TYÖNTEKIJÄNÄ MUUTOKSESSA

Transkriptio

1 TYÖNTEKIJÄNÄ MUUTOKSESSA Anne Rantala Alueellinen johtava työterveyspsykologi Luentomateriaali valmistettu yhdessä työterveyspsykologi, PsT Marja Hätisen kanssa

2 Muutoksen jäävuori muutosdynamiikka Prosessit, strategiat, käytännöt ja teknologiat Organisaatio Arvot, kulttuuri, uskomukset, käyttäytyminen, ajattelutavat Ryhmä Yksilö

3 Onnistunut muutos: Sopivassa suhteessa rationaalisuutta ja inhimillisyyttä Työelämänmuutosten taustalla on yleensä aina yhtenä syynä varmistaa työyhteisön/organisaation elinkelpoisuus tulevaisuudessa Yksilön näkökulmasta muutokseen liittyy kuitenkin aina epävarmuutta, epäilyjä, pelkoa, kyseenalaistamista, vanhasta luopumista ja uuden opettelua Lisäksi yksilötasolla toimintaamme ohjaavat monenlaiset pyrkimykset ja motiivit kuin toimintaympäristömme muuttuu Muutos edellyttää työskentelyä kahdella tasolla: rationaalista ongelmanratkaisua ja päätöksentekoa sekä kokemuksellista tunteiden läpikäymistä ja reflektiokykyä

4 Yksilö muutoksessa

5 Muutoksen kohtaaminen: kriisimalli Sokki, kieltäminen Haaste, sopeutuminen, sitoutuminen Passiivinen vastustaminen kaipaaminen, epävarmuus Aktiivinen hyväksyminen tutkiminen, innostuminen Aktiivinen vastustaminen vihaaminen Passiivinen hyväksyminen suostuminen, luopuminen

6 Muutos Tunteita sinänsä ei voi muuttaa ne ovat aina tosia ja viestintuojia! Yksilölliset tekijät: persoonallisuus ja elämäntilanne Stressi ja tunteet Kokemus ja käyttäytyminen: kyky käsitellä muutosta yksilöllisesti ja yhteisöllisesti Tunteita voi opetella tiedostamaan ja tunnistamaan, jotta ne eivät johda meidän ajatteluamme ja käyttäytymistämme. Työhön ja organisaatioon liittyvät tekijät

7 Huolet ja tilannetekijät (työ ja muu elämä)

8 Erityisesti työntekijän mielessä on? Mitä minulle tapahtuu? Mistä joudun luopumaan? Mitä minulta odotetaan? Mitä tämän jälkeen? Mitä hyödyn? Miksi juuri nyt? Mitä saan? Miten tämä vaikuttaa elämääni?

9 Työtilanteeseen liittyviä huolia muutoksessa Keskeisimmät huolet, joita ihmisillä on työn muutoksiin liittyen, mutta joita ei aina lausuta ääneen: Työpaikan menettämisen pelko tai huoli töitten lisääntymisestä Huoli oppimisesta: joudunko tekemään jotain, josta minulla ei ole kokemusta, entä jos en opikaan uutta Saavutettujen etujen pelko: taloudellisia, työsuhde-etuja, ei-julkisia etuja Oman aseman tunnusmerkkien kärsiminen muutoksen seurauksena Omien uramahdollisuuksien heikentyminen muutosten myötä

10 Muita syitä mahdollisiin huoliin Työn ja työyhteisön merkitys työntekijälle: Työn ihmissuhteet Itsensä toteuttamisen kanava Sisäinen perusturvallisuuden tunne Ammattitaidon, koulutuksen laajuus, mahdollisuus sijoittua uudelleen työmarkkinoilla Ikä ja kokemus (elämänkokemus, kokemus toisista työpaikoista, missä uravaiheessa ollaan..) Oma terveys ja elämäntilanne: säätelee tunteiden hallintaa ja stressinsietokykyä

11 Millaisia huolia sinä tunnistat työyhteisössäsi olevan muutokseen liittyen?

12 Persoonallisuuden vaikutus muutoksen kokemiseen Resilienssi

13 Persoonallisuus ohjaa tunteitamme, tulkintojamme, käyttäytymistämme ja reaktioitamme

14 The Big Five (WorkPlace) Reagointiherkkyys (Need for stability): Miten voimakkaasti reagoimme stressiin Ekstroversio (Extroversion): Miten hyvin siedämme ihmisistä/tilanteista syntyvää aistiärsytystä Uutuushakuisuus (Originality): Miten avoimia olemme uusille kokemuksille/uusille tavoille tehdä asioita Mukautuvuus (Accommodation): Missä määrin mukaudumme toisten tarpeisiin Päämäärätietoisuus (Consolidation): Tapa, jolla työskentelemme kohti tavoitteita The Big Five, McCrae & John, 1992; Workplace Big Five Profile, Howard, & Mitchell, 2001, revised

15 Reagointiherkkyys: Miten voimakkaasti reagoimme stressiin Vakaa - Reaktiivinen HUOLESTUVUUS: yleensä rauhallisin mielin - huolestuu ja murehtii usein INTENSIIVISYYS: yleensä tyyni - voimakas temperamentti TILANNETULKINTA: yleensä optimistinen vähemmän optimistinen PALAUTUMISAIKA: toipuu nopeasti toipuu hitaasti 15

16 Vakaa ja reaktiivinen muutoksen kohtaajina Vakaa: Suhtautuu tilanteisiin yleensä rauhallisesti Pystyy suoriutumaan, vaikka ympärillä olisi runsaasti stressitekijöitä Siirtyy nopeasti ongelmanratkaisuvaiheeseen Palautuu nopeasti Reaktiivinen: Reagoi helposti stressiin tunteellisesti ja huolestuneesti Stressaantuneena voi olla ahdistunut, kireä, rauhaton Ottaa ongelmat usein henkilökohtaisesti Tarvitsee paljon aikaa stressin käsittelyyn ja asioista yli pääsemiseen

17 Introvertti - Ekstrovertti Ekstroversio: Miten hyvin siedämme aistiärsytystä AVOIMUUS: pidättyy ilmaisemasta itseään ilmaisee avoimesti itseään SOSIAALISUUS: työskentelee mieluiten yksin työskentelee mieluiten yhdessä FYYSINEN ENERGIATASO: pysyttelee aloillaan fyysisesti aktiivinen JOHTAJUUDEN OTTAMINEN: mielellään riippumaton muista nauttii vastuun ottamisesta muiden johtamisesta LUOTTAMUS TOISIIN: skeptinen muiden suhteen lähtökohtaisesti luottava TAHDIKKUUS: puhuu ilman että erityisesti miettii seurauksia asettelee sanansa huolellisesti ja harkitusti

18 Introvertti ja ekstrovertti muutoksen käsittelijöinä Introvertti tarvitsee: Aikaa pohtia yksikseen, mitä on tapahtumassa Tulla kuulluksi, haluaa, että joku kysyy, mitä mieltä on Miettimistä, ehkä puhumista, miettimistä Mahdollisuutta ajatella itsekseen läpikotaisin, kirjallista informaatiota ja kahdenkeskisiä keskusteluja Ekstrovertti tarvitsee: Aikaa keskustella siitä, mikä on tapahtumassa Osallistumista, jotakin tekemistä Puhumista, miettimistä ja puhumista Tulla kuulluksi, saada sanottua ääneen Toimintaa, tahdissa pysymistä Aikaa ajatella omaa asemaansa ennen tapaamisia Aikaa sulatella muutoksia Saaralma-Thiel,

19 Uutuushakuisuus: Miten avoimia olemme uusille kokemuksille/tavoille tehdä asioita Säilyttäjä Uudistaja MIELIKUVITUS: toteuttaa suunnitelmia - luo uusia suunnitelmia ja ideoita MONIMUTKAISUUS: pitää enemmän yksinkertaisuudesta - pitää monimutkaisuudesta MUUTOS: haluaa säilyttää nykyiset menetelmät - mielellään hyväksyy muutoksia ja innovaatioita NÄKÖKULMA: kiinnittää huomiota yksityiskohtiin - pitää enemmän laajasta näkökulmasta

20 Mukautuvuus: Missä määrin mukaudumme toisten tarpeisiin Haastaja Mukautuja MUIDEN TARPEET: kiinnostunut enemmän omista tarpeista - kiinnostunut enemmän muiden tarpeista SOPEUTUVUUS: on valmis kiivaisiin keskusteluihin ja väittelyihin - hakee harmoniaa VAATIMATTOMUUS: kaipaa tunnustusta - kokee kehut epämukavina VARAUTUNEISUUS: yleensä ilmaisee mielipiteensä - pitää mielipiteensä omana tietonaan

21 Päämääräkeskeisyys: Tapa, jolla työskentelemme kohti tavoitteita Joustava Fokusoitunut PERFEKTIONISMI: alhainen tarve jatkuvasti parannella ja viimeistellä - jatkuva tarve paranteluun ja viimeistelyyn JÄRJESTELMÄLLISYYS: ei kaipaa järjestelmällisyyttä - pitää kaiken järjestyksessä KESKITTYMINEN: vaihtelee helposti eri tehtävien välillä - tekee mieluummin yhden tehtävän loppuun ennen kuin siirtyy seuraavaan KUNNIANHIMOISUUS: tyytyväinen nykyisiin saavutuksiin - haluaa jatkuvasti saavuttaa yhä enemmän SUUNNITELMALLISUUS: työskentelee spontaanisti - tekee suunnitelmat kaikkeen

22 Joustava ja fokusoitunut muutoksen käsittelijöinä Joustava tarvitsee: Avoimen suunnitelman Yleiset tunnusluvut Joustavuutta, paljon vaihtoehtoja Informaatiota ja mahdollisuutta kerätä sitä lisää Rentoutumista, ei panikointia, luottamusta prosessiin Tilaa sovitella tavoitteita ja suunnitelmia prosessin kuluessa Fokusoitunut tarvitsee: Selkeän, ytimekkään toimintasuunnitelman Määritellyt tavoitteet ja tulokset Aikataulun kaikkine vaiheineen Selkeän priorisoinnin Ei enää yllätyksiä! Asia kerrallaan Valmiuden saada muutos paikalleen Saarelma-Thiel,

23 Summa summarum: Ihmiset eroavat toisistaan voimakkuudessa, jolla he ilmaisevat tunteitaan ja reagoivat muutostilanteissa tavassa, jolla he käsittelevät muutoksia tavassa, miten vastaanottavaisia olemme lähtökohtaisesti muutoksille tavassa, miten huomioimme muut muutostilanteissa työotteessaan, jolla työskentelevät muutostilanteissa Piirteilleen kukaan ei voi mitään, mutta siihen minkälaiseen käyttäytymiseen ne johtavat, voi vaikuttaa ja pitääkin vaikuttaa!

24 Resilienssi on kehitettävä ominaisuus Resilienssi tarkoittaa selviytymiskykyisyyttä Resilienssiin kuuluu 1) hyvä stressinsietokyky, 2) kyky ratkaista ongelmia ja 3) kyky hakea apua -> resilienssi on eri asia kuin suomalaisille tuttu sisu Resilienttien henkilöiden on todettu: pystyvän palautumaan nopeasti stressistä pystyvän keskittymään olennaiseen ja positiivisiin asioihin olemaan joustavia omaavan hyvät sosiaaliset verkostot olevan järjestelmällisiä ja proaktiivisia

25 Millaisia muutoksia olet työelämäsi aikana kohdannut ja oletko havainnut muutoksia omassa tavassasi suhtautua muutoksiin?

26 Yhteisö muutoksessa

27 Muutosjännitteet työyhteisössä Horisontaalista jännitettä: Yksilöiden välisiä, jolloin erilaiset persoonallisuudet/tavat hahmottaa asioita/toimia, voivat tuottaa hankaluutta. Muutos aktivoi epävirallista organisaatiota tai erilaisia ryhmittymiä. Asioista viestitään ja keskustellaan virallisesti eri tilaisuuksissa, mutta sen lisäksi siitä keskustellaan epävirallisissa käytäväkeskusteluissa, kahvilla ja sähköpostilla. Liittoutumia syntyy, syntyy epävirallisen ja virallisen organisaation jännitteitä. Lisäksi syntyy ns. poteroita: ollaan erimielisiä muutoksen tavoitteista, sisällöstä, suunnista ja tavoista. Jokainen etsii samanmielistä ryhmää/tukijoukkoa. Asiat alkavat henkilöityä, vanhat henkilöongelmat aktivoituvat. Vertikaalista jännitettä: Ylin johto tekee päätöksensä ja asioita on saatettu pohtia jo pitkään. Vain päätös näkyy organisaation alemmille tasoille, joita ei ehditä osallistaa aidosti valmistautumiseen ja suunnitteluun

28 Työyhteisöltäkin vaaditaan resilienssiä Organisaatiomuutos tuo esille hänen vahvuuksiaan ja/tai heikkouksiaan sekä testaa yksilön vakautta ja tukiverkoston toimimista Yksilöt, joilla on tahtoa ja taitoa luoda ja ylläpitää riittävän hyvin toimivia yhteistyösuhteista, jaksavat muutoksissa paremmin Muutosten onnistuminen riippuu paljolti työyhteisön sosiaalisista prosesseista ja siitä, kuinka ihmiset saadaan sitoutumaan strategioihin ja päämääriin Yhteisö, joka omaa jo lähtökohtaisesti sosiaalista pääomaa, jaksaa muutoksissa Keskinäinen luottamus, jaetut arvot, normit, yhteinen identiteetti ja kyky edistää jäsenten välistä yhteistoimintaa, resurssien hyödyntämistä ja toimintojen yhteensovittamista

29 Mitä voin itse tehdä?

30 Jäsennä muutostilannetta Osallistu yhteiseen keskusteluun Pyrinkö lisäämään ymmärrystä, erilaisten näkökantojen ja eri ihmisten huomioimista? Pyri katsomaan asiaa suuremmassa mittakaavassa älä juutu yksityiskohtiin Etsinkö uusia näkökulmia ja ratkaisuja? Vai jumiudunko johonkin epäoleelliseen? Suuntaa näkökulma myönteisiin asioihin ja mahdollisuuksiin Miten puhun muutoksesta? Millaisia sanoja käytän? Hyväksy muutoksessa se, mihin et voi vaikuttaa muuten tuhlaat vain omia voimavarojasi! Muutoksiin liittyy aina ongelmia ja keskeneräisyyttä ole ratkaisija, älä sormella osoittaja

31 Jäsennä itseäsi ja suhdetta työhösi Miten työ asettuu suhteessa muuhun elämään ja arvoihisi? Millaisia tavoitteita sinulla on työn suhteen? Mitkä ovat vahvuutesi? Mitä muutos merkitsee sinulle suhteessa tavoitteisiisi ja vahvuuksiisi? Joudunko luopumaan jostakin itselleni tärkeästä? Mistä haluaisin pitää kiinni? Onko se mahdollista? Mitä uutta ja innostavaa muutos voisi tuoda mahdollisten menetysten tilalle?

32 Panosta jaksamiseen Huolehdi itsestäsi: uni, palautuminen, ulkoilu, kuntoilu, rentoutuminen, sosiaaliset suhteet Ylipäätään tee enemmän asioita, joista nautit ja joiden olet aiemmin havainnut auttavan sinua selviämään kuormittavista tilanteista Puhu tilanteesta ja tunteistasi, jos koet sille tarvetta Tarve tunteiden käsittelyyn vaihtelee -> huolehdi, ettei oma tunteittesi työstäminen vaikeuta toisten työskentelyä käytä tarvittaessa työterveyshuoltoa apuna Töissä huolehdi perustehtäväsi tekemisestä ja ammatillisesta vuorovaikutuksesta

33 Mikä sinua on auttanut selviytymään aiemmista muutoksista? Mitä olet jo kenties tehnyt nykyisen muutoksen suhteen?

34 Kiitos ja Hyvää Vappua!