Miten suhtautua nuoreen, joka jatkuvasti haastaa ja uhmaa koulun aikuisia?

Transkriptio

1 Miten suhtautua nuoreen, joka jatkuvasti haastaa ja uhmaa koulun aikuisia? HAASTAVA NUORI JA KOULUNKÄYNTI -koulutus, Rovaniemi Timo Purjo, FT, kehitysjohtaja Non Fighting Generation ry

2 Kuka olen? Filosofian tohtori (kasvatusfilosofia, etiikka, arvokasvatus), Tampereen yliopisto Perustanut vuonna 1996 Non Fighting Generation ry:n, jossa nykyisin kehitysjohtajana ja hallituksen varapuheenjohtajana NFG on valtakunnallinen järjestö, joka on erikoistunut nuorten arvo- ja väkivallattomuuskasvatukseen tai elämäntaidollis-eettiseen nuorisokasvatukseen

3 Sisältö 1. Orientoitumista aiheeseen 2. Yleisiä lähtökohtia 3. Haasteelle tai uhmalle annettu merkitys 4. Nuoren kasvatuksellisen kohtaamisen taito 5. Nuoren tunnustaminen persoonaksi 6. Hyviä käytäntöjä

4 1. Haastava nuori? A. Nuori, joka haastaa I. Etymologinen sanakirja: puhumista, kutsumista mihin?, vaatimista minkä? II. Nykysuomen sanakirja: 1. antaa haaste a. kutsua velvoittaen t. vaatien kilpailemaan kanssaan, 3. koettaa synnyttää riitaa B. Nuori, joka ei haasta, mutta haastaa Nuori ei puhu, mutta kutsuu tai vaatii olemuksellaan Nuori ei puhu, mutta kutsuu tai vaatii olemisessaan

5 1. Uhmaava nuori A. Nuori, joka uhmaa I. Etymologinen sanakirja: uhma vastustushalua tai piittaamattomuutta II. Nykysuomen sanakirja: uhma itsepintainen vastustushalu, haluttomuus noudattaa toisen tahtoa, mikä ilmenee (avoimesti) eleistä, sanoista, toiminnasta uhma-asenne, uhmahenki, uhmahenkinen henkinen uhmavoima uhmaikä lapsen (ja nuoren) ikäkausi, jolle uhma on luonteenomainen (lue: luonnollinen) asenne

6 1. Uhmaava nuori A. Nuori, joka uhmaa uhmaikä lapsen (ja nuoren) ikäkausi, jolle uhma on luonteenomainen (lue: luonnollinen) asenne uhmamieli tyttö nakkeli uhmamielin niskojaan kuritus herätti hänessä vain uhmamieltä nuoruuden uhmamielen sijaan tullut kypsä harkinta uhmanhenki joku herättää jossakussa uhmanhenkeä uhmata vastustaa, olla tottelematta, noudattamatta jotakin, halveksia jotakin, olla välittämättä jostakin; uhmata jotakuta, jonkun käskyjä, valtaa; yleistä mielipidettä

7 1. Mihin nuori kutsuu, mitä hän vaatii? Haastavan nuoren kohtaaminen, Elämämme varrella lukuisia kohtaamisia, joilla suuri merkitys itsellemme, kohdatulle henkilölle tai molemmille, Tunnistaa kohtaamisen mahdollisuus erityisesti haastavien nuorten kanssa Te ehkä unohdatte oppilaanne, mutta teidän oppilaanne eivät unohda teitä Elämän vuorijonossa kaikilla (40-60v.) yksi tai useampi merkityksellisesti vaikuttanut opettaja jollakin huipuista

8 2. Luennoitsija uhmaa yleistä mielipidettä 80% nuorista Ja sitten on se 20%...

9 2. Nuorelle annetut leimat, stigmatisointi Erityisnuoret vs. Kaikki nuoret erityisiä omalla ainutlaatuisella tavallaan Ongelmanuoret vs. Kaikilla nuorilla ainakin aika-ajoin elämäntaidollisia ongelmia Hiljaisen, kiltin ja tunnollisen vaikutelman itsestään antava oppilas voi kärsiä psyykkisesti/henkisesti kaikkein vakavimmin Miten tämä hiljainen haaste tunnistetaan? Haasteelliset nuoret vs. Kaikkien nuorten kohtaaminen jollain tavalla haasteellista varsinkin aikuiselle jonka elämismaailma ja kokemistapa erilainen

10 2. Lähtökohtia 20 % nuorista oireilee väkivallanteoilla, päihteiden käytöllä, masentuneisuuden (alakuloisuuden) kokemuksella jne. Avun antajina nk. erityiskasvatuksen asiantuntijat 80 % (60% + 20%) nuorista hapuilee murrosiässään ja kohtelevat varsinkin toisiaan julmasti ja raa asti ajattelemattomuudessaan ja ymmärtämättömyydessään Selkeä, nykyisin tyydyttämätön tarve ennakoivaan / ennaltaehkäisevään kasvatukselliseen tukeen

11 2. Lähtökohtia 80 % nuorista hukkaa potentiaaliaan, voi huonommin kuin heillä olisi oikeus voida Kaikki aikuiset ja erityisesti kasvatuksellisissa ammateissa toimivat tarvitsevat uudenlaista ymmärrystä ihmisestä ja kasvatuksesta Oma matka kapeasta psykologisesta ihmiskuvasta kokonaisvaltaiseen filosofiseen ihmiskäsitykseen: Väkivaltaisesta nuoruudesta vastuulliseen ihmisyyteen. Eksistentiaalis-fenomenologinen ihmiskäsitys elämäntaidollis-eettisen nuorisokasvatuksen perustana.

12 3. Haasteelle tai uhmalle annettu merkitys Leimaaminen hankalaksi on ennuste, joka toteuttaa itsensä, uusintaa itsensä kohtalonomaisesti päivästä päivään Kun suhtaudumme nuoreen lähtökohtaisesti hankalana, aiheuttaa se, että kohtaamisestamme tulee meille hankala Kun nuori jää aidosti kohtaamatta, merkitsee se hänelle kokemusta kaiken muun hänessä olevan tunnustamatta jättämistä kuin hänen käyttäytymisensä; koska hän käyttäytyy hankalasti, hän on siis hankala (huono ja arvoton) ihminen Varsinkin, jos leimaaminen vaikuttaa niin, että myös muut nuoret hylkäävät hänet, tämä voi johtaa ulkopuolisuuden ja irrallisuuden tunteeseen (nuoren syrjäyttämiseen)

13 3. Haasteelle tai uhmalle annettu merkitys Perunoita soseuttamassa oppilaan haastava toiminta ilmauksena KT Maija Lanas, Oulun yliopisto Tilanteita pohjoisessa kyläkoulussa, jossa oppilaan käytös sai haastavan tai huonon, nk. häiriökäytöksen merkityksen Opettaja: perunoita ei saa soseuttaa lautaselle, vaan ne on pilkottava haarukalla ja veitsellä ennen suuhun viemistä suuri koulunlaajuinen pottusota; vrt. 4. kalapuikko (2009) opettajat kutsuivat poliisin poistamaan oppilaan luokasta Molemmille yhteistä, että oppilas kieltäytyy tottelemasta ja toiminta saa merkityksen häiriökäytös

14 3. Haasteelle tai uhmalle annettu merkitys Usein nk. häiriökäytös luokitellaan yhtenäiseksi käyttäytymislajiksi tai -tyypiksi ja ehdotetaan yleispätevää kikkavalikoimaa, jolla siihen voidaan puuttua ja kitkeä häiriökäytös pois oppilaasta Koulun ilmapiirille seuraukset voivat olla tuhoisat Pohjoisen kyläkoulun tapauksessa korostui kulttuurien yhteentörmäys oppilaat määrittelivätkin hyvän opettajan sellaiseksi, joka tajuaa, kuinka täällä eletään, eikä yritä muuttaa meitä Perunan soseuttamisen merkitys oppilaille ja vanhemmille liittyi heidän elämäntapojensa kunnioittamiseen

15 3. Haasteelle tai uhmalle annettu merkitys Opettaja puolestaan oli ottanut tehtäväkseen noudattaa valtakunnallisesti yhtenäisiä perusteita kaikessa toiminnassaan, jolloin perunan soseuttaminen sai häiriökäytöksen merkityksen Opettajalle vastustus merkitsi epäonnistumista hänen työvelvoitteissa, kun oppilaat kylälleen ja kodilleen lojaaleina pitivät kiinni omasta elämäntavastaan Kun uudeksi johtavaksi opettajaksi nimitetty (koulussa pottusodan alkaessa ollut) opettaja istuutui 1. kertaa oppilaiden kanssa ruokapöytään, jokainen oppilas soseutti perunansa seuraten tiukasti opettajaa

16 3. Haasteelle tai uhmalle annettu merkitys Opettaja ratkaisi vuosien pottusodan antamalla asian olla. Hän jatkoi syömistään jutellen oppilaille aidon hyväntuulisesti. Soseuttaminen tyhjeni merkityksestä eikä se merkinnyt enää vastarintaa / häiriökäytöstä. Parin päivän päästä vain 1 oppilas soseutti enää perunansa. Haastavaan käytökseen liittyviin ongelmia yritetään yleisesti ratkaista puuttumalla oppilaan häiriökäytökseksi luokiteltuun toimintaan. Lähestymistapa on osoittautunut tuloksettomaksi: kun yksi haastavan käytöksen muoto saadaan kitketyksi, toinen ilmestyy tilalle. Ongelma ei usein ole siinä, mitä oppilas tekee, vaan mitä teko ilmaisee.

17 3. Haasteelle tai uhmalle annettu merkitys Mikä tahansa teko voi saada häiriökäytöksen merkityksen, jos se opettajan mielestä ilmaisee jotain sopimatonta. Haastavan käytöksen tarkoitus voi oppilaalle kuitenkin olla hyväksynnän, luottamuksen, turvallisuuden, välittämisen yms. kaipuuta. Hänen tapansa ilmaista vaikeita tunteitaan haastavalla käytöksellä voi opettajan mielestä aiheuttaa haastavia tunteita hänessä itsessään ja muissa oppilaissa, jolloin se pitää saada loppumaan pahoinvoinnin ehkäisemiseksi koulussa. Pahoinvoinnin taltuttaminen pelkän puuttumisen, kurin ja rangaistusten keinoin kuitenkin nimenomaan lisää pahoinvointia sekä vähentää kaikkien hyvinvointia ja viihtyvyyttä.

18 3. Haasteelle tai uhmalle annettu merkitys Haastavien tunteiden esiintymisen koulussa ei pitäisi olla ongelma. Päinvastoin olisi luonnotonta, jollei niitä esiintyisi suuren, satunnaisesti yhteen pakotettujen ihmisyksilöiden keskuudessa. Jos kuvitellaan, ettei niitä kuuluisi olla koulussa ja ne tulkitaan jonkun tai joidenkin epäonnistumiseksi, ne yritetään kitkeä pois. Paras tapa luoda aitoa yhteisöllisyyttä (yhteisvastuuta ja osallisuutta) kouluun olisi, että haastavia tunteita kohdattaisiin, kestettäisiin ja käsiteltäisiin keskinäistä hyväksyntää, luottamusta, turvallisuutta, välittämistä yms. rakentavalla tavalla.

19 3. Haasteelle tai uhmalle annettu merkitys Oppimistuloksiin keskittyvässä opetuksessa haastaville tunteille ei vaikuta olevan riittävästi tilaa. Koulussa ei nähdä olevan mahdollisuuksia tunteiden yhteiselle kohtaamiselle, kestämiselle ja käsittelylle. Opettajat voivat myös kokea niiden käsittelyn hankalaksi, vaikeaksi tai omiin tehtäviinsä kuulumattomiksi. Opettajia ei myöskään kouluteta opettajankoulutuslaitoksissa haastavien tunteiden kohtaamiseen työssään, vaan ne tulevat eteen ikään kuin yllätyksenä ja asiaan kuulumattomina. Siksi haastavat tunteet saatetaan yksinkertaisesti kieltää ja niiden ilmaisulle annetaan häiriökäytöksen merkitys.

20 3. Haasteelle tai uhmalle annettu merkitys Onko elämä alkaa sitten, kun koulu on lusittu se kuva, jonka suomalainen koulu haluaa antaa itsestään? Mitä kaikkea mahdettiin menettää pohjoisessa kyläkoulussa suuren pottusodan aikana? Todennäköisesti koulun ilmapiiri oli erittäin huono. Koulua ei koeta viihtyisäksi, jos siellä on iloton, sallimaton ja liikaa rajoittava ilmapiiri. Pelkkiä sääntöjä ei koeta mielekkäinä, reiluina tai olennaisina, vaan sen sijaan vieraannuttavana ja vastenmielisenä. Oppilaat kokevat turvattomuutta siitä, että eivät voi itse vaikuttaa asioihin, turvattomuutta oman vallan ja oppilaisiin luottamisen puutteesta.

21 3. Haasteelle tai uhmalle annettu merkitys Oppilaille annettiin myös malli opetuksen antamiseen sille, joka niskuroi minua vastaan tosin tämä yleinen nuorten keskinäisen väkivallan peruste on jo entuudestaan vallan hyvin omaksuttu Uusi johtava opettaja ratkaisi tilanteen viisaasti silleen jättämisellä Mikä vapaus, veljeys ja tasa-arvo sekä yhteisöllinen yhteisvastuuta ja osallisuutta ilmentävä henkinen uhmavoima vallitsikaan oppilaiden keskuudessa pottusodan aikana. Toivottavasti koulussa osattiin kanavoida se tulevaisuudessa johonkin kaikkien kouluun kiinnittymistä ja sitoutumista vahvistavaan merkitykselliseen toimintaan!

22 Välikysymys: Mitä on kasvatus? Nk. kasvattaja Aina huonolla tuulella. Aina arvostelemassa. Aina vaatimassa jotakin enemmän. Ei käy! Ei kelpaa! Sinä et käy! Sinä et kelpaa! Yritä enemmän! Yritä kovemmin! Miten sinä taas mokasit? Jos olisit huolellisempi, jos olisit varautunut paremmin, jos olisit ennakoinut, miettinyt etukäteen, jos et olisi tuollainen... tuollainen kuin olet. Lähde: Jani Kaaron kolumni

23 Välikysymys: Mitä on kasvatus? Caesar Milanin ja Supernannyn yms. kaltaiset koirakoulutukset Kun lapsi käyttäytyy huonosti, rankaise häntä. Näytä, että et hyväksy hänen käytöstään. Älä ota häntä syliin. Käännä hänelle selkäsi. Älä vastaa lapsen aneluihin. Laita jäähynurkkaan äläkä hellitä kunnes hän tekee niin kuin häneltä odotetaan. Pieni lapsi on lyönyt toista lasta. Äiti tulee vihaisena (ja luultavasti häpeissään) paikalle, ja rankaisee poikaansa. "Nyt pyydät anteeksi! Ei mitään selityksiä! Ei sanaakaan! Nyt pyydät heti paikalla anteeksi!"

24 Välikysymys: Mitä on kasvatus? Vika on siinä, että lapsen selitys on yhtä tärkeä kuin anteeksipyyntö. Lapsen selitys antaa äidille mahdollisuuden opettaa ja kertoa, mikä meni vikaan, miksi se on väärin ja mitä olisi voinut tehdä toisin. Lapsen selitys antaa tapahtumalle sisällön, ja sieltä kumpuaa tapauksen moraali. Lapsen moraalia on mahdotonta kasvattaa, jos me vain asetamme rajan ja vaadimme sen noudattamista ilman, että puhumme miksi se on tärkeää. Koiria koulutetaan assosiaatiotekniikoilla (ärsyke reaktio). Lapsillemme me sen sijaan voimme selittää kaiken juurta jaksain. Ei se ole niin tärkeää, että lapsi on tottelevainen.

25 Välikysymys: Mitä on kasvatus? Paljon tärkeämpää on, mitä tapahtuu lapsen sisällä. Paljon tärkeämpää on, mitä lapsi ajattelee ja mikä häntä motivoi. Paljon tärkeämpää on puhua lasten kanssa siitä mikä on hyvää ja pahaa; mikä on oikein ja väärin ja miksi jokin on pahaa ja miksi jokin on väärin. Se on pitkä tie, mutta ainoa, joka kasvattaa lapsen moraalia, ja kun lapsi kulkee itse oivaltamallaan moraalisella kartalla, hän asettaa itse omat rajansa.

26 4. Nuoren kasvatuksellinen kohtaaminen Kohtaamisen tapahtuminen ensisijaisesti aikuisen vastuulla kiinnostuksen herättämisestä alkaen, vaikka ja varsinkin, jos nuori haastaa siihen Nuoren kasvatuksellinen kohtaaminen aina haasteellista Kasvatuksellisen kohtaamisen haaste = velvoittava ja vaativa kutsu (nuorelta) kasvatusvastuuseen ja samalla ainutkertainen mahdollisuus kasvatusvaikuttamiseen

27 4. Teoria Kenellä on kasvatusvastuu? Perusopetuslaki 2 Opetuksen tavoitteet Tässä laissa tarkoitetun opetuksen tavoitteena on tukea oppilaiden kasvua ihmisyyteen ja eettisesti vastuukykyiseen yhteiskunnan jäsenyyteen sekä antaa heille elämässä tarpeellisia tietoja ja taitoja. Opetuksen tulee edistää sivistystä ja tasa-arvoisuutta yhteiskunnassa sekä oppilaiden edellytyksiä osallistua koulutukseen ja muutoin kehittää itseään elämänsä aikana.

28 4. Teoria 3 Opetuksen järjestämisen perusteet Opetus järjestetään oppilaiden ikäkauden ja edellytysten mukaisesti ja siten, että se edistää oppilaiden tervettä kasvua ja kehitystä. Opetuksessa tulee olla yhteistyössä kotien kanssa 14 Tuntijako ja opetussuunnitelman perusteet Valtioneuvosto päättää tässä laissa tarkoitetun opetuksen yleisistä valtakunnallisista tavoitteista sekä perusopetukseen käytettävän ajan jakamisesta eri oppiaineiden ja aineryhmien opetukseen sekä oppilaanohjaukseen (tuntijako).

29 4. Teoria Opetushallitus päättää perusopetuksen eri oppiaineiden ja aihekokonaisuuksien, oppilaanohjauksen ja muun tässä laissa tarkoitetun opetuksen tavoitteista ja keskeisistä sisällöistä sekä kodin ja koulun yhteistyön ja oppilashuollon keskeisistä periaatteista ja opetustoimeen kuuluvan oppilashuollon tavoitteista (opetussuunnitelman perusteet). Entä käytännön mahdollisuudet nuoren kasvatukselliseen kohtaamiseen?

30 4. Nuoren kohtaamisen merkitys Jokaisella aikuisen ja nuoren kohtaamisella kasvatusvaikutuksia Vaikutukset sitä suurempia, mitä läheisempi ja tiiviimpi suhde Opettajan toiminnalla kasvatusvaikutuksia joka tapauksessa Jokainen kasvattaa esimerkillään, jonka hän antaa mm. toisen ihmisen kohtaamisen tavoista Omat arvostuksemme, asenteemme, tunnemaailmamme ja toimintatapamme vaikuttavat halusimme sitä tai emme

31 4. Kansallinen epäonnistumisen päivä Mokaa rohkeasti vaikka joka päivä, koska virheistä voi oppia ja väärät valinnat voivat osoittautua oikeiksikin Anni H., opettaja Aloitteleva opettaja epäonnistuu melkein joka oppitunnilla. Kerran selitin asiaa ja sanoin sitten, että tämä on nyt tässä, ei siitä sen kummemmin tarvitse välittää. Joku oppilaista kuitenkin loukkaantui, koska selostukseni oli vastaus hänen kysymykseensä. Hänestä tuntui, etten arvostanut hänen kysymystään, vaikka olin vain kiirehtinyt eteenpäin. Rupesin miettimään asiaa ja opin sen, että opettajalla on iso auktoriteetti, valta ja vastuu, ja hänen on mietittävä tarkoin, mitä sanoo.

32 4. Nuoren kohtaamisen perusta Pohdittavaa Millainen on ihmis- ja kasvatuskäsitykseni? Millaista esimerkkiä tahdon näyttää ja millaista en? Millaista esimerkkiä voisin ja millaista esimerkkiä minun tulisi näyttää kohtaamisissani oppilaiden kanssa (tai muiden opettajien, oppilaiden vanhempien jne. varsinkin, kun oppilaat näkevät tai kuulevat)? Missä olen nyt ja miten voisin päästä tavoitteeseeni?

33 4. Nuoren kohtaamisen taito on A. Uskoa kasvatuksellisen kohtaamisen mahdollisuuteen rohkeutta aitoon sekä läheiseen nuoren kohtaamiseen B. Tahtoa Kasvatusvastuuseen Kasvamiseen ihmisenä ja kehittymiseen kasvattajana C. Kykyä (ajattelu, järki) Nuoren näkemiseen, kuulemiseen, ottamiseen todesta D. Kykyä (tunteet) Nuoresta välittämiseen, nuoresta innostumiseen

34 4. Nuoren kohtaamisen taito E. Uskoa nuoren tahtoon kasvaa ja kehittyä sekä hänen kykyihinsä siihen! Ilman tällaista asennoitumista lapsen tai nuoren persoonallisuuden kasvu ja kehitys vaikeutuu tai peräti estyy Seurauksena on, että nuoresta tulee entistä haasteellisempi Aikuisten asennoitumisen vaikutuksena saattaa pahimmillaan olla syrjäytetty nuori, josta tulee koulupudokas, väkivaltainen, itsetuhoinen tai erilaisiin riippuvuuksiin ajautuva

35 5. Aikuisen ja nuoren välinen suhde 1) Nuori on ihminen 2) Opettaja-kasvattaja on ihminen Opettaja-kasvattajan ja nuoren välinen suhde on aina väistämättä ihmissuhde

36 5. Ihmissuhteen tunnustuksen merkitys Kasvatuksellisen kohtaamisen ja tietoisen kasvatusvaikuttamisen lähtökohdaksi on otettava, että nuori on persoona, jossa on potentiaalia tulla persoonallisuudeksi Opettaja-kasvattajan ja nuoren välisessä suhteessa on siten kyse kahden persoonan vastavuoroisesta vaikutussuhteesta Huom. aikuisen suurempi vastuu omista ajatuksista, tunteista ja toiminnasta kohtaamistilanteessa

37 5. Ihmissuhteen tunnustuksen merkitys Opettaja-kasvattajan asenteet nuoreen määrittävät kohtaamisen laadun ja nuoren persoonallisuutta kutistavan tai laajentavan vaikutuksen

38 5. Kahden persoonan välinen kohtaaminen

39 5. Nuoren tunnustaminen persoonaksi Kasvatuksessa ei voida tarkastella nuorisoa jonkinlaisena ihmisryhmänä, vaan kasvatus kohdistuu nuoreen ihmiskuntaan kuuluvana yksilöllisenä toimijana Toisin sanoen nuori ei ole kuka tahansa (das Man), vaan nuoressa nähdään ainutlaatuinen ihminen Filosofiseen, holistiseen ihmiskäsitykseen kiinnittynyt kasvattaja näkee nuoressa myös persoonalle ominaista ja sellaisena vaikuttavaa

40 5. Nuoren tunnustaminen persoonaksi Kasvattava aikuinen tunnustaa kunnioituksen, kasvatuksellisen/pedagogisen rakkauden ja arvostuksen asenteillaan nuoren persoonaksi Jokainen tarvitsee tunnustusta (Axel Honneth) Vain kasvattajan tunnustuksen kautta nuorelle aukeaa mahdollisuus itsensä ja muiden kunnioittamiseen, rakastamiseen ja arvostamiseen. Ja vain olemalla näillä tavoilla persoona, hänellä on perusedellytykset lähteä suuntautumaan kohti arvopitoista ja tarkoituksentäyteistä elämää

41 5. Persoonallisuutta kehittävät asenteet Kunnioitus Pedagoginen rakkaus Arvostus Kunnioitus: nuoren käsittämistään sellaisena, että hänessä on mahdollisuuksia hyvään Pedagoginen rakkaus: suhtautumista nuoreen siten, että hänessä oleva hyvä tulee esiin Arvostus: rohkaisun ja kannustuksen osoittamista nuorelle kaikista sellaisista teoista, joilla hän edistää yhteistä hyvää

42 5. Kunnioituksen tunnustusasenne Vain kunnioittavalla suhtautumisella oppilaisiin voi opettaja saavuttaa oppilaiden kunnioituksen ja tarvitsemansa arvovallan

43 5. Kunnioituksen tunnustusasenne Kunnioitetaan nuoren ihmisarvoa, sitä itseisarvoa, jota hän edustaa pelkästään olemalla ihminen Ilmaistaan asennoitumisellamme, että nuori on yhtä paljon ihminen kuin itsekin olemme Molemmilla on samat ihmisoikeudet, molemmat ovat samanarvoisia Molemmilla on oikeus vaatia toisiltaan hyvää kohtelua, kohteliaisuutta Ihmisarvon kunnioitus on eettinen velvoite ja sen tunnustavaan asenteeseen ei millään tavoin saa vaikuttaa nuoren kulttuurinen, sosiaalinen tms. tausta eikä myöskään hänen käyttäytymisensä, itsestään antamansa vaikutelma tai aikaansaannostensa laatu

44 5. Kunnioituksen tunnustusasenne Uskotaan ja luotetaan nuoressa oleviin mahdollisuuksiin kasvaa ja kehittyä hänessä piilevien yksilöllisten potentiaaliensa mukaiseksi persoonallisuudeksi Persoonassa on potentiaalia, jonka avulla hän voi kehittää luonnettaan ja kasvattaa persoonallisuuttaan

45 5. Kunnioituksen tunnustusasenne Kohdellaan nuorta arvostelukykyisenä kommunikaatiokumppanina Myönnetään, että nuorella on kokemuksia elämästä ja katsomus maailmasta sekä ajatuksia, jotka ovat kuulemisen arvoisia Tämän perusteella nuorelta voidaan myös edellyttää arvostelukykyisyyttä ja autonomista järjenkäyttöä Tämä tarkoittaa, että nuori käsitetään itsenäiseksi ajattelijaksi ja toimijaksi, jolloin Nuoren esittämät väittämät otetaan vakavasti ehdolle päteviksi väittämiksi

46 5. Kunnioituksen tunnustusasenne Otetaan huomioon nuoren erityisyys Nuori ei voi pohtia aikuisen tavoin aikuisten olennaisina pitämiä kysymyksiä, mutta hän voi ajatella niitä nuorelle ominaisella tavalla ja on siihen myös pakotettu oman maailmankuvansa mukaisesti Aikuisen pitää tiedostaa, ettei hän voi tuntea nuoren käsitejärjestelmää ja kokemismaailmaa ja siksi hänen on asennoiduttava nuoreen kumppaninaan, kanssaihmettelijänään Nuoren voi saada kiinnostumaan haluamastaan asiasta osoittamalla kiinnostusta nuoreen ja innostuneisuutta itse asiaan

47 5. Kunnioituksen tunnustusasenne Haastava nuori on paras mahdollinen ihmissuhdetaitojamme kehittävä konsultti Asiakas tms. vs. Ihminen, joka konsultoi meitä Haastava nuori ohjaa meitä kasvamaan ja kehittymään vastuullisena ihmisenä olemisessamme kaikilla elämämme alueilla Maailmassa olemista suhteissa olemista kanssaolemista toiselle olemista toisilleen olemista

48 5. Rakkauden tunnustusasenne Nuoren erilaisen oireilun perimmäinen syy on erittäin usein rakkauden vähyys tai jopa puuttuminen kokonaan hänen elämästään Sen seurauksena nuori kokee maailman mielettömänä, oman paikkansa siinä merkityksettömänä ja koko elämänsä tarkoituksettomana

49 5. Rakkauden tunnustusasenne Nuoren elämästä ja hänen hyvästään välittämistä ehdoitta, nuoren itsensä vuoksi (Aristoteles, Kant) Rakkaus on hyvinä pitämiemme asioiden toivomista toiselle juuri tuon toisen eikä itsemme vuoksi sekä toimimista voimiemme mukaan niiden toteutumiseksi käytännössä. (Aristoteles: Retoriikka) Rakkaudessa emme näe ihmistä vain sellaisena kuin hän on, vaan myös sellaisena mitä hän voi olla ja millaiseksi hänen on mahdollista tulla. (Max Scheler / Viktor E. Frankl)

50 5. Rakkauden tunnustusasenne Rakkaudellisuus pedagogisessa suhteessa on sekä eettinen velvoite kasvattajalle että keskeinen ehto kasvatusvaikuttamisessa onnistumiseen kasvattajan rakastava asennoituminen on paras mahdollinen tapa auttaa nuorta toteuttamaan omaa potentiaaliaan, jota hän usein ei itse ole itsessään tiedostanut Pedagoginen (Haavio, Skinnari) tai kasvatuksellinen rakkaus Kasvatuksellisen rakkauden mieli on tahto, että toinen tulisi siksi, mitä hän olemukseensa piilevän potentiaalin mukaisesti voi olla ja mitä hänen ihmisyyden ihanteen mukaisesti tulisi olla Nähdään toisen perimmäinen henkis-eettinen olemus sekä autetaan häntä itseään näkemään ja toteuttamaan sen luomat mahdollisuudet kokonaisvaltaiseen kokemukseen hyvästä elämästä

51 5. Rakkauden tunnustusasenne Kasvatuksellisen rakkauden päämäärä Rakkaudellisen kasvatuksen kautta nuoressa voi kehkeytyä tahdon eettisyys (hyvyys), ajattelun totuudellisuus (totuus) sekä tunteen empaattisuus (rakkaus) ja esteettisyys (kauneus) Rakkaudellisen kasvatuksen idea ei siis ole vain kasvattaa nuoria rakkaudella, vaan myös rakkauteen elämän perimmäisenä tarkoituksena

52 5. Arvostuksen tunnustusasenne Arvostuksen kokemuksen puute aikamme syvin eksistentiaalinen ongelma (Richard Sennett) Arvostetuksi tuleminen yksi ulottuvuus, jotta jollain olisi sosiaalisessa elämässä täysi asema persoonana Toisten arvio jonkun kykyjen tai saavutusten arvosta yhteisölle itsearvostuksen keskeinen perusta

53 5. Arvostuksen tunnustusasenne Arvostuksen tunnustamisen perustana on yleisen hyvän, tai myös muiden kuin oman hyvän, edistäminen Ihmistä ei voi eikä pidä arvostaa sellaisten tekojen tai kykyjen vuoksi, joista vain hän itse hyötyy tai saa hyvää Nuorta arvostetaan sikäli ja siinä määrin kuin hän edistää myös muiden hyvää omasta vapaasta tahdostaan Sopiva reaktio vain silloin kun nuoren vapaaehtoinen aikaansaannos hyödyksi muiden ihmisten hyvinvoinnille Kun nuori kokea olevansa tarpeellinen muille, saavansa aikaan jotakin toisille hyvää, hyödyllistä tai iloa tuottavaa, hän myös ponnistelee etsiäkseen tilaisuuksia, joissa hän voi edistää yleistä, yhteistä hyvää

54 5. Arvostuksen tunnustusasenne Kasvattajan tunnustama arvostus antaa nuorelle varmistuksen siitä, että häntä pidetään vastuullisena persoonana, hyvänä ihmisenä ( teen niin hyvää kuin osaan ) Kasvattaja tunnustaa, että nuori kykenee edistämään muiden hyvää Vahvistaa nuoren käsitystä siitä, että hän on tärkeä, eli hän voi ja saa olla joku jollekin toiselle ei vain pelkkä tyhjä näennäinen Joku Pysyvä itsearvostus voi perustua vain siihen, että ihminen pyrkii edistämään omasta vapaasta tahdostaan muiden ja kaikkien yhteistä hyvää Taustalla ihmisen olemuksellinen tahto tarkoitukseen, olla merkityksellinen muille ihmisille ja laajemminkin maailmallemme

55 5. Arvostuksen tunnustusasenne Tärkeää Ilmaista, että myös haastava, haasteelliseksi tai häiriökäyttäytyväksi koettu (yleisesti leimattu/tuomittu) nuori on kyvykäs toimimaan yhteiseksi hyväksi eikä täysin kyvytön, hyödytön tai tarpeeton Ei vain palkita kilttejä oppilaita antamalla heille luottamustehtäviä, vaan järjestetään mahdollisuuksia hyviin tekoihin myös haastaviksi tai peräti haasteellisiksi koetuille oppilaille Mahdollisuuksien ja konkreettisten tilaisuuksien luominen aluksi kokonaan opettajan vastuulla Vähitellen itsenäistä vastuuta toisten hyvästä, oppilaiden keskinäisestä sovusta ja koko kouluyhteisön yhteisestä hyvästä NFG:n Koulukohtaiset vastuunuoret -hanke Etelä-Suomessa

56 6. Opettajan keinovalikoima Albert Einstein Pahinta on opetuksen perustaminen pelkoon, pakkoon ja keinotekoiseen auktoriteettiin Tällainen opetus tuhoaa oppilaan tunteiden vakauden, rehellisyyden ja itseluottamuksen ja johtaa alistuvaan suhtautumiseen muihin ihmisiin Opettajalla oltava käytössään mahdollisimman vähän pakkokeinoja, jolloin hänen hyväksyttynä ja kunnioitettuna olemisensa on välttämättä perustuttava inhimilliseen suhtautumiseen oppilaisiinsa

57 6. Opettajan keinovalikoima Opettajan on autettava oppilaita löytämään oma ainutlaatuisuutensa ja omat yksilölliset tapansa persoonallisuutensa ja oman elämänsä tarkoituksien toteuttamiseksi Vastakohtana on itseään jatkuvasti muihin vertaileva ja muita vastaan kilpaileva ihminen, joka tuntee milloin ylemmyydentunnetta ja ylimielisyyttä ja milloin huonommuuden tunnetta ja itsensä väheksyntää Koululuokat kilpailu- ja taistelukenttinä vai yhteenkuuluvuuden, yhteistoiminnan ja yhteisvastuun oppimisareenoina?

58 6. Kun perinteiset kasvatuskeinot eivät toimi Usein kiellot ja rangaistukset eivät toimi nimenomaan haastavien oppilaiden kohdalla Enää voin kieltää lapselta ruuan ja kalsarit! Tämä tie on kuljettu loppuun, mitä muuta voin tehdä? Haastava oppilas ottaa tarvitsemansa huomion hyvällä tai pahalla Opettaja kertoo parhaasta syksystään moneen vuoteen: Olen antanut lapselle pieniä, jopa kahden sekunnin huomioita silloin, kun hän sitä vähiten odottaa. Alkuhämmästyksen jälkeen meille on syntynyt oma huumori, joka kantaa pitkin päivää. Vaikeita hetkiä on edelleen, mutta niistä on helpompi selvitä hyvän voimalla. Lähde: Seppälä, T Myönteisyys muutoksen mahdollistajana. Ratkes 18 (1),

59 6. Kun perinteiset kasvatuskeinot eivät toimi Haastavalla oppilaalla mielikuva itsestään kauhukakarana ja epäonnistujana Huomion kiinnittäminen pieniin hyviin hetkiin, yrittämiseen kohti toivottua tavoitetta kiitos on paras kasvattaja Panna merkille pienet onnistumisen askeleet, kiittää ja mahdollistaa lisää tilanteita, jotka edistävät hänen onnistumistaan Haastavien tilanteiden ennakointi ja ennakoiva reagointi Opettaja pyrkii tunnistamaan hetket, ennakkomerkit, milloin on syytä toimia, antaa seuraavan toimintaohjeen tai säätää olemassa olevaa toimintatapaa onnistumisen mahdollistamiseksi

60 6. Kun perinteiset kasvatuskeinot eivät toimi Esiopetuksessa oli tyttö, joka vetäytyi tehtävien alkaessa pöydän alle itkemään. Opettajalta meni pitkä aika tilanteen tyynnyttelyyn ja kaikki olivat tuskastuneita ja keinottomia tytön auttamiseksi. Tarkkailtuaan tilannetta opettaja huomasi, että tyttö alkoi pyörittää hiuksiaan ennen kuin vetäytyi. Kun hiusten hypistely alkoi seuraavan kerran, opettaja kysyi tytöltä, oliko jokin asia epäselvä, sai tytön vastauksen ja pystyi ratkaisemaan tilanteen. Vetäytymiset harvinaistuivat ja onnistuminen toi kaikille rentoutta ja iloa. Haastavien tilanteiden eskaloinnin katkaisu tauolla Hyvän arjen edistäminen koulussa on usein kiinni pienistä oivalluksista. Esimerkiksi juomatauko voi purkaa monta äänekästä ja raivoisaa riitaa ennen kuin ne syntyvätkään.

61 6. Kun perinteiset kasvatuskeinot eivät toimi Esiopetusryhmässä oli herkästi tulistuva poika. Lasten keskinäinen toiminta sujui vartin verran, jonka jälkeen syttyi sota milloin mistäkin syystä. Lopputuloksena oli pettymystä, itkua ja syyttelyä. Pojalle muodostui riitapukarin maine. Opettajat tahtoivat vahvistaa pojan taitoja hyvänä kaverina. Seuraavan kerran, kun toiminta alkoi hiipua ja riitelyn riski lisääntyä, julistettiin juomatauko. Tunteet viilenivät. Opettaja jututti oppilaita tauon aikana ja antoi valita, jaksetaan jatkaa vai vaihdetaanko tehtävää. Hyvä riita hukkui juomataukoon. Pojan status ryhmän jäsenenä muuttui. Tasavertainen yhteistyö oppilaiden kanssa työrauhan säilyttämiseksi Mustikka vai puolukka -menetelmä, josta yhdessä sovittu

62 6. Kun perinteiset kasvatuskeinot eivät toimi Joka tunnin päättyessä opettaja kaivaa esiin pussin, jossa on sinisiä ja punaisia helmiä ja pudottaa jommankumman värisen lasipurkkiin. Kun tietty raja sinisten helmien purkissa ylittyy, seuraa siitä yhdessä sovittu sisävälitunti salissa. Oppilaat kantavat vastuuta omasta toiminnastaan. Pieni muistutus helmestä riittää palauttamaan työrauhan. Joskus sininen helmi jää saamatta. Valtava pettymys johtaa katumukseen ja korjaavaan toimintaan ja seuraava tunti onkin aina erittäin rauhallinen. Luodaan yhdessä pelisäännöt, joita kaikki noudattavat Muutama keskeistä sääntöä, jotka muotoillaan myönteisiksi: lupia siitä, mitä SAA tehdä Myös kuvia on hyvä käyttää, koska ne auttavat painamaan sovitut asiat muistiin ja myös palauttavat ne helposti mieleen

63 6. Kun perinteiset kasvatuskeinot eivät toimi Tee lisää sitä, mikä toimii ja pieni muutos siihen, mikä ei toimi Me on kuule kokeiltu jo kaikkia näitä keinoja. Mikään ei toimi MEILLÄ. Kuinka kauan kokeilitte uutta keinoa? Miten niin, kauanko? Murhe menneistä ja huoli huomisista toimimattomista tilanteista saa kärsimättömäksi. Erilaisia keinoja kokeillaan hetki ja juuri, kun oppilas alkaa sitoutua, mutta samalla haastaa ja testata käytöksellään muuttuneen toimintatavan pysyvyyttä, opettaja tulkitsee kyseenalaistamisen epäonnistumiseksi ja lopettaa toimintatavan käytön. Jatkaessaan toimintatapaa vastustuksesta huolimatta opettaja viestittää hermostumattomuudellaan johdonmukaisuutta ja luotettavuutta Toisinaan uusi toimintatapa osuu ja uppoaa heti. Toisinaan taas ei, jolloin on tarpeen tehdä siihen jokin hienosäätö.

64 Lopputulos opettajan näkökulmasta Myönteisistä kasvatusteoista tuskin joutuu ainakaan niin helposti konfliktiin oppilaan vanhempien kanssa kuin kurinpidosta yms. kielteisistä toimenpiteistä Myönteisen kasvatuksen avulla opettajan työ muuttuu itsellekin miellyttävämmäksi, mielekkäämmäksi ja merkityksellisemmäksi Automaattisena sivuvaikutuksena opettajan hyvinvointi lisääntyy Ja eikö olekin mukava kuvitella itsensä jonkun entisen oppilaan elämänkaaren yhdellä vuorenhuipulla

65 Lukuvinkkejä Jukarainen, P., Syrjäläinen, E. & Värri, V-M Kohti turvallista ja hyvinvoivaa koulua Valvontaa, vastuuta ja elämää erilaisuuden kanssa. Kasvatus 43 (3), Edistääkö kontrolli ja kuri kouluviihtyvyyttä ja koululaisten hyvinvointia? 3.pdf?sequence=1 Lanas, M Oikeus paikkaan: kuinka koulu ja pohjoinen pienkylä kohtaavat? Teoksessa: Maija Lanas, Hanna Niinistö & Juha Suoranta (toim.). Kriittisen pedagogiikan kysymyksiä 2. Tampere: Tampereen yliopiston kasvatustieteiden laitos

66 Kirjallisuutta NFG:n verkkokauppa: Lesojeff, H., Purjo, T., Tervahauta, M. & Videnoja, K Kasvatus arvoihin - arvoa kasvatukseen. Helsinki: Non Fighting Generation ry. Purjo, T. & Gjerstad, E. (toim.) Arvojen ja tarkoitusten pedagogiikka. Helsinki: Non Fighting Generation ry. Purjo, T. & Kuusela, J. (toim.) Tappelusta jutteluun nuoren kohtaamisen taito. Helsinki: Non Fighting Generation ry.