Suomen. pelastustoimi

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Suomen. pelastustoimi"

Transkriptio

1 Suomen pelastustoimi

2 Sisältö Pelastusviranomaisten toimintaympäristö 4 Pelastustoimi 5 Vastuu pelastustoimen hoitamisesta 6 Pelastustoimen järjestelmä 7 Alueen pelastustoimen palvelutaso 9 Tulipalojen ja muiden onnettomuuksien ehkäisy 10 Pelastustoiminta 12 Väestönsuojelu 14 Hälytys- ja viestitoiminta 16 Säteilyvalvonta 17 Koulutus 18 Kansainvälinen pelastustoiminta 19 Pelastustoimi numeroina 20 Pelastustoimen kustannukset 22 Kuva-arkisto: Jyrki Vesa, Nina Dahl, Hätäkeskuslaitos, Pelastusopisto, Säteilyturvakeskus, Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö, Hannu Hurme, Pieni-m Oy Ulkoasu: Pieni-m Oy Paino: Salpausselän Kirjapaino,

3 3

4 Pelastusviranomaisten toimintaympäristö Suomen pinta-ala km 2 Maa-ala km 2 järviä (vähintään 500 m 2 kokoisia) saaria (pinta-ala ylittää aarin) rannikkoa 1100 km yleisiä teitä km henkilöautoja 2,2 milj. moottoripyöriä moottorikelkkoja työssä käyviä: Asumistiheys: 17 asukasta / maa-km 2 koko maassa 2 asukasta / maa-km 2 Lapissa 705 asukasta / maa-km 2 pääkaupunkiseudulla (Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen, Kirkkonummi, Siuntio) Lähes viidesosa koko maan väestöstä sekä kerrosalasta on keskittynyt pääkaupunkiseu- dulle, jonka pinta-ala kattaa alle puoli prosenttia koko maasta. Pääkaupunkiseudun asumistiheys on 46-kertainen koko maan keskiarvoon verrattuna. Asukkaita Ulkomaalaisten osuus väestöstä on 2,0 %. Kieli: suomenkielisiä 92,14% ruotsinkielisiä 5,58 % saamenkielisiä 0,03% venäjänkielisiä 0,65% muut 1,61% Uskontokunta: luterilaisia 84,6% ortodokseja 1,1% muita 1,1% uskontokuntiin kuulumattomia 13,1% Kesän ylimmät lämpötilat yltävät C. Talvella koko maa on lumen peitossa, ja kylmimmät lämpötilat ovat C. 4

5 Pelastustoimi Pelastusviranomaisten tehtävänä on vastata suomalaisten turvallisuudesta kaikissa mahdollisissa tilanteissa päivittäisistä onnettomuuksista katastrofeihin ja sodan vaaroihin asti. Suomi on yksi maailman turvallisimmista maista ja suuronnettomuudet ovat massamme harvinaisia. Pelastustoimen visio Suomessa on hyvä turvallisuuskulttuuri ja Euroopan tehokkain pelastustoimi. Tavoitteensa saavuttaakseen pelastustoimi on järjestänyt toimintansa seuraavien periaatteiden mukaisesti: onnettomuuksia estetään tehokkaasti ennakolta pelastustoimen henkilöstö on motivoitunutta ja osaavaa turvallisuustyötä tehdään yhdessä kumppanuusverkoston kanssa pelastustoimen palvelut ovat uhkiin mitoitettuja, asiakaslähtöisiä ja taloudellisesti tuotettuja. Pelastustoimen tehtävät jaetaan tulipalojen ja muiden onnettomuuksien ehkäisyyn, pelastustoimintaan ja väestönsuojeluun. Onnettomuuksien ehkäisy Pelastustoimi ehkäisee aktiivisesti onnettomuuksia, niin tulipaloja kuin muitakin onnettomuuksia. Onnettomuuksia ehkäistään, kun turvallisuusnäkökohdat otetaan huomioon kaikessa toiminnassa jo alusta pitäen. Turvallisuustyötä tehdään yhteistyössä muiden viranomaisten sekä yhteisöjen ja asukkaiden kanssa. Pelastustoiminta Pelastustoimintaa ovat onnettomuustilanteissa kiireellisesti suoritettavat toimet, joita tarvitaan ihmisten, omaisuuden ja ympäristön suojaamiseksi ja pelastamiseksi, vahinkojen rajoittamiseksi ja seurausten lievittämiseksi. Onnettomuustilanteissa apua on kyettävä antamaan apua nopeasti ja tehokkaasti. Väestönsuojelu Pelastustoiminnan tehtävät hoidetaan myös poikkeusoloissa. Pelastustoimi varautuu ihmisten ja omaisuuden suojaamiseen poikkeusoloissa. Pelastustoimi Onnettomuuksien ehkäisy Pelastustoiminta Väestönsuojelu 5

6 Vastuu pelastustoimen hoitamisesta Vastuun pelastustoimen eri tehtävien hoitamisesta jakavat valtio ja alueelliset pelastuslaitokset. Valtion pelastusviranomaisia ovat sisäasiainministeriö ja lääninhallitukset. Alueelliset pelastuslaitokset vastaavat pelastustoimesta alueellaan. Kunnilla on lakisääteinen velvollisuus järjestää pelastustoimi yhteistoiminnassa pelastustoimen alueella. Pelastustoimen alueita on kaikkiaan 22. Sisäasiainministeriön pelastusosasto johtaa ja valvoo pelastustointa ja sen palvelujen saatavuutta ja tasoa, huolehtii pelastustoimen valtakunnallisista valmisteluista ja järjestelyistä sekä sovittaa yhteen eri ministeriöiden toimintaa pelastustoimessa. Pelastustoimen suunnittelua, kehittämistä ja seurantaa varten sisäasiainministeriön apuna on pelastustoimen neuvottelukunta. Lääninhallituksen pelastusosastolle kuuluu pelastustoimen johto ja valvonta läänin alueella. Pelastuslaitoksen tehtäviin kuuluu ylläpitää pelastustoimen tehtäviä varten pelastustoimen järjestelmää ja huolehtia pelastustoimen tehtävistä. Turvallisuus on yhteistyötä Monet muut viranomaiset ja tahot ovat pelastusviranomaisten ohella velvollisia osallistumaan pelastustoimintaan ja väestönsuojeluun. Osallistumisvelvolliset on lueteltu pelastuslaissa. Näitä ovat Hätäkeskuslaitos, poliisi, rajavartiolaitos, puolustusvoimat, sosiaali- ja terveysministeriö, Kansanterveyslaitos, Lääkelaitos, Sosiaali- ja terveydenhuollon tuotevalvontakeskus, Säteilyturvakeskus, Terveydenhuollon oikeusturvakeskus, Työterveyslaitos, ympäristöministeriö, Suomen ympäristökeskus, alueelliset ympäristökeskukset, maa- ja metsätalousministeriö, Metsähallitus, liikenne- ja viestintäministeriö, Ilmailulaitos, Ilmatieteen laitos, Merenkulkulaitos, Ratahallintokeskus, Viestintävirasto, lääninhallitus sekä kunnan eri toimialoista vastaavat virastot ja laitokset. Vapaaehtoistoiminta Pelastustoimen tehtäviin voi osallistua vapaaehtoisia henkilöitä ja organisaatioita. Pelastusviranomaiset voivat antaa koulutus-, neuvonta- ja valistustehtäviä pelastustoimen alalla toimiville järjestöille. Vastuuta on jokaisella Pelastuslakiin on kirjattu useita jokaista ihmistä velvoittavia määräyksiä. Tulta on käsiteltävä varovaisesti ja annettuja säännöksiä on noudatettava onnettomuuksien ehkäisemiseksi. Jokaisella on myös velvollisuus hankkia asuntoonsa palovaroitin. 6

7 Pelastustoimen järjestelmä Suomi on jaettu valtioneuvoston päätöksellä 22 pelastustoimen alueeseen. Alueen pelastustoimen tehtävät hoidetaan kuntien lakisääteisenä yhteistyönä. Pelastuslaitokset Pelastuslaitokset hoitavat alueen pelastustoimen tehtävät yhdessä sopimuspalokuntien kanssa. Yhteistyössä toimivia kuntia on eniten Varsinais-Suomen alueella (56 kuntaa) kun taas Helsinki muodostaa yksinään yhden Pelastuslaitokset alueen. Pinta-alaltaan suurin alue on Lapin alue (99000km 2 ) ja pienin on Helsinki (686 km 2 ). Asukasmäärät vaihtelevat Kainuun ja Itä-Uusimaan noin asukkaasta Helsingin asukkaaseen. Pelastusyksiköt on hajautettu alueiden kuntiin paloasemille, joita on yli 700. Pelastuslaitosten henkilöstö on päätoimista ja sivutoimista. Vapaaehtoiset palokunnat, laitospalokunnat ja tehdaspalokunnat kuuluvat pelastustoimen järjestelmään alueen kanssa 1. Helsingin pelastuslaitos 2. Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos 3. Keski-Uudenmaan pelastuslaitos 4. Itä-Uudenmaan pelastuslaitos 5. Varsinais-Suomen pelastuslaitos 6. Kanta-Hämeen pelastuslaitos 7. Päijät-Hämeen pelastuslaitos 8. Kymenlaakson pelastuslaitos 9. Etelä-Karjalan pelastuslaitos 10. Etelä-Savon pelastuslaitos 11. Keski-Suomen pelastuslaitos 12. Tampereen aluepelastuslaitos 13. Satakunnan pelastuslaitos 14. Etelä-Pohjanmaan pelastuslaitos 15. Pohjanmaan pelastuslaitos 16. Keski-Pohjanmaan ja Pietarsaaren alueen pelastuslaitos 17. Pohjois-Savon pelastuslaitos 18. Pohjois-Karjalan pelastuslaitos 19. Jokilaaksojen pelastuslaitos 20. Kainuun pelastuslaitos 21. Oulu-Koillismaan pelastuslaitos 22. Lapin pelastuslaitos Ahvenanmaalla on pelastustoimessa oma maakunnallinen lainsäädäntönsä. 7

8 tekemänsä sopimuksen perusteella. Pelastustoimen alueilla on päätoimista henkilöstöä noin 5000 sekä sivutoimista henkilöstöä ja vapaaehtoispalokuntalaisia noin Vapaaehtoisia palokuntia on 635 ja tehdaspalokuntia 153. Pelastuslaitoksen päätoiminen henkilöstö hoitaa pelastustoimeen kuuluvat viranomaistehtävät kuten esimerkiksi palotarkastukset ja väestönsuojelun suunnitelmat. Sopimuspalokuntien tehtävät määräytyvät paikallisen tarpeen mukaan. Palokuntien tehtäviin voi kuulua kaikki palokunnan tehtäväalueet tai palokunta voi erikoistua alueensa erityispiirteiden ja riskien mukaan. Pelastuslaitosten tehtävänä on: pelastustoimen valistus ja neuvonta asiantuntijana toimiminen pelastustointa koskevissa tehtävissä onnettomuuksien ehkäisy, vahinkojen rajoittaminen sekä palotarkastus pelastustoiminta väestönsuojelu eri viranomaisten ja muiden tahojen toiminnan yhteensovittaminen pelastustoimessa pelastustoimen henkilöstön kouluttaminen. 8

9 Alueen pelastustoimen palvelutaso Alueen pelastustoimi päättää pelastustoimen palvelutasosta ja sen kehittämisestä. Palvelutaso koostuu onnettomuuksien ehkäisyn, pelastustoiminnan ja väestönsuojelun palveluista. Pelastustoimen palvelut suunnitellaan arvioitujen uhkien perusteella analysoimalla toimintaympäristöä ja turvallisuustilannetta. Miten onnettomuuksia ehkäistään alueella Palvelutasopäätöksessä esitetään alueen onnettomuuksien ehkäisytyön tavoitteet sekä keinot tavoitteiden saavuttamiseksi. Pelastustoimi ehkäisee onnettomuuksia ja rajoittaa vahinkoja: viranomaisten yhteistyöllä edistämällä rakennusten turvallista käyttöä valvonnalla valistuksella ja neuvonnalla edistämällä tulen sekä palovaarallisten aineiden ja laitteiden huolellista käsittelyä palotarkastuksilla nuohouksella. Miten pelastustoiminta on järjestetty alueella Palvelutasopäätöksessä esitetään miten alue huolehtii pelastustoimintaan kuuluvista tehtävistä. Pelastuslaitosten on pystyttävä suorittamaan tarvittavat toimenpiteet onnettomuusja vaaratilanteissa viivytyksettä ja tehokkaasti. Pelastustoiminta suunnitellaan myös sellaisten onnettomuuksien varalta, joissa tarvitaan yhteistyötä muiden alueiden kanssa. Pelastustoiminnan onnistumisen kannalta on olennaista, miten nopeasti ja millaista apua onnettomuuspaikalle saadaan. Toimintavalmiusaika kertoo ajan, jonka kuluessa palokunta on onnettomuuspaikalla. Toimintavalmiusaika lasketaan pelastusyksikön hälytyksestä onnettomuuspaikalle saapumiseen. Nopeinta toimintaa palokunnalta edellytetään tulipaloissa ja ihmisen pelastamistehtävissä kuten esimerkiksi liikenneonnettomuuksissa. Pelastustoimen alue on jaettu riskialueisiin onnettomuuksien todennäköisyyden mukaan. Onnettomuuksien todennäköisyys on suurin siellä, missä on paljon ihmisiä, rakennuksia, liikennettä tai teollista toimintaa. Ykkösriskialueella pelastusyksikön tulee olla onnettomuuspaikalla kuuden minuutin kuluessa, toisella riskialueella 10 minuutin kuluessa ja kolmannella riskialueella 20 minuutin kuluessa. Neljännellä riskialueella asumattomalla haja-asutusalueella aikavaatimusta ei ole määrätty. Millaiset ovat alueen väestönsuojelujärjestelyt Palvelutasopäätöksessä esitetään, miten pelastuslaitos suunnittelee ja hoitaa väestönsuojeluvalmistelunsa. Pelastuslaitoksen väestönsuojelutehtäviin kuuluu suunnitella väestönsuojeluorganisaation tarvitsemat henkilö-, ajoneuvoja tilavaraukset, järjestää väestönsuojeluorganisaatioon kuuluville koulutusta, väestönsuojeluorganisaation tarvitsemasta materiaalista huolehtiminen ja alueen ihmisten varoittaminen ja suojaaminen poikkeusoloissa. 9

10 Tulipalojen ja muiden onnettomuuksien ehkäisy Pelastusviranomaisten tehtävänä on ehkäistä tulipaloja ja muita onnettomuuksia. Pelastuslain onnettomuuksien ehkäisyä koskevat määräykset koskevat niin viranomaisia kuin yksityisiä kansalaisia. Rakennusten paloturvallisuus Rakennukset ja niiden ympäristö on suunniteltava, rakennettava ja pidettävä kunnossa siten, että tulipalon syttymisen tai leviämisen vaara on vähäinen, ja että pelastustoiminta on onnettomuuden sattuessa mahdollinen. Rakennuksen ja asunnon omistajalta ja haltijalta edellytetään, että hän pitää viranomaisten määräämän kaluston ja laitteet jatkuvasti toimintakunnossa. Poistumisreittien opasteet, turvamerkinnät ja väestönsuojien varusteet tulee olla toimintakunnossa, huollettu ja tarkastettu. Tulisijat ja savuhormit on nuohottava sekä ilmanvaihtokanavia ja laitteistoja täytyy huoltaa ja puhdistaa. Omatoiminen varautuminen Rakennuksen omistaja ja haltija, liiketoiminnan harjoittaja, virasto, laitos ja muu yhteisö on velvollinen ehkäisemään vaaratilanteiden syntymistä. Velvollisuus ehkäistä onnettomuuksia ja vaaratilanteiden syntymistä koskee sekä rakennuksia että harjoitettavaa toimintaa. Vaaratilanteiden varalta tulee varautua myös henkilöiden, omaisuuden ja ympäristön suojaamiseen ja pelastustoimenpiteisiin. Kotitalouksien edellytetään varautuvan erilaisiin vaaratilanteisiin sekä sellaisiin pelastustoimiin, joihin ne omatoimisesti kykenevät. Tavoitteena on, että ihmiset osaavat varautua ja toimia kotona ja työpaikoilla yhteiskunnan pitkähköissä häiriötilanteissa kuten häiriöissä sähkön, lämmityksen ja veden saannissa sekä myrskytuhoissa. Koteja neuvotaan hankkimaan kotivara. Kotivaraan kuuluu elintarvikkeita, säännöllisesti käytettäviä lääkkeitä ja muita päivittäin tarvittavia välttämättömyyshyödykkeitä useamman päivän tarpeeseen. Kotona on hyvä olla myös paristoja sähkökatkosten varalta. Huolellisuusvaatimus, toimintavelvollisuus, palovaroitin, rakennusten uloskäytävät, kiinteistöjen pelastustiet Jokaisen tulee toimia huolellisesti tilanteissa, joissa on tulipalon tai onnettomuuden vaara. Pelastuslaissa mainitaan erityisesti avotulen teko, kulotus, turvetuotantoalueiden paloturvallisuus ja metsäpalonvaara. Jokainen on velvollinen osallistumaan pelastustoimiin tulipalon tai muun onnettomuuden sattuessa. Vaarassa olevia tulee varoittaa, hätäilmoitus pitää tehdä, ja jokaisen tulee ryhtyä pelastustoimiin omien kykyjensä mukaan. Palovaroitin on pakollinen jokaisessa asunnossa. Asukkaan tulee itse hankkia kotiinsa palovaroitin, joka havaitsee alkavan tulipalon mahdollisimman aikaisin ja varoittaa asunnossa olevat. Rakennusten uloskäytävät ja kulkureitit on pidettävä kulkukelpoisina ja esteettöminä. Hälytysajoneuvoille tarkoitetut pelastustiet on pidettävä ajokelpoisina ja esteettöminä ja ne on merkittävä asianmukaisesti. 10

11 Valistus ja neuvonta Pelastuslaitoksen tulee huolehtia pelastustoimen alaan kuuluvasta valistuksesta ja neuvonnasta. Valistuksella ja neuvonnalla pelastustoimi auttaa ihmisiä tunnistamaan vaaran aiheuttajia sekä edistää ihmisten taitoja ehkäistä onnettomuuksia ja kykyä toimia oikein vaara- ja onnettomuustilanteissa. Tavoitteena on, että ihmiset tiedostaisivat oman vastuunsa turvallisen ympäristön kehittäjänä ja ylläpitäjänä. Palotarkastus Palotarkastuksilla valvotaan, että tarkastettava rakennus, sen ympäristö ja muut olot ovat turvalliset. Lisäksi tarkastetaan, että rakennuksen omistaja tai haltija on varautunut onnettomuuksien ehkäisyyn, vahinkojen torjuntaan ja väestönsuojeluun. Palotarkastuksia tehdään asuinrakennuksiin palvelutasopäätöksessä päätetyin väliajoin. Rakennuksissa, joissa henkilö- ja paloturvallisuudelle aiheutuva vaara on tavanomaista suurempi, palotarkastus tehdään vuosittain ja tarvittaessa useamminkin. Palotarkastajalla on oikeus määrätä puutteet korjattavaksi määräajassa, tarvittaessa jopa välittömästi. Nuohous Tulisijat ja savuhormit pitää nuohota sekä niiden kunto tarkastaa, jotta savuhormeihin ja tulisijoihin kertyvät jätteet eivät aiheuttaisi palovaaraa. Myös tulisijojen käytön opastus on tärkeää. Jo tulisijaa suunniteltaessa on otettava huomioon paloturvallisuuteen liittyvät ohjeet, mm. suojaetäisyydet. Pelastuslaitos päättää nuohouspalvelujen järjestämisestä alueellaan. Pelastuslaitos voi huolehtia nuohouksesta itse tai antaa nuohouspalvelut yksityisen palvelujen tuottajan tehtäväksi. Rakennuksen omistajan ja haltijan velvollisuutena on tilata määräajoin nuohooja suorittamaan rakennuksessa nuohous. 11

12 Pelastustoiminta Pelastustoimintaa ovat palokunnan kiireellisesti suorittamat toimenpiteet onnettomuuksien sattuessa tai uhatessa ihmisten, omaisuuden ja ympäristön suojaamiseksi ja pelastamiseksi vahinkojen rajoittamiseksi ja seurausten lievittämiseksi. Pelastustoiminta on alueella suunniteltava siten, että palokunta pystyy toimimaan tehokkaasti ja turvallisesti onnettomuuksissa, jotka ovat todennäköisiä arvioitujen uhkien perusteella. Näiden lisäksi palokunnat ovat varautuneet pelastustehtäviin räjähdysonnettomuuksissa, öljy- ja kemikaalivahingoissa, patomurtumissa, sortumissa, kaasu- ja nestevuodoissa, tulvissa, muissa luonnononnettomuuksissa, säteilyvaaratilanteissa ja henkilöturvallisuuden varmistamiseksi suurissa yleisötilaisuuksissa. Suomalaiset palomiehet ovat monitaitoisia pelastajia. Sammutustöiden ja pelastustehtävien lisäksi he osallistuvat tulipalojen ja muiden onnettomuuksien ehkäisyyn ja huolehtivat osaltaan sairaankuljetuksesta sekä lääkinnällisistä pelastustehtävistä. Ensiapuun kuuluvat peruselintoimintojen ylläpito peruselvytysten avulla ja suuren verenvuodon tyrehdyttäminen. Pelastustoimintaan kuuluu hätäilmoitusten vastaanotto pelastusyksiköiden ja muun avun hälyttäminen väestön varoittaminen uhkaavan onnettomuuden torjuminen vaarassa olevien ihmisten, ympäristön ja omaisuuden suojaaminen ja pelastaminen tulipalojen sammuttaminen ja muiden vahinkojen torjuminen ja rajoittaminen jälkiraivaus ja vartiointi sekä näihin liittyvät johtamis-, tiedotus-, huoltoja muut tukitoiminnat. Hätäilmoitukset ja avun hälyttäminen Hätäilmoitukset ja avunpyynnöt soitetaan numeroon 112. Hätänumerosta saa palokunnan, ambulanssin, poliisin tai meripelastuksen avun sekä sosiaalitoimen kiireellistä apua hätätilanteessa. Hätäkeskus neuvoo ja opastaa hätäpuhelun soittajaa, kunnes viranomaiset tulevat paikalle. Hätänumero on koko maassa 112. Suomessa tehdään vuosittain 4 miljoonaa hätäilmoitusta. Saapuvien hätäilmoitusten määrä on 0,8 ilmoitusta asukasta kohti vuodessa. Ilmoituksista noin puolet johtaa viranomaisille annettaviin hälytyksiin. Hälytykset jakautuvat seuraavasti: sairaankuljetus ja ensihoitotoimenpiteet 50% poliisitehtävät 45% pelastustoimen tehtävät 5%. Väestön varoittaminen Valtakunnallisesti kansalaisia varoitetaan radion välityksellä. Hätätiedotteiden välitysjärjestelmää käytetään ihmishenkien ollessa välittömässä tai ilmeisessä vaarassa tai huomattavien omaisuus- tai ympäristövahinkojen 12

13 uhatessa. Hätätiedotukset lähetetään kaikkien radioasemien kautta samanaikaisesti. Hätätiedote keskeyttää meneillään olevan ohjelman riippumatta siitä, mikä kanava on kyseessä. Paikallisesti väestöä varoitetaan yleisellä vaaramerkillä. Yleinen vaaramerkki tarkoittaa väestöä uhkaavaa välitöntä vaaraa. Yleisen vaaramerkin kuuluessa on siirryttävä sisätiloihin ja kuunneltava radiota, jossa annetaan muut toimintaohjeet, kuten esimerkiksi ohjeet elintarvikkeiden suojaamisesta ja ulkona liikkumisesta. Yleinen vaaramerkki on yhtäjaksoisesti nouseva ja laskeva sireeniääni, joka annetaan kiinteitä ulkohälyttimiä käyttäen. Harvaan asutuilla seuduilla yleisen vaaramerkin antamista täydennetään liikkuvin hälyttimin. Jokaisen edellytetään tunnistavan yleisen vaaramerkin ja tietävän siihen liittyvät toimintaohjeet vaaratilanteissa. Hälyttämisen jälkeen suojaudutaan ensisijaisesti sisälle ja vasta viranomaisten ohjeiden jälkeen väestönsuojiin. 13

14 Väestönsuojelu Pelastusviranomaiset varautuvat ihmisten ja omaisuuden suojaamiseen poikkeusoloissa. Yhteiskunnan toimintojen kannalta tärkeiden virastojen, laitosten ja tuotantolaitosten toiminta on myös kyettävä turvaamaan. Viranomaisten hoitamasta väestönsuojelusta vastaavat valtio, pelastustoimen alueet ja kunnat. Viranomaisten väestönsuojelutehtävien lisäksi väestönsuojeluun luetaan myös yritysten ja laitosten, kiinteistöjen omistajien sekä kansalaisten omatoiminen varautuminen poikkeusoloihin. Omatoimisen varautumisen tehtäviin poikkeusoloissa tarvitaan noin ihmistä. Poikkeusolojen varalta normaalioloissa tehtäviin valmisteluihin luetaan: poikkeusoloja koskeva suunnittelu ja koulutus suojarakenteiden rakentaminen johtamis-, valvontaja hälytysjärjestelmien ja tietoliikenneyhteyksien ylläpitäminen varautuminen evakuointeihin, pelastustoimintaan, ensiapuun, väestön huoltoon sekä raivaus- ja puhdistustoimintaan. Väestönsuojelun suunnittelun ohjaaminen kuuluu sisäasiainministeriön pelastusosastolle. Pelastusosasto antaa ohjeita viranomaisille väestönsuojelun valmistelusta ja organisaatioista sekä tarvittavasta yhteistoiminnasta. Vastaava oikeus on lääninhallituksella läänin alueella. Sisäasiainministeriö ja lääninhallitus voivat määrätä väestönsuojelun johto- ja muun erityishenkilöstön osallistumaan väestönsuojelukoulutukseen. Valtion ja kuntien viranomaiset Väestönsuojelu Viranomaisten hoitama väestönsuojelu: Omatoiminen varautuminen: Viranomaiset suunnittelevat toimintansa erilaisten häiriötilanteiden ja poikkeusolojen varalta ja varautuvat ihmisten ja omaisuuden suojaamiseen. Yritykset, laitokset, kiinteistön omistajat ja kansalaiset varautuvat vaaratilanteisiin sekä sellaisiin pelastustoimiin, joihin kykenevät omatoimisesti. 14

15 ovat velvollisia hoitamaan virkaansa liittyvät väestönsuojelutehtävät ja niihin varautumisen sekä osallistumaan tehtäviin liittyvään koulutukseen. Pelastuslaitos laatii yhteistyössä alueen kuntien kanssa väestön suojaamista koskevat suunnitelmat sekä huolehtii oman organisaationsa valmiudesta väestönsuojelutehtäviin ja omatoimisen varautumisen organisoimisesta poikkeusolojen varalle. Väestönsuojelussa tarvittavat pelastus-, ensiapu-, sairaankuljetus- sekä huoltomuodostelmat perustetaan vasta poikkeusoloissa. Näissä tehtävissä on silloin noin henkilöä. Viestiyhteyksillä varustetut johtokeskukset rakennetaan jo normaalioloissa. Ne otetaan käyttöön poikkeusoloissa sisäasiainministeriössä, lääneissä ja pelastustoimen alueilla. Kunnan on myös rakennettava oma johtokeskus, jossa toiminta on mahdollista poikkeusoloissa. Rakennuksen omistajan on uudisrakentamisen yhteydessä tehtävä vähintään 600 m 2 rakennukseen väestönsuoja. Kunnan on tarvittaessa rakennettava yleinen väestönsuoja suojelukohteessa asuvien turvaksi. Suojelukohteella tarkoitetaan aluetta tai paikkaa, joka on todennäköinen hyökkäyskohde uhkatilanteessa. Väestönsuojan tulee antaa turva säteilyltä, kaasuilta ja tavanomaisilta aseilta. Suomessa on suojapaikkoja lähes 3,4 miljoonalle ihmiselle. Väestönsuojat sijaitsevat asuintaloissa ja yleisissä rakennuksissa. Suojista 40% on työpaikkojen yhteydessä ja 60% asuntojen yhteydessä. Yleisissä väestönsuojissa on suojapaikkaa. Maaseudulla ja omakotialueilla ei yleensä ole väestönsuojia. Väestönsuojelun kansainvälistä tunnustä käytetään aseellisen selkkauksen aikana suojaamaan väestönsuojelutoimintaa. Sisäasiainministeriön suostumuksella tunnusta voidaan käyttää rauhan aikana väestönsuojelutoiminnan tunnuksena. 15

16 Hälytys- ja viestitoiminta Hätäkeskustoiminnan järjestämiseksi maa on jaettu hätäkeskusalueisiin. Hätäkeskuslaitokseen kuuluu hallinnollinen Hätäkeskusyksikkö, joka toimii Porissa, sekä 15 eri viranomaisten yhteistä hätäkeskusta ympäri Suomen. Sisäasiainministeriö johtaa ja ohjaa Hätäkeskuslaitosta yhdessä sosiaali- ja terveysministeriön kanssa. Hätäkeskukset vastaanottavat hätä- ja onnettomuusilmoituksia kaikkina vuorokaudenaikoina ja hälyttävät tarvittavan avun. Hätäkeskus avustaa eri viranomaisia tietopalveluilla ja toimii viestikeskuksena. VIRVE on turvallisuusviranomaisten tehokas ja kattava digitaalinen radioverkko. VIRVE tehostaa viranomaisten yhteistyötä ja tiedonvälitystä kaikissa olosuhteissa. Viranomaisverkko toimii kunkin viranomaisen sisäisenä järjestelmänä, mutta monipuolisten toimintamahdollisuuksien ansiosta se myös tehostaa viranomaisten yhteistoiminnassa tarvittavia viestivalmiuksia. Verkon keskeisiä etuja ovat nopeus, monikäyttöisyys ja salauksen tuoma turvallisuus. Verkon suunnittelussa ja rakentamisessa on otettu huomioon korkeat käytettävyysvaatimukset sekä jokapäiväisessä toiminnassa että poikkeusoloissa. VIRVE palvelee kaikkia käyttäjäryhmiä ja parantaa viranomaisten toimintaedellytyksiä. Verkon keskeisiä käyttäjäryhmiä ovat valtion ja kuntien turvallisuusviranomaiset kuten pelastustoimi, poliisi, Rajavartiolaitos, sosiaali- ja terveystoimi, Tullilaitos ja puolustusvoimat. 16

17 Säteilyvalvonta Säteilytilannetta valvotaan jatkuvasti Säteilyturvakeskus valvoo jatkuvasti säteilytilannetta koko maassa. Tavoitteena on vaaran nopea havaitseminen ja tehokkaat toimenpiteet väestön suojaamiseksi säteilyn vahingollisilta terveysvaikutuksilta. Säteilyvalvontaan osallistuvat myös sisäasiainministeriö, Ilmatieteen laitos ja Puolustusvoimat. Ulkoisen säteilyn annosnopeutta mitataan Säteilyturvakeskuksen ja pelastusviranomaisten ylläpitämällä valvontaverkolla, johon kuuluu noin 300 jatkuvatoimista, automaattista mittausasemaa. Mittaustulokset tallentuvat valtakunnalliseen tietojärjestelmään, jossa ne ovat lähes reaaliajassa useiden viranomaisten käytettävissä. Säteilyturvakeskuksen internetsivuilla raportoidaan 69 automaattisen aseman mittaustulokset päivittäin. Vakavan säteilyvaaratilanteen todennäköisyys Suomessa on pieni. Koska onnettomuuden riski on kuitenkin olemassa, on siihen varauduttu. Ydinvoimalaitosonnettomuus tai ydinaseräjäytys voi aiheuttaa vakavan säteilyvaaratilanteen. Paikallisen säteilyvaaratilanteen voi aiheuttaa esimerkiksi onnettomuus radioaktiivisten aineiden kuljettamisessa. Pienetkin muutokset säteilytilanteessa huomataan heti ja niistä tiedotetaan viipymättä television ja radion välityksellä. Ulkoisen säteilyn mittaustulokset saadaan myös muista pohjoismaista ja Leningradin ydinvoimalaitoksen alueen yli 20 mittausasemalta. Tieto Suomea uhkaavasta säteilyvaarasta saadaan jo ennen kuin suojautuminen on tarpeen. Säteily- ja ydinonnettomuuksien ilmoittamisesta on sovittu kansainvälisesti. Naapurimaiden kesken tiedonsaanti on varmistettu erityisen hyvin. Säteilyvaarasta annetaan yleinen vaaramerkki. Säteilyn voi havaita mittarilla. Suomessa on koko maan kattava säteilyvalvonta-verkko. 17

18 Koulutus Koulutus takaa hyvän ammattitaidon Pelastusopisto on Kuopiossa sijaitseva sisäasiainministeriön alainen valtakunnallinen pelastustoimen ammatillinen oppilaitos ja koulutuskeskus. Pelastusopisto järjestää alan ammatillista peruskoulutusta, täydennyskoulutusta, poikkeusolojen valmiuskoulutusta ja muuta alan koulutusta. Pelastusopistossa suoritetaan kaikki pelastustoimen ammattitutkinnot. Tutkintoon johtavan koulutuksen pohjakoulutusvaatimuksena on toisen asteen ammatillinen perustutkinto tai ylioppilastutkinto. Pelastajan tutkinto antaa kelpoisuuden päätoimisiin palo- ja pelastustoimen miehistötason virkoihin. Hätäkeskuspäivystäjän tutkinto antaa kelpoisuuden päätoimisiin hätäkeskuspäivystäjän virkoihin. Alipäällystötutkinto antaa kelpoisuuden alipäällystövirkoihin. Palopäällystön koulutusohjelman tutkinto insinööri (AMK) antaa kelpoisuuden pelastustoimen päällystövirkoihin. Insinööritutkinnon (AMK) suorittaneet toimivat erilaisissa johto-, kehittämis-, suunnittelu-, koulutus- ja erityistehtävissä. Palopäällystön koulutusohjelma toteutetaan yhteistyössä Savonia-ammattikorkeakoulun kanssa. Sisäasiainministeriö on antanut myös Suomen Pelastusalan Keskusjärjestölle (SPEK) koulutustehtäviä. SPEK järjestää palokuntien vapaaehtoisen ja sivutoimisen henkilöstön koulutusta. SPEK järjestää lisäksi pelastusalan täydennyskoulutusta yksityisille henkilöille, yhteisöille ja viranomaisille sekä laitosten, virastojen ja yritysten turvallisuuskoulutusta. Suomen Palopäällystöliitto järjestää alan jatko- ja täydennyskoulutusta ja toimii monipuolisesti pelastustoimen kehittämiseksi. Nuohousalan Keskusliitto järjestää nuohoojien ammattitutkintoja sekä huolehtii alan jatkokoulutuksesta. 18

19 Kansainvälinen pelastustoiminta Suomi osallistuu Euroopan Unionin pelastuspalvelumekanismin sekä muun pelastusalan kansainvälisen yhteistoiminnan kehittämiseen. Tavoitteena on kyetä täyttämään kaikki sitoumukset kansainvälisissä avustus- ja kriisinhallintatehtävissä. Sisäasiainministeriö voi toisen valtion tai kansainvälisen järjestön pyynnöstä päättää pelastusavun antamisesta ulkomaille. Vastaavasti sisäasiainministeriö voi pyytää apua ulkomailta. Avustustoiminta voi olla tuhojen ja avun tarpeen arviointia tai kansainvälisen avun koordinointia YK:n UNDAC-ryhmässä (UNDAC, United Nations Disaster Assessment and Coordination Stand-By Team) tai Suomen kansainvälisen pelastuskomennuskunnan (Finnrescue) henkilö- ja tavaraapua. Tarkoituksena on antaa apua ulkomaille sellaisissa kriisi- tai suuronnettomuustilanteessa, joissa avun antaminen on perusteltua ihmisten, ympäristön tai omaisuuden turvaamiseksi. Pelastustoiminta voi olla sammuttamista, etsintää, pelastamista, ensihoitoa, öljyntorjuntaa, kemikaalitorjuntaa, tuhojen arviointia ja vesipelastusta. Avustustoiminta voi olla väestön auttamista kohteessa tai väestöä siirrettäessä. Tällöin evakuoinnissa avustamisen lisäksi kyseeseen voisi tulla johtamistoiminta, sähkön ja energian tuotanto, veden puhdistaminen ja jakelu sekä tilapäismajoituksen järjestäminen. UNDAC ryhmä toimii YK:n humanitaaristen asioiden osaston johtamissa operaatioissa. Suomalaisia asiantuntijoita on ollut eri tehtävissä ympäri maailmaa vuodesta 1994 lähtien. Onnettomuuksia, joissa suomalaisten tiedollista asiantuntemusta on hyödynnetty, ovat maanjäristykset, tulvat, metsäpalot, myrskyt, pakolaistilanteet sekä siviilikriisinhallintatehtävät. Suomen kansainvälinen pelastuskomennuskunta on koottu pääsääntöisesti suurimpien pelastuslaitosten henkilöstöstä. Henkilöapu muodostuu asiantuntijoista, erikoisryhmistä ja pelastusmuodostelmista. Lisäksi voidaan lähettää pelastustoimen kalustoa tuhoalueilla työskentelevien paikallisten organisaatioiden käyttöön. Pelastuskomennuskuntaan kuuluu yhteensä 196 pelastajaa. Tehtäväpyynnön perusteella näistä kootaan sopiva muodostelma, joka varustetaan tehtävän vaatimilla varusteilla. Finnrescue-ryhmällä on ollut tehtäviä vuodesta 1992 lähtien. Finnrescue on sammuttanut metsäpaloja Latviassa ja antanut kalustollista ja tiedollista apua Viron ja Indonesian metsäpaloissa. Finnrescue osallistui 1999 Turkin maanjäristyksen ja 2003 Iranin maanjäristyksen avustustehtäviin. 19

20 Pelastustoimi numeroina Pelastustoimen järjestelmä 22 pelastustoimen aluetta 635 vapaaehtoista palokuntaa, 153 laitos- ja tehdaspalokuntaa yli 700 paloasemaa Henkilöstö päätoimista henkilöstöä 5000 sivutoimisia ja vapaaehtoispalokuntalaisia Kokonaiskustannukset/ vuosi valtion ja alueiden kustannukset 340 miljoonaa euroa asukasta kohden 65 euroa/asukas/vuosi rakennuttajien kustannukset väestönsuojien rakentamisesta 39 miljoonaa euroa Kalusto autoja noin 4000 noin 540 venettä ja alusta moottorikelkkoja, kontteja, nostureita Hälytysluonteiset tehtävät vuosittain Pelastuslaitosten hälytysluonteisten tehtävien lukumäärä vuosittain on noin 85000: tulipalot 18% pelastamistehtävät 25% lääkinnällinen ensiapu (ensivaste) 15% tarkistus- ja varmistustehtävät 35% avustusluonteiset hälytystehtävät 7% 20

21 Tulipalot Palokunnat sammuttavat vuosittain noin tulipaloa. Näistä on keskimäärin rakennuspaloja 3200 liikennevälinepaloja 2200 maastopaloja 2700 (Maastopalojen määrä vaihtelee voimakkaasti vuosittain kesän kuivuuden mukaan) muita tulipaloja 3200 Tulipalojen pääasiallinen aiheuttaja on ihminen. Ihmisen toiminta aiheuttaa vuosittain noin puolet kaikista tulipaloista. Tulipaloista on noin 14% arvioitu tahallisiksi ja noin 18% huolimattomuudesta aiheutuneiksi. Koneen tai laitteen vioista aiheutuneiden tulipalojen osuus on noin 20%. Pelastustehtävät Pelastamistehtäviä on vuosittain keskimäärin 20000: liikenneonnettomuuksia noin 6000, 34% luonnononnettomuuksia noin 3500, 17% vahingontorjuntatehtäviä noin 2400, 14% öljyvahinkoja noin 2200, 13% ihmisen pelastamisia noin 1800, 10% eläimen pelastamisia noin 1200, 7% vaarallisista aineista aiheutuneita tehtäviä noin 190, 1% muita pelastustehtäviä noin 750, 4% Kiireelliset sairaankuljetukset Kiireellisiä sairaankuljetustehtäviä on vuosittain noin

22 Pelastustoimen kustannukset Pelastustoimen kustannuksista huolehtii se viranomainen, joka vastaa toimenpiteestä tai tehtävästä. Valtio voi erityisestä syystä rahoittaa erityiskaluston hankkimista tai sellaista toimintaa, jonka rahoittaminen valtion varoista on tarkoituksenmukaista. Valtion ja alueiden pelastustoimen menot ovat vuosittain yhteensä noin 340 miljoonaa euroa. Väestönsuojien rakentamisesta koituu kiinteistön omistajille kuluja vuosittain noin 39 miljoonaa euroa. Palosuojelurahaston avustukset Tulipalojen ehkäisyn ja pelastustoiminnan edistämiseksi maksetaan Suomessa olevasta palovakuutetusta omaisuudesta vuosittain palosuojelumaksua. Palosuojelumaksut kerätään valtion talousarvion ulkopuoliseen Palosuojelurahastoon, joka on sisäasiainministeriön hoidossa ja valvonnassa. Rahastosta voidaan myöntää avustuksia kunnille, pelastustoimen alueille, sopimuspalokunnille, pelastusalan järjestöille ja muille vastaaville yhteisöille sekä apurahoja ja stipendejä. Keskeisimpiä avustuskohteita ovat olleet pelastusalan järjestöjen koulutus- ja valistustoiminta, vapaaehtoisten palokuntien ja kuntien paloasema- ja kalustohankkeet sekä alan tutkimus- ja kehittämistoiminta. Palosuojelurahasto myöntää vuosittain avustuksia noin kuusi miljoonaa euroa. Onnettomuustilastoinnissa käytetään internet-pohjaista pelastustoimen onnettomuustilastointijärjestelmää (PRONTO). PRONTO sisältää vuodesta 1996 lähtien kuntakohtaiset onnettomuustiedot sekä tilastotietoja pelastuslaitosten, kuntien ja hätäkeskusten käytössä olevista pelastustoimen resursseista. Tilastojärjestelmä palvelee pelastushallinnon seurantaa ja kehittämistä. Käyttäjiä ovat pelastuslaitokset, hätäkeskukset, sisäasiainministeriön pelastusosasto, Pelastusopisto ja ympäristöministeriö. 22

23 23

24 SISÄASIAINMINISTERIÖ Pelastusosasto PL 26, Valtioneuvosto Puhelin (09) YLE Teksti-TV, sivu

Suomen pelastustoimi

Suomen pelastustoimi Suomen pelastustoimi 2 Suomen pelastustoimi Onnettomuuksien ehkäisy, pelastustoiminta, varautuminen ja väestönsuojelu muodostavat Suomessa kokonaisuuden, jonka valmius kattaa kaikki onnettomuustapaukset

Lisätiedot

Pelastustoimi ja pelastuslaitos

Pelastustoimi ja pelastuslaitos Pelastustoimi ja pelastuslaitos Päijät-Hämeen pelastuslaitos Marjo Oksanen marjo.oksanen@phpela.fi Pelastustoimen tehtävänjako Sisäasiainministeriö johtaa, ohjaa ja valvoo pelastustointa ja sen palvelujen

Lisätiedot

PELASTUSTOIMI JA ÖLJYNTORJUNTA

PELASTUSTOIMI JA ÖLJYNTORJUNTA PELASTUSOSASTO PELASTUSTOIMI JA ÖLJYNTORJUNTA Valmiusjohtaja Janne Koivukoski Sisäasiainministeriö Pelastusosasto Öljyntorjuntaprojektin (SÖKÖ) julkistamistilaisuus Kotka 6.3.2007 PELASTUSTOIMEN LAINSÄÄDÄNTÖÄ

Lisätiedot

Jätehuoltotilojen paloturvallisuusmääräykset. Kuopio 14.2.2013 Pohjois-Savon pelastuslaitos Johtava palotarkastaja Ilkka Itkonen

Jätehuoltotilojen paloturvallisuusmääräykset. Kuopio 14.2.2013 Pohjois-Savon pelastuslaitos Johtava palotarkastaja Ilkka Itkonen Jätehuoltotilojen paloturvallisuusmääräykset Kuopio 14.2.2013 Pohjois-Savon pelastuslaitos Johtava palotarkastaja Ilkka Itkonen Pelastuslain 379 / 2011velvoitteet 1. Yleiset velvollisuudet 4 Jokaisen on

Lisätiedot

ALUEEN PELASTUSTOIMEN PALVELUTASOA KOSKEVAT PÄÄTÖKSET

ALUEEN PELASTUSTOIMEN PALVELUTASOA KOSKEVAT PÄÄTÖKSET SISÄASIAINMINISTERIÖ 31.3.2004 SM-2004-01205/Tu-311 Lääninhallitukset Alueiden pelastustoimet Julkinen ALUEEN PELASTUSTOIMEN PALVELUTASOA KOSKEVAT PÄÄTÖKSET 1 Yleistä Velvoite pelastustoimen palvelutasoa

Lisätiedot

Palonehkäisyn uudet tuulet

Palonehkäisyn uudet tuulet pelastuslain (ja rakentamismääräysten) muutokset esitys FinnSec-messuilla 13.10.2011 Rakentamisen ja paloturvallisuuden perussäädökset uusiutuivat tänä vuonna Rakentamismääräyskokoelman osa E1 - Rakennusten

Lisätiedot

Palopupu ja uusi * pelastuslaki

Palopupu ja uusi * pelastuslaki Palopupu ja uusi * pelastuslaki Väritettävä pupuhahmo päiväkoti- ikäisille isille Lain tavoite, soveltamisala ja yleiset velvollisuudet tiedoksi jokaiselle, mutta erityisesti pienten lasten vanhemmille

Lisätiedot

Viranomaistoiminta normaali- ja poikkeusoloissa. Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö

Viranomaistoiminta normaali- ja poikkeusoloissa. Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö Viranomaistoiminta normaali- ja poikkeusoloissa Miksi julkinen hallinto varautuu? Valmiussuunnittelu (valmiussuunnitelma) Yleinen varautumisvelvoite perustuu valmiuslakiin, jonka mukaan valtion viranomaisten

Lisätiedot

KYLÄTURVALLISUUDEN INFOILTA PIELAVESI

KYLÄTURVALLISUUDEN INFOILTA PIELAVESI KYLÄTURVALLISUUDEN INFOILTA PIELAVESI 1.10.2012 Paloriskit, omatoiminen varautuminen ja valvontasuunnitelmat Paavo Tiitta riskienhallintapäällikkö Pohjois-Savon pelastuslaitos paavo.tiitta@kuopio.fi 044

Lisätiedot

KYLÄTURVALLISUUDEN INFOILTA LEPPÄVIRTA 12.11.2012

KYLÄTURVALLISUUDEN INFOILTA LEPPÄVIRTA 12.11.2012 KYLÄTURVALLISUUDEN INFOILTA LEPPÄVIRTA 12.11.2012 Paloriskit, omatoiminen varautuminen ja valvontasuunnitelmat Paavo Tiitta riskienhallintapäällikkö Pohjois-Savon pelastuslaitos paavo.tiitta@kuopio.fi

Lisätiedot

Lapin pelastuslaitos Tehtävät, vastuu ja varautuminen. Lapin alueellinen maanpuolustuskurssi nro 51 Sodankylä

Lapin pelastuslaitos Tehtävät, vastuu ja varautuminen. Lapin alueellinen maanpuolustuskurssi nro 51 Sodankylä Lapin pelastuslaitos Tehtävät, vastuu ja varautuminen Lapin alueellinen maanpuolustuskurssi nro 51 Sodankylä 1.2.2017 Martti Soudunsaari Pelastusjohtaja Yksi maamme 22 pelastuslaitoksesta. Lapin liiton

Lisätiedot

Satakunnan pelastuslaitos

Satakunnan pelastuslaitos Satakunnan pelastuslaitos Satakunnan pelastuslaitos on yksi maamme 22 alueellisesta pelastuslaitoksesta. Apuamme tarvitaan erilaisissa palo-, pelastus-, vahingontorjunta- ja sairaankuljetustehtävissä keskimäärin

Lisätiedot

Pelastustoimen kehittämispäällikkö?? LUP onnettomuuksien ehkäisyn seminaari

Pelastustoimen kehittämispäällikkö?? LUP onnettomuuksien ehkäisyn seminaari LUP onnettomuuksien ehkäisyn seminaari 6.-7.2.2012 Rakennusvalvonnan ja pelastusviranomaisen roolit rakennusluvan vastaisen käyttötarkoituksen yhteydessä Hotelli Kuninkaantie 7.2.2012 Jussi Rahikainen

Lisätiedot

Tehtävä voidaan poistaa mikä on tehtävän poiston kustannusvaikut us mitä muita vaikutuksia tehtävän poistolla on

Tehtävä voidaan poistaa mikä on tehtävän poiston kustannusvaikut us mitä muita vaikutuksia tehtävän poistolla on Sisäasiainministeriön toimintaohjelma kuntien tehtävien ja velvoitteiden vähentämiseksi 23.9.2013 Pelastuslaki (379/2011) Tehtävät/velvoitteet Tehtävän poistaminen ei ole mahdollista perustelut Tehtävä

Lisätiedot

NAKKILAN KUNTA VÄESTÖNSUOJELUJÄRJESTYS

NAKKILAN KUNTA VÄESTÖNSUOJELUJÄRJESTYS NAKKILAN KUNTA VÄESTÖNSUOJELUJÄRJESTYS 1 NAKKILAN KUNNAN VÄESTÖNSUOJELUJÄRJESTYS, JONKA NAKKILAN KUNNANVAL- TUUSTO ON HYVÄKSYNYT 27. PÄIVÄNÄ TAMMIKUUTA 1992/4 1 VÄESTÖNSUOJELUN PERUSTEET Väestönsuojelun

Lisätiedot

Pelastussuunnitelma. Kiinteistön nimi. Päiväys

Pelastussuunnitelma. Kiinteistön nimi. Päiväys Pelastussuunnitelma Kiinteistön nimi Päiväys Lomake on Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön tuottama mallilomake, jota voidaan käyttää asuinrakennuksen pelastussuunnitelman pohjana. Lomake noudattaa sisäasiainministeriön

Lisätiedot

PELASTUSSUUNNITELMA JA TURVALLISUUSJÄRJESTELYT

PELASTUSSUUNNITELMA JA TURVALLISUUSJÄRJESTELYT TS AGILITYURHEILUKESKUS OY PELASTUSSUUNNITELMA 1 Johdanto: PELASTUSSUUNNITELMA JA TURVALLISUUSJÄRJESTELYT Tämän pelastussuunnitelman tarkoituksena on antaa perusteita kohteessa oleskelevien henkilöiden

Lisätiedot

Väestönsuojelu kuntien valmiussuunnittelussa

Väestönsuojelu kuntien valmiussuunnittelussa Väestönsuojelu kuntien valmiussuunnittelussa Väestönsuojeluseminaari 30.5.2012 Yliopettaja Jussi Korhonen, Pelastusopisto www.pelastusopisto.fi Kunnan varautumisen ulottuvuuksia Normaalista poikkeavat

Lisätiedot

Pelastuslain onnettomuuksien ennaltaehkäisyn uudistukset pelastuslaitoksen kannalta

Pelastuslain onnettomuuksien ennaltaehkäisyn uudistukset pelastuslaitoksen kannalta Pelastusalan neuvottelupäivät SN27 9. 11.12.2009, Silja Serenade Pelastuslain onnettomuuksien ennaltaehkäisyn uudistukset pelastuslaitoksen kannalta Pelastusjohtaja Veli-Pekka Ihamäki Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan pelastuslaitos-liikelaitos Turvallisuutta Pohjois-Karjalaisille vuoden jokaisena päivänä

Pohjois-Karjalan pelastuslaitos-liikelaitos Turvallisuutta Pohjois-Karjalaisille vuoden jokaisena päivänä Pohjois-Karjalan pelastuslaitos-liikelaitos Turvallisuutta Pohjois-Karjalaisille vuoden jokaisena päivänä Noljakantie 4 80140 Joensuu Ydintietoja pelastuslaitoksesta Asukkaita 165 673 Pinta-ala 21 584

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan pelastuslaitos-liikelaitos Turvallisuutta Pohjois- Karjalaisille vuoden jokaisena päivänä

Pohjois-Karjalan pelastuslaitos-liikelaitos Turvallisuutta Pohjois- Karjalaisille vuoden jokaisena päivänä Pohjois-Karjalan pelastuslaitos-liikelaitos Turvallisuutta Pohjois- Karjalaisille vuoden jokaisena päivänä Noljakantie 4 80140 Joensuu Ydintietoja pelastuslaitoksesta Ylimpänä päättävänä elimenä toimii

Lisätiedot

Palvelutasopäätös ja onnettomuuksien ehkäisy

Palvelutasopäätös ja onnettomuuksien ehkäisy Palvelutasopäätös ja onnettomuuksien ehkäisy Anssi Kuhlman Taustaa Pelastuslaki 379/2011 27 Alueen pelastustoimen ja pelastuslaitoksen tehtävät Alueen pelastustoimi vastaa pelastustoimen palvelutasosta,

Lisätiedot

Onnettomuuksien ehkäisy 2013

Onnettomuuksien ehkäisy 2013 Onnettomuuksien ehkäisy 2013 Kimmo Markkanen riskienhallintapäällikkö Onnettomuuksien ehkäisy 2013 Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos Västra Nylands räddningsverk Länsi-Uusimaa Department for Rescue Services

Lisätiedot

Pelastussuunnitelma. Kiinteistön nimi. Päiväys

Pelastussuunnitelma. Kiinteistön nimi. Päiväys Pelastussuunnitelma Kiinteistön nimi Päiväys Lomake on Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön tuottama mallilomake, jota voidaan käyttää asuinrakennuksen pelastussuunnitelman pohjana. Lomake noudattaa sisäasiainministeriön

Lisätiedot

HÄTÄKESKUS. Hätäkeskusuudistuksen historia ja nykytila

HÄTÄKESKUS. Hätäkeskusuudistuksen historia ja nykytila HÄTÄKESKUS Hätäkeskusuudistuksen historia ja nykytila Suomessa pelastustoimen ja sairaankuljetuksen tehtäviä välittävät hätäkeskukset ovat tähän asti kuuluneet pelastustoimen organisaatioon ja nämä hätäkeskukset

Lisätiedot

Pelastustoimi 2007-2012. 28.11.2007 Pelastusylijohtaja Pentti Partanen

Pelastustoimi 2007-2012. 28.11.2007 Pelastusylijohtaja Pentti Partanen Pelastustoimi 2007-2012 Vuosi 2007 Pelastustoimi vahvasti hallitusohjelmaan Sisäisen turvallisuuden ohjelman toimeenpano Lääkäri- ja pelastushelikopteriselvitys Selonteko hätäkeskusuudistuksesta Väestön

Lisätiedot

KAINUUN MATKAILUFOORUMI 260912. Apulaispalopäällikkö Reino Huotari Kainuun pelastuslaitos

KAINUUN MATKAILUFOORUMI 260912. Apulaispalopäällikkö Reino Huotari Kainuun pelastuslaitos KAINUUN MATKAILUFOORUMI 260912 Apulaispalopäällikkö Reino Huotari Kainuun pelastuslaitos Kainuun pelastuslaitos Kuva: Kainuun pelastuslaitos www.kaipe.fi Uutisaiheita Kelomökki syttyi Luostolla www.lapinkansa.fi

Lisätiedot

ERILAISTEN ONNETTOMUUKSIEN TODENNÄKÖISYYS: KUINKA TODENNÄKÖISESTI ARVELEE ITSE JOUTUVANSA (%)

ERILAISTEN ONNETTOMUUKSIEN TODENNÄKÖISYYS: KUINKA TODENNÄKÖISESTI ARVELEE ITSE JOUTUVANSA (%) ERILAISTEN ONNETTOMUUKSIEN TODENNÄKÖISYYS: KUINKA TODENNÄKÖISESTI ARVELEE ITSE JOUTUVANSA (%) Todennäköistä Ei osaa sanoa Epätodennäköistä Jossain määrin todennäköistä Jossain määrin epätodennäköistä 0

Lisätiedot

Uusi pelastuslaki ja virastojen välinen yhteistyö

Uusi pelastuslaki ja virastojen välinen yhteistyö Uusi pelastuslaki ja virastojen välinen yhteistyö Jukka Koivuranta Helsingin pelastuslaitos Palotarkastaja/Sosiaali- ja terveysviraston yhteyshenkilö Lyhyesti Pelastuslaki 379/2011 Poistumisturvallisuusselvitys

Lisätiedot

VÄESTÖNSUOJELUN YLEISJÄRJESTELYT. Väestönsuojeluseminaari Tampere 30.5.2012 Pelastusylitarkastaja Ilpo Helismaa SM/PEO

VÄESTÖNSUOJELUN YLEISJÄRJESTELYT. Väestönsuojeluseminaari Tampere 30.5.2012 Pelastusylitarkastaja Ilpo Helismaa SM/PEO VÄESTÖNSUOJELUN YLEISJÄRJESTELYT Väestönsuojeluseminaari Tampere 30.5.2012 Pelastusylitarkastaja Ilpo Helismaa SM/PEO Mitä on väestönsuojelu? Kuka tekee? Mitä tekee? Missä olosuhteissa tekee? Millä perusteella

Lisätiedot

Hätäkeskus viranomaisten ketjussa TURVALLINEN SUOMI-SEMINAARI 2017

Hätäkeskus viranomaisten ketjussa TURVALLINEN SUOMI-SEMINAARI 2017 Hätäkeskus viranomaisten ketjussa TURVALLINEN SUOMI-SEMINAARI 2017 Marko Nieminen Hätäkeskuspalveluiden johtaja Hätäkeskuslaitos Hätäilmoitukset 2016 Hätäilmoitukset yhteensä: 2 665 000 Hätäpuheluja: 2

Lisätiedot

Pelastuslain uudistaminen. Kirsi Rajaniemi

Pelastuslain uudistaminen. Kirsi Rajaniemi Pelastuslain uudistaminen Kirsi Rajaniemi Pelastuslain uudistamishanke Hallituksen esitys: luonnos lausunnolle 2.11.2009 eduskuntaan maaliskuu 2010 laki voimaan tammikuu 2011 Lausuntopyyntö: www.intermin.fi/suomi/pelastuslaki

Lisätiedot

TULEVAISUUDEN PELASTUSLAITOKSET

TULEVAISUUDEN PELASTUSLAITOKSET TULEVAISUUDEN PELASTUSLAITOKSET Joensuu 17.2.2011 AIHEET Hallituksen linjaukset toimintakykyhankkeen osalta Pelastustoimen kehittäminen 2 HALLITUKSEN ILTAKOULU Iltakoulukäsittely 19.5.2010 Hallituksen

Lisätiedot

Omatoiminen varautuminen 2014 (%)

Omatoiminen varautuminen 2014 (%) Väestön omatoiminen varautuminen on yleistynyt ja kehittynyt myönteisesti Omatoimisen varautumisen velvollisuuksia on jokaisella ihmisillä ja taloyhtiöillä. Pelastuslain velvoitteiden tavoitteena on, että

Lisätiedot

Sopimuspalokunnat keskeinen osa Suomen pelastustointa. Suomen Sopimuspalokuntien Liiton tiedotusmateriaalia 2012

Sopimuspalokunnat keskeinen osa Suomen pelastustointa. Suomen Sopimuspalokuntien Liiton tiedotusmateriaalia 2012 Sopimuspalokunnat keskeinen osa Suomen pelastustointa Suomen Sopimuspalokuntien Liiton tiedotusmateriaalia 2012 Esityksen sisältö Historiaa Sopimuspalokuntalaiset Tunnuslukuja Palokuntien hälytystehtävät

Lisätiedot

KAINUUN PELASTUSLAITOS

KAINUUN PELASTUSLAITOS KAINUUN PELASTUSLAITOS MUUTOSINFOT ke 22.3. Suomussalmi ke 29.3. Ristijärvi ti 4.4. Paltamo ti 25.4. Puolanka ke 3.5. Sotkamo ke 10.5. Kajaani ke 17.5. Kuhmo to 18.5. Hyrynsalmi KAINUUN PELASTUSLAITOS

Lisätiedot

Määräys varautumisesta kemikaalionnettomuuksiin

Määräys varautumisesta kemikaalionnettomuuksiin Sivu 1/5 Sisäasiainministeriö pelastusosasto Dnro SM-1999-00636/Tu-311 Annettu 13.10.1999 Voimassa 15.9.1999 alkaen toistaiseksi Säädösperusta Pelastustoimilaki (561/1999 31 ja 88 Kumoaa Sisäasiainministeriön

Lisätiedot

ASUINRAKENNUSTEN PALOTURVALLISUUS

ASUINRAKENNUSTEN PALOTURVALLISUUS ASUINRAKENNUSTEN PALOTURVALLISUUS 12.9.2012, Kirkkotorin koulutuskeskus, Oulu 12.9.2012 1 OULU-KOILLISMAAN PELASTUSLAITOS ALUEELLINEN PELASTUSLAITOS VUODESTA 2004 ALKAEN - 16 kuntaa - 273 000 asukasta

Lisätiedot

Kyläturvallisuus - tukea maaseudun asukkaiden omatoimiseen varautumiseen

Kyläturvallisuus - tukea maaseudun asukkaiden omatoimiseen varautumiseen 8.9.2015 Aikku Eskelinen, projektipäällikkö aikku.eskelinen.@spek.fi 040-834 4545 Kyläturvallisuus - tukea maaseudun asukkaiden omatoimiseen varautumiseen Tavoitteet vuosille 2015-2016 Alueellisten Meidän

Lisätiedot

Yleisötapahtuman turvallisuus. Kalle Eklund turvallisuusviestintäpäällikkö

Yleisötapahtuman turvallisuus. Kalle Eklund turvallisuusviestintäpäällikkö Yleisötapahtuman turvallisuus Kalle Eklund turvallisuusviestintäpäällikkö Sisältö Lainsäädäntö Lupamenettely käytännössä Viranomaisten laatimia ohjeita Yleisötilaisuuden määritelmä ITSE TAPAHTUMANJÄRJESTÄJÄNÄ

Lisätiedot

Palosuojelurahaston avustukset palokunnille. Erityisasiantuntija Artsi Alanne

Palosuojelurahaston avustukset palokunnille. Erityisasiantuntija Artsi Alanne Palosuojelurahaston avustukset palokunnille Erityisasiantuntija Artsi Alanne 1 Palosuojelurahasto Palosuojelurahasto on valtion budjetin ulkopuolinen rahasto, joka toimii sisäministeriön valvonnassa Palosuojelurahasto

Lisätiedot

Yritysinfo 16.9.2015

Yritysinfo 16.9.2015 Yritysinfo 16.9.2015 Itä-Uudenmaan pelastuslaitos Tomi Pursiainen Riskienhallintapäällikkö Mitä yrityksen tulee ottaa huomioon turvallisuuden ja riskienhallinnan takaamiseksi? Toiminnanharjoittajan velvollisuudet

Lisätiedot

Paraistentie 18 & 19 PELASTUSSUUNNITELMA JA TURVALLISUUSJÄRJESTELYT

Paraistentie 18 & 19 PELASTUSSUUNNITELMA JA TURVALLISUUSJÄRJESTELYT Paraistentie 18 & 19 PELASTUSSUUNNITELMA JA TURVALLISUUSJÄRJESTELYT Johdanto: Tämän pelastussuunnitelman tarkoituksena on antaa perusteita kohteessa oleskelevien henkilöiden omatoimiseen suojeluun, ennalta

Lisätiedot

PRONTO pelastustoimen resurssi- ja onnettomuus tilastojärjestelmä

PRONTO pelastustoimen resurssi- ja onnettomuus tilastojärjestelmä PRONTO pelastustoimen resurssi- ja onnettomuus tilastojärjestelmä www.pelastusopisto.fi/suomi/pronto https://prontonet.fi 9.10.2014 Esa Kokki tutkimusjohtaja, FT Pelastusopisto esa.kokki@pelastusopisto.fi

Lisätiedot

Palontutkinnan tulosten hyödyntäminen pelastuslaitoksella. Janne Rautasuo 30.1.2015

Palontutkinnan tulosten hyödyntäminen pelastuslaitoksella. Janne Rautasuo 30.1.2015 Palontutkinnan tulosten hyödyntäminen pelastuslaitoksella Janne Rautasuo 30.1.2015 Pelastuslaki 379/2011 41 Palontutkinta Pelastuslaitoksen on suoritettava palontutkinta Tavoitteena on vastaavien onnettomuuksien

Lisätiedot

Palokuntien viikkoharjoituskysely Pelastusalan vapaaehtoistoiminnan seminaari 23.-24.8.2011 Padasjoki

Palokuntien viikkoharjoituskysely Pelastusalan vapaaehtoistoiminnan seminaari 23.-24.8.2011 Padasjoki Palokuntien viikkoharjoituskysely Pelastusalan vapaaehtoistoiminnan seminaari 23.-24.8.2011 Padasjoki Koulutussuunnittelija Markku Savolainen Vastausmäärän kehittyminen 1. Mikä rooli vastaajalla on palokunnassa?

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA Yleistä

TOIMINTASUUNNITELMA Yleistä PALOSUOJELURAHASTO SUUNNITELMA 12.12.2006 TOIMINTASUUNNITELMA 2007 Yleistä Palosuojelurahastolain (306/2003) mukaan tulipalojen ehkäisyn ja pelastustoiminnan edistämiseksi on Suomessa olevasta palovakuutetusta

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA Yleistä

TOIMINTASUUNNITELMA Yleistä TOIMINTASUUNNITELMA 2006 Yleistä Palosuojelurahastolain (306/2003) mukaan tulipalojen ehkäisyn ja pelastustoiminnan edistämiseksi on Suomessa olevasta palovakuutetusta kiinteästä ja irtaimesta omaisuudesta

Lisätiedot

Etelä-Savon tiedotusvälineet Julkaistavissa heti ETELÄ-SAVON PELASTUSLAITOKSEN TOIMINTA VUONNA 2015

Etelä-Savon tiedotusvälineet Julkaistavissa heti ETELÄ-SAVON PELASTUSLAITOKSEN TOIMINTA VUONNA 2015 1 Etelä-Savon tiedotusvälineet Julkaistavissa heti ETELÄ-SAVON PELASTUSLAITOKSEN TOIMINTA VUONNA 2015 Etelä-Savossa pelastustoimen hälytystehtävämäärät nousivat hieman edellisvuoden tasosta. Vuonna 2015

Lisätiedot

Käytäntöjä koulujen turvallisuuden suunnittelussa ja toteuttamisessa Palo- ja pelastusalan toimittajien ajankohtaispäivät 1.10.

Käytäntöjä koulujen turvallisuuden suunnittelussa ja toteuttamisessa Palo- ja pelastusalan toimittajien ajankohtaispäivät 1.10. Käytäntöjä koulujen turvallisuuden suunnittelussa ja toteuttamisessa Palo- ja pelastusalan toimittajien ajankohtaispäivät 1.10.2009 Kirta Nieminen Pt. tuntiopettaja, ruokapalvelut kirta.nieminen@seamk.fi

Lisätiedot

Yleisötapahtuman turvallisuus. Paloinsinööri Jarno Kivistö Keski-Uudenmaan pelastuslaitos Hyvinkää

Yleisötapahtuman turvallisuus. Paloinsinööri Jarno Kivistö Keski-Uudenmaan pelastuslaitos Hyvinkää Yleisötapahtuman turvallisuus Paloinsinööri Jarno Kivistö Keski-Uudenmaan pelastuslaitos 30.3.2017 Hyvinkää Keski-Uudenmaan pelastuslaitos Hyvinkää Vantaa Tuusula Kerava Järvenpää Pornainen Nurmijärvi

Lisätiedot

Ajankohtaista säädöksistä

Ajankohtaista säädöksistä Ajankohtaista säädöksistä Kirsi Rajaniemi Pelastusviranomaisten ajankohtaispäivä pelastustoimen laitteista, Tukes 8.-9.11.2011 Sisältö Voimassa olevat asetukset ja laitteita koskevat pelastuslain säännökset

Lisätiedot

Timo V. Heikkilä Ilomantsi 26.- 27.9. 2013

Timo V. Heikkilä Ilomantsi 26.- 27.9. 2013 Timo V. Heikkilä Ilomantsi 26.- 27.9. 2013 SUOMI JA METSÄT Suomen kokonaispinta-ala on 30,5 milj. ha Metsien peittämä pinta-ala on 23,6 milj. ha, joka on 86 % kokonaispinta-alasta. Suomen metsät kuuluvat

Lisätiedot

MARJATILA TYÖNANTAJANA. Majoitustilat ja niille asetettavat vaatimukset. Pohjois-Savon pelastuslaitos Johtava palotarkastaja Ilkka Itkonen

MARJATILA TYÖNANTAJANA. Majoitustilat ja niille asetettavat vaatimukset. Pohjois-Savon pelastuslaitos Johtava palotarkastaja Ilkka Itkonen MARJATILA TYÖNANTAJANA Majoitustilat ja niille asetettavat vaatimukset Pohjois-Savon pelastuslaitos Johtava palotarkastaja Ilkka Itkonen Turvallinen työskentely ympäristö? Yhteisillä tiedolla Yhteisillä

Lisätiedot

Asunto Oy Espoon Rastaspuistontie 8 PELASTUSSUUNNITELMA JA TURVALLISUUSJÄRJESTELYT

Asunto Oy Espoon Rastaspuistontie 8 PELASTUSSUUNNITELMA JA TURVALLISUUSJÄRJESTELYT Asunto Oy Espoon Rastaspuistontie 8 PELASTUSSUUNNITELMA JA TURVALLISUUSJÄRJESTELYT Versio Päiväys Muutos 0.1 2.3.2010 Luonnos 1.0 21.4.2010 Hyväksytty hallituksen kokouksessa 1.01 7.3.2011 Päivitetty yhteystietoja

Lisätiedot

Pelastussuunnitelma. Kiinteistön nimi Aurinkokatu 35. Päiväys 2.4.2015

Pelastussuunnitelma. Kiinteistön nimi Aurinkokatu 35. Päiväys 2.4.2015 Pelastussuunnitelma Kiinteistön nimi Aurinkokatu 35 Päiväys 2.4.2015 Lomake on Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön tuottama mallilomake, jota voidaan käyttää asuinrakennuksen pelastussuunnitelman pohjana.

Lisätiedot

Mikkelin Jäähalli. Pelastussuunnitelman pikaohjeet

Mikkelin Jäähalli. Pelastussuunnitelman pikaohjeet Mikkelin Jäähalli Pelastussuunnitelman pikaohjeet Mikkelin Jäähalli Yleinen turvallisuusohje YLEINEN HÄTÄNUMERO 112 TULIPALON SATTUESSA 1. PELASTA välittömässä vaarassa olevat. 2. VAROITA muita vaarasta.

Lisätiedot

Pohjanmaan pelastuslaitos tänään Österbottens räddningsverk i dag. Pelastusjohtaja Räddningsdirektör Tero Mäki

Pohjanmaan pelastuslaitos tänään Österbottens räddningsverk i dag. Pelastusjohtaja Räddningsdirektör Tero Mäki Pohjanmaan pelastuslaitos tänään Österbottens räddningsverk i dag Pelastusjohtaja Räddningsdirektör Tero Mäki Pelastuslaitokset (kunnat) Hätäkeskukset (Valtio) Valtion hallinnoimia Hätäkeskusalueita

Lisätiedot

LÄNSI-UUDENMAAN PELASTUSLAITOS TILASTOKIRJA 2014

LÄNSI-UUDENMAAN PELASTUSLAITOS TILASTOKIRJA 2014 LÄNSI-UUDENMAAN PELASTUSLAITOS TILASTOKIRJA 214 Sisällysluettelo Tehtävämäärien kehitys... 3 Henkilövahingot... 5 Onnettomuuksien ehkäisy... 7 Alkusammutuksen vaikutus... 8 Erheelliset paloilmoitukset

Lisätiedot

Valvontakäyntiin (palotarkastus) osallistuminen

Valvontakäyntiin (palotarkastus) osallistuminen Ohje 1(5) OHJE PELASTUSVIRANOMAISEN VALVONTAKÄYNTIIN OSALLISTUVILLE Pelastuslain (379/2011) 2. luku sisältää yleisiä, kaikkia kansalaisia koskevia velvoitteita ehkäistä onnettomuuksia ja toimia hätätilanteessa.

Lisätiedot

Pelastustoimen lainsäädännön uudistustilanne

Pelastustoimen lainsäädännön uudistustilanne Pelastustoimen lainsäädännön uudistustilanne Kirsi Rajaniemi Palonehkäisyn perinnepäivät, 25.-26.5.2011 Padasjoki 25.5.2011 1.7.2011 voimaan tulevat asetukset VN asetus pelastustoimesta (407/2011) VN asetus

Lisätiedot

VARAUTUMISSEMINAARI VARAUTUMINEN ALUEHALLINNON UUDISTUKSESSA

VARAUTUMISSEMINAARI VARAUTUMINEN ALUEHALLINNON UUDISTUKSESSA VARAUTUMISSEMINAARI 4.12.2008 VARAUTUMINEN ALUEHALLINNON UUDISTUKSESSA Pelastusylijohtaja Pentti Partanen VARAUTUMINEN Tarkoitetaan kaikkia niitä hallinnon ja elinkeinoelämän, tai jopa yksittäisen

Lisätiedot

Huomioita varautumisesta ja pelastustoimesta sosiaalihuollon näkökulmasta.

Huomioita varautumisesta ja pelastustoimesta sosiaalihuollon näkökulmasta. Huomioita varautumisesta ja pelastustoimesta sosiaalihuollon näkökulmasta. Sosiaalihuollon valvonnan ajankohtaispäivät 28.5.2013 Oulu pelastusylitarkastaja Tom Tallberg 24.5.2013 1 Yleinen varautumisvelvollisuus

Lisätiedot

Myrskyt ja muuttuva politiikka- miten varautua tulevaisuuden riskeihin maatiloilla. 27.11.2013 Myrskyt 2010. Miten selvittiin Eino-myrsky 17.11.

Myrskyt ja muuttuva politiikka- miten varautua tulevaisuuden riskeihin maatiloilla. 27.11.2013 Myrskyt 2010. Miten selvittiin Eino-myrsky 17.11. Myrskyt ja muuttuva politiikka- miten varautua tulevaisuuden riskeihin maatiloilla. 27.11.2013 Myrskyt 2010. Miten selvittiin Eino-myrsky 17.11.2013 Pelastusviranomaisen rooli myrskytuhoissa Pelastuslain

Lisätiedot

Asunto Oy Siltakyläntie 2

Asunto Oy Siltakyläntie 2 TURVALLISUUS- ja PELASTUSSUUNNITELMA Kiinteistön nimi Asunto Oy Siltakyläntie 2 1. Johdanto Suunnitelman tekemisestä on säädetty pelastuslaissa (468/2003) ja valtioneuvoston asetuksessa pelastustoimesta

Lisätiedot

ASUINTALON PELASTUSSUUNNITELMA

ASUINTALON PELASTUSSUUNNITELMA ASUINTALON PELASTUSSUUNNITELMA Kaupunki / kunta: Alavus Kiinteistön / taloyhtiön nimi: Alavuden Vuokra-asunnot Oy, kiinteistöt eritelty luetteloon Laatimispäivämäärä: 6.7.2011/10.10.2011/3.11.2014/24.11.2015

Lisätiedot

Resilientti kansalaisyhteiskunta ja pelastustoimi

Resilientti kansalaisyhteiskunta ja pelastustoimi Resilientti kansalaisyhteiskunta ja pelastustoimi Teija Mankkinen Tutkimus- ja kehittämispäällikkö Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö SPEK Sähköposti: teija.mankkinen@spek.fi Puhelin: 040-161 7787 Toiminnan

Lisätiedot

KOULUTUSTARJOTIN 1 (11) Ryhmäkoko Hinta (alv 24 %) Koulutuskuvaukset Tavoite Kesto. Kokonaisvaltainen riskienhallinta

KOULUTUSTARJOTIN 1 (11) Ryhmäkoko Hinta (alv 24 %) Koulutuskuvaukset Tavoite Kesto. Kokonaisvaltainen riskienhallinta KOULUTUSTARJOTIN 1 (11) Kokonaisvaltainen riskienhallinta Osallistuja tiedostaa kokonaisvaltaisen riskienhallinnan periaatteet. Osallistuja ymmärtää eri tahojen laatimien riskianalyysien ja uhkamallien

Lisätiedot

Pelastustoiminta tilapäisissä tapahtumissa

Pelastustoiminta tilapäisissä tapahtumissa Pelastustoiminta tilapäisissä tapahtumissa Riskienhallintapäällikkö Jari Turunen Pohjois Karjalan pelastuslaitos Ylimpänä päättävänä elimenä toimii pelastuslaitoksen johtokunta. Henkilökunta Pelastuslaitoksella

Lisätiedot

Onnettomuuksien ehkäisyn kehittäminen. Palonehkäisyn perinnepäivät Padasjoki, 28.-29.5.200

Onnettomuuksien ehkäisyn kehittäminen. Palonehkäisyn perinnepäivät Padasjoki, 28.-29.5.200 Onnettomuuksien ehkäisyn kehittäminen Palonehkäisyn perinnepäivät Padasjoki, 28.-29.5.200 Onnettomuuksien ehkäisyn työryhmäraportin lähtötiedot Pelastuslaitoksien näkemyksiä ja kehittämistarpeita kartoitettiin

Lisätiedot

Pelastussuunnitelma. As Oy Hovirouva. Kiinteistön nimi. Päiväys 18.6.2013

Pelastussuunnitelma. As Oy Hovirouva. Kiinteistön nimi. Päiväys 18.6.2013 Pelastussuunnitelma Kiinteistön nimi As Oy Hovirouva Päiväys 18.6.2013 Lomake on Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön tuottama mallilomake, jota voidaan käyttää asuinrakennuksen pelastussuunnitelman pohjana.

Lisätiedot

Hätäkeskuslaitos. Avun ja turvan ensimmäinen viranomaislenkki auttamisen ketjussa

Hätäkeskuslaitos. Avun ja turvan ensimmäinen viranomaislenkki auttamisen ketjussa Hätäkeskuslaitos Avun ja turvan ensimmäinen viranomaislenkki auttamisen ketjussa NOPEA APU TURVALLISEMPI HUOMINEN Turvallisuussuunnittelun seminaari Hyvinkää 22.-23.1.2013 Seminaari Hyvinkää 23.1.2013

Lisätiedot

Pelastustoimen uudistus; pelastustoimen järjestäminen. Hankejohtaja Taito Vainio

Pelastustoimen uudistus; pelastustoimen järjestäminen. Hankejohtaja Taito Vainio Pelastustoimen uudistus; pelastustoimen järjestäminen Hankejohtaja Taito Vainio 1 Pelastustoimen kehittämistä ohjaavat linjaukset HALLITUSOHJELMATAVOITTEET 1) Pelastustoiminnan ja varautumisen valtakunnallista

Lisätiedot

SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 17 päivänä kesäkuuta 2003 N:o Pelastuslaki. N:o 468. Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:

SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 17 päivänä kesäkuuta 2003 N:o Pelastuslaki. N:o 468. Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2003 Julkaistu Helsingissä 17 päivänä kesäkuuta 2003 N:o 468 472 SISÄLLYS N:o Sivu 468 Pelastuslaki... 2127 469 Laki painelaitelain 14 :n muuttamisesta... 2146 470 Laki viihdelaitelain

Lisätiedot

Pelastuslaitosten kumppanuusverkoston lausunto valtioneuvoston asetuksesta julkisen hallinnon turvallisuusverkkotoiminnasta

Pelastuslaitosten kumppanuusverkoston lausunto valtioneuvoston asetuksesta julkisen hallinnon turvallisuusverkkotoiminnasta LAUSUNTO 1 (5) Valtiovarainministeriö Julkisen hallinnon tieto- ja viestintätekninen toimisto valtiovarainministerio@vm.fi Viite: Lausuntopyyntö 15.4.2015 VM/74/03.01.01/2013 Pelastuslaitosten kumppanuusverkoston

Lisätiedot

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön strategia 2025 Turvalliseen huomiseen Visio Suomessa asuvat turvallisuustietoiset ja -taitoiset ihmiset ja yhteisöt turvallisessa ympäristössä. Toiminta-ajatus on osaltaan

Lisätiedot

SOPIMUSPALOKUNTATOIMINNAN EDISTÄMINEN. SPPL PALOPÄÄLLYSTÖPÄIVÄT Erityisasiantuntija Jouni Pousi

SOPIMUSPALOKUNTATOIMINNAN EDISTÄMINEN. SPPL PALOPÄÄLLYSTÖPÄIVÄT Erityisasiantuntija Jouni Pousi SOPIMUSPALOKUNTATOIMINNAN EDISTÄMINEN SPPL PALOPÄÄLLYSTÖPÄIVÄT 6. 8.4.2017 Erityisasiantuntija Jouni Pousi Pelastustoimen visio 2025: Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi - yhteistyössä. 31.5.2016 2 Hallitusohjelman

Lisätiedot

Jarno Liimatainen SELVITYS TULISIJOJEN AIHEUTTAMISTA TULIPALOVAHINGOISTA SELVITYS 1 (8) 2.2.2004

Jarno Liimatainen SELVITYS TULISIJOJEN AIHEUTTAMISTA TULIPALOVAHINGOISTA SELVITYS 1 (8) 2.2.2004 SELVITYS 1 (8) SELVITYS TULISIJOJEN AIHEUTTAMISTA TULIPALOVAHINGOISTA Tiedot on kerätty pelastustoimen resurssi- ja onnettomuustilastojärjestelmä Prontosta. Selvitys on rajattu vuoteen 2002. Jarno Liimatainen

Lisätiedot

Palontutkinnassa opittua Rakenteellisen palonehkäisyn opintopäivät Oulu

Palontutkinnassa opittua Rakenteellisen palonehkäisyn opintopäivät Oulu Palontutkinnassa opittua Rakenteellisen palonehkäisyn opintopäivät Oulu 16.11.2016 Oulu-Koillismaan pelastuslaitos Palotarkastaja Pasi Nyman Oulu-Koillismaan p: 044-703 8682 pelastuslaitos pasi.nyman@ouka.fi

Lisätiedot

Pelastuslain muutokset paloilmoittimien kannalta. Hannu Olamo

Pelastuslain muutokset paloilmoittimien kannalta. Hannu Olamo Pelastuslain muutokset paloilmoittimien kannalta Hannu Olamo 14.4.2010 Paloilmoittimia koskevat säännökset pelastuslaissa Laitteiden kunnossapidosta nykyistä vastaavat vaatimukset SM:n asetuksenantovaltuutta

Lisätiedot

Helsingin asuntopalot ja niihin johtaneet tekijät. Mitä asukas voi itse tehdä turvallisuutensa parantamiseksi?

Helsingin asuntopalot ja niihin johtaneet tekijät. Mitä asukas voi itse tehdä turvallisuutensa parantamiseksi? Helsingin asuntopalot ja niihin johtaneet tekijät Mitä asukas voi itse tehdä turvallisuutensa parantamiseksi? Pelastustoiminta Helsingin pelastuslaitoksen suorittamien paloja pelastustehtävien kokonaismäärä

Lisätiedot

Paloturvallisuusviikko 2012. Paloturvallisuusviikko 2012 Raportti 21.5.2013

Paloturvallisuusviikko 2012. Paloturvallisuusviikko 2012 Raportti 21.5.2013 Paloturvallisuusviikko 2012 Pohjoismainen palovaroitinpäivä 1.12. Paloturvallisuusviikko 2012 Raportti 21.5.2013 SM026:00/2012 Paloturvallisuusviikko keksitään Pohjoismaisen pelastustoimesta vastaavat

Lisätiedot

Pelastustoimen kehittäminen. Pelastusylitarkastaja Taito Vainio

Pelastustoimen kehittäminen. Pelastusylitarkastaja Taito Vainio Pelastustoimen kehittäminen Pelastusylitarkastaja Taito Vainio 2.12.2015 2 Hallitusohjelman kirjaukset pelastustoimesta Pelastustoiminnan ja varautumisen valtakunnallista johtamista, suunnittelua, ohjausta,

Lisätiedot

Yleistä kuntatoimijoiden varautumisesta. Jaakko Pekki Kehittämisyksikön päällikkö Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos

Yleistä kuntatoimijoiden varautumisesta. Jaakko Pekki Kehittämisyksikön päällikkö Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos Yleistä kuntatoimijoiden varautumisesta Jaakko Pekki Kehittämisyksikön päällikkö Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos Varautumisen kehittyminen Jatkuvuussuunnittelu Valmiussuunnittelu Väestönsuojelu Käsitteistä

Lisätiedot

AS OY LAHDEN MATTSSONIN KULMAN PALO- JA HENKILÖTURVALLISUUS

AS OY LAHDEN MATTSSONIN KULMAN PALO- JA HENKILÖTURVALLISUUS As Oy Lahden Mattssonin Kulma PELASTUSSUUNNITELMA 1(5) AS OY LAHDEN MATTSSONIN KULMAN PALO- JA HENKILÖTURVALLISUUS Turvallisuusjärjestelyjen organisointi 1. Johdanto 2. Henkilöstö 3. Tietoja kiinteistöstä

Lisätiedot

PERINNERAKENTAMISEN PALOTURVALLISUUS. Palotarkastaja Raila Viljamaa. 24.4.2013 Pornainen

PERINNERAKENTAMISEN PALOTURVALLISUUS. Palotarkastaja Raila Viljamaa. 24.4.2013 Pornainen PERINNERAKENTAMISEN PALOTURVALLISUUS Palotarkastaja Raila Viljamaa 24.4.2013 Pornainen 1 KORJAUSRAKENTAMINEN Vanhan rakennuskannan moninaisuus ja eriaikaisten rakentamissäännösten vallitessa on aina tehnyt

Lisätiedot

Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi yhteistyössä Esko Koskinen

Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi yhteistyössä Esko Koskinen Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi yhteistyössä Esko Koskinen Maakuntalaki Maakuntauudistus ja pelastustoimi Siirto maakunnille "Kuntalaki" Maakuntahallinto Organisaatio Liikelaitos Maakunnat ja JTS Maakuntien

Lisätiedot

HE 160/2005 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi pelastuslakia

HE 160/2005 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi pelastuslakia HE 160/2005 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi pelastuslain 69 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi pelastuslakia siten, että pelastustoimen toimenpiderekisterin

Lisätiedot

Tapiolan Keskuspysäköinti Oy

Tapiolan Keskuspysäköinti Oy Tapiolan Keskuspysäköinti Oy Käyttäjien turvallisuusohjeet Etelätuulentie 1, 12. kaupunginosa, Tapiola 1. Yleistä 2. Kohteen perustiedot 3. Nimetyt henkilöt ja turvallisuusorganisaatio 4. Turvaopasteet

Lisätiedot

Pelastustoimilaki (kumottu)

Pelastustoimilaki (kumottu) Pelastustoimilaki (kumottu) Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa. 30.4.1999/561 Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 67 :ssä määrätyllä tavalla, säädetään:

Lisätiedot

TAMPEREEN ALUEPELASTUSLAITOS

TAMPEREEN ALUEPELASTUSLAITOS TAMPEREEN ALUEPELASTUSLAITOS VARAUTUMISEN VALTAKUNNALLISET OPINTOPÄIVÄT 19.-20.10.2011 PIRKANMAAN KUNTIEN VALMIUSTOIMINTA JA PELASTUSTOIMI PELASTUSLAKIUUDISTUS 2011 YHTEISKUNNAN TURVALLISUUSSTRATEGIA 2010

Lisätiedot

PELASTUSVIRANOMAISEN ROOLI OLEMASSA OLEVAN VÄESTÖNSUOJAN TOIMINTAKUNTOISUUDEN VALVONNASSA

PELASTUSVIRANOMAISEN ROOLI OLEMASSA OLEVAN VÄESTÖNSUOJAN TOIMINTAKUNTOISUUDEN VALVONNASSA PELASTUSVIRANOMAISEN ROOLI OLEMASSA OLEVAN VÄESTÖNSUOJAN TOIMINTAKUNTOISUUDEN VALVONNASSA Palotarkastusinsinööri Tapio Stén Pirkanmaan pelastuslaitos, pvm. 27.9.2017 Pelastusviranomaisen rooli väestönsuojien

Lisätiedot

PELASTUSSUUNNITELMA. Asunto Oy Malliyhtiön pelastussuunnitelma. Asunto-osakeyhtiö Malliyhtiö Mallitie 26, 90999 Oulu

PELASTUSSUUNNITELMA. Asunto Oy Malliyhtiön pelastussuunnitelma. Asunto-osakeyhtiö Malliyhtiö Mallitie 26, 90999 Oulu Asunto Oy Malliyhtiön pelastussuunnitelma Asunto-osakeyhtiö Malliyhtiö Mallitie 26, 90999 Oulu PELASTUSSUUNNITELMA Isännöitsijätoimisto Puhelin: 040-5549123 Kauppurienkatu Fax: 08-90100 Oulu Asunto-osakeyhtiö

Lisätiedot

PELASTUSTOIMEN TASKUTILASTO 2009 2013

PELASTUSTOIMEN TASKUTILASTO 2009 2013 PELASTUSTOIMEN TASKUTILASTO 2009-2013 PELASTUSTOIMEN TASKUTILASTO 2009 2013 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO 1 2 TOIMINTAYMPÄRISTÖ JA RESURSSIT 2 3 ONNETTOMUUKSIEN EHKÄISY 8 4 HÄLYTYSTEHTÄVÄT 10 5 ONNETTOMUUSVAHINGOT

Lisätiedot

Pelastussuunnitelma. Päiväys

Pelastussuunnitelma. Päiväys Pelastussuunnitelma Kiinteistön nimi AsOy Pernajanrinne Päiväys 01.11.2015 Lomake on Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön tuottama mallilomake, jota voidaan käyttää asuinrakennuksen pelastussuunnitelman

Lisätiedot

Uusi pelastuslaki (379/2011) ja omatoiminen varautuminen. Ylitarkastaja Vesa-Pekka Tervo Kulttuurihistoriallisten kohteiden turvallisuus 21.9.

Uusi pelastuslaki (379/2011) ja omatoiminen varautuminen. Ylitarkastaja Vesa-Pekka Tervo Kulttuurihistoriallisten kohteiden turvallisuus 21.9. Uusi pelastuslaki (379/2011) ja omatoiminen varautuminen Ylitarkastaja Vesa-Pekka Tervo Kulttuurihistoriallisten kohteiden turvallisuus 21.9.2011 Lain valmistelun lähtökohdat Tausta: Hallitusohjelman kirjaukset

Lisätiedot

Sallan koulukeskuksen YLEISÖTILAISUUDEN PELASTUSSUUNNITELMA. (Pelastuslaki 379/ ) (VN asetus pelastustoimesta 407/ ) Tarkastettu

Sallan koulukeskuksen YLEISÖTILAISUUDEN PELASTUSSUUNNITELMA. (Pelastuslaki 379/ ) (VN asetus pelastustoimesta 407/ ) Tarkastettu 2016 2017 Sallan koulukeskuksen YLEISÖTILAISUUDEN PELASTUSSUUNNITELMA (Pelastuslaki 379/2011 16 ) (VN asetus pelastustoimesta 407/2011 3 ) Tarkastettu Pelastusviranomaisen hyväksyntä / 20 / 20 Sallan kunta

Lisätiedot

OULU-KOILLISMAAN PELASTUSLAITOS Alue

OULU-KOILLISMAAN PELASTUSLAITOS Alue Dia 1 Alue 12 kuntaa (1.1.2004 18 kuntaa) Noin 280 000 asukasta (vrk 12/2013) Noin 23 160 km 2 260 km Dia 2 Alue Noin 250 000 asukasta (50 km säteellä Oulusta) Dia 3 Yhteistyö arjen turvallisuuden parantamisessa

Lisätiedot

SÄÄDÖSKOKOELMA. 379/2011 Pelastuslaki. Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 luku

SÄÄDÖSKOKOELMA. 379/2011 Pelastuslaki. Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 luku SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 3 päivänä toukokuuta 2011 379/2011 Pelastuslaki Annettu Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 2011 Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 luku Yleiset säännökset

Lisätiedot

10 vuotta varautumista ja väestönsuojelua alueellisessa pelastustoimessa. Seppo Lokka Etelä-Savon pelastuslaitos

10 vuotta varautumista ja väestönsuojelua alueellisessa pelastustoimessa. Seppo Lokka Etelä-Savon pelastuslaitos 10 vuotta varautumista ja väestönsuojelua alueellisessa pelastustoimessa Seppo Lokka Etelä-Savon pelastuslaitos Kuntien valmiussuunnittelun ja toiminnan tukeminen Etelä-Savon valmius ja turvallisuustyöryhmä

Lisätiedot