Ulkomaalaisten tilapäinen työnteko Suomessa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Ulkomaalaisten tilapäinen työnteko Suomessa"

Transkriptio

1 Ulkomaalaisten tilapäinen työnteko Suomessa Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja Työ ja yrittäjyys 37/2009

2 nina von hertzen-oosi henna harju niina haake timo aro Ulkomaalaisten tilapäinen työnteko Suomessa Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja Työ ja yrittäjyys 37/2009

3

4 Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja Työ ja yrittäjyys 37/2009 Arbets- och näringsministeriets publikationer Arbete och företagsamhet 37/2009 MEE Publications Employment and entrepreneurship 37/2009 Tekijät Författare Authors Nina von Hertzen-Oosi, Henna Harju, Niina Haake ja Timo Aro Julkaisuaika Publiceringstid Date Kesäkuu 2009 Toimeksiantaja(t) Uppdragsgivare Commissioned by Työ- ja elinkeinoministeriö Arbets- och näringsministeriet Ministry of Employment and the Economy Toimielimen asettamispäivä Organets tillsättningsdatum Date of appointment Julkaisun nimi Titel Title Ulkomaalaisten tilapäinen työnteko Suomessa Tiivistelmä Referat Abstract Tutkimuksen tavoitteena oli koota yhteen ja täydentää kokonaiskuvaa ulkomaalaisten tilapäisestä työnteosta Suomessa, ja sitä kautta määritellä jatkotutkimustarpeita. Tutkimuksessa selvitettiin, minkä maalaisia henkilöitä milläkin aloilla ja alueilla tilapäisesti Suomessa työskentelee. Lisäksi selvitettiin, millä tavalla henkilöt ovat päätyneet työhön Suomeen ja millaisia tietoja Suomessa työskentelystä ja työehdoista henkilöllä oli käytettävissään. Tarkoituksena oli myös selvittää rekrytointiprosessia sekä työnantajan, mahdollisen työnvälittäjän sekä viranomaisten rooleja tässä prosessissa. Tutkimuksen kohteena olivat myös ulkomaalaisten tilapäisten työntekijöiden työ- ja elinolot Suomessa, ja niihin liittyvät haasteet niin työntekijän kuin sidosryhmien näkökulmista. Tässä tutkimuksessa erityistarkasteluun valittiin neljä eri aluetta sillä oletuksella, että näillä alueilla ulkomaalaisten tilapäinen työnteko on toisaalta kohtalaisen yleistä ja toisaalta luonteeltaan toisistaan poikkeavaa. Alueiksi valittiin Uusimaa, Varsinais-Suomi, Kaakkois-Suomi sekä Pohjois-Savo. Kokonaisuudessaan vaikuttaa siltä, että ulkomaista tilapäistyövoimaa rekrytoidaan ensisijaisesti aloille, joille ominaista ovat kausivaihtelut. Pääsääntöisesti ulkomaalaisten työnteko Suomessa on tämän tutkimuksen perusteella aidosti tilapäistä suurin osa työntekijöistä on joko lähetettyjä työntekijöitä tai tilapäisiä kausiluonteisia työntekijöitä (kuten marjanpoiminta). Ulkomaalaisten tilapäinen työnteko koetaan myös itse työntekijöiden puolelta väliaikaiseksi, ja kontaktit suomalaisiin ovat vähäisiä. Tutkimuksen perusteella voidaan todeta, että suurin osa ulkomaalaisista tilapäisistä työntekijöistä työskentelee tällä hetkellä pisteittäisesti tietyillä toimialoilla ja tietyillä alueilla. Yleisimpiä aloja ovat tämän tutkimuksen perusteella rakennus-, puutarha- ja viljelyala sekä metalli- ja konepajateollisuus. Suurin rooli rekrytointiprosessissa on henkilöstövälitys- ja vuokrausfirmoilla, viranomaisten rooli rekrytointiprosessissa on melko vähäinen. Tietoa Suomessa työskentelystä ja työehdoista näyttäisi olevan kohtuullisen huonosti saatavilla tai tieto ei tavoita työntekijöitä. Pääsääntöisesti tieto saadaan työnantajalta (eli useimmiten ulkomaiselta välitysfirmalta), internetistä, muilta työntekijöiltä sekä liittojen jakamasta materiaalista. Ulkomaalaiset tilapäiset työntekijät tekevät tutkimuksen perusteella töitä huonommilla työehdoilla kuin suomalaiset, vaikka korkeakoulutetut työntekijät saavat useimmiten täysin samaa palkkaa kuin suomalaisetkin kollegansa. Ulkomaisen työvoiman valvontaresurssit eivät ole kasvaneet samassa mittakaavassa kuin ulkomaalaisten tilapäisten työntekijöiden määrä. Ulkomaalaisten tilapäistä työntekoa ei suoranaisesti mielletä työperusteiseksi maahanmuutoksi, minkä vuoksi sen katsotaan usein myös jäävän näiden kehittämistoimenpiteiden ulkopuolelle. Tämän tutkimuksen valossa on täysin mahdollista, että tietyillä aloilla ulkomainen työvoima toimii jatkossakin suhdannepuskurina ja tietyillä taas osana pysyväluonteisempaa maahanmuuttoa. Tärkeää olisi viranomaisten ja yritysten yhteistyönä määritellä ja segmentoida eri aloihin kohdistuvat tarpeet, jotta toimenpiteitä voidaan kohdentaa tarkemmin. Tutkimuksen perusteella suositellaan mm. ulkomaisen työvoiman valvonnan tehostamista (resursointi), parempaa tiedottamista henkilöstövuokrausyrityksille ja kohdemaihin sekä koordinoidun tiedotuksen lisäämistä pysyväluonteisemman työnteon mahdollisuuksista. Tutkimuksen perusteella jatkotutkimustarpeiksi on päädytty ehdottamaan seuraavia: A) Selvitys opiskelijoiden merkityksestä suhteessa työperusteiseen maahanmuuttoon, B) Ulkomaalaisten tilapäisten työntekijöiden määrällisen seuranta- ja tilastointijärjestelmän kehittäminen, C) Selvitys suomalaisten yritysten ja yhteisöjen kansainvälisyysvalmiuksista, D) Laajempi laadullinen tutkimus ulkomaalaisten tilapäisestä työnteosta Suomessa, E) Ulkomaalaisten tilapäisen työnteon valvonnan tehostamistarpeet. Työ- ja elinkeinoministeriön yhdyshenkilö: Strategia- ja ennakointiyksikkö/olli Sorainen, puh Asiasanat Nyckelord Key words ulkomaalaiset tilapäiset työntekijät, tilapäinen työ, työperusteinen maahanmuutto ISSN Kokonaissivumäärä Sidoantal Pages 107 ISBN Kieli Språk Language Suomi, finska, finnish Hinta Pris Price 20 Julkaisija Utgivare Published by Työ- ja elinkeinoministeriö Arbets- och näringsministeriet Ministry of Employment and the Economy Kustantaja Förläggare Sold by Edita Publishing Oy / Ab / Ltd

5

6 Esipuhe Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja/työ ja yrittäjyys -sarjan 37. niteenä julkaistaan Nina von Hertzen-Oosin, Henna Harjun, Niina Haaken ja Timo Aron tutkimus Ulkomaalaisten tilapäinen työnteko Suomessa. Tutkimuksen tarkoituksena on täydentää kokonaiskuvaa ulkomaalaisten tilapäisestä työnteosta Suomessa ja samalla paikallistaa jatkotutkimuksen tarpeita. Tutkimus pyrkii kartoittamaan ulkomaalaisten tilapäistä työtä tekevien perustiedot: mistä maista he tulevat, millä aloilla ja alueilla he työskentelevät, miten he ovat päätyneet työhön Suomeen, millaisin työehdoin he työtä tekevät, minkälaiset heidän elinolonsa ovat ja millaisia haasteita tai ongelmia he kohtaavat. Tutkimustietojen hankkimisessa on ollut ongelmia niin tilastojen kuin kvalitatiivistenkin tietojen osalta. Nämä tietojen katvealueita ja epävarmuuksia koskevat varaumat on syytä pitää mielessä tutkimustuloksia tulkittaessa. Tutkimus toivottavasti paitsi lisää ja syventää tietoamme ulkomaalaisten tilapäisestä työnteosta Suomessa myös antaa välineitä tutkimustoiminnan edelleen kehittämiseksi vaikealla tutkimusalueella. Tutkimuksen ohjausryhmän puheenjohtajana on ollut ylitarkastaja Olli Sorainen ja jäseninä ovat toimineet vanhempi hallitussihteeri Päivi Kantanen ja ylitarkastaja Tiina Oinonen työ- ja elinkeinoministeriöstä. Helsingissä huhtikuussa 2009 Matti Sihto työmarkkinaneuvos työpolitiikan dosentti

7

8 Sisällysluettelo Esipuhe Johdanto Tutkimuksen tavoitteet ja toteutus Tutkimusmenetelmät Laadullisen tutkimuksen haasteista Käytettävissä olevan asiakirja- ja dokumentaatioaineiston käsite- ja sisällönanalyysi Yksilö- ja ryhmähaastattelut Vuorovaikutteinen seminaari Taustaa työvoiman liikkuvuudelle ja tilapäiselle työnteolle Ulkomainen tilapäistyövoima osana kansainvälistä muuttoliikettä Ulkomaalaisten tilapäinen työnteko Euroopan unionissa Ulkomaalaisten tilapäinen työnteko Suomessa tällä hetkellä arvioita määristä, aloista ja tulevaisuuden kehityksestä Ulkomaisen tilapäisen työnteon käsitteen määrittelyä ja rajausta Arvioita ulkomaalaisten tilapäisten työntekijöiden määristä Suomessa Ulkomaalaisten työnteko Suomessa: tarpeita ja kehityssuuntauksia Ulkomaalaisten tilapäinen työnteko Suomessa: alueelliset erityispiirteet Itä-Suomi Kaakkois-Suomi Uusimaa Varsinais-Suomi ja Satakunta Ulkomaalaisten tilapäisen työnteon puitteet Asiantuntijaverkoston kokonaiskuva ulkomaalaisten tilapäisestä työnteosta Suomessa Ulkomaisen tilapäistyövoiman tunnettuus, profiili ja toimijaverkostot Lainsäädännön tunnettuus ja valvonta Yhteiskunnalliset asenteet ja arvot suhteessa ulkomaiseen tilapäistyövoimaan Tiedonkulku ja tietojärjestelmät... 49

9 5.2 Ulkomaalaiset tilapäiset työntekijät työyhteisöissä Miksi ja miten Suomeen palkataan ja miksi Suomeen tullaan Yritysten edustajien näkemyksiä Työntekijöiden näkemyksiä Ulkomaalaisten tilapäisten työntekijöiden kontaktit suomalaisiin viranomaisiin Ulkomaalaisten tilapäistyöntekijöiden asema yrityksissä Yritysten edustajien näkemyksiä Työntekijöiden näkemyksiä Asenteet ja arvot työyhteisöissä Yritysten edustajien näkemyksiä Työntekijöiden näkemyksiä Asuminen Yritysten edustajien näkemyksiä Työntekijöiden näkemyksiä Yhteenveto ja tutkimuksen keskeiset tulokset Synteesi: Keskeiset haasteet ja tulevaisuuden näkymät Ulkomaalaisten tilapäinen työnteko Suomessa kehityshaasteita Ulkomaalaisten työnteko Suomessa pysyvää vai tilapäistä? Keskeiset johtopäätökset Alat ja alueet, joilla ulkomaalaisia tilapäisesti työskentelee sekä heidän lähtömaansa Miksi ja miten Suomeen tullaan Rekrytointi Suomeen ja eri toimijoiden rooli rekrytointiprosessissa Tiedot ja tietolähteet Suomessa työskentelystä Työehdot Elinolot Suomessa Jatkotutkimustarpeet Ulkomaalaisten tilapäisen työnteon haasteet suhteessa maahanmuuttopolitiikkaan Kohti kokonaisvaltaisempaa työperusteista maahanmuuttopolitiikkaa Työperusteisen maahanmuuton rooli työmarkkinoiden muutostilanteessa Ulkomaisen työvoiman valvonnan tehostaminen... 80

10 7.4 Tiedottaminen ja viestintä henkilöstövälitysyrityksille ja kohdemaihin Koordinoidun tiedotuksen lisääminen pysyväluonteisemman työnteon mahdollisuuksista Lähdeluettelo Liite 1 Ulkomaista tilapäistyövoimaa koskevat säännökset sekä käsitteen määrittelyä Liite 2 Ulkomaalaisten työntekoon liittyviä tilastoja Liite 3 Asiantuntijaseminaarin tulokset Liite 4 Haastateltujen lista Liite 5 Haastattelurungot

11

12 1 Johdanto Työperusteisella maahanmuutolla ja ulkomaisen työvoiman hyödyntämisellä on monessa Euroopan Unionin vanhassa jäsenmaassa jo pitkät perinteet. Viime vuosien aikana työperusteinen maahanmuutto on kuitenkin saanut taustalleen vahvan motivaatiotekijän: Euroopan Unionin jäsenvaltioiden väestö ikääntyy ja useissa maissa ennustetaan työvoimapulan asettavan merkittäviä haasteita palvelutuotannolle. Suomessa ulkomaisen työvoiman hyödyntämiseen työvoimapula-aloilla on havahduttu Euroopan Unionin vanhojen jäsenvaltioiden vanavedessä. Vanhasen II hallitusohjelmassa korostetaan työperusteisen maahanmuuton tärkeyttä niin ehkäisemään edessä olevaa työvoimapulaa kuin kansainvälistämään suomalaisia työmarkkinoita. Käytännössä katsoen ulkomaista työvoimaa on perinteisesti hyödynnetty ns. suorittavan työn tehtävissä, joille ominaisia ovat suhdannevaihtelut sekä matalapalkkaisuus. Tällä hetkellä haasteena ovat myös esimerkiksi hoiva-alalla jo nyt vallitseva työvoimapula ja siihen vastaaminen. Kysymyksenä niin Suomessa kuin monessa muussakin Euroopan Unionin vanhassa jäsenmaassa on, kuinka kauan, minkälaisia ja mille aloille ulkomaalaisia työntekijöitä tarvitaan. Tutkimusta toteutettaessa kuitenkin talouden kehitysnäkymät ovat muuttuneet merkittävästi ja nykyinen talouden laskusuhdanne saattaa vaikuttaa hyvinkin paljon ulkomaalaisten tilapäiseen työntekoon niin Suomessa kuin muissakin Euroopan Unionin jäsenmaissa. Etenkin suhdanneherkkien alojen (kuten esimerkiksi rakennusala) osalta työt saattavat vähentyä huomattavasti tai toisaalta halvempi ulkomainen työvoima saattaa houkuttaa entistä enemmän pienenevästä tilauskannasta kärsiviä yrityksiä. Keskeistä tutkimuksessamme on ulkomaalaisten tilapäisen työntekoon liittyvän kokonaiskuvan ja mahdollisten jatkotutkimustarpeiden määritteleminen. Tutkimuksessa tarkastellaan, millä aloilla ja alueilla ulkomaalaiset tilapäistyöntekijät tällä hetkellä työskentelevät Suomessa, minkälaisia ovat työskentelyyn ja Suomessa oleskeluun liittyvät olosuhteet, minkä vuoksi työnantajat palkkaavat ulkomaista tilapäistyövoimaa sekä mikä on ulkomaisen tilapäistyövoiman merkitys työperusteisen maahanmuuton kannalta. Tutkimuksessa pohditaan ulkomaalaisten tilapäistyöntekijöiden merkitystä työvoimapulan sekä pysyväluonteisemman työperusteisen maahanmuuton näkökulmasta. Tällä hetkellä näyttäisi siltä, että ulkomaisen tilapäistyövoiman potentiaalia suhteessa työperusteiseen maahanmuuttoon ei aina tunnisteta. Samalla Suomen asema kansainvälisillä rekrytointimarkkinoilla koetaan kohtalaisen heikoksi niin sijaintinsa kuin vieraan ja vaikean kielen vuoksi. Haasteena Suomelle saattaakin muodostua työvoiman houkutteleminen Suomeen. Tässä suhteessa ulkomaalaiset tilapäistyöntekijät ovat tietyllä tavalla jo työperusteisen maahanmuuton eteisessä, josta ei ole pitkä matka pysyväluonteisempaan maahanmuuttoon. 11

13 2 Tutkimuksen tavoitteet ja toteutus Tutkimuksen kantavana tavoitteena on koota yhteen ja täydentää kokonaiskuvaa ulkomaalaisten tilapäisestä työnteosta Suomessa. Samalla pyritään luomaan yleiskuvaa työperusteisesta maahanmuutosta. Tavoitteena on lisäksi tunnistaa jatkotutkimuksen kannalta tarpeellisia ja merkittäviä tarpeita ulkomaalaisten tilapäisen työnteon alueella. Tutkimuksen viitekehys rakentuu ulkomaisen tilapäisen työvoiman asemasta osana Suomen nykyisiä ja tulevia työmarkkinoita. Tutkimuksen avulla halutaan nostaa esiin toimintaympäristön muutokseen vaikuttavia yleisiä ja erityisiä tekijöitä, joihin on mahdollista varautua ennakoivasti. Tutkimuksen keskeisimmät kysymykset ovat: Mistä maasta tulevia ulkomaalaisia milläkin aloilla ja alueilla tilapäisesti työskentelee? Miten ja millä tavalla henkilöt ovat päätyneet työhön Suomeen? Millaisia ja mistä saatuja tietoja Suomessa työskentelystä ja työehdoista henkilöllä oli käytettävissään? Miten rekrytointi Suomeen tapahtui? Millainen rooli oli työnantajalla tai mahdollisella työnvälittäjällä? Entä viranomaisilla? Millaisin työehdoin työtä tehdään? Millaisena koetaan elinolot Suomessa (asuminen, perhe, palvelujen käyttö ym. ja esim. rahalähetykset kotimaahan)? Millaisia haasteita tai ongelmia tilapäisesti maassa työskentelevät kohtaavat? Tutkimusprosessi on kuvattu yhteenvedonomaisesti seuraavassa kuviossa. Tutkimusprosessin kuvauksessa korostuu kohde- ja aineistolähtöisyys. 12

14 Kuvio 1. Tutkimusprosessin kuvaus Tutkimusprosessi kohde- ja aineistolähtöisesti kuvattuna Viranomaisverkosto Yritykset Etujärjestöt Keskeiset työvoimatoimistot Työlupia myöntävät työvoimatoimistot: Lappeenranta, Tampere, Vantaa Työsuojeluviranomaiset: Uudenmaan työsuojelupiiri Verohallinto Keskeiset TEkeskukset Eläketurvakeskus Työvoimaa välittävät yritykset Keskeiset tilaajayritykset Keskeiset työvoimaa lähettävät yritykset Ammattiliitot Työnantajajärjestöt Tutkimusta tukeva materiaali Määrällinen aineisto Mahdolliset muut asiantuntijat Määrällinen ja laadullinen aineisto Laadullinen aineisto Tilapäisen työvoiman - kokonaismäärä - määrät toimialoittain - määrät alueittain - määrät lähtömaittain jne Asiantuntija haastattelu - aineisto Asiakashaastattelut 1, 2,... n Kvantitatiivinen tieto Synteesi Kvalitatiivinen tieto 2.1 Tutkimusmenetelmät Tutkimuksessa käytettiin pääosin laadullisia menetelmiä, kuten ilmiötä kuvaavan laajan ja monitahoisen tutkimusaineiston sisällönanalyysiä sekä yksilö- ja ryhmähaastatteluja. Haastatteluiden keskeisiä tuloksia, johtopäätöksiä ja alustavia kehittämissuosituksia testattiin erikseen järjestetyssä kutsuseminaarissa. Määrällisten menetelmien käyttö jäi vähäisemmäksi. Tilaaja oli tarjouspyynnössään määritellyt tiedonkeruun tapahtuvan pääasiassa kvalitatiivisin menetelmin. Määrällistä analyysiä tehtiin hyödyntämällä soveltuvin osin olemassa olevaa, mutta varsin hajallaan olevaa tilastollista tietoa. Ulkomaalaisten tilapäisten työntekijöiden määrää eri alueilla, (Suomi, maakunnat, TE-keskusalueet, paikkakunnat) toimialoilla ja ammattiryhmissä tutkittiin yhdistämällä eri tilastoista, tietokannoista, aikaisemmista tutkimuksista yms. lähteistä saatavissa olevaa määrällistä tietoa. 13

15 Määrällisen tutkimuksen näkökulmasta suurimmat tutkimukselliset pullonkaulat liittyivät yhtenäisten tilastointitapojen puutteellisuuteen, yhteismitattomuuteen ja pirstoutumiseen useiden eri viranomaisten vastuulle. Tässä tutkimuksessa erityistarkasteluun on valittu neljä eri aluetta sillä oletuksella, että näillä alueilla ulkomaalaisten tilapäinen työnteko on toisaalta kohtalaisen yleistä ja toisaalta luonteeltaan toisistaan poikkeavaa. Tässä tutkimuksessa alueiksi on valittu Uusimaa, Varsinais-Suomi, Kaakkois-Suomi sekä Pohjois-Savo. Uusimaa valittiin tutkimukseen sen vuoksi, että ulkomaalaisten tilapäinen työnteko on määrällisesti alueella korkeaa, suuntautunut kohtalaisen monelle alalle, ja lisäksi Viron ja erityisesti Tallinnan läheisyys tuovat omat ominaispiirteensä ulkomaalaisten tilapäiselle työnteolle. Varsinais-Suomessa taas ulkomaalaisten tilapäisellä työnteolla tiedetään olevan kohtalaisen pitkät perinteet juuri telakkateollisuuden vuoksi. Pohjois-Savossa taas arveltiin marjanpoiminnan tuovan omat erityispiirteensä ulkomaalaisten tilapäiseen työntekoon. Kaakkois-Suomi taas valittiin tutkimukseen sillä perusteella, että Venäjän rajan läheisyyden oletettiin tuovan alueelle ulkomaalaista tilapäistä työvoimaa. Lisäksi Kaakkois-Suomen osalta oletettiin ulkomaista tilapäistä työvoimaa hyödyntävien alojen olevan hyvinkin erilaisia kuin muilla alueilla. 2.2 Laadullisen tutkimuksen haasteista Tässä luvussa käsitellään tutkimukseen ja haastatteluaineistoihin liittyviä haasteita. Tämän tutkimuksen primääriaineisto on kerätty haastattelemalla ja kyselylomakkeita käyttämällä. Tarkempi kuvaus aineiston hankinnasta löytyy luvusta 2.4. Haastatteluissa saatujen tietojen, käsitysten, uskomusten, arvojen ja merkitysten tutkiminen on usein ongelmallista, etenkin jos haastateltavat edustavat eri kulttuuri- ja kielitaustaa kuin haastattelija. Haastattelu on myös konteksti- ja tilannesidonnaista, joten muun muassa paikka, jossa haastattelu toteutetaan voi vaikuttaa haastateltavan vastauksiin.1 Osa haastatteluista toteutettiin työantajan tiloissa, ja vaikka työnantajan edustaja ei ollut läsnä, haastatteluympäristö saattoi vaikuttaa jonkin verran vastauksiin. Haastatteluaineistoon sisältyy aina tulkintaa ja tulosten yleistämistä, jotka vaativat harkintaa sekä muun muassa edellä mainittujen seikkojen huomioonottamista. Haastateltaville henkilöille on pyritty antamaan tiivis kuvaus tutkimuksesta, johon he osallistuvat haastattelupyynnön yhteydessä. Haastatetuille työntekijöille on kerrottu, että tutkimusta toteutetaan työ- ja elinkeinoministeriön toimesta ja se koskee ulkomaalaista tilapäistä työntekoa Suomessa. Antamalla vain perustiedot tutkimuksesta on pyritty välttämään liian spesifejä tai vinoutuneita vastauksia ja informantin johdattelua puhumaan jostakin tietystä näkökulmasta.2 Tutkijatiimi on korostanut jokaisessa haastattelutilanteessa haastatteluiden olevan täysin 1 Hirsjärvi & Hurme: Tutkimushaastattelu. Teemahaastattelun teoria ja käytäntö. 2 Hirsjärvi & Hurme: Tutkimushaastattelu. Teemahaastattelun teoria ja käytäntö. 14

16 luottamuksellisia, ja aineistojen tulevan ainoastaan tutkijoiden käyttöön. Työntekijähaastattelujen arkaluontoisuudesta johtuen tutkijaetiikan mukaisesti tutkimusraporttiin kirjattu listaus haastatteluista henkilöistä ei sisällä haastateltavien nimitai työpaikkatietoja. Osa haastateltavista kertoi, että heitä oli kielletty puhumasta palkastaan ja muutamien haastateltavien asumiseen liittyvissä tiedoissa ilmeni ristiriitaisuuksia. Koska tutkijan eettinen velvollisuus on esittää tietoa, joka on mahdollisimman varmaa ja todennettua, edellä esitetyn kaltaisissa tapauksissa käytettiin erityistä harkintaa ja epäselvissä tapauksissa aineiston osia jätettiin analyysin ulkopuolelle. Lisäksi haastattelujen raportoinnissa on otettava huomioon luottamuksellisuuden lisäksi seuraukset, joita julkaistulla raportilla on haastateltaville kuin myös heidän sidosryhmilleen.3 Osalla informanteista oli nähtävissä selkeä motivaatio tuoda esiin omalle kohdalle sattuneita väärinkäytöksiä ja ongelmia, jotta niihin pystyttäisiin puuttumaan. Kokonaisuudessaan ulkomaisten tilapäistyöntekijöiden haastatteluaineiston kokoaminen oli erittäin työläs prosessi ja haasteeksi muodostuivat toisaalta tilaajayritysten heikko tietämys tilapäistyöntekijöistä, alihankkijatoimijoiden huono tavoitettavuus, työntekijöiden epäluuloisuus ja haluttomuus osallistua haastatteluihin sekä joissakin tapauksissa jopa työnantajien tai suomalaisen ulkomaista työvoimaa tilanneiden käyttäjäyritysten haluttomuus järjestää haastatteluita tutkimustarkoituksiin. Ulkomaalaisia tilapäistyöntekijöitä haastateltiin tutkimusta varten kasvotusten paikan päällä yhteensä 26 henkilöä. Näiden haastattelujen lisäksi tutkimusryhmän käytössä oli 20 ulkomaisen tilapäistyöntekijän täyttämää kyselylomaketta. Laadullisen tutkimuksen kriteerien mukaisesti tällä aineistolla saavutettiin niin sanottu aineiston kyllääntyminen, sillä viimeisissä haastatteluissa ei enää tullut esiin merkittäviä uusia näkökulmia tai seikkoja4. Kuitenkin tässä yhteydessä on muistettava, että työntekijöiden haastattelujen määrä on määrällisesti vähäinen suhteessa maassamme oleviin ulkomaalaisiin tilapäisiin työntekijöihin eikä tämän vuoksi kerro välttämättä koko totuutta. Tiettyjen asioiden ja seikkojen toistuvuus saattaa myös johtua tietynlaisten haastateltavien valikoitumisesta haastatteluihin sekä juuri tietynlaisille aloille ja työyhteisöille tyypillisistä ominaispiirteistä. Tutkijat ovat osittain itse kyenneet vaikuttamaan siihen, keitä työntekijöistä on haastateltu, mutta osittain työntekijät oli myös nimetty yrityksen edustajan toimesta. Tutkimuksen havaintojen ja johtopäätösten tulkinnassa tulisi huomioida, että haastateltavien valikoituminen sekä epävarmuus siitä, ovatko haastateltavat kertoneet haastattelijalle koko totuuden, vaikuttavat tutkimuksen lopputulokseen. Analyysissa hyödynnettiin haastatteluaineistojen luokittelua, joka on laadulliselle tutkimukselle tyypillinen analyysitapa5. Aineistoa luokiteltiin muun muassa oleskelun keston, koulutustaustan ja työntekijöiden kotimaahansa lähettävän rahamäärän mukaan, lisäksi lähetettyjen työntekijöiden kokemuksia verrattiin suoraan 3 Hirsjärvi & Hurme: Tutkimushaastattelu. Teemahaastattelun teoria ja käytäntö. 4 Klaus Mäkelä: Kvalitatiivisen analyysin arviointiperusteet. 5 Klaus Mäkelä: Kvalitatiivisen analyysin arviointiperusteet. 15

17 suomalaiseen työnantajaan työsuhteessa oleviin työntekijöihin. Lisäksi lähetettyjen työntekijöiden kohdalla pyrittiin selvittämään mahdollisuuksien mukaan työntekijöitä lähettävän taho, jotta kokemuksia yhdestä työntekijöitä välittävästä tahosta ei yleistettäisi laajemmin lähetettyihin työntekijöihin. Tyypittelyn avulla pyrittiin selvittämään säännönmukaisuuksia eri luokissa ja suhteessa toisiinsa. Koska laadullinen analyysi on kuitenkin yksilöllisempää ja vähemmän standardoitua kuin määrällinen analyysi ovat tutkijatiimin eri jäsenet käyneet läpi samaa aineistoa, jotta aineiston tulkinta olisi mahdollisimman luotettavaa. Olemme pyrkineet tekemään tutkimus- ja analyysiprosessista mahdollisimman läpinäkyvän kuvaamalla raportissa aineiston hankintaa ja tulkintaa, sekä niihin liittyviä haasteita Käytettävissä olevan asiakirjaja dokumentaatioaineiston käsite- ja sisällönanalyysi Tutkimuksen aluksi tehtiin aihepiirin ja ilmiön liittyvä käsiteanalyysi, joka tarkoitti tässä yhteydessä tilapäiseen työskentelyyn liittyvän aihepiiriin keskeisten käsitteiden vertailevaa ja kriittistä analyysiä. Tavoitteena oli selvittää käsitteen sisällön lisäksi suhde muihin rinnakkaisiin tai vastaaviin käsitteisiin. Lisäksi tehtiin taustoittava sisällönanalyysi käytettävissä olevasta asiakirja- ja dokumentaatioaineistosta. Taustoittavan sisällönanalyysin lähtökohtana oli tiivistää aihepiiriin liittyvien tutkimusten, tieteellisten artikkelien, selvitysten, kartoitusten jne. keskeisimpiä tuloksia ja johtopäätöksiä. Tutkimuksen tekijöiden toimesta kartoitettiin laajasti aihepiiriin liittyvät tutkimukset, tutkimusartikkelit, selvitykset, kartoitukset ja muu aihepiirin kannalta olemassa oleva relevantti aineisto. Taustoittavan sisällönanalyysin jälkeen tehtiin järjestelmällinen valikointi tutkimuksessa edelleen hyödynnettävästä, relevantista tutkimusaineistosta ja käytettävistä käsitteistä. Valikointi perustui tutkimusryhmän tekemiin rajauksiin, jotka hyväksytettiin erikseen tutkimuksen ohjausryhmässä. Tutkimusaineiston analysoinnissa hyödynnettiin kevennettyä meta-analyysiä ilman erillistä vertailevaa kriteeristöä. Tutkimusaineiston läpikäymisessä nojauduttiin ulkomaalaisten tilapäiseen työskentelyyn Suomessa liittyvien keskeisten tunnuspiirteiden ja ilmiön yleiseen kuvaamiseen sekä käsitteellistämiseen. Alkuperäisaineistoa täydennettiin edelleen koko tutkimusprosessin aikana muun tiedonkeruun, erityisesti haastattelujen aikana, jolloin kaikilta informanteilta tiedusteltiin erikseen heidän tekemiään selvityksiä, kartoituksia, sisäisiä toimintasuunnitelmia, muistioita, laskelmia yms. aihepiiriin liittyen. Ilmiön yleisen kuvaamisen kannalta keskeinen haaste liittyi tutkimusperäisen informaation vähäiseen määrään ja sen yhteismitattomuuteen tutkimuskysymysten kannalta. Ilmiötä selittävää tietoa oli lähinnä saatavissa viranomaisten ja työmarkkinajärjestöjen omista lähteistä, mutta tieto oli luonteeltaan vahvasti joko hallinnonala- tai 6 Klaus Mäkelä: Kvalitatiivisen analyysin arviointiperusteet. 16

18 toimialakohtaista. Tällöin se palveli varsin huonosti tutkimuksellisia tarpeita. Dokumentaatio soveltui ensisijaisesti jonkin yksittäisen toimijan tai eturyhmän omiin sisäisiin intresseihin ohjauksellisena tai informaatiota välittävänä elementtinä. 2.4 Yksilö- ja ryhmähaastattelut Teemahaastatteluja suunnattiin viranomaisverkostolle keskus- alue- ja paikallishallinnossa, työmarkkinajärjestöjen edustajille, aihepiirin tutkimusproblematiikan tunteville asiantuntijoille, projekteille, järjestöille, luottamusmiehille ja ulkomaisille tilapäisille työntekijöille. Yksilöhaastattelut toteutettiin joko paikan päällä tapahtuvina tai puhelinhaastatteluina. Yksilö- ja ryhmähaastatteluiden kohteet on esitetty seuraavassa taulukossa. Taulukko 1. Haastatteluiden kohteet (Tarkka listaus haastatelluista henkilöistä on tutkimuksen liitteenä 4) Yksilöhaastattelut Verotoimisto SAK (2) Eläketurvakeskus Elinkeinoelämän keskusliitto EK Helsingin kaupunki Kansaneläkelaitos (Kela) Keskusrikospoliisi (KRP) Suomen yrittäjät ry Rakennusteollisuusliitto ry Rakennusliitto ry Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteen tutkimuslaitos STTK Kluuvin työvoimatoimisto Luottamusmiehet (9 kpl) Yritysten henkilöstöjohto (4 kpl) Ulkomaalaiset tilapäiset työntekijät (26 haastattelua ja 20 täytettyä lomaketta) Henkilöstövuokrausyritykset (4 henkilöä / 3 yritystä) Ryhmähaastattelut Alueelliset ryhmähaastattelut: Varsinais-Suomi Pohjois-Savo Kaakkois-Suomi Uusimaa Ensimmäisen vaiheen teemahaastatteluissa kohderyhmänä olivat lähinnä viranomaisverkostoon ja työmarkkinajärjestöihin liittyvät henkilöt. Heidän kauttaan kartoitettiin ja kuvattiin tutkimuksen aihepiiriin liittyviä keskeisiä tekijöitä. Ensimmäisen haastatteluvaiheen aikana kyettiin muodostamaan yleiskuva tutkimuskohteesta. Toisessa vaiheessa haastattelut kohdennettiin syvennetyn tiedon saamiseksi niin sanotulle asiantuntijatasolle. Asiantuntijahaastateltavina toimivat ulkomaalaisten tilapäiseen työntekoon ja maahanmuuton erityiskysymyksiin perehtyneet asiantuntijat niin tutkimuksellisesta kuin kokemusperäisestä näkökulmasta. Tutkimusperäisiä asiantuntijoita edustivat muun muassa yliopistojen tai tutkimusyksikköjen asiantuntijat. Tutkijoiden haastattelut suoritettiin yksilöhaastatteluina. Kokemusperäisinä asiantuntijoina taas toimivat lähinnä neljän eri TE-keskusalueen (Uusimaa, 17

19 Varsinais-Suomi ja Pohjois-Savo ja Kaakkois-Suomi) asiantuntijaryhmät. Alueellisiin asiantuntijaryhmiin koottiin TE-keskuksen, työvoimatoimistojen, EURES-neuvonnan, työsuojelupiirien (ulkomaalaistarkastajat), kuntien, järjestöjen ja projektien edustajia. Jokaisessa ryhmähaastattelussa oli 5-10 osallistujaa. Kolmannessa vaiheessa haastattelut kohdennettiin yritystasolle. Haastattelujen kohteeksi valittiin sellaisia toimialoja ja ammattiryhmiä, joissa käytettiin keskimääräistä enemmän tilapäistä ulkomaista työvoimaa. Tutkimusryhmän toimesta oltiin aluksi puhelimitse yhteydessä ammattiliittoihin ja pyydettiin nimeämään heidän toimialansa yrityksiä, joissa käytetään keskimääräistä enemmän ulkomaista tilapäistä työvoimaa. Tutkimuksen kohteeksi valikoitui tätä kautta erityisesti rakennus- ja metallialan sekä hoiva-alan organisaatioita. Lisäksi ammattiliittoja pyydettiin nimeämään kuljetus- ja logistiikka sekä palvelualojen ulkomaista tilapäistä työvoimaa käyttäviä yrityksiä, mutta ammattijärjestöt eivät kyenneet yksilöimään sellaisia organisaatioita. Yritysten osalta haastateltiin yritysten luottamusmiehiä, henkilöstöjohdon edustajia sekä itse ulkomaisia tilapäistyöntekijöitä. Ulkomaalaisia tilapäisiä työntekijöitä kartoitettiin haastatteluaineistoa kerättäessä siten, että tutkimuksen piiriin otettiin ainoastaan ne ulkomaalaiset jotka olivat tulleet Suomeen tehdäkseen Suomessa ensisijaisesti töitä. Tällöin ryhmästä rajattiin ulos kaikki opiskelijat, maahanmuuttajat ja esimerkiksi puolison vuoksi Suomeen tulleet henkilöt. Ulkomaisen tilapäisen työnteon määritelmään palataan vielä luvussa kolme sekä tutkimuksen johtopäätöksissä. Ulkomaalaisia tilapäistyöntekijöitä haastateltiin kasvotusten paikan päällä yhteensä 26 henkilöä. Haastateltujen henkilöiden kansallisuudet olivat seuraavat: Viro, Puola, Ukraina, Etiopia, USA, Italia ja Venäjä. Haastateltujen ulkomaalaisten tilapäisten työntekijöiden joukossa oli 17 Suomeen itsenäisesti hakeutunutta, ja yhdeksän lähetettyä työntekijää. Lähetettyjen työntekijöiden osuus haastatelluista tilapäisistä työntekijöistä ei tässä yhteydessä vastaa täysin haastateltujen asiantuntijoiden arvioita lähetettyjen työntekijöiden osuudesta tilapäisistä työntekijöistä. Asiantuntijoiden arvion mukaan lähetettyjä työntekijöitä on tilapäisten työntekijöiden joukossa selvästi enemmän kuin esimerkiksi suoraan suomalaisen työnantajan palvelukseen palkattuja työntekijöitä. Tilapäisten työntekijöiden osuus haastatteluaineistossa on todennäköisesti jäänyt pienemmäksi, siitä syystä, että näitä työntekijöitä on erittäin hankala tavoittaa ja saada haastatteluun. Ulkomaalaisten tilapäisesti Suomessa työskentelevien henkilöiden tavoittaminen haastattelua varten osoittautui erittäin haastavaksi. Kohderyhmään sopivia henkilöitä yritettiin ensin löytää yrityksistä ja muista toimipaikoista, jotka välittävät, käyttävät itse tai heidän alihankkijansa käyttävät ulkomaista tilapäistyövoimaa. Yhtäältä ongelmana oli löytää organisaatioita, joissa ulkomaista tilapäistyövoimaa käytetään ja toisaalta oli vaikeaa löytää yhteyshenkilöä, jolla olisi valtuuksia tai aikaa järjestää haastattelut. Rakennus- ja metallialalla haastateltavia pyrittiin tavoittamaan yrityksen henkilöstöjohdon sekä alihankkijapäällikön välityksellä, mutta ongelmaksi osoittautui toisaalta se, että nämä tahot eivät aina tiedä kuka 18

20 työntekijöistä on varsinaisesti tilapäinen työntekijä ja toisaalta se, että alihankkijapäälliköitä ei tavoitettu. Lopulta haastattelujen hankkimisessa keskeiseksi osoittautuivat tutkimuksen tekijöiden henkilökohtaiset kontaktit suoraan ulkomaalaisiin tilapäistyöntekijöihin tai yrityksiin, joissa heitä työskentelee. Haastateltavat henkilöt yhteyshenkilö valitsi sattumanvaraisesti omasta työympäristöstään työntekijöiden taustoista muuta kuin kansalaisuuden tietämättä. Etsinnän aikana kontaktoitiin lukuisia eri aloilla työvoimaa välittäviä yrityksiä. Työnvälitysfirmoissa ei kuitenkaan ollut resursseja järjestää kontakteja mahdollisiin haastateltaviin, sillä jokaiseen työntekijään olisi erikseen täytynyt ottaa yhteyttä yrityksen toimesta. Ongelmaksi osoittautui myös se, että välitysfirmoissa ei yksinkertaisesti olla varmoja, ovatko heillä työskentelevät ulkomaalaiset maahanmuuttajia vai tilapäistyöntekijöitä. Myös muissa yrityksissä nostettiin esiin, että esimerkiksi henkilöstöjohdolla tai lähiesimiehellä ei välttämättä ole tietoa siitä, ketkä ovat tilapäistyöntekijöitä ja ketkä ovat maahanmuuttajia. Erityisesti hoiva- ja kuljetusalalla työskentelevien ulkomaalaisten osalta näyttäisi siltä, että työntekijät eivät ole tilapäisiä työntekijöitä vaan ovat alkujaan tulleet maahan muun kun työn perusteella ja ovat pikemminkin maahanmuuttajia. IT-alalla työskenteleviä ulkomaalaisia yritettiin tavoittaa erään kansainvälisen IT-alan yrityksen kautta. Haastattelupyyntöön suhtauduttiin organisaatiossa aluksi myönteisesti, mutta varsinaisia haastatteluja ei kuitenkaan yrityksen puolelta pystytty järjestämään. Kuljetus- ja varastointialalla haastateltavia yritettiin löytää kahden suuren logistiikkaalan yrityksen kautta, mutta alan kielitaitovaatimusten vuoksi ulkomaisia tilapäistyöntekijöitä näillä yrityksillä ei henkilöstöjohdon mukaan ole lainkaan. Korkeammin koulutettuja haastateltavia saatiin helposti ottamalla yhteyttä suoraan kahteen helsinkiläisessä korkeakoulussa työskentelevään ulkomaalaiseen tutkijaan, joiden yhteystiedot löytyivät korkeakoulun nettisivuilta. Näiden haastattelujen lisäksi luottamismiehiä pyydettiin välittämään yrityksensä tilapäistyöntekijöille (sekä suoraan yrityksen että esimerkiksi alihankkijan palveluksessa olevat) suomen-, englannin-, viron- ja venäjänkielisiä kyselylomakkeita. Tutkimusryhmä sai 20 ulkomaisen tilapäistyöntekijän täyttämää lomaketta takaisin. Lomakkeiden antamaa informaatiota käytetään haastatteluaineistoa täydentävänä informaationa. 2.5 Vuorovaikutteinen seminaari Tutkimusprosessin aikana järjestettiin asiantuntijoille seminaari, jonka keskeisenä tavoitteena oli testata tutkimuksen aikana esiin tulleita johtopäätöksiä ja alustavia kehittämisehdotuksia. Seminaarissa esitettiin sisällönanalyysin ja haastatteluiden alustavat tulokset, ja niistä tehdyt johtopäätökset, joita testattiin vuorovaikutteisten menetelmien avulla. Seminaarin osallistujiksi kutsuttiin haastatteluiden kohteina olevia henkilöitä ja heidän taustatahojaan, aihepiirin asiantuntijoita ja muita potentiaalisia asiasta kiinnostuneita tahoja. Osallistujia seminaarissa oli noin 19

21 3 Taustaa työvoiman liikkuvuudelle ja tilapäiselle työnteolle 3.1 Ulkomainen tilapäistyövoima osana kansainvälistä muuttoliikettä Wiman (1975) hahmottaa työvoiman kansainvälistä muuttoliikettä kolmen ulottuvuuden kautta: maiden välisen muuton on oltava institutionaalisesti mahdollista, kohdemaassa on oltava työvoiman tarvetta, joka ei ole korvattavissa kotimaisen työvoiman määrällä ja lähtömaalla on oltava työvoiman ylitarjonnasta aiheutuvaa muuttohalukkuutta, jolloin alhainen palkkataso, suuret taloudelliset ja sosiaaliset erot yms. syyt työntävät työvoimaa ulkomaille.7 Kansainvälisen liikkuvuuden ja demografisen kehityksen yhteyttä kuvaa Wimanin tavoin varsin hyvin Kentin ja Habinin (2005) teoria. Kansainvälisessä muuttoliikkeessä on otettava huomioon neljä eri näkökulmaa. Ensimmäiseksi, kansallisvaltioiden rajat ylittävä muuttoliike on aina poikkeuksellista, sillä suurin osa ihmisistä syntyy ja kuolee edelleen synnyinmaassaan. Toiseksi, kansainväliset muutot ovat hyvin selektiivisiä sen suhteen ketkä muuttavat ja minne. Esimerkiksi korkeasti koulutetut tai korkean ammattitaidon omaavat ammattilaiset pyrkivät muuttamaan niihin maihin, joihin heillä on henkilökohtaisia kontakteja, ja joissa he arvioivat parhaiten löytyvän työmahdollisuuksia. Kolmanneksi, kansainväliset muutot jatkuvat tulevaisuudessakin, ja muuttovirrat saattavat muuttua odottamattomalla tavalla. Neljänneksi, maahanmuutto ei voi missään korvata luonnollista väestön vähentymistä pitkällä aikavälillä eli käytännössä Suomen ja EU:n kaltaisilla alhaisen syntyvyyden alueilla maahanmuuton tulisi nousta niin korkealle tasolle, että se ei nykyisissä oloissa olisi poliittisesti hyväksyttävää.8 Työvoiman liikkuvuuden kannalta klassisena, mutta edelleen varsin ajankohtaisena voidaan pitää niin sanottuja muuttoliikkeen työnnön ja vedon teorioita.9 Näissä teorioissa yksilöt vertaavat tulo- ja lähtöalueen välisiä eroja, ja itse muuttaminen perustuu valintatilanteen kautta tapahtuvaan muuttopäätökseen. Valintatilanteessa verrataan lähtö- ja tuloalueella vaikuttavia tekijöitä, väliin tulevia esteitä (kuten matkakustannuksia, osaamis- ja ammattitaitovaatimuksia, työllisyystilannetta, kulttuurista ja kielellistä läheisyyttä) ja eritellään yksilöllisiä syitä. Euroopan 7 Wiman Ronald Työvoiman kansainvälisen muuttoliikkeen mekanismi. ETLA, elinkeinoelämän tutkimuslaitos B9 8 Bulletin Vol. 60, No 4; Heikkilä Elli ja Pikkarainen Maria Väestön ja työvoiman kansainvälistyminen nyt ja tulevaisuudessa.siirtolaisuustutkimuksia A 30. Siirtolaisuusinstituutti, Turku Lee E The Theory of Migration. Teoksessa J. A. Jackson (toim.) Migration. Sociological Studies 2. Cambridge. 9 Perustuvat pääsääntöisesti Leen (E.) 1969 esittämiin teorioihin ja niiden muunnelmiin 20

22 unionin alueella edellä kuvatut teoriat muuttuvat käytännöksi työvoiman siirtymäja muuttovirtoina itäisestä läntiseen Eurooppaan varsinkin vuoden 2004 jälkeen. Työvoiman kansainvälistä liikkuvuutta voidaan lähestyä yksilöiden, alueiden tai yhteiskunnan näkökulmasta. Kansainvälisen muuttoliikkeen näkökulmasta erityisesti sosiaaliseen pääomaan liittyvät teoriat yhdistävät yksilöön, yhteisöihin, alueisiin, toimialoihin ja yhteiskuntaan liittyviä tekijöitä. Sosiaalisen pääoman teorioissa liikkuvuuteen kytketään erityisesti henkilökohtaiset, kulttuuriset ja sosiaaliset siteet. Lähtömuuttoalueilla tietoa ulkomaisista työpaikoista, elinoloista, elintasosta, asumisesta yms. välittyy ensisijaisesti henkilökohtaisten verkostojen, kuten aikaisemmin muuttaneiden tai työskennelleiden sukulaisten, ystävien tai naapureiden kautta. Kohdemaassa pidempään asuneet tai työskennelleet antavat ruohonjuuritason tietoa paikallisista oloista ja auttavat potentiaalisia muuttajia työnhakuun ja uuteen ympäristöön sopeuttamiseen liittyvissä asioissa. Tutut verkostot toimivat ikään kuin ponnahduslautana uusille tulijoille ja vähentävät samalla muuttokynnykseen liittyviä riskejä ja kustannuksia. Sukulaisuus- ja ystävyysvaikutus ohjaa uusia tulijoita samoihin paikkoihin ja alueille kuin aikaisemmin tulleet.10 Sosiaaliset verkostot vaikuttavat maastamuuttopäätökseen kahdesta suunnasta: yhtäältä ulkomaiset sosiaaliset kontaktit madaltavat maastamuuttokynnystä, jolloin sosiaaliset verkostot toimivat muuttoliikkeen työntö- ja veto-teorioiden mukaisena vetotekijänä, ja toisaalta sosiaaliset verkostot sitovat yksilön asuinpaikkaansa, jolloin sosiaalinen verkosto voidaan tulkita negatiiviseksi työntötekijäksi.11 Kansainvälisen muuttoliikkeen teoriat antavat myös ulkomaisen tilapäistyövoiman tarkastelulle ja analysoinnille mielenkiintoisen perustan. Ulkomainen tilapäistyövoima on omalla tavallaan maasta toiseen muuttamista vaikka onkin luonteeltaan tilapäistä. Muuttoliikkeen työnnön ja vedon teoriat voivat omalta osaltaan myös selittää ulkomaisen työvoiman väliaikaisuutta tai vastaavasti pysyvyyttä. Hyvänä esimerkkinä voidaan esimerkiksi pitää Saksan Gastarbeiter ilmiötä luvulla, jolloin Saksan taloudellista kehitystä oli vauhdittamassa parhaimmillaan noin 2,6 miljoonaa ulkomaista työntekijää enimmäkseen Turkista, Italiasta sekä entisen Jugoslavian alueilta.12 Ulkomaista työvoimaa rekrytoitiin maakohtaisten sopimusten puitteissa (ns. Anwerbeabkommen) joita solmittiin mm. Kreikan, Italian, Tunisian, Espanjan, Marokon, Jugoslavian, Turkin ja Portugalin kanssa. Kun työvoiman tarve kuitenkin laski äkisti 1970-luvun alun jälkeen, eivät vierastyöläiset lähteneetkään takaisin kotimaahansa vaan jäivät useimmiten perheineen Saksaan. Omanlaisena työntötekijänä voidaan pitää esimerkiksi heikkoa työllisyystilannetta omassa kotimaassa sekä mahdollisesti sosiaalisten verkostojen siirtymistä uuteen asuinmaahan. Tällöin sosiaaliset verkostot ja sosiaalinen pääoma kohdemaassa kasvoivat ja sitoivat työpaikan ja esimerkiksi sosiaaliturvaetuuksien lisäksi osaltaan 10 Ks. erityisesti Massey Douglas A Synthetic Theory of International Migration. Teoksessa: World in the Mirros of international migration. International Migration of Population: Russia and Contemporary World. Volume 10. Moscow State University 11 Rantala Heikki Esitelmä Tampereen yliopiston Eurooppatutkimuksen päivillä Martin Philip There is Nothing more Permanent than Temporary Foreign Workers. Centre for Immigration Studies. Bacgounder 21

23 uuteen asuinpaikkaan. Philip Martinin laatimassa artikkelissa todetaankin, että usein tarve ulkomaisia tilapäistyöntekijöitä kohtaan osoittautuu pidemmäksi kuin alun perin suunniteltu. Martinin mukaan ulkomaisen tilapäistyövoiman hyödyntäminen johtaa useimmiten hyödyntäjämaan riippuvuuteen ulkomaisista tilapäistyöntekijöistä, ja vastaavasti tiettyjen maiden ja alueiden työntekijöiden riippuvuuteen toisessa maassa sijaitseviin työpaikkoihin ja palkkoihin Ulkomaalaisten tilapäinen työnteko Euroopan unionissa Kuten edellä todettiin, on ns. siirtotyövoimalla Euroopassa osittain pitkätkin perinteet, jotka ovat perustuneet tarpeisiin rekrytoida ulkomaista työvoimaa vastaamaan oman maan työvoimapulaan tietyillä aloilla. Uusien jäsenmaiden liittyminen Euroopan unioniin vuonna 2004 käynnisti tai ainakin vahditti merkittävästi keskustelua työvoiman liikkuvuuden mahdollisuuksista ja uhista sekä työperäisestä maahanmuutosta. Osittain pelättiin hallitsemattomia maahanmuuttovirtoja, palkkojen polkemista, kotimaisen työvoiman työttömäksi jäämistä ulkomaisen ja halvemman tullessa tilalle. Samalla ulkomainen työvoima koettiin erittäin tärkeäksi juuri kotimaisen työvoiman vanhentumisen vuoksi.14 Työvoiman tarjonta uusista EU-jäsenmaista ja kolmansista maista näyttää olevan ainakin tällä hetkellä hyvä. Uusien jäsenmaiden palkkataso on vanhoja jäsenmaita alhaisempi, mikä houkuttelee työvoimaa siirtymään toiseen maahan ainakin väliaikaisesti. Nykyisellään Euroopan unionissa työvoimaa uusista jäsenmaista vanhoihin jäsenmaihin virtaa erityisesti matalapalkkaaloille ja suorittavaan työhön. Lähitulevaisuudessa kysynnän katsotaan ulottuvan myös korkeasti koulutettuihin ammattiosaajiin. Esimerkiksi YK:n toteuttaman selvityksen mukaan vanhat EU-jäsenmaat (EU15) tarvitsevat 79 miljoonaa ulkomaista työntekijää kompensoimaan negatiivista väestökehitystä, mikäli työssä käyvän väestön osuus halutaan pitää samana. 15 Euroopan unionin alueella arvioidaan olevan yhteensä noin 35 miljoonaa maahanmuuttajaa.16 Yhtenäiset työmarkkinat eivät ole kuitenkaan lisänneet merkittävästi työvoiman liikkuvuutta EU:n sisällä. Arviolta vain 2 prosenttia työvoimasta on ollut osa toisen EU-maan väestöä 1990-luvulla. Kokonaisuudessaan työvoiman muuton uusista jäsenmaista Länsi-Eurooppaan ja Pohjoismaihin katsotaan lisääntyneen 1. toukokuuta 2004 jälkeen merkittävästi. Siirtymäaikalainsäädännön ei katsota merkittävästi vaikuttaneen siihen, kuinka paljon ulkomaista työvoimaa maahan on tullut, sillä useimmiten työvoima ei ole muuttanut maahan varsinaisena työvoimana vaan palveluntuottajien välityksellä ns. lähetettyinä työntekijöinä. Tässä suhteessa katsotaankin usein, että siirtymälainsäädäntö ei todellisuudessa toiminut halutulla 13 Ks. edellä 14 Raunio, Mika 207. Työmarkkinoiden kansainvälistyminen ja johtamisen kompetenssit. Eija Horttanen ja Raija Salo Kunnat ja globalisaatio. Kuntaliitto Fargues Philippe Temporary Migration: Matching demand in the EU with Supply from the MENA 16 Kent ja Haub

24 tavalla, sillä palveluiden vapaa liikkuvuus kuitenkin mahdollisti ulkomaisten henkilöstövälitysfirmojen toiminnan niin Suomessa kuin muissakin Euroopan unionin jäsenmaissa. Usein ajatellaankin, että siirtymäaikalaki lisäsi juuri ulkomaisten lähetettyjen työntekijöiden hyödyntämistä suorien rekrytointien sijaan. Myös ulkomaalaisten verotuskohtelu voi vaikuttaa siihen, halutaanko Suomessa työskennellä vain lyhytaikaisesti, sillä lähetettyjä työntekijöitä eivät aina koske henkilöverotus samalla tavalla kuin muuta työvoimaa17. Esimerkiksi alle kuusi kuukautta Suomessa työskentelevän, ulkomaisen työnantajan palveluksessa olevan työntekijän palkkaa ei Suomessa veroteta. Vuoden 2007 alusta tuli voimaan lakimuutos, jonka perusteella Islannista, Norjasta, Ruotsista, Tanskasta, Latviasta, Liettuasta ja Virosta tulevien, enintään kuusi kuukautta Suomessa ulkomaisen työnantajan palveluksessa työskentelevien vuokratyöntekijöiden palkkatulo verotetaan Suomessa. Lisäksi vuokratyöstä saatua palkkatuloa verotetaan, jos työntekijä tulee maasta, jonka kanssa Suomella ei ole verosopimusta. Palkka katsotaan Suomessa veronalaiseksi ansiotuloksi oleskeluajasta riippumatta heti ensimmäisestä työpäivästä alkaen. (poikkeuksena työntekijät ja työnantajat Baltian maista, Pohjoismaista ja sellaisista maista, joiden kanssa Suomella ei ole verosopimusta) 18 Lähetettyihin työntekijöihin tulee soveltaa Suomen työlainsäädännön edellyttämiä vähimmäistyöehtoja ja työehtosopimusten määräyksiä palkasta, työajoista ja vuosilomista. Pohjoismaissa suurin osa ulkomaisista työntekijöistä on kotoisin kuitenkin Baltiasta ja Puolasta (jopa 80 % kaikista työn perusteella maahan tulleista).19 Ulkomaalaisten tilapäinen työnteko tällä hetkellä on myös osa laajempaa kehityssuuntausta vuokratyövoiman yleistymisestä. Työvoiman saatavuusongelmien rinnalla vuokratyövoiman käyttö on vaiheittain kasvanut koko Euroopan alueella. Monelle työntekijälle vuokratyö on ainoa mahdollisuus tehdä töitä, monelle taas selkeä valinta joustavuuden puolesta. Vuokratyövoiman käyttöä perustellaan sen tuomalla joustavuudella työmarkkinoihin, toisaalta taas ainakin EU-maissa vuokrattujen työntekijöiden työsuhteet ovat yleensä hyvin lyhyitä, kuukausista päiviin ja heidän asemansa on usein esimerkiksi sosiaaliturvan, koulutusmahdollisuuksien ja palkkauksen suhteen heikompi kuin vakituisessa työsuhteessa olevilla. Samalla on kuitenkin muistettava, että vuokratyöntekijöiden olosuhteet vaihtelevat myös sektoreittain, minkä vuoksi esimerkiksi rakennusalalla ja IT-alalla saattavat vallita hyvinkin toisistaan poikkeavat olosuhteet.20 Tutkimuksen puitteissa käydyn asiakirjaaineiston sekä haastattelujen perusteella vaikuttaa siltä, että suuri osa Suomessa työskentelevistä ulkomaisista tilapäistyöntekijöistä, ovat juuri vuokratyöntekijöitä. Samankaltainen kehitys näyttäisi olevan myös muualla Euroopassa. 17 Raunio, Mika 207. Työmarkkinoiden kansainvälistyminen ja johtamisen kompetenssit. Eija Horttanen ja Raija Salo Kunnat ja globalisaatio. Kuntaliitto Menettelyohjeet työntekijälle, työnantajalle ja työn teettäjälle, Verohallituksen julkaisu Verohallinto Dolvik Jon Erik & Line Eldring Arbetsmobilitet fra de nye Eu-landene til Norden utviklingstrekk og konsekvenser. Sluttraport fra en nordisk arbetsguppe under Nordisk Ministerråd 20 European Foundation for the Improvement of Living and Working Conditions Temporary Agency work in the European Union 23

25 Vuokratyöntekijöiden asemaa on EU-tasolla pyritty parantamaan vuokratyödirektiiviehdotuksella, jossa on esitetty säädettäväksi vuokratyöntekijöiden yhdenvertaisen kohtelun periaatteesta. Euroopan parlamentti hyväksyi komission vuokratyödirektiiviehdotuksen ministerineuvoston kesäkuisen yhteisen kannan mukaisena. Vuokratyödirektiivin tärkeimmät elementit ovat työntekijöiden suojelun kannalta yhdenvertaisen kohtelun periaate ja markkinoiden vapauttamisen kannalta vuokratyön kieltojen ja rajoitusten tarkastelu. Yhdenvertaisen kohtelun periaatteen mukaan vuokratyöntekijän vähimmäistyöehtojen (mm. työajat ja palkka) tulisi olla vähintään sellaisia kuin mitä ne olisivat, jos käyttäjäyritys olisi palkannut työntekijän suoraan (ns. käyttäjäyritysperiaate). Yhdenvertaisen kohtelun periaatteesta voidaan poiketa työehtosopimuksin tai työmarkkinaosapuolten sopimuksin. Lähetettyihin vuokratyöntekijöihin voidaan soveltaa vuokratyön kansallisia vaatimuksia, mutta lähetettyjen työntekijöiden vähimmäistyöehdoista säädetään edelleen lähetettyjen työntekijöiden direktiivissä. 21 Lissabonin strategian mukainen kilpailukykyinen osaamistalous vaatii nykyisten väestöennusteiden perusteella ulkomaista työvoimaa pitkällä aikajänteellä, mikä on saanut myös Euroopan Unionin pohtimaan työperusteisen maahanmuuton mahdollisuuksia ja uhkia. Nykyisellään paljon hyödynnetty vuokratyövoima saattaisi omalta osaltaan olla työperusteisen maahanmuuton eteinen, mikäli kokemukset ovat myönteisiä ja esimerkiksi useiden työtilaisuuksien jälkeen seuraa pysyvämpiluonteinen maahanmuutto. Toisaalta taas vuokratyövoiman tilapäisyyttä voidaan pitää eräänlaisena uhkana, sillä mahdolliset huonot kokemukset palkoista ja asuinolosuhteista saattavat tehdä työskentelystä hyvinkin väliaikaisen, joka ei esimerkiksi taas pitkällä tähtäimellä vaikuta väestökehitykseen positiivisesti. Keskeisessä asemassa näiden kokemusten taustalla ovat ulkomaalaisten työntekoa määrittelevät puitteet kuten esimerkiksi lainsäädäntö, lupa- ja tietojärjestelmät sekä työyhteisötason asenteet ja työkulttuuri, jotka joko synnyttävät myönteisiä tai kielteisiä kokemuksia ja mielikuvia Suomessa työskentelystä. Euroopan Unionin sisällä on eri maiden välillä eroja siitä, millä tavoin vuokratyö on säännelty sekä miten muut tekijät houkuttelevat tai vastaavasti eivät houkuttele ulkomaisia työntekijöitä muuttamaan väliaikaisesti tai pysyvästi maahan. Tietyt maat, kuten Ranska, Britannia ja Belgia tarjoavat ainakin kielen puolesta turvallisen vaihtoehdon monille uusista jäsenmaista sekä kolmansista maista tuleville. 21 Direktiivi palvelujen tarjoamisen yhteydessä tapahtuvasta työntekijöiden lähettämisestä työhön toiseen jäsenvaltioon (96/ 71 EY) ja Trade Union Congress The EU Temp Trade: Temporary Agency Work across the European Union 24

Ulkomainen työvoima teknologiateollisuudessa. Teknologiateollisuus ry:n ja Metallityöväen Liitto ry:n opas yrityksille ja niiden työntekijöille

Ulkomainen työvoima teknologiateollisuudessa. Teknologiateollisuus ry:n ja Metallityöväen Liitto ry:n opas yrityksille ja niiden työntekijöille Ulkomainen työvoima teknologiateollisuudessa Teknologiateollisuus ry:n ja Metallityöväen Liitto ry:n opas yrityksille ja niiden työntekijöille 1 Teknologiateollisuus ry ja Metallityöväen Liitto ry ISBN

Lisätiedot

TYÖVOIMAA SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUIHIN KEINONA KANSAINVÄLINEN REKRYTOINTI? AMMATTIJÄRJESTÖN NÄKÖKULMA

TYÖVOIMAA SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUIHIN KEINONA KANSAINVÄLINEN REKRYTOINTI? AMMATTIJÄRJESTÖN NÄKÖKULMA TYÖVOIMAA SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUIHIN KEINONA KANSAINVÄLINEN REKRYTOINTI? AMMATTIJÄRJESTÖN NÄKÖKULMA Kirsi Markkanen Kehittämispäällikkö Tehy ry 26.3.2010 1 Kansainvälisen rekrytoinnin Lähtökohtia

Lisätiedot

1 28.8.2014 Lapin TE-toimisto/EURES/P Tikkala

1 28.8.2014 Lapin TE-toimisto/EURES/P Tikkala 1 European Employment Services EUROOPPALAINEN TYÖNVÄLITYSPALVELU 2 neuvoo työnhakijoita, jotka haluavat työskennellä ulkomailla ja työnantajia, jotka haluavat rekrytoida ulkomaisen työntekijän 3 EU/ETA-maat

Lisätiedot

Työperäisen maahanmuuton monet kasvot. Eve Kyntäjä Maahanmuuttoasioiden asiantuntija, SAK eve.kyntaja@sak.fi

Työperäisen maahanmuuton monet kasvot. Eve Kyntäjä Maahanmuuttoasioiden asiantuntija, SAK eve.kyntaja@sak.fi Työperäisen maahanmuuton monet kasvot Eve Kyntäjä Maahanmuuttoasioiden asiantuntija, SAK eve.kyntaja@sak.fi Suurimmat kansalaisuusryhmät Suomessa 2011 (pysyvästi maassa asuvat) Maa Henkilöitä Osuus ulkomaiden

Lisätiedot

Työsuojeluvalvonnoissa esille tullutta parannettavaa marjatiloilla

Työsuojeluvalvonnoissa esille tullutta parannettavaa marjatiloilla Työsuojeluvalvonnoissa esille tullutta parannettavaa marjatiloilla 28.1.2014 Marjanviljelijän työvoima- ja palkkapäivä, Suonenjoki Itä-Suomen aluehallintovirasto, Merja Laakkonen 28.1.2014 1 Työnteko-oikeudesta

Lisätiedot

Kielitaidon merkitys globaalissa taloudessa. Minkälaisia ovat työelämän kielitaitotarpeet nyt ja tulevaisuudessa?

Kielitaidon merkitys globaalissa taloudessa. Minkälaisia ovat työelämän kielitaitotarpeet nyt ja tulevaisuudessa? Kielitaidon merkitys globaalissa taloudessa Markku Koponen Koulutusjohtaja emeritus Elinkeinoelämän keskusliitto EK Kari Sajavaara-muistoluento Jyväskylä Esityksen sisältö Kansainvälistyvä toimintaympäristö

Lisätiedot

Julkinen kuuleminen työvoiman muuttoliikkeeseen liittyvästä EU:n politiikasta ja EU:n sinisestä kortista

Julkinen kuuleminen työvoiman muuttoliikkeeseen liittyvästä EU:n politiikasta ja EU:n sinisestä kortista Case Id: 3089c594-b72b-4e83-859d-30a60afe4acd Date: 24/06/2015 11:15:00 Julkinen kuuleminen työvoiman muuttoliikkeeseen liittyvästä EU:n politiikasta ja EU:n sinisestä kortista Tähdellä (*) merkityt kentät

Lisätiedot

-strategia. Tutkijanliikkuvuus - avain kansainvälisyyteen seminaari. ylitarkastaja Jarmo Tiukkanen Sisäasiainministeriö/Maahanmuutto-osasto

-strategia. Tutkijanliikkuvuus - avain kansainvälisyyteen seminaari. ylitarkastaja Jarmo Tiukkanen Sisäasiainministeriö/Maahanmuutto-osasto -strategia Tutkijanliikkuvuus - avain kansainvälisyyteen seminaari ylitarkastaja Jarmo Tiukkanen Sisäasiainministeriö/Maahanmuutto-osasto Helsinki 28.5.2013 30.5.2013 Strategian tavoite Hallitusohjelma:

Lisätiedot

HARMAA TALOUS JA ULKOMAINEN TYÖVOIMA. Erkki Laukkanen SAK:n työympäristöseminaari, 23.3.2013

HARMAA TALOUS JA ULKOMAINEN TYÖVOIMA. Erkki Laukkanen SAK:n työympäristöseminaari, 23.3.2013 HARMAA TALOUS JA ULKOMAINEN TYÖVOIMA Erkki Laukkanen SAK:n työympäristöseminaari, 23.3.2013 HARMAA TALOUS VUONNA 2008 (HARMAA HIRVI, 2010) Eduskunnan tarkastusvaliokunnan tilaaman tutkimuksen mukaan harmaan

Lisätiedot

Työhön ulkomaille - lähetetyt työntekijät. Marika Peltoniemi 25.8.2011

Työhön ulkomaille - lähetetyt työntekijät. Marika Peltoniemi 25.8.2011 Työhön ulkomaille - lähetetyt työntekijät Marika Peltoniemi 25.8.2011 Ulkomaantyöskentely lainvalintaa koskevat säännöt EI SOPIMUSTA EU/ETA -MAA SOPIMUSMAA Suomen kansallinen lainsäädäntö ja toisen maan

Lisätiedot

Työaika Suomessa ja muissa maissa. Elinkeinoelämän keskusliitto EK Joulukuu 2012

Työaika Suomessa ja muissa maissa. Elinkeinoelämän keskusliitto EK Joulukuu 2012 Työaika Suomessa ja muissa maissa Elinkeinoelämän keskusliitto EK Joulukuu 2012 Suomessa työaika on lyhyt työtunteja tarvitaan lisää Lain ja sopimusten mukainen vuosityöaika on Suomessa maailman lyhimpiä

Lisätiedot

Lomakausi lähestyy joko sinulla on eurooppalainen sairaanhoitokortti?

Lomakausi lähestyy joko sinulla on eurooppalainen sairaanhoitokortti? MEMO/11/406 Bryssel 16. kesäkuuta 2011 Lomakausi lähestyy joko sinulla on eurooppalainen sairaanhoitokortti? Kun olet lomalla varaudu yllättäviin tilanteisiin! Oletko aikeissa matkustaa toiseen EU-maahan,

Lisätiedot

VIPUVOIMAA VERKOSTOISTA!

VIPUVOIMAA VERKOSTOISTA! VIPUVOIMAA VERKOSTOISTA! MAAHANMUUTON ESR-KEHITTÄMISTYÖN SAAVUTUKSET Helsinki 13.11.2014 Tapani Kojonsaari EUROOPPALAISEN YHTEISTYÖN LISÄÄMINEN TYÖVOIMA-, KOULUTUS JA ELINKEINOPOLITIIKASSA EDISTÄMÄLLÄ

Lisätiedot

Töihin ulkomaille - lähetetyt työntekijät

Töihin ulkomaille - lähetetyt työntekijät Töihin ulkomaille - lähetetyt työntekijät Marika Peltoniemi 31.8.2010 Eläketurvakeskus KOULUTTAA EU/ETA-maat ja Sveitsi 2 EU:n sosiaaliturva-asetukset 883/2004 ja 987/2009: EU: Belgia, Bulgaria, Espanja,

Lisätiedot

Opintovierailut. Euroopan unionin. poikittaisohjelma. opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille

Opintovierailut. Euroopan unionin. poikittaisohjelma. opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille Opintovierailut Euroopan unionin poikittaisohjelma opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille Opintovierailut-ohjelma Opintovierailut on osa Elinikäisen oppimisen ohjelman poikittaisohjelmaa. Ohjelman

Lisätiedot

Tutkimushanke Satakunnan elinkeinoelämä monikulttuurisuuden kohtaajana

Tutkimushanke Satakunnan elinkeinoelämä monikulttuurisuuden kohtaajana Tutkimushanke Satakunnan elinkeinoelämä monikulttuurisuuden kohtaajana Haaga-Helia 15.11.2010 Eila Minkkinen SISÄLTÖ Lähtökohdat Tavoitteet ja rajaukset Tutkimustiedon hyödyntäminen Aineisto ja menetelmät

Lisätiedot

TERVETULOA TIEDOTUSTILAISUUTEEN

TERVETULOA TIEDOTUSTILAISUUTEEN TERVETULOA TIEDOTUSTILAISUUTEEN Kainuun Etu Oy - yritysten kehittämistä vuodesta 2001 - Palvelualojen (B-to-B) esiselvitys 2009 Lehdistötilaisuus 30.12.2009 klo 10.00 Harri Mähönen, Suomen Osaamistalo

Lisätiedot

Työperäinen maahanmuutto, COFI (Coping with Finns) -hanke

Työperäinen maahanmuutto, COFI (Coping with Finns) -hanke Työperäinen maahanmuutto, COFI (Coping with Finns) -hanke SUOMI Kouluttajaosaamista lähtömaihin Työllistävät Yritykset Jääminen, viihtyminen Viranomaistoimijat; TE-keskus, työhallinto Työperäistä maahanmuuttoa

Lisätiedot

Työmarkkinat, sukupuoli

Työmarkkinat, sukupuoli Työmarkkinat, maahanmuuttajuus ja sukupuoli VTT Annika Forsander Eurooppalaisen maahanmuuton II maailmansodan jälkeiset vaiheet... Toisen maailmansodan jälkeen alkoi eurooppalaisen muuttoliikkeen ensimmäinen

Lisätiedot

Työskentely ja työnhaku ulkomailla

Työskentely ja työnhaku ulkomailla Työskentely ja työnhaku ulkomailla Miksi lähteä töihin ulkomaille? Uudet haasteet Opit uutta Työskentelytavat, kommunikointi, kulttuuri, kieli Verkostoidut Työkokemus Työkokemus ulkomailta on sinulle eduksi

Lisätiedot

EK:n näkemyksiä maahanmuuttajien koulutukseen ja työllistymiseen

EK:n näkemyksiä maahanmuuttajien koulutukseen ja työllistymiseen EK:n näkemyksiä maahanmuuttajien koulutukseen ja työllistymiseen V-S:n koulutusstrategia/ Maahanmuuttajakoulutuksen teemaryhmä 8.6.2012 Sanna Halttunen-Välimaa EK Turku Ketä EK edustaa? EK edustaa kattavasti

Lisätiedot

Työmarkkinoiden pelikenttä

Työmarkkinoiden pelikenttä Työmarkkinoiden pelikenttä Luennon sisältö Työmarkkinajärjestöt Palkansaajien keskusjärjestöt Työnantajien keskusjärjestöt Ammattiliitto Luottamusmiesjärjestelmä Paikallinen toiminta Toimihenkilökeskusjärjestö

Lisätiedot

Piilotettu osaaminen. tunnistammeko kansainväliset osaajat

Piilotettu osaaminen. tunnistammeko kansainväliset osaajat Piilotettu osaaminen tunnistammeko kansainväliset osaajat Työpaikoilla tarvitaan uteliaita ja sitkeitä muutoksentekijöitä. Kansainvälisissä osaajissa on juuri näitä ominaisuuksia. Millaista osaamista työelämä

Lisätiedot

Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista

Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista Ulkomaalaiset Suomessa Yliaktuaari, Tilastokeskus Esityksessäni Hieman historiallista näkökulmaa ulkomaalaisuuteen Ulkomaalaiset Suomessa Ulkomaalaisten hedelmällisyys

Lisätiedot

Hyvinvointivaltio Suomi tarvitsee maahanmuuttajia. Fatbardhe Hetemaj 18.11.2014

Hyvinvointivaltio Suomi tarvitsee maahanmuuttajia. Fatbardhe Hetemaj 18.11.2014 Hyvinvointivaltio Suomi tarvitsee maahanmuuttajia Fatbardhe Hetemaj 18.11.2014 Suomen väestöllinen huoltosuhde vuosina 1970-2040 Lähde: valtiovarainministeriö Osaamista katoaa valtava määrä Työvoima 2,5

Lisätiedot

Rakennusteollisuuden työvoimakysely 2013 8.1.2014

Rakennusteollisuuden työvoimakysely 2013 8.1.2014 Rakennusteollisuuden työvoimakysely 2013 8.1.2014 Työvoimakyselyn julkistustilaisuuden ohjelma 8.1.2014 kello 12 13 Rakennusalan työllisyys ja työttömyystilanne toimitusjohtaja Tarmo Pipatti Talonrakennusteollisuuden

Lisätiedot

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2014

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2014 RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2014 Sisällysluettelo 1. Selvityksen yleistiedot... 3 1.1. Toimialat... 3 1.2. Taustatiedot... 4 2. Liikevaihto ja talousodotukset... 4 2.1. Liikevaihtoindeksit... 4

Lisätiedot

KUULEMISMENETTELY TYÖPAIKAN MONIARVOISUUDESTA JA SYRJINNÄN TORJUNNASTA

KUULEMISMENETTELY TYÖPAIKAN MONIARVOISUUDESTA JA SYRJINNÄN TORJUNNASTA KUULEMISMENETTELY TYÖPAIKAN MONIARVOISUUDESTA JA SYRJINNÄN TORJUNNASTA 14.06.2005-15.07.2005 Kriteereitä vastaavia vastauksia: 803/803. Yrityksen toimiala D - Teollisuus 225 28,0% K - Kiinteistöalan toiminta,

Lisätiedot

COSMOS NETWORK asiantuntijoiden työkäytäntöjen ja työperäisen maahanmuuton kehittäminen. www.turkuamk.fi

COSMOS NETWORK asiantuntijoiden työkäytäntöjen ja työperäisen maahanmuuton kehittäminen. www.turkuamk.fi COSMOS NETWORK asiantuntijoiden työkäytäntöjen ja työperäisen maahanmuuton kehittäminen Toteutusaika 1.1.2010-31.12.2012 Toteuttajaorganisaatio Turun ammattikorkeakoulu, Tietoliikenne ja sähköinen kauppa

Lisätiedot

Yritysten Mediabarometri 2012 Parhaiten ja heikoiten arvioidut yritykset

Yritysten Mediabarometri 2012 Parhaiten ja heikoiten arvioidut yritykset Yritysten Mediabarometri 2012 Parhaiten ja heikoiten arvioidut yritykset T-Media on osa Taloudellista tiedotustoimistoa ja edustaa Suomessa Reputation Institutea Mediabarometri? T-Median Yritysten Mediabarometrissa

Lisätiedot

Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia

Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia Tutkija Jouni Puumalainen 20.01.2015 27.1.2015 1 Selvityksen toteuttaminen - Sähköinen kysely - Neljässä maassa: Suomi, Norja, Ruotsi, Islanti

Lisätiedot

Yritysyhteistyötutkimus 2014. Julkinen yhteenveto tutkimusraportista

Yritysyhteistyötutkimus 2014. Julkinen yhteenveto tutkimusraportista Yritysyhteistyötutkimus 2014 Julkinen yhteenveto tutkimusraportista 25.6.2014 Anne Mähönen Yleistä tutkimuksesta Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää alueen yritysten käsityksiä oppilaitosten tarjoamista

Lisätiedot

Kiinan kielen kasvava merkitys

Kiinan kielen kasvava merkitys Kiinan kielen kasvava merkitys Johtaja Timo Kekkonen Elinkeinoelämän keskusliitto, EK Lukion kiinan kielen opetuksen forum Esityksen sisältö Kiinan merkitys kauppa- ja yhteistyökumppanina Osaamistarpeet

Lisätiedot

suomalainen palkkarakenne

suomalainen palkkarakenne suomalainen palkkarakenne Muutokset syyt seuraukset Rita Asplund & Merja Kauhanen (toim.) Elinkeinoelämän Tutkimuslaitos ETLA Palkansaajien tutkimuslaitos Taloustieto Oy ETLA B245 ISSN 0356-7443 Palkansaajien

Lisätiedot

EU:n uusi sosiaaliturva-asetus - Eläketurvakeskuksen tehtävät toimeenpanossa mikä muuttuu?

EU:n uusi sosiaaliturva-asetus - Eläketurvakeskuksen tehtävät toimeenpanossa mikä muuttuu? EU:n uusi sosiaaliturva-asetus - Eläketurvakeskuksen tehtävät toimeenpanossa mikä muuttuu? 13.9.2010 Jaana Rissanen Eläketurvakeskus Eläketurvakeskus KOULUTTAA Asetus 883/2004 ja sen täytäntöönpanoasetus

Lisätiedot

Sisällönanalyysi. Sisältö

Sisällönanalyysi. Sisältö Sisällönanalyysi Kirsi Silius 14.4.2005 Sisältö Sisällönanalyysin kohde Aineistolähtöinen sisällönanalyysi Teoriaohjaava ja teorialähtöinen sisällönanalyysi Sisällönanalyysi kirjallisuuskatsauksessa 1

Lisätiedot

EU:n tasa-arvoinstituutti tasa-arvon edistäjänä

EU:n tasa-arvoinstituutti tasa-arvon edistäjänä EU:n tasa-arvoinstituutti tasa-arvon edistäjänä Eeva Raevaara, tasa-arvoyksikkö EU:n tasa-arvoinstituutti European Institute for Gender Equality (EIGE) 1990-luvun lopulla Ruotsi teki aloitteen instituutin

Lisätiedot

Maahanmuuttajien työllistäminen

Maahanmuuttajien työllistäminen Maahanmuuttajien työllistäminen Kansainvälinen työvoima -projekti 11.10.2012 Kuka on maahanmuuttaja? Ulkomailta Suomeen muuttanut henkilö, joka on jonkin toisen maan kansalainen tai kokonaan kansalaisuutta

Lisätiedot

Henkilöstöpalveluyritysten Liitto Jäsenkysely 2012. 15.5.2013 Vastaajia yhteensä: 107

Henkilöstöpalveluyritysten Liitto Jäsenkysely 2012. 15.5.2013 Vastaajia yhteensä: 107 Henkilöstöpalveluyritysten Liitto Jäsenkysely 2012 15.5.2013 Vastaajia yhteensä: 107 Toteutus Sisältö Jäsenkysely Henkilöstöpalveluyritysten Liiton jäsenyrityksille Kysymyksiä yritysten palvelutarjonnasta,

Lisätiedot

Työvoiman hankintakanavat palveluyrityksissä Kesäkuu 2000 Mikko Martikainen 1 Taustaa kyselylle Tämän selvityksen tulokset ovat osa Palvelutyönantajien jäsenyrityksille marraskuussa 1999 lähetettyä kyselyä,

Lisätiedot

KANSALLINEN RAPORTTI SUOMI. Standard Eurobarometri 78 KANSALAISMIELIPIDE EUROOPAN UNIONISSA SYKSY 2012

KANSALLINEN RAPORTTI SUOMI. Standard Eurobarometri 78 KANSALAISMIELIPIDE EUROOPAN UNIONISSA SYKSY 2012 KANSALLINEN RAPORTTI Standard Eurobarometri 78 KANSALAISMIELIPIDE EUROOPAN UNIONISSA SYKSY 2012 SUOMI Euroopan komission Suomen-edustustolle Standard Eurobarometri 78 / Syksy 2012 TNS Opinion & Social

Lisätiedot

Ulkomaisen työvoiman valvonta

Ulkomaisen työvoiman valvonta Ulkomaisen työvoiman valvonta Tarkastustoiminnan esittely 13.3.2013 HAPKE-hankkeen koulutustilaisuus, Kajaani Itä-Suomen aluehallintovirasto, Merja Laakkonen 21.2.2013 1 Valvonnan resurssit Työsuojelun

Lisätiedot

Maahanmuutto Varsinais- Suomessa

Maahanmuutto Varsinais- Suomessa Maahanmuutto Varsinais- Suomessa Kohtaammeko kulttuureja vai ihmisiä? seminaari Raisiossa 25.8.2015 Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Esityksen rakenne 1. Maahanmuutto - Suomeen

Lisätiedot

Kulttuuri ja kieli ohjauksessa

Kulttuuri ja kieli ohjauksessa Kulttuuri ja kieli ohjauksessa Monikulttuurista ohjausta tutkimushankkeissa 04/03/15 Päivikki, Koponen, Satu Jokela, Anneli Weiste-Paakkanen, Liisa Larja, Marja-Leena Viitaniemi, 1 UTH-tutkimus Ulkomaista

Lisätiedot

Työmarkkinoiden kansainvälistyminen

Työmarkkinoiden kansainvälistyminen Työmarkkinoiden kansainvälistyminen Ulkomaiset yritykset tulevat 1 Puheenvuoron aiheet Kilpailuasetelma yritysten välillä Kilpailu työpaikoista Lainsäädäntö ja työehtosopimukset Päättäjien toimenpiteet

Lisätiedot

Työmarkkinoilla on tilaa kaikille!

Työmarkkinoilla on tilaa kaikille! Työmarkkinoilla on tilaa kaikille! Kokemus esiin 50+ -loppuseminaari Monitoimikeskus LUMO 22.4. 2015 Patrik Tötterman, FT, ylitarkastaja Ikääntyvän työntekijän työuran turvaamisen haasteet Osaamisen murros

Lisätiedot

Turun yliopisto, oikeustieteellinen tiedekunta: Tutkimus paikallisesta sopimisesta

Turun yliopisto, oikeustieteellinen tiedekunta: Tutkimus paikallisesta sopimisesta 1.2.28 Turun yliopisto, oikeustieteellinen tiedekunta: Tutkimus paikallisesta sopimisesta Tutkimus Turun yliopiston työoikeuden tutkijaryhmä on professori Martti Kairisen johdolla selvittänyt vuosien 25

Lisätiedot

Rekrytointiasiamies Osaajia Etelä-Karjalaan 1.3.2008 31.12.2009

Rekrytointiasiamies Osaajia Etelä-Karjalaan 1.3.2008 31.12.2009 Rekrytointiasiamies Osaajia Etelä-Karjalaan 1.3.2008 31.12.2009 Pia Mantere 23.9.2009 Rekrytointiasiamies KENELLE TARKOITETTU? Aluekeskusohjelman 5 kunnalle Imatra, Lappeenranta, Rautjärvi, Ruokolahti

Lisätiedot

Ulkomaalaisen työntekijän vakuuttaminen

Ulkomaalaisen työntekijän vakuuttaminen työnantajalle Ulkomaalaisen työntekijän vakuuttaminen Tietoa EU-maista tulevien työntekijöiden vakuuttamissäännöistä Työnantajan muistilista A1 Mikä on A1-todistus? Maksa ulkomaalaisesta työntekijästäsi

Lisätiedot

Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri

Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri MEMO/11/292 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri Nuorista eurooppalaisista 53 prosenttia muuttaisi ulkomaille töihin Yli puolet

Lisätiedot

AMMATTILAISET ARVAILEVAT TOISISTAAN. - tulkintaverkostot psykososiaalisessa työssä

AMMATTILAISET ARVAILEVAT TOISISTAAN. - tulkintaverkostot psykososiaalisessa työssä SUB Qöttlngen 204 533 376 ESA E R I K S S O N T O M ERIK A R N K I L ( T O I M. ) AMMATTILAISET ARVAILEVAT TOISISTAAN - tulkintaverkostot psykososiaalisessa työssä STAKES SOSIAALI- JA TERVEYSALAN TUTKIMUS-

Lisätiedot

Virkamiesvaihto. Kansainvälistymismahdollisuuksia. valtiolla työskenteleville

Virkamiesvaihto. Kansainvälistymismahdollisuuksia. valtiolla työskenteleville Virkamiesvaihto Kansainvälistymismahdollisuuksia valtiolla työskenteleville Virkamiesvaihto-ohjelmat tukevat valtionhallinnon työntekijöiden kansainvälistä liikkuvuutta ja henkilöstön kehittämistä. Kansainvälisen

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin 18 henkilölle, joista

Lisätiedot

HPL:n jäsentutkimus 2007

HPL:n jäsentutkimus 2007 HPL lehdistötilaisuus 4.6.2007 HPL:n jäsentutkimus 2007 Henkilöstöpalveluyritysten Liitto HPL 4.6.2007 Merru Tuliara 1 Menetelmä Sisältö Jäsenkysely HPL:n jäsenyrityksille Kysymyksiä yritysten palvelutarjonnasta,

Lisätiedot

Verkosto ulkomailla työskentelyn helpottamiseksi

Verkosto ulkomailla työskentelyn helpottamiseksi Verkosto ulkomailla työskentelyn helpottamiseksi Työllisyys & Euroopan sosiaalirahasto Työllisyys sosiaaliasiat Euroopan komissio 1 Eures Verkosto ulkomailla työskentelyn helpottamiseksi Eures Euroopan

Lisätiedot

Työelämä muuttuu monipuolisen

Työelämä muuttuu monipuolisen Työelämä muuttuu monipuolisen kielitaidon merkitys elinkeinoelämälle kasvaa Johtaja Timo Kekkonen Elinkeinoelämän keskusliitto, EK KIELITIVOLI-konferenssi 27..202 Esityksen sisältö Tavat tehdä töitä muuttuvat

Lisätiedot

Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Uudellamaalla 29.11.2013. Juha Eskelinen johtaja, aluekehittäminen Uudenmaan liitto

Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Uudellamaalla 29.11.2013. Juha Eskelinen johtaja, aluekehittäminen Uudenmaan liitto Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Uudellamaalla 29.11.2013 Juha Eskelinen johtaja, aluekehittäminen Uudenmaan liitto Työllisyys ja työvoimatarve nyt Alustava arvio työvoimatarpeen

Lisätiedot

Paluumuuttaja: Ollapa jo suomalainen Spirit-hanke

Paluumuuttaja: Ollapa jo suomalainen Spirit-hanke Paluumuuttaja: Ollapa jo suomalainen Inkeriläisten alkuperäinen asuinalue sijaitsee nykyään Pietaria ympäröivällä Leningradin alueella Luoteis-Venäjällä. Savosta, Jääskestä, Lappeelta ja Viipurista tulleita

Lisätiedot

Henkilöstöpalveluyritysten Liitto Jäsenkysely 2011 4.5.2011

Henkilöstöpalveluyritysten Liitto Jäsenkysely 2011 4.5.2011 Henkilöstöpalveluyritysten Liitto Jäsenkysely 4.5. Sisältö: Menetelmä 3 Taustatiedot yrityksistä 4 Työvoiman määrä 11 Työsuhteet 18 Rekrytointi 21 Ulkomaiset työntekijät 26 Asiakkaat 28 Yritysten liikevaihto

Lisätiedot

Työntekomuodot ja työelämän sääntely

Työntekomuodot ja työelämän sääntely Työntekomuodot ja työelämän sääntely STTK Luottamusmies 2015 seminaari 7.5.2015 Asianajaja Jarkko Pehkonen Asianajotoimisto Kasanen & Vuorinen Oy Työlainsäädännön kehitysvaiheet Työsuojelu Työaikasuojelu

Lisätiedot

Verkkoperehdytyksen kehittäminen SOL konsernissa

Verkkoperehdytyksen kehittäminen SOL konsernissa Verkkoperehdytyksen kehittäminen SOL konsernissa Tausta SOL konserni on Suomen suurimpia palvelualan työllistäjiä. SOLIssa työskentelee tällä hetkellä lähes 10 000 työntekijää, joista n 7500 Suomessa.

Lisätiedot

Työvoiman kysynnän ja tarjonnan kohtaantotilanne eri ammateissa TE -toimistojen arvio syys - lokakuussa 2014

Työvoiman kysynnän ja tarjonnan kohtaantotilanne eri ammateissa TE -toimistojen arvio syys - lokakuussa 2014 KATSAUS 17.10.2014 Työvoiman kysynnän ja tarjonnan kohtaantotilanne eri ammateissa TE -toimistojen arvio syys - lokakuussa 2014 Työ- ja elinkeinotoimistoissa on syys - lokakuun vaihteessa tehty arvio noin

Lisätiedot

Kevät 2004 - Mitä vaikutusmahdollisuuksia Suomella on Euroopan unionin päätöksentekojärjestelmässä?

Kevät 2004 - Mitä vaikutusmahdollisuuksia Suomella on Euroopan unionin päätöksentekojärjestelmässä? Ylioppilaskoetehtäviä YH4-kurssi Eurooppalaisuus ja Euroopan unioni Alla on vanhoja Eurooppalaisuus ja Euroopan unioni -kurssiin liittyviä reaalikoekysymyksiä. Kevät 2004 - Mitä vaikutusmahdollisuuksia

Lisätiedot

SAIKA Suomen aineeton pääoma kansallisen talouden ajurina Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopisto

SAIKA Suomen aineeton pääoma kansallisen talouden ajurina Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopisto SAIKA Suomen aineeton pääoma kansallisen talouden ajurina Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopisto SAIKA-tutkimusprojekti 1.11.2009-31.12.2011) Professori Pirjo Ståhle Tulevaisuuden tutkimuskeskus,

Lisätiedot

Työllisyysaste Pohjoismaissa

Työllisyysaste Pohjoismaissa BoF Online 2008 No. 8 Työllisyysaste Pohjoismaissa Seija Parviainen Tässä julkaisussa esitetyt mielipiteet ovat kirjoittajan omia eivätkä välttämättä edusta Suomen Pankin kantaa. Suomen Pankki Rahapolitiikka-

Lisätiedot

Sähköpostin työkäyttötutkimus 31.5.2012. Sähköpostin työkäyttötutkimus 31.5.2012

Sähköpostin työkäyttötutkimus 31.5.2012. Sähköpostin työkäyttötutkimus 31.5.2012 Sähköpostin työkäyttötutkimus 1 Lähtotilanne Katrium España S.L. toteutti toukokuun 2012 aikana D-Fence Oy:n toimeksiannosta sähköpostin työkäyttötutkimuksen. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää miten

Lisätiedot

VASTUULLINEN KESÄDUUNI 2011 -KYSELY. Suomen lasten ja nuorten säätiö 13.5.2011

VASTUULLINEN KESÄDUUNI 2011 -KYSELY. Suomen lasten ja nuorten säätiö 13.5.2011 VASTUULLINEN KESÄDUUNI 2011 -KYSELY Suomen lasten ja nuorten säätiö 13.5.2011 TUTKIMUKSEN TOTEUTTAMINEN Vastuullinen kesäduuni 2011 kysely toteutettiin työnantajille keväällä 2011. Kyselyssä selvitettiin

Lisätiedot

Punainen Risti, Varsinais-Suomen piiri Turvapaikanhakijoiden nopean työllistymisen pilotti

Punainen Risti, Varsinais-Suomen piiri Turvapaikanhakijoiden nopean työllistymisen pilotti Punainen Risti, Varsinais-Suomen piiri Turvapaikanhakijoiden nopean työllistymisen pilotti Maahanmuuttajien osaaminen mahdollisuutena -seminaari 13.1.2016 Anna Tenho, SPR Varsinais-Suomen piiri Pilottiprojekti

Lisätiedot

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta 1 : Yksityiset toimijat yrittäjien tärkein voimavara Kysely toteutettiin yhteistyössä Suomen Yrittäjien

Lisätiedot

Poolian hakijatutkimus 2012

Poolian hakijatutkimus 2012 Poolian hakijatutkimus 2012 Hakijatutkimuksen taustoja ja tietoja Pooliasta Tämän hakijatutkimuksen tarkoituksena on täydentää vuosittaisen palkkatutkimuksemme antamaa kuvaa työnhakijoidemme toiveista

Lisätiedot

Kauppa vetovoimaisena työnantajana

Kauppa vetovoimaisena työnantajana Kauppa vetovoimaisena työnantajana Puheenjohtaja Ann Selin Vähittäiskaupan ennakointiseminaari 10.3.2015 PAM lukuina Jäseniä 232 381 (31.12.2014) Naisia n. 80 % jäsenistä Nuoria, alle 31-vuotiaita 30 %

Lisätiedot

Yhteiskuntatakuu ja sukupolvien välinen sopiminen. Lauri Ihalainen 16.10.2012

Yhteiskuntatakuu ja sukupolvien välinen sopiminen. Lauri Ihalainen 16.10.2012 Yhteiskuntatakuu ja sukupolvien välinen sopiminen Lauri Ihalainen 16.10.2012 Yhteiskuntatakuun taustoja 32 400 työtöntä alle 25v-vuotiasta työnhakijaa. 55 000 työtöntä alle 30-vuotiasta, joista 33 000:lla

Lisätiedot

Kotona Suomessa -hanke

Kotona Suomessa -hanke Kotona Suomessa -hanke KOTONA SUOMESSA -hanke Uudenmaan ELY-keskuksen koordinaatiohanke HYVÄ ALKU -osahanke Kotoutumisen alkuvaiheen palvelukokonaisuuden ja palveluiden ulkopuolelle jääneiden kotoutumiskoulutuksen

Lisätiedot

Työhyvinvointia yhteisesti kehittämällä - TEDI

Työhyvinvointia yhteisesti kehittämällä - TEDI Työhyvinvointia yhteisesti kehittämällä - TEDI Pirjo Sirola-Karvinen, projektipäällikkö p. 0500 444575 Merja Turpeinen, tutkija p. 030 4742669 Maria Rautio, kehittämispäällikkö Päivi Husman, hankkeen vastuullinen

Lisätiedot

Rajahaastattelututkimus 1.1.-31.12.2011

Rajahaastattelututkimus 1.1.-31.12.2011 Alueelliset tulostukset: Ulkomaiset matkustajat Helsingissä Tulostuksen alueellinen rajaus: Helsingin kaupunki Rajaustiedot ja niiden käyttäminen: Matkan pääkohde on ollut alueella. Mahdollinen toinen

Lisätiedot

Valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus 2008. Henkilöstöpalveluyritysten Liitto Toukokuu 2008

Valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus 2008. Henkilöstöpalveluyritysten Liitto Toukokuu 2008 Valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus 2008 Henkilöstöpalveluyritysten Liitto Toukokuu 2008 Vuokratyöntekijätutkimuksen toteutus Sisältö Toisto vuoden 2007 vuokratyöntekijätutkimuksesta Aihealueet:

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTIN SUOMEN TIEDOTUSTOIMISTO KANSALAISTEN KÄSITYKSET EU:N TULEVAISUUDESTA 2009

EUROOPAN PARLAMENTIN SUOMEN TIEDOTUSTOIMISTO KANSALAISTEN KÄSITYKSET EU:N TULEVAISUUDESTA 2009 EUROOPAN PARLAMENTIN SUOMEN TIEDOTUSTOIMISTO KANSALAISTEN KÄSITYKSET EU:N TULEVAISUUDESTA 2009 1 KANSALAISTEN KÄSITYKSET EU:N TULEVAISUUDESTA 2009 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO 2 2 MITKÄ ASIAT HUOLESTUTTAVAT,

Lisätiedot

Kansallisen tulorekisterin perustamishankkeesta ICT 2015 välitulosseminaari 18.5.2015

Kansallisen tulorekisterin perustamishankkeesta ICT 2015 välitulosseminaari 18.5.2015 Kansallisen tulorekisterin perustamishankkeesta ICT 2015 välitulosseminaari 18.5.2015 Arto Leinonen Hankepäällikkö Hankkeen tehtävistä Suunnitella ja toteuttaa tulo- ja muita tietoja yksilötasolla sisältävä

Lisätiedot

KOKEMUKSIA JA TUTKIMUSTIETOA YRITYSYHTEISTYÖN HYVISTÄ KÄYTÄNNÖISTÄ VÄLITYÖMARKKINOILLA

KOKEMUKSIA JA TUTKIMUSTIETOA YRITYSYHTEISTYÖN HYVISTÄ KÄYTÄNNÖISTÄ VÄLITYÖMARKKINOILLA KOKEMUKSIA JA TUTKIMUSTIETOA YRITYSYHTEISTYÖN HYVISTÄ KÄYTÄNNÖISTÄ VÄLITYÖMARKKINOILLA Tutkimusjohtaja Mikko Kesä I p. 358 400 203 494 I mikko.kesa@innolink.fi I Omat kokemukset mm. Vaikeasti työllistettävien

Lisätiedot

Ulkomaantyö ja sosiaaliturva

Ulkomaantyö ja sosiaaliturva Ulkomaantyö ja sosiaaliturva 17.2.2010 Marjaana Lundqvist Eläketurvakeskus Eläketurvakeskus KOULUTTAA 2 Aiheet Kansainväliset sosiaaliturvamääräykset ja periaatteet Vakuuttamista koskevat säännöt eri tilanteissa

Lisätiedot

KANSAINVÄLISYYS KPEDU:N OSASTRATEGIANA

KANSAINVÄLISYYS KPEDU:N OSASTRATEGIANA KANSAINVÄLISYYS KPEDU:N OSASTRATEGIANA 2012 1 STRATEGIA Koulutusyhtymän kansainvälisen toiminnan tarkoituksena on, että opiskelijalla on meiltä valmistuessaan oikea asenne erilaisia kulttuureita, eri kieliä

Lisätiedot

ARVOSTAN KONSEPTI. Kokemuksia hoito- ja hoiva-alan ennakoivasta rekrytoinnista. HYVÄ-asiantuntijafoorumi Osaavan työvoiman saanti hyvinvointialalla

ARVOSTAN KONSEPTI. Kokemuksia hoito- ja hoiva-alan ennakoivasta rekrytoinnista. HYVÄ-asiantuntijafoorumi Osaavan työvoiman saanti hyvinvointialalla ARVOSTAN KONSEPTI Kokemuksia hoito- ja hoiva-alan ennakoivasta rekrytoinnista HYVÄ-asiantuntijafoorumi Osaavan työvoiman saanti hyvinvointialalla 14.5.2009 Ennakoivan rekrytointityön perusteluja 1/2 Hoito-

Lisätiedot

Matkustajatuonnin vaikutus alkoholin kokonaiskulutukseen. Esa Österberg Alkoholi ja huumeet yksikkö Päihteet ja riippuvuus osasto

Matkustajatuonnin vaikutus alkoholin kokonaiskulutukseen. Esa Österberg Alkoholi ja huumeet yksikkö Päihteet ja riippuvuus osasto Matkustajatuonnin vaikutus alkoholin kokonaiskulutukseen Esa Österberg Alkoholi ja huumeet yksikkö Päihteet ja riippuvuus osasto Alkoholijuomien matkustajatuonti Matkustajien tuomien alkoholijuomien kulutus

Lisätiedot

Työaika Suomessa ja muissa maissa. Joulukuu 2010 Työmarkkinasektori EK

Työaika Suomessa ja muissa maissa. Joulukuu 2010 Työmarkkinasektori EK Työaika Suomessa ja muissa maissa Joulukuu 2010 EK Säännöllisen vuosityöajan pituus 1910-2010 Teollisuuden työntekijät päivätyössä 3000 2800 2600 2400 2200 Tuntia vuodessa Vuosityöajan pituus: vuonna 1920

Lisätiedot

Erikoiskauppaan ja taloushallintoon liittyvien yritysten puhelinhaastattelut 2012

Erikoiskauppaan ja taloushallintoon liittyvien yritysten puhelinhaastattelut 2012 Erikoiskauppaan ja taloushallintoon liittyvien yritysten puhelinhaastattelut 2012 Puhelinhaastatteluissa esiin nousseet osaamisen kehittämisen tarpeet Projektiassistentti Paula Sovelius TäsmäProto-hanke

Lisätiedot

Potilaiden liikkuvuus EU:ssa ja valinnanvapaus

Potilaiden liikkuvuus EU:ssa ja valinnanvapaus Potilaiden liikkuvuus EU:ssa ja valinnanvapaus Mervi Kattelus Terveyspolitiikan asiantuntija Suomen Lääkäriliitto Liikkuvuuden eri ulottuvuudet (Potilas sairastuu tilapäisen toisessa valtiossa oleskelun

Lisätiedot

Valtion kotouttamisohjelma ja siihen liittyvä kumppanuusohjelma

Valtion kotouttamisohjelma ja siihen liittyvä kumppanuusohjelma Valtion kotouttamisohjelma ja siihen liittyvä kumppanuusohjelma Finlandia-talo 16.9.2015 Fasilitaattorien osuudet / Risto Karinen ja Olli Oosi Kohti kumppanuutta, tavoitteet ja mahdollisuudet Kumppanuusohjelma

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

TIIVISTELMÄ SEMINAARIA VARTEN TEHDYSTÄ MIELIPIDETUTKIMUKSESTA

TIIVISTELMÄ SEMINAARIA VARTEN TEHDYSTÄ MIELIPIDETUTKIMUKSESTA Toimintakyky turvallisuuden johtamisessa -arvoseminaari Poliisiammattikorkeakoulu 10.10.014 Seminaarin järjestäjät: Poliisiammattikorkeakoulu, Maanpuolustuskorkeakoulun johtamisen ja sotilaspedagogiikan

Lisätiedot

yhteiskuntana Sosiaalitutkimuksen laitos Tampereen yliopisto

yhteiskuntana Sosiaalitutkimuksen laitos Tampereen yliopisto Suomi palkkatyön yhteiskuntana Harri Melin Sosiaalitutkimuksen laitos Tampereen yliopisto Nopea muutos Tekninen muutos Globalisaatio Työmarkkinoiden joustot Globalisaatio ja demografinen muutos Jälkiteollisesta

Lisätiedot

Sisäasiainministeriö E-KIRJELMÄ SM2004-00600

Sisäasiainministeriö E-KIRJELMÄ SM2004-00600 Sisäasiainministeriö E-KIRJELMÄ SM2004-00600 SM Waismaa Marjo 3.12.2004 EDUSKUNTA Suuri valiokunta Viite Asia E-kirjelmä aloitteesta neuvoston päätökseksi euron suojelemisesta väärentämiseltä nimeämällä

Lisätiedot

NEUVOTTELUT BULGARIAN JA ROMANIAN LIITTYMISESTÄ EUROOPAN UNIONIIN

NEUVOTTELUT BULGARIAN JA ROMANIAN LIITTYMISESTÄ EUROOPAN UNIONIIN NEUVOTTELUT BULGARIAN JA ROMANIAN LIITTYMISESTÄ EUROOPAN UNIONIIN Bryssel, 31. maaliskuuta 2005 (OR. en) AA 1/2/05 REV 2 LIITTYMISSOPIMUS: SISÄLLYSLUETTELO EHDOTUS: SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Valtuuskunnille

Lisätiedot

Suomalaisen työpolitiikan linja

Suomalaisen työpolitiikan linja Suomalaisen työpolitiikan linja - Työmarkkinoiden muutostilanne ja haasteet - Suomalaisen työpolitiikan kokonaisuus ja tavoitteet - Suomen työmarkkinareformin lähtökohtia - Hallituksen periaatepäätös Työministeri

Lisätiedot

Opiskelijoiden ja tutkijoiden vakuuttaminen

Opiskelijoiden ja tutkijoiden vakuuttaminen Opiskelijoiden ja tutkijoiden vakuuttaminen - yleistä periaatteista Kesätilaisuus 31.8.2010 Ulkomaan yksikkö Sirpa Mattila Opiskelijana ulkomailla Alle vuoden ulkomailla tilapäisesti, esim. opiskelijavaihdossa

Lisätiedot

TARJOUSPYYNTÖ DIAARINUMERO. Helsinki, 17.2.2016 CIMO/1/03.30.10/2016

TARJOUSPYYNTÖ DIAARINUMERO. Helsinki, 17.2.2016 CIMO/1/03.30.10/2016 DIAARINUMERO CIMO/1/03.30.10/2016 Helsinki, 17.2.2016 TARJOUSPYYNTÖ Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO pyytää tarjoustanne tämän tarjouspyynnön mukaisesti. Hankintamenettely on avoin.

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 34 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2013 kolmannella neljänneksellä 73,3 prosenttia. Työllisyysaste on ollut laskussa vuoden 2012 alusta

Lisätiedot

Suomalaisen musiikkiviennin markkina-arvo ja rakenne vuonna 2010. Media Clever / Music Finland 2012

Suomalaisen musiikkiviennin markkina-arvo ja rakenne vuonna 2010. Media Clever / Music Finland 2012 Suomalaisen musiikkiviennin markkina-arvo ja rakenne vuonna 2010 Media Clever / Music Finland 2012 Tutkimuksen tausta Tutkimusmalli Kim Forss/Andante Consultants. Samaa mallia on käytetty Ruotsin, Tanskan

Lisätiedot

Työhön ja työnhakuun ulkomaille. 25.8.2011 Kristo Kenner, KELA

Työhön ja työnhakuun ulkomaille. 25.8.2011 Kristo Kenner, KELA Työhön ja työnhakuun ulkomaille 25.8.2011 Kristo Kenner, KELA EU/ETA + Sveitsi Sosiaaliturvasopimusmaat Muut maat EY-lainsäädäntö Sos.t.sopimus Kansallinen lainsäädäntö Lainsäädäntö ulkomaille muutettaessa

Lisätiedot

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko tarjoaa mainion tilaisuuden toteuttaa tapahtumia yhteistyössä oman alueen eri organisaatioiden kanssa.

Lisätiedot

11. Jäsenistön ansiotaso

11. Jäsenistön ansiotaso 24 Kuvio 19. 11. Jäsenistön ansiotaso Tutkimuksessa selvitettiin jäsenistön palkkaukseen liittyviä asioita. Vastaajilta kysyttiin heidän kokonaiskuukausiansioitaan (kuukausibruttotulot). Vastaajia pyydettiin

Lisätiedot