YRITTÄJYYSKASVATUKSEN EHJÄ POLKU. Keuruun yrittäjyyskasvatuksen opetussuunnitelma
|
|
- Satu Oksanen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 YRITTÄJYYSKASVATUKSEN EHJÄ POLKU Keuruun yrittäjyyskasvatuksen opetussuunnitelma
2 YRITTÄJYYSKASVATUKSEN VISIO Rahkeita olla rohkeita
3 MITEN VISIO TOTEUTETAAN? Yrittäjyyskasvatus on laaja kokonaisuus, jonka avulla vastataan moniin yhteiskunnan haasteisiin aina aktiivisten yksilöiden kasvattamisesta hyvinvointiyhteiskunnan säilyttämiseen. Yrittäjyyskasvatus on osa peruskoulujen ja toisen asteen opetussuunnitelmaa. Tavoitteena on, että yrittäjyyskasvatus toteutuisi läpileikkaavana kaikissa oppiaineissa. Tämän toteutuminen kuitenkin vaatii sitä, että opettajat ja kasvattajat ovat omaksuneet yrittäjyys käsitteen laajasti ja näkevät sen merkityksen ja mahdollisuudet. Yrittäjyyskasvatuksen Ehjän polun tavoitteena on olla selkokielinen ohjenuora siitä, millaisia yrittäjyyskasvatuksen tavoitteita ja toimenpiteitä Keuruulla on kasvatuksen ja opetuksen eri vaiheissa. Ehjän polun ovat rakentaneet kasvatusalan ammattilaiset oman opetuksensa näkökulmista.
4 MIKÄ ON EHJÄ POLKU? Yrittäjyyskasvatuksen ehjä polku on kuvaus Keuruun yrittäjyyskasvatuksen kokonaisuudesta. Ehjässä polussa on kuvattu varhaiskasvatuksesta peruskouluun ja lukioon olemassa olevat yrittäjyyskasvatuksen tavoitteet ja toimenpiteet. Ehjän polun kehittämisessä huomioidaan polun nivelvaiheet. Polkua tarkastellaan lapsen ja nuoren näkökulmasta, tärkeää on että jokaisessa kehitysvaiheessa on aktiivisuuteen ja yrittäjyyteen kasvattavia menetelmiä. Ehjä polku on myös jatkuvasti kehitettävä prosessi, jota pitää kriittisesti tarkastella ja päivittää säännöllisesti. Tätä varten on yrittäjyyskasvatuksen kehittämistiimi, jolle voi jokainen ideoita toimittaa. Tämän hetkinen polku on syntynyt yhteistyössä opettajien, varhaiskasvattajien, koulunjohtajien ja rehtoreiden kanssa. Jokaisella seudun kasvatusyksiköllä on ollut mahdollisuus vaikuttaa polun kokonaisuuteen.
5 OPPIJA JA YRITTÄJYYS Yrittäjyyskasvatuksen tavoitteena on edistää lapsen ja nuoren tietoja ja taitoja, joita hän tarvitsee tulevaisuuden työelämässä joko yrittäjänä tai toisen palveluksessa. Varhaiskasvatuksessa ja alakoulussa yrittäjyyskasvatus on enemmän asennekasvatusta, jonka tavoitteena on rakentaa lapsen itsetuntoa, päätöksentekokykyä, oma-aloitteisuutta ja aktiivisuutta. Yläkoulussa yrittäjyyskasvatus tutustuttaa nuoren myös ulkoiseen yrittäjyyteen ja tuo yrittäjyyden esille yhtenä uravaihtoehtoja muiden ammattien rinnalle. Lukion yrittäjyyskasvatuksessa mukaan tulevat mm. oman osaamisen markkinointi, projektiosaaminen ja aidot yrittäjyyskokeilut. Yrittäjyyskasvatuksen toteutuksen peruskivi on oppijalähtöisyys, jolloin kaikessa toiminnassa pyritään siirtämään vastuu oppijalle hänen tietojensa ja taitojensa mukaisesti.
6 YRITTÄJYYS KASVATTAJAN TYÖSS SSÄ Varhaiskasvatuksessa yrittäjyyskasvattajan rooli on auttaa lasta oppimaan ja löytämään omat vahvuutensa. Tämä tarkoittaa lapsen itsetunnon tukemista, erilaisten kokeilujen mahdollistamista sekä kasvattaa lasta sietämään virheitä ja epäonnistumisia. Peruskoulussa ja lukiossa opettajan työhön kuuluu yrittäjyyskasvatuksen opetussuunnitelman mukainen opetuksen toteuttaminen. Opettajan rooli yrittäjyyskasvattajana on luoda oppijalle toimintaedellytykset vaikuttaa osaamiseensa. Yrittäjyyskasvatuksen sisäistänyt opettaja toimii luovasti ja motivoituneesti omassa työssään. Tärkeä johtamisen muoto on esimerkin näyttäjänä toimiminen. Palautteen antaminen ja vastaanottaminen sekä myönteisenä että rakentavana kuuluvat yrittäjämäiseen toimintatapaan. Monipuoliset oppijan vahvuudet ja oppimistyylin huomioon ottavat opetusmenetelmät tukevat opettajan työtä yrittäjyyskasvattajana. Oikeat kysymykset oikeiden vastausten sijaan haastavat oppijan ajattelemaan ja kokeilemaan rajojaan.
7 YRITTÄJYYS KASVATTAJAN TYÖSS SSÄ Kuinka otan huomioon opetuksessani erilaiset oppimistyylit? Kuinka haastan oppijoita ajattelemaan ja oivaltamaan itse? Miten yrittäminen palkitaan opetuksessani / koulussamme? Millaisen esimerkin annan omaehtoisesta ja sisäisestä yrittäjyydestä? Minkälaisten työmenetelmien ja sisältöjen avulla tuen oppijan persoonallisuuden positiivista kehittymistä? Kuinka paljon tunneillani työskennellään yhteistyössä? Onko meillä turvallinen ilmapiiri kysyä ja kyseenalaistaa? Miten ja millä keinoin tuemme oppijan ajattelutaitojen kehittymistä ja itseohjautuvuutta? Rohkenemmeko olla erilaisia? Suosinko uusia oppimisympäristöjä?
8 YRITTÄJYYTT JYYTTÄ SYNNYTTÄVÄN OPPIMISMENETELMÄN N KULMAKIVET
9 OPPIMISKÄSITYS SITYS - MITEN YRITTÄJÄMÄIST ISTÄ TOIMINTAA OPPII PARHAITEN?
10 YRITTÄJYYDEN NÄKÖKULMATN KULMAT YRITTÄJYYS ULKOINEN YRITTÄJYYS Liiketoimintaosaaminen, taloudellisuus, johtaminen SISÄINEN YRITTÄJYYS Yhteisöllinen ja sosiaalinen toimintatapa OMAEHTOINEN YRITTÄJYYS Yksilön aktiivinen toiminta Yrittäjyyden ulottuvuudet (Kyrö 1997)
11 YRITTÄJYYDEN NÄKÖKULMATN KULMAT Omaehtoinen yrittäjyys Omaehtoinen yrittäjyys on yksilön aktiivista ja omatoimista toimintaa. Oppija käyttäytyy ja ajattelee oppimisessa yrittäjämäisesti. Sisäinen yrittäjyys Sisäinen yrittäjyys on ryhmän tapa ajatella ja toimia. Koulussa se edellyttää koko ryhmän sitoutumista toimintaan. Ryhmä haluaa toimia yhteisen päämäärän hyväksi. Sisäinen yrittäjyys vaatii yksilön aloitteellisuutta, luovuutta, vastuunottoa, sosiaalisia taitoja. Tiimioppiminen -ja työskentely korostuvat. Ulkoinen yrittäjyys Ulkoisella yrittäjyydellä tarkoitetaan liiketoimintaosaamista sekä yrityksen perustamiseen, omistamiseen ja toiminnan johtamiseen liittyviä asioita.
12 VARHAISKASVATUS Onnellinen lapsi on luova ja leikkivä.
13 VARHAISKASVATUKSEN OMAEHTOINEN YRITTÄJYYS TAVOITTEET Omatoimisuuteen kannustaminen Vastuuntunnon tukeminen ja kehittäminen Itsetunnon kehittyminen Luovuuden vahvistaminen Rohkeus ilmaista omia ajatuksia Lupa onnistua ja kokeilla uudelleen MENETELMÄT Yhdessäsovittujen sääntöjen noudattaminen myös ilman aikuisen läsnäoloa ja huomauttamista Kannustaminen ja kiittäminen Synttärit ja joulukalenterit Pois malliaskartelusta, annetaan tilaa omalle ajattelulle Oman ja kaverin työn arvostaminen Tavarat / välineet aina esillä Oppiminen yrittämisen ja epäonnistumisen kautta Motivoiminen toimintaan Kynttilähetket yms. Oikean ja väärän eron ymmärtäminen
14 VARHAISKASVATUKSEN ULKOINEN YRITTÄJYYS TAVOITTEET Eri ammatteihin tutustuminen Työn arvostaminen Päiväkodin lähiympäristöön tutustuminen MENETELMÄT Roolileikit Vierailut Ei korjata vaan annetaan yrittää tehdä itse Omaan lähiympäristöön tutustuminen Retket
15 VARHAISKASVATUKSEN SISÄINEN INEN YRITTÄJYYS TAVOITTEET Sosiaalisten taitojen oppiminen Yhteisöllisyys Erilaisuuden hyväksyminen Positiivisen ilmapiirin luominen Toiminta monipuolista ja haasteellista Toisista huolehtiminen (vrt. isot ja pienet teot) MENETELMÄT Pienryhmätoiminta Keskustelupiirit Toimintatuokiot Pelit ja leikit Retket ja muu yhdessätekeminen Yhteistyöyli ryhmärajojen Vierailut esim. vanhainkotiin
16 PERUSKOULUN ALAKOULU Lapsi kantaa vastuun omasta tekemisestään.
17 YRITTÄJYYS OPETUSSUUNNITELMASSA Yrittäjyys on uusissa perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa kirjattu aihekokonaisuudeksi nimeltään Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys. Yrittäjyys sisältyy myös perusopetuksen oppilaanohjaukseen ja työelämään tutustuttamiseen (TET). Lisäksi siitä voidaan perusopetuksessa muodostaa valinnainen aine. Tämän aihekokonaisuuden päämääränä on auttaa oppilasta hahmottamaan yhteiskuntaa eri toimijoiden näkökulmista ja kehittää osallistumisessa tarvittavia valmiuksia sekä luoda pohjaa yrittäjämäisille toimintatavoille. Koulun oppimiskulttuurin ja toimintatapojen tulee tukea oppilaan kehittymistä omatoimiseksi, aloitteelliseksi, päämäärätietoiseksi, yhteistyökykyiseksi ja osallistuvaksi kansalaiseksi sekä tukea oppilasta muodostamaan realistinen kuva omista vaikutusmahdollisuuksistaan (ns. sisäinen yrittäjyys). Siirryttäessä perusopetuksessa alemmilta vuosiluokilta ylemmille ja edelleen perusopetuksesta toisen asteen koulutukseen painopiste siirtyy vähitellen sisäisen yrittäjyyden puolelta yrittäjämäisten toimintatapojen ja ulkoisen yrittäjyyden puolelle. (Opetushallitus)
18 OMAEHTOINEN YRITTÄJYYS ALAKOULUSSA TAVOITTEET Hyvän itsetunnon kehittyminen Vastuullisuuteen kasvaminen Omatoiminen ideointi Ideoihin tarttuminen Ahkeruus, halu nähdävaivaa tavoitteen eteen Kyky omaksua uusia asioita Tilanteeseen sopiva käytös MENETELMÄT Innostava ja rohkaiseva opettaja Jatkuva positiivinen palaute Vaihtelevat opetusmenetelmät Itsearvioinnit Luovuuteen kannustaminen Itsearviointilomakkeetja seuranta Positiivisesti virheet esille Oppilaan oma kasvunkansio, joka seuraa läpi ala ja yläkoulun (auttaa erityisesti nivelvaiheissa) Älä ajattele, puhu tai tee lapsen puolesta
19 SISÄINEN INEN YRITTÄJYYS ALAKOULUSSA TAVOITTEET Vastuunkantaminen yhteisistätavaroista Yhteishenki, ryhmänhenki; yksilön vastuu hyvästä tunnelmasta Oman ja toisten työn arvostaminen Sinnikkyys, epäonnistumisten sietäminen Päämäärätietoisuus Vastuu omasta ja toisten omaisuudesta Erilaisuuden sietäminen, erilaisten persoonien ja mielipiteiden hyväksyminen Taito toimia ryhmässä Pitkän tähtäimen suunnitelmien tekeminen MENETELMÄT Monipuoliset ryhmäjaot Apuopettajan käyttäminen Käytöskukkakampanja Kummioppilastoiminta Välituntileikittäjät Pajatoiminta Projektit, esim. Comenius Oppilaat aktiivisina koulun tapahtumien Tekijöinä Matalan kynnyksen kerhoja
20 ULKOINEN YRITTÄJYYS ALAKOULUSSA TAVOITTEET Rahan arvon hahmottaminen Eri ammatteihin tutustuminen Realististen tavoitteiden asettaminen Taloudellisen suunnitelmallisuuden perusteet Raha ei kasva puissa MENETELMÄT Vanhempien ja lähiympäristön ammatteihin tutustuminen Retket, esim. leirikoulu Rahan kerääminen; myyjäiset, kirpparit, tuotemyynti, pullojen kerääminen Yhteinen ideointi, vapaa toteutus Budjetin laatiminen, esim. luokkaretki Yhteiset juhlat Laitetaan ns. lapsi asialle, luotetaan että onnistuu
21 PERUSKOULUN YLÄLUOKAT LUOKAT Terve itsetunto on tulevaisuuden tekijän tärkein ominaisuus.
22 OMAEHTOINEN YRITTÄJYYS YLÄKOULUSSA TAVOITTEET MENETELMÄT Luovaan toimintaan kasvaminen ja luovien ratkaisujen löytäminen Itsearviointi, tavoitteiden toteutumisen seuraaminen Kyky asettaa itselleen järkeviä tavoitteita Myönteisen palautteen antaminen ja saaminen Omien ideoiden esiintuominen Omien toiveiden ja vahvuuksien esiintuominen Oman itsensä hyväksyminen Terveen kunnianhimon synnyttäminen Vastuu omasta käyttäytymisestä ja ympäristöstä Oppilaalla tilaa toteuttaa luovia ratkaisuja itsenäisesti Vaihtelevat opetusmenetelmät Erilaisten oppimistyylien huomioiminen Oppimistyylitestit Konkreettinen vastuunkantaminen Ajattelemaan haastaminen Vastuu omasta oppimisesta Oman tulevaisuuden suunnittelu Kaveria ei jätetä Ammattialojen ja vaihtoehtojen tarjoaminen
23 SISÄINEN INEN YRITTÄJYYS YLÄKOULUSSA TAVOITTEET Tahto ja kyky yhteistyön tekemiseen Asenne ja sitoutuminen yhdessä tekemiseen Yhdessä työskentelyn taidot Erilaisuuden hyväksyminen Positiivinen asenne Erilaisuuden näkeminen rikkautena Luova ongelmanratkaisukyky Kyky luoda ja noudattaa yhteisiä pelisääntöjä MENETELMÄT Tet Oppilaskuntatoiminta Tukioppilastoiminta Nuorisovaltuustotoiminta Leirikoulut, luokkaretket Monipuoliset työtavat Projektioppiminen Vähemmän keppiä, enemmän porkkanaa Erilaisuuden hyväksyminen
24 ULKOINEN YRITTÄJYYS YLÄKOULUSSA TAVOITTEET Ymmärrys yrittäjyyden käsitteestä Rahan arvon ymmärtäminen Oman talouden hallinta Työnteon arvostaminen MENETELMÄT Yritys ja yrittäjävierailut Erilaiset projektityöt Oman talouden hallinta Yrittäjävierailut, yritysvierailut oppiaineittain Työelämään tutustuminen CV:n ja työhakemuksen tekeminen Oppilaskuntatyöskentely Omien tulevaisuuden suunnitelmien (opinnot) tekeminen Luokkaretket Kioskitoiminta koululla Koulun tilaisuuksissa juontajina / asiakaspalvelussa, tarjoilemassa
25 LUKIO Toisella asteella nuori kehittää niitä ominaisuuksia, joita hän tarvitsee sekä jatko-opiskeluissa että työelämässä.
26 YRITTÄJYYS OPETUSSUUNNITELMASSA Yrittäjyys on uusissa opetussuunnitelman perusteissa kirjattu lukiossa yhdeksi aihekokonaisuudeksi. Lukion kaikkia aihekokonaisuuksia yhdistävinä tavoitteina on, että opiskelija osaa havainnoida ja analysoida nykyajan ilmiöitä ja toimintaympäristöjä, esittää perusteltuja käsityksiä tavoiteltavasta tulevaisuudesta, arvioida omaa elämäntapaansa ja vallitsevia suuntauksia tulevaisuusnäkökulmasta sekä tehdävalintoja ja toimia tavoiteltavana pitämänsä tulevaisuuden puolesta. Lukiossa aihekokonaisuuden otsikkona on aktiivinen kansalaisuus ja yrittäjyys. Aihekokonaisuus toteutuu lukiossa ensisijaisesti eri oppiaineiden, kuten yhteiskuntaoppi, historia, oppilaanohjaus ja soveltavat kurssit, opiskelussa aineille ja kursseille luonteenomaisella tavalla. Aihekokonaisuuden toteuttamisen pääpainon tulee olla käytännön harjoittelussa sekä omakohtaisten osallistumis- ja vaikuttamiskokemusten luomisessa. Koulun oman aktiivisen toiminnan lisäksi tällaista opiskeluympäristöä voidaan kehittää yhteistyössä muiden yhteiskunnan elimien, erilaisten järjestöjen ja yritysten kanssa. (Opetushallitus)
27 OMAEHTOINEN YRITTÄJYYS LUKIOSSA TAVOITTEET MENETELMÄT Kyky motivoitua omasta opiskelusta Vastaa omasta oppimisestaan ja kykenee hahmottamaan omat oppimistavoitteensa Kykenee itsenäiseen opiskeluun ja tiedonhankintaan Ymmärtää yrittäjyyskäsitteen Omaksuu aloitteellisen ja yritteliään tavan toimia elämässään Oman osaamisen markkinointi, mm. CV:n tekeminen Realistinen itsearviointi Oppimistyylin tunnistaminen ja variaatiot Monipuoliset arviointimenetelmät Positiivinen kilvoittelu Yrittäjyysstipendi / ylitä itsesi -stipendi Lannistumattomuus ja kyky käsitellä epäonnistumisia Työn merkityksen ymmärtäminen Onnistumisen kokeminen Omien ominaisuuksien arvostaminen
28 SISÄINEN INEN YRITTÄJYYS LUKIOSSA TAVOITTEET MENETELMÄT Ryhmätyötaitojen kehittyminen: -oman roolin hahmottaminen ryhmässä -yhteiseen päämäärään ponnisteleminen -joustavuus yhteistyössä Yhteisöllisen toimintatavan omaksuminen koulun arjessa Koulun identiteetin luominen Eri taustaisten ja tasoisten oppijoiden huomioiminen Tiimioppiminen ja pienryhmätyöskentely Vertaisarvioinnit Palkitseminen ja stipendit Dialogi Projektien ryhmäreflektointi
29 ULKOINEN YRITTÄJYYS LUKIOSSA TAVOITTEET Oppija tuntee kansalaisen vaikutusmahdollisuudet ja osaa käyttää niitä Arvostaa työtäja ammattitaitoa Realistinen tieto yritystoiminnan mahdollisuuksista ja menetelmistä Tekemälläoppimisen kokemukset MENETELMÄT Vuosi yrittäjänä opinnot Oppijalähtöinen projektioppiminen Yritysvierailut, yrittäjävierailut Kioski toiminta Ainekohtaiset projektikurssit Nuorisovaltuusto TET -kurssi Talousmatematiikka Oppilaskuntatoiminta Erilaisten tapahtumien järjestäminen Taloustietokilpailut yms.
30 YRITTÄJYYSYMM JYYSYMMÄRRYKSEN EHJÄ POLKU Varhaiskasvatus 0-2 lk. 3-6 lk. 7-9 lk. 2. aste Leikki on lapsen työtä Tuntee ammatteja Ymmärtää palkkatyön ja yrittäjyyden eron Näkee yrittäjyyden yhtenä uravaihtoehtona Ymmärtää yrittäjyyden merkityksen yhteiskunnassa Polku kuvaa yrittäjyyskasvatuksen painotusta ja yrittäjyysymmärryksen tasoa eri ikävaiheilla.
31 YRITTÄJYYSOSAAMISEN KEHITTYMINEN Varhaiskasvatus 0-2 lk. 3-6 lk. 7-9 lk. 2. aste Omaehtoinen Positiivinen asenne elämään Yritteliäs asenne oppimiseen Vastuu Itsestä ja osaamisesta Halu ja kyky kehittyä Osaaminen luoda unelmatulevaisuus Sisäinen Yhdessä tekemisen ja leikkimisen riemu Kyky huomioida muut Ymmärrys omasta osaamisesta ja vastuusta osana ryhmää Kyky kehittää itseä ja ryhmää Kyky muodostaa ja johtaa tiimiä Ulkoinen Tavoitteellinen Leikki Ryhmätyöt Projektit Oppijalähtöiset projektit Aidot käytännön yrittäjyyskokeilut
32 YRITTÄJYYSKASVATUKSEN TYÖKALUJA JA MENETELMIÄ Varhaiskasvatus 0-2 lk. 3-6 lk. 7-9 lk. 2. aste Omaehtoinen -Kannustava palaute -Sadut ja leikit -Aikaa lapsen omalle tekemiselle -Viikon oppimistavoite -Itsearviointi -Itsenäinen toiminta -Kannustuskeskustelut -Oppimissopimus -CV -Nuorten palvelukortti -Itsenäiset projektit -Luovat ongelman- Ratkaisutehtävät -Urasuunnittelu Sisäinen -Leikit ja pelit -Retket -Lasten ideoiden työstäminen -Pelisääntöjen luominen -Kerhot -Keskustelut -Tavoitteelliset ryhmätyöt -Esiintymisharjoitukset -Tavoitteelliset ryhmätyöt -Esiintymisharjoitukset -Tutkivat Oppimismenetelmät -Yhteistyöprojektit Ulkoinen -Roolileikit -teemaviikot -vierailut -Vanhempien Ammatteihin Tutustuminen -Pieni rahan keruu -Kummiyritykset -Luokkalehti -Messut / myyjäiset -TET -Yritysvierailut -Yrittäjyyskurssit -Projektit -Yrityskokeilut -Yrityskäynnit
33 ! Kuvat c Villinikkarit Oy kerttu.pylvanainen@villinikkarit.fi
YRITTÄJYYSKASVATUKSEN OPETUSSUUNNITELMA
YRITTÄJYYSKASVATUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Karstulan kunta/sivistystoimi 8.4.2008 1. TAVOITTEET Yrittäjyyskasvatuksen tavoitteena on kasvattaa lapsista ja nuorista aktiivisia, osallistuvia, vastuuta kantavia
LisätiedotOSALLISTUVA KANSALAISUUS JA YRITTÄJYYS AIHEKOKONAISUUS
1 YRITTÄJYYSKASVATUS TAPAINLINNAN KOULUSSA OSALLISTUVA KANSALAISUUS JA YRITTÄJYYS AIHEKOKONAISUUS Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys on yksi opetussuunnitelman perusteiden mukaisista aihekokonaisuuksista.
LisätiedotYRITTÄJYYSKASVATUSSTRATEGIA
YRITTÄJYYSKASVATUSSTRATEGIA KÄRSÄMÄEN KUNNAN SIVISTYSTOIMESSA Käyttöönotettu 1.8.2013. Hyväksytty opetustoimen lautakunnassa 16.4.2014. Hyväksytty kunnanhallituksessa 5.5.2014. Hyväksytty kunnanvaltuustossa
LisätiedotOhjevihko on tuotettu YVI- hankkeessa.
Kuvat ClipArt Yrittäjyyskasvatus oppimisen perustana -ohjevihkonen on tarkoitettu yleissivistävän opettajankoulutuksen opiskelijoiden ja ohjaajien käyttöön. Materiaali on mahdollista saada myös PowerPoint
LisätiedotYrittäjyyden ilmasto dialogi
Yrittäjyyden ilmasto dialogi Mikroyrittäjyyden pohjoinen työpaja 20.4.2018 Leena Eskola & Kyllikki Taipale-Erävala Uutta tietoa tutkimuksella Yrittäjyysilmasto ja suhtautuminen yrittäjyyteen vaihtelee
LisätiedotOpetussuunnitelmauudistus Suomessa Tiina Tähkä, Opetushallitus
Opetussuunnitelmauudistus Suomessa 2.6.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus MAHDOLLINEN KOULUKOHTAINEN OPS ja sen varaan rakentuva vuosisuunnitelma PAIKALLINEN OPETUSSUUNNITELMA Paikalliset tarpeet ja linjaukset
LisätiedotArkistot ja kouluopetus
Arkistot ja kouluopetus Arkistopedagoginen seminaari 4.5.2015 Heljä Järnefelt Erityisasiantuntija Opetushallitus Koulun toimintakulttuuri on kokonaisuus, jonka osia ovat Lait, asetukset, opetussuunnitelman
LisätiedotYES Keski-Suomi Yrittäjyyskasvatuksen kehittäminen ja palvelut Keski-Suomessa
YES Keski-Suomi Yrittäjyyskasvatuksen kehittäminen ja palvelut Keski-Suomessa YES Keski-Suomen perustehtävä YES on yrittäjyyskasvatuksen palvelukeskus, joka auttaa kuntia strategisessa kehittämisessä ja
LisätiedotOPO-ops T Tavoitealue 7. lk sisältöalueet 8. lk sisältöalueet T1 auttaa oppilasta
OPO-ops 7.11.2015 T Tavoitealue 7. lk sisältöalueet 8. lk sisältöalueet T1 auttaa oppilasta Osallisuus ja S1: Oppiminen ja opiskelu muodostamaan kokonaiskäsitys aktiivinen toiinta vuosiluokkien 7-9 -Nivelvaihe
LisätiedotYrittäjyyskasvatuksen kehittämisen. työkirja. Opettajille, rehtoreille sekä muille yrittäjyyskasvatuksen toimijoille ja kumppaneille
Yrittäjyyskasvatuksen kehittämisen työkirja Opettajille, rehtoreille sekä muille yrittäjyyskasvatuksen toimijoille ja kumppaneille Yrittäjyyskasvatuksen kehittämisen työkirja on osa Yritteliäs ja hyvinvoiva
LisätiedotNY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016
NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016 Nuori Yrittäjyys Yrittäjyyttä, työelämätaitoja, taloudenhallintaa 7-25- vuotiaille nuorille tekemällä oppien 55 000 oppijaa 2013-14 YES verkosto (17:lla alueella)
LisätiedotTervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan
Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan 5.9.2016 Opetussuunnitelma = OPS Opetussuunnitelma on suunnitelma siitä, miten opetus järjestetään. Se on kaiken koulun opetuksen ja toiminnan perusta. Opetussuunnitelmassa
LisätiedotMiksi yrittäjyyskasvatusta?
Yrittäjyyskasvatus Miksi yrittäjyyskasvatusta? Yrittäjyyskasvatuksen avulla pyritään lisäämään oppilaan yrittävyyttä ja lapsen ja nuoren halua menestyä ja ottaa asioista selvää. Tavoitteena on mm. sosiaalinen,
LisätiedotKoonti huoltajien OPS 2016 arvokeskustelusta 11.1.2014
Koonti huoltajien OPS 2016 arvokeskustelusta 11.1.2014 1 a) Miksi lapsesi opiskelee koulussa? Oppiakseen perustietoja ja -taitoja sekä sosiaalisuutta Oppiakseen erilaisia sosiaalisia taitoja ja sääntöjä
LisätiedotOPS Minna Lintonen OPS
26.4.2016 Uuden opetussuunnitelman on tarkoitus muuttaa koulu vastaamaan muun yhteiskunnan jatkuvasti muuttuviin tarpeisiin. MINNA LINTONEN Oppilaat kasvavat maailmaan, jossa nykyistä suuremmassa määrin
LisätiedotTuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi. Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo
Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo 1 Edistää lapsen kasvu-, kehitys ja oppimisedellytyksiä Vahvistaa lapsen
LisätiedotYrittäjyyskasvatuksen oppimisympäristöt ja oppimisen kaikkiallisuus
Yrittäjyyskasvatuksen oppimisympäristöt ja oppimisen kaikkiallisuus Yrittäjyysskasvatuspäivät 7.10.2011 Minna Riikka Järvinen Toiminnanjohtaja, KT, FM, MBA Kerhokeskus Kerhokeskus Edistää lasten ja nuorten
LisätiedotUusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto Karkkila. Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi
Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto 14.- 15.9.2015 Karkkila Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi Koulua ympäröivä maailma muuttuu Teknologia Ilmastonmuutos, luonto
LisätiedotMeri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma
Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma SISÄLLYS 1 Ohjauksen järjestämisen rakenteet, sisällöt, tavoitteet ja toimintatavat... 4 1.1 Vuosiluokat 1-2... 4 1.1.1 Tavoitteet... 4 1.1.2 Sisällöt
LisätiedotKommenttipuheenvuoro Musiikinopetuksen oppimisympäristön kehittämishanke
Kommenttipuheenvuoro Musiikinopetuksen oppimisympäristön kehittämishanke 2008-2010 TeknoDida 5.2.2010 Eija Kauppinen Opetushallitus Eija.kauppinen@oph.fi Otteita opetussuunnitelmien perusteista 1 Oppimiskäsitys
LisätiedotOPS2016 painottaa toimintakulttuurin muutosta
OPS2016 painottaa toimintakulttuurin muutosta, projektitutkija 2.11.2016 OPS2016 Muovaa käsitystä oppimisesta Oppimisen ilo Oppijan aktiivinen rooli, ongelmanratkaisutaidot Monipuoliset oppimisympäristöt
LisätiedotOPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI
OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI Valtioneuvoston vuonna 2012 antaman asetuksen pohjalta käynnistynyt koulun opetussuunnitelman uudistamistyö jatkuu. 15.4.-15.5.2014 on
LisätiedotOpetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen
Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta Uudistuva esiopetus Helsinki 4.12.2014 Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Uudistus luo mahdollisuuksia Pohtia omaa opettajuutta Pohtia
LisätiedotOPETUKSEN EHEYTTÄMINEN JA MONIALAISET OPPIMISKOKONAISUUDET
OPETUKSEN EHEYTTÄMINEN JA MONIALAISET OPPIMISKOKONAISUUDET Mitä on monialainen opiskelu? Hannele Cantell Dosentti Aineenopettajakoulutuksen johtaja OKL, Helsingin yliopisto Alla oleva video on kooste Helsingin
LisätiedotSuuntana ajatteleva koulu. Liperin vanhempainilta
Suuntana ajatteleva koulu Liperin vanhempainilta 20.11.2017 OPH:n rahoittama hanke Akaan perusasteen koulut (8) Lappeenrannasta kolme koulua Viinijärven alakoulu, Liperi Helsingin yliopiston koulutuksen
LisätiedotTERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA
TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA Oppimisen ja osaamisen iloa Uudet opetussuunnitelmalinjaukset todeksi Irmeli Halinen Opetusneuvos Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPPIMINEN OPETUS JA OPISKELU PAIKALLISET
LisätiedotMatematiikan ja luonnontieteiden uudet opetussuunnitelmat tarkastelussa Tiina Tähkä, Opetushallitus
Matematiikan ja luonnontieteiden uudet opetussuunnitelmat tarkastelussa 2.6.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus MAHDOLLINEN KOULUKOHTAINEN OPS ja sen varaan rakentuva vuosisuunnitelma PAIKALLINEN OPETUSSUUNNITELMA
LisätiedotKouluhyvinvoinnin vahvistaminen osallisuutta kehittämällä TIINA ANNEVIRTA, OKL, TURUN YLIOPISTO EMMI VIRTANEN, KESKUSKOULU, LIETO
Kouluhyvinvoinnin vahvistaminen osallisuutta kehittämällä TIINA ANNEVIRTA, OKL, TURUN YLIOPISTO EMMI VIRTANEN, KESKUSKOULU, LIETO Hyvinvointia tukeva kouluarki 2 Koululla on yhä tärkeämpi rooli lapsen
LisätiedotFysiikan ja kemian opetussuunnitelmat uudistuvat. 3.10.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus
Fysiikan ja kemian opetussuunnitelmat uudistuvat 3.10.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus MAHDOLLINEN KOULUKOHTAINEN OPS ja sen varaan rakentuva vuosisuunnitelma PAIKALLINEN OPETUSSUUNNITELMA Paikalliset
LisätiedotVESO yläkoulun opettajat. OPS 2016 ARVIOINTI Jokivarren koululla
VESO yläkoulun opettajat OPS 2016 ARVIOINTI Jokivarren koululla 29.3.2017 Oppimisen arviointi Erja Vitikka 6.3.2015 Laaja-alainen osaaminen Laaja-alaisella osaamisella tarkoitetaan tietojen, taitojen,
LisätiedotAikuisten perusopetus
Aikuisten perusopetus Laaja-alainen osaaminen ja sen integrointi oppiaineiden opetukseen ja koulun muuhun toimintaan 23.1.2015 Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS Uudet opetussuunnitelman
LisätiedotOPSISSA JA OPSISTA. Opetussuunnitelma Joensuun seudun ops, Satu Huttunen
OPSISSA JA OPSISTA Opetussuunnitelma 2016 Uudet opetussuunnitelmat otettiin käyttöön 1.8.2016 alkaen kaikissa kouluissa vuosiluokilla 1 6. Perusopetuksen ylemmät vuosiluokat ottavat opetussuunnitelmat
LisätiedotSatakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia
Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia 2010-2015 Satakunnan YES-keskus Projektipäällikkö Jenni Rajahalme Miksi maakunnallinen strategia? - OKM:n linjaukset 2009 herättivät kysymyksen:
LisätiedotLAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN
LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN Mitä laaja-alainen osaaminen tarkoittaa? Mitä on hyvä opettaminen? Miten OPS 2016 muuttaa opettajuutta? Perusopetuksen tavoitteet ja laaja-alainen osaaminen
LisätiedotKAARISILLAN YHTENÄISKOULU
KAARISILLAN YHTENÄISKOULU Alakoulun Valinnaisaineopas LV. 2017-2018 ALAKOULUN VALINNAISAINEET Uusi opetussuunnitelma otetaan käyttöön syksyllä 2016 alakoulun osalta. Uutena asiana opetussuunnitelmassa
LisätiedotLaaja-alainen osaaminen ja monialaiset oppimiskokonaisuudet uusissa opetussuunnitelman perusteissa Sodankylä
Laaja-alainen osaaminen ja monialaiset oppimiskokonaisuudet uusissa opetussuunnitelman perusteissa 5.9.2015 Sodankylä Opetusneuvokset Aija Rinkinen ja Anneli Rautiainen Opetushallitus Mistä tulemme? Minne
LisätiedotYrittäjämäinen toiminatapa oppiaineena
Yrittäjämäinen toiminatapa oppiaineena Yrittäjyyskasvatuspäivät 2017 Antti Iivari, Nurmon yläaste, Seinäjoki antti.iivari@seinajoki.fi Taustaa E-P:n yhteinen ops (17+1) Aineryhmittäin omat työryhmät (mukana
LisätiedotFysiikan ja kemian opetussuunnitelmat uudistuvat Tiina Tähkä, Opetushallitus
Fysiikan ja kemian opetussuunnitelmat uudistuvat 18.4.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus MAHDOLLINEN KOULUKOHTAINEN OPS ja sen varaan rakentuva vuosisuunnitelma PAIKALLINEN OPETUSSUUNNITELMA Paikalliset
LisätiedotHyvinkään kaupunki Vuosiluokat 3 6 Lv ARVIOINTIKESKUSTELULOMAKE. Oppilas: Luokka: Keskustelun ajankohta:
Hyvinkään kaupunki Vuosiluokat 3 6 Lv. 2018-2019 ARVIOINTIKESKUSTELULOMAKE Oppilas: Luokka: Keskustelun ajankohta: Tervetuloa arviointikeskusteluun! Arviointikeskustelun tehtävänä on ohjata ja kannustaa
LisätiedotSIUSSA ON KIPINÄ! Lieksan kaupungin yrittäjyyskasvatusohjelma
SIUSSA ON KIPINÄ! Lieksan kaupungin yrittäjyyskasvatusohjelma Sisällys Johdanto 1. Johdanto... 2 2. Mitä yrittäjyyskasvatus on?... 3 3. Visio ja strategia... 5 4. Toimintaohjelma... 7 5. Varhaiskasvatus...
LisätiedotENNAKKOTEHTÄVÄ: Oppimista tukeva arviointikulttuuri
ENNAKKOTEHTÄVÄ: Oppimista tukeva arviointikulttuuri Perehtyminen kotona: Millainen on oppimista tukeva arviointikulttuuri? Palauta mieleen OPSin luku 6. Koonti ja keskustelu opettajainkokouksessa: Mikä
LisätiedotLeikin ja leikillisten oppimisympäristöjen kehittäminen pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksessa
Leikin ja leikillisten oppimisympäristöjen kehittäminen pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksessa VKK-Metro Pääkaupunkiseudun kehittämis- ja koulutusyhteistyö 2014-2016 Helsingin kaupungin aineistopankki
LisätiedotPoimintoja mietittäväksi. Juha Ristilä
Poimintoja mietittäväksi Juha Ristilä 16.4.2013 1. poiminta: Y-sukupolvi 2. poiminta: Työelämä odottaa koulutukselta 3. poiminta: Uusi opettaja 4. poiminta: Ammatillisen opettajan osaaminen 5. poiminta:
LisätiedotYhteenveto VASU2017 verkkokommentoinnin vastauksista. Opetushallitus
Yhteenveto VASU2017 verkkokommentoinnin vastauksista Opetushallitus Verkkokommentointi VASU2017 Opetushallituksen nettisivuilla oli kaikille kansalaisille avoin mahdollisuus osallistua perusteprosessiin
LisätiedotLappeenrannan lukiokoulutuksen strateginen kehittämissuunnitelma Suomen paras lukiokoulutus 2022
Lappeenrannan lukiokoulutuksen strateginen kehittämissuunnitelma Suomen paras lukiokoulutus 2022 Painopistealueet Kivijalka: Turvallinen oppisympäristö Yhteisöllisyys ja yhdessä tekeminen Kannustava ilmapiiri
LisätiedotYleisten osien valmistelu
Taiteen perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet Yleisten osien valmistelu Alustavien luonnosten tarkastelua Taiteen perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen 15.4.2016 Opetushallitus
LisätiedotPORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän
PORVOON KAUPUNKI Taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän opetussuunnitelma Porvoon kaupunki / Sivistyslautakunta 4.9.2007 1. TOIMINTA-AJATUS... 2 2. ARVOT JA OPETUKSEN YLEISET TAVOITTEET, OPPIMISKÄSITYS,
LisätiedotYritteliäs ja hyvinvoiva Varsinais-Suomi
Yritteliäs ja hyvinvoiva Varsinais-Suomi TAHTONA MAAKUNNAN MENESTYS YRITTÄJYYSKASVATUKSEN STRATEGIA 2020 2 PIdät kädessäsi esitettä, jonka tarkoituksena on auttaa sinua ja työyhteisöäsi yrittäjyyskasvatuksen
LisätiedotOpiskelutaidot Tiina Kerola
Opiskelutaidot 29.10.2015 Tiina Kerola Opiskelutaidot osana opiskelukykyä Omat voimavarat Persoonallisuus Identiteetti Elämänhallinta Elämäntilanne ja olosuhteet Sosiaaliset suhteet Fyysinen ja psyykkinen
LisätiedotUusi peruskoulu visiotyöpaja , Lappeenranta
Uusi peruskoulu visiotyöpaja 19.1.2017, Lappeenranta #uusiperuskoulu Teemakohtaiset alaryhmät - ryhmien työskentelyn tulokset - 1 Oppijalähtöisyys Vahvan itsetunnon omaava motivoitunut oppija, joka on
LisätiedotYrittäjyysvalmiuksien edistäminen Etelä-Karjalassa. kehitysyhtiö KEHY
Yrittäjyysvalmiuksien edistäminen Etelä-Karjalassa Päivi Ovaska Projektipäällikkö Saimaan ammattiopisto Sampo Antti Oravuo Yritysasiantuntija Imatran seudun kehitysyhtiö KEHY Yrittäjyysvalmiuksen edistämistä
LisätiedotMUSIIKKI. Sari Muhonen Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu sari.muhonen@helsinki.fi. Sari Muhonen
MUSIIKKI Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu sari.muhonen@helsinki.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ luoda edellytykset monipuoliseen musiikilliseen toimintaan ja aktiiviseen kulttuuriseen osallisuuteen ohjata
LisätiedotKäsitys oppimisesta koulun käytännöissä
Käsitys oppimisesta koulun käytännöissä Aktiivisuus, vuorovaikutus ja myönteiset kokemukset oppimiskäsityksen kuvauksessa Tampere 28.1.2015 Eija Kauppinen Oppimiskäsitys perusopetuksen opetussuunnitelman
LisätiedotSisällys. Mitä opetussuunnitelman perusteissa sanotaan?... 22
Sisällys Lukijalle...12 Johdanto...16 Ajattelutehtävä kokeiltavaksi... 18 1 Arvot, ihmiskäsitys ja oppimiskäsitys... 20 Mitä opetussuunnitelman perusteissa sanotaan?... 22 Mitä tästä voisi ajatella?...
LisätiedotMATKALLA TÖIHIN TYÖELÄMÄVALMIUDET. & iida. saara
MATKALLA TÖIHIN MITEN RAKENNAN OMAN POLKUNI? MISTÄ MOTIVAATIOTA? OSAANKO MINÄ? SUOMEN KIELEN TAITO JA VIESTINTÄ? VERKOSTOITUMINEN? MIHIN VOIN VAIKUTTAA? MIHIN KAIKKEEN KANNATTAA OSALLISTUA? OLENKO MINÄ
LisätiedotOpetussuunnitelmauudistukseen liittyvä huoltajakysely 2014
Opetussuunnitelmauudistukseen liittyvä huoltajakysely 2014 Kysely tehtiin syyskuussa 2014 Mukana Kuopio, Siilinjärvi, Juankoski, Maaninka, Kaavi, Tuusniemi ja Rautavaara, Perusopetuksen koulut ja varhaiskasvatus
LisätiedotOpetussuunnitelmat. uudistuvat Tarja Ruohonen
Opetussuunnitelmat uudistuvat 2016 Tarja Ruohonen OPS-uudistuksen tavoitteita: Kasvun ja oppimisen jatkumon vahvistaminen Rakennetaan olemassaoleville vahvuuksille Määritellään kasvatustyötä ja toimintakulttuurin
LisätiedotArviointikulttuuri. Oppimisen ja osaamisen arviointi perusopetuksessa ja lukiokoulutuksessa. Katriina Sulonen
Arviointikulttuuri Oppimisen ja osaamisen arviointi perusopetuksessa ja lukiokoulutuksessa Katriina Sulonen Hyvä arviointikulttuuri keskeisiä piirteitä ovat yhteisesti laaditut selkeät tehtävät ja periaatteet
LisätiedotUUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI. Yrittäjyyskasvatuksen strategia Uudenkaupungin perusopetuksessa
UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Yrittäjyyskasvatuksen strategia Uudenkaupungin perusopetuksessa Sisällysluettelo 1. Yrittäjyyskasvatuksen historiaa Suomessa 2 2. Mitä yrittäjyyskasvatus on? 2 3. Miksi yrittäjyyskasvatukseen
LisätiedotVESANNON SIVISTYSTOIMEN STRATEGIA
VESANNON SIVISTYSTOIMEN STRATEGIA 2015-2020 Sivistystoimen palvelut Varhaiskasvatus: perhepäivähoito, ryhmäperhepäivähoito, päiväkoti, esiopetus Perusopetus: Vesannon yhtenäiskoulu, 1-9 lk Lukio: Vesannon
LisätiedotYrittäjyyskasvatuksen toimintamalli Koulutuskeskus Salpauksessa. Hanna Salminen Projektipäällikkö
Yrittäjyyskasvatuksen toimintamalli Koulutuskeskus Salpauksessa Hanna Salminen Projektipäällikkö Rocket 2020 Rohkeasti Amis TAVOITE 1 Yli tutkintorajojen ja koulutusmuotojen välisen joustavuuden lisääminen
LisätiedotLukion opetussuunnitelma uudistuu. Syksy 2016
Lukion opetussuunnitelma uudistuu Syksy 2016 Käyttöön elokuussa 2016 Opetushallitus julkaisi kansalliset lukion opetussuunnitelman perusteet ja oppiaineiden tuntijaon vuonna 2015. Uudet opetussuunnitelmat
LisätiedotOppilaiden Vastanneita Vastaus-% Oppilaat 4. - 9.lk 570 108 18,9 % Vanhemmat 1061 33 3,1 %
Oppilaiden lkm Vastanneita Vastaus-% Oppilaat 4. - 9.lk 570 108 18,9 % 1061 33 3,1 % Muu Oppilaan tausta ei ole taakka Vähemmistökulttuurien tuntemus Oman kulttuurin arvostaminen Yhteisen päätöksenteon
LisätiedotSiilinjärven OPS-veso / Marja Rytivaara TAVOITTEENA LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN
Siilinjärven OPS-veso / Marja Rytivaara TAVOITTEENA LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN 19.4.2016 Laaja-alainen osaaminen Tietojen, taitojen, arvojen, asenteiden ja tahdon muodostama kokonaisuus Kykyä käyttää tietoja
LisätiedotTulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä
Ops-prosessi pedagogisen ja strategisen kehittämisen näkökulmasta Opetusneuvos Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS 1 Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä 2 1 Yleissivistävän
LisätiedotLIIKKUVA KOULU JA OPS 2016
Raahe 3.3.2016 Laura Rahikkala liikunnanopettaja OPS 2016 HAASTE MAHDOLLISUUS HYPPY JOHONKIN UUTEEN OPS UUDISTUKSEN KESKEISIÄ LÄHTÖKOHTIA PEDAGOGINEN UUDISTUS -> Siirtyminen kysymyksestä MITÄ opitaan,
LisätiedotKuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus
KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014 Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus Opettajuuden tulevaisuuden taitoja Sisältö- ja pedagoginen tietous: aineenhallinta, monipuoliset opetusmenetelmät
LisätiedotMitä yrittäjyys- ja työelämätaidot voivat tarkoittaa peruskoulussa ja lukiossa?
Mitä yrittäjyys- ja työelämätaidot voivat tarkoittaa peruskoulussa ja lukiossa? Ohjausryhmän kokous 2.10.2014 Lenita Hietanen Hankejohtaja, YriTy-hanke Lapin yliopisto, Kasvatustieteiden tiedekunta Hankkeen
LisätiedotVarhaiskasvatussuunnitelman perusteet Teematyöpaja III. Opetushallitus
Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2017 Teematyöpaja III Opetushallitus 22.1.2016 TEEMATYÖPAJAN 22.1.2016 OHJELMA / PROGRAM 9.30 10.00 Ilmoittautuminen ja kahvi/ Anmälan och kaffe, Monitoimisalin aula
LisätiedotPerusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ovat seuraavat:
Maailma muuttuu - miten koulun pitäisi muuttua? Minkälaista osaamista lapset/ nuoret tarvitsevat tulevaisuudessa? Valtioneuvosto on päättänyt perusopetuksen valtakunnalliset tavoitteet ja tuntijaon. Niiden
LisätiedotOPPILAANOHJAUKSEN KEHITTÄMINEN 2009 2010 / TOIMINTASUUNNITELMA:
OPPILAANOHJAUKSEN KEHITTÄMINEN 2009 2010 / TOIMINTASUUNNITELMA: Pälkäneen kunta Perusopetuksen luokat 6-9, Pälkäneen lukio Koordinaattori: Jussi Vilanen-Arkimies Opetuksen järjestäjän (koulu/ kunta/seutu)
LisätiedotOppimista tukeva, yhteisöllinen arviointi
Oppimista tukeva, yhteisöllinen arviointi Nokia 16.9.2015 Päivi Nilivaara 1 17.9.2015 Mikä edistää oppimista? Resurssit Opiskeluun käytetty aika Palautteen anto Tvt opetusvälineenä Kotitausta Luokalle
LisätiedotYhdessä tehden, oppien ja yrittäen -peli
Yhdessä tehden, oppien ja yrittäen -peli OPETTAJAN OHJE JOHDANTO Yhdessä tehden, oppien ja yrittäen -pelissä opiskellaan opetussuunnitelmiin kuuluvia asioita yhdessä tekemällä. Tavoitteena on luoda uutta
LisätiedotKoti, koulu ja lapsen paras. Kari Uusikylä MLL -seminaari
Koti, koulu ja lapsen paras Kari Uusikylä MLL -seminaari 30.09.2016 Miksi yhteistyötä? Siksi, että se on lapsen etu Opiskelu tehostuu Ongelmat tunnistetaan Muodostuu aito kouluyhteisö, turvallinen, välittävä,
LisätiedotOPISKELIJAN ITSEARVIOINNIN OHJAUS. Merja Rui Lehtori, opetuksen kehittäminen Koulutuskeskus Salpaus
OPISKELIJAN ITSEARVIOINNIN OHJAUS Merja Rui Lehtori, opetuksen kehittäminen Koulutuskeskus Salpaus OPISKELIJAN ITSEARVIOINTI Itsearviointi liittyy kiinteästi elinikäisen oppimisen ajatteluun sekä opiskelijan
LisätiedotKASVUA JA OPPIMISTA TUKEVA TOIMINTAKULTTUURI
KASVUA JA OPPIMISTA TUKEVA TOIMINTAKULTTUURI L U O N N O S P E R U S O P E T U K S E N O P E T U S S U U N N I T E L M A N P E R U S T E I K S I 2 0 1 4 ( 1 4. 1 1. 2 0 1 2 ) KOULUN TOIMINTAKULTTUURI Historiallisesti
LisätiedotOppimisympäristöjen merkitys kestävän kehityksen taitojen oppimiselle. Kati Lundgren
Oppimisympäristöjen merkitys kestävän kehityksen taitojen oppimiselle Kati Lundgren 1 Oppimisympäristön määrittelyä Paikka, tila tai toimintakäytäntö, jonka tarkoitus on edistää oppimista (Manninen & Pesonen
LisätiedotToimintakulttuuri. Arviointikulttuuri
Koulutuksen tavoitteet Säädökset ja perusta Lait ja määräykset Opintojenaikainen arviointi Usko Itseen oppijana Oman oppimisprosessin ymmärtäminen Työpaja 1 tavoitteet Toimintakulttuuri Arvostelusta oppimisen
LisätiedotPerusopetuksen opetussuunnitelman perusteet. Vanhempainiltakiertue Iissä syyskuu 2017 Alarannan koulu Vuosiluokat 0-6 Jaana Anttonen
Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet Vanhempainiltakiertue Iissä syyskuu 2017 Alarannan koulu 20.9.2017 Vuosiluokat 0-6 Jaana Anttonen Uudistuneen perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden taustalla
LisätiedotH e l i I s o m ä k i N e u r o p s y k o l o g i a n e r i k o i s p s y k o l o g i P s y k o l o g i a n t o h t o r i L U D U S
H e l i I s o m ä k i N e u r o p s y k o l o g i a n e r i k o i s p s y k o l o g i P s y k o l o g i a n t o h t o r i L U D U S LUDUS TUTKIMUS- JA KUNTOUTUSPALVELUT OY Mäkitorpantie 3B, HELSINKI Liesikuja
LisätiedotAJATUKSIA TYÖPAIKKAOHJAAJALLE PARTURI- KAMPAAJA OPISKELIJAN OHJAAMISESTA JA MOTIVOINNISTA TYÖPAIKALLA
AJATUKSIA TYÖPAIKKAOHJAAJALLE PARTURI- KAMPAAJA OPISKELIJAN OHJAAMISESTA JA MOTIVOINNISTA TYÖPAIKALLA OPISKELIJAN OHJAAMINEN - Työssäoppijalle määritellään henkilökohtainen työpaikkaohjaaja, joka on vastuussa
LisätiedotYrittäjyyskasvatuksen mittaristo - itsearviointityökalu oman opetuksen arviointiin ja kehittämiseen!
Yrittäjyyskasvatuksen mittaristo - itsearviointityökalu oman opetuksen arviointiin ja kehittämiseen! Maksutta osoitteessa www.lut.fi/mittaristo - jo yli 1000 perus- ja toisen asteen opettajaa hyödyntää
LisätiedotOPETUSSUUNNITELMA VAPAASTI VALITTAVAT TUTKINNON OSAT
OPETUSSUUNNITELMA VAPAASTI VALITTAVAT TUTKINNON OSAT Palvelualan apulaisrehtorin hyväksymä 28.4.2015, 8. Näyttötoimikunta hyväksynyt 17.3.2015, 3. OPETUSSUUNNITELMA 1 (20) Sisällys VAPAASTI VALITTAVAT
LisätiedotTIINA VÄLIKANGAS OPETUSSUUNNITELMA 2014
TIINA VÄLIKANGAS OPETUSSUUNNITELMA 2014 OPETUSSUUNNITELMAUUDISTUKSEN TAUSTATEKIJÄT Koulua ympäröivä maailma on muuttunut paljon 2000-luvun alusta globalisaation vaikutukset ja kestävän tulevaisuuden haasteet
LisätiedotKäsitys oppimisesta koulun käytännöissä
Käsitys oppimisesta koulun käytännöissä Oppimiskäsityksen kuvaus Helsinki 6.3.2015 1 Oppimiskäsitys perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa Perusteissa kuvataan oppimiskäsitys, jonka pohjalta opetussuunnitelman
LisätiedotOpetussuunnitelman perusteiden uudistaminen
Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS LUMA-seminaari 15.1.2013 1 Opetussuunnitelmatyön kokonaisuus 2 Yleissivistävän koulutuksen uudistaminen
LisätiedotOppimisympäristöstä toimintaympäristöön Oppimisympäristö tukemaan oppimista. Kaisa Nuikkinen
Oppimisympäristöstä toimintaympäristöön Oppimisympäristö tukemaan oppimista Kaisa Nuikkinen 10.5.2006 kaisa.nuikkinen@edu.hel.fi TYÖTURVALLISUUSLAKI TYÖYMPÄRISTÖ on tarkoituksenmukainen toimintaan nähden,
LisätiedotHyväntuulinen Raahe kehittyvä käupunki
Hyväntuulinen Raahe kehittyvä käupunki TAIKAKUUn valokuvakilpailu Katse tulevaisuuteen Annika Oksa, Raahen lukio OPETUSTOIMEN STRATEGIA VUOSILLE 2016-2020 OPLA 20.1.2016 7 SISA LTO 1. OPETUSTOIMEN KESKEISET
LisätiedotYksikön toimintasuunnitelma. Varhaiskasvatusyksikkö Arabia-Viola
Yksikön toimintasuunnitelma Varhaiskasvatusyksikkö Arabia-Viola Sisältö Yleistä Toimintakulttuuri Leikki ja monipuoliset työtavat Toiminnan arviointi ja kehittäminen Ryhmän toiminnan arviointi Yhteistyö
Lisätiedot1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus.
1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. Ympäristö a. Tässä jaksossa ympäristö rakennetaan pedagogiikkaa tukevien periaatteiden mukaisesti ja
LisätiedotEsimerkkejä formatiivisesta arvioinnista yläkoulun matematiikan opiskelussa
Esimerkkejä formatiivisesta arvioinnista yläkoulun matematiikan opiskelussa Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2014, luku 6, Oppimisen arviointi: Oppilaan oppimista ja työskentelyä on arvioitava
LisätiedotIisalmen kaupunki Sivistyspalvelukeskus Varhaiskasvatus ESIOPETUKSEN LUKUVUOSISUUNNITELMA. Lukuvuosi - Yksikkö. Esiopetusryhmän nimi
Lukuvuosi - Yksikkö Esiopetusryhmän nimi Esiopetusryhmän henkilöstö Lukuvuoden painotusalueet Esioppilaiden määrä Tyttöjä Poikia LUKUVUODEN TYÖAJAT Syyslukukausi / 20 - / 20 Syysloma / 20 - / 20 Joululoma
LisätiedotOulu Irmeli Halinen ja Eija Kauppinen OPETUSHALLITUS
OPS2016 Laaja-alainen osaaminen, monialaiset oppimiskokonaisuudet, uudistuvat oppiaineet sekä vuosiluokkakohtaisten osuuksien valmistelu paikallisessa opetussuunnitelmassa Oulu 26.2.2015 Irmeli Halinen
LisätiedotPunaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa.
Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa. LUKU 4 YHTENÄISEN PERUSOPETUKSEN TOIMINTAKULTTUURI 4.5 Paikallisesti päätettävät asiat Toimintakulttuuri
LisätiedotLapset luovina luonnontutkijoina tutkimusperustainen opiskelu esija alkuopetuksessa
Lapset luovina luonnontutkijoina tutkimusperustainen opiskelu esija alkuopetuksessa Sari Havu-Nuutinen Itä-Suomen yliopisto Esme Glauert Institute of Education, London, UK Fani Stylianidou, Ellinogermaniki
LisätiedotOpetus- ja kulttuuriministeriö Lukiouudistuksen maakuntakiertue. Limingan työpajan keskustelun teemoja
Opetus- ja kulttuuriministeriö Lukiouudistuksen maakuntakiertue Limingan työpajan keskustelun teemoja Tulevaisuuden osaamistarpeet ja osaamisen vahvistaminen Tiedon hankinnan ja soveltamisen taidot, kriittisen
LisätiedotOpetus- ja kulttuuriministeriö Lukiouudistuksen maakuntakiertue. Vaasan työpajan keskustelun teemoja
Opetus- ja kulttuuriministeriö Lukiouudistuksen maakuntakiertue Vaasan työpajan keskustelun teemoja Tulevaisuuden osaamistarpeet ja osaamisen vahvistaminen Avoimuus eri näkemyksille Vahva yleissivistys
LisätiedotMATEMATIIKKA. Elina Mantere Helsingin normaalilyseo elina.mantere@helsinki.fi. Elina Mantere
MATEMATIIKKA Helsingin normaalilyseo elina.mantere@helsinki.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ Kehittää loogista, täsmällistä ja luovaa matemaattista ajattelua. Luoda pohja matemaattisten käsitteiden ja rakenteiden
LisätiedotJyväskylän normaalikoulu - opetusharjoittelu 2
Opetusharjoittelu 3 OKLS3039 (8 op) Kevät 2018 Jyväskylän normaalikoulu - opetusharjoittelu 2 Harjoittelun osaamistavoitteet/ops Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa arvioida ja antaa palautetta
Lisätiedot