Suomen. pelastustoimi

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Suomen. pelastustoimi"

Transkriptio

1 Suomen pelastustoimi

2 Sisältö Pelastusviranomaisten toimintaympäristö 4 Pelastustoimi 5 Vastuu pelastustoimen hoitamisesta 6 Pelastustoimen järjestelmä 7 Alueen pelastustoimen palvelutaso 9 Tulipalojen ja muiden onnettomuuksien ehkäisy 10 Pelastustoiminta 12 Väestönsuojelu 14 Hälytys- ja viestitoiminta 16 Säteilyvalvonta 17 Koulutus 18 Kansainvälinen pelastustoiminta 19 Pelastustoimi numeroina 20 Pelastustoimen kustannukset 22 Kuva-arkisto: Jyrki Vesa, Nina Dahl, Hätäkeskuslaitos, Pelastusopisto, Säteilyturvakeskus, Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö, Hannu Hurme, Pieni-m Oy Ulkoasu: Pieni-m Oy Paino: Salpausselän Kirjapaino,

3 3

4 Pelastusviranomaisten toimintaympäristö Suomen pinta-ala km 2 Maa-ala km 2 järviä (vähintään 500 m 2 kokoisia) saaria (pinta-ala ylittää aarin) rannikkoa 1100 km yleisiä teitä km henkilöautoja 2,2 milj. moottoripyöriä moottorikelkkoja työssä käyviä: Asumistiheys: 17 asukasta / maa-km 2 koko maassa 2 asukasta / maa-km 2 Lapissa 705 asukasta / maa-km 2 pääkaupunkiseudulla (Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen, Kirkkonummi, Siuntio) Lähes viidesosa koko maan väestöstä sekä kerrosalasta on keskittynyt pääkaupunkiseu- dulle, jonka pinta-ala kattaa alle puoli prosenttia koko maasta. Pääkaupunkiseudun asumistiheys on 46-kertainen koko maan keskiarvoon verrattuna. Asukkaita Ulkomaalaisten osuus väestöstä on 2,0 %. Kieli: suomenkielisiä 92,14% ruotsinkielisiä 5,58 % saamenkielisiä 0,03% venäjänkielisiä 0,65% muut 1,61% Uskontokunta: luterilaisia 84,6% ortodokseja 1,1% muita 1,1% uskontokuntiin kuulumattomia 13,1% Kesän ylimmät lämpötilat yltävät C. Talvella koko maa on lumen peitossa, ja kylmimmät lämpötilat ovat C. 4

5 Pelastustoimi Pelastusviranomaisten tehtävänä on vastata suomalaisten turvallisuudesta kaikissa mahdollisissa tilanteissa päivittäisistä onnettomuuksista katastrofeihin ja sodan vaaroihin asti. Suomi on yksi maailman turvallisimmista maista ja suuronnettomuudet ovat massamme harvinaisia. Pelastustoimen visio Suomessa on hyvä turvallisuuskulttuuri ja Euroopan tehokkain pelastustoimi. Tavoitteensa saavuttaakseen pelastustoimi on järjestänyt toimintansa seuraavien periaatteiden mukaisesti: onnettomuuksia estetään tehokkaasti ennakolta pelastustoimen henkilöstö on motivoitunutta ja osaavaa turvallisuustyötä tehdään yhdessä kumppanuusverkoston kanssa pelastustoimen palvelut ovat uhkiin mitoitettuja, asiakaslähtöisiä ja taloudellisesti tuotettuja. Pelastustoimen tehtävät jaetaan tulipalojen ja muiden onnettomuuksien ehkäisyyn, pelastustoimintaan ja väestönsuojeluun. Onnettomuuksien ehkäisy Pelastustoimi ehkäisee aktiivisesti onnettomuuksia, niin tulipaloja kuin muitakin onnettomuuksia. Onnettomuuksia ehkäistään, kun turvallisuusnäkökohdat otetaan huomioon kaikessa toiminnassa jo alusta pitäen. Turvallisuustyötä tehdään yhteistyössä muiden viranomaisten sekä yhteisöjen ja asukkaiden kanssa. Pelastustoiminta Pelastustoimintaa ovat onnettomuustilanteissa kiireellisesti suoritettavat toimet, joita tarvitaan ihmisten, omaisuuden ja ympäristön suojaamiseksi ja pelastamiseksi, vahinkojen rajoittamiseksi ja seurausten lievittämiseksi. Onnettomuustilanteissa apua on kyettävä antamaan apua nopeasti ja tehokkaasti. Väestönsuojelu Pelastustoiminnan tehtävät hoidetaan myös poikkeusoloissa. Pelastustoimi varautuu ihmisten ja omaisuuden suojaamiseen poikkeusoloissa. Pelastustoimi Onnettomuuksien ehkäisy Pelastustoiminta Väestönsuojelu 5

6 Vastuu pelastustoimen hoitamisesta Vastuun pelastustoimen eri tehtävien hoitamisesta jakavat valtio ja alueelliset pelastuslaitokset. Valtion pelastusviranomaisia ovat sisäasiainministeriö ja lääninhallitukset. Alueelliset pelastuslaitokset vastaavat pelastustoimesta alueellaan. Kunnilla on lakisääteinen velvollisuus järjestää pelastustoimi yhteistoiminnassa pelastustoimen alueella. Pelastustoimen alueita on kaikkiaan 22. Sisäasiainministeriön pelastusosasto johtaa ja valvoo pelastustointa ja sen palvelujen saatavuutta ja tasoa, huolehtii pelastustoimen valtakunnallisista valmisteluista ja järjestelyistä sekä sovittaa yhteen eri ministeriöiden toimintaa pelastustoimessa. Pelastustoimen suunnittelua, kehittämistä ja seurantaa varten sisäasiainministeriön apuna on pelastustoimen neuvottelukunta. Lääninhallituksen pelastusosastolle kuuluu pelastustoimen johto ja valvonta läänin alueella. Pelastuslaitoksen tehtäviin kuuluu ylläpitää pelastustoimen tehtäviä varten pelastustoimen järjestelmää ja huolehtia pelastustoimen tehtävistä. Turvallisuus on yhteistyötä Monet muut viranomaiset ja tahot ovat pelastusviranomaisten ohella velvollisia osallistumaan pelastustoimintaan ja väestönsuojeluun. Osallistumisvelvolliset on lueteltu pelastuslaissa. Näitä ovat Hätäkeskuslaitos, poliisi, rajavartiolaitos, puolustusvoimat, sosiaali- ja terveysministeriö, Kansanterveyslaitos, Lääkelaitos, Sosiaali- ja terveydenhuollon tuotevalvontakeskus, Säteilyturvakeskus, Terveydenhuollon oikeusturvakeskus, Työterveyslaitos, ympäristöministeriö, Suomen ympäristökeskus, alueelliset ympäristökeskukset, maa- ja metsätalousministeriö, Metsähallitus, liikenne- ja viestintäministeriö, Ilmailulaitos, Ilmatieteen laitos, Merenkulkulaitos, Ratahallintokeskus, Viestintävirasto, lääninhallitus sekä kunnan eri toimialoista vastaavat virastot ja laitokset. Vapaaehtoistoiminta Pelastustoimen tehtäviin voi osallistua vapaaehtoisia henkilöitä ja organisaatioita. Pelastusviranomaiset voivat antaa koulutus-, neuvonta- ja valistustehtäviä pelastustoimen alalla toimiville järjestöille. Vastuuta on jokaisella Pelastuslakiin on kirjattu useita jokaista ihmistä velvoittavia määräyksiä. Tulta on käsiteltävä varovaisesti ja annettuja säännöksiä on noudatettava onnettomuuksien ehkäisemiseksi. Jokaisella on myös velvollisuus hankkia asuntoonsa palovaroitin. 6

7 Pelastustoimen järjestelmä Suomi on jaettu valtioneuvoston päätöksellä 22 pelastustoimen alueeseen. Alueen pelastustoimen tehtävät hoidetaan kuntien lakisääteisenä yhteistyönä. Pelastuslaitokset Pelastuslaitokset hoitavat alueen pelastustoimen tehtävät yhdessä sopimuspalokuntien kanssa. Yhteistyössä toimivia kuntia on eniten Varsinais-Suomen alueella (56 kuntaa) kun taas Helsinki muodostaa yksinään yhden Pelastuslaitokset alueen. Pinta-alaltaan suurin alue on Lapin alue (99000km 2 ) ja pienin on Helsinki (686 km 2 ). Asukasmäärät vaihtelevat Kainuun ja Itä-Uusimaan noin asukkaasta Helsingin asukkaaseen. Pelastusyksiköt on hajautettu alueiden kuntiin paloasemille, joita on yli 700. Pelastuslaitosten henkilöstö on päätoimista ja sivutoimista. Vapaaehtoiset palokunnat, laitospalokunnat ja tehdaspalokunnat kuuluvat pelastustoimen järjestelmään alueen kanssa 1. Helsingin pelastuslaitos 2. Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos 3. Keski-Uudenmaan pelastuslaitos 4. Itä-Uudenmaan pelastuslaitos 5. Varsinais-Suomen pelastuslaitos 6. Kanta-Hämeen pelastuslaitos 7. Päijät-Hämeen pelastuslaitos 8. Kymenlaakson pelastuslaitos 9. Etelä-Karjalan pelastuslaitos 10. Etelä-Savon pelastuslaitos 11. Keski-Suomen pelastuslaitos 12. Tampereen aluepelastuslaitos 13. Satakunnan pelastuslaitos 14. Etelä-Pohjanmaan pelastuslaitos 15. Pohjanmaan pelastuslaitos 16. Keski-Pohjanmaan ja Pietarsaaren alueen pelastuslaitos 17. Pohjois-Savon pelastuslaitos 18. Pohjois-Karjalan pelastuslaitos 19. Jokilaaksojen pelastuslaitos 20. Kainuun pelastuslaitos 21. Oulu-Koillismaan pelastuslaitos 22. Lapin pelastuslaitos Ahvenanmaalla on pelastustoimessa oma maakunnallinen lainsäädäntönsä. 7

8 tekemänsä sopimuksen perusteella. Pelastustoimen alueilla on päätoimista henkilöstöä noin 5000 sekä sivutoimista henkilöstöä ja vapaaehtoispalokuntalaisia noin Vapaaehtoisia palokuntia on 635 ja tehdaspalokuntia 153. Pelastuslaitoksen päätoiminen henkilöstö hoitaa pelastustoimeen kuuluvat viranomaistehtävät kuten esimerkiksi palotarkastukset ja väestönsuojelun suunnitelmat. Sopimuspalokuntien tehtävät määräytyvät paikallisen tarpeen mukaan. Palokuntien tehtäviin voi kuulua kaikki palokunnan tehtäväalueet tai palokunta voi erikoistua alueensa erityispiirteiden ja riskien mukaan. Pelastuslaitosten tehtävänä on: pelastustoimen valistus ja neuvonta asiantuntijana toimiminen pelastustointa koskevissa tehtävissä onnettomuuksien ehkäisy, vahinkojen rajoittaminen sekä palotarkastus pelastustoiminta väestönsuojelu eri viranomaisten ja muiden tahojen toiminnan yhteensovittaminen pelastustoimessa pelastustoimen henkilöstön kouluttaminen. 8

9 Alueen pelastustoimen palvelutaso Alueen pelastustoimi päättää pelastustoimen palvelutasosta ja sen kehittämisestä. Palvelutaso koostuu onnettomuuksien ehkäisyn, pelastustoiminnan ja väestönsuojelun palveluista. Pelastustoimen palvelut suunnitellaan arvioitujen uhkien perusteella analysoimalla toimintaympäristöä ja turvallisuustilannetta. Miten onnettomuuksia ehkäistään alueella Palvelutasopäätöksessä esitetään alueen onnettomuuksien ehkäisytyön tavoitteet sekä keinot tavoitteiden saavuttamiseksi. Pelastustoimi ehkäisee onnettomuuksia ja rajoittaa vahinkoja: viranomaisten yhteistyöllä edistämällä rakennusten turvallista käyttöä valvonnalla valistuksella ja neuvonnalla edistämällä tulen sekä palovaarallisten aineiden ja laitteiden huolellista käsittelyä palotarkastuksilla nuohouksella. Miten pelastustoiminta on järjestetty alueella Palvelutasopäätöksessä esitetään miten alue huolehtii pelastustoimintaan kuuluvista tehtävistä. Pelastuslaitosten on pystyttävä suorittamaan tarvittavat toimenpiteet onnettomuusja vaaratilanteissa viivytyksettä ja tehokkaasti. Pelastustoiminta suunnitellaan myös sellaisten onnettomuuksien varalta, joissa tarvitaan yhteistyötä muiden alueiden kanssa. Pelastustoiminnan onnistumisen kannalta on olennaista, miten nopeasti ja millaista apua onnettomuuspaikalle saadaan. Toimintavalmiusaika kertoo ajan, jonka kuluessa palokunta on onnettomuuspaikalla. Toimintavalmiusaika lasketaan pelastusyksikön hälytyksestä onnettomuuspaikalle saapumiseen. Nopeinta toimintaa palokunnalta edellytetään tulipaloissa ja ihmisen pelastamistehtävissä kuten esimerkiksi liikenneonnettomuuksissa. Pelastustoimen alue on jaettu riskialueisiin onnettomuuksien todennäköisyyden mukaan. Onnettomuuksien todennäköisyys on suurin siellä, missä on paljon ihmisiä, rakennuksia, liikennettä tai teollista toimintaa. Ykkösriskialueella pelastusyksikön tulee olla onnettomuuspaikalla kuuden minuutin kuluessa, toisella riskialueella 10 minuutin kuluessa ja kolmannella riskialueella 20 minuutin kuluessa. Neljännellä riskialueella asumattomalla haja-asutusalueella aikavaatimusta ei ole määrätty. Millaiset ovat alueen väestönsuojelujärjestelyt Palvelutasopäätöksessä esitetään, miten pelastuslaitos suunnittelee ja hoitaa väestönsuojeluvalmistelunsa. Pelastuslaitoksen väestönsuojelutehtäviin kuuluu suunnitella väestönsuojeluorganisaation tarvitsemat henkilö-, ajoneuvoja tilavaraukset, järjestää väestönsuojeluorganisaatioon kuuluville koulutusta, väestönsuojeluorganisaation tarvitsemasta materiaalista huolehtiminen ja alueen ihmisten varoittaminen ja suojaaminen poikkeusoloissa. 9

10 Tulipalojen ja muiden onnettomuuksien ehkäisy Pelastusviranomaisten tehtävänä on ehkäistä tulipaloja ja muita onnettomuuksia. Pelastuslain onnettomuuksien ehkäisyä koskevat määräykset koskevat niin viranomaisia kuin yksityisiä kansalaisia. Rakennusten paloturvallisuus Rakennukset ja niiden ympäristö on suunniteltava, rakennettava ja pidettävä kunnossa siten, että tulipalon syttymisen tai leviämisen vaara on vähäinen, ja että pelastustoiminta on onnettomuuden sattuessa mahdollinen. Rakennuksen ja asunnon omistajalta ja haltijalta edellytetään, että hän pitää viranomaisten määräämän kaluston ja laitteet jatkuvasti toimintakunnossa. Poistumisreittien opasteet, turvamerkinnät ja väestönsuojien varusteet tulee olla toimintakunnossa, huollettu ja tarkastettu. Tulisijat ja savuhormit on nuohottava sekä ilmanvaihtokanavia ja laitteistoja täytyy huoltaa ja puhdistaa. Omatoiminen varautuminen Rakennuksen omistaja ja haltija, liiketoiminnan harjoittaja, virasto, laitos ja muu yhteisö on velvollinen ehkäisemään vaaratilanteiden syntymistä. Velvollisuus ehkäistä onnettomuuksia ja vaaratilanteiden syntymistä koskee sekä rakennuksia että harjoitettavaa toimintaa. Vaaratilanteiden varalta tulee varautua myös henkilöiden, omaisuuden ja ympäristön suojaamiseen ja pelastustoimenpiteisiin. Kotitalouksien edellytetään varautuvan erilaisiin vaaratilanteisiin sekä sellaisiin pelastustoimiin, joihin ne omatoimisesti kykenevät. Tavoitteena on, että ihmiset osaavat varautua ja toimia kotona ja työpaikoilla yhteiskunnan pitkähköissä häiriötilanteissa kuten häiriöissä sähkön, lämmityksen ja veden saannissa sekä myrskytuhoissa. Koteja neuvotaan hankkimaan kotivara. Kotivaraan kuuluu elintarvikkeita, säännöllisesti käytettäviä lääkkeitä ja muita päivittäin tarvittavia välttämättömyyshyödykkeitä useamman päivän tarpeeseen. Kotona on hyvä olla myös paristoja sähkökatkosten varalta. Huolellisuusvaatimus, toimintavelvollisuus, palovaroitin, rakennusten uloskäytävät, kiinteistöjen pelastustiet Jokaisen tulee toimia huolellisesti tilanteissa, joissa on tulipalon tai onnettomuuden vaara. Pelastuslaissa mainitaan erityisesti avotulen teko, kulotus, turvetuotantoalueiden paloturvallisuus ja metsäpalonvaara. Jokainen on velvollinen osallistumaan pelastustoimiin tulipalon tai muun onnettomuuden sattuessa. Vaarassa olevia tulee varoittaa, hätäilmoitus pitää tehdä, ja jokaisen tulee ryhtyä pelastustoimiin omien kykyjensä mukaan. Palovaroitin on pakollinen jokaisessa asunnossa. Asukkaan tulee itse hankkia kotiinsa palovaroitin, joka havaitsee alkavan tulipalon mahdollisimman aikaisin ja varoittaa asunnossa olevat. Rakennusten uloskäytävät ja kulkureitit on pidettävä kulkukelpoisina ja esteettöminä. Hälytysajoneuvoille tarkoitetut pelastustiet on pidettävä ajokelpoisina ja esteettöminä ja ne on merkittävä asianmukaisesti. 10

11 Valistus ja neuvonta Pelastuslaitoksen tulee huolehtia pelastustoimen alaan kuuluvasta valistuksesta ja neuvonnasta. Valistuksella ja neuvonnalla pelastustoimi auttaa ihmisiä tunnistamaan vaaran aiheuttajia sekä edistää ihmisten taitoja ehkäistä onnettomuuksia ja kykyä toimia oikein vaara- ja onnettomuustilanteissa. Tavoitteena on, että ihmiset tiedostaisivat oman vastuunsa turvallisen ympäristön kehittäjänä ja ylläpitäjänä. Palotarkastus Palotarkastuksilla valvotaan, että tarkastettava rakennus, sen ympäristö ja muut olot ovat turvalliset. Lisäksi tarkastetaan, että rakennuksen omistaja tai haltija on varautunut onnettomuuksien ehkäisyyn, vahinkojen torjuntaan ja väestönsuojeluun. Palotarkastuksia tehdään asuinrakennuksiin palvelutasopäätöksessä päätetyin väliajoin. Rakennuksissa, joissa henkilö- ja paloturvallisuudelle aiheutuva vaara on tavanomaista suurempi, palotarkastus tehdään vuosittain ja tarvittaessa useamminkin. Palotarkastajalla on oikeus määrätä puutteet korjattavaksi määräajassa, tarvittaessa jopa välittömästi. Nuohous Tulisijat ja savuhormit pitää nuohota sekä niiden kunto tarkastaa, jotta savuhormeihin ja tulisijoihin kertyvät jätteet eivät aiheuttaisi palovaaraa. Myös tulisijojen käytön opastus on tärkeää. Jo tulisijaa suunniteltaessa on otettava huomioon paloturvallisuuteen liittyvät ohjeet, mm. suojaetäisyydet. Pelastuslaitos päättää nuohouspalvelujen järjestämisestä alueellaan. Pelastuslaitos voi huolehtia nuohouksesta itse tai antaa nuohouspalvelut yksityisen palvelujen tuottajan tehtäväksi. Rakennuksen omistajan ja haltijan velvollisuutena on tilata määräajoin nuohooja suorittamaan rakennuksessa nuohous. 11

12 Pelastustoiminta Pelastustoimintaa ovat palokunnan kiireellisesti suorittamat toimenpiteet onnettomuuksien sattuessa tai uhatessa ihmisten, omaisuuden ja ympäristön suojaamiseksi ja pelastamiseksi vahinkojen rajoittamiseksi ja seurausten lievittämiseksi. Pelastustoiminta on alueella suunniteltava siten, että palokunta pystyy toimimaan tehokkaasti ja turvallisesti onnettomuuksissa, jotka ovat todennäköisiä arvioitujen uhkien perusteella. Näiden lisäksi palokunnat ovat varautuneet pelastustehtäviin räjähdysonnettomuuksissa, öljy- ja kemikaalivahingoissa, patomurtumissa, sortumissa, kaasu- ja nestevuodoissa, tulvissa, muissa luonnononnettomuuksissa, säteilyvaaratilanteissa ja henkilöturvallisuuden varmistamiseksi suurissa yleisötilaisuuksissa. Suomalaiset palomiehet ovat monitaitoisia pelastajia. Sammutustöiden ja pelastustehtävien lisäksi he osallistuvat tulipalojen ja muiden onnettomuuksien ehkäisyyn ja huolehtivat osaltaan sairaankuljetuksesta sekä lääkinnällisistä pelastustehtävistä. Ensiapuun kuuluvat peruselintoimintojen ylläpito peruselvytysten avulla ja suuren verenvuodon tyrehdyttäminen. Pelastustoimintaan kuuluu hätäilmoitusten vastaanotto pelastusyksiköiden ja muun avun hälyttäminen väestön varoittaminen uhkaavan onnettomuuden torjuminen vaarassa olevien ihmisten, ympäristön ja omaisuuden suojaaminen ja pelastaminen tulipalojen sammuttaminen ja muiden vahinkojen torjuminen ja rajoittaminen jälkiraivaus ja vartiointi sekä näihin liittyvät johtamis-, tiedotus-, huoltoja muut tukitoiminnat. Hätäilmoitukset ja avun hälyttäminen Hätäilmoitukset ja avunpyynnöt soitetaan numeroon 112. Hätänumerosta saa palokunnan, ambulanssin, poliisin tai meripelastuksen avun sekä sosiaalitoimen kiireellistä apua hätätilanteessa. Hätäkeskus neuvoo ja opastaa hätäpuhelun soittajaa, kunnes viranomaiset tulevat paikalle. Hätänumero on koko maassa 112. Suomessa tehdään vuosittain 4 miljoonaa hätäilmoitusta. Saapuvien hätäilmoitusten määrä on 0,8 ilmoitusta asukasta kohti vuodessa. Ilmoituksista noin puolet johtaa viranomaisille annettaviin hälytyksiin. Hälytykset jakautuvat seuraavasti: sairaankuljetus ja ensihoitotoimenpiteet 50% poliisitehtävät 45% pelastustoimen tehtävät 5%. Väestön varoittaminen Valtakunnallisesti kansalaisia varoitetaan radion välityksellä. Hätätiedotteiden välitysjärjestelmää käytetään ihmishenkien ollessa välittömässä tai ilmeisessä vaarassa tai huomattavien omaisuus- tai ympäristövahinkojen 12

13 uhatessa. Hätätiedotukset lähetetään kaikkien radioasemien kautta samanaikaisesti. Hätätiedote keskeyttää meneillään olevan ohjelman riippumatta siitä, mikä kanava on kyseessä. Paikallisesti väestöä varoitetaan yleisellä vaaramerkillä. Yleinen vaaramerkki tarkoittaa väestöä uhkaavaa välitöntä vaaraa. Yleisen vaaramerkin kuuluessa on siirryttävä sisätiloihin ja kuunneltava radiota, jossa annetaan muut toimintaohjeet, kuten esimerkiksi ohjeet elintarvikkeiden suojaamisesta ja ulkona liikkumisesta. Yleinen vaaramerkki on yhtäjaksoisesti nouseva ja laskeva sireeniääni, joka annetaan kiinteitä ulkohälyttimiä käyttäen. Harvaan asutuilla seuduilla yleisen vaaramerkin antamista täydennetään liikkuvin hälyttimin. Jokaisen edellytetään tunnistavan yleisen vaaramerkin ja tietävän siihen liittyvät toimintaohjeet vaaratilanteissa. Hälyttämisen jälkeen suojaudutaan ensisijaisesti sisälle ja vasta viranomaisten ohjeiden jälkeen väestönsuojiin. 13

14 Väestönsuojelu Pelastusviranomaiset varautuvat ihmisten ja omaisuuden suojaamiseen poikkeusoloissa. Yhteiskunnan toimintojen kannalta tärkeiden virastojen, laitosten ja tuotantolaitosten toiminta on myös kyettävä turvaamaan. Viranomaisten hoitamasta väestönsuojelusta vastaavat valtio, pelastustoimen alueet ja kunnat. Viranomaisten väestönsuojelutehtävien lisäksi väestönsuojeluun luetaan myös yritysten ja laitosten, kiinteistöjen omistajien sekä kansalaisten omatoiminen varautuminen poikkeusoloihin. Omatoimisen varautumisen tehtäviin poikkeusoloissa tarvitaan noin ihmistä. Poikkeusolojen varalta normaalioloissa tehtäviin valmisteluihin luetaan: poikkeusoloja koskeva suunnittelu ja koulutus suojarakenteiden rakentaminen johtamis-, valvontaja hälytysjärjestelmien ja tietoliikenneyhteyksien ylläpitäminen varautuminen evakuointeihin, pelastustoimintaan, ensiapuun, väestön huoltoon sekä raivaus- ja puhdistustoimintaan. Väestönsuojelun suunnittelun ohjaaminen kuuluu sisäasiainministeriön pelastusosastolle. Pelastusosasto antaa ohjeita viranomaisille väestönsuojelun valmistelusta ja organisaatioista sekä tarvittavasta yhteistoiminnasta. Vastaava oikeus on lääninhallituksella läänin alueella. Sisäasiainministeriö ja lääninhallitus voivat määrätä väestönsuojelun johto- ja muun erityishenkilöstön osallistumaan väestönsuojelukoulutukseen. Valtion ja kuntien viranomaiset Väestönsuojelu Viranomaisten hoitama väestönsuojelu: Omatoiminen varautuminen: Viranomaiset suunnittelevat toimintansa erilaisten häiriötilanteiden ja poikkeusolojen varalta ja varautuvat ihmisten ja omaisuuden suojaamiseen. Yritykset, laitokset, kiinteistön omistajat ja kansalaiset varautuvat vaaratilanteisiin sekä sellaisiin pelastustoimiin, joihin kykenevät omatoimisesti. 14

15 ovat velvollisia hoitamaan virkaansa liittyvät väestönsuojelutehtävät ja niihin varautumisen sekä osallistumaan tehtäviin liittyvään koulutukseen. Pelastuslaitos laatii yhteistyössä alueen kuntien kanssa väestön suojaamista koskevat suunnitelmat sekä huolehtii oman organisaationsa valmiudesta väestönsuojelutehtäviin ja omatoimisen varautumisen organisoimisesta poikkeusolojen varalle. Väestönsuojelussa tarvittavat pelastus-, ensiapu-, sairaankuljetus- sekä huoltomuodostelmat perustetaan vasta poikkeusoloissa. Näissä tehtävissä on silloin noin henkilöä. Viestiyhteyksillä varustetut johtokeskukset rakennetaan jo normaalioloissa. Ne otetaan käyttöön poikkeusoloissa sisäasiainministeriössä, lääneissä ja pelastustoimen alueilla. Kunnan on myös rakennettava oma johtokeskus, jossa toiminta on mahdollista poikkeusoloissa. Rakennuksen omistajan on uudisrakentamisen yhteydessä tehtävä vähintään 600 m 2 rakennukseen väestönsuoja. Kunnan on tarvittaessa rakennettava yleinen väestönsuoja suojelukohteessa asuvien turvaksi. Suojelukohteella tarkoitetaan aluetta tai paikkaa, joka on todennäköinen hyökkäyskohde uhkatilanteessa. Väestönsuojan tulee antaa turva säteilyltä, kaasuilta ja tavanomaisilta aseilta. Suomessa on suojapaikkoja lähes 3,4 miljoonalle ihmiselle. Väestönsuojat sijaitsevat asuintaloissa ja yleisissä rakennuksissa. Suojista 40% on työpaikkojen yhteydessä ja 60% asuntojen yhteydessä. Yleisissä väestönsuojissa on suojapaikkaa. Maaseudulla ja omakotialueilla ei yleensä ole väestönsuojia. Väestönsuojelun kansainvälistä tunnustä käytetään aseellisen selkkauksen aikana suojaamaan väestönsuojelutoimintaa. Sisäasiainministeriön suostumuksella tunnusta voidaan käyttää rauhan aikana väestönsuojelutoiminnan tunnuksena. 15

16 Hälytys- ja viestitoiminta Hätäkeskustoiminnan järjestämiseksi maa on jaettu hätäkeskusalueisiin. Hätäkeskuslaitokseen kuuluu hallinnollinen Hätäkeskusyksikkö, joka toimii Porissa, sekä 15 eri viranomaisten yhteistä hätäkeskusta ympäri Suomen. Sisäasiainministeriö johtaa ja ohjaa Hätäkeskuslaitosta yhdessä sosiaali- ja terveysministeriön kanssa. Hätäkeskukset vastaanottavat hätä- ja onnettomuusilmoituksia kaikkina vuorokaudenaikoina ja hälyttävät tarvittavan avun. Hätäkeskus avustaa eri viranomaisia tietopalveluilla ja toimii viestikeskuksena. VIRVE on turvallisuusviranomaisten tehokas ja kattava digitaalinen radioverkko. VIRVE tehostaa viranomaisten yhteistyötä ja tiedonvälitystä kaikissa olosuhteissa. Viranomaisverkko toimii kunkin viranomaisen sisäisenä järjestelmänä, mutta monipuolisten toimintamahdollisuuksien ansiosta se myös tehostaa viranomaisten yhteistoiminnassa tarvittavia viestivalmiuksia. Verkon keskeisiä etuja ovat nopeus, monikäyttöisyys ja salauksen tuoma turvallisuus. Verkon suunnittelussa ja rakentamisessa on otettu huomioon korkeat käytettävyysvaatimukset sekä jokapäiväisessä toiminnassa että poikkeusoloissa. VIRVE palvelee kaikkia käyttäjäryhmiä ja parantaa viranomaisten toimintaedellytyksiä. Verkon keskeisiä käyttäjäryhmiä ovat valtion ja kuntien turvallisuusviranomaiset kuten pelastustoimi, poliisi, Rajavartiolaitos, sosiaali- ja terveystoimi, Tullilaitos ja puolustusvoimat. 16

17 Säteilyvalvonta Säteilytilannetta valvotaan jatkuvasti Säteilyturvakeskus valvoo jatkuvasti säteilytilannetta koko maassa. Tavoitteena on vaaran nopea havaitseminen ja tehokkaat toimenpiteet väestön suojaamiseksi säteilyn vahingollisilta terveysvaikutuksilta. Säteilyvalvontaan osallistuvat myös sisäasiainministeriö, Ilmatieteen laitos ja Puolustusvoimat. Ulkoisen säteilyn annosnopeutta mitataan Säteilyturvakeskuksen ja pelastusviranomaisten ylläpitämällä valvontaverkolla, johon kuuluu noin 300 jatkuvatoimista, automaattista mittausasemaa. Mittaustulokset tallentuvat valtakunnalliseen tietojärjestelmään, jossa ne ovat lähes reaaliajassa useiden viranomaisten käytettävissä. Säteilyturvakeskuksen internetsivuilla raportoidaan 69 automaattisen aseman mittaustulokset päivittäin. Vakavan säteilyvaaratilanteen todennäköisyys Suomessa on pieni. Koska onnettomuuden riski on kuitenkin olemassa, on siihen varauduttu. Ydinvoimalaitosonnettomuus tai ydinaseräjäytys voi aiheuttaa vakavan säteilyvaaratilanteen. Paikallisen säteilyvaaratilanteen voi aiheuttaa esimerkiksi onnettomuus radioaktiivisten aineiden kuljettamisessa. Pienetkin muutokset säteilytilanteessa huomataan heti ja niistä tiedotetaan viipymättä television ja radion välityksellä. Ulkoisen säteilyn mittaustulokset saadaan myös muista pohjoismaista ja Leningradin ydinvoimalaitoksen alueen yli 20 mittausasemalta. Tieto Suomea uhkaavasta säteilyvaarasta saadaan jo ennen kuin suojautuminen on tarpeen. Säteily- ja ydinonnettomuuksien ilmoittamisesta on sovittu kansainvälisesti. Naapurimaiden kesken tiedonsaanti on varmistettu erityisen hyvin. Säteilyvaarasta annetaan yleinen vaaramerkki. Säteilyn voi havaita mittarilla. Suomessa on koko maan kattava säteilyvalvonta-verkko. 17

18 Koulutus Koulutus takaa hyvän ammattitaidon Pelastusopisto on Kuopiossa sijaitseva sisäasiainministeriön alainen valtakunnallinen pelastustoimen ammatillinen oppilaitos ja koulutuskeskus. Pelastusopisto järjestää alan ammatillista peruskoulutusta, täydennyskoulutusta, poikkeusolojen valmiuskoulutusta ja muuta alan koulutusta. Pelastusopistossa suoritetaan kaikki pelastustoimen ammattitutkinnot. Tutkintoon johtavan koulutuksen pohjakoulutusvaatimuksena on toisen asteen ammatillinen perustutkinto tai ylioppilastutkinto. Pelastajan tutkinto antaa kelpoisuuden päätoimisiin palo- ja pelastustoimen miehistötason virkoihin. Hätäkeskuspäivystäjän tutkinto antaa kelpoisuuden päätoimisiin hätäkeskuspäivystäjän virkoihin. Alipäällystötutkinto antaa kelpoisuuden alipäällystövirkoihin. Palopäällystön koulutusohjelman tutkinto insinööri (AMK) antaa kelpoisuuden pelastustoimen päällystövirkoihin. Insinööritutkinnon (AMK) suorittaneet toimivat erilaisissa johto-, kehittämis-, suunnittelu-, koulutus- ja erityistehtävissä. Palopäällystön koulutusohjelma toteutetaan yhteistyössä Savonia-ammattikorkeakoulun kanssa. Sisäasiainministeriö on antanut myös Suomen Pelastusalan Keskusjärjestölle (SPEK) koulutustehtäviä. SPEK järjestää palokuntien vapaaehtoisen ja sivutoimisen henkilöstön koulutusta. SPEK järjestää lisäksi pelastusalan täydennyskoulutusta yksityisille henkilöille, yhteisöille ja viranomaisille sekä laitosten, virastojen ja yritysten turvallisuuskoulutusta. Suomen Palopäällystöliitto järjestää alan jatko- ja täydennyskoulutusta ja toimii monipuolisesti pelastustoimen kehittämiseksi. Nuohousalan Keskusliitto järjestää nuohoojien ammattitutkintoja sekä huolehtii alan jatkokoulutuksesta. 18

19 Kansainvälinen pelastustoiminta Suomi osallistuu Euroopan Unionin pelastuspalvelumekanismin sekä muun pelastusalan kansainvälisen yhteistoiminnan kehittämiseen. Tavoitteena on kyetä täyttämään kaikki sitoumukset kansainvälisissä avustus- ja kriisinhallintatehtävissä. Sisäasiainministeriö voi toisen valtion tai kansainvälisen järjestön pyynnöstä päättää pelastusavun antamisesta ulkomaille. Vastaavasti sisäasiainministeriö voi pyytää apua ulkomailta. Avustustoiminta voi olla tuhojen ja avun tarpeen arviointia tai kansainvälisen avun koordinointia YK:n UNDAC-ryhmässä (UNDAC, United Nations Disaster Assessment and Coordination Stand-By Team) tai Suomen kansainvälisen pelastuskomennuskunnan (Finnrescue) henkilö- ja tavaraapua. Tarkoituksena on antaa apua ulkomaille sellaisissa kriisi- tai suuronnettomuustilanteessa, joissa avun antaminen on perusteltua ihmisten, ympäristön tai omaisuuden turvaamiseksi. Pelastustoiminta voi olla sammuttamista, etsintää, pelastamista, ensihoitoa, öljyntorjuntaa, kemikaalitorjuntaa, tuhojen arviointia ja vesipelastusta. Avustustoiminta voi olla väestön auttamista kohteessa tai väestöä siirrettäessä. Tällöin evakuoinnissa avustamisen lisäksi kyseeseen voisi tulla johtamistoiminta, sähkön ja energian tuotanto, veden puhdistaminen ja jakelu sekä tilapäismajoituksen järjestäminen. UNDAC ryhmä toimii YK:n humanitaaristen asioiden osaston johtamissa operaatioissa. Suomalaisia asiantuntijoita on ollut eri tehtävissä ympäri maailmaa vuodesta 1994 lähtien. Onnettomuuksia, joissa suomalaisten tiedollista asiantuntemusta on hyödynnetty, ovat maanjäristykset, tulvat, metsäpalot, myrskyt, pakolaistilanteet sekä siviilikriisinhallintatehtävät. Suomen kansainvälinen pelastuskomennuskunta on koottu pääsääntöisesti suurimpien pelastuslaitosten henkilöstöstä. Henkilöapu muodostuu asiantuntijoista, erikoisryhmistä ja pelastusmuodostelmista. Lisäksi voidaan lähettää pelastustoimen kalustoa tuhoalueilla työskentelevien paikallisten organisaatioiden käyttöön. Pelastuskomennuskuntaan kuuluu yhteensä 196 pelastajaa. Tehtäväpyynnön perusteella näistä kootaan sopiva muodostelma, joka varustetaan tehtävän vaatimilla varusteilla. Finnrescue-ryhmällä on ollut tehtäviä vuodesta 1992 lähtien. Finnrescue on sammuttanut metsäpaloja Latviassa ja antanut kalustollista ja tiedollista apua Viron ja Indonesian metsäpaloissa. Finnrescue osallistui 1999 Turkin maanjäristyksen ja 2003 Iranin maanjäristyksen avustustehtäviin. 19

20 Pelastustoimi numeroina Pelastustoimen järjestelmä 22 pelastustoimen aluetta 635 vapaaehtoista palokuntaa, 153 laitos- ja tehdaspalokuntaa yli 700 paloasemaa Henkilöstö päätoimista henkilöstöä 5000 sivutoimisia ja vapaaehtoispalokuntalaisia Kokonaiskustannukset/ vuosi valtion ja alueiden kustannukset 340 miljoonaa euroa asukasta kohden 65 euroa/asukas/vuosi rakennuttajien kustannukset väestönsuojien rakentamisesta 39 miljoonaa euroa Kalusto autoja noin 4000 noin 540 venettä ja alusta moottorikelkkoja, kontteja, nostureita Hälytysluonteiset tehtävät vuosittain Pelastuslaitosten hälytysluonteisten tehtävien lukumäärä vuosittain on noin 85000: tulipalot 18% pelastamistehtävät 25% lääkinnällinen ensiapu (ensivaste) 15% tarkistus- ja varmistustehtävät 35% avustusluonteiset hälytystehtävät 7% 20

21 Tulipalot Palokunnat sammuttavat vuosittain noin tulipaloa. Näistä on keskimäärin rakennuspaloja 3200 liikennevälinepaloja 2200 maastopaloja 2700 (Maastopalojen määrä vaihtelee voimakkaasti vuosittain kesän kuivuuden mukaan) muita tulipaloja 3200 Tulipalojen pääasiallinen aiheuttaja on ihminen. Ihmisen toiminta aiheuttaa vuosittain noin puolet kaikista tulipaloista. Tulipaloista on noin 14% arvioitu tahallisiksi ja noin 18% huolimattomuudesta aiheutuneiksi. Koneen tai laitteen vioista aiheutuneiden tulipalojen osuus on noin 20%. Pelastustehtävät Pelastamistehtäviä on vuosittain keskimäärin 20000: liikenneonnettomuuksia noin 6000, 34% luonnononnettomuuksia noin 3500, 17% vahingontorjuntatehtäviä noin 2400, 14% öljyvahinkoja noin 2200, 13% ihmisen pelastamisia noin 1800, 10% eläimen pelastamisia noin 1200, 7% vaarallisista aineista aiheutuneita tehtäviä noin 190, 1% muita pelastustehtäviä noin 750, 4% Kiireelliset sairaankuljetukset Kiireellisiä sairaankuljetustehtäviä on vuosittain noin

22 Pelastustoimen kustannukset Pelastustoimen kustannuksista huolehtii se viranomainen, joka vastaa toimenpiteestä tai tehtävästä. Valtio voi erityisestä syystä rahoittaa erityiskaluston hankkimista tai sellaista toimintaa, jonka rahoittaminen valtion varoista on tarkoituksenmukaista. Valtion ja alueiden pelastustoimen menot ovat vuosittain yhteensä noin 340 miljoonaa euroa. Väestönsuojien rakentamisesta koituu kiinteistön omistajille kuluja vuosittain noin 39 miljoonaa euroa. Palosuojelurahaston avustukset Tulipalojen ehkäisyn ja pelastustoiminnan edistämiseksi maksetaan Suomessa olevasta palovakuutetusta omaisuudesta vuosittain palosuojelumaksua. Palosuojelumaksut kerätään valtion talousarvion ulkopuoliseen Palosuojelurahastoon, joka on sisäasiainministeriön hoidossa ja valvonnassa. Rahastosta voidaan myöntää avustuksia kunnille, pelastustoimen alueille, sopimuspalokunnille, pelastusalan järjestöille ja muille vastaaville yhteisöille sekä apurahoja ja stipendejä. Keskeisimpiä avustuskohteita ovat olleet pelastusalan järjestöjen koulutus- ja valistustoiminta, vapaaehtoisten palokuntien ja kuntien paloasema- ja kalustohankkeet sekä alan tutkimus- ja kehittämistoiminta. Palosuojelurahasto myöntää vuosittain avustuksia noin kuusi miljoonaa euroa. Onnettomuustilastoinnissa käytetään internet-pohjaista pelastustoimen onnettomuustilastointijärjestelmää (PRONTO). PRONTO sisältää vuodesta 1996 lähtien kuntakohtaiset onnettomuustiedot sekä tilastotietoja pelastuslaitosten, kuntien ja hätäkeskusten käytössä olevista pelastustoimen resursseista. Tilastojärjestelmä palvelee pelastushallinnon seurantaa ja kehittämistä. Käyttäjiä ovat pelastuslaitokset, hätäkeskukset, sisäasiainministeriön pelastusosasto, Pelastusopisto ja ympäristöministeriö. 22

23 23

24 SISÄASIAINMINISTERIÖ Pelastusosasto PL 26, Valtioneuvosto Puhelin (09) YLE Teksti-TV, sivu

Suomen pelastustoimi

Suomen pelastustoimi Suomen pelastustoimi 2 Suomen pelastustoimi Onnettomuuksien ehkäisy, pelastustoiminta, varautuminen ja väestönsuojelu muodostavat Suomessa kokonaisuuden, jonka valmius kattaa kaikki onnettomuustapaukset

Lisätiedot

Pelastustoimi ja pelastuslaitos

Pelastustoimi ja pelastuslaitos Pelastustoimi ja pelastuslaitos Päijät-Hämeen pelastuslaitos Marjo Oksanen marjo.oksanen@phpela.fi Pelastustoimen tehtävänjako Sisäasiainministeriö johtaa, ohjaa ja valvoo pelastustointa ja sen palvelujen

Lisätiedot

PELASTUSTOIMI JA ÖLJYNTORJUNTA

PELASTUSTOIMI JA ÖLJYNTORJUNTA PELASTUSOSASTO PELASTUSTOIMI JA ÖLJYNTORJUNTA Valmiusjohtaja Janne Koivukoski Sisäasiainministeriö Pelastusosasto Öljyntorjuntaprojektin (SÖKÖ) julkistamistilaisuus Kotka 6.3.2007 PELASTUSTOIMEN LAINSÄÄDÄNTÖÄ

Lisätiedot

Jätehuoltotilojen paloturvallisuusmääräykset. Kuopio 14.2.2013 Pohjois-Savon pelastuslaitos Johtava palotarkastaja Ilkka Itkonen

Jätehuoltotilojen paloturvallisuusmääräykset. Kuopio 14.2.2013 Pohjois-Savon pelastuslaitos Johtava palotarkastaja Ilkka Itkonen Jätehuoltotilojen paloturvallisuusmääräykset Kuopio 14.2.2013 Pohjois-Savon pelastuslaitos Johtava palotarkastaja Ilkka Itkonen Pelastuslain 379 / 2011velvoitteet 1. Yleiset velvollisuudet 4 Jokaisen on

Lisätiedot

Palopupu ja uusi * pelastuslaki

Palopupu ja uusi * pelastuslaki Palopupu ja uusi * pelastuslaki Väritettävä pupuhahmo päiväkoti- ikäisille isille Lain tavoite, soveltamisala ja yleiset velvollisuudet tiedoksi jokaiselle, mutta erityisesti pienten lasten vanhemmille

Lisätiedot

KYLÄTURVALLISUUDEN INFOILTA LEPPÄVIRTA 12.11.2012

KYLÄTURVALLISUUDEN INFOILTA LEPPÄVIRTA 12.11.2012 KYLÄTURVALLISUUDEN INFOILTA LEPPÄVIRTA 12.11.2012 Paloriskit, omatoiminen varautuminen ja valvontasuunnitelmat Paavo Tiitta riskienhallintapäällikkö Pohjois-Savon pelastuslaitos paavo.tiitta@kuopio.fi

Lisätiedot

Tehtävä voidaan poistaa mikä on tehtävän poiston kustannusvaikut us mitä muita vaikutuksia tehtävän poistolla on

Tehtävä voidaan poistaa mikä on tehtävän poiston kustannusvaikut us mitä muita vaikutuksia tehtävän poistolla on Sisäasiainministeriön toimintaohjelma kuntien tehtävien ja velvoitteiden vähentämiseksi 23.9.2013 Pelastuslaki (379/2011) Tehtävät/velvoitteet Tehtävän poistaminen ei ole mahdollista perustelut Tehtävä

Lisätiedot

NAKKILAN KUNTA VÄESTÖNSUOJELUJÄRJESTYS

NAKKILAN KUNTA VÄESTÖNSUOJELUJÄRJESTYS NAKKILAN KUNTA VÄESTÖNSUOJELUJÄRJESTYS 1 NAKKILAN KUNNAN VÄESTÖNSUOJELUJÄRJESTYS, JONKA NAKKILAN KUNNANVAL- TUUSTO ON HYVÄKSYNYT 27. PÄIVÄNÄ TAMMIKUUTA 1992/4 1 VÄESTÖNSUOJELUN PERUSTEET Väestönsuojelun

Lisätiedot

Pelastussuunnitelma. Kiinteistön nimi. Päiväys

Pelastussuunnitelma. Kiinteistön nimi. Päiväys Pelastussuunnitelma Kiinteistön nimi Päiväys Lomake on Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön tuottama mallilomake, jota voidaan käyttää asuinrakennuksen pelastussuunnitelman pohjana. Lomake noudattaa sisäasiainministeriön

Lisätiedot

HÄTÄKESKUS. Hätäkeskusuudistuksen historia ja nykytila

HÄTÄKESKUS. Hätäkeskusuudistuksen historia ja nykytila HÄTÄKESKUS Hätäkeskusuudistuksen historia ja nykytila Suomessa pelastustoimen ja sairaankuljetuksen tehtäviä välittävät hätäkeskukset ovat tähän asti kuuluneet pelastustoimen organisaatioon ja nämä hätäkeskukset

Lisätiedot

Pelastuslain onnettomuuksien ennaltaehkäisyn uudistukset pelastuslaitoksen kannalta

Pelastuslain onnettomuuksien ennaltaehkäisyn uudistukset pelastuslaitoksen kannalta Pelastusalan neuvottelupäivät SN27 9. 11.12.2009, Silja Serenade Pelastuslain onnettomuuksien ennaltaehkäisyn uudistukset pelastuslaitoksen kannalta Pelastusjohtaja Veli-Pekka Ihamäki Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos

Lisätiedot

PELASTUSSUUNNITELMA JA TURVALLISUUSJÄRJESTELYT

PELASTUSSUUNNITELMA JA TURVALLISUUSJÄRJESTELYT TS AGILITYURHEILUKESKUS OY PELASTUSSUUNNITELMA 1 Johdanto: PELASTUSSUUNNITELMA JA TURVALLISUUSJÄRJESTELYT Tämän pelastussuunnitelman tarkoituksena on antaa perusteita kohteessa oleskelevien henkilöiden

Lisätiedot

Onnettomuuksien ehkäisy 2013

Onnettomuuksien ehkäisy 2013 Onnettomuuksien ehkäisy 2013 Kimmo Markkanen riskienhallintapäällikkö Onnettomuuksien ehkäisy 2013 Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos Västra Nylands räddningsverk Länsi-Uusimaa Department for Rescue Services

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan pelastuslaitos-liikelaitos Turvallisuutta Pohjois-Karjalaisille vuoden jokaisena päivänä

Pohjois-Karjalan pelastuslaitos-liikelaitos Turvallisuutta Pohjois-Karjalaisille vuoden jokaisena päivänä Pohjois-Karjalan pelastuslaitos-liikelaitos Turvallisuutta Pohjois-Karjalaisille vuoden jokaisena päivänä Noljakantie 4 80140 Joensuu Ydintietoja pelastuslaitoksesta Asukkaita 165 673 Pinta-ala 21 584

Lisätiedot

Pelastustoimi 2007-2012. 28.11.2007 Pelastusylijohtaja Pentti Partanen

Pelastustoimi 2007-2012. 28.11.2007 Pelastusylijohtaja Pentti Partanen Pelastustoimi 2007-2012 Vuosi 2007 Pelastustoimi vahvasti hallitusohjelmaan Sisäisen turvallisuuden ohjelman toimeenpano Lääkäri- ja pelastushelikopteriselvitys Selonteko hätäkeskusuudistuksesta Väestön

Lisätiedot

Palvelutasopäätös ja onnettomuuksien ehkäisy

Palvelutasopäätös ja onnettomuuksien ehkäisy Palvelutasopäätös ja onnettomuuksien ehkäisy Anssi Kuhlman Taustaa Pelastuslaki 379/2011 27 Alueen pelastustoimen ja pelastuslaitoksen tehtävät Alueen pelastustoimi vastaa pelastustoimen palvelutasosta,

Lisätiedot

ERILAISTEN ONNETTOMUUKSIEN TODENNÄKÖISYYS: KUINKA TODENNÄKÖISESTI ARVELEE ITSE JOUTUVANSA (%)

ERILAISTEN ONNETTOMUUKSIEN TODENNÄKÖISYYS: KUINKA TODENNÄKÖISESTI ARVELEE ITSE JOUTUVANSA (%) ERILAISTEN ONNETTOMUUKSIEN TODENNÄKÖISYYS: KUINKA TODENNÄKÖISESTI ARVELEE ITSE JOUTUVANSA (%) Todennäköistä Ei osaa sanoa Epätodennäköistä Jossain määrin todennäköistä Jossain määrin epätodennäköistä 0

Lisätiedot

KAINUUN MATKAILUFOORUMI 260912. Apulaispalopäällikkö Reino Huotari Kainuun pelastuslaitos

KAINUUN MATKAILUFOORUMI 260912. Apulaispalopäällikkö Reino Huotari Kainuun pelastuslaitos KAINUUN MATKAILUFOORUMI 260912 Apulaispalopäällikkö Reino Huotari Kainuun pelastuslaitos Kainuun pelastuslaitos Kuva: Kainuun pelastuslaitos www.kaipe.fi Uutisaiheita Kelomökki syttyi Luostolla www.lapinkansa.fi

Lisätiedot

Uusi pelastuslaki ja virastojen välinen yhteistyö

Uusi pelastuslaki ja virastojen välinen yhteistyö Uusi pelastuslaki ja virastojen välinen yhteistyö Jukka Koivuranta Helsingin pelastuslaitos Palotarkastaja/Sosiaali- ja terveysviraston yhteyshenkilö Lyhyesti Pelastuslaki 379/2011 Poistumisturvallisuusselvitys

Lisätiedot

TULEVAISUUDEN PELASTUSLAITOKSET

TULEVAISUUDEN PELASTUSLAITOKSET TULEVAISUUDEN PELASTUSLAITOKSET Joensuu 17.2.2011 AIHEET Hallituksen linjaukset toimintakykyhankkeen osalta Pelastustoimen kehittäminen 2 HALLITUKSEN ILTAKOULU Iltakoulukäsittely 19.5.2010 Hallituksen

Lisätiedot

VÄESTÖNSUOJELUN YLEISJÄRJESTELYT. Väestönsuojeluseminaari Tampere 30.5.2012 Pelastusylitarkastaja Ilpo Helismaa SM/PEO

VÄESTÖNSUOJELUN YLEISJÄRJESTELYT. Väestönsuojeluseminaari Tampere 30.5.2012 Pelastusylitarkastaja Ilpo Helismaa SM/PEO VÄESTÖNSUOJELUN YLEISJÄRJESTELYT Väestönsuojeluseminaari Tampere 30.5.2012 Pelastusylitarkastaja Ilpo Helismaa SM/PEO Mitä on väestönsuojelu? Kuka tekee? Mitä tekee? Missä olosuhteissa tekee? Millä perusteella

Lisätiedot

Yritysinfo 16.9.2015

Yritysinfo 16.9.2015 Yritysinfo 16.9.2015 Itä-Uudenmaan pelastuslaitos Tomi Pursiainen Riskienhallintapäällikkö Mitä yrityksen tulee ottaa huomioon turvallisuuden ja riskienhallinnan takaamiseksi? Toiminnanharjoittajan velvollisuudet

Lisätiedot

Pelastuslain uudistaminen. Kirsi Rajaniemi

Pelastuslain uudistaminen. Kirsi Rajaniemi Pelastuslain uudistaminen Kirsi Rajaniemi Pelastuslain uudistamishanke Hallituksen esitys: luonnos lausunnolle 2.11.2009 eduskuntaan maaliskuu 2010 laki voimaan tammikuu 2011 Lausuntopyyntö: www.intermin.fi/suomi/pelastuslaki

Lisätiedot

Palontutkinnan tulosten hyödyntäminen pelastuslaitoksella. Janne Rautasuo 30.1.2015

Palontutkinnan tulosten hyödyntäminen pelastuslaitoksella. Janne Rautasuo 30.1.2015 Palontutkinnan tulosten hyödyntäminen pelastuslaitoksella Janne Rautasuo 30.1.2015 Pelastuslaki 379/2011 41 Palontutkinta Pelastuslaitoksen on suoritettava palontutkinta Tavoitteena on vastaavien onnettomuuksien

Lisätiedot

Omatoiminen varautuminen 2014 (%)

Omatoiminen varautuminen 2014 (%) Väestön omatoiminen varautuminen on yleistynyt ja kehittynyt myönteisesti Omatoimisen varautumisen velvollisuuksia on jokaisella ihmisillä ja taloyhtiöillä. Pelastuslain velvoitteiden tavoitteena on, että

Lisätiedot

Määräys varautumisesta kemikaalionnettomuuksiin

Määräys varautumisesta kemikaalionnettomuuksiin Sivu 1/5 Sisäasiainministeriö pelastusosasto Dnro SM-1999-00636/Tu-311 Annettu 13.10.1999 Voimassa 15.9.1999 alkaen toistaiseksi Säädösperusta Pelastustoimilaki (561/1999 31 ja 88 Kumoaa Sisäasiainministeriön

Lisätiedot

Mikkelin Jäähalli. Pelastussuunnitelman pikaohjeet

Mikkelin Jäähalli. Pelastussuunnitelman pikaohjeet Mikkelin Jäähalli Pelastussuunnitelman pikaohjeet Mikkelin Jäähalli Yleinen turvallisuusohje YLEINEN HÄTÄNUMERO 112 TULIPALON SATTUESSA 1. PELASTA välittömässä vaarassa olevat. 2. VAROITA muita vaarasta.

Lisätiedot

Paraistentie 18 & 19 PELASTUSSUUNNITELMA JA TURVALLISUUSJÄRJESTELYT

Paraistentie 18 & 19 PELASTUSSUUNNITELMA JA TURVALLISUUSJÄRJESTELYT Paraistentie 18 & 19 PELASTUSSUUNNITELMA JA TURVALLISUUSJÄRJESTELYT Johdanto: Tämän pelastussuunnitelman tarkoituksena on antaa perusteita kohteessa oleskelevien henkilöiden omatoimiseen suojeluun, ennalta

Lisätiedot

Kyläturvallisuus - tukea maaseudun asukkaiden omatoimiseen varautumiseen

Kyläturvallisuus - tukea maaseudun asukkaiden omatoimiseen varautumiseen 8.9.2015 Aikku Eskelinen, projektipäällikkö aikku.eskelinen.@spek.fi 040-834 4545 Kyläturvallisuus - tukea maaseudun asukkaiden omatoimiseen varautumiseen Tavoitteet vuosille 2015-2016 Alueellisten Meidän

Lisätiedot

Sopimuspalokunnat keskeinen osa Suomen pelastustointa. Suomen Sopimuspalokuntien Liiton tiedotusmateriaalia 2012

Sopimuspalokunnat keskeinen osa Suomen pelastustointa. Suomen Sopimuspalokuntien Liiton tiedotusmateriaalia 2012 Sopimuspalokunnat keskeinen osa Suomen pelastustointa Suomen Sopimuspalokuntien Liiton tiedotusmateriaalia 2012 Esityksen sisältö Historiaa Sopimuspalokuntalaiset Tunnuslukuja Palokuntien hälytystehtävät

Lisätiedot

Palokuntien viikkoharjoituskysely Pelastusalan vapaaehtoistoiminnan seminaari 23.-24.8.2011 Padasjoki

Palokuntien viikkoharjoituskysely Pelastusalan vapaaehtoistoiminnan seminaari 23.-24.8.2011 Padasjoki Palokuntien viikkoharjoituskysely Pelastusalan vapaaehtoistoiminnan seminaari 23.-24.8.2011 Padasjoki Koulutussuunnittelija Markku Savolainen Vastausmäärän kehittyminen 1. Mikä rooli vastaajalla on palokunnassa?

Lisätiedot

ASUINRAKENNUSTEN PALOTURVALLISUUS

ASUINRAKENNUSTEN PALOTURVALLISUUS ASUINRAKENNUSTEN PALOTURVALLISUUS 12.9.2012, Kirkkotorin koulutuskeskus, Oulu 12.9.2012 1 OULU-KOILLISMAAN PELASTUSLAITOS ALUEELLINEN PELASTUSLAITOS VUODESTA 2004 ALKAEN - 16 kuntaa - 273 000 asukasta

Lisätiedot

Timo V. Heikkilä Ilomantsi 26.- 27.9. 2013

Timo V. Heikkilä Ilomantsi 26.- 27.9. 2013 Timo V. Heikkilä Ilomantsi 26.- 27.9. 2013 SUOMI JA METSÄT Suomen kokonaispinta-ala on 30,5 milj. ha Metsien peittämä pinta-ala on 23,6 milj. ha, joka on 86 % kokonaispinta-alasta. Suomen metsät kuuluvat

Lisätiedot

Valvontakäyntiin (palotarkastus) osallistuminen

Valvontakäyntiin (palotarkastus) osallistuminen Ohje 1(5) OHJE PELASTUSVIRANOMAISEN VALVONTAKÄYNTIIN OSALLISTUVILLE Pelastuslain (379/2011) 2. luku sisältää yleisiä, kaikkia kansalaisia koskevia velvoitteita ehkäistä onnettomuuksia ja toimia hätätilanteessa.

Lisätiedot

Yleisötapahtuman turvallisuus. Kalle Eklund turvallisuusviestintäpäällikkö

Yleisötapahtuman turvallisuus. Kalle Eklund turvallisuusviestintäpäällikkö Yleisötapahtuman turvallisuus Kalle Eklund turvallisuusviestintäpäällikkö Sisältö Lainsäädäntö Lupamenettely käytännössä Viranomaisten laatimia ohjeita Yleisötilaisuuden määritelmä ITSE TAPAHTUMANJÄRJESTÄJÄNÄ

Lisätiedot

Pelastussuunnitelma. Kiinteistön nimi Aurinkokatu 35. Päiväys 2.4.2015

Pelastussuunnitelma. Kiinteistön nimi Aurinkokatu 35. Päiväys 2.4.2015 Pelastussuunnitelma Kiinteistön nimi Aurinkokatu 35 Päiväys 2.4.2015 Lomake on Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön tuottama mallilomake, jota voidaan käyttää asuinrakennuksen pelastussuunnitelman pohjana.

Lisätiedot

Pohjanmaan pelastuslaitos tänään Österbottens räddningsverk i dag. Pelastusjohtaja Räddningsdirektör Tero Mäki

Pohjanmaan pelastuslaitos tänään Österbottens räddningsverk i dag. Pelastusjohtaja Räddningsdirektör Tero Mäki Pohjanmaan pelastuslaitos tänään Österbottens räddningsverk i dag Pelastusjohtaja Räddningsdirektör Tero Mäki Pelastuslaitokset (kunnat) Hätäkeskukset (Valtio) Valtion hallinnoimia Hätäkeskusalueita

Lisätiedot

Ajankohtaista säädöksistä

Ajankohtaista säädöksistä Ajankohtaista säädöksistä Kirsi Rajaniemi Pelastusviranomaisten ajankohtaispäivä pelastustoimen laitteista, Tukes 8.-9.11.2011 Sisältö Voimassa olevat asetukset ja laitteita koskevat pelastuslain säännökset

Lisätiedot

Pelastustoimen lainsäädännön uudistustilanne

Pelastustoimen lainsäädännön uudistustilanne Pelastustoimen lainsäädännön uudistustilanne Kirsi Rajaniemi Palonehkäisyn perinnepäivät, 25.-26.5.2011 Padasjoki 25.5.2011 1.7.2011 voimaan tulevat asetukset VN asetus pelastustoimesta (407/2011) VN asetus

Lisätiedot

Pelastussuunnitelma. As Oy Hovirouva. Kiinteistön nimi. Päiväys 18.6.2013

Pelastussuunnitelma. As Oy Hovirouva. Kiinteistön nimi. Päiväys 18.6.2013 Pelastussuunnitelma Kiinteistön nimi As Oy Hovirouva Päiväys 18.6.2013 Lomake on Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön tuottama mallilomake, jota voidaan käyttää asuinrakennuksen pelastussuunnitelman pohjana.

Lisätiedot

Resilientti kansalaisyhteiskunta ja pelastustoimi

Resilientti kansalaisyhteiskunta ja pelastustoimi Resilientti kansalaisyhteiskunta ja pelastustoimi Teija Mankkinen Tutkimus- ja kehittämispäällikkö Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö SPEK Sähköposti: teija.mankkinen@spek.fi Puhelin: 040-161 7787 Toiminnan

Lisätiedot

Asunto Oy Espoon Rastaspuistontie 8 PELASTUSSUUNNITELMA JA TURVALLISUUSJÄRJESTELYT

Asunto Oy Espoon Rastaspuistontie 8 PELASTUSSUUNNITELMA JA TURVALLISUUSJÄRJESTELYT Asunto Oy Espoon Rastaspuistontie 8 PELASTUSSUUNNITELMA JA TURVALLISUUSJÄRJESTELYT Versio Päiväys Muutos 0.1 2.3.2010 Luonnos 1.0 21.4.2010 Hyväksytty hallituksen kokouksessa 1.01 7.3.2011 Päivitetty yhteystietoja

Lisätiedot

Myrskyt ja muuttuva politiikka- miten varautua tulevaisuuden riskeihin maatiloilla. 27.11.2013 Myrskyt 2010. Miten selvittiin Eino-myrsky 17.11.

Myrskyt ja muuttuva politiikka- miten varautua tulevaisuuden riskeihin maatiloilla. 27.11.2013 Myrskyt 2010. Miten selvittiin Eino-myrsky 17.11. Myrskyt ja muuttuva politiikka- miten varautua tulevaisuuden riskeihin maatiloilla. 27.11.2013 Myrskyt 2010. Miten selvittiin Eino-myrsky 17.11.2013 Pelastusviranomaisen rooli myrskytuhoissa Pelastuslain

Lisätiedot

Yleistä kuntatoimijoiden varautumisesta. Jaakko Pekki Kehittämisyksikön päällikkö Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos

Yleistä kuntatoimijoiden varautumisesta. Jaakko Pekki Kehittämisyksikön päällikkö Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos Yleistä kuntatoimijoiden varautumisesta Jaakko Pekki Kehittämisyksikön päällikkö Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos Varautumisen kehittyminen Jatkuvuussuunnittelu Valmiussuunnittelu Väestönsuojelu Käsitteistä

Lisätiedot

Onnettomuuksien ehkäisyn kehittäminen. Palonehkäisyn perinnepäivät Padasjoki, 28.-29.5.200

Onnettomuuksien ehkäisyn kehittäminen. Palonehkäisyn perinnepäivät Padasjoki, 28.-29.5.200 Onnettomuuksien ehkäisyn kehittäminen Palonehkäisyn perinnepäivät Padasjoki, 28.-29.5.200 Onnettomuuksien ehkäisyn työryhmäraportin lähtötiedot Pelastuslaitoksien näkemyksiä ja kehittämistarpeita kartoitettiin

Lisätiedot

Asunto Oy Siltakyläntie 2

Asunto Oy Siltakyläntie 2 TURVALLISUUS- ja PELASTUSSUUNNITELMA Kiinteistön nimi Asunto Oy Siltakyläntie 2 1. Johdanto Suunnitelman tekemisestä on säädetty pelastuslaissa (468/2003) ja valtioneuvoston asetuksessa pelastustoimesta

Lisätiedot

Paloturvallisuusviikko 2012. Paloturvallisuusviikko 2012 Raportti 21.5.2013

Paloturvallisuusviikko 2012. Paloturvallisuusviikko 2012 Raportti 21.5.2013 Paloturvallisuusviikko 2012 Pohjoismainen palovaroitinpäivä 1.12. Paloturvallisuusviikko 2012 Raportti 21.5.2013 SM026:00/2012 Paloturvallisuusviikko keksitään Pohjoismaisen pelastustoimesta vastaavat

Lisätiedot

KOULUTUSTARJOTIN 1 (11) Ryhmäkoko Hinta (alv 24 %) Koulutuskuvaukset Tavoite Kesto. Kokonaisvaltainen riskienhallinta

KOULUTUSTARJOTIN 1 (11) Ryhmäkoko Hinta (alv 24 %) Koulutuskuvaukset Tavoite Kesto. Kokonaisvaltainen riskienhallinta KOULUTUSTARJOTIN 1 (11) Kokonaisvaltainen riskienhallinta Osallistuja tiedostaa kokonaisvaltaisen riskienhallinnan periaatteet. Osallistuja ymmärtää eri tahojen laatimien riskianalyysien ja uhkamallien

Lisätiedot

Hätäkeskuslaitos. Avun ja turvan ensimmäinen viranomaislenkki auttamisen ketjussa

Hätäkeskuslaitos. Avun ja turvan ensimmäinen viranomaislenkki auttamisen ketjussa Hätäkeskuslaitos Avun ja turvan ensimmäinen viranomaislenkki auttamisen ketjussa NOPEA APU TURVALLISEMPI HUOMINEN Turvallisuussuunnittelun seminaari Hyvinkää 22.-23.1.2013 Seminaari Hyvinkää 23.1.2013

Lisätiedot

ASUINTALON PELASTUSSUUNNITELMA

ASUINTALON PELASTUSSUUNNITELMA ASUINTALON PELASTUSSUUNNITELMA Kaupunki / kunta: Alavus Kiinteistön / taloyhtiön nimi: Alavuden Vuokra-asunnot Oy, kiinteistöt eritelty luetteloon Laatimispäivämäärä: 6.7.2011/10.10.2011/3.11.2014/24.11.2015

Lisätiedot

AS OY LAHDEN MATTSSONIN KULMAN PALO- JA HENKILÖTURVALLISUUS

AS OY LAHDEN MATTSSONIN KULMAN PALO- JA HENKILÖTURVALLISUUS As Oy Lahden Mattssonin Kulma PELASTUSSUUNNITELMA 1(5) AS OY LAHDEN MATTSSONIN KULMAN PALO- JA HENKILÖTURVALLISUUS Turvallisuusjärjestelyjen organisointi 1. Johdanto 2. Henkilöstö 3. Tietoja kiinteistöstä

Lisätiedot

10 vuotta varautumista ja väestönsuojelua alueellisessa pelastustoimessa. Seppo Lokka Etelä-Savon pelastuslaitos

10 vuotta varautumista ja väestönsuojelua alueellisessa pelastustoimessa. Seppo Lokka Etelä-Savon pelastuslaitos 10 vuotta varautumista ja väestönsuojelua alueellisessa pelastustoimessa Seppo Lokka Etelä-Savon pelastuslaitos Kuntien valmiussuunnittelun ja toiminnan tukeminen Etelä-Savon valmius ja turvallisuustyöryhmä

Lisätiedot

PELASTUSSUUNNITELMA JA TURVALLISUUSJÄRJESTELYT

PELASTUSSUUNNITELMA JA TURVALLISUUSJÄRJESTELYT PELASTUSSUUNNITELMA JA TURVALLISUUSJÄRJESTELYT Sivu 1/8 Johdanto: Tämän pelastussuunnitelman tarkoituksena on antaa perusteita kohteessa oleskelevien henkilöiden omatoimiseen suojeluun, ennalta ehkäistä

Lisätiedot

Pelastustoimen toimintavalmiuden suunnitteluohje. Sisäinen turvallisuus

Pelastustoimen toimintavalmiuden suunnitteluohje. Sisäinen turvallisuus Pelastustoimen toimintavalmiuden suunnitteluohje Sisäinen turvallisuus SISÄASIAINMINISTERIÖN JULKAISUJA 21/2012 SISÄASIAINMINISTERIÖ Sisäinen turvallisuus Pelastustoimen toimintavalmiuden suunnitteluohje

Lisätiedot

Jarno Liimatainen SELVITYS TULISIJOJEN AIHEUTTAMISTA TULIPALOVAHINGOISTA SELVITYS 1 (8) 2.2.2004

Jarno Liimatainen SELVITYS TULISIJOJEN AIHEUTTAMISTA TULIPALOVAHINGOISTA SELVITYS 1 (8) 2.2.2004 SELVITYS 1 (8) SELVITYS TULISIJOJEN AIHEUTTAMISTA TULIPALOVAHINGOISTA Tiedot on kerätty pelastustoimen resurssi- ja onnettomuustilastojärjestelmä Prontosta. Selvitys on rajattu vuoteen 2002. Jarno Liimatainen

Lisätiedot

PERINNERAKENTAMISEN PALOTURVALLISUUS. Palotarkastaja Raila Viljamaa. 24.4.2013 Pornainen

PERINNERAKENTAMISEN PALOTURVALLISUUS. Palotarkastaja Raila Viljamaa. 24.4.2013 Pornainen PERINNERAKENTAMISEN PALOTURVALLISUUS Palotarkastaja Raila Viljamaa 24.4.2013 Pornainen 1 KORJAUSRAKENTAMINEN Vanhan rakennuskannan moninaisuus ja eriaikaisten rakentamissäännösten vallitessa on aina tehnyt

Lisätiedot

PELASTUSTOIMEN TASKUTILASTO 2009 2013

PELASTUSTOIMEN TASKUTILASTO 2009 2013 PELASTUSTOIMEN TASKUTILASTO 2009-2013 PELASTUSTOIMEN TASKUTILASTO 2009 2013 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO 1 2 TOIMINTAYMPÄRISTÖ JA RESURSSIT 2 3 ONNETTOMUUKSIEN EHKÄISY 8 4 HÄLYTYSTEHTÄVÄT 10 5 ONNETTOMUUSVAHINGOT

Lisätiedot

OULU-KOILLISMAAN PELASTUSLAITOS Alue

OULU-KOILLISMAAN PELASTUSLAITOS Alue Dia 1 Alue 12 kuntaa (1.1.2004 18 kuntaa) Noin 280 000 asukasta (vrk 12/2013) Noin 23 160 km 2 260 km Dia 2 Alue Noin 250 000 asukasta (50 km säteellä Oulusta) Dia 3 Yhteistyö arjen turvallisuuden parantamisessa

Lisätiedot

Keski-Suomen pelastuslaitos - SPPL / yritysturvallisuus

Keski-Suomen pelastuslaitos - SPPL / yritysturvallisuus Keski-Suomen pelastuslaitos - SPPL / yritysturvallisuus 29.0.205 Simo Tarvainen pelastusjohtaja .Helsinki 2.Länsi-Uusimaa 3.Keski-Uusimaa 4.Itä-Uusimaa 5.Varsinais-Suomi 6.Kanta-Häme 7.Päijät-Häme 8.Kymenlaakso

Lisätiedot

JOHTAMINEN CBRNE- TILANTEISSA

JOHTAMINEN CBRNE- TILANTEISSA JOHTAMINEN CBRNE- TILANTEISSA PELASTUSTOIMEN JOHTAMINEN CBRNE- TILANTEISSA chemical (kemiallinen), b iological (biologinen), radiological (säteily), nuclear (ydin) j a explosives( räjähteet) MIKKELI 10.9.2013

Lisätiedot

Ota kumppaniksi. A UTC Fire & Security Company

Ota kumppaniksi. A UTC Fire & Security Company Ota kumppaniksi paloturvallisuuden ammattilainen A UTC Fire & Security Company Paloturvallisuus yhteinen asiamme Onko kiinteistön paloturvallisuus varmasti kunnossa? Omistajan ja vuokralaisen asenteet

Lisätiedot

ERHE -hanke. Pelastusviranomaisten ajankohtaispäivät pelastustoimen laitteista. Helsinki 13.11.2007 Jaana Rajakko

ERHE -hanke. Pelastusviranomaisten ajankohtaispäivät pelastustoimen laitteista. Helsinki 13.11.2007 Jaana Rajakko ERHE -hanke Pelastusviranomaisten ajankohtaispäivät pelastustoimen laitteista Helsinki 13.11.2007 Jaana Rajakko 19.11.2007 ERHE -hanke Hanke erheellisten paloilmoitusten vähentämiseksi erheellinen paloilmoitus

Lisätiedot

Visio: Varsinais-Suomen pelastuslaitos on valtakunnallinen suunnannäyttäjä ja positiivinen esimerkki laadukkaasta ja tehokkaasta pelastuslaitoksesta.

Visio: Varsinais-Suomen pelastuslaitos on valtakunnallinen suunnannäyttäjä ja positiivinen esimerkki laadukkaasta ja tehokkaasta pelastuslaitoksesta. Visio: Varsinais-Suomen pelastuslaitos on valtakunnallinen suunnannäyttäjä ja positiivinen esimerkki laadukkaasta ja tehokkaasta pelastuslaitoksesta. V-S aluepelastuslaitos lyhyesti Toimintavalmiudessa

Lisätiedot

Pelastustoimen vuosikirja 2007. Esa Kokki, Tiina Heinonen

Pelastustoimen vuosikirja 2007. Esa Kokki, Tiina Heinonen Pelastustoimen vuosikirja 27 Esa Kokki, Tiina Heinonen Pelastusopiston julkaisu D-sarja: Muut 2/28 ISBN 978-952-5515-47-3 (nid.) ISBN 978-952-5515-48- (pdf) ISSN 1795-9187 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO 8 2 PELASTUSTOIMEN

Lisätiedot

Pelastuslaki 379/2011 14 - Omatoiminen varautuminen. Rakennuksen omistajan ja haltijan sekä toiminnanharjoittajan on osaltaan:

Pelastuslaki 379/2011 14 - Omatoiminen varautuminen. Rakennuksen omistajan ja haltijan sekä toiminnanharjoittajan on osaltaan: Pelastussuunnitelma Pelastussuunnitelma on asiakirja, joka toimii turvallisuutta kehittävän työn välineenä. Pelastussuunnitelman tulee sisältää tiedot siitä, millä tavalla vaaratilanteita pyritään ennaltaehkäisemään,

Lisätiedot

PELASTUSTOIMINNAN JOHTAMINEN -OHJE

PELASTUSTOIMINNAN JOHTAMINEN -OHJE 19.6.2007 1(10) PELASTUSTOIMINNAN JOHTAMINEN -OHJE 19.6.2007 2(10) SISÄLLYS 1 Ohje ja sen tarkoitus...3 2 Satakunnan pelastustoimen operatiivinen johtamisjärjestelmä...3 2.1 Johtovastuun ottaminen ja siirtäminen...4

Lisätiedot

Kyläturvallisuus tukea maaseudun asukkaiden omatoimiseen varautumiseen 2015-2016

Kyläturvallisuus tukea maaseudun asukkaiden omatoimiseen varautumiseen 2015-2016 Aikku Eskelinen, projektipäällikkö aikku.eskelinen.@spek.fi 040-834 4545 Kyläturvallisuus tukea maaseudun asukkaiden omatoimiseen varautumiseen 2015-2016 19.11.2015 Ikääntyminen Urbanisoituminen Myrskyt,

Lisätiedot

Onnettomuuksista oppiminen ja turvallisuuden parantaminen

Onnettomuuksista oppiminen ja turvallisuuden parantaminen Onnettomuuksista oppiminen ja turvallisuuden parantaminen Johtava tutkija Kai Valonen Onnettomuustutkintakeskus www.turvallisuustutkinta.fi Tutkitaan Suuronnettomuudet Ilmailu, raideliikenne ja vesiliikenne

Lisätiedot

PELASTUSSUUNNITELMALOMAKE YLEISÖTILAISUUKSIA VARTEN

PELASTUSSUUNNITELMALOMAKE YLEISÖTILAISUUKSIA VARTEN PELASTUSSUUNNITELMALOMAKE YLEISÖTILAISUUKSIA VARTEN 1. YLEISÖTILAISUUDEN YLEISTIEDOT 1.1 Tilaisuuden nimi 1.2 Tilaisuuden järjestäjä (Yhteystietoineen) 1.3 Järjestämispaikka (Paikan nimi ja osoite) 1.4

Lisätiedot

MERIPELASTUSOPAS SISÄASIAINMINISTERIÖ RAJAVARTIOLAITOKSEN ESIKUNTA

MERIPELASTUSOPAS SISÄASIAINMINISTERIÖ RAJAVARTIOLAITOKSEN ESIKUNTA MERIPELASTUSOPAS 2006 SISÄASIAINMINISTERIÖ RAJAVARTIOLAITOKSEN ESIKUNTA Rajavartiolaitos Raja- ja merivartiokoulu PL 5 02151 Espoo Verkkoversio ja päivityssivut: www.raja.fi/meripelastusopas2006 ISBN 952-491-116-7

Lisätiedot

Toimintoja harvaan asutulla alueella. Jorma Parviainen pelastusjohtaja. Pohjois-Karjalan pelastuslaitos

Toimintoja harvaan asutulla alueella. Jorma Parviainen pelastusjohtaja. Pohjois-Karjalan pelastuslaitos Toimintoja harvaan asutulla alueella Jorma Parviainen pelastusjohtaja HARVA-hankkeen tavoitteista ja järjestelyistä (1) Sisäasiainministeriö asetti 16.6.2009 ns HARVA-työryhmän. Toimikausi 2009-2010. Tavoitteena

Lisätiedot

Pelastustoimen tilinpäätös 2008 ja 2009 -hanke, tilinpäätös- ja kustannusanalyysin tuloksia Jaana Määttälä, KTM, tutkija 28.8.2012

Pelastustoimen tilinpäätös 2008 ja 2009 -hanke, tilinpäätös- ja kustannusanalyysin tuloksia Jaana Määttälä, KTM, tutkija 28.8.2012 Pelastustoimen tilinpäätös 2008 ja 2009 -hanke, tilinpäätös- ja kustannusanalyysin tuloksia Jaana Määttälä, KTM, tutkija 28.8.2012 Pelastustoimen kokonaiskustannusanalyysi vuosilta 2007 2010: pelastuslaitokset,

Lisätiedot

T o i m i i k o ta l o s i l ä m m i t y s -

T o i m i i k o ta l o s i l ä m m i t y s - T o i m i i k o ta l o s i l ä m m i t y s - l a i t t e i s t o t u r v a l l i s e s t i, e n e r g i a t e h o k k a a s t i j a y m pä r i s t ö ä s ä ä s tä e n? Ky s y n u o h o o j a l t a s i!

Lisätiedot

kerrostaloasukkaalle Huolehdi paloturvallisuudesta!

kerrostaloasukkaalle Huolehdi paloturvallisuudesta! Paloturvallisuustietoa kerrostaloasukkaalle Huolehdi paloturvallisuudesta! Ohjeet asukkaalle Palovaroitin Asunnon jokainen kerros sekä niihin yhteydessä olevat kellarikerrokset ja ullakot on varustettava

Lisätiedot

PELASTUSSUUNNITELMA JA TURVALLISUUSJÄRJESTELYT

PELASTUSSUUNNITELMA JA TURVALLISUUSJÄRJESTELYT AS.. OY MÄKÄRÄN PELASTUSSUUNNITELMA JA TURVALLISUUSJÄRJESTELYT Sivu 1/8 Johdanto: Tämän pelastussuunnitelman tarkoituksena on antaa perusteita kohteessa oleskelevien henkilöiden omatoimiseen suojeluun,

Lisätiedot

Helsingin asuntopalot ja niihin johtaneet tekijät. Mitä asukas voi itse tehdä turvallisuutensa parantamiseksi?

Helsingin asuntopalot ja niihin johtaneet tekijät. Mitä asukas voi itse tehdä turvallisuutensa parantamiseksi? Helsingin asuntopalot ja niihin johtaneet tekijät Mitä asukas voi itse tehdä turvallisuutensa parantamiseksi? Pelastustoiminta Helsingin pelastuslaitoksen suorittamien paloja pelastustehtävien kokonaismäärä

Lisätiedot

PELASTUSSUUNNITELMA. Asunto Oy Malliyhtiön pelastussuunnitelma. Asunto-osakeyhtiö Malliyhtiö Mallitie 26, 90999 Oulu

PELASTUSSUUNNITELMA. Asunto Oy Malliyhtiön pelastussuunnitelma. Asunto-osakeyhtiö Malliyhtiö Mallitie 26, 90999 Oulu Asunto Oy Malliyhtiön pelastussuunnitelma Asunto-osakeyhtiö Malliyhtiö Mallitie 26, 90999 Oulu PELASTUSSUUNNITELMA Isännöitsijätoimisto Puhelin: 040-5549123 Kauppurienkatu Fax: 08-90100 Oulu Asunto-osakeyhtiö

Lisätiedot

SÄÄDÖSKOKOELMA. 379/2011 Pelastuslaki. Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 luku

SÄÄDÖSKOKOELMA. 379/2011 Pelastuslaki. Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 luku SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 3 päivänä toukokuuta 2011 379/2011 Pelastuslaki Annettu Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 2011 Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 luku Yleiset säännökset

Lisätiedot

Väkivalta / uhkatilanne

Väkivalta / uhkatilanne Pelastusalan uhkatilannekoulutus - kehittämistarpeet Juha Höök Paloesimies, Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos SPPL työturvallisuusseminaari 15.4.2015, Espoo Väkivalta / uhkatilanne Väkivalta on helppo tunnistaa,

Lisätiedot

TURVALLISUUSTIEDOTE 2013

TURVALLISUUSTIEDOTE 2013 RÄJÄHDEKESKUS TEKNINEN OSASTO HAAPAJÄRVEN TOIMIPISTE POHJOIS-SUOMEN HUOLTORYKMENTTI VARASTO-OSASTO HAAPAJÄRVEN VARASTO TURVALLISUUSTIEDOTE 2013 Puolustusvoimien räjähdetuotannosta ja -varastoinnista aiheutuvista

Lisätiedot

Turvallisuuskulttuuri koostuu...

Turvallisuuskulttuuri koostuu... Turvallisuuskulttuuri koostuu... Oikeat arvot, asenne Riittävästi tietoa ja taitoa Käytännön teot ja toimet motivaatio X osaaminen X mahdollisuudet= tulos Professori Veikko Teikari / Aalto- yliopisto 1

Lisätiedot

PELASTUSALAN NEUVOTTELUPÄIVÄT SN 26. Teuvo Reinikainen SPEK

PELASTUSALAN NEUVOTTELUPÄIVÄT SN 26. Teuvo Reinikainen SPEK PELASTUSALAN NEUVOTTELUPÄIVÄT SN 26 Teuvo Reinikainen SPEK SUOJELUSUUNNITELMA Velvoite väestönsuojelulaista ja -asetuksesta v. 1958/1959 (muutokset v. 1990) Ohje teollisuuslaitosten ja liikeyritysten poikkeusolojen

Lisätiedot

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö Muuttuva maailma luo uusia toimintamahdollisuuksia Pelastusalan naisverkosto 14.11.2015 Tampere Sirpa Suomalainen Aluejohtaja Tulevaisuus pelastustoiminnan kannalta?

Lisätiedot

Pelastustoiminnan käsitteitä

Pelastustoiminnan käsitteitä 22.4.2013 Pelastustoiminnan käsitteitä Pelastustoiminnan käsitteiden hyväksyminen Pelastuslaitosten kumppanuusverkosto asetti keväällä 2012 työryhmän, johon kuuluivat Mika Haverinen, Matti Honkanen ja

Lisätiedot

PELASTUSTOIMEN TASKUTILASTO 2010 2014

PELASTUSTOIMEN TASKUTILASTO 2010 2014 PELASTUSTOIMEN TASKUTILASTO 2010-2014 PELASTUSTOIMEN TASKUTILASTO 2010 2014 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO 1 2 TOIMINTAYMPÄRISTÖ JA RESURSSIT 2 3 ONNETTOMUUKSIEN EHKÄISY 8 4 HÄLYTYSTEHTÄVÄT 10 5 ONNETTOMUUSVAHINGOT

Lisätiedot

TALOUSARVIO 2016. Taloussuunnitelma 2016-2018. Pohjois-Karjalan pelastuslaitos -liikelaitos

TALOUSARVIO 2016. Taloussuunnitelma 2016-2018. Pohjois-Karjalan pelastuslaitos -liikelaitos Pohjois-Karjalan pelastuslaitos -liikelaitos TALOUSARVIO 2016 Taloussuunnitelma 2016-2018 www.pkpelastuslaitos.fi Pohjois-Karjalan pelastuslaitos -liikelaitos etunimi.sukunimi@pkpelastuslaitos.fi Noljakantie

Lisätiedot

Kuntien valmiussuunnittelun tukeminen/koordinointi

Kuntien valmiussuunnittelun tukeminen/koordinointi 14.9.2012 Kuntien valmiussuunnittelun tukeminen/koordinointi kuntien valmiussuunnitelmien päivittäminen. Kootaan seutukunnittain hallintokuntakohtaiset työryhmät Kuhunkin työryhmään jokaisesta kunnasta

Lisätiedot

Tulipalojen määrä pieneni merkittävästi vuonna 2012

Tulipalojen määrä pieneni merkittävästi vuonna 2012 sivu 1 JULKAISUVAPAA Tulipalojen määrä pieneni merkittävästi vuonna 2012 Pelastuslaitosten tietoon tulleiden tulipalojen kokonaismäärä pieneni edellisistä vuosista merkittävästi. Tulipaloja on ollut yhtä

Lisätiedot

Erheelliset paloilmoitukset

Erheelliset paloilmoitukset Erheelliset paloilmoitukset Pelastusviranomaisten ajankohtaispäivät 19.-20.11.2013 Helsinki Jaana Rajakko Kauppalehti.fi 13.11.2013 Lentoposti.fi 19.10.2013 Pelastustoimen tehtävistä noin joka viides on

Lisätiedot

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö. Väestönsuoja

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö. Väestönsuoja Väestönsuoja Väestönsuoja Normaalioloissa varasto harrastetila yms. Käyttökuntoon laitto tarvittaessa 24 tunnissa suunnitelma suojan kuntoon saattamisesta suojan huolto vuosittain Siirtyminen suojaan suojaudutaan

Lisätiedot

PELASTUSLAITOSTEN KUMPPANUUSVERKOSTON KUULUMISIA 2/2013

PELASTUSLAITOSTEN KUMPPANUUSVERKOSTON KUULUMISIA 2/2013 TIEDOTE 1 (6) 2/2013 31.5.2013 PELASTUSLAITOSTEN KUMPPANUUSVERKOSTON KUULUMISIA 2/2013 Pelastuslaitosten kumppanuusverkoston toinen tiedote Edessäsi on Pelastuslaitosten kumppanuusverkoston toinen tiedote.

Lisätiedot

LUP toiminnasta 2013

LUP toiminnasta 2013 Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos Västra Nylands räddningsverk Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen ajankohtaisasioita Länsi-Uudenmaan pelastustoimen alueen nuohoojien opintopäivä 29.11.2012 Fiskars V-P Ihamäki

Lisätiedot

ENSIHUOLTOSOPIMUS. 1. Sopijaosapuolet. Mänttä-Vilppulan kaupunki SPR Mäntän osasto SPR Vilppulan osasto. 2. Sopimuksen kohde

ENSIHUOLTOSOPIMUS. 1. Sopijaosapuolet. Mänttä-Vilppulan kaupunki SPR Mäntän osasto SPR Vilppulan osasto. 2. Sopimuksen kohde ENSIHUOLTOSOPIMUS 1. Sopijaosapuolet 2. Sopimuksen kohde Kuntien viranomaisten kokonaisvastuulla olevien ensihuoltotehtävien, kuten majoituksen, ruokahuollon, vaatteiden ja muiden varusteiden sekä psykososiaalisen

Lisätiedot

Asunto-Oy Laurinsataman pelastussuunnitelma ja turvallisuusjärjestelyt

Asunto-Oy Laurinsataman pelastussuunnitelma ja turvallisuusjärjestelyt Asunto-Oy Laurinsataman pelastussuunnitelma ja turvallisuusjärjestelyt Johdanto: Tämän pelastussuunnitelman tarkoituksena on antaa perusteita kohteessa oleskelevien henkilöiden omatoimiseen suojeluun,

Lisätiedot

PIENEN YLEISÖTILAISUUDEN PELASTUSSUUNNITELMA [NIMI] NORMAALIOLOJEN JA POIKKEUSOLOJEN ONNETTOMUUKSIA SEKÄ UHKATILANTEITA VARTEN

PIENEN YLEISÖTILAISUUDEN PELASTUSSUUNNITELMA [NIMI] NORMAALIOLOJEN JA POIKKEUSOLOJEN ONNETTOMUUKSIA SEKÄ UHKATILANTEITA VARTEN 1 PIENEN YLEISÖTILAISUUDEN PELASTUSSUUNNITELMA [NIMI] NORMAALIOLOJEN JA POIKKEUSOLOJEN ONNETTOMUUKSIA SEKÄ UHKATILANTEITA VARTEN Suunnitteluvelvoite perustuu pelastuslakiin (2004 8 ja 9 ) ja pelastustoimesta

Lisätiedot

Pyydämme sinua jakamaan ajatuksesi ja kokemuksesi. Laita ruksi sopivimpaan vaihtoehtoon tai täytä puuttuva tieto.

Pyydämme sinua jakamaan ajatuksesi ja kokemuksesi. Laita ruksi sopivimpaan vaihtoehtoon tai täytä puuttuva tieto. Kyselylomakkeen palautus 2.6.2003 mennessä osoitteeseen: OAMK/ Hoitotyön osasto/ Salla Seppänen Kuntotie 2 86300 Oulainen TIETOA KOHTI AKTIIVISTA VANHUUTTA KYSELYLOMAKKEESTA Kohti aktiivista vanhuutta

Lisätiedot

Onko harvaan asutuilla seuduilla sijaa sisäisen turvallisuuden ohjelmassa?

Onko harvaan asutuilla seuduilla sijaa sisäisen turvallisuuden ohjelmassa? Onko harvaan asutuilla seuduilla sijaa sisäisen turvallisuuden ohjelmassa? Valtakunnallinen harvaan asuttujen alueiden turvallisuusseminaari Mikkeli 29.1.2013 Ari Evwaraye Sisäministeriö 29.1.2013 Sisäisen

Lisätiedot

Oamk Ammatillisen opettajakorkeakoulun turvallisuuskansio

Oamk Ammatillisen opettajakorkeakoulun turvallisuuskansio Oikarinen Pia Minustako rehtori -koulutus Yhteenveto kehittämistehtävän laatimisesta 1. KEHITTÄMISTEHTÄVÄN NIMI Oamk Ammatillisen opettajakorkeakoulun turvallisuuskansio 2. TEKIJÖIDEN NIMET Pia Oikarinen

Lisätiedot