KOULUJEN SISÄILMA JA TYÖPAIKKASELVITYS

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KOULUJEN SISÄILMA JA TYÖPAIKKASELVITYS"

Transkriptio

1 1 KOULUJEN SISÄILMA JA TYÖPAIKKASELVITYS OPAS TYÖTERVEYSHUOLLOLLE JA TYÖSUOJELULLE Marjaana Saarela Erkki Kähkönen Kari Vähämäki Kari Reijula Uudenmaan aluetyöterveyslaitos Helsingin kaupunki, Työterveyskeskus Helsinki 2005

2 2 TIIVISTELMÄ Suomen noin 6000 koulurakennuksessa työskentelee päivittäin oppilasta ja yli aikuista. Merkittävässä osassa koulurakennuksia on raportoitu sisäilmaan liittyviä ongelmia kuten riittämätöntä ilmanvaihtoa, kuivaa ja tunkkaista ilmaa, pölyä ja melua sekä myös viime aikoina kosteus- ja homevaurio-ongelmia. Sisäilmaongelmat ovat yleensä viihtyvyyshaitta, mutta niihin voi liittyä myös tilojen käyttäjien lisääntynyt oireilu ja sairaudet. Hyvä sisäilman laatu parantaa viihtyvyyttä, kun taas sisäilmaan liittyvät ongelmat lisäävät sairastavuutta ja laskevat työn tuottavuutta. Työterveyshuolto- ja työsuojelu voivat parantaa koulujen työympäristön laatua ja turvallisuutta yhteistyössä koulurakennusten kunnosta ja huollosta vastaavien toimijoiden sekä tilojen käyttäjien kanssa. Tässä oppaassa on esitetty taustatietoa koulurakennusten sisäilman arvioinnista työterveyshuollon, työsuojelun, kiinteistöistä vastaavien tahojen ja ulkopuolisen sisäilma-asiantuntijan yhteistyönä. Oppaassa esitellään lisäksi muutaman koulurakennuksen katselmoinnissa esiin tulleita sisäilmaongelmia. Samalla havainnollistetaan käytännön esimerkein toimintatapoja, joita käytännön työterveyshuollossa voidaan noudattaa koulurakennusten sisäympäristön tilaa arvioitaessa. Oppaan liitteenä on tässä projektissa tuotettuja esitietolomakkeita, joita työterveyshuolto voi käyttää koulurakennusten työpaikkaselvityksiä toteuttaessaan. Nämä lomakkeet on löydettävissä myös Työterveyslaitoksen sisäympäristöä koskevilta kotisivuilta (www.ttl.fi).

3 3 ESIPUHE Sisäilmaongelmat voivat aiheuttaa työpaikalla työntekijöiden oireilua ja työperäisiä sairauksia, jotka lisäävät sairauspoissaoloja ja pahimmillaan johtavat työkyvyn menettämiseen. Sisäilman laatu vaikuttaa työntekijöiden työ- ja toimintakykyyn oireilun aiheuttajana mutta myös viihtyvyystekijänä. On arvioitu, että sisäilmaongelmat vähentävät merkittävästi työn tuottavuutta. Koulujen sisäilma vaikuttaa opettajien ja muun henkilökunnan terveyteen ja viihtyvyyteen. Koulurakennuksen kunto ja ilmanvaihdon toimivuus voivat parhaimmillaan tukea opetustoimintaa luoden viihtyisän ja turvallisen työympäristön. Toisaalta niistä johtuvat sisäilmaongelmat vievät merkittävästi resursseja opetustoiminnasta muihin tehtäviin. Epämääräinen sisäilmaongelma voi hallitsemattomana aiheuttaa koko lukuvuoden pahasti sekoittavan häiriön. Sisäilmaongelmien ehkäiseminen ennakolta niin, että rakennuksen kunto ja ilmanvaihdon toimivuus kartoitetaan ajoissa ja korjauskohteet laitetaan viipymättä kuntoon, on paras tapa välttää vaikeuksia. Hyvät käytännöt sisäilmaongelmien ratkaisemiseksi moniammatillisella yhteistyöllä eri toimijatahojen kesken auttavat pääsemään mahdollisimman nopeasti eroon esiin tulleista sisäilmaongelmista. Tämä opas esittelee koulujen sisäilmaongelmien ratkaisuun hyviä käytäntöjä niin, että työterveyshuolto, työpaikan työsuojelu ja kiinteistönhallinta yhdessä tutustuvat ongelmakohteeseen ja laativat arviokäynnin pohjalta toimenpide-ehdotuksia. Keskeisenä osana tätä toimintaa on työterveyshuollon työpaikkaselvitys, jonka avulla saadaan mahdollisimman kattava kuva ongelmatilanteesta jatkotehtäviä varten. Opas on laadittu erityisesti työkaluksi työterveyshuollolle, mutta toivottavasti se palvelee myös koulujen toiminnasta vastaavia ja muitakin opetusalan parissa toimivia asiantuntijoita. Kiitämme Helsingin kaupungin opetusviraston työsuojeluhenkilöstöä ja kiinteistöosastoa, hankkeessa mukana olleiden koulujen rehtoreita ja muuta henkilökuntaa sekä Työterveyskeskuksen henkilöstöä tuesta ja avusta hankkeen aikana. Helsingin kaupunki ja Työterveyskeskus ovat osallistuneet tämän oppaan painatuskustannuksiin ja jakeluun. Helsingissä KIRJOITTAJAT

4 4 SISÄLLYS TIIVISTELMÄ... Esipuhe... Lähtökohta... Perusteet työterveyshuollon toiminnalle... Nykykäytäntö... Työpaikkaselvitys kouluissa... Hyvä sisäilma... Kohteet... - Koulu A - Koulu B - Koulu C Yhteenveto koulukäynneistä... Pohdinta... Työpaikkaselvitys ja sisäilma - hyvä käytäntö... Lähdeluettelo... Liitteet

5 5 TAUSTA Opettajan työn keskeisiä kuormitustekijöitä ovat ympäröivän yhteiskunnan koululle asettamat vaatimukset, suuret luokkakoot, melu ja lasten levottomuus (Savolainen 2002). Koulun fyysisellä työympäristöllä, sen toimivuudella, turvallisuudella ja terveellisyydellä on merkittävä vaikutus opettajien työkykyyn. Huonoimmaksi työolosuhdetekijäksi opettajat ovat arvioineet fyysisen työympäristön, joka sisältää sisäilmasto-ongelmien lisäksi mm. tilojen ahtauden ja likaisuuden. Puolet opettajista kokee oman koulunsa sisäilman huonoksi (Savolainen 2002); tätä arviota tukee myös opettajien vapaamuotoiset vastaukset Helsingin kaupungin työhyvinvointikyselyissä (2003). Suomen noin 6000 koulurakennuksessa työskentelee päivittäin oppilasta ja aikuista. Arvioiden mukaan yli 80 %:ssa kouluista on huono ilmanvaihto ja kosteusvaurioita esiintyy yli puolessa, joista vaikeita ja laajoja vaurioita on noin joka viidennessä. (Taskinen ym. 1998). Helsingin kouluissa tehdyssä kuntokartoituksessa, joka käsitti 70 % kaupungin kouluista, noin 90 %:ssa koulurakennuksista löytyi kosteusteknisiä epäkohtia (Hilden 1998). On arvioitu, että vuosittain noin henkilöä on alttiina koulurakennusten huonosta kunnosta johtuville terveyshaitoille (Taskinen ym. 1998). Vuonna 1996 tehdyssä rehtorikyselyssä, joka kattoi noin neljäsosan maamme peruskouluista ja lukioista, yleisimpiä koulun sisäilmastohaittoja olivat vetoisuus (varsinkin talvisin), kuiva tai tunkkainen ilma, pöly tai lika ja melu sekä home tai homeen haju (Kurnitski 1997). Huono sisäilman laatu vaikuttaa paitsi sairastavuuteen myös työviihtyvyyteen, työtehoon ja työyhteisön toimintaan. Nenän, silmien, kurkun (huom. opettajien äänenkäyttö työssä!) ja ihon ärsytysoireet sekä väsyminen ovat tavallisimpia huonoon sisäilmaan liitettyjä oireita. Huono sisäilma lisää myös hengitystieinfektiota ja allergista oireilua. Opettajien työtehon ja työviihtyvyyden kannalta on tärkeää, miten oppilaat reagoivat huonoon sisäilmaan: on raportoitu, että oppilaat ovat sitä väsyneempiä ja levottomampia mitä huonompi sisäilman laatu on (Pasanen ym. 2002). Sisäilmaongelmat, erityisesti kosteusvaurioepäilyt, vaikuttavat koko työyhteisön toimintaan: ne voivat aiheuttaa tai pahentaa ennestään olemassa olevia työyhteisön jännitteitä (Lahtinen 2004). Koulujen sisäilmaongelma on yleinen ja tunnettu työolosuhdehaitta. Riittämätön ilmanvaihto, puutteellinen siivous, kosteusvauriot ja niiden seuraukset ovat yksittäisiä ja toisiaan vahvistavia huonon sisäilman syitä. Tulevaisuus koulujen sisäilman laadun paranemiseksi ei valitettavasti näytä lähivuosina kovin valoisalta, sillä siivouksessa ja remonteissa säästetään ja luokkakoot (oppilasmäärät luokissa) kasvavat. Riittämätön ilmanvaihto ei yksin riitä käynnistämään koulurakennuksen remonttia (Kurnitski 1997). PERUSTEET TYÖTERVEYSHUOLLON TOIMINNALLE Työterveyshuollon toiminta perustuu vuonna 2002 uudistuneeseen Työterveyshuoltolakiin (L 1383/2001). Lain mukaan työterveyshuollon tehtävä on yhteistyössä työnantajan ja työntekijöiden kanssa edistää työssä aiheutuvien sairauksien ja tapaturmien ehkäisyä, edistää työn ja työympäristön terveellisyyttä ja

6 6 turvallisuutta, edistää työntekijän terveyttä ja työ- ja toimintakykyä työuran eri vaiheissa sekä edistää työyhteisön toimintaa. Työterveyshuollon toiminta perustuu työn ja työympäristön turvallisuuden ja terveellisyyden tutkimiseen ja arviointiin, jossa työpaikkaselvitykset ovat keskeinen tietolähde. Työnantajan lakisääteinen velvollisuus on huolehtia työpaikan turvallisuudesta ja työterveyshuollon tehtävänä on toimia asiantuntijana sekä antaa toimenpideehdotuksia työn ja työympäristön turvallisuuden ja terveellisyyden parantamiseksi. Samat asiat korostuvat vuonna 2003 uudistuneessa Työturvallisuuslaissa (L 738/2002). Käytännössä opetustoimen työterveyshuollon työpaikkaselvitykset tehdään yhteistyössä opetusviraston työsuojeluhenkilöstön kanssa. Opettajien ja muun kouluhenkilöstön työympäristön fysikaaliset tekijät, kuten sisäilman laatu, valaistus, melu ja tilojen ahtaus tulee selvittää arvioitaessa työn ja toimintaympäristön terveellisyyttä ja turvallisuutta. Tavoitteena on ongelmien havaitseminen ja niiden korjaaminen ennen kuin ne aiheuttavat haittaa työntekijöiden terveydelle ja toimintakyvylle. Työpaikan oma vaaranarviointi sekä työterveyshuollon ja työsuojelun systemaattiset työpaikkaselvityskäynnit ovat keinoja havaita ongelmat ja käynnistää tarvittavat toimenpiteet ajoissa. NYKYKÄYTÄNTÖ Tässä oppaassa esimerkkikuntana on Helsingin kaupunki, jonka opetustoimessa työpaikkaselvityskäyntejä on tehty työterveyshuollon ja työsuojelun yhteistyönä säännöllisesti 1980-luvun lopulta lähtien. Näillä noin neljän vuoden välein toistuvilla peruskäynneillä on esitelty kouluille työterveyshuollon ja työsuojelun toimintaa, keskusteltu koulun henkilöstön kanssa sekä tutustuttu koulurakennukseen ja tiloihin. Vuodesta 2001 työterveyshuolto on tehnyt ennen työpaikkakäyntiä koulun työntekijöille esitietokyselyn, jossa on kysytty työympäristöön, työyhteisöön, työkykyyn sekä ammatilliseen osaamiseen liittyviä asioita (liite 1). Kyselyn tulokset on esitelty työntekijöille yhteispalaverissa työpaikkakäynnin yhteydessä ja tulokset on jätetty koululle jatkotyöstämistä varten. Työterveyshuollon käytettävissä olevaa muuta tietoa koulusta ovat olleet aikaisemmat työpaikkaselvitysraportit ja vuodesta 2003 lähtien kaupungin työhyvinvointikyselyn koulukohtaiset tulokset. Koulukierrolla on käyty läpi teknisen ja tekstiilityön luokat, kotitalousluokat ja keittiö sekä liikuntasali ja suihkutilat sekä tarvittaessa muita tiloja. Havainnointi on ollut aistinvaraista, lisäksi pintakosteusmittari ja savukynä ovat olleet käytettävissä. Vaikka sisäilmaongelmien yleisyys on ollut tiedossa, ei työterveyshuollolla tai työsuojelulla ole ollut käytössä järjestelmällistä menetelmää, jolla erityisesti sisäilmastoon liittyvät asiat olisi havainnoitu, mitattu tai kirjattu. Työterveyshuollon laatimassa käyntiraportissa ei ole säännönmukaisesti käsitelty sisäilmasto-ongelmien terveydellistä merkitystä. Peruskäyntien lisäksi työterveyshuolto ja työsuojelu ovat tehneet kouluille ongelmalähtöisiä suunnattuja käyntejä, mutta sisäilmaongelmat eivät ole olleet merkittävä syy näille käynneille.

7 7 Perinteisesti työterveyshuolto on kohdannut koulujen sisäilmaongelmat potilasvastaanottotyössä hoitaessaan ja tutkiessaan oireilevia tai sairastuneita työntekijöitä. Tässä vaiheessa tiedot työpaikan tilanteesta ovat usein puutteelliset ja ristiriitaiset; tieto, mitä työpaikalla on mahdollisesti tutkittu tai korjattu ja kuka ne on tehnyt, ei ole saavuttanut työterveyshuoltoa. Tilanteen kokonaisvaltainen hahmottaminen on ollut vaikeaa, koska suuressa kunnassa toimijoita on ollut useasta eri virastosta (koulutoimi, rakennusvirasto, ympäristökeskus, terveyskeskus, yksityiset tutkimus- ja rakennusyritykset jne.) ja koottua tietoa ei ole löytynyt edes tutkittavana olevalta koululta. Pahimmillaan sisäilmaongelmien (erityisesti kosteusvauriotilanteissa) parissa työskentely on ollut palokuntatyötä, jossa työterveyshuollolta vaaditaan nopeita arvioita ja ratkaisuja tilanteessa, jossa syy- ja seuraussuhteet ovat vielä epäselvät. Näissä tilanteissa sisäilmaongelma voi "kroonistua" ja aiheuttaa epävarmuutta ja jännitteitä työyhteisöön. TYÖPAIKKASELVITYS KOULUISSA Tämän oppaan tavoitteena on esitellä työterveyshuolloille työpaikkaselvitysmallia, jonka avulla työterveyshuolto yhdessä työsuojelun, koulun henkilöstön ja kiinteistöstä vastaavien tahojen kanssa pystyy havainnoimaan työympäristön ongelmia ja arvioimaan erityisasiantuntemuksen tarvetta. Painopiste on sisäilma-asioissa. Pyrkimyksenä on päästä palokuntatyöstä ongelmia ennakoivaan toimintaan. Kevään 2004 aikana Uudenmaan aluetyöterveyslaitoksen työryhmä teki yhdessä Helsingin kaupungin työterveyshuollon ja opetusviraston kanssa työpaikkaselvityskäynnit kolmeen helsinkiläiseen peruskouluun. Käyntien tarkoituksena oli selvittää, mihin asioihin koululla tulisi kiinnittää huomiota sisäilmaa ja laajemmin fysikaalista työympäristöä arvioitaessa sekä mihin riittävät työterveyshuollon ja työsuojelun asiantuntemus ja välineet. Opetusviraston työsuojelupäällikkö valitsi koulut tiedossa olevien ongelmien perusteella ja ne edustivat eri vuosikymmenien rakentamistapaa. Ennen käyntejä tietoja kerättiin rakennuksista, henkilöstömääristä, tehdyistä korjauksista ja tiedossa olevista tai oletetuista ongelmista liitteenä olevilla kaavakkeilla. Kaavakkeet lähetettiin esimiehelle eli koulun rehtoreille (liite 2) sekä opetusviraston kiinteistöyksikölle (liite 3). Lisäksi käytettävissä olivat aikaisemmat työterveyshuollon työpaikkaselvitysraportit ja Helsingin kaupungin rakennusviraston kutakin koulua koskevat tiedot. Käynneillä olivat mukana opetusviraston työsuojelun ja työterveyshuollon edustajat sekä Uudenmaan aluetyöterveyslaitokselta fysikaalisen työympäristön rakennustekniikan erityisasiantuntijat. Käynnit sisälsivät koulun henkilöstön kanssa käydyn alkukeskustelun ja kierron koulun tiloissa. Koululla pyrittiin saamaan selville koetut sisäilma- tai muut fysikaaliseen työympäristöön liittyvät ongelmat, niiden sijainti ja mahdollinen syy. Eritysasiantuntijoiden avulla käytiin läpi rakennuksen kriittisiä tiloja ja kohtia: alapohja, tasakatto ja ilmanvaihtokonehuone sekä työterveyshuollolle ja työsuojelulle tutumpia riskikohtia eli keittiö, suihku- ja WCtilat, teknisen työn luokat sekä ne tilat, joissa oli koettu ongelmia. Aistivanvaraisen havainnoinnin lisäksi käytössä olivat hiilidioksidi- ja lämpötilamittari (Q-Track), pintakosteusmittari (Tramtex), savukynät ilmanvaihdon toimivuuden karkeaan arvioon sekä digitaalikamera ongelmakohtien dokumentoimiseksi.

8 8 HYVÄ SISÄILMA Koululuokassa on hyvä sisäilma, kun lämpötila on talvella ºC (kesällä alle 27 ºC), hiilidioksidipitoisuus on alle 900 ppm (enimmäismäärä 1650 ppm), lämmitys- ja ilmastointilaitteiden aiheuttama ääni ja ulkopuolinen melu alle 35 db, ilma on puhdasta ja raikasta sekä tila on hajuton ja vedoton (Sisäilmaluokitus 2000). TUTKITUT KOULUKOHTEET Yhteenveto tutkituista koulukohteista on esitetty taulukossa 1. KOULU A Kyseessä on vuonna 1990 rakennettu peruskoulu, jonka laajennusosa on valmistunut vuonna Koulussa toimii sekä ala- että ylä-aste ja siellä työskentelee 50 opettajaa, 20 muuhun henkilökuntaan kuuluvaa sekä 680 oppilasta. Koulurakennuksen runkomateriaali on betoni, ulkoverhoiluna on betoni/tiili. Rakennus on tasakattoinen ja siinä on ryömintätila. Ilmanvaihtotapa on koneellinen poisto- ja tuloilmajärjestelmä. Vuoden 2002 laajennusremontin yhteydessä todettiin alapohjassa/ryömintätilassa kosteutta, mikä korjattiin tyhjentämällä alapohja ja tehostamalla sen tuuletusta. Koulun rehtorille ja koulusta vastaavalle opetusviraston kiinteistöyksikön rakennusmestarille osoitetuissa esitietokyselyissä, aikaisemmassa työpaikkaselvitysraportissa sekä koululla käydyssä keskustelussa tuli esille, että merkittävin koulun sisäilmaongelma on riittämätön ilmanvaihto. Pahimmillaan ongelma koettiin "vanhan" puolen kolmessa ikkunattomassa luokassa. Lisäksi keskustelussa mainittiin teknisen luokan yleisilman huono vaihtuvuus ja lämmönsäätelyongelmat. Koulussa on paljon lasipintoja ja auringonpaiste aiheuttaa ongelmia. Keskustelussa tuli esille myös siivouksen puutteet. Ilmanvaihdon riittävyyteen vaikuttaa koulun oppilasmäärän kasvu; nykyisin 16 oppilaalle tarkoitetussa luokassa saattaa työskennellä ajoittain jopa 24 oppilasta. Rehtorin arvosana koulun sisäilmaston laadusta oli 5- (asteikolla 4-10). Työskentely tunkkaisessa luokkahuoneessa koettiin raskaaksi; selkeitä sairauden oireita tai sairauspoissaoloja huonon sisäilman vuoksi ei tullut esille. Pintakosteusmittauksessa havaittiin teknisen työn luokan lattiasta pintakosteutta; lattian pinnoite oli uusittu noin puoli vuotta aikaisemmin. Rakennuksen ryömintätilaan päästiin katsomaan avattavan luukun kautta ja todettiin siellä olevan edelleen eloperäistä materiaalia. Tila oli kuitenkin merkkisavuilla arvioiden selvästi

9

10 10 alipaineinen sisätiloihin nähden. Rakennuksessa ei havaittu muita merkkejä kosteustai homevaurioista. Ilmanvaihdosta todettiin, että uudella (2002) ja vanhalla (1990) puolella oli omat ilmanvaihtokoneet. Puhdistus oli tehty vuonna 2001 ja säädöt vuonna Suodattimet vaihdetaan rakennuksessa 3 kk:n välein. Vanhan ilmanvaihtokoneen suodatinluokka oli EU6 ja uuden ilmanvaihtokoneen EU5. Vanhan koneen ilmavirtoja oli lisätty välityksiä vaihtamalla ja ne olivat nyt maksimiarvossa. Ilmanvaihtoa tehostettiin ikkunatuuletuksella silloin, kun se oli mahdollista. Molemmissa ivkoneissa oli pyörivä lämmönvaihdin. Toimintakaaviot olivat esillä molemmissa konehuoneissa. Koneita ohjattiin kouluisännän työpisteestä tietokoneen avulla. Rehtorin huoneessa pidetyn neuvottelun aikana klo 8:00-8:45 hiilidioksidipitoisuus nousi tasolle ppm 12 henkilön ollessa paikalla. Lämpötila oli 24,5 ºC ja kosteus 25%. Teknisen työn luokan yleisilmanvaihto jouduttiin erikseen kytkemään päälle, vaikka sen oletettiin olevan päällä. Paikallispoistoja pidettiin tehokkaina lukuun ottamatta puusorvin poistoa. Poistoilma johdettiin pölynerottimen kautta ulos. Pajan hitsaustyöpisteiden ilmanvaihtoa ei saatu käyntiin Vanhan puolen yksi luokka oli tyhjä käynnin aikana. Tämä luokka on yksi niistä, joita ei voi tuulettaa ikkunatuuletuksella. Tyhjässäkin luokassa oli 550 ppm hiilidioksidia heti aamulla. Vanhan puolen toisessa luokassa oli käynnin aikana 17 oppilasta ja opettaja. Päivän ensimmäinen oppitunti oli kestänyt 20 minuuttia ja hiilidioksidipitoisuus oli noussut tasolle 1300 ppm. Lämpötila oli 22,7 ºC ja kosteus 28%. Ruotsinkielen luokassa opetus oli alkanut klo 9:00 ja 40 minuutin jälkeen hiilidioksidipitoisuus oli 1400 ppm. (22,5 ºC ja 29 %). Uuden puolen luokassa oli käynnin aikana 29 oppilasta ja opettaja. Aamun ensimmäinen tunti oli päättymässä ja hiilidioksidipitoisuus oli noin 1300 ppm (23,7 ºC ja 26 %). Käytävällä uudella puolella hiilidioksidipitoisuus oli 1100 ppm ja oppilaat olivat sisällä välitunnin aikana. Johtopäätökset ja suositukset: Koulukierron aikana hiilidioksidipitoisuudet nousivat jo ensimmäisen oppitunnin aikana tasolle ppm ja käytävälläkin tasolle 1100 ppm. Näin ollen todettiin, että ilmanvaihto ei ole riittävä. Havaintoja merkittävistä kosteus- tai homevaurioista ei todettu. Ilman huomattavia investointeja mahdollisuudet korjata merkittävästi sisäilman laatua ovat vähäiset. Vanhalla puolella ilmanvaihdon tehostaminen vaatii todennäköisesti koko ilmanvaihtojärjestelmän uusimista tai ainakin luokkiin, joissa ikkunatuuletus ei ole mahdollinen, voisi suunnitella omat tulo- ja poistoilmanvaihtokoneet. Luokkien oppilasmäärien pienentäminen tai pienempien luokkatilojen yhdistäminen suuremmiksi väliseiniä poistamalla parantaa ilman riittävyyttä. Taloudellisesti edullisin keino parantaa luokkien ilmanlaatua on lisätä luokkien ja käytävien tuulettamista välitunneilla (erityisesti läpiveto on tehokas); tämä edellyttää oppilaiden siirtymistä ulos välituntien aikana. KOULU B Kyseessä on vuonna 1939 rakennettu ja nykyisin ala-asteena toimiva koulurakennus, jossa työskentelee 20 opettajaa, 14 muuhun henkilökuntaan kuuluvaa sekä 340 oppilasta.

11 11 Rakennuksen runkomateriaalina on tiili, rakennuksen perusta on osittain maan alla ja talo on harjakattoinen. Peruskorjausremontti on tehty vuonna Vuosina tehdyissä remonteissa keittiö- ja ruokalatilaan sekä teknisen työn luokkaan on asennettu koneellinen ilmanvaihto, muuten kiinteistössä toimii ainoastaan koneellinen poisto. Luokkahuoneet ovat korkeita ja luokissa työskentelee alkuopetuksessa oppilasta, ylemmillä luokilla noin 30 oppilasta. Välituntien aikana oppilaat ovat ulkona. Koulu sijaitsee moottoritien varressa, mikä aiheuttaa melua piha-alueelle ja vaikeuttaa ikkunatuuletusta. Koulun rehtorille ja koulusta vastaavalle opetusviraston rakennusmestarille osoitetuissa esitietokyselyissä, aikaisemmassa työpaikkakäyntiraportissa sekä koululla käydyssä keskustelussa tuli esille, että koulun merkittävin sisäilmaongelma on tehoton ilmanvaihto. Lisäksi koulukiinteistössä työskentelevät kokivat olosuhdehaittoina koulun puutteelliset sosiaali-, WC- ja suihkutilat, riittämättömän valaistuksen, läheisen moottoritien melun, vaihtelevat lämpötilat, pölyisen ilman sekä pölyiset pinnat. Putki- ja ilmastointiremontin tarve koettiin kiireelliseksi. Rehtorin arvosana koulun sisäilmaston laadusta oli 6-7 (arvoasteikolla 4-10). Työntekijöiden kokemina työolosuhteisiin liittyvinä oireina tulivat esille nenän tukkoisuus, päänsärky ja hengitystietulehdukset. Pintakosteusmittauksissa havaittiin voimistelusalin suihkutilojen seinissä kohonnutta kosteutta. Lisäksi ensimmäisen kerroksen pihanpuolen huoneissa havaittiin aistinvaraisesti mikrobivaurioihin viittaavaa hajua. Rakennuksessa on puuvälipohjat ja ensimmäisen kerroksen lattia on myös puurakenteinen. Puulattian alapuolisista rakenteista ei ollut tietoa. Ilmanvaihdosta todettiin, että luokissa oli koneellinen poisto ja hormit on puhdistettu Korvausilmaa varten patterien yläpuolella ikkunapenkin alla sijaitsivat korvausilmaraot, joissa ei ollut suodatinta ja raot olivat luokissa osittain tukkeutuneet tai ne oli suljettu. Keittiön ja teknisten töiden luokkahuoneen ilmanvaihto oli uusittu 1990-luvun puolivälissä. Suodatinluokka oli EU3. Juhlasalissa oli erikseen päällekytkettävä tulo- ja poistoilmanvaihto. Välituntien aikana luokkia tuuletettiin. Opettajanhuoneessa alkukokouksen aikana oli paikalla 20 henkilöä ja hiilidioksidipitoisuus oli puolen tunnin kokouksen jälkeen kello 8:40 noin 950 ppm ja lämpötila 22.4 C. Teknisen työn tiloissa oli puuntyöstökoneissa poistot ja yleisilmanvaihto käynnistettiin tarvittaessa erikseen. Maaleina käytettiin pääasiassa vesiohenteisia maaleja. Yleisopetusluokassa oppitunnin päätyttyä hiilidioksidipitoisuus oli 1000 ppm. Luokassa oli tunnin aikana 20 oppilasta ja opettaja. Käytävällä hiilidioksidipitoisuus oli 650 ppm. Oppilaat olivat ulkona välitunnin aikana. Johtopäätökset ja suositukset: Käynnin perusteella voimistelusalin suihkutilojen seinien mahdolliset kosteusvauriot tulee tutkia ja selvittää. Ensimmäisen kerroksen pihanpuoleisten huoneiden mikrobivaurioihin viittaavan hajun lähteenä voi olla lattiarakenteessa olevat mikrobivaurioituneet materiaalit. Tämän takia suositeltiin rakenteeseen tehtäviä kuntotutkimuksia.

12 12 Lukuun ottamatta keittiötiloja ja teknisen työn luokkaa koulussa on ainoastaan poistoilmanvaihto. Siitä huolimatta hiilidioksidipitoisuudet eivät nousseet korkeiksi aamupäivän aikana. Tähän vaikuttivat korkeat ja väljät luokat, tuuletuksen käyttö ja oppilaiden oleskelu ulkona välituntien aikana. Poistoilmanvaihtoa voidaan jonkun verran tehostaa uudenaikaisilla, suodattimilla varustetuilla korvausilmaventtiilien käytöllä. Ne vähentävät korvausilman mukana tulevaa pölyä. Tulevaisuudessa koneellisen tulo- ja poistoilmanvaihdon rakentaminen parantaa sisäilman laatua. Useassa luokassa valaisimet olivat korkealla ja epätarkoituksenmukaisesti sijoitettuna. Valaistuksen tehostamiseksi valaisimet tulisi sijoittaa alemmaksi ja kohdistaa paremmin työskentelykohtiin. Läheisen moottoritien melu häiritsi pihalla tapahtuvaa ulkoliikuntaa ja rajoitti ikkunoiden pitämistä auki tuntien aikana. Moottoritien varteen rakennettava meluaita vähentää tätä ongelmaa. KOULU C Kyseessä on vuonna 1978 valmistunut ala-asteen koulurakennus, jossa työskentelee opettajaa, muuta henkilökuntaa 25 sekä 650 oppilasta. Luokissa on oppilasta ja luokkakoot ovat kasvamassa. Välitunneilla oppilaat ovat ulkona ja luokkia tuuletetaan ikkunoiden kautta. Koulurakennuksen runkomateriaali on betoni, julkisivu massiivitiiltä, perustus maavarainen ja rakennuksessa on tasakatto. Koulussa on esiintynyt paikallisia kosteusvaurioita kattovuodoista johtuen ja tarvittavat korjaustoimenpiteet on tehty. Työntekijöiden olosuhde- ja oirevalitusten vuoksi kiinteistössä on tehty useita sisäilmaan liittyviä tutkimuksia ja katselmuksia vuosina , mutta nämä eivät ole johtaneet uusiin korjaustoimenpiteisiin. Koulussa työskentelevät henkilöt kokivat työolosuhdehaittoina kiinteistön riittämättömän ilmanvaihdon, tunkkaisen ja huonon ilman, vedon, korkean tai matalan lämpötilan, epämiellyttävän hajun sekä kuivan ja pölyisen ilman. Ilmanvaihdon aiheuttamaa melua esiintyi muutamissa luokissa. Siivoukseen työntekijät olivat tyytyväisiä. Rehtorin arvosana koulun sisäilmaston laadusta oli 8- (arvoasteikolla 4-10). Työhön liittyvinä oireina työntekijät kokivat eniten silmien ja ylähengitysteiden limakalvojen ärsytysoireita. Lisäksi astmaoireiden koettiin pahenevan ja lääkityksen tarve lisääntyi kouluympäristössä. Tiloissa ei havaittu aistinvaraisesti merkkejä kosteus- tai homevaurioista. Tasakaton ohella riskirakenteena kosteusvaurioihin voidaan pitää luokkahuoneiden ulkoseinää, jossa betoniantura on matala ja maanpinta vietti kohti rakennusta. Koulussa oli koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto. Katolla luokkia palvelevan ilmanvaihtokoneen suodatinkammioissa löytyi epämääräistä kostunutta ja märkää lastulevymäistä levyä, joka on syytä poistaa. Levy voi toimia mahdollisena mikrobien kasvualustana. Tuloilmakammion seinissä oli mineraalivillaa vaimennusmateriaalina, josta saattaa levitä kuituja tuloilmaan. Tehdyistä tutkimuksista ei selvinnyt onko villaa

13 13 myös tuloilmakanavien äänenvaimentimissa. Lumisuojista huolimatta kevyt pakkaslumi pääsee iv-koneisiin ja sulamisvedet valuvat koneenhuoneen lattialle. Hiilidioksidimittauksia tehtiin muutamissa luokissa ensimmäisen oppitunnin aikana. Hiilidioksidi vaihteli tasolla ppm. Ilman lämpötila vaihteli välillä 20,4-22,2 ºC ja suhteellinen kosteus %. Ilmamäärien noston myötä kanavista tuleva melu tai kohina koetaan ongelmana muutamassa luokissa. Yhdessä luokassa kuuluva jyrisevä ääni luokkahuoneen nurkassa tulee ilmeisesti runkoäänenä ilmanvaihtokonehuoneesta, jossa koneet on kiinnitetty rakennukseen ilman kunnollisia tärinäeristimiä. Johtopäätökset ja suositukset: Rakennuksen seinien kosteusvaurioissa on voinut syntyä mikrobivaurioita lämmöneristeissä tai muissa seinän rakenteissa. Tällaisten vaurioiden tutkimiseksi voisi rakenteita tutkia avaamalla ja ottamalla niistä materiaalinäytteitä vesivuotokohdista. Koululla on tehty lukuisia ilmanvaihtoa parantavia toimenpiteitä: koneisiin on tehty mittava perushuolto, ilmanvaihtokanavat on puhdistettu, käytävillä olevien kanavien yläpinnat imuroitu, suodatusta parannettu (EU7), ilmanmäärät on säädetty ja mitattu, luokkien ilmamääriä on nostettu muuttamalla iv-koneen välityksiä, tuloilmaaukkoihin on lisätty lumisuojia. Kaikesta huolimatta ilmavaihtomittausten mukaan vain 20 % tuloilmamäärämittauksista ja 35 % poistoilmamäärämittauksista on täyttänyt ko. tilan ilmanvaihdon henkilökuormitusvaatimukset. Suosituksiin ei siis päästä ilman mittavia ilmanvaihtokorjauksia. Katolla olevasta ilmanvaihtokoneesta kannattaa poistaa epämääräinen lastulevymäinen materiaali ja iv-koneiden tärinäeristykseen kannattaa kiinnittää huomiota. Mineraalivillakuitujen mittaukset kannattaa tehdä, koska työntekijöillä on paljon ärsytysoireita. Sisäilmaongelmiin liittyvän oireilun selvittämiseksi suositellaan, että oireilevat työntekijät ottavat yhteyttä työterveyshuoltoon; tarvittaessa työterveyshuolto suunnittelee koulun henkilökunnalle suunnattuja terveystarkastuksia. YHTEENVETO KOULUKÄYNNEISTÄ Riittämätön ilmanvaihto oli merkittävin sisäilmaongelma kaikissa kolmessa koulussa riippumatta koulun rakennustavasta tai iästä. Luokkahuoneiden ilmamäärän riittävyyteen vaikuttivat alitehoiset tai puuttuvat ilmanvaihtokoneet, niiden käyttöön liittyvät ongelmat ilmamäärän riittävyyteen vaikuttivat mm. suurentuneet luokkakoot, ikkunatuuletuksen puute ja oppilaiden oleskelu sisällä välituntien aikana. Kosteusteknisiä ongelmia esiintyi tai oli esiintynyt eriasteisena kaikissa kolmessa koulussa. Yhdessä koulussa epäiltiin kosteusvaurioiden aiheuttavan terveydellistä haittaa. Verrattuna aikaisempiin selvityksiin projektikäynneillä tehdyt havainnot olivat samansuuntaisia: riittämätön ilmanvaihto on koulujen tavallisin sisäilmaongelma ja kosteusteknisiä ongelmia esiintyy yleisesti (Kurnitski 1997, Taskinen 1998, Hilden 1998).

14 14 Korjausehdotuksissa ikkunatuuletuksen käyttö ja oppilaiden oleskelu ulkona välituntien aikana ovat taloudellisesti edullisia keinoja parantaa sisäilmaa koulupäivän aikana. Siivouksen tehostaminen, ilmanvaihto-järjestelmän ammattitaitoinen käyttö ja huolto sekä pyrkimys pitää luokkakoot sopivina tilaan nähden ovat yleensä myös toteuttamiskelpoisia. Kosteusvaurioiden varhainen tunnistaminen ja korjaaminen on aina edullisempaa, kuin syntyneiden homeongelmien selvittely ja korjaus. Ilmanvaihtojärjestelmien uusiminen, mitä koulun sisäilman merkittävä parantaminen usein vaatii, on huomattava taloudellinen investointi. POHDINTA Verrattuna työterveyshuollon ja työsuojelun tekemiin tavanomaisiin koulujen työpaikkaselvityksiin merkittävin ero tässä esitettyihin koulujen tutkimisiin oli esitiedon keruu. Tässä hankkeessa kerättiin rakennusteknisiä tietoja koulusta vastaavalta rakennusmestarilta. Rehtorilta puolestaan kysyttiin työntekijöiden valittamista sisäilmaongelmista ja käsitystä niiden syistä. Rakennusteknisessä kyselyssä saatiin tietoa mm. koulun ilmanvaihtojärjestelmästä, todetuista kosteusvaurioista ja tehdyistä korjaustoimenpiteistä. Näitä tietoja työterveyshuollolla ei ole ollut aikaisemmin käytettävissä. Rehtorin esitietokyselyssä esille tulleet työolosuhdevalitukset vastasivat hyvin työpaikalla käynnin alkupalaverissa nousseita asioita ja ongelmia. Projektikäynneillä työntekijöille ei tehty esitietokyselyä; tämä on tarkoitus jatkossa toteuttaa joko liitteen 1 mukaisesti tai jos koululla on tiedossa sisäilmaongelmia ja oireilevia henkilöitä, tarvittaessa työterveyshuolto tekee sisäilmastokyselyn. Kerätty taustatieto auttaa työterveyshuoltoa saamaan kokonaiskuvan koulun sisäilmailmaongelmista ja sen avulla työpaikkakäynnin painotus voidaan suunnitella etukäteen sekä hyödyntää osallistujien ammattitaito ja ajankäyttö tarkoituksenmukaisesti. Tämän selvityksen koulukäynneillä tehtiin hiilidioksidi-, lämpötila- ja pintakosteusmittauksia. Lisäksi erityisasiantuntijoiden johdattamana tutustuttiin ilmanvaihtokonehuoneisiin, alapohjaan, katto- ja seinärakenteisiin. Mittaustuloksena saadut numeeriset arvot selkeyttävät sisäilman laadun arviointia ja niitä voi hyödyntää raporttia ja suosituksia kirjatessa. Valokuvien avulla asioita on helppo havainnollistaa ulkopuolisille. Mittarit luontuvat parhainten työpaikkaselvityskäynnillä mukana olevan työsuojeluhenkilön työvälineeksi. Työterveyslääkärin tai työterveyshoitajan asiantuntemus ei yleensä riitä arvioimaan erityiskohteita kuten ilmanvaihtokoneen säätöjä tai alapohjan tuuletusta. Työterveyshuollon on kuitenkin hyödyllistä oppia arvioimaan yhdessä työsuojelun ja kiinteistön huollosta ja kunnosta vastaavan kanssa jatkoselvittely- tai -toimenpidetarvetta. Työpaikkakäynnillä työterveyshuollon tehtävä koulun sisäilmaongelmissa on havainnoida ja esittää kysymyksiä, kuunnella aktiivisesti sekä arvioida havaintojen terveydellistä riskiä; työterveyshuollon tehtävä ei sitä vastoin ole etsiä ratkaisuja rakennusteknisiin ongelmiin. TYÖPAIKKASELVITYS JA SISÄILMA - HYVÄ KÄYTÄNTÖ Koulun työpaikkaselvitykset suhteessa sisäilmaongelmaan voidaan jakaa perusselvityksiin ja suunnattuihin selvityksiin. Lisäksi esimerkiksi vaikeassa

15 15 kosteusvauriotilanteessa tarvitaan mahdollisesti erityisselvitystä, joka vaatii työympäristön erityisasiantuntijoiden osallistumisen tutkimuksiin. Perustyöpaikkaselvitys (kts. kaavio 1) on määräajoin toistuva työterveyshuollon ja työsuojelun työpaikkakäynti. Se tehdään myös koulun toiminnan alkaessa tai toiminnan olennaisesti muuttuessa. Sisäilma-asioissa peruskäynnin tärkein tavoite on tutustua koulun työskentelyolosuhteisiin ja arvioida jatkoselvitysten, esimerkiksi suunnatun työpaikkaselvityksen tarve. Ennen työpaikkakäyntiä työterveyshuolto kerää sisäilmaa koskevaa taustatietoa esimieheltä (esimiehen esitietolomake, liite 2), kiinteistöhallinnon edustajalta, esimerkiksi koulusta vastaavalta rakennusmestarilta (rakennustekniset esitiedot, liite 3) sekä työntekijöiltä (työntekijän esitietolomake, liite 1). Ennen työpaikkakäyntiä työterveyshuolto tutustuu myös työpaikan työhyvinvointikyselyjen tuloksiin ja käytettävissä oleviin sairauspoissaolotietoihin. Niissä työpaikoissa, joissa on toteutettu työpaikan oma vaaranarviointi, käytetään hyväksi siinä olevia tietoja ja vältetään päällekkäistä tiedon keruuta. Työterveyshuolto, työsuojelu ja esimies sopivat (puhelin- tai sähköpostineuvottelu) etukäteen käynnin painotuksen ja ajankäytön. Työpaikkakäynti aloitetaan työyhteisökokouksella, jossa esimiehellä, henkilöstön, työsuojelun, kiinteistön sekä työterveyshuollon edustajilla on puheenvuorot. Tilaisuudessa työterveyshoitaja tai -lääkäri esittelee yhteenvedon esitietokyselyistä. Aikaa varataan riittävästi vapaaseen keskusteluun. Palaverin jälkeen koulun tilat kierretään etukäteen sovitun työnjaon mukaisesti ja havainnot kirjataan. Aistinvaraisen havainnoinnin lisäksi mitataan ilman lämpötila ja hiilidioksidipitoisuus, pintakosteutta, arvioidaan ilmanvaihtoa ja tarvittaessa kuvataan ongelmakohtia. Liitteenä (4) olevaa lomaketta käytetään apuna mittaustulosten ja havaintojen kirjaamiseen. Kierron jälkeen pidetään esimiehen kanssa lyhyt yhteenveto tehdyistä havainnoista ja jatkoselvittelytarpeesta ja tarvittaessa sovitaan toimenpiteiden vastuuhenkilöt. Työpaikkakäynnistä kirjoitetaan raportti (liite 5), johon työterveyshuolto kirjoittaa yhteenvedon kerätystä taustatiedosta ja työyhteisöpalaverista sekä arvioinnin havaintojen terveydellisistä vaikutuksista. Työsuojelu kirjoittaa osuuden tehdyistä havainnoista ja yhdessä työterveyshuollon (tarvittaessa esimiehen ja kiinteistön edustajan) kanssa jatkotoimenpidesuositukset. Raportti lähetetään koululle kaikkien työntekijöiden nähtäväksi. Mikäli työpaikkakäynnistä seuraa jatkoselvittelytarvetta, koululle järjestään palautetilaisuus, jossa sovitaan myös seuranta.

16 16 Kaavio 1. PERUSTYÖPAIKKASELVITYSKÄYNTI TAUSTATIEDOT esitietokyselyt (esimies, työntekijät, kiinteistöhallinta) muut (tyhy, sairauspoissolot jne.) työterveyshuolto kerää SUUNNATTU TYÖPAIKKA- SELVITYS TTL:n sisäilmastokysely tarvittaessa SOVITAAN KÄYNNIN PAINOTUS työterveyshuolto, työsuojelu, esimies sopivat TYÖYHTEISÖKOKOUS puheenvuorot työsuojelulla, työterveyshuollolla, esimiehellä, työntekijöillä ja kiinteistöhallinnon edustajalla työterveyshuolto kirjaa ongelman tarkentaminen KIERTO KOULULLA havainnoidaan sisäilman laatua, siisteyttä, merkkejä kosteusvaurioista työsuojelu kirjaa YHTEENVETO sovitaan jatkotoimenpiteistä ja vastuuhenkilöistä työterveyshuolto, työsuojelu, esimies (-het) työsuojelu kirjaa jatkoselvitystarve, erityisasiantuntijat, sisäilmaryhmä RAPORTTI aika, paikka, osallistujat, käynnin tarkoitus yhteenveto taustatiedoista ja työyhteisöpalaverista (tth) tehdyt havainnot (työsuojelu) johtopäätökset ja toimenpidesuositukset (työsuojelu) terveydellisen riskin arviointi ja toimenpidesuositukset (työterveyshuolto) seuranta toimenpidesuunnitelma, vastuuhenkilöt, aikataulu, tiedotus

17 17 Suunnattu työpaikkaselvitys tehdään, kun perusselvityksessä on ilmennyt jatkoselvityksen tarve tai koulussa muuten on tiedossa sisäilmaongelma. Tämä tieto on voinut tulla työterveyshuollon asiakkaiden, työsuojelun, henkilöstöhallinnon tai kiinteistön edustajan kautta. Työterveyshuolto kerää myös ennen suunnattua työpaikkakäyntiä taustatietoa esimieheltä (liite 2) ja kiinteistön edustajalta (liite 3). Työntekijöille tehdään tarvittaessa Työterveyslaitoksen sisäilmastokysely. Kiinteistöhallinnon edustaja (esim. rakennusmestari) osallistuu työpaikkakäynnille. Työyhteisöpalaverissa tarkennetaan ongelmakohtia ja koulukierrolla tavanomaisten työskentely- ja opetustilojen lisäksi havainnoidaan erityisiä sisäilmakohteita kuten katto-, seinä- ja alapohjarakenteita ja ilmanvaihtojärjestelmää (ks. liite 4). Kierron jälkeen sovitaan jatkotoimenpidetarve ja vastuuhenkilöt sekä aikataulu. Samalla sovitaan tiedottamisesta ja seurannasta. Työterveyshuolto arvioi havaintojen terveydellisen riskin ja osallistuu tiedottamiseen. Kosteusvauriosta tai kosteusvaurioepäilystä työpaikka (esimies) ilmoittaa suoraan kiinteistön kunnosta ja huollosta vastaavalle. Pienet vauriot pyritään korjaamaan nopeasti. Tehdyistä toimenpiteistä jätetään kirjallinen tieto koululle (kiinteistöä koskevat tiedot mapissa rehtorin kansliassa), josta se löytyy tarvittaessa työterveyshuollon nähtäväksi työpaikkakäynnin yhteydessä. Laajoista tai tarkemmin määrittelemättömistä kosteusvaurioista ilmoitetaan lisäksi työsuojeluun ja edelleen työterveyshuoltoon. Toimenpide- ja jatkoselvittelytarpeen tekevät kiinteistöhallinto ja työsuojelu; työterveyshuolto osallistuu jatkoselvitystarpeen arvioon ja suunnitteluun, mikäli työpaikalla on oireilevia työntekijöitä tai siellä on ilmeinen terveysuhka. Näissä tapauksissa työterveyshuolto osallistuu yhdessä kiinteistöhallinnon ja työsuojelun kanssa myös työpaikalla tapahtuvaan tiedotukseen. Kun kyseessä on laaja ja aikaa vievä kosteusvauriotilanne tai muu sisäilmaongelma, joka voi aiheuttaa terveydellisiä, toiminnallisia tai työyhteisöllisiä haittoja, on syytä koota sisäilmaryhmä, jossa on edustus työsuojelusta, kiinteistöhallinnosta, työpaikalta ja työterveyshuollosta. Työsuojelupäällikkö on luonteva sisäilmaryhmän koollekutsuja ja ryhmä voi perustua jo olemassa olevaan käytäntöön esimerkiksi työsuojelutoimikuntaan. Sisäilmaryhmän tehtävänä on koota olemassa oleva tieto, huolehtia työpaikan tiedottamisesta, seurata suunniteltujen toimenpiteiden toteutumista ja arvioida jatkoselvitysten, esimerkiksi eritysasiantuntijoiden tarve. Sisäilmaongelman hyvä ratkaisu edellyttää sujuvaa tiedonkulkua eri toimijoiden välillä. Pienissä kunnissa yhteistyö on yleensä luontevaa ilman erillisten ryhmien perustamista. Suuremmissa kunnissa sovittu käytäntö, esim. sisäilmaongelmien säännöllinen käsittely työsuojelutoimikunnassa tai erillinen sisäilmaryhmä, parantaa oleellisesti tiedonkulkua. Ennalta sovittu toimintatapa, selkeä työnjako, vastuuhenkilöiden sitoutuminen ja työntekijöiden arvostava kuuleminen on tiedonkulun ja tiedottamisen ohella perusedellytyksiä sisäilmaongelman onnistuneelle ratkaisulle (Lahtinen, 2004). Jos sisäilmaongelmissa tingitään moniammatillisuudesta, suunnitelmallisuudesta ja avoimuudesta, voi työterveyshuollon rasitteena olla jatkossa paitsi oireilevat työntekijät myös oireileva työyhteisö.

18 18 LÄHDELUETTELO Haahtela T, Reijula K. Sisäilmaston aiheuttamat sairaudet ja niiden merkitys. Suomen Lääkärilehti 1998;53(16):1899. Hahtokari T, Malkamäki R. Julkisten rakennusten puhdas sisäilma projekti. Sisäilmastoseminaari, SIY raportti 13, s Harju A. Koulun sisäympäristö, oppilaiden oireet ja sairastavuus. Sisäilmastoseminaari, SIY raportti 13, s , Haverinen U, Leinonen J, Kolehmainen U, Suonketo J, Husman T, Toivola M, Wahlman J, Pentti M, Lahti M, Lindberg R, Nevalainen A. Koulukeskuksen kosteusja homeongelmien selvitykset, korjaukset ja seuranta. Sisäilmastoseminaari, SIY raportti 13, s , Hilden S. Helsingin koulujen kosteusvauriot. Sisäilmastoseminaari, SIY raportti 11, s , Hilden, S. Tilaajan rooli sisäilmasto- ja kosteusteknisessä kuntotutkimuksessa. Sisäilmastoseminaari, SIY raportti 13, s , Husman T, Haverinen U, Meklin T, Nevalainen A. Koulujen kosteus ja homevaurioiden tutkiminen. Ympäristö ja terveys 1998;29(1):13-16 Enberg S, Kurnitski, J. Pölypitoisuudet kouluissa. Sisäilmastoseminaari, SIY raportti 8, s , Kauriinvaha E. Sisäilmasto- ja kosteustekninen kuntotutkimus kouluille ja päiväkodeille. Sisäilmastoseminaari, SIY raportti 13, s , Keinänen J. Koulujen terveydellisten olojen tarkastukset. Ympäristö ja terveys 2000; 31(6) : Kimari P, Karjalainen k. Koulujen sisäilma ja energiatalous. Sisäilmastoseminaari, SIY raportti 13, s , Koivisto J, Haverinen U, Meklin T, Halla-aho J, Nevalainen A. Koulurakennusten kosteusvauriot. Sisäilmastoseminaari, SIY raportti 17, s , Kurnitski J. Koulujen sisäilmasto ja kosteusvauriot. Sisäilmastoseminaari, SIY raportti 8, s , Lahtinen M. Psykologinen näkökulma työpaikkojen sisäilmaongelmiin. Työ ja ihminen, Tutkimusraportti 25, Työterveyslaitos, Loikkanen P, Hemminki K. Vantaan toimintamalli kaupungin kiinteistöjen kosteusvaurio-ongelmien ratkaisemisessa. Sisäilmastoseminaari, SIY raportti 8, s , 1997.

19 19 Loikkanen P, Palomäki E, Lappalainen S, Kähkönen E, Laakkonen H, Lappi S, Hemminki K, Reijula K. Koulujen kosteus- ja homeongelmat. Tutkimuksia pääkaupunkiseudulta. Työterveyslaitos Meklin T, Koivisto J, Husman T, Haverinen U, Halla-aho J, Nevalainen A. Toimintamalli koulujen kosteus ja homevaurioiden selvittämisessä. Sisäilmastoseminaari, SIY raportti 11, s , Pasanen T, Keskikuru T, Ridell J, Pasanen P. Sisäilmaolosuhteet ja koettu ilmanlaatu Jyväskylän kouluissa. Sisäilmastoseminaari, SIY raportti 17, s , Pönkä A, Katso S, Lahdenkari M. Homeille altistuneiden koululaisten sairastavuus. Suomen Lääkärilehti 2000;55(43): Reijula K, Kallas T, Kähkönen E, Lahtinen M, Loikkanen P, Palomäki E, Saarinen L. Kosteus- ja homevaurio-ongelmat työpaikoilla. Työterveyslaitos Routasuo E. rakennusten kosteusvauriot aiheuttavat sairauksia ja heikentävät oppimista. Suomen kiinteistölehti 2002;(2) : Ruotsalainen R, Palkonen S, Seppänen O, Valovirta E. Yhteiseurooppalainen suositus: oikeus terveelliseen sisäilman laatuun kouluissa. Sisäilmastoseminaari, SIY raportti 17 s , Savolainen A. Koulu työpaikkana. Tampereen yliopisto Seppänen O. Ilmanvaihdon ja ilmastoinnin vaikutus terveyteen ja tuottavuuteen. Sisäilmastoseminaari, SIY raportti 17, s 25-28, Taskinen T, Meklin T, Nousiainen M, Husman T, Nevalainen A, Korppi M. Koulujen sisäilmaongelma lasten terveysongelmien aiheuttajana. Sisäilmastoseminaari, SIY raportti 11, s.59-62, Taskinen T. Moisture and mould problems in school buildings. Väitöskirja, Kuopion yliopisto, Thörn Å. Building-related health problems: reflection on different symptom prevalence among pupils and teachers. International Journal of Circumpolar Health 1998;57(4):

20 20 LIITE 1 KYSELYLOMAKE TYÖNTEKIJÖILLE Olemme arvioimassa koulunne työympäristön tilaa. Siihen kuuluu työntekijöille lähetettävä kysely, jolla kerätään tietoa teidän kokemuksista koskien työtilojen kuntoa ja omaa työkykyänne. Nimi Työpaikka Ammattinimike Kysymys 1 Kuinka tyytyväinen olet työympäristöösi asteikolla 1-5? Erittäin tyytymätön Erittäin tyytyväinen Mitä mahdollisia työympäristöhaittoja olet havainnut ( esim. melu, ilmanlaatu, veto, hajut, lämpötilat, valaistus, näkyvät kosteusvauriot)? Missä tilassa? Onko ergonomia ( työasennot, kalusteet jne.) kunnossa? Kysymys 2. Onko työpaikalla ollut vaaratilanteita? Esim. tapaturmavaaraa, henkistä tai fyysistä väkivaltaa. Paljon vaaratilanteita Ei lainkaan vaaratilanteita Minkälaisia? Kysymys 3. Kuinka tyytyväinen olet työvälineisiin, työvaatteisiin ja suojaimiin? Erittäin tyytymätön Erittäin tyytyväinen Perustelut Kysymys 4. Millä tavoin työpaikkasi työympäristöä voisi parantaa? Kysymys 5. Kuinka tyytyväinen olet työpaikkasi työilmapiiriin? Erittäin tyytymätön Erittäin tyytyväinen

21 21 Perustelut Kysymys 6. Kuinka yhteistyö sujuu työpaikallasi a) työtovereiden kanssa? Erittäin huonosti Erittäin hyvin b) esimiesten kanssa? Erittäin huonosti Erittäin hyvin Perustelut Kysymys 7. Miten työyhteisöä voisi kehittää? Mitä itse voisit tehdä? Kysymys 8. Minkälainen on työkykysi tällä hetkellä? Erittäin huono Erittäin hyvä Perustelut Kysymys 9. Minkälaiseksi arvioit työkykysi viiden vuoden kuluttua? Erittäin huonoksi Erittäin hyväksi Perustelut Kysymys 10. Mitä voit itse tehdä työkykysi ylläpitämiseksi / parantamiseksi? Kysymys 11. Minkälainen on ammatillinen osaamisesi työn vaatimusten kannalta? Erittäin huono Erittäin hyvä

22 22 Perustelut Kysymys 12. Kuinka hyvin pystyt ylläpitämään ammattitaitoasi? Erittäin huonosti Erittäin hyvin Perustelut Kysymys 13. Miten työyhteisön ammatillista osaamista voisi kehittää? Kysymys 14. Mitä haluat vielä kertoa työterveyshuollolle? KIITOS VAIVANNÄÖSTÄ!

23 23 LIITE 2. KYSELYLOMAKE ESIMIEHILLE Työsuojelu- ja työterveyshuoltohenkilöstö ovat tulossa työpaikkakäynnille oppilaitokseenne. Jotta saisimme mahdollisimman hyvän käsityksen työolosuhteistanne, keräämme etukäteistietoa oheisten kyselylomakkeiden avulla. Pyydämme jakamaan jokaiselle työntekijälle Työntekijän arvio omasta työpaikasta kyselyn. Esimiehen toivomme täyttävän lisäksi tämän Esimiehen kyselylomakkeen ja sisäilmastoa koskevan osion. Lomakkeet postitetaan suoraan Työterveyskeskukseen omalle työterveyshoitajalle sisäpostissa. YLEISTIETOA Koulu Kuinka monta TYÖNTEKIJÄÄ on työpaikallanne? a.) opettajia b.) muuta henkilökuntaa Kuinka monta OPPILASTA on oppilaitoksessa, jossa työskentelette? Kuinka monta LUOKKAHUONETTA on oppilaitoksessa, jossa työskentelette? SISÄILMASTO Onko oppilaitoksenne normaaleissa luokkahuoneissa esiintynyt yleisesti jokin seuraavista ongelmista viimeisen vuoden aikana? Veto Riittämätön ilmanvaihto Liian korkea huonelämpötila Liian matala huonelämpötila Vaihteleva huonelämpötila Tunkkainen (huono) ilma Epämiellyttävä haju Kuiva ilma Pölyinen ilma Havaittava pöly tai lika (pinnoilla) Ilmanvaihtolaitteiden aiheuttama melu Muu melu (esim. liikennemelu) Heikko valaistus tai häikäisy/heijastukset Jokin muu, mikä? kyllä, viikoittain Talvella kyllä, joskus ei esiinny kyllä, viikoittain Syksyllä/Keväällä kyllä, joskus ei esiinny

24 24 Onko erikoisluokissa esiintynyt sisäilmasto-ongelmia? Mitä ongelmia, missä luokissa? Kuinka usein henkilökunnalta tulee sisäilmastoa koskevia valituksia? viikoittain kuukausittain h harvemmin e ei koskaan Esiintyykö oppilaitoksessanne mielestänne sisäilmastosta johtuvaa opiskelijoiden tai opettajien poissaoloa? ei ollenkaan vähän paljon en tiedä Mistä koulunne sisäilmasto-ongelmat mielestänne johtuvat? rakennusmateriaaleista tai rakenteista kosteusvaurioista ilmanvaihtojärjestelmästä liian suuresta oppilasmäärästä luokkahuoneissa muusta, mistä? Mikä on mielestänne tärkein toimenpide koulunne sisäilmaston parantamiseksi? ilmanvaihdon parantaminen lämmityksen säätö kosteusvaurioidenkorjaus rakenteiden korjaukset siivouksen parantaminen muu, mikä? Oppilaitoksenne sisäilmaston yleisarvosana (asteikolla ) Onko oppilaitoksessanne esiintynyt kosteusvaurioita? ei kyllä, lieviä vaurioita kyllä, vakavia vaurioita en tiedä Jos on esiintynyt, niin missä ja minkälaisia? Onko korjattu? Käytetäänkö ikkunatuuletusta välitunneilla? ei kyllä, epäsäännöllisesti kyllä, säännöllisesti en tiedä Mitä sisäilmastoon liittyviä selvityksiä tai korjauksia oppilaitoksessanne on tehty viime vuosien aikana, aikaisemmin tai onko suunnitelmissa? Lisätietoja:

SISÄYMPÄRISTÖÖN LIITTYVÄT OIREET 50 SUOMEN

SISÄYMPÄRISTÖÖN LIITTYVÄT OIREET 50 SUOMEN KOETUT OLOSUHTEET JA SISÄYMPÄRISTÖÖN LIITTYVÄT OIREET 50 SUOMEN PÄIVÄKODISSA Sisäilmastoseminaari 16.3.2011 Marko Pulliainen LVI-talotekniikkateollisuus ry (1) TAUSTAA PÄIVÄKOTIEN ILMANVAIHTO, 2002 tavoitteena

Lisätiedot

Hyvinvointia sisäympäristöstä

Hyvinvointia sisäympäristöstä Hyvinvointia sisäympäristöstä Mikä sisäilmasto-ongelma? Jari Latvala Ylilääkäri, Työterveyslaitos 11.4.2016 Jari Latvala Milloin sisäilmasto on kunnossa? HAVAITTU/MITATTU SISÄYMPÄRISTÖ Sisäilman laadussa

Lisätiedot

Sisäilmaoireilevat työterveyden asiakkaina

Sisäilmaoireilevat työterveyden asiakkaina Sisäilmaoireilevat työterveyden asiakkaina Tuula Angervuori-Pursila Tullinkulman Työterveys Oy 2 Rouva 34 v Minulla on ollut astma lapsena, mutta lääkkeet on loppuneet n 5 v sitten ja olen pärjännyt vuosia

Lisätiedot

Mankkaan koulun sisäilmaselvitysten tuloksia. Tiedotustilaisuus

Mankkaan koulun sisäilmaselvitysten tuloksia. Tiedotustilaisuus Mankkaan koulun sisäilmaselvitysten tuloksia Tiedotustilaisuus 24.11.2014 Sisäilmaongelmat ovat monimutkaisia kokonaisuuksia Sisäolosuhteisiin vaikuttavat useat eri tekijät: lämpö-, kosteus-, valaistus-

Lisätiedot

PERUSKORJAUSSELVITYKSIÄ, ILMANVAIHDON SELVITYSTYÖ

PERUSKORJAUSSELVITYKSIÄ, ILMANVAIHDON SELVITYSTYÖ Pelimannin ala-aste ja päiväkoti ILMANVAIHDONSELVITYSTYÖ 4.6.2013 1(4) Pelimannin ala-aste ja päiväkoti Pelimannintie 16 Helsinki PERUSKORJAUSSELVITYKSIÄ, ILMANVAIHDON SELVITYSTYÖ 1. TEHTÄVÄ Tarkoituksena

Lisätiedot

Kirkkokadun koulu Nurmeksen kaupunki Sisäilmatutkimukset 2011-2012

Kirkkokadun koulu Nurmeksen kaupunki Sisäilmatutkimukset 2011-2012 Kirkkokadun koulu Nurmeksen kaupunki Sisäilmatutkimukset 2011-2012 Minna Laurinen, Rakennusterveysasiantuntija Marika Raatikainen, Sisäilma-asiantuntija Kirkkokadun koulu Nurmeksen kaupunki Sisäilmatutkimukset

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos Hyvinvointia työstä Sisäilmastoseminaari 2013 SUOMALAISTEN KUNTOUTUS- JA HYVINVOINTIKESKUSTEN KIINTEISTÖJEN SISÄYMPÄRISTÖN JA TILOJEN TOIMINNALLISUUS Kuntoutuslaitosten prosessien ja tilasuunnittelun kehittämishanke

Lisätiedot

Työterveyslaitoksen sisäilmastokysely

Työterveyslaitoksen sisäilmastokysely Työterveyslaitoksen sisäilmastokysely Kohde: Pulkkilan peruskoulu Kyselyn ajankohta: Tammikuu 2013 Tilaaja: Siikalatvan kunta Lausunto -166134 Työterveyslaitos Oulussa 30.1.2013 Työterveyslaitos Sisäilmastokyselypalvelu

Lisätiedot

Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto, Työsuojelun vastuualue

Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto, Työsuojelun vastuualue Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto, Työsuojelun vastuualue Tarkastaja Raija Jääskelä, Julkishallinnon ryhmä Kokkolan toimipaikka, Torikatu 40, 67100 Kokkola raija.jaaskela@avi.fi Länsi- ja Sisä-Suomen

Lisätiedot

Hyvinvointia sisäympäristöstä

Hyvinvointia sisäympäristöstä Hyvinvointia sisäympäristöstä Sisäympäristön terveyttä edistävät vaikutukset Jari Latvala Ylilääkäri Työterveyslaitos, Työtilat yksikkö 14.12.2016 Jari Latvala Hyvinvointia edistävän työtilan ulottuvuudet

Lisätiedot

Kosteus- ja mikrobivauriot kuntien rakennuksissa. Petri Annila

Kosteus- ja mikrobivauriot kuntien rakennuksissa. Petri Annila Kosteus- ja mikrobivauriot kuntien rakennuksissa Petri Annila Kosteus- ja mikrobivauriot kuntien rakennuksissa Sijoittuminen COMBI-hankkeeseen WP3 Rakenneratkaisujen lämpö- ja kosteustekninen toiminta

Lisätiedot

Oppilaiden sisäilmakysely - Tutkimusseloste

Oppilaiden sisäilmakysely - Tutkimusseloste Tutkimusseloste 1(10) Oppilaiden sisäilmakysely - Tutkimusseloste Kohde: Ivalon yläaste ja Ivalon lukio sekä vertailukouluna toiminut Inarin koulu Kuopio 29.01.2016 Jussi Lampi Asiantuntijalääkäri jussi.lampi@thl.fi

Lisätiedot

Liite 1. KYSELYLOMAKKEET

Liite 1. KYSELYLOMAKKEET Liite 1. KYSELYLOMAKKEET Lomake 1: Käyttäjäkysely 1. Kuinka kauan olette työskennelleet tässä rakennuksessa? 2. Missä huonetilassa työskentelette pääasiallisesti? 3. Työpisteenne sisäilman laatu: Oletteko

Lisätiedot

RAKENNUSTEKNINEN KUNTOARVIO TEOLLISUUS ALUEEN HUOLTOHALLIKIINTEISTÖ SAHATEOLLISUUSTIE JUUKA

RAKENNUSTEKNINEN KUNTOARVIO TEOLLISUUS ALUEEN HUOLTOHALLIKIINTEISTÖ SAHATEOLLISUUSTIE JUUKA RAKENNUSTEKNINEN KUNTOARVIO TEOLLISUUS ALUEEN HUOLTOHALLIKIINTEISTÖ SAHATEOLLISUUSTIE 3 83900 JUUKA 14.02.2011 Sisällys Esipuhe...3 1 Yleistä kiinteistöstä...3 2 Asiakirjat...3 3 Rakenteiden ja järjestelmien

Lisätiedot

Homevaurion tutkiminen ja vaurion vakavuuden arviointi

Homevaurion tutkiminen ja vaurion vakavuuden arviointi Homevaurion tutkiminen ja vaurion vakavuuden arviointi Anne Hyvärinen, Yksikön päällikkö, Dos. Asuinympäristö ja terveys -yksikkö 26.3.2015 Sisäilmastoseminaari 2015 1 Sisäilmaongelmia voivat aiheuttaa

Lisätiedot

Tapaus Vaaranlammen koulu. Kimmo Aaltonen Terveystarkastaja, Rovakaaren YTH à asti Nyt: Terveystarkastaja, Keski-Pohjanmaan YTH 5.10.

Tapaus Vaaranlammen koulu. Kimmo Aaltonen Terveystarkastaja, Rovakaaren YTH à asti Nyt: Terveystarkastaja, Keski-Pohjanmaan YTH 5.10. Tapaus Vaaranlammen koulu Kimmo Aaltonen Terveystarkastaja, Rovakaaren YTH à 31.8.2016 asti Nyt: Terveystarkastaja, Keski-Pohjanmaan YTH 5.10.2016 Rakennettu vuonna 1974 Historia heti alussa on koulussa

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO, AMBIOTICA-RAKENNUS RAKENNUSTEKNINEN JA SISÄILMA- OLOSUHTEIDEN TUTKIMUS TIEDOTUSTILAISUUS

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO, AMBIOTICA-RAKENNUS RAKENNUSTEKNINEN JA SISÄILMA- OLOSUHTEIDEN TUTKIMUS TIEDOTUSTILAISUUS JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO, AMBIOTICA-RAKENNUS RAKENNUSTEKNINEN JA SISÄILMA- OLOSUHTEIDEN TUTKIMUS TIEDOTUSTILAISUUS 19.8.2014 RAKENNUKSEN PERUSTIEDOT pinta-ala noin 11 784 br-m 2, kerrosala noin 12 103 ke rakennus

Lisätiedot

Työterveyslaitoksen sisäilmastokysely

Työterveyslaitoksen sisäilmastokysely Työterveyslaitoksen sisäilmastokysely Kohde: Kirkonkylän koulu Metsolantie 7 56100 Ruokolahti Kyselyn ajankohta: Marraskuu 2013 Tilaaja: Eija Hämäläinen Lausunto AR17-2013-017814 Työterveyslaitos Lappeenranta

Lisätiedot

TILOJEN HALLINNOLLINEN ESIMIES

TILOJEN HALLINNOLLINEN ESIMIES Sipoon kunnan sisäilmaprosessi 1 TERVEYDEN- HUOLTO, TERVEY- DENSUOJELU TILOJEN KÄYTTÄJÄT, KUNTALAISET TYÖSUOJELU, TYÖTERVEYS- HUOLTO TILOJEN HALLINNOLLINEN ESIMIES TUTKIMUSSUUNNITELMA KUNTOTUTKIMUKSET

Lisätiedot

Työhyvinvointi ja johtaminen

Työhyvinvointi ja johtaminen Työhyvinvointi ja johtaminen Johtaja 2012 forum Riihimäen-Hyvinkään Kauppakamari 13.9.2012 Aino-Marja Halonen Vastaava työterveyshoitaja Riihimäen Työterveys ry Riihimäen Työterveys ry Perustettu 1981

Lisätiedot

KATTOTUTKIMUS MAATULLIN ALA-ASTE KIMNAASIPOLKU 5, HELSINKI

KATTOTUTKIMUS MAATULLIN ALA-ASTE KIMNAASIPOLKU 5, HELSINKI KATTOTUTKIMUS MAATULLIN ALA-ASTE KIMNAASIPOLKU 5, HELSINKI SISÄLLYS: RAPORTTI Nro: 09091 KATTOTUTKIMUS, KIMNAASIPOLKU 5 1. Yleistiedot tutkimuksesta... 2 2. Tiivistelmä... 2 3. Havainnot kohteessa... 2

Lisätiedot

Haddom skola Haddomintie 14, 07945 Kuggom

Haddom skola Haddomintie 14, 07945 Kuggom 1512197 6.1.215 Loviisan kaupunki Haddom skola Haddomintie 14, 7945 Kuggom Ramboll Finland Oy Niemenkatu 73, 1514 Lahti Puh. +358 2 755 611 Sisällys LAADUNVARMISTUS 3 ESIPUHE 4 1. RAKENNUSTEKNIIKKA 5 1.1

Lisätiedot

Työhyvinvointia työpaikoille

Työhyvinvointia työpaikoille Työhyvinvointia työpaikoille 11.10.2016 Marja Heikkilä 1 Jamit kehittämistyö Työpaikat työkyvyn tukijoiksi 10 yritystä Uudellamaalla ja Pohjanmaalla 4 metalli- ja 6 hoiva-alan yritystä perustettu v.1951-

Lisätiedot

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Ylilääkärii Työterveyshuolto tekee työtä työsuhteessa olevien terveyden edistämiseksi, työtapaturmien

Lisätiedot

MARTTI AHTISAAREN KOULU

MARTTI AHTISAAREN KOULU MARTTI AHTISAAREN KOULU YHTEENVETO SISÄILMATUTKIMUKSISTA JA - KORJAUKSISTA 2016 1 Tutkimusten lähtökohdat Tutkimusten alussa, marraskuussa 2015, esille nousi ongelmallisina tiloina erityisesti seuraavat:

Lisätiedot

Sisäilmatutkimuksen sudenkuopat 10 vinkkiä sisäilmatutkimuksen tilaajalle. Maija Ojala, asiantuntija, Tietopäivä Roadshow Vantaa 1.2.

Sisäilmatutkimuksen sudenkuopat 10 vinkkiä sisäilmatutkimuksen tilaajalle. Maija Ojala, asiantuntija, Tietopäivä Roadshow Vantaa 1.2. Sisäilmatutkimuksen sudenkuopat 10 vinkkiä sisäilmatutkimuksen tilaajalle Maija Ojala, asiantuntija, Tietopäivä Roadshow Vantaa 1.2.2017 1 Kiinteistön sisäilmaongelma käyttäjä, työnantaja ja omistaja isojen

Lisätiedot

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena 07.02.2013 Rovaniemi ylilääkäri, työterveyslääkäri Heli Leino, Rovaniemen kaupungin työterveysliikelaitos Työterveyshuolto = työnantajan järjestettäväksi

Lisätiedot

KIRKKOKADUN KOULU Sisäilmastokyselyt 2013. Rakennusterveysasiantuntija Minna Laurinen 29.4.2013

KIRKKOKADUN KOULU Sisäilmastokyselyt 2013. Rakennusterveysasiantuntija Minna Laurinen 29.4.2013 KIRKKOKADUN KOULU Sisäilmastokyselyt 2013 Rakennusterveysasiantuntija Minna Laurinen 29.4.2013 Sisäilmatalo Kärki Oy www.sisailmatalo.fi Sisäilmastokyselyt 2013 2012 Henkilökunnan kysely 14.2-8.3.2013

Lisätiedot

Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet

Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Terveyden ja työkyvyn säilyminen ovat yksi työelämän suurimpia haasteita. Työkyky voidaan kuvata ihmisen voimavarojen

Lisätiedot

Yrityksille tietoa TTT-asioista

Yrityksille tietoa TTT-asioista Yrityksille tietoa TTT-asioista Työterveyshuolto, työsuojelutoiminta, perehdytys, riskienarviointi ja kemikaalit työpaikalla. 16.11.2010 Mika Valllius 1 Työterveyshuolto Työterveyshuolto Työterveyshuolto

Lisätiedot

Sisäilmaongelmien ennaltaehkäisy elinkaarimallia käytettäessä ja energiatehokkuutta tavoiteltaessa (SEEK)

Sisäilmaongelmien ennaltaehkäisy elinkaarimallia käytettäessä ja energiatehokkuutta tavoiteltaessa (SEEK) Sisäilmaongelmien ennaltaehkäisy elinkaarimallia käytettäessä ja energiatehokkuutta tavoiteltaessa (SEEK) Rauno Holopainen, Kari Salmi, Erkki Kähkönen, Leena Aalto, Katja Tähtinen, Harri Alenius ja Kari

Lisätiedot

KORPILAHDEN YHTENÄISKOULU

KORPILAHDEN YHTENÄISKOULU KORPILAHDEN YHTENÄISKOULU SISÄOLOSUHDEMITTAUKSET 2.2 116 / KORPILAHDEN YHTENÄISKOULU, SISÄOLOSUHDEMITTAUKSET Mittaus toteutettiin 2.2 116 välisenä aikana. Mittaukset toteutettiin Are Oy:n langattomalla

Lisätiedot

TUTKIMUSRAPORTTI Luokat 202, 207 ja 208

TUTKIMUSRAPORTTI Luokat 202, 207 ja 208 TUTKIMUSRAPORTTI Luokat 202, 207 ja 208 Kotkan lyseo, Arcus-talo Kirkkokatu 15 48100 KOTKA Työ nro T8007-5 Kotka 5.4.2016 Oy Insinööri Studio OY INSINÖÖRI STUDIO, TORNATORINTIE 3, PL 25, 48101 KOTKA, PUH.

Lisätiedot

Turvallinen ja hyvinvoiva koulu. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Kuntamarkkinat, Helsinki

Turvallinen ja hyvinvoiva koulu. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Kuntamarkkinat, Helsinki Turvallinen ja hyvinvoiva koulu Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Kuntamarkkinat, Helsinki 10.9.2015 Opas oppilaitoksen tarkastuksista julkaistaan kouluterveyspäivillä 22-23.9.2015 Oppaan laatimiseen

Lisätiedot

Sisäilman laadun mittaus Alppilan yläasteella ja lukiossa

Sisäilman laadun mittaus Alppilan yläasteella ja lukiossa 1 Helsingin kaupunki RAPORTTI HKR-Rakennuttaja Rakennuttamistoimisto 1 Riitta Harju 19.5.2010 Alppilan yläaste ja lukio Tammisaarenkatu 2 00510 HELSINKI Sisäilman laadun mittaus Alppilan yläasteella ja

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 5. 5 Oppilailla esiintyvien sisäilmaongelmista johtuvien oireiden kartoittaminen

Espoon kaupunki Pöytäkirja 5. 5 Oppilailla esiintyvien sisäilmaongelmista johtuvien oireiden kartoittaminen 09.01.2017 Sivu 1 / 1 4885/2016 10.03.02 5 Oppilailla esiintyvien sisäilmaongelmista johtuvien oireiden kartoittaminen Valmistelijat / lisätiedot: Antti Mäntynen, puh. 043 826 8978 etunimi.sukunimi@espoo.fi

Lisätiedot

Ojoisten lastentalo Sisäilma- ja kosteustekniset selvitykset

Ojoisten lastentalo Sisäilma- ja kosteustekniset selvitykset Ojoisten lastentalo Sisäilma- ja kosteustekniset selvitykset Sanna Pohjola Hanna Kuitunen 1 Lähtökohta ja selvitysten tavoite Ojoisten lastentalon vanha osa valmistunut 1970-luvulla (liikuntasali, keittiö,

Lisätiedot

TYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA

TYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA TYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA Minna Pihlajamäki työterveyshuollon erikoislääkäri vastaava työterveyslääkäri Terveystalo Seinäjoki Työterveys Kuormituksen hallinta ja toimintakyvyn ylläpito

Lisätiedot

Homekorjaushankkeiden sudenkuopat ja ennakkotehtävien käsittely

Homekorjaushankkeiden sudenkuopat ja ennakkotehtävien käsittely Homekorjaushankkeiden sudenkuopat ja ennakkotehtävien käsittely KOULUN JA PÄIVÄKODIN SISÄILMAONGELMA MONIALAINEN RATKAISU Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto 29.10.2014 Tipotien sosiaali- ja terveysasema

Lisätiedot

Ohje työpaikkojen sisäilmasto-ongelmien selvittämiseen

Ohje työpaikkojen sisäilmasto-ongelmien selvittämiseen Ohje työpaikkojen sisäilmasto-ongelmien selvittämiseen Sanna Lappalainen Työterveyslaitos, Työtilat johtaja Ohje saatavilla verkkokirjana Ohje saatavilla: Työterveyslaitoksen verkkosivuilta www.ttl.fi/sisäympäristö

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos Hyvinvointia työstä ALTISTUMISEN ARVIOINTI SISÄILMASTON LAATUUN VAIKUTTAVIEN TEKIJÖIDEN PERUSTEELLA Sisäilmastoseminaari 2015 Katja Tähtinen¹, Veli-Matti Pietarinen¹, Sanna Lappalainen¹, Anne Hyvärinen²,

Lisätiedot

Asumisterveysasetuksen soveltamisohje mikrobien mittaaminen

Asumisterveysasetuksen soveltamisohje mikrobien mittaaminen Asumisterveysasetuksen soveltamisohje mikrobien mittaaminen Kaisa Jalkanen, tutkija THL, Asuinympäristö ja terveys -yksikkö Sisäilmaongelmia voivat aiheuttaa monet tekijät Hallittava kokonaisuus! Lähtötilanne

Lisätiedot

Työkyvyn edellytyksistä huolehtiminen on osa hyvää johtamista

Työkyvyn edellytyksistä huolehtiminen on osa hyvää johtamista Työkyvyn edellytyksistä huolehtiminen on osa hyvää johtamista Kirsi Ahola Työelämän lait ohjaavat esimiestä määrittelemällä velvollisuudet ja toimintatavat Työturvallisuuslaki 738/2002: Työnantaja on velvollinen

Lisätiedot

Ilmasta kerättävien näytteiden otto Kirkonkylän koulu

Ilmasta kerättävien näytteiden otto Kirkonkylän koulu Ilmasta kerättävien näytteiden otto Kirkonkylän koulu Kohde: Pinta-ala: - Rakennusvuosi: Koulurakennus Rakennusala: - Käyttötarkoitus: Koulu... Tilavuus: - 66400 Laihia Kerrosluku: 3 Näytteenoton tilaaja:

Lisätiedot

IV-kuntotutkimus. Kulomäen koulu Maauuninpolku Vantaa TAMPERE:

IV-kuntotutkimus. Kulomäen koulu Maauuninpolku Vantaa TAMPERE: 09.03.2012 IV-kuntotutkimus Kulomäen koulu Maauuninpolku 3 01450 Vantaa HELSINKI: posti@asb.fi keskus: 0207 311 140, faksi: 0207 31 11 145 www.asb.fi TAMPERE: asb-yhtiot@asb b.fi keskus: 0207 311 160,

Lisätiedot

Ilmanvaihdon riittävyys koulussa. Harri Varis

Ilmanvaihdon riittävyys koulussa. Harri Varis Ilmanvaihdon riittävyys koulussa Harri Varis Johdanto Ympäristöterveydenhuollossa on keskusteltu ilmanvaihdon riittävyydestä kouluissa Vaikutukset ilmanvaihtoon, kun ilmanvaihto on pois päältä yö- ja viikonloppuaikaan

Lisätiedot

MISTÄ SE HOME TALOIHIN TULEE?

MISTÄ SE HOME TALOIHIN TULEE? MISTÄ SE HOME TALOIHIN TULEE? KOSTEUSVAURIOT JA MUUT SISÄILMAONGELMAT Juhani Pirinen 15.10.2014 Hieman kosteusvaurioista Kosteuden lähteet SADE, LUMI PUUTTEELLINEN TUULETUS VESIKATTEEN ALLA TIIVISTYMINEN

Lisätiedot

PUHDASTA SISÄILMAA TILOJEN KÄYTTÄJILLE

PUHDASTA SISÄILMAA TILOJEN KÄYTTÄJILLE PUHDASTA SISÄILMAA TILOJEN KÄYTTÄJILLE 28.1.2015 WÄRTSILÄTALO Susanna Hellberg TERVEYDENSUOJELULAKI 763/94 7 LUKU Asunnon ja muun oleskelutilan sekä yleisten alueiden terveydelliset vaatimukset 26 Asunnon

Lisätiedot

Työsuojeluviranomaisen rooli sisäilmaongelmien valvonnassa. Pohjois-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue

Työsuojeluviranomaisen rooli sisäilmaongelmien valvonnassa. Pohjois-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue Työsuojeluviranomaisen rooli sisäilmaongelmien valvonnassa Työsuojeluviranomainen Aluehallintoviraston työsuojelun vastuualue. Valvoo työsuojelua koskevien säännösten ja määräyksien noudattamista Toimintaa

Lisätiedot

KK-Kartoitus RAPORTTI 4605/2016 1/7

KK-Kartoitus RAPORTTI 4605/2016 1/7 KK-Kartoitus RAPORTTI 4605/2016 1/7 Venetie 2, 63100 Kuortane Omakotitalon katselmus 1.6.2016 klo 09.00 KK-Kartoitus RAPORTTI 4605/2016 2/7 Tilaus 23.5.2016: Etelä-Pohjanmaan ulosottovirasto Laskutusosoite:

Lisätiedot

KERROSTALOHUONEISTON KOSTEUSKARTOITUS

KERROSTALOHUONEISTON KOSTEUSKARTOITUS KERROSTALOHUONEISTON KOSTEUSKARTOITUS Mäkikatu 5-7 B12 76100 Pieksämäki 1 1. LÄHTÖTIETOJA KOHTEESTA: Omistaja: - Kohteen osoite: Toimeksianto: Mäkikatu 5-7 B12, 76100 Pieksämäki Kosteuskartoitus myyntiä

Lisätiedot

Onnistunut peruskorjaus helsinkiläisessä koulussa Marianna Tuomainen, HKR-Rakennuttaja Susanna Peltola, HKR-Rakennuttaja Marja Paukkonen, Helsingin

Onnistunut peruskorjaus helsinkiläisessä koulussa Marianna Tuomainen, HKR-Rakennuttaja Susanna Peltola, HKR-Rakennuttaja Marja Paukkonen, Helsingin Onnistunut peruskorjaus helsinkiläisessä koulussa Marianna Tuomainen, HKR-Rakennuttaja Susanna Peltola, HKR-Rakennuttaja Marja Paukkonen, Helsingin kaupungin opetusvirasto Juha Juvonen, Helsingin kaupungin

Lisätiedot

Kokonaisvaltainen turvallisuuden hallinta työpaikoilla

Kokonaisvaltainen turvallisuuden hallinta työpaikoilla Kokonaisvaltainen turvallisuuden hallinta työpaikoilla 15.11.2016 1 Työsuojelu strategia 2020 (STM) Kolmikannassa laaditut työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset Tavoitetila - Ammattitautien määrä

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos Hyvinvointia työstä Tilaajan ohje sisäilmasto-ongelman selvittämiseen Ilmanvaihto- ja ilmastointijärjestelmien ja laitteiden kuntotutkimusmenettelyn kehittäminen SULVI, Työpajatilaisuus, 28.2.2012, Hki

Lisätiedot

HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA. Kaupunginhallituksen hyväksymä

HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA. Kaupunginhallituksen hyväksymä HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA Kaupunginhallituksen 26.2.2007 hyväksymä 1 2 YLEISTÄ Henkinen hyvinvointi ilmenee työpaikalla monin eri tavoin. Työkykyä edistää ja ylläpitää mm

Lisätiedot

Kokonaisuuden haltuunotolla parempiin tuloksiin

Kokonaisuuden haltuunotolla parempiin tuloksiin Kokonaisuuden haltuunotolla parempiin tuloksiin MISSIOMME Suojaamme ihmisiä, prosesseja ja ympäristöä tuottamalla puhdasta ilmaa. Vietämme 90 % ajastamme sisätiloissa Huono sisäilma alentaa työtehokkuutta

Lisätiedot

Monialaisen sisäilmastotyöryhmän toiminta Kankaanpään kaupungissa

Monialaisen sisäilmastotyöryhmän toiminta Kankaanpään kaupungissa Monialaisen sisäilmastotyöryhmän toiminta Kankaanpään kaupungissa 22.1.2015 Lähtökohta toiminnalle 2008 kevät talvella Kangasmetsän koulun pitkään jatkuneet sisäilmasto-ongelmien syyt tulivat esille ja

Lisätiedot

Drumsö lågstadieskola

Drumsö lågstadieskola 1 (11) Drumsö lågstadieskola TUTKIMUSSELOSTUS Rakennetekninen katselmus ja sisäilmaston laadun mittaus 20.9.2011 HELSINGIN KAUPUNKI RAKENNUSVIRASTO HKR-Rakennuttaja 2 (11) HELSINGIN KAUPUNKI RAKENNUSVIRASTO

Lisätiedot

Tampereen kaupungin sisäilmaohjeistus

Tampereen kaupungin sisäilmaohjeistus Tampereen kaupungin sisäilmaohjeistus Jenni Pitkänen, insinööri (ylempi AMK) Tampereen Tilakeskus Liikelaitos, vastaava isännöitsijä Raimo Laaksonen, erityisluokanopettaja Tampereen kaupunki varhaiskasvatus

Lisätiedot

Valtakunnallinen kunta-alan työsuojelun valvontahanke vuosina

Valtakunnallinen kunta-alan työsuojelun valvontahanke vuosina Valtakunnallinen kunta-alan työsuojelun valvontahanke vuosina 2012-2015 Arto Teronen Kuntahanke 2012-2015, visio ja ydinviestit Työsuojelun yhteistoiminnan toteutuminen Ajantasainen työsuojelun toimintaohjelma

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungin Ympäristöterveydenhuolto yhteistoiminta-alue

Jyväskylän kaupungin Ympäristöterveydenhuolto yhteistoiminta-alue Jyväskylän kaupungin Ympäristöterveydenhuolto yhteistoiminta-alue Info YLIOPISTON OPISKELIJOILLE 12.4.2016 ympäristöterveystarkastaja Seija Pulkkinen 6.4.2016 Suunnitelmalliset oppilaitostarkastukset ennaltaehkäisevä

Lisätiedot

Rakennuksen työntekijöillä on esiintynyt oireita, joiden on epäilty liittyvän sisäilman laatuun. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää rakennuksen

Rakennuksen työntekijöillä on esiintynyt oireita, joiden on epäilty liittyvän sisäilman laatuun. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää rakennuksen Rakennuksen työntekijöillä on esiintynyt oireita, joiden on epäilty liittyvän sisäilman laatuun. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää rakennuksen olemassa olevat rakenteet, niiden kunto sekä muita sisäilman

Lisätiedot

ULKOSEINÄ VÄLISEINÄ Teräs, alapohjassa Sokkelin päällä Lattiapinnan päällä

ULKOSEINÄ VÄLISEINÄ Teräs, alapohjassa Sokkelin päällä Lattiapinnan päällä PÄIVÄMÄÄRÄ TYÖNUMERO TYÖN SUORITTAJA PUHELIN 29.07.13 7809 Joensuu Henri 0458814141 TILAAJA Euran kunta Sorkkistentie 10 27511 Eura Rantanen Markus 044 4224882 TYÖKOHDE Euran kunta Kotivainiontie 3 27400

Lisätiedot

miten käyttäjä voi vaikuttaa sisäilman laatuun

miten käyttäjä voi vaikuttaa sisäilman laatuun miten käyttäjä voi vaikuttaa sisäilman laatuun Kai Ryynänen Esityksen sisältöä Mikä ohjaa hyvää sisäilman laatua Mitä käyttäjä voi tehdä sisäilman laadun parantamiseksi yhteenveto 3 D2 Rakennusten sisäilmasto

Lisätiedot

Työnantajan ja työntekijän vastuut ja velvollisuudet

Työnantajan ja työntekijän vastuut ja velvollisuudet Työnantajan ja työntekijän vastuut ja velvollisuudet Riikka Raaska Työsuojeluvaltuutettu Riikka Raaska Ennaltaehkäisevää tukea säädöksistä Ohjaa kehittämään Määrittää minimitason Suojaa Velvoittaa Korjaa

Lisätiedot

Kuka on vastuussa sisäilmaongelmista?

Kuka on vastuussa sisäilmaongelmista? KOULUN JA PÄIVÄKODIN SISÄILMAONGELMA MONIALAINEN RATKAISU Kuka on vastuussa sisäilmaongelmista? 18.11.2014 Kuopio Eini Hyttinen, ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Työsuojelun vastuualue Vastuut

Lisätiedot

LAY A-siipi, korjaukset YTHS

LAY A-siipi, korjaukset YTHS LAY A-siipi, korjaukset YTHS Katariina Laine, Vahanen Oy 1 Miksi korjattiin? Käyttäjät ilmoittaneet sisäilmahaittaan viittaavasta oireilusta Sisäilma- ja kosteusteknisissä kuntotutkimuksissa 29.10-1.11.2012

Lisätiedot

ISS Proko Oy

ISS Proko Oy ISS Proko Oy 6.9.2012 LAPIN YLIOPISTO SISÄILMARYHMÄ SISÄILMARYHMÄN KOKOUS NRO 8 PÖYTÄKIRJA Aika: 6.9.2012 klo 13.00 Paikka: Lapin yliopisto, ravintola Fellin, iso kokoushuone Läsnä: Liite 1 1 Kokouksen

Lisätiedot

Kaupungintalon käyttöön liittyvä lausunto

Kaupungintalon käyttöön liittyvä lausunto LIITTYVÄ LAUSUNTO 9.4.2015 Kaupungintalon käyttöön liittyvä lausunto Ylivieskan kaupungintalo Kyöstintie 4 84100 YLIVIESKA Tilaaja: Ylivieskan kaupunki Kyöstintie 4 84100 YLIVIESKA LIITTYVÄ LAUSUNTO 1

Lisätiedot

Homekoirakartoitusraportti Länsitie 62, Laihia. Laihian Yläaste ja Lukio A- rakennus

Homekoirakartoitusraportti Länsitie 62, Laihia. Laihian Yläaste ja Lukio A- rakennus 1/5 Länsitie 62, Laihia. Laihian Yläaste ja Lukio A- rakennus Raportin sisältö: suorittaa homekartoituksia koulutettujen homekoirien avulla. Ohjaajana toimii Keski-Pohjanmaan maaseutuopiston Kannuksen

Lisätiedot

Fysioterapia työterveyshuollossa

Fysioterapia työterveyshuollossa Fysioterapia työterveyshuollossa Opintokokonaisuus 1,5 op Marika Pilvilä Terveystieteen maisteri opiskelija, työfysioterapeutti Ajankohtaista fysioterapiassa: fysioterapia työterveyshuollossa Oppimistavoitteet:

Lisätiedot

Kosteusvaurioiden vaikutukset riittävä korjausaste. Risto Salin, Inspector Sec Oy Oulu

Kosteusvaurioiden vaikutukset riittävä korjausaste. Risto Salin, Inspector Sec Oy Oulu Pääteesit Kosteudenhallinnan pettäminen voi käynnistää itseään ylläpitäviä reaktioketjuja, jotka jatkuvat, vaikka rakenteet kuivuvat tavoitearvoihin tai jotka tuottavat itse tarvitsemansa kosteuden. Onnistuneen

Lisätiedot

Wise Group Finland Oy. Käpylän peruskoulu Väinölänkatu 7

Wise Group Finland Oy. Käpylän peruskoulu Väinölänkatu 7 Wise Group Finland Oy Käpylän peruskoulu Väinölänkatu 7 Väinölänkatu 7 1. Tutkimuksen laajuus ja tutkimusmenetelmät 2. Koonti merkittävimmistä havainnoista ja korjaustarpeista 3. Koonti toimenpide-ehdotuksista

Lisätiedot

Työntekijän työkyvyn tukeminen Aktiivinen tuki

Työntekijän työkyvyn tukeminen Aktiivinen tuki Varhainen tukeminen osa esimiestyötä asiantuntijapalvelut Tehostettu tuki kun työpaikan eivät riitä 1. Työntekijän ongelman tunnistaminen 2. Esimies ottaa asian puheeksi 3. Työpaikan 4. Työterveyshuollon

Lisätiedot

HOMEKOIRATARKASTUS RAPORTTI

HOMEKOIRATARKASTUS RAPORTTI HOMEKOIRATARKASTUS RAPORTTI Mäkeläntie 2, Pulkkila 17.5.2014 HOMEKOIRATARKASTUS RAPORTTI M Ä K E L Ä N T I E 2, P U L K K I LA Kohde Osia koulurakennuksesta osoitteessa Mäkeläntie 2, 92600 Pulkkila Tilaaja

Lisätiedot

RS-1 KOSTEUSKARTOITUS

RS-1 KOSTEUSKARTOITUS RS-1 KOSTEUSKARTOITUS Ollilantie 1 A 6, 90440 Kempele Kosteuskartoituspäivä 03.12.2014 Paavo Havaksen Tie 5 F FI-90570 Oulu p. 0207 495 674 www.raksystems-anticimex.fi Y-tunnus: 0905045-0 RS-1 KOSTEUSKARTOITUS

Lisätiedot

LAY F-siipi, korjaukset kellarin musiikkitiloissa. Hanna Keinänen, Vahanen Oy

LAY F-siipi, korjaukset kellarin musiikkitiloissa. Hanna Keinänen, Vahanen Oy LAY F-siipi, korjaukset kellarin musiikkitiloissa Hanna Keinänen, Vahanen Oy Miksi korjattiin? Käyttäjät ilmoittaneet sisäilmahaittaan viittaavasta oireilusta Sisäilma- ja kosteusteknisissä kuntotutkimuksissa

Lisätiedot

Työterveyslaitoksen sisäilmastokysely

Työterveyslaitoksen sisäilmastokysely Työterveyslaitoksen sisäilmastokysely Kohde: Lapin Ammattikorkeakoulu Viirinkankaan toimipiste Viirinkankaantie 1 96300 Rovaniemi Kyselyn ajankohta: Marras-joulukuu 2013 Tilaaja: Lapin Ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Kosteusvauriot ja terveys. Juha Pekkanen, prof Helsingin Yliopisto Terveyden ja Hyvinvoinnin laitos

Kosteusvauriot ja terveys. Juha Pekkanen, prof Helsingin Yliopisto Terveyden ja Hyvinvoinnin laitos Kosteusvauriot ja terveys Juha Pekkanen, prof Helsingin Yliopisto Terveyden ja Hyvinvoinnin laitos Sidonnaisuudet LKT, prof Tutkimus ja kehitysrahoitus sisäilmahankkeisiin Suomen Akatemia, EU, säätiöt,

Lisätiedot

TORNION KAUPUNKI. Hyväksytty kaupunginhallituksen kokouksessa

TORNION KAUPUNKI. Hyväksytty kaupunginhallituksen kokouksessa TORNION KAUPUNKI Hyväksytty kaupunginhallituksen kokouksessa 8.12.2003 647 SISÄLLYSLUETTELO MENETTELYTAPAOHJE TYÖHÖN SOVELTUVUUTTA JA TYÖKYKYÄ KOSKEVISSA RISTIRIITATILANTEISSA 1. Menettelytapaohjeen tarkoitus..

Lisätiedot

Menetetyn työpanoksen arviointi sisäilmaongelmissa. Markku Seuri

Menetetyn työpanoksen arviointi sisäilmaongelmissa. Markku Seuri Menetetyn työpanoksen arviointi sisäilmaongelmissa Markku Seuri 16.3.2016 Miksi arvioida sisäilman taloudellisia vaikutuksia? Yleisellä tasolla tiedämme sisäilman vaikuttavan tuottavuuteen Yksittäisessä

Lisätiedot

Toimintatavat toimenpiteiden ja niiden kiireellisyyden määrittelyssä

Toimintatavat toimenpiteiden ja niiden kiireellisyyden määrittelyssä Toimintatavat toimenpiteiden ja niiden kiireellisyyden määrittelyssä AVATER -tutkimushankkeen päätösseminaari 16.11.2016, Tampere 30.11.2016 1 Ohjeistuksen kehittäminen koulujen sisäilmaongelmien hallintaan

Lisätiedot

Ilmasta kerättävien näytteiden otto Laihian Lukio

Ilmasta kerättävien näytteiden otto Laihian Lukio Ilmasta kerättävien näytteiden otto Laihian Lukio Kohde: Pinta-ala: Rakennusvuosi: Koulurakennus Rakennusala: Käyttötarkoitus: Koulu Länsitie 62 Tilavuus: 66400 Laihia Kerrosluku: 2 Näytteenoton tilaaja:

Lisätiedot

Hippoksen päiväkodin sisäilmatyöryhmä Tiina Pyykkö päiväkodin johtaja

Hippoksen päiväkodin sisäilmatyöryhmä Tiina Pyykkö päiväkodin johtaja Hippoksen päiväkodin sisäilmatyöryhmä 2006-2012 Tiina Pyykkö päiväkodin johtaja 29.10.2014 Hippoksen päiväkoti perustiedot: rakentamisvuosi 1985 pinta-ala 1110 m2 päiväkodissa n 90 lasta työntekijöitä

Lisätiedot

Kiratek Oy Jyrki Pulkki, puh. 0207 401 011 28.3.2011. Kaivokselan koulu Tilat 213b (kuraattori) ja 216 (koulusihteeri)

Kiratek Oy Jyrki Pulkki, puh. 0207 401 011 28.3.2011. Kaivokselan koulu Tilat 213b (kuraattori) ja 216 (koulusihteeri) Kiratek Oy Jyrki Pulkki, puh. 0207 401 011 28.3.2011 SISÄILMATUTKIMUS Kaivokselan koulu Tilat 213b (kuraattori) ja 216 (koulusihteeri) 2 Sisällysluettelo 1. KOHTEEN YLEISTIEDOT... 3 2. TUTKIMUKSET... 3

Lisätiedot

Henkinen työsuojelu Pelastuslaitoksissa

Henkinen työsuojelu Pelastuslaitoksissa Henkinen työsuojelu Pelastuslaitoksissa Saku Sutelainen 20.4. Vierumäki 2 Työhyvinvointi tehdään yhdessä Työhyvinvoinnin edistäminen kuuluu sekä työnantajalle että työntekijöille. Työnantajan on huolehdittava

Lisätiedot

Laadukas sisäympäristö

Laadukas sisäympäristö Laadukas sisäympäristö 1 Laadukas sisäympäristö saavutetaan hallitsemalla kokonaisuutta Miksi hyvä sisäympäristö on tärkeä? Hyvä sisäympäristö vaikuttaa merkittävästi ihmisten hyvinvointiin, sillä sisätiloissa

Lisätiedot

RAKENNUSVALVONNAN JA TERVEYDENSUOJELUN YHTEISTYÖ

RAKENNUSVALVONNAN JA TERVEYDENSUOJELUN YHTEISTYÖ PÄIVI KAUPPINEN-KETOJA Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå RAKENNUSVALVONNAN JA TERVEYDENSUOJELUN YHTEISTYÖ PORVOON RAKENNUSVALVONTA JA TERVEYDENSUOJELU Porvoon kaupunki, noin 50 000 asukasta Rakennusvalvonta

Lisätiedot

Ergonomia työterveyden edistäjänä

Ergonomia työterveyden edistäjänä Ergonomia työterveyden edistäjänä Työterveyslaitoksen koulutus 2016 Mika Nyberg, TtM, tft, erityisasiantuntija mika.nyberg@ttl.fi, Työterveyslaitos, Tampere Työterveyshuolto - Ergonomia Ergonomia on ihmisen

Lisätiedot

ja viihtyvyyteen toimistotyössä - laboratoriokoe

ja viihtyvyyteen toimistotyössä - laboratoriokoe Ilmanvaihdon vaikutus työsuoriutumiseen ja viihtyvyyteen toimistotyössä - laboratoriokoe Henna Maula, Annu Haapakangas, Viivi Moberg, Valtteri Hongisto ja Hannu Koskela Työterveyslaitos, sisäympäristölaboratorio,

Lisätiedot

Homekoirakartoitusraportti Länsitie 62, Laihia. Laihian Yläaste ja Lukio C- rakennus

Homekoirakartoitusraportti Länsitie 62, Laihia. Laihian Yläaste ja Lukio C- rakennus 1/6 Länsitie 62, Laihia. Laihian Yläaste ja Lukio C- rakennus Raportin sisältö: suorittaa homekartoituksia koulutettujen homekoirien avulla. Ohjaajana toimii Keski-Pohjanmaan maaseutuopiston Kannuksen

Lisätiedot

ENERGIANSÄÄSTÖTOIMIEN VAIKUTUS SISÄILMAAN

ENERGIANSÄÄSTÖTOIMIEN VAIKUTUS SISÄILMAAN ENERGIANSÄÄSTÖTOIMIEN VAIKUTUS SISÄILMAAN Artti Elonen, insinööri Tampereen Tilakeskus, huoltopäällikkö LAIT, ASETUKSET Rakennus on suunniteltava ja rakennettava siten, etteivät ilman liike, lämpösäteily

Lisätiedot

Sisäympäristön laadun arviointi energiaparannuskohteissa

Sisäympäristön laadun arviointi energiaparannuskohteissa Sisäympäristön laadun arviointi energiaparannuskohteissa Dos. Ulla Haverinen-Shaughnessy, FM Mari Turunen ja Maria Pekkonen, FT Liuliu Du DI Virpi Leivo ja Anu Aaltonen, TkT Mihkel Kiviste Prof. Dainius

Lisätiedot

Päiväkotien sisäilmatutkimus

Päiväkotien sisäilmatutkimus Asiantuntija, DI Marko Pulliainen LVI-talotekniikkateollisuus ry Päiväkotien sisäilmatutkimus Päiväkotien sisäympäristössä ja ilmanvaihdossa on parannettavaa. Kaikkia sisäympäristön ongelmia tai työntekijöiden

Lisätiedot

SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA

SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA 1 SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA Sairauspoissaolo tarkoittaa työstä poissaoloa sairaudesta, vammasta tai tapaturmasta johtuvan työkyvyttömyyden vuoksi. Sairauspoissaolojen hallinnan keskeinen tavoite on

Lisätiedot

Rotronic CP11 sisäilmastomittari (2)

Rotronic CP11 sisäilmastomittari (2) KUULEMINEN 1 (5) Jakelussa mainituille TARKASTUS MEILAHDEN ALA-ASTEELLA JA KUULEMINEN 14-02349 Vireilletulo ja tarkastuksen aihe Tarkastus Tarkastuksen laajuus Mittalaitteet Sovelletut ohjeet Helsingin

Lisätiedot

TARKASTUS KÄPYLÄN PERUSKOULUN UNTAMONTIEN SIVUKOULUSSA

TARKASTUS KÄPYLÄN PERUSKOULUN UNTAMONTIEN SIVUKOULUSSA TARKASTUSKERTOMUS 1 (7) Jakelussa mainituille TARKASTUS KÄPYLÄN PERUSKOULUN UNTAMONTIEN SIVUKOULUSSA 14-00470 Tarkastuksen aihe ja taustatietoja Ympäristökeskus teki Käpylän peruskoulun Untamontien sivukoulussa

Lisätiedot

Koulu- ja päiväkotirakennusten tyypilliset sisäilmalöydökset, CASE

Koulu- ja päiväkotirakennusten tyypilliset sisäilmalöydökset, CASE Koulu- ja päiväkotirakennusten tyypilliset sisäilmalöydökset, CASE Kimmo Lähdesmäki, DI, RTA Dimen Group Taustaa; CASE-kohteet Esitykseen on valittu omasta tutkimusaineistosta 1970-80 luvulla rakennetuista

Lisätiedot

Hyvässä hengessä. Ennakoivalla kiinteistönhuollolla puhtaampi sisäilma

Hyvässä hengessä. Ennakoivalla kiinteistönhuollolla puhtaampi sisäilma Hyvässä hengessä Ennakoivalla kiinteistönhuollolla puhtaampi sisäilma Ennakointi estää sisäilmaongelmia kustannustehokkaasti Hyvä sisäilma on tutkitusti työtehon ja tuottavuuden parantaja. Sisäilmalla

Lisätiedot

RAKENNEKOSTEUSMITTAUSRAPORTTI Työnumero:

RAKENNEKOSTEUSMITTAUSRAPORTTI Työnumero: RAKENNEKOSTEUSMITTAUSRAPORTTI Työ:3503160 Kohde: Kaivokselan koulu, Vantaa Osoite: Kaivosvoudintie 10, 01610 Vantaa Yhteyshenkilö: Juha Leppälä, p. 040 522 4062 juha.leppala@iss.fi Vahinkotapahtuma: Toimeksianto:

Lisätiedot