Espoon kaupunki Pöytäkirja 112. Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 1 / 1

Transkriptio

1 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 1 / / /2011 Kaupunkisuunnittelulautakunta Kaupunkisuunnittelulautakunta Kaupunkisuunnittelulautakunta Kaupunkisuunnittelulautakunta Kaupunkisuunnittelulautakunta Virastokeskus, ehdotus kaupunginhallitukselle asemakaavan muutokseksi, alue , 40. kaupunginosa Espoon keskus, (Kh-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Liisa Ikonen, puh Mikla Koivunen, puh Roni Zein, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelupäällikkö Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelulautakunta 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Lausunnot, kannanotot ja mielipiteet on annettu Virastokeskuksen asemakaavan muutosehdotuksesta, alue , 2 hyväksyy esitettäväksi kaupunginhallitukselle päivätyn ja muutetun Virastokeskus - Ämbetscentrum asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 6725, joka sisältää useita asemakaavan muutoksia käsittäen osan korttelista 40223, korttelit 40215, 40217, ja sekä virkistys-, tori-, katu- ja liikennealueet, 40. kaupunginosassa (Espoon keskus), alue (Poistuvat korttelit ja 40225, muodostuu osa korttelia 40218). Rajausta muutettu, 3 ilmoittaa asemakaavan muutoksen hakijalle, että kaupunki tulee MRA 59 :n mukaisesti perimään asemakaavan muutoksen laatimiskulujen loppuosan euroa sekä 1/3 kuulutuskustannuksista 933,34 euroa asemakaavan muutoksen hyväksymisen jälkeen. Käsittely Keskustelun kuluessa puheenjohtaja Louhelainen ehdotti jäsen Pöntysen kannattamana, että asia jätetään pöydälle lautakunnan seuraavaan kokoukseen ja että asian pöydällä olon aikana tehdään seuraavat selvitykset ja tarkennukset:

2 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 2 / 2 - määritetään suojelumerkinnät ja niiden tarkat sanamuodot, mikäli näitä laitetaan kaavaan, - mitä suojelumerkinnöistä seuraa kaupungintalon perusparannuksen osalta, - kaava-alueen talouslaskelmat, - kuvataan päätöksentekoprosessi, - mikä on mahdollisuus kaavapäätöksen kumoutumiseen oikeudessa jos suojelumerkintää ei tehdä, - katutason havainnekuvat, - kaupungintalon käyttökustannukset eri vaihtoehdoilla. Julistettuaan keskustelun päättyneeksi puheenjohtaja Louhelainen tiedusteli, voidaanko hänen tekemä ehdotus hyväksyä. Koska kukaan ei vastustanut tätä, totesi puheenjohtaja tämän tulleen yksimielisesti hyväksytyksi. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta päätti yksimielisesti jättää asian pöydälle seuraavaan kokoukseen ja että pöydällä olon aikana tehdään seuraavat selvitykset ja tarkennukset: - määritetään suojelumerkinnät ja niiden tarkat sanamuodot, mikäli näitä laitetaan kaavaan, - mitä suojelumerkinnöistä seuraa kaupungintalon perusparannuksen osalta, - kaava-alueen talouslaskelmat, - kuvataan päätöksentekoprosessi, - mikä on mahdollisuus kaavapäätöksen kumoutumiseen oikeudessa jos suojelumerkintää ei tehdä, - katutason havainnekuvat, - kaupungintalon käyttökustannukset eri vaihtoehdoilla. Liite 3 Virastokeskus, muistutusten lyhennelmät ja vastineet 4 Virastokeskus, lausuntojen sekä kannanottojen lyhennelmät ja vastineet Oheismateriaali - Virastokeskus, tapahtumaluettelo - Virastokeskus, kaavamääräykset - Virastokeskus, kaavakartta - Virastokeskus, ajantasa-asemakaava - Virastokeskus, havainnekuva 1 - Virastokeskus, havainnekuva 2 - Virastokeskus, kooste Espoon keskuksen kehittämistä ja kaupungintaloa koskevista päätöksistä Virastokeskus, kooste kaikkien rakennussuojelusta vastaavien asiantuntijoiden antamista lausunnoista - Virastokeskus, havainnekuva uusi kaupungintalo - Virastokeskus, havainnekuva uusi kaupungintalo pysäköintikaavio

3 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 3 / 3 - Virastokeskus, näkymä uusi kaupungintalo 1 - Virastokeskus, näkymä uusi kaupungintalo 2 - Virastokeskus, Vaakunatorilta uusi kaupungintalo - Virastokeskus, Lakelanpuistosta uusi kaupungintalo - Virastokeskus, aluejulkisivu Kirkkojärventie - Virastokeskus, aluejulkisivu Espoonkatu - Virastokeskus, leikkaus kortteli Virastokeskus, leikkaus kortteli Virastokeskus, havainnekuva vanha kaupungintalo - Virastokeskus, havainnekuva vanha kaupungintalo pysäköintikaavio - Virastokeskus, näkymä vanha kaupungintalo 1 - Virastokeskus, näkymä vanha kaupungintalo 2 - Virastokeskus, Vaakunatorilta vanha kaupungintalo - Virastokeskus, Lakelanpuistosta vanha kaupungintalo Selostus Suunnittelualue sijaitsee Espoon aseman pohjoispuolella. Asemakaavan muutoksen tavoitteena on Virastokeskuksen ja sen lähiympäristön kehittäminen. Alueen viihtyisyyttä parannetaan lisäämällä asuinrakentamista, uudistamalla toimisto- ja liikerakentamista sekä rakentamalla uusi monitoimitori. Asemakaavan muutoksessa alueelle osoitetaan yhteensä k-m² rakennusoikeutta, mikä vastaa kaavan aluetehokkuutta e = 1,1. Alueen rakennusoikeus kasvaa kem 2. Uutta asuinrakennusoikeutta osoitetaan k-m², mikä vastaa noin 500 asukasta (1 as/ 50 k-m²). Mitoituksessa on huomioitu, että autopaikat voidaan sijoittaa kortteleihin.

4 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 4 / 4 Suunnittelualueen likimääräinen sijainti Espoon opaskarttapohjalla esitettynä: Virastokeskus - Ämbetscentrum asemakaavan muutosehdotus, piirustusnumero 6725, joka sisältää useita asemakaavan muutoksia käsittäen osan korttelista 40223, korttelit 40215, 40217, ja sekä virkistys-, tori-, katu- ja liikennealueet, 40. kaupunginosassa (Espoon keskus), alue (Poistuvat korttelit ja 40225, muodostuu osa korttelia 40218). Rajausta muutettu. Valtuuston ja kaupunginhallituksen päätöksiä Valtuusto päätti Espoon kaupungintalosta ja virastokeskuksen kehittämisperiaatteista mm. että alueelle ei rakenneta uutta kaupungintaloa eikä nykyistä kaupungintaloa peruskorjata, vaan se puretaan. Kaupunginhallitus antoi kokouksessaan vastineen Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle kaupungintalon suojelua koskevassa asiassa ja kehotti samalla kaupunkisuunnittelulautakuntaa aloittamaan Virastokeskuksen asemakaavan muuttamisen, jonka yhteydessä kaupungintalon purkukysymys saadaan ratkaistua. Perusteluna oli, että Uudenmaan ympäristökeskus on jo vuonna 2008 ottanut kantaa siihen kysymykseen, tulisiko kaupungintalo suojella tuolloin voimassa olleen rakennussuojelulain nojalla. Päätöksessä todetaan mm. seuraavaa: Koska rakennukset sijaitsevat kaava-alueella, tulee niiden suojelusta päättää ensisijaisesti maankäyttö- ja rakennuslain nojalla. Rakennusten suojelemiseksi rakennussuojelulain nojalla ei ole esitetty erityisiä syitä.

5 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 5 / 5 Valtuusto hyväksyi kaupungintalon tilapäiskäyttöä koskevan valtuustoaloitteen käsittelyn yhteydessä , että kaupungintaloa ei korjata tilapäiskäyttöön, vaan että mahdollinen päätös kunnostamisesta tehdään virastokeskuksen asemakaavan hyväksymisen yhteydessä tai sen jälkeen. Samalla valtuusto toivoi, että Virastokeskuksen asemakaavan muutoksen yhteydessä valtuustolle valmistellaan ja esitetään kaupungintalon rakennushistorian selvitys, tarveselvityksen 2006 sisältö, Nexon Consulting Oy:n selvityksen koko sisältö sekä kaikkien rakennussuojelusta vastaavien asiantuntijatahojen antamat lausunnot. Päätöksiä on otettu huomioon asemakaavan muutoksessa kaava-aluetta koskevilta osin. Kaupungintalon osalta kaavaehdotus on laadittu siten, että rakennus voidaan säilyttää tai purkaa. Asemakaavan muutosehdotus mahdollistaa kaupungintalon osalta vaihtoehtoharkintaa kaavamuutoksen jatkokäsittelyssä valtuustossa. TAJA:n ja EKYJ:n päätöksiä Kaupunginhallituksen tila- ja asuntojaosto päätti kokouksessaan, että Espoon keskuksen hallinnollisista toimitiloista laaditaan visio. Tilankäyttövision tavoitteena on uudistaa kaupungin hallinnollisten tilojen käyttöä vastaamaan nykyaikaisia palveluntuotantotarpeita ja työympäristöratkaisuja. Tavoitteena on tehostaa toimitilojen tila- ja kustannustehokkuutta muun muassa keskittämällä tiloja nykyistä vähempiin rakennuksiin. Virastokeskusasemakaavan muutosehdotuksessa Kaupungintalon nykyiselle paikalle varaudutaan sijoittamaan työpisteitä noin henkilölle, sekä lisäksi toteuttamaan tiloja muuhun yleisöpalveluun. Jos kaupungintalo peruskorjataan, se tehdään siten että rakennuksen ominaispiirteet säilyvät. Kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaosto päätti kokouksessaan, että Espoon keskus säilytetään kaupungin hallinnollisena keskuksena. Espoon keskusta vahvistetaan kaupallisten ja julkisten palvelujen keskuksena ja sitä pyritään elävöittämään kehittämällä monipuolisia kulttuuri-, liikunta-, asukas- ja harrastepalveluja kaupunkikeskuksen vahvuudet huomioiden. Myös asuntorakentamismahdollisuuksia lisätään merkittävästi Kaupunginhallituksen tila- ja asuntojaosto päätti, että talouden tasapainotus- ja tuottavuusohjelman (TATU) linjausten mukaisesti tehostetaan Espoon keskuksen hallinnollisten toimitilojen tilankäyttöä. Asemakaavan muutosehdotuksessa toimistorakentamisen mitoituksessa on huomioitu Espoon keskuksen toimitilavisio Kaupunkisuunnittelulautakunnan päätöksiä ja linjauksia Hyväksyessään asemakaavan muutosehdotuksen nähtäville kaupunkisuunnittelulautakunta päätti kaavaehdotuksen korjaamisesta siten, että asemakaavaehdotus sisältää kaksi vaihtoehtoa, joista toisessa on vanha kaupungintalo merkitty säilytettäväksi. Lautakunnan päätöksen mukaan korjattu asemakaavan muutosehdotus oli nähtävillä.

6 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 6 / 6 Lisäksi lautakunta päätti kaupunkikuvallisten vaihtoehtojen laatimisesta, joiden mukaan kaavaehdotusta voidaan vähäisesti tarkistaa. Kaavaehdotusta on tarkistettu jatkosuunnittelun ja saadun palautteen pohjalta kaupunkisuunnittelulautakunta päätti myös Virastokeskuksen kaava-alueen lähiympäristön uudistamisen periaatteista. Päätös täydensi päätettyjä asemakaavan muutoksen lähtökohtia ja tavoitteita. Virastokeskuksen ympäristön suunnittelussa huomioidaan mm. näkymät ja muodostuvat tilasarjat. Tärkeitä ovat näkymät ja kulkuyhteydet virastokeskuksen alueelta ja etenkin valtuustotalolta jokilaaksoon ja kirkonmäelle. Lisäksi tutkitaan täydennysrakentamisen mahdollisuudet, asuntotuotannon lisääminen ja pysäköinnin tehostaminen. Myös yhteys Kirkkojärvenpuistoon huomioidaan suunnittelussa. Vanhan aseman ja sen lähiympäristön merkitys kaupunkikuvassa ja -rakenteessa huomioidaan jatkosuunnittelussa. Periaatteita on otettu huomioon asemakaavan muutoksessa siltä osin kuin ne koskevat kaava-aluetta. Vireilletulo Espoon kaupunginvaltuusto on päättänyt kokouksessaan Espoon keskuksen virastokeskusalueen kehittämisessä noudatettavista periaatteista. Alueen asemakaavoitus käynnistetään, koska nykyinen asemakaava ei mahdollista alueelle asetettujen tavoitteiden toteutumista. Vireilletulosta on tiedotettu osallistumis- ja arviointisuunnitelman yhteydessä kuulutuksessa, joka on julkaistu kaupungin ilmoituslehdissä (Länsiväylä ja Hufvudstadsbladet) nimellä Virastokeskus, Espoon keskus II. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Asemakaavan muutokseen liittyen on laadittu erillinen osallistumis- ja arviointisuunnitelma, joka on päivätty ja päivitetty , ja Alueen nykytila Suunnittelualue on rakentunut pääosin 1970-luvulla ja sitä on täydennetty 80-luvulla. Lagstadin koulurakennuksen uusimmat osat ovat 2000-luvulta. Suunnittelualueen rakennuskanta on kerrostalovaltaista hallinto-, toimistoja liiketilaa. Asemakaavan muutosalueella ei nykyisin ole asukkaita. Suunnittelualue sijaitsee liikenteellisesti keskeisellä paikalla ja hyvien joukkoliikenneyhteyksien varrella Espoon aseman välittömässä läheisyydessä. Alueen sisäinen pääkatu on Kirkkojärventie. Alueen jalankulku- ja pyöräilyreitit jakautuvat osin maantasoon ja kansitasoille. Pysäköintijärjestelyt alueella perustuvat pysäköintihalli- ja maantasoratkaisuihin.

7 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 7 / 7 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Suunnittelualueen asemakaavoituksessa huomioidaan valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet, jotka koskevat Helsingin seudulla joukkoliikenteeseen, erityisesti raideliikenteeseen tukeutuvan ja eheytyvän yhdyskuntarakenteen edistämistä. Tavoitteiden mukaan seudun keskuksia vahvistetaan asunto-, työpaikka ja palvelukeskuksina. Asemakaavan muutos toteuttaa valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita. Voimassa oleva maakuntakaava-, yleiskaava- ja asemakaavatilanne Uudenmaan maakuntakaavassa (vahvistettu ) suunnittelualue on osoitettu keskustatoimintojen alueeksi. Suunnittelualueen eteläpuolelle on merkitty päärata ja pohjoispuolelle viheryhteystarve. Asemakaavan muutosehdotus on maakuntakaavan mukainen. Espoon pohjoisosien yleiskaava, osa I:ssä (vahvistettu ) suunnittelualue on osoitettu keskustatoimintojen alueeksi (C). Alue varataan hallinnon, palveluiden ja liiketoiminnan tiloille. Alueella sallitaan lisäksi keskustaympäristöön soveltuvia asuntoja ja teollisuuden tiloja. Suunnittelualueen koilliskulma on julkisten palveluiden ja hallinnon aluetta (PY). Alue varataan ensisijaisesti julkisten palveluiden ja hallinnon tiloille. Kirkkojärventie on merkitty tieliikennealueeksi (LM). Alue varataan tieliikenteelle. Alueella sallitaan huoltoasemia, terminaali-, huolto- ja varikkotiloja sekä muita tieliikennettä palvelevia rakennuksia ja laitteita. Asemakaavan muutosehdotus on yleiskaavan mukainen. Espoon pohjois- ja keskiosien osayleiskaava on vireillä. Osayleiskaavaalue käsittää kokonaisuudessaan Espoon pohjoisosien yleiskaavan osan I voimassaolevan alueen. Lisäksi kaava-alue pitää sisällään Espoon kartanon sekä Soittilan alueet. Kaava-alueeseen kuuluu myös Lahnuksen ampumaradan alue sekä Kauklahden alueelta Espoon eteläosien yleiskaavassa vahvistamatta jäänyt alue, joilla ei ole voimassa olevaa yleiskaavaa. Voimassa olevissa asemakaavoissa alueelle on osoitettu pääosin liike- ja toimistorakennusten korttelialueita (AL, K). Valtuustotalon ja kaupungintalon alueet ovat hallinto- ja virastorakennusten korttelialueita (YH). Lakelan koulukeskuksen alue on opetustoimintaa palvelevien rakennusten korttelialuetta (YO). Lisäksi suunnittelualueella on virkistysaluetta (VP), paikoitus- ja liikennealueita (LPA, LP-2) sekä tori- ja katualueita. Espoon keskuksen hallinnollisten toimitilojen tilankäyttövisio 2030 Espoon keskuksen hallinnollisten toimitilojen tilavision tavoitteena on uudistaa kaupungin hallinnollisten tilojen käyttöä ja tehostaa toimitilojen tila- ja kustannustehokkuutta. Tilankäyttövisiossa esitetään kaupungin tulevaisuuden toimitilojen likimääräinen sijainti Espoon keskuksessa, työpisteiden määrät ja arvioitu toteutusvaihe. Kaava-alueella on tällä hetkellä noin 800 työpaikkaa, joista pääosa on kaupungin palveluita.

8 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 8 / 8 Talouden tasapainotus- ja tuottavuusohjelman (TATU) linjausten mukaisesti tehostetaan Espoon keskuksen hallinnollisten toimitilojen tilankäyttöä siten, että toimipisteiden lukumäärä ja pinta-ala supistuu merkittävästi nykyistä pienemmäksi. Tilankäyttövision lopputilanteessa on arvioitu, että radan pohjoispuolella kaupungin toimipisteitä osoitetaan nykyisen kaupungintalon paikalle, nykyiseen tai uuteen rakennukseen sekä Virastotalo II:n paikalle rakennettavaan uuteen toimistorakennukseen. MRA 27 :n mukainen kuuleminen Kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi asemakaavan muutosehdotuksen nähtäville Lautakunnan päätöksen mukaan korjattu asemakaavan muutosehdotus oli nähtävillä Nähtävillä olon aikana saatiin 8 muistutusta sekä 10 lausuntoa ja kannanottoa. Asemakaavan muutosehdotukseen tehtiin tarkistuksia jatkosuunnittelun ja saadun palautteen perusteella. Rajauksen muutoksesta ja tarkistuksista johtuen rakennusoikeus laski k-m 2. kaava-alueen rajausta pienennettiin, koska korttelissa käynnistyi erillinen kaavamuutoshanke LR alue rajattiin kaava-alueen ulkopuolelle, sillä alueen kehitystä ja kaupunkikuvaa tarkastellaan omana kokonaisuutena huomioiden täydennysrakentaminen ja pysäköintijärjestelyt sekä liityntäpysäköinti laajemmalla alueella Espoonkadun katualuetta levennettiin Lagstadin koulun tonttia (Y-O) laajennettiin siten, että koulun ja päiväkodin piha-toiminnat voidaan järjestää tontin puolella. Korttelin rakennusoikeus säilyi ennallaan. Asuinkerrostalojen korttelialueiden (AK) rajoja ja rakennusoikeutta tarkistettiin vähäisesti. Korttelien rakennusoikeus laski yhteensä k-m 2. Liikerakennusten korttelialueen (K-1) rajoja, rakennusoikeutta ja kerroslukua tarkistettiin vähäisesti. Korttelin rakennusoikeus säilyi ennallaan. Muuntamon ohjeellinen rakennusala lisättiin kaavakarttaan. puistossa olevien kulkureittien linjauksia tarkistettiin ja täydennettiin vähäisesti kortteliin lisättiin yleinen jalankulku- ja pyöräily-yhteys (uusi Lehterikuja) ja lisättiin ajoyhteysmerkintä hulevesien viivytysmääräystä tarkistettiin kunnallistekniikan yleissuunnitelmaan perustuen pysäköintialueen (LPA) rajausta tarkistettiin kunnallistekniikan yleissuunnitelman perusteella kaavamääräyksiä ja nimistö-osuutta tarkistettiin vastaavasti sr-2 kaavamääräystä täsmennettiin vähäisesti Espoon kaupunginmuseon esityksen mukaan

9 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 9 / 9 Y-1-korttelissa kellarikerroksen kaavamääräystä tarkistettiin vähäisesti rakennusvalvonnan kanssa käyden neuvottelun tuloksena selostusta täydennettiin. Mm. mitoitustiedot päivitettiin, tavoitteita päivitettiin ksl päätöksen ja pysäköintiselvityksen perusteella, vaikutusten arviointia täydennettiin. Tehdyt tarkistukset katsottiin vähäisiksi eikä asemakaavan muutosta katsottu tarpeelliseksi asettaa uudelleen nähtäville. Asemakaavan muutosehdotus Yleistä Asemakaavan muutoksen tavoitteena on elävöittää radan pohjoispuolta moninaisin keinoin, ja sillä haetaan positiivista muutosta virastokeskuksen nykyiseen ilmapiiriin ja kaupunkikuvaan. Alueelle osoitetaan uutta asuinrakennusoikeutta ja nykyistä korttelirakennetta uudistetaan. Suunnittelua jatketaan kaava-alueen lähiympäristön ja Espoon keskuksen muuttamiseksi entistä eheämmäksi ja vetovoimaisemmaksi kaupunkikeskukseksi. Asemakaavan muutoksessa huomioidaan ympäröivien alueiden tulevia muutosmahdollisuuksia ja -tarpeita. Radan varren kehittämisedellytykset ja mahdollisuus rakentaa radan päälle säilyvät. Vanhan aseman merkitys kaupunkikuvassa ja -rakenteessa huomioidaan. Joukkoliikenteen toimintaedellytykset turvataan myös pitkällä aikavälillä (pikaraitiotievaraus), ja jalankulku- ja pyöräily-yhteyksiä eri suuntiin vahvistetaan. Virastokeskuksen ja sen ympäristön suunnittelussa huomioidaan näkymät ja muodostuvat tilasarjat. Jokilaakson ja tuomiokirkon läheisyyttä pyritään korostamaan ja yhteyksiä Espoonjoelle ja Kirkkojärvenpuiston suuntaan parannetaan. Julkiset palvelut muodostavat jatkossakin tärkeän osan alueen toiminnoista. Tavoitteena on, että alueella on edelleen päivittäistavaramyymälä ja muita yksityisiä palveluita sekä erilaisia kulttuuri-, kokoontumis- ja näyttelytiloja esimerkiksi järjestöjen käytettäväksi. Mitoitus Kaavamuutosalueen pinta-ala on noin 6,1 ha. Alueen nykyinen rakennusoikeus on yhteensä k-m², josta on käytetty noin k-m². Asemakaavan muutoksessa alueelle osoitetaan yhteensä k-m² rakennusoikeutta, mikä vastaa kaavan aluetehokkuutta e = 1,1. Alueen rakennusoikeus kasvaa k-m 2.

10 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 10 / 10 Uutta asuinrakennusoikeutta osoitetaan k-m², mikä vastaa noin 500 asukasta (1 as/ 50 k-m²). Mitoituksessa on huomioitu, että autopaikat voidaan sijoittaa kortteleihin. Alueen toimistorakentamisen mitoituksessa on huomioitu Espoon keskuksen toimitilavisio Kokonaisrakenne, kaupunkikuva ja arkkitehtuuri Espoon keskus sijaitsee hyvien liikenneyhteyksien varrella ja on hyvin saavutettavissa julkisella liikenteellä. Rakennuskanta on monipuolista ja ulottuu keskiajalle asti. Historia on vahvasti läsnä ja luo alueelle omaa identiteettiä. Toimintojen sekoittaminen lisää alueen sosiaalista kontrollia kaikkina vuorokaudenaikoina. Kaupunkirakennetta ja julkisuuden asteita on selkiytetty. Yhteyksiä kirkon ja entisen kauppalan talon suuntiin on avattu. Asuinrakennukset, piha-alueet ja pysäköintiratkaisut ovat uudenaikaisia ja korkeatasoisia. Maantasokerroksiin osoitetaan kaupallisten palveluiden lisäksi asuntoihin liittyviä työtiloja sekä yhteistiloja kuten talopesulat, varasto- ja kerhotilat, jolloin jalankulkuympäristön viihtyisyys lisääntyy. Virastot on keskitetty helposti saavutettavasti. Kaupallisia palveluita ja yhteistiloja sijaitsee toimistorakennuksen alakerroksissa, Holvikäytävän kujanteella ja uuden Vaakunatorin laidoilla. Lakelanpuisto ja uusi Vaakunatori ovat osa uudistuvaa kaupunkitilaa. Puistosta rakennetaan viihtyisä kaupunkipuisto kaikenikäisten käyttöön. Vaakunatorista toteutetaan korkeatasoinen kaupunkiaukio osittain viherrakentamisen keinoin. Espoonkadusta muodostuu korkeatasoinen katutila ja urbaani yhteys aseman ja jokilaakson välillä. Uusi Valtuustoaukio täydentää tilasarjaa. Alueen arkkitehtuuri on modernia ja omaleimaista. Tavoitteena on jäsentynyt kaupunkiympäristö ja kiinnostavat tilasarjat. Pysäköinti osoitetaan korttelikohtaisiin laitoksiin ja mahdolliseen kalliopysäköintilaitokseen. Asuinkerrostalojen korttelialueet (AK) Rakennusoikeus korttelissa k-m 2 Rakennusoikeus korttelissa k-m 2 Alueelle osoitetaan kaksi uutta asuinkorttelia: Kaupungintalon laajennukselle varattu laaja rakentumaton yleistenrakennusten korttelialue sekä näiden vieressä olevat pysäköintialueet muutetaan pääosin asuinrakentamiseen. Puretun virastotalo 1:n sekä ruokapalveluiden rakennuksen korttelit ja näiden väliin jäävä torialue siltoineen muutetaan myös asuinkerrostalojen korttelialueeksi.

11 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 11 / 11 Asuinrakennukset ovat 3-8 kerroksisia. Asuinkortteleiden sisään jäävät korttelipihat muodostavat suojattuja piha-alueita. Kortteleiden läpi avautuu näkymiä ympäristöön. Asuinrakentamisella luodaan toimintaedellytyksiä myös lähialueen yrityksille. Korttelien katutasoon osoitetaan liike-, palvelu- ja asukkaiden yhteistiloja, jolla myös elävöitetään jalankulkutasoa. Pysäköinti osoitetaan korttelikohtaisesti pihakannen alle. Laitokset ovat vain osittain maan alla pohjavesiolosuhteista ja maastonmuodoista johtuen. Liike- ja toimistorakennusten korttelialue (K-1) Rakennusoikeus k-m 2 Nykyisen virastotalo 2 paikalle esitetään liike- ja toimistorakennusten korttelialuetta, jossa saa sijaita myös julkisia palveluita. Virastotalo 2 puretaan ja korvataan nykyaikaisella toimistorakennuksella, jonka maantasokerroksessa on liiketiloja. Asemalle johtava Espoonsilta jatkuu rakennukseen, mutta liikennettä ohjataan maantasoon jo Kirkkojärventien eteläreunassa, raideliikenteen laiturialueen tuntumassa. Rakennuksen katutasossa varaudutaan päivittäistavarakauppaan. Huolto toimii Virastopihan puolelta. Yleistenrakennusten korttelialue (Y-1) Rakennusoikeus k-m 2 Aukion pohjoislaidalla säilyy yleisten rakennusten korttelialue julkisia palveluita varten. Korttelialueella sijaitsee valtuustotalo sekä uusi tai peruskorjattu kaupungintalo. Asemakaavan muutos mahdollistaa korttelialueelle runsaasti erilaisia toimintoja, jotka ovat helposti kuntalaisten saavutettavissa. Espoon keskuksen hallinnollisten toimitilojen tilankäyttövisio 2030:n mukaan uuteen tai vanhaan kaupungintaloon varataan toimitiloja noin henkilölle. Toimistokäytön lisäksi rakennuksessa on mm. palvelu-, näyttely- ja kokoontumistiloja. Korttelialueella varaudutaan myös uuteen ravintola- ja kahvilatilaan. Opetustoimintaa palvelevien rakennusten korttelialue (YO) Rakennusoikeus k-m 2 Lakelan koulun korttelialueelle ei ole kaavamuutoksessa esitetty merkittäviä muutoksia. Koulun tonttia laajennetaan, jotta koulun ja päiväkodin piha-alueet mahtuvat paremmin tontille. Rakennuksen vanhimmat osat esitetään suojeltaviksi. Luonto-olot, maisema ja viheralueet Lakelanpuisto säilyy asemakaavan muutoksessa virkistysalueena (VP). Puisto laajenee kaupungintalon laajennukselle varatulle rakentumattomalle

12 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 12 / 12 yleisten rakennusten korttelialueelle. Uudistettava kaikille avoin leikkipaikka sijoittuu puistoalueelle, rakennusten rajaamalle suojaisalle paikalle. Leikkipaikka on merkitty kaavaan sijainniltaan ohjeellisena (le). Tavoitteena on, että puisto ja uusi Vaakunatori tulevat aktiiviseen käyttöön ja siellä on toimintaa kaikenikäisille. Puiston kautta rakennetaan hyvät yhteydet asemalle, jokilaaksoon ja Kirkkojärvenpuiston suuntaan. Asemakaavan muutos mahdollistaa maanalaisen pysäköintilaitoksen toteuttamisen. Se voi sijoittua kallioon, osittain puistoalueen alle esisuunnitelman mukaisesti. Virastokeskuksen asemakaavan toteutus ei edellytä pysäköintiluolan rakentamista. Valtuustotalon edustalle osoitetaan uusi Valtuustoaukio, joka korostaa rakennuksen sisäänkäyntiä. Aukio rakennetaan ja valaistaan korkeatasoisesti. Ajoneuvoliikenne Nykytilanteessa alueen pääkatuverkko muodostuu itä-länsi-suuntaisesta Kirkkojärventiestä ja sen poikkikaduista (Espoonaukio, Espoonkatu ja Virastopiha). Liikenneverkkoselvityksen mukaan Kirkkojärventien nykyinen kaistakapasiteetti (2+2) on tuleviin liikennemääriin nähden ylimitoitettu, joten asemakaavan muutoksessa katualue on mitoitettu siten, että Kirkkojärventie osoitetaan 1+1-kaistaiseksi. Kääntyville varataan omat kaistat. Kirkkojärventiestä tavoitellaan nykyistä kaupunkimaisempaa katutilaa. Paikallisbusseille on suunniteltu pysäkkisyvennykset. Espoonkatu levenee ja sen varteen rakennetaan hyvät ja leveät jalankulku- ja pyöräily-yhteydet. Koulureitin ja saattoliikenteen sekä asukas- ja huoltoliikenteen turvallisuus huomioidaan suunnittelussa. Kevyt liikenne Rantaradan halkaiseva vaikutus tuo haasteita erityisesti sujuvien kävely- ja pyöräily-yhteyksien järjestämiselle etelä-pohjoissuunnassa. Maankäytön lisääntyessä tarvitaan myös lisää kulkuyhteyksiä radan eri puolien välillä. Virastokeskuksen asemakaavan muutoksessa varaudutaan uuden radan ylittävän kulkusillan rakentamiseen. Kulku uudelta sillalta maantasoon sijoittuisi radan varteen. Siltaa voidaan suunnitteluratkaisusta riippuen jatkaa Kirkkojärventien yli. Sillan korkeusasemassa on huomioitu pikaraitiotien edellyttämä vapaa korkeus ja raskaan raideliikenteen aukean tilan ulottuma. Tavoitteena on ollut luoda jalankulkijoille viihtyisämpää kaupunkitilaa, mutta ennen kaikkea sujuvien ja esteettömien yhteyksien muodostuminen. Kirkkojärventien pohjoispuolelle on suunniteltu leveä kevyen liikenteen vyöhyke. Myös Kirkkojärventien eteläpuolta voidaan kehittää jalankulkijoille ja pyöräilijöille korkeatasoisena ympäristönä.

13 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 13 / 13 Pysäköinti Alueen pysäköinti on osoitettu laajoilta parkkikentiltä korttelikohtaisiin pysäköintilaitoksiin. Asemakaavassa on lisäksi varauduttu mahdolliseen maanalaiseen pysäköintilaitokseen. Alueelle varataan jonkin verran kadunvarsipysäköintiä lyhyttä asiointia varten. Paikoitusnormina on käytetty 1 ap / 120 k-m² asumiskerrosalaa, kuitenkin vähintään 0,5 ap asuntoa kohden 1 ap / 200 k-m² palvelu-, kulttuuri-, ja näyttelytilojen kerrosalaa 1 ap / 200 k-m² koulujen ja päiväkotien kerrosalaa 1 ap / 75 k-m² toimisto- ja kokoustilojen kerrosalaa 1 ap / 50 k-m² liiketilojen kerrosalaa Uudisrakentamisen myötä pysäköintitarve alueella lisääntyy. Asuinkortteleiden pysäköinti on osoitettu korttelikohtaisesti pihakansien alle. Osa nykyisen maankäytön edellyttämistä autopaikoista sijaitsee Kannusillan pysäköintitalossa. Nämä autopaikat säilyvät. Liike- ja toimistorakennusten korttelialueen ja yleistenrakennusten korttelialueen autopaikat osoitetaan osittain edelleen Kannusillan ja Kannunparkin pysäköintitaloihin. Kadunvarsipysäköintiä on osoitettu Espoonkadulle ja Kirkkojärventien varteen. Raideliikenne Kaupunkiradasta Leppävaara-Espoo on tehty yleissuunnitelma (2003). Ratasuunnittelu on käynnissä yhteistyössä Espoon kaupungin ja Helsingin seudun liikenteen (HSL) kanssa. Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelmassa (HLJ 2011) kaupunkirata Leppävaara- Espoo on yksi tärkeimmistä ensimmäisellä kaudella ( ) aloitettavista infrastruktuurin kehittämishankkeista. Pikaraitiotielle on jätetty raidevaraus Kirkkojärventien eteläreunaan. Ennen raitiotien toteuttamista tämä tila voidaan hyödyntää viherkaistana tai minimimitoitusta leveämpänä kävely- ja pyörätienä. Melusuojaus Alueen ajoneuvoliikenteestä sekä raideliikenteestä syntyvä melu ja tärinä sekä näiden vaikutukset suunnittelualueella on huomioitu asemakaavamerkinnöin ja -määräyksin.

14 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 14 / 14 Suojelu Kaupungintalon tulevaisuudesta on käyty monitahoista keskustelua siitä saakka, kun ideakilpailun ratkaisusta ja palkintolautakunnan suositusten huomioimisesta päätettiin tehtiin Uudenmaan ympäristökeskukselle (ny. ELY) esitys virastokeskuksen suojelemiseksi. Rakennusta ei suojeltu rakennussuojalain nojalla esityksistä huolimatta. Valtuusto tekemässään kaupungintalon purkupäätöksessä esitti kielteisen kantansa rakennuksen suojelusta. Myöhemmin valtuusto hyväksyi kaupungintalon tilapäiskäyttöä koskevan valtuustoaloitteen käsittelyn yhteydessä , että kaupungintaloa ei korjata tilapäiskäyttöön, vaan että mahdollinen päätös kunnostamisesta tehdään virastokeskuksen asemakaavan hyväksymisen yhteydessä tai sen jälkeen. Rakennusta ei suojeltu rakennussuojelulain nojalla esityksistä huolimatta. Kaupungintalon osalta kaavaehdotus on laadittu siten, että rakennus voidaan joko purkaa tai säilyttää, mutta sitä ei ole osoitettu suojelukohteeksi. Myöskään valtuustotaloa ei ole osoitettu suojeltavaksi rakennukseksi. Ehdotus perustuu asemakaavoituksen aikana tehtyihin kaupunkikuvallisiin selvityksiin, valtuuston vuonna 2010 tekemään kaupungintalon purkupäätökseen ja Espoon keskuksen hallinnollisten toimitilojen tilankäyttövisioon Lagstadin koulun vanhimmat osat 1950-luvulta osoitetaan suojeltaviksi (sr-2). Kaavamääräyksellä ohjataan rakennuksen arvojen säilyttämistä korjaus- ja muutostöissä. Asemakaavan muutoksen vaikutuksia on kirjattu kaavaselostukseen koskien nyt käsillä olevaa kaavaratkaisua; Kaupunkikuvallisia vaikutuksia on arvioitu myös vuoden 2008 ideakilpailun tuloksista ja sen jälkeen laadituista suunnitelmista ja vaihtoehtotarkasteluista. Kaupungintalosta tehty rakennushistorian selvitys palvelee kohteen ominaispiirteiden tunnistamisessa ja toimii tietolähteenä kiinteistöön kohdistuvissa toimenpiteissä sekä kaupungin päätöksenteossa. Keväällä 2013 valmistuneen Espoon kaupungintalon kulttuurihistorialliset, arkkitehtoniset ja kaupunkikuvalliset arvot -selvityksen mukaan kaupungintaloon liittyy sekä kulttuurihistoriallisia, ympäristöllisiä että rakennushistoriallisia ja arkkitehtonisia arvoja. Kaupungintalon suojelusta on neuvoteltu tilakeskus liikelaitoksen ja Espoon kaupunginmuseon edustajien kanssa. Kaavaselostuksessa esitetään näkemys kaupungintalon ja valtuustotalon suojelumerkinnöistä (sr-1 ja sr-2). Rakennuskokonaisuus voidaan säilyttää myös ilman asemakaavaan osoitettua suojelumerkintää. Joka tapauksessa tavoitteena on, että keskeisellä paikalla sijaitseva korttelialue tulee aktiiviseen käyttöön: joko nykyinen kaupungintalo peruskorjataan ja sen tiloja

15 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 15 / 15 kehitetään nykyaikaiseksi tai tilalle rakennetaan uusi kaupungintalo ja siihen liittyviä oheistoimintoja. Selvitykset Vuonna 2008 järjestettiin Espoon kaupungintalon ja keskustakortteleiden ideakilpailu. Ideakilpailun avulla oli tarkoitus luoda suuntaviivat virastokeskusalueen vaiheittaiselle uudistamiselle. Kilpailun voitto jaettiin neljän kilpailutyön kesken. Palkintolautakunta esitti jatkosuunnittelun periaatteiksi seuraavia: kaupungintalo ja virastotalo 1 puretaan ja uusi kaupungintalo ja toiminnallinen tori sijoitetaan suunnilleen nykyiselle paikalle, jalankulku ja toiminnallisuus ovat maantasossa, aseman ja kaupungintalon alueelta muodostetaan laaja puistoyhteys Espoonjokilaaksoon, Espoon keskuksen kehittäminen yhdistäen radan pohjoinen ja eteläinen puoli on osa vuoteen 2030 ulottuvien rakennusvaiheiden ratkaisua, johon edellytykset luodaan jatkosuunnittelulla. Kilpailun voittajilta tilattiin jatkotyöt, joissa ideoitiin Espoon keskuksen kokonaisuutta laajemmalla alueella ja tarkasteltiin lähemmin virastoalueen kehittämismahdollisuuksia. Kaupungintalon tulevaisuutta koskevaa valtuustokäsittelyä varten laadittiin vaihtoehtoisia maankäytön suunnitelmia. Arkkitehdit Soini Stenbäck Takkinen Oy laati kolme vaihtoehtoa, joissa tarkasteltiin virastokeskuksen alueen kaupunkirakenteellisia mahdollisuuksia. VE1 perustui nykyisen kaupungintalon peruskorjaamiseen, vaihtoehdoissa VE2 ja VE3 nykyinen kaupungintalo esitettiin purettavaksi. VE2:ssa tarkasteltiin uuden kaupungintalon rakentamista ja VE3:ssa valtuustotalon laajentamista. Valtuustokäsittelyä varten oli arvioitu myös hankkeiden kustannuksia. Espoon keskuksen kaupunkiuudistuksesta on toimenpideohjelma vuosille Espoon kaupungintalosta on tehty rakennushistorian selvitys (Kati Salonen ja Mona Schalin Arkkitehdit Oy, 2012). Kaupungintalon peruskorjauksen kustannuksia kartoitettaessa on laadittu hankeselvitys (Arkkitehtitoimisto CJN Oy), jota on päivitetty. Rakennustapaselostus, Väliaikaiskäytön korjaustoimenpiteet, Espoon kaupungintalo (Nexon Consulting Oy, ) Suunnittelualueen kokonaisrakennetta on tarkasteltu Espoon keskuksen visiossa vuodelle 2030 (Helsinki Zürich Office Oy, 2012) sekä kaavaehdotusta varten laaditussa kaupunkikuvallisessa ja toiminnallisessa selvityksessä rakennusoikeuden jakautumisesta eri käyttötarkoituksiin (Avanto Arkkitehdit Oy, 2013). Espoon kaupungintalon kulttuurihistorialliset, arkkitehtoniset ja kaupunkikuvalliset arvot -selvitys valmistui keväällä 2013 (Kati Salonen ja Mona Schalin Arkkitehdit Oy).

16 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 16 / 16 Kaavaehdotuksen tarkistuksia varten laadittiin jatkotyöt kaupunkisuunnittelulautakunnan päätökseen perustuen (Arkkitehtitoimisto Anttila & Rusanen Oy, Arkkitehtitoimisto Harris-Kjisik Oy, Arkkitehdit Soini Stenbäck Oy, 2014) Suunnittelualueelle on tehty liikenneverkkoselvitys (WSP Finland) ja meluselvitys (Ramboll Finland). Kalliopysäköinnistä on tehty esiselvitys. Kunnallistekniikan yleissuunnittelu (Ramboll Finland) on valmistumassa syksyllä Virastokeskuksen pysäköintiselvitys valmistui kesällä 2014 (WSP Finland) Asuinkortteleista on laadittu suunnitteluohje jatkosuunnittelijoiden käyttöön (Arkkitehtitoimisto Anttila & Rusanen Oy, ). Ohjetta hyödynnetään myös tontinluovutus- ja eri lupavaiheissa. Perittävät maksut Hakija on maksanut asemakaavan muutoksen kustannuksista 60 % ja kuulutuskustannuksista 2/3. Hyväksyminen Asemakaavan muutoksen hyväksyy valtuusto. Nähtävänä kokouksessa Asemakaavakartta Asemakaavaselostus Virastokeskus, asemakaavan muutos, AK korttelien ja suunnitteluohjeet, Arkkitehdit Anttila & Rusanen Oy, 2014 Virastokeskus, Pysäköintiselvitys, WSP Finland Oy, Espoon kaupungintalon kulttuurihistorialliset, arkkitehtoniset ja kaupunkikuvalliset arvot, Kati Salonen ja Mona Schalin Arkkitehdit Oy, Virastokeskus - Kaupunkikuvallinen ja toiminnallinen selvitys rakennusoikeuden jakautumisesta eri käyttötarkoituksiin ja tämän vaikutuksesta pysäköintiin, Avanto Arkkitehdit Oy, Espoon keskuksen liikenne- ja ympäristösuunnitelma, WSP Finland Oy, Asemakaavan muutoksen lähtökohdat ja tavoitteet, KSL, Espoon kaupungintalo, Rakennushistorian selvitys, Kati Salonen ja Mona Schalin Arkkitehdit Oy, Espoon keskuksen kaupunkiuudistuksen toimenpideohjelma , Espoon kaupunki, projektinjohtaja Torsti Hokkanen, Espoon keskustakorttelit ja kaupungintalo, vaihtoehtotarkastelut, Arkkitehdit Soini Stenback Takkinen Oy, Pöyry Building Services Oy Espoon kaupungintalon purkukustannuslaskelmat, ISS Proko Oy

17 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 17 / 17 Päätöshistoria Kaupunkisuunnittelulautakunta Espoon Keskus, yleissuunnittelu Espoon kaupungintalon ja keskustakortteleiden ideakilpailun jälkeen, Arkkitehtitoimisto Harris-Kjisik Architects, Connexion, draft proposal, Link Signatur and Moller & Gronborg, 12/2008 Espoon virastokeskuksen kehittäminen, Arkkitehdit Soini Stenbäck Takkinen Oy, Espoon vanha keskus 2003, Metamorfoosin tarina, Reijo Jallinoja Arkkitehti Oy, 2008 Espoon kaupungintalon ja keskustakortteleiden ideakilpailu, arvostelupöytäkirja, Espoon kaupunki, Espoon kaupungintalon ja Omnian Lakelankadun kiinteistöjen kalliopysäköintitilat, väestönsuojatilat, jätehuoltotilat sekä atk- ja puhelinkeskustilat, esisuunnitelma, Arkkitehtitoimisto CJN Oy, Kalliosuunnittelu Oy, Espoon kaupungintalon perusparannus, hankesuunnitelmatasoinen tarveselvitys, Arkkitehtitoimisto CJN Oy, Espoon uusi keskus 2003, toiminnallinen ja kaupunkikuvallinen selvitystyö ja kehittämissuunnitelma, Espoon kaupunkisuunnittelukeskus, 2003 Espoon keskuksen kehittämisohjelma, ote kaupunginhallituksen päätöspöytäkirjasta 8, Päätösehdotus Asemakaavapäällikkö Ossi Keränen Kaupunkisuunnittelulautakunta 1 Hyväksyy seuraavat kaavalliset tavoitteet asemakaavan muutoksen Virastokeskus, Espoon keskus II pohjaksi. 1.1 Asemakaavan muutoksella luodaan edellytykset Espoon keskuksen kaupunkikuvan parantamiselle korkeatasoisella uudis- ja täydennysrakentamisella. Alueelle osoitetaan merkittävästi uutta asuin-, toimisto- ja liikerakentamista. 1.2 Kaupungintaloa ja sen ympäristöä kehitetään kokonaisuutena. Kaupungintalo ja siihen liittyvä monitoimitori muodostavat alueelle kohtaamispaikan, jonka kaupunkikuvaan tulee kiinnittää erityistä huomiota. Monitoimitorilta tulee olla sujuva puistoyhteys Espoonjokilaaksoon. 1.3 Asemakaavassa varaudutaan sujuviin jalankulku- ja pyöräily-yhteyksiin radan yli, samalla huomioiden tuleva radanpäälle rakentaminen.

18 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 18 / Kirkkojärventien liikennejärjestelyjä selkeytetään ja muodostetaan samalla miellyttävämpi jalankulkuympäristö. Espoon keskuksen ympäristöä kehitetään kävelykaupunkina, jossa yhteydet eri joukkoliikennevälineisiin tulee olla sujuvat. 1.5 Virastokeskuksen ja sen ympäristön korttelialueiden pysäköinti tulee pääosin osoittaa rakennusten kellarikerroksiin tai myöhemmin toteutettavaan pysäköintiluolaan. 2 järjestää valmisteluaineistosta tiedotus- ja keskustelutilaisuuden ja valitsee sen puheenjohtajaksi. Käsittely Päätös Puheenjohtaja Markku Markkula esitti varapuheenjohtaja Tiina Elon kannattamana asia pöydälle lautakunnan pidettävään kokoukseen eikä sitä vastustettu. Kaupunkisuunnittelulautakunta: Kaupunkisuunnittelulautakunta Lautakunta päätti yksimielisesti panna asian pöydälle pidettävään kokoukseen. Päätösehdotus Va. kaupunkisuunnittelupäällikkö Ossi Keränen Kaupunkisuunnittelulautakunta 1 Hyväksyy seuraavat kaavalliset tavoitteet asemakaavan muutoksen Virastokeskus, Espoon keskus II pohjaksi. 1.1 Asemakaavan muutoksella luodaan edellytykset Espoon keskuksen kaupunkikuvan parantamiselle korkeatasoisella uudis- ja täydennysrakentamisella. Alueelle osoitetaan merkittävästi uutta asuin-, toimisto- ja liikerakentamista. 1.2 Kaupungintaloa ja sen ympäristöä kehitetään kokonaisuutena. Kaupungintalo ja siihen liittyvä monitoimitori muodostavat alueelle kohtaamispaikan, jonka kaupunkikuvaan tulee kiinnittää erityistä huomiota. Monitoimitorilta tulee olla sujuva puistoyhteys Espoonjokilaaksoon. 1.3 Asemakaavassa varaudutaan sujuviin jalankulku- ja pyöräily-yhteyksiin radan yli, samalla huomioiden tuleva radanpäälle rakentaminen.

19 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 19 / Kirkkojärventien liikennejärjestelyjä selkeytetään ja muodostetaan samalla miellyttävämpi jalankulkuympäristö. Espoon keskuksen ympäristöä kehitetään kävelykaupunkina, jossa yhteydet eri joukkoliikennevälineisiin tulee olla sujuvat. 1.5 Virastokeskuksen ja sen ympäristön korttelialueiden pysäköinti tulee pääosin osoittaa rakennusten kellarikerroksiin tai myöhemmin toteutettavaan pysäköintiluolaan. 2 järjestää valmisteluaineistosta tiedotus- ja keskustelutilaisuuden ja valitsee sen puheenjohtajaksi. Käsittely Asia käsiteltiin asian 5 (83 ) jälkeen. Keskustelun kuluessa puheenjohtaja Markkula ehdotti varapuheenjohtaja Elon kannattamana, että asia jätetään pöydälle seuraavaan kokoukseen. Julistettuaan keskustelun pöydällepanosta päättyneeksi puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko hänen tekemänsä ehdotus hyväksyä. Koska kukaan ei vastustanut sitä, totesi puheenjohtaja sen tulleen yksimielisesti hyväksytyksi. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: Asia jätettiin pöydälle seuraavaan pidettävään kokoukseen. Kaupunkisuunnittelulautakunta Päätösehdotus Va. kaupunkisuunnittelupäällikkö Ossi Keränen Kaupunkisuunnittelulautakunta 1 Hyväksyy seuraavat kaavalliset tavoitteet asemakaavan muutoksen Virastokeskus, Espoon keskus II pohjaksi. 1.1 Asemakaavan muutoksella luodaan edellytykset Espoon keskuksen kaupunkikuvan parantamiselle korkeatasoisella uudis- ja täydennysrakentamisella. Alueelle osoitetaan merkittävästi uutta asuin-, toimisto- ja liikerakentamista.

20 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 20 / Kaupungintaloa ja sen ympäristöä kehitetään kokonaisuutena. Kaupungintalo ja siihen liittyvä monitoimitori muodostavat alueelle kohtaamispaikan, jonka kaupunkikuvaan tulee kiinnittää erityistä huomiota. Monitoimitorilta tulee olla sujuva puistoyhteys Espoonjokilaaksoon. 1.3 Asemakaavassa varaudutaan sujuviin jalankulku- ja pyöräily-yhteyksiin radan yli, samalla huomioiden tuleva radanpäälle rakentaminen. 1.4 Kirkkojärventien liikennejärjestelyjä selkeytetään ja muodostetaan samalla miellyttävämpi jalankulkuympäristö. Espoon keskuksen ympäristöä kehitetään kävelykaupunkina, jossa yhteydet eri joukkoliikennevälineisiin tulee olla sujuvat. 1.5 Virastokeskuksen ja sen ympäristön korttelialueiden pysäköinti tulee pääosin osoittaa rakennusten kellarikerroksiin tai myöhemmin toteutettavaan pysäköintiluolaan. 2 järjestää valmisteluaineistosta tiedotus- ja keskustelutilaisuuden ja valitsee sen puheenjohtajaksi. Käsittely Asia käsiteltiin asian 3 ( 97) jälkeen. Keskustelun kuluessa puheenjohtaja Markkula ehdotti varapuheenjohtaja Elon kannattamana, että päätösehdotusta korjataan siten, että - päätöskohdan 1.1 loppuun lisätään: Näkymiä ja yhteyksiä rakennettua ja rakennettavaa keskusaluetta ympäröivään viheralueeseen korostetaan. - päätöskohta 1.2 muutetaan kuulumaan: Valtuustotaloa ja sen ympäristöä kehitetään kokonaisuutena: päätöksenteon ja kansalaistoiminnan ns. demokratiatalo sekä tähän liittyvä monitoimitori muodostavat alueelle kohtaamispaikan, jonka kaupunkikuvaan ja toiminnallisuuteen tulee kiinnittää erityistä huomiota. Monitoimitorilta tulee olla sujuva puistoyhteys Espoonjokilaaksoon. - lisätään uusi päätöskohta 1.2a, joka kuuluu: Tässä kaavoitusvaiheessa ei lautakunta rajaa jatkovalmistelusta pois eri ratkaisuja: puretaanko vanha kaupungintalo kokonaan, osittain tai ei ollenkaan. Valmisteluaineistoa koskevissa lausunnoissa ja mielipiteissä voidaan tähän ottaa kantaa. Valmisteluaineistoa muokataan päätöksen mukaiseksi siten, että nähtäville menevässä aineistossa kuvataan riittävällä tavalla kaupungintalon osittain tai kokonaan säilytettävät vaihtoehdot. - lisätään uusi päätöskohta 1.2b, joka kuuluu: Mahdollistetaan radanvarteen rakentaminen siirtämällä vanha asemarakennus merkittävään paikkaan keskusaluetta ympäröivään puistovyöhykkeeseen ja luomalla sille luonteva käyttötarkoitus.

21 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 21 / 21 Kehitetään näin mahdollistuvalle radanvarteen tulevalle kokonaisuudelle hyvä kaupunkikuvallinen ja toiminnallinen ratkaisu (rakennusten korkeus, käyttötarkoitus, rakennusoikeuden määrä). Tutkitaan Kirkkojärventien varteen Espoonportin ja Vaakunatorin väliselle alueelle mielikuvituksellisempaa ja korkeampaa massoittelua sekä sen rikkovia näkymiä radan varresta puistoalueelle. Tällöin monitoimitori, puistoalue ja demokratiatalo olisivat selkeämmin aluetta maantasolla dominoivia. - muutetaan päätöskohta 1.5 kuulumaan: Virastokeskuksen ja sen ympäristön korttelialueiden pysäköinti tulee osoittaa rakennusten kellarikerroksiin, pysäköintilaitoksiin tai pysäköintiluolaan. Kadunvarsille ja tonteille mahdollistetaan vain lyhytaikainen huoltoyms. pysäköinti. Varapuheenjohtaja ehdotti, että valmisteluaineistosta tiedotus- ja keskustelutilaisuuden puheenjohtajaksi valitaan Fredrik Lindberg. Julistettuaan keskustelun päättyneeksi puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko esittelijän ehdotus täydennettynä hänen ja varapuheenjohtajan tekemillä ehdotuksilla hyväksyä. Koska kukaan ei vastustanut niitä, totesi puheenjohtaja niiden tulleen yksimielisesti hyväksytyiksi. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 Hyväksyy seuraavat kaavalliset tavoitteet asemakaavan muutoksen Virastokeskus, Espoon keskus II pohjaksi. 1.1 Asemakaavan muutoksella luodaan edellytykset Espoon keskuksen kaupunkikuvan parantamiselle korkeatasoisella uudis- ja täydennysrakentamisella. Alueelle osoitetaan merkittävästi uutta asuin-, toimisto- ja liikerakentamista. Näkymiä ja yhteyksiä rakennettua ja rakennettavaa keskusaluetta ympäröivään viheralueeseen korostetaan. 1.2 Valtuustotaloa ja sen ympäristöä kehitetään kokonaisuutena: päätöksenteon ja kansalaistoiminnan ns. demokratiatalo sekä tähän liittyvä monitoimitori muodostavat alueelle kohtaamispaikan, jonka kaupunkikuvaan ja toiminnallisuuteen tulee kiinnittää erityistä huomiota. Monitoimitorilta tulee olla sujuva puistoyhteys Espoonjokilaaksoon. 1.3 Tässä kaavoitusvaiheessa ei lautakunta rajaa jatkovalmistelusta pois eri ratkaisuja: puretaanko vanha kaupungintalo kokonaan, osittain tai ei ollenkaan. Valmisteluaineistoa koskevissa lausunnoissa ja mielipiteissä voidaan tähän ottaa kantaa. Valmisteluaineistoa muokataan päätöksen mukaiseksi siten, että nähtäville menevässä aineistossa kuvataan riittävällä tavalla kaupungintalon osittain tai kokonaan säilytettävät vaihtoehdot.

22 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 22 / Mahdollistetaan radanvarteen rakentaminen siirtämällä vanha asemarakennus merkittävään paikkaan keskusaluetta ympäröivään puistovyöhykkeeseen ja luomalla sille luonteva käyttötarkoitus. Kehitetään näin mahdollistuvalle radanvarteen tulevalle kokonaisuudelle hyvä kaupunkikuvallinen ja toiminnallinen ratkaisu (rakennusten korkeus, käyttötarkoitus, rakennusoikeuden määrä). Tutkitaan Kirkkojärventien varteen Espoonportin ja Vaakunatorin väliselle alueelle mielikuvituksellisempaa ja korkeampaa massoittelua sekä sen rikkovia näkymiä radan varresta puistoalueelle. Tällöin monitoimitori, puistoalue ja demokratiatalo olisivat selkeämmin aluetta maantasolla dominoivia. 1.5 Asemakaavassa varaudutaan sujuviin jalankulku- ja pyöräily-yhteyksiin radan yli, samalla huomioiden tuleva radanpäälle rakentaminen. 1.6 Kirkkojärventien liikennejärjestelyjä selkeytetään ja muodostetaan samalla miellyttävämpi jalankulkuympäristö. Espoon keskuksen ympäristöä kehitetään kävelykaupunkina, jossa yhteydet eri joukkoliikennevälineisiin tulee olla sujuvat. 1.7 Virastokeskuksen ja sen ympäristön korttelialueiden pysäköinti tulee osoittaa rakennusten kellarikerroksiin, pysäköintilaitoksiin tai pysäköintiluolaan. Kadunvarsille ja tonteille mahdollistetaan vain lyhytaikainen huolto- yms. pysäköinti. 2 järjestää valmisteluaineistosta tiedotus- ja keskustelutilaisuuden ja valitsi sen puheenjohtajaksi Fredrik Lindbergin. Kaupunkisuunnittelulautakunta Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelupäällikkö Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Lausunnot, kannanotot ja mielipiteet on annettu Virastokeskuksen, Espoon keskus II asemakaavan muutoksen valmisteluaineistosta, alue hyväksyy MRA 27 :n mukaisesti nähtäville päivätyn ja muutetun Virastokeskus Ämbetscentrum asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 6725, joka sisältää useita asemakaavan muutoksia käsittäen osan kortteleista ja 40223, korttelit 40215, 40217, ja sekä virkistys-, tori-, katu- ja

23 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 23 / 23 liikennealueet, 40. kaupunginosassa (Espoon keskus), alue (Poistuvat korttelit ja 40225). 3 pyytää asemakaavan muutosehdotuksesta tarvittavat lausunnot ja toimialojen kannanotot Käsittely Käsittelyn alussa esittelijä teki seuraavan teknisen korjauksen: Oheismateriaalin kansilehden otsikko muutetaan kuulumaan: Espoon keskus, asemakaavamuutoksen hyväksyminen nähtäville (MRA 27 ), Virastokeskus, alue Keskustelun aikana jäsen Klar teki seuraavan muutosehdotuksen ja esitti että sen perustelut kirjataan pöytäkirjaan: Kaupungintalo suojellaan asemakaavalla. Vähintään rakennuksen ulkoasua ei saa muuttaa. Rakennuksen aulatila on myös suojeltava alkuperäisessä asussaan. Perusteluna muutosehdotukselle on: Museovirasto esittää, että joka tapauksessa kaupungintalo ja valtuustotalon säilyttäminen otetaan kaavamuutoksen keskeiseksi lähtökohdaksi. Ely-keskuksen mukaan kaupungintalolla on kiistattomasti arkkitehtuurista historiallista arvoa. Näin ollen Ely-keskuskaan ei puolla kaupungintalon purkamista. Tällä asialla on laaja kannatus. Keskustelun kuluessa puheenjohtaja Markkula ehdotti jäsen Klarin kannattamana, että asia jätetään pöydälle pidettävään kokoukseen. Julistettuaan keskustelun pöydällepanosta päättyneeksi, puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko pöydällepanoehdotus hyväksyä. Koska kukaan ei vastustanut ehdotusta, totesi puheenjohtaja sen tulleen yksimielisesti hyväksytyksi. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: Lautakunta päätti yksimielisesti jättää asian pöydälle 3.10 pidettävään kokoukseen. Kaupunkisuunnittelulautakunta Päätösehdotus Vs. kaupunkisuunnittelupäällikkö Ossi Keränen Kaupunkisuunnittelulautakunta: