MIKKO SÖYRINKI KUORMAN OHJAUS SÄHKÖNJAKELUVERKOSSA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "MIKKO SÖYRINKI KUORMAN OHJAUS SÄHKÖNJAKELUVERKOSSA"

Transkriptio

1 MIKKO SÖYRINKI KUORMAN OHJAUS SÄHKÖNJAKELUVERKOSSA Projektityö Tarkastaja: Tutkija Sami Repo

2 Sisällys 1. Johdanto Miksi kuormanohjausta? Kuormanohjausstrategiat Huipun leikkaus Kuopan täyttö Kuormituksen siirto Kuorman ohjaus kulutuspisteissä Teollisuus Pienkuluttajat Automaattinen mittarinluenta Käytössä olevat kuormanohjausjärjestelmät Verkkokäskyohjaus Melko Ohjauslaitteet Tiedonsiirtomenetelmät GPRS Power-line carrier Radiolinkki Puhelinverkko Tietoliikenneverkko Kuormanohjauksen vaikutuksia sähköasemilla Kuormitettavuus Muuntaja Muuntajan ylikuormittaminen Jännitteensäätö Kuormanohjauksen vaikutuksia sähkönjakeluverkossa Vikojen selvitys Jakorajat Transientit ja yliaallot Jännitteenalenema ja häviöt Yhteenveto...20 Lähteet...21 Kirjallisuus...21 Verkkomateriaali

3 1. Johdanto Kuormanohjauksella tarkoitetaan sähköverkossa siirrettävän tehon kulutuspuolen ohjaamista. Perinteisesti sähköntuotanto on säädetty vastaamaan senhetkistä kulutusta. Usein on edullista pyrkiä ohjaamaan tai siirtämään halutulle ajalle myös kuluttajien käyttämää tehoa. Kuorman ohjaus voidaan toteuttaa siten, että sähköyhtiö voi ohjata kuormaa omien tarpeidensa mukaan tietyin reunaehdoin tai esimerkiksi vuorokauden- tai vuodenaikaan perustuvien asiakkaita ohjaavien hintatariffien perusteella. Tarkka tieto kuormituksen tilasta ja erilaiset ennusteet ovat myös oleellisia toimivan kuormanohjuksen vaatimien tietojen hankkimiseksi. Ohjattaviksi soveltuvat vain osa kuormista, tyypillisesti tietyt teollisuuden suuret kuormat sekä lämmitys ja valaistus myös pienemmiltä kuluttajilta. 3

4 2. Miksi kuormanohjausta? Sähköyhtiön kannalta paras olisi tilanne jossa kuorma pysyisi vakiona ajasta riippumatta. Kulutusta ei kuitenkaan pystytä tällaiseksi säätelemään, vaan se määräytyy tarpeen mukaan. Esimerkiksi yrityksillä kulutushuippu sijoittuu tyypillisesti arkipäiviin, kun taas kotitalouksilla kulutus on suurinta ihmisten ollessa kotona iltaisin ja viikonloppuisin. Kulutuksen epätasaisuudesta aiheutuu sähköverkolle haittoja. Verkko on aina mitoitettava kestämään huippukulutus, joten tasaisemmalla kuormituksella verkon kapasiteettia voidaan hyödyntää tehokkaammin. Kuorman ohjauksella on merkittäviä vaikutuksia esimerkiksi muuntajien mitoitukseen. Muuntajien ja monien muiden verkkokomponenttien käyttöikä riippuu voimakkaasti lämpötilasta ja sitä kautta myös kuormituksesta. Erityisesti hot-spot pisteiden muodostuminen kuormitustilanteen seurauksena nopeuttaa vanhenemisprosessia. Kuorman ohjauksella voidaan pitää kuormitus laitteiden sietämällä tasolla. Ohjattu kuorma ei kuitenkaan aina paranna tilannetta, vaan aiheuttaa omat ongelmansa. Kuorma joudutaan esimerkiksi kytkemään porrastetusti, jotta suuret muutokset eivät aiheuta tavoitteesta poiketen kuormitushuippujen lisäystä. Uusista energianlähteistä tuuli- ja aurinkoenergian määrä on lisääntymässä. Niiden tuotantomäärät vaihtelevat kuitenkin sääolosuhteiden mukaan. Kuorman ohjauksella voidaankin pyrkiä muokkaamaan kuormitusta tuotantoa vastaavammaksi, jolloin epätasaisen tuotannon haittoja voitaisiin pienentää. Kuorman ohjauksen avulla voidaan yleisesti käyttää verkon siirto- ja tuotantokapasiteettia tehokkaammin. Sen avulla voidaan myös hallita pullonkauloja sekä näiden tuloksena parantaa käyttövarmuutta. 4

5 3. Kuormanohjausstrategiat 3.1 Huipun leikkaus Mikäli käytössä on suoraan ohjattavaa kuormaa, voidaan se ohjata kulutushuipun aikana pois päältä. Tällainen strategia tulee kyseeseen, kun tuotantokapasiteettia ei ole muuten riittävästi kulutuksen kattamiseen. Toisaalta vain suurimpien kuormitusten aikana käytetyt voimalaitokset voivat olla käyttökustannuksiltaan kalliita, jolloin huippukuormaa voi olla kannattavaa kytkeä pois. Harvoin käytössä olevat tuotantolaitokset aiheuttavat usein myös enemmän päästöjä, joten huippukuorman leikkauksella säästetään myös ympäristöä. Huippujen leikkaamisella voidaan mahdollisesti myös siirtää verkon vahvistukseen tarvittavia investointeja, koska verkon täytyy aina kestää huipun aikainen kuormitus. [8] 3.2 Kuopan täyttö Asiakkaita pyritään kannustamaan kuormittamaan verkkoa kulutuksen ollessa muuten pieni. Tällaisina aikoina sähköä on usein saatavana halvemmalla, minkä ansiosta muokkaus on kannattavaa. Tuotantolaitoksia pystytään myös käyttämään tasaisemmin ja tehokkaammin, koska koko laitoksia ei tarvitse välillä pysäyttää. [8] 3.3 Kuormituksen siirto Kahden edellämainitun tavan parhaat puolet saadaan käyttöön kun huippukuorma siirretään pienemmän kulutuksen aikaan. Suomessa yleisesti käytössä oleva aikatariffiin perustuva hinnoittelu ohjaa kuluttajia tähän suuntaan. [8] Kuva 1: Kuormanohjausstrategioita. Pystyakselilla kulutus ja vaaka-akselilla aika. [8] Myös kokonaisvaltaista kuormituksen vähentämiseen pyrkimistä esimerkiksi liittämällä valaistusta kuormanohjuksen piiriin voidaan pitää kuormanohjausstrategiana. [8] 5

6 4. Kuorman ohjaus kulutuspisteissä 4.1 Teollisuus Teollisuudella on usein kapasiteettia tarjota suuriakin kuormia säädettäväksi. Perinteisesti teollisuuslaitokset tarjoavat kuormansa säätösähkömarkkinoille. Tätä varten on ilmoitettava säädettäväksi tarjottava megawattimäärä ja hinta ( /MWh). Vähimmäiskuorma säätösähkömarkkinoille osallistumiseen on 10 MW. Tarjousten perusteella määräytyy tasesähkön hinta jokaiselle käyttötunnille. Näin saatavan tasesähkön avulla pystytään tasaamaan tuotantoa ja kulutusta. Teollisuus säätelee kuormitustansa usein tällä tavoin saadakseen säädöstä mahdollisimman hyvän hinnan. Toisaalta säätely tapahtuu pelkän hinnan perusteella, eikä sähköyhtiöillä ole mahdollisuutta vaikuttaa itseään hyödyttävään säätötapaan. [9] Suomen kantaverkkoyhtiö Fingridillä on sopimukset noin 1000 MW kuormasta, joka voidaan ohjata pois päältä häiriötilanteiden hallitsemiseksi. Tätä kuormaa voidaan tarvittaessa ohjata nopeasti tehotasapainon säilyttämiseksi. Häiriöreserviksi sidottuja kuormia ei voi käyttää muuhun ohjaukseen esimerkiksi säätösähkömarkkinoilla. [9] Paljon sähköä kuluttavilla teollisuuslaitoksilla on valmiina tuntimittauksiin perustuvat kehittyneet mittausjärjestelmät, jotka mahdollistavat tarkan kuormitustiedon nopean saamisen. Kuorman ohjauksen käyttöön saadaan näin tarkat tiedot ilman mittavia laiteinvestointeja. Hinnoittelutariffeista teollisuudelle sopivin on tehotariffi, jossa hinta määräytyy suureksi osaksi suurimman kulutetun keskitehon mukaan [9]. Hinnoitteluperusteena voidaan käyttää esimerkiksi yhden tunnin keskikulutusta. Tämä ohjaa välttämään kulutuspiikkejä. Kulutuspiikkien pienentäminen voidaan toteuttaa säätämällä suurilla teollisuuslaitoksilla olevaa omaa sähköntuotantoa. Toinen vaihtoehto on säätää suoraan verkkoa kuormittavia laitteita, mikäli omaa tuotantoa ei ole tai sitä ei haluta käyttää ohjaustarkoitukseen. Kuormitusta voidaan seurata liityntäpisteen tehomittauksen avulla, jonka perusteella ohjaus voi tapahtua myös automaattisesti. Useammat yhtiöt tarjoavat jo nykyään ratkaisuja tällaiseen kuorman ohjaukseen. Esimerkkinä mainittakoon Enermet, jolla on useita eri tyyppisiä ohjausvaihtoehtoja [14]. 4.2 Pienkuluttajat Viime aikoina myös pienkuluttajien kuormien ohjaus on lisääntynyt. Rajoittavana tekijänä on usein tekniikka, joka vaatisi lisäinvestointeja ennen kuormanohjauksen tehokasta käyttöä. Yksittäisen kuluttajan ohjattavaksi sopiva kuorma on myös pieni, eikä juuri vaikuta koko verkon tilanteeseen. Niinpä pienkuluttajien kulutusta ohjataankin ryhminä, joka voi tarkoittaa esimerkiksi yhden sähköyhtiön kaikkia kuormanohjaukseen kuuluvia asiakkaita. Nykyään pienkulutusta pyritään 6

7 ohjaamaan enimmäkseen vuorokaudenaikaan perustuvien hinnoittelumallien avulla. Yleisimmin kuorman ohjauksen piirissä pienkuluttajilta on sähkölämmityskuormaa. Toinen käytössä oleva ohjauskohde on käyttöveden lämmitys. Myös ilmastoinnin, ulkovalaistuksen ja sähkökiukaiden ohjaus on mahdollista, mutta niiden ohjaus on harvinaisempaa. Lämmityskuorma on tyypillisesti suurimmillaan heti sen kytkeytymisen jälkeen ja pienenee sitten melko nopeasti. Tämän takia laajamittainen lämmityksen ohjaus asettaa omat vaatimuksensa, esimerkiksi kuorman kytkennän on tapahduttava porrastetusti, jotta yhtäaikaista kuormitusta ei lisätä. Yöenergiaan siirrytään yleisesti kello 22, mikä aiheuttaa kuitenkin huomattavan kuormituspiikin. Tämänkin takia porrastettu siirtymä on tarpeen. [1]; [10] 4.3 Automaattinen mittarinluenta Suoran kuorman ohjauksen vaikutuksia voidaan ennakoida, mikäli saatavilla on ajantasaista tietoa kulutuksesta. Pienkuluttajien tapauksessa tämä tarkoittaa lähinnä kaukoluettavien sähkömittareiden käyttöä. Kuormanohjausta varten tarvitaan lisäksi ohjauslaite, joka käsittelee ohjaussignaaleja. Ohjauksen mahdollistava toiminnallisuus voi olla myös mittarin yhteydessä. Älykkäissä kulutusmittareissa onkin usein mahdollisuus kuorman ohjaukseen valmiina. Jos käytettävissä on kaksisuuntainen tiedonsiirtokanava, voidaan ohjauksen toimivuus varmistaa. Kuormaa voidaan ohjata myös pelkkiin sähköasematason tehotietoihin perustuen. [10] Kaukoluettavien mittareiden määrä on yleisesti lisääntymässä ja sitä kautta myös mahdollisuudet kuorman ohjauksen käyttöön lisääntyvät. Kuvassa 2 on esitetty sähköyhtiöiden toimintasuunnitelmiin perustuva arvio kaukoluettavuuden lisääntymisestä Suomessa. Kyselyyn on osallistunut 31 sähköyhtiötä, joiden asiakkaana on 74% Suomen sähkönkäyttäjistä. [10] Kuva 2: Arvio kaukoluettavien mittareiden lisääntymisestä suomalaisilla pienkuluttajilla. [10] 7

8 Kaukoluettavien mittareiden tiedonsiirto on toteutettu yleisimmin GSM-matkapuhelinverkon välityksellä. Näin voidaan hankkia tiedonsiirto kokonaisuutena siihen erikoistuneelta operaattorilta, eikä tarvitse käyttää resursseja tiedonsiirron ylläpitoon. Verkko on myös jo valmiiksi olemassa. GPRS:n käyttö myös tukee suoraan yleistä IP-pohjaista tiedonsiirtoa, joka mahdollistaa palveluiden kehittämisen edelleen. Joissakin paikoissa GSM-verkon kuuluvuus on kuitenkin huono. Näillä alueilla on käytettävä lisäantennia tai järjestettävä mittaustiedon luenta keskittimelle muilla tavoin. Eri valmistajilla on mittareiden lukuun omia protokollia, jolloin lukujärjestelmä ei aina ole yhteensopiva eri mittareiden kanssa. GPRS:n sijaan tiedonsiirtoon voidaan käyttää myös esimerkiksi sähköverkkoa, kiinteää puhelinverkkoa, radiotekniikkaa tai yleistä tietoliikenneverkkoa. [10] Kuormien ohjaus olisi mahdollista ottaa käyttöön melko helposti sähköyhtiöiden järjestelmillä tai tekemällä niihin lisäyksiä. AMR mahdollistaa tuntitehojen mittauksen, joka auttaa osaltaan kuorman ohjauksen tehokkaassa toteuttamisessa. [10] 8

9 5. Käytössä olevat kuormanohjausjärjestelmät Suomessa on käytössä erilaisia teknisiä ratkaisuja kuorman ohjauksen toteutuksena. Taulukossa 1 on kuvattu 31:n suomessa toimivan sähköyhtiön kuormanohjausjärjestelmien määrä ja käyttötapa. Tiedot ovat vuodelta Taulukko 1: Suomessa käytösssä olevien kuormanohjausjärjestelmien lukumäärä ja käyttö [10] Yleisimmin käytössä oleva järjestelmä on Melko ja toiseksi yleisin verkkokäskyohjaus eli VKO. Muiden järjestelmien käyttö on vähäisempää. Sekä Melko, että VKO ovat olleet käytössä jo pitkään ja uudempia järjestelmiä onkin tulossa näiden tilalle. Monet uudemmatkin järjestelmät käyttävät hyväkseen sähköverkon välityksellä tapahtuvaa ohjausta ja perustuvat vanhojen järjestelmien kehityksen jatkamiseen. Melko ja VKO ovat toistaiseksi yleisimmät, joten keskitytään niiden lähempään tarkasteluun. Taulukossa on mainittu myös kuormanohjauksen yleisimmät käyttökohteet. Käyttöveden ja sähkölämmityksen lisäksi samoja järjestelmiä käytetään yleisesti myös katu- ja ulkovalaistuksen sekä kiukaiden ohjaukseen. Teollisuusyritykset voivat käyttää järjestelmiä näiden lisäksi myös omissa prosesseissaan käytetyille ohjaukseen soveltuville laitteille. 5.1 Verkkokäskyohjaus Verkkokäskyohjausta voidaan käyttää erillisenä tekniikkana, mutta yleensä se on integroituna 9

10 sähköyhtiön muihin järjestelmiin, esimerkiksi SCADA:an. Yhdistettynä muihin toimintatietoihin kuormanohjaus voidaan toteuttaa tehokkaammin ja verkon tila voidaan helpommin huomioida. Kuorman ohjaukseen käytettävä signaali muodostetaan resonanssipiirin avulla ja lähetetään verkon normaaliin 50 Hz:n jännitesignaaliin summattuna. Verkkokäskyohjauksen avulla voidaan siirtää ohjauskäskyjä jakeluverkon kautta pienjänniteasiakkaiden vastaanottimille. Kuvassa 3 on verkkokäskyohjaukseen tarvittavat peruskomponentit. [13] Kuva 3: Taajuusmoduloidun verkkokäskyohjauslaitteiston komponentit ja viestiyhteydet [13] Verkkokäskyohjausta voidaan käyttää tariffin ja kuorman ohjaukseen, sekä mittareiden kaukoluentaan. Verkkokäskyohjauksella lähetetään perustaajuuteen summattuja pulsseja. Pulssit käyttävät sovelluskohteesta riippuen eri taajuuksia. Jakeluverkkotason sovellukset toimivat yleensä alueella sadoista hertseistä muutamaan kilohertsiin asti [15]. Tiedonsiirtonopeus jää kuitenkin melko vaatimattomaksi. Vastaanottimessa ohjaussignaali saadaan tulkittua suodattamalla verkko- ja häiriötaajuudet pois. Ohjaus välittyy koko verkon alueelle kerrallaan. Kaksisuuntaista tiedonsiirtoa varten kuluttajilla on oltava verkkokäskyohjauslaite, joka pystyy myös lähettämään tietoa takaisinpäin. Asemilla on vastaavasti pystyttävä vastaanottamaan signaaleja. Kuluttajien laitteiden tilatieto voidaan siirtää myös muilla tavoilla, esimerkiksi yhdistettynä AMR:ään, tai sitä ei varmisteta lainkaan. Jotkut sähköyhtiöt lähettävät ohjauskäskyn useampaan kertaan perillemenon varmistamiseksi, mutta varsinaista varmistusta ei käytetä [1]. Ohjausyksikkö muodostaa halutun ohjauskäskyn valvomosta annettujen käskyjen ja mittaustietojen perusteella. Taajuusmuuttaja muodostaa vaihtelevalla taajuudella ilmoitetun signaalin, joka välitetään verkkoon resonanssipiirin välityksellä. Signaaleja voidaan lähettää myös amplitudimoduloituina. Signaali vaimenee erityisesti muuntajien läpi kulkiessaan. Lisäksi erilaiset häiriöt voivat vaikeuttaa hyötysignaalin lukemista vastaanottimissa. Signaalin suuren taajuuden takia sen käyttäytyminen poikkeaa oleellisesti nimellistaajuisen sähkön käyttäytymisestä. Signaali näkee karakteristisen impedanssin, joka riippuu johdon induktanssin ja kapasitanssin suhteesta Z 0 = L C. Signaalille sopiva taajuusalue voidaan määritellä sen vaimentumisen ja siirtotien kohinan perusteella. Suuremmilla taajuuksilla kohina vähenee ja signaali vastaavasti vaimenee enemmän. Signaali on pystyttävä erottamaan kohinasta. Toisen reunaehdon asettaa etäisyys, 10

11 signaalin vaimentumisen on pysyttävä niin pienenä, että se kantaa suurimman impedanssin takana olevalle vastaanottimelle asti. Lyhyillä johdoilla voidaan siis käyttää myös suhteellisen pieniä siirtotaajuuksia. [15] Resonanssipiiri voidaan kytkeä differentiaalisesti kahden vaiheen tai vaiheen ja nollan väliin. Toinen vaihtoehto on kytkeä se yhteismuotoiseti vaihe- tai nollajohtimen ja maan välille. Differentiaalisesti kytketty signaali sietää paremmin ulkoisia häiriöitä. [13] Kuva 4: Resonanssipiirin kytkentätavat sähköverkkoon. [13] Oleellinen osa resonanssipiirin verkkoliitynnässä on kytkentäkondensaattori. Signaalin hyvyys riippuu kondensaattorin ja kelojen mitoituksesta ja ominaisuuksista. Kytkentäkondensaattorin perusideana on muodostaa pieni-impedanssinen kulkutie suurtaajuiselle signaalille, mutta erottaa resonanssipiiri perustaajuisesta sähköstä. [15] 5.2 Melko Melko-järjestelmä käyttää sähköverkkoa tiedonsiirtoon verkkokäskyohjauksen tapaan. Se on alunperin tarkoitettu pääasiassa keskijänniteverkkotasolle. Melkon jatkokehityksen tuloksena ovat syntyneet Avalon (1997) ja AIM (2002), joissa tietoliikennemenetelmiä, käyttöliittymää ja sopivuutta myös pienjänniteverkkoihin on kehitetty edelleen [16]. Melko lähettää 50Hz siniaaltoon moduloitua signaalia, kuten VKO. Melko onkin pohjimmiltaan verkkokäskyohjauksen päälle kehitetty erikoissovellus ja signaalin siirtoon vaikuttavat samat tekijät, kuin verkkokäskyohjauksessa. Järjestelmä liitetään keskijänniteverkkoon kytkentäkondensaattoreiden ja erillisen signaalimuuntajan välityksellä. Muuntajan avulla tapahtuva jatkuvan signaalin lähetys on oleellisin tekninen eroavuus VKO:hon nähden. Järjestelmän ohjaus tapahtuu valvomossa olevalta keskustietokoneelta, jonka kautta järjestelmää voidaan ohjata ja jonne tietoja voidaan hakea. Keskuskoneelta on tietoliikenneyhteys sähköasemille, josta signaali kulkee sähköverkkoa pitkin 11

12 kulutuspisteisiin. Sähköasemilla ja kulutuspisteissä on käytettävä Melko-järjestelmän omia laitteita. Melko mahdollistaa tiedonsiirron molempiin suuntiin, joten sitä voidaan käyttää kuormanohjauksen lisäksi esimerkiksi mittaustietojen lukemiseen. [13] 5.3 Ohjauslaitteet Sisääntulevan signaalin informaation perusteella on pystyttävä kytkemään kuorma päälle tai pois. Verkon kautta tulevan signaalin vastaanottimet ovat nykyään lähes aina mikroprosessoripohjaisesti toimivia. Tuleva signaali suodatetaan verkkotaajuudesta, jonka jälkeen sitä voidaan prosessoida. Ohjauksen perusteella voidaan asettaa haluttuun tilaan laitteistoon sisäisesti kuuluvia kytkimiä tai viedä ohjaus ulkopuolisille laitteille. Tyypillisesti ohjattavana kytkinlaitteena toimii rele. Vastaanottimessa saattaa olla jo valmiina tietyn virrankatkaisukyvyn omaavia releitä. Prosessori asettaa ohjauspiirin johtavaan tai johtamattomaan tilaan, jolloin releen asentoa voidaan muuttaa. Ohjaus voidaan tehdä myös logiikkapiirillä, jolloin muuta prosessointia ei tarvita. Yksi laite voi ohjata useita releitä tai erottimia. Näiden päällekkäisen ohjauksen estämiseksi voidaan myös käyttää tapauskohtaisesti ohjauslogiikoita. Kuvassa 5 on Melko-järjestelmään kuuluvan asiakkaalla olevan päätteen lohkokaavio. Ohjattavien releiden lähdöt on varustettu vaihtokoskettimilla. [18] Kuva 5: Melko-järjestelmän toimintaperiaatetta kuvaava lohkokaavio. [18] 5.4 Tiedonsiirtomenetelmät Kuormanohjauslaitteiston käskyjä voidaan välittää eri menetelmillä. Kuorman ohjauksen käskyt välitetään yleensä sähköverkon välityksellä, mutta muitakin mahdollisuuksia on. Tässä on esitetty myös muita tiedonsiirtoon käytettäviä menetelmiä. Tiedonsiirtotapa vaikuttaa osaltaan ohjauksen 12

13 kustannuksiin ja kulutuspaikoilta vaadittaviin laitteisiin. Tiedonsiirron nopeus on otettava huomioon sovelluskohtaisesti. Yksinkertaisten käskyjen tai harvoin siirrettävän mittaustiedon välittämiseen ei vaadita suurta nopeutta. Toisaalta jatkuva tilan tarkkailu tai suuremman kokonaisuuden kaikkien tietojen aikaperusteinen haku voi vaatia huomattavaakin suorituskykyä. Ohjauksen luotettavuutta parantaa mahdollisuus varmistaa toiminta lähettämällä kuittaus myös takaisinpäin. Kaksisuuntainen tiedonsiirto mahdollistaa myös muiden toimintojen integroinnin samaan tiedonsiirtokanavaan GPRS Gprs on matkapuhelinverkon välityksellä toimiva tiedonsiirtomenetelmä. Verkko on melko kattava, mutta katvealueitakin löytyy. Näillä alueilla yhteys täytyy järjestää käyttäen jotain muuta yhteysmenetelmää, esimerkiksi perinteistä langallista puhelinverkkoa. GPRS-verkossa siirretään internetissä käytettävän IP-protokollan mukaista liikennettä. Tämän ansiosta sen päälle voidaan toteuttaa helposti ja kustannustehokkaasti uusia sovelluksia. Verkon tiedonsiirtonopeus on maksimissaan 53,6 kbps [11]. Uudemmilla mobiiliverkoilla voitaisiin päästä suurempiin nopeuksiin, mutta ylläpitokustannukset kuitenkin kasvaisivat merkittävästi eikä se ole pelkän kuormanohjuksen kannalta edes tarpeellista. GPRS on tiedonsiirtokanavana kohtuullisen luotettava, mutta siitä aiheutuu kustannuksia ulkopuolisen operaattorin käytön vuoksi. [10] Power-line carrier Sähköverkkoa tiedonsiirtokanavana käytettäessä perustaajuinen sähkö toimii kantoaaltona. Erillisillä laitteistoilla lähetään ohjausviestejä sähköverkkoon. Viestien taajuus on sähkön taajuutta suurempi ja amplitudi vastaavasti huomattavasti pienempi, jotta signaalit häiritsisivät mahdollisimman vähän varsinaista sähkönjakelua. Sähkönjakeluverkossa tapahtuvan tiedonsiirron käyttämiä taajuuksia on määritelty EN normissa [13]. Sähköyhtiöt voivat kuitenkin käyttää omiin tarkoituksiinsa itsenäisesti valittuja taajuuksia jos ne eivät aiheuta häiriöitä muille sähkölaitteille [13]. Sähköverkkoa ei ole suunniteltu yli 50 Hz signaaleille ja ne vaimenevatkin melko nopeasti, mikä osaltaan tekee signaalin perillemenon epävarmaksi. Verkossa esiintyvät häiriöt vaikuttavat myös toimintavarmuuteen. Sitä voidaan parantaa esimerkiksi vaatimalla kuittaus perillemenosta tai lähettämällä sama viesti myöhemmin uudelleen. Hyvänä puolena on riippumattomuus muista tiedonsiirtoverkoista ja menetelmistä. Siirrossa käytetyt laitteet ovat kalliita, mutta laiteinvestointien jälkeen siirto on ilmaista. [1] Radiolinkki Radiolinkkien välityksellä voidaan siirtää tietoa kahden pisteen välillä. Radiolinkin perustamisen jälkeen tiedonsiirto on ilmaista, mikä on sen paras ominaisuus. Radioliikenteessä voidaan käyttää lisenssivapaita taajuusalueita, jolloin muu liikenne saattaa kuitenkin häiritä tiedonsiirtoa. Toinen 13

14 vaihtoehto on hankkia lupa tietylle taajuudelle, joka on sitten vain omassa käytössä. Radioverkon signaalien kulkuun vaikuttavat voimakkaasti maaston muodot ja erilaiset esteet. Kulutuspään pieni antenni heikentää myös linkin kantomatkaa. Radiolinkki on halpa perustaa ja luotettava, mutta haittapuolena on lyhyt kantomatka, joka on usein vain joitakin satoja metrejä tai kilometrejä. [13] Puhelinverkko Käytettäessä tavallista puhelinverkkoa tiedonsiirtokanavana on kulutuspisteessä oltava laite, joka pystyy kommunikoimaan modeemin kautta tiedonkeruujärjestelmän kanssa. Tällöin kuormanohjaus voi olla yhdistettynä esimerkiksi kaukoluettavaan mittariin. Puhelinverkko on valmiiksi rakennettuna useimpiin talouksiin, minkä ansiosta erillisiä verkon perustamiskustannuksia ei välttämättä tule. Puhelinverkkojen purkaminen saattaa kuitenkin aiheuttaa tulevaisuudessa ongelmia. Lankapuhelinliittymien määrä on nykyäänkin vähenemässä. Puhelinverkko on varmatoiminen ja sitä käytetäänkin usein kriittisten sovellusten varayhteytenä. Sen käytöstä aiheutuu kuitenkin jatkuvia käyttökustannuksia. Puhelinverkon nopeus rajoittuu 64 kbit/s kanaviin, joita voidaan tosin yhdistää käyttämällä ISDN-tekniikkaa. [13] Tietoliikenneverkko Kuormanohjauslaitteisto voi kommunikoida myös internetkäyttöön rakennetun tietoliikenneverkon kautta. Tällaisen verkon kautta tietoa voidaan helposti siirtää molempiin suuntiin. Tietoliikenneverkolle tarkoitettu kaapelointi löytyy kuitenkin vain osasta kulutuspaikoista, jolloin se ei sovellu ainoaksi käytettäväksi tiedonsiirtomenetelmäksi. Tietoturva on myös syytä ottaa erityisesti huomioon, jotta asiattomat osapuolet eivät pääse käsiksi asiakastietoihin. Erityisesti tietoliikenteelle suunnitellut verkot pystyvät suureen siirtokapasiteettiin. Toteutus vaatii usein maanalaista johdotusta. Valokaapelilla toteutettu yhteys ei ole altis sähköisille häiriöille ja on erittäin luotettava. [13] 14

15 6. Kuormanohjauksen vaikutuksia sähköasemilla 6.1 Kuormitettavuus Verkkolaitteiden käyttöikä riippuu suuresti niiden kuormitusasteesta ja lämpenemästä. Kuorman ohjauksen avulla voidaan vähentää ylikuormituksen aiheuttamia riskejä. Kulutuksen kasvun seurauksena laitteiden kuormitus saattaa ylittää vanhan tilanteen perusteella mitoitetun komponentin nimellisarvon. Kuorman ohjauksen keinoilla kuormitushuippuja ja sitä kautta laitteiden ennenaikaista vanhenemista voidaan välttää. 6.2 Muuntaja Kuormitus lisää muuntajan häviöitä ja tämän seurauksena sen lämpötila nousee. Samalla sen eristyksessä tapahtuvat sähköiset ja kemialliset reaktiot nopeutuvat ja voimistuvat [6]. Muuntajan eristys vanhenee kokeellisesti arvioituna noin kaksinkertaisella nopeudella, mikäli sen sisäinen lämpötila nousee 6 K yli testeissä määritellyn nimelliskuormalla tapahtuvan lämpenemän [6]. Kuorman muutoksella on siis huomattava vaikutus muuntajan elinikään. Muuntaja on verkon toiminnalle kriittinen komponentti, joten kuorman ohjaaminen ylikuormituksen välttämiseksi on tältäkin kannalta perusteltua. Erityisen hyödyllistä olisi kohdistaa kuorman ohjaus tietyn jakelumuuntajan taakse. Tämä vaatii kuitenkin ohjauksen määrittelemistä vain pienelle käyttäjäryhmälle. Sähköverkon välityksellä se ei siis onnistu, koska lähettimet ovat yleensä sähköasemilla Muuntajan ylikuormittaminen Muuntajien lämpötila ei muutu välittömästi kuormituksen muutoksen seurauksena joten niiden ylikuormittaminenkin on hetkellisesti mahdollista. Ylikuormitettavuus riippuu ympäristön tai jäähdytysaineen lämpötilasta ja ylikuorman käyttöajasta. [1] Aikatariffiin pohjautuvat kuormanohjausmenetelmät voivat muodostua ongelmiksi kuormitettavuuden kannalta erityisesti alueilla, jossa on paljon sähkölämmityskuormaa. Kun illalla siirrytään yösähkön käyttöön, kytkeytyy usein samanaikaisesti huomattava määrä lämmityskuormaa. Pahimmassa tapauksessa muuntajien kuormitettavuus ei riitä nopean kuorman lisäyksen kattamiseen. Sähköyhtiöillä onkin tilanteen helpottamiseksi järjestelmiä, joissa lämmitys kytketään asteittain tilanteen mukaan. [1] Taulukossa on ilmoitettu kuormitettavuuksia, joilla muuntaja vanhenee vielä normaalisti eri jäähdytysaineen lämpötiloissa. Näillä arvoilla muuntajaa voidaan kuormittaa jatkuvasti. Jäähdytysaineena toimii usein muuntajaa ympäröivä ulkoilma. Kirjainyhdistelmät tarkoittavat muuntajan jäähdytyksen tyyppiä. Luonnollisessa kierrossa muuntajaöljy ja jäähdytysaine liikkuvat 15

16 vain lämpötilaeron vaikutuksesta, kun vastaavasti pakotettuna niitä liikutellaan esimerkiksi tuulettimilla. Taulukon lyhenteet: O=oil; A=air; W=water; N=natural; F=forced [1]; [5] Jäähdytysaineen lämpötila [ C] Kuormitettavuus [p.u.] ONAN/ONAF -30 1,37 1, ,30 1, ,23 1,21 0 1,16 1, ,08 1, ,00 1, ,91 0,92 Taulukko 2: Muuntajan kuormitettavuus eri lämpötiloissa [1] OFAF/OFWF Hetkellisesti kuormitus voi olla tätäkin suurempi. Lämmityskuorma pienenee tyypillisesti nopeasti alun huippukulutuksen jälkeen. Kuormitettavuusrajat asettavat kuitenkin rajoitteen kuormitukselle erityisesti talvisin, kun kulutus on muutenkin suuri. [1] 6.2 Jännitteensäätö Kuormituksen muutokset aiheuttavat muutoksia verkon jännitteeseen. Kaikissa kuormissa on myös induktiivinen tai kapasitiivinen komponentti, mikä aiheuttaa loistehohäviöitä ja sitä kautta jännitteen pienenemisen. Samalla verkon siirtokapasiteetti pienenee. Jännitteen säädön tavoitteena on loisvirtojen hallinta. Jännitteen muuttuessa muuntajien käämikytkimet pyrkivät pitämään verkkojännitteen vakiona. Näin loistehotasapaino eri jännitetasojen välillä säilyy. Tämä vaatii syöttävästä verkosta riittävän loistehoreservin. Tarvittava loisteho voidaan tuottaa generaattoreiden magnetointia ja napajännitettä säätämällä. Parempi vaihtoehto usein kuitenkin on tuottaa loisteho paikallisesti lähellä kuormitusta. Loistehon kompensointiin voidaan käyttää tilanteen mukaan kompensointikondensaattoreita tai reaktoreita. Myös moottoreiden magnetointi ja esimerkiksi tyristorisiltoja käyttävät sovellukset vaikuttavat loistehotasapainoon. Kompensointikapasiteettia on oltava riittävästi ja sitä on ohjattava tehokkaasti. [7] Kuormituksen säätäminen, erityisesti huippujen leikkaaminen, mahdollistaa tehoreservin pienentämisen generaattoripäässä, koska kulutuksen pienentäminen vapauttaa verkon kapasiteettia. Jos sähkönsyöttö joudutaan järjestämään vaihtoehtoista reittiä käyttäen, on mahdollista että uuden reitin siirtokapasiteetti ei riitä sellaisenaan. Uusi järjestely lisää usein lähdön pituutta, jolloin käytetyllä johtopaksuudella ei pystytä välttämättä takaamaan riittävää jännitetasoa lähdön 16

17 loppupäähän. Kuormitusta keventämällä voidaan pitää jännitetaso hyväksyttävänä niin kauan, että poikkeuksellinen tilanne saadaan korjattua. Huippukulutuksen aikana myös häviöt ovat suurimmillaan, joten huipun leikkaus on hyödyllistä jännitteenaleneman hallitsemiseksi. Kuormanohjauslaitteiston kustannukset ovat suuret, mikäli niitä verrataan pelkästään jännitteensäädöstä saataviin hyötyihin. Mikäli kuormanohjaukseen tarvittavat laitteet on jo olemassa, niitä voidaan käyttää myös jännitetason hallitsemiseksi. Laitteiston käyttö tähän tarkoitukseen on nykyään harvinaista. Kuorman ohjauksen mahdollisuuksia jännitteensäädössä on kuitenkin pohdittu ainakin lounaissaaristossa toteutetun Högsåran tuulipuistoprojektin yhteydessä [17]. Siellä heikkoon verkkoon liitetyt tuuligeneraattorit aiheuttavat lähinnä jännitteen nousua, jota voidaan hallita lisäämällä kuormaa verkkoon [17]. 17

18 7. Kuormanohjauksen vaikutuksia sähkönjakeluverkossa 7.1 Vikojen selvitys Sähkönjakeluverkossa sattuvien vikojen vaikutuksiin voidaan vaikuttaa myös kuormanohjauksen keinoin. Vikatapauksissa pyritään rajaamaan vian vaikutukset mahdollisimman pienelle maantieteelliselle alueelle tai joissakin tapauksissa myös kulutuksen määrän tai tyypin perusteella. Vikojen aikana verkon kytkentätilanne saattaa poiketa merkittävästi normaalitilanteesta, mikä aiheuttaa erilaisia ongelmia. Suomessa taajamaverkot on usein rakennettu rengasmaisiksi, jolloin sähkönsyöttö voidaan toteuttaa useammasta eri suunnasta. Vian aikana osa yhteyksistä voi olla tilapäisesti poissa käytöstä, jolloin toimivat yhteydet rasittuvat huomattavan paljon. Kuorman ohjauksen avulla kuormitusta voidaan vähentää sähkönjakelun turvaamiseksi sallitun kuormituksen ylittyessä ilman ohjausta. Vian seurauksena saattaa aiheutua myös stabiilisuusongelmia. Vian seurauksena jännite lähtee usein alenemaan, jolloin muuntajien käämikytkimet pyrkivät nostamaan sen takaisin halutulle tasolle. Tämän takia kasvaa myös generaattoreiden loistehontuotanto, joka puolestaan aiheuttaa häviöiden kasvun ja jännite pienenee edelleen. Kuvassa 6 oleva PU-käyrä kuvaa pätötehon ja jännitteen käyttäytymistä eri lähdejännitteen ja johtoreaktanssin arvoilla. Stabiiliuden säilyttämiseksi toimintapisteen on pysyttävä käyrän kärjen yläpuolella. Vian tai kuormitustilanteen muutoksen seurauksena käyrä voi muuttua niin, että stabiiliuden säilyttäminen tulee mahdottomaksi. Kuvassa on häiriötilanne, josta nähdään kuormituksen vaikutus stabiilisuuteen häiriötilanteessa yleisesti. Kuorman irtikytkeminen esimerkiksi jännitetietoon perustuen auttaisi säilyttämään stabiiliisuuden myös vikatilanteessa. [3] Kuva 6: Kuorman vaikutus jännitestabiilisuuteen häiriötilanteessa [3] 18

19 7.2 Jakorajat Jakorajoja muuttamalla voidaan liittää alueita syötettäväksi eri sähköasemilta. Jakorajoja voidaan muuttaa optimaalisemman käytön takia tai vikaantuneiden alueiden eristämiseksi. Jakorajat on toteutettu käsin- tai kauko-ohjattavilla erottimilla. Optimaaliseen käyttöön voidaan pyrkiä myös ohjailemalla kulutusta. Varsinkin tilapaisissä tilanteissa jakorajan muutosta vastaava hyöty voidaan saada myös ohjaamalla kulutusta tarvittaessa joko suuremmaksi tai pienemmäksi. Erityisesti hyötyä saadaan jos käytössä on järjestelmä, jolla pystytään ohjaamaan tietyn pienehkön alueen kuormitusta erikseen. Säästöä syntyy häviöiden pienenemisenä ja myöhemmin myös komponenttien pidempänä käyttöikänä. Kulutuksen ohjaaminen valvomosta on myös helpompaa ja nopeampaa kuin muuttaa käsin käytettävien erottimien asentoa. 7.3 Transientit ja yliaallot Verkkoon kytketyt resistanssit vaimentavat transientteja ja yliaaltoja. Kuorman ohjukseen kytketyt kuormat ovat suurimmalta osin lämmitys- ja valaistuskuormaa. Lämmitys ja perinteisillä hehkulampuilla toteutettu valaistus ovat lähes puhdasta resistiivistä kuormaa, jolloin niiden lisääminen vaimentaa haitallisia tekijöitä. Mitä suurempi resistanssin suhde on reaktanssiin nähden, sitä enemmän yliaallot vaimentuvat [4]. Resistanssin lisääminen loiventaa myös esimerkiksi kompensoinnissa käytettävien kondensaattoreiden kytkentävirtapiikkiä, joka voi olla huomattavan suuri kytkettäessä varaamaton kondensaattori huonolla hetkellä verkkoon. 7.4 Jännitteenalenema ja häviöt Kuormitusvirta aiheuttaa aina siirtojohdoilla tehohäviöitä. Häviöt ovat verrannollisia kuormitusvirran toiseen potenssiin (P h = 3 I 2 R) [2]. Tämän seurauksena kuormitushuippujen leikkaaminen pienentää johdoilla syntyviä tehohäviöitä, vaikka kokonaiskulutus pysyisikin samana. Jännitteenalenema aiheutuu kuormitusvirrasta ja verkon impedanssista. Alenema on kuitenkin suoraan verrannollinen näihin suureisiin. Jännitteenaleneman hallitsemiseksi kuormaa on siis pienennettävä. Jakelujännitteelle on asetettu sallitut rajat standardissa SFS-EN [4]. Kuormituksen vaihdellessa jännite saattaa ylittää nämä rajat, jolloin tilannetta voidaan korjata ohjaamalla kuormaa. Vastaaviin tuloksiin päästään yleensä jos syöttävällä muuntajalla on jännitteisenä säädettävissä oleva käämikytkin. Muussa tapauksessa säätöön voidaan käyttää myös kuorman ohjausta. 19

20 8. Yhteenveto Kuorman ohjausta voidaan osaltaan käyttää sähkönjakeluverkon toimivuuden varmistamiseen. Toisaalta kuorman ohjauksen laajamittainen käyttö vaatii myös järjestelmien tuomaa kaupallista hyötyä. Kuorman ohjaus vaatii pitkälle vietyä automatisointia ja se voidaan yhdistää myös muihin toimintoihin, kuten automaattiseen mittarinluentaan. Kuorman ohjauksella voidaan myös estää suurien tehotasapainon poikkeamien syntymistä sopeuttamalla kuormitustilanne saatavilla olevaan sähkön tarjontaan. Ohjaus voi perustua suoraan mitattuihin tai laskettuihin tietyn kulutuspisteen tehotietoihin tai esimerkiksi jännitteen tai taajuuden seurantaan. Ohjaus voidaan myös toteuttaa aikaperusteisesti, jolloin hyödyt jäävät pienemmiksi mutta järjestelmä voi toimia yksinkertaisempia ohjausperusteita noudattaen. Suuria teollisuuskuormia ohjaamalla voidaan nopeasti vaikuttaa laajaankin verkkoon. Toisaalta pienelle alueelle kohdistetut ohjaustoimenpiteet vaikuttavat tiettyjen laitteiden, kuten jakelumuuntajien tilaan. Kuorman ohjaukselta toivottujen vaikutusten mukaan sitä voidaan pitää tarvittaessa ohjattavissa hyvinkin nopeasti. Kuormanohjausjärjestelmiä on nykyisinkin käytössä useimmilla sähköyhtiöillä. Omaa sähköntuotantoa omaavilla teollisuuslaitoksilla on usein sisäisiä kuormanohjausmenetelmiä sähkönjakelun ylläpitoa varten. Kuorman ohjauksella on sijaa myös tulevaisuudessa, koska uusien energiantuotantomuotojen vaihteleva tuotanto täytyy sovittaa yhteen kulutuksen kanssa. Monet sähköyhtiöt aikovat myös kehittää järjestelmiään eteenpäin. 20

21 Lähteet Kirjallisuus [1] Uola, Timo Kuormien ohjausajankohdan vaikutukset Helsingin Energian sähköverkossa. Diplomityö, TTY. [2] Järventausta, Pertti. Sähköenergiatekniikka. Opintomateriaali, TTY. [3] Repo, Sami. Jännitestabiilisuus. Luentomoniste, TTY. [4] Mäkinen, Antti. Sähköverkon häiriöt ja sähkön laatu. Luentomoniste, TTY. Verkkomateriaali [5] ABB:n TTT-käsikrja [6] Huurinainen, Ville Jakelumuuntajan elinkaaritutkimus. Tutkintotyö, Tampereen ammattikorkeakoulu. https://oa.doria.fi/bitstream/handle/10024/4971/tmp.objres.853.pdf?sequence=1 [7] Partanen, J. Verkon jännitteen säätö. Luentomoniste, LTY. [8] G. Thomas Bellarmine Load management techniques. IEEE julkaisu. [9] Ruotsalainen, Jesse. Kysyntäjousto sähkömarkkinoilla. Projektityö, TTY [10] Kärkkäinen, Seppo; Koponen, Pekka; Martikainen, Antti; Pihala, Hannu. Sähkön pienkuluttajien etäluettavan mittaroinnin tila ja luomat mahdollisuudet. VTT tutkimusraportti. [11] Alhava, Otto. Mobiiliverkot. Luentomateriaali, TTY. TTY Moodle. [12] 21

22 [13] Karkkulainen, Toma. Verkkokäskyohjaus. Seminaarityö, LTY. https://www.ee.lut.fi/fi/opi/kurssit/sa /karkkulainen_verkkokaskyohjaus.pdf [14] [15] IEEE Guide for power-line carrier applications. IEEE standardi. [16] Enermetin verkkolehti Enermail. [17] Kulmala, Anna. Aktiivisen jännitteensäädön soveltaminen Högsåran verkossa. Raportti. [18] Heiska, Mikko Sähköenergian mittaus ja kaukoluenta. Tutkintotyö, Tampereen ammattikorkeakoulu. https://oa.doria.fi/handle/10024/

ENERGIANKULUTUKSEN OHJAUS- MAHDOLLISUUDET Sähkön kysyntäjousto (demand response/demand side management) Seppo Kärkkäinen

ENERGIANKULUTUKSEN OHJAUS- MAHDOLLISUUDET Sähkön kysyntäjousto (demand response/demand side management) Seppo Kärkkäinen ENERGY USE -KIRJAN JULKISTUSTILAISUUS 28.5.2007 ENERGIANKULUTUKSEN OHJAUS- MAHDOLLISUUDET Sähkön kysyntäjousto (demand response/demand side management) Seppo Kärkkäinen KYSYNTÄJOUSTON TAVOITTEET Kuormituskäyrän

Lisätiedot

Joustavuuden lisääminen sähkömarkkinoilla. Sähkömarkkinapäivä 7.4.2014 Jonne Jäppinen, kehityspäällikkö, Fingrid Oyj

Joustavuuden lisääminen sähkömarkkinoilla. Sähkömarkkinapäivä 7.4.2014 Jonne Jäppinen, kehityspäällikkö, Fingrid Oyj Joustavuuden lisääminen sähkömarkkinoilla Sähkömarkkinapäivä 7.4.2014 Jonne Jäppinen, kehityspäällikkö, Fingrid Oyj 74 Tuotannon ja kulutuksen välinen tasapaino on pidettävä yllä joka hetki! Vuorokauden

Lisätiedot

Kysyntäjousto Fingridin näkökulmasta. Tasevastaavailtapäivä 20.11.2014 Helsinki Jonne Jäppinen

Kysyntäjousto Fingridin näkökulmasta. Tasevastaavailtapäivä 20.11.2014 Helsinki Jonne Jäppinen Kysyntäjousto Fingridin näkökulmasta Tasevastaavailtapäivä 20.11.2014 Helsinki Jonne Jäppinen 2 Sähköä ei voi varastoida: Tuotannon ja kulutuksen välinen tasapaino on pidettävä yllä joka hetki! Vuorokauden

Lisätiedot

Verkosto2011, 2.2.2011, Tampere

Verkosto2011, 2.2.2011, Tampere Verkosto2011, 2.2.2011, Tampere Sähköverkkoliiketoiminnan tavoitetila 2030 Jarmo Partanen, 040-5066564 Jarmo.partanen@lut.fi Perususkomuksia, vuosi 2030 sähkön käyttö kokonaisuutena on lisääntynyt energiatehokkuus

Lisätiedot

SÄHKÖN TOIMITUSVARMUUS

SÄHKÖN TOIMITUSVARMUUS SUOMEN ATOMITEKNILLISEN SEURAN VUOSIKOKOUS 21.2.2007 Eero Kokkonen Johtava asiantuntija Fingrid Oyj 1 14.2.2007/EKN Tavallisen kuluttajan kannalta: sähkön toimitusvarmuus = sähköä saa pistorasiasta aina

Lisätiedot

Loisteho, yliaallot ja kompensointi

Loisteho, yliaallot ja kompensointi Loisteho, yliaallot ja kompensointi H. Honkanen Loistehohan johtuu kuormituksen reaktiivisuudesta. Reaktiivinen kuorma palauttaa osan energiastaan takaisin. Tämä palaava energia ( = virtaa ) kuormittaa

Lisätiedot

FYS206/5 Vaihtovirtakomponentit

FYS206/5 Vaihtovirtakomponentit FYS206/5 Vaihtovirtakomponentit Tässä työssä pyritään syventämään vaihtovirtakomponentteihin liittyviä käsitteitä. Tunnetusti esimerkiksi käsitteet impedanssi, reaktanssi ja vaihesiirto ovat aina hyvin

Lisätiedot

Tuotannon liittäminen Jyväskylän Energian sähköverkkoon

Tuotannon liittäminen Jyväskylän Energian sähköverkkoon Tuotannon liittäminen Jyväskylän Energian sähköverkkoon TUOTANTOLAITOKSEN SUOJA-, SÄÄTÖ- JA KYTKENTÄLAITTEET SEKÄ ENERGIAN MITTAUS Tämä ohje täydentää Energiateollisuuden ohjeen sähköntuotantolaitoksen

Lisätiedot

BL20A0400 Sähkömarkkinat. Valtakunnallinen sähkötaseiden hallinta ja selvitys Jarmo Partanen

BL20A0400 Sähkömarkkinat. Valtakunnallinen sähkötaseiden hallinta ja selvitys Jarmo Partanen BL20A0400 Sähkömarkkinat Valtakunnallinen sähkötaseiden hallinta ja selvitys Jarmo Partanen Valtakunnalliset sähkötaseet Kaikille sähkökaupan osapuolille on tärkeää sähköjärjestelmän varma ja taloudellisesti

Lisätiedot

Sähköjärjestelmän toiminta talven 2012-2013 huippukulutustilanteessa

Sähköjärjestelmän toiminta talven 2012-2013 huippukulutustilanteessa Raportti 1 (5) Sähköjärjestelmän toiminta talven 2012-2013 huippukulutustilanteessa 1 Yhteenveto Talven 2012-2013 kulutushuippu saavutettiin 18.1.2013 tunnilla 9-10, jolloin sähkön kulutus oli 14 043 MWh/h

Lisätiedot

FYSP105/2 VAIHTOVIRTAKOMPONENTIT. 1 Johdanto. 2 Teoreettista taustaa

FYSP105/2 VAIHTOVIRTAKOMPONENTIT. 1 Johdanto. 2 Teoreettista taustaa FYSP105/2 VAIHTOVIRTAKOMPONENTIT Työn tavoitteita o Havainnollistaa vaihtovirtapiirien toimintaa o Syventää ymmärtämystä aiheeseen liittyvästä fysiikasta 1 Johdanto Tasavirta oli 1900 luvun alussa kilpaileva

Lisätiedot

Pohjoismaisen sähköjärjestelmän käyttövarmuus

Pohjoismaisen sähköjärjestelmän käyttövarmuus Pohjoismaisen sähköjärjestelmän käyttövarmuus 26.11.2003 Professori Jarmo Partanen Lappeenrannan teknillinen yliopisto 1 Skandinaavinen sähkömarkkina-alue Pohjoismaat on yksi yhteiskäyttöalue: energian

Lisätiedot

S-108.3020 Elektroniikan häiriökysymykset. Laboratoriotyö, kevät 2010

S-108.3020 Elektroniikan häiriökysymykset. Laboratoriotyö, kevät 2010 1/7 S-108.3020 Elektroniikan häiriökysymykset Laboratoriotyö, kevät 2010 Häiriöiden kytkeytyminen yhteisen impedanssin kautta lämpötilasäätimessä Viimeksi päivitetty 25.2.2010 / MO 2/7 Johdanto Sähköisiä

Lisätiedot

FYSP105/2 VAIHTOVIRTAKOMPONENTIT. 1 Johdanto

FYSP105/2 VAIHTOVIRTAKOMPONENTIT. 1 Johdanto FYSP105/2 VAIHTOVIRTAKOMPONENTIT Työn tavoitteet o Havainnollistaa vaihtovirtapiirien toimintaa o Syventää ymmärtämystä aiheeseen liittyvästä fysiikasta 1 Johdanto Tasavirta oli 1900 luvun alussa kilpaileva

Lisätiedot

Siirtokapasiteetin määrittäminen

Siirtokapasiteetin määrittäminen 1 (5) Siirtokapasiteetin määrittäminen 1 Suomen sähköjärjestelmän siirtokapasiteetit Fingrid antaa sähkömarkkinoiden käyttöön kaiken sen siirtokapasiteetin, joka on mahdollinen sähköjärjestelmän käyttövarmuuden

Lisätiedot

RATKAISUT: 22. Vaihtovirtapiiri ja resonanssi

RATKAISUT: 22. Vaihtovirtapiiri ja resonanssi Physica 9. painos (0) RATKAST. Vaihtovirtapiiri ja resonanssi RATKAST:. Vaihtovirtapiiri ja resonanssi. a) Vaihtovirran tehollinen arvo on yhtä suuri kuin sellaisen tasavirran arvo, joka tuottaa vastuksessa

Lisätiedot

Suomen ilmasto- ja energiastrategia Fingridin näkökulmasta. Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj

Suomen ilmasto- ja energiastrategia Fingridin näkökulmasta. Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj Suomen ilmasto- ja energiastrategia Fingridin näkökulmasta Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj Käyttövarmuuspäivä Finlandia-talo 26.11.2008 2 Kantaverkkoyhtiön tehtävät Voimansiirtojärjestelmän

Lisätiedot

Oikosulkumoottorin vääntömomenttikäyrä. s = 0 n = n s

Oikosulkumoottorin vääntömomenttikäyrä. s = 0 n = n s Oikosulkumoottorin vääntömomenttikäyrä M max M n M nk. kippauspiste M = momentti M max = maksimimomentti M n = nimellismomentti s = jättämä n = kierrosnopeus n s = tahtikierrosnopeus n n = nimelliskierrosnopeus

Lisätiedot

Jännitestabiiliushäiriö Suomessa 1992. Liisa Haarla

Jännitestabiiliushäiriö Suomessa 1992. Liisa Haarla Jännitestabiiliushäiriö Suomessa 1992 Liisa Haarla Pohjoismainen voimajärjestelmä 1992 Siirtoverkko: Siirtoyhteydet pitkiä, kulutus enimmäkseen etelässä, vesivoimaa pohjoisessa (Suomessa ja Ruotsissa),

Lisätiedot

MICRO-CAP: in lisäominaisuuksia

MICRO-CAP: in lisäominaisuuksia MICRO-CAP: in lisäominaisuuksia Jännitteellä ohjattava kytkin Pulssigeneraattori AC/DC jännitelähde ja vakiovirtageneraattori Muuntaja Tuloimpedanssin mittaus Makrot mm. VCO, Potentiometri, PWM ohjain,

Lisätiedot

EQL sähkön laadun hallinta sähkönjakeluverkoille

EQL sähkön laadun hallinta sähkönjakeluverkoille EQL sähkön laadun hallinta sähkönjakeluverkoille Seppo Vehviläinen Tekninen johtaja, MX Electrix Oy seppo.vehvilainen@electrix.fi puh. +358 3 5784847 gsm, +358 405 797844 www.electrix.fi Anssi Seppälä

Lisätiedot

Sähköjärjestelmän toiminta joulukuun 2009 ja tammikuun 2010 huippukulutustilanteissa

Sähköjärjestelmän toiminta joulukuun 2009 ja tammikuun 2010 huippukulutustilanteissa Raportti 1 (1) Sähköjärjestelmän toiminta joulukuun 29 ja tammikuun 21 huippukulutustilanteissa 1 Yhteenveto Vuoden 29 kulutushuippu saavutettiin vuoden lopussa 17.12.29 klo 8-9, jolloin sähkön kulutus

Lisätiedot

9. LOISTEHON KOMPENSOINTI JA YLIAALTOSUOJAUS

9. LOISTEHON KOMPENSOINTI JA YLIAALTOSUOJAUS 9. LOISTEHON KOMPENSOINTI J YLILTOSUOJUS 9.1. Loistehon kompensointitarpeen määrittäminen Tietyt sähköverkkoon liitettävät kuormitukset tarvitsevat toimiakseen pätötehon P ohella myös loistehoa Q. Näitä

Lisätiedot

Liittymissäännöt tuulivoimaloiden liittämiseksi Suomen voimansiirtoverkkoon

Liittymissäännöt tuulivoimaloiden liittämiseksi Suomen voimansiirtoverkkoon FINGRID OYJ Liittymissäännöt tuulivoimaloiden liittämiseksi Suomen voimansiirtoverkkoon 31.3.29 Liittymissäännöt tuulivoimaloiden ja maakohtaiset lisätäsmennykset tuulivoimaloiden liittämiseksi Suomen

Lisätiedot

Kiinteistön sähköverkko

Kiinteistön sähköverkko Kiinteistön sähköverkko Pekka Rantala k2015 Mikä on kiinteistö? Sähköliittymä jakeluyhtiön sähköverkkoon tehdään kiinteistökohtaisesti. Omakotitalo on yleensä oma kiinteistö. Rivi- ja kerrostalo ovat kiinteistöjä

Lisätiedot

BY-PASS kondensaattorit

BY-PASS kondensaattorit BY-PA kondensaattorit H. Honkanen Lähes kaikki piirikortille rakennetut elektroniikkalaitteet vaativat BY PA -kondensaattorin käyttöä. BY-pass kondensaattorilla on viisi merkittävää tarkoitusta: Estää

Lisätiedot

Sähköjärjestelmän toiminta viikon 5/2012 huippukulutustilanteessa

Sähköjärjestelmän toiminta viikon 5/2012 huippukulutustilanteessa Raportti 1 (5) Sähköjärjestelmän toiminta viikon 5/2012 huippukulutustilanteessa 1 Yhteenveto Talven 2011-2012 kulutushuippu saavutettiin 3.2.2012 tunnilla 18-19 jolloin sähkön kulutus oli 14 304 (talven

Lisätiedot

LANGATON TIEDONSIIRTO ENERGIA

LANGATON TIEDONSIIRTO ENERGIA LANGATON TIEDONSIIRTO ENERGIA Radiomodeemit ovat yksi luotettavimmista tavoista langattomaan tiedonsiirtoon toimintakriittisissä -sovelluksissa kuten sähköntuotannossa, -siirrossa ja -jakelussa. Satel

Lisätiedot

Automaattisen taajuudenhallintareservin sovellusohje

Automaattisen taajuudenhallintareservin sovellusohje LIITE 1 1 (6) Automaattisen taajuudenhallintareservin sovellusohje 1 Yleistä Tässä liitteessä on määritetty automaattisen taajuudenhallintareservin (FRR-A) vaatimukset reservinhaltijalle sekä tarvittava

Lisätiedot

Sähköautojen ja plug-in hybridien vaikutukset sähköverkkoihin. Antti Mutanen TTY / Sähköenergiatekniikka

Sähköautojen ja plug-in hybridien vaikutukset sähköverkkoihin. Antti Mutanen TTY / Sähköenergiatekniikka Sähköautojen ja plug-in hybridien vaikutukset sähköverkkoihin Antti Mutanen TTY / Sähköenergiatekniikka Esimerkkejä sähköajoneuvoista Tesla Roadster Sähköauto Toimintasäde: 350 km Teho: 185 kw (248 hp)

Lisätiedot

Joustava ratkaisu sähkön laatuongelmiin. Enston jännitekorottaja Get boosted!

Joustava ratkaisu sähkön laatuongelmiin. Enston jännitekorottaja Get boosted! Joustava ratkaisu sähkön laatuongelmiin Enston jännitekorottaja Get boosted! Sähkön laatua Enstolta Miten jännitekorottaja voi auttaa sinua? Ensto sähkönjakeluverkkoratkaisujen toimittaja, on ottanut ison

Lisätiedot

Hirsirakenteisten kesämökkien kuivanapitolämmitys

Hirsirakenteisten kesämökkien kuivanapitolämmitys 1 Hirsirakenteisten kesämökkien kuivanapitolämmitys Puupäivä 11.11.2010 Jarkko Piironen Tutkija, dipl.ins. Tampereen teknillinen yliopisto Rakennustekniikan laitos Esityksen sisältö 2 1. Taustaa ja EREL

Lisätiedot

Sähköjärjestelmän toiminta talven 2013-2014 kulutushuipputilanteessa

Sähköjärjestelmän toiminta talven 2013-2014 kulutushuipputilanteessa Raportti 1 (5) Sähköjärjestelmän toiminta talven 2013-2014 kulutushuipputilanteessa 1 Yhteenveto Talvi 2013-2014 oli keskimääräistä lämpimämpi. Talven kylmin ajanjakso ajoittui tammikuun puolivälin jälkeen.

Lisätiedot

Elektroniikan perusteet, Radioamatööritutkintokoulutus

Elektroniikan perusteet, Radioamatööritutkintokoulutus Elektroniikan perusteet, Radioamatööritutkintokoulutus Antti Karjalainen, PRK 14.11.2013 Komponenttien esittelytaktiikka Toiminta, (Teoria), Käyttö jännite, virta, teho, taajuus, impedanssi ja näiden yksiköt:

Lisätiedot

LOISSÄHKÖN TOIMITUKSEN JA LOISTEHORESERVIN YLLÄPITO

LOISSÄHKÖN TOIMITUKSEN JA LOISTEHORESERVIN YLLÄPITO SOVELLUSOHJE 1 (5) LOISSÄHKÖN TOIMITUKSEN JA LOISTEHORESERVIN YLLÄPITO 1 Johdanto Tätä ohjetta sovelletaan kantaverkosta Asiakkaalle luovutettavan loissähkön toimituksissa, toimitusten seurannassa ja loissähkön

Lisätiedot

Sähkönjakelujärjestelmistä. Kojeistoista, asemista ja muuntamoista

Sähkönjakelujärjestelmistä. Kojeistoista, asemista ja muuntamoista Sähkönjakelujärjestelmistä Kojeistoista, asemista ja muuntamoista Verkostorakenteet Säteittäisverkko Rengasverkko Silmukkaverkko Säteittäisverkko Etuja selkeä rakenne suojaaminen helppoa yksinkertainen

Lisätiedot

Oikosulkumoottorikäyttö

Oikosulkumoottorikäyttö Oikosulkumoottorikäyttö 1 DEE-33040 Sähkömoottorikäyttöjen laboratoriotyöt TTY Oikosulkumoottorikäyttö T. Kantell & S. Pettersson 2 Laboratoriomittauksia suorassa verkkokäytössä 2.1 Käynnistysvirtojen

Lisätiedot

arvot myös kirjassa: Yliaallot ja kompensointi, STUL 2006.

arvot myös kirjassa: Yliaallot ja kompensointi, STUL 2006. Loistehon kompensointi 1(4) LOISTEHON HINNOITTELU JA KOMPENSOINTI 1. Yleistä Valtakunnallinen kantaverkkoyhtiö Fingrid Oyj on velvoittanut paikalliset verkkoyhtiöt huolehtimaan alueensa loistehon tarpeesta.

Lisätiedot

Kysyntäjousto tehokkaasti käyttöön. Tasevastaavapäivä 21.11.2013 Petri Vihavainen

Kysyntäjousto tehokkaasti käyttöön. Tasevastaavapäivä 21.11.2013 Petri Vihavainen Kysyntäjousto tehokkaasti käyttöön Tasevastaavapäivä 21.11.2013 Petri Vihavainen Sisältö Taustaa Kysyntäjousto voimajärjestelmän kannalta Kohteet ja markkinat Pilottiprojektit Sähkön tuntitiedot Kysyntäjousto,

Lisätiedot

Standalone UPS system. PowerValue 11/31 T 10 20 kva 1-vaiheinen UPS kriittisille kuormille

Standalone UPS system. PowerValue 11/31 T 10 20 kva 1-vaiheinen UPS kriittisille kuormille Standalone UPS system PowerValue 11/31 T 10 20 kva 1-vaiheinen UPS kriittisille kuormille Energiatehokas UPS skaalattavalla varakäyntiajalla Kriittisten laitteiden ja järjestelmien, kuten esim. talo- ja

Lisätiedot

Lähienergialiitto ry:n lausunto E 36/2015 VP E 37/2015 VP

Lähienergialiitto ry:n lausunto E 36/2015 VP E 37/2015 VP Lähienergialiitto ry:n lausunto E 36/2015 VP E 37/2015 VP Jouni Juntunen 24.9.2015 Suomen Lähienergialiitto ry. / Lähienergialiitto ry:n keskeiset ehdotukset lausunnossa Yhteisöenergian (osto- ja tuotantoyhteenliittymien)

Lisätiedot

Mitä on pätö-, näennäis-, lois-, keskimääräinen ja suora teho sekä tehokerroin? Alla hieman perustietoa koskien 3-vaihe tehomittauksia.

Mitä on pätö-, näennäis-, lois-, keskimääräinen ja suora teho sekä tehokerroin? Alla hieman perustietoa koskien 3-vaihe tehomittauksia. Mitä on sähköinen teho? Tehojen mittaus Mitä on pätö-, näennäis-, lois-, keskimääräinen ja suora teho sekä tehokerroin? Alla hieman perustietoa koskien 3-vaihe tehomittauksia. Tiettynä ajankohtana, jolloin

Lisätiedot

SÄHKÖLÄMMITYKSENOHJAUKSIEN KYTKENTÄOHJEET

SÄHKÖLÄMMITYKSENOHJAUKSIEN KYTKENTÄOHJEET Ohje SUM5 1 (9) SÄHKÖLÄMMITYKSENOHJAUKSIEN KYTKENTÄOHJEET Ohje SUM5 2 (9) Sisällysluettelo 1 Yleistä... 3 2 Vastuut... 3 2.1 Liittyjän vastuut... 3 2.2 Vantaan Energian vastuut... 3 3 Tekniset ohjeet...

Lisätiedot

Sähkönkulutuksen mittauksen uudistus. Elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen tiedotustilaisuus 5.2.2009

Sähkönkulutuksen mittauksen uudistus. Elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen tiedotustilaisuus 5.2.2009 Sähkönkulutuksen mittauksen uudistus Elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen tiedotustilaisuus 5.2.2009 Sähkönkulutuksen mittaus uudistuu Valtioneuvoston asetukset sähkömarkkinoista sekä sähköntoimitusten

Lisätiedot

4 Suomen sähköjärjestelmä

4 Suomen sähköjärjestelmä 4 Suomen sähköjärjestelmä Suomen sähköjärjestelmä koostuu voimalaitoksista, siirto- ja jakeluverkoista sekä sähkön kulutuslaitteista. Suomen sähköjärjestelmä on osa yhteispohjoismaista Nordel-järjestelmää,

Lisätiedot

BL20A0400 Sähkömarkkinat. Valtakunnallinen sähkötaseiden hallinta ja selvitys Jarmo Partanen

BL20A0400 Sähkömarkkinat. Valtakunnallinen sähkötaseiden hallinta ja selvitys Jarmo Partanen BL20A0400 Sähkömarkkinat Valtakunnallinen sähkötaseiden hallinta ja selvitys Jarmo Partanen Valtakunnalliset sähkötaseet Kaikille sähkökaupan osapuolille on tärkeää sähköjärjestelmän varma ja taloudellisesti

Lisätiedot

Tilannekatsaus varavoimalaitoksiin, nopeaan häiriöreserviin sekä kysyntäjoustoon. Jonne Jäppinen

Tilannekatsaus varavoimalaitoksiin, nopeaan häiriöreserviin sekä kysyntäjoustoon. Jonne Jäppinen Tilannekatsaus varavoimalaitoksiin, nopeaan häiriöreserviin sekä kysyntäjoustoon Jonne Jäppinen Reservihankinta muutoksessa- FRR-M Tulvakautena niukkuutta vesivoiman reserveissä - toukokuussa 2014 koeluontoisesti

Lisätiedot

Sähköjärjestelmän toiminta talven 2014-2015 kulutushuipputilanteessa

Sähköjärjestelmän toiminta talven 2014-2015 kulutushuipputilanteessa Raportti 1 (6) Sähköjärjestelmän toiminta talven 2014-2015 kulutushuipputilanteessa 1 Yhteenveto Talvi 2014-2015 oli keskimääräistä leudompi. Talven kylmimmät lämpötilat mitattiin tammikuussa, mutta silloinkin

Lisätiedot

Elektroniikan perusteet, Radioamatööritutkintokoulutus

Elektroniikan perusteet, Radioamatööritutkintokoulutus Elektroniikan perusteet, Radioamatööritutkintokoulutus Antti Karjalainen, PRK 30.10.2014 Komponenttien esittelytaktiikka Toiminta, (Teoria), Käyttö jännite, virta, teho, taajuus, impedanssi ja näiden yksiköt:

Lisätiedot

Varavoimakoneiden hyödyntäminen taajuusohjattuna häiriöreservinä ja säätösähkömarkkinoilla

Varavoimakoneiden hyödyntäminen taajuusohjattuna häiriöreservinä ja säätösähkömarkkinoilla Varavoimakoneiden hyödyntäminen taajuusohjattuna häiriöreservinä ja säätösähkömarkkinoilla Pilottiprojektin loppuraportti julkinen versio 1 Juha Hietaoja Raportin sisältö Pilotin tarkoitus, kesto ja osapuolet

Lisätiedot

Wind Power in Power Systems: 15 Wind Farms in Weak Power Networks in India

Wind Power in Power Systems: 15 Wind Farms in Weak Power Networks in India Wind Power in Power Systems: 15 Wind Farms in Weak Power Networks in India Johdanto Tuulivoiman rakentaminen Intiaan kiihtyi 1990-luvulla tuotantotukien ja veroalennusten jälkeen. Luvun kirjoittamisen

Lisätiedot

Pienjännitejohtoa voidaan kuvata resistanssin ja induktiivisen reaktanssin sarjakytkennällä.

Pienjännitejohtoa voidaan kuvata resistanssin ja induktiivisen reaktanssin sarjakytkennällä. SÄHKÖJOHDOT Pienjännitejohtoa voidaan kuvata resistanssin ja induktiivisen reaktanssin sarjakytkennällä. R jx Resistanssit ja reaktanssit pituusyksikköä kohti saadaan esim. seuraavasta taulukosta. Huomaa,

Lisätiedot

Sähkönjakeluverkon hallinnan arkkitehtuuri. Sami Repo

Sähkönjakeluverkon hallinnan arkkitehtuuri. Sami Repo Sähkönjakeluverkon hallinnan arkkitehtuuri Sami Repo Miksi? Energiansäästö Muut lämmitysmuodot korvautuvat lämpöpumpuilla Nollaenergiarakentaminen (ZEB) Sähköautot Lämmityskuormien ohjaaminen hinnan perusteella

Lisätiedot

Mittalaitetekniikka. NYMTES13 Vaihtosähköpiirit Jussi Hurri syksy 2014

Mittalaitetekniikka. NYMTES13 Vaihtosähköpiirit Jussi Hurri syksy 2014 Mittalaitetekniikka NYMTES13 Vaihtosähköpiirit Jussi Hurri syksy 2014 1 1. VAIHTOSÄHKÖ, PERUSKÄSITTEITÄ AC = Alternating current Jatkossa puhutaan vaihtojännitteestä. Yhtä hyvin voitaisiin tarkastella

Lisätiedot

BL20A0500 Sähkönjakelutekniikka

BL20A0500 Sähkönjakelutekniikka BL0A0500 Sähkönjakelutekniikka Oikosulkusuojaus Jarmo Partanen Oikosulkuvirran luonne Epäsymmetriaa, vaimeneva tasavirtakomponentti ja vaimeneva vaihtovirtakomponentti. 3 Oikosulun eri vaiheet ja niiden

Lisätiedot

Tuulivoimalaitos ja sähköverkko

Tuulivoimalaitos ja sähköverkko Tuulivoimalaitos ja sähköverkko Mikko Tegel 25.5.20 Tarvasjoki Voimantuotannon sähköverkkoon liittymistä koskevat säännökset ja ohjeet 2 / Tuulivoimalatyypit 3 / Suosituksia Tekniset vaatimukset Tuulivoimalan

Lisätiedot

Lämpöä tuulivoimasta ja auringosta. Esa.Eklund@KodinEnergia.fi. Kodin vihreä energia Oy 30.8.2012

Lämpöä tuulivoimasta ja auringosta. Esa.Eklund@KodinEnergia.fi. Kodin vihreä energia Oy 30.8.2012 Lämpöä tuulivoimasta ja auringosta 30.8.2012 Esa.Eklund@KodinEnergia.fi Kodin vihreä energia Oy Mitä tuulivoimala tekee Tuulivoimala muuttaa tuulessa olevan liikeenergian sähköenergiaksi. Tuulesta saatava

Lisätiedot

Kauko-ohjattua CONNECT-välipistoketta, yleiskäyttöistä valonsäädintä nimitetään jatkossa vain välipistokkeeksi. Välipistokkeen avulla voidaan kytkeä

Kauko-ohjattua CONNECT-välipistoketta, yleiskäyttöistä valonsäädintä nimitetään jatkossa vain välipistokkeeksi. Välipistokkeen avulla voidaan kytkeä Kauko-ohjattua CONNECT-välipistoketta, yleiskäyttöistä valonsäädintä nimitetään jatkossa vain välipistokkeeksi. Välipistokkeen avulla voidaan kytkeä ja säätää ulkoisia valaisimia (katso teknisiä tietoja)

Lisätiedot

Kohti uusiutuvaa ja hajautettua energiantuotantoa

Kohti uusiutuvaa ja hajautettua energiantuotantoa Kohti uusiutuvaa ja hajautettua energiantuotantoa Mynämäki 30.9.2010 Janne Björklund Suomen luonnonsuojeluliitto ry Sisältö Hajautetun energiajärjestelmän tunnuspiirteet ja edut Hajautetun tuotannon teknologiat

Lisätiedot

EV011 EV012 EV002 EV004 EV100 EV102 1 mod. 1 mod. 4 mod. 4 mod. 5 mod. 5 mod. 230 V AC (+10%/-15%), 50 HZ 6 W 6 W 6 W 6 W 15 W 15 W

EV011 EV012 EV002 EV004 EV100 EV102 1 mod. 1 mod. 4 mod. 4 mod. 5 mod. 5 mod. 230 V AC (+10%/-15%), 50 HZ 6 W 6 W 6 W 6 W 15 W 15 W himmentimet Mitta moduleina imellisjännite Tehohäviö nimelliskuormalla Himmennysperiaate Kuorman tyyppi hehkulamput 3 V halogeenilamput pienj. halog.lamput muuntajalla pienj. halog.lamput el. muuntajalla

Lisätiedot

EVE-seminaari 6.11.2012

EVE-seminaari 6.11.2012 EVE-seminaari 6.11.2012 esini: Sähkötekniikan laitoksen tutkimusryhmä Matti Lehtonen Eero Saarijärvi Antti Alahäivälä Latausinfrastruktuuri ja sen vaatimukset Sähköautoilu aiheuttaa vaikutuksia sähköverkkoon

Lisätiedot

S-108.3020. Elektroniikan häiriökysymykset. Laboratoriotyö 1

S-108.3020. Elektroniikan häiriökysymykset. Laboratoriotyö 1 1/8 S-108.3020 Elektroniikan häiriökysymykset Laboratoriotyö 1 Häiriöiden kytkeytyminen yhteisen impedanssin kautta lämpötilasäätimessä 13.9.2007 TJ 2/8 3/8 Johdanto Sähköisiä häiriöitä on kaikkialla ja

Lisätiedot

Kondensaattorin läpi kulkeva virta saadaan derivoimalla yhtälöä (2), jolloin saadaan

Kondensaattorin läpi kulkeva virta saadaan derivoimalla yhtälöä (2), jolloin saadaan VAIHTOVIRTAPIIRI 1 Johdanto Vaihtovirtapiirien käsittely perustuu kolmen peruskomponentin, vastuksen (resistanssi R), kelan (induktanssi L) ja kondensaattorin (kapasitanssi C) toimintaan. Tarkastellaan

Lisätiedot

Teollisuusinfralämmitin IR

Teollisuusinfralämmitin IR Sähkölämmitys 3000 6000 W Teollisuusinfralämmitin IR INFRALÄMMITIN YLI 4,5 METRIÄ KORKEISIIN TILOIHIN 3 mallia Teollisuusinfralämmitintä IR käytetään kohde- tai kokonaislämmitykseen, tiloissa joiden korkeus

Lisätiedot

Harmonisten yliaaltojen vaikutus johtojen mitoitukseen

Harmonisten yliaaltojen vaikutus johtojen mitoitukseen Harmonisten yliaaltojen vaikutus johtojen mitoitukseen Pienjännitesähköasennukset standardin osassa SFS6000-5-5 esitetään johtojen mitoitusperusteet johtimien ja kaapelien kuormitettavuudelle. Lähtökohtana

Lisätiedot

LOPPURAPORTTI 19.11.2007. Lämpötilahälytin. 0278116 Hans Baumgartner xxxxxxx nimi nimi

LOPPURAPORTTI 19.11.2007. Lämpötilahälytin. 0278116 Hans Baumgartner xxxxxxx nimi nimi LOPPURAPORTTI 19.11.2007 Lämpötilahälytin 0278116 Hans Baumgartner xxxxxxx nimi nimi KÄYTETYT MERKINNÄT JA LYHENTEET... 3 JOHDANTO... 4 1. ESISELOSTUS... 5 1.1 Diodi anturina... 5 1.2 Lämpötilan ilmaisu...

Lisätiedot

Radioamatöörikurssi 2013

Radioamatöörikurssi 2013 Radioamatöörikurssi 2013 Polyteknikkojen Radiokerho Radiotekniikka 21.11.2013 Tatu, OH2EAT 1 / 19 Vahvistimet Vahvistin ottaa signaalin sisään ja antaa sen ulos suurempitehoisena Tehovahvistus, db Jännitevahvistus

Lisätiedot

Smart Generation Solutions

Smart Generation Solutions Jukka Tuukkanen, myyntijohtaja, Siemens Osakeyhtiö Smart Generation Solutions Sivu 1 Miksi älykkäiden tuotantosovellusten merkitys kasvaa? Talous: Öljyn hinnan nousu (syrjäseutujen dieselvoimalaitokset)

Lisätiedot

BL20A0500 Sähkönjakelutekniikka

BL20A0500 Sähkönjakelutekniikka BL0A0500 Sähkönjakelutekniikka Jakeluverkkojen tekninen laskenta Sähköjohdot - sähkönjakelujohtojen ominaisarvoja Johto r [ohm/km] x [ohm/km] Jännite [kv] Oikosulkukestoisuus Kuormitettavuus [A] Jäähtymisaikavakio

Lisätiedot

Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014

Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014 Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014 Kaukolämpökytkennät Jorma Heikkinen Sisältö Uusiutuvan energian kytkennät Tarkasteltu pientalon aurinkolämpökytkentä

Lisätiedot

BL20A0500 Sähkönjakelutekniikka

BL20A0500 Sähkönjakelutekniikka BL20A0500 Sähkönjakelutekniikka Pienjänniteverkot Jarmo Partanen Pienjänniteverkot Pienjänniteverkot 3-vaiheinen, 400 V Jakelumuuntamo pylväsmuuntamo, muuntaja 16 315 kva koppimuuntamo, 200 800 kva kiinteistömuuntamo,

Lisätiedot

BL20A0500 Sähkönjakelutekniikka

BL20A0500 Sähkönjakelutekniikka BL20A0500 Sähkönjakelutekniikka Maasulkusuojaus Jarmo Partanen Maasulku Keskijänniteverkko on Suomessa joko maasta erotettu tai sammutuskuristimen kautta maadoitettu. pieni virta Oikosulku, suuri virta

Lisätiedot

Fy06 Koe 20.5.2015 Kuopion Lyseon lukio (KK) 1/7

Fy06 Koe 20.5.2015 Kuopion Lyseon lukio (KK) 1/7 Fy06 Koe 0.5.015 Kuopion Lyseon lukio (KK) 1/7 alitse kolme tehtävää. 6p/tehtävä. 1. Mitä mieltä olet seuraavista väitteistä. Perustele lyhyesti ovatko väitteet totta vai tarua. a. irtapiirin hehkulamput

Lisätiedot

Asennusohje Viritettävä terrestiaalipäävahvistin HMB 6. SSTL n:o 75 631 26 ULA-VHF I, VHF III, 6 x UHF ja AUX

Asennusohje Viritettävä terrestiaalipäävahvistin HMB 6. SSTL n:o 75 631 26 ULA-VHF I, VHF III, 6 x UHF ja AUX Asennusohje Viritettävä terrestiaalipäävahvistin SSTL n:o 75 631 26 ULA-VHF I, VHF III, 6 x UHF ja AUX I. Käyttötarkoitus Päävahvistin on valmistettu kansainvälisten laatustandardien mukaisesti ja se täyttää

Lisätiedot

KAUKOVALVONTAOHJELMA CARELAY CONTROL WPREMOTE

KAUKOVALVONTAOHJELMA CARELAY CONTROL WPREMOTE KAUKOVALVONTAOHJELMA CARELAY CONTROL WPREMOTE Tämä kuvaus on tarkoitettu Carelay - tuotteen Waterpumps WP:n ja Power Factor::n sovelluskohteisiin. Yleistä Carelay Control Wpremote on kaukovalvontaohjelma,

Lisätiedot

1 YLEISKUVAUS... 2. 1.1 Valokaistaliittymä... 2. 1.2 Palvelun rajoitukset... 2 2 PALVELUKOMPONENTIT... 3. 2.1 Päätelaite... 3. 2.2 Nopeus...

1 YLEISKUVAUS... 2. 1.1 Valokaistaliittymä... 2. 1.2 Palvelun rajoitukset... 2 2 PALVELUKOMPONENTIT... 3. 2.1 Päätelaite... 3. 2.2 Nopeus... Palvelukuvaus 1 Sisällysluettelo 1 YLEISKUVAUS... 2 1.1 Valokaistaliittymä... 2 1.2 Palvelun rajoitukset... 2 2 PALVELUKOMPONENTIT... 3 2.1 Päätelaite... 3 2.2 Nopeus... 3 2.3 IP- osoitteet... 3 3 TOIMITUS

Lisätiedot

Savolainen. Pienvoimalaitoksen käyttötekniikka

Savolainen. Pienvoimalaitoksen käyttötekniikka Tekijä: Markku Savolainen Pienvoimalaitoksen käyttötekniikka Sisältö Erilaiset generaattorityypit Sähköntuotannossa käytetyt generaattorityypit Verkkomagnetoitu epätahtigeneraattori Kondensaattorimagnetoitu

Lisätiedot

seppo.vehviläinen@electrix.fi

seppo.vehviläinen@electrix.fi moduuli Seppo Vehviläinen MX Electrix Oy seppo.vehviläinen@electrix.fi 1 eql sähkön laadun hallinta MITTAUKSESTA RAPORTOINTIIN Jännitetasot Välkyntä Jännitekatkot Jännitekuopat Kokonaissäröt Harmoniset

Lisätiedot

VAATIMUKSIA YKSINKERTAISILLE VIKAILMAISIMILLE HSV:N KJ-VERKOSSA

VAATIMUKSIA YKSINKERTAISILLE VIKAILMAISIMILLE HSV:N KJ-VERKOSSA VAATIMUKSIA YKSINKERTAISILLE VIKAILMAISIMILLE HSV:N KJ-VERKOSSA Versio 30.4.2012 Tavoitteena on kehittää Helen Sähköverkko Oy:n keskijännitteiseen kaapeliverkkoon vikailmaisin, joka voitaisiin asentaa

Lisätiedot

Kapasitiivinen ja induktiivinen kytkeytyminen

Kapasitiivinen ja induktiivinen kytkeytyminen Kapasitiivinen ja induktiivinen kytkeytyminen EMC - Kaapelointi ja kytkeytyminen Kaapelointi merkittävä EMC-ominaisuuksien kannalta yleensä pituudeltaan suurin elektroniikan osa > toimii helposti antennina

Lisätiedot

Näytesivut. Kaukolämmityksen automaatio. 5.1 Kaukolämmityskiinteistön lämmönjako

Näytesivut. Kaukolämmityksen automaatio. 5.1 Kaukolämmityskiinteistön lämmönjako 5 Kaukolämmityksen automaatio 5.1 Kaukolämmityskiinteistön lämmönjako Kaukolämmityksen toiminta perustuu keskitettyyn lämpimän veden tuottamiseen kaukolämpölaitoksella. Sieltä lämmin vesi pumpataan kaukolämpöputkistoa

Lisätiedot

Energiatehokkuussopimus - Energiapalvelujen toimenpideohjelman toteuttaminen

Energiatehokkuussopimus - Energiapalvelujen toimenpideohjelman toteuttaminen Energiatehokkuussopimus - Energiapalvelujen toimenpideohjelman toteuttaminen Kaukolämmön jakelun energiatehokkuuden parantaminen verkkosimuloinnilla 14.12.2011 Jari Väänänen Kaukolämmön jakelun energiatehokkuuden

Lisätiedot

1 YLEISKUVAUS... 2. 1.1 Kaapelikaistaliittymä... 2. 1.2 Palvelun rajoitukset... 2 2 PALVELUKOMPONENTIT... 3. 2.1 Päätelaite... 3. 2.2 Nopeus...

1 YLEISKUVAUS... 2. 1.1 Kaapelikaistaliittymä... 2. 1.2 Palvelun rajoitukset... 2 2 PALVELUKOMPONENTIT... 3. 2.1 Päätelaite... 3. 2.2 Nopeus... Palvelukuvaus 1 Sisällysluettelo 1 YLEISKUVAUS... 2 1.1 Kaapelikaistaliittymä... 2 1.2 Palvelun rajoitukset... 2 2 PALVELUKOMPONENTIT... 3 2.1 Päätelaite... 3 2.2 Nopeus... 3 2.3 IP- osoitteet... 3 3 TOIMITUS

Lisätiedot

TiiMi 5500 Perunavaraston ilmastoinnin säätöjärjestelmä Käyttäjän käsikirja

TiiMi 5500 Perunavaraston ilmastoinnin säätöjärjestelmä Käyttäjän käsikirja TiiMi 5500 Perunavaraston ilmastoinnin säätöjärjestelmä Käyttäjän käsikirja V1.1 25.04.2008 25.04.2008 TiiMi 5500ohjekirja v1.1 1/ 4 TiiMi 5500 järjestelmä on kehitetty erityisesti perunan varastoinnin

Lisätiedot

Siirtyisikö sähkö vielä luotettavammin maan alla? Käyttövarmuuspäivä 2.12.2010 Johtaja Jussi Jyrinsalo Fingrid Oyj

Siirtyisikö sähkö vielä luotettavammin maan alla? Käyttövarmuuspäivä 2.12.2010 Johtaja Jussi Jyrinsalo Fingrid Oyj Siirtyisikö sähkö vielä luotettavammin maan alla? Käyttövarmuuspäivä Johtaja Fingrid Oyj 2 Taustaa myrskyjen haitat synnyttäneet vaateita kaapeloimisesta kantaverkossa kaapeleita ei käytetä poikkeuksena

Lisätiedot

SÄHKÖMAGNEETTINEN KYTKEYTYMINEN

SÄHKÖMAGNEETTINEN KYTKEYTYMINEN SÄHKÖMAGNEETTINEN KYTKEYTYMINEN H. Honkanen SÄHKÖMAGNEETTISEN KYTKEYTYMISEN TEORIAA Sähkömagneettinen kytkeytyminen on häiiöiden siitymistä sähkömagneettisen aaltoliikkeen välityksellä. Sähkömagneettisen

Lisätiedot

Panorama 2CMC481005B0201 FI Energiamittarit Luotettava tapa mitata energiankulutusta

Panorama 2CMC481005B0201 FI Energiamittarit Luotettava tapa mitata energiankulutusta Panorama 2CMC481005B0201 FI Energiamittarit Luotettava tapa mitata energiankulutusta Miksi sähköenergiaa mitataan? Energian hinta nousee jatkuvasti, siksi energiankulutuksen mittaaminen on sekä yritys-

Lisätiedot

Valokuituverkko: huippunopea, varmatoiminen ja pitkäikäinen verkko

Valokuituverkko: huippunopea, varmatoiminen ja pitkäikäinen verkko 27.2.2014 Pekka Neittaanmäki Jukka Valkonen Valokuituverkko: huippunopea, varmatoiminen ja pitkäikäinen verkko Valokuituverkko edustaa varmatoimista ja pitkäikäistä huipputeknologiaa. Kuituverkossa tiedot

Lisätiedot

CRT NÄYTÖN VAAKAPOIKKEUTUS- ASTEEN PERIAATE

CRT NÄYTÖN VAAKAPOIKKEUTUS- ASTEEN PERIAATE CRT NÄYTÖN VAAKAPOIKKEUTUS- ASTEEN PERIAATE H. Honkanen Kuvaputkinäytön vaakapoikkeutusaste on värähtelypiirin ja tehoasteen sekoitus. Lisäksi tahdistuksessa on käytettävä vaihelukittua silmukkaa ( PLL

Lisätiedot

Sähkön etämittaus ja energiansäästö - Taloyhtiöiden energiailta 7.10.2015

Sähkön etämittaus ja energiansäästö - Taloyhtiöiden energiailta 7.10.2015 Sähkön etämittaus ja energiansäästö - Taloyhtiöiden energiailta 7.10.2015 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Sisältö Sähkön etämittaus Suomessa Energiayhtiöiden

Lisätiedot

LÄMMITYSENERGIA- JA KUSTANNUSANALYYSI 2014 AS OY PUUTARHAKATU 11-13

LÄMMITYSENERGIA- JA KUSTANNUSANALYYSI 2014 AS OY PUUTARHAKATU 11-13 LÄMMITYSENERGIA- JA KUSTANNUSANALYYSI 2014 AS OY PUUTARHAKATU 11-13 2 LÄMMITYSENERGIA- JA KUSTANNUSANALYYSI 2014 Yhtiössä otettiin käyttöön lämmön talteenottojärjestelmä (LTO) vuoden 2013 aikana. LTO-järjestelmää

Lisätiedot

ETÄLUENNALLA ENERGIATEHOKKAAMMAKSI

ETÄLUENNALLA ENERGIATEHOKKAAMMAKSI ETÄLUENNALLA ENERGIATEHOKKAAMMAKSI Energianeuvontailta 1 Energia-alan energiatehokkuusopimus Keravan Energia -yhtiöt liittyivät energiatehokkuussopimukseen huhtikuussa 2008 Energian tuotanto, siirto ja

Lisätiedot

Max teho [MW] Sisäänmeno -ulostulo käyrä [MBtu/h] 1 Hiili 1.1 600 150

Max teho [MW] Sisäänmeno -ulostulo käyrä [MBtu/h] 1 Hiili 1.1 600 150 SVT-3411 Sähkövoimajärjestelmän säätö ja käyttö Tentti, 6.2.2010 Sami Repo Tentissä saa käyttää omaa ohjelmoitavaa laskinta. Lisäksi tentissä saa olla mukana opiskelijan itsensä laatima kaavaluettelo,

Lisätiedot

Kaukoluettavine mittareineen Talouslaskelmat kustannuksineen ja tuottoineen on osattava laskea tarkasti

Kaukoluettavine mittareineen Talouslaskelmat kustannuksineen ja tuottoineen on osattava laskea tarkasti Tornio 24.5.2012 Tuulivoimala on vaativa hanke Esim. viljelijän on visioitava oman tilansa kehitysnäkymät ja sähkötehon tarpeet Voimalan rakentaminen, perustuksen valu ja lujuuslaskelmat ovat osaavien

Lisätiedot

BL20A0600 Sähkönsiirtotekniikka. Siirtojohdon suojaus

BL20A0600 Sähkönsiirtotekniikka. Siirtojohdon suojaus BL20A0600 Sähkönsiirtotekniikka Siirtojohdon suojaus Kantaverkon johtosuojaus Suojauksen nopeus kriittinen stabiilisuuden kannalta Maasulkusuojauksen nopeusvaatimukset myös vaarajännitteistä. U m = 1500

Lisätiedot

Tuulivoiman vaikutukset voimajärjestelmään

Tuulivoiman vaikutukset voimajärjestelmään 1 Tuulivoiman vaikutukset voimajärjestelmään case 2000 MW Jussi Matilainen Verkkopäivä 9.9.2008 2 Esityksen sisältö Tuulivoima maailmalla ja Suomessa Käsitteitä Tuulivoima ja voimajärjestelmän käyttövarmuus

Lisätiedot

Dynatel 2210E kaapelinhakulaite

Dynatel 2210E kaapelinhakulaite Dynatel 2210E kaapelinhakulaite Syyskuu 2001 KÄYTTÖOHJE Yleistä 3M Dynatel 2210E kaapelinhakulaite koostuu lähettimestä, vastaanottimesta ja tarvittavista johdoista. Laitteella voidaan paikantaa kaapeleita

Lisätiedot

Aurinkopaneelin maksimitehopisteen seuranta. Aurinkopaneelin maksimitehopisteen seuranta. Aurinkokennon virta-jännite-käyrä

Aurinkopaneelin maksimitehopisteen seuranta. Aurinkopaneelin maksimitehopisteen seuranta. Aurinkokennon virta-jännite-käyrä 05/10/2011 Aurinkokennon virta-jännite-käyrä Aurinkokennon tärkeimmät toimintapisteet: ISC Oikosulkuvirta VOC Tyhjäkäyntijännite MPP Maksimitehopiste IMPP Maksimitehopisteen virta VMPP Maksimitehopisteen

Lisätiedot

LOISSÄHKÖN TOIMITUS JA LOISTEHORESERVIN YLLÄPITO

LOISSÄHKÖN TOIMITUS JA LOISTEHORESERVIN YLLÄPITO LOISSÄHKÖN TOIMITUS JA LOISTEHORESERVIN YLLÄPITO Sovellusohje 1 (9) Sisällys 1 JOHDANTO... 2 2 LOISSÄHKÖN TOIMITUKSEN PERUSTEET... 2 2.1 Loissähkön toimituspiste... 2 2.2 Liittymispisteen loissähkön otto-

Lisätiedot

Kondensaattorin läpi kulkeva virta saadaan derivoimalla yhtälöä (2), jolloin saadaan. cos sin.

Kondensaattorin läpi kulkeva virta saadaan derivoimalla yhtälöä (2), jolloin saadaan. cos sin. VAIHTOVIRTAPIIRI 1 Johdanto Vaihtovirtapiirien käsittely perustuu kolmen peruskomponentin, vastuksen (resistanssi R), kelan (induktanssi L) ja kondensaattorin (kapasitanssi C) toimintaan. Tarkastellaan

Lisätiedot