Ulkomaalaisten tilapäinen työnteko Suomessa
|
|
- Maija-Leena Leppänen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Ulkomaalaisten tilapäinen työnteko Suomessa Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja Työ ja yrittäjyys 37/2009
2 nina von hertzen-oosi henna harju niina haake timo aro Ulkomaalaisten tilapäinen työnteko Suomessa Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja Työ ja yrittäjyys 37/2009
3
4 Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja Työ ja yrittäjyys 37/2009 Arbets- och näringsministeriets publikationer Arbete och företagsamhet 37/2009 MEE Publications Employment and entrepreneurship 37/2009 Tekijät Författare Authors Nina von Hertzen-Oosi, Henna Harju, Niina Haake ja Timo Aro Julkaisuaika Publiceringstid Date Kesäkuu 2009 Toimeksiantaja(t) Uppdragsgivare Commissioned by Työ- ja elinkeinoministeriö Arbets- och näringsministeriet Ministry of Employment and the Economy Toimielimen asettamispäivä Organets tillsättningsdatum Date of appointment Julkaisun nimi Titel Title Ulkomaalaisten tilapäinen työnteko Suomessa Tiivistelmä Referat Abstract Tutkimuksen tavoitteena oli koota yhteen ja täydentää kokonaiskuvaa ulkomaalaisten tilapäisestä työnteosta Suomessa, ja sitä kautta määritellä jatkotutkimustarpeita. Tutkimuksessa selvitettiin, minkä maalaisia henkilöitä milläkin aloilla ja alueilla tilapäisesti Suomessa työskentelee. Lisäksi selvitettiin, millä tavalla henkilöt ovat päätyneet työhön Suomeen ja millaisia tietoja Suomessa työskentelystä ja työehdoista henkilöllä oli käytettävissään. Tarkoituksena oli myös selvittää rekrytointiprosessia sekä työnantajan, mahdollisen työnvälittäjän sekä viranomaisten rooleja tässä prosessissa. Tutkimuksen kohteena olivat myös ulkomaalaisten tilapäisten työntekijöiden työ- ja elinolot Suomessa, ja niihin liittyvät haasteet niin työntekijän kuin sidosryhmien näkökulmista. Tässä tutkimuksessa erityistarkasteluun valittiin neljä eri aluetta sillä oletuksella, että näillä alueilla ulkomaalaisten tilapäinen työnteko on toisaalta kohtalaisen yleistä ja toisaalta luonteeltaan toisistaan poikkeavaa. Alueiksi valittiin Uusimaa, Varsinais-Suomi, Kaakkois-Suomi sekä Pohjois-Savo. Kokonaisuudessaan vaikuttaa siltä, että ulkomaista tilapäistyövoimaa rekrytoidaan ensisijaisesti aloille, joille ominaista ovat kausivaihtelut. Pääsääntöisesti ulkomaalaisten työnteko Suomessa on tämän tutkimuksen perusteella aidosti tilapäistä suurin osa työntekijöistä on joko lähetettyjä työntekijöitä tai tilapäisiä kausiluonteisia työntekijöitä (kuten marjanpoiminta). Ulkomaalaisten tilapäinen työnteko koetaan myös itse työntekijöiden puolelta väliaikaiseksi, ja kontaktit suomalaisiin ovat vähäisiä. Tutkimuksen perusteella voidaan todeta, että suurin osa ulkomaalaisista tilapäisistä työntekijöistä työskentelee tällä hetkellä pisteittäisesti tietyillä toimialoilla ja tietyillä alueilla. Yleisimpiä aloja ovat tämän tutkimuksen perusteella rakennus-, puutarha- ja viljelyala sekä metalli- ja konepajateollisuus. Suurin rooli rekrytointiprosessissa on henkilöstövälitys- ja vuokrausfirmoilla, viranomaisten rooli rekrytointiprosessissa on melko vähäinen. Tietoa Suomessa työskentelystä ja työehdoista näyttäisi olevan kohtuullisen huonosti saatavilla tai tieto ei tavoita työntekijöitä. Pääsääntöisesti tieto saadaan työnantajalta (eli useimmiten ulkomaiselta välitysfirmalta), internetistä, muilta työntekijöiltä sekä liittojen jakamasta materiaalista. Ulkomaalaiset tilapäiset työntekijät tekevät tutkimuksen perusteella töitä huonommilla työehdoilla kuin suomalaiset, vaikka korkeakoulutetut työntekijät saavat useimmiten täysin samaa palkkaa kuin suomalaisetkin kollegansa. Ulkomaisen työvoiman valvontaresurssit eivät ole kasvaneet samassa mittakaavassa kuin ulkomaalaisten tilapäisten työntekijöiden määrä. Ulkomaalaisten tilapäistä työntekoa ei suoranaisesti mielletä työperusteiseksi maahanmuutoksi, minkä vuoksi sen katsotaan usein myös jäävän näiden kehittämistoimenpiteiden ulkopuolelle. Tämän tutkimuksen valossa on täysin mahdollista, että tietyillä aloilla ulkomainen työvoima toimii jatkossakin suhdannepuskurina ja tietyillä taas osana pysyväluonteisempaa maahanmuuttoa. Tärkeää olisi viranomaisten ja yritysten yhteistyönä määritellä ja segmentoida eri aloihin kohdistuvat tarpeet, jotta toimenpiteitä voidaan kohdentaa tarkemmin. Tutkimuksen perusteella suositellaan mm. ulkomaisen työvoiman valvonnan tehostamista (resursointi), parempaa tiedottamista henkilöstövuokrausyrityksille ja kohdemaihin sekä koordinoidun tiedotuksen lisäämistä pysyväluonteisemman työnteon mahdollisuuksista. Tutkimuksen perusteella jatkotutkimustarpeiksi on päädytty ehdottamaan seuraavia: A) Selvitys opiskelijoiden merkityksestä suhteessa työperusteiseen maahanmuuttoon, B) Ulkomaalaisten tilapäisten työntekijöiden määrällisen seuranta- ja tilastointijärjestelmän kehittäminen, C) Selvitys suomalaisten yritysten ja yhteisöjen kansainvälisyysvalmiuksista, D) Laajempi laadullinen tutkimus ulkomaalaisten tilapäisestä työnteosta Suomessa, E) Ulkomaalaisten tilapäisen työnteon valvonnan tehostamistarpeet. Työ- ja elinkeinoministeriön yhdyshenkilö: Strategia- ja ennakointiyksikkö/olli Sorainen, puh Asiasanat Nyckelord Key words ulkomaalaiset tilapäiset työntekijät, tilapäinen työ, työperusteinen maahanmuutto ISSN Kokonaissivumäärä Sidoantal Pages 107 ISBN Kieli Språk Language Suomi, finska, finnish Hinta Pris Price 20 Julkaisija Utgivare Published by Työ- ja elinkeinoministeriö Arbets- och näringsministeriet Ministry of Employment and the Economy Kustantaja Förläggare Sold by Edita Publishing Oy / Ab / Ltd
5
6 Esipuhe Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja/työ ja yrittäjyys -sarjan 37. niteenä julkaistaan Nina von Hertzen-Oosin, Henna Harjun, Niina Haaken ja Timo Aron tutkimus Ulkomaalaisten tilapäinen työnteko Suomessa. Tutkimuksen tarkoituksena on täydentää kokonaiskuvaa ulkomaalaisten tilapäisestä työnteosta Suomessa ja samalla paikallistaa jatkotutkimuksen tarpeita. Tutkimus pyrkii kartoittamaan ulkomaalaisten tilapäistä työtä tekevien perustiedot: mistä maista he tulevat, millä aloilla ja alueilla he työskentelevät, miten he ovat päätyneet työhön Suomeen, millaisin työehdoin he työtä tekevät, minkälaiset heidän elinolonsa ovat ja millaisia haasteita tai ongelmia he kohtaavat. Tutkimustietojen hankkimisessa on ollut ongelmia niin tilastojen kuin kvalitatiivistenkin tietojen osalta. Nämä tietojen katvealueita ja epävarmuuksia koskevat varaumat on syytä pitää mielessä tutkimustuloksia tulkittaessa. Tutkimus toivottavasti paitsi lisää ja syventää tietoamme ulkomaalaisten tilapäisestä työnteosta Suomessa myös antaa välineitä tutkimustoiminnan edelleen kehittämiseksi vaikealla tutkimusalueella. Tutkimuksen ohjausryhmän puheenjohtajana on ollut ylitarkastaja Olli Sorainen ja jäseninä ovat toimineet vanhempi hallitussihteeri Päivi Kantanen ja ylitarkastaja Tiina Oinonen työ- ja elinkeinoministeriöstä. Helsingissä huhtikuussa 2009 Matti Sihto työmarkkinaneuvos työpolitiikan dosentti
7
8 Sisällysluettelo Esipuhe Johdanto Tutkimuksen tavoitteet ja toteutus Tutkimusmenetelmät Laadullisen tutkimuksen haasteista Käytettävissä olevan asiakirja- ja dokumentaatioaineiston käsite- ja sisällönanalyysi Yksilö- ja ryhmähaastattelut Vuorovaikutteinen seminaari Taustaa työvoiman liikkuvuudelle ja tilapäiselle työnteolle Ulkomainen tilapäistyövoima osana kansainvälistä muuttoliikettä Ulkomaalaisten tilapäinen työnteko Euroopan unionissa Ulkomaalaisten tilapäinen työnteko Suomessa tällä hetkellä arvioita määristä, aloista ja tulevaisuuden kehityksestä Ulkomaisen tilapäisen työnteon käsitteen määrittelyä ja rajausta Arvioita ulkomaalaisten tilapäisten työntekijöiden määristä Suomessa Ulkomaalaisten työnteko Suomessa: tarpeita ja kehityssuuntauksia Ulkomaalaisten tilapäinen työnteko Suomessa: alueelliset erityispiirteet Itä-Suomi Kaakkois-Suomi Uusimaa Varsinais-Suomi ja Satakunta Ulkomaalaisten tilapäisen työnteon puitteet Asiantuntijaverkoston kokonaiskuva ulkomaalaisten tilapäisestä työnteosta Suomessa Ulkomaisen tilapäistyövoiman tunnettuus, profiili ja toimijaverkostot Lainsäädännön tunnettuus ja valvonta Yhteiskunnalliset asenteet ja arvot suhteessa ulkomaiseen tilapäistyövoimaan Tiedonkulku ja tietojärjestelmät... 49
9 5.2 Ulkomaalaiset tilapäiset työntekijät työyhteisöissä Miksi ja miten Suomeen palkataan ja miksi Suomeen tullaan Yritysten edustajien näkemyksiä Työntekijöiden näkemyksiä Ulkomaalaisten tilapäisten työntekijöiden kontaktit suomalaisiin viranomaisiin Ulkomaalaisten tilapäistyöntekijöiden asema yrityksissä Yritysten edustajien näkemyksiä Työntekijöiden näkemyksiä Asenteet ja arvot työyhteisöissä Yritysten edustajien näkemyksiä Työntekijöiden näkemyksiä Asuminen Yritysten edustajien näkemyksiä Työntekijöiden näkemyksiä Yhteenveto ja tutkimuksen keskeiset tulokset Synteesi: Keskeiset haasteet ja tulevaisuuden näkymät Ulkomaalaisten tilapäinen työnteko Suomessa kehityshaasteita Ulkomaalaisten työnteko Suomessa pysyvää vai tilapäistä? Keskeiset johtopäätökset Alat ja alueet, joilla ulkomaalaisia tilapäisesti työskentelee sekä heidän lähtömaansa Miksi ja miten Suomeen tullaan Rekrytointi Suomeen ja eri toimijoiden rooli rekrytointiprosessissa Tiedot ja tietolähteet Suomessa työskentelystä Työehdot Elinolot Suomessa Jatkotutkimustarpeet Ulkomaalaisten tilapäisen työnteon haasteet suhteessa maahanmuuttopolitiikkaan Kohti kokonaisvaltaisempaa työperusteista maahanmuuttopolitiikkaa Työperusteisen maahanmuuton rooli työmarkkinoiden muutostilanteessa Ulkomaisen työvoiman valvonnan tehostaminen... 80
10 7.4 Tiedottaminen ja viestintä henkilöstövälitysyrityksille ja kohdemaihin Koordinoidun tiedotuksen lisääminen pysyväluonteisemman työnteon mahdollisuuksista Lähdeluettelo Liite 1 Ulkomaista tilapäistyövoimaa koskevat säännökset sekä käsitteen määrittelyä Liite 2 Ulkomaalaisten työntekoon liittyviä tilastoja Liite 3 Asiantuntijaseminaarin tulokset Liite 4 Haastateltujen lista Liite 5 Haastattelurungot
11
12 1 Johdanto Työperusteisella maahanmuutolla ja ulkomaisen työvoiman hyödyntämisellä on monessa Euroopan Unionin vanhassa jäsenmaassa jo pitkät perinteet. Viime vuosien aikana työperusteinen maahanmuutto on kuitenkin saanut taustalleen vahvan motivaatiotekijän: Euroopan Unionin jäsenvaltioiden väestö ikääntyy ja useissa maissa ennustetaan työvoimapulan asettavan merkittäviä haasteita palvelutuotannolle. Suomessa ulkomaisen työvoiman hyödyntämiseen työvoimapula-aloilla on havahduttu Euroopan Unionin vanhojen jäsenvaltioiden vanavedessä. Vanhasen II hallitusohjelmassa korostetaan työperusteisen maahanmuuton tärkeyttä niin ehkäisemään edessä olevaa työvoimapulaa kuin kansainvälistämään suomalaisia työmarkkinoita. Käytännössä katsoen ulkomaista työvoimaa on perinteisesti hyödynnetty ns. suorittavan työn tehtävissä, joille ominaisia ovat suhdannevaihtelut sekä matalapalkkaisuus. Tällä hetkellä haasteena ovat myös esimerkiksi hoiva-alalla jo nyt vallitseva työvoimapula ja siihen vastaaminen. Kysymyksenä niin Suomessa kuin monessa muussakin Euroopan Unionin vanhassa jäsenmaassa on, kuinka kauan, minkälaisia ja mille aloille ulkomaalaisia työntekijöitä tarvitaan. Tutkimusta toteutettaessa kuitenkin talouden kehitysnäkymät ovat muuttuneet merkittävästi ja nykyinen talouden laskusuhdanne saattaa vaikuttaa hyvinkin paljon ulkomaalaisten tilapäiseen työntekoon niin Suomessa kuin muissakin Euroopan Unionin jäsenmaissa. Etenkin suhdanneherkkien alojen (kuten esimerkiksi rakennusala) osalta työt saattavat vähentyä huomattavasti tai toisaalta halvempi ulkomainen työvoima saattaa houkuttaa entistä enemmän pienenevästä tilauskannasta kärsiviä yrityksiä. Keskeistä tutkimuksessamme on ulkomaalaisten tilapäisen työntekoon liittyvän kokonaiskuvan ja mahdollisten jatkotutkimustarpeiden määritteleminen. Tutkimuksessa tarkastellaan, millä aloilla ja alueilla ulkomaalaiset tilapäistyöntekijät tällä hetkellä työskentelevät Suomessa, minkälaisia ovat työskentelyyn ja Suomessa oleskeluun liittyvät olosuhteet, minkä vuoksi työnantajat palkkaavat ulkomaista tilapäistyövoimaa sekä mikä on ulkomaisen tilapäistyövoiman merkitys työperusteisen maahanmuuton kannalta. Tutkimuksessa pohditaan ulkomaalaisten tilapäistyöntekijöiden merkitystä työvoimapulan sekä pysyväluonteisemman työperusteisen maahanmuuton näkökulmasta. Tällä hetkellä näyttäisi siltä, että ulkomaisen tilapäistyövoiman potentiaalia suhteessa työperusteiseen maahanmuuttoon ei aina tunnisteta. Samalla Suomen asema kansainvälisillä rekrytointimarkkinoilla koetaan kohtalaisen heikoksi niin sijaintinsa kuin vieraan ja vaikean kielen vuoksi. Haasteena Suomelle saattaakin muodostua työvoiman houkutteleminen Suomeen. Tässä suhteessa ulkomaalaiset tilapäistyöntekijät ovat tietyllä tavalla jo työperusteisen maahanmuuton eteisessä, josta ei ole pitkä matka pysyväluonteisempaan maahanmuuttoon. 11
13 2 Tutkimuksen tavoitteet ja toteutus Tutkimuksen kantavana tavoitteena on koota yhteen ja täydentää kokonaiskuvaa ulkomaalaisten tilapäisestä työnteosta Suomessa. Samalla pyritään luomaan yleiskuvaa työperusteisesta maahanmuutosta. Tavoitteena on lisäksi tunnistaa jatkotutkimuksen kannalta tarpeellisia ja merkittäviä tarpeita ulkomaalaisten tilapäisen työnteon alueella. Tutkimuksen viitekehys rakentuu ulkomaisen tilapäisen työvoiman asemasta osana Suomen nykyisiä ja tulevia työmarkkinoita. Tutkimuksen avulla halutaan nostaa esiin toimintaympäristön muutokseen vaikuttavia yleisiä ja erityisiä tekijöitä, joihin on mahdollista varautua ennakoivasti. Tutkimuksen keskeisimmät kysymykset ovat: Mistä maasta tulevia ulkomaalaisia milläkin aloilla ja alueilla tilapäisesti työskentelee? Miten ja millä tavalla henkilöt ovat päätyneet työhön Suomeen? Millaisia ja mistä saatuja tietoja Suomessa työskentelystä ja työehdoista henkilöllä oli käytettävissään? Miten rekrytointi Suomeen tapahtui? Millainen rooli oli työnantajalla tai mahdollisella työnvälittäjällä? Entä viranomaisilla? Millaisin työehdoin työtä tehdään? Millaisena koetaan elinolot Suomessa (asuminen, perhe, palvelujen käyttö ym. ja esim. rahalähetykset kotimaahan)? Millaisia haasteita tai ongelmia tilapäisesti maassa työskentelevät kohtaavat? Tutkimusprosessi on kuvattu yhteenvedonomaisesti seuraavassa kuviossa. Tutkimusprosessin kuvauksessa korostuu kohde- ja aineistolähtöisyys. 12
14 Kuvio 1. Tutkimusprosessin kuvaus Tutkimusprosessi kohde- ja aineistolähtöisesti kuvattuna Viranomaisverkosto Yritykset Etujärjestöt Keskeiset työvoimatoimistot Työlupia myöntävät työvoimatoimistot: Lappeenranta, Tampere, Vantaa Työsuojeluviranomaiset: Uudenmaan työsuojelupiiri Verohallinto Keskeiset TEkeskukset Eläketurvakeskus Työvoimaa välittävät yritykset Keskeiset tilaajayritykset Keskeiset työvoimaa lähettävät yritykset Ammattiliitot Työnantajajärjestöt Tutkimusta tukeva materiaali Määrällinen aineisto Mahdolliset muut asiantuntijat Määrällinen ja laadullinen aineisto Laadullinen aineisto Tilapäisen työvoiman - kokonaismäärä - määrät toimialoittain - määrät alueittain - määrät lähtömaittain jne Asiantuntija haastattelu - aineisto Asiakashaastattelut 1, 2,... n Kvantitatiivinen tieto Synteesi Kvalitatiivinen tieto 2.1 Tutkimusmenetelmät Tutkimuksessa käytettiin pääosin laadullisia menetelmiä, kuten ilmiötä kuvaavan laajan ja monitahoisen tutkimusaineiston sisällönanalyysiä sekä yksilö- ja ryhmähaastatteluja. Haastatteluiden keskeisiä tuloksia, johtopäätöksiä ja alustavia kehittämissuosituksia testattiin erikseen järjestetyssä kutsuseminaarissa. Määrällisten menetelmien käyttö jäi vähäisemmäksi. Tilaaja oli tarjouspyynnössään määritellyt tiedonkeruun tapahtuvan pääasiassa kvalitatiivisin menetelmin. Määrällistä analyysiä tehtiin hyödyntämällä soveltuvin osin olemassa olevaa, mutta varsin hajallaan olevaa tilastollista tietoa. Ulkomaalaisten tilapäisten työntekijöiden määrää eri alueilla, (Suomi, maakunnat, TE-keskusalueet, paikkakunnat) toimialoilla ja ammattiryhmissä tutkittiin yhdistämällä eri tilastoista, tietokannoista, aikaisemmista tutkimuksista yms. lähteistä saatavissa olevaa määrällistä tietoa. 13
15 Määrällisen tutkimuksen näkökulmasta suurimmat tutkimukselliset pullonkaulat liittyivät yhtenäisten tilastointitapojen puutteellisuuteen, yhteismitattomuuteen ja pirstoutumiseen useiden eri viranomaisten vastuulle. Tässä tutkimuksessa erityistarkasteluun on valittu neljä eri aluetta sillä oletuksella, että näillä alueilla ulkomaalaisten tilapäinen työnteko on toisaalta kohtalaisen yleistä ja toisaalta luonteeltaan toisistaan poikkeavaa. Tässä tutkimuksessa alueiksi on valittu Uusimaa, Varsinais-Suomi, Kaakkois-Suomi sekä Pohjois-Savo. Uusimaa valittiin tutkimukseen sen vuoksi, että ulkomaalaisten tilapäinen työnteko on määrällisesti alueella korkeaa, suuntautunut kohtalaisen monelle alalle, ja lisäksi Viron ja erityisesti Tallinnan läheisyys tuovat omat ominaispiirteensä ulkomaalaisten tilapäiselle työnteolle. Varsinais-Suomessa taas ulkomaalaisten tilapäisellä työnteolla tiedetään olevan kohtalaisen pitkät perinteet juuri telakkateollisuuden vuoksi. Pohjois-Savossa taas arveltiin marjanpoiminnan tuovan omat erityispiirteensä ulkomaalaisten tilapäiseen työntekoon. Kaakkois-Suomi taas valittiin tutkimukseen sillä perusteella, että Venäjän rajan läheisyyden oletettiin tuovan alueelle ulkomaalaista tilapäistä työvoimaa. Lisäksi Kaakkois-Suomen osalta oletettiin ulkomaista tilapäistä työvoimaa hyödyntävien alojen olevan hyvinkin erilaisia kuin muilla alueilla. 2.2 Laadullisen tutkimuksen haasteista Tässä luvussa käsitellään tutkimukseen ja haastatteluaineistoihin liittyviä haasteita. Tämän tutkimuksen primääriaineisto on kerätty haastattelemalla ja kyselylomakkeita käyttämällä. Tarkempi kuvaus aineiston hankinnasta löytyy luvusta 2.4. Haastatteluissa saatujen tietojen, käsitysten, uskomusten, arvojen ja merkitysten tutkiminen on usein ongelmallista, etenkin jos haastateltavat edustavat eri kulttuuri- ja kielitaustaa kuin haastattelija. Haastattelu on myös konteksti- ja tilannesidonnaista, joten muun muassa paikka, jossa haastattelu toteutetaan voi vaikuttaa haastateltavan vastauksiin.1 Osa haastatteluista toteutettiin työantajan tiloissa, ja vaikka työnantajan edustaja ei ollut läsnä, haastatteluympäristö saattoi vaikuttaa jonkin verran vastauksiin. Haastatteluaineistoon sisältyy aina tulkintaa ja tulosten yleistämistä, jotka vaativat harkintaa sekä muun muassa edellä mainittujen seikkojen huomioonottamista. Haastateltaville henkilöille on pyritty antamaan tiivis kuvaus tutkimuksesta, johon he osallistuvat haastattelupyynnön yhteydessä. Haastatetuille työntekijöille on kerrottu, että tutkimusta toteutetaan työ- ja elinkeinoministeriön toimesta ja se koskee ulkomaalaista tilapäistä työntekoa Suomessa. Antamalla vain perustiedot tutkimuksesta on pyritty välttämään liian spesifejä tai vinoutuneita vastauksia ja informantin johdattelua puhumaan jostakin tietystä näkökulmasta.2 Tutkijatiimi on korostanut jokaisessa haastattelutilanteessa haastatteluiden olevan täysin 1 Hirsjärvi & Hurme: Tutkimushaastattelu. Teemahaastattelun teoria ja käytäntö. 2 Hirsjärvi & Hurme: Tutkimushaastattelu. Teemahaastattelun teoria ja käytäntö. 14
16 luottamuksellisia, ja aineistojen tulevan ainoastaan tutkijoiden käyttöön. Työntekijähaastattelujen arkaluontoisuudesta johtuen tutkijaetiikan mukaisesti tutkimusraporttiin kirjattu listaus haastatteluista henkilöistä ei sisällä haastateltavien nimitai työpaikkatietoja. Osa haastateltavista kertoi, että heitä oli kielletty puhumasta palkastaan ja muutamien haastateltavien asumiseen liittyvissä tiedoissa ilmeni ristiriitaisuuksia. Koska tutkijan eettinen velvollisuus on esittää tietoa, joka on mahdollisimman varmaa ja todennettua, edellä esitetyn kaltaisissa tapauksissa käytettiin erityistä harkintaa ja epäselvissä tapauksissa aineiston osia jätettiin analyysin ulkopuolelle. Lisäksi haastattelujen raportoinnissa on otettava huomioon luottamuksellisuuden lisäksi seuraukset, joita julkaistulla raportilla on haastateltaville kuin myös heidän sidosryhmilleen.3 Osalla informanteista oli nähtävissä selkeä motivaatio tuoda esiin omalle kohdalle sattuneita väärinkäytöksiä ja ongelmia, jotta niihin pystyttäisiin puuttumaan. Kokonaisuudessaan ulkomaisten tilapäistyöntekijöiden haastatteluaineiston kokoaminen oli erittäin työläs prosessi ja haasteeksi muodostuivat toisaalta tilaajayritysten heikko tietämys tilapäistyöntekijöistä, alihankkijatoimijoiden huono tavoitettavuus, työntekijöiden epäluuloisuus ja haluttomuus osallistua haastatteluihin sekä joissakin tapauksissa jopa työnantajien tai suomalaisen ulkomaista työvoimaa tilanneiden käyttäjäyritysten haluttomuus järjestää haastatteluita tutkimustarkoituksiin. Ulkomaalaisia tilapäistyöntekijöitä haastateltiin tutkimusta varten kasvotusten paikan päällä yhteensä 26 henkilöä. Näiden haastattelujen lisäksi tutkimusryhmän käytössä oli 20 ulkomaisen tilapäistyöntekijän täyttämää kyselylomaketta. Laadullisen tutkimuksen kriteerien mukaisesti tällä aineistolla saavutettiin niin sanottu aineiston kyllääntyminen, sillä viimeisissä haastatteluissa ei enää tullut esiin merkittäviä uusia näkökulmia tai seikkoja4. Kuitenkin tässä yhteydessä on muistettava, että työntekijöiden haastattelujen määrä on määrällisesti vähäinen suhteessa maassamme oleviin ulkomaalaisiin tilapäisiin työntekijöihin eikä tämän vuoksi kerro välttämättä koko totuutta. Tiettyjen asioiden ja seikkojen toistuvuus saattaa myös johtua tietynlaisten haastateltavien valikoitumisesta haastatteluihin sekä juuri tietynlaisille aloille ja työyhteisöille tyypillisistä ominaispiirteistä. Tutkijat ovat osittain itse kyenneet vaikuttamaan siihen, keitä työntekijöistä on haastateltu, mutta osittain työntekijät oli myös nimetty yrityksen edustajan toimesta. Tutkimuksen havaintojen ja johtopäätösten tulkinnassa tulisi huomioida, että haastateltavien valikoituminen sekä epävarmuus siitä, ovatko haastateltavat kertoneet haastattelijalle koko totuuden, vaikuttavat tutkimuksen lopputulokseen. Analyysissa hyödynnettiin haastatteluaineistojen luokittelua, joka on laadulliselle tutkimukselle tyypillinen analyysitapa5. Aineistoa luokiteltiin muun muassa oleskelun keston, koulutustaustan ja työntekijöiden kotimaahansa lähettävän rahamäärän mukaan, lisäksi lähetettyjen työntekijöiden kokemuksia verrattiin suoraan 3 Hirsjärvi & Hurme: Tutkimushaastattelu. Teemahaastattelun teoria ja käytäntö. 4 Klaus Mäkelä: Kvalitatiivisen analyysin arviointiperusteet. 5 Klaus Mäkelä: Kvalitatiivisen analyysin arviointiperusteet. 15
17 suomalaiseen työnantajaan työsuhteessa oleviin työntekijöihin. Lisäksi lähetettyjen työntekijöiden kohdalla pyrittiin selvittämään mahdollisuuksien mukaan työntekijöitä lähettävän taho, jotta kokemuksia yhdestä työntekijöitä välittävästä tahosta ei yleistettäisi laajemmin lähetettyihin työntekijöihin. Tyypittelyn avulla pyrittiin selvittämään säännönmukaisuuksia eri luokissa ja suhteessa toisiinsa. Koska laadullinen analyysi on kuitenkin yksilöllisempää ja vähemmän standardoitua kuin määrällinen analyysi ovat tutkijatiimin eri jäsenet käyneet läpi samaa aineistoa, jotta aineiston tulkinta olisi mahdollisimman luotettavaa. Olemme pyrkineet tekemään tutkimus- ja analyysiprosessista mahdollisimman läpinäkyvän kuvaamalla raportissa aineiston hankintaa ja tulkintaa, sekä niihin liittyviä haasteita Käytettävissä olevan asiakirjaja dokumentaatioaineiston käsite- ja sisällönanalyysi Tutkimuksen aluksi tehtiin aihepiirin ja ilmiön liittyvä käsiteanalyysi, joka tarkoitti tässä yhteydessä tilapäiseen työskentelyyn liittyvän aihepiiriin keskeisten käsitteiden vertailevaa ja kriittistä analyysiä. Tavoitteena oli selvittää käsitteen sisällön lisäksi suhde muihin rinnakkaisiin tai vastaaviin käsitteisiin. Lisäksi tehtiin taustoittava sisällönanalyysi käytettävissä olevasta asiakirja- ja dokumentaatioaineistosta. Taustoittavan sisällönanalyysin lähtökohtana oli tiivistää aihepiiriin liittyvien tutkimusten, tieteellisten artikkelien, selvitysten, kartoitusten jne. keskeisimpiä tuloksia ja johtopäätöksiä. Tutkimuksen tekijöiden toimesta kartoitettiin laajasti aihepiiriin liittyvät tutkimukset, tutkimusartikkelit, selvitykset, kartoitukset ja muu aihepiirin kannalta olemassa oleva relevantti aineisto. Taustoittavan sisällönanalyysin jälkeen tehtiin järjestelmällinen valikointi tutkimuksessa edelleen hyödynnettävästä, relevantista tutkimusaineistosta ja käytettävistä käsitteistä. Valikointi perustui tutkimusryhmän tekemiin rajauksiin, jotka hyväksytettiin erikseen tutkimuksen ohjausryhmässä. Tutkimusaineiston analysoinnissa hyödynnettiin kevennettyä meta-analyysiä ilman erillistä vertailevaa kriteeristöä. Tutkimusaineiston läpikäymisessä nojauduttiin ulkomaalaisten tilapäiseen työskentelyyn Suomessa liittyvien keskeisten tunnuspiirteiden ja ilmiön yleiseen kuvaamiseen sekä käsitteellistämiseen. Alkuperäisaineistoa täydennettiin edelleen koko tutkimusprosessin aikana muun tiedonkeruun, erityisesti haastattelujen aikana, jolloin kaikilta informanteilta tiedusteltiin erikseen heidän tekemiään selvityksiä, kartoituksia, sisäisiä toimintasuunnitelmia, muistioita, laskelmia yms. aihepiiriin liittyen. Ilmiön yleisen kuvaamisen kannalta keskeinen haaste liittyi tutkimusperäisen informaation vähäiseen määrään ja sen yhteismitattomuuteen tutkimuskysymysten kannalta. Ilmiötä selittävää tietoa oli lähinnä saatavissa viranomaisten ja työmarkkinajärjestöjen omista lähteistä, mutta tieto oli luonteeltaan vahvasti joko hallinnonala- tai 6 Klaus Mäkelä: Kvalitatiivisen analyysin arviointiperusteet. 16
18 toimialakohtaista. Tällöin se palveli varsin huonosti tutkimuksellisia tarpeita. Dokumentaatio soveltui ensisijaisesti jonkin yksittäisen toimijan tai eturyhmän omiin sisäisiin intresseihin ohjauksellisena tai informaatiota välittävänä elementtinä. 2.4 Yksilö- ja ryhmähaastattelut Teemahaastatteluja suunnattiin viranomaisverkostolle keskus- alue- ja paikallishallinnossa, työmarkkinajärjestöjen edustajille, aihepiirin tutkimusproblematiikan tunteville asiantuntijoille, projekteille, järjestöille, luottamusmiehille ja ulkomaisille tilapäisille työntekijöille. Yksilöhaastattelut toteutettiin joko paikan päällä tapahtuvina tai puhelinhaastatteluina. Yksilö- ja ryhmähaastatteluiden kohteet on esitetty seuraavassa taulukossa. Taulukko 1. Haastatteluiden kohteet (Tarkka listaus haastatelluista henkilöistä on tutkimuksen liitteenä 4) Yksilöhaastattelut Verotoimisto SAK (2) Eläketurvakeskus Elinkeinoelämän keskusliitto EK Helsingin kaupunki Kansaneläkelaitos (Kela) Keskusrikospoliisi (KRP) Suomen yrittäjät ry Rakennusteollisuusliitto ry Rakennusliitto ry Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteen tutkimuslaitos STTK Kluuvin työvoimatoimisto Luottamusmiehet (9 kpl) Yritysten henkilöstöjohto (4 kpl) Ulkomaalaiset tilapäiset työntekijät (26 haastattelua ja 20 täytettyä lomaketta) Henkilöstövuokrausyritykset (4 henkilöä / 3 yritystä) Ryhmähaastattelut Alueelliset ryhmähaastattelut: Varsinais-Suomi Pohjois-Savo Kaakkois-Suomi Uusimaa Ensimmäisen vaiheen teemahaastatteluissa kohderyhmänä olivat lähinnä viranomaisverkostoon ja työmarkkinajärjestöihin liittyvät henkilöt. Heidän kauttaan kartoitettiin ja kuvattiin tutkimuksen aihepiiriin liittyviä keskeisiä tekijöitä. Ensimmäisen haastatteluvaiheen aikana kyettiin muodostamaan yleiskuva tutkimuskohteesta. Toisessa vaiheessa haastattelut kohdennettiin syvennetyn tiedon saamiseksi niin sanotulle asiantuntijatasolle. Asiantuntijahaastateltavina toimivat ulkomaalaisten tilapäiseen työntekoon ja maahanmuuton erityiskysymyksiin perehtyneet asiantuntijat niin tutkimuksellisesta kuin kokemusperäisestä näkökulmasta. Tutkimusperäisiä asiantuntijoita edustivat muun muassa yliopistojen tai tutkimusyksikköjen asiantuntijat. Tutkijoiden haastattelut suoritettiin yksilöhaastatteluina. Kokemusperäisinä asiantuntijoina taas toimivat lähinnä neljän eri TE-keskusalueen (Uusimaa, 17
19 Varsinais-Suomi ja Pohjois-Savo ja Kaakkois-Suomi) asiantuntijaryhmät. Alueellisiin asiantuntijaryhmiin koottiin TE-keskuksen, työvoimatoimistojen, EURES-neuvonnan, työsuojelupiirien (ulkomaalaistarkastajat), kuntien, järjestöjen ja projektien edustajia. Jokaisessa ryhmähaastattelussa oli 5-10 osallistujaa. Kolmannessa vaiheessa haastattelut kohdennettiin yritystasolle. Haastattelujen kohteeksi valittiin sellaisia toimialoja ja ammattiryhmiä, joissa käytettiin keskimääräistä enemmän tilapäistä ulkomaista työvoimaa. Tutkimusryhmän toimesta oltiin aluksi puhelimitse yhteydessä ammattiliittoihin ja pyydettiin nimeämään heidän toimialansa yrityksiä, joissa käytetään keskimääräistä enemmän ulkomaista tilapäistä työvoimaa. Tutkimuksen kohteeksi valikoitui tätä kautta erityisesti rakennus- ja metallialan sekä hoiva-alan organisaatioita. Lisäksi ammattiliittoja pyydettiin nimeämään kuljetus- ja logistiikka sekä palvelualojen ulkomaista tilapäistä työvoimaa käyttäviä yrityksiä, mutta ammattijärjestöt eivät kyenneet yksilöimään sellaisia organisaatioita. Yritysten osalta haastateltiin yritysten luottamusmiehiä, henkilöstöjohdon edustajia sekä itse ulkomaisia tilapäistyöntekijöitä. Ulkomaalaisia tilapäisiä työntekijöitä kartoitettiin haastatteluaineistoa kerättäessä siten, että tutkimuksen piiriin otettiin ainoastaan ne ulkomaalaiset jotka olivat tulleet Suomeen tehdäkseen Suomessa ensisijaisesti töitä. Tällöin ryhmästä rajattiin ulos kaikki opiskelijat, maahanmuuttajat ja esimerkiksi puolison vuoksi Suomeen tulleet henkilöt. Ulkomaisen tilapäisen työnteon määritelmään palataan vielä luvussa kolme sekä tutkimuksen johtopäätöksissä. Ulkomaalaisia tilapäistyöntekijöitä haastateltiin kasvotusten paikan päällä yhteensä 26 henkilöä. Haastateltujen henkilöiden kansallisuudet olivat seuraavat: Viro, Puola, Ukraina, Etiopia, USA, Italia ja Venäjä. Haastateltujen ulkomaalaisten tilapäisten työntekijöiden joukossa oli 17 Suomeen itsenäisesti hakeutunutta, ja yhdeksän lähetettyä työntekijää. Lähetettyjen työntekijöiden osuus haastatelluista tilapäisistä työntekijöistä ei tässä yhteydessä vastaa täysin haastateltujen asiantuntijoiden arvioita lähetettyjen työntekijöiden osuudesta tilapäisistä työntekijöistä. Asiantuntijoiden arvion mukaan lähetettyjä työntekijöitä on tilapäisten työntekijöiden joukossa selvästi enemmän kuin esimerkiksi suoraan suomalaisen työnantajan palvelukseen palkattuja työntekijöitä. Tilapäisten työntekijöiden osuus haastatteluaineistossa on todennäköisesti jäänyt pienemmäksi, siitä syystä, että näitä työntekijöitä on erittäin hankala tavoittaa ja saada haastatteluun. Ulkomaalaisten tilapäisesti Suomessa työskentelevien henkilöiden tavoittaminen haastattelua varten osoittautui erittäin haastavaksi. Kohderyhmään sopivia henkilöitä yritettiin ensin löytää yrityksistä ja muista toimipaikoista, jotka välittävät, käyttävät itse tai heidän alihankkijansa käyttävät ulkomaista tilapäistyövoimaa. Yhtäältä ongelmana oli löytää organisaatioita, joissa ulkomaista tilapäistyövoimaa käytetään ja toisaalta oli vaikeaa löytää yhteyshenkilöä, jolla olisi valtuuksia tai aikaa järjestää haastattelut. Rakennus- ja metallialalla haastateltavia pyrittiin tavoittamaan yrityksen henkilöstöjohdon sekä alihankkijapäällikön välityksellä, mutta ongelmaksi osoittautui toisaalta se, että nämä tahot eivät aina tiedä kuka 18
20 työntekijöistä on varsinaisesti tilapäinen työntekijä ja toisaalta se, että alihankkijapäälliköitä ei tavoitettu. Lopulta haastattelujen hankkimisessa keskeiseksi osoittautuivat tutkimuksen tekijöiden henkilökohtaiset kontaktit suoraan ulkomaalaisiin tilapäistyöntekijöihin tai yrityksiin, joissa heitä työskentelee. Haastateltavat henkilöt yhteyshenkilö valitsi sattumanvaraisesti omasta työympäristöstään työntekijöiden taustoista muuta kuin kansalaisuuden tietämättä. Etsinnän aikana kontaktoitiin lukuisia eri aloilla työvoimaa välittäviä yrityksiä. Työnvälitysfirmoissa ei kuitenkaan ollut resursseja järjestää kontakteja mahdollisiin haastateltaviin, sillä jokaiseen työntekijään olisi erikseen täytynyt ottaa yhteyttä yrityksen toimesta. Ongelmaksi osoittautui myös se, että välitysfirmoissa ei yksinkertaisesti olla varmoja, ovatko heillä työskentelevät ulkomaalaiset maahanmuuttajia vai tilapäistyöntekijöitä. Myös muissa yrityksissä nostettiin esiin, että esimerkiksi henkilöstöjohdolla tai lähiesimiehellä ei välttämättä ole tietoa siitä, ketkä ovat tilapäistyöntekijöitä ja ketkä ovat maahanmuuttajia. Erityisesti hoiva- ja kuljetusalalla työskentelevien ulkomaalaisten osalta näyttäisi siltä, että työntekijät eivät ole tilapäisiä työntekijöitä vaan ovat alkujaan tulleet maahan muun kun työn perusteella ja ovat pikemminkin maahanmuuttajia. IT-alalla työskenteleviä ulkomaalaisia yritettiin tavoittaa erään kansainvälisen IT-alan yrityksen kautta. Haastattelupyyntöön suhtauduttiin organisaatiossa aluksi myönteisesti, mutta varsinaisia haastatteluja ei kuitenkaan yrityksen puolelta pystytty järjestämään. Kuljetus- ja varastointialalla haastateltavia yritettiin löytää kahden suuren logistiikkaalan yrityksen kautta, mutta alan kielitaitovaatimusten vuoksi ulkomaisia tilapäistyöntekijöitä näillä yrityksillä ei henkilöstöjohdon mukaan ole lainkaan. Korkeammin koulutettuja haastateltavia saatiin helposti ottamalla yhteyttä suoraan kahteen helsinkiläisessä korkeakoulussa työskentelevään ulkomaalaiseen tutkijaan, joiden yhteystiedot löytyivät korkeakoulun nettisivuilta. Näiden haastattelujen lisäksi luottamismiehiä pyydettiin välittämään yrityksensä tilapäistyöntekijöille (sekä suoraan yrityksen että esimerkiksi alihankkijan palveluksessa olevat) suomen-, englannin-, viron- ja venäjänkielisiä kyselylomakkeita. Tutkimusryhmä sai 20 ulkomaisen tilapäistyöntekijän täyttämää lomaketta takaisin. Lomakkeiden antamaa informaatiota käytetään haastatteluaineistoa täydentävänä informaationa. 2.5 Vuorovaikutteinen seminaari Tutkimusprosessin aikana järjestettiin asiantuntijoille seminaari, jonka keskeisenä tavoitteena oli testata tutkimuksen aikana esiin tulleita johtopäätöksiä ja alustavia kehittämisehdotuksia. Seminaarissa esitettiin sisällönanalyysin ja haastatteluiden alustavat tulokset, ja niistä tehdyt johtopäätökset, joita testattiin vuorovaikutteisten menetelmien avulla. Seminaarin osallistujiksi kutsuttiin haastatteluiden kohteina olevia henkilöitä ja heidän taustatahojaan, aihepiirin asiantuntijoita ja muita potentiaalisia asiasta kiinnostuneita tahoja. Osallistujia seminaarissa oli noin 19
21 3 Taustaa työvoiman liikkuvuudelle ja tilapäiselle työnteolle 3.1 Ulkomainen tilapäistyövoima osana kansainvälistä muuttoliikettä Wiman (1975) hahmottaa työvoiman kansainvälistä muuttoliikettä kolmen ulottuvuuden kautta: maiden välisen muuton on oltava institutionaalisesti mahdollista, kohdemaassa on oltava työvoiman tarvetta, joka ei ole korvattavissa kotimaisen työvoiman määrällä ja lähtömaalla on oltava työvoiman ylitarjonnasta aiheutuvaa muuttohalukkuutta, jolloin alhainen palkkataso, suuret taloudelliset ja sosiaaliset erot yms. syyt työntävät työvoimaa ulkomaille.7 Kansainvälisen liikkuvuuden ja demografisen kehityksen yhteyttä kuvaa Wimanin tavoin varsin hyvin Kentin ja Habinin (2005) teoria. Kansainvälisessä muuttoliikkeessä on otettava huomioon neljä eri näkökulmaa. Ensimmäiseksi, kansallisvaltioiden rajat ylittävä muuttoliike on aina poikkeuksellista, sillä suurin osa ihmisistä syntyy ja kuolee edelleen synnyinmaassaan. Toiseksi, kansainväliset muutot ovat hyvin selektiivisiä sen suhteen ketkä muuttavat ja minne. Esimerkiksi korkeasti koulutetut tai korkean ammattitaidon omaavat ammattilaiset pyrkivät muuttamaan niihin maihin, joihin heillä on henkilökohtaisia kontakteja, ja joissa he arvioivat parhaiten löytyvän työmahdollisuuksia. Kolmanneksi, kansainväliset muutot jatkuvat tulevaisuudessakin, ja muuttovirrat saattavat muuttua odottamattomalla tavalla. Neljänneksi, maahanmuutto ei voi missään korvata luonnollista väestön vähentymistä pitkällä aikavälillä eli käytännössä Suomen ja EU:n kaltaisilla alhaisen syntyvyyden alueilla maahanmuuton tulisi nousta niin korkealle tasolle, että se ei nykyisissä oloissa olisi poliittisesti hyväksyttävää.8 Työvoiman liikkuvuuden kannalta klassisena, mutta edelleen varsin ajankohtaisena voidaan pitää niin sanottuja muuttoliikkeen työnnön ja vedon teorioita.9 Näissä teorioissa yksilöt vertaavat tulo- ja lähtöalueen välisiä eroja, ja itse muuttaminen perustuu valintatilanteen kautta tapahtuvaan muuttopäätökseen. Valintatilanteessa verrataan lähtö- ja tuloalueella vaikuttavia tekijöitä, väliin tulevia esteitä (kuten matkakustannuksia, osaamis- ja ammattitaitovaatimuksia, työllisyystilannetta, kulttuurista ja kielellistä läheisyyttä) ja eritellään yksilöllisiä syitä. Euroopan 7 Wiman Ronald Työvoiman kansainvälisen muuttoliikkeen mekanismi. ETLA, elinkeinoelämän tutkimuslaitos B9 8 Bulletin Vol. 60, No 4; Heikkilä Elli ja Pikkarainen Maria Väestön ja työvoiman kansainvälistyminen nyt ja tulevaisuudessa.siirtolaisuustutkimuksia A 30. Siirtolaisuusinstituutti, Turku Lee E The Theory of Migration. Teoksessa J. A. Jackson (toim.) Migration. Sociological Studies 2. Cambridge. 9 Perustuvat pääsääntöisesti Leen (E.) 1969 esittämiin teorioihin ja niiden muunnelmiin 20
22 unionin alueella edellä kuvatut teoriat muuttuvat käytännöksi työvoiman siirtymäja muuttovirtoina itäisestä läntiseen Eurooppaan varsinkin vuoden 2004 jälkeen. Työvoiman kansainvälistä liikkuvuutta voidaan lähestyä yksilöiden, alueiden tai yhteiskunnan näkökulmasta. Kansainvälisen muuttoliikkeen näkökulmasta erityisesti sosiaaliseen pääomaan liittyvät teoriat yhdistävät yksilöön, yhteisöihin, alueisiin, toimialoihin ja yhteiskuntaan liittyviä tekijöitä. Sosiaalisen pääoman teorioissa liikkuvuuteen kytketään erityisesti henkilökohtaiset, kulttuuriset ja sosiaaliset siteet. Lähtömuuttoalueilla tietoa ulkomaisista työpaikoista, elinoloista, elintasosta, asumisesta yms. välittyy ensisijaisesti henkilökohtaisten verkostojen, kuten aikaisemmin muuttaneiden tai työskennelleiden sukulaisten, ystävien tai naapureiden kautta. Kohdemaassa pidempään asuneet tai työskennelleet antavat ruohonjuuritason tietoa paikallisista oloista ja auttavat potentiaalisia muuttajia työnhakuun ja uuteen ympäristöön sopeuttamiseen liittyvissä asioissa. Tutut verkostot toimivat ikään kuin ponnahduslautana uusille tulijoille ja vähentävät samalla muuttokynnykseen liittyviä riskejä ja kustannuksia. Sukulaisuus- ja ystävyysvaikutus ohjaa uusia tulijoita samoihin paikkoihin ja alueille kuin aikaisemmin tulleet.10 Sosiaaliset verkostot vaikuttavat maastamuuttopäätökseen kahdesta suunnasta: yhtäältä ulkomaiset sosiaaliset kontaktit madaltavat maastamuuttokynnystä, jolloin sosiaaliset verkostot toimivat muuttoliikkeen työntö- ja veto-teorioiden mukaisena vetotekijänä, ja toisaalta sosiaaliset verkostot sitovat yksilön asuinpaikkaansa, jolloin sosiaalinen verkosto voidaan tulkita negatiiviseksi työntötekijäksi.11 Kansainvälisen muuttoliikkeen teoriat antavat myös ulkomaisen tilapäistyövoiman tarkastelulle ja analysoinnille mielenkiintoisen perustan. Ulkomainen tilapäistyövoima on omalla tavallaan maasta toiseen muuttamista vaikka onkin luonteeltaan tilapäistä. Muuttoliikkeen työnnön ja vedon teoriat voivat omalta osaltaan myös selittää ulkomaisen työvoiman väliaikaisuutta tai vastaavasti pysyvyyttä. Hyvänä esimerkkinä voidaan esimerkiksi pitää Saksan Gastarbeiter ilmiötä luvulla, jolloin Saksan taloudellista kehitystä oli vauhdittamassa parhaimmillaan noin 2,6 miljoonaa ulkomaista työntekijää enimmäkseen Turkista, Italiasta sekä entisen Jugoslavian alueilta.12 Ulkomaista työvoimaa rekrytoitiin maakohtaisten sopimusten puitteissa (ns. Anwerbeabkommen) joita solmittiin mm. Kreikan, Italian, Tunisian, Espanjan, Marokon, Jugoslavian, Turkin ja Portugalin kanssa. Kun työvoiman tarve kuitenkin laski äkisti 1970-luvun alun jälkeen, eivät vierastyöläiset lähteneetkään takaisin kotimaahansa vaan jäivät useimmiten perheineen Saksaan. Omanlaisena työntötekijänä voidaan pitää esimerkiksi heikkoa työllisyystilannetta omassa kotimaassa sekä mahdollisesti sosiaalisten verkostojen siirtymistä uuteen asuinmaahan. Tällöin sosiaaliset verkostot ja sosiaalinen pääoma kohdemaassa kasvoivat ja sitoivat työpaikan ja esimerkiksi sosiaaliturvaetuuksien lisäksi osaltaan 10 Ks. erityisesti Massey Douglas A Synthetic Theory of International Migration. Teoksessa: World in the Mirros of international migration. International Migration of Population: Russia and Contemporary World. Volume 10. Moscow State University 11 Rantala Heikki Esitelmä Tampereen yliopiston Eurooppatutkimuksen päivillä Martin Philip There is Nothing more Permanent than Temporary Foreign Workers. Centre for Immigration Studies. Bacgounder 21
23 uuteen asuinpaikkaan. Philip Martinin laatimassa artikkelissa todetaankin, että usein tarve ulkomaisia tilapäistyöntekijöitä kohtaan osoittautuu pidemmäksi kuin alun perin suunniteltu. Martinin mukaan ulkomaisen tilapäistyövoiman hyödyntäminen johtaa useimmiten hyödyntäjämaan riippuvuuteen ulkomaisista tilapäistyöntekijöistä, ja vastaavasti tiettyjen maiden ja alueiden työntekijöiden riippuvuuteen toisessa maassa sijaitseviin työpaikkoihin ja palkkoihin Ulkomaalaisten tilapäinen työnteko Euroopan unionissa Kuten edellä todettiin, on ns. siirtotyövoimalla Euroopassa osittain pitkätkin perinteet, jotka ovat perustuneet tarpeisiin rekrytoida ulkomaista työvoimaa vastaamaan oman maan työvoimapulaan tietyillä aloilla. Uusien jäsenmaiden liittyminen Euroopan unioniin vuonna 2004 käynnisti tai ainakin vahditti merkittävästi keskustelua työvoiman liikkuvuuden mahdollisuuksista ja uhista sekä työperäisestä maahanmuutosta. Osittain pelättiin hallitsemattomia maahanmuuttovirtoja, palkkojen polkemista, kotimaisen työvoiman työttömäksi jäämistä ulkomaisen ja halvemman tullessa tilalle. Samalla ulkomainen työvoima koettiin erittäin tärkeäksi juuri kotimaisen työvoiman vanhentumisen vuoksi.14 Työvoiman tarjonta uusista EU-jäsenmaista ja kolmansista maista näyttää olevan ainakin tällä hetkellä hyvä. Uusien jäsenmaiden palkkataso on vanhoja jäsenmaita alhaisempi, mikä houkuttelee työvoimaa siirtymään toiseen maahan ainakin väliaikaisesti. Nykyisellään Euroopan unionissa työvoimaa uusista jäsenmaista vanhoihin jäsenmaihin virtaa erityisesti matalapalkkaaloille ja suorittavaan työhön. Lähitulevaisuudessa kysynnän katsotaan ulottuvan myös korkeasti koulutettuihin ammattiosaajiin. Esimerkiksi YK:n toteuttaman selvityksen mukaan vanhat EU-jäsenmaat (EU15) tarvitsevat 79 miljoonaa ulkomaista työntekijää kompensoimaan negatiivista väestökehitystä, mikäli työssä käyvän väestön osuus halutaan pitää samana. 15 Euroopan unionin alueella arvioidaan olevan yhteensä noin 35 miljoonaa maahanmuuttajaa.16 Yhtenäiset työmarkkinat eivät ole kuitenkaan lisänneet merkittävästi työvoiman liikkuvuutta EU:n sisällä. Arviolta vain 2 prosenttia työvoimasta on ollut osa toisen EU-maan väestöä 1990-luvulla. Kokonaisuudessaan työvoiman muuton uusista jäsenmaista Länsi-Eurooppaan ja Pohjoismaihin katsotaan lisääntyneen 1. toukokuuta 2004 jälkeen merkittävästi. Siirtymäaikalainsäädännön ei katsota merkittävästi vaikuttaneen siihen, kuinka paljon ulkomaista työvoimaa maahan on tullut, sillä useimmiten työvoima ei ole muuttanut maahan varsinaisena työvoimana vaan palveluntuottajien välityksellä ns. lähetettyinä työntekijöinä. Tässä suhteessa katsotaankin usein, että siirtymälainsäädäntö ei todellisuudessa toiminut halutulla 13 Ks. edellä 14 Raunio, Mika 207. Työmarkkinoiden kansainvälistyminen ja johtamisen kompetenssit. Eija Horttanen ja Raija Salo Kunnat ja globalisaatio. Kuntaliitto Fargues Philippe Temporary Migration: Matching demand in the EU with Supply from the MENA 16 Kent ja Haub
24 tavalla, sillä palveluiden vapaa liikkuvuus kuitenkin mahdollisti ulkomaisten henkilöstövälitysfirmojen toiminnan niin Suomessa kuin muissakin Euroopan unionin jäsenmaissa. Usein ajatellaankin, että siirtymäaikalaki lisäsi juuri ulkomaisten lähetettyjen työntekijöiden hyödyntämistä suorien rekrytointien sijaan. Myös ulkomaalaisten verotuskohtelu voi vaikuttaa siihen, halutaanko Suomessa työskennellä vain lyhytaikaisesti, sillä lähetettyjä työntekijöitä eivät aina koske henkilöverotus samalla tavalla kuin muuta työvoimaa17. Esimerkiksi alle kuusi kuukautta Suomessa työskentelevän, ulkomaisen työnantajan palveluksessa olevan työntekijän palkkaa ei Suomessa veroteta. Vuoden 2007 alusta tuli voimaan lakimuutos, jonka perusteella Islannista, Norjasta, Ruotsista, Tanskasta, Latviasta, Liettuasta ja Virosta tulevien, enintään kuusi kuukautta Suomessa ulkomaisen työnantajan palveluksessa työskentelevien vuokratyöntekijöiden palkkatulo verotetaan Suomessa. Lisäksi vuokratyöstä saatua palkkatuloa verotetaan, jos työntekijä tulee maasta, jonka kanssa Suomella ei ole verosopimusta. Palkka katsotaan Suomessa veronalaiseksi ansiotuloksi oleskeluajasta riippumatta heti ensimmäisestä työpäivästä alkaen. (poikkeuksena työntekijät ja työnantajat Baltian maista, Pohjoismaista ja sellaisista maista, joiden kanssa Suomella ei ole verosopimusta) 18 Lähetettyihin työntekijöihin tulee soveltaa Suomen työlainsäädännön edellyttämiä vähimmäistyöehtoja ja työehtosopimusten määräyksiä palkasta, työajoista ja vuosilomista. Pohjoismaissa suurin osa ulkomaisista työntekijöistä on kotoisin kuitenkin Baltiasta ja Puolasta (jopa 80 % kaikista työn perusteella maahan tulleista).19 Ulkomaalaisten tilapäinen työnteko tällä hetkellä on myös osa laajempaa kehityssuuntausta vuokratyövoiman yleistymisestä. Työvoiman saatavuusongelmien rinnalla vuokratyövoiman käyttö on vaiheittain kasvanut koko Euroopan alueella. Monelle työntekijälle vuokratyö on ainoa mahdollisuus tehdä töitä, monelle taas selkeä valinta joustavuuden puolesta. Vuokratyövoiman käyttöä perustellaan sen tuomalla joustavuudella työmarkkinoihin, toisaalta taas ainakin EU-maissa vuokrattujen työntekijöiden työsuhteet ovat yleensä hyvin lyhyitä, kuukausista päiviin ja heidän asemansa on usein esimerkiksi sosiaaliturvan, koulutusmahdollisuuksien ja palkkauksen suhteen heikompi kuin vakituisessa työsuhteessa olevilla. Samalla on kuitenkin muistettava, että vuokratyöntekijöiden olosuhteet vaihtelevat myös sektoreittain, minkä vuoksi esimerkiksi rakennusalalla ja IT-alalla saattavat vallita hyvinkin toisistaan poikkeavat olosuhteet.20 Tutkimuksen puitteissa käydyn asiakirjaaineiston sekä haastattelujen perusteella vaikuttaa siltä, että suuri osa Suomessa työskentelevistä ulkomaisista tilapäistyöntekijöistä, ovat juuri vuokratyöntekijöitä. Samankaltainen kehitys näyttäisi olevan myös muualla Euroopassa. 17 Raunio, Mika 207. Työmarkkinoiden kansainvälistyminen ja johtamisen kompetenssit. Eija Horttanen ja Raija Salo Kunnat ja globalisaatio. Kuntaliitto Menettelyohjeet työntekijälle, työnantajalle ja työn teettäjälle, Verohallituksen julkaisu Verohallinto Dolvik Jon Erik & Line Eldring Arbetsmobilitet fra de nye Eu-landene til Norden utviklingstrekk og konsekvenser. Sluttraport fra en nordisk arbetsguppe under Nordisk Ministerråd 20 European Foundation for the Improvement of Living and Working Conditions Temporary Agency work in the European Union 23
25 Vuokratyöntekijöiden asemaa on EU-tasolla pyritty parantamaan vuokratyödirektiiviehdotuksella, jossa on esitetty säädettäväksi vuokratyöntekijöiden yhdenvertaisen kohtelun periaatteesta. Euroopan parlamentti hyväksyi komission vuokratyödirektiiviehdotuksen ministerineuvoston kesäkuisen yhteisen kannan mukaisena. Vuokratyödirektiivin tärkeimmät elementit ovat työntekijöiden suojelun kannalta yhdenvertaisen kohtelun periaate ja markkinoiden vapauttamisen kannalta vuokratyön kieltojen ja rajoitusten tarkastelu. Yhdenvertaisen kohtelun periaatteen mukaan vuokratyöntekijän vähimmäistyöehtojen (mm. työajat ja palkka) tulisi olla vähintään sellaisia kuin mitä ne olisivat, jos käyttäjäyritys olisi palkannut työntekijän suoraan (ns. käyttäjäyritysperiaate). Yhdenvertaisen kohtelun periaatteesta voidaan poiketa työehtosopimuksin tai työmarkkinaosapuolten sopimuksin. Lähetettyihin vuokratyöntekijöihin voidaan soveltaa vuokratyön kansallisia vaatimuksia, mutta lähetettyjen työntekijöiden vähimmäistyöehdoista säädetään edelleen lähetettyjen työntekijöiden direktiivissä. 21 Lissabonin strategian mukainen kilpailukykyinen osaamistalous vaatii nykyisten väestöennusteiden perusteella ulkomaista työvoimaa pitkällä aikajänteellä, mikä on saanut myös Euroopan Unionin pohtimaan työperusteisen maahanmuuton mahdollisuuksia ja uhkia. Nykyisellään paljon hyödynnetty vuokratyövoima saattaisi omalta osaltaan olla työperusteisen maahanmuuton eteinen, mikäli kokemukset ovat myönteisiä ja esimerkiksi useiden työtilaisuuksien jälkeen seuraa pysyvämpiluonteinen maahanmuutto. Toisaalta taas vuokratyövoiman tilapäisyyttä voidaan pitää eräänlaisena uhkana, sillä mahdolliset huonot kokemukset palkoista ja asuinolosuhteista saattavat tehdä työskentelystä hyvinkin väliaikaisen, joka ei esimerkiksi taas pitkällä tähtäimellä vaikuta väestökehitykseen positiivisesti. Keskeisessä asemassa näiden kokemusten taustalla ovat ulkomaalaisten työntekoa määrittelevät puitteet kuten esimerkiksi lainsäädäntö, lupa- ja tietojärjestelmät sekä työyhteisötason asenteet ja työkulttuuri, jotka joko synnyttävät myönteisiä tai kielteisiä kokemuksia ja mielikuvia Suomessa työskentelystä. Euroopan Unionin sisällä on eri maiden välillä eroja siitä, millä tavoin vuokratyö on säännelty sekä miten muut tekijät houkuttelevat tai vastaavasti eivät houkuttele ulkomaisia työntekijöitä muuttamaan väliaikaisesti tai pysyvästi maahan. Tietyt maat, kuten Ranska, Britannia ja Belgia tarjoavat ainakin kielen puolesta turvallisen vaihtoehdon monille uusista jäsenmaista sekä kolmansista maista tuleville. 21 Direktiivi palvelujen tarjoamisen yhteydessä tapahtuvasta työntekijöiden lähettämisestä työhön toiseen jäsenvaltioon (96/ 71 EY) ja Trade Union Congress The EU Temp Trade: Temporary Agency Work across the European Union 24
Ulkomainen työvoima teknologiateollisuudessa. Teknologiateollisuus ry:n ja Metallityöväen Liitto ry:n opas yrityksille ja niiden työntekijöille
Ulkomainen työvoima teknologiateollisuudessa Teknologiateollisuus ry:n ja Metallityöväen Liitto ry:n opas yrityksille ja niiden työntekijöille 1 Teknologiateollisuus ry ja Metallityöväen Liitto ry ISBN
LisätiedotTYÖVOIMAA SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUIHIN KEINONA KANSAINVÄLINEN REKRYTOINTI? AMMATTIJÄRJESTÖN NÄKÖKULMA
TYÖVOIMAA SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUIHIN KEINONA KANSAINVÄLINEN REKRYTOINTI? AMMATTIJÄRJESTÖN NÄKÖKULMA Kirsi Markkanen Kehittämispäällikkö Tehy ry 26.3.2010 1 Kansainvälisen rekrytoinnin Lähtökohtia
LisätiedotUlkomaisen työvoiman käyttö. Tommi Lantto PSAVI
Ulkomaisen työvoiman käyttö Tommi Lantto PSAVI Työsuhteen ehdot kaikille samat Suomalaisen työnantajan palveluksessa oleville työntekijöille työsuhteen ehdot ovat samat kansalaisuudesta riippumatta palkka
Lisätiedot1 28.8.2014 Lapin TE-toimisto/EURES/P Tikkala
1 European Employment Services EUROOPPALAINEN TYÖNVÄLITYSPALVELU 2 neuvoo työnhakijoita, jotka haluavat työskennellä ulkomailla ja työnantajia, jotka haluavat rekrytoida ulkomaisen työntekijän 3 EU/ETA-maat
LisätiedotAsumiseen perustuva sosiaaliturva kansainvälisissä tilanteissa
Asumiseen perustuva sosiaaliturva kansainvälisissä tilanteissa Lainsäädäntöhanke Suomen asumiseen perustuvan sosiaaliturvan tarkoituksenmukaisesta kohdentumisesta rajat ylittävissä tilanteissa Julkaisija
LisätiedotVirkamiesvaihto Kansainvälistymismahdollisuuksia. valtiolla työskenteleville
Virkamiesvaihto Kansainvälistymismahdollisuuksia valtiolla työskenteleville Virkamiesvaihdossa syvennetään maailmalla oman alan osaamista, kielitaitoa ja kansainvälisiä verkostoja. Vaihdossa hankitut tiedot,
LisätiedotTyöperäisen maahanmuuton monet kasvot. Eve Kyntäjä Maahanmuuttoasioiden asiantuntija, SAK eve.kyntaja@sak.fi
Työperäisen maahanmuuton monet kasvot Eve Kyntäjä Maahanmuuttoasioiden asiantuntija, SAK eve.kyntaja@sak.fi Suurimmat kansalaisuusryhmät Suomessa 2011 (pysyvästi maassa asuvat) Maa Henkilöitä Osuus ulkomaiden
LisätiedotTyösuojeluvalvonnoissa esille tullutta parannettavaa marjatiloilla
Työsuojeluvalvonnoissa esille tullutta parannettavaa marjatiloilla 28.1.2014 Marjanviljelijän työvoima- ja palkkapäivä, Suonenjoki Itä-Suomen aluehallintovirasto, Merja Laakkonen 28.1.2014 1 Työnteko-oikeudesta
LisätiedotJulkinen kuuleminen työvoiman muuttoliikkeeseen liittyvästä EU:n politiikasta ja EU:n sinisestä kortista
Case Id: 3089c594-b72b-4e83-859d-30a60afe4acd Date: 24/06/2015 11:15:00 Julkinen kuuleminen työvoiman muuttoliikkeeseen liittyvästä EU:n politiikasta ja EU:n sinisestä kortista Tähdellä (*) merkityt kentät
LisätiedotTöihin Eurooppaan EURES
Töihin Eurooppaan EURES Työskentely ulkomailla Työskentely ulkomailla houkuttelee yhä useampaa suomalaista työnhakijaa. Erityisesti nuoret ja korkeakoulutetut ovat halukkaita muuttamaan ulkomaille töihin.
LisätiedotTyönteko-oikeudettomia ulkomaalaisia kohdataan valvonnassa yhä useammin
Työnteko-oikeudettomia ulkomaalaisia kohdataan valvonnassa yhä useammin Havainnot ja työnteko-oikeuden varmistaminen Info ulkomaisen työvoiman käytöstä ja tilaajan selvitysvelvollisuudesta 5.10.2017 Tarkastaja
Lisätiedot-strategia. Tutkijanliikkuvuus - avain kansainvälisyyteen seminaari. ylitarkastaja Jarmo Tiukkanen Sisäasiainministeriö/Maahanmuutto-osasto
-strategia Tutkijanliikkuvuus - avain kansainvälisyyteen seminaari ylitarkastaja Jarmo Tiukkanen Sisäasiainministeriö/Maahanmuutto-osasto Helsinki 28.5.2013 30.5.2013 Strategian tavoite Hallitusohjelma:
LisätiedotUlkomaalainen työntekijä Suomessa. Asiantuntija Merja Niemelä Pirkanmaan TE-toimisto/ Työlupapalvelut
Ulkomaalainen työntekijä Suomessa Asiantuntija Merja Niemelä Pirkanmaan TE-toimisto/ Työlupapalvelut 4.10.2018 Ulkomaalaisen työnteko-oikeus Ulkomaalaisella työntekijällä pitää olla työnteko-oikeus Suomessa
LisätiedotNollatuntisopimusten kieltäminen. Heikki Pursiainen, VTT, toiminnanjohtaja
Nollatuntisopimusten kieltäminen Heikki Pursiainen, VTT, toiminnanjohtaja 1 / 12 Johtopäätökset Nollatuntisopimusten kieltämisen vaikutukset ovat epäselviä talousteorian perusteella. Empiiristä tutkimusta
LisätiedotPääkaupunkiseudun laajennettu neuvottelukunta
Pääkaupunkiseudun laajennettu neuvottelukunta Maahanmuuttajat voimavarana pääkaupunkiseudulla seminaari 20.3.2007 Kauniainen, Kasavuoren koulutuskeskus Kansliapäällikkö Työministeriö 1 Suomessa työskentelevät
LisätiedotTyöhön ulkomaille - lähetetyt työntekijät. Marika Peltoniemi 25.8.2011
Työhön ulkomaille - lähetetyt työntekijät Marika Peltoniemi 25.8.2011 Ulkomaantyöskentely lainvalintaa koskevat säännöt EI SOPIMUSTA EU/ETA -MAA SOPIMUSMAA Suomen kansallinen lainsäädäntö ja toisen maan
LisätiedotTyöperäinen maahanmuutto, COFI (Coping with Finns) -hanke
Työperäinen maahanmuutto, COFI (Coping with Finns) -hanke SUOMI Kouluttajaosaamista lähtömaihin Työllistävät Yritykset Jääminen, viihtyminen Viranomaistoimijat; TE-keskus, työhallinto Työperäistä maahanmuuttoa
LisätiedotEUROOPAN PARLAMENTTI
EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 Työllisyys- ja sosiaalivaliokunta 2004 6. kesäkuuta 2001 PE 305.694/1-21 TARKISTUKSET 1-21 LAUSUNTOLUONNOS: Jean Lambert (PE 305.694) YHTEISÖN MAAHANMUUTTOPOLITIIKKA Päätöslauselmaesitys
LisätiedotTyöaika Suomessa ja muissa maissa. Elinkeinoelämän keskusliitto EK Joulukuu 2012
Työaika Suomessa ja muissa maissa Elinkeinoelämän keskusliitto EK Joulukuu 2012 Suomessa työaika on lyhyt työtunteja tarvitaan lisää Lain ja sopimusten mukainen vuosityöaika on Suomessa maailman lyhimpiä
LisätiedotTöihin ulkomaille - lähetetyt työntekijät
Töihin ulkomaille - lähetetyt työntekijät Marika Peltoniemi 31.8.2010 Eläketurvakeskus KOULUTTAA EU/ETA-maat ja Sveitsi 2 EU:n sosiaaliturva-asetukset 883/2004 ja 987/2009: EU: Belgia, Bulgaria, Espanja,
LisätiedotHyvinvointivaltio Suomi tarvitsee maahanmuuttajia. Fatbardhe Hetemaj 18.11.2014
Hyvinvointivaltio Suomi tarvitsee maahanmuuttajia Fatbardhe Hetemaj 18.11.2014 Suomen väestöllinen huoltosuhde vuosina 1970-2040 Lähde: valtiovarainministeriö Osaamista katoaa valtava määrä Työvoima 2,5
LisätiedotLaki työntekijöiden lähettämisestä valvontatulokset ja laiminlyönnit Etelä-Suomessa
Laki työntekijöiden lähettämisestä valvontatulokset ja laiminlyönnit Etelä-Suomessa Ylitarkastaja Riku Rajamäki Info ulkomaisen työvoiman käytöstä ja tilaajavastuulaista 14.2.2019 Etelä-Suomen aluehallintovirasto,
LisätiedotKielitaidon merkitys globaalissa taloudessa. Minkälaisia ovat työelämän kielitaitotarpeet nyt ja tulevaisuudessa?
Kielitaidon merkitys globaalissa taloudessa Markku Koponen Koulutusjohtaja emeritus Elinkeinoelämän keskusliitto EK Kari Sajavaara-muistoluento Jyväskylä Esityksen sisältö Kansainvälistyvä toimintaympäristö
Lisätiedot1 Pohjois-Pohjanmaan TE-toimisto/EURES-palvelut/TS
1 Pohjois-Pohjanmaan TE-toimisto/EURES-palvelut/TS European Employment Services EUROOPPALAINEN TYÖNVÄLITYSPALVELU neuvoo työnhakijoita, jotka haluavat työskennellä ulkomailla ja työnantajia, jotka haluavat
LisätiedotIlmiöprojektin tiedonhankinta
Ilmiöprojektin tiedonhankinta Aiheena Euroopan unioni Urheilupuiston 9b 10.5.2017 Mikkelin kaupunginkirjasto s. 1 Tervetuloa kirjastotunnille! Avaa sivu https://oppilaidenkirjastopolku.wordpress.com/ Viimeisimmät
LisätiedotTyömarkkinat, sukupuoli
Työmarkkinat, maahanmuuttajuus ja sukupuoli VTT Annika Forsander Eurooppalaisen maahanmuuton II maailmansodan jälkeiset vaiheet... Toisen maailmansodan jälkeen alkoi eurooppalaisen muuttoliikkeen ensimmäinen
LisätiedotPiilotettu osaaminen. tunnistammeko kansainväliset osaajat
Piilotettu osaaminen tunnistammeko kansainväliset osaajat Työpaikoilla tarvitaan uteliaita ja sitkeitä muutoksentekijöitä. Kansainvälisissä osaajissa on juuri näitä ominaisuuksia. Millaista osaamista työelämä
LisätiedotSelvitys: Yritysten kokemukset ulkomaisen vieraskielisen työvoiman käytöstä
Selvitys: Yritysten kokemukset ulkomaisen vieraskielisen työvoiman käytöstä 4/2016 Helsingin seudun kauppakamari Chamber of Multicultural Employments - COME Tutkimuksesta Tiedonkeruun aika 31.3.-15.4.2016
LisätiedotSuomessa työskentelevän oikeus hoitoon
Suomessa työskentelevän oikeus hoitoon Kv-kesäpäivät 28.8.2018 Sanna Kuorikoski suunnittelija Kela, Kansainvälisten asioiden osaamiskeskus, rajat ylittävän terveydenhuollon ryhmä Sisältö 1. Yleistä Suomessa
LisätiedotAsumiseen perustuva vakuuttaminen - kriteerit ja haasteet. Mobiili Antti Klemola, Kela
Asumiseen perustuva vakuuttaminen - kriteerit ja haasteet Mobiili 20.6.2017 Antti Klemola, Kela Millä perusteella Suomeen muuttava kuuluu Kelan sosiaaliturvaan? Oikeus Kelan etuuksiin perustuu 1. Ensisijaisesti
LisätiedotLomakausi lähestyy joko sinulla on eurooppalainen sairaanhoitokortti?
MEMO/11/406 Bryssel 16. kesäkuuta 2011 Lomakausi lähestyy joko sinulla on eurooppalainen sairaanhoitokortti? Kun olet lomalla varaudu yllättäviin tilanteisiin! Oletko aikeissa matkustaa toiseen EU-maahan,
LisätiedotVIPUVOIMAA VERKOSTOISTA!
VIPUVOIMAA VERKOSTOISTA! MAAHANMUUTON ESR-KEHITTÄMISTYÖN SAAVUTUKSET Helsinki 13.11.2014 Tapani Kojonsaari EUROOPPALAISEN YHTEISTYÖN LISÄÄMINEN TYÖVOIMA-, KOULUTUS JA ELINKEINOPOLITIIKASSA EDISTÄMÄLLÄ
LisätiedotTyöntekijän oleskelulupa-asiat TE-toimistossa. Kaakkois-Suomen työ- ja elinkeinotoimisto Antti Karjalainen
Työntekijän oleskelulupa-asiat TE-toimistossa Kaakkois-Suomen työ- ja elinkeinotoimisto 15.5.2017 Antti Karjalainen Työntekoa varten tarvittavat luvat EU:n ulkopuolisen maan kansalaisen työnteko Suomessa
LisätiedotOppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia
Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia Tutkija Jouni Puumalainen 20.01.2015 27.1.2015 1 Selvityksen toteuttaminen - Sähköinen kysely - Neljässä maassa: Suomi, Norja, Ruotsi, Islanti
LisätiedotUlkomaantyö ja sosiaaliturva. Karoliina Kääriäinen
Ulkomaantyö ja sosiaaliturva Karoliina Kääriäinen Aiheet Yleiskuva ulkomaantyön vakuuttamisesta ETK:n ja Kelan työnjako Lähetettynä työntekijänä EU/ETA-maissa ja Sveitsissä Sosiaaliturvasopimusmaissa Työskentely
LisätiedotAjankohtaista kunta- ja aluetiedoista
Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista Ulkomaalaiset Suomessa Yliaktuaari, Tilastokeskus Esityksessäni Hieman historiallista näkökulmaa ulkomaalaisuuteen Ulkomaalaiset Suomessa Ulkomaalaisten hedelmällisyys
LisätiedotYritysten Mediabarometri 2012 Parhaiten ja heikoiten arvioidut yritykset
Yritysten Mediabarometri 2012 Parhaiten ja heikoiten arvioidut yritykset T-Media on osa Taloudellista tiedotustoimistoa ja edustaa Suomessa Reputation Institutea Mediabarometri? T-Median Yritysten Mediabarometrissa
LisätiedotEURES Töihin Eurooppaan
EURES Töihin Eurooppaan Maailmalle! Lappeenranta 26.4.2017, Kouvola 27.4.2017 28.4.2017 Eures? EURES on eurooppalainen työnvälitysverkosto, jonka lyhenne tulee sanoista European Employment Services. EURES
LisätiedotKUULEMISMENETTELY TYÖPAIKAN MONIARVOISUUDESTA JA SYRJINNÄN TORJUNNASTA
KUULEMISMENETTELY TYÖPAIKAN MONIARVOISUUDESTA JA SYRJINNÄN TORJUNNASTA 14.06.2005-15.07.2005 Kriteereitä vastaavia vastauksia: 803/803. Yrityksen toimiala D - Teollisuus 225 28,0% K - Kiinteistöalan toiminta,
LisätiedotMobiilin sosiaaliturvan kärkihanke 5. työpaja - Muuttohaukat
Mobiilin sosiaaliturvan kärkihanke 5. työpaja - Muuttohaukat Henna Huhtamäki 17.8.2017 1 23.2.2018 Etunimi Sukunimi Lupatyypit 2015-2017 30000 25000 20000 15000 10000 5000 0 1.8.2017 2 0 1 6 2015 2 23.2.2018
LisätiedotOsaavan työvoiman rekrytointi Kainuuseen -hanke Tiedotustilaisuus
Osaavan työvoiman rekrytointi Kainuuseen -hanke Tiedotustilaisuus 13.6.2017 13.6.2017 Hankkeen taustaa Valtuustoaloite Kainuussa pitkään jatkanut negatiivinen muuttotase vaatii erityistoimenpiteitä tilanteen
LisätiedotHARMAA TALOUS JA ULKOMAINEN TYÖVOIMA. Erkki Laukkanen SAK:n työympäristöseminaari, 23.3.2013
HARMAA TALOUS JA ULKOMAINEN TYÖVOIMA Erkki Laukkanen SAK:n työympäristöseminaari, 23.3.2013 HARMAA TALOUS VUONNA 2008 (HARMAA HIRVI, 2010) Eduskunnan tarkastusvaliokunnan tilaaman tutkimuksen mukaan harmaan
LisätiedotOpintovierailut. Euroopan unionin. poikittaisohjelma. opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille
Opintovierailut Euroopan unionin poikittaisohjelma opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille Opintovierailut-ohjelma Opintovierailut on osa Elinikäisen oppimisen ohjelman poikittaisohjelmaa. Ohjelman
LisätiedotEuroopan komission Suomen-edustusto. Pohjois-Pohjanmaan maakuntatutkimus
n maakuntatutkimus Taloustutkimus Oy Jari Pajunen 0..0 Kesäkuu, 0 Taloustutkimus Oy, T, JPa Maakuntatutkimus 0 . JOHDANTO Tämä tutkimus on tehty n toimeksiannosta Taloustutkimus Oy:ssä. Tutkimuksen tavoitteet
LisätiedotTyömarkkinoiden pelikenttä
Työmarkkinoiden pelikenttä Luennon sisältö Työmarkkinajärjestöt Palkansaajien keskusjärjestöt Työnantajien keskusjärjestöt Ammattiliitto Luottamusmiesjärjestelmä Paikallinen toiminta Toimihenkilökeskusjärjestö
LisätiedotLaki työntekijöiden lähettämisestä
Laki työntekijöiden lähettämisestä Info ulkomaisen työvoiman käytöstä ja tilaajan selvitysvelvollisuudesta 5.10.2017 Ylitarkastaja Riku Rajamäki Etelä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue
LisätiedotEUROOPAN PARLAMENTTI
EUROOPAN PARLAMENTTI 2004 2009 Maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunta 2007/0094(COD) 18.3.2008 LAUSUNTOLUONNOS maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunnalta kansalaisvapauksien sekä oikeus-
LisätiedotTutkimushanke Satakunnan elinkeinoelämä monikulttuurisuuden kohtaajana
Tutkimushanke Satakunnan elinkeinoelämä monikulttuurisuuden kohtaajana Haaga-Helia 15.11.2010 Eila Minkkinen SISÄLTÖ Lähtökohdat Tavoitteet ja rajaukset Tutkimustiedon hyödyntäminen Aineisto ja menetelmät
LisätiedotTERVETULOA TIEDOTUSTILAISUUTEEN
TERVETULOA TIEDOTUSTILAISUUTEEN Kainuun Etu Oy - yritysten kehittämistä vuodesta 2001 - Palvelualojen (B-to-B) esiselvitys 2009 Lehdistötilaisuus 30.12.2009 klo 10.00 Harri Mähönen, Suomen Osaamistalo
LisätiedotEK:n näkemyksiä maahanmuuttajien koulutukseen ja työllistymiseen
EK:n näkemyksiä maahanmuuttajien koulutukseen ja työllistymiseen V-S:n koulutusstrategia/ Maahanmuuttajakoulutuksen teemaryhmä 8.6.2012 Sanna Halttunen-Välimaa EK Turku Ketä EK edustaa? EK edustaa kattavasti
LisätiedotTyöskentely ja työnhaku ulkomailla
Työskentely ja työnhaku ulkomailla Miksi lähteä töihin ulkomaille? Uudet haasteet Opit uutta Työskentelytavat, kommunikointi, kulttuuri, kieli Verkostoidut Työkokemus Työkokemus ulkomailta on sinulle eduksi
LisätiedotSivistyksessä Suomen tulevaisuus. KOULUTUS 2030 Pitkän aikavälin kehittämistarpeet ja tavoitteet Opetusministeri Henna Virkkunen
Sivistyksessä Suomen tulevaisuus KOULUTUS 2030 Pitkän aikavälin kehittämistarpeet ja tavoitteet Opetusministeri Henna Virkkunen Millaisia tietoja ja taitoja tulevaisuudessa tarvitaan? Tulevaisuuden tietojen
LisätiedotRakennusteollisuuden työvoimakysely 2013 8.1.2014
Rakennusteollisuuden työvoimakysely 2013 8.1.2014 Työvoimakyselyn julkistustilaisuuden ohjelma 8.1.2014 kello 12 13 Rakennusalan työllisyys ja työttömyystilanne toimitusjohtaja Tarmo Pipatti Talonrakennusteollisuuden
LisätiedotCOSMOS NETWORK asiantuntijoiden työkäytäntöjen ja työperäisen maahanmuuton kehittäminen. www.turkuamk.fi
COSMOS NETWORK asiantuntijoiden työkäytäntöjen ja työperäisen maahanmuuton kehittäminen Toteutusaika 1.1.2010-31.12.2012 Toteuttajaorganisaatio Turun ammattikorkeakoulu, Tietoliikenne ja sähköinen kauppa
LisätiedotMatkailuvuosi 2016 Matkailun suuralueet sekä maakunnat. 08/06/2017 First name Last name 2
Matkailuvuosi 2016 Matkailun suuralueet sekä maakunnat 08/06/2017 First name 7.6.2017 Last name 2 Ulkomaisten yöpymisten määrä ja osuus kaikista alueen yöpymisistä sekä muutos edellisvuoteen matkailun
LisätiedotBryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri
MEMO/11/292 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri Nuorista eurooppalaisista 53 prosenttia muuttaisi ulkomaille töihin Yli puolet
LisätiedotUlkomaalaisen työntekijän vakuuttaminen
työnantajalle Ulkomaalaisen työntekijän vakuuttaminen Tietoa EU-maista tulevien työntekijöiden vakuuttamissäännöistä Työnantajan muistilista A1 Mikä on A1-todistus? Maksa ulkomaalaisesta työntekijästäsi
LisätiedotPaneurooppalainen työterveyttä ja -hyvinvointia koskeva mielipidekysely
Paneurooppalainen työterveyttä ja -hyvinvointia koskeva mielipidekysely Edustavat tulokset Euroopan unionin jäsenmaasta Paketti sisältää Suomen ja EUjäsenvaltion tulokset Mielipidekyselyn muotoilu Paneurooppalainen
Lisätiedot11. Jäsenistön ansiotaso
24 Kuvio 19. 11. Jäsenistön ansiotaso Tutkimuksessa selvitettiin jäsenistön palkkaukseen liittyviä asioita. Vastaajilta kysyttiin heidän kokonaiskuukausiansioitaan (kuukausibruttotulot). Vastaajia pyydettiin
LisätiedotMitä mieltä maahanmuutosta?
JULKAISUSARJA 8/2019 Mitä mieltä maahanmuutosta? SAK:n jäsentutkimus 20 40-vuotiaille ammattiliittojen jäsenille Osaraportti Lisätietoja: Riitta Juntunen riitta.juntunen@sak.fi mah dolli suuk sien aika
LisätiedotHallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 (HE 134/2016 vp)
Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 (HE 134/2016 vp) Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta Henna Busk Pellervon taloustutkimus PTT 6.10.2016 Talouden näkymät PTT näkemys talous-
LisätiedotEU:n uusi sosiaaliturva-asetus - Eläketurvakeskuksen tehtävät toimeenpanossa mikä muuttuu?
EU:n uusi sosiaaliturva-asetus - Eläketurvakeskuksen tehtävät toimeenpanossa mikä muuttuu? 13.9.2010 Jaana Rissanen Eläketurvakeskus Eläketurvakeskus KOULUTTAA Asetus 883/2004 ja sen täytäntöönpanoasetus
LisätiedotVirkamiesvaihto. Kansainvälistymismahdollisuuksia. valtiolla työskenteleville
Virkamiesvaihto Kansainvälistymismahdollisuuksia valtiolla työskenteleville Virkamiesvaihto-ohjelmat Virkamiesvaihto-ohjelmat tukevat valtionhallinnon työntekijöiden kansainvälistä liikkuvuutta ja henkilöstön
LisätiedotKevät 2004 - Mitä vaikutusmahdollisuuksia Suomella on Euroopan unionin päätöksentekojärjestelmässä?
Ylioppilaskoetehtäviä YH4-kurssi Eurooppalaisuus ja Euroopan unioni Alla on vanhoja Eurooppalaisuus ja Euroopan unioni -kurssiin liittyviä reaalikoekysymyksiä. Kevät 2004 - Mitä vaikutusmahdollisuuksia
LisätiedotUlkomaisen työvoiman valvonta
Ulkomaisen työvoiman valvonta Tarkastustoiminnan esittely 13.3.2013 HAPKE-hankkeen koulutustilaisuus, Kajaani Itä-Suomen aluehallintovirasto, Merja Laakkonen 21.2.2013 1 Valvonnan resurssit Työsuojelun
LisätiedotMuuttoliikkeiden ja liikkuvuuden dynamiikkaa historiasta nykypäivään ja tulevaisuuteen Suomessa. Elli Heikkilä
Muuttoliikkeiden ja liikkuvuuden dynamiikkaa historiasta nykypäivään ja tulevaisuuteen Suomessa Elli Heikkilä Amerikansuomalaisten ensimmäisen ja toisen sukupolven alueellinen sijoittuminen USA:ssa
LisätiedotJulkinen kuuleminen: EU:n ympäristömerkki kalastus- ja vesiviljelytuotteille
Case Id: 0de07826-cc4c-4173-b6d8-234da2c827b3 Date: 31/07/2015 11:53:18 Julkinen kuuleminen: EU:n ympäristömerkki kalastus- ja vesiviljelytuotteille Tähdellä (*) merkityt kentät ovat pakollisia. Perustiedot
LisätiedotPaluumuuttaja: Ollapa jo suomalainen Spirit-hanke
Paluumuuttaja: Ollapa jo suomalainen Inkeriläisten alkuperäinen asuinalue sijaitsee nykyään Pietaria ympäröivällä Leningradin alueella Luoteis-Venäjällä. Savosta, Jääskestä, Lappeelta ja Viipurista tulleita
LisätiedotTyöehtosopimusten paikallinen sopiminen. Janne Makkula, Atte Rytkönen, Rauno Vanhanen
Työehtosopimusten paikallinen sopiminen Janne Makkula, Atte Rytkönen, Rauno Vanhanen 1 Suomen työmarkkinoiden joustavuus VÄITE Joustomahdollisuuksia työehtosopimuksissa jo runsaasti käytettävissä SELVITYS
LisätiedotTyöntekijän oikeus Kelan sosiaaliturvaan - kriteerit ja haasteet. Mobiili Antti Klemola, Kela
Työntekijän oikeus Kelan sosiaaliturvaan - kriteerit ja haasteet Mobiili 17.5.2017 Antti Klemola, Kela Millä perusteella Suomeen muuttava kuuluu Kelan sosiaaliturvaan? Oikeus Kelan etuuksiin perustuu 1.
LisätiedotTina Sundqvist Pohjois-Pohjanmaan TE-toimisto/Eures palvelut
Tina Sundqvist 1 European Employment Services EUROOPPALAINEN TYÖNVÄLITYSPALVELU työnantajille, jotka haluavat rekrytoida ulkomaisen työntekijän työnhakijoille, jotka haluavat työskennellä ulkomailla 2
LisätiedotHPL:n jäsentutkimus 2007
HPL lehdistötilaisuus 4.6.2007 HPL:n jäsentutkimus 2007 Henkilöstöpalveluyritysten Liitto HPL 4.6.2007 Merru Tuliara 1 Menetelmä Sisältö Jäsenkysely HPL:n jäsenyrityksille Kysymyksiä yritysten palvelutarjonnasta,
LisätiedotMaahanmuuttajien työllistäminen
Maahanmuuttajien työllistäminen Kansainvälinen työvoima -projekti 11.10.2012 Kuka on maahanmuuttaja? Ulkomailta Suomeen muuttanut henkilö, joka on jonkin toisen maan kansalainen tai kokonaan kansalaisuutta
LisätiedotKANSALLINEN RAPORTTI SUOMI. Standard Eurobarometri 78 KANSALAISMIELIPIDE EUROOPAN UNIONISSA SYKSY 2012
KANSALLINEN RAPORTTI Standard Eurobarometri 78 KANSALAISMIELIPIDE EUROOPAN UNIONISSA SYKSY 2012 SUOMI Euroopan komission Suomen-edustustolle Standard Eurobarometri 78 / Syksy 2012 TNS Opinion & Social
LisätiedotSähköpostin työkäyttötutkimus 31.5.2012. Sähköpostin työkäyttötutkimus 31.5.2012
Sähköpostin työkäyttötutkimus 1 Lähtotilanne Katrium España S.L. toteutti toukokuun 2012 aikana D-Fence Oy:n toimeksiannosta sähköpostin työkäyttötutkimuksen. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää miten
LisätiedotTyöllisyysaste Pohjoismaissa
BoF Online 2008 No. 8 Työllisyysaste Pohjoismaissa Seija Parviainen Tässä julkaisussa esitetyt mielipiteet ovat kirjoittajan omia eivätkä välttämättä edusta Suomen Pankin kantaa. Suomen Pankki Rahapolitiikka-
LisätiedotVirkamiesvaihto. Kansainvälistymismahdollisuuksia. valtiolla työskenteleville
Virkamiesvaihto Kansainvälistymismahdollisuuksia valtiolla työskenteleville Virkamiesvaihto-ohjelmat tukevat valtionhallinnon työntekijöiden kansainvälistä liikkuvuutta ja henkilöstön kehittämistä. Kansainvälisen
LisätiedotAineistonkeruumenetelmiä
Kvalitatiivisen tutkimuksen määrittelyä Kvalitatiivisia tutkimussuuntauksia yhdistää se, että ne korostavat sosiaalisten ilmiöiden merkityksellistä luonnetta ja tarvetta ottaa tämä huomioon kuvattaessa,
LisätiedotVirkamiesvaihto. Kansainvälistymismahdollisuuksia. valtiolla työskenteleville
Virkamiesvaihto Kansainvälistymismahdollisuuksia valtiolla työskenteleville Virkamiesvaihto-ohjelmat tukevat valtionhallinnon työntekijöiden kansainvälistä liikkuvuutta ja henkilöstön kehittämistä. Kansainvälisen
LisätiedotHenkilöstöpalveluyritysten Liitto Jäsenkysely 2012. 15.5.2013 Vastaajia yhteensä: 107
Henkilöstöpalveluyritysten Liitto Jäsenkysely 2012 15.5.2013 Vastaajia yhteensä: 107 Toteutus Sisältö Jäsenkysely Henkilöstöpalveluyritysten Liiton jäsenyrityksille Kysymyksiä yritysten palvelutarjonnasta,
LisätiedotVerkkoperehdytyksen kehittäminen SOL konsernissa
Verkkoperehdytyksen kehittäminen SOL konsernissa Tausta SOL konserni on Suomen suurimpia palvelualan työllistäjiä. SOLIssa työskentelee tällä hetkellä lähes 10 000 työntekijää, joista n 7500 Suomessa.
LisätiedotEUROOPAN PARLAMENTIN SUOMEN TIEDOTUSTOIMISTO KANSALAISTEN KÄSITYKSET EU:N TULEVAISUUDESTA 2009
EUROOPAN PARLAMENTIN SUOMEN TIEDOTUSTOIMISTO KANSALAISTEN KÄSITYKSET EU:N TULEVAISUUDESTA 2009 1 KANSALAISTEN KÄSITYKSET EU:N TULEVAISUUDESTA 2009 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO 2 2 MITKÄ ASIAT HUOLESTUTTAVAT,
LisätiedotKANSALLISEN PARLAMENTIN PERUSTELTU LAUSUNTO TOISSIJAISUUSPERIAATTEESTA
Euroopan parlamentti 2014-2019 Oikeudellisten asioiden valiokunta 19.5.2016 KANSALLISEN PARLAMENTIN PERUSTELTU LAUSUNTO TOISSIJAISUUSPERIAATTEESTA Asia: Puolan tasavallan parlamentin alahuoneen perusteltu
Lisätiedotsuomalainen palkkarakenne
suomalainen palkkarakenne Muutokset syyt seuraukset Rita Asplund & Merja Kauhanen (toim.) Elinkeinoelämän Tutkimuslaitos ETLA Palkansaajien tutkimuslaitos Taloustieto Oy ETLA B245 ISSN 0356-7443 Palkansaajien
LisätiedotYritysyhteistyötutkimus 2014. Julkinen yhteenveto tutkimusraportista
Yritysyhteistyötutkimus 2014 Julkinen yhteenveto tutkimusraportista 25.6.2014 Anne Mähönen Yleistä tutkimuksesta Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää alueen yritysten käsityksiä oppilaitosten tarjoamista
LisätiedotTyövoiman hankintakanavat palveluyrityksissä Kesäkuu 2000 Mikko Martikainen 1 Taustaa kyselylle Tämän selvityksen tulokset ovat osa Palvelutyönantajien jäsenyrityksille marraskuussa 1999 lähetettyä kyselyä,
LisätiedotTyömarkkinoiden kansainvälistyminen
Työmarkkinoiden kansainvälistyminen Ulkomaiset yritykset tulevat 1 Puheenvuoron aiheet Kilpailuasetelma yritysten välillä Kilpailu työpaikoista Lainsäädäntö ja työehtosopimukset Päättäjien toimenpiteet
LisätiedotEU:n tasa-arvoinstituutti tasa-arvon edistäjänä
EU:n tasa-arvoinstituutti tasa-arvon edistäjänä Eeva Raevaara, tasa-arvoyksikkö EU:n tasa-arvoinstituutti European Institute for Gender Equality (EIGE) 1990-luvun lopulla Ruotsi teki aloitteen instituutin
LisätiedotTyövoimakyselyn 2016 tulosten yhteenveto
Työvoimakyselyn 2016 tulosten yhteenveto 9.1.2017 Työvoimakyselyn julkistustilaisuuden ohjelma 9.1.2017 kello 11.30 12.30 Rakennusalan työllisyys ja työttömyystilanne, veronumeron ja ilmoitusmenettelyn
LisätiedotRajahaastattelututkimus 1.1.-31.12.2011
Alueelliset tulostukset: Ulkomaiset matkustajat Helsingissä Tulostuksen alueellinen rajaus: Helsingin kaupunki Rajaustiedot ja niiden käyttäminen: Matkan pääkohde on ollut alueella. Mahdollinen toinen
LisätiedotEuroopan unionin neuvosto Bryssel, 22. heinäkuuta 2015 (OR. en)
Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 22. heinäkuuta 2015 (OR. en) 11130/15 ASIM 62 RELEX 633 ILMOITUS Lähettäjä: Vastaanottaja: Neuvoston pääsihteeristö Valtuuskunnat Ed. asiak. nro: 10830/2/15 REV 2 ASIM
LisätiedotRAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2014
RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2014 Sisällysluettelo 1. Selvityksen yleistiedot... 3 1.1. Toimialat... 3 1.2. Taustatiedot... 4 2. Liikevaihto ja talousodotukset... 4 2.1. Liikevaihtoindeksit... 4
LisätiedotBaana pähkinänkuoressa
BAANA-hanke Baana pähkinänkuoressa Tavoite: Luoda maahanmuuttajille konkreettisia väyliä työelämään ja yrittäjyyteen yhteistyössä muiden kentän toimijoiden kanssa. Mahdollistaa kahdensuuntaista integraatiota
LisätiedotKV-kesäpäivät Rasmus Salminen Suunnittelija Kela,Lakiyksikkö, Kansainvälisten asioiden osaamiskeskuks
KV-kesäpäivät 28.08.18 Rasmus Salminen Suunnittelija Kela,Lakiyksikkö, Kansainvälisten asioiden osaamiskeskuks Työntekijänä Suomeen 9:00-9:10 Avaussanat, Rasmus Salminen, Kela 9:10-9:30 Ulkomaalaisen työnteko-oikeus
LisätiedotKyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/
KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2521 Nuorisobarometri 1995 Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti
LisätiedotTyöttömyyskatsaus Toukokuu 2019
Turun työttömyysaste kuukausittain 1/2016-5/2019 20 18 16 14 12 2016 2017 2018 2019 10 10,8 8 tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu Työttömyyskatsaus Toukokuu 2019 Konsernihallinto/Strategia
LisätiedotMonikulttuuriset yritykset
Monikulttuuriset yritykset 23.11.2017 Projektijohtaja Markku Lahtinen Helsingin seudun kauppakamari markku.lahtinen@chamber.fi Twitter: @Fondeo COME www.come2.fi Kauppakamari Perustettu 1917 Keskuskauppakamari
LisätiedotJOB SHOPPING. Toisen lähestymiskulman työelämään siirtymiselle tarjoaa job shopping käsite. Töiden shoppailu on teoria työmarkkinoilla liikkumisesta.
JOB SHOPPING Toisen lähestymiskulman työelämään siirtymiselle tarjoaa job shopping käsite. Töiden shoppailu on teoria työmarkkinoilla liikkumisesta. Kyse on sopivan työpaikan etsimisestä, kun työntekijä
LisätiedotTyöhön ja työnhakuun ulkomaille. 25.8.2011 Kristo Kenner, KELA
Työhön ja työnhakuun ulkomaille 25.8.2011 Kristo Kenner, KELA EU/ETA + Sveitsi Sosiaaliturvasopimusmaat Muut maat EY-lainsäädäntö Sos.t.sopimus Kansallinen lainsäädäntö Lainsäädäntö ulkomaille muutettaessa
LisätiedotYrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta
Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta 1 : Yksityiset toimijat yrittäjien tärkein voimavara Kysely toteutettiin yhteistyössä Suomen Yrittäjien
Lisätiedot