Hallintolakimies, hallituksen sihteeri

Transkriptio

1 KOKOUSKUTSU 3/2011 Kokousaika klo Kokouspaikka yhtymähallinnon neuvotteluhuone G340 Kokouksen osanottajat Varsinaiset jäsenet Kyösti Juujärvi, puh.joht. Eija Säilynoja, varapuh.joht. Tuija Haikola Jari Latvala Jouko Nissinen Kaija Sepponen Esko Valikainen Tuulikki Ukkola Maire Mäki Juha Kukkonen Helvi Kyngäs Valtuuston puheenjohtaja Valtuuston 1. varapuh.joht. Valtuuston 2. varapuh.joht. Valtuuston 3. varapuh.joht. Sairaanhoitopiirin johtaja Johtajaylilääkäri Hallintoylihoitaja Talousjohtaja Henkilöstöjohtaja Hallintolakimies, hallituksen sihteeri Varajäsenet Pirkko Ahokas-Tuohinto Anneli Rajaniemi Jukka Linna Sirkka Kyrö Tuomo Haapalahti Markku Kestilä Juhani Pihlajamaa Minna Åman-Toivio Kimmo Kylmäluoma Sami Klemola Leena Paasivaara Risto Säkkinen Niilo Keränen Esko Kurvinen Mikko Raudaskoski Hannu Leskinen Aino-Liisa Oukka Pirjo Kejonen Pekka Kaisto Juha Jääskeläinen Sari Haataja MERK. Hallituksen puheenjohtaja KYÖSTI JUUJÄRVI Kyösti Juujärvi Hallituksen sihteeri Sari Haataja

2 KOKOUSKUTSU 3/2011 Kokousaika klo Kokouspaikka yhtymähallinnon neuvotteluhuone G340 Asian no Asia Sivu 1 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen 2 2 Pöytäkirjan tarkastajien vaali 2 3 Liite Sairaanhoitopiirin tilinpäätös Talousjohtajan viran täyttäminen 9 5 Liite KVTES:n allekirjoituspöytäkirjan 4 :n mukaiset palkantarkistukset vuonna Liite Kunnallisen lääkärien virkaehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirjan 4 :n mukaiset palkantarkistukset 14 7 Liite TS:n allekirjoituspöytäkirjan 5 :n mukaiset palkantarkistukset vuonna Liite Säteilylomamääräysten poistumisesta johtuva korvaus 17 9 Liite Tasausrahastoon perittävät maksut ja sieltä suoritettavat korvaukset Liite Alueellinen talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskus Liite Lisäselvitys Valviralle hoidon tarpeen arvioinnin ja hoidon saatavuuden toteutumisesta PPSHP:ssä Liite Oikaisuvaatimus laboratorion ylilääkärin viran täyttämisestä Liite Oikaisuvaatimus sairaalahuoltajien palvelussuhteeseen valinnasta Viranhaltijoiden päätösten ottaminen Liite Tiedoksiantoasiat Liite Katsaus 33

3 KOKOUSKUTSU 3/ Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen 2 Pöytäkirjan tarkastajien vaali Pöytäkirjan tarkastajiksi valittaneen Maire Mäki ja Juha Kukkonen (varalla Helvi Kyngäs ja Eija Säilynoja).

4 KOKOUSKUTSU 3/ DIAARI:119/ Sairaanhoitopiirin tilinpäätös 2010 Tilinpäätöstä koskevat säännökset Toimintakertomusta koskevat säännökset Kuntalain 68 :n mukaan kunnan tilinpäätökseen kuuluvat tase, tuloslaskelma, rahoituslaskelma ja niiden liitteenä olevat tiedot sekä talousarvion toteutumisvertailu ja toimintakertomus. Kunnan, joka tytäryhteisöineen muodostaa kuntakonsernin, tulee laatia ja sisällyttää tilinpäätökseensä konsernitilinpäätös. Toimintakertomus on osa tilinpäätöstä. Tilinpäätös ja toimintakertomus ovat välineitä sen varmistamiseksi, että tilinpäätöksen lukija saa kuntayhtymän tuloksesta ja taloudellisesta asemasta oikean kuvan. Tilinpäätöksen laadinnasta on säännökset kuntalaissa ja kirjanpitolaissa. Kuntayhtymän hallitus laatii tilinpäätöksen tilikautta seuraavan maaliskuun loppuun mennessä ja antaa sen kuntayhtymän johtajan ja hallituksen jäsenten allekirjoituksen jälkeen tilintarkastajan tarkastettavaksi. Tilintarkastajan on tilintarkastuskertomuksessaan otettava kantaa, onko tilinpäätös hyväksyttävä ja voidaanko tilivelvollisille myöntää vastuuvapaus. Tilintarkastuskertomukseen liittyvien asioiden valmistelu kuuluu tarkastuslautakunnalle. Tarkastuslautakunnan on näin ollen myös otettava kantaa tilinpäätöksen hyväksyttävyyteen ja vastuuvapauden myöntämiseen. Tältä osin tilinpäätöstä käsitellään valtuustossa tarkastuslautakunnan esityksen pohjalta. Sen sijaan itse tilinpäätös on hallituksen laatima ja se käsitellään valtuustossa hallituksen valmistelun pohjalta. vastaa tilinpäätöksen sisällöstä. Kuntalain 68 :n mukaisesti toimintakertomus on osa kuntayhtymän virallista tilinpäätöstä. Toimintakertomuksessa on esitettävä selvitys valtuuston asettamien toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumisesta. Kuntalain 70 :n mukaisesti hallituksen on toimintakertomuksessa tai sen antamisen yhteydessä tehtävä esitys tilikauden tuloksen käsittelyä sekä talouden tasapainottamista koskeviksi toimenpiteiksi. Kirjanpitolain mukaan toimintakertomuksessa on annettava tiedot kirjanpitovelvollisen toiminnan kehittämistä koskevista tärkeistä seikoista. Kirjanpitoasetuksen mukaan toimintakertomuksessa tulee esittää tiedot olennaisista tapahtumista tilikaudelta ja sen päättymisen jälkeen, arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä ja selvitys tutkimus- ja kehittämistoiminnan laajuudesta. Kirjanpitolautakunnan kuntajaoston yleisohjeen mukaan toimintakertomuksessa on esitettävä selonteko kuntayhtymän sisäisen valvonnan järjestämisestä ja arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä sekä muista toiminnan kehittymiseen vaikuttavista seikoista.

5 KOKOUSKUTSU 3/ Sairaanhoitopiirin tilinpäätös vuodelta 2010 Esityslistan liitteenä oleva Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän tilinpäätös muodostuu seuraavista asiakirjoista: 1. Toimintakertomus 2. Talousarvion toteutuminen 3. Tilinpäätöslaskelmat 4. Tilinpäätöksen liitetiedot 5. Eriytetty tilinpäätös 6. Allekirjoitukset ja merkinnät 7. Luettelot ja selvitykset 8. Liiteosa Tilinpäätös 2010 Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin sairaaloissa sai jäsenkuntien väestöstä erikoissairaanhoitoa eri potilasta, mikä on 0,2 % enemmän kuin vuonna Valtuuston vahvistamista määrätavoitteista avohoitokäyntien määrä ylitti tavoitteen 3,7 % ja käyntimäärä kasvoi edellisestä vuodesta 1,1 %. Avohoitokäyntien määrän kasvu kohdistuu sekä erikoissairaanhoitoon että perusterveydenhuollon päivystykseen. Erikoissairaanhoidon osalta avohoidon käyttö lisääntyi merkittävästi lasten ja nuorten, kirurgian ja sisätautien vastuualueilla. Edelliseen vuoteen verrattuna perusterveydenhuollon päivystyskäyntien määrä kasvoi OYS:n yhteispäivystyksessä 5,2 % ja Oulaskankaan sairaalan perusterveydenhuollon päivystyksessä 9,6 %. Tavoitteena ollut vuodeosastohoidon käyttö väheni arvioitua enemmän ja hoitopäivien määrä oli 3,4 % pienempi kuin vuonna Ainoastaan leikkaus- ja tehohoidon tulosyksikössä toteutunut hoitopäivämäärä oli viime vuonna korkeampi kuin edellisenä vuonna. Potilaiden hoidon siirtyminen yhä enemmän avohoitoon on sairaanhoitopiirin perustavoitteen mukaista. Kehityvammahuollon osalta laitoshoidon ja asumispalvelujen hoitopäivien määrä laski edelleen voimakkaasti. Laitoshoidon käyttö oli 13,6 % vähäisempää kuin arvioitiin ja asumispalveluja käytettiin 3,5 % suunnitelmassa arvioitua vähemmän. Sen sijaan neuvolapalvelujen käyttö ylitti suunnitelman lähes 63 %. Tämäkin kehitys on sekä sairaanhoitopiirin kehitysvammahuollon että valtakunnalisten tavoitteiden suuntainen. Keskimääräisen hoitoajan tavoite 4,9 vuorokautta alitettiin ja oli viime vuonna 4,6 vuorokautta. Päiväkirurgian %-osuus kaikista leikkauksista oli 37 % ja ajanvarauksen mukaisista leikkauksista laskettuna %-osuus ylitti ensimmäisen kerran 50 %. Laskutus jäsenkunnille sairaanhoidosta asukasta kohti laskettuna oli 777 euroa vuonna 2010, mikä on 5 euroa enemmän kuin talousarviossa laskettiin.

6 KOKOUSKUTSU 3/ Vuosi 2010 oli jälleen vaiheikas potilaiden hoidon järjestämisessä hoitakuulainsäädännön edellyttämällä tavalla. Alkuvuodesta hoidon saatavuus oli selkeästi jäljessä Valviran seuraamista kriteereistä ja tästä syystä kuntayhtymä asetettiin 0,5 milj. euron uhkasakon piiriin. Loppuvuonna hoitotakuun velvoitteita on pystytty täyttämään ja vuoden lopussa yli 6 kuukautta kiireetöntä hoitoa odottaneita jäsenkuntien potilaita oli enää 54. Sairaanhoitopiirin taseen loppusumma on 328 milj. euroa. Taseeseen on yhdistetty vuosille 2009 ja 2010 kehitysvammahuollon osuus. Vastattavaa puolella jäsenkuntien peruspääoma on 148,6 milj. euroa, edellisten tilikausien alijäämä 1,6 milj. euroa ja tilikauden ylijäämä 3,1 milj. euroa. Oma pääoma on siten yhteensä 150,8 milj. euroa. Taseen vastattavaa puolelle sisältyy tehtyjä investointivarauksia yhteensä 11,5 milj. euroa kohdistettavaksi OYS:n rakennushankkeisiin ja peruskorjauksiin. Sairaanhoitopiirin pitkäaikainen lainarahoitus kasvoi 29,2 milj. eurolla edelliseen vuoteen verrattuna ja on vuoden 2010 lopussa 69,7 milj. euroa. Lainarahoitukseen sisältyy 46,8 milj. euroa Avohoitotalon rakentamisen ja laitteiston hankinnan rahoitusta Kuntien Eläkevakuutukselta. Talousarvion toteutumisvertailun mukaisesti sairaanhoitopiirin toimintatuotot, 488,3 milj. euroa, olivat 2,5 % talousarviota suuremmat ja kasvoivat edellisestä vuodesta 8,4 %. Ilman kehitysvammahuollon tulosyksiköä tulojen kasvu on 4,5 %. Jäsenkunnille kohdistuvassa sairaanhoidon laskutuksessa oli rahoitus- ja kehyssopimisen mukaisesti tavoitteena, että laskutus ei kasva 3 % enempää vuoden 2009 talousarviosta laskettuna. Toteutunut 309,6 milj. euron jäsenkuntalaskutus on 1,2 % suurempi kuin talousarvion arvio. Jäsenkuntalaskutuksen kasvu edelliseen vuoden tilinpäätökseen verrattuna oli 4,2 %. Sairaanhoidollisten palvelujen myynti erityisvastuualueen sairaanhoitopiireille ja muille sairaanhoidon ostajille ylitti alkuperäisen talousarvion tavoitteen 2,2 milj. euroa, 5 %, ja kasvu edelliseen vuoteen on lähes 6 %. Kehitysvammahuollon palvelujen laskutus alitti arvion 6 % ja johtuu asumispalvelujen ja laitoshoidon tarpeen vähenemisestä. Potilailta perittävät avohoitomaksut, yhteensä 7,9 milj. euroa, kasvoivat vuoteen 2009 verrattuna 9,3 %. Vuodeosastohoidon maksut, 9 milj. euroa, kasvoivat 5,2 %. Sairaanhoitopiirin toimintakulut, 463 milj. euroa, olivat valtuuston talousarvioon hyväksymän tarkistetun menoarvion mukaiset. Myös alkuperäiseen talousarvioon verrattuna toimintakulut toteutuivat tyydyttävästi, sillä alkuperäinen kuluarvio ylittyi 0,8 %. Vuoteen 2009 verrattuna sairaanhoitopiirin vuoden 2010 kokonaismenot olivat 7,2 % suuremmat, 31,3 milj. euroa, mutta luvuissa on mukana vuoden alusta sairaanhoitopiirin toiminnaksi siirtyneet kehitysvammahuollon menot. Vähentämällä kehitysvammahuollon menot tulee vertailukelpoiseksi menojen kasvuksi vuoteen 2009 verrattuna 3,9 %. Sairaanhoitopiirin alkuperäinen talousarvio kuitenkin ylittyi 3,5 milj. eurolla. Merkittävä yksittäisen menoryhmän talousarvion ylitys toteutui ns. välitettyjen sairaalapalvelujen arvioitua suuremman käytön johdosta. Jäsenkuntien potilaita ohjattiin kansallisen erikoissairaanhoidon työjaon mukaisesti tai joutui paikkakunnalla oleskellessaan muiden sairaahoitopiirien hoitoon kustannuksiltaan 1,3 milj. euron arvosta enemmän kuin vuonna Hoitotakuun tavoitteiden saavuttaminen aiheutti sairaanhoitopiirissä n. 3,5 milj. euron kustannukset, joista valtaoasa kohdistuu lisätyösopimuksen mukaisiin korvauksiin henkilökunnalle.

7 KOKOUSKUTSU 3/ Henkilöstön palkkakehityksessä tavoitteena oli säilyttää maltillinen kustannustaso vuonna 2010 jatkona edellisen vuoden henkilöstömenojen voimakkaampaan sopeuttamiseen. Palkkamäärärahan tavoiteraamissa otettiin huomioon virka- ja työehtosopimusten kustannusvaikutus noin 4 %. Vuoden alussa sairaanhoitopiiriin liittynyt Kehitysvammahuolto lisäsi palkkamenoja yli 10 milj. eurolla. Kun otetaan huomioon lisäksi Kehitysvammahuollon tukipalveluhenkilöstön siirto sairaanhoitopiirin vastaaviin yksiköihin, nousivat palkkakustannukset yhteensä noin 5 %. Henkilöstön palkat toteutuivat suunnitellusti. Muutos oli 9 % ilman palkkioita ja lomapalkkavelan muutosta. Palkkojen toimintamuutos työpanoksena oli hyvin pieni. Henkilöstösuunnittelu on edellyttänyt toimintajärjestelyjä sekä tulosyksiköiden sisällä että yhdessä muiden tulosyksiköiden kanssa. Uusiin tehtäviin henkilökuntaa on sijoitettu toimintaa uudelleen järjestäen. Sijaisuudet on hoidettu pääosin sisäisillä sijaisilla. Henkilöstön sosiaali- ja eläkevakuutusmaksujen osuus palkoista laski 0,7 %. Sivukulujen kokonaismäärää lisäsi Kehitysvammahuollon liittyminen sairaanhoitopiiriin. Sosiaalivakuutusmaksut olivat 13,1 milj. euroa ja ne laskivat 1,1 % vuodesta Eläkevakuutusmaksut olivat 51,4 milj. euroa. Kasvu oli 9,6 %. Eniten nousivat eläkemenoperusteiset maksut, jotka ovat tasaisesti kasvaneet viime vuosina. Sairaanhoitopiirin tilinpäätöksessä henkilöstömenot olivat vuonna 2010 yhteensä 297,2 milj. euroa. Kasvu vuodesta 2009 oli 22,5 milj. euroa eli 8,2 %. Kasvusta Kehitysvammahuollon osuus oli 12,6 milj. euroa. Tilinpäätöksen palkkasumma kasvoi 18,7 milj. euroa eli 8,5 % edellisestä vuodesta. Palkkojen kasvu ilman Kehitysvammahuollon tulosyksikköä oli 3,9 %. Kuntayhtymän palveluksessa oli vuoden 2010 aikana keskimäärin henkilöä. Luvussa ovat mukana myös eri syistä virka- tai työvapaalla olevat henkilöt sekä heidän sijaisensa. Keskimääräinen henkilöstömäärä nousi edellisestä vuodesta 359 henkilöllä. Henkilöstön kokonaismäärää lisäsi Pohjois-Pohjanmaan erityishuoltopiirin yhdistyminen sairaanhoitopiiriin vuoden alusta. Muuten sairaanhoitopiirin henkilöstön määrässä ei tapahtunut olennaista muutosta. Sairaanhoitopiirin vuoden 2010 toiminta toteutui lähellä käyttösuunnitelmassa arvioituja tasoja myös työpanoksen osalta. Työpanoksen määrä säilyi erikoissairaanhoidon puolella lähes samalla tasolla kuin edellisvuonna. Suurin muutos tapahtui, kun kehitysvammahuollon palvelut siirtyivät osaksi sairaanhoitopiirin toimintaa vuoden 2010 alusta lukien. Tämä lisäsi työpanoksen määrää vuositasolla lähes 300 henkilötyöpanoksella. Palkallisten palvelussuhteiden kasvu työpanoksena oli 6,0 %, mutta kokonaismuutos ilman kehitysvammahuoltoa vain 0,7 % verrattuna vuoteen Hoitohenkilökunnan työpanos (palkalliset palvelussuhteet) kasvoi 7,2 %, mutta ilman kehitysvammahuoltoa työpanoksen vuosimuutos 0,1 %. Palkattomien virka-/työvapaiden määrä kasvoi sairaanhoitopiirissä vuoden aikana hieman yli 3 % ollen noin 530 vuosityöpanosta vuonna 2010.

8 KOKOUSKUTSU 3/ Koko henkilöstön keski-ikä vuonna 2010 oli 43,8 vuotta. Naisten ja miesten keski-iässä ei ollut eroa. Huomattava ero oli sen sijaan vakinaisen ja määräaikaisen henkilöstön keski-iässä. Vakinaisen henkilöstön keski-ikä oli 46,5 vuotta (vuonna ,2 vuotta) ja määräaikaisen henkilöstön sama kuin edellisvuonna 34,7 vuotta. Ammattiryhmittäin tarkasteltuna korkein keskiikä oli muulla henkilöstöllä 47,5 vuotta, lääkäreiden ammattiryhmässä keski-ikä oli alhaisin 41,9 vuotta. Vuoden 2010 aikana muusta kuin määräaikaisen palvelussuhteen päättymisestä johtuvasta syystä päättyneitä palvelussuhteita oli yhteensä 333, joista 132 perusteena oli eläketapahtuma. Omaehtoinen vaihtuvuus on viime vuosien tapaan ollut varsin vähäistä. Vuonna 2010 yhteensä 191 palvelussuhdetta päättyi henkilön omasta pyynnöstä (168 vuonna 2009), mikä on 3,7 % vakinaisen henkilöstön määrästä. Vuonna 2010 sairaanhoitopiirin henkilöstölle kertyi sairauspoissaolopäivää eli 17,1 kalenteripäivää henkilöä kohden, kun jakajana käytetään vuoden keskimääräistä henkilöstömäärää. Sairauspoissaolojen kokonaismäärä kasvoi 6,4 % eli kalenteripäivää. Ilman vuoden alussa sairaanhoitopiirin liitettyä kehitysvammahuoltoa poissaolot vähenivät sairaanhoitopiirissä 636 kalenteripäivää. Sairauspoissaolopäivien osuus palveluksessaoloajasta oli 4,9 % (4,8 % vuonna 2009). Aineitten ja tarvikkeiden tiliryhmässä menojen kasvu oli 4,3 %. Energian käytöstä aiheutuneet 6,7 milj. euron menot kasvoivat lähes 19 %, yli miljoona euroa enemmän kuin edellisenä vuonna. Apteekkitarvikkeisiin käytettiin 28 milj. euroa, kasvua edelliseen vuoteen on 5,5 %. Ohjelmisto- ja tietojenkäsittelypalveluja ulkopuolisilta toimittajilta ostettiin 6,8 milj. eurolla ja menot kasvoivat 10,4 % edellisestä vuodesta. Potilasvakuutusmeno oli vain 2 milj. euroa, mikä on 1,7 milj. euroa vähemmän kuin vuonna Sairaanhoidon 2,8 milj. euron hoitotakuupalvelujen ostot yksityisiltä palvelujen tuottajilta olivat 1,2 milj. euroa korkeammat kuin vuonna Vuodelle 2010 varattiin alkuperäisessä talousarviossa investointien bruttomenoihin kaikkiaan 52,2 milj. euroa. Lisäksi vuodelle 2010 talousarviomuutoksina siirtyi investointeja 3,7 milj. euron arvosta. Investointien totetuma viime vuodelta on 40,2 milj. euroa. Merkittävä osa avohoitotalon laitehankinnoista ja osin rkantamisen loppueristä siirtyi vuodelle Avohoitotalo valmistui pääosin vuoden 2010 lopussa rakentamisen osalta. Toiminnan käynnistäminen avohoitotalossa siirtyi vuoden 2011 maaliskuun alkuun. Avohoitalon rakentamisen ja laitehankintojen osalta pysytään hyvin alkuperäisessä n. 50 milj. euron kustannusarviossa. Vuoden 2011 aikana otettiin lasten ja nuorten tulosyksikön käyttöön n. milj. euroa maksaneet väistötilat peruskorjausten mahdollistamiseksi sekä aloitettiin psykiatrian klinikan PS1-sairaalarakennuksen peruskorjaus. Sairaanhoitopiirin hallitus hyväksyi kokouksessaan sairaanhoidon palveluhintoja alentavan 8,7 milj. euron hyvityksen kohdistuen erityisvastuualueen sairaanhoitopiireille 1,08 milj. euroa ja jäsenkunnille 7,62 milj. euroa palvelujen käytön suhteessa. Tältä osin hallituksen esityksessä valtuustolle tilinpäätöksestä esitetään, että valtuusto perusopimuksen 19 5 kohdan toimivallan mukaisesti vahvistaa toteutetun palveluhintoja alentavan hyvityksen.

9 KOKOUSKUTSU 3/ Sairaanhoitopiirin tilikauden tulokseksi muodostui 8,1 milj. euroa. Valtuustolle esitetään tehtäväksi 5,1 milj. euron investointivaraus Oulun yliopistollisen sairaalan rakennus- ja peruskorjaushankkeisiin, jolloin tilikauden ylijäämäksi jää 3,08 milj. euroa. Toimintakertomuksen eri osissa on esitetty valtuuston sitovuusmäärittelyn mukaisesti sairaanhoitopiirin ja sairaaloiden sekä tulosyksiköiden talouden ja toiminnan toteuma asetettujen tavoitteiden saavuttamisen kannalta. Talousjohtajan ehdotus: a) allekirjoittaa tilinpäätöksen vuodelta 2010, b) esittää valtuustolle tilikauden ,76 euron tuloksen käsittelystä seuraavaa: - poistoeroa vähennetään ,56 euroa, - investointivarausta lisätään ,00 euroa, - tilikauden ylijäämä ,32 euroa siirretään taseen tilikauden yli-/alijäämätilille, c) esittää, että valtuusto vahvistaa tilivuodelle 2010 kohdistetun 8,7 milj. euron sairaanhoidon hintoja alentavan hyvityksen, d) päättää antaa tilinpäätöksen tilintarkastajan tarkastettavaksi ja lähettää tilinpäätöksen tarkastuslautakunnalle, e) saattaa tilinpäätöksen valtuuston käsiteltäväksi, f) antaa valmisteleville viranhaltijoille oikeuden tehdä toimintakertomuksen painatuksen edellyttämät stilistiset tarkistukset. Sairaanhoitopiirin johtajan esitys: päättää hyväksyä talousjohtajan ehdotuksen.

10 KOKOUSKUTSU 3/ DIAARI:39/ Talousjohtajan viran täyttäminen Hallituksen päätöksen (7 ) mukaisesti talousjohtajan virka on ollut haettavana Helsingin Sanomissa ja Kalevassa päättyneellä hakuajalla. Määräaikaan mennessä virkaa haki 20 henkilöä. Viran kelpoisuusehtona on soveltuva ylempi korkeakoulututkinto ja riittävä kokemus taloushallinnossa sekä johtamistehtävissä. Hakemusasiakirjoista on laadittu yhteenveto, joka lähetetään esityslistasta erillisenä. Hakijoiden hakemukset ovat kokouksessa nähtävissä. Sairaanhoitopiirin johtajan esitys: päättää haastatteluun kutsuttavista henkilöistä Hall 30 Sairaanhoitopiirin johtajan tarkennettu esitys: päättää kutsua haastatteluun seuraavat henkilöt: Timo Kauppinen Veli-Matti Keloneva Marjukka Manninen Seppo Orajärvi Jarkko Raatikainen Armi Tauriainen Lisäksi 1 henkilö, joka ei halua nimeä julkisuuteen. Päätös: hyväksyi sairaanhoitopiirin johtajan tarkennetun esityksen. Haastattelut toteutettiin ja Ulkopuolisena asiantuntijatukena haastatteluissa toimi MPS Finland Consulting Oy:stä Seppo Kangas. Haastattelun perusteella pyydettiin MPS:n soveltuvuustestaukseen seuraavat neljä hakijaa: Timo Kauppinen Marjukka Manninen Seppo Orajärvi Jarkko Raatikainen Hakemuksen, haastattelun ja soveltuvuustestauksen perusteella virkaan esitetään valittavaksi kauppatieteiden maisteri Jarkko Raatikainen. Varalle esitetään valittavaksi kauppatieteiden maisteri Seppo Orajärvi. Jarkko Raatikainen täyttää viran kelpoisuusehdot. Kauppatieteiden maisterin tutkinto on tehtävään hyvin soveltuva. Hänen kokemuksensa taloushallinnossa ja johtamistehtävissä on riittävä. Haastatteluihin osallistuneet ovat yksimielisiä valintaesityksestä.

11 KOKOUSKUTSU 3/ Sairaanhoitopiirin johtajan esitys: päättää valita talousjohtajan virkaan kauppatieteiden maisteri Jarkko Raatikaisen. Varalle valitaan kauppatieteiden maisteri Seppo Orajärvi. Virkaan valinta on ehdollinen, kunnes työterveyslääkärin terveydentilaa koskeva lausunto on toimitettu. Viran täytössä noudatetaan kuuden (6) kuukauden koeaikaa.

12 KOKOUSKUTSU 3/ DIAARI:100/ KVTES:n allekirjoituspöytäkirjan 4 :n mukaiset palkantarkistukset vuonna 2011 Palkantarkistukset vuonna 2011 Yleiskorotus lukien Kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirjan 4 :n mukaisista palkantarkistuksista on sovittu allekirjoitetuissa virka- ja työehtosopimuksissa. Viranhaltijan/työntekijän tehtäväkohtaista palkkaa tai siihen rinnastettavaa kuukausipalkkaa korotetaan lukien 1,2 prosentin suuruisella yleiskorotuksella. Palkkausluvun 6 :n 1 momentin mukaista henkilökohtaista lisää korotetaan 1,2 prosentilla. KVTES palkkahinnoitteluliitteiden mukaisia peruspalkkoja koro-tetaan lukien 1,2 prosentilla. Palkkausluvun (II luku) 3 :n vähimmäispalkka on lukien 1 467,40 euroa. Kertaerä Luottamusmiesluvun (VII luku) 9 :n 1 momentin mukainen tehtävästään kokonaan vapautetun luottamusmiehen tehtäväkohtainen palkka on lukien vähintään 1 771,00 euroa kuukaudessa. Paikallinen järjestelyerä lukien Viranhaltijalle/työntekijälle, jonka palvelussuhde on alkanut viimeistään ja palvelussuhde on keskeytymättä jatkunut saakka, maksetaan toukokuun 2011 palkanmaksun yhteydessä 100 euron suuruinen erillinen kertaerä. Osa-aikatyössä kertaerä on samassa suhteessa alempi kuin osa-aikatyötä tekevän työaika on täyttä työaikaa alempi. Tässä tarkoitettua kertaerää ei makseta, jos viranhaltijalle/työntekijälle ei makseta palkkaa toukokuulta Paikallinen järjestelyerä ja sen suuruus määräytyy joko Kunnallisen työmarkkinalaitoksen yleiskirjeen 5/2011 liitteen 1 tai liitteen 2 mukaisesti. Yleiskirjeen 5/2011 liitteen 1 mukainen paikallinen järjestelyerä lukien on 0,8 prosenttia. Tämä paikallinen järjestelyerä ei toteudu, mikäli liitteen 2 mukainen paikallinen järjestelyerä toteutuu. Yleiskirjeen 5/2011 liitteen 2 mukaisen paikallisen järjestelyerän toteutuminen on sidottu Sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön kokonaismäärän muutoksiin vuosina Tilastokeskukselta saadaan henkilöstömäärän muutokset vuosina huhtikuussa Henkilöstömäärän tarkastelussa otetaan huomioon myös ostopalveluna ja vuokratyönä tehtävän työn osuus. KT Kuntatyönantajat ja pääsopijajärjestöt toteavat keskite-

13 KOKOUSKUTSU 3/ tysti henkilöstömäärän kokonaismäärän muutokseen perustuvan paikallisen järjestelyerän toteutumisen. Paikallisen järjestelyerän lopullisesta suuruudesta ja toteutumisesta ilmoitetaan erikseen yleiskirjeellä myöhemmin. Koska järjestelyerän suuruus on joka tapauksessa vähintään 0,8 prosenttia, on suositeltavaa, että paikallisesti valmistaudutaan järjestelyerän kohdentamiseen ottaen erityisesti huomioon paikalliset kohdentamistarpeet ja aloitetaan siihen liittyen neuvottelut paikallisesta järjestelyerästä. Paikallisesta järjestelyerästä maksettavat tehtäväkohtaisten palkkojen korotukset määräytyvät paikallisten arviointijärjestelmien ja kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen määräysten mukaisesti. Järjestelyerästä maksettavat henkilökohtaiset lisät määräytyvät vastaavasti paikallisten järjestelmien ja periaatteiden mukaisesti. Kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen mukaan viranhaltijan/työntekijän tehtäväkohtaisen palkan määräytymisperusteena on ensisijaisesti viranhaltijan/työntekijän tehtävien vaativuus. Paikallisen järjestelyerän kohdentaminen ei saa johtaa palkkaryhmän sisällä saman vaativuustason tehtävissä sellaisiin palkkaeroihin, joiden perusteena on viranhaltijan/työntekijän järjestäytyminen. Samaa periaatetta noudatetaan palkkahinnoittelun ulkopuolisiin ja henkilökohtaisia lisiä myönnettäessä. Henkilökohtaisia lisiä myönnettäessä noudatetaan KVTES palkkausluvun 6 :n henkilökohtaista lisää koskevia määräyksiä. Paikallinen järjestelyerä tulee voimaan lukien. Paikallisen järjestelyerän maksamisen määräajat on mainittu liitteiden 1 ja 2 kohdissa tarkistettujen palkkojen maksaminen. KT Kuntatyönantajat ja pääsopijajärjestöt ovat sopineet, että nämä määräajat alkavat siitä, kun ko. erän lopullinen toteutuminen on selvinnyt. Tehy ry:n jäsenet Yleiskirjeen 5/2011 liitteen 1 mukaiset palkantarkistukset, joista KT Kuntatyönantajat ja pääsopijajärjestöt ovat sopineet, koskevat myös Tehy ry:n jäseniä. Heille maksetaan yleiskorotus, kertaerä ja paikallinen järjestelyerä tämän yleiskirjeen ohjeiden mukaisesti. Tämä perustuu ns. Tehypöytäkirjan 7 :ään. Liitteen 1 mukaista paikallista järjestelyerää ei makseta, jos Tehy-pöytäkirjan 6 :n mukainen paikallinen järjestelyerä toteutuu. Kustannusvaikutus Yleiskorotus ja paikallinen järjestelyerä nostavat työvoimakustannuksia tänä vuonna 1,3 % Toukokuun palkanmaksun yhteydessä maksettavan kertaerän kustannusvaikutus vaihtelee kuntayhtymittäin riippuen henkilöstörakenteesta. Liitteenä on Kunnallisen työmarkkinalaitoksen yleiskirje 5/2011 liitteineen. Henkilöstöjohtajan ehdotus: päättää, että virka- ja työehtosopimuksen ehdottomat määräykset voidaan panna täytäntöön. Harkinnanvaraisista

14 KOKOUSKUTSU 3/ asioista ja järjestelyvarojen toteutuksesta tehtävät ratkaisut tuodaan hallituksen erikseen päätettäväksi. Sairaanhoitopiirin johtajan esitys: päättää hyväksyä henkilöstöjohtajan ehdotuksen.

15 KOKOUSKUTSU 3/ DIAARI:109/ Kunnallisen lääkärien virkaehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirjan 4 :n mukaiset palkantarkistukset Palkantarkistukset vuonna 2011 Kunnallinen työmarkkinalaitos ja Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry:n allekirjoittaman virkaehtosopimus kunnallisen lääkärien virkaehtosopimuksen (LS) allekirjoituspöytäkirjan mukaiset palkantarkistukset Kertaerä Yleiskorotus on 1,2 % lukien. Viranhaltijalle/työntekijälle, jonka palvelussuhde on alkanut viimeistään ja palvelussuhde on keskeytymättä jatkunut saakka, maksetaan toukokuun palkanmaksun yhteydessä 250 euron suuruinen kertaerä. Paikallinen järjestelyerä Kustannusvaikutus Osa-aikatyössä kertaerä on samassa suhteessa alempi kuin osa-aikatyötä tekevän työaika on täyttä työaikaa alempi. Tässä tarkoitettua kertaerää ei makseta, jos viranhaltijalle/työntekijälle ei makseta palkkaa toukokuulta Sairaalalääkärille, joka on päivystysvapaalla koko toukokuun ja jolle ei makseta tältä ajalta mitään palkkaa siitä syystä, että päivystyskorvaukset on jo aiemmin maksettu rahana ja jolta nyt päivystysvapaan takia pidätetään toukokuun palkka, maksetaan kertaerä Paikallinen järjestelyerä lukien on 0,8 %. Tästä erästä on varattu 0,36 % käytettäväksi keskitetysti ja siitä sovitaan mennessä siten, että se tulee voimaan Yleiskorotus 1,2 % ja paikallinen järjestelyvaraerä 0,8 % nostavat työvoimakustannuksia vuoden 2011 aikana lääkärisopimuksen soveltamisalalla 1,3 %. Toukokuun palkanmaksun yhteydessä maksettavan kertaerän kustannusvaikutus vaihtelee kuntayhtymittäin riippuen henkilöstörakenteesta. Liitteenä on Kunnallisen työmarkkinalaitoksen yleiskirje 8/2011 liitteineen. Henkilöstöjohtajan ehdotus: päättää, että virka- ja työehtosopimuksen ehdottomat määräykset voidaan panna täytäntöön. Harkinnanvaraisista asioista ja järjestelyvarojen toteutuksesta tehtävät ratkaisut tuodaan hallituksen erikseen päätettäväksi. Sairaanhoitopiirin johtajan esitys: päättää hyväksyä henkilöstöjohtajan ehdotuksen.

16 KOKOUSKUTSU 3/ DIAARI:118/ TS:n allekirjoituspöytäkirjan 5 :n mukaiset palkantarkistukset vuonna 2011 Palkantarkistukset vuonna 2011 Yleiskorotus lukien Kunnallisen teknisen henkilöstön virka- ja työehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirjan 5 :n mukaisista palkantarkistuksista on sovittu allekirjoitetuissa virka- ja työehtosopimuksissa. Viranhaltijan/työntekijän tehtäväkohtaista palkkaa tai siihen rinnastettavaa kuukausipalkkaa, henkilökohtaista lisää ja erillislisää korotetaan lukien 1,2 %:lla. TS-10 8 :n 1 momentin tehtäväkohtaiset vähimmäispalkat ovat lukien: Palkkaryhmä I Palkkaryhmä II Palkkaryhmä III 1 526,71 /kk 1 693,13 /kk 2 814,24 /kk TS :n mukainen vähimmäisansio lukien on 1 351,79 /kk. Kertaerä Paikallinen järjestelyerä lukien Viranhaltijalle/työntekijälle, jonka palvelussuhde on alkanut viimeistään ja palvelussuhde on keskeytymättä jatkunut saakka, maksetaan toukokuun 2011 palkanmaksun yhteydessä 100 euron suuruinen erillinen kertaerä. Osa-aikatyössä kertaerä on samassa suhteessa alempi kuin osa-aikatyötä tekevän työaika on täyttä työaikaa alempi. Tässä tarkoitettua kertaerää ei makseta, jos viranhaltijalle/työntekijälle ei makseta palkkaa toukokuulta Paikallinen järjestelyerä ja sen suuruus määräytyy joko Kunnallisen työmarkkinalaitoksen yleiskirjeen 10/2011 liitteen 1 tai liitteen 2 mukaisesti. Yleiskirjeen liitteen 1 mukainen paikallinen järjestelyerä lukien on 0,8 prosenttia. Tämä paikallinen järjestelyerä ei toteudu, mikäli liitteen 2 mukainen paikallinen järjestelyerä toteutuu. Yleiskirjeen liitteen 2 mukaisen paikallisen järjestelyerän toteutuminen on sidottu Sosiaali ja terveydenhuollon henkilöstön kokonaismäärän muutoksiin vuosina Tilastokeskukselta saadaan henkilöstömäärän muutokset vuosina huhtikuussa Henkilöstömäärän tarkastelussa otetaan huomioon myös ostopalveluna ja vuokratyönä tehtävän työn osuus. KT Kuntatyönantajat ja pääsopijajärjestöt toteavat keskitetysti hen-

17 KOKOUSKUTSU 3/ kilöstömäärän kokonaismäärän muutokseen perustuvan paikallisen järjestelyerän toteutumisen. Paikallisen järjestelyerän lopullisesta suuruudesta ja toteutumisesta ilmoitetaan erikseen yleiskirjeellä myöhemmin. Koska järjestelyerän suuruus on joka tapauksessa vähintään 0,8 prosenttia, on suositeltavaa, että paikallisesti valmistaudutaan järjestelyerän kohdentamiseen ottaen erityisesti huomioon paikalliset kohdentamistarpeet ja aloitetaan siihen liittyen neuvottelut paikallisesta järjestelyerästä. Paikallisesta järjestelyerästä maksettavat tehtäväkohtaisten palkkojen korotukset määräytyvät paikallisen arviointijärjestelmän ja kunnallisen teknisen henkilöstön virka- ja työehtosopimuksen määräysten mukaisesti. Järjestelyerästä maksettavat henkilökohtaiset lisät määräytyvät vastaavasti paikallisen järjestelmän ja yleisten periaatteiden mukaisesti. Paikallinen järjestelyerä tulee voimaan lukien. Paikallisen järjestelyerän maksamisen määräajat on mainittu liitteiden 1 ja 2 kohdissa tarkistettujen palkkojen maksaminen. KT Kuntatyönantajat ja TS-sopijajärjestöt ovat sopineet, että nämä määräajat alkavat siitä, kun ko. erän lopullinen toteutuminen on selvinnyt. Kustannusvaikutus Yleiskorotus ja paikallinen järjestelyerä nostavat työvoimakustannuksia tänä vuonna 1,3 %. Toukokuun palkanmaksun yhteydessä maksettavan kertaerän kustannusvaikutus vaihtelee kuntayhtymittäin riippuen henkilöstörakenteesta. Liitteenä on Kunnallisen työmarkkinalaitoksen yleiskirje 10/2011 liitteineen. Henkilöstöjohtajan ehdotus: päättää, että virka- ja työehtosopimuksen ehdottomat määräykset voidaan panna täytäntöön. Harkinnanvaraisista asioista ja järjestelyvarojen toteutuksesta tehtävät ratkaisut tuodaan hallituksen erikseen päätettäväksi. Sairaanhoitopiirin johtajan esitys: päättää hyväksyä henkilöstöjohtajan ehdotuksen.

18 KOKOUSKUTSU 3/ DIAARI:121/ Säteilylomamääräysten poistumisesta johtuva korvaus Sairaalassa säteilytyössä toimivalle viranhaltijalle/työntekijälle on annettu kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen vuosilomaa koskeneiden määräysten lisäksi ns. säteilylomaa asetuksen (1045/95) ja sen nojalla annettujen määräysten mukaan. Asetus on kumottu lukien. Vuoden 1998 kunnallisessa virka- ja työehtosopimuksessa sovittiin siirtymämääräyksistä, joilla tiettyjen edellytysten täyttyessä oli oikeus saada säteilylomaa. Myöhemmissä virka- ja työehtosopimuksissa ei siirtymämääräystä enää ole mainittu. Säteilyloman korvaamisesta on sovittu paikallisella virka- ja työehtosopimuksella. Nykyinen sopimus on voimassa asti. Korvauksen piiriin kuuluvien määrä oli vuonna 2010 yhteensä 318 henkilöä. Säteilylomapäiviä myönnettiin yhteensä 3898 päivää ja säteilylomapäiviltä maksetut palkat olivat yhteensä euroa. Henkilökuntaa edustavien sopijajärjestöjen kanssa on käyty paikallisneuvottelut menetetyn säteilyloman korvaamisesta. Neuvottelujen pohjalta esitetään, että menetetyn säteilyloman korvaamisesta tehdään uusi paikallinen toistaiseksi voimassa oleva virka- ja työehtosopimus alkaen paikallisneuvottelupöytäkirjassa sovittujen ehtojen mukaisesti (pöytäkirja , liite ). Nykyisen sopimuksen mukaista käytäntöä jatkettaisiin saakka kuitenkin siten, että kyseisenä aikana ansaitut sädelomat voidaan pitää mennessä. Henkilöstöjohtajan ehdotus: päättää hyväksyä neuvottelutuloksen menetetyn säteilyloman korvaamisesta. Sairaanhoitopiirin johtajan esitys: päättää hyväksyä henkilöstöjohtajan ehdotuksen.

19 KOKOUSKUTSU 3/ DIAARI:120/ Tasausrahastoon perittävät maksut ja sieltä suoritettavat korvaukset Sairaanhoitopiirin valtuusto on kokouksessaan päättänyt hoitokustannusten tasausrahaston osalta seuraavaa: 1. Hoitokustannusten tasausrahastoon kannetaan jäsenkunnilta 13 euroa/ asukas vuodelle 2010, ja että 2. tasausrahaston varoja käytetään - yksittäisen potilaan yhden kalenterivuoden aikana jäsenkunnalle aiheuttamien yli euroa ylittävien tutkimusten, toimenpiteiden ja hoidon aiheuttamien kustannusten tasaamiseen. Esityslistan liitteenä seuraa em. perusteella tehty laskelma tasausrahaston käytöstä vuodelta 2010 jäsenkunnittain. Laskelman viimeinen sarake Jäsenkunnan netto kalliit hoidot osoittaa kunkin kunnan maksu-/ hyvitysosuuden. Sairaanhoitopiirin tilinpäätöksessä tasausrahaston käyttö käsitellään tasetileillä siirtovelkana ja siirtosaamisena. Jäsenkunnille on tasausrahaston vaikutuksesta toimitettu ennakkotieto, jotta jäsenkunnat pystyvät omissa, vuoden 2010 tilinpäätöksissä ottamaan huomioon tasausrahaston vaikutuksen ko. tilivuodelle. Vuodelle 2010 kannettava maksu 13 euroa/asukas tuottaa asukaslukutiedon perusteella euroa. Vuoden 2010 potilastietojen perusteella kalliin hoidon korvauksen piiriin kuuluvia yksittäisiä potilaita on yhteensä 124, edellisenä vuonna 109, jolloin tasausrajana oli myös euroa. Nettosaajia jäsenkuntia vuonna 2010 on 12, edellisenä vuonna oli 11. Esityslistan liitteen perusteella voidaan todeta, että tasausrahaston säännön ja valtuuston päätöksen mukaisia yli euroa maksavia kalliita hoitoja on kertynyt ,75 euron edestä. Vuonna 2009 kyseinen summa oli yli 18,4 milj. euroa. Tasausrahaston maksun korotettiin aikaisemmasta 6 euroa/asukas 13 euroon/asukas vuoden 2008 alusta. Rahastokannolla pystytään korvaamaan esityslistan liitteen mukaisesti yli euroa maksaneiden kalliiden hoitokustannusten ,75 euron kokonaissummasta euroa eli 68 %. Edellisenä vuonna korvaus oli 68,4 %. Kalliiden hoitojen tasauksen kattavuus on heikentynyt, josta syystä valtuusto hyväksyi vuodelle 2011 tasausrahastosta korvattavaksi jäsenkunnalle yksittäisen potillaan yli euroa maksaneet hoidon kustannukset. Talousjohtajan ehdotus: päättää hyväksyä tasausrahaston kannon ja korvaukset esityslistan liitteen mukaisesti toteutettavaksi mennessä. Sairaanhoitopiirin johtajan esitys: päättää hyväksyä talousjohtajan ehdotuksen.

20 KOKOUSKUTSU 3/ DIAARI:237/ Alueellinen talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskus Taustaa PPSHP:n hallitus on käsitellyt kokouksessaan 7/ Kuntien talousja henkilöstöhallinnon palvelukeskus KPK THH OY (Sitra), Oulun kaupungin ja Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin talous- ja henkilöstöhallinnon yhteistyötä ja päättänyt, että - Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri ei jatka kuntien talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksen KPK THH Oy:n (Sitra) toisen vaiheen yhteistyön selvittämistä. - Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri jatkaa alueellisen talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksen selvittämistä Oulun kaupungin ja mahdollisesti muiden julkisten toimijoiden kanssa. Tavoitteena on perustaa alueellinen talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskus, jonka toiminta alkaa vuoden 2012 alusta. Oulun kaupunginhallitus on tehnyt vastaavan päätöksen Oulun kaupungin ja sairaanhoitopiirin hallitusten päätösten mukaisesti syksyn 2010 aikana on jatkettu alueellisen palvelukeskuksen selvittämistä. Valmistelussa on tarkennettu keväällä valmistuneeseen selvitykseen perustuen talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksen kehittämispotentiaalin hyödyntämistä laajentuen sisältämään OSEKK ja monikuntaliitoskunnat. Talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskushanketta on käsitelty Pohjois- Pohjanmaan sairaanhoitopiirin yhteistyötoimikunnan kokouksissa 3/2010 ja 1/2011. Yhdistymishallitus on käsitellyt alueellisen talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskusasiaa ja Yhdistymishallitus päätti yksimielisesti ( ), että asia palautetaan uudelleen valmisteltavaksi siten, että pyydetään lausunnot/kannanotot Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin luottamushenkilötoimielimiltä siten, että toteutusvaihtoehtoina olisi liikelaitos Oulun kaupunki isäntäkuntana tai osakeyhtiö. Palvelutarjonta Alkuvaiheessa palvelukeskus tuottaa seuraavat palvelut: - henkilöstöhallinnon palvelut: palkanlaskenta, palkkakirjanpito tilityksineen, pääkäyttäjäpalvelut - ostolasku- ja ostoreskontrapalvelut: ostoreskontran hoito, pääkäyttäjäpalvelut - myyntilasku- ja myyntireskontrapalvelut: laskujen siirto kirjanpitoon ja reskontraan, myyntireskontran hoito, perinnän hoito, pääkäyttäjätehtävät - kirjanpitopalvelut: kirjanpito tilinpäätös- ja konsernitilinpäätöksineen, käyttöomaisuuden hoito, pääkäyttäjätehtävät sekä perusraportointi - maksuliikennepalvelut: maksujen lähettäminen ja vastaanotto, tiliotteiden käsittely - keskitetty asiakaspalvelu, joka vastaanottaa asiakkaiden talous- ja henkilöstöhallintoon liittyvät kysymykset

21 KOKOUSKUTSU 3/ Uuden Oulun kuntien ja PPSHP:n puolelle jääviä talous- ja henkilöstöhallinnon tehtäviä ovat mm. myyntilaskutus ja työsopimusten tekeminen samoin kuin palveluiden tilaamiseen liittyvät tehtävät. Toiminnan ja talouden suunnittelu- ja seurantavastuu jäävät kaupungin ja sairaanhoitopiirin omaksi toiminnaksi. Henkilöstö Henkilöstö, jonka tehtävät olennaisilta osin kuuluvat palvelukeskuksen tuottamiin palveluihin, siirtyvät ns. vanhoina työntekijöinä. Johto-, esimiesja vaativiin asiantuntijatehtäviin (esim. pääkäyttäjät) henkilöt valitaan sisäisellä ilmoittautumismenettelyllä, johon voi osallistua sopijaosapuolten henkilöstö. Palvelussuhdeturvan osalta tavoitteena on taata sama turva kaikille riippumatta lähtöorganisaatiosta. Siirtyvän henkilökunnan määrä henkilötyövuosina (OSEKK ei mukana) on 117 henkilötyövuotta. Lisäksi johto- ja asiantuntijatehtäviin tarvitaan 6 henkilötyövuoden työpanos. Varovaisesti arvioiden 3-5 vuoden aikana palvelukeskuksen perustamisen hyödyt ovat henkilöresurssien osalta noin 25 htv (ilman eläköitymisestä mahdollisesti saatavia hyötyjä). 25 henkilötyövuotta on henkilöstömenoina noin miljoona euroa. Lisäksi eläköityminen ensimmäisten viiden vuoden aikana on arviolta 22 htv. Keskittämisestä ja toiminnan tehostumisesta seuraava henkilöresurssien säästö voidaan toteuttaa eläköitymistä hyödyntäen. Ensimmäisenä palvelukeskukseen siirtyvät sovitun rajapinnan mukaisesti Oulun Konttorin talous- ja henkilöstöpalvelut ja PPSHP:n talous- ja henkilöstöpalvelut. Uuden Oulun kuntien taloushallinto- ja henkilöstöpalvelut siirtyvät pääosin uuteen palvelukeskukseen joustavasti vuoden 2012 aikana. Kuntiin jää tarvittava henkilöresurssi hoitamaan vuoden 2012 tilinpäätöksen ja muut kunnan lopettamiseen kuuluvat tehtävät. Tietojärjestelmät Toiminta käynnistyy siten, että palvelut tuotetaan asiakkaiden järjestelmillä. Liitoskunnat käyttävät vuonna 2013 omia nykyisiä järjestelmiä vuoden 2012 tilinpäätöksen teossa. Näitä järjestelmiä ei voi irtisanoa kuin vasta vuoden 2014 alusta. Uutta Oulua perustettaessa yhtä tietyn toimittajan järjestelmää ei voi valita kilpailuttamatta. Henkilöstöhallinnon osalta toiminta käynnistyy kahdella perusjärjestelmällä: Aditron Personec FK ja Logican Prima. Kaupungilla, sairaanhoitopiirillä ja koulutuskuntayhtymällä on käytössä sama Aditron Meritt- taloushallinnon perusjärjestelmä. Järjestelmä on elinkaarensa loppuvaiheessa (hankittu 1997) eikä palvele johtamista riittävällä tavalla. Aditrolta tulleen tiedon mukaan Merittin tuki loppuu viimeistään Taloushallinnon järjestelmän hankinnalle on useita vaihtoehtoja:

22 KOKOUSKUTSU 3/ Hankintaan järjestelmä palveluna KPK ICT:n kautta - Tämä vaihtoehto edellyttää liittymistä ko. yhtiön osakkaaksi - Hankintaan järjestelmät itse - Lähdetään Taloustuki Kuntapalvelut Oy: n (Pori) ja Seutukeskus Häme Oy:n yhteishankkeeseen. Mahdollisuus liittyä myös ko. yhtiöiden perustamaan KuntaPro Oy:öön. Työryhmä esittää, että taloushallinnon järjestelmä (Meritt) uusitaan ja projekti perustetaan keväällä Järjestelmän uusimisen tavoitteena on, että sen tuotantokäyttö alkaa palvelukeskuksessa vuoden 2013 alusta. PPSHP osalta tuotanto alkaa vuoden 2014 alusta. Taloushallinnon järjestelmän hankinnan kokonaiskustannukset viiden vuoden ajalta (sisältäen myös käyttökustannukset) ovat noin 4,5 miljoonaa euroa. Kun järjestelmä hankitaan yhteistyössä Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kanssa, saadaan noin 0,5 miljoonan euron säästöt. Arviot perustuvat konsultin tekemään selvitykseen. Organisaatiorakenne Alueellinen talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksen palvelutuotanto organisoidaan prosesseittain. Työskentely tapahtuu tiimeissä, joissa on lähiesimies, joka osallistuu tuotantoon. Lisäksi on kaksi palvelupäällikköä, jotka vastaavat omien palvelukokonaisuuksien kokonaiskehittämisestä ja toimivat myös asiakasvastuullisina. Tilat Lähtökohtana on, että henkilöstö sijoittuu fyysisesti samaan paikkaan. Kokonaistilan tarve avokonttorina on vähintään m2. Tilavaihtoehdossa ratkaisevia ovat kustannukset, tietoliikenneyhteydet, vuokra-aika, tilojen laajennettavuus sekä henkilöstön kulkuyhteydet. Organisaatiomuoto Organisaatiomuotoina mahdollisia vaihtoehtoja ovat: - Kuntayhtymä - Liikelaitos - Osakeyhtiö Syventävässä selvityksessä on tarkasteltu eri vaihtoehtoja (liite). Kuntayhtymää on yleensä käytetty vain peruspalvelujen tuottamiseen ja näin ollen sitä ei arvioida tässä selvityksessä. Sairaanhoitopiirin näkemyksen mukaan osakeyhtiömuoto mahdollistaa joustavammin muiden sairaanhoitopiirin omistajakuntien liittymisen palvelukeskukseen. Jos organisaatiomuotona olisi liikelaitos, sairaanhoitopiirillä on oltava mahdollisuus nimetä johtokuntaan edustus. Liitteet - Alueellinen talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskus esittelymateriaali Alueellinen talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskus syventävä selvitys

23 KOKOUSKUTSU 3/ Talousjohtajan ja henkilöstöjohtajan ehdotus: - Alueellinen talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskus perustetaan työryhmän esittämällä palvelujen rajapinnalla vuoden 2012 alusta. - Organisaatiomuoto on osakeyhtiö. - Henkilöt, joiden tehtävät olennaisilta osin kuuluvat palvelukeskuksen tuottamiin palveluihin, siirtyvät ns. vanhoina työntekijöinä ja johto-, esimies- ja vaativiin asiantuntijatehtäviin (esim. pääkäyttäjät) henkilöt valitaan sisäisellä ilmoittautumismenettelyllä, johon voi osallistua sopijaosapuolten henkilöstö. - Palvelukeskus liittyy Palvelulaitosten työnantajaliittoon ja eläkejärjestelmäksi valitaan kunnallinen eläkejärjestelmä. - Toiminta käynnistyy siten, että palvelut tuotetaan asiakkaiden järjestelmillä. Taloushallinnon järjestelmän (Meritt) uusimista varten perustetaan projekti keväällä Henkilöstö sijoittuu fyysisesti samaan paikkaan. Tilakysymys ratkaistaan erikseen (ensisijaisesti kuntien omistamissa tiloissa ja toissijaisesti kuntakonsernin tiloissa). - Osakeyhtiön perustaminen ja johtajan haku annetaan Oulun kaupungin keskushallinnon ja PPSHP:n yhtymähallinnon tehtäväksi yhteistyössä. - Mahdollisesta yhteistyöstä muiden toimijoiden kanssa päätetään erikseen. Sairaanhoitopiirin johtajan esitys: päättää hyväksyä talousjohtajan ja henkilöstöjohtajan ehdotuksen edellyttäen, että Oulun kaupungin luottamusmiestoimielimet tekevät vastaavan päätöksen.

24 KOKOUSKUTSU 3/ DIAARI:348/ Lisäselvitys Valviralle hoidon tarpeen arvioinnin ja hoidon saatavuuden toteutumisesta PPSHP:ssä Taustaa Hallituksen hoitotakuuasian käsittelyt Hallinto-oikeuden ratkaisu Katsauksessa (85 ) - toteaa, että PPSHP tekee määräaikaan kohdistuvan valituksen Oulun hallinto-oikeudelle sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston (Valvira) päätöksestä, jolla Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri velvoitetaan huolehtimaan siitä, että hoidon saatavuus saatetaan sairaanhoitopiirissä lain edellyttämälle tasolle mennessä. Valviralle tehdään myös hakemus määräajan pidentämisestä - velvoittaa sairaanhoitopiirin johtajan välittömästi ryhtymään riittäviin toimiin hoidon saatavuuden saattamiseksi pysyvästi lain vaatimalle tasolle ja valtuuttaa sairaanhoitopiirin johtajan tekemään tarvittavat ratkaisut. Määräraha-asiana asia käsitellään hallituksessa Tiedoksiantoasiat (121 ) - Valviran päätöksen (Hoidon saatavuuden saattaminen lain edellyttämälle tasolle mennessä euron sakon uhalla) johdosta lähetetty kirje: Hakemus määräajan pidentämisestä, liite ja Valviran siihen antama vastaus (Dnro 979/ /2010), jossa Valvira katsoo, että asiassa ei ole esitetty sellaisia seikkoja, joiden perusteella päätöstä tulisi muuttaa, liite Katsaus (106 ) - Valvira ei ole myöntänyt jatkoaikaa Hoidon saatavuuden saattaminen lain edellyttämälle tasolle mennessä. PPSHP on tehnyt määräaikaan kohdistuvan valituksen Oulun hallintooikeudelle sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston (Valvira) päätöksestä. Oulun hallinto-oikeus on antanut päätöksen (nro 10/0463/2, dnro 00722/10/6205) valitukseen. Hallinto-oikeuden päätös on liitteenä. Hallinto-oikeus muuttaa Valviran päätöstä asetetun määräajan osalta siten, että Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin on huolehdittava siitä, että hoidon saatavuus on sairaanhoitopiirissä lain edellyttämällä tasolla viimeistään Samalla hallinto-oikeus pidentää Valviralle annettavalle selvitykselle asetetun määräajan päättymään Lisäselvityspyyntö lähetteiden käsittelyajoista ja selvityspyyntö ostopalveluja käyttävien potilaiden hoitoon pääsystä ja hoidon toteutumisen seurannasta mennessä Valvira on lähettänyt lisäselvityspyynnön Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän hallitukselle lähetteiden käsittelyajoista annetun päätöksen jälkeiseltä ajalta sekä tämänhetkisestä tilanteesta. Lisäksi Valvira pyytää selvitystä, miten ostopalveluja käyttävien potilaiden hoitoon pääsyä ja hoidon toteutumista seurataan (liite). Lisäselvitys on toimitettava

25 KOKOUSKUTSU 3/ Sairaanhoitopiirin johtaja Hannu Leskinen ja johtajaylilääkäri Aino-Liisa Oukka ovat antaneet lisäselvityksen Valviralle (liite). Johtajaylilääkärin esitys: merkitsee annetun selvityksen tiedoksi.

26 KOKOUSKUTSU 3/ DIAARI:63/ Oikaisuvaatimus laboratorion ylilääkärin viran täyttämisestä Valintapäätös Sairaanhoidolliset palvelut tulosalueen johtaja Osmo Tervonen on viranhaltijapäätöksellä /6 valinnut laboratorion ylilääkärin virkaan Leila Ristelin laboratorion vastuualueen johtaja Paavo Pääkön esittelystä. Liite 1. Esittelyn mukaan valinnassa mukana oli kolme henkilöä, jotka kaikki kutsuttiin haastatteluun ja testattiin. Hakijoista on tehty ansiovertailu (liite 2). Ansiovertailua ja hakuilmoituksessa painotettuja asioita, kuten laboratorion johtaminen, ERVA-laboratorion valmistelutyö, johtamiskokemus sekä yhteistyö- ja vuorovaikutustaidot, on käyty läpi esittelytekstissä. Oikaisuvaatimus Aimo Ruokonen on tehnyt kuntalaisena oikaisuvaatimuksen (liite 3) laboratorion ylilääkärin virkavalinnasta. Ruokonen vaatii, että hallitus hylkää laboratorion ylilääkärin virkanimitystä koskevan viranhaltijapäätöksen ja valitsee virkaan jommankumman kahdesta muusta hakijasta. Lisäksi Ruokonen vaatii, että puutteellisesti suoritettu ansiovertailu on tehtävä uudelleen. Ruokonen on oikaisuvaatimuksessaan verrannut hakijoiden ansioita. Hänen mukaansa valitulla on muihin hakijoihin nähden ylivoimaisesti vähiten käytännön kokemusta alalla. Valitun kokemus työskentelystä kliinisen kemian sairaalalaboratoriossa on todella vähäinen ja sekin kaukaa menneisyydestä. Ruokonen pyytää selvittämään myös, pitävätkö vertailutaulukon tiedot paikkansa, minkä mukaan valittu on toiminut jaksoja Oulun yliopiston kliinisen kemian professorina vuosina 1997, 1998 ja Lisäksi hän pyytää hallitusta harkitsemaan, muodostavatko esittelijän ja Juha sekä Leila Ristelin yhteiset tieteelliset julkaisut (12 kpl) esittelijälle esteellisyyden arvioida hakijoiden pätevyyttä ylilääkärin virkaan. Virkaan valitun lausunto oikaisuvaatimukseen (liite 4) Leila Risteli on lausunnossaan todennut mm. Virka julistettiin haettavaksi ilmoituksella, jossa ylilääkärin tehtäviksi määriteltiin vastaaminen laboratorion toiminnasta, taloudesta sekä tutkimus- ja kehittämistoiminnan johtamisesta. Kelpoisuusvaatimuksena oli kliinisen kemian erikoislääkärin pätevyys ja dosentin pätevyys ao. erikoisalalla. Lisäksi todettiin arvostettavan johtamiskokemusta sekä hyviä yhteistyö- ja vuorovaikutustaitoja. Hain virkaa, koska täytän kelpoisuusehdot ja minulla on toisen työnantajan palveluksessa saatua kokemusta asiantuntijaorganisaation johtamisesta ja sen toimintojen kehittämisestä. Oikaisuvaatimuksessa on vertailutaulukkoa koskeva virhetulkinta. Vertailutaulukon merkintä Tutkija (Oulun yliopisto, lääketieteen biokemia ja kliininen kemia), professori (Oulun yliopisto, kliininen kemia) (jaksoja v.1997, 1998, 2001) tarkoittaa kolmea jaksoa, joista kaksi koskee tutkijana toimimista ja yksi osa-aikaisena professorina toimimista. Ristelin mukaan Pääköllä ja hänellä on neljä yhteistä julkaisua, joista uusin on vuodelta Neljässä julkaisussa oli mukana kaikkiaan 10 muutakin tutkijaa ja julkaisut muodostavat 2 % hänen tieteellisestä tuotannostaan. Suomen Akatemian arviointiohjeiden mukaan vain kolmen viime vuoden