leinonen J, Kolehmainen U, Suonketo J, Husman T, Toivola M, Wahlman J, Pentti M, Lahti M, Lindberg R, Nevalainen A. Koulukeskuksen kosteusja homeongelmien selvitykset, korjaukset ja seuranta. Sisäilmastoseminaari, SIY raportti 13, s , Hilden S. Helsingin koulujen kosteusvauriot. Sisäilmastoseminaari, SIY raportti 11, s , Hilden, S. Tilaajan rooli sisäilmasto- ja kosteusteknisessä kuntotutkimuksessa. Sisäilmastoseminaari, SIY raportti 13, s , Husman T, Haverinen U, Meklin T, Nevalainen A. Koulujen kosteus ja homevaurioiden tutkiminen. Ympäristö ja terveys 1998;29(1):13-16 Enberg S, Kurnitski, J. Pölypitoisuudet kouluissa. Sisäilmastoseminaari, SIY raportti 8, s , Kauriinvaha E. Sisäilmasto- ja kosteustekninen kuntotutkimus kouluille ja päiväkodeille. Sisäilmastoseminaari, SIY raportti 13, s , Keinänen J. Koulujen terveydellisten olojen tarkastukset. Ympäristö ja terveys 2000; 31(6) : Kimari P, Karjalainen k. Koulujen sisäilma ja energiatalous. Sisäilmastoseminaari, SIY raportti 13, s , Koivisto J, Haverinen U, Meklin T, Halla-aho J, Nevalainen A. Koulurakennusten kosteusvauriot. Sisäilmastoseminaari, SIY raportti 17, s , Kurnitski J. Koulujen sisäilmasto ja kosteusvauriot. Sisäilmastoseminaari, SIY raportti 8, s , Lahtinen M. Psykologinen näkökulma työpaikkojen sisäilmaongelmiin. Työ ja ihminen, Tutkimusraportti 25, Työterveyslaitos, Loikkanen P, Hemminki K. Vantaan toimintamalli kaupungin kiinteistöjen kosteusvaurio-ongelmien ratkaisemisessa. Sisäilmastoseminaari, SIY raportti 8, s , 1997.

19 19 Loikkanen P, Palomäki E, Lappalainen S, Kähkönen E, Laakkonen H, Lappi S, Hemminki K, Reijula K. Koulujen kosteus- ja homeongelmat. Tutkimuksia pääkaupunkiseudulta. Työterveyslaitos Meklin T, Koivisto J, Husman T, Haverinen U, Halla-aho J, Nevalainen A. Toimintamalli koulujen kosteus ja homevaurioiden selvittämisessä. Sisäilmastoseminaari, SIY raportti 11, s , Pasanen T, Keskikuru T, Ridell J, Pasanen P. Sisäilmaolosuhteet ja koettu ilmanlaatu Jyväskylän kouluissa. Sisäilmastoseminaari, SIY raportti 17, s , Pönkä A, Katso S, Lahdenkari M. Homeille altistuneiden koululaisten sairastavuus. Suomen Lääkärilehti 2000;55(43): Reijula K, Kallas T, Kähkönen E, Lahtinen M, Loikkanen P, Palomäki E, Saarinen L. Kosteus- ja homevaurio-ongelmat työpaikoilla. Työterveyslaitos Routasuo E. rakennusten kosteusvauriot aiheuttavat sairauksia ja heikentävät oppimista. Suomen kiinteistölehti 2002;(2) : Ruotsalainen R, Palkonen S, Seppänen O, Valovirta E. Yhteiseurooppalainen suositus: oikeus terveelliseen sisäilman laatuun kouluissa. Sisäilmastoseminaari, SIY raportti 17 s , Savolainen A. Koulu työpaikkana. Tampereen yliopisto Seppänen O. Ilmanvaihdon ja ilmastoinnin vaikutus terveyteen ja tuottavuuteen. Sisäilmastoseminaari, SIY raportti 17, s 25-28, Taskinen T, Meklin T, Nousiainen M, Husman T, Nevalainen A, Korppi M. Koulujen sisäilmaongelma lasten terveysongelmien aiheuttajana. Sisäilmastoseminaari, SIY raportti 11, s.59-62, Taskinen T. Moisture and mould problems in school buildings. Väitöskirja, Kuopion yliopisto, Thörn Å. Building-related health problems: reflection on different symptom prevalence among pupils and teachers. International Journal of Circumpolar Health 1998;57(4):

20 20 LIITE 1 KYSELYLOMAKE TYÖNTEKIJÖILLE Olemme arvioimassa koulunne työympäristön tilaa. Siihen kuuluu työntekijöille lähetettävä kysely, jolla kerätään tietoa teidän kokemuksista koskien työtilojen kuntoa ja omaa työkykyänne. Nimi Työpaikka Ammattinimike Kysymys 1 Kuinka tyytyväinen olet työympäristöösi asteikolla 1-5? Erittäin tyytymätön Erittäin tyytyväinen Mitä mahdollisia työympäristöhaittoja olet havainnut ( esim. melu, ilmanlaatu, veto, hajut, lämpötilat, valaistus, näkyvät kosteusvauriot)? Missä tilassa? Onko ergonomia ( työasennot, kalusteet jne.) kunnossa? Kysymys 2. Onko työpaikalla ollut vaaratilanteita? Esim. tapaturmavaaraa, henkistä tai fyysistä väkivaltaa. Paljon vaaratilanteita Ei lainkaan vaaratilanteita Minkälaisia? Kysymys 3. Kuinka tyytyväinen olet työvälineisiin, työvaatteisiin ja suojaimiin? Erittäin tyytymätön Erittäin tyytyväinen Perustelut Kysymys 4. Millä tavoin työpaikkasi työympäristöä voisi parantaa? Kysymys 5. Kuinka tyytyväinen olet työpaikkasi työilmapiiriin? Erittäin tyytymätön Erittäin tyytyväinen

21 21 Perustelut Kysymys 6. Kuinka yhteistyö sujuu työpaikallasi a) työtovereiden kanssa? Erittäin huonosti Erittäin hyvin b) esimiesten kanssa? Erittäin huonosti Erittäin hyvin Perustelut Kysymys 7. Miten työyhteisöä voisi kehittää? Mitä itse voisit tehdä? Kysymys 8. Minkälainen on työkykysi tällä hetkellä? Erittäin huono Erittäin hyvä Perustelut Kysymys 9. Minkälaiseksi arvioit työkykysi viiden vuoden kuluttua? Erittäin huonoksi Erittäin hyväksi Perustelut Kysymys 10. Mitä voit itse tehdä työkykysi ylläpitämiseksi / parantamiseksi? Kysymys 11. Minkälainen on ammatillinen osaamisesi työn vaatimusten kannalta? Erittäin huono Erittäin hyvä

22 22 Perustelut Kysymys 12. Kuinka hyvin pystyt ylläpitämään ammattitaitoasi? Erittäin huonosti Erittäin hyvin Perustelut Kysymys 13. Miten työyhteisön ammatillista osaamista voisi kehittää? Kysymys 14. Mitä haluat vielä kertoa työterveyshuollolle? KIITOS VAIVANNÄÖSTÄ!

23 23 LIITE 2. KYSELYLOMAKE ESIMIEHILLE Työsuojelu- ja työterveyshuoltohenkilöstö ovat tulossa työpaikkakäynnille oppilaitokseenne. Jotta saisimme mahdollisimman hyvän käsityksen työolosuhteistanne, keräämme etukäteistietoa oheisten kyselylomakkeiden avulla. Pyydämme jakamaan jokaiselle työntekijälle Työntekijän arvio omasta työpaikasta kyselyn. Esimiehen toivomme täyttävän lisäksi tämän Esimiehen kyselylomakkeen ja sisäilmastoa koskevan osion. Lomakkeet postitetaan suoraan Työterveyskeskukseen omalle työterveyshoitajalle sisäpostissa. YLEISTIETOA Koulu Kuinka monta TYÖNTEKIJÄÄ on työpaikallanne? a.) opettajia b.) muuta henkilökuntaa Kuinka monta OPPILASTA on oppilaitoksessa, jossa työskentelette? Kuinka monta LUOKKAHUONETTA on oppilaitoksessa, jossa työskentelette? SISÄILMASTO Onko oppilaitoksenne normaaleissa luokkahuoneissa esiintynyt yleisesti jokin seuraavista ongelmista viimeisen vuoden aikana? Veto Riittämätön ilmanvaihto Liian korkea huonelämpötila Liian matala huonelämpötila Vaihteleva huonelämpötila Tunkkainen (huono) ilma Epämiellyttävä haju Kuiva ilma Pölyinen ilma Havaittava pöly tai lika (pinnoilla) Ilmanvaihtolaitteiden aiheuttama melu Muu melu (esim. liikennemelu) Heikko valaistus tai häikäisy/heijastukset Jokin muu, mikä? kyllä, viikoittain Talvella kyllä, joskus ei esiinny kyllä, viikoittain Syksyllä/Keväällä kyllä, joskus ei esiinny

24 24 Onko erikoisluokissa esiintynyt sisäilmasto-ongelmia? Mitä ongelmia, missä luokissa? Kuinka usein henkilökunnalta tulee sisäilmastoa koskevia valituksia? viikoittain kuukausittain h harvemmin e ei koskaan Esiintyykö oppilaitoksessanne mielestänne sisäilmastosta johtuvaa opiskelijoiden tai opettajien poissaoloa? ei ollenkaan vähän paljon en tiedä Mistä koulunne sisäilmasto-ongelmat mielestänne johtuvat? rakennusmateriaaleista tai rakenteista kosteusvaurioista ilmanvaihtojärjestelmästä liian suuresta oppilasmäärästä luokkahuoneissa muusta, mistä? Mikä on mielestänne tärkein toimenpide koulunne sisäilmaston parantamiseksi? ilmanvaihdon parantaminen lämmityksen säätö kosteusvaurioidenkorjaus rakenteiden korjaukset siivouksen parantaminen muu, mikä? Oppilaitoksenne sisäilmaston yleisarvosana (asteikolla ) Onko oppilaitoksessanne esiintynyt kosteusvaurioita? ei kyllä, lieviä vaurioita kyllä, vakavia vaurioita en tiedä Jos on esiintynyt, niin missä ja minkälaisia? Onko korjattu? Käytetäänkö ikkunatuuletusta välitunneilla? ei kyllä, epäsäännöllisesti kyllä, säännöllisesti en tiedä Mitä sisäilmastoon liittyviä selvityksiä tai korjauksia oppilaitoksessanne on tehty viime vuosien aikana, aikaisemmin tai onko suunnitelmissa? Lisätietoja: