Valtuusto Sivu 1 / 97

Transkriptio

1 Espoon kaupunki Pöytäkirja Valtuusto Sivu 1 / 97 Kokoustiedot Aika maanantai klo 17:30-23:05 Tauko klo Paikka Valtuustotalo, Espoonkatu 5 Saapuvilla olleet jäsenet Markus Torkki, puheenjohtaja (Kok.) Anitra Ahtola Kari Kuusisto (Kok.) Kaisa Alaviiri (Kok.) Abdirahman Ali (SDP) Kurt Byman (PerusS&Sit.) Simon Elo (PerusS&Sit.) Tiina Elo (Vihr.) Mikael Eriksson Nina af Hällström (SFP) Christina Gestrin (SFP) Fred Granberg (SFP) Simo Grönroos (PerusS&Sit.) Maria Guzenina (SDP) Henri Haaksiala (Kok.), saapui klo Carl Haglund (SFP), poistui klo , tilalle Katarina Hellsten- Palomäki Heli Halava (Vihr.) Martti Hellström (SDP) Sirpa Hertell (Vihr.) Mikko Hintsala Simo Repo (Kesk.) Inka Hopsu (Vihr.) Johanna Horsma (Kok.) Seppo Huhta (PerusS&Sit.) Saara Hyrkkö (Vihr.) Jaana Jalonen (Kok.) Ulf Johansson (SFP) Maria Jungner Harriet Klar-Nykvist (SDP) Arja Juvonen Petri Pulkkanen (PerusS&Sit.), poistui klo , tilalla Leo Hiltunen Kaarina Järvenpää (KD) Stig Kankkonen (SFP) Johanna Karimäki (Vihr.) Jyrki Kasvi (Vihr.) Pia Kauma (Kok.) Pirjo Kemppi-Virtanen (Kok.) Laura Kiijärvi (Kok.) Hanna Kiljunen (Kok.) Jukka Kilpi Kari Pajunen (PerusS&Sit.) Kalevi Kivistö (Vas.) Ari Konttas (Kok.) Katja Lahti (Vihr.) Teemu Lahtinen (PerusS&Sit.) Mia Laiho (Kok.) Antero Laukkanen (KD)

2 Espoon kaupunki Pöytäkirja Valtuusto Sivu 2 / 97 Sanna Lauslahti (Kok.), poistui klo Ville Lehtola Jan Holst (Kok.) Kai Lintunen (Kok.) Kirsi Louhelainen Päivi Salli (Vihr.) Leena Luhtanen (SDP) Jasminiitta Lumme (SDP), poistui klo , tilalle Antti Aarnio klo Markku Markkula (Kok.) Kristiina Mustakallio (Kok.) Jouni Mykkänen (Kok.) Mari Nevalainen (Vihr.) Risto Nevanlinna Pinja Nieminen (Vihr.) Marika Niemi (Kok.) Kimmo Oila (Kok.) Johanna Paattiniemi (Kok.) Ulla Palomäki (Kok.) Henna Partanen (Vihr.) Mikko Peltokorpi (Kok.) Susanna Rahkonen (Vihr.) Yrjö Rossi (Kesk.) Veera Ruoho (PerusS&Sit.) Heikki Seppä Jukka Niemelä (Kok.), poistui klo , tilalle Janne Tähtikunnas Veikko Simpanen (SDP) Markku Sistonen (SDP) Timo Soini Leo Hiltunen (PerusS&Sit.), siirtyi Pulkkasen paikalle, kun Timo Soini saapui klo Seppo Sonkeri (PerusS&Sit.) Jouni J. Särkijärvi (Kok.) Tarja Tallqvist Liisa Kivekäs (SDP) Kurt Torsell (SFP) Kari Uotila (Vas.) Paula Viljakainen (Kok.) Henrik Vuornos (Kok.) Johanna Värmälä (SDP) Kirsi Åkerlund (Kok.) Saija Äikäs (Kok.), poistui klo , tilalle Raija Meriläinen Muut saapuvilla olleet Nicholas Kujala Tiina Ahlfors Hannele Kerola Jyrki Myllärniemi Jukka Mäkelä Olavi Louko Mauri Suuperko Aulis Majuri Pirjo Mutanen Reijo Tuori nuorisovaltuuston edustaja kaupunginhallituksen jäsen kaupunginhallituksen jäsen, poistui ilmoittamatta ennen taukoa kaupunginhallituksen jäsen kaupunginjohtaja teknisen toimen johtaja liiketoimintajohtaja talous- ja hallintojohtaja talous- ja hallintojohtaja rahoitusjohtaja

3 Espoon kaupunki Pöytäkirja Valtuusto Sivu 3 / 97 Satu Tyry-Salo, Päivi Sutinen Jouni Majuri viestintäjohtaja palvelujen kehittämisjohtaja kaupunginsihteeri, sihteeri Etukäteen esteen olivat ilmoittaneet seuraavat valtuutetut ja varavaltuutetut Anitra Ahtola Mikael Eriksson Mikko Hintsala Maria Jungner Arja Juvonen Jukka Kilpi Ville Lehtola Kirsi Louhelainen Risto Nevanlinna Heikki Seppä Timo Soini Tarja Tallqvist Teuvo Loman

4 Espoon kaupunki Pöytäkirja Valtuusto Sivu 4 / 97 Allekirjoitukset Markus Torkki puheenjohtaja Jouni Majuri sihteeri Pöytäkirjan tarkastus Pöytäkirja tarkastettu ja hyväksytty: Seppo Sonkeri Mari Nevalainen Pöytäkirjan nähtävänäolo julkipannun kuulutuksen mukaan on pöytäkirja ollut yleisesti nähtävänä osoitteessa Asemakuja 2 C 4. Krs., Espoon keskus.

5 Espoon kaupunki Pöytäkirja Valtuusto Sivu 5 / 97 Käsitellyt asiat Pykälä Liitteet Otsikko Sivu 142 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen Pöytäkirjan tarkastajien valinta Tuloveroprosentin ja kiinteistöveroprosenttien 8 määrääminen vuodelle Virastokeskus, asemakaavan muutoksen hyväksyminen, 13 alue , 40. kaupunginosa Espoon keskus 146 Valtuustoaloite moottoriteiden bulevardisoinnin 44 selvittämisestä (Pöydälle 8.9., ja ) Valtuustoaloite Viherlaaksossa sijaitsevan Wikbergin 50 korjaamon säilyttämiseksi Valtuustoaloite täydennysrakentamisen edellytysten 54 parantamiseksi 149 Valtuustoaloite vanhojen lähiöiden taloyhtiöiden 58 vapauttamisesta maankäyttömaksusta 150 Valtuustoaloite valtion kanssa tehdyn Keilaniemen 61 aiesopimuksen avaamisesta ja Espoolle sovitun velvoitteen keventämisestä Valtuustoaloite autoilun vähäpäästöisyyden edistämisestä 64 Espoossa 152 Valtuustoaloite perhepäivähoidon kehittämisestä Valtuustokysymys koulujen väistötilojen myöhästymisestä 74 (Pöydälle ) 154 Valtuustokysymys tietotekniikkapalveluiden 77 ulkoistamisesta sekä salasanojen vaihdosta 155 Valtuustokysymys espoolaisten veneiden 80 talvitelakointipaikkojen riittävyyden turvaamiseksi 156 Valtuustokysymys vanhustenhoidon hoitajamitoituksesta ja 82 kotona asumista turvaavista toimintaprosesseista 157 Valtuustokysymys palkkatukityöstä ja 90 oppisopimuskoulutuksesta 158 Kokouksessa jätetyt aloitteet 92

6 Espoon kaupunki Pöytäkirja 142 Valtuusto Sivu 6 / Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen Päätös Selostus Puheenjohtaja totesi kokouksen laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Merkittiin, että kokous oli kutsuttu koolle valtuuston puheenjohtajan allekirjoittamalla valtuuston jäsenille, kaupunginhallitukselle, kaupunginjohtajalle sekä toimialojen johtajille toimitetulla ja ilmoitustaululla kuulutetulla kokouskutsulla, joka kuului seuraavasti: Lisäksi kokouksessa jaettiin pöydälle päivätty jatkoesityslista nro 1. Liitteet A ja B

7 Espoon kaupunki Pöytäkirja 143 Valtuusto Sivu 7 / Pöytäkirjan tarkastajien valinta Päätös Pöytäkirjan tarkastajiksi valittiin Seppo Sonkeri ja Mari Nevalainen.

8 Espoon kaupunki Pöytäkirja 144 Valtuusto Sivu 8 / / /2014 Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus Tuloveroprosentin ja kiinteistöveroprosenttien määrääminen vuodelle 2015 Valmistelijat / lisätiedot: Pekka Heikkinen, puh Anu Rajala, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginhallitus Valtuusto vahvistaa 1 vuoden 2015 tuloveroprosentiksi 18,00, 2 vuoden 2015 kiinteistöveroprosenteiksi seuraavat: - Yleinen kiinteistövero 0,80, - Vakituinen asuinrakennus 0,37, - Muu kuin vakituinen asuinrakennus 0,80, - Rakentamaton rakennuspaikka 3,00, - Yleishyödyllinen yhteisö 0,00, - Voimalaitosrakennus 2,00. Käsittely Johansson Granbergin kannattamana ehdotti, että rakentamattoman rakennuspaikan kiinteistövero lasketaan 2.00 prosenttiin. Puheenjohtaja ilmoitti, että asian esityslistalla on selostettu, että rakentamattoman rakennuspaikan kiinteistöveron alaraja on laissa säädetty 2.30 prosenttiin. Johansson muutti ehdotuksensa kuulumaan: rakentamattoman rakennuspaikan kiinteistövero lasketaan 2.30 prosenttiin. Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja totesi Johanssonin muutetun ehdotuksen kannattamattomana raukeavan, ja koska muita ehdotuksia ei ole tehty, kaupunginhallituksen ehdotuksen tulleen hyväksytyksi. Päätös Selostus Valtuusto: Kaupunginhallituksen ehdotus hyväksyttiin. Verotusmenettelylain mukaan veroprosenttien ilmoittamispäivä on viimeistään Espoo on hakenut ja saanut lisäaikaa ilmoittamiselle asti.

9 Espoon kaupunki Pöytäkirja 144 Valtuusto Sivu 9 / 97 Vuoden 2014 verotuloarvio perustuu tammi - lokakuun verotilityksiin sekä vuoden 2013 verotuksesta saatuihin ennakkotietoihin. Vuosien verotuloarviot perustuvat ehdotettuihin veroprosentteihin sekä talouden kehitysennusteisiin. Yhteisövero on arvioitu Kuntaliiton koko maata koskevan arvion perusteella. Talouden ennusteisiin liittyy merkittäviä epävarmuustekijöitä, jotka hyvin nopeasti heijastuvat Espoon pääosin verotuloihin perustuvaan tulopohjaan. Talouden tasapainotavoitteiden saavuttaminen edellyttää menojen sopeuttamista tulokehitykseen sekä tuottavuuden systemaattista parantamista. Kiinteistöverolakia ollaan muuttamassa niin, että yleisen kiinteistöveron sekä vakituisen asuinrakennusten ala- ja ylärajoja korotetaan. Yleisen kiinteistöveron osalta korotus rajoihin on 0,2 prosenttiyksikköä. Alaraja tulee olemaan 0,8 % ja yläraja 1,55 %. Vakituisen asuinrakennuksen kiinteistöveroprosentin osalta korotus on 0,05 prosenttiyksikköä, joten uusi alaraja on 0,37 % ja yläraja 0,8 %. Espoossa yleisen kiinteistöveron ja vakituisen asuinrakennuksen prosentit ovat olleet lain sallimilla alarajoilla. Muun kuin vakituisen asuinrakennuksen veroprosenttien vaihteluväli on sama kuin yleisen kiinteistöveroprosentin. Lakimuutoksen johdosta Espoo joutuu nostamaan kyseiset kiinteistöveroprosentit uusille alarajoille. Kiinteistöveroprosenttien uudet ala- ja ylärajat on hyväksytty eduskunnassa ja lakimuutos vahvistettaneen lopullisesti Veroprosenttien alarajojen nostosta saatava hyöty on Espoon osalta noin 20 milj. euroa. Hallitus on kuitenkin päättänyt, että kiinteistöveroprosenttien nostosta saatava tuotto vähennetään peruspalvelujen valtionosuudesta. Ehdotetut veroprosentit sekä veroprosenttien ala- ja ylärajat: Espoo alarajat uudet ylärajat uudet alarajat 2014 ylärajat Tuloveroprosentti 18,00 Kiinteistöveroprosentit: Yleinen kiinteistövero 0,80 0,60 0,80 1,35 1,55 Vakituinen asuinrakennus 0,37 0,32 0,37 0,75 0,80 * Muu kuin vakituinen 0,80 0,60 0,80 1,35 asuinrakennus 1,55 Voimalaitosrakennus 2,00 1,00 2,50 Yleishyödyllinen yhteisö 0,00 0,00 1,00 ** Rakentamaton rakennuspaikka 3,00 2,10 2,30 3,00 Rakentamaton rakennuspaikka, muut 1,00 3,00 * enintään 0,60 prosenttiyksikköä korkeampi kuin vakinaisen asunnon prosentti **12 b pykälän mukaan Espoossa ja eräissä muissa kunnissa oltava 1,5 prosenttiyksikköä korkeampi kuin yleinen kiinteistöveroprosentti kuitenkin enintään 3 prosenttia.

10 Espoon kaupunki Pöytäkirja 144 Valtuusto Sivu 10 / 97 Verotuloarviot ehdotettujen prosenttien pohjalta (1 000 euroa): TILIVUOSI 2013** 2014** 2015** 2016** 2017** Verolaji Kunnallisvero Muutos % 6,0 0,7 2,7 5,0 3,6 Yhteisövero Muutos % -6,1 5,8 5,5-11,6 6,9 Kiinteistövero Muutos % 3,3 10,0 27,1 1,5 1,5 VEROTULOKSI KIRJATTAVA Muutos % 4,7 1,6 4,3 3,3 3,7 Suurten kaupunkien veroprosentit vuonna 2014: Kuntien vuoden 2014 veroprosentit Lähde: Verohallinto Jos muun kuin vakituisen asuinrakennuksen veroprosenttia ei ole määrätty, on käytetty yleistä kiinteistöveroprosenttia. Kunta Asukas- Tulovero-% Kiinteistöveroprosentit: luku Yleinen Vakituinen Muu kuin vaki- Voima- Jos eri kuin yleinen kiinteistövero-% asuinrakennus tuinen as.rak laitos kiinteistövero-% Muutos 2014 Muutos 2014 Muutos 2014 Muutos 2014 Yleishyö- Rakent. %-yks. %-yks. %-yks. %-yks. dyllinen rakennusyhteisö paikka Koko maa ,74 0,36 0,94 0,02 0,43 0,02 1,05 0,02 Manner-Suomi ,75 0,36 0,94 0,02 0,44 0,02 1,05 0,02 Espoo ,00 0,25 0,60 0,32 0,70 2,00 0,00 3,00 Helsinki ,50 0,80 0,32 0,80 2,30 Vantaa ,00 1,00 0,32 1,00 2,85 2,50 Turku ,50 0,75 1,00 0,32 0,70 3,00 Tampere ,75 0,75 1,05 0,50 0,05 0,90 0,25 3,00 Kuopio ,50 1,00 1,30 0,52 1,10 2,50 3,00 Oulu ,00 0,75 0,95 0,40 0,90 2,85 0,16 Lahti ,25 0,75 1,00 0,50 1,00 2,50 0,50 3,00 Jyväskylä ,00 1,15 0,50 1,10 2,85 3,00 Kouvola ,00 1,35 0,55 1,15 2,85 0,00 Pori ,25 0,90 0,50 1,10 2,85 3,00 Päätöshistoria Kaupunginhallitus

11 Espoon kaupunki Pöytäkirja 144 Valtuusto Sivu 11 / 97 Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto vahvistaa 1 vuoden 2015 tuloveroprosentiksi 18,00, 2 vuoden 2015 kiinteistöveroprosenteiksi seuraavat: - Yleinen kiinteistövero 0,80, - Vakituinen asuinrakennus 0,37, - Muu kuin vakituinen asuinrakennus 0,80, - Rakentamaton rakennuspaikka 3,00, - Yleishyödyllinen yhteisö 0,00, - Voimalaitosrakennus 2,00. Käsittely Puheenjohtaja Sistosen kannattamana teki seuraavan ehdotuksen: Kaupunginhallitus jättää tuloveroprosentin ja kiinteistöveroprosenttien määräämisen vuodelle 2015 pöydälle ja pyytää siitä valtuuston neuvottelutoimikunnan lausunnon siten, että asia voidaan käsitellä kaupunginhallituksen ylimääräisessä kokouksessa klo Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko puheenjohtajan ehdotus yksimielisesti hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen hyväksyneen sen. Päätös Kaupunginhallitus: Kaupunginhallitus jätti tuloveroprosentin ja kiinteistöveroprosenttien määräämisen vuodelle 2015 pöydälle ja pyytää siitä valtuuston neuvottelutoimikunnan lausunnon siten, että asia voidaan käsitellä kaupunginhallituksen ylimääräisessä kokouksessa klo Kaupunginhallitus Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto vahvistaa 1 vuoden 2015 tuloveroprosentiksi 18,00, 2 vuoden 2015 kiinteistöveroprosenteiksi seuraavat: - Yleinen kiinteistövero 0,80, - Vakituinen asuinrakennus 0,37, - Muu kuin vakituinen asuinrakennus 0,80, - Rakentamaton rakennuspaikka 3,00, - Yleishyödyllinen yhteisö 0,00, - Voimalaitosrakennus 2,00.

12 Espoon kaupunki Pöytäkirja 144 Valtuusto Sivu 12 / 97 Päätös Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Tiedoksi

13 Espoon kaupunki Pöytäkirja 145 Valtuusto Sivu 13 / / /2011 Kaupunkisuunnittelulautakunta Kaupunkisuunnittelulautakunta Kaupunkisuunnittelulautakunta Kaupunkisuunnittelulautakunta Kaupunkisuunnittelulautakunta Kaupunkisuunnittelulautakunta Kaupunkisuunnittelulautakunta Kaupunginhallitus Virastokeskus, asemakaavan muutoksen hyväksyminen, alue , 40. kaupunginosa Espoon keskus Valmistelijat / lisätiedot: Liisa Ikonen, puh Mikla Koivunen, puh Roni Zein, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginhallitus Valtuusto hyväksyy päivätyn ja muutetun Virastokeskus - Ämbetscentrum asemakaavan muutoksen, piirustusnumero 6725, joka sisältää useita asemakaavan muutoksia käsittäen osan korttelista 40223, korttelit 40215, 40217, ja sekä virkistys-, tori-, katu- ja liikennealueet, 40. kaupunginosassa (Espoon keskus), alue (Poistuvat korttelit ja 40225, muodostuu osa korttelia 40218). Käsittely Klar-Nykvist Kivekkään ym. kannattamana teki seuraavan muutosehdotuksen: Valtuusto esittää että Espoon kaupungintalo suojeltaisiin suojamerkinnällä ja määräyksellä SR-1 historiallisesti, rakennustaiteellisesti ja kaupunkikuvallisesti arvokas rakennus. Rakennusta ei saa purkaa eikä siihen saa tehdä sellaisia korjauksia tai muutostöitä jotka oleellisesti muuttaisi kaupungintalon muotoa tai arkkitehtuuria. Sisätilojen osalta suojelu koskee avointa keskushallia ja sitä kehystäviä kerrostasoja. Rakennukseen kohdistuvista muutos ja korjaustoimenpiteistä on pyydettävä museoviranomaisten lausunto. Lisäksi valtuustotaloa koskien asemakaavaehdotukseen lisätään suojelumerkintä määräyksellä SR-2 jolla on myös suojeltu Lagstadin koulun vanhin osa. Kankkonen Konttaksen ym. kannattamana teki seuraavan lisäysehdotuksen:

14 Espoon kaupunki Pöytäkirja 145 Valtuusto Sivu 14 / 97 Lisäksi valtuusto päättää, että kaupungintalotontin käytöstä tuodaan valtuuston käsittelyyn eri vaihtoehdot rakennuskustannus- ja käyttökustannuslaskelmineen heti sen jälkeen, kun valtuuston päättämä asemakaava on lainvoimainen. Vaihtoehdot ovat talon purku ja uuden rakentaminen, talon korjaaminen (suojeltuna tai ilman suojelua) tai tontin muu käyttö. Byman Pajusen kannattamana ehdotti, että päätösehdotus hylätään. Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja esitti valtuuston hyväksyttäväksi selostuksen keskustelun kuluessa tehdyistä ehdotuksista. Selostus hyväksyttiin yksimielisesti. Puheenjohtaja totesi, että muutos-, lisäys- ja hylkäysehdotuksen johdosta on äänestettävä. Puheenjohtaja ehdotti, että ensin äänestetään muutoksesta ja sitten lisäyksestä ja viimeisenä hylkäyksestä. Edelleen puheenjohtaja totesi, että mikäli Klari-Nykvistin muutosesitys tulee hyväksytyksi, se merkitsee samalla, että Kankkosen ehdotus menettää merkityksensä, joten se raukeaa, eli tässä tapauksessa sitä ei voida ottaa käsittelyyn. Lopuksi äänestetään hylkäämisestä. Valtuusto hyväksyi puheenjohtajan äänestysjärjestysehdotuksen. Äänestys Klar-Nykvistin muutosesityksestä Puheenjohtaja ehdotti, että äänestyksessä ne, jotka kannattavat kaupunginhallituksen ehdotusta, äänestävät "jaa" ja ne, jotka kannattavat Klar-Nykvistin ehdotusta, äänestävät "ei". Valtuusto hyväksyi puheenjohtajan ehdotuksen. Äänestyksessä valtuusto 45 äänellä 28 ääntä vastaan ja 2 äänestäessä tyhjää hylkäsi Klar-Nykvistin muutosehdotuksen. Äänestyslista on pöytäkirjan liitteenä. Äänestys Kankkosen lisäysesityksestä Puheenjohtaja ehdotti, että äänestyksessä ne, jotka kannattavat kaupunginhallituksen ehdotusta, äänestävät "jaa" ja ne, jotka kannattavat Kankkosen ehdotusta, äänestävät "ei". Valtuusto hyväksyi puheenjohtajan ehdotuksen. Äänestyksessä valtuusto 68 äänellä 7 ääntä vastaan hyväksyi Kankkosen lisäysehdotuksen. Äänestyslista on pöytäkirjan liitteenä. Äänestys Bymanin hylkäysehdotuksesta Puheenjohtaja ehdotti, että äänestyksessä ne, jotka kannattavat kaupunginhallituksen ehdotusta, äänestävät "jaa" ja ne, jotka kannattavat

15 Espoon kaupunki Pöytäkirja 145 Valtuusto Sivu 15 / 97 Bymanin hylkäysehdotusta, äänestävät "ei". Valtuusto hyväksyi puheenjohtajan ehdotuksen. Äänestyksessä valtuusto 63 äänellä 9 ääntä vastaan ja 3 äänestäessä tyhjää hylkäsi Bymanin hylkäysehdotuksen. Äänestyslista on pöytäkirjan liitteenä. Päätös Puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen ehdotuksen tulleen hyväksytyksi Kankkosen tekemällä lisäyksellä. Valtuusto: Valtuusto hyväksyi päivätyn ja muutetun Virastokeskus - Ämbetscentrum asemakaavan muutoksen, piirustusnumero 6725, joka sisältää useita asemakaavan muutoksia käsittäen osan korttelista 40223, korttelit 40215, 40217, ja sekä virkistys-, tori-, katu- ja liikennealueet, 40. kaupunginosassa (Espoon keskus), alue (Poistuvat korttelit ja 40225, muodostuu osa korttelia 40218). Lisäksi valtuusto päätti, että kaupungintalotontin käytöstä tuodaan valtuuston käsittelyyn eri vaihtoehdot rakennuskustannus- ja käyttökustannuslaskelmineen heti sen jälkeen, kun valtuuston päättämä asemakaava on lainvoimainen. Vaihtoehdot ovat talon purku ja uuden rakentaminen, talon korjaaminen (suojeltuna tai ilman suojelua) tai tontin muu käyttö. Liite Oheismateriaali Selostus 1 Äänestyslistat Virastokeskus, tapahtumaluettelo - Virastokeskus, kaavamääräykset - Virastokeskus, kaavakartta - Virastokeskus, ajantasa-asemakaava - Virastokeskus, havainnekuva 1 - Virastokeskus, havainnekuva 2 - Virastokeskus nykyinen kaupungintalo kooste - Virastokeskus uusi kaupungintalo kooste Suunnittelualue sijaitsee Espoon aseman pohjoispuolella. Asemakaavan muutoksen tavoitteena on virastokeskuksen ja sen lähiympäristön kehittäminen. Alueen viihtyisyyttä parannetaan lisäämällä asuinrakentamista, uudistamalla toimisto- ja liikerakentamista sekä rakentamalla uusi monitoimitori. Asemakaavan muutoksessa alueelle osoitetaan yhteensä k-m² rakennusoikeutta, mikä vastaa kaavan aluetehokkuutta e = 1,1. Alueen rakennusoikeus kasvaa k-m 2. Uutta asuinrakennusoikeutta osoitetaan k-m², mikä vastaa noin 500 asukasta (1 as / 50 k-m²). Mitoituksessa on huomioitu, että autopaikat voidaan sijoittaa kortteleihin.

16 Espoon kaupunki Pöytäkirja 145 Valtuusto Sivu 16 / 97 Suunnittelualueen likimääräinen sijainti Espoon opaskarttapohjalla esitettynä: Virastokeskus - Ämbetscentrum asemakaavan muutosehdotus, piirustusnumero 6725, joka sisältää useita asemakaavan muutoksia käsittäen osan korttelista 40223, korttelit 40215, 40217, ja sekä virkistys-, tori-, katu- ja liikennealueet, 40. kaupunginosassa (Espoon keskus), alue (Poistuvat korttelit ja 40225, muodostuu osa korttelia 40218). Valtuuston ja kaupunginhallituksen päätöksiä Valtuusto päätti Espoon kaupungintalosta ja virastokeskuksen kehittämisperiaatteista mm., että alueelle ei rakenneta uutta kaupungintaloa eikä nykyistä kaupungintaloa peruskorjata, vaan se puretaan. Kaupunginhallitus antoi kokouksessaan vastineen Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle kaupungintalon suojelua koskevassa asiassa ja kehotti samalla kaupunkisuunnittelulautakuntaa aloittamaan virastokeskuksen asemakaavan muuttamisen, jonka yhteydessä kaupungintalon purkukysymys saadaan ratkaistua. Perusteluna oli, että Uudenmaan ympäristökeskus on jo vuonna 2008 ottanut kantaa siihen kysymykseen, tulisiko kaupungintalo suojella tuolloin voimassa olleen rakennussuojelulain nojalla. Päätöksessä todetaan mm. seuraavaa: Koska rakennukset sijaitsevat kaava-alueella, tulee niiden suojelusta päättää ensisijaisesti maankäyttö- ja rakennuslain nojalla. Rakennusten suojelemiseksi rakennussuojelulain nojalla ei ole esitetty erityisiä syitä.

17 Espoon kaupunki Pöytäkirja 145 Valtuusto Sivu 17 / 97 Valtuusto hyväksyi kaupungintalon tilapäiskäyttöä koskevan valtuustoaloitteen käsittelyn yhteydessä , että kaupungintaloa ei korjata tilapäiskäyttöön, vaan että mahdollinen päätös kunnostamisesta tehdään virastokeskuksen asemakaavan hyväksymisen yhteydessä tai sen jälkeen. Samalla valtuusto toivoi, että virastokeskuksen asemakaavan muutoksen yhteydessä valtuustolle valmistellaan ja esitetään kaupungintalon rakennushistorian selvitys, tarveselvityksen 2006 sisältö, Nexon Consulting Oy:n selvityksen koko sisältö sekä kaikkien rakennussuojelusta vastaavien asiantuntijatahojen antamat lausunnot. Päätöksiä on otettu huomioon asemakaavan muutoksessa kaava-aluetta koskevilta osin. Kaupungintalon osalta kaavaehdotus on laadittu siten, että rakennus voidaan säilyttää tai purkaa. Asemakaavan muutosehdotus mahdollistaa kaupungintalon osalta vaihtoehtoharkintaa kaavamuutoksen jatkokäsittelyssä valtuustossa. Kaupunginhallituksen tila- ja asuntojaoston ja elinkeino- ja kilpailukykyjaoston päätöksiä Kaupunginhallituksen tila- ja asuntojaosto päätti kokouksessaan, että Espoon keskuksen hallinnollisista toimitiloista laaditaan visio. Tilankäyttövision tavoitteena on uudistaa kaupungin hallinnollisten tilojen käyttöä vastaamaan nykyaikaisia palveluntuotantotarpeita ja työympäristöratkaisuja. Tavoitteena on tehostaa toimitilojen tila- ja kustannustehokkuutta muun muassa keskittämällä tiloja nykyistä vähempiin rakennuksiin. Virastokeskusasemakaavan muutosehdotuksessa kaupungintalon nykyiselle paikalle varaudutaan sijoittamaan työpisteitä noin henkilölle, sekä lisäksi toteuttamaan tiloja muuhun yleisöpalveluun. Jos kaupungintalo peruskorjataan, se tehdään siten, että rakennuksen ominaispiirteet säilyvät. Kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaosto päätti kokouksessaan, että Espoon keskus säilytetään kaupungin hallinnollisena keskuksena. Espoon keskusta vahvistetaan kaupallisten ja julkisten palvelujen keskuksena ja sitä pyritään elävöittämään kehittämällä monipuolisia kulttuuri-, liikunta-, asukas- ja harrastepalveluja kaupunkikeskuksen vahvuudet huomioiden. Myös asuntorakentamismahdollisuuksia lisätään merkittävästi. Kaupunginhallituksen tila- ja asuntojaosto päätti , että talouden tasapainotus- ja tuottavuusohjelman (TATU) linjausten mukaisesti tehostetaan Espoon keskuksen hallinnollisten toimitilojen tilankäyttöä. Asemakaavan muutosehdotuksessa toimistorakentamisen mitoituksessa on huomioitu Espoon keskuksen toimitilavisio Kaupunkisuunnittelulautakunnan päätöksiä ja linjauksia Hyväksyessään asemakaavan muutosehdotuksen nähtäville kaupunkisuunnittelulautakunta päätti kaavaehdotuksen korjaamisesta

18 Espoon kaupunki Pöytäkirja 145 Valtuusto Sivu 18 / 97 siten, että asemakaavaehdotus sisältää kaksi vaihtoehtoa, joista toisessa on vanha kaupungintalo merkitty säilytettäväksi. Lautakunnan päätöksen mukaan korjattu asemakaavan muutosehdotus oli nähtävillä. Lisäksi lautakunta päätti kaupunkikuvallisten vaihtoehtojen laatimisesta, joiden mukaan kaavaehdotusta voidaan vähäisesti tarkistaa. Kaavaehdotusta on tarkistettu jatkosuunnittelun ja saadun palautteen pohjalta. Kaupunkisuunnittelulautakunta päätti myös virastokeskuksen kaava-alueen lähiympäristön uudistamisen periaatteista. Päätös täydensi päätettyjä asemakaavan muutoksen lähtökohtia ja tavoitteita. Virastokeskuksen ympäristön suunnittelussa huomioidaan mm. näkymät ja muodostuvat tilasarjat. Tärkeitä ovat näkymät ja kulkuyhteydet virastokeskuksen alueelta ja etenkin valtuustotalolta jokilaaksoon ja kirkonmäelle. Lisäksi tutkitaan täydennysrakentamisen mahdollisuudet, asuntotuotannon lisääminen ja pysäköinnin tehostaminen. Myös yhteys Kirkkojärvenpuistoon huomioidaan suunnittelussa. Vanhan aseman ja sen lähiympäristön merkitys kaupunkikuvassa ja -rakenteessa huomioidaan jatkosuunnittelussa. Periaatteita on otettu huomioon asemakaavan muutoksessa siltä osin, kuin ne koskevat kaava-aluetta. Vireilletulo Espoon valtuusto on päättänyt kokouksessaan Espoon keskuksen virastokeskusalueen kehittämisessä noudatettavista periaatteista. Alueen asemakaavoitus käynnistetään, koska nykyinen asemakaava ei mahdollista alueelle asetettujen tavoitteiden toteutumista. Vireilletulosta on tiedotettu osallistumis- ja arviointisuunnitelman yhteydessä kuulutuksessa, joka on julkaistu kaupungin ilmoituslehdissä (Länsiväylä ja Hufvudstadsbladet) nimellä Virastokeskus, Espoon keskus II. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Asemakaavan muutokseen liittyen on laadittu erillinen osallistumis- ja arviointisuunnitelma, joka on päivätty ja päivitetty , ja Alueen nykytila Suunnittelualue on rakentunut pääosin 1970-luvulla ja sitä on täydennetty 80-luvulla. Lagstadin koulurakennuksen uusimmat osat ovat 2000-luvulta. Suunnittelualueen rakennuskanta on kerrostalovaltaista hallinto-, toimistoja liiketilaa. Asemakaavan muutosalueella ei nykyisin ole asukkaita. Suunnittelualue sijaitsee liikenteellisesti keskeisellä paikalla ja hyvien joukkoliikenneyhteyksien varrella Espoon aseman välittömässä läheisyydessä. Alueen sisäinen pääkatu on Kirkkojärventie. Alueen

19 Espoon kaupunki Pöytäkirja 145 Valtuusto Sivu 19 / 97 jalankulku- ja pyöräilyreitit jakautuvat osin maantasoon ja kansitasoille. Pysäköintijärjestelyt alueella perustuvat pysäköintihalli- ja maantasoratkaisuihin. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Suunnittelualueen asemakaavoituksessa huomioidaan valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet, jotka koskevat Helsingin seudulla joukkoliikenteeseen, erityisesti raideliikenteeseen tukeutuvan ja eheytyvän yhdyskuntarakenteen edistämistä. Tavoitteiden mukaan seudun keskuksia vahvistetaan asunto-, työpaikka ja palvelukeskuksina. Asemakaavan muutos toteuttaa valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita. Voimassa oleva maakuntakaava-, yleiskaava- ja asemakaavatilanne Uudenmaan maakuntakaavassa (vahvistettu ) suunnittelualue on osoitettu keskustatoimintojen alueeksi. Suunnittelualueen eteläpuolelle on merkitty päärata ja pohjoispuolelle viheryhteystarve. Asemakaavan muutosehdotus on maakuntakaavan mukainen. Espoon pohjoisosien yleiskaava, osa I:ssä (vahvistettu ) suunnittelualue on osoitettu keskustatoimintojen alueeksi (C). Alue varataan hallinnon, palveluiden ja liiketoiminnan tiloille. Alueella sallitaan lisäksi keskustaympäristöön soveltuvia asuntoja ja teollisuuden tiloja. Suunnittelualueen koilliskulma on julkisten palveluiden ja hallinnon aluetta (PY). Alue varataan ensisijaisesti julkisten palveluiden ja hallinnon tiloille. Kirkkojärventie on merkitty tieliikennealueeksi (LM). Alue varataan tieliikenteelle. Alueella sallitaan huoltoasemia, terminaali-, huolto- ja varikkotiloja sekä muita tieliikennettä palvelevia rakennuksia ja laitteita. Asemakaavan muutosehdotus on yleiskaavan mukainen. Espoon pohjois- ja keskiosien osayleiskaava on vireillä. Osayleiskaavaalue käsittää kokonaisuudessaan Espoon pohjoisosien yleiskaavan osan I voimassaolevan alueen. Lisäksi kaava-alue pitää sisällään Espoon kartanon sekä Soittilan alueet. Kaava-alueeseen kuuluu myös Lahnuksen ampumaradan alue sekä Kauklahden alueelta Espoon eteläosien yleiskaavassa vahvistamatta jäänyt alue, joilla ei ole voimassa olevaa yleiskaavaa. Voimassa olevissa asemakaavoissa alueelle on osoitettu pääosin liike- ja toimistorakennusten korttelialueita (AL, K). Valtuustotalon ja kaupungintalon alueet ovat hallinto- ja virastorakennusten korttelialueita (YH). Lakelan koulukeskuksen alue on opetustoimintaa palvelevien rakennusten korttelialuetta (YO). Lisäksi suunnittelualueella on virkistysaluetta (VP), paikoitus- ja liikennealueita (LPA, LP-2) sekä tori- ja katualueita. Espoon keskuksen hallinnollisten toimitilojen tilankäyttövisio 2030 Espoon keskuksen hallinnollisten toimitilojen tilavision tavoitteena on uudistaa kaupungin hallinnollisten tilojen käyttöä ja tehostaa toimitilojen tila- ja kustannustehokkuutta. Tilankäyttövisiossa esitetään kaupungin

20 Espoon kaupunki Pöytäkirja 145 Valtuusto Sivu 20 / 97 tulevaisuuden toimitilojen likimääräinen sijainti Espoon keskuksessa, työpisteiden määrät ja arvioitu toteutusvaihe. Kaava-alueella on tällä hetkellä noin 800 työpaikkaa, joista pääosa on kaupungin palveluita. Talouden tasapainotus- ja tuottavuusohjelman (TATU) linjausten mukaisesti tehostetaan Espoon keskuksen hallinnollisten toimitilojen tilankäyttöä siten, että toimipisteiden lukumäärä ja pinta-ala supistuu merkittävästi nykyistä pienemmäksi. Tilankäyttövision lopputilanteessa on arvioitu, että radan pohjoispuolella kaupungin toimipisteitä osoitetaan nykyisen kaupungintalon paikalle, nykyiseen tai uuteen rakennukseen sekä Virastotalo II:n paikalle rakennettavaan uuteen toimistorakennukseen. MRA 27 :n mukainen kuuleminen Kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi asemakaavan muutosehdotuksen nähtäville Lautakunnan päätöksen mukaan korjattu asemakaavan muutosehdotus oli nähtävillä Nähtävillä olon aikana saatiin 8 muistutusta sekä 10 lausuntoa ja kannanottoa. Asemakaavan muutosehdotukseen tehtiin tarkistuksia jatkosuunnittelun ja saadun palautteen perusteella. Rajauksen muutoksesta ja tarkistuksista johtuen rakennusoikeus laski k-m 2. kaava-alueen rajausta pienennettiin, koska korttelissa käynnistyi erillinen kaavamuutoshanke LR alue rajattiin kaava-alueen ulkopuolelle, sillä alueen kehitystä ja kaupunkikuvaa tarkastellaan omana kokonaisuutena huomioiden täydennysrakentaminen ja pysäköintijärjestelyt sekä liityntäpysäköinti laajemmalla alueella Espoonkadun katualuetta levennettiin Lagstadin koulun tonttia (Y-O) laajennettiin siten, että koulun ja päiväkodin piha-toiminnat voidaan järjestää tontin puolella. Korttelin rakennusoikeus säilyi ennallaan. Asuinkerrostalojen korttelialueiden (AK) rajoja ja rakennusoikeutta tarkistettiin vähäisesti. Korttelien rakennusoikeus laski yhteensä k-m 2. Liikerakennusten korttelialueen (K-1) rajoja, rakennusoikeutta ja kerroslukua tarkistettiin vähäisesti. Korttelin rakennusoikeus säilyi ennallaan. Muuntamon ohjeellinen rakennusala lisättiin kaavakarttaan. puistossa olevien kulkureittien linjauksia tarkistettiin ja täydennettiin vähäisesti kortteliin lisättiin yleinen jalankulku- ja pyöräily-yhteys (uusi Lehterikuja) ja lisättiin ajoyhteysmerkintä hulevesien viivytysmääräystä tarkistettiin kunnallistekniikan yleissuunnitelmaan perustuen pysäköintialueen (LPA) rajausta tarkistettiin kunnallistekniikan yleissuunnitelman perusteella kaavamääräyksiä ja nimistö-osuutta tarkistettiin vastaavasti

21 Espoon kaupunki Pöytäkirja 145 Valtuusto Sivu 21 / 97 sr-2 kaavamääräystä täsmennettiin vähäisesti Espoon kaupunginmuseon esityksen mukaan Y-1-korttelissa kellarikerroksen kaavamääräystä tarkistettiin vähäisesti rakennusvalvonnan kanssa käydyn neuvottelun tuloksena selostusta täydennettiin. Mm. mitoitustiedot päivitettiin, tavoitteita päivitettiin ksl päätöksen ja pysäköintiselvityksen perusteella, vaikutusten arviointia täydennettiin. Tehdyt tarkistukset katsottiin vähäisiksi eikä asemakaavan muutosta katsottu tarpeelliseksi asettaa uudelleen nähtäville. Asemakaavan muutosehdotus Yleistä Asemakaavan muutoksen tavoitteena on elävöittää radan pohjoispuolta moninaisin keinoin, ja sillä haetaan positiivista muutosta virastokeskuksen nykyiseen ilmapiiriin ja kaupunkikuvaan. Alueelle osoitetaan uutta asuinrakennusoikeutta ja nykyistä korttelirakennetta uudistetaan. Suunnittelua jatketaan kaava-alueen lähiympäristön ja Espoon keskuksen muuttamiseksi entistä eheämmäksi ja vetovoimaisemmaksi kaupunkikeskukseksi. Asemakaavan muutoksessa huomioidaan ympäröivien alueiden tulevia muutosmahdollisuuksia ja -tarpeita. Radan varren kehittämisedellytykset ja mahdollisuus rakentaa radan päälle säilyvät. Vanhan aseman merkitys kaupunkikuvassa ja -rakenteessa huomioidaan. Joukkoliikenteen toimintaedellytykset turvataan myös pitkällä aikavälillä (pikaraitiotievaraus), ja jalankulku- ja pyöräily-yhteyksiä eri suuntiin vahvistetaan. Virastokeskuksen ja sen ympäristön suunnittelussa huomioidaan näkymät ja muodostuvat tilasarjat. Jokilaakson ja tuomiokirkon läheisyyttä pyritään korostamaan ja yhteyksiä Espoonjoelle ja Kirkkojärvenpuiston suuntaan parannetaan. Julkiset palvelut muodostavat jatkossakin tärkeän osan alueen toiminnoista. Tavoitteena on, että alueella on edelleen päivittäistavaramyymälä ja muita yksityisiä palveluita sekä erilaisia kulttuuri-, kokoontumis- ja näyttelytiloja esimerkiksi järjestöjen käytettäväksi. Mitoitus Kaavamuutosalueen pinta-ala on noin 6,1 ha. Alueen nykyinen rakennusoikeus on yhteensä k-m², josta on käytetty noin k-m². Asemakaavan muutoksessa alueelle osoitetaan yhteensä k-m² rakennusoikeutta, mikä vastaa kaavan aluetehokkuutta e = 1,1. Alueen rakennusoikeus kasvaa k-m 2.

22 Espoon kaupunki Pöytäkirja 145 Valtuusto Sivu 22 / 97 Uutta asuinrakennusoikeutta osoitetaan k-m², mikä vastaa noin 500 asukasta (1 as/ 50 k-m²). Mitoituksessa on huomioitu, että autopaikat voidaan sijoittaa kortteleihin. Alueen toimistorakentamisen mitoituksessa on huomioitu Espoon keskuksen toimitilavisio Kokonaisrakenne, kaupunkikuva ja arkkitehtuuri Espoon keskus sijaitsee hyvien liikenneyhteyksien varrella ja on hyvin saavutettavissa julkisella liikenteellä. Rakennuskanta on monipuolista ja ulottuu keskiajalle asti. Historia on vahvasti läsnä ja luo alueelle omaa identiteettiä. Toimintojen sekoittaminen lisää alueen sosiaalista kontrollia kaikkina vuorokaudenaikoina. Kaupunkirakennetta ja julkisuuden asteita on selkiytetty. Yhteyksiä kirkon ja entisen kauppalan talon suuntiin on avattu. Asuinrakennukset, piha-alueet ja pysäköintiratkaisut ovat uudenaikaisia ja korkeatasoisia. Maantasokerroksiin osoitetaan kaupallisten palveluiden lisäksi asuntoihin liittyviä työtiloja sekä yhteistiloja kuten talopesulat, varasto- ja kerhotilat, jolloin jalankulkuympäristön viihtyisyys lisääntyy. Virastot on keskitetty helposti saavutettavasti. Kaupallisia palveluita ja yhteistiloja sijaitsee toimistorakennuksen alakerroksissa, Holvikäytävän kujanteella ja uuden Vaakunatorin laidoilla. Lakelanpuisto ja uusi Vaakunatori ovat osa uudistuvaa kaupunkitilaa. Puistosta rakennetaan viihtyisä kaupunkipuisto kaikenikäisten käyttöön. Vaakunatorista toteutetaan korkeatasoinen kaupunkiaukio osittain viherrakentamisen keinoin. Espoonkadusta muodostuu korkeatasoinen katutila ja urbaani yhteys aseman ja jokilaakson välillä. Uusi Valtuustoaukio täydentää tilasarjaa. Alueen arkkitehtuuri on modernia ja omaleimaista. Tavoitteena on jäsentynyt kaupunkiympäristö ja kiinnostavat tilasarjat. Pysäköinti osoitetaan korttelikohtaisiin laitoksiin ja mahdolliseen kalliopysäköintilaitokseen. Asuinkerrostalojen korttelialueet (AK) Rakennusoikeus korttelissa k-m 2 Rakennusoikeus korttelissa k-m 2 Alueelle osoitetaan kaksi uutta asuinkorttelia: Kaupungintalon laajennukselle varattu laaja rakentumaton yleisten rakennusten korttelialue sekä näiden vieressä olevat pysäköintialueet muutetaan pääosin asuinrakentamiseen. Puretun virastotalo 1:n sekä ruokapalveluiden rakennuksen korttelit ja näiden väliin jäävä torialue siltoineen muutetaan myös asuinkerrostalojen korttelialueeksi.

23 Espoon kaupunki Pöytäkirja 145 Valtuusto Sivu 23 / 97 Asuinrakennukset ovat 3-8 kerroksisia. Asuinkortteleiden sisään jäävät korttelipihat muodostavat suojattuja piha-alueita. Kortteleiden läpi avautuu näkymiä ympäristöön. Asuinrakentamisella luodaan toimintaedellytyksiä myös lähialueen yrityksille. Korttelien katutasoon osoitetaan liike-, palvelu- ja asukkaiden yhteistiloja, jolla myös elävöitetään jalankulkutasoa. Pysäköinti osoitetaan korttelikohtaisesti pihakannen alle. Laitokset ovat vain osittain maan alla pohjavesiolosuhteista ja maastonmuodoista johtuen. Liike- ja toimistorakennusten korttelialue (K-1) Rakennusoikeus k-m 2 Nykyisen virastotalo 2 paikalle esitetään liike- ja toimistorakennusten korttelialuetta, jossa saa sijaita myös julkisia palveluita. Virastotalo 2 puretaan ja korvataan nykyaikaisella toimistorakennuksella, jonka maantasokerroksessa on liiketiloja. Asemalle johtava Espoonsilta jatkuu rakennukseen, mutta liikennettä ohjataan maantasoon jo Kirkkojärventien eteläreunassa, raideliikenteen laiturialueen tuntumassa. Rakennuksen katutasossa varaudutaan päivittäistavarakauppaan. Huolto toimii Virastopihan puolelta. Yleisten rakennusten korttelialue (Y-1) Rakennusoikeus k-m 2 Aukion pohjoislaidalla säilyy yleisten rakennusten korttelialue julkisia palveluita varten. Korttelialueella sijaitsee valtuustotalo sekä uusi tai peruskorjattu kaupungintalo. Asemakaavan muutos mahdollistaa korttelialueelle runsaasti erilaisia toimintoja, jotka ovat helposti kuntalaisten saavutettavissa. Espoon keskuksen hallinnollisten toimitilojen tilankäyttövisio 2030:n mukaan uuteen tai vanhaan kaupungintaloon varataan toimitiloja noin henkilölle. Toimistokäytön lisäksi rakennuksessa on mm. palvelu-, näyttely- ja kokoontumistiloja. Korttelialueella varaudutaan myös uuteen ravintola- ja kahvilatilaan. Opetustoimintaa palvelevien rakennusten korttelialue (YO) Rakennusoikeus k-m 2 Lakelan koulun korttelialueelle ei ole kaavamuutoksessa esitetty merkittäviä muutoksia. Koulun tonttia laajennetaan, jotta koulun ja päiväkodin piha-alueet mahtuvat paremmin tontille. Rakennuksen vanhimmat osat esitetään suojeltaviksi. Luonto-olot, maisema ja viheralueet Lakelanpuisto säilyy asemakaavan muutoksessa virkistysalueena (VP). Puisto laajenee kaupungintalon laajennukselle varatulle rakentumattomalle

24 Espoon kaupunki Pöytäkirja 145 Valtuusto Sivu 24 / 97 yleisten rakennusten korttelialueelle. Uudistettava kaikille avoin leikkipaikka sijoittuu puistoalueelle, rakennusten rajaamalle suojaisalle paikalle. Leikkipaikka on merkitty kaavaan sijainniltaan ohjeellisena (le). Tavoitteena on, että puisto ja uusi Vaakunatori tulevat aktiiviseen käyttöön ja siellä on toimintaa kaikenikäisille. Puiston kautta rakennetaan hyvät yhteydet asemalle, jokilaaksoon ja Kirkkojärvenpuiston suuntaan. Asemakaavan muutos mahdollistaa maanalaisen pysäköintilaitoksen toteuttamisen. Se voi sijoittua kallioon, osittain puistoalueen alle esisuunnitelman mukaisesti. Virastokeskuksen asemakaavan toteutus ei edellytä pysäköintiluolan rakentamista. Valtuustotalon edustalle osoitetaan uusi Valtuustoaukio, joka korostaa rakennuksen sisäänkäyntiä. Aukio rakennetaan ja valaistaan korkeatasoisesti. Ajoneuvoliikenne Nykytilanteessa alueen pääkatuverkko muodostuu itä-länsi-suuntaisesta Kirkkojärventiestä ja sen poikkikaduista (Espoonaukio, Espoonkatu ja Virastopiha). Liikenneverkkoselvityksen mukaan Kirkkojärventien nykyinen kaistakapasiteetti (2+2) on tuleviin liikennemääriin nähden ylimitoitettu, joten asemakaavan muutoksessa katualue on mitoitettu siten, että Kirkkojärventie osoitetaan 1+1-kaistaiseksi. Kääntyville varataan omat kaistat. Kirkkojärventiestä tavoitellaan nykyistä kaupunkimaisempaa katutilaa. Paikallisbusseille on suunniteltu pysäkkisyvennykset. Espoonkatu levenee ja sen varteen rakennetaan hyvät ja leveät jalankulku- ja pyöräily-yhteydet. Koulureitin ja saattoliikenteen sekä asukas- ja huoltoliikenteen turvallisuus huomioidaan suunnittelussa. Kevyt liikenne Rantaradan halkaiseva vaikutus tuo haasteita erityisesti sujuvien kävely- ja pyöräily-yhteyksien järjestämiselle etelä-pohjoissuunnassa. Maankäytön lisääntyessä tarvitaan myös lisää kulkuyhteyksiä radan eri puolien välillä. Virastokeskuksen asemakaavan muutoksessa varaudutaan uuden radan ylittävän kulkusillan rakentamiseen. Kulku uudelta sillalta maantasoon sijoittuisi radan varteen. Siltaa voidaan suunnitteluratkaisusta riippuen jatkaa Kirkkojärventien yli. Sillan korkeusasemassa on huomioitu pikaraitiotien edellyttämä vapaa korkeus ja raskaan raideliikenteen aukean tilan ulottuma. Tavoitteena on ollut luoda jalankulkijoille viihtyisämpää kaupunkitilaa, mutta ennen kaikkea sujuvien ja esteettömien yhteyksien muodostuminen. Kirkkojärventien pohjoispuolelle on suunniteltu leveä kevyen liikenteen vyöhyke. Myös Kirkkojärventien eteläpuolta voidaan kehittää jalankulkijoille ja pyöräilijöille korkeatasoisena ympäristönä.

25 Espoon kaupunki Pöytäkirja 145 Valtuusto Sivu 25 / 97 Pysäköinti Alueen pysäköinti on osoitettu laajoilta parkkikentiltä korttelikohtaisiin pysäköintilaitoksiin. Asemakaavassa on lisäksi varauduttu mahdolliseen maanalaiseen pysäköintilaitokseen. Alueelle varataan jonkin verran kadunvarsipysäköintiä lyhyttä asiointia varten. Paikoitusnormina on käytetty - 1 ap / 120 k-m² asumiskerrosalaa, kuitenkin vähintään 0,5 ap asuntoa kohden, - 1 ap / 200 k-m² palvelu-, kulttuuri-, ja näyttelytilojen kerrosalaa, - 1 ap / 200 k-m² koulujen ja päiväkotien kerrosalaa, - 1 ap / 75 k-m² toimisto- ja kokoustilojen kerrosalaa, - 1 ap / 50 k-m² liiketilojen kerrosalaa. Uudisrakentamisen myötä pysäköintitarve alueella lisääntyy. Asuinkortteleiden pysäköinti on osoitettu korttelikohtaisesti pihakansien alle. Osa nykyisen maankäytön edellyttämistä autopaikoista sijaitsee Kannusillan pysäköintitalossa. Nämä autopaikat säilyvät. Liike- ja toimistorakennusten korttelialueen ja yleistenrakennusten korttelialueen autopaikat osoitetaan osittain edelleen Kannusillan ja Kannunparkin pysäköintitaloihin. Kadunvarsipysäköintiä on osoitettu Espoonkadulle ja Kirkkojärventien varteen. Raideliikenne Kaupunkiradasta Leppävaara-Espoo on tehty yleissuunnitelma (2003). Ratasuunnittelu on käynnissä yhteistyössä Espoon kaupungin ja Helsingin seudun liikenteen (HSL) kanssa. Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelmassa (HLJ 2011) kaupunkirata Leppävaara- Espoo on yksi tärkeimmistä ensimmäisellä kaudella ( ) aloitettavista infrastruktuurin kehittämishankkeista. Pikaraitiotielle on jätetty raidevaraus Kirkkojärventien eteläreunaan. Ennen raitiotien toteuttamista tämä tila voidaan hyödyntää viherkaistana tai minimimitoitusta leveämpänä kävely- ja pyörätienä. Melusuojaus Alueen ajoneuvoliikenteestä sekä raideliikenteestä syntyvä melu ja tärinä sekä näiden vaikutukset suunnittelualueella on huomioitu asemakaavamerkinnöin ja -määräyksin.

26 Espoon kaupunki Pöytäkirja 145 Valtuusto Sivu 26 / 97 Suojelu Kaupungintalon tulevaisuudesta on käyty monitahoista keskustelua siitä saakka, kun ideakilpailun ratkaisusta ja palkintolautakunnan suositusten huomioimisesta päätettiin. Vuonna 2008 tehtiin Uudenmaan ympäristökeskukselle (ny. ELY) esitys virastokeskuksen suojelemiseksi. Rakennusta ei suojeltu rakennussuojalain nojalla esityksistä huolimatta. Valtuusto tekemässään kaupungintalon purkupäätöksessä esitti kielteisen kantansa rakennuksen suojelusta. Myöhemmin valtuusto hyväksyi kaupungintalon tilapäiskäyttöä koskevan valtuustoaloitteen käsittelyn yhteydessä , että kaupungintaloa ei korjata tilapäiskäyttöön, vaan että mahdollinen päätös kunnostamisesta tehdään virastokeskuksen asemakaavan hyväksymisen yhteydessä tai sen jälkeen. Kaupungintalon osalta kaavaehdotus on laadittu siten, että rakennus voidaan joko purkaa tai säilyttää, mutta sitä ei ole osoitettu suojelukohteeksi. Myöskään valtuustotaloa ei ole osoitettu suojeltavaksi rakennukseksi. Ehdotus perustuu asemakaavoituksen aikana tehtyihin kaupunkikuvallisiin selvityksiin, valtuuston vuonna 2010 tekemään kaupungintalon purkupäätökseen ja Espoon keskuksen hallinnollisten toimitilojen tilankäyttövisioon Lagstadin koulun vanhimmat osat 1950-luvulta osoitetaan suojeltaviksi (sr- 2). Kaavamääräyksellä ohjataan rakennuksen arvojen säilyttämistä korjaus- ja muutostöissä. Asemakaavan muutoksen vaikutuksia on kirjattu kaavaselostukseen koskien nyt käsillä olevaa kaavaratkaisua; kaupunkikuvallisia vaikutuksia on arvioitu myös vuoden 2008 ideakilpailun tuloksista ja sen jälkeen laadituista suunnitelmista ja vaihtoehtotarkasteluista. Kaupungintalosta tehty rakennushistorian selvitys palvelee kohteen ominaispiirteiden tunnistamisessa ja toimii tietolähteenä kiinteistöön kohdistuvissa toimenpiteissä sekä kaupungin päätöksenteossa. Keväällä 2013 valmistuneen Espoon kaupungintalon kulttuurihistorialliset, arkkitehtoniset ja kaupunkikuvalliset arvot -selvityksen mukaan kaupungintaloon liittyy sekä kulttuurihistoriallisia, ympäristöllisiä että rakennushistoriallisia ja arkkitehtonisia arvoja. Kaupungintalon suojelusta on neuvoteltu Tilakeskus-liikelaitoksen ja Espoon kaupunginmuseon edustajien kanssa. Kaavaselostuksessa esitetään näkemys kaupungintalon ja valtuustotalon suojelumerkinnöistä (sr-1 ja sr-2). Rakennuskokonaisuus voidaan säilyttää myös ilman asemakaavaan osoitettua suojelumerkintää. Joka tapauksessa tavoitteena on, että keskeisellä paikalla sijaitseva korttelialue tulee aktiiviseen käyttöön: joko nykyinen kaupungintalo peruskorjataan ja sen tiloja kehitetään nykyaikaiseksi tai tilalle rakennetaan uusi kaupungintalo ja siihen liittyviä oheistoimintoja.

27 Espoon kaupunki Pöytäkirja 145 Valtuusto Sivu 27 / 97 Selvitykset Vuonna 2008 järjestettiin Espoon kaupungintalon ja keskustakortteleiden ideakilpailu. Ideakilpailun avulla oli tarkoitus luoda suuntaviivat virastokeskusalueen vaiheittaiselle uudistamiselle. Kilpailun voitto jaettiin neljän kilpailutyön kesken. Palkintolautakunta esitti jatkosuunnittelun periaatteiksi seuraavia: kaupungintalo ja virastotalo 1 puretaan ja uusi kaupungintalo ja toiminnallinen tori sijoitetaan suunnilleen nykyiselle paikalle, jalankulku ja toiminnallisuus ovat maantasossa, aseman ja kaupungintalon alueelta muodostetaan laaja puistoyhteys Espoonjokilaaksoon, Espoon keskuksen kehittäminen yhdistäen radan pohjoinen ja eteläinen puoli on osa vuoteen 2030 ulottuvien rakennusvaiheiden ratkaisua, johon edellytykset luodaan jatkosuunnittelulla. Kilpailun voittajilta tilattiin jatkotyöt, joissa ideoitiin Espoon keskuksen kokonaisuutta laajemmalla alueella ja tarkasteltiin lähemmin virastoalueen kehittämismahdollisuuksia. Kaupungintalon tulevaisuutta koskevaa valtuustokäsittelyä varten laadittiin vaihtoehtoisia maankäytön suunnitelmia. Arkkitehdit Soini Stenbäck Takkinen Oy laati kolme vaihtoehtoa, joissa tarkasteltiin virastokeskuksen alueen kaupunkirakenteellisia mahdollisuuksia. VE1 perustui nykyisen kaupungintalon peruskorjaamiseen, vaihtoehdoissa VE2 ja VE3 nykyinen kaupungintalo esitettiin purettavaksi. VE2:ssa tarkasteltiin uuden kaupungintalon rakentamista ja VE3:ssa valtuustotalon laajentamista. Valtuustokäsittelyä varten oli arvioitu myös hankkeiden kustannuksia. Espoon keskuksen kaupunkiuudistuksesta on toimenpideohjelma vuosille Espoon kaupungintalosta on tehty rakennushistorian selvitys (Kati Salonen ja Mona Schalin Arkkitehdit Oy, 2012). Kaupungintalon peruskorjauksen kustannuksia kartoitettaessa on laadittu hankeselvitys (Arkkitehtitoimisto CJN Oy), jota on päivitetty. Rakennustapaselostus, Väliaikaiskäytön korjaustoimenpiteet, Espoon kaupungintalo (Nexon Consulting Oy, ) Suunnittelualueen kokonaisrakennetta on tarkasteltu Espoon keskuksen visiossa vuodelle 2030 (Helsinki Zürich Office Oy, 2012) sekä kaavaehdotusta varten laaditussa kaupunkikuvallisessa ja toiminnallisessa selvityksessä rakennusoikeuden jakautumisesta eri käyttötarkoituksiin (Avanto Arkkitehdit Oy, 2013). Espoon kaupungintalon kulttuurihistorialliset, arkkitehtoniset ja kaupunkikuvalliset arvot -selvitys valmistui keväällä 2013 (Kati Salonen ja Mona Schalin Arkkitehdit Oy). Kaavaehdotuksen tarkistuksia varten laadittiin jatkotyöt kaupunkisuunnittelulautakunnan päätökseen perustuen (Arkkitehtitoimisto

28 Espoon kaupunki Pöytäkirja 145 Valtuusto Sivu 28 / 97 Päätöshistoria Kaupunkisuunnittelulautakunta Anttila & Rusanen Oy, Arkkitehtitoimisto Harris-Kjisik Oy, Arkkitehdit Soini Stenbäck Oy, 2014) Suunnittelualueelle on tehty liikenneverkkoselvitys (WSP Finland) ja meluselvitys (Ramboll Finland). Kalliopysäköinnistä on tehty esiselvitys. Kunnallistekniikan yleissuunnittelu (Ramboll Finland) on valmistumassa syksyllä Virastokeskuksen pysäköintiselvitys valmistui kesällä 2014 (WSP Finland) Asuinkortteleista on laadittu suunnitteluohje jatkosuunnittelijoiden käyttöön (Arkkitehtitoimisto Anttila & Rusanen Oy, ). Ohjetta hyödynnetään myös tontinluovutus- ja eri lupavaiheissa. Päätösehdotus Asemakaavapäällikkö Ossi Keränen Kaupunkisuunnittelulautakunta 1 Hyväksyy seuraavat kaavalliset tavoitteet asemakaavan muutoksen Virastokeskus, Espoon keskus II pohjaksi 1.1 Asemakaavan muutoksella luodaan edellytykset Espoon keskuksen kaupunkikuvan parantamiselle korkeatasoisella uudis- ja täydennysrakentamisella. Alueelle osoitetaan merkittävästi uutta asuin-, toimisto- ja liikerakentamista. 1.2 Kaupungintaloa ja sen ympäristöä kehitetään kokonaisuutena. Kaupungintalo ja siihen liittyvä monitoimitori muodostavat alueelle kohtaamispaikan, jonka kaupunkikuvaan tulee kiinnittää erityistä huomiota. Monitoimitorilta tulee olla sujuva puistoyhteys Espoonjokilaaksoon. 1.3 Asemakaavassa varaudutaan sujuviin jalankulku- ja pyöräily-yhteyksiin radan yli, samalla huomioiden tuleva radanpäälle rakentaminen. 1.4 Kirkkojärventien liikennejärjestelyjä selkeytetään ja muodostetaan samalla miellyttävämpi jalankulkuympäristö. Espoon keskuksen ympäristöä kehitetään kävelykaupunkina, jossa yhteydet eri joukkoliikennevälineisiin tulee olla sujuvat. 1.5 Virastokeskuksen ja sen ympäristön korttelialueiden pysäköinti tulee pääosin osoittaa rakennusten kellarikerroksiin tai myöhemmin toteutettavaan pysäköintiluolaan.