MIKKO SÖYRINKI KUORMAN OHJAUS SÄHKÖNJAKELUVERKOSSA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "MIKKO SÖYRINKI KUORMAN OHJAUS SÄHKÖNJAKELUVERKOSSA"

Transkriptio

1 MIKKO SÖYRINKI KUORMAN OHJAUS SÄHKÖNJAKELUVERKOSSA Projektityö Tarkastaja: Tutkija Sami Repo

2 Sisällys 1. Johdanto Miksi kuormanohjausta? Kuormanohjausstrategiat Huipun leikkaus Kuopan täyttö Kuormituksen siirto Kuorman ohjaus kulutuspisteissä Teollisuus Pienkuluttajat Automaattinen mittarinluenta Käytössä olevat kuormanohjausjärjestelmät Verkkokäskyohjaus Melko Ohjauslaitteet Tiedonsiirtomenetelmät GPRS Power-line carrier Radiolinkki Puhelinverkko Tietoliikenneverkko Kuormanohjauksen vaikutuksia sähköasemilla Kuormitettavuus Muuntaja Muuntajan ylikuormittaminen Jännitteensäätö Kuormanohjauksen vaikutuksia sähkönjakeluverkossa Vikojen selvitys Jakorajat Transientit ja yliaallot Jännitteenalenema ja häviöt Yhteenveto...20 Lähteet...21 Kirjallisuus...21 Verkkomateriaali

3 1. Johdanto Kuormanohjauksella tarkoitetaan sähköverkossa siirrettävän tehon kulutuspuolen ohjaamista. Perinteisesti sähköntuotanto on säädetty vastaamaan senhetkistä kulutusta. Usein on edullista pyrkiä ohjaamaan tai siirtämään halutulle ajalle myös kuluttajien käyttämää tehoa. Kuorman ohjaus voidaan toteuttaa siten, että sähköyhtiö voi ohjata kuormaa omien tarpeidensa mukaan tietyin reunaehdoin tai esimerkiksi vuorokauden- tai vuodenaikaan perustuvien asiakkaita ohjaavien hintatariffien perusteella. Tarkka tieto kuormituksen tilasta ja erilaiset ennusteet ovat myös oleellisia toimivan kuormanohjuksen vaatimien tietojen hankkimiseksi. Ohjattaviksi soveltuvat vain osa kuormista, tyypillisesti tietyt teollisuuden suuret kuormat sekä lämmitys ja valaistus myös pienemmiltä kuluttajilta. 3

4 2. Miksi kuormanohjausta? Sähköyhtiön kannalta paras olisi tilanne jossa kuorma pysyisi vakiona ajasta riippumatta. Kulutusta ei kuitenkaan pystytä tällaiseksi säätelemään, vaan se määräytyy tarpeen mukaan. Esimerkiksi yrityksillä kulutushuippu sijoittuu tyypillisesti arkipäiviin, kun taas kotitalouksilla kulutus on suurinta ihmisten ollessa kotona iltaisin ja viikonloppuisin. Kulutuksen epätasaisuudesta aiheutuu sähköverkolle haittoja. Verkko on aina mitoitettava kestämään huippukulutus, joten tasaisemmalla kuormituksella verkon kapasiteettia voidaan hyödyntää tehokkaammin. Kuorman ohjauksella on merkittäviä vaikutuksia esimerkiksi muuntajien mitoitukseen. Muuntajien ja monien muiden verkkokomponenttien käyttöikä riippuu voimakkaasti lämpötilasta ja sitä kautta myös kuormituksesta. Erityisesti hot-spot pisteiden muodostuminen kuormitustilanteen seurauksena nopeuttaa vanhenemisprosessia. Kuorman ohjauksella voidaan pitää kuormitus laitteiden sietämällä tasolla. Ohjattu kuorma ei kuitenkaan aina paranna tilannetta, vaan aiheuttaa omat ongelmansa. Kuorma joudutaan esimerkiksi kytkemään porrastetusti, jotta suuret muutokset eivät aiheuta tavoitteesta poiketen kuormitushuippujen lisäystä. Uusista energianlähteistä tuuli- ja aurinkoenergian määrä on lisääntymässä. Niiden tuotantomäärät vaihtelevat kuitenkin sääolosuhteiden mukaan. Kuorman ohjauksella voidaankin pyrkiä muokkaamaan kuormitusta tuotantoa vastaavammaksi, jolloin epätasaisen tuotannon haittoja voitaisiin pienentää. Kuorman ohjauksen avulla voidaan yleisesti käyttää verkon siirto- ja tuotantokapasiteettia tehokkaammin. Sen avulla voidaan myös hallita pullonkauloja sekä näiden tuloksena parantaa käyttövarmuutta. 4

5 3. Kuormanohjausstrategiat 3.1 Huipun leikkaus Mikäli käytössä on suoraan ohjattavaa kuormaa, voidaan se ohjata kulutushuipun aikana pois päältä. Tällainen strategia tulee kyseeseen, kun tuotantokapasiteettia ei ole muuten riittävästi kulutuksen kattamiseen. Toisaalta vain suurimpien kuormitusten aikana käytetyt voimalaitokset voivat olla käyttökustannuksiltaan kalliita, jolloin huippukuormaa voi olla kannattavaa kytkeä pois. Harvoin käytössä olevat tuotantolaitokset aiheuttavat usein myös enemmän päästöjä, joten huippukuorman leikkauksella säästetään myös ympäristöä. Huippujen leikkaamisella voidaan mahdollisesti myös siirtää verkon vahvistukseen tarvittavia investointeja, koska verkon täytyy aina kestää huipun aikainen kuormitus. [8] 3.2 Kuopan täyttö Asiakkaita pyritään kannustamaan kuormittamaan verkkoa kulutuksen ollessa muuten pieni. Tällaisina aikoina sähköä on usein saatavana halvemmalla, minkä ansiosta muokkaus on kannattavaa. Tuotantolaitoksia pystytään myös käyttämään tasaisemmin ja tehokkaammin, koska koko laitoksia ei tarvitse välillä pysäyttää. [8] 3.3 Kuormituksen siirto Kahden edellämainitun tavan parhaat puolet saadaan käyttöön kun huippukuorma siirretään pienemmän kulutuksen aikaan. Suomessa yleisesti käytössä oleva aikatariffiin perustuva hinnoittelu ohjaa kuluttajia tähän suuntaan. [8] Kuva 1: Kuormanohjausstrategioita. Pystyakselilla kulutus ja vaaka-akselilla aika. [8] Myös kokonaisvaltaista kuormituksen vähentämiseen pyrkimistä esimerkiksi liittämällä valaistusta kuormanohjuksen piiriin voidaan pitää kuormanohjausstrategiana. [8] 5

6 4. Kuorman ohjaus kulutuspisteissä 4.1 Teollisuus Teollisuudella on usein kapasiteettia tarjota suuriakin kuormia säädettäväksi. Perinteisesti teollisuuslaitokset tarjoavat kuormansa säätösähkömarkkinoille. Tätä varten on ilmoitettava säädettäväksi tarjottava megawattimäärä ja hinta ( /MWh). Vähimmäiskuorma säätösähkömarkkinoille osallistumiseen on 10 MW. Tarjousten perusteella määräytyy tasesähkön hinta jokaiselle käyttötunnille. Näin saatavan tasesähkön avulla pystytään tasaamaan tuotantoa ja kulutusta. Teollisuus säätelee kuormitustansa usein tällä tavoin saadakseen säädöstä mahdollisimman hyvän hinnan. Toisaalta säätely tapahtuu pelkän hinnan perusteella, eikä sähköyhtiöillä ole mahdollisuutta vaikuttaa itseään hyödyttävään säätötapaan. [9] Suomen kantaverkkoyhtiö Fingridillä on sopimukset noin 1000 MW kuormasta, joka voidaan ohjata pois päältä häiriötilanteiden hallitsemiseksi. Tätä kuormaa voidaan tarvittaessa ohjata nopeasti tehotasapainon säilyttämiseksi. Häiriöreserviksi sidottuja kuormia ei voi käyttää muuhun ohjaukseen esimerkiksi säätösähkömarkkinoilla. [9] Paljon sähköä kuluttavilla teollisuuslaitoksilla on valmiina tuntimittauksiin perustuvat kehittyneet mittausjärjestelmät, jotka mahdollistavat tarkan kuormitustiedon nopean saamisen. Kuorman ohjauksen käyttöön saadaan näin tarkat tiedot ilman mittavia laiteinvestointeja. Hinnoittelutariffeista teollisuudelle sopivin on tehotariffi, jossa hinta määräytyy suureksi osaksi suurimman kulutetun keskitehon mukaan [9]. Hinnoitteluperusteena voidaan käyttää esimerkiksi yhden tunnin keskikulutusta. Tämä ohjaa välttämään kulutuspiikkejä. Kulutuspiikkien pienentäminen voidaan toteuttaa säätämällä suurilla teollisuuslaitoksilla olevaa omaa sähköntuotantoa. Toinen vaihtoehto on säätää suoraan verkkoa kuormittavia laitteita, mikäli omaa tuotantoa ei ole tai sitä ei haluta käyttää ohjaustarkoitukseen. Kuormitusta voidaan seurata liityntäpisteen tehomittauksen avulla, jonka perusteella ohjaus voi tapahtua myös automaattisesti. Useammat yhtiöt tarjoavat jo nykyään ratkaisuja tällaiseen kuorman ohjaukseen. Esimerkkinä mainittakoon Enermet, jolla on useita eri tyyppisiä ohjausvaihtoehtoja [14]. 4.2 Pienkuluttajat Viime aikoina myös pienkuluttajien kuormien ohjaus on lisääntynyt. Rajoittavana tekijänä on usein tekniikka, joka vaatisi lisäinvestointeja ennen kuormanohjauksen tehokasta käyttöä. Yksittäisen kuluttajan ohjattavaksi sopiva kuorma on myös pieni, eikä juuri vaikuta koko verkon tilanteeseen. Niinpä pienkuluttajien kulutusta ohjataankin ryhminä, joka voi tarkoittaa esimerkiksi yhden sähköyhtiön kaikkia kuormanohjaukseen kuuluvia asiakkaita. Nykyään pienkulutusta pyritään 6

7 ohjaamaan enimmäkseen vuorokaudenaikaan perustuvien hinnoittelumallien avulla. Yleisimmin kuorman ohjauksen piirissä pienkuluttajilta on sähkölämmityskuormaa. Toinen käytössä oleva ohjauskohde on käyttöveden lämmitys. Myös ilmastoinnin, ulkovalaistuksen ja sähkökiukaiden ohjaus on mahdollista, mutta niiden ohjaus on harvinaisempaa. Lämmityskuorma on tyypillisesti suurimmillaan heti sen kytkeytymisen jälkeen ja pienenee sitten melko nopeasti. Tämän takia laajamittainen lämmityksen ohjaus asettaa omat vaatimuksensa, esimerkiksi kuorman kytkennän on tapahduttava porrastetusti, jotta yhtäaikaista kuormitusta ei lisätä. Yöenergiaan siirrytään yleisesti kello 22, mikä aiheuttaa kuitenkin huomattavan kuormituspiikin. Tämänkin takia porrastettu siirtymä on tarpeen. [1]; [10] 4.3 Automaattinen mittarinluenta Suoran kuorman ohjauksen vaikutuksia voidaan ennakoida, mikäli saatavilla on ajantasaista tietoa kulutuksesta. Pienkuluttajien tapauksessa tämä tarkoittaa lähinnä kaukoluettavien sähkömittareiden käyttöä. Kuormanohjausta varten tarvitaan lisäksi ohjauslaite, joka käsittelee ohjaussignaaleja. Ohjauksen mahdollistava toiminnallisuus voi olla myös mittarin yhteydessä. Älykkäissä kulutusmittareissa onkin usein mahdollisuus kuorman ohjaukseen valmiina. Jos käytettävissä on kaksisuuntainen tiedonsiirtokanava, voidaan ohjauksen toimivuus varmistaa. Kuormaa voidaan ohjata myös pelkkiin sähköasematason tehotietoihin perustuen. [10] Kaukoluettavien mittareiden määrä on yleisesti lisääntymässä ja sitä kautta myös mahdollisuudet kuorman ohjauksen käyttöön lisääntyvät. Kuvassa 2 on esitetty sähköyhtiöiden toimintasuunnitelmiin perustuva arvio kaukoluettavuuden lisääntymisestä Suomessa. Kyselyyn on osallistunut 31 sähköyhtiötä, joiden asiakkaana on 74% Suomen sähkönkäyttäjistä. [10] Kuva 2: Arvio kaukoluettavien mittareiden lisääntymisestä suomalaisilla pienkuluttajilla. [10] 7

8 Kaukoluettavien mittareiden tiedonsiirto on toteutettu yleisimmin GSM-matkapuhelinverkon välityksellä. Näin voidaan hankkia tiedonsiirto kokonaisuutena siihen erikoistuneelta operaattorilta, eikä tarvitse käyttää resursseja tiedonsiirron ylläpitoon. Verkko on myös jo valmiiksi olemassa. GPRS:n käyttö myös tukee suoraan yleistä IP-pohjaista tiedonsiirtoa, joka mahdollistaa palveluiden kehittämisen edelleen. Joissakin paikoissa GSM-verkon kuuluvuus on kuitenkin huono. Näillä alueilla on käytettävä lisäantennia tai järjestettävä mittaustiedon luenta keskittimelle muilla tavoin. Eri valmistajilla on mittareiden lukuun omia protokollia, jolloin lukujärjestelmä ei aina ole yhteensopiva eri mittareiden kanssa. GPRS:n sijaan tiedonsiirtoon voidaan käyttää myös esimerkiksi sähköverkkoa, kiinteää puhelinverkkoa, radiotekniikkaa tai yleistä tietoliikenneverkkoa. [10] Kuormien ohjaus olisi mahdollista ottaa käyttöön melko helposti sähköyhtiöiden järjestelmillä tai tekemällä niihin lisäyksiä. AMR mahdollistaa tuntitehojen mittauksen, joka auttaa osaltaan kuorman ohjauksen tehokkaassa toteuttamisessa. [10] 8

9 5. Käytössä olevat kuormanohjausjärjestelmät Suomessa on käytössä erilaisia teknisiä ratkaisuja kuorman ohjauksen toteutuksena. Taulukossa 1 on kuvattu 31:n suomessa toimivan sähköyhtiön kuormanohjausjärjestelmien määrä ja käyttötapa. Tiedot ovat vuodelta Taulukko 1: Suomessa käytösssä olevien kuormanohjausjärjestelmien lukumäärä ja käyttö [10] Yleisimmin käytössä oleva järjestelmä on Melko ja toiseksi yleisin verkkokäskyohjaus eli VKO. Muiden järjestelmien käyttö on vähäisempää. Sekä Melko, että VKO ovat olleet käytössä jo pitkään ja uudempia järjestelmiä onkin tulossa näiden tilalle. Monet uudemmatkin järjestelmät käyttävät hyväkseen sähköverkon välityksellä tapahtuvaa ohjausta ja perustuvat vanhojen järjestelmien kehityksen jatkamiseen. Melko ja VKO ovat toistaiseksi yleisimmät, joten keskitytään niiden lähempään tarkasteluun. Taulukossa on mainittu myös kuormanohjauksen yleisimmät käyttökohteet. Käyttöveden ja sähkölämmityksen lisäksi samoja järjestelmiä käytetään yleisesti myös katu- ja ulkovalaistuksen sekä kiukaiden ohjaukseen. Teollisuusyritykset voivat käyttää järjestelmiä näiden lisäksi myös omissa prosesseissaan käytetyille ohjaukseen soveltuville laitteille. 5.1 Verkkokäskyohjaus Verkkokäskyohjausta voidaan käyttää erillisenä tekniikkana, mutta yleensä se on integroituna 9

10 sähköyhtiön muihin järjestelmiin, esimerkiksi SCADA:an. Yhdistettynä muihin toimintatietoihin kuormanohjaus voidaan toteuttaa tehokkaammin ja verkon tila voidaan helpommin huomioida. Kuorman ohjaukseen käytettävä signaali muodostetaan resonanssipiirin avulla ja lähetetään verkon normaaliin 50 Hz:n jännitesignaaliin summattuna. Verkkokäskyohjauksen avulla voidaan siirtää ohjauskäskyjä jakeluverkon kautta pienjänniteasiakkaiden vastaanottimille. Kuvassa 3 on verkkokäskyohjaukseen tarvittavat peruskomponentit. [13] Kuva 3: Taajuusmoduloidun verkkokäskyohjauslaitteiston komponentit ja viestiyhteydet [13] Verkkokäskyohjausta voidaan käyttää tariffin ja kuorman ohjaukseen, sekä mittareiden kaukoluentaan. Verkkokäskyohjauksella lähetetään perustaajuuteen summattuja pulsseja. Pulssit käyttävät sovelluskohteesta riippuen eri taajuuksia. Jakeluverkkotason sovellukset toimivat yleensä alueella sadoista hertseistä muutamaan kilohertsiin asti [15]. Tiedonsiirtonopeus jää kuitenkin melko vaatimattomaksi. Vastaanottimessa ohjaussignaali saadaan tulkittua suodattamalla verkko- ja häiriötaajuudet pois. Ohjaus välittyy koko verkon alueelle kerrallaan. Kaksisuuntaista tiedonsiirtoa varten kuluttajilla on oltava verkkokäskyohjauslaite, joka pystyy myös lähettämään tietoa takaisinpäin. Asemilla on vastaavasti pystyttävä vastaanottamaan signaaleja. Kuluttajien laitteiden tilatieto voidaan siirtää myös muilla tavoilla, esimerkiksi yhdistettynä AMR:ään, tai sitä ei varmisteta lainkaan. Jotkut sähköyhtiöt lähettävät ohjauskäskyn useampaan kertaan perillemenon varmistamiseksi, mutta varsinaista varmistusta ei käytetä [1]. Ohjausyksikkö muodostaa halutun ohjauskäskyn valvomosta annettujen käskyjen ja mittaustietojen perusteella. Taajuusmuuttaja muodostaa vaihtelevalla taajuudella ilmoitetun signaalin, joka välitetään verkkoon resonanssipiirin välityksellä. Signaaleja voidaan lähettää myös amplitudimoduloituina. Signaali vaimenee erityisesti muuntajien läpi kulkiessaan. Lisäksi erilaiset häiriöt voivat vaikeuttaa hyötysignaalin lukemista vastaanottimissa. Signaalin suuren taajuuden takia sen käyttäytyminen poikkeaa oleellisesti nimellistaajuisen sähkön käyttäytymisestä. Signaali näkee karakteristisen impedanssin, joka riippuu johdon induktanssin ja kapasitanssin suhteesta Z 0 = L C. Signaalille sopiva taajuusalue voidaan määritellä sen vaimentumisen ja siirtotien kohinan perusteella. Suuremmilla taajuuksilla kohina vähenee ja signaali vastaavasti vaimenee enemmän. Signaali on pystyttävä erottamaan kohinasta. Toisen reunaehdon asettaa etäisyys, 10

11 signaalin vaimentumisen on pysyttävä niin pienenä, että se kantaa suurimman impedanssin takana olevalle vastaanottimelle asti. Lyhyillä johdoilla voidaan siis käyttää myös suhteellisen pieniä siirtotaajuuksia. [15] Resonanssipiiri voidaan kytkeä differentiaalisesti kahden vaiheen tai vaiheen ja nollan väliin. Toinen vaihtoehto on kytkeä se yhteismuotoiseti vaihe- tai nollajohtimen ja maan välille. Differentiaalisesti kytketty signaali sietää paremmin ulkoisia häiriöitä. [13] Kuva 4: Resonanssipiirin kytkentätavat sähköverkkoon. [13] Oleellinen osa resonanssipiirin verkkoliitynnässä on kytkentäkondensaattori. Signaalin hyvyys riippuu kondensaattorin ja kelojen mitoituksesta ja ominaisuuksista. Kytkentäkondensaattorin perusideana on muodostaa pieni-impedanssinen kulkutie suurtaajuiselle signaalille, mutta erottaa resonanssipiiri perustaajuisesta sähköstä. [15] 5.2 Melko Melko-järjestelmä käyttää sähköverkkoa tiedonsiirtoon verkkokäskyohjauksen tapaan. Se on alunperin tarkoitettu pääasiassa keskijänniteverkkotasolle. Melkon jatkokehityksen tuloksena ovat syntyneet Avalon (1997) ja AIM (2002), joissa tietoliikennemenetelmiä, käyttöliittymää ja sopivuutta myös pienjänniteverkkoihin on kehitetty edelleen [16]. Melko lähettää 50Hz siniaaltoon moduloitua signaalia, kuten VKO. Melko onkin pohjimmiltaan verkkokäskyohjauksen päälle kehitetty erikoissovellus ja signaalin siirtoon vaikuttavat samat tekijät, kuin verkkokäskyohjauksessa. Järjestelmä liitetään keskijänniteverkkoon kytkentäkondensaattoreiden ja erillisen signaalimuuntajan välityksellä. Muuntajan avulla tapahtuva jatkuvan signaalin lähetys on oleellisin tekninen eroavuus VKO:hon nähden. Järjestelmän ohjaus tapahtuu valvomossa olevalta keskustietokoneelta, jonka kautta järjestelmää voidaan ohjata ja jonne tietoja voidaan hakea. Keskuskoneelta on tietoliikenneyhteys sähköasemille, josta signaali kulkee sähköverkkoa pitkin 11

12 kulutuspisteisiin. Sähköasemilla ja kulutuspisteissä on käytettävä Melko-järjestelmän omia laitteita. Melko mahdollistaa tiedonsiirron molempiin suuntiin, joten sitä voidaan käyttää kuormanohjauksen lisäksi esimerkiksi mittaustietojen lukemiseen. [13] 5.3 Ohjauslaitteet Sisääntulevan signaalin informaation perusteella on pystyttävä kytkemään kuorma päälle tai pois. Verkon kautta tulevan signaalin vastaanottimet ovat nykyään lähes aina mikroprosessoripohjaisesti toimivia. Tuleva signaali suodatetaan verkkotaajuudesta, jonka jälkeen sitä voidaan prosessoida. Ohjauksen perusteella voidaan asettaa haluttuun tilaan laitteistoon sisäisesti kuuluvia kytkimiä tai viedä ohjaus ulkopuolisille laitteille. Tyypillisesti ohjattavana kytkinlaitteena toimii rele. Vastaanottimessa saattaa olla jo valmiina tietyn virrankatkaisukyvyn omaavia releitä. Prosessori asettaa ohjauspiirin johtavaan tai johtamattomaan tilaan, jolloin releen asentoa voidaan muuttaa. Ohjaus voidaan tehdä myös logiikkapiirillä, jolloin muuta prosessointia ei tarvita. Yksi laite voi ohjata useita releitä tai erottimia. Näiden päällekkäisen ohjauksen estämiseksi voidaan myös käyttää tapauskohtaisesti ohjauslogiikoita. Kuvassa 5 on Melko-järjestelmään kuuluvan asiakkaalla olevan päätteen lohkokaavio. Ohjattavien releiden lähdöt on varustettu vaihtokoskettimilla. [18] Kuva 5: Melko-järjestelmän toimintaperiaatetta kuvaava lohkokaavio. [18] 5.4 Tiedonsiirtomenetelmät Kuormanohjauslaitteiston käskyjä voidaan välittää eri menetelmillä. Kuorman ohjauksen käskyt välitetään yleensä sähköverkon välityksellä, mutta muitakin mahdollisuuksia on. Tässä on esitetty myös muita tiedonsiirtoon käytettäviä menetelmiä. Tiedonsiirtotapa vaikuttaa osaltaan ohjauksen 12

13 kustannuksiin ja kulutuspaikoilta vaadittaviin laitteisiin. Tiedonsiirron nopeus on otettava huomioon sovelluskohtaisesti. Yksinkertaisten käskyjen tai harvoin siirrettävän mittaustiedon välittämiseen ei vaadita suurta nopeutta. Toisaalta jatkuva tilan tarkkailu tai suuremman kokonaisuuden kaikkien tietojen aikaperusteinen haku voi vaatia huomattavaakin suorituskykyä. Ohjauksen luotettavuutta parantaa mahdollisuus varmistaa toiminta lähettämällä kuittaus myös takaisinpäin. Kaksisuuntainen tiedonsiirto mahdollistaa myös muiden toimintojen integroinnin samaan tiedonsiirtokanavaan GPRS Gprs on matkapuhelinverkon välityksellä toimiva tiedonsiirtomenetelmä. Verkko on melko kattava, mutta katvealueitakin löytyy. Näillä alueilla yhteys täytyy järjestää käyttäen jotain muuta yhteysmenetelmää, esimerkiksi perinteistä langallista puhelinverkkoa. GPRS-verkossa siirretään internetissä käytettävän IP-protokollan mukaista liikennettä. Tämän ansiosta sen päälle voidaan toteuttaa helposti ja kustannustehokkaasti uusia sovelluksia. Verkon tiedonsiirtonopeus on maksimissaan 53,6 kbps [11]. Uudemmilla mobiiliverkoilla voitaisiin päästä suurempiin nopeuksiin, mutta ylläpitokustannukset kuitenkin kasvaisivat merkittävästi eikä se ole pelkän kuormanohjuksen kannalta edes tarpeellista. GPRS on tiedonsiirtokanavana kohtuullisen luotettava, mutta siitä aiheutuu kustannuksia ulkopuolisen operaattorin käytön vuoksi. [10] Power-line carrier Sähköverkkoa tiedonsiirtokanavana käytettäessä perustaajuinen sähkö toimii kantoaaltona. Erillisillä laitteistoilla lähetään ohjausviestejä sähköverkkoon. Viestien taajuus on sähkön taajuutta suurempi ja amplitudi vastaavasti huomattavasti pienempi, jotta signaalit häiritsisivät mahdollisimman vähän varsinaista sähkönjakelua. Sähkönjakeluverkossa tapahtuvan tiedonsiirron käyttämiä taajuuksia on määritelty EN normissa [13]. Sähköyhtiöt voivat kuitenkin käyttää omiin tarkoituksiinsa itsenäisesti valittuja taajuuksia jos ne eivät aiheuta häiriöitä muille sähkölaitteille [13]. Sähköverkkoa ei ole suunniteltu yli 50 Hz signaaleille ja ne vaimenevatkin melko nopeasti, mikä osaltaan tekee signaalin perillemenon epävarmaksi. Verkossa esiintyvät häiriöt vaikuttavat myös toimintavarmuuteen. Sitä voidaan parantaa esimerkiksi vaatimalla kuittaus perillemenosta tai lähettämällä sama viesti myöhemmin uudelleen. Hyvänä puolena on riippumattomuus muista tiedonsiirtoverkoista ja menetelmistä. Siirrossa käytetyt laitteet ovat kalliita, mutta laiteinvestointien jälkeen siirto on ilmaista. [1] Radiolinkki Radiolinkkien välityksellä voidaan siirtää tietoa kahden pisteen välillä. Radiolinkin perustamisen jälkeen tiedonsiirto on ilmaista, mikä on sen paras ominaisuus. Radioliikenteessä voidaan käyttää lisenssivapaita taajuusalueita, jolloin muu liikenne saattaa kuitenkin häiritä tiedonsiirtoa. Toinen 13

14 vaihtoehto on hankkia lupa tietylle taajuudelle, joka on sitten vain omassa käytössä. Radioverkon signaalien kulkuun vaikuttavat voimakkaasti maaston muodot ja erilaiset esteet. Kulutuspään pieni antenni heikentää myös linkin kantomatkaa. Radiolinkki on halpa perustaa ja luotettava, mutta haittapuolena on lyhyt kantomatka, joka on usein vain joitakin satoja metrejä tai kilometrejä. [13] Puhelinverkko Käytettäessä tavallista puhelinverkkoa tiedonsiirtokanavana on kulutuspisteessä oltava laite, joka pystyy kommunikoimaan modeemin kautta tiedonkeruujärjestelmän kanssa. Tällöin kuormanohjaus voi olla yhdistettynä esimerkiksi kaukoluettavaan mittariin. Puhelinverkko on valmiiksi rakennettuna useimpiin talouksiin, minkä ansiosta erillisiä verkon perustamiskustannuksia ei välttämättä tule. Puhelinverkkojen purkaminen saattaa kuitenkin aiheuttaa tulevaisuudessa ongelmia. Lankapuhelinliittymien määrä on nykyäänkin vähenemässä. Puhelinverkko on varmatoiminen ja sitä käytetäänkin usein kriittisten sovellusten varayhteytenä. Sen käytöstä aiheutuu kuitenkin jatkuvia käyttökustannuksia. Puhelinverkon nopeus rajoittuu 64 kbit/s kanaviin, joita voidaan tosin yhdistää käyttämällä ISDN-tekniikkaa. [13] Tietoliikenneverkko Kuormanohjauslaitteisto voi kommunikoida myös internetkäyttöön rakennetun tietoliikenneverkon kautta. Tällaisen verkon kautta tietoa voidaan helposti siirtää molempiin suuntiin. Tietoliikenneverkolle tarkoitettu kaapelointi löytyy kuitenkin vain osasta kulutuspaikoista, jolloin se ei sovellu ainoaksi käytettäväksi tiedonsiirtomenetelmäksi. Tietoturva on myös syytä ottaa erityisesti huomioon, jotta asiattomat osapuolet eivät pääse käsiksi asiakastietoihin. Erityisesti tietoliikenteelle suunnitellut verkot pystyvät suureen siirtokapasiteettiin. Toteutus vaatii usein maanalaista johdotusta. Valokaapelilla toteutettu yhteys ei ole altis sähköisille häiriöille ja on erittäin luotettava. [13] 14

15 6. Kuormanohjauksen vaikutuksia sähköasemilla 6.1 Kuormitettavuus Verkkolaitteiden käyttöikä riippuu suuresti niiden kuormitusasteesta ja lämpenemästä. Kuorman ohjauksen avulla voidaan vähentää ylikuormituksen aiheuttamia riskejä. Kulutuksen kasvun seurauksena laitteiden kuormitus saattaa ylittää vanhan tilanteen perusteella mitoitetun komponentin nimellisarvon. Kuorman ohjauksen keinoilla kuormitushuippuja ja sitä kautta laitteiden ennenaikaista vanhenemista voidaan välttää. 6.2 Muuntaja Kuormitus lisää muuntajan häviöitä ja tämän seurauksena sen lämpötila nousee. Samalla sen eristyksessä tapahtuvat sähköiset ja kemialliset reaktiot nopeutuvat ja voimistuvat [6]. Muuntajan eristys vanhenee kokeellisesti arvioituna noin kaksinkertaisella nopeudella, mikäli sen sisäinen lämpötila nousee 6 K yli testeissä määritellyn nimelliskuormalla tapahtuvan lämpenemän [6]. Kuorman muutoksella on siis huomattava vaikutus muuntajan elinikään. Muuntaja on verkon toiminnalle kriittinen komponentti, joten kuorman ohjaaminen ylikuormituksen välttämiseksi on tältäkin kannalta perusteltua. Erityisen hyödyllistä olisi kohdistaa kuorman ohjaus tietyn jakelumuuntajan taakse. Tämä vaatii kuitenkin ohjauksen määrittelemistä vain pienelle käyttäjäryhmälle. Sähköverkon välityksellä se ei siis onnistu, koska lähettimet ovat yleensä sähköasemilla Muuntajan ylikuormittaminen Muuntajien lämpötila ei muutu välittömästi kuormituksen muutoksen seurauksena joten niiden ylikuormittaminenkin on hetkellisesti mahdollista. Ylikuormitettavuus riippuu ympäristön tai jäähdytysaineen lämpötilasta ja ylikuorman käyttöajasta. [1] Aikatariffiin pohjautuvat kuormanohjausmenetelmät voivat muodostua ongelmiksi kuormitettavuuden kannalta erityisesti alueilla, jossa on paljon sähkölämmityskuormaa. Kun illalla siirrytään yösähkön käyttöön, kytkeytyy usein samanaikaisesti huomattava määrä lämmityskuormaa. Pahimmassa tapauksessa muuntajien kuormitettavuus ei riitä nopean kuorman lisäyksen kattamiseen. Sähköyhtiöillä onkin tilanteen helpottamiseksi järjestelmiä, joissa lämmitys kytketään asteittain tilanteen mukaan. [1] Taulukossa on ilmoitettu kuormitettavuuksia, joilla muuntaja vanhenee vielä normaalisti eri jäähdytysaineen lämpötiloissa. Näillä arvoilla muuntajaa voidaan kuormittaa jatkuvasti. Jäähdytysaineena toimii usein muuntajaa ympäröivä ulkoilma. Kirjainyhdistelmät tarkoittavat muuntajan jäähdytyksen tyyppiä. Luonnollisessa kierrossa muuntajaöljy ja jäähdytysaine liikkuvat 15

16 vain lämpötilaeron vaikutuksesta, kun vastaavasti pakotettuna niitä liikutellaan esimerkiksi tuulettimilla. Taulukon lyhenteet: O=oil; A=air; W=water; N=natural; F=forced [1]; [5] Jäähdytysaineen lämpötila [ C] Kuormitettavuus [p.u.] ONAN/ONAF -30 1,37 1, ,30 1, ,23 1,21 0 1,16 1, ,08 1, ,00 1, ,91 0,92 Taulukko 2: Muuntajan kuormitettavuus eri lämpötiloissa [1] OFAF/OFWF Hetkellisesti kuormitus voi olla tätäkin suurempi. Lämmityskuorma pienenee tyypillisesti nopeasti alun huippukulutuksen jälkeen. Kuormitettavuusrajat asettavat kuitenkin rajoitteen kuormitukselle erityisesti talvisin, kun kulutus on muutenkin suuri. [1] 6.2 Jännitteensäätö Kuormituksen muutokset aiheuttavat muutoksia verkon jännitteeseen. Kaikissa kuormissa on myös induktiivinen tai kapasitiivinen komponentti, mikä aiheuttaa loistehohäviöitä ja sitä kautta jännitteen pienenemisen. Samalla verkon siirtokapasiteetti pienenee. Jännitteen säädön tavoitteena on loisvirtojen hallinta. Jännitteen muuttuessa muuntajien käämikytkimet pyrkivät pitämään verkkojännitteen vakiona. Näin loistehotasapaino eri jännitetasojen välillä säilyy. Tämä vaatii syöttävästä verkosta riittävän loistehoreservin. Tarvittava loisteho voidaan tuottaa generaattoreiden magnetointia ja napajännitettä säätämällä. Parempi vaihtoehto usein kuitenkin on tuottaa loisteho paikallisesti lähellä kuormitusta. Loistehon kompensointiin voidaan käyttää tilanteen mukaan kompensointikondensaattoreita tai reaktoreita. Myös moottoreiden magnetointi ja esimerkiksi tyristorisiltoja käyttävät sovellukset vaikuttavat loistehotasapainoon. Kompensointikapasiteettia on oltava riittävästi ja sitä on ohjattava tehokkaasti. [7] Kuormituksen säätäminen, erityisesti huippujen leikkaaminen, mahdollistaa tehoreservin pienentämisen generaattoripäässä, koska kulutuksen pienentäminen vapauttaa verkon kapasiteettia. Jos sähkönsyöttö joudutaan järjestämään vaihtoehtoista reittiä käyttäen, on mahdollista että uuden reitin siirtokapasiteetti ei riitä sellaisenaan. Uusi järjestely lisää usein lähdön pituutta, jolloin käytetyllä johtopaksuudella ei pystytä välttämättä takaamaan riittävää jännitetasoa lähdön 16

17 loppupäähän. Kuormitusta keventämällä voidaan pitää jännitetaso hyväksyttävänä niin kauan, että poikkeuksellinen tilanne saadaan korjattua. Huippukulutuksen aikana myös häviöt ovat suurimmillaan, joten huipun leikkaus on hyödyllistä jännitteenaleneman hallitsemiseksi. Kuormanohjauslaitteiston kustannukset ovat suuret, mikäli niitä verrataan pelkästään jännitteensäädöstä saataviin hyötyihin. Mikäli kuormanohjaukseen tarvittavat laitteet on jo olemassa, niitä voidaan käyttää myös jännitetason hallitsemiseksi. Laitteiston käyttö tähän tarkoitukseen on nykyään harvinaista. Kuorman ohjauksen mahdollisuuksia jännitteensäädössä on kuitenkin pohdittu ainakin lounaissaaristossa toteutetun Högsåran tuulipuistoprojektin yhteydessä [17]. Siellä heikkoon verkkoon liitetyt tuuligeneraattorit aiheuttavat lähinnä jännitteen nousua, jota voidaan hallita lisäämällä kuormaa verkkoon [17]. 17

18 7. Kuormanohjauksen vaikutuksia sähkönjakeluverkossa 7.1 Vikojen selvitys Sähkönjakeluverkossa sattuvien vikojen vaikutuksiin voidaan vaikuttaa myös kuormanohjauksen keinoin. Vikatapauksissa pyritään rajaamaan vian vaikutukset mahdollisimman pienelle maantieteelliselle alueelle tai joissakin tapauksissa myös kulutuksen määrän tai tyypin perusteella. Vikojen aikana verkon kytkentätilanne saattaa poiketa merkittävästi normaalitilanteesta, mikä aiheuttaa erilaisia ongelmia. Suomessa taajamaverkot on usein rakennettu rengasmaisiksi, jolloin sähkönsyöttö voidaan toteuttaa useammasta eri suunnasta. Vian aikana osa yhteyksistä voi olla tilapäisesti poissa käytöstä, jolloin toimivat yhteydet rasittuvat huomattavan paljon. Kuorman ohjauksen avulla kuormitusta voidaan vähentää sähkönjakelun turvaamiseksi sallitun kuormituksen ylittyessä ilman ohjausta. Vian seurauksena saattaa aiheutua myös stabiilisuusongelmia. Vian seurauksena jännite lähtee usein alenemaan, jolloin muuntajien käämikytkimet pyrkivät nostamaan sen takaisin halutulle tasolle. Tämän takia kasvaa myös generaattoreiden loistehontuotanto, joka puolestaan aiheuttaa häviöiden kasvun ja jännite pienenee edelleen. Kuvassa 6 oleva PU-käyrä kuvaa pätötehon ja jännitteen käyttäytymistä eri lähdejännitteen ja johtoreaktanssin arvoilla. Stabiiliuden säilyttämiseksi toimintapisteen on pysyttävä käyrän kärjen yläpuolella. Vian tai kuormitustilanteen muutoksen seurauksena käyrä voi muuttua niin, että stabiiliuden säilyttäminen tulee mahdottomaksi. Kuvassa on häiriötilanne, josta nähdään kuormituksen vaikutus stabiilisuuteen häiriötilanteessa yleisesti. Kuorman irtikytkeminen esimerkiksi jännitetietoon perustuen auttaisi säilyttämään stabiiliisuuden myös vikatilanteessa. [3] Kuva 6: Kuorman vaikutus jännitestabiilisuuteen häiriötilanteessa [3] 18

19 7.2 Jakorajat Jakorajoja muuttamalla voidaan liittää alueita syötettäväksi eri sähköasemilta. Jakorajoja voidaan muuttaa optimaalisemman käytön takia tai vikaantuneiden alueiden eristämiseksi. Jakorajat on toteutettu käsin- tai kauko-ohjattavilla erottimilla. Optimaaliseen käyttöön voidaan pyrkiä myös ohjailemalla kulutusta. Varsinkin tilapaisissä tilanteissa jakorajan muutosta vastaava hyöty voidaan saada myös ohjaamalla kulutusta tarvittaessa joko suuremmaksi tai pienemmäksi. Erityisesti hyötyä saadaan jos käytössä on järjestelmä, jolla pystytään ohjaamaan tietyn pienehkön alueen kuormitusta erikseen. Säästöä syntyy häviöiden pienenemisenä ja myöhemmin myös komponenttien pidempänä käyttöikänä. Kulutuksen ohjaaminen valvomosta on myös helpompaa ja nopeampaa kuin muuttaa käsin käytettävien erottimien asentoa. 7.3 Transientit ja yliaallot Verkkoon kytketyt resistanssit vaimentavat transientteja ja yliaaltoja. Kuorman ohjukseen kytketyt kuormat ovat suurimmalta osin lämmitys- ja valaistuskuormaa. Lämmitys ja perinteisillä hehkulampuilla toteutettu valaistus ovat lähes puhdasta resistiivistä kuormaa, jolloin niiden lisääminen vaimentaa haitallisia tekijöitä. Mitä suurempi resistanssin suhde on reaktanssiin nähden, sitä enemmän yliaallot vaimentuvat [4]. Resistanssin lisääminen loiventaa myös esimerkiksi kompensoinnissa käytettävien kondensaattoreiden kytkentävirtapiikkiä, joka voi olla huomattavan suuri kytkettäessä varaamaton kondensaattori huonolla hetkellä verkkoon. 7.4 Jännitteenalenema ja häviöt Kuormitusvirta aiheuttaa aina siirtojohdoilla tehohäviöitä. Häviöt ovat verrannollisia kuormitusvirran toiseen potenssiin (P h = 3 I 2 R) [2]. Tämän seurauksena kuormitushuippujen leikkaaminen pienentää johdoilla syntyviä tehohäviöitä, vaikka kokonaiskulutus pysyisikin samana. Jännitteenalenema aiheutuu kuormitusvirrasta ja verkon impedanssista. Alenema on kuitenkin suoraan verrannollinen näihin suureisiin. Jännitteenaleneman hallitsemiseksi kuormaa on siis pienennettävä. Jakelujännitteelle on asetettu sallitut rajat standardissa SFS-EN [4]. Kuormituksen vaihdellessa jännite saattaa ylittää nämä rajat, jolloin tilannetta voidaan korjata ohjaamalla kuormaa. Vastaaviin tuloksiin päästään yleensä jos syöttävällä muuntajalla on jännitteisenä säädettävissä oleva käämikytkin. Muussa tapauksessa säätöön voidaan käyttää myös kuorman ohjausta. 19

20 8. Yhteenveto Kuorman ohjausta voidaan osaltaan käyttää sähkönjakeluverkon toimivuuden varmistamiseen. Toisaalta kuorman ohjauksen laajamittainen käyttö vaatii myös järjestelmien tuomaa kaupallista hyötyä. Kuorman ohjaus vaatii pitkälle vietyä automatisointia ja se voidaan yhdistää myös muihin toimintoihin, kuten automaattiseen mittarinluentaan. Kuorman ohjauksella voidaan myös estää suurien tehotasapainon poikkeamien syntymistä sopeuttamalla kuormitustilanne saatavilla olevaan sähkön tarjontaan. Ohjaus voi perustua suoraan mitattuihin tai laskettuihin tietyn kulutuspisteen tehotietoihin tai esimerkiksi jännitteen tai taajuuden seurantaan. Ohjaus voidaan myös toteuttaa aikaperusteisesti, jolloin hyödyt jäävät pienemmiksi mutta järjestelmä voi toimia yksinkertaisempia ohjausperusteita noudattaen. Suuria teollisuuskuormia ohjaamalla voidaan nopeasti vaikuttaa laajaankin verkkoon. Toisaalta pienelle alueelle kohdistetut ohjaustoimenpiteet vaikuttavat tiettyjen laitteiden, kuten jakelumuuntajien tilaan. Kuorman ohjaukselta toivottujen vaikutusten mukaan sitä voidaan pitää tarvittaessa ohjattavissa hyvinkin nopeasti. Kuormanohjausjärjestelmiä on nykyisinkin käytössä useimmilla sähköyhtiöillä. Omaa sähköntuotantoa omaavilla teollisuuslaitoksilla on usein sisäisiä kuormanohjausmenetelmiä sähkönjakelun ylläpitoa varten. Kuorman ohjauksella on sijaa myös tulevaisuudessa, koska uusien energiantuotantomuotojen vaihteleva tuotanto täytyy sovittaa yhteen kulutuksen kanssa. Monet sähköyhtiöt aikovat myös kehittää järjestelmiään eteenpäin. 20

21 Lähteet Kirjallisuus [1] Uola, Timo Kuormien ohjausajankohdan vaikutukset Helsingin Energian sähköverkossa. Diplomityö, TTY. [2] Järventausta, Pertti. Sähköenergiatekniikka. Opintomateriaali, TTY. [3] Repo, Sami. Jännitestabiilisuus. Luentomoniste, TTY. [4] Mäkinen, Antti. Sähköverkon häiriöt ja sähkön laatu. Luentomoniste, TTY. Verkkomateriaali [5] ABB:n TTT-käsikrja [6] Huurinainen, Ville Jakelumuuntajan elinkaaritutkimus. Tutkintotyö, Tampereen ammattikorkeakoulu. https://oa.doria.fi/bitstream/handle/10024/4971/tmp.objres.853.pdf?sequence=1 [7] Partanen, J. Verkon jännitteen säätö. Luentomoniste, LTY. [8] G. Thomas Bellarmine Load management techniques. IEEE julkaisu. [9] Ruotsalainen, Jesse. Kysyntäjousto sähkömarkkinoilla. Projektityö, TTY [10] Kärkkäinen, Seppo; Koponen, Pekka; Martikainen, Antti; Pihala, Hannu. Sähkön pienkuluttajien etäluettavan mittaroinnin tila ja luomat mahdollisuudet. VTT tutkimusraportti. [11] Alhava, Otto. Mobiiliverkot. Luentomateriaali, TTY. TTY Moodle. [12] 21

22 [13] Karkkulainen, Toma. Verkkokäskyohjaus. Seminaarityö, LTY. https://www.ee.lut.fi/fi/opi/kurssit/sa /karkkulainen_verkkokaskyohjaus.pdf [14] [15] IEEE Guide for power-line carrier applications. IEEE standardi. [16] Enermetin verkkolehti Enermail. [17] Kulmala, Anna. Aktiivisen jännitteensäädön soveltaminen Högsåran verkossa. Raportti. [18] Heiska, Mikko Sähköenergian mittaus ja kaukoluenta. Tutkintotyö, Tampereen ammattikorkeakoulu. https://oa.doria.fi/handle/10024/

Sähkönjakelutekniikka osa 1. Pekka Rantala

Sähkönjakelutekniikka osa 1. Pekka Rantala Sähkönjakelutekniikka osa 1 Pekka Rantala 27.8.2015 Opintojakson sisältö 1. Johdanto Suomen sähkönjakelun rakenne Kantaverkko, suurjännite Jakeluverkot, keskijännite Pienjänniteverkot Suurjänniteverkon

Lisätiedot

Voimajärjestelmän tehotasapainon ylläpito. Vaelluskalafoorumi Kotkassa Erikoisasiantuntija Anders Lundberg Fingrid Oyj

Voimajärjestelmän tehotasapainon ylläpito. Vaelluskalafoorumi Kotkassa Erikoisasiantuntija Anders Lundberg Fingrid Oyj Voimajärjestelmän tehotasapainon ylläpito Vaelluskalafoorumi Kotkassa 4-5.10.2012 Erikoisasiantuntija Anders Lundberg Fingrid Oyj Sähköntuotannon ja kulutuksen välinen tasapaino Fingrid huolehtii Suomen

Lisätiedot

Käyttötoimikunta Antti-Juhani Nikkilä Loistehon merkitys kantaverkon jännitteiden hallinnassa

Käyttötoimikunta Antti-Juhani Nikkilä Loistehon merkitys kantaverkon jännitteiden hallinnassa Käyttötoimikunta Loistehon merkitys kantaverkon jännitteiden hallinnassa Sisältö Kantaverkon kompensoinnin ja jännitteensäädön periaatteet Fingridin uudet loissähköperiaatteet Miten lisääntynyt loisteho

Lisätiedot

Sähkömarkkinoiden murros - Kysynnän jousto osana älykästä sähköverkkoa

Sähkömarkkinoiden murros - Kysynnän jousto osana älykästä sähköverkkoa Sähkömarkkinoiden murros - Kysynnän jousto osana älykästä sähköverkkoa EL-TRAN 14.02.2017 Prof. Pertti Järventausta Tampereen teknillinen yliopisto 1 Kaksisuuntaisessa, älykkäässä sähköverkossa hyödynnetään

Lisätiedot

Siirtokapasiteetin määrittäminen

Siirtokapasiteetin määrittäminen 1 (5) Siirtokapasiteetin määrittäminen 1 Suomen sähköjärjestelmän siirtokapasiteetit Fingrid antaa sähkömarkkinoiden käyttöön kaiken sen siirtokapasiteetin, joka on mahdollinen sähköjärjestelmän käyttövarmuuden

Lisätiedot

Wind Power in Power Systems. 16. Practical Experience with Power Quality and Wind Power (Käytännön kokemuksia sähkön laadusta ja tuulivoimasta)

Wind Power in Power Systems. 16. Practical Experience with Power Quality and Wind Power (Käytännön kokemuksia sähkön laadusta ja tuulivoimasta) Wind Power in Power Systems 16. Practical Experience with Power Quality and Wind Power (Käytännön kokemuksia sähkön laadusta ja tuulivoimasta) 16.1 Johdanto Täydellinen sähkön laatu tarkoittaisi, että

Lisätiedot

215.3 MW 0.0 MVR pu MW 0.0 MVR

215.3 MW 0.0 MVR pu MW 0.0 MVR Sami Repo, TTKK/Sähkövoimatekniikka 1 ESIMERKKI KÄYTTÖVARMUUDEN MÄÄRITTÄMISESTÄ Testijärjestelmässä on kaksi solmupistettä, joiden välillä on kaksi rinnakkaista identtistä johtoa, joidenka yhdistetty impedanssi

Lisätiedot

Tuukka Huikari Loissähköperiaatteet 2016

Tuukka Huikari Loissähköperiaatteet 2016 Loissähköperiaatteet 2016 Taustaa: Loistehon syöttö 110 kv:n verkosta 400 kv:n verkkoon Loistehon anto kasvanut noin reaktorin verran vuodessa ~70 Mvar 2 Loistehoikkunan määrittäminen Loistehoikkuna määritellään

Lisätiedot

d) Jos edellä oleva pari vie 10 V:n signaalia 12 bitin siirtojärjestelmässä, niin aiheutuuko edellä olevissa tapauksissa virheitä?

d) Jos edellä oleva pari vie 10 V:n signaalia 12 bitin siirtojärjestelmässä, niin aiheutuuko edellä olevissa tapauksissa virheitä? -08.300 Elektroniikan häiriökysymykset Kevät 006 askari 3. Kierrettyyn pariin kytkeytyvä häiriöjännite uojaamaton yksivaihejohdin, virta I, kulkee yhdensuuntaisesti etäisyydellä r instrumentointikaapelin

Lisätiedot

Tilannekatsaus varavoimalaitoksiin, nopeaan häiriöreserviin sekä kysyntäjoustoon. Jonne Jäppinen

Tilannekatsaus varavoimalaitoksiin, nopeaan häiriöreserviin sekä kysyntäjoustoon. Jonne Jäppinen Tilannekatsaus varavoimalaitoksiin, nopeaan häiriöreserviin sekä kysyntäjoustoon Jonne Jäppinen Reservihankinta muutoksessa- FRR-M Tulvakautena niukkuutta vesivoiman reserveissä - toukokuussa 2014 koeluontoisesti

Lisätiedot

Oikosulkumoottorikäyttö

Oikosulkumoottorikäyttö Oikosulkumoottorikäyttö 1 DEE-33040 Sähkömoottorikäyttöjen laboratoriotyöt TTY Oikosulkumoottorikäyttö T. Kantell & S. Pettersson 2 Laboratoriomittauksia suorassa verkkokäytössä 2.1 Käynnistysvirtojen

Lisätiedot

Tuotantorakenteen muutos haaste sähköjärjestelmälle. johtaja Reima Päivinen Käyttövarmuuspäivä

Tuotantorakenteen muutos haaste sähköjärjestelmälle. johtaja Reima Päivinen Käyttövarmuuspäivä Tuotantorakenteen muutos haaste sähköjärjestelmälle johtaja Reima Päivinen Käyttövarmuuspäivä Tuulivoiman ja aurinkovoiman vaikutukset sähköjärjestelmään sähköä tuotetaan silloin kun tuulee tai paistaa

Lisätiedot

TAMK, VALINTAKOE (12) 6 (6 p.) 7 (6 p.) - Kokeessa saa olla mukana laskin ja normaalit kirjoitusvälineet.

TAMK, VALINTAKOE (12) 6 (6 p.) 7 (6 p.) - Kokeessa saa olla mukana laskin ja normaalit kirjoitusvälineet. TAMK, VALINTAKOE 24.5.2016 1(12) Sähkö- ja automaatiotekniikan koulutus Insinööri (AMK) Monimuotototeutus NIMI Henkilötunnus Tehtävien pisteet: 1 (10 p.) 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 Yht. (max. 70 p.) OHJEITA

Lisätiedot

Säätösähkömarkkinat uusien haasteiden edessä

Säätösähkömarkkinat uusien haasteiden edessä 1 Säätösähkömarkkinat uusien haasteiden edessä Johtaja Reima Päivinen, Fingrid Oyj Sähkömarkkinapäivä 21.4.2009 2 Mitä on säätösähkö? Vuorokauden sisäiset kulutuksen muutokset Vastuu: Markkinatoimijat

Lisätiedot

Kiinteistön sähkönkulutus osana kysyntäjoustoa. Fidelix Automaatioväylä 2/2015: Automaatiolla tehokkuutta sähkön kysyntäjoustoon

Kiinteistön sähkönkulutus osana kysyntäjoustoa. Fidelix Automaatioväylä 2/2015: Automaatiolla tehokkuutta sähkön kysyntäjoustoon Kiinteistön sähkönkulutus osana kysyntäjoustoa Fidelix 2015 Automaatioväylä 2/2015: Automaatiolla tehokkuutta sähkön kysyntäjoustoon Fidelix Yrityksenä, perustettu 2002. Suomalainen rakennusautomaation

Lisätiedot

Sähkön etämittaus ja energiansäästö - Taloyhtiöiden energiailta 7.10.2015

Sähkön etämittaus ja energiansäästö - Taloyhtiöiden energiailta 7.10.2015 Sähkön etämittaus ja energiansäästö - Taloyhtiöiden energiailta 7.10.2015 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Sisältö Sähkön etämittaus Suomessa Energiayhtiöiden

Lisätiedot

ELEC-E8419 syksyllä 2016 Sähkönsiirtojärjestelmät 1

ELEC-E8419 syksyllä 2016 Sähkönsiirtojärjestelmät 1 ELEC-E8419 syksyllä 016 Sähkönsiirtojärjestelmät 1 Jännitteensäätö Periodit I II, 5 opintopistettä Liisa Haarla 10.10.016 1 Luennon ydinasiat Jännitteensäädön ja loistehon välinen yhteys Jännitteensäädössä

Lisätiedot

Laundry Center. Radiotaajuuslinkki pesukoneen ja kuivausrummun välillä

Laundry Center. Radiotaajuuslinkki pesukoneen ja kuivausrummun välillä Laundry Center Radiotaajuuslinkki pesukoneen ja kuivausrummun välillä Johdanto Monissa maissa käytettävissä oleva kokonaissähköteho on rajoitettu käytettäessä kahta kodinkonetta yhtä aikaa: -Kokonaisteho

Lisätiedot

Interaktiivinen asiakasrajapinta ja sen hyödyntäminen energiatehokkuudessa

Interaktiivinen asiakasrajapinta ja sen hyödyntäminen energiatehokkuudessa Interaktiivinen asiakasrajapinta ja sen hyödyntäminen energiatehokkuudessa Samuli Honkapuro Lappeenrannan teknillinen yliopisto Samuli.Honkapuro@lut.fi Tel. +358 400-307 728 1 Vähäpäästöinen yhteiskunta

Lisätiedot

Tuulivoima ja sähköverkko

Tuulivoima ja sähköverkko 1 Tuulivoima ja sähköverkko Kari Mäki Sähköenergiatekniikan laitos 2 Sisältö Sähköverkon rakenne Tuulivoima sähköverkon näkökulmasta Siirtoverkko Jakeluverkko Pienjänniteverkko Sähköverkon näkökulma yleisemmin

Lisätiedot

Voimalaitosten jännitteensäädön asetteluperiaatteet

Voimalaitosten jännitteensäädön asetteluperiaatteet Tekninen ohje 1 (8) Voimalaitosten jännitteensäädön asetteluperiaatteet Sisällysluettelo 1 Johdanto... 2 2 Jännitteensäätö... 2 2.1 Jännitteensäädön säätötapa... 2 2.2 Jännitteensäädön asetusarvo... 2

Lisätiedot

VAATIMUKSIA YKSINKERTAISILLE VIKAILMAISIMILLE HSV:N KJ-VERKOSSA

VAATIMUKSIA YKSINKERTAISILLE VIKAILMAISIMILLE HSV:N KJ-VERKOSSA VAATIMUKSIA YKSINKERTAISILLE VIKAILMAISIMILLE HSV:N KJ-VERKOSSA Versio 30.4.2012 Tavoitteena on kehittää Helen Sähköverkko Oy:n keskijännitteiseen kaapeliverkkoon vikailmaisin, joka voitaisiin asentaa

Lisätiedot

Loisteho ja loistehoreservi. Verkkotoimikunta

Loisteho ja loistehoreservi. Verkkotoimikunta Loisteho ja loistehoreservi Verkkotoimikunta 31.3.2014 2 Loisteho- ja loistehoreserviperiaatteet Tässä esitetty ajatuksia keskustelun pohjaksi vuoden 2014 loppuun mennessä valmistuville loissähkö- ja loistehoreserviperiaatteille

Lisätiedot

Kondensaattorin läpi kulkeva virta saadaan derivoimalla yhtälöä (2), jolloin saadaan

Kondensaattorin läpi kulkeva virta saadaan derivoimalla yhtälöä (2), jolloin saadaan VAIHTOVIRTAPIIRI 1 Johdanto Vaihtovirtapiirien käsittely perustuu kolmen peruskomponentin, vastuksen (resistanssi R), kelan (induktanssi L) ja kondensaattorin (kapasitanssi C) toimintaan. Tarkastellaan

Lisätiedot

VJV-vaatimusten referenssipisteen määrittelyperiaatteet. Joulukuu 2011

VJV-vaatimusten referenssipisteen määrittelyperiaatteet. Joulukuu 2011 VOIMALAITOSTEN JÄRJESTELMÄTEKNISET VAATIMUKSET (VJV 2007) LIITE 3 VJV-vaatimusten referenssipisteen määrittelyperiaatteet Joulukuu 2011 Sivu 1 / 5 1. Johdanto Tämä dokumentti esittelee esimerkkien avulla

Lisätiedot

Suomen tehotasapaino, onko tuotantoennusteissa tilastoharhaa?

Suomen tehotasapaino, onko tuotantoennusteissa tilastoharhaa? Suomen tehotasapaino, onko tuotantoennusteissa tilastoharhaa? FG:n markkinatoimikunta 7.2.2013 Kymppivoima Hankinta Oy, Mika Laakkonen Suomen kulutus- ja tuotantoennusteet Olemme havainneet, että eri osapuolilla

Lisätiedot

Supply jännite: Ei kuormaa Tuuletin Vastus Molemmat DC AC Taajuus/taajuudet

Supply jännite: Ei kuormaa Tuuletin Vastus Molemmat DC AC Taajuus/taajuudet S-108.3020 Elektroniikan häiriökysymykset 1/5 Ryhmän nro: Nimet/op.nro: Tarvittavat mittalaitteet: - Oskilloskooppi - Yleismittari, 2 kpl - Ohjaus- ja etäyksiköt Huom. Arvot mitataan pääasiassa lämmityksen

Lisätiedot

VOIMALAITOSTEKNIIKKA MAMK YAMK Tuomo Pimiä

VOIMALAITOSTEKNIIKKA MAMK YAMK Tuomo Pimiä VOIMALAITOSTEKNIIKKA 2016 MAMK YAMK Tuomo Pimiä Voimalaitoksen säätötehtävät Voimalaitoksen säätötehtävät voidaan jakaa kolmeen toiminnalliseen : Stabilointitaso: paikalliset toimilaiteet ja säätimet Koordinointitaso:

Lisätiedot

BL20A0500 Sähkönjakelutekniikka

BL20A0500 Sähkönjakelutekniikka BL0A0500 Sähkönjakelutekniikka Oikosulkusuojaus Jarmo Partanen Oikosulkuvirran luonne Epäsymmetriaa, vaimeneva tasavirtakomponentti ja vaimeneva vaihtovirtakomponentti. 3 Oikosulun eri vaiheet ja niiden

Lisätiedot

Harmonisten yliaaltojen vaikutus johtojen mitoitukseen

Harmonisten yliaaltojen vaikutus johtojen mitoitukseen Harmonisten yliaaltojen vaikutus johtojen mitoitukseen Pienjännitesähköasennukset standardin osassa SFS6000-5-5 esitetään johtojen mitoitusperusteet johtimien ja kaapelien kuormitettavuudelle. Lähtökohtana

Lisätiedot

Fingrid Oyj loissähköpäivä, loistehon kompensointi Elenia Oy:ssä. Esa Pohjosenperä

Fingrid Oyj loissähköpäivä, loistehon kompensointi Elenia Oy:ssä. Esa Pohjosenperä Fingrid Oyj loissähköpäivä, loistehon kompensointi Elenia Oy:ssä Esa Pohjosenperä 14.12.2016 Elenia Oy / konserni Liikevaihto 2015 208,7 / 282,3 M Asiakkaat 417 200 Henkilöstö 177 / 383 Markkinaosuus 12

Lisätiedot

Ylivirtasuojaus. Monta asiaa yhdessä

Ylivirtasuojaus. Monta asiaa yhdessä Ylivirtasuojaus Pekka Rantala Kevät 2015 Monta asiaa yhdessä Suojalaitteiden valinta ja johtojen mitoitus on käsiteltävä yhtenä kokonaisuutena. Mitoituksessa käsiteltäviä asioita: Kuormituksen teho Johdon

Lisätiedot

Radioamatöörikurssi 2015

Radioamatöörikurssi 2015 Radioamatöörikurssi 2015 Polyteknikkojen Radiokerho Radiotekniikka 5.11.2015 Tatu Peltola, OH2EAT 1 / 25 Vahvistimet Vahvistin ottaa signaalin sisään ja antaa sen ulos suurempitehoisena Tehovahvistus,

Lisätiedot

Loisteho ja loistehoreservi. Käyttötoimikunta

Loisteho ja loistehoreservi. Käyttötoimikunta Loisteho ja loistehoreservi Käyttötoimikunta 2.12.2013 2 Loisteho- ja loistehoreserviperiaatteet Tässä esitetty ajatuksia keskustelun pohjaksi vuoden 2014 loppuun mennessä valmistuville loissähkö- ja loistehoreserviperiaatteille

Lisätiedot

Turku Energia LIITTYMISHINNASTON SOVELTAMISOHJE 1.1.2013. Tässä soveltamisohjeessa tarkennetaan liittymishinnastossa esitettyjä liittymismenettelyjä.

Turku Energia LIITTYMISHINNASTON SOVELTAMISOHJE 1.1.2013. Tässä soveltamisohjeessa tarkennetaan liittymishinnastossa esitettyjä liittymismenettelyjä. LIITTYMISHINNASTON SOVELTAMISOHJE 1.1.2013 Tässä soveltamisohjeessa tarkennetaan liittymishinnastossa esitettyjä liittymismenettelyjä. LIITTYMISJOHTO PIENJÄNNITELIITTYMISSÄ Yleistä Liittymismaksulla katetaan

Lisätiedot

Teollisuuden LED-valaistus

Teollisuuden LED-valaistus Teollisuuden LED-valaistus Hollantilainen innovaatio made in Europe LumoLumen, eurooppalaista huipputekniikkaa! LumoLumen LED-teollisuusvalaisimissa yhdistyvät ainutlaatuinen mekaaninen rakenne, edistyksellinen

Lisätiedot

Suomen sähköjärjestelmän tehopulatilanteiden hallinta - ohje sidosryhmille

Suomen sähköjärjestelmän tehopulatilanteiden hallinta - ohje sidosryhmille 1 (5) Suomen sähköjärjestelmän tehopulatilanteiden hallinta - ohje sidosryhmille 1 Yleistä 2 Periaatteet 3 Vastuut tehopulatilanteissa 4 Tiedottaminen tehopuolatilanteissa 5 Toimenpiteet ja valmiustilan

Lisätiedot

Sähkölämmityksen tulevaisuus

Sähkölämmityksen tulevaisuus Sähkölämmityksen tulevaisuus Sähkölämmityksen tehostamisohjelma Elvarin päätöstilaisuus 5.10.2015 Pirkko Harsia Yliopettaja, sähköinen talotekniikka Koulutuspäällikkö, talotekniikka 1.10.2015 TAMK 2015/PHa

Lisätiedot

SMARTCITY SENSORIVERKKO MÄÄRITTELYT

SMARTCITY SENSORIVERKKO MÄÄRITTELYT SMARTCITY SENSORIVERKKO MÄÄRITTELYT 1 9.12.2016 Mika Heikkilä Kaupunkiympäristön palvelualue TAVOITTEET JÄRJESTELMÄLLE Saada kaupungin kattava verkko, johon voidaan liittää eri valmistajien sensoreita

Lisätiedot

Sähköautot ja muut uudet reservit Suomen Automaatioseuran seminaari

Sähköautot ja muut uudet reservit Suomen Automaatioseuran seminaari ähköautot ja muut uudet reservit 26.5.2015 uomen Automaatioseuran seminaari isällys arkkinat ja niillä kaupattavat tuotteet yntymässä oleva älyverkko ähköautojen osallistuminen eri markkinoille Latauksen

Lisätiedot

Teollisuussummit Risto Lindroos. Vähähiilisen sähköntuotannon haasteet voimajärjestelmälle

Teollisuussummit Risto Lindroos. Vähähiilisen sähköntuotannon haasteet voimajärjestelmälle Teollisuussummit 5.10.2016 Risto Lindroos Vähähiilisen sähköntuotannon haasteet voimajärjestelmälle Voimajärjestelmä lähenee rajojaan - Talven 2015/2016 huippukulutus 7.1.2016 klo 17-18 Kulutus 15 105

Lisätiedot

SMG-1100: PIIRIANALYYSI I

SMG-1100: PIIRIANALYYSI I SMG-1100: PIIRIANALYYSI I Keskinäisinduktanssi induktiivisesti kytkeytyneet komponentit muuntajan toimintaperiaate T-sijaiskytkentä kytketyn piirin energia KESKINÄISINDUKTANSSI M Faraday: magneettikentän

Lisätiedot

SÄHKÖNTUOTANNON KÄYTTÖSOPIMUS

SÄHKÖNTUOTANNON KÄYTTÖSOPIMUS SÄHKÖNTUOTANNON KÄYTTÖSOPIMUS Sopijaosapuolet Köyliön-Säkylän Sähkö Oy (KSS) verkonhaltijana (Tuottaja) sähköntuottajana 1. SOPIMUKSEN TARKOITUS 2. SÄHKÖVERKKOON LIITTÄMINEN 2.1. Yleistä Tämän käyttösopimuksen

Lisätiedot

1 Kohina. 2 Kohinalähteet. 2.1 Raekohina. 2.2 Terminen kohina

1 Kohina. 2 Kohinalähteet. 2.1 Raekohina. 2.2 Terminen kohina 1 Kohina Kohina on yleinen ongelma integroiduissa piireissä. Kohinaa aiheuttavat pienet virta- ja jänniteheilahtelut, jotka ovat komponenteista johtuvia. Myös ulkopuoliset lähteet voivat aiheuttaa kohinaa.

Lisätiedot

Visioita tulevaisuuden sähköverkosta. Kimmo Kauhaniemi Professori Teknillinen tiedekunta Sähkö- ja energiatekniikka

Visioita tulevaisuuden sähköverkosta. Kimmo Kauhaniemi Professori Teknillinen tiedekunta Sähkö- ja energiatekniikka Visioita tulevaisuuden sähköverkosta Kimmo Kauhaniemi Professori Teknillinen tiedekunta Sähkö- ja energiatekniikka Minä ja tiede -luento, Seinäjoki 17.5.2016 & Vaasa 19.5.2016 Sisältö 1. Sähköverkko 2.

Lisätiedot

Käytännön radiotekniikkaa: Epälineaarinen komponentti ja signaalien siirtely taajuusalueessa (+ laboratoriotyön 2 esittely)

Käytännön radiotekniikkaa: Epälineaarinen komponentti ja signaalien siirtely taajuusalueessa (+ laboratoriotyön 2 esittely) Käytännön radiotekniikkaa: Epälineaarinen komponentti ja signaalien siirtely taajuusalueessa (+ laboratoriotyön 2 esittely) ELEC-C5070 Elektroniikkapaja, 21.9.2015 Huom: Kurssissa on myöhemmin erikseen

Lisätiedot

Kiinteistön sähköverkko. Pekka Rantala Kevät 2016

Kiinteistön sähköverkko. Pekka Rantala Kevät 2016 Kiinteistön sähköverkko Pekka Rantala Kevät 2016 Suomen sähköverkon rakenne Suomen Kantaverkko Jakeluverkko Jakeluverkko Fingrid Jakeluverkko Voimalaitos Voimalaitos kiinteistöjen sähköverkot Erilaisia

Lisätiedot

Kauko-ohjattua kytkimellä varustettua CONNECT-välipistoketta nimitetään seuraavassa välipistokkeeksi. Välipistokkeen avulla voidaan ulkoisia

Kauko-ohjattua kytkimellä varustettua CONNECT-välipistoketta nimitetään seuraavassa välipistokkeeksi. Välipistokkeen avulla voidaan ulkoisia Kauko-ohjattua kytkimellä varustettua CONNECT-välipistoketta nimitetään seuraavassa välipistokkeeksi. Välipistokkeen avulla voidaan ulkoisia sähkölaitteita (katso Tekniset tiedot) kytkeä kauko-ohjauksella

Lisätiedot

SÄHKÖNSIIRTOHINNAT ALKAEN Hinnasto on voimassa Savon Voima Verkko Oy:n jakelualueella.

SÄHKÖNSIIRTOHINNAT ALKAEN Hinnasto on voimassa Savon Voima Verkko Oy:n jakelualueella. SÄHKÖNKÄYTÖN SIIRTOHINNAT KAUSI-, YÖ-, JA YLEISSÄHKÖN SIIRTOMAKSUT (sis. alv. 24 %) Siirtotuote perushinta VEROLUOKKA 1 VEROLUOKKA 2 kokonaishinta kokonaishinta Kausisähkön siirto 16.11. 15.3. klo 07 21

Lisätiedot

Varauspumppu-PLL. Taulukko 1: ulostulot sisääntulojen funktiona

Varauspumppu-PLL. Taulukko 1: ulostulot sisääntulojen funktiona Varauspumppu-PLL Vaihevertailija vertaa kelloreunoja aikatasossa. Jos sisääntulo A:n taajuus on korkeampi tai vaihe edellä verrattuna sisääntulo B:hen, ulostulo A on ylhäällä ja ulostulo B alhaalla ja

Lisätiedot

Arto Pahkin Käyttötoimikunta Käyttötoiminnan tietojenvaihto asiakkaan ja Fingridin välillä

Arto Pahkin Käyttötoimikunta Käyttötoiminnan tietojenvaihto asiakkaan ja Fingridin välillä Arto Pahkin Käyttötoimikunta 21.6.2016 Käyttötoiminnan tietojenvaihto asiakkaan ja Fingridin välillä Esityksen sisältö 1. Kantaverkkosopimus ja kantaverkkopalveluehdot 2. Siirtokeskeytykset 3. Järjestelmien

Lisätiedot

EMC MITTAUKSET. Ari Honkala SGS Fimko Oy

EMC MITTAUKSET. Ari Honkala SGS Fimko Oy EMC MITTAUKSET Ari Honkala SGS Fimko Oy 5.3.2009 SGS Fimko Oy SGS Fimko kuuluu maailman johtavaan testaus-, sertifiointi-, verifiointi- ja tarkastusyritys SGS:ään, jossa työskentelee maailmanlaajuisesti

Lisätiedot

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Jos energian saanti on epävarmaa tai sen hintakehityksestä ei ole varmuutta, kiinnostus investoida Suomeen

Lisätiedot

Liite 2 ALUEVERKKOPALVELUN HINNOITTELU KOKKOLAN VERKKOALUE

Liite 2 ALUEVERKKOPALVELUN HINNOITTELU KOKKOLAN VERKKOALUE Liite 2 ALUEVERKKOPALVELUN HINNOITTELU KOKKOLAN VERKKOALUE 2016 2(6) Sisällys 1 MAKSUT JA NIIDEN MÄÄRÄYTYMINEN... 3 2 KIINTEÄT ASIAKASKOHTAISET MAKSUT... 3 3 PÄTÖTEHOA KOSKEVAT MAKSUT KULUTUKSELLE... 3

Lisätiedot

HÄIRIÖSUOJAUS KAKSISUUNTAINEN PROSESSI SISÄISET JA ULKOISET HÄIRIÖT

HÄIRIÖSUOJAUS KAKSISUUNTAINEN PROSESSI SISÄISET JA ULKOISET HÄIRIÖT LUENTO 4 HÄIRIÖSUOJAUS KAKSISUUNTAINEN PROSESSI SISÄISET JA ULKOISET HÄIRIÖT HAVAINTOJA ELÄVÄSTÄ ELÄMÄSTÄ HYVÄ HÄIRIÖSUOJAUS ON HARVOIN HALPA JÄRJESTELMÄSSÄ ON PAREMPI ESTÄÄ HÄIRIÖIDEN SYNTYMINEN KUIN

Lisätiedot

EMC: Electromagnetic Compatibility Sähkömagneettinen yhteensopivuus

EMC: Electromagnetic Compatibility Sähkömagneettinen yhteensopivuus EMC: Electromagnetic Compatibility Sähkömagneettinen yhteensopivuus Ympäristön häiriöt Laite toimii suunnitellusti Syntyvät häiriöt Sisäiset häiriöt EMC Directive Article 4 1. Equipment must be constructed

Lisätiedot

Kohdekiinteistöjen RAU-järjestelmien analyysi verrattuna AU-luokitukseen

Kohdekiinteistöjen RAU-järjestelmien analyysi verrattuna AU-luokitukseen Kohdekiinteistöjen RAU-järjestelmien analyysi verrattuna AU-luokitukseen Tavoitteiden avulla kohti parempaa automaatiota Sakari Uusitalo Sami Mikkola Rakennusautomaation energiatehokkuusluokitus Standardissa

Lisätiedot

Liite 2 ALUEVERKKOPALVELUN HINNOITTELU TORNION VERKKOALUE

Liite 2 ALUEVERKKOPALVELUN HINNOITTELU TORNION VERKKOALUE Liite 2 ALUEVERKKOPALVELUN HINNOITTELU TORNION VERKKOALUE 2016 2(5) Sisällys 1 MAKSUT JA NIIDEN MÄÄRÄYTYMINEN... 3 2 KIINTEÄT ASIAKASKOHTAISET MAKSUT... 3 3 PÄTÖTEHOA KOSKEVAT MAKSUT KULUTUKSELLE... 3

Lisätiedot

SÄHKÖNLAATU, SAIRAALAN SÄHKÖNJAKELUVERKOSTON SÄHKÖNLAATU JA SIIHEN LIITTYVÄT STANDARDIT

SÄHKÖNLAATU, SAIRAALAN SÄHKÖNJAKELUVERKOSTON SÄHKÖNLAATU JA SIIHEN LIITTYVÄT STANDARDIT SÄHKÖNLAATU, SAIRAALAN SÄHKÖNJAKELUVERKOSTON SÄHKÖNLAATU JA SIIHEN LIITTYVÄT STANDARDIT Jari Aalto, Asiantuntijapalvelut, Are Oy 5.10.2016 ARE PÄHKINÄNKUORESSA Toimipaikat 25 paikkakuntaa Suomessa Pietari,

Lisätiedot

Aurinkovoimalan haasteet haja-asutusalueella

Aurinkovoimalan haasteet haja-asutusalueella Aurinkovoimalan haasteet haja-asutusalueella Seppo Suurinkeroinen sähkönlaatuasiantuntija Oy Urakoitsijapäivä Kouvola Yhteydenotto paneeleiden asentajalta: Kun paneelit tuottaa sähköä enemmän, jännite

Lisätiedot

Liite 2 ALUEVERKKOPALVELUN HINNOITTELU

Liite 2 ALUEVERKKOPALVELUN HINNOITTELU Liite 2 ALUEVERKKOPALVELUN HINNOITTELU 2016 2(6) Sisällys 1 MAKSUT JA NIIDEN MÄÄRÄYTYMINEN... 3 2 KIINTEÄT ASIAKASKOHTAISET MAKSUT... 3 3 PÄTÖTEHOA KOSKEVAT MAKSUT KULUTUKSELLE... 3 3.1. Alueverkon tehomaksu...

Lisätiedot

Lyhyen kantaman radiotekniikat ja niiden soveltaminen teollisuusympäristössä. Langaton tiedonsiirto teollisuudessa, miksi?

Lyhyen kantaman radiotekniikat ja niiden soveltaminen teollisuusympäristössä. Langaton tiedonsiirto teollisuudessa, miksi? Lyhyen kantaman radiotekniikat ja niiden soveltaminen teollisuusympäristössä Jero hola ja Ville Särkimäki Lappeenrannan teknillinen yliopisto Langaton tiedonsiirto teollisuudessa, miksi? Toimilaitediagnostiikassa

Lisätiedot

Käyttötoimikunta Jari Siltala. 24 h toimintavalmius häiriötilanteissa

Käyttötoimikunta Jari Siltala. 24 h toimintavalmius häiriötilanteissa Käyttötoimikunta 23.11.2016 Jari Siltala 24 h toimintavalmius häiriötilanteissa Network Code for Emergency and Restoration koodin tavoitteet Määritellä yhteiset vaatimukset ja tavoitteet Emergency-, Blackout-

Lisätiedot

Kannattava aurinkosähköinvestointi

Kannattava aurinkosähköinvestointi Kannattava aurinkosähköinvestointi -aurinkosähköjärjestelmästä yleisesti -mitoittamisesta kannattavuuden kannalta -aurinkoenergia kilpailukyvystä Mikko Nurhonen, ProAgria Etelä-Savo p. 043-824 9498 senttiä

Lisätiedot

A13-03 Kaksisuuntainen akkujen tasauskortti. Projektisuunnitelma. Automaatio- ja systeemitekniikan projektityöt AS-0.

A13-03 Kaksisuuntainen akkujen tasauskortti. Projektisuunnitelma. Automaatio- ja systeemitekniikan projektityöt AS-0. A13-03 Kaksisuuntainen akkujen tasauskortti Projektisuunnitelma Automaatio- ja systeemitekniikan projektityöt AS-0.3200 Syksy 2013 Arto Mikola Aku Kyyhkynen 25.9.2013 Sisällysluettelo Sisällysluettelo...

Lisätiedot

Fysiikan laboratoriotyöt 3 Sähkömotorinen voima

Fysiikan laboratoriotyöt 3 Sähkömotorinen voima Fysiikan laboratoriotyöt 3 Sähkömotorinen voima Työn suorittaja: Antti Pekkala (1988723) Mittaukset suoritettu 8.10.2014 Selostus palautettu 16.10.2014 Valvonut assistentti Martti Kiviharju 1 Annettu tehtävä

Lisätiedot

Tee ympäristöteko, osta pörssisähköä! eli Osta sitä tunneittain hinnoiteltuna, kahden viikon irtisanomisajalla, ilman määräaikaista sopimusta!

Tee ympäristöteko, osta pörssisähköä! eli Osta sitä tunneittain hinnoiteltuna, kahden viikon irtisanomisajalla, ilman määräaikaista sopimusta! Tee ympäristöteko, osta pörssisähköä! eli Osta sitä tunneittain hinnoiteltuna, kahden viikon irtisanomisajalla, ilman määräaikaista sopimusta! 14.8.2015 Eero Paananen, Eero Pere, Marjaniemen kiinteistönomistajat

Lisätiedot

Aurinkovoimalan haasteet haja-asutusalueella

Aurinkovoimalan haasteet haja-asutusalueella Aurinkovoimalan haasteet haja-asutusalueella Seppo Suurinkeroinen sähkönlaatuasiantuntija Oy Urakoitsijapäivä Kouvola Yhteydenotto paneeleiden asentajalta: Kun paneelit tuottaa sähköä enemmän, jännite

Lisätiedot

Kantaverkkotariffi Strategiset valinnat Verkkotoimikunta

Kantaverkkotariffi Strategiset valinnat Verkkotoimikunta Kantaverkkotariffi 2016 Strategiset valinnat Verkkotoimikunta 31.3.2014 2 Kantaverkkotariffi 2016 - aikataulutus Hankkeen käynnistys Energiavirasto Keskustelu tariffirakenteesta sekä loistehon ja loistehoreservin

Lisätiedot

Kapeakaistainen signaali

Kapeakaistainen signaali Tiedonsiirrossa sellaiset signaalit ovat tyypillisiä, joilla informaatio jakautuu kapealle taajuusalueelle jonkun keskitaajuuden ympäristöön. Tällaisia signaaleja kutustaan kapeakaistaisiksi signaaleiksi

Lisätiedot

Mikko Hollmén Kiinteistöjohtaja, PSSHP Sairaalatekniikan päivät

Mikko Hollmén Kiinteistöjohtaja, PSSHP Sairaalatekniikan päivät Mikko Hollmén Kiinteistöjohtaja, PSSHP Sairaalatekniikan päivät 8.2.2017 Paljon on kysymyksiä, vähemmän vastauksia? SSTY Kyberturvallisuusseminaari 19.10.2016 Kyberturvallisuus on turvallisuuden osa- alue,

Lisätiedot

Sähkön laatu sairaalaympäristössä Aki Tiira Merus Power Dynamics Oy

Sähkön laatu sairaalaympäristössä Aki Tiira Merus Power Dynamics Oy Sähkön laatu sairaalaympäristössä 4.10.2016 Aki Tiira Merus Power Dynamics Oy Sähkön laadun määritelmä Sähkön laadulle on asetettu vaatimuksia standardeissa ja suosituksissa, esim. SFS EN 50160, SFS 6000-7-710

Lisätiedot

Fingrid Oyj, Mikko Heikkilä, Tehoreservijärjestelyn käyttösääntöjen kehitys

Fingrid Oyj, Mikko Heikkilä, Tehoreservijärjestelyn käyttösääntöjen kehitys Fingrid Oyj,, Tehoreservijärjestelyn käyttösääntöjen kehitys Sisältö 1. Tehoreservin aktivointihinnan asettaminen 2. Tehoreservimaksun kohdistaminen 3. Tehoreservin valmiudennostomenettely 4. Kulutusjousto

Lisätiedot

Yleistä tehoreservistä, tehotilanteen muuttuminen ja kehitys

Yleistä tehoreservistä, tehotilanteen muuttuminen ja kehitys Yleistä tehoreservistä, tehotilanteen muuttuminen ja kehitys Tehoreservijärjestelmän kehittäminen 2017 alkavalle kaudelle Energiaviraston keskustelutilaisuus 20.4.2016 Antti Paananen Tehoreservijärjestelmän

Lisätiedot

Ohjeita fysiikan ylioppilaskirjoituksiin

Ohjeita fysiikan ylioppilaskirjoituksiin Ohjeita fysiikan ylioppilaskirjoituksiin Kari Eloranta 2016 Jyväskylän Lyseon lukio 11. tammikuuta 2016 Kokeen rakenne Fysiikan kokeessa on 13 tehtävää, joista vastataan kahdeksaan. Tehtävät 12 ja 13 ovat

Lisätiedot

Asiakasverkkojen loistehon kompensointi Verkkotoimikunta Jussi Antikainen

Asiakasverkkojen loistehon kompensointi Verkkotoimikunta Jussi Antikainen Asiakasverkkojen loistehon kompensointi 2.12.1015 Verkkotoimikunta Jussi Antikainen Savon Voima Verkko Oy Sähköverkko 110 kv -verkko 503 km 45 kv -verkko 126,9 km 110/20 kv -sähköasema 37 kpl 45/20 kv

Lisätiedot

Sähkön siirron hinnoittelu

Sähkön siirron hinnoittelu Sähkön siirron hinnoittelu Kenneth Hänninen Energiateollisuus ry kenneth.hanninen@energia.fi www.energia.fi Puh. 09 5305 2501 GSM 050 3202439 Suomessa toimii 80 verkkoyhtiötä hyvin erilaisissa olosuhteissa

Lisätiedot

2G-verkoissa verkkosuunnittelu perustuu pääosin kattavuuden määrittelyyn 3G-verkoissa on kattavuuden lisäksi myös kapasiteetin ja häiriöiden

2G-verkoissa verkkosuunnittelu perustuu pääosin kattavuuden määrittelyyn 3G-verkoissa on kattavuuden lisäksi myös kapasiteetin ja häiriöiden 2G-verkoissa verkkosuunnittelu perustuu pääosin kattavuuden määrittelyyn 3G-verkoissa on kattavuuden lisäksi myös kapasiteetin ja häiriöiden tarkemmalla huomioimisella tärkeä osa UMTS:n suunnittelussa

Lisätiedot

Lasketaan siirretty teho. Asetetaan loppupään vaihejännitteelle kulmaksi nolla astetta. Virran aiheuttama jännitehäviö johdolla on

Lasketaan siirretty teho. Asetetaan loppupään vaihejännitteelle kulmaksi nolla astetta. Virran aiheuttama jännitehäviö johdolla on ELEC-E849. Tarkastellaan viittä rinnakkaista siirtojohtoa. Jännite johdon loppupäässä on 400, pituus on 00 km, reaktanssi on 0, ohm/km ( ohmia/johto). Kunkin johdon virta on 000. Jätä rinnakkaiskapasitanssit

Lisätiedot

julkinen ja yksityinen tila menevät sekaisin kulunrajoitusta ja -ohjausta ihmisille toiminta osin ympärivuorokautista asennusalustoja ja -reittejä

julkinen ja yksityinen tila menevät sekaisin kulunrajoitusta ja -ohjausta ihmisille toiminta osin ympärivuorokautista asennusalustoja ja -reittejä Mikko Hollmén Kiinteistöjohtaja, PSSHP SSTY Seminaari 19.10.2016 Kananmunan kuori suoja säätä (lämpö, kylmä, kosteus, tuuli) vastaan suoja ääntä vastaan suoja asiattomia (eläimet, ihmiset) vastaan suoja

Lisätiedot

Käyttörintamalta paljon uutta

Käyttörintamalta paljon uutta Käyttörintamalta paljon uutta Johtaja Reima Päivinen Käyttövarmuuspäivä 24.11.2011 24.11.2011 Käyttövarmuuspäivä 24.11.2011 Kylmän talven kulutushuippu 18.2.2011 Kulutushuippu 18.2.2011 klo 9 10 Suomen

Lisätiedot

Tehoreservin määrän määritys. Ville Väre

Tehoreservin määrän määritys. Ville Väre Tehoreservin määrän määritys Ville Väre Esityksen sisältö Yleistä tehoasioihin liittyen Tehoreservin taustaa Erityisiä huomioita 2017 alkavalle kaudelle Kysymyksiä keskusteltavaksi tehoreserviin liittyen

Lisätiedot

Jyväskylän Energia yhtiöt Yhdessä asiakasta varten

Jyväskylän Energia yhtiöt Yhdessä asiakasta varten Jyväskylän Energia yhtiöt Yhdessä asiakasta varten Ilkka Mustonen 7.10.2015 VERKKOJEN ORGANISAATIO 1.11.2012 VERKOT JOHTOTIIMI Kari Kautto Anmari Ala-Kolu Markku Hantunen Petri Flyktman Pirjo Pasanen Janne

Lisätiedot

FMT aineenkoetuslaitteet

FMT aineenkoetuslaitteet FMT aineenkoetuslaitteet PC-ohjatut testaussylinterijärjestelmät MATERTEST OY PC-ohjatut servohydrauliset testaussylinterijärjestelmät 1-5000 kn Käyttösovellutukset Testaussylintereitä käytetään säätöä

Lisätiedot

Ajankohtaista sähkön älykkäästä mittaamisesta. Älykäs energianmittaus , Jyväskylän Paviljonki Sirpa Leino

Ajankohtaista sähkön älykkäästä mittaamisesta. Älykäs energianmittaus , Jyväskylän Paviljonki Sirpa Leino Ajankohtaista sähkön älykkäästä mittaamisesta Älykäs energianmittaus 10.2.2015, Jyväskylän Paviljonki Sirpa Leino Tarve lisätä älyä sähkönjakeluverkkoihin EU:n ilmastotavoitteet 20-20-20 Hiilidioksidipäästöjen

Lisätiedot

ELEC-E8419 syksy 2016 Laskeminen tietokoneohjelmilla 1. Verkon tiedot on annettu erillisessä Excel-tiedostossa: nimeltä CASE_03-50-prosSC.

ELEC-E8419 syksy 2016 Laskeminen tietokoneohjelmilla 1. Verkon tiedot on annettu erillisessä Excel-tiedostossa: nimeltä CASE_03-50-prosSC. ELEC-E8419 syksy 2016 Laskeminen tietokoneohjelmilla 1 Yleisiä ohjeita: Työ tehdään yhdessä laskuharjoitusten aikaan tiistaina 29.11. kello 10.15 12.00 Jos tämä aika ei sovi, voidaan järjestää toinen aika.

Lisätiedot

Sähkölaitostekniikka. Pekka Rantala

Sähkölaitostekniikka. Pekka Rantala Sähkölaitostekniikka Pekka Rantala 8.11.2015 Termejä Sähkö- eli kytkinasema (Substation) Sähkön jakamista useisiin johtolähtöihin Muuntoasemassa muuntaja, 2 jännitetasoa Kojeisto (Switchgear) Pienjännitekojeisto

Lisätiedot

Protect-DG Kohti uusia tekniikoita vikatilanteiden ja hajautetun tuotannon hallinnassa

Protect-DG Kohti uusia tekniikoita vikatilanteiden ja hajautetun tuotannon hallinnassa Kohti uusia tekniikoita vikatilanteiden ja hajautetun tuotannon hallinnassa ST-POOLIN TUTKIMUSSEMINAARI 4.2.2016 Kimmo Kauhaniemi, Vaasan yliopisto Sisältö Hankkeen yleisesittely Ensimmäisiä alustavia

Lisätiedot

Fingrid Oyj, Mikko Heikkilä, Tehoreservijärjestelyn käyttösääntöjen kehitys

Fingrid Oyj, Mikko Heikkilä, Tehoreservijärjestelyn käyttösääntöjen kehitys Fingrid Oyj,, 21.6.2016 Tehoreservijärjestelyn käyttösääntöjen kehitys Fingridin keskustelupaperi sähkömarkkinoista Keskustelupaperin tavoitteena on: lisätä tietoisuutta sähkömarkkinoiden haasteista Fingridin

Lisätiedot

WELHO ADSL -LAAJAKAISTAPALVELUIDEN PALVELUKUVAUS KULUTTAJA-ASIAKKAILLE (alkaen 24.8.2010)

WELHO ADSL -LAAJAKAISTAPALVELUIDEN PALVELUKUVAUS KULUTTAJA-ASIAKKAILLE (alkaen 24.8.2010) WELHO ADSL -LAAJAKAISTAPALVELUIDEN PALVELUKUVAUS KULUTTAJA-ASIAKKAILLE (alkaen 24.8.2010) WELHO-LAAJAKAISTAPALVELUIDEN PALVELUKUVAUS KULUTTAJA-ASIAKKAILLE (alkaen 19.5.2010) 2 (3) WELHO-LAAJAKAISTAPALVELUIDEN

Lisätiedot

Katsaus käyttötoimintaan. Käyttötoimikunta 21.5.2014 Reima Päivinen Fingrid Oyj

Katsaus käyttötoimintaan. Käyttötoimikunta 21.5.2014 Reima Päivinen Fingrid Oyj Katsaus käyttötoimintaan Käyttötoimikunta Reima Päivinen Fingrid Oyj Esityksen sisältö 1. Käyttötilanne ja häiriöt 2. Tehon riittävyys 3. Järjestelmäreservit 4. Kansainvälinen käyttöyhteistyö 5. Eurooppalaiset

Lisätiedot

VLT HVAC Drive FC-102 Pikaohje ulkopuoliselle ohjaukselle

VLT HVAC Drive FC-102 Pikaohje ulkopuoliselle ohjaukselle HVAC Drive - Pikaohjeita VLT HVAC Drive FC-102 Pikaohje ulkopuoliselle ohjaukselle 1 HVAC Drive ohjaus ulkopuolisella säätimellä... 2 1.1 Parametrit Quick Menun alta (02 quick set-up)... 3 1.2 Parametrit

Lisätiedot

Modulaatio-ohjauksen toimimoottori AME 85QM

Modulaatio-ohjauksen toimimoottori AME 85QM Modulaatio-ohjauksen toimimoottori AME 85QM Kuvaus AME 85QM -toimimoottoria käytetään AB-QM DN 200- ja DN 250 -automaattiisissa virtauksenrajoitin ja säätöventtiileissä. Ominaisuudet: asennon ilmaisu automaattinen

Lisätiedot

MONITILAISET TIEDONSIIRTOMENETELMÄT TÄRKEIMPIEN ASIOIDEN KERTAUS A Tietoliikennetekniikka II Osa 18 Kari Kärkkäinen Syksy 2015

MONITILAISET TIEDONSIIRTOMENETELMÄT TÄRKEIMPIEN ASIOIDEN KERTAUS A Tietoliikennetekniikka II Osa 18 Kari Kärkkäinen Syksy 2015 1 MONITILAISET TIEDONSIIRTOMENETELMÄT TÄRKEIMPIEN ASIOIDEN KERTAUS 2 M-tilaisilla yhdellä symbolilla siirtyy k = log 2 M bittiä. Symbolivirhetn. sasketaan ensin ja sitten kuvaussäännöstä riippuvalla muunnoskaavalla

Lisätiedot

TTY FYS-1010 Fysiikan työt I AA 1.2 Sähkömittauksia Ilari Leinonen, TuTa, 1. vsk Markus Parviainen, TuTa, 1. vsk.

TTY FYS-1010 Fysiikan työt I AA 1.2 Sähkömittauksia Ilari Leinonen, TuTa, 1. vsk Markus Parviainen, TuTa, 1. vsk. TTY FYS-1010 Fysiikan työt I 14.3.2016 AA 1.2 Sähkömittauksia 253342 Ilari Leinonen, TuTa, 1. vsk. 246198 Markus Parviainen, TuTa, 1. vsk. Sisältö 1 Johdanto 1 2 Työn taustalla oleva teoria 1 2.1 Oikeajännite-

Lisätiedot

käsikassara? Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj Sähkömarkkinapäivä

käsikassara? Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj Sähkömarkkinapäivä Kantaverkkoyhtiöstä energiapolitiikan käsikassara? Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj Sähkömarkkinapäivä 21.4.2009 2 Kantaverkkoyhtiön tehtävät Voimansiirtojärjestelmän kehittäminen Luotettava

Lisätiedot

PID-sa a timen viritta minen Matlabilla ja simulinkilla

PID-sa a timen viritta minen Matlabilla ja simulinkilla PID-sa a timen viritta minen Matlabilla ja simulinkilla Kriittisen värähtelyn menetelmä Tehtiin kuvan 1 mukainen tasavirtamoottorin piiri PID-säätimellä. Virittämistä varten PID-säätimen ja asetettiin

Lisätiedot

Sähköjärjestelmä antaa raamit voimalaitoksen koolle

Sähköjärjestelmä antaa raamit voimalaitoksen koolle Sähköjärjestelmä antaa raamit voimalaitoksen koolle Käyttövarmuuspäivä 2.12.2013 Johtava asiantuntija Liisa Haarla, Fingrid Oy Adjunct professor, Aalto-yliopisto Sisältö 1. Tehon ja taajuuden tasapaino

Lisätiedot

Lämpöpumput kaukolämmön kumppani vai kilpailija? Jari Kostama Lämpöpumppupäivä Vantaa

Lämpöpumput kaukolämmön kumppani vai kilpailija? Jari Kostama Lämpöpumppupäivä Vantaa Lämpöpumput kaukolämmön kumppani vai kilpailija? Jari Kostama Lämpöpumppupäivä 29.11.2016 Vantaa Sisältö Kaukolämpö dominoi lämmitysmarkkinoilla Huhut kaukolämmön hiipumisesta ovat vahvasti liioiteltuja

Lisätiedot

Sähkön tuotantorakenteen muutokset ja sähkömarkkinoiden tulevaisuus

Sähkön tuotantorakenteen muutokset ja sähkömarkkinoiden tulevaisuus Sähkön tuotantorakenteen muutokset ja sähkömarkkinoiden tulevaisuus Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Yhdyskunta ja energia liiketoimintaa sähköisestä liikenteestä seminaari 1.10.2013 Aalto-yliopisto

Lisätiedot