PERUSTELUOSA TALOUSARVIO VUODELLE 2015 JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE YLEISTÄ

Transkriptio

1 PERUSTELUOSA TALOUSARVIO VUODELLE 2015 JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE YLEISTÄ 1.1 Talousarvion ja taloussuunnitelman lainsäädännölliset perusteet Kuntalain 65 :n mukaan kunnanvaltuuston on vuoden loppuun mennessä hyväksyttävä kunnalle seuraavaksi kalenterivuodeksi talousarvio. Sen hyväksymisen yhteydessä valtuuston on hyväksyttävä myös taloussuunnitelma. Kuntalaissa säädetään, että valtuuston on talousarvion hyväksymisen yhteydessä päätettävä toimenpiteistä, joilla edellisen vuoden taseen osoittama alijäämä tai talousarvion laatimisvuonna kertyväksi arvioitu alijäämä suunnittelukaudella katetaan. Kuntalain voimaan tulleen muutoksen mukaan kunnan on laadittava tasapainossa oleva tai ylijäämäinen taloussuunnitelma enintään neljän vuoden pituisena suunnittelukautena. Mikäli taseen alijäämää ei saada katettua taloussuunnitelmassa, on kunnalla velvollisuus laatia yksilöity toimenpideohjelma alijäämän kattamiseksi. Valtuusto päättää toimenpideohjelman kestosta ja kunnanhallituksen tulee toimintakertomuksessa antaa selvitys tasapainotuksen toteutumisesta. Talousarviossa ja -suunnitelmassa hyväksytään kunnan toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet. Kuntalain mukaan talousarvio on laadittava siten, että edellytykset kunnan tehtävien hoitamiseen turvataan. Taloussuunnitelman avulla pyritään saamaan kunnan talous vertailukelpoiseksi muun yhteiskunnan talousyksiköiden kanssa. Kuntalain 65 säännöksissä korostetaan toiminnallisten tavoitteiden merkitystä sekä sitä, että toiminnalliset tavoitteet ja määrärahat ovat oikeudellisesti yhtä sitovia ja että niiden toteutumisesta on vastattava valtuustolle. 1

2 1.2 Talousarvion ja -suunnitelman rakenne Vuoden 2015 talousarvio ja vuosien taloussuunnitelma laaditaan yhtenä kokonaisuutena ja yhdistetään samaan asiakirjaan. Talousarviossa ja -suunnitelmassa kunnanvaltuusto asettaa toimialueittain toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet sekä osoittaa tavoitteiden saavuttamiseen käytettävissä olevat resurssit määrärahoineen ja tuloarvioineen. Talousarvioon otetaan toiminnallisten tavoitteiden edellyttämät määrärahat ja tuloarviot sekä siinä osoitetaan, miten rahoitustarve katetaan. Määräraha ja tuloarvio voidaan ottaa brutto- tai nettomääräisenä. Talousarviossa on käyttötalous- ja tuloslaskelmaosa sekä investointi- ja rahoitusosa. 2 TALOUSARVION JA -SUUNNITELMAN TOIMINTA-AJATUS Ruoveden kunta päivittää kuntastrategian vuoden 2015 ensimmäisien kuukausien aikana. Strategiatyön kannalta keskeistä pohjatyötä on tehty jo kunnan talouden tasapainottamissuunnitelmaa laadittaessa vuonna Kunnan talouden tasapainottamissuunnitelman toimeenpanon edetessä kunnan strateginen liikkumavara kasvaa. 3. TALOUSARVION LAADINTAAN VAIKUTTANUT TALOUDELLINEN TILANNE JA KEHITYSNÄKYMÄT 3.1 Yleinen taloudellinen kehitys Kansantalouden pitkittynyt hidas kehitys ei näytä paranemisen merkkejä. Valtiovarainministeriö ei syksyllä 2014 ilmestyneessä talouskatsauksessaan ennakoi vuoden 2014 bruttokansantuotteen kasvavan lainkaan. Suomen talous on supistunut kaksi vuotta peräkkäin. Samanaikaisesti on jatkunut teollisuuden ja koko talouden rakennemuutos, mikä on vaikuttanut myös talouden pidemmän ajan kasvunäkymiin. Myönteinen seikka on, että nettovienti on kääntynyt selvästi positiiviseksi. Työmarkkinoiden tilanteen ennakoidaan kansallisesti heikkenevän edelleen. Yleisen inflaation odotetaan olevan 1,1 %:n luokkaa. Vuoden 2015 bruttokansantuotteen kasvuksi ennakoidaan 1,2 %. Viennin kasvun enna- 2

3 koidaan kuitenkin jäävän maailmantalouden kasvua hitaammaksi, mikä tarkoittaa suomalaisten vientialojen markkinaosuuksien heikkenemistä. Yksityisen kulutuksen ennakoidaan kääntyvän kasvuun ja inflaation nopeutuvan 1,5 %:n. Vuonna 2016 bruttokansantuotteen kasvun ennakoidaan hieman nopeutuvan, 1,4 %:n. Tämä on kuitenkin edelleen kaukana lukujen nopean kasvun vuosien lukemista. Kansallisella tasolla julkinen talous on pysynyt alijäämäisenä pitkään jatkuneen heikon suhdannetilanteen vuoksi, mutta sopeutustoimet ovat osaltaan hillinneet alijäämän kasvua. Julkisyhteisöjen rahoitusasemaa rasittavat lisäksi väestön ikääntymisestä aiheutuvat menot. Julkisen talouden sektoreista valtion rahoitusasema joustaa selvästi eniten suhdannevaihtelun mukaan etenkin verotulojen suuren suhdanneherkkyyden vuoksi. Valtiontalous on siten edelleen syvästi alijäämäinen. 3.2 Kuntatalouden kehitys Kuntataloutta heikentävät ennustejaksolla vaimea verotulojen kehitys, valtionosuusleikkaukset sekä sosiaali- ja terveyspalveluiden kysynnän kasvu. Valtiovarainministeiö arvioi kuntatalouden pysyvän lähivuosina alijäämäisenä. Tulot ja menot eivät ole tasapainossa ja kuntatalouteen syntyy jatkuvasti lisää velkaa. Valtion talousarvioesityksen laskelmien mukaan kuntien yhteenlaskettu velka vastaa jo 8 %:a bruttokansantuotteesta. Kuntien toimintamenot kasvavat tasaisesti väestön määrän ja ikärakenteen muutoksen lisätessä palvelutarvetta. Valtiovarainministeriö ennakoi kuntien kustannustason nousun pysyvän maltillisena. Valtion toimenpiteisiin ensi vuodelle sisältyy niin kuntien menoja lisääviä kuin niitä vähentäviä toimia, mutta koko kuntatalouden tasolla toimilla ei yhteenlaskettuna juuri ole vaikutusta kuntatalouden menotasoon. Huomionarvoista on, että valtionavustukset vähenevät vuonna 2015 mm. peruspalvelujen valtionosuuden leikkaamisen johdosta. Kuntien palkkauskustannukset kasvavat aikaisempiin vuosiin nähden varsin maltillisesti. Kuntatyönantajan sosiaalivakuutusmaksut alenevat sekä tänä että ensi vuonna. Kuluvana vuonna maksukevennys on voimakkaampaa, sillä sekä työttömyysvakuutusmaksu että eläkemaksu laskevat. Toisaalta kuntatyönantajan sairausvakuutusmaksu nousee. Kunta-alan 3

4 kustannustason ennakoidaan kokonaisuutena pysyvän vuonna 2015 edellisen vuoden tasolla. Valtio on tehnyt syksyn 2014 budjettiriihessä, kevään 2014 kehysriihessä ja aiemmin päätöksiä veroperustemuutoksista, jotka vaikuttavat kuntien verotuloihin vuonna Muutoksia on tehty niin kunnallisverotuksen veroperusteisiin kuin yhteisöverotukseen ja kiinteistöverotukseenkin vuodesta 2014 alkaen. Lisäksi joitain aiemmin päätettyjä veromuutoksia on peruttu ja yhteisöveron jako-osuutta esitetty korotettavaksi varojen osoittamiseksi kunnille pitkäaikaistyöttömyyden hoitoon. Hallitusohjelman mukaan kuntien veroperusteisiin tehtävien veroperustemuutosten aiheuttamat muutokset kuntien verotuloihin kompensoidaan täysimääräisesti. Ansiotuloverotuksen veroperustemuutokset on esitetty kompensoitavaksi lisäten tai vähentäen kuntien valtionosuuksia riippuen muutoksen luonteesta. Aiemmasta käytännöstä poiketen hallitus on esittänyt, että myös kiinteistöverotukseen tehtyjen muutoksien aiheuttamat verotulojen laskennalliset lisäykset peritään kunnilta valtiolle ja otetaan huomioon kuntakohtaisissa kompensaatiolaskelmissa. Yhteisöverotuksen muutokset kompensoidaan kuntien jako-osuutta muuttamalla. Ansiotuloverotuksen perusteisiin päätettiin vuodelle 2015 tehdä sekä verotuloja lisääviä, että vähentäviä muutoksia. Kehysriihessä, minihallitusneuvotteluissa sekä budjettiriihessä linjatut veroperustemuutokset vähentävät kunnallisveron tuottoa nettona noin -156 miljoonaa euroa. Kun huomioidaan lisäksi aiemmin tehtyjen, vuonna 2015 voimaan tulevien, muutosten vaikutus, niin kunnallisveron tuotto vähenee arviolta miljoonaa euroa. Ansiotuloverotuksen progressiota jyrkennetään alentamalla verotusta matalimmilla tulotasoilla ja korottamalla ylimmillä tulotasoilla. Muutokset toteutetaan muuttamalla valtionverotuksen asteikon progressiivisuutta ja kasvattamalla erityisesti kunnallisverotuksessa tehtävien vähennysten määrää. Budjettiriihessä päätettiin kunnallisveron tuottoa vähentävistä muutoksista perusvähennykseen, työtulovähennykseen, kunnallisverotuksen eläketulovähennykseen sekä uuden lapsivähennyksen käyttöön otosta. (Kuntatalous 3/2014; Valtiovarainministeriön taloudellinen katsaus syksy/2014; Valtion talousarvioesitys) 4

5 3.3 Talouden kehitys Ruoveden kunnan osalta suunnitelmakaudella Ruoveden kunnan tilinpäätös vuodelta 2012 oli euroa alijäämäinen ja vuodelta euroa alijäämäinen. Kaikkiaan taseeseen kertynyttä alijäämä edellisiltä tilikausilta euroa. Kun taseeseen on kertynyt kattamatonta alijäämää, tulee kattamistoimenpiteet joiden avulla päästään ylijäämäisiin tilikauden tuloksiin osoittaa erikseen taloussuunnitelmassa. Elokuun 2014 osavuosikatsauksessa vuoden 2014 lopun arvioitu alijäämä oli noin euroa. Tilanteen voidaan ennakoida toteutuvan hieman tätä parempana, mutta arviointiin liittyy vielä tiettyjä, erityisesti erikoissairaanhoidon toteutuviin kuluihin liittyviä epävarmuustekijöitä. Vuoden 2014 talousarviossa ennakoitu alijäämä oli euroa. Kunnassa vuosina tehdyt alijäämän kattamiseen tähtäävät toimenpiteet alkavat näiden lukujen valossa tuottaa tulosta, mutta katettavaa alijäämää on edelleen runsaasti. Kunnan talouden poikkeuksellisen nopea heikkeneminen vuoden 2008 jälkeen johti kunnan talouden mittavaan sopeuttamistarpeeseen. Sote-yhteistyö Virtain ja Ruoveden välillä alkaen näyttää toistaiseksi vaikuttaneen positiivisesti kunnan taloudelliseen tilanteeseen. Ruoveden kunnanvaltuusto on talouden tasapainottamisen varmistamiseksi laatinut vaikuttavuudeltaan mittavan talouden tasapainottamisohjelman, joka hyväksyttiin kunnanvaltuustossa ja uudelleenkäsittelyn jälkeen Käyttötalousmenot ja tulot Valtuusto on päättänyt vuoden 2015 kunnallisveroprosentin nostosta 22,25 prosenttiin. Kunnallisveroja arvioidaan kertyvän 14,0 miljoonaa euroa, osuutta yhteisöveron tuotosta 1,1 miljoonaa euroa ja kiinteistöveroja 1,5 miljoonaa euroa. Veroprosentin nosto 0,75 prosenttiyksiköllä kasvattaa verotuloja ensi vuonna noin euroa. Laskelmassa on huomioitu veropohjan jatkuva heikkeneminen. Yhteensä verotulojen arvioidaan olevan vuonna ,5 miljoonaa euroa. Seuraavassa kuviossa on esitetty verotulojen kehitys vuodesta 2008 taloussuunnitelmavuoteen 2017 asti. 5

6 1 000 eur Verotulot TA 2014 TA 2015 TS 2016 TS 2017 Kuvio 1. Verotulot kunnallisvero yhteisövero kiinteistövero Valtionosuusjärjestelmä uudistuu vuoden 2015 alusta alkaen. Uudistuksella yksinkertaistetaan ja selkeytetään nykyistä valtionosuusjärjestelmää. Laskentakriteerejä vähennetään ja niistä poistetaan päällekkäisyyksiä. Nykyjärjestelmässä kriteereitä on lähes 50, kun uudessa niitä on 11. Kunnan valtionosuusrahoitus muodostuu kahdesta osasta: valtiovarainministeriön hallinnoimasta kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta ja opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain mukaisesta valtionosuusrahoituksesta, jota hallinnoi opetus- ja kulttuuriministeriö. 1. Kunnan peruspalvelujen valtionosuutta (1704/2009) myönnetään mm. seuraaviin kuntien tehtäviin: terveydenhuolto ja erikoissairaanhoito (ml. oppilas- ja opiskelijahuolto), vanhustenhoito, vammaistenhoito, lastensuojelu, mielenterveys- ja päihdehuolto ja muu sosiaalihuolto, lasten päivähoito, esiopetus ja perusopetus, kirjastot, kuntien kulttuuritoiminta ja taiteen perusopetus. 6

7 Kunnan peruspalvelujen valtionosuuden laskennallinen peruste muodostuu ikärakenteen, sairastavuuden ja muiden laskennallisten kustannusten määräytymistekijöiden perusteella. Myös verotuloihin perustuva valtionosuuden tasaus on osa kunnan peruspalvelujen valtionosuutta. Lisäksi kunnan peruspalvelujen valtionosuuteen sisältyvät syrjäisyyden, työpaikkaomavaraisuuden ja saamelaisten kotiseutualueen kunnan lisäosat, vuoden 2015 järjestelmämuutoksen tasaus (niin kutsuttu siirtymätasaus) ja valtionosuudessa huomioon otettavat lisäykset ja vähennykset, mm. veromenetysten kompensaatiot. 2. Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituslain mukaisen valtionosuusrahoituksen (1705/2009) euromääräisesti merkittävin osa on koulutuksen ylläpitäjille myönnettävä yksikköhintarahoitus lukiokoulutukseen ja ammatilliseen koulutukseen. Lisäksi opetus- ja kulttuuriministeriö myöntää perusopetukseen oppilaskohtaista lisärahoitusta (pidennetty oppivelvollisuus, lisäopetus, maahanmuuttajien perusopetukseen valmistava opetus jne.) ja rahoituksen muuhun opetus- ja kulttuuritoimintaan (kansalaisopistot, museot, teatterit, orkesterit, nuorisotyö jne.). Ruoveden kunta saa vuonna 2015 Kuntaliiton alustavien laskelmien mukaisesti peruspalvelujen valtionosuutta Tämä on merkittävästi enemmän kuin Kuntaliiton keväällä 2014 antama alkuperäinen arvio Opetus- ja kulttuuriministeriön valtionosuuden ennakoidaan jäävän vuonna :n. Valtionosuuksien nettomääräksi muodotuisi näin arviolta Käyttötalouden toimintakate vuoden 2015 talousarviossa on euroa/asukas, kun vuoden 2014 talousarviossa toimintakate oli euroa/asukas. Suositusten mukaan terveen talouden tunnuslukujen mukaan vuosikate on riittävä silloin, kun se kattaa vähintään käyttöomaisuudesta aiheutuvien poistojen määrän. Käyttöomaisuuden poistojen määrä joka samalla muodostaa Ruoveden kunnan osalta riittävän toimintakatteen tason on vähintään euroa vuonna

8 Käyttötalousosassa on valtuustoon nähden esitetty kahdenlaisia tavoitteita, näistä valtuustoon nähden sitovia ovat ne, jotka on otsikoitu sitovat tavoitteet, muut tavoitteet ovat toimintaa tukevaa yleisperusteluja. Määrärahat ovat valtuustoon nähden sitovia osastoittain seuraavasti: - hallinto- ja talousosasto - sosiaali- ja terveysosasto - sivistysosasto - tekninen osasto Vuoden 2013 alusta alkaen Virtain kaupunki tuottaa Ruoveden kunnalle sosiaali- ja terveydenhoitopalvelut ympäristöterveydenhuoltoa lukuun ottamatta, joka tilataan Keuruun ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta-alueelta. Kunnan talousarviossa ja kirjanpidossa nämä sosiaali- ja terveydenhuollon tilausten kustannukset kirjataan kustannuspaikoittain osastolle sosiaali- ja terveysosasto, joka lisäksi sisältää tiettyjä Kuel-maksuja Taloussuunnitelmavuodet Taloussuunnitelmavuodet on laadittu siten, että kunnan omien toimintojen toimintakate pysyisi vuoden 2014 tasolla ennen kunnan talouden tasapainottamisohjelmassa määriteltyjä toimenpiteitä. Suunnitelmavuosien osalta kyse on tavoitteellisista ennakkotiedoista, eikä talousarviokäsittely sisällä päätöstä mainittujen vuosien sopeutustoimenpiteistä. Ennusteisiin perustuva verotulo- ja valtionosuuskehitys, sekä investoinneista aiheutuvat poistot on huomioitu. Näillä tiedoilla vuoden 2016 olisi euroa ylijäämäinen ja vuonna 2017 talous olisi euroa ylijäämäinen Investointisuunnitelma Talousarvioon sisältyy vuonna 2015 netto investointeja yhteensä euroa. Suurimpia vuoden 2015 investointeja ovat Terveyskeskuksen Osasto 2:n Tyynelän peruskunnostus, euroa, sekä Visuveden kanavan eteläpuolisen alueen viemäröintityö, euroa, sekä Laivarannan investoinnit, Vuonna 2016 investoinnit ovat nettona euroa. Vuoden 2016 suurimpia investointeja ovat Visuveden Niemi-Jarkon kaava-alueen kadunrakennus, , Temisevän alueen 8

9 vesihuolto ja viemäröinti, , sekä Jäminkipohjan teiden peruskunnostus, johon on varattu Vuonna 2017 investoinnit ovat yhteensä Suurimman yksittäisen investointihankkeen muodostavat Poliklinikan muutostyöt, Seuraavaksi suurimmat investoinnit ovat suunnitelmassa Vesilaitoksen investointi Ruhalan, Vilppulantien alueella, sekä Parosperän viemäröinti Lisäksi talouden tasapainottamisohjelman mukainen investointivaraus mahdollistaa tarvittaessa lisäinvestointien suunnittelun suunnitelmavuosille, mutta niitä ei ole vuoden 2015 talousarvion yhteydessä kohdistettu. Investointiosan menot ovat sitovia kustannuspaikoittain, pienet talonrakennuskohteet ovat sitovia niiden kustannuspaikat yhteenlaskettuna Rahoituslaskelma Rahoituslaskelman sitovat erät ovat: - varsinaisen toiminnan ja investointien nettokassavirta, - pitkäaikaisten lainojen lisäys, - rahoitustoiminnan nettokassavirta sekä - vaikutus maksuvalmiuteen. Rahoituslaskelman tulorahoitus koostuu vuosikatteesta, joka on vuonna 2015 positiivinen. Tästä johtuen nettoinvestointeja ei viime vuosista poiketen tarvitse rahoittaa kokonaisuudessaan lainarahalla. Kunta pyrkii vallitsevassa rahoitustilanteessa hyödyntämään lyhytaikaisten lainojen edullista korkotasoa ja korvaa näin korkean korkotason oloissa otettuja pitkäaikaisia lainoja. Uusien pitkäaikaisten lainojen hankkimista on tarpeen tarkastella uudelleen tulevina vuosina, mutta vuonna 2015 esitetään otettavaksi ainoastaan lyhytaikaista lainaa. 9

10 Lainakanta eur / asukas euroa TA 2014 TA 2015 TS 2016 TS 2017 Kuvio 2. Lainakannan kehitys euroa/asukas investointiohjelman täydellisen toteutumisen mukaan. 3.4 Kuntastrategian mukaiset tasapainoisen talouden arviointikriteerit ja tavoitteet Kuntatalouden tasapaino on koko kunnan kehittämisen peruslähtökohta. Kuntastrategian laatimistyö käynnistetään heti vuoden 2015 alussa talousarvioprosessin valmistuttua. Kuntastrategian kannalta keskeinen asiakirja on vuosien raamin asettava kunnan talouden tasapainottamisohjelma. Aiempi kuntastrategia on laadittu vuosille ja myös strategian vuonna 2009 asetettu lisäosa on hyväksytty kuluvalle valtuustokaudelle. Lisäosassa painotetaan kolmea strategista päämäärää: 1. Ruovesi tarjoaa hyvät ja oikein kohdennetut palvelut. 2. Palveluja tuotetaan kustannustehokkaalla palveluverkolla sekä hyödyntämällä aktiivisesti seutuyhteistyötä ja erilaisia palvelujen tuottamistapoja. 3. Kuntatalous on tasapainossa. 10

11 Päämäärien saavuttamisessa onnistumiseksi on määritelty arviointikohteet ja osoitettu näille tavoitteet erikseen vuodelle Vuosikate Vuosikate kattaa poistot vuonna 2015 ja suunnitelmavuosina Lainakanta/asukas Tavoite 2015: lainakanta alenee vuoden 2014 tilinpäätöksen tasosta Omistusten tarpeellisuus Tavoite 2015: Jatketaan kunnan kannalta tarpeettomasta omaisuudesta luopumista. Toteutetaan vähintään talouden tasapainottamisohjelman mukaiset tavoitteet : kunnan kannalta tarpeettomasta omaisuudesta on luovuttu. Tilojen tehokas käyttö Tavoite 2015: Toteutetaan suunnitelma tilojen tehokkaammasta käytöstä 3.5 Alijäämän kattaminen Kuntalain 65 :n 2 momentin mukaan talousarviossa ja -suunnitelmassa tai niiden hyväksymisen yhteydessä on päätettävä toimenpiteistä, joille edellisen vuoden taseen osoittama alijäämä ja talousarvion laatimisvuonna kertyväksi arvioitu alijäämä suunnittelukaudella (taloussuunnitelmaan otettuina vuosina) katetaan. Alijäämän kattamistoimenpiteistä päättää valtuusto. Päätös tulee tehdä talousarviossa ja -suunnitelmassa tai niiden hyväksymisen yhteydessä. Kun kunnalla on merkittävän suuret katettavat alijäämät, tulee kattamistoimenpiteet joilla päästään ylijäämäisiin tilikauden tuloksiin osoittaa erikseen taloussuunnitelmassa, jotta niiden toteutumista voidaan seurata. Toimenpiteitä ovat mm. menojen karsinta, tulojen korotukset sekä käyttöomaisuuden ja sijoitusten realisointi myyntivoittoa tuottaen. Tasapainottamisohjelmaa tai säästösuunnitelmaa, jonka vaikutuksia ei ole otettu huomioon talousarviossa ja - suunnitelmassa, ei voida pitää lain tarkoittamana tasapainottamistoimenpiteenä. 11

12 4. KUNTAKONSERNIA KOSKEVAT TAVOITTEET Kunnanvaltuuston hyväksymän konserniohjeen mukaan valtuusto hyväksyy koko konsernin tavoitteet kerran valtuustokaudella. Jos jonkun tytäryhteisön toiminnassa tai toimialalla tapahtuu sellaisia muutoksia, jotka vaikuttavat merkittävästi asetettujen tavoitteiden sisältöön tai niiden toimivuuteen, tavoitteet esitetään tarkistettavaksi välittömästi. Tytäryhteisöjen toimintaa valvotaan vuotuisten tilinpäätösten ja välitilinpäätösten avulla. Vuoden 2015 alusta Ruoveden kuntakonserniin kuuluu pääosin asunto- ja kiinteistöosakeyhtiöitä, lisäksi kunta oli osakkaana eri kuntayhtymissä (tarkempi erittely osiossa 9.1 Kuntakonserni). Ruoveden Asunnot Oy:n ulkopuolella on kuntakonsernissa vain Kiinteistö Oy Pusunrinne C sekä sellaisia Ruoveden Asunnot Oy:n välivuokrasopimuksella hallinnoimia taloyhtiöomistuksia, joissa kunnan omistusosuus on alle 50 %. Kiinteistö Oy Pusunrinne C:n talouden tervehdyttämisohjelman tavoitteeksi on asetettu yhtiön talouden kohentaminen sellaiselle tasolle, että se voidaan fuusioida osaksi Ruoveden Asunnot Oy:tä. Kuntakonsernin yhtiöille asetetaan seuraavia tavoitteita: Tytäryhtiö Tavoitteet/mittarit Tavoite 2015 Ennakoitu toteutuminen Ruoveden Asunnot Oy - Käyttöaste, % yli 95 % 89 % suoraan sekä välivuokraso- - Vuokralaisten vaihtuvuus % alle 20 % 19 % pimuksella hallinnoitujen - Lainavastuut, euroa/asm 2 alle asuntojen määrä 232 kpl - Luottotappiot % liikevaihdosta alle 0,3 % 0,4 % - Vuokrasaamiset % liikevaihdosta alle 1,0 % 0,9 % - Yhtiö kattaa vuokratuloilla käyttömenot sekä ylläpitoinvestoinnit Kiinteistö Oy Pusunrinne C - Käyttöaste, % yli 75 % 59 % suoraan sekä välivuokraso- - Vuokralaisten vaihtuvuus % alle 20 % 26 % pimuksella hallinnoitujen - Lainavastuut, euroa/asm 2 alle asuntojen määrä 45 kpl - Luottotappiot % liikevaihdosta alle 0,5 % 1,8 % - Vuokrasaamiset % liikevaihdosta alle 2,0 % 1,0 % - Yhtiö kattaa vuokratuloilla käyttömenot sekä ylläpitoinvestoinnit 12

13 Muut kiinteistö- ja asuntoosakeyhtiöt yhtiöiden määrä 9 Muut konserniyhtiöt yhtiöiden määrä 4 - Kunta jatkaa yksittäisistä asunto-omistuksista luopumista 1-2 asunnon vuosivauhtia - Yhtiöt pystyvät kattamaan omasta toiminnasta saatavilla tuotoilla kulunsa ilman konserniemon lisäpanostuksia yhtiön toimintaan. 13

14 TULOSLASKELMAOSA 5. TALOUSARVIO OSASTOITTAIN 5.1 HALLINTO- JA TALOUSOSASTO Tulosyksikkö VAALILAUTAKUNTA Eduskuntavaalit järjestetään vuonna 2015 Toimintatulot ,6 % Toimintamenot ,0 % Toimintakate ,6 % Tilikauden ylij./alij ,6 % Tulosyksikkö TARKASTUSLAUTAKUNTA Tarkastuslautakunnan tehtävänä on hallinnon ja talouden tarkastamisen järjestäminen. Samoin sen tehtäviin kuuluu arvioida ovatko talousarviossa esitetyt taloudelliset ja toiminnalliset tavoitteet toteutuneet valtuuston päättämällä tavalla. Tarkastuslautakunnan alaisiin menoihin kuuluvat lisäksi JHTT-tilintarkastajan ostopalvelukustannukset. Tarkastuslautakunnan työ perustuu ohjeelliseen arviointisuunnitelmaan, joka tarkistetaan vuosittain. Toimintatulot ,0 % 0 0 Toimintamenot ,0 % Toimintakate ,0 % Tilikauden ylij./alij ,0 % Tulosyksikkö LUOTTAMUSHENKILÖHALLINTO Sisältää kustannukset kunnanvaltuuston, -hallituksen ja lautakuntien kokouksista. Toimintatulot ,0 % 0 0 Toimintamenot ,7 % Toimintakate ,7 % Tilikauden ylij./alij ,7 %

15 Tulosyksikkö YLEISHALLINTO Sisältää yleisjohdon, kirjanpito- ja laskentatoimen, tietojenkäsittelyn, arkistonhoidon ja puhelinvaihteen, monistamon, palkanlaskennan, isännöinnin ja yleishallinnon yhteiset menot. Isännöinti siirtyy yleishallintoon teknisistä palveluista vuonna 2015, mistä johtuen vuosien tiedot eivät ole vertailukelpoisia vuosien tietojen kanssa. Toimintatulot % Toimintamenot ,9 % Toimintakate ,5 % Tilikauden ylij./alij ,5 % Tulosyksikkö MUU YLEISHALLINTO Muu yleishallinto koostuu mm. suhdetoiminnasta, verotuksen ja joukkoliikenteen menoista, kuntasuunnittelusta sekä oikeustoimen kustannuksista. Suhdetoiminnan avulla tehdään kuntaa tunnetuksi. Verotuksen kustannuksiin on varattu euroa. Joukkoliikenteen ostamiseen euroa. Joukkoliikenteen ostamisella taataan kuntalaisille kuljetuksia kunnan keskustaajamaan sekä tuetaan seutulippuliikennettä. Kuntasuunnitteluun on varattu euroa. Pääosan menoista muodostaa Pirkanmaan liiton maksuosuus. Muuhun yleishallintoon sisältyvät lisäksi määrärahat kunnan maksamiin yleisavustuksiin euroa. Oikeustoimen kustannuksiin sisältyvät velkaneuvonnan ostopalvelukustannukset Oriveden kaupungilta. Toimintatulot ,7 % Toimintamenot ,5 % Toimintakate ,7 % Tilikauden ylij./alij ,7 %

16 Tulosyksikkö PALO- JA PELASTUSTOIMI Palo- ja pelastustoimen menot ovat ostopalvelukustannuksia Tampereen kaupungin pelastuslaitokselle. Toimintatulot Toimintamenot ,0 % Toimintakate ,0 % Tilikauden ylij./alij ,0 % Tulosyksikkö YHTEINEN HENKILÖSTÖHALLINTO Yhteinen henkilöstöhallinto koostuu yhteistoiminnasta ja työsuojelusta, työpaikkaruokailusta, työkunnon ylläpitämisestä ja henkilöstön virkistyksestä, henkilöstön muistannasta sekä koulutuksesta. Työpaikkaruokailun tukeen on varattu euroa. Tuen tavoitteena on taata työpaikkaruokailun ulkopuolella oleville mahdollisuus lämpimään ateriaan päivittäin. Työkunnon ylläpitämisen ja henkilöstön virkistyksen tavoitteena on henkilökunnan työkyvyn ylläpitäminen ja työkunnon kohottaminen. Fyysisen ja psyykkisen hyvinvoinnin ylläpitämisen kautta pyritään auttamaan työssä jaksamista ja nostamaan työn tehokkuutta. Muut tavoitteet: työpaikkaruokailun tukea maksetaan 1,70 euroa/hlö/kerta, omaehtoisen liikkumisen tukeminen, mm. kuntosalikorttien tukena. Toimintatulot ,3 % Toimintamenot ,9 % Toimintakate ,1 % Tilikauden ylij./alij ,1 %

17 Tulosyksikkö TYÖLLISYYDENHOITO Palkata noin 20 henkilöä läpi vuoden osa-aikaiseen (85 % työajasta) työsuhteeseen 6 kk:n jaksoissa. Työllisyydenhoito koostuu työllistämistuen kuntaosuuteen varatusta määrärahasta, työpajatoiminnasta ja kuntouttavasta työtoiminnasta. Työpajatoiminnassa on eri osa-alueita, joita ovat Työpaja Amanda (esim. ompelutyöt, käsityöt, askartelu, siivoustyöt),työpaja Monttu (esim. puutyöt, metallityöt, ruuankuljetuspalvelut), Mikropaja (tietokonepalvelut) ja Ympäristöpaja (kunnalle tehtävät ympäristönhoitotyöt ja kierrätystoiminta). Työpajatoiminnassa on 2 vakituista työnohjaajaa. Ympäristöpajaan haetaan työllisyyspoliittista avustusta yhdessä Virtain kanssa (hallinnointivastuu Virroilla). Hankkeen nimi: Luonnollisia polkuja työllisyyteen omalta alueelta Hankkeen määrällisenä tavoitteena työllistää n. 20 henkilöä vuodessa (Virrat ja Ruovesi). Kuntouttavassa työtoiminnassa on yksi määräaikainen ohjaaja. Toimijoita n henkilöä/ kk. Tavoitteena on työllisyyden parantaminen, syrjäytymisen ehkäisy ja elämänhallinnan tukeminen. Työllistäminen tapahtuu kunnallisen ja valtiollisen työllistämistuen turvin. Näissä tavoitteissa onnistumiseksi työpajatoiminnan, kuntouttavan työtoiminnan, sosiaalitoimen ja työvoimahallinnon yhteistyötä tiivistetään voimaan tulleen TYP-sopimuksen mukaisesti. Työpajatoiminnan sisältöä ja laajuutta kehitetään vastaamaan paremmin työmarkkinoiden nykyisiä tarpeita. Sitovat tavoitteet: * Työllistää henkilöitä, jotka ovat työttömänä, työttömyysuhan alaisia tai joiden työllistyminen on pitkittynyt tai hän on syrjäytymisvaarassa. Muut tavoitteet: * Työllisyysjakson jälkeen on tavoitteena sijoittua työelämään tai koulutukseen. Työhön ja koulutukseen sijoittumista arvioidaan. Oppisopimuskoulutuksen avulla parannetaan ilman ammatillista koulutusta olevien työttömien ammattitaitoa ja sijoittumista avoimille työmarkkinoille. * Työpaja tuottaa palveluita kuntalaisille ja kunnan organisaatiolle. Toimintatulot ,9 % Toimintamenot ,3 % Toimintakate ,9 % Tilikauden ylij./alij ,9 %

18 Tulosyksikkö ELINKEINOTOIMEN HALLINTO Elinkeinotoimen hallinto sisältää maaseutupalvelujen ja muun elinkeinotoimen hallinnon menot. Toimintatulot Toimintamenot ,6 % Toimintakate ,6 % Tilikauden ylij./alij ,6 % Tulosyksikkö VARSINAINEN ELINKEINOTOIMI Varsinainen elinkeinotoimi sisältää matkailupalvelut ja kuntamarkkinoinnin, alueohjelmat, elinkeinotoiminnan kehittämisen sekä tukemisen (yritysten investointiavustukset). Maaseutuelinkeinojen tukemisen tarkoituksena on saada aikaan kehittämisinvestointeja ja niihin kunnan ulkopuolelta tulevaa rahoitusta. Toimintatulot Toimintamenot ,0 % Toimintakate ,0 % Tilikauden ylij./alij ,0 % Tulosyksikkö RUOKAPALVELUYKSIKKÖ Ruokapalveluyksikkö vastaa kunnan ruokahuoltoon ja ateriapalveluihin liittyvästä toiminnasta. Ruokapalveluyksikön tavoitteena on tuottaa laadukasta, maukasta, asiakaslähtöistä, ravitsemussuositusten mukaista ateriapalvelua kustannustehokkaasti kunnan lapsille, koululaisille, opiskelijoille ja vanhuksille. Vuoden 2015 talousarviossa on huomioitu talouden tasapainotuspaketin määritellyt toimenpiteet ruokapalveluissa. Vuoden 2015 tavoitteena on ruokapalveluiden kokonaisuuden ja kattavuuden kehittäminen. Toimintatulot ,4 % Toimintamenot ,3 % Toimintakate ,0 % Tilikauden ylij./alij ,7 %

19 Osasto HALLINTO- JA TALOUSOSASTO YHTEENSÄ Toimintatulot ,8 % Toimintamenot ,0 % Toimintakate ,0 % Tilikauden ylij./alij ,0 % Vuosien ja tiedot eivät ole keskenään vertailukelpoisia. Isännöinti siirtyy vuonna 2015 teknisistä palveluista talous- ja hallintopalveluihin. Vaikutus tuloihin ja , menoihin , toimintakatteeseen +101 ja alijäämään

20 5.2 SOSIAALI- JA TERVEYSOSASTO (Virtain ja Ruoveden sosiaali- ja terveyspalvelujen yhteistoiminta-alue) Tulosyksikkö SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN TUKIPALVELUT Toiminta Ruovedellä Sosiaali- ja terveyspalvelujen tukipalvelut on eriytetty omaksi talousarviokohdakseen vuoden 2015 talousarvioon. Tiedot eivät ole kaikilta osin vertailukelpoisia. Vuosien tiedot sisältävät talous- ja henkilöstöhallintopalvelujen oston, vuosien tiedot sisältävät näiden lisäksi myös muiden hallinnollisten tukipalvelujen kuten tietotekniikkapalvelujen ostot. Sisäiset palkanlaskentamenot laskutetaan sopimuksen mukaisesti siten, että ne jaetaan henkilöstön lukumäärän suhteessa. Henkilökunnan määrä Virroilla ja Ruovedellä lasketaan vuosittain 1. päivänä tammikuuta ja 1. päivänä heinäkuuta. Lopullinen jakosuhde on laskentapäivien keskiarvo. Kirjanpito ja keskitetty hallinto (henkilöstöhallinto) laskutetaan sisäisenä laskuna sopimuksen mukaisesti talousarvion toimintakulujen suhteessa. Toimintatulot Toimintamenot ,6 % Toimintakate ,6 % Tilikauden ylij./alij ,6 % Tulosyksikkö PERUSTERVEYDENHUOLTO Toiminta Ruovedellä Terveyskeskuksen tilat on vuokrattu Ruoveden kunnalta ja niiden huollosta ja hoidosta vastaa tilakeskus. Myös ruokapalvelut ostetaan Ruoveden kunnalta. Tukitoimista puhtaanapito (laitoshuolto) on entuudestaan jaettu yksiköittäin siten, että henkilöstö on osa hoito-organisaatiota. Varsinaista taloustoimistotoimintaa ei Ruovedellä ole, vaan Virtain terveyskeskuksen taloustoimisto tekee vaativammat tehtävät ja Ruovedellä keskitytään laskujen vastaanottamiseen ja hyväksymiseen sekä potilaslaskutukseen. IT-tuki on järjestetty Virtain tietohallinnosta. Ruoveden ennalta ehkäisevän työn osalta työterveyshuollossa toimii työterveyshoitaja ja lääkäripalveluista vastaa ylilääkäri. Neuvolatoiminnoissa ja kouluterveydenhuollossa toimintoja yhdenmukaistetaan yhteistoiminta-alueella ja lääkäripalvelua kohdennetaan näihin toimintoihin. Terveyskeskuksen toimintaa kehitetään, että väestö saa tarvittavat perusterveydenhuollon palvelut omasta terveyskeskuksesta. Tavoitteena on toiminta virkalääkäriperustaisena. Vuokralääkäritoimintaa jatketaan tarpeen mukaan. Erikoislääkärivastaanotot 20

21 toteutetaan pääosin Virroilla. Virka-ajan ulkopuolinen päivystys on Acutassa Tampereella. Yhteistoiminta-alueen lääkäritoiminnan yhteistyötä selvitetään. Ruovedellä hammashuollon toiminta jatkuu entisellään. Pyritään ostopalveluin turvaamaan riittävä hammaslääkäreiden määrä. Vuosien tiedot sisältävät Kuel-maksuja ja ympäristöterveydenhuollon ostoja Keuruulta, mistä johtuen tiedot eivät ole täysin vertailukelpoiset. Toimintatulot ,0 % 0 0 Toimintamenot ,8 % Toimintakate ,8 % Tilikauden ylij./alij ,8 % Tulosyksikkö ERIKOISSAIRAANHOITO Erikoissairaanhoidon palvelut ostetaan PSHP:lta. Vuosien tiedot on oikaistu vastaamaan vuosien tietoja siirtämällä eläkemenoperusteiset kustannukset kohtaan muut sosiaali- ja terveyspalvelut. Toimintatulot Toimintamenot ,2 % Toimintakate ,2 % Tilikauden ylij./alij ,2 % Tulosyksikkö SOSIAALITYÖ Toiminta Ruovedellä Ruovedellä työntekijöinä ovat kaksi sosiaalityöntekijää, toimistosihteeri ja perhetyöntekijä. Toimintatulot ,0 % 0 0 Toimintamenot ,8 % Toimintakate ,8 % Tilikauden ylij./alij ,8 %

22 Tulosyksikkö Toiminta Ruovedellä KEHITYSVAMMAHUOLTO Ruovedellä kehitysvammaisten päivä- ja työtoiminta ostetaan edelleen Honkalakodilta kuten myös asumisen tukipalvelut keskustassa ja Visuvedellä. Ruhalankodissa toteutetaan autettua asumista ja palveluja myydään edelleen myös vieraskuntalaisille. Toimintatulot Toimintamenot ,9 % Toimintakate ,9 % Tilikauden ylij./alij ,9 % Tulosyksikkö KOTI- JA VANHUSTYÖ Toiminta Ruovedellä Ruovedellä tulosalueeseen kuuluvat kotihoito (kotipalvelu ja kotisairaanhoito yhdistettynä) ja siihen sisältyvät Mäntylän palveluasunnot sekä tukipalveluina ateria-, asiointi-, kylvetys- ja turvapuhelinpalvelua. Lisäksi tulosalue sisältää Kotirannan Koivukodin laitoshoidon sekä Kuusikodin ja Mäntykodin tehostetun palveluasumisen yksiköt, Honkalassa toimivien Kaukokodin ja Majakan muistisairaiden tehostetun palveluasumisen yksiköt sekä Honkalalta ostetun kuntouttavan päivätoiminnan. Osasto 2 remontointi on alkanut ja valmistuu kesällä Pitkäaikaispaikat muutetaan tehostetuksi palveluasumiseksi. Kaukokodin toiminta tehostetun palveluasumisen toimintana lakkaa osasto 2 remontin valmistuttua. Tulosalueeseen kuuluvat myös yli 65-vuotiaiden sekä sotainvalidien omaishoito. Ikäihmisten palveluita annetaan oikea-aikaisesti ja tarkoituksenmukaisesti. Painopisteenä on kotona asumisen tukemisen kehittäminen. Mikäli kotihoidon tukitoimet eivät riitä ikääntyneille, hoito turvataan palveluasumisella ja laitoshoidolla. Ikäihmisten määrän ennustetaan kasvavan suunnitelmakaudella. Yli 65 vuotta täyttäneitä Ruovedellä on väestöennusteen mukaan v , v , v , v ja v Tulevaisuudessa painottuu kotiasumisen ensisijaisuus, mutta myös palveluita on lisättävä ikäihmisten määrän kasvaessa. Lisäksi laitoshoitoa ja tehostettua palveluasumista tarvitaan muistisairaiden, monisairaiden, toimintakyvyltään rajoittuneiden asukkaiden hoitoon. Vanhustyön strategia päivitetään vuonna Toimintatulot Toimintamenot ,4 % Toimintakate ,4 % Tilikauden ylij./alij ,4 %

23 Tulosyksikkö Toiminta Ruovedellä MUU SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLTO Muu sosiaali- ja terveydenhuolto sisältää ympäristöterveydenhuollon ostopalvelut Keuruun kaupungilta sekä sosiaali- ja terveysosaston Kuel-perusteiset maksut. Aiemmin mainitut erät ovat sisältyneet muille osaston alaisille kustannuspaikoille, mutta ne on vertailukelpoisuuden parantamiseksi eriytetty omaksi talousarviokohdakseen. Toimintatulot ,0 % 0 0 Toimintamenot ,3 % Toimintakate ,3 % Tilikauden ylij./alij ,3 % Osasto SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUT YHTEENSÄ Toimintatulot ,0 % 0 0 Toimintamenot ,7 % Toimintakate ,7 % Tilikauden ylij./alij ,7 %

24 5.3 SIVISTYSOSASTO Tulosyksikkö OPETUSTOIMINNAN HALLINTO Toiminta-ajatus: Sivistyslautakunnan tehtävänä on koulutuksen peruspalvelujen ja niiden vaatimien tuki- ja elämänlaatupalvelujen järjestäminen kuntalaisille perusopetuksen, keskiasteen, aikuiskoulutuksen sekä päivähoidon tulosalueilla. Palvelujen tuottajina ovat päiväkodit, oppilaitokset ja toimiva hallinto. Toiminnan päätavoitteet: 1. Laadukkaiden opetus- ja koulutuspalvelujen sekä päivähoitopalveluiden järjestäminen. 2. Koulutuksen taloudellinen järjestäminen. Toteutumista mitataan osavuosi- ja tilinpäätöstietojen avulla. 3. Ruoveden opiston ja Autere-opiston yhteistyötä lisätään. Ostopalvelusopimus saakka. 4. Toisen asteen koulutuksen yhteistyön lisääminen alueellisesti. Hallinnon tavoitteet: 1. Suunnitelmakauden aikana arvioidaan opetussuunnitelman toteutumista perusasteella sekä käynnistetään uuden opetussuunnitelman 2016 kehittämisprosessi. Erityisenä keskittymiskohteena uuden oppilas- ja opiskelijahuoltolain asettamat velvoitteet. 2. Oppilaiden ja vanhempien osallistaminen opetussuunnitelmaprosessiin ja oppilashuollon kehittämiseen aloittavan Ruoveden Yhteiskoulu yhtenäiskoulun suunnittelun jatkaminen 4. Perusopetuksen opettajien virkojen tarkastelu oppilasmäärää vastaavaksi; lukumäärä ja rakenne. 5. Kustannusten tarkka suunnittelu ja seuraaminen 6. Erilaisten avustusten ja hankerahoituksien mahdollisuuksien tutkiminen ja hakeminen sivistystoimen tulosalueille. Toimintatulot ,7 % Toimintamenot ,8 % Toimintakate ,1 % Tilikauden ylij./alij ,1 %

25 Tulosyksikkö PÄIVÄHOITO Sitovat tavoitteet: PÄIVÄHOITO JA VARHAISKASVATUS Päivähoito, esiopetus (osittain) ja koululaisten iltapäivähoito (osittain) on ollut vuodesta 2010 lähtien sivistysosaston alaisuudessa. Esiopetuksen opetussuunnitelman toteuttaminen. Erityislastentarhanopettajan palvelut ostopalveluna käytössä. Tarvetta vastaava henkilöstön määrä. Tarvittaessa liikutellaan henkilöstöä eri päivähoitoyksiköiden välillä (esim. sijaisuudet) Luodaan toimivat suhteet lasten vanhempien kanssa ja pidetään yhteisiä tilaisuuksia Vanhempien kanssa laaditaan yhteisesti lapsen VASU (varhaiskasvatussuunnitelma) Kunnan uuden vuonna 2013 päivitetyn VASUN jalkauttaminen päivähoitoyksiköihin. Yksikkökohtaiset vasut käytössä. Turvataan päivähoito kunnassa esiintyvän tarpeen mukaisesti ja toteutetaan lähipalveluperiaatteella - varaudutaan päivähoidon tarpeen muutoksiin, koska lapset tulevat hoitoon yhä nuorempina; paineita tulee olemaan kirkonkylän alueella. Oikea-aikaisten palvelujen saatavuus - säilytetään 30%, 60% ja 80%:n palvelu Tavoitteiden, toiminnan ja talouden tasapaino -käyttösuunnitelma toteutuu 100%:sti Henkilöstö ja osaaminen 1. pysyvän työvoiman saatavuus; mitataan ammattitaitoi sen henkilöstön pysyvyydellä 2. toteutetaan täydennyskoulutusta 3. muu seudullinen yhteistyö (Ylä-Pirkanmaa ) 4. tiivis yhteistyö kunnan eri sektoreiden kanssa esim. kulttuuri, vapaa-aika, liikuntatoimi. 5. osallistutaan kunnan Laku-ryhmään (lasten kulttuuri ) 6. kehityskeskustelut 7. TVA prosessi käytynä koko päivähoidossa Suoritetaan päivähoidon vaihtoehtona lastenhoidon tukea 40 ruovesiläiselle lapselle Pidetään tiivistä yhteyttä sosiaalitoimeen ja lastenneuvolaan ja kouluterveydenhoitoon sekä kasvatus- ja perheneuvolaan. 25

26 Toimintatulot ,6 % Toimintamenot ,6 % Toimintakate ,6 % Tilikauden ylij./alij ,6 % Tulosyksikkö PERUSOPETUKSEN 0-6 LUOKAT Varmistetaan, että ryhmäkoot kouluilla ovat pedagogisesti ja taloudellisesti kestävällä pohjalla. Opetusryhmän koko luokilla 1-2 pääsääntöisesti enintään 20, luokilla 3-6 pääsääntöisesti enintään 30. Kolmiportaisen tuen käytänteiden edelleen kehittäminen kouluilla. Oppilas- ja opiskelijahuoltolain toimeenpanoon liittyviä tehtäviä; oppilashuoltosuunnitelma ja kuraattoripalvelut. Koulujen liikunnallisuuden lisääminen; osallistuminen Koulupäivä liikkuvaksi-hankkeeseen. Kodin ja koulun yhteistyön kehittäminen, esim. vanhempaintoimikuntien toiminnan tukeminen. Kodin ja koulun välisen viestinnän kehittäminen (Wilma). Yhteistyön edelleen kehittäminen varhaiskasvatuksen ja koulutoimen välillä (esim. henkilöstön käyttö, iltapäivätoiminta jne.). Varmistetaan riittävät koulunkäynninohjaajien resurssit kaikille kouluille. Esiopetusjärjestelyt sivukylien kouluilla laaditaan tarkastellen alkuopetuksen ryhmäkoot. Esi- ja alkuopetusryhmien opetuksen ja oppimisen turvaaminen yhdysluokkaopetuksessa erilaisin opetusratkaisuin. Erityisopetuksen tarkoituksenmukainen järjestäminen koko perusasteella. Varmistetaan erityisopetuksen riittävä saatavuus myös sivukylien kouluilla. Varataan tunteja tukiopetukseen kaikille kouluille Kehitetään nykyisiä erityisopetuksen resursseja vastaamaan nykyistä tarvetta. Järjestetään iltapäivätoimintaa tarkoituksenmukaisimmalla tavalla Kirkonkylän, Pekkalan ja Visuveden kouluilla. Järjestetään kerhotoimintaa kouluilla Opetushallituksen avustuksen turvin Käynnistetään opetussuunnitelman (2016) uudistamispro- 26

27 sessi. Varmistetaan laadukas opetus oppilaiden ja vanhempien kanssa käytävät keskustelut ja arviointikyselyt arviointityön kehittäminen toiminnan laadun seuranta, perusopetuksen laatukriteerien pohjalta vuosittainen arviointi opetus- ja ohjaushenkilöstön osaamisen ylläpitäminen ja kehittäminen (kehityskeskustelut, täydennyskoulutus) työyhteisöjen työhyvinvoinnin ylläpito ja kehittäminen Toimintatulot ,0 % Toimintamenot ,2 % Toimintakate ,3 % Tilikauden ylij./alij ,0 % Tulosyksikkö RUOVEDEN YHTEISKOULU Perusopetus 7 9 luokat: opetuksen laadun ylläpitäminen, arviointi, seuranta ja kehittäminen taloudellisesti kestävällä perustalla oleva opetusryhmien koko arviointikeskustelut luokanvalvojien, huoltajien ja oppilaiden kanssa kolmiportaisen tukijärjestelmän edelleen kehittäminen kouluviihtyvyyteen ja turvalliseen oppimisympäristöön panostaminen (mm. liikkuva koulu hanke) kansainvälisen oppilasvaihtotoiminnan jatkaminen koulun omana toimintana sekä EU-rahoituksen puitteissa tieto- ja viestintätekniikan opetussovellusten kehittäminen perusopetuksessa opettajien täydennyskoulutus Lukio-opetus: opetuksen hyvän laadun säilyttäminen, seuranta ja edelleen kehittäminen opettajien täydennyskoulutus erityisesti tieto- ja viestintätekniikan opetussovellusten alueella arviointi- ja kehityskeskustelut taloudellisesti kestävällä pohjalla oleva opetusryhmien koko - riittävän opiskelijahuollon turvaaminen turvalliseen ja viihtyisään opiskeluympäristöön panostaminen 27

28 Toimintatulot ,9 % Toimintamenot ,4 % Toimintakate ,9 % Tilikauden ylij./alij ,1 % Tulosyksikkö KESKIASTE - Osuus Merikanto-opiston kustannuksista - Yhteisten opintotilaisuuksien/ kurssien/ osakurssien järjestäminen lukioiden kanssa seutukunnan alueella Toimintatulot ,0 % 0 0 Toimintamenot ,5 % Toimintakate ,5 % Tilikauden ylij./alij ,5 % Tulosyksikkö RUOVEDEN OPISTO Aikuiskoulutus/Ruoveden Opisto: - Opiston opetustuntimäärän säilyttäminen 2800 tunnin tasolla - Opiston toiminnassa yhteistyön jatkaminen Mänttä- Vilppulan Autere-opiston kanssa (ostopalvelusopimus vuodelle 2015) Toimintatulot ,6 % Toimintamenot ,1 % Toimintakate ,9 % Tilikauden ylij./alij ,9 %

29 Tulosyksikkö KIRJASTOPALVELUT Kirjasto on sivistyksen ja kulttuurin peruspalvelua, joka edistää alueensa asukkaiden yhtäläisiä mahdollisuuksia elämyksiin, tietojen ja taitojen hankintaan, kansalaisvalmiuksien kehittämiseen, kansainvälistymiseen sekä elinikäiseen oppimiseen. Toiminnan tavoitteena on edistää myös virtuaalisten ja vuorovaikutteisten verkkopalvelujen ja niiden sisältöjen kehittymistä. (Kirjastolaki 2 ). Kirjastopalveluilla tuotetaan hyvinvointia, iloa, elämyksiä ja tietoja kaikenikäisille kuntalaisille. Niillä myös ennalta ehkäistään tiedollista ja muuta syrjäytymistä. Sitovat tavoitteet: Palvelujen aktiivinen käyttö sekä fyysisissä toimipisteissä että verkon välityksellä: tavoitteena lainaa ja käyntiä Riittävät aukioloajat ja saavutettavuus: pääkirjasto 36 h/vko talvikausi ja 32 h/vko kesäkausi; kirjastoautossa kattavan reitistön ja palvelupisteiden määrän ylläpito, n. 40 pysäkkiä / aikataulujakso. Muut tavoitteet: Kokoelman kehittäminen ja aineistokierron tehostaminen : riittävät hankinnat ja poistot (suositus 8% kokoelmasta). Tiivis PIKI-yhteistyö yhteistoimintasopimuksen ja toimintaohjelman mukaan. Lasten ja nuorten oppimisen ja hyvinvoinnin tukeminen: tiedonhaun ja kirjastonkäytön opastus, mediakasvatus, kirjavinkkaus, satutunnit, lastentapahtumat. Yhteistyö koulun, päivähoidon ja lastenkulttuurityöryhmän kanssa. Osallistuminen opetussuunnitelman uudistustyöhön. Seniorityön kehittäminen. Kirjastoautotoiminta Ruovedellä 40 vuotta - juhlavuoden tapahtumat. Osaltaan olla mukana järjestämässä kunnan juhlavuoden tapahtumia. Osaamisen kehittäminen hanke yhdessä seitsemän pirkanmaalaisen kunnan kanssa: tavoitteena osaamiskartoituksen tekeminen. Hanke saanut valtionavustusta ja kestää vuoden 2015 loppuun. Arviointiyhteistyön jatkaminen Avin aloittaman verkoston puitteissa: tavoitteena laatumallin laatiminen. Hankkeeseen haetaan valtionavustusta. Mukana viisi kuntaa. Toimintatulot ,3 % Toimintamenot ,8 % Toimintakate ,7 % Tilikauden ylij./alij ,3 %

30 Tulosyksikkö LIIKUNTAPALVELUT JA RAITTIUSTYÖ Tavoitteenamme luoda edellytyksiä kuntalaisten liikunnalle kehittämällä paikallisia ja alueellista yhteistyötä sekä terveyttä edistävää liikuntaa, tukemalla kansalaistoimintaa, tarjoamalla liikuntapaikkoja sekä järjestämällä liikuntaa ottaen huomioon myös erityisryhmät. Liikunta on kunnallinen peruspalvelu, jonka tavoitteena on edistää kuntalaisten hyvinvointia ja terveyttä, fyysistä aktiivisuutta, liikuntaharrastusta sekä vahvistaa liikunnan kansalaistoiminnan elinvoimaisuutta paikallistasolla. Muita tavoitteita: Luoda ja kehittää erilaisia matalan kynnyksen liikuntamahdollisuuksia kunnassa. Kuntalaisten omaehtoista liikkumista tuetaan ja kannustetaan eri teemoin ja tapahtumin. Kunnan ja seuraväen sekä alueellisten toimijoiden yhteistyö liikuntapalveluiden järjestämisessä. Seura-avustusten säilyttäminen nykyisellä tasolla. Aktivoinnin painopisteet: Työ- ja ikäihmisten terveysliikuntaan sekä liikkumattomien lasten ja nuorten saaminen liikuntaharrastusten pariin. Liikuntatoimi huolehtii Urheilukeskuksen ja siihen liittyvien liikuntapaikkojen kunnossapidosta ja kunnostuksesta. Ylläpidetään lähiliikuntapaikka jokaisen kyläkoulun yhteydessä. Toimintatulot ,2 % Toimintamenot ,0 % Toimintakate ,5 % Tilikauden ylij./alij ,5 %

31 Tulosyksikkö NUORISOTYÖ Nuorisotoimen tavoitteena on edistää nuorten aktiivista kansalaisuutta ja nuorten sosiaalista vahvistumista sekä tukea nuorten itsenäistymistä. Työtä tehdään nuorisolain hengessä, jossa lähtökohtana on mm. yhteisöllisyys, yhteisvastuu, ihmisoikeuksien kunnioittaminen ja tasa-arvo, sekä nuorten kasvun tukeminen ja elinolojen parantaminen. Työmuotojamme ovat järjestöjen tukeminen, toimintaryhmien ohjaaminen, leiritoiminta, retket, kulttuuri- ym. tapahtumat, nuorisotila Vintin toiminta. Nuorten kasvun tukemiseksi toimimme yhteistyössä vanhempien, koulujen, seurakunnan, järjestöjen sekä muiden nuorisotyötä tekevien tahojen kanssa. Muut tavoitteet: Nuorten palveluverkoston toiminnan koordinointi. Aktiivinen yhteistyö nuorisovaltuuston kanssa. Nuorisotila Vintin toiminta. Avointa ja ohjattua toimintaa arki-iltoina. Perjantain PP -illat yhteistyössä seurakunnan kanssa. Vintin tilojen vuokraaminen järjestöille ja yhteisöille. Nuorisoteatteri NuHan ja ilmaisutaitokerho PikkuNuHan toiminnan ohjaaminen. Leiritoiminta yhteistyössä seurakunnan kanssa, retket ja nuorisokulttuuritapahtumat. KultTour-yhteistyöverkostossa toimiminen. Tuuhosen leirikeskuksen vuokraaminen yhdistyksille, yrityksille ja yksityisille. Toimintatulot ,1 % Toimintamenot ,0 % Toimintakate ,4 % Tilikauden ylij./alij ,4 %