Ulkomaalaisten tilapäinen työnteko Suomessa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Ulkomaalaisten tilapäinen työnteko Suomessa"

Transkriptio

1 Ulkomaalaisten tilapäinen työnteko Suomessa Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja Työ ja yrittäjyys 37/2009

2 nina von hertzen-oosi henna harju niina haake timo aro Ulkomaalaisten tilapäinen työnteko Suomessa Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja Työ ja yrittäjyys 37/2009

3

4 Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja Työ ja yrittäjyys 37/2009 Arbets- och näringsministeriets publikationer Arbete och företagsamhet 37/2009 MEE Publications Employment and entrepreneurship 37/2009 Tekijät Författare Authors Nina von Hertzen-Oosi, Henna Harju, Niina Haake ja Timo Aro Julkaisuaika Publiceringstid Date Kesäkuu 2009 Toimeksiantaja(t) Uppdragsgivare Commissioned by Työ- ja elinkeinoministeriö Arbets- och näringsministeriet Ministry of Employment and the Economy Toimielimen asettamispäivä Organets tillsättningsdatum Date of appointment Julkaisun nimi Titel Title Ulkomaalaisten tilapäinen työnteko Suomessa Tiivistelmä Referat Abstract Tutkimuksen tavoitteena oli koota yhteen ja täydentää kokonaiskuvaa ulkomaalaisten tilapäisestä työnteosta Suomessa, ja sitä kautta määritellä jatkotutkimustarpeita. Tutkimuksessa selvitettiin, minkä maalaisia henkilöitä milläkin aloilla ja alueilla tilapäisesti Suomessa työskentelee. Lisäksi selvitettiin, millä tavalla henkilöt ovat päätyneet työhön Suomeen ja millaisia tietoja Suomessa työskentelystä ja työehdoista henkilöllä oli käytettävissään. Tarkoituksena oli myös selvittää rekrytointiprosessia sekä työnantajan, mahdollisen työnvälittäjän sekä viranomaisten rooleja tässä prosessissa. Tutkimuksen kohteena olivat myös ulkomaalaisten tilapäisten työntekijöiden työ- ja elinolot Suomessa, ja niihin liittyvät haasteet niin työntekijän kuin sidosryhmien näkökulmista. Tässä tutkimuksessa erityistarkasteluun valittiin neljä eri aluetta sillä oletuksella, että näillä alueilla ulkomaalaisten tilapäinen työnteko on toisaalta kohtalaisen yleistä ja toisaalta luonteeltaan toisistaan poikkeavaa. Alueiksi valittiin Uusimaa, Varsinais-Suomi, Kaakkois-Suomi sekä Pohjois-Savo. Kokonaisuudessaan vaikuttaa siltä, että ulkomaista tilapäistyövoimaa rekrytoidaan ensisijaisesti aloille, joille ominaista ovat kausivaihtelut. Pääsääntöisesti ulkomaalaisten työnteko Suomessa on tämän tutkimuksen perusteella aidosti tilapäistä suurin osa työntekijöistä on joko lähetettyjä työntekijöitä tai tilapäisiä kausiluonteisia työntekijöitä (kuten marjanpoiminta). Ulkomaalaisten tilapäinen työnteko koetaan myös itse työntekijöiden puolelta väliaikaiseksi, ja kontaktit suomalaisiin ovat vähäisiä. Tutkimuksen perusteella voidaan todeta, että suurin osa ulkomaalaisista tilapäisistä työntekijöistä työskentelee tällä hetkellä pisteittäisesti tietyillä toimialoilla ja tietyillä alueilla. Yleisimpiä aloja ovat tämän tutkimuksen perusteella rakennus-, puutarha- ja viljelyala sekä metalli- ja konepajateollisuus. Suurin rooli rekrytointiprosessissa on henkilöstövälitys- ja vuokrausfirmoilla, viranomaisten rooli rekrytointiprosessissa on melko vähäinen. Tietoa Suomessa työskentelystä ja työehdoista näyttäisi olevan kohtuullisen huonosti saatavilla tai tieto ei tavoita työntekijöitä. Pääsääntöisesti tieto saadaan työnantajalta (eli useimmiten ulkomaiselta välitysfirmalta), internetistä, muilta työntekijöiltä sekä liittojen jakamasta materiaalista. Ulkomaalaiset tilapäiset työntekijät tekevät tutkimuksen perusteella töitä huonommilla työehdoilla kuin suomalaiset, vaikka korkeakoulutetut työntekijät saavat useimmiten täysin samaa palkkaa kuin suomalaisetkin kollegansa. Ulkomaisen työvoiman valvontaresurssit eivät ole kasvaneet samassa mittakaavassa kuin ulkomaalaisten tilapäisten työntekijöiden määrä. Ulkomaalaisten tilapäistä työntekoa ei suoranaisesti mielletä työperusteiseksi maahanmuutoksi, minkä vuoksi sen katsotaan usein myös jäävän näiden kehittämistoimenpiteiden ulkopuolelle. Tämän tutkimuksen valossa on täysin mahdollista, että tietyillä aloilla ulkomainen työvoima toimii jatkossakin suhdannepuskurina ja tietyillä taas osana pysyväluonteisempaa maahanmuuttoa. Tärkeää olisi viranomaisten ja yritysten yhteistyönä määritellä ja segmentoida eri aloihin kohdistuvat tarpeet, jotta toimenpiteitä voidaan kohdentaa tarkemmin. Tutkimuksen perusteella suositellaan mm. ulkomaisen työvoiman valvonnan tehostamista (resursointi), parempaa tiedottamista henkilöstövuokrausyrityksille ja kohdemaihin sekä koordinoidun tiedotuksen lisäämistä pysyväluonteisemman työnteon mahdollisuuksista. Tutkimuksen perusteella jatkotutkimustarpeiksi on päädytty ehdottamaan seuraavia: A) Selvitys opiskelijoiden merkityksestä suhteessa työperusteiseen maahanmuuttoon, B) Ulkomaalaisten tilapäisten työntekijöiden määrällisen seuranta- ja tilastointijärjestelmän kehittäminen, C) Selvitys suomalaisten yritysten ja yhteisöjen kansainvälisyysvalmiuksista, D) Laajempi laadullinen tutkimus ulkomaalaisten tilapäisestä työnteosta Suomessa, E) Ulkomaalaisten tilapäisen työnteon valvonnan tehostamistarpeet. Työ- ja elinkeinoministeriön yhdyshenkilö: Strategia- ja ennakointiyksikkö/olli Sorainen, puh Asiasanat Nyckelord Key words ulkomaalaiset tilapäiset työntekijät, tilapäinen työ, työperusteinen maahanmuutto ISSN Kokonaissivumäärä Sidoantal Pages 107 ISBN Kieli Språk Language Suomi, finska, finnish Hinta Pris Price 20 Julkaisija Utgivare Published by Työ- ja elinkeinoministeriö Arbets- och näringsministeriet Ministry of Employment and the Economy Kustantaja Förläggare Sold by Edita Publishing Oy / Ab / Ltd

5

6 Esipuhe Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja/työ ja yrittäjyys -sarjan 37. niteenä julkaistaan Nina von Hertzen-Oosin, Henna Harjun, Niina Haaken ja Timo Aron tutkimus Ulkomaalaisten tilapäinen työnteko Suomessa. Tutkimuksen tarkoituksena on täydentää kokonaiskuvaa ulkomaalaisten tilapäisestä työnteosta Suomessa ja samalla paikallistaa jatkotutkimuksen tarpeita. Tutkimus pyrkii kartoittamaan ulkomaalaisten tilapäistä työtä tekevien perustiedot: mistä maista he tulevat, millä aloilla ja alueilla he työskentelevät, miten he ovat päätyneet työhön Suomeen, millaisin työehdoin he työtä tekevät, minkälaiset heidän elinolonsa ovat ja millaisia haasteita tai ongelmia he kohtaavat. Tutkimustietojen hankkimisessa on ollut ongelmia niin tilastojen kuin kvalitatiivistenkin tietojen osalta. Nämä tietojen katvealueita ja epävarmuuksia koskevat varaumat on syytä pitää mielessä tutkimustuloksia tulkittaessa. Tutkimus toivottavasti paitsi lisää ja syventää tietoamme ulkomaalaisten tilapäisestä työnteosta Suomessa myös antaa välineitä tutkimustoiminnan edelleen kehittämiseksi vaikealla tutkimusalueella. Tutkimuksen ohjausryhmän puheenjohtajana on ollut ylitarkastaja Olli Sorainen ja jäseninä ovat toimineet vanhempi hallitussihteeri Päivi Kantanen ja ylitarkastaja Tiina Oinonen työ- ja elinkeinoministeriöstä. Helsingissä huhtikuussa 2009 Matti Sihto työmarkkinaneuvos työpolitiikan dosentti

7

8 Sisällysluettelo Esipuhe Johdanto Tutkimuksen tavoitteet ja toteutus Tutkimusmenetelmät Laadullisen tutkimuksen haasteista Käytettävissä olevan asiakirja- ja dokumentaatioaineiston käsite- ja sisällönanalyysi Yksilö- ja ryhmähaastattelut Vuorovaikutteinen seminaari Taustaa työvoiman liikkuvuudelle ja tilapäiselle työnteolle Ulkomainen tilapäistyövoima osana kansainvälistä muuttoliikettä Ulkomaalaisten tilapäinen työnteko Euroopan unionissa Ulkomaalaisten tilapäinen työnteko Suomessa tällä hetkellä arvioita määristä, aloista ja tulevaisuuden kehityksestä Ulkomaisen tilapäisen työnteon käsitteen määrittelyä ja rajausta Arvioita ulkomaalaisten tilapäisten työntekijöiden määristä Suomessa Ulkomaalaisten työnteko Suomessa: tarpeita ja kehityssuuntauksia Ulkomaalaisten tilapäinen työnteko Suomessa: alueelliset erityispiirteet Itä-Suomi Kaakkois-Suomi Uusimaa Varsinais-Suomi ja Satakunta Ulkomaalaisten tilapäisen työnteon puitteet Asiantuntijaverkoston kokonaiskuva ulkomaalaisten tilapäisestä työnteosta Suomessa Ulkomaisen tilapäistyövoiman tunnettuus, profiili ja toimijaverkostot Lainsäädännön tunnettuus ja valvonta Yhteiskunnalliset asenteet ja arvot suhteessa ulkomaiseen tilapäistyövoimaan Tiedonkulku ja tietojärjestelmät... 49

9 5.2 Ulkomaalaiset tilapäiset työntekijät työyhteisöissä Miksi ja miten Suomeen palkataan ja miksi Suomeen tullaan Yritysten edustajien näkemyksiä Työntekijöiden näkemyksiä Ulkomaalaisten tilapäisten työntekijöiden kontaktit suomalaisiin viranomaisiin Ulkomaalaisten tilapäistyöntekijöiden asema yrityksissä Yritysten edustajien näkemyksiä Työntekijöiden näkemyksiä Asenteet ja arvot työyhteisöissä Yritysten edustajien näkemyksiä Työntekijöiden näkemyksiä Asuminen Yritysten edustajien näkemyksiä Työntekijöiden näkemyksiä Yhteenveto ja tutkimuksen keskeiset tulokset Synteesi: Keskeiset haasteet ja tulevaisuuden näkymät Ulkomaalaisten tilapäinen työnteko Suomessa kehityshaasteita Ulkomaalaisten työnteko Suomessa pysyvää vai tilapäistä? Keskeiset johtopäätökset Alat ja alueet, joilla ulkomaalaisia tilapäisesti työskentelee sekä heidän lähtömaansa Miksi ja miten Suomeen tullaan Rekrytointi Suomeen ja eri toimijoiden rooli rekrytointiprosessissa Tiedot ja tietolähteet Suomessa työskentelystä Työehdot Elinolot Suomessa Jatkotutkimustarpeet Ulkomaalaisten tilapäisen työnteon haasteet suhteessa maahanmuuttopolitiikkaan Kohti kokonaisvaltaisempaa työperusteista maahanmuuttopolitiikkaa Työperusteisen maahanmuuton rooli työmarkkinoiden muutostilanteessa Ulkomaisen työvoiman valvonnan tehostaminen... 80

10 7.4 Tiedottaminen ja viestintä henkilöstövälitysyrityksille ja kohdemaihin Koordinoidun tiedotuksen lisääminen pysyväluonteisemman työnteon mahdollisuuksista Lähdeluettelo Liite 1 Ulkomaista tilapäistyövoimaa koskevat säännökset sekä käsitteen määrittelyä Liite 2 Ulkomaalaisten työntekoon liittyviä tilastoja Liite 3 Asiantuntijaseminaarin tulokset Liite 4 Haastateltujen lista Liite 5 Haastattelurungot

11

12 1 Johdanto Työperusteisella maahanmuutolla ja ulkomaisen työvoiman hyödyntämisellä on monessa Euroopan Unionin vanhassa jäsenmaassa jo pitkät perinteet. Viime vuosien aikana työperusteinen maahanmuutto on kuitenkin saanut taustalleen vahvan motivaatiotekijän: Euroopan Unionin jäsenvaltioiden väestö ikääntyy ja useissa maissa ennustetaan työvoimapulan asettavan merkittäviä haasteita palvelutuotannolle. Suomessa ulkomaisen työvoiman hyödyntämiseen työvoimapula-aloilla on havahduttu Euroopan Unionin vanhojen jäsenvaltioiden vanavedessä. Vanhasen II hallitusohjelmassa korostetaan työperusteisen maahanmuuton tärkeyttä niin ehkäisemään edessä olevaa työvoimapulaa kuin kansainvälistämään suomalaisia työmarkkinoita. Käytännössä katsoen ulkomaista työvoimaa on perinteisesti hyödynnetty ns. suorittavan työn tehtävissä, joille ominaisia ovat suhdannevaihtelut sekä matalapalkkaisuus. Tällä hetkellä haasteena ovat myös esimerkiksi hoiva-alalla jo nyt vallitseva työvoimapula ja siihen vastaaminen. Kysymyksenä niin Suomessa kuin monessa muussakin Euroopan Unionin vanhassa jäsenmaassa on, kuinka kauan, minkälaisia ja mille aloille ulkomaalaisia työntekijöitä tarvitaan. Tutkimusta toteutettaessa kuitenkin talouden kehitysnäkymät ovat muuttuneet merkittävästi ja nykyinen talouden laskusuhdanne saattaa vaikuttaa hyvinkin paljon ulkomaalaisten tilapäiseen työntekoon niin Suomessa kuin muissakin Euroopan Unionin jäsenmaissa. Etenkin suhdanneherkkien alojen (kuten esimerkiksi rakennusala) osalta työt saattavat vähentyä huomattavasti tai toisaalta halvempi ulkomainen työvoima saattaa houkuttaa entistä enemmän pienenevästä tilauskannasta kärsiviä yrityksiä. Keskeistä tutkimuksessamme on ulkomaalaisten tilapäisen työntekoon liittyvän kokonaiskuvan ja mahdollisten jatkotutkimustarpeiden määritteleminen. Tutkimuksessa tarkastellaan, millä aloilla ja alueilla ulkomaalaiset tilapäistyöntekijät tällä hetkellä työskentelevät Suomessa, minkälaisia ovat työskentelyyn ja Suomessa oleskeluun liittyvät olosuhteet, minkä vuoksi työnantajat palkkaavat ulkomaista tilapäistyövoimaa sekä mikä on ulkomaisen tilapäistyövoiman merkitys työperusteisen maahanmuuton kannalta. Tutkimuksessa pohditaan ulkomaalaisten tilapäistyöntekijöiden merkitystä työvoimapulan sekä pysyväluonteisemman työperusteisen maahanmuuton näkökulmasta. Tällä hetkellä näyttäisi siltä, että ulkomaisen tilapäistyövoiman potentiaalia suhteessa työperusteiseen maahanmuuttoon ei aina tunnisteta. Samalla Suomen asema kansainvälisillä rekrytointimarkkinoilla koetaan kohtalaisen heikoksi niin sijaintinsa kuin vieraan ja vaikean kielen vuoksi. Haasteena Suomelle saattaakin muodostua työvoiman houkutteleminen Suomeen. Tässä suhteessa ulkomaalaiset tilapäistyöntekijät ovat tietyllä tavalla jo työperusteisen maahanmuuton eteisessä, josta ei ole pitkä matka pysyväluonteisempaan maahanmuuttoon. 11

13 2 Tutkimuksen tavoitteet ja toteutus Tutkimuksen kantavana tavoitteena on koota yhteen ja täydentää kokonaiskuvaa ulkomaalaisten tilapäisestä työnteosta Suomessa. Samalla pyritään luomaan yleiskuvaa työperusteisesta maahanmuutosta. Tavoitteena on lisäksi tunnistaa jatkotutkimuksen kannalta tarpeellisia ja merkittäviä tarpeita ulkomaalaisten tilapäisen työnteon alueella. Tutkimuksen viitekehys rakentuu ulkomaisen tilapäisen työvoiman asemasta osana Suomen nykyisiä ja tulevia työmarkkinoita. Tutkimuksen avulla halutaan nostaa esiin toimintaympäristön muutokseen vaikuttavia yleisiä ja erityisiä tekijöitä, joihin on mahdollista varautua ennakoivasti. Tutkimuksen keskeisimmät kysymykset ovat: Mistä maasta tulevia ulkomaalaisia milläkin aloilla ja alueilla tilapäisesti työskentelee? Miten ja millä tavalla henkilöt ovat päätyneet työhön Suomeen? Millaisia ja mistä saatuja tietoja Suomessa työskentelystä ja työehdoista henkilöllä oli käytettävissään? Miten rekrytointi Suomeen tapahtui? Millainen rooli oli työnantajalla tai mahdollisella työnvälittäjällä? Entä viranomaisilla? Millaisin työehdoin työtä tehdään? Millaisena koetaan elinolot Suomessa (asuminen, perhe, palvelujen käyttö ym. ja esim. rahalähetykset kotimaahan)? Millaisia haasteita tai ongelmia tilapäisesti maassa työskentelevät kohtaavat? Tutkimusprosessi on kuvattu yhteenvedonomaisesti seuraavassa kuviossa. Tutkimusprosessin kuvauksessa korostuu kohde- ja aineistolähtöisyys. 12

14 Kuvio 1. Tutkimusprosessin kuvaus Tutkimusprosessi kohde- ja aineistolähtöisesti kuvattuna Viranomaisverkosto Yritykset Etujärjestöt Keskeiset työvoimatoimistot Työlupia myöntävät työvoimatoimistot: Lappeenranta, Tampere, Vantaa Työsuojeluviranomaiset: Uudenmaan työsuojelupiiri Verohallinto Keskeiset TEkeskukset Eläketurvakeskus Työvoimaa välittävät yritykset Keskeiset tilaajayritykset Keskeiset työvoimaa lähettävät yritykset Ammattiliitot Työnantajajärjestöt Tutkimusta tukeva materiaali Määrällinen aineisto Mahdolliset muut asiantuntijat Määrällinen ja laadullinen aineisto Laadullinen aineisto Tilapäisen työvoiman - kokonaismäärä - määrät toimialoittain - määrät alueittain - määrät lähtömaittain jne Asiantuntija haastattelu - aineisto Asiakashaastattelut 1, 2,... n Kvantitatiivinen tieto Synteesi Kvalitatiivinen tieto 2.1 Tutkimusmenetelmät Tutkimuksessa käytettiin pääosin laadullisia menetelmiä, kuten ilmiötä kuvaavan laajan ja monitahoisen tutkimusaineiston sisällönanalyysiä sekä yksilö- ja ryhmähaastatteluja. Haastatteluiden keskeisiä tuloksia, johtopäätöksiä ja alustavia kehittämissuosituksia testattiin erikseen järjestetyssä kutsuseminaarissa. Määrällisten menetelmien käyttö jäi vähäisemmäksi. Tilaaja oli tarjouspyynnössään määritellyt tiedonkeruun tapahtuvan pääasiassa kvalitatiivisin menetelmin. Määrällistä analyysiä tehtiin hyödyntämällä soveltuvin osin olemassa olevaa, mutta varsin hajallaan olevaa tilastollista tietoa. Ulkomaalaisten tilapäisten työntekijöiden määrää eri alueilla, (Suomi, maakunnat, TE-keskusalueet, paikkakunnat) toimialoilla ja ammattiryhmissä tutkittiin yhdistämällä eri tilastoista, tietokannoista, aikaisemmista tutkimuksista yms. lähteistä saatavissa olevaa määrällistä tietoa. 13

15 Määrällisen tutkimuksen näkökulmasta suurimmat tutkimukselliset pullonkaulat liittyivät yhtenäisten tilastointitapojen puutteellisuuteen, yhteismitattomuuteen ja pirstoutumiseen useiden eri viranomaisten vastuulle. Tässä tutkimuksessa erityistarkasteluun on valittu neljä eri aluetta sillä oletuksella, että näillä alueilla ulkomaalaisten tilapäinen työnteko on toisaalta kohtalaisen yleistä ja toisaalta luonteeltaan toisistaan poikkeavaa. Tässä tutkimuksessa alueiksi on valittu Uusimaa, Varsinais-Suomi, Kaakkois-Suomi sekä Pohjois-Savo. Uusimaa valittiin tutkimukseen sen vuoksi, että ulkomaalaisten tilapäinen työnteko on määrällisesti alueella korkeaa, suuntautunut kohtalaisen monelle alalle, ja lisäksi Viron ja erityisesti Tallinnan läheisyys tuovat omat ominaispiirteensä ulkomaalaisten tilapäiselle työnteolle. Varsinais-Suomessa taas ulkomaalaisten tilapäisellä työnteolla tiedetään olevan kohtalaisen pitkät perinteet juuri telakkateollisuuden vuoksi. Pohjois-Savossa taas arveltiin marjanpoiminnan tuovan omat erityispiirteensä ulkomaalaisten tilapäiseen työntekoon. Kaakkois-Suomi taas valittiin tutkimukseen sillä perusteella, että Venäjän rajan läheisyyden oletettiin tuovan alueelle ulkomaalaista tilapäistä työvoimaa. Lisäksi Kaakkois-Suomen osalta oletettiin ulkomaista tilapäistä työvoimaa hyödyntävien alojen olevan hyvinkin erilaisia kuin muilla alueilla. 2.2 Laadullisen tutkimuksen haasteista Tässä luvussa käsitellään tutkimukseen ja haastatteluaineistoihin liittyviä haasteita. Tämän tutkimuksen primääriaineisto on kerätty haastattelemalla ja kyselylomakkeita käyttämällä. Tarkempi kuvaus aineiston hankinnasta löytyy luvusta 2.4. Haastatteluissa saatujen tietojen, käsitysten, uskomusten, arvojen ja merkitysten tutkiminen on usein ongelmallista, etenkin jos haastateltavat edustavat eri kulttuuri- ja kielitaustaa kuin haastattelija. Haastattelu on myös konteksti- ja tilannesidonnaista, joten muun muassa paikka, jossa haastattelu toteutetaan voi vaikuttaa haastateltavan vastauksiin.1 Osa haastatteluista toteutettiin työantajan tiloissa, ja vaikka työnantajan edustaja ei ollut läsnä, haastatteluympäristö saattoi vaikuttaa jonkin verran vastauksiin. Haastatteluaineistoon sisältyy aina tulkintaa ja tulosten yleistämistä, jotka vaativat harkintaa sekä muun muassa edellä mainittujen seikkojen huomioonottamista. Haastateltaville henkilöille on pyritty antamaan tiivis kuvaus tutkimuksesta, johon he osallistuvat haastattelupyynnön yhteydessä. Haastatetuille työntekijöille on kerrottu, että tutkimusta toteutetaan työ- ja elinkeinoministeriön toimesta ja se koskee ulkomaalaista tilapäistä työntekoa Suomessa. Antamalla vain perustiedot tutkimuksesta on pyritty välttämään liian spesifejä tai vinoutuneita vastauksia ja informantin johdattelua puhumaan jostakin tietystä näkökulmasta.2 Tutkijatiimi on korostanut jokaisessa haastattelutilanteessa haastatteluiden olevan täysin 1 Hirsjärvi & Hurme: Tutkimushaastattelu. Teemahaastattelun teoria ja käytäntö. 2 Hirsjärvi & Hurme: Tutkimushaastattelu. Teemahaastattelun teoria ja käytäntö. 14

16 luottamuksellisia, ja aineistojen tulevan ainoastaan tutkijoiden käyttöön. Työntekijähaastattelujen arkaluontoisuudesta johtuen tutkijaetiikan mukaisesti tutkimusraporttiin kirjattu listaus haastatteluista henkilöistä ei sisällä haastateltavien nimitai työpaikkatietoja. Osa haastateltavista kertoi, että heitä oli kielletty puhumasta palkastaan ja muutamien haastateltavien asumiseen liittyvissä tiedoissa ilmeni ristiriitaisuuksia. Koska tutkijan eettinen velvollisuus on esittää tietoa, joka on mahdollisimman varmaa ja todennettua, edellä esitetyn kaltaisissa tapauksissa käytettiin erityistä harkintaa ja epäselvissä tapauksissa aineiston osia jätettiin analyysin ulkopuolelle. Lisäksi haastattelujen raportoinnissa on otettava huomioon luottamuksellisuuden lisäksi seuraukset, joita julkaistulla raportilla on haastateltaville kuin myös heidän sidosryhmilleen.3 Osalla informanteista oli nähtävissä selkeä motivaatio tuoda esiin omalle kohdalle sattuneita väärinkäytöksiä ja ongelmia, jotta niihin pystyttäisiin puuttumaan. Kokonaisuudessaan ulkomaisten tilapäistyöntekijöiden haastatteluaineiston kokoaminen oli erittäin työläs prosessi ja haasteeksi muodostuivat toisaalta tilaajayritysten heikko tietämys tilapäistyöntekijöistä, alihankkijatoimijoiden huono tavoitettavuus, työntekijöiden epäluuloisuus ja haluttomuus osallistua haastatteluihin sekä joissakin tapauksissa jopa työnantajien tai suomalaisen ulkomaista työvoimaa tilanneiden käyttäjäyritysten haluttomuus järjestää haastatteluita tutkimustarkoituksiin. Ulkomaalaisia tilapäistyöntekijöitä haastateltiin tutkimusta varten kasvotusten paikan päällä yhteensä 26 henkilöä. Näiden haastattelujen lisäksi tutkimusryhmän käytössä oli 20 ulkomaisen tilapäistyöntekijän täyttämää kyselylomaketta. Laadullisen tutkimuksen kriteerien mukaisesti tällä aineistolla saavutettiin niin sanottu aineiston kyllääntyminen, sillä viimeisissä haastatteluissa ei enää tullut esiin merkittäviä uusia näkökulmia tai seikkoja4. Kuitenkin tässä yhteydessä on muistettava, että työntekijöiden haastattelujen määrä on määrällisesti vähäinen suhteessa maassamme oleviin ulkomaalaisiin tilapäisiin työntekijöihin eikä tämän vuoksi kerro välttämättä koko totuutta. Tiettyjen asioiden ja seikkojen toistuvuus saattaa myös johtua tietynlaisten haastateltavien valikoitumisesta haastatteluihin sekä juuri tietynlaisille aloille ja työyhteisöille tyypillisistä ominaispiirteistä. Tutkijat ovat osittain itse kyenneet vaikuttamaan siihen, keitä työntekijöistä on haastateltu, mutta osittain työntekijät oli myös nimetty yrityksen edustajan toimesta. Tutkimuksen havaintojen ja johtopäätösten tulkinnassa tulisi huomioida, että haastateltavien valikoituminen sekä epävarmuus siitä, ovatko haastateltavat kertoneet haastattelijalle koko totuuden, vaikuttavat tutkimuksen lopputulokseen. Analyysissa hyödynnettiin haastatteluaineistojen luokittelua, joka on laadulliselle tutkimukselle tyypillinen analyysitapa5. Aineistoa luokiteltiin muun muassa oleskelun keston, koulutustaustan ja työntekijöiden kotimaahansa lähettävän rahamäärän mukaan, lisäksi lähetettyjen työntekijöiden kokemuksia verrattiin suoraan 3 Hirsjärvi & Hurme: Tutkimushaastattelu. Teemahaastattelun teoria ja käytäntö. 4 Klaus Mäkelä: Kvalitatiivisen analyysin arviointiperusteet. 5 Klaus Mäkelä: Kvalitatiivisen analyysin arviointiperusteet. 15

17 suomalaiseen työnantajaan työsuhteessa oleviin työntekijöihin. Lisäksi lähetettyjen työntekijöiden kohdalla pyrittiin selvittämään mahdollisuuksien mukaan työntekijöitä lähettävän taho, jotta kokemuksia yhdestä työntekijöitä välittävästä tahosta ei yleistettäisi laajemmin lähetettyihin työntekijöihin. Tyypittelyn avulla pyrittiin selvittämään säännönmukaisuuksia eri luokissa ja suhteessa toisiinsa. Koska laadullinen analyysi on kuitenkin yksilöllisempää ja vähemmän standardoitua kuin määrällinen analyysi ovat tutkijatiimin eri jäsenet käyneet läpi samaa aineistoa, jotta aineiston tulkinta olisi mahdollisimman luotettavaa. Olemme pyrkineet tekemään tutkimus- ja analyysiprosessista mahdollisimman läpinäkyvän kuvaamalla raportissa aineiston hankintaa ja tulkintaa, sekä niihin liittyviä haasteita Käytettävissä olevan asiakirjaja dokumentaatioaineiston käsite- ja sisällönanalyysi Tutkimuksen aluksi tehtiin aihepiirin ja ilmiön liittyvä käsiteanalyysi, joka tarkoitti tässä yhteydessä tilapäiseen työskentelyyn liittyvän aihepiiriin keskeisten käsitteiden vertailevaa ja kriittistä analyysiä. Tavoitteena oli selvittää käsitteen sisällön lisäksi suhde muihin rinnakkaisiin tai vastaaviin käsitteisiin. Lisäksi tehtiin taustoittava sisällönanalyysi käytettävissä olevasta asiakirja- ja dokumentaatioaineistosta. Taustoittavan sisällönanalyysin lähtökohtana oli tiivistää aihepiiriin liittyvien tutkimusten, tieteellisten artikkelien, selvitysten, kartoitusten jne. keskeisimpiä tuloksia ja johtopäätöksiä. Tutkimuksen tekijöiden toimesta kartoitettiin laajasti aihepiiriin liittyvät tutkimukset, tutkimusartikkelit, selvitykset, kartoitukset ja muu aihepiirin kannalta olemassa oleva relevantti aineisto. Taustoittavan sisällönanalyysin jälkeen tehtiin järjestelmällinen valikointi tutkimuksessa edelleen hyödynnettävästä, relevantista tutkimusaineistosta ja käytettävistä käsitteistä. Valikointi perustui tutkimusryhmän tekemiin rajauksiin, jotka hyväksytettiin erikseen tutkimuksen ohjausryhmässä. Tutkimusaineiston analysoinnissa hyödynnettiin kevennettyä meta-analyysiä ilman erillistä vertailevaa kriteeristöä. Tutkimusaineiston läpikäymisessä nojauduttiin ulkomaalaisten tilapäiseen työskentelyyn Suomessa liittyvien keskeisten tunnuspiirteiden ja ilmiön yleiseen kuvaamiseen sekä käsitteellistämiseen. Alkuperäisaineistoa täydennettiin edelleen koko tutkimusprosessin aikana muun tiedonkeruun, erityisesti haastattelujen aikana, jolloin kaikilta informanteilta tiedusteltiin erikseen heidän tekemiään selvityksiä, kartoituksia, sisäisiä toimintasuunnitelmia, muistioita, laskelmia yms. aihepiiriin liittyen. Ilmiön yleisen kuvaamisen kannalta keskeinen haaste liittyi tutkimusperäisen informaation vähäiseen määrään ja sen yhteismitattomuuteen tutkimuskysymysten kannalta. Ilmiötä selittävää tietoa oli lähinnä saatavissa viranomaisten ja työmarkkinajärjestöjen omista lähteistä, mutta tieto oli luonteeltaan vahvasti joko hallinnonala- tai 6 Klaus Mäkelä: Kvalitatiivisen analyysin arviointiperusteet. 16

18 toimialakohtaista. Tällöin se palveli varsin huonosti tutkimuksellisia tarpeita. Dokumentaatio soveltui ensisijaisesti jonkin yksittäisen toimijan tai eturyhmän omiin sisäisiin intresseihin ohjauksellisena tai informaatiota välittävänä elementtinä. 2.4 Yksilö- ja ryhmähaastattelut Teemahaastatteluja suunnattiin viranomaisverkostolle keskus- alue- ja paikallishallinnossa, työmarkkinajärjestöjen edustajille, aihepiirin tutkimusproblematiikan tunteville asiantuntijoille, projekteille, järjestöille, luottamusmiehille ja ulkomaisille tilapäisille työntekijöille. Yksilöhaastattelut toteutettiin joko paikan päällä tapahtuvina tai puhelinhaastatteluina. Yksilö- ja ryhmähaastatteluiden kohteet on esitetty seuraavassa taulukossa. Taulukko 1. Haastatteluiden kohteet (Tarkka listaus haastatelluista henkilöistä on tutkimuksen liitteenä 4) Yksilöhaastattelut Verotoimisto SAK (2) Eläketurvakeskus Elinkeinoelämän keskusliitto EK Helsingin kaupunki Kansaneläkelaitos (Kela) Keskusrikospoliisi (KRP) Suomen yrittäjät ry Rakennusteollisuusliitto ry Rakennusliitto ry Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteen tutkimuslaitos STTK Kluuvin työvoimatoimisto Luottamusmiehet (9 kpl) Yritysten henkilöstöjohto (4 kpl) Ulkomaalaiset tilapäiset työntekijät (26 haastattelua ja 20 täytettyä lomaketta) Henkilöstövuokrausyritykset (4 henkilöä / 3 yritystä) Ryhmähaastattelut Alueelliset ryhmähaastattelut: Varsinais-Suomi Pohjois-Savo Kaakkois-Suomi Uusimaa Ensimmäisen vaiheen teemahaastatteluissa kohderyhmänä olivat lähinnä viranomaisverkostoon ja työmarkkinajärjestöihin liittyvät henkilöt. Heidän kauttaan kartoitettiin ja kuvattiin tutkimuksen aihepiiriin liittyviä keskeisiä tekijöitä. Ensimmäisen haastatteluvaiheen aikana kyettiin muodostamaan yleiskuva tutkimuskohteesta. Toisessa vaiheessa haastattelut kohdennettiin syvennetyn tiedon saamiseksi niin sanotulle asiantuntijatasolle. Asiantuntijahaastateltavina toimivat ulkomaalaisten tilapäiseen työntekoon ja maahanmuuton erityiskysymyksiin perehtyneet asiantuntijat niin tutkimuksellisesta kuin kokemusperäisestä näkökulmasta. Tutkimusperäisiä asiantuntijoita edustivat muun muassa yliopistojen tai tutkimusyksikköjen asiantuntijat. Tutkijoiden haastattelut suoritettiin yksilöhaastatteluina. Kokemusperäisinä asiantuntijoina taas toimivat lähinnä neljän eri TE-keskusalueen (Uusimaa, 17

19 Varsinais-Suomi ja Pohjois-Savo ja Kaakkois-Suomi) asiantuntijaryhmät. Alueellisiin asiantuntijaryhmiin koottiin TE-keskuksen, työvoimatoimistojen, EURES-neuvonnan, työsuojelupiirien (ulkomaalaistarkastajat), kuntien, järjestöjen ja projektien edustajia. Jokaisessa ryhmähaastattelussa oli 5-10 osallistujaa. Kolmannessa vaiheessa haastattelut kohdennettiin yritystasolle. Haastattelujen kohteeksi valittiin sellaisia toimialoja ja ammattiryhmiä, joissa käytettiin keskimääräistä enemmän tilapäistä ulkomaista työvoimaa. Tutkimusryhmän toimesta oltiin aluksi puhelimitse yhteydessä ammattiliittoihin ja pyydettiin nimeämään heidän toimialansa yrityksiä, joissa käytetään keskimääräistä enemmän ulkomaista tilapäistä työvoimaa. Tutkimuksen kohteeksi valikoitui tätä kautta erityisesti rakennus- ja metallialan sekä hoiva-alan organisaatioita. Lisäksi ammattiliittoja pyydettiin nimeämään kuljetus- ja logistiikka sekä palvelualojen ulkomaista tilapäistä työvoimaa käyttäviä yrityksiä, mutta ammattijärjestöt eivät kyenneet yksilöimään sellaisia organisaatioita. Yritysten osalta haastateltiin yritysten luottamusmiehiä, henkilöstöjohdon edustajia sekä itse ulkomaisia tilapäistyöntekijöitä. Ulkomaalaisia tilapäisiä työntekijöitä kartoitettiin haastatteluaineistoa kerättäessä siten, että tutkimuksen piiriin otettiin ainoastaan ne ulkomaalaiset jotka olivat tulleet Suomeen tehdäkseen Suomessa ensisijaisesti töitä. Tällöin ryhmästä rajattiin ulos kaikki opiskelijat, maahanmuuttajat ja esimerkiksi puolison vuoksi Suomeen tulleet henkilöt. Ulkomaisen tilapäisen työnteon määritelmään palataan vielä luvussa kolme sekä tutkimuksen johtopäätöksissä. Ulkomaalaisia tilapäistyöntekijöitä haastateltiin kasvotusten paikan päällä yhteensä 26 henkilöä. Haastateltujen henkilöiden kansallisuudet olivat seuraavat: Viro, Puola, Ukraina, Etiopia, USA, Italia ja Venäjä. Haastateltujen ulkomaalaisten tilapäisten työntekijöiden joukossa oli 17 Suomeen itsenäisesti hakeutunutta, ja yhdeksän lähetettyä työntekijää. Lähetettyjen työntekijöiden osuus haastatelluista tilapäisistä työntekijöistä ei tässä yhteydessä vastaa täysin haastateltujen asiantuntijoiden arvioita lähetettyjen työntekijöiden osuudesta tilapäisistä työntekijöistä. Asiantuntijoiden arvion mukaan lähetettyjä työntekijöitä on tilapäisten työntekijöiden joukossa selvästi enemmän kuin esimerkiksi suoraan suomalaisen työnantajan palvelukseen palkattuja työntekijöitä. Tilapäisten työntekijöiden osuus haastatteluaineistossa on todennäköisesti jäänyt pienemmäksi, siitä syystä, että näitä työntekijöitä on erittäin hankala tavoittaa ja saada haastatteluun. Ulkomaalaisten tilapäisesti Suomessa työskentelevien henkilöiden tavoittaminen haastattelua varten osoittautui erittäin haastavaksi. Kohderyhmään sopivia henkilöitä yritettiin ensin löytää yrityksistä ja muista toimipaikoista, jotka välittävät, käyttävät itse tai heidän alihankkijansa käyttävät ulkomaista tilapäistyövoimaa. Yhtäältä ongelmana oli löytää organisaatioita, joissa ulkomaista tilapäistyövoimaa käytetään ja toisaalta oli vaikeaa löytää yhteyshenkilöä, jolla olisi valtuuksia tai aikaa järjestää haastattelut. Rakennus- ja metallialalla haastateltavia pyrittiin tavoittamaan yrityksen henkilöstöjohdon sekä alihankkijapäällikön välityksellä, mutta ongelmaksi osoittautui toisaalta se, että nämä tahot eivät aina tiedä kuka 18

20 työntekijöistä on varsinaisesti tilapäinen työntekijä ja toisaalta se, että alihankkijapäälliköitä ei tavoitettu. Lopulta haastattelujen hankkimisessa keskeiseksi osoittautuivat tutkimuksen tekijöiden henkilökohtaiset kontaktit suoraan ulkomaalaisiin tilapäistyöntekijöihin tai yrityksiin, joissa heitä työskentelee. Haastateltavat henkilöt yhteyshenkilö valitsi sattumanvaraisesti omasta työympäristöstään työntekijöiden taustoista muuta kuin kansalaisuuden tietämättä. Etsinnän aikana kontaktoitiin lukuisia eri aloilla työvoimaa välittäviä yrityksiä. Työnvälitysfirmoissa ei kuitenkaan ollut resursseja järjestää kontakteja mahdollisiin haastateltaviin, sillä jokaiseen työntekijään olisi erikseen täytynyt ottaa yhteyttä yrityksen toimesta. Ongelmaksi osoittautui myös se, että välitysfirmoissa ei yksinkertaisesti olla varmoja, ovatko heillä työskentelevät ulkomaalaiset maahanmuuttajia vai tilapäistyöntekijöitä. Myös muissa yrityksissä nostettiin esiin, että esimerkiksi henkilöstöjohdolla tai lähiesimiehellä ei välttämättä ole tietoa siitä, ketkä ovat tilapäistyöntekijöitä ja ketkä ovat maahanmuuttajia. Erityisesti hoiva- ja kuljetusalalla työskentelevien ulkomaalaisten osalta näyttäisi siltä, että työntekijät eivät ole tilapäisiä työntekijöitä vaan ovat alkujaan tulleet maahan muun kun työn perusteella ja ovat pikemminkin maahanmuuttajia. IT-alalla työskenteleviä ulkomaalaisia yritettiin tavoittaa erään kansainvälisen IT-alan yrityksen kautta. Haastattelupyyntöön suhtauduttiin organisaatiossa aluksi myönteisesti, mutta varsinaisia haastatteluja ei kuitenkaan yrityksen puolelta pystytty järjestämään. Kuljetus- ja varastointialalla haastateltavia yritettiin löytää kahden suuren logistiikkaalan yrityksen kautta, mutta alan kielitaitovaatimusten vuoksi ulkomaisia tilapäistyöntekijöitä näillä yrityksillä ei henkilöstöjohdon mukaan ole lainkaan. Korkeammin koulutettuja haastateltavia saatiin helposti ottamalla yhteyttä suoraan kahteen helsinkiläisessä korkeakoulussa työskentelevään ulkomaalaiseen tutkijaan, joiden yhteystiedot löytyivät korkeakoulun nettisivuilta. Näiden haastattelujen lisäksi luottamismiehiä pyydettiin välittämään yrityksensä tilapäistyöntekijöille (sekä suoraan yrityksen että esimerkiksi alihankkijan palveluksessa olevat) suomen-, englannin-, viron- ja venäjänkielisiä kyselylomakkeita. Tutkimusryhmä sai 20 ulkomaisen tilapäistyöntekijän täyttämää lomaketta takaisin. Lomakkeiden antamaa informaatiota käytetään haastatteluaineistoa täydentävänä informaationa. 2.5 Vuorovaikutteinen seminaari Tutkimusprosessin aikana järjestettiin asiantuntijoille seminaari, jonka keskeisenä tavoitteena oli testata tutkimuksen aikana esiin tulleita johtopäätöksiä ja alustavia kehittämisehdotuksia. Seminaarissa esitettiin sisällönanalyysin ja haastatteluiden alustavat tulokset, ja niistä tehdyt johtopäätökset, joita testattiin vuorovaikutteisten menetelmien avulla. Seminaarin osallistujiksi kutsuttiin haastatteluiden kohteina olevia henkilöitä ja heidän taustatahojaan, aihepiirin asiantuntijoita ja muita potentiaalisia asiasta kiinnostuneita tahoja. Osallistujia seminaarissa oli noin 19

21 3 Taustaa työvoiman liikkuvuudelle ja tilapäiselle työnteolle 3.1 Ulkomainen tilapäistyövoima osana kansainvälistä muuttoliikettä Wiman (1975) hahmottaa työvoiman kansainvälistä muuttoliikettä kolmen ulottuvuuden kautta: maiden välisen muuton on oltava institutionaalisesti mahdollista, kohdemaassa on oltava työvoiman tarvetta, joka ei ole korvattavissa kotimaisen työvoiman määrällä ja lähtömaalla on oltava työvoiman ylitarjonnasta aiheutuvaa muuttohalukkuutta, jolloin alhainen palkkataso, suuret taloudelliset ja sosiaaliset erot yms. syyt työntävät työvoimaa ulkomaille.7 Kansainvälisen liikkuvuuden ja demografisen kehityksen yhteyttä kuvaa Wimanin tavoin varsin hyvin Kentin ja Habinin (2005) teoria. Kansainvälisessä muuttoliikkeessä on otettava huomioon neljä eri näkökulmaa. Ensimmäiseksi, kansallisvaltioiden rajat ylittävä muuttoliike on aina poikkeuksellista, sillä suurin osa ihmisistä syntyy ja kuolee edelleen synnyinmaassaan. Toiseksi, kansainväliset muutot ovat hyvin selektiivisiä sen suhteen ketkä muuttavat ja minne. Esimerkiksi korkeasti koulutetut tai korkean ammattitaidon omaavat ammattilaiset pyrkivät muuttamaan niihin maihin, joihin heillä on henkilökohtaisia kontakteja, ja joissa he arvioivat parhaiten löytyvän työmahdollisuuksia. Kolmanneksi, kansainväliset muutot jatkuvat tulevaisuudessakin, ja muuttovirrat saattavat muuttua odottamattomalla tavalla. Neljänneksi, maahanmuutto ei voi missään korvata luonnollista väestön vähentymistä pitkällä aikavälillä eli käytännössä Suomen ja EU:n kaltaisilla alhaisen syntyvyyden alueilla maahanmuuton tulisi nousta niin korkealle tasolle, että se ei nykyisissä oloissa olisi poliittisesti hyväksyttävää.8 Työvoiman liikkuvuuden kannalta klassisena, mutta edelleen varsin ajankohtaisena voidaan pitää niin sanottuja muuttoliikkeen työnnön ja vedon teorioita.9 Näissä teorioissa yksilöt vertaavat tulo- ja lähtöalueen välisiä eroja, ja itse muuttaminen perustuu valintatilanteen kautta tapahtuvaan muuttopäätökseen. Valintatilanteessa verrataan lähtö- ja tuloalueella vaikuttavia tekijöitä, väliin tulevia esteitä (kuten matkakustannuksia, osaamis- ja ammattitaitovaatimuksia, työllisyystilannetta, kulttuurista ja kielellistä läheisyyttä) ja eritellään yksilöllisiä syitä. Euroopan 7 Wiman Ronald Työvoiman kansainvälisen muuttoliikkeen mekanismi. ETLA, elinkeinoelämän tutkimuslaitos B9 8 Bulletin Vol. 60, No 4; Heikkilä Elli ja Pikkarainen Maria Väestön ja työvoiman kansainvälistyminen nyt ja tulevaisuudessa.siirtolaisuustutkimuksia A 30. Siirtolaisuusinstituutti, Turku Lee E The Theory of Migration. Teoksessa J. A. Jackson (toim.) Migration. Sociological Studies 2. Cambridge. 9 Perustuvat pääsääntöisesti Leen (E.) 1969 esittämiin teorioihin ja niiden muunnelmiin 20

22 unionin alueella edellä kuvatut teoriat muuttuvat käytännöksi työvoiman siirtymäja muuttovirtoina itäisestä läntiseen Eurooppaan varsinkin vuoden 2004 jälkeen. Työvoiman kansainvälistä liikkuvuutta voidaan lähestyä yksilöiden, alueiden tai yhteiskunnan näkökulmasta. Kansainvälisen muuttoliikkeen näkökulmasta erityisesti sosiaaliseen pääomaan liittyvät teoriat yhdistävät yksilöön, yhteisöihin, alueisiin, toimialoihin ja yhteiskuntaan liittyviä tekijöitä. Sosiaalisen pääoman teorioissa liikkuvuuteen kytketään erityisesti henkilökohtaiset, kulttuuriset ja sosiaaliset siteet. Lähtömuuttoalueilla tietoa ulkomaisista työpaikoista, elinoloista, elintasosta, asumisesta yms. välittyy ensisijaisesti henkilökohtaisten verkostojen, kuten aikaisemmin muuttaneiden tai työskennelleiden sukulaisten, ystävien tai naapureiden kautta. Kohdemaassa pidempään asuneet tai työskennelleet antavat ruohonjuuritason tietoa paikallisista oloista ja auttavat potentiaalisia muuttajia työnhakuun ja uuteen ympäristöön sopeuttamiseen liittyvissä asioissa. Tutut verkostot toimivat ikään kuin ponnahduslautana uusille tulijoille ja vähentävät samalla muuttokynnykseen liittyviä riskejä ja kustannuksia. Sukulaisuus- ja ystävyysvaikutus ohjaa uusia tulijoita samoihin paikkoihin ja alueille kuin aikaisemmin tulleet.10 Sosiaaliset verkostot vaikuttavat maastamuuttopäätökseen kahdesta suunnasta: yhtäältä ulkomaiset sosiaaliset kontaktit madaltavat maastamuuttokynnystä, jolloin sosiaaliset verkostot toimivat muuttoliikkeen työntö- ja veto-teorioiden mukaisena vetotekijänä, ja toisaalta sosiaaliset verkostot sitovat yksilön asuinpaikkaansa, jolloin sosiaalinen verkosto voidaan tulkita negatiiviseksi työntötekijäksi.11 Kansainvälisen muuttoliikkeen teoriat antavat myös ulkomaisen tilapäistyövoiman tarkastelulle ja analysoinnille mielenkiintoisen perustan. Ulkomainen tilapäistyövoima on omalla tavallaan maasta toiseen muuttamista vaikka onkin luonteeltaan tilapäistä. Muuttoliikkeen työnnön ja vedon teoriat voivat omalta osaltaan myös selittää ulkomaisen työvoiman väliaikaisuutta tai vastaavasti pysyvyyttä. Hyvänä esimerkkinä voidaan esimerkiksi pitää Saksan Gastarbeiter ilmiötä luvulla, jolloin Saksan taloudellista kehitystä oli vauhdittamassa parhaimmillaan noin 2,6 miljoonaa ulkomaista työntekijää enimmäkseen Turkista, Italiasta sekä entisen Jugoslavian alueilta.12 Ulkomaista työvoimaa rekrytoitiin maakohtaisten sopimusten puitteissa (ns. Anwerbeabkommen) joita solmittiin mm. Kreikan, Italian, Tunisian, Espanjan, Marokon, Jugoslavian, Turkin ja Portugalin kanssa. Kun työvoiman tarve kuitenkin laski äkisti 1970-luvun alun jälkeen, eivät vierastyöläiset lähteneetkään takaisin kotimaahansa vaan jäivät useimmiten perheineen Saksaan. Omanlaisena työntötekijänä voidaan pitää esimerkiksi heikkoa työllisyystilannetta omassa kotimaassa sekä mahdollisesti sosiaalisten verkostojen siirtymistä uuteen asuinmaahan. Tällöin sosiaaliset verkostot ja sosiaalinen pääoma kohdemaassa kasvoivat ja sitoivat työpaikan ja esimerkiksi sosiaaliturvaetuuksien lisäksi osaltaan 10 Ks. erityisesti Massey Douglas A Synthetic Theory of International Migration. Teoksessa: World in the Mirros of international migration. International Migration of Population: Russia and Contemporary World. Volume 10. Moscow State University 11 Rantala Heikki Esitelmä Tampereen yliopiston Eurooppatutkimuksen päivillä Martin Philip There is Nothing more Permanent than Temporary Foreign Workers. Centre for Immigration Studies. Bacgounder 21

23 uuteen asuinpaikkaan. Philip Martinin laatimassa artikkelissa todetaankin, että usein tarve ulkomaisia tilapäistyöntekijöitä kohtaan osoittautuu pidemmäksi kuin alun perin suunniteltu. Martinin mukaan ulkomaisen tilapäistyövoiman hyödyntäminen johtaa useimmiten hyödyntäjämaan riippuvuuteen ulkomaisista tilapäistyöntekijöistä, ja vastaavasti tiettyjen maiden ja alueiden työntekijöiden riippuvuuteen toisessa maassa sijaitseviin työpaikkoihin ja palkkoihin Ulkomaalaisten tilapäinen työnteko Euroopan unionissa Kuten edellä todettiin, on ns. siirtotyövoimalla Euroopassa osittain pitkätkin perinteet, jotka ovat perustuneet tarpeisiin rekrytoida ulkomaista työvoimaa vastaamaan oman maan työvoimapulaan tietyillä aloilla. Uusien jäsenmaiden liittyminen Euroopan unioniin vuonna 2004 käynnisti tai ainakin vahditti merkittävästi keskustelua työvoiman liikkuvuuden mahdollisuuksista ja uhista sekä työperäisestä maahanmuutosta. Osittain pelättiin hallitsemattomia maahanmuuttovirtoja, palkkojen polkemista, kotimaisen työvoiman työttömäksi jäämistä ulkomaisen ja halvemman tullessa tilalle. Samalla ulkomainen työvoima koettiin erittäin tärkeäksi juuri kotimaisen työvoiman vanhentumisen vuoksi.14 Työvoiman tarjonta uusista EU-jäsenmaista ja kolmansista maista näyttää olevan ainakin tällä hetkellä hyvä. Uusien jäsenmaiden palkkataso on vanhoja jäsenmaita alhaisempi, mikä houkuttelee työvoimaa siirtymään toiseen maahan ainakin väliaikaisesti. Nykyisellään Euroopan unionissa työvoimaa uusista jäsenmaista vanhoihin jäsenmaihin virtaa erityisesti matalapalkkaaloille ja suorittavaan työhön. Lähitulevaisuudessa kysynnän katsotaan ulottuvan myös korkeasti koulutettuihin ammattiosaajiin. Esimerkiksi YK:n toteuttaman selvityksen mukaan vanhat EU-jäsenmaat (EU15) tarvitsevat 79 miljoonaa ulkomaista työntekijää kompensoimaan negatiivista väestökehitystä, mikäli työssä käyvän väestön osuus halutaan pitää samana. 15 Euroopan unionin alueella arvioidaan olevan yhteensä noin 35 miljoonaa maahanmuuttajaa.16 Yhtenäiset työmarkkinat eivät ole kuitenkaan lisänneet merkittävästi työvoiman liikkuvuutta EU:n sisällä. Arviolta vain 2 prosenttia työvoimasta on ollut osa toisen EU-maan väestöä 1990-luvulla. Kokonaisuudessaan työvoiman muuton uusista jäsenmaista Länsi-Eurooppaan ja Pohjoismaihin katsotaan lisääntyneen 1. toukokuuta 2004 jälkeen merkittävästi. Siirtymäaikalainsäädännön ei katsota merkittävästi vaikuttaneen siihen, kuinka paljon ulkomaista työvoimaa maahan on tullut, sillä useimmiten työvoima ei ole muuttanut maahan varsinaisena työvoimana vaan palveluntuottajien välityksellä ns. lähetettyinä työntekijöinä. Tässä suhteessa katsotaankin usein, että siirtymälainsäädäntö ei todellisuudessa toiminut halutulla 13 Ks. edellä 14 Raunio, Mika 207. Työmarkkinoiden kansainvälistyminen ja johtamisen kompetenssit. Eija Horttanen ja Raija Salo Kunnat ja globalisaatio. Kuntaliitto Fargues Philippe Temporary Migration: Matching demand in the EU with Supply from the MENA 16 Kent ja Haub

24 tavalla, sillä palveluiden vapaa liikkuvuus kuitenkin mahdollisti ulkomaisten henkilöstövälitysfirmojen toiminnan niin Suomessa kuin muissakin Euroopan unionin jäsenmaissa. Usein ajatellaankin, että siirtymäaikalaki lisäsi juuri ulkomaisten lähetettyjen työntekijöiden hyödyntämistä suorien rekrytointien sijaan. Myös ulkomaalaisten verotuskohtelu voi vaikuttaa siihen, halutaanko Suomessa työskennellä vain lyhytaikaisesti, sillä lähetettyjä työntekijöitä eivät aina koske henkilöverotus samalla tavalla kuin muuta työvoimaa17. Esimerkiksi alle kuusi kuukautta Suomessa työskentelevän, ulkomaisen työnantajan palveluksessa olevan työntekijän palkkaa ei Suomessa veroteta. Vuoden 2007 alusta tuli voimaan lakimuutos, jonka perusteella Islannista, Norjasta, Ruotsista, Tanskasta, Latviasta, Liettuasta ja Virosta tulevien, enintään kuusi kuukautta Suomessa ulkomaisen työnantajan palveluksessa työskentelevien vuokratyöntekijöiden palkkatulo verotetaan Suomessa. Lisäksi vuokratyöstä saatua palkkatuloa verotetaan, jos työntekijä tulee maasta, jonka kanssa Suomella ei ole verosopimusta. Palkka katsotaan Suomessa veronalaiseksi ansiotuloksi oleskeluajasta riippumatta heti ensimmäisestä työpäivästä alkaen. (poikkeuksena työntekijät ja työnantajat Baltian maista, Pohjoismaista ja sellaisista maista, joiden kanssa Suomella ei ole verosopimusta) 18 Lähetettyihin työntekijöihin tulee soveltaa Suomen työlainsäädännön edellyttämiä vähimmäistyöehtoja ja työehtosopimusten määräyksiä palkasta, työajoista ja vuosilomista. Pohjoismaissa suurin osa ulkomaisista työntekijöistä on kotoisin kuitenkin Baltiasta ja Puolasta (jopa 80 % kaikista työn perusteella maahan tulleista).19 Ulkomaalaisten tilapäinen työnteko tällä hetkellä on myös osa laajempaa kehityssuuntausta vuokratyövoiman yleistymisestä. Työvoiman saatavuusongelmien rinnalla vuokratyövoiman käyttö on vaiheittain kasvanut koko Euroopan alueella. Monelle työntekijälle vuokratyö on ainoa mahdollisuus tehdä töitä, monelle taas selkeä valinta joustavuuden puolesta. Vuokratyövoiman käyttöä perustellaan sen tuomalla joustavuudella työmarkkinoihin, toisaalta taas ainakin EU-maissa vuokrattujen työntekijöiden työsuhteet ovat yleensä hyvin lyhyitä, kuukausista päiviin ja heidän asemansa on usein esimerkiksi sosiaaliturvan, koulutusmahdollisuuksien ja palkkauksen suhteen heikompi kuin vakituisessa työsuhteessa olevilla. Samalla on kuitenkin muistettava, että vuokratyöntekijöiden olosuhteet vaihtelevat myös sektoreittain, minkä vuoksi esimerkiksi rakennusalalla ja IT-alalla saattavat vallita hyvinkin toisistaan poikkeavat olosuhteet.20 Tutkimuksen puitteissa käydyn asiakirjaaineiston sekä haastattelujen perusteella vaikuttaa siltä, että suuri osa Suomessa työskentelevistä ulkomaisista tilapäistyöntekijöistä, ovat juuri vuokratyöntekijöitä. Samankaltainen kehitys näyttäisi olevan myös muualla Euroopassa. 17 Raunio, Mika 207. Työmarkkinoiden kansainvälistyminen ja johtamisen kompetenssit. Eija Horttanen ja Raija Salo Kunnat ja globalisaatio. Kuntaliitto Menettelyohjeet työntekijälle, työnantajalle ja työn teettäjälle, Verohallituksen julkaisu Verohallinto Dolvik Jon Erik & Line Eldring Arbetsmobilitet fra de nye Eu-landene til Norden utviklingstrekk og konsekvenser. Sluttraport fra en nordisk arbetsguppe under Nordisk Ministerråd 20 European Foundation for the Improvement of Living and Working Conditions Temporary Agency work in the European Union 23

25 Vuokratyöntekijöiden asemaa on EU-tasolla pyritty parantamaan vuokratyödirektiiviehdotuksella, jossa on esitetty säädettäväksi vuokratyöntekijöiden yhdenvertaisen kohtelun periaatteesta. Euroopan parlamentti hyväksyi komission vuokratyödirektiiviehdotuksen ministerineuvoston kesäkuisen yhteisen kannan mukaisena. Vuokratyödirektiivin tärkeimmät elementit ovat työntekijöiden suojelun kannalta yhdenvertaisen kohtelun periaate ja markkinoiden vapauttamisen kannalta vuokratyön kieltojen ja rajoitusten tarkastelu. Yhdenvertaisen kohtelun periaatteen mukaan vuokratyöntekijän vähimmäistyöehtojen (mm. työajat ja palkka) tulisi olla vähintään sellaisia kuin mitä ne olisivat, jos käyttäjäyritys olisi palkannut työntekijän suoraan (ns. käyttäjäyritysperiaate). Yhdenvertaisen kohtelun periaatteesta voidaan poiketa työehtosopimuksin tai työmarkkinaosapuolten sopimuksin. Lähetettyihin vuokratyöntekijöihin voidaan soveltaa vuokratyön kansallisia vaatimuksia, mutta lähetettyjen työntekijöiden vähimmäistyöehdoista säädetään edelleen lähetettyjen työntekijöiden direktiivissä. 21 Lissabonin strategian mukainen kilpailukykyinen osaamistalous vaatii nykyisten väestöennusteiden perusteella ulkomaista työvoimaa pitkällä aikajänteellä, mikä on saanut myös Euroopan Unionin pohtimaan työperusteisen maahanmuuton mahdollisuuksia ja uhkia. Nykyisellään paljon hyödynnetty vuokratyövoima saattaisi omalta osaltaan olla työperusteisen maahanmuuton eteinen, mikäli kokemukset ovat myönteisiä ja esimerkiksi useiden työtilaisuuksien jälkeen seuraa pysyvämpiluonteinen maahanmuutto. Toisaalta taas vuokratyövoiman tilapäisyyttä voidaan pitää eräänlaisena uhkana, sillä mahdolliset huonot kokemukset palkoista ja asuinolosuhteista saattavat tehdä työskentelystä hyvinkin väliaikaisen, joka ei esimerkiksi taas pitkällä tähtäimellä vaikuta väestökehitykseen positiivisesti. Keskeisessä asemassa näiden kokemusten taustalla ovat ulkomaalaisten työntekoa määrittelevät puitteet kuten esimerkiksi lainsäädäntö, lupa- ja tietojärjestelmät sekä työyhteisötason asenteet ja työkulttuuri, jotka joko synnyttävät myönteisiä tai kielteisiä kokemuksia ja mielikuvia Suomessa työskentelystä. Euroopan Unionin sisällä on eri maiden välillä eroja siitä, millä tavoin vuokratyö on säännelty sekä miten muut tekijät houkuttelevat tai vastaavasti eivät houkuttele ulkomaisia työntekijöitä muuttamaan väliaikaisesti tai pysyvästi maahan. Tietyt maat, kuten Ranska, Britannia ja Belgia tarjoavat ainakin kielen puolesta turvallisen vaihtoehdon monille uusista jäsenmaista sekä kolmansista maista tuleville. 21 Direktiivi palvelujen tarjoamisen yhteydessä tapahtuvasta työntekijöiden lähettämisestä työhön toiseen jäsenvaltioon (96/ 71 EY) ja Trade Union Congress The EU Temp Trade: Temporary Agency Work across the European Union 24

Virkamiesvaihto Kansainvälistymismahdollisuuksia. valtiolla työskenteleville

Virkamiesvaihto Kansainvälistymismahdollisuuksia. valtiolla työskenteleville Virkamiesvaihto Kansainvälistymismahdollisuuksia valtiolla työskenteleville Virkamiesvaihdossa syvennetään maailmalla oman alan osaamista, kielitaitoa ja kansainvälisiä verkostoja. Vaihdossa hankitut tiedot,

Lisätiedot

Julkinen kuuleminen työvoiman muuttoliikkeeseen liittyvästä EU:n politiikasta ja EU:n sinisestä kortista

Julkinen kuuleminen työvoiman muuttoliikkeeseen liittyvästä EU:n politiikasta ja EU:n sinisestä kortista Case Id: 3089c594-b72b-4e83-859d-30a60afe4acd Date: 24/06/2015 11:15:00 Julkinen kuuleminen työvoiman muuttoliikkeeseen liittyvästä EU:n politiikasta ja EU:n sinisestä kortista Tähdellä (*) merkityt kentät

Lisätiedot

1 Pohjois-Pohjanmaan TE-toimisto/EURES-palvelut/TS

1 Pohjois-Pohjanmaan TE-toimisto/EURES-palvelut/TS 1 Pohjois-Pohjanmaan TE-toimisto/EURES-palvelut/TS European Employment Services EUROOPPALAINEN TYÖNVÄLITYSPALVELU neuvoo työnhakijoita, jotka haluavat työskennellä ulkomailla ja työnantajia, jotka haluavat

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 Työllisyys- ja sosiaalivaliokunta 2004 6. kesäkuuta 2001 PE 305.694/1-21 TARKISTUKSET 1-21 LAUSUNTOLUONNOS: Jean Lambert (PE 305.694) YHTEISÖN MAAHANMUUTTOPOLITIIKKA Päätöslauselmaesitys

Lisätiedot

Selvitys: Yritysten kokemukset ulkomaisen vieraskielisen työvoiman käytöstä

Selvitys: Yritysten kokemukset ulkomaisen vieraskielisen työvoiman käytöstä Selvitys: Yritysten kokemukset ulkomaisen vieraskielisen työvoiman käytöstä 4/2016 Helsingin seudun kauppakamari Chamber of Multicultural Employments - COME Tutkimuksesta Tiedonkeruun aika 31.3.-15.4.2016

Lisätiedot

Paneurooppalainen työterveyttä ja -hyvinvointia koskeva mielipidekysely

Paneurooppalainen työterveyttä ja -hyvinvointia koskeva mielipidekysely Paneurooppalainen työterveyttä ja -hyvinvointia koskeva mielipidekysely Edustavat tulokset Euroopan unionin jäsenmaasta Paketti sisältää Suomen ja EUjäsenvaltion tulokset Mielipidekyselyn muotoilu Paneurooppalainen

Lisätiedot

Euroopan komission Suomen-edustusto. Pohjois-Pohjanmaan maakuntatutkimus

Euroopan komission Suomen-edustusto. Pohjois-Pohjanmaan maakuntatutkimus n maakuntatutkimus Taloustutkimus Oy Jari Pajunen 0..0 Kesäkuu, 0 Taloustutkimus Oy, T, JPa Maakuntatutkimus 0 . JOHDANTO Tämä tutkimus on tehty n toimeksiannosta Taloustutkimus Oy:ssä. Tutkimuksen tavoitteet

Lisätiedot

Kevät 2004 - Mitä vaikutusmahdollisuuksia Suomella on Euroopan unionin päätöksentekojärjestelmässä?

Kevät 2004 - Mitä vaikutusmahdollisuuksia Suomella on Euroopan unionin päätöksentekojärjestelmässä? Ylioppilaskoetehtäviä YH4-kurssi Eurooppalaisuus ja Euroopan unioni Alla on vanhoja Eurooppalaisuus ja Euroopan unioni -kurssiin liittyviä reaalikoekysymyksiä. Kevät 2004 - Mitä vaikutusmahdollisuuksia

Lisätiedot

Muuttoliikkeiden ja liikkuvuuden dynamiikkaa historiasta nykypäivään ja tulevaisuuteen Suomessa. Elli Heikkilä

Muuttoliikkeiden ja liikkuvuuden dynamiikkaa historiasta nykypäivään ja tulevaisuuteen Suomessa. Elli Heikkilä Muuttoliikkeiden ja liikkuvuuden dynamiikkaa historiasta nykypäivään ja tulevaisuuteen Suomessa Elli Heikkilä Amerikansuomalaisten ensimmäisen ja toisen sukupolven alueellinen sijoittuminen USA:ssa

Lisätiedot

Virkamiesvaihto. Kansainvälistymismahdollisuuksia. valtiolla työskenteleville

Virkamiesvaihto. Kansainvälistymismahdollisuuksia. valtiolla työskenteleville Virkamiesvaihto Kansainvälistymismahdollisuuksia valtiolla työskenteleville Virkamiesvaihto-ohjelmat tukevat valtionhallinnon työntekijöiden kansainvälistä liikkuvuutta ja henkilöstön kehittämistä. Kansainvälisen

Lisätiedot

Sivistyksessä Suomen tulevaisuus. KOULUTUS 2030 Pitkän aikavälin kehittämistarpeet ja tavoitteet Opetusministeri Henna Virkkunen

Sivistyksessä Suomen tulevaisuus. KOULUTUS 2030 Pitkän aikavälin kehittämistarpeet ja tavoitteet Opetusministeri Henna Virkkunen Sivistyksessä Suomen tulevaisuus KOULUTUS 2030 Pitkän aikavälin kehittämistarpeet ja tavoitteet Opetusministeri Henna Virkkunen Millaisia tietoja ja taitoja tulevaisuudessa tarvitaan? Tulevaisuuden tietojen

Lisätiedot

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA 1 YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA Työmarkkinat ovat murroksessa. Suomea varjostanut taantuma on jatkunut ennätyksellisen pitkään. Pk-yritysten merkitystä ei tule aliarvioida taantumasta

Lisätiedot

Maahanmuuttajien integroituminen työmarkkinoille

Maahanmuuttajien integroituminen työmarkkinoille Maahanmuuttajien integroituminen työmarkkinoille Mika Kortelainen, VATT Maahanmuuttajataustaisten nuorten tukeminen työelämään Vantaan ammattiopisto Varia, 25.1.2017 Maahanmuuttajat Suomessa 1980-2012

Lisätiedot

TABLETIT JA EUROOPAN TUOTTAVUUS- VALLANKUMOUS TUTKIMUSRAPORTTI

TABLETIT JA EUROOPAN TUOTTAVUUS- VALLANKUMOUS TUTKIMUSRAPORTTI TABLETIT JA EUROOPAN TUOTTAVUUS- VALLANKUMOUS TUTKIMUSRAPORTTI TUOTTAVUUSVALLANKUMOUS ON VASTA ALUSSA Jan Kaempfer Markkinointipäällikkö, Panasonic Computer Product Solutions. Tabletit ovat aloittaneet

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 18.2.2016 COM(2016) 69 final 2016/0041 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan yhteisöjen ja niiden jäsenvaltioiden sekä Turkmenistanin väliseen kumppanuus- ja yhteistyösopimukseen

Lisätiedot

Työvoimakyselyn 2016 tulosten yhteenveto

Työvoimakyselyn 2016 tulosten yhteenveto Työvoimakyselyn 2016 tulosten yhteenveto 9.1.2017 Työvoimakyselyn julkistustilaisuuden ohjelma 9.1.2017 kello 11.30 12.30 Rakennusalan työllisyys ja työttömyystilanne, veronumeron ja ilmoitusmenettelyn

Lisätiedot

Monikulttuurinen Neuvonta -hanke

Monikulttuurinen Neuvonta -hanke MOONA Monikulttuurinen Neuvonta -hanke Heikki Niermi Hanke pähkinänkuoressa Hankkeella autetaan alueen työnantajia ottamaan ensimmäinen askel ulkomaalaistaustaisen työvoiman palkkaamiseksi. Monikulttuurisuuteen

Lisätiedot

JOB SHOPPING. Toisen lähestymiskulman työelämään siirtymiselle tarjoaa job shopping käsite. Töiden shoppailu on teoria työmarkkinoilla liikkumisesta.

JOB SHOPPING. Toisen lähestymiskulman työelämään siirtymiselle tarjoaa job shopping käsite. Töiden shoppailu on teoria työmarkkinoilla liikkumisesta. JOB SHOPPING Toisen lähestymiskulman työelämään siirtymiselle tarjoaa job shopping käsite. Töiden shoppailu on teoria työmarkkinoilla liikkumisesta. Kyse on sopivan työpaikan etsimisestä, kun työntekijä

Lisätiedot

TÖISSÄ JA ELÄKKEELLÄ - TUTKIMUS. Tutkimusjohtaja Mikko Kesä

TÖISSÄ JA ELÄKKEELLÄ - TUTKIMUS. Tutkimusjohtaja Mikko Kesä Raportti Tutkimusraportti 3.2.2010 23.3.2010 TÖISSÄ JA ELÄKKEELLÄ - TUTKIMUS Tutkimusjohtaja Mikko Kesä Tutkimusjohtaja Tutkija Suvi Kovero Mikko Kesä Innolink Research Oy Oy. 2009-2010 2010 Perustiedot

Lisätiedot

Tausta tutkimukselle

Tausta tutkimukselle Näin on aina tehty Näyttöön perustuvan toiminnan nykytilanne hoitotyöntekijöiden toiminnassa Vaasan keskussairaalassa Eeva Pohjanniemi ja Kirsi Vaaranmaa 1 Tausta tutkimukselle Suomessa on aktiivisesti

Lisätiedot

Gradu-seminaari (2016/17)

Gradu-seminaari (2016/17) Gradu-seminaari (2016/17) Tavoitteet Syventää ja laajentaa opiskelijan tutkimusvalmiuksia niin, että hän pystyy itsenäisesti kirjoittamaan pro gradu -tutkielman sekä käymään tutkielmaa koskevaa tieteellistä

Lisätiedot

FiSERN 1. Tutkija Harri Kostilainen, Diak

FiSERN 1. Tutkija Harri Kostilainen, Diak Mitkä tekijät selittävät sosiaalisen yrityksen perustamista ja tukevat sen menestymisen mahdollisuuksia? alustavia tuloksia FiSERN 1. Tutkija Harri Kostilainen, Diak Näkökulma Miten sosiaalinen yritys

Lisätiedot

Ajankohtaista maahanmuuttajayrittäjyydestä yritysasiantuntijan näkökulmasta

Ajankohtaista maahanmuuttajayrittäjyydestä yritysasiantuntijan näkökulmasta Ajankohtaista maahanmuuttajayrittäjyydestä yritysasiantuntijan näkökulmasta Seija Varis 22.9.2015 Seija Varis, Pohjois-Karjalan ELY-keskus Maahanmuuttajayrittäjien määrä kasvussa Maahanmuuttajayrittäjien

Lisätiedot

Sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunta LAUSUNTOLUONNOS. sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunnalta

Sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunta LAUSUNTOLUONNOS. sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunnalta Euroopan parlamentti 2014-2019 Sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunta 2016/0070(COD) 24.1.2017 LAUSUNTOLUONNOS sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunnalta työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnalle

Lisätiedot

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT JOULUKUU 2016

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT JOULUKUU 2016 HELSINGIN MATKAILUTILASTOT JOULUKUU 2016 Rekisteröidyt yöpymiset lisääntyivät kaksi prosenttia Joulukuussa 2016 Helsingissä kirjattiin 264 000 yöpymistä, joista suomalaisille 122 500 ja ulkomaalaisille

Lisätiedot

Rekisteröidyt yöpymiset lisääntyivät viisi prosenttia. Kasvua työmatkalaisten yöpymisissä. Majoitusmyynti 25 miljoonaa euroa

Rekisteröidyt yöpymiset lisääntyivät viisi prosenttia. Kasvua työmatkalaisten yöpymisissä. Majoitusmyynti 25 miljoonaa euroa HELSINGIN MATKAILUTILASTOT SYYSKUU 2016 Rekisteröidyt yöpymiset lisääntyivät viisi prosenttia Syyskuussa 2016 Helsingissä kirjattiin lähes 308 000 yöpymistä, joista suomalaisille 133 000 ja ulkomaalaisille

Lisätiedot

Merimetsoja koskevat poikkeusluvat Itämeren alueella. Matti Osara ja Aili Jukarainen Merimetsotyöryhmä

Merimetsoja koskevat poikkeusluvat Itämeren alueella. Matti Osara ja Aili Jukarainen Merimetsotyöryhmä Merimetsoja koskevat poikkeusluvat Itämeren alueella Matti Osara ja Aili Jukarainen Merimetsotyöryhmä 24.2.2016 Selvityksen aineisto Tammikuussa lähetettyyn kyselyyn vastasivat Ahvenanmaa, Ruotsi, Tanska,

Lisätiedot

ULKOLAISET AUTOILIJAT ONNETTOMUUSANALYYSI LAPIN ELY-KESKUS

ULKOLAISET AUTOILIJAT ONNETTOMUUSANALYYSI LAPIN ELY-KESKUS ULKOLAISET AUTOILIJAT ONNETTOMUUSANALYYSI LAPIN ELY-KESKUS 2009 2013 TARKASTELU ONNETTOMUUSTILASTOISTA LAPISSA Mukana liikenneviraston ylläpitämään onnettomuusrekisteriin kirjatut onnettomuudet Tilastollisesti

Lisätiedot

TARJOUSPYYNTÖ DIAARINUMERO. Helsinki, 17.2.2016 CIMO/1/03.30.10/2016

TARJOUSPYYNTÖ DIAARINUMERO. Helsinki, 17.2.2016 CIMO/1/03.30.10/2016 DIAARINUMERO CIMO/1/03.30.10/2016 Helsinki, 17.2.2016 TARJOUSPYYNTÖ Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO pyytää tarjoustanne tämän tarjouspyynnön mukaisesti. Hankintamenettely on avoin.

Lisätiedot

Sosiaalisten yritysten toimintaympäristön nykytila yritysten johtohenkilöiden kokemana. Elina Patana

Sosiaalisten yritysten toimintaympäristön nykytila yritysten johtohenkilöiden kokemana. Elina Patana Sosiaalisten yritysten toimintaympäristön nykytila yritysten johtohenkilöiden kokemana Elina Patana 16.11.2011 Tavoitteeni tänään Esitellä lyhyesti tutkielmani taustoja ja asiantuntijahaastatteluista koostuvaa

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen 1 FYSIIKKA Fysiikan päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta fysiikan opiskeluun T2 ohjata

Lisätiedot

Selvitys: Yritysten näkemyksiä vieraskielisestä työvoimasta, kohdemarkkinoista ja suhdanteista 1/2017

Selvitys: Yritysten näkemyksiä vieraskielisestä työvoimasta, kohdemarkkinoista ja suhdanteista 1/2017 Selvitys: Yritysten näkemyksiä vieraskielisestä työvoimasta, kohdemarkkinoista ja suhdanteista 1/2017 Helsingin seudun kauppakamari COME Chamber of Multicultural Enterprises Tutkimuksesta Kyselyn vastausaika

Lisätiedot

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012 Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä

Lisätiedot

Sisäasiainministeriö E-KIRJELMÄ SM2004-00600

Sisäasiainministeriö E-KIRJELMÄ SM2004-00600 Sisäasiainministeriö E-KIRJELMÄ SM2004-00600 SM Waismaa Marjo 3.12.2004 EDUSKUNTA Suuri valiokunta Viite Asia E-kirjelmä aloitteesta neuvoston päätökseksi euron suojelemisesta väärentämiseltä nimeämällä

Lisätiedot

Koulutus- ja osaamistarpeen ennakointi. Neuvotteleva virkamies Ville Heinonen

Koulutus- ja osaamistarpeen ennakointi. Neuvotteleva virkamies Ville Heinonen Koulutus- ja osaamistarpeen ennakointi Neuvotteleva virkamies Ville Heinonen 1 Ennakoinnin määritelmästä Ennakointi on käytettävissä olevalle nykytilaa ja menneisyyttä koskevalle tiedolle perustuvaa tulevan

Lisätiedot

Henkilöstömäärän muutos ja yritysten kokoluokittain, henkilöä

Henkilöstömäärän muutos ja yritysten kokoluokittain, henkilöä Henkilöstömäärän muutos 2001 2011 ja 2001 2012 yritysten kokoluokittain, henkilöä 55 000 50 397 2001 2011 45 000 35 000 25 000 15 000 5 000-5 000 43 698 21 017 20 053 16 826 18 500 12 494 10 856 10 2049

Lisätiedot

Työhön ulkomaille Voinko kuulua Suomen sosiaaliturvaan? Merja Siltanen-Kallio

Työhön ulkomaille Voinko kuulua Suomen sosiaaliturvaan? Merja Siltanen-Kallio Työhön ulkomaille Voinko kuulua Suomen sosiaaliturvaan? Merja Siltanen-Kallio 25.8.2016 Termit Sopimukseton maa tarkoittaa muuta maata kuin EU-/ETA-maata tai Sveitsiä, tai Sosiaaliturvasopimusmaata (mm.

Lisätiedot

Ulkomailla työskentelevän hoitooikeus Suvi Lummila, Kansainvälisten asioiden osaamiskeskus

Ulkomailla työskentelevän hoitooikeus Suvi Lummila, Kansainvälisten asioiden osaamiskeskus Ulkomailla työskentelevän hoitooikeus 25.8.2016 Suvi Lummila, Kansainvälisten asioiden osaamiskeskus Sisältö 1. Yleistä hoito-oikeuksista Suomessa 2. Työskentely EU- tai Eta-maassa tai Sveitsissä ja hoitooikeus

Lisätiedot

Rakennusala työllistää RT:n katsaus Tapio Kari

Rakennusala työllistää RT:n katsaus Tapio Kari Rakennusala työllistää RT:n katsaus Tapio Kari Rakennusteollisuus RT Tapio Kari Rakennusteollisuus RT Tapio Kari Rakennusteollisuus RT Tapio Kari Rakennusteollisuus RT Tapio Kari Työkokeilu Kuuden euron

Lisätiedot

Aikuisten TNO -toiminnan ennakointi. Päivi Holopainen Ennakointikoordinaattori, Lapin liitto

Aikuisten TNO -toiminnan ennakointi. Päivi Holopainen Ennakointikoordinaattori, Lapin liitto Aikuisten TNO -toiminnan ennakointi Päivi Holopainen Ennakointikoordinaattori, Lapin liitto 28.3.2014 Mitä on ennakointi? SUUNNITTELU ENNAKOINTI VERKOSTOI- TUMINEN TULEVAI- SUUDEN- TUTKIMUS Lähde: Euroopan

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

Työlainsäädäntö pähkinänkuoressa. Tarja Kröger Hallitusneuvos

Työlainsäädäntö pähkinänkuoressa. Tarja Kröger Hallitusneuvos Työlainsäädäntö pähkinänkuoressa Tarja Kröger Hallitusneuvos Suomalaisten työmarkkinoiden rakenne Työmarkkinoilla työskentelee työsuhteisia työntekijöitä valtion virkamiehiä kuntien viranhaltijoita seurakuntien

Lisätiedot

Kaupunkiseutujen rooli kunta- ja maakuntauudistuksessa. Konsernijohtaja Juha Metsälä

Kaupunkiseutujen rooli kunta- ja maakuntauudistuksessa. Konsernijohtaja Juha Metsälä Kaupunkiseutujen rooli kunta- ja maakuntauudistuksessa Konsernijohtaja Juha Metsälä 4.11.2016 Suomen väestö ikääntyy, yli 65-vuotiaat suurin ikäryhmä vuodesta 2032 eteenpäin Pohjola Rakennus Oy, konserninjohtaja

Lisätiedot

Lisää matalapalkkatyötä

Lisää matalapalkkatyötä Liite 1 Lisää matalapalkkatyötä Talousneuvosto 27.2.2013 Osmo Soininvaara Juhana Vartiainen Tausta Vlti Valtioneuvoston t kanslian tilaus kirjoittajilta, itt jilt sopimus 22.1.2013, 2013 määräaika 20.2.2013

Lisätiedot

Työvoiman saatavuus, liikkuvuus ja tarjonnan kannustimet Pekka Sinko 20.2.2007 Faktat pöytään, Kitee

Työvoiman saatavuus, liikkuvuus ja tarjonnan kannustimet Pekka Sinko 20.2.2007 Faktat pöytään, Kitee Työvoiman saatavuus, liikkuvuus ja tarjonnan kannustimet Pekka Sinko 20.2.2007 Faktat pöytään, Kitee Työvoimapula vai työpula? Lehtitietojen valossa työvoimapula on jo yritysten arkipäivää. Valtiovarainministeriö

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuus ry Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Tutkimuksella selvitettiin syyskuussa 2010 Teknologiateollisuuden

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen KEMIA Kemian päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta kemian opiskeluun T2 ohjata ja

Lisätiedot

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT TAMMIKUU 2016

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT TAMMIKUU 2016 HELSINGIN MATKAILUTILASTOT TAMMIKUU 2016 Yöpymiset lisääntyivät 8,1 prosenttia Tammikuussa 2016 Helsingissä yövyttiin 244 000 yötä, joista suomalaiset yöpyivät 116 000 yötä ja ulkomaalaiset 128 000 yötä

Lisätiedot

Eurooppalaisten kauppakamareiden Women On Board hanke tähtää naisten osuuden lisäämiseen kauppakamareiden hallituksissa.

Eurooppalaisten kauppakamareiden Women On Board hanke tähtää naisten osuuden lisäämiseen kauppakamareiden hallituksissa. LISÄÄ NAISIA KAUPPAKAMAREIDEN LUOTTAMUSTEHTÄVIIN 12.11.7 Eurooppalaisten kauppakamareiden Women On Board hanke tähtää naisten osuuden lisäämiseen kauppakamareiden hallituksissa. Tutkimuksen avulla selvitetään

Lisätiedot

TULOMUUTTOON VAIKUTTAVISTA TEKIJÖISTÄ

TULOMUUTTOON VAIKUTTAVISTA TEKIJÖISTÄ TULOMUUTTOON VAIKUTTAVISTA TEKIJÖISTÄ tyypillinen muuttaja ja muuttosyyt Dos. Markku Mattila Aluepäällikkö Siirtolaisuusinstituutti Pohjanmaan aluekeskus Keskuskatu 32 I 60100 Seinäjoki Tel. 044-2592 447

Lisätiedot

Globalisaation vaikutus päihdeasiakkaan asemaan. Teemaseminaari Aki Heiskanen

Globalisaation vaikutus päihdeasiakkaan asemaan. Teemaseminaari Aki Heiskanen Globalisaation vaikutus päihdeasiakkaan asemaan Teemaseminaari 3.12.2007 Aki Heiskanen Samanlaiset muutokset Huolimatta kunkin maan hyvinvointipalveluiden kansallisista erityispiirteistä eri maissa on

Lisätiedot

Rekisteröidyt yöpymiset kasvoivat viisi prosenttia. Kasvua sekä työmatkalaisissa että vapaa-ajan matkustajissa. Majoitusmyynti 23 miljoonaa euroa

Rekisteröidyt yöpymiset kasvoivat viisi prosenttia. Kasvua sekä työmatkalaisissa että vapaa-ajan matkustajissa. Majoitusmyynti 23 miljoonaa euroa HELSINGIN MATKAILUTILASTOT MARRASKUU 2016 Rekisteröidyt yöpymiset kasvoivat viisi prosenttia Marraskuussa 2016 Helsingissä kirjattiin 273 000 yöpymistä, joista suomalaisille 152 000 ja ulkomaalaisille

Lisätiedot

Sari Kuusela. Organisaatioelämää. Kulttuurin voima ja vaikutus

Sari Kuusela. Organisaatioelämää. Kulttuurin voima ja vaikutus Sari Kuusela Organisaatioelämää voima ja vaikutus Talentum Helsinki 2015 Copyright 2015 Talentum Media Oy ja Sari Kuusela Kustantaja: Talentum Media Oy Kansi: Janne Harju Sisuksen ulkoasu: Sami Piskonen,

Lisätiedot

E 88/2015 vp Valtioneuvoston selvitys: Kierto kuntoon - Kiertotaloutta koskeva EU:n toimintasuunnitelma

E 88/2015 vp Valtioneuvoston selvitys: Kierto kuntoon - Kiertotaloutta koskeva EU:n toimintasuunnitelma E 88/2015 vp Valtioneuvoston selvitys: Kierto kuntoon - Kiertotaloutta koskeva EU:n toimintasuunnitelma Eduskunnan talousvaliokunta 19.2.2016 Erja Fagerlund TEM/ innovaatio ja elinkeino-osasto Kilpailukyky

Lisätiedot

Rahapelilainsäädäntö. ja markkinat. Mikko Alkio

Rahapelilainsäädäntö. ja markkinat. Mikko Alkio Rahapelilainsäädäntö ja markkinat Mikko Alkio TALENTUM Helsinki 2012 Copyright 2012 Talentum Media Oy ja Mikko Alkio Kansi: Lauri Karmila Sivunvalmistus: NotePad, www.notepad.fi ISBN 978-952-14-1838-9

Lisätiedot

Muuttuva väestörakenne ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät. Jarmo Partanen

Muuttuva väestörakenne ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät. Jarmo Partanen ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät Jarmo Partanen Tarkan kokonaiskuvan perusta Muut rekisterit Väestötietojärjestelmä (VRK) Eläkerekisterit Työsuhderekisterit Verotusrekisterit Henkilöt Rakennukset ja huoneistot

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS. Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä

ILMASTONMUUTOS. Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä Viestinnän pääosasto KANSALAISMIELIPITEEN SEURANNAN YKSIKKÖ Bryssel, 15/10/2008 ILMASTONMUUTOS Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä

Lisätiedot

Rajat ylittävä sosiaaliturva. Suvi Rasimus Lakimies 29.1.2014

Rajat ylittävä sosiaaliturva. Suvi Rasimus Lakimies 29.1.2014 Rajat ylittävä sosiaaliturva Suvi Rasimus Lakimies 29.1.2014 Kansaneläke Työttömyyskassat Perheetuudet Kela Työttömyys Työtapaturmaja ammattitautietuudet Terveydenhoito huolto Sairaus- ja äitiysetuudet

Lisätiedot

Ulos pätkävankilasta

Ulos pätkävankilasta Ulos pätkävankilasta työntekijä tulisi toimeen yhdellä työsuhteella ja siitä saatavalla palkalla. epäreiluja työn teettämisen tapoja ei paikattaisi verovaroin. Osa-aikaisen palkka jää pieneksi. Esimerkiksi

Lisätiedot

SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET

SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET 2007 Julkaistu Helsingissä 16 päivänä huhtikuuta 2007 N:o 39 40 SISÄLLYS N:o Sivu 39 Laki Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren valtioiden

Lisätiedot

Kansainvälisten asiain sihteeristö EU-koordinaattori Johanna Koponen

Kansainvälisten asiain sihteeristö EU-koordinaattori Johanna Koponen OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ ASIANTUNTIJALAUSUNTO Kansainvälisten asiain sihteeristö EU-koordinaattori Johanna Koponen 24.11.2015 Eduskunnan sivistysvaliokunnalle E 65/2015 vp Komission tiedonanto "Kaikkien

Lisätiedot

Oma Häme. Tehtävä: Koulutustarpeen ennakointi ja alueellisten koulutustavoitteiden valmistelu. Aluekehitys ja kasvupalvelut. Nykytilan kartoitus

Oma Häme. Tehtävä: Koulutustarpeen ennakointi ja alueellisten koulutustavoitteiden valmistelu. Aluekehitys ja kasvupalvelut. Nykytilan kartoitus Oma Häme Aluekehitys ja kasvupalvelut Nykytilan kartoitus Tehtävä: Koulutustarpeen ennakointi ja alueellisten koulutustavoitteiden valmistelu www.omahäme.fi 1. Vaikuttavuus (miksi tätä tehtävää tehdään)

Lisätiedot

OULUN ETELÄISEN KORKEAKOULUKESKUS KANSAINVÄLISEN TOIMINNAN STRATEGISET LINJAUKSET

OULUN ETELÄISEN KORKEAKOULUKESKUS KANSAINVÄLISEN TOIMINNAN STRATEGISET LINJAUKSET OULUN ETELÄISEN KORKEAKOULUKESKUS KANSAINVÄLISEN TOIMINNAN STRATEGISET LINJAUKSET 2013 2020 Kansainvälinen Oulun Eteläinen Vuonna 2020 Alueen koulutus- ja tutkimusorganisaatiot muodostavat kansainvälisesti

Lisätiedot

Kysely erilaisista työsopimuksista ja työntekomuodoista

Kysely erilaisista työsopimuksista ja työntekomuodoista 1 S Kysely erilaisista työsopimuksista ja työntekomuodoista Suomen Yrittäjät, maaliskuu 2016 2 Kysely erilaisista työsopimuksista ja työntekomuodoista SISÄLLYS KYSELY ERILAISISTA TYÖSOPIMUKSISTA JA TYÖNTEKOMUODOISTA...

Lisätiedot

Demografinen huoltosuhde. Mikä on hyvä huoltosuhde?

Demografinen huoltosuhde. Mikä on hyvä huoltosuhde? Demografinen huoltosuhde Mikä on hyvä huoltosuhde? Mikä ihmeen demografinen huoltosuhde? Suhdeluku, joka kertoo kuinka monta ei-työikäistä eli huollettavaa on yhtä työikäistä kohden. 0-14 -vuotiaat + yli

Lisätiedot

Rekisteröidyt yöpymiset vähenivät hieman. Kasvua vapaa-ajan matkustajissa. Majoitusmyynti 22 miljoonaa euroa. Tax free myynti kasvoi 12 prosenttia

Rekisteröidyt yöpymiset vähenivät hieman. Kasvua vapaa-ajan matkustajissa. Majoitusmyynti 22 miljoonaa euroa. Tax free myynti kasvoi 12 prosenttia HELSINGIN MATKAILUTILASTOT LOKAKUU 2016 Rekisteröidyt yöpymiset vähenivät hieman Lokakuussa 2016 Helsingissä kirjattiin 298 000 yöpymistä, joista suomalaisille 159 000 ja ulkomaalaisille 138 000 yötä.

Lisätiedot

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT HUHTIKUU 2016

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT HUHTIKUU 2016 HELSINGIN MATKAILUTILASTOT HUHTIKUU 2016 Yöpymiset lisääntyivät 14 prosenttia Huhtikuussa 2016 Helsingissä kirjattiin 247 000 yöpymistä, joista suomalaisille 128 000 ja ulkomaalaisille 119 000 yötä (venäläiset

Lisätiedot

FUAS Kielet ja viestintä. Taina Juurakko-Paavola & Sari Saarinen HAMK Kielikoulutuskeskus & Laurea

FUAS Kielet ja viestintä. Taina Juurakko-Paavola & Sari Saarinen HAMK Kielikoulutuskeskus & Laurea FUAS Kielet ja viestintä Taina Juurakko-Paavola & Sari Saarinen HAMK Kielikoulutuskeskus & Laurea 2 Mikä on FUAS? Hämeen ammattikorkeakoulun, Lahden ammattikorkeakoulun ja Laureaammattikorkeakoulun muodostama

Lisätiedot

Etninen segregaatio. Lyhyt katsaus tutkimustietoon Suomesta

Etninen segregaatio. Lyhyt katsaus tutkimustietoon Suomesta Etninen segregaatio Lyhyt katsaus tutkimustietoon Suomesta Timo Kauppinen 12.9.2016 On karttatietoa sekä tietoa segregaation tasoista, jonkin verran tietoa ajallisesta kehityksestä Jonkinlaista tietoa

Lisätiedot

Yöpymiset vähenivät 4 prosenttia. Vähenemistä sekä työmatkalaisissa että vapaa-ajan matkustajissa. Majoitusmyynti 24 miljoonaa euroa

Yöpymiset vähenivät 4 prosenttia. Vähenemistä sekä työmatkalaisissa että vapaa-ajan matkustajissa. Majoitusmyynti 24 miljoonaa euroa HELSINGIN MATKAILUTILASTOT HEINÄKUU 2016 Yöpymiset vähenivät 4 prosenttia Heinäkuussa 2016 Helsingissä kirjattiin 422 000 yöpymistä, joista suomalaisille 185 000 ja ulkomaalaisille 237 000 yötä. Sekä suomalaisten

Lisätiedot

MITÄ OHJAAMOT OVAT YHTEISKUNNALLISESTI - TULKINTOJA Erilaisia yrityksiä määrittää ja vaikuttaa 1. nuorten palvelujen integraatio yksi ovi, yksi

MITÄ OHJAAMOT OVAT YHTEISKUNNALLISESTI - TULKINTOJA Erilaisia yrityksiä määrittää ja vaikuttaa 1. nuorten palvelujen integraatio yksi ovi, yksi MITÄ OHJAAMOT OVAT YHTEISKUNNALLISESTI - TULKINTOJA Erilaisia yrityksiä määrittää ja vaikuttaa 1. nuorten palvelujen integraatio yksi ovi, yksi luukku, monialainen tieto ja tuki 2. nuorten työmahdollisuuksien

Lisätiedot

Lähiruoan aluetaloudellinen merkitys

Lähiruoan aluetaloudellinen merkitys Lähiruoan aluetaloudellinen merkitys Tarkastelussa Kanta- ja Päijät-Hämeen, Keski-Suomen sekä Varsinais-Suomen maakunnat Susanna Määttä & Hannu Törmä Ruralia-instituutti / Aluetaloudellisten vaikutusten

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON KIELIPOLITIIKAN TOIMENPIDEOHJELMA

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON KIELIPOLITIIKAN TOIMENPIDEOHJELMA JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON KIELIPOLITIIKAN TOIMENPIDEOHJELMA 2015 2016 Rehtorin päätös 22.4.2015 SISÄLTÖ 1 Yliopisto työympäristönä...1 2 Yliopisto opiskeluympäristönä...4 3 Yliopisto yhteiskunnallisena vaikuttajana...6

Lisätiedot

Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi

Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi Perustuu väitöskirjaan Sukupuoli ja syntyvyyden retoriikka Venäjällä ja Suomessa 1995 2010 Faculty of Social Sciences Näin se kirjoitetaan n Johdanto

Lisätiedot

Näkökulma itäsuomalaisten nuorten tilanteeseen

Näkökulma itäsuomalaisten nuorten tilanteeseen Näkökulma itäsuomalaisten nuorten tilanteeseen Jouko Laaksonen, Mikkelin ammattikorkeakoulu Iisalmi 5.5.2011 Raameja esitykselle: - haastava aihe; keskittyminen esityksessä erityisesti alueelle kiinnittymiseen,

Lisätiedot

Fenomenografia. Hypermedian jatko-opintoseminaari Päivi Mikkonen

Fenomenografia. Hypermedian jatko-opintoseminaari Päivi Mikkonen Fenomenografia Hypermedian jatko-opintoseminaari 12.12.2008 Päivi Mikkonen Mitä on fenomenografia? Historiaa Saksalainen filosofi Ulrich Sonnemann oli ensimmäinen joka käytti sanaa fenomenografia vuonna

Lisätiedot

Kesätyökysely työnantajille Suomen lasten ja nuorten säätiö & Taloudellinen tiedotustoimisto

Kesätyökysely työnantajille Suomen lasten ja nuorten säätiö & Taloudellinen tiedotustoimisto Kesätyökysely työnantajille 2012 Suomen lasten ja nuorten säätiö & Taloudellinen tiedotustoimisto Tutkimuksen toteutus Mitä tutkittiin? Tavoitteena selvittää työnantajien käytäntöjä kesätyöntekijöiden

Lisätiedot

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2. Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.2017 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti STTK:n toimeksiannosta

Lisätiedot

Maahanmuuton nykytilanne ja kehitys

Maahanmuuton nykytilanne ja kehitys Maahanmuuton nykytilanne ja kehitys Muuttoliike, pakolaisuus, turvallisuus: Haaste Suomelle ja EU:lle 2.12.2016 Rafael Bärlund Euroopan muuttoliikeverkosto Euroopan muuttoliikeverkosto (EMN) Tutkimus-

Lisätiedot

Työvoiman ja opiskelijoiden liikkuvuutta Itä-Suomen ja Karjalan Tasavallan välillä edistävä Petroskoin neuvontapiste.

Työvoiman ja opiskelijoiden liikkuvuutta Itä-Suomen ja Karjalan Tasavallan välillä edistävä Petroskoin neuvontapiste. Työvoiman ja opiskelijoiden liikkuvuutta Itä-Suomen ja Karjalan Tasavallan välillä edistävä Petroskoin neuvontapiste Joensuu, 2013 Historia 3.9.2009 Seminaari Sortavalassa projektin perustamisesta, jonka

Lisätiedot

Seuraamusten rajat ylittävä täytäntöönpano

Seuraamusten rajat ylittävä täytäntöönpano Työelämä- ja tasa-arvovaliokunnalle Lausunto 09.05.2016 Vastine Hallituksen esityksessä ehdotetaan säädettäväksi uusi laki työntekijöiden lähettämisestä. Samalla kumottaisiin lähetetyistä työntekijöistä

Lisätiedot

Suomi. NordForsk strategia

Suomi. NordForsk strategia Suomi NordForsk strategia 2011-2014 NordForsk strategia 2011 2014 Johdanto NordForsk on pohjoismaisen tutkimuksen ja tiedepolitiikan yhteistyöelin. NordForskin tavoitteena on edistää yhteistyötä kaikilla

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 4 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2012 viimeisellä neljänneksellä 73,0 prosenttia. Työllisyysaste putosi vuoden takaisesta 0,7 prosenttiyksikköä.

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 10.1.2017 COM(2017) 2 final 2017/0006 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS luvan antamisesta Ranskalle tehdä Sveitsin kanssa sopimus, joka sisältää direktiivin 2006/112/EY

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. Euroopan unionin liittymisestä puuvilla-alan kansainväliseen neuvoa-antavaan komiteaan (ICAC)

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. Euroopan unionin liittymisestä puuvilla-alan kansainväliseen neuvoa-antavaan komiteaan (ICAC) EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 15.11.2016 COM(2016) 712 final 2016/0349 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan unionin liittymisestä puuvilla-alan kansainväliseen neuvoa-antavaan komiteaan (ICAC) FI FI 1.

Lisätiedot

Itäsuomalainen huono-osaisuus ja pitkäaikaisasiakkuuden rekisteriaineisto

Itäsuomalainen huono-osaisuus ja pitkäaikaisasiakkuuden rekisteriaineisto Itäsuomalainen huono-osaisuus ja pitkäaikaisasiakkuuden rekisteriaineisto PIEKSÄMÄKI, HUONO-OSAISUUSTUTKIMUKSEN SEMINAARI 10.6.2015 TOPIAS PYYKKÖNEN JA ANNE SURAKKA Tutkimuksen lähtökohdat Puheissa ja

Lisätiedot

Kuinka laadin tutkimussuunnitelman? Ari Hirvonen I NÄKÖKULMIA II HAKUILMOITUS

Kuinka laadin tutkimussuunnitelman? Ari Hirvonen I NÄKÖKULMIA II HAKUILMOITUS Kuinka laadin tutkimussuunnitelman? Ari Hirvonen 15.9.2014 I NÄKÖKULMIA II HAKUILMOITUS I NÄKÖKULMIA Hyvä tutkimussuunnitelma Antaa riittävästi tietoa, jotta ehdotettu tutkimus voidaan arvioida. Osoittaa,

Lisätiedot

EUROOPPA - OIKEUS JA SISÄMARKKINAT. Juha Raitio

EUROOPPA - OIKEUS JA SISÄMARKKINAT. Juha Raitio EUROOPPA - OIKEUS JA SISÄMARKKINAT Juha Raitio TALENTUM Helsinki 2010 Joelille 2., uudistettu painos Copyright 2010 Juha Raitio ja Talentum Media Oy Kustantaja: Talentum Media Oy Kannen suunnittelu: Mika

Lisätiedot

Tämä tutkimus on tehty Euroopan komission Suomen-edustuston toimeksiannosta Taloustutkimus Oy:ssä.

Tämä tutkimus on tehty Euroopan komission Suomen-edustuston toimeksiannosta Taloustutkimus Oy:ssä. 1. JOHDANTO Tämä tutkimus on tehty n toimeksiannosta Taloustutkimus Oy:ssä. Tutkimuksen tavoitteet ja kohderyhmä Tutkimuksella pyrittiin selvittämään miten n maakunnan asukkaat suhtautuvat Euroopan Unionin

Lisätiedot

Finnish Science Policy in International Comparison:

Finnish Science Policy in International Comparison: Finnish Science Policy in International Comparison: Havaintoja ja alustavia tuloksia Tutkijatohtori, VTT Antti Pelkonen Helsinki Institute of Science and Technology Studies (HIST) Vertailevan sosiologian

Lisätiedot

European Survey on Language Competences (ESLC) EU:n komission tutkimus vieraiden kielten osaamisesta EU-maissa www.surveylang.org

European Survey on Language Competences (ESLC) EU:n komission tutkimus vieraiden kielten osaamisesta EU-maissa www.surveylang.org European Survey on Language Competences (ESLC) EU:n komission tutkimus vieraiden kielten osaamisesta EU-maissa www.surveylang.org ESLC pähkinänkuoressa PISA-tutkimusten kaltainen OECD Organization for

Lisätiedot

EU:n muuttoliikeagenda ja erityisosaajien maahanmuutto. Katri Niskanen Kansallinen asiantuntija Maahanmuutto- ja sisäasioiden pääosasto (DG HOME)

EU:n muuttoliikeagenda ja erityisosaajien maahanmuutto. Katri Niskanen Kansallinen asiantuntija Maahanmuutto- ja sisäasioiden pääosasto (DG HOME) EU:n muuttoliikeagenda ja erityisosaajien maahanmuutto Katri Niskanen Kansallinen asiantuntija Maahanmuutto- ja sisäasioiden pääosasto (DG HOME) Työperusteisen maahanmuuton edistäminen presidentti Junckerin

Lisätiedot

FiCom ry:n lausunto sisältöjen siirrettävyydestä

FiCom ry:n lausunto sisältöjen siirrettävyydestä Eduskunnan sivistysvaliokunnalle 29.2.2016/JM U-kirjelmä U 3/2016 vp FiCom ry:n lausunto sisältöjen siirrettävyydestä Tietoliikenteen ja tietotekniikan keskusliitto, FiCom ry kiittää mahdollisuudesta lausua

Lisätiedot

arvioinnin kohde

arvioinnin kohde KEMIA 9-lk Merkitys, arvot ja asenteet T2 Oppilas tunnistaa omaa kemian osaamistaan, asettaa tavoitteita omalle työskentelylleen sekä työskentelee pitkäjänteisesti T3 Oppilas ymmärtää kemian osaamisen

Lisätiedot

Tutkimuksellinen vai toiminnallinen opinnäytetyö

Tutkimuksellinen vai toiminnallinen opinnäytetyö Tutkimuksellinen vai toiminnallinen opinnäytetyö (Salonen 2013.) (Salonen (Salonen 2013.) Kajaanin ammattikorkeakoulun opinnäytetyön arviointi (opettaja, opiskelija ja toimeksiantaja) https://www.kamk.fi/opari/opinnaytetyopakki/lomakkeet

Lisätiedot

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT HELMIKUU 2016

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT HELMIKUU 2016 HELSINGIN MATKAILUTILASTOT HELMIKUU 2016 Yöpymiset lisääntyivät 5 prosenttia Helmikuussa 2016 Helsingissä kirjattiin 218 000 yöpymistä, joista suomalaisille 113 000 ja ulkomaalaisille 104 000 yötä (venäläiset

Lisätiedot

LasSe-hankkeen raportointisuunnitelma

LasSe-hankkeen raportointisuunnitelma LasSe-hankkeen raportointisuunnitelma Minna Niemi, Pikassos Hankkeessa tuotettavat aineistot: A) kuntien yhteyshenkilöille: lastensuojelutarpeen selvitysten nykytila ja kehittämistarpeet kunnissa (kevät-syksy

Lisätiedot

SAK:n tavoitteet sopimuskierrokselle

SAK:n tavoitteet sopimuskierrokselle SAK:n tavoitteet sopimuskierrokselle 2005-2006 2.11.2004 04.09.2004 SAK/SAM/NN SAK:n tavoitteet sopimuskierrokselle 2005-2006 Työelämän muutosturvallisuuden vahvistaminen Työn tilaajan vastuu ja ammattiliiton

Lisätiedot

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT MAALISKUU 2016

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT MAALISKUU 2016 HELSINGIN MATKAILUTILASTOT MAALISKUU 2016 Yöpymiset lisääntyivät 4 prosenttia Maaliskuussa 2016 Helsingissä kirjattiin 240 000 yöpymistä, joista suomalaisille 118 000 ja ulkomaalaisille 122 000 yötä (venäläiset

Lisätiedot

Lausunto hallituksen esitykseen 113/2016. YTM Ville-Veikko Pulkka Kelan tutkimus

Lausunto hallituksen esitykseen 113/2016. YTM Ville-Veikko Pulkka Kelan tutkimus Lausunto hallituksen esitykseen 113/2016 YTM Ville-Veikko Pulkka Kelan tutkimus ville-veikko.pulkka@kela.fi Työnteon taloudellinen kannustavuus ansioturvalla tärkein mittari työllistymisveroaste (bruttotulot-verotveroluonteiset

Lisätiedot