Suomen. pelastustoimi

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Suomen. pelastustoimi"

Transkriptio

1 Suomen pelastustoimi

2 Sisältö Pelastusviranomaisten toimintaympäristö 4 Pelastustoimi 5 Vastuu pelastustoimen hoitamisesta 6 Pelastustoimen järjestelmä 7 Alueen pelastustoimen palvelutaso 9 Tulipalojen ja muiden onnettomuuksien ehkäisy 10 Pelastustoiminta 12 Väestönsuojelu 14 Hälytys- ja viestitoiminta 16 Säteilyvalvonta 17 Koulutus 18 Kansainvälinen pelastustoiminta 19 Pelastustoimi numeroina 20 Pelastustoimen kustannukset 22 Kuva-arkisto: Jyrki Vesa, Nina Dahl, Hätäkeskuslaitos, Pelastusopisto, Säteilyturvakeskus, Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö, Hannu Hurme, Pieni-m Oy Ulkoasu: Pieni-m Oy Paino: Salpausselän Kirjapaino,

3 3

4 Pelastusviranomaisten toimintaympäristö Suomen pinta-ala km 2 Maa-ala km 2 järviä (vähintään 500 m 2 kokoisia) saaria (pinta-ala ylittää aarin) rannikkoa 1100 km yleisiä teitä km henkilöautoja 2,2 milj. moottoripyöriä moottorikelkkoja työssä käyviä: Asumistiheys: 17 asukasta / maa-km 2 koko maassa 2 asukasta / maa-km 2 Lapissa 705 asukasta / maa-km 2 pääkaupunkiseudulla (Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen, Kirkkonummi, Siuntio) Lähes viidesosa koko maan väestöstä sekä kerrosalasta on keskittynyt pääkaupunkiseu- dulle, jonka pinta-ala kattaa alle puoli prosenttia koko maasta. Pääkaupunkiseudun asumistiheys on 46-kertainen koko maan keskiarvoon verrattuna. Asukkaita Ulkomaalaisten osuus väestöstä on 2,0 %. Kieli: suomenkielisiä 92,14% ruotsinkielisiä 5,58 % saamenkielisiä 0,03% venäjänkielisiä 0,65% muut 1,61% Uskontokunta: luterilaisia 84,6% ortodokseja 1,1% muita 1,1% uskontokuntiin kuulumattomia 13,1% Kesän ylimmät lämpötilat yltävät C. Talvella koko maa on lumen peitossa, ja kylmimmät lämpötilat ovat C. 4

5 Pelastustoimi Pelastusviranomaisten tehtävänä on vastata suomalaisten turvallisuudesta kaikissa mahdollisissa tilanteissa päivittäisistä onnettomuuksista katastrofeihin ja sodan vaaroihin asti. Suomi on yksi maailman turvallisimmista maista ja suuronnettomuudet ovat massamme harvinaisia. Pelastustoimen visio Suomessa on hyvä turvallisuuskulttuuri ja Euroopan tehokkain pelastustoimi. Tavoitteensa saavuttaakseen pelastustoimi on järjestänyt toimintansa seuraavien periaatteiden mukaisesti: onnettomuuksia estetään tehokkaasti ennakolta pelastustoimen henkilöstö on motivoitunutta ja osaavaa turvallisuustyötä tehdään yhdessä kumppanuusverkoston kanssa pelastustoimen palvelut ovat uhkiin mitoitettuja, asiakaslähtöisiä ja taloudellisesti tuotettuja. Pelastustoimen tehtävät jaetaan tulipalojen ja muiden onnettomuuksien ehkäisyyn, pelastustoimintaan ja väestönsuojeluun. Onnettomuuksien ehkäisy Pelastustoimi ehkäisee aktiivisesti onnettomuuksia, niin tulipaloja kuin muitakin onnettomuuksia. Onnettomuuksia ehkäistään, kun turvallisuusnäkökohdat otetaan huomioon kaikessa toiminnassa jo alusta pitäen. Turvallisuustyötä tehdään yhteistyössä muiden viranomaisten sekä yhteisöjen ja asukkaiden kanssa. Pelastustoiminta Pelastustoimintaa ovat onnettomuustilanteissa kiireellisesti suoritettavat toimet, joita tarvitaan ihmisten, omaisuuden ja ympäristön suojaamiseksi ja pelastamiseksi, vahinkojen rajoittamiseksi ja seurausten lievittämiseksi. Onnettomuustilanteissa apua on kyettävä antamaan apua nopeasti ja tehokkaasti. Väestönsuojelu Pelastustoiminnan tehtävät hoidetaan myös poikkeusoloissa. Pelastustoimi varautuu ihmisten ja omaisuuden suojaamiseen poikkeusoloissa. Pelastustoimi Onnettomuuksien ehkäisy Pelastustoiminta Väestönsuojelu 5

6 Vastuu pelastustoimen hoitamisesta Vastuun pelastustoimen eri tehtävien hoitamisesta jakavat valtio ja alueelliset pelastuslaitokset. Valtion pelastusviranomaisia ovat sisäasiainministeriö ja lääninhallitukset. Alueelliset pelastuslaitokset vastaavat pelastustoimesta alueellaan. Kunnilla on lakisääteinen velvollisuus järjestää pelastustoimi yhteistoiminnassa pelastustoimen alueella. Pelastustoimen alueita on kaikkiaan 22. Sisäasiainministeriön pelastusosasto johtaa ja valvoo pelastustointa ja sen palvelujen saatavuutta ja tasoa, huolehtii pelastustoimen valtakunnallisista valmisteluista ja järjestelyistä sekä sovittaa yhteen eri ministeriöiden toimintaa pelastustoimessa. Pelastustoimen suunnittelua, kehittämistä ja seurantaa varten sisäasiainministeriön apuna on pelastustoimen neuvottelukunta. Lääninhallituksen pelastusosastolle kuuluu pelastustoimen johto ja valvonta läänin alueella. Pelastuslaitoksen tehtäviin kuuluu ylläpitää pelastustoimen tehtäviä varten pelastustoimen järjestelmää ja huolehtia pelastustoimen tehtävistä. Turvallisuus on yhteistyötä Monet muut viranomaiset ja tahot ovat pelastusviranomaisten ohella velvollisia osallistumaan pelastustoimintaan ja väestönsuojeluun. Osallistumisvelvolliset on lueteltu pelastuslaissa. Näitä ovat Hätäkeskuslaitos, poliisi, rajavartiolaitos, puolustusvoimat, sosiaali- ja terveysministeriö, Kansanterveyslaitos, Lääkelaitos, Sosiaali- ja terveydenhuollon tuotevalvontakeskus, Säteilyturvakeskus, Terveydenhuollon oikeusturvakeskus, Työterveyslaitos, ympäristöministeriö, Suomen ympäristökeskus, alueelliset ympäristökeskukset, maa- ja metsätalousministeriö, Metsähallitus, liikenne- ja viestintäministeriö, Ilmailulaitos, Ilmatieteen laitos, Merenkulkulaitos, Ratahallintokeskus, Viestintävirasto, lääninhallitus sekä kunnan eri toimialoista vastaavat virastot ja laitokset. Vapaaehtoistoiminta Pelastustoimen tehtäviin voi osallistua vapaaehtoisia henkilöitä ja organisaatioita. Pelastusviranomaiset voivat antaa koulutus-, neuvonta- ja valistustehtäviä pelastustoimen alalla toimiville järjestöille. Vastuuta on jokaisella Pelastuslakiin on kirjattu useita jokaista ihmistä velvoittavia määräyksiä. Tulta on käsiteltävä varovaisesti ja annettuja säännöksiä on noudatettava onnettomuuksien ehkäisemiseksi. Jokaisella on myös velvollisuus hankkia asuntoonsa palovaroitin. 6

7 Pelastustoimen järjestelmä Suomi on jaettu valtioneuvoston päätöksellä 22 pelastustoimen alueeseen. Alueen pelastustoimen tehtävät hoidetaan kuntien lakisääteisenä yhteistyönä. Pelastuslaitokset Pelastuslaitokset hoitavat alueen pelastustoimen tehtävät yhdessä sopimuspalokuntien kanssa. Yhteistyössä toimivia kuntia on eniten Varsinais-Suomen alueella (56 kuntaa) kun taas Helsinki muodostaa yksinään yhden Pelastuslaitokset alueen. Pinta-alaltaan suurin alue on Lapin alue (99000km 2 ) ja pienin on Helsinki (686 km 2 ). Asukasmäärät vaihtelevat Kainuun ja Itä-Uusimaan noin asukkaasta Helsingin asukkaaseen. Pelastusyksiköt on hajautettu alueiden kuntiin paloasemille, joita on yli 700. Pelastuslaitosten henkilöstö on päätoimista ja sivutoimista. Vapaaehtoiset palokunnat, laitospalokunnat ja tehdaspalokunnat kuuluvat pelastustoimen järjestelmään alueen kanssa 1. Helsingin pelastuslaitos 2. Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos 3. Keski-Uudenmaan pelastuslaitos 4. Itä-Uudenmaan pelastuslaitos 5. Varsinais-Suomen pelastuslaitos 6. Kanta-Hämeen pelastuslaitos 7. Päijät-Hämeen pelastuslaitos 8. Kymenlaakson pelastuslaitos 9. Etelä-Karjalan pelastuslaitos 10. Etelä-Savon pelastuslaitos 11. Keski-Suomen pelastuslaitos 12. Tampereen aluepelastuslaitos 13. Satakunnan pelastuslaitos 14. Etelä-Pohjanmaan pelastuslaitos 15. Pohjanmaan pelastuslaitos 16. Keski-Pohjanmaan ja Pietarsaaren alueen pelastuslaitos 17. Pohjois-Savon pelastuslaitos 18. Pohjois-Karjalan pelastuslaitos 19. Jokilaaksojen pelastuslaitos 20. Kainuun pelastuslaitos 21. Oulu-Koillismaan pelastuslaitos 22. Lapin pelastuslaitos Ahvenanmaalla on pelastustoimessa oma maakunnallinen lainsäädäntönsä. 7

8 tekemänsä sopimuksen perusteella. Pelastustoimen alueilla on päätoimista henkilöstöä noin 5000 sekä sivutoimista henkilöstöä ja vapaaehtoispalokuntalaisia noin Vapaaehtoisia palokuntia on 635 ja tehdaspalokuntia 153. Pelastuslaitoksen päätoiminen henkilöstö hoitaa pelastustoimeen kuuluvat viranomaistehtävät kuten esimerkiksi palotarkastukset ja väestönsuojelun suunnitelmat. Sopimuspalokuntien tehtävät määräytyvät paikallisen tarpeen mukaan. Palokuntien tehtäviin voi kuulua kaikki palokunnan tehtäväalueet tai palokunta voi erikoistua alueensa erityispiirteiden ja riskien mukaan. Pelastuslaitosten tehtävänä on: pelastustoimen valistus ja neuvonta asiantuntijana toimiminen pelastustointa koskevissa tehtävissä onnettomuuksien ehkäisy, vahinkojen rajoittaminen sekä palotarkastus pelastustoiminta väestönsuojelu eri viranomaisten ja muiden tahojen toiminnan yhteensovittaminen pelastustoimessa pelastustoimen henkilöstön kouluttaminen. 8

9 Alueen pelastustoimen palvelutaso Alueen pelastustoimi päättää pelastustoimen palvelutasosta ja sen kehittämisestä. Palvelutaso koostuu onnettomuuksien ehkäisyn, pelastustoiminnan ja väestönsuojelun palveluista. Pelastustoimen palvelut suunnitellaan arvioitujen uhkien perusteella analysoimalla toimintaympäristöä ja turvallisuustilannetta. Miten onnettomuuksia ehkäistään alueella Palvelutasopäätöksessä esitetään alueen onnettomuuksien ehkäisytyön tavoitteet sekä keinot tavoitteiden saavuttamiseksi. Pelastustoimi ehkäisee onnettomuuksia ja rajoittaa vahinkoja: viranomaisten yhteistyöllä edistämällä rakennusten turvallista käyttöä valvonnalla valistuksella ja neuvonnalla edistämällä tulen sekä palovaarallisten aineiden ja laitteiden huolellista käsittelyä palotarkastuksilla nuohouksella. Miten pelastustoiminta on järjestetty alueella Palvelutasopäätöksessä esitetään miten alue huolehtii pelastustoimintaan kuuluvista tehtävistä. Pelastuslaitosten on pystyttävä suorittamaan tarvittavat toimenpiteet onnettomuusja vaaratilanteissa viivytyksettä ja tehokkaasti. Pelastustoiminta suunnitellaan myös sellaisten onnettomuuksien varalta, joissa tarvitaan yhteistyötä muiden alueiden kanssa. Pelastustoiminnan onnistumisen kannalta on olennaista, miten nopeasti ja millaista apua onnettomuuspaikalle saadaan. Toimintavalmiusaika kertoo ajan, jonka kuluessa palokunta on onnettomuuspaikalla. Toimintavalmiusaika lasketaan pelastusyksikön hälytyksestä onnettomuuspaikalle saapumiseen. Nopeinta toimintaa palokunnalta edellytetään tulipaloissa ja ihmisen pelastamistehtävissä kuten esimerkiksi liikenneonnettomuuksissa. Pelastustoimen alue on jaettu riskialueisiin onnettomuuksien todennäköisyyden mukaan. Onnettomuuksien todennäköisyys on suurin siellä, missä on paljon ihmisiä, rakennuksia, liikennettä tai teollista toimintaa. Ykkösriskialueella pelastusyksikön tulee olla onnettomuuspaikalla kuuden minuutin kuluessa, toisella riskialueella 10 minuutin kuluessa ja kolmannella riskialueella 20 minuutin kuluessa. Neljännellä riskialueella asumattomalla haja-asutusalueella aikavaatimusta ei ole määrätty. Millaiset ovat alueen väestönsuojelujärjestelyt Palvelutasopäätöksessä esitetään, miten pelastuslaitos suunnittelee ja hoitaa väestönsuojeluvalmistelunsa. Pelastuslaitoksen väestönsuojelutehtäviin kuuluu suunnitella väestönsuojeluorganisaation tarvitsemat henkilö-, ajoneuvoja tilavaraukset, järjestää väestönsuojeluorganisaatioon kuuluville koulutusta, väestönsuojeluorganisaation tarvitsemasta materiaalista huolehtiminen ja alueen ihmisten varoittaminen ja suojaaminen poikkeusoloissa. 9

10 Tulipalojen ja muiden onnettomuuksien ehkäisy Pelastusviranomaisten tehtävänä on ehkäistä tulipaloja ja muita onnettomuuksia. Pelastuslain onnettomuuksien ehkäisyä koskevat määräykset koskevat niin viranomaisia kuin yksityisiä kansalaisia. Rakennusten paloturvallisuus Rakennukset ja niiden ympäristö on suunniteltava, rakennettava ja pidettävä kunnossa siten, että tulipalon syttymisen tai leviämisen vaara on vähäinen, ja että pelastustoiminta on onnettomuuden sattuessa mahdollinen. Rakennuksen ja asunnon omistajalta ja haltijalta edellytetään, että hän pitää viranomaisten määräämän kaluston ja laitteet jatkuvasti toimintakunnossa. Poistumisreittien opasteet, turvamerkinnät ja väestönsuojien varusteet tulee olla toimintakunnossa, huollettu ja tarkastettu. Tulisijat ja savuhormit on nuohottava sekä ilmanvaihtokanavia ja laitteistoja täytyy huoltaa ja puhdistaa. Omatoiminen varautuminen Rakennuksen omistaja ja haltija, liiketoiminnan harjoittaja, virasto, laitos ja muu yhteisö on velvollinen ehkäisemään vaaratilanteiden syntymistä. Velvollisuus ehkäistä onnettomuuksia ja vaaratilanteiden syntymistä koskee sekä rakennuksia että harjoitettavaa toimintaa. Vaaratilanteiden varalta tulee varautua myös henkilöiden, omaisuuden ja ympäristön suojaamiseen ja pelastustoimenpiteisiin. Kotitalouksien edellytetään varautuvan erilaisiin vaaratilanteisiin sekä sellaisiin pelastustoimiin, joihin ne omatoimisesti kykenevät. Tavoitteena on, että ihmiset osaavat varautua ja toimia kotona ja työpaikoilla yhteiskunnan pitkähköissä häiriötilanteissa kuten häiriöissä sähkön, lämmityksen ja veden saannissa sekä myrskytuhoissa. Koteja neuvotaan hankkimaan kotivara. Kotivaraan kuuluu elintarvikkeita, säännöllisesti käytettäviä lääkkeitä ja muita päivittäin tarvittavia välttämättömyyshyödykkeitä useamman päivän tarpeeseen. Kotona on hyvä olla myös paristoja sähkökatkosten varalta. Huolellisuusvaatimus, toimintavelvollisuus, palovaroitin, rakennusten uloskäytävät, kiinteistöjen pelastustiet Jokaisen tulee toimia huolellisesti tilanteissa, joissa on tulipalon tai onnettomuuden vaara. Pelastuslaissa mainitaan erityisesti avotulen teko, kulotus, turvetuotantoalueiden paloturvallisuus ja metsäpalonvaara. Jokainen on velvollinen osallistumaan pelastustoimiin tulipalon tai muun onnettomuuden sattuessa. Vaarassa olevia tulee varoittaa, hätäilmoitus pitää tehdä, ja jokaisen tulee ryhtyä pelastustoimiin omien kykyjensä mukaan. Palovaroitin on pakollinen jokaisessa asunnossa. Asukkaan tulee itse hankkia kotiinsa palovaroitin, joka havaitsee alkavan tulipalon mahdollisimman aikaisin ja varoittaa asunnossa olevat. Rakennusten uloskäytävät ja kulkureitit on pidettävä kulkukelpoisina ja esteettöminä. Hälytysajoneuvoille tarkoitetut pelastustiet on pidettävä ajokelpoisina ja esteettöminä ja ne on merkittävä asianmukaisesti. 10

11 Valistus ja neuvonta Pelastuslaitoksen tulee huolehtia pelastustoimen alaan kuuluvasta valistuksesta ja neuvonnasta. Valistuksella ja neuvonnalla pelastustoimi auttaa ihmisiä tunnistamaan vaaran aiheuttajia sekä edistää ihmisten taitoja ehkäistä onnettomuuksia ja kykyä toimia oikein vaara- ja onnettomuustilanteissa. Tavoitteena on, että ihmiset tiedostaisivat oman vastuunsa turvallisen ympäristön kehittäjänä ja ylläpitäjänä. Palotarkastus Palotarkastuksilla valvotaan, että tarkastettava rakennus, sen ympäristö ja muut olot ovat turvalliset. Lisäksi tarkastetaan, että rakennuksen omistaja tai haltija on varautunut onnettomuuksien ehkäisyyn, vahinkojen torjuntaan ja väestönsuojeluun. Palotarkastuksia tehdään asuinrakennuksiin palvelutasopäätöksessä päätetyin väliajoin. Rakennuksissa, joissa henkilö- ja paloturvallisuudelle aiheutuva vaara on tavanomaista suurempi, palotarkastus tehdään vuosittain ja tarvittaessa useamminkin. Palotarkastajalla on oikeus määrätä puutteet korjattavaksi määräajassa, tarvittaessa jopa välittömästi. Nuohous Tulisijat ja savuhormit pitää nuohota sekä niiden kunto tarkastaa, jotta savuhormeihin ja tulisijoihin kertyvät jätteet eivät aiheuttaisi palovaaraa. Myös tulisijojen käytön opastus on tärkeää. Jo tulisijaa suunniteltaessa on otettava huomioon paloturvallisuuteen liittyvät ohjeet, mm. suojaetäisyydet. Pelastuslaitos päättää nuohouspalvelujen järjestämisestä alueellaan. Pelastuslaitos voi huolehtia nuohouksesta itse tai antaa nuohouspalvelut yksityisen palvelujen tuottajan tehtäväksi. Rakennuksen omistajan ja haltijan velvollisuutena on tilata määräajoin nuohooja suorittamaan rakennuksessa nuohous. 11

12 Pelastustoiminta Pelastustoimintaa ovat palokunnan kiireellisesti suorittamat toimenpiteet onnettomuuksien sattuessa tai uhatessa ihmisten, omaisuuden ja ympäristön suojaamiseksi ja pelastamiseksi vahinkojen rajoittamiseksi ja seurausten lievittämiseksi. Pelastustoiminta on alueella suunniteltava siten, että palokunta pystyy toimimaan tehokkaasti ja turvallisesti onnettomuuksissa, jotka ovat todennäköisiä arvioitujen uhkien perusteella. Näiden lisäksi palokunnat ovat varautuneet pelastustehtäviin räjähdysonnettomuuksissa, öljy- ja kemikaalivahingoissa, patomurtumissa, sortumissa, kaasu- ja nestevuodoissa, tulvissa, muissa luonnononnettomuuksissa, säteilyvaaratilanteissa ja henkilöturvallisuuden varmistamiseksi suurissa yleisötilaisuuksissa. Suomalaiset palomiehet ovat monitaitoisia pelastajia. Sammutustöiden ja pelastustehtävien lisäksi he osallistuvat tulipalojen ja muiden onnettomuuksien ehkäisyyn ja huolehtivat osaltaan sairaankuljetuksesta sekä lääkinnällisistä pelastustehtävistä. Ensiapuun kuuluvat peruselintoimintojen ylläpito peruselvytysten avulla ja suuren verenvuodon tyrehdyttäminen. Pelastustoimintaan kuuluu hätäilmoitusten vastaanotto pelastusyksiköiden ja muun avun hälyttäminen väestön varoittaminen uhkaavan onnettomuuden torjuminen vaarassa olevien ihmisten, ympäristön ja omaisuuden suojaaminen ja pelastaminen tulipalojen sammuttaminen ja muiden vahinkojen torjuminen ja rajoittaminen jälkiraivaus ja vartiointi sekä näihin liittyvät johtamis-, tiedotus-, huoltoja muut tukitoiminnat. Hätäilmoitukset ja avun hälyttäminen Hätäilmoitukset ja avunpyynnöt soitetaan numeroon 112. Hätänumerosta saa palokunnan, ambulanssin, poliisin tai meripelastuksen avun sekä sosiaalitoimen kiireellistä apua hätätilanteessa. Hätäkeskus neuvoo ja opastaa hätäpuhelun soittajaa, kunnes viranomaiset tulevat paikalle. Hätänumero on koko maassa 112. Suomessa tehdään vuosittain 4 miljoonaa hätäilmoitusta. Saapuvien hätäilmoitusten määrä on 0,8 ilmoitusta asukasta kohti vuodessa. Ilmoituksista noin puolet johtaa viranomaisille annettaviin hälytyksiin. Hälytykset jakautuvat seuraavasti: sairaankuljetus ja ensihoitotoimenpiteet 50% poliisitehtävät 45% pelastustoimen tehtävät 5%. Väestön varoittaminen Valtakunnallisesti kansalaisia varoitetaan radion välityksellä. Hätätiedotteiden välitysjärjestelmää käytetään ihmishenkien ollessa välittömässä tai ilmeisessä vaarassa tai huomattavien omaisuus- tai ympäristövahinkojen 12

13 uhatessa. Hätätiedotukset lähetetään kaikkien radioasemien kautta samanaikaisesti. Hätätiedote keskeyttää meneillään olevan ohjelman riippumatta siitä, mikä kanava on kyseessä. Paikallisesti väestöä varoitetaan yleisellä vaaramerkillä. Yleinen vaaramerkki tarkoittaa väestöä uhkaavaa välitöntä vaaraa. Yleisen vaaramerkin kuuluessa on siirryttävä sisätiloihin ja kuunneltava radiota, jossa annetaan muut toimintaohjeet, kuten esimerkiksi ohjeet elintarvikkeiden suojaamisesta ja ulkona liikkumisesta. Yleinen vaaramerkki on yhtäjaksoisesti nouseva ja laskeva sireeniääni, joka annetaan kiinteitä ulkohälyttimiä käyttäen. Harvaan asutuilla seuduilla yleisen vaaramerkin antamista täydennetään liikkuvin hälyttimin. Jokaisen edellytetään tunnistavan yleisen vaaramerkin ja tietävän siihen liittyvät toimintaohjeet vaaratilanteissa. Hälyttämisen jälkeen suojaudutaan ensisijaisesti sisälle ja vasta viranomaisten ohjeiden jälkeen väestönsuojiin. 13

14 Väestönsuojelu Pelastusviranomaiset varautuvat ihmisten ja omaisuuden suojaamiseen poikkeusoloissa. Yhteiskunnan toimintojen kannalta tärkeiden virastojen, laitosten ja tuotantolaitosten toiminta on myös kyettävä turvaamaan. Viranomaisten hoitamasta väestönsuojelusta vastaavat valtio, pelastustoimen alueet ja kunnat. Viranomaisten väestönsuojelutehtävien lisäksi väestönsuojeluun luetaan myös yritysten ja laitosten, kiinteistöjen omistajien sekä kansalaisten omatoiminen varautuminen poikkeusoloihin. Omatoimisen varautumisen tehtäviin poikkeusoloissa tarvitaan noin ihmistä. Poikkeusolojen varalta normaalioloissa tehtäviin valmisteluihin luetaan: poikkeusoloja koskeva suunnittelu ja koulutus suojarakenteiden rakentaminen johtamis-, valvontaja hälytysjärjestelmien ja tietoliikenneyhteyksien ylläpitäminen varautuminen evakuointeihin, pelastustoimintaan, ensiapuun, väestön huoltoon sekä raivaus- ja puhdistustoimintaan. Väestönsuojelun suunnittelun ohjaaminen kuuluu sisäasiainministeriön pelastusosastolle. Pelastusosasto antaa ohjeita viranomaisille väestönsuojelun valmistelusta ja organisaatioista sekä tarvittavasta yhteistoiminnasta. Vastaava oikeus on lääninhallituksella läänin alueella. Sisäasiainministeriö ja lääninhallitus voivat määrätä väestönsuojelun johto- ja muun erityishenkilöstön osallistumaan väestönsuojelukoulutukseen. Valtion ja kuntien viranomaiset Väestönsuojelu Viranomaisten hoitama väestönsuojelu: Omatoiminen varautuminen: Viranomaiset suunnittelevat toimintansa erilaisten häiriötilanteiden ja poikkeusolojen varalta ja varautuvat ihmisten ja omaisuuden suojaamiseen. Yritykset, laitokset, kiinteistön omistajat ja kansalaiset varautuvat vaaratilanteisiin sekä sellaisiin pelastustoimiin, joihin kykenevät omatoimisesti. 14

15 ovat velvollisia hoitamaan virkaansa liittyvät väestönsuojelutehtävät ja niihin varautumisen sekä osallistumaan tehtäviin liittyvään koulutukseen. Pelastuslaitos laatii yhteistyössä alueen kuntien kanssa väestön suojaamista koskevat suunnitelmat sekä huolehtii oman organisaationsa valmiudesta väestönsuojelutehtäviin ja omatoimisen varautumisen organisoimisesta poikkeusolojen varalle. Väestönsuojelussa tarvittavat pelastus-, ensiapu-, sairaankuljetus- sekä huoltomuodostelmat perustetaan vasta poikkeusoloissa. Näissä tehtävissä on silloin noin henkilöä. Viestiyhteyksillä varustetut johtokeskukset rakennetaan jo normaalioloissa. Ne otetaan käyttöön poikkeusoloissa sisäasiainministeriössä, lääneissä ja pelastustoimen alueilla. Kunnan on myös rakennettava oma johtokeskus, jossa toiminta on mahdollista poikkeusoloissa. Rakennuksen omistajan on uudisrakentamisen yhteydessä tehtävä vähintään 600 m 2 rakennukseen väestönsuoja. Kunnan on tarvittaessa rakennettava yleinen väestönsuoja suojelukohteessa asuvien turvaksi. Suojelukohteella tarkoitetaan aluetta tai paikkaa, joka on todennäköinen hyökkäyskohde uhkatilanteessa. Väestönsuojan tulee antaa turva säteilyltä, kaasuilta ja tavanomaisilta aseilta. Suomessa on suojapaikkoja lähes 3,4 miljoonalle ihmiselle. Väestönsuojat sijaitsevat asuintaloissa ja yleisissä rakennuksissa. Suojista 40% on työpaikkojen yhteydessä ja 60% asuntojen yhteydessä. Yleisissä väestönsuojissa on suojapaikkaa. Maaseudulla ja omakotialueilla ei yleensä ole väestönsuojia. Väestönsuojelun kansainvälistä tunnustä käytetään aseellisen selkkauksen aikana suojaamaan väestönsuojelutoimintaa. Sisäasiainministeriön suostumuksella tunnusta voidaan käyttää rauhan aikana väestönsuojelutoiminnan tunnuksena. 15

16 Hälytys- ja viestitoiminta Hätäkeskustoiminnan järjestämiseksi maa on jaettu hätäkeskusalueisiin. Hätäkeskuslaitokseen kuuluu hallinnollinen Hätäkeskusyksikkö, joka toimii Porissa, sekä 15 eri viranomaisten yhteistä hätäkeskusta ympäri Suomen. Sisäasiainministeriö johtaa ja ohjaa Hätäkeskuslaitosta yhdessä sosiaali- ja terveysministeriön kanssa. Hätäkeskukset vastaanottavat hätä- ja onnettomuusilmoituksia kaikkina vuorokaudenaikoina ja hälyttävät tarvittavan avun. Hätäkeskus avustaa eri viranomaisia tietopalveluilla ja toimii viestikeskuksena. VIRVE on turvallisuusviranomaisten tehokas ja kattava digitaalinen radioverkko. VIRVE tehostaa viranomaisten yhteistyötä ja tiedonvälitystä kaikissa olosuhteissa. Viranomaisverkko toimii kunkin viranomaisen sisäisenä järjestelmänä, mutta monipuolisten toimintamahdollisuuksien ansiosta se myös tehostaa viranomaisten yhteistoiminnassa tarvittavia viestivalmiuksia. Verkon keskeisiä etuja ovat nopeus, monikäyttöisyys ja salauksen tuoma turvallisuus. Verkon suunnittelussa ja rakentamisessa on otettu huomioon korkeat käytettävyysvaatimukset sekä jokapäiväisessä toiminnassa että poikkeusoloissa. VIRVE palvelee kaikkia käyttäjäryhmiä ja parantaa viranomaisten toimintaedellytyksiä. Verkon keskeisiä käyttäjäryhmiä ovat valtion ja kuntien turvallisuusviranomaiset kuten pelastustoimi, poliisi, Rajavartiolaitos, sosiaali- ja terveystoimi, Tullilaitos ja puolustusvoimat. 16

17 Säteilyvalvonta Säteilytilannetta valvotaan jatkuvasti Säteilyturvakeskus valvoo jatkuvasti säteilytilannetta koko maassa. Tavoitteena on vaaran nopea havaitseminen ja tehokkaat toimenpiteet väestön suojaamiseksi säteilyn vahingollisilta terveysvaikutuksilta. Säteilyvalvontaan osallistuvat myös sisäasiainministeriö, Ilmatieteen laitos ja Puolustusvoimat. Ulkoisen säteilyn annosnopeutta mitataan Säteilyturvakeskuksen ja pelastusviranomaisten ylläpitämällä valvontaverkolla, johon kuuluu noin 300 jatkuvatoimista, automaattista mittausasemaa. Mittaustulokset tallentuvat valtakunnalliseen tietojärjestelmään, jossa ne ovat lähes reaaliajassa useiden viranomaisten käytettävissä. Säteilyturvakeskuksen internetsivuilla raportoidaan 69 automaattisen aseman mittaustulokset päivittäin. Vakavan säteilyvaaratilanteen todennäköisyys Suomessa on pieni. Koska onnettomuuden riski on kuitenkin olemassa, on siihen varauduttu. Ydinvoimalaitosonnettomuus tai ydinaseräjäytys voi aiheuttaa vakavan säteilyvaaratilanteen. Paikallisen säteilyvaaratilanteen voi aiheuttaa esimerkiksi onnettomuus radioaktiivisten aineiden kuljettamisessa. Pienetkin muutokset säteilytilanteessa huomataan heti ja niistä tiedotetaan viipymättä television ja radion välityksellä. Ulkoisen säteilyn mittaustulokset saadaan myös muista pohjoismaista ja Leningradin ydinvoimalaitoksen alueen yli 20 mittausasemalta. Tieto Suomea uhkaavasta säteilyvaarasta saadaan jo ennen kuin suojautuminen on tarpeen. Säteily- ja ydinonnettomuuksien ilmoittamisesta on sovittu kansainvälisesti. Naapurimaiden kesken tiedonsaanti on varmistettu erityisen hyvin. Säteilyvaarasta annetaan yleinen vaaramerkki. Säteilyn voi havaita mittarilla. Suomessa on koko maan kattava säteilyvalvonta-verkko. 17

18 Koulutus Koulutus takaa hyvän ammattitaidon Pelastusopisto on Kuopiossa sijaitseva sisäasiainministeriön alainen valtakunnallinen pelastustoimen ammatillinen oppilaitos ja koulutuskeskus. Pelastusopisto järjestää alan ammatillista peruskoulutusta, täydennyskoulutusta, poikkeusolojen valmiuskoulutusta ja muuta alan koulutusta. Pelastusopistossa suoritetaan kaikki pelastustoimen ammattitutkinnot. Tutkintoon johtavan koulutuksen pohjakoulutusvaatimuksena on toisen asteen ammatillinen perustutkinto tai ylioppilastutkinto. Pelastajan tutkinto antaa kelpoisuuden päätoimisiin palo- ja pelastustoimen miehistötason virkoihin. Hätäkeskuspäivystäjän tutkinto antaa kelpoisuuden päätoimisiin hätäkeskuspäivystäjän virkoihin. Alipäällystötutkinto antaa kelpoisuuden alipäällystövirkoihin. Palopäällystön koulutusohjelman tutkinto insinööri (AMK) antaa kelpoisuuden pelastustoimen päällystövirkoihin. Insinööritutkinnon (AMK) suorittaneet toimivat erilaisissa johto-, kehittämis-, suunnittelu-, koulutus- ja erityistehtävissä. Palopäällystön koulutusohjelma toteutetaan yhteistyössä Savonia-ammattikorkeakoulun kanssa. Sisäasiainministeriö on antanut myös Suomen Pelastusalan Keskusjärjestölle (SPEK) koulutustehtäviä. SPEK järjestää palokuntien vapaaehtoisen ja sivutoimisen henkilöstön koulutusta. SPEK järjestää lisäksi pelastusalan täydennyskoulutusta yksityisille henkilöille, yhteisöille ja viranomaisille sekä laitosten, virastojen ja yritysten turvallisuuskoulutusta. Suomen Palopäällystöliitto järjestää alan jatko- ja täydennyskoulutusta ja toimii monipuolisesti pelastustoimen kehittämiseksi. Nuohousalan Keskusliitto järjestää nuohoojien ammattitutkintoja sekä huolehtii alan jatkokoulutuksesta. 18

19 Kansainvälinen pelastustoiminta Suomi osallistuu Euroopan Unionin pelastuspalvelumekanismin sekä muun pelastusalan kansainvälisen yhteistoiminnan kehittämiseen. Tavoitteena on kyetä täyttämään kaikki sitoumukset kansainvälisissä avustus- ja kriisinhallintatehtävissä. Sisäasiainministeriö voi toisen valtion tai kansainvälisen järjestön pyynnöstä päättää pelastusavun antamisesta ulkomaille. Vastaavasti sisäasiainministeriö voi pyytää apua ulkomailta. Avustustoiminta voi olla tuhojen ja avun tarpeen arviointia tai kansainvälisen avun koordinointia YK:n UNDAC-ryhmässä (UNDAC, United Nations Disaster Assessment and Coordination Stand-By Team) tai Suomen kansainvälisen pelastuskomennuskunnan (Finnrescue) henkilö- ja tavaraapua. Tarkoituksena on antaa apua ulkomaille sellaisissa kriisi- tai suuronnettomuustilanteessa, joissa avun antaminen on perusteltua ihmisten, ympäristön tai omaisuuden turvaamiseksi. Pelastustoiminta voi olla sammuttamista, etsintää, pelastamista, ensihoitoa, öljyntorjuntaa, kemikaalitorjuntaa, tuhojen arviointia ja vesipelastusta. Avustustoiminta voi olla väestön auttamista kohteessa tai väestöä siirrettäessä. Tällöin evakuoinnissa avustamisen lisäksi kyseeseen voisi tulla johtamistoiminta, sähkön ja energian tuotanto, veden puhdistaminen ja jakelu sekä tilapäismajoituksen järjestäminen. UNDAC ryhmä toimii YK:n humanitaaristen asioiden osaston johtamissa operaatioissa. Suomalaisia asiantuntijoita on ollut eri tehtävissä ympäri maailmaa vuodesta 1994 lähtien. Onnettomuuksia, joissa suomalaisten tiedollista asiantuntemusta on hyödynnetty, ovat maanjäristykset, tulvat, metsäpalot, myrskyt, pakolaistilanteet sekä siviilikriisinhallintatehtävät. Suomen kansainvälinen pelastuskomennuskunta on koottu pääsääntöisesti suurimpien pelastuslaitosten henkilöstöstä. Henkilöapu muodostuu asiantuntijoista, erikoisryhmistä ja pelastusmuodostelmista. Lisäksi voidaan lähettää pelastustoimen kalustoa tuhoalueilla työskentelevien paikallisten organisaatioiden käyttöön. Pelastuskomennuskuntaan kuuluu yhteensä 196 pelastajaa. Tehtäväpyynnön perusteella näistä kootaan sopiva muodostelma, joka varustetaan tehtävän vaatimilla varusteilla. Finnrescue-ryhmällä on ollut tehtäviä vuodesta 1992 lähtien. Finnrescue on sammuttanut metsäpaloja Latviassa ja antanut kalustollista ja tiedollista apua Viron ja Indonesian metsäpaloissa. Finnrescue osallistui 1999 Turkin maanjäristyksen ja 2003 Iranin maanjäristyksen avustustehtäviin. 19

20 Pelastustoimi numeroina Pelastustoimen järjestelmä 22 pelastustoimen aluetta 635 vapaaehtoista palokuntaa, 153 laitos- ja tehdaspalokuntaa yli 700 paloasemaa Henkilöstö päätoimista henkilöstöä 5000 sivutoimisia ja vapaaehtoispalokuntalaisia Kokonaiskustannukset/ vuosi valtion ja alueiden kustannukset 340 miljoonaa euroa asukasta kohden 65 euroa/asukas/vuosi rakennuttajien kustannukset väestönsuojien rakentamisesta 39 miljoonaa euroa Kalusto autoja noin 4000 noin 540 venettä ja alusta moottorikelkkoja, kontteja, nostureita Hälytysluonteiset tehtävät vuosittain Pelastuslaitosten hälytysluonteisten tehtävien lukumäärä vuosittain on noin 85000: tulipalot 18% pelastamistehtävät 25% lääkinnällinen ensiapu (ensivaste) 15% tarkistus- ja varmistustehtävät 35% avustusluonteiset hälytystehtävät 7% 20

21 Tulipalot Palokunnat sammuttavat vuosittain noin tulipaloa. Näistä on keskimäärin rakennuspaloja 3200 liikennevälinepaloja 2200 maastopaloja 2700 (Maastopalojen määrä vaihtelee voimakkaasti vuosittain kesän kuivuuden mukaan) muita tulipaloja 3200 Tulipalojen pääasiallinen aiheuttaja on ihminen. Ihmisen toiminta aiheuttaa vuosittain noin puolet kaikista tulipaloista. Tulipaloista on noin 14% arvioitu tahallisiksi ja noin 18% huolimattomuudesta aiheutuneiksi. Koneen tai laitteen vioista aiheutuneiden tulipalojen osuus on noin 20%. Pelastustehtävät Pelastamistehtäviä on vuosittain keskimäärin 20000: liikenneonnettomuuksia noin 6000, 34% luonnononnettomuuksia noin 3500, 17% vahingontorjuntatehtäviä noin 2400, 14% öljyvahinkoja noin 2200, 13% ihmisen pelastamisia noin 1800, 10% eläimen pelastamisia noin 1200, 7% vaarallisista aineista aiheutuneita tehtäviä noin 190, 1% muita pelastustehtäviä noin 750, 4% Kiireelliset sairaankuljetukset Kiireellisiä sairaankuljetustehtäviä on vuosittain noin

22 Pelastustoimen kustannukset Pelastustoimen kustannuksista huolehtii se viranomainen, joka vastaa toimenpiteestä tai tehtävästä. Valtio voi erityisestä syystä rahoittaa erityiskaluston hankkimista tai sellaista toimintaa, jonka rahoittaminen valtion varoista on tarkoituksenmukaista. Valtion ja alueiden pelastustoimen menot ovat vuosittain yhteensä noin 340 miljoonaa euroa. Väestönsuojien rakentamisesta koituu kiinteistön omistajille kuluja vuosittain noin 39 miljoonaa euroa. Palosuojelurahaston avustukset Tulipalojen ehkäisyn ja pelastustoiminnan edistämiseksi maksetaan Suomessa olevasta palovakuutetusta omaisuudesta vuosittain palosuojelumaksua. Palosuojelumaksut kerätään valtion talousarvion ulkopuoliseen Palosuojelurahastoon, joka on sisäasiainministeriön hoidossa ja valvonnassa. Rahastosta voidaan myöntää avustuksia kunnille, pelastustoimen alueille, sopimuspalokunnille, pelastusalan järjestöille ja muille vastaaville yhteisöille sekä apurahoja ja stipendejä. Keskeisimpiä avustuskohteita ovat olleet pelastusalan järjestöjen koulutus- ja valistustoiminta, vapaaehtoisten palokuntien ja kuntien paloasema- ja kalustohankkeet sekä alan tutkimus- ja kehittämistoiminta. Palosuojelurahasto myöntää vuosittain avustuksia noin kuusi miljoonaa euroa. Onnettomuustilastoinnissa käytetään internet-pohjaista pelastustoimen onnettomuustilastointijärjestelmää (PRONTO). PRONTO sisältää vuodesta 1996 lähtien kuntakohtaiset onnettomuustiedot sekä tilastotietoja pelastuslaitosten, kuntien ja hätäkeskusten käytössä olevista pelastustoimen resursseista. Tilastojärjestelmä palvelee pelastushallinnon seurantaa ja kehittämistä. Käyttäjiä ovat pelastuslaitokset, hätäkeskukset, sisäasiainministeriön pelastusosasto, Pelastusopisto ja ympäristöministeriö. 22

23 23

24 SISÄASIAINMINISTERIÖ Pelastusosasto PL 26, Valtioneuvosto Puhelin (09) YLE Teksti-TV, sivu

PELASTUSTOIMI JA ÖLJYNTORJUNTA

PELASTUSTOIMI JA ÖLJYNTORJUNTA PELASTUSOSASTO PELASTUSTOIMI JA ÖLJYNTORJUNTA Valmiusjohtaja Janne Koivukoski Sisäasiainministeriö Pelastusosasto Öljyntorjuntaprojektin (SÖKÖ) julkistamistilaisuus Kotka 6.3.2007 PELASTUSTOIMEN LAINSÄÄDÄNTÖÄ

Lisätiedot

ALUEEN PELASTUSTOIMEN PALVELUTASOA KOSKEVAT PÄÄTÖKSET

ALUEEN PELASTUSTOIMEN PALVELUTASOA KOSKEVAT PÄÄTÖKSET SISÄASIAINMINISTERIÖ 31.3.2004 SM-2004-01205/Tu-311 Lääninhallitukset Alueiden pelastustoimet Julkinen ALUEEN PELASTUSTOIMEN PALVELUTASOA KOSKEVAT PÄÄTÖKSET 1 Yleistä Velvoite pelastustoimen palvelutasoa

Lisätiedot

Viranomaistoiminta normaali- ja poikkeusoloissa. Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö

Viranomaistoiminta normaali- ja poikkeusoloissa. Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö Viranomaistoiminta normaali- ja poikkeusoloissa Miksi julkinen hallinto varautuu? Valmiussuunnittelu (valmiussuunnitelma) Yleinen varautumisvelvoite perustuu valmiuslakiin, jonka mukaan valtion viranomaisten

Lisätiedot

KYLÄTURVALLISUUDEN INFOILTA PIELAVESI

KYLÄTURVALLISUUDEN INFOILTA PIELAVESI KYLÄTURVALLISUUDEN INFOILTA PIELAVESI 1.10.2012 Paloriskit, omatoiminen varautuminen ja valvontasuunnitelmat Paavo Tiitta riskienhallintapäällikkö Pohjois-Savon pelastuslaitos paavo.tiitta@kuopio.fi 044

Lisätiedot

Palonehkäisyn uudet tuulet

Palonehkäisyn uudet tuulet pelastuslain (ja rakentamismääräysten) muutokset esitys FinnSec-messuilla 13.10.2011 Rakentamisen ja paloturvallisuuden perussäädökset uusiutuivat tänä vuonna Rakentamismääräyskokoelman osa E1 - Rakennusten

Lisätiedot

Pelastustoimen kehittämispäällikkö?? LUP onnettomuuksien ehkäisyn seminaari

Pelastustoimen kehittämispäällikkö?? LUP onnettomuuksien ehkäisyn seminaari LUP onnettomuuksien ehkäisyn seminaari 6.-7.2.2012 Rakennusvalvonnan ja pelastusviranomaisen roolit rakennusluvan vastaisen käyttötarkoituksen yhteydessä Hotelli Kuninkaantie 7.2.2012 Jussi Rahikainen

Lisätiedot

Satakunnan pelastuslaitos

Satakunnan pelastuslaitos Satakunnan pelastuslaitos Satakunnan pelastuslaitos on yksi maamme 22 alueellisesta pelastuslaitoksesta. Apuamme tarvitaan erilaisissa palo-, pelastus-, vahingontorjunta- ja sairaankuljetustehtävissä keskimäärin

Lisätiedot

Lapin pelastuslaitos Tehtävät, vastuu ja varautuminen. Lapin alueellinen maanpuolustuskurssi nro 51 Sodankylä

Lapin pelastuslaitos Tehtävät, vastuu ja varautuminen. Lapin alueellinen maanpuolustuskurssi nro 51 Sodankylä Lapin pelastuslaitos Tehtävät, vastuu ja varautuminen Lapin alueellinen maanpuolustuskurssi nro 51 Sodankylä 1.2.2017 Martti Soudunsaari Pelastusjohtaja Yksi maamme 22 pelastuslaitoksesta. Lapin liiton

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan pelastuslaitos-liikelaitos Turvallisuutta Pohjois- Karjalaisille vuoden jokaisena päivänä

Pohjois-Karjalan pelastuslaitos-liikelaitos Turvallisuutta Pohjois- Karjalaisille vuoden jokaisena päivänä Pohjois-Karjalan pelastuslaitos-liikelaitos Turvallisuutta Pohjois- Karjalaisille vuoden jokaisena päivänä Noljakantie 4 80140 Joensuu Ydintietoja pelastuslaitoksesta Ylimpänä päättävänä elimenä toimii

Lisätiedot

Väestönsuojelu kuntien valmiussuunnittelussa

Väestönsuojelu kuntien valmiussuunnittelussa Väestönsuojelu kuntien valmiussuunnittelussa Väestönsuojeluseminaari 30.5.2012 Yliopettaja Jussi Korhonen, Pelastusopisto www.pelastusopisto.fi Kunnan varautumisen ulottuvuuksia Normaalista poikkeavat

Lisätiedot

Pelastussuunnitelma. Kiinteistön nimi. Päiväys

Pelastussuunnitelma. Kiinteistön nimi. Päiväys Pelastussuunnitelma Kiinteistön nimi Päiväys Lomake on Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön tuottama mallilomake, jota voidaan käyttää asuinrakennuksen pelastussuunnitelman pohjana. Lomake noudattaa sisäasiainministeriön

Lisätiedot

Palvelutasopäätös ja onnettomuuksien ehkäisy

Palvelutasopäätös ja onnettomuuksien ehkäisy Palvelutasopäätös ja onnettomuuksien ehkäisy Anssi Kuhlman Taustaa Pelastuslaki 379/2011 27 Alueen pelastustoimen ja pelastuslaitoksen tehtävät Alueen pelastustoimi vastaa pelastustoimen palvelutasosta,

Lisätiedot

Kyläturvallisuus - tukea maaseudun asukkaiden omatoimiseen varautumiseen

Kyläturvallisuus - tukea maaseudun asukkaiden omatoimiseen varautumiseen 8.9.2015 Aikku Eskelinen, projektipäällikkö aikku.eskelinen.@spek.fi 040-834 4545 Kyläturvallisuus - tukea maaseudun asukkaiden omatoimiseen varautumiseen Tavoitteet vuosille 2015-2016 Alueellisten Meidän

Lisätiedot

Määräys varautumisesta kemikaalionnettomuuksiin

Määräys varautumisesta kemikaalionnettomuuksiin Sivu 1/5 Sisäasiainministeriö pelastusosasto Dnro SM-1999-00636/Tu-311 Annettu 13.10.1999 Voimassa 15.9.1999 alkaen toistaiseksi Säädösperusta Pelastustoimilaki (561/1999 31 ja 88 Kumoaa Sisäasiainministeriön

Lisätiedot

Pelastustoimen lainsäädännön uudistustilanne

Pelastustoimen lainsäädännön uudistustilanne Pelastustoimen lainsäädännön uudistustilanne Kirsi Rajaniemi Palonehkäisyn perinnepäivät, 25.-26.5.2011 Padasjoki 25.5.2011 1.7.2011 voimaan tulevat asetukset VN asetus pelastustoimesta (407/2011) VN asetus

Lisätiedot

Käytäntöjä koulujen turvallisuuden suunnittelussa ja toteuttamisessa Palo- ja pelastusalan toimittajien ajankohtaispäivät 1.10.

Käytäntöjä koulujen turvallisuuden suunnittelussa ja toteuttamisessa Palo- ja pelastusalan toimittajien ajankohtaispäivät 1.10. Käytäntöjä koulujen turvallisuuden suunnittelussa ja toteuttamisessa Palo- ja pelastusalan toimittajien ajankohtaispäivät 1.10.2009 Kirta Nieminen Pt. tuntiopettaja, ruokapalvelut kirta.nieminen@seamk.fi

Lisätiedot

VARAUTUMISSEMINAARI VARAUTUMINEN ALUEHALLINNON UUDISTUKSESSA

VARAUTUMISSEMINAARI VARAUTUMINEN ALUEHALLINNON UUDISTUKSESSA VARAUTUMISSEMINAARI 4.12.2008 VARAUTUMINEN ALUEHALLINNON UUDISTUKSESSA Pelastusylijohtaja Pentti Partanen VARAUTUMINEN Tarkoitetaan kaikkia niitä hallinnon ja elinkeinoelämän, tai jopa yksittäisen

Lisätiedot

PRONTO pelastustoimen resurssi- ja onnettomuus tilastojärjestelmä

PRONTO pelastustoimen resurssi- ja onnettomuus tilastojärjestelmä PRONTO pelastustoimen resurssi- ja onnettomuus tilastojärjestelmä www.pelastusopisto.fi/suomi/pronto https://prontonet.fi 9.10.2014 Esa Kokki tutkimusjohtaja, FT Pelastusopisto esa.kokki@pelastusopisto.fi

Lisätiedot

Ajankohtaista säädöksistä

Ajankohtaista säädöksistä Ajankohtaista säädöksistä Kirsi Rajaniemi Pelastusviranomaisten ajankohtaispäivä pelastustoimen laitteista, Tukes 8.-9.11.2011 Sisältö Voimassa olevat asetukset ja laitteita koskevat pelastuslain säännökset

Lisätiedot

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön strategia 2025 Turvalliseen huomiseen Visio Suomessa asuvat turvallisuustietoiset ja -taitoiset ihmiset ja yhteisöt turvallisessa ympäristössä. Toiminta-ajatus on osaltaan

Lisätiedot

Etelä-Savon tiedotusvälineet Julkaistavissa heti ETELÄ-SAVON PELASTUSLAITOKSEN TOIMINTA VUONNA 2015

Etelä-Savon tiedotusvälineet Julkaistavissa heti ETELÄ-SAVON PELASTUSLAITOKSEN TOIMINTA VUONNA 2015 1 Etelä-Savon tiedotusvälineet Julkaistavissa heti ETELÄ-SAVON PELASTUSLAITOKSEN TOIMINTA VUONNA 2015 Etelä-Savossa pelastustoimen hälytystehtävämäärät nousivat hieman edellisvuoden tasosta. Vuonna 2015

Lisätiedot

KOULUTUSTARJOTIN 1 (11) Ryhmäkoko Hinta (alv 24 %) Koulutuskuvaukset Tavoite Kesto. Kokonaisvaltainen riskienhallinta

KOULUTUSTARJOTIN 1 (11) Ryhmäkoko Hinta (alv 24 %) Koulutuskuvaukset Tavoite Kesto. Kokonaisvaltainen riskienhallinta KOULUTUSTARJOTIN 1 (11) Kokonaisvaltainen riskienhallinta Osallistuja tiedostaa kokonaisvaltaisen riskienhallinnan periaatteet. Osallistuja ymmärtää eri tahojen laatimien riskianalyysien ja uhkamallien

Lisätiedot

Pelastuslaitosten kumppanuusverkoston lausunto valtioneuvoston asetuksesta julkisen hallinnon turvallisuusverkkotoiminnasta

Pelastuslaitosten kumppanuusverkoston lausunto valtioneuvoston asetuksesta julkisen hallinnon turvallisuusverkkotoiminnasta LAUSUNTO 1 (5) Valtiovarainministeriö Julkisen hallinnon tieto- ja viestintätekninen toimisto valtiovarainministerio@vm.fi Viite: Lausuntopyyntö 15.4.2015 VM/74/03.01.01/2013 Pelastuslaitosten kumppanuusverkoston

Lisätiedot

Resilientti kansalaisyhteiskunta ja pelastustoimi

Resilientti kansalaisyhteiskunta ja pelastustoimi Resilientti kansalaisyhteiskunta ja pelastustoimi Teija Mankkinen Tutkimus- ja kehittämispäällikkö Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö SPEK Sähköposti: teija.mankkinen@spek.fi Puhelin: 040-161 7787 Toiminnan

Lisätiedot

Pelastustoimen kehittäminen. Pelastusylitarkastaja Taito Vainio

Pelastustoimen kehittäminen. Pelastusylitarkastaja Taito Vainio Pelastustoimen kehittäminen Pelastusylitarkastaja Taito Vainio 2.12.2015 2 Hallitusohjelman kirjaukset pelastustoimesta Pelastustoiminnan ja varautumisen valtakunnallista johtamista, suunnittelua, ohjausta,

Lisätiedot

Palontutkinnassa opittua Rakenteellisen palonehkäisyn opintopäivät Oulu

Palontutkinnassa opittua Rakenteellisen palonehkäisyn opintopäivät Oulu Palontutkinnassa opittua Rakenteellisen palonehkäisyn opintopäivät Oulu 16.11.2016 Oulu-Koillismaan pelastuslaitos Palotarkastaja Pasi Nyman Oulu-Koillismaan p: 044-703 8682 pelastuslaitos pasi.nyman@ouka.fi

Lisätiedot

Yleistä kuntatoimijoiden varautumisesta. Jaakko Pekki Kehittämisyksikön päällikkö Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos

Yleistä kuntatoimijoiden varautumisesta. Jaakko Pekki Kehittämisyksikön päällikkö Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos Yleistä kuntatoimijoiden varautumisesta Jaakko Pekki Kehittämisyksikön päällikkö Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos Varautumisen kehittyminen Jatkuvuussuunnittelu Valmiussuunnittelu Väestönsuojelu Käsitteistä

Lisätiedot

Sallan koulukeskuksen YLEISÖTILAISUUDEN PELASTUSSUUNNITELMA. (Pelastuslaki 379/ ) (VN asetus pelastustoimesta 407/ ) Tarkastettu

Sallan koulukeskuksen YLEISÖTILAISUUDEN PELASTUSSUUNNITELMA. (Pelastuslaki 379/ ) (VN asetus pelastustoimesta 407/ ) Tarkastettu 2016 2017 Sallan koulukeskuksen YLEISÖTILAISUUDEN PELASTUSSUUNNITELMA (Pelastuslaki 379/2011 16 ) (VN asetus pelastustoimesta 407/2011 3 ) Tarkastettu Pelastusviranomaisen hyväksyntä / 20 / 20 Sallan kunta

Lisätiedot

JOHTAMINEN CBRNE- TILANTEISSA

JOHTAMINEN CBRNE- TILANTEISSA JOHTAMINEN CBRNE- TILANTEISSA PELASTUSTOIMEN JOHTAMINEN CBRNE- TILANTEISSA chemical (kemiallinen), b iological (biologinen), radiological (säteily), nuclear (ydin) j a explosives( räjähteet) MIKKELI 10.9.2013

Lisätiedot

ASUINTALON PELASTUSSUUNNITELMA

ASUINTALON PELASTUSSUUNNITELMA ASUINTALON PELASTUSSUUNNITELMA Kaupunki / kunta: Alavus Kiinteistön / taloyhtiön nimi: Alavuden Vuokra-asunnot Oy, kiinteistöt eritelty luetteloon Laatimispäivämäärä: 6.7.2011/10.10.2011/3.11.2014/24.11.2015

Lisätiedot

Pelastustoiminta tilapäisissä tapahtumissa

Pelastustoiminta tilapäisissä tapahtumissa Pelastustoiminta tilapäisissä tapahtumissa Riskienhallintapäällikkö Jari Turunen Pohjois Karjalan pelastuslaitos Ylimpänä päättävänä elimenä toimii pelastuslaitoksen johtokunta. Henkilökunta Pelastuslaitoksella

Lisätiedot

Paloturvallisuusviikko 2012. Paloturvallisuusviikko 2012 Raportti 21.5.2013

Paloturvallisuusviikko 2012. Paloturvallisuusviikko 2012 Raportti 21.5.2013 Paloturvallisuusviikko 2012 Pohjoismainen palovaroitinpäivä 1.12. Paloturvallisuusviikko 2012 Raportti 21.5.2013 SM026:00/2012 Paloturvallisuusviikko keksitään Pohjoismaisen pelastustoimesta vastaavat

Lisätiedot

Pelastuslain muutokset paloilmoittimien kannalta. Hannu Olamo

Pelastuslain muutokset paloilmoittimien kannalta. Hannu Olamo Pelastuslain muutokset paloilmoittimien kannalta Hannu Olamo 14.4.2010 Paloilmoittimia koskevat säännökset pelastuslaissa Laitteiden kunnossapidosta nykyistä vastaavat vaatimukset SM:n asetuksenantovaltuutta

Lisätiedot

10 vuotta varautumista ja väestönsuojelua alueellisessa pelastustoimessa. Seppo Lokka Etelä-Savon pelastuslaitos

10 vuotta varautumista ja väestönsuojelua alueellisessa pelastustoimessa. Seppo Lokka Etelä-Savon pelastuslaitos 10 vuotta varautumista ja väestönsuojelua alueellisessa pelastustoimessa Seppo Lokka Etelä-Savon pelastuslaitos Kuntien valmiussuunnittelun ja toiminnan tukeminen Etelä-Savon valmius ja turvallisuustyöryhmä

Lisätiedot

Onnettomuuksien ehkäisyn kehittäminen. Palonehkäisyn perinnepäivät Padasjoki, 28.-29.5.200

Onnettomuuksien ehkäisyn kehittäminen. Palonehkäisyn perinnepäivät Padasjoki, 28.-29.5.200 Onnettomuuksien ehkäisyn kehittäminen Palonehkäisyn perinnepäivät Padasjoki, 28.-29.5.200 Onnettomuuksien ehkäisyn työryhmäraportin lähtötiedot Pelastuslaitoksien näkemyksiä ja kehittämistarpeita kartoitettiin

Lisätiedot

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö. Väestönsuoja

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö. Väestönsuoja Väestönsuoja Väestönsuoja Normaalioloissa varasto harrastetila yms. Käyttökuntoon laitto tarvittaessa 24 tunnissa suunnitelma suojan kuntoon saattamisesta suojan huolto vuosittain Siirtyminen suojaan suojaudutaan

Lisätiedot

ERHE -hanke. Pelastusviranomaisten ajankohtaispäivät pelastustoimen laitteista. Helsinki 13.11.2007 Jaana Rajakko

ERHE -hanke. Pelastusviranomaisten ajankohtaispäivät pelastustoimen laitteista. Helsinki 13.11.2007 Jaana Rajakko ERHE -hanke Pelastusviranomaisten ajankohtaispäivät pelastustoimen laitteista Helsinki 13.11.2007 Jaana Rajakko 19.11.2007 ERHE -hanke Hanke erheellisten paloilmoitusten vähentämiseksi erheellinen paloilmoitus

Lisätiedot

TURVALLISUUSTIEDOTE 2013

TURVALLISUUSTIEDOTE 2013 RÄJÄHDEKESKUS TEKNINEN OSASTO HAAPAJÄRVEN TOIMIPISTE POHJOIS-SUOMEN HUOLTORYKMENTTI VARASTO-OSASTO HAAPAJÄRVEN VARASTO TURVALLISUUSTIEDOTE 2013 Puolustusvoimien räjähdetuotannosta ja -varastoinnista aiheutuvista

Lisätiedot

Pelastuspäällikkö Petri Talikka

Pelastuspäällikkö Petri Talikka Pelastuspäällikkö Petri Talikka AIHEALUEET Keskeiset hoitolaitoksien paloturvallisuutta koskevat säädökset, mm.: Pelastuslaki Laki pelastustoimen laitteista Suomen rakentamismääräyskokoelma muut määräykset

Lisätiedot

TAMPEREEN ALUEPELASTUSLAITOS

TAMPEREEN ALUEPELASTUSLAITOS TAMPEREEN ALUEPELASTUSLAITOS VARAUTUMISEN VALTAKUNNALLISET OPINTOPÄIVÄT 19.-20.10.2011 PIRKANMAAN KUNTIEN VALMIUSTOIMINTA JA PELASTUSTOIMI PELASTUSLAKIUUDISTUS 2011 YHTEISKUNNAN TURVALLISUUSSTRATEGIA 2010

Lisätiedot

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö Muuttuva maailma luo uusia toimintamahdollisuuksia Pelastusalan naisverkosto 14.11.2015 Tampere Sirpa Suomalainen Aluejohtaja Tulevaisuus pelastustoiminnan kannalta?

Lisätiedot

Pelastussuunnitelma. Päiväys

Pelastussuunnitelma. Päiväys Pelastussuunnitelma Kiinteistön nimi AsOy Pernajanrinne Päiväys 01.11.2015 Lomake on Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön tuottama mallilomake, jota voidaan käyttää asuinrakennuksen pelastussuunnitelman

Lisätiedot

Uusi pelastuslaki (379/2011) ja omatoiminen varautuminen. Ylitarkastaja Vesa-Pekka Tervo Kulttuurihistoriallisten kohteiden turvallisuus 21.9.

Uusi pelastuslaki (379/2011) ja omatoiminen varautuminen. Ylitarkastaja Vesa-Pekka Tervo Kulttuurihistoriallisten kohteiden turvallisuus 21.9. Uusi pelastuslaki (379/2011) ja omatoiminen varautuminen Ylitarkastaja Vesa-Pekka Tervo Kulttuurihistoriallisten kohteiden turvallisuus 21.9.2011 Lain valmistelun lähtökohdat Tausta: Hallitusohjelman kirjaukset

Lisätiedot

Pelastustoimen uudistamishanke

Pelastustoimen uudistamishanke STM valmiusseminaari 26.-27.5.2016, Haikon kartano Pelastustoimen uudistamishanke V-P Ihamäki Pelastusjohtaja, pelastusjohtajat pj. (Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos) PELASTUSLAITOSTEN KUMPPANUUSVERKOSTO

Lisätiedot

Visio: Varsinais-Suomen pelastuslaitos on valtakunnallinen suunnannäyttäjä ja positiivinen esimerkki laadukkaasta ja tehokkaasta pelastuslaitoksesta.

Visio: Varsinais-Suomen pelastuslaitos on valtakunnallinen suunnannäyttäjä ja positiivinen esimerkki laadukkaasta ja tehokkaasta pelastuslaitoksesta. Visio: Varsinais-Suomen pelastuslaitos on valtakunnallinen suunnannäyttäjä ja positiivinen esimerkki laadukkaasta ja tehokkaasta pelastuslaitoksesta. V-S aluepelastuslaitos lyhyesti Toimintavalmiudessa

Lisätiedot

Kansalaisyhteiskunta ja kokonaisturvallisuus - Omatoiminen varautuminen ja järjestöt. Karim Peltonen Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö SPEK

Kansalaisyhteiskunta ja kokonaisturvallisuus - Omatoiminen varautuminen ja järjestöt. Karim Peltonen Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö SPEK Kansalaisyhteiskunta ja kokonaisturvallisuus - Omatoiminen varautuminen ja järjestöt Karim Peltonen Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö SPEK Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö SPEK Valtakunnallinen pelastus-

Lisätiedot

Kommenttipuheenvuoro - Porin kaupungin häiriötilannesuunnittelu

Kommenttipuheenvuoro - Porin kaupungin häiriötilannesuunnittelu Kommenttipuheenvuoro - Porin kaupungin häiriötilannesuunnittelu Kuntien varautumisseminaari 19.3.2013 Pasi Vainio riskienhallintapäällikkö Porin kaupunki Pitkä Uhkat sähkökatko Arvio, miten uhka vaikuttaa

Lisätiedot

Kotkan kaupungin SÄÄDÖSKOKOELMA Nro 16

Kotkan kaupungin SÄÄDÖSKOKOELMA Nro 16 Kotkan kaupungin SÄÄDÖSKOKOELMA 2011 Nro 16 KYMENLAAKSON PELASTUSLAITOKSEN LIIKELAITOKSEN JOHTOSÄÄNTÖ (Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 14.11.2011, tulee voimaan 1.1.2012) 1 Toimiala Kymenlaakson pelastuslaitoksen

Lisätiedot

Kuntien valmiussuunnittelun tukeminen/koordinointi

Kuntien valmiussuunnittelun tukeminen/koordinointi 14.9.2012 Kuntien valmiussuunnittelun tukeminen/koordinointi kuntien valmiussuunnitelmien päivittäminen. Kootaan seutukunnittain hallintokuntakohtaiset työryhmät Kuhunkin työryhmään jokaisesta kunnasta

Lisätiedot

Viranomaisten varautuminen öljyntorjuntaan ja viranomaisten roolit

Viranomaisten varautuminen öljyntorjuntaan ja viranomaisten roolit Viranomaisten varautuminen öljyntorjuntaan ja viranomaisten roolit SPEKin Perehdytys öljyntorjuntaan ja työturvallisuuteen -kurssi10.10.2015 Heli Haapasaari, Suomen ympäristökeskus (SYKE) Viranomaisten

Lisätiedot

Vakavien onnettomuuksien tutkinta ja onnettomuuksista oppiminen. Johtaja, dosentti Veli-Pekka Nurmi Onnettomuustutkintakeskus

Vakavien onnettomuuksien tutkinta ja onnettomuuksista oppiminen. Johtaja, dosentti Veli-Pekka Nurmi Onnettomuustutkintakeskus Vakavien onnettomuuksien tutkinta ja onnettomuuksista oppiminen Johtaja, dosentti Veli-Pekka Nurmi Onnettomuustutkintakeskus ONNETTOMUUSTUTKINTAKESKUS VAKAVIEN ONNETTOMUUKSIEN JA NIIDEN VAARATILANTEIDEN

Lisätiedot

Pelastustoimen tilinpäätöshanke - havaintoja, ajatuksia

Pelastustoimen tilinpäätöshanke - havaintoja, ajatuksia Pelastustoimen tilinpäätöshanke - havaintoja, ajatuksia Pelastustoimen ajankohtaispäivät 29.8.2013/Turku Teija Mankkinen Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö Miksi olemme olemassa? Suomessa on hyvä turvallisuuskulttuuri

Lisätiedot

ENSIHUOLTOSOPIMUS. 1. Sopijaosapuolet. Mänttä-Vilppulan kaupunki SPR Mäntän osasto SPR Vilppulan osasto. 2. Sopimuksen kohde

ENSIHUOLTOSOPIMUS. 1. Sopijaosapuolet. Mänttä-Vilppulan kaupunki SPR Mäntän osasto SPR Vilppulan osasto. 2. Sopimuksen kohde ENSIHUOLTOSOPIMUS 1. Sopijaosapuolet 2. Sopimuksen kohde Kuntien viranomaisten kokonaisvastuulla olevien ensihuoltotehtävien, kuten majoituksen, ruokahuollon, vaatteiden ja muiden varusteiden sekä psykososiaalisen

Lisätiedot

Onnettomuuksien ehkäisy 2013

Onnettomuuksien ehkäisy 2013 Onnettomuuksien ehkäisy 2013 Kimmo Markkanen riskienhallintapäällikkö Onnettomuuksien ehkäisy 2013 14.2.2013 25.11.2011 3 Palvelualueiden keskinäinen toiminta Onnettomuuksien ehkäisy Ensihoito Pelastustoiminta

Lisätiedot

SPEKin rooli ja mahdollisuudet alueellisen ja paikallisen turvallisuusverkoston aktivoijana

SPEKin rooli ja mahdollisuudet alueellisen ja paikallisen turvallisuusverkoston aktivoijana Turvalliseen huomiseen SPEKin rooli ja mahdollisuudet alueellisen ja paikallisen turvallisuusverkoston aktivoijana Veli-Pekka Nurmi Valtuuston puheenjohtaja, dosentti Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö

Lisätiedot

Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi yhteistyössä. Pelastustoimen strategia 2025

Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi yhteistyössä. Pelastustoimen strategia 2025 Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi yhteistyössä Pelastustoimen strategia 2025 Pelastustoimen visio 2025 Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi - yhteistyössä. 31.5.2016 2 Toiminta-ajatus Parannamme yhteiskunnan

Lisätiedot

TALOUSARVIO 2016. Taloussuunnitelma 2016-2018. Pohjois-Karjalan pelastuslaitos -liikelaitos

TALOUSARVIO 2016. Taloussuunnitelma 2016-2018. Pohjois-Karjalan pelastuslaitos -liikelaitos Pohjois-Karjalan pelastuslaitos -liikelaitos TALOUSARVIO 2016 Taloussuunnitelma 2016-2018 www.pkpelastuslaitos.fi Pohjois-Karjalan pelastuslaitos -liikelaitos etunimi.sukunimi@pkpelastuslaitos.fi Noljakantie

Lisätiedot

Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi yhteistyössä. Pelastustoimen strategia 2025

Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi yhteistyössä. Pelastustoimen strategia 2025 Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi yhteistyössä Pelastustoimen strategia 2025 Pelastustoimen visio 2025: Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi - yhteistyössä. 31.5.2016 2 Toiminta-ajatus: Parannamme yhteiskunnan

Lisätiedot

KESKI-POHJANMAAN JA PIETARSAAREN ALUEEN PELASTUSLAITOKSEN JOHTOSÄÄNTÖ

KESKI-POHJANMAAN JA PIETARSAAREN ALUEEN PELASTUSLAITOKSEN JOHTOSÄÄNTÖ KOKKOLAN KAUPUNKI I KUNNALLINEN ASETUSKOKOELMA Nro 1 - Esitys 9.5.2014 KESKI-POHJANMAAN JA PIETARSAAREN ALUEEN PELASTUSLAITOKSEN JOHTOSÄÄNTÖ Kokkolan kaupunginvaltuuston hyväksymä X.X.2014 Voimaantulopäivä

Lisätiedot

Pelastuslaitokset osana muuttuvaa yhteiskuntaa

Pelastuslaitokset osana muuttuvaa yhteiskuntaa Pelastuslaitokset osana muuttuvaa yhteiskuntaa V-P Ihamäki Pelastusjohtaja, Pelastusjohtajien pj. Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos www.lup.fi Pelastuslaitokset osana muuttuvaa yhteiskuntaa 22 pelastuslaitosta

Lisätiedot

KUNNALLINEN ASETUSKOKOELMA Nro 1 KESKI-POHJANMAAN JA PIETARSAAREN ALUEEN PELASTUSLAITOKSEN JOHTOSÄÄNTÖ

KUNNALLINEN ASETUSKOKOELMA Nro 1 KESKI-POHJANMAAN JA PIETARSAAREN ALUEEN PELASTUSLAITOKSEN JOHTOSÄÄNTÖ KOKKOLAN KAUPUNKI I KUNNALLINEN ASETUSKOKOELMA Nro 1 KESKI-POHJANMAAN JA PIETARSAAREN ALUEEN PELASTUSLAITOKSEN JOHTOSÄÄNTÖ Kokkolan kaupunginvaltuuston hyväksymä 12.5.2003, vsto muuttanut 25.10.2010 77.

Lisätiedot

Pelastustoiminnan käsitteitä

Pelastustoiminnan käsitteitä 22.4.2013 Pelastustoiminnan käsitteitä Pelastustoiminnan käsitteiden hyväksyminen Pelastuslaitosten kumppanuusverkosto asetti keväällä 2012 työryhmän, johon kuuluivat Mika Haverinen, Matti Honkanen ja

Lisätiedot

Pelastussuunnittelu taloyhtiössä. Katja Ahola Varautumispäällikkö Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö

Pelastussuunnittelu taloyhtiössä. Katja Ahola Varautumispäällikkö Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö Pelastussuunnittelu taloyhtiössä Katja Ahola Varautumispäällikkö Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö Valtakunnan tason suunnitelmat/ohjelmat Ulko- ja turvallisuuspolitiikka sekä puolustuspolitiikka Turvallisuus-

Lisätiedot

Ajankohtaista ja Ikäihmiset turvallisuushaasteena

Ajankohtaista ja Ikäihmiset turvallisuushaasteena Ajankohtaista ja Ikäihmiset turvallisuushaasteena Matti Orrainen Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö Onnettomuuksien ehkäisy 2012 Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos ja UPL 9.2.2012 Onnettomuuksien ehkäisy Katto-

Lisätiedot

Turvallisuustiedote. Neste Oyj, Nokian varasto

Turvallisuustiedote. Neste Oyj, Nokian varasto Turvallisuustiedote Neste Oyj, Nokian varasto LAKIPERUSTA & TEHDYT SELVITYKSET Pelastuslaitoksen ja laajamittaista kemikaalien käsittelyä ja varastointia harjoittavien toimijoiden tulee pelastuslain mukaan

Lisätiedot

LUP toiminnasta 2013

LUP toiminnasta 2013 Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos Västra Nylands räddningsverk Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen ajankohtaisasioita Länsi-Uudenmaan pelastustoimen alueen nuohoojien opintopäivä 29.11.2012 Fiskars V-P Ihamäki

Lisätiedot

Pelastuspäällikkö Terho Pylkkänen

Pelastuspäällikkö Terho Pylkkänen KESKI-POHJANMAAN JA PIETARSAAREN ALUEEN PELASTUSLAITOS MELLERSTA ÖSTERBOTTENS OCH JAKOBSTADSOMRÅDETS RÄDDNINGSVERK Viranomaiset kriisissä -seminaari 1.9.2016 Pelastuspäällikkö Terho Pylkkänen Pelastustoiminnan

Lisätiedot

PELASTUSLAITOSTEN KUMPPANUUSVERKOSTON KUULUMISIA 2/2013

PELASTUSLAITOSTEN KUMPPANUUSVERKOSTON KUULUMISIA 2/2013 TIEDOTE 1 (6) 2/2013 31.5.2013 PELASTUSLAITOSTEN KUMPPANUUSVERKOSTON KUULUMISIA 2/2013 Pelastuslaitosten kumppanuusverkoston toinen tiedote Edessäsi on Pelastuslaitosten kumppanuusverkoston toinen tiedote.

Lisätiedot

PELASTUSSUUNNITELMA, PALOTARKASTUKSET JA POIKKEUSTILANTEET

PELASTUSSUUNNITELMA, PALOTARKASTUKSET JA POIKKEUSTILANTEET PELASTUSSUUNNITELMA, PALOTARKASTUKSET JA POIKKEUSTILANTEET Lähteet: Maatilojen palontorjunta, FK Finanssialan Keskusliitto http://www.satapelastus.fi/onnettomuuksienehkaisy/valvontatoiminta.html Valvontapäällikkö

Lisätiedot

PELASTUSTOIMEN TASKUTILASTO 2010 2014

PELASTUSTOIMEN TASKUTILASTO 2010 2014 PELASTUSTOIMEN TASKUTILASTO 2010-2014 PELASTUSTOIMEN TASKUTILASTO 2010 2014 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO 1 2 TOIMINTAYMPÄRISTÖ JA RESURSSIT 2 3 ONNETTOMUUKSIEN EHKÄISY 8 4 HÄLYTYSTEHTÄVÄT 10 5 ONNETTOMUUSVAHINGOT

Lisätiedot

N:o 787/2003. Annettu Helsingissä 4 päivänä syyskuuta Valtioneuvoston asetus pelastustoimesta

N:o 787/2003. Annettu Helsingissä 4 päivänä syyskuuta Valtioneuvoston asetus pelastustoimesta N:o 787/2003 Annettu Helsingissä 4 päivänä syyskuuta 2003 Valtioneuvoston asetus pelastustoimesta Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty sisäasiainministeriön esittelystä, säädetään 13 päivänä

Lisätiedot

Tervetuloa Pelastusopistolle

Tervetuloa Pelastusopistolle Tervetuloa Pelastusopistolle Toiminta-ajatus ja visio 2020 Toiminta-ajatus Pelastusopisto tuottaa laadukasta koulutusta ja tutkimusta sekä tarvittavat siviilikriisinhallinnan valmiudet. Visio 2020 Pelastusopisto

Lisätiedot

Palokuntalaisen tehtäväprofiilit. Mitä tuli tehtyä Kai Horelli Ahtialan VPK

Palokuntalaisen tehtäväprofiilit. Mitä tuli tehtyä Kai Horelli Ahtialan VPK Palokuntalaisen tehtäväprofiilit Mitä tuli tehtyä Kai Horelli Ahtialan VPK Sopimuspalokuntalaiset Suomessa SOPIMUSPALOKUNTIA 709, joista VPK-sopimuspalokuntia 491 henkilökohtaisen sopimuksen sopimuspalokuntia

Lisätiedot

PELASTUSSUUNNITELMA. YRITYSPUISTO LEIVONEN Maitokuja 4, 74700 Kiuruvesi

PELASTUSSUUNNITELMA. YRITYSPUISTO LEIVONEN Maitokuja 4, 74700 Kiuruvesi PELASTUSSUUNNITELMA YRITYSPUISTO LEIVONEN Maitokuja 4, 74700 Kiuruvesi 2 SISÄLTÖ 1. SUUNNITELMAN YLLÄPITO 3 2. SUUNNITTELUVELVOITE 5 3. HÄTÄILMOITUSOHJE 6 4. ELVYTYSOHJE 7 5. HUOMIOITAVAT VAARATILANTEET

Lisätiedot

SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 6 päivänä toukokuuta 1999 N:o Pelastustoimilaki. N:o 561

SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 6 päivänä toukokuuta 1999 N:o Pelastustoimilaki. N:o 561 SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 1999 Julkaistu Helsingissä 6 päivänä toukokuuta 1999 N:o 561 562 SISÄLLYS N:o Sivu 561 Pelastustoimilaki... 1353 562 Laki pelastustoimen laitteiden teknisistä vaatimuksista ja tuotteiden

Lisätiedot

Pelastustoimen tilinpäätös 2008 ja 2009 -hanke, tilinpäätös- ja kustannusanalyysin tuloksia Jaana Määttälä, KTM, tutkija 28.8.2012

Pelastustoimen tilinpäätös 2008 ja 2009 -hanke, tilinpäätös- ja kustannusanalyysin tuloksia Jaana Määttälä, KTM, tutkija 28.8.2012 Pelastustoimen tilinpäätös 2008 ja 2009 -hanke, tilinpäätös- ja kustannusanalyysin tuloksia Jaana Määttälä, KTM, tutkija 28.8.2012 Pelastustoimen kokonaiskustannusanalyysi vuosilta 2007 2010: pelastuslaitokset,

Lisätiedot

PELASTUSTOIMEN TASKUTILASTO 2011 2015

PELASTUSTOIMEN TASKUTILASTO 2011 2015 PELASTUSTOIMEN TASKUTILASTO 2011-2015 PELASTUSTOIMEN TASKUTILASTO 2011 2015 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO 1 2 TOIMINTAYMPÄRISTÖ JA RESURSSIT 2 3 ONNETTOMUUKSIEN EHKÄISY 8 4 HÄLYTYSTEHTÄVÄT 10 5 ONNETTOMUUSVAHINGOT

Lisätiedot

PRONTO pelastustoimen resurssi- ja onnettomuustilastojärjestelmä

PRONTO pelastustoimen resurssi- ja onnettomuustilastojärjestelmä PRONTO pelastustoimen resurssi- ja onnettomuustilastojärjestelmä www.pelastusopisto.fi/suomi/pronto https://prontonet.fi 27.7.2012 Johannes Ketola Suunnittelija Pelastusopisto johannes.ketola@pelastusopisto.fi

Lisätiedot

Pelastussuunnitelma Kiinteistön nimi As Oy Peltolammin Veteraanitalot Päiväys

Pelastussuunnitelma Kiinteistön nimi As Oy Peltolammin Veteraanitalot Päiväys Pelastussuunnitelma Kiinteistön nimi As Oy Peltolammin Veteraanitalot Päiväys 18.2.2015 Pelastussuunnitelma 2 ( 12) Lomake on Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön tuottama mallilomake, jota voidaan käyttää

Lisätiedot

SAIRAALATEKNIIKAN PÄIVÄT HELSINGISSÄ 12.-13.2.2014. Sairaalan ja pelastuslaitoksen välinen yhteistyö savunpoistossa

SAIRAALATEKNIIKAN PÄIVÄT HELSINGISSÄ 12.-13.2.2014. Sairaalan ja pelastuslaitoksen välinen yhteistyö savunpoistossa SAIRAALATEKNIIKAN PÄIVÄT HELSINGISSÄ 12.-13.2.2014 Sairaalan ja pelastuslaitoksen välinen yhteistyö savunpoistossa Etelä-Pohjanmaan pelastuslaitos Keijo Kangastie Pelastuspäällikkö SAVUNPOISTO Rakennukseen

Lisätiedot

Hätäkeskuslaitos. Yritysturvallisuusseminaari 12.12.2007 Hätäkeskuslaitoksen johtaja Martti Kunnasvuori. www.112.fi

Hätäkeskuslaitos. Yritysturvallisuusseminaari 12.12.2007 Hätäkeskuslaitoksen johtaja Martti Kunnasvuori. www.112.fi Hätäkeskuslaitos Hätäkeskuslaitoksen johtaja www.112.fi Hätäkeskukset 1. Etelä-Savon hätäkeskus Mikkeli 2. Helsingin hätäkeskus Helsinki 3. Hämeen hätäkeskus Hämeenlinna 4. Itä- ja Keski-Uudenmaan hätäkeskus

Lisätiedot

Kyläturvallisuus - tukea maaseudun asukkaiden omatoimiseen varautumiseen

Kyläturvallisuus - tukea maaseudun asukkaiden omatoimiseen varautumiseen 20.4.2016 Aikku Eskelinen, projektipäällikkö aikku.eskelinen.@spek.fi 040-834 4545 Kyläturvallisuus - tukea maaseudun asukkaiden omatoimiseen varautumiseen 1.4.2015 31.7.2016 Omatoiminen varautuminen nouseva

Lisätiedot

Pelastuslaitosten kumppanuusverkosto

Pelastuslaitosten kumppanuusverkosto Pelastuslaitosten kumppanuusverkosto Osaamisen foorumina PELASTUSLAITOSTEN KUMPPANUUSVERKOSTO www.pelastuslaitokset.fi PELASTUSLAITOSTEN KUMPPANUUSVERKOSTON ALKUTAIVAL Pelastuslaitosten valtakunnallinen

Lisätiedot

Onnettomuustietokanta PRONTOn kehittäminen

Onnettomuustietokanta PRONTOn kehittäminen Onnettomuustietokanta PRONTOn kehittäminen Kati Tillander, VTT Esa Kokki, Pelastusopisto Sisältö Mitä tehtiin ja minkä takia? Tavoitteet ja toteutus Tulokset yleisellä tasolla Mitä jatkossa? 2 1 Motivaatio

Lisätiedot

KANTA-HÄMEEN PELASTUSLAITOKSEN TOIMINTASÄÄNTÖ

KANTA-HÄMEEN PELASTUSLAITOKSEN TOIMINTASÄÄNTÖ KANTA-HÄMEEN PELASTUSLAITOKSEN TOIMINTASÄÄNTÖ 1.1.2012 Vahvistetaan otettavaksi käyttöön 1.1.2012 Pelastuslautakunta 5.10.2011 Pelastuslautakunnan toimintasäännön muuttaminen, luku 10, Pelastuslautakunta

Lisätiedot

Vakka-Suomen sosiaalitoimien valmiussuunnittelun käynnistäminen. Valmiussuunnitelman päivitys aloitetaan sosiaalijaoston työkokouksessa

Vakka-Suomen sosiaalitoimien valmiussuunnittelun käynnistäminen. Valmiussuunnitelman päivitys aloitetaan sosiaalijaoston työkokouksessa Sosiaalijaosto 6 27.08.2009 Sosiaalijaosto 34 28.10.2009 Sosiaalijaosto 57 18.12.2009 Sosiaalijaosto 6 29.01.2010 Sosiaalijaosto 30 06.05.2010 Sosiaalijaosto 43 16.06.2010 Sosiaalijaosto 60 11.08.2010

Lisätiedot

Pelastustoimi kysely. Kysely pelastustoimen ja sen toimintaympäristön nykytilasta

Pelastustoimi kysely. Kysely pelastustoimen ja sen toimintaympäristön nykytilasta Pelastustoimi 2019 -kysely Kysely pelastustoimen ja sen toimintaympäristön nykytilasta Perustiedot kyselystä Kyselyn laatimiseen osallistui Palopäällystöliiton toimijoiden lisäksi sisäministeriön pelastusosaston

Lisätiedot

Palontutkinta2014 työryhmä

Palontutkinta2014 työryhmä Palontutkinta2014 työryhmä Tulipalojen selvittämisen hyödyt ja niistä oppiminen valtakunnallisesti ja paikallisesti - Seminaari 20.03.2013 Turku Mitä on vuosien saatossa opittu palojen tutkinnasta? Kuinka

Lisätiedot

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö. Paloturvallisuus

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö. Paloturvallisuus Paloturvallisuus Tunnista kodin paloriskit Kuvat TUKES, www.tukes.fi ja SPEK Huoneistopalon eteneminen DVD Paloturvallinen koti Tulen turvallinen käsittely Kynttilät ja avotuli Grillaus Tulisijat Tupakointi

Lisätiedot

Poikkeavat tapahtumat

Poikkeavat tapahtumat Poikkeavat tapahtumat Säteilyturvallisuus ja laatu isotooppilääketieteessä, 10. 11.12.2012, Säätytalo Tarkastaja Sampsa Kaijaluoto Vaatimus poikkeavien tapahtumien ilmoittamisesta Säteilyturvakeskukselle

Lisätiedot

HIKLU. Ohjepäivityksiä Tekeillä olevia ohjeita Ohjetarpeita. Jarkko Häyrinen Sähköverkkoon kytkettävien palovaroittimien asentaminen

HIKLU. Ohjepäivityksiä Tekeillä olevia ohjeita Ohjetarpeita. Jarkko Häyrinen Sähköverkkoon kytkettävien palovaroittimien asentaminen HIKLU Rakenteellinen paloturvallisuus Ohjepäivityksiä Tekeillä olevia ohjeita Ohjetarpeita Jarkko Häyrinen 7.2.2012 Sähköverkkoon kytkettävien Sähköverkkoon kytkettävillä palovaroittimilla varustettavat

Lisätiedot

Hätäkeskuslaitoksen s trateginen strateginen muutoshanke Tommi Hopearuoho Toimialapäällikkö; S osiaali Sosiaali- ja terveystoimi

Hätäkeskuslaitoksen s trateginen strateginen muutoshanke Tommi Hopearuoho Toimialapäällikkö; S osiaali Sosiaali- ja terveystoimi Hätäkeskuslaitoksen strateginen muutoshanke Tommi Hopearuoho Toimialapäällikkö; Sosiaali- terveystoimi Hätäkeskustoiminnan kehittämisen aikana Yhdenmukaistaminen, toiminnan tietojärjestelmän kehittäminen

Lisätiedot

30. Pelastustoimi ja hätäkeskustoiminta

30. Pelastustoimi ja hätäkeskustoiminta Talous 30. Pelastustoimi ja hätäkeskustoiminta S e l v i t y s o s a : Pelastustoimen tehtävänä on tulipalojen ehkäiseminen ja pelastustoiminta normaali- ja poikkeusoloissa sekä varautuminen näihin tehtäviin.

Lisätiedot

Industrial Fire Protection Handbook

Industrial Fire Protection Handbook Industrial Fire Protection Handbook Second Edition R. Craig Schroll T-110.5690 Yritysturvallisuuden seminaari 2. esitys Antti Nilsson 23.11.2005 Industrial Fire Protection Handbook kirjoittanut R. Craig

Lisätiedot

Meri-Porin voimalaitoksen turvallisuustiedote

Meri-Porin voimalaitoksen turvallisuustiedote Meri-Porin voimalaitoksen turvallisuustiedote MERI-PORIN VOIMALAITOKSEN TURVALLISUUSTIEDOTE Tässä turvallisuustiedotteessa kuvataan Meri-Porin voimalaitoksen toimintaa ja toiminnasta aiheutuvia vaaratekijöitä.

Lisätiedot

Muutoksen tarpeet ja mahdollisuudet pelastustoimessa. Simo Weckstén Pelastuskomentaja Helsingin kaupungin pelastuslaitos

Muutoksen tarpeet ja mahdollisuudet pelastustoimessa. Simo Weckstén Pelastuskomentaja Helsingin kaupungin pelastuslaitos Muutoksen tarpeet ja mahdollisuudet pelastustoimessa Simo Weckstén Pelastuskomentaja Helsingin kaupungin pelastuslaitos SITRA Megatrendit 2016 Kuvaus terrorismiverkostoista Lähde: Big, Allied and Dangerous:

Lisätiedot

MAANPUOLUSTUSKOULUTUSYHDISTYKSEN ÖLYNTORJUNTAKOULUTUS HUOLTOVIIRIKKÖ. Vapaaehtoisten osallistuminen öljyntorjuntaan hanke

MAANPUOLUSTUSKOULUTUSYHDISTYKSEN ÖLYNTORJUNTAKOULUTUS HUOLTOVIIRIKKÖ. Vapaaehtoisten osallistuminen öljyntorjuntaan hanke MAANPUOLUSTUSKOULUTUSYHDISTYKSEN ÖLYNTORJUNTAKOULUTUS HUOLTOVIIRIKKÖ Vapaaehtoisten osallistuminen öljyntorjuntaan hanke MIKÄ ON MPK? Maanpuolustuskoulutusyhdistys (MPK) on vuonna 1993 perustettu valtakunnallinen

Lisätiedot

HE 257/2010 vp. jattavaksi automaattisella sammutuslaitteistolla. hyväksytty ja vahvistettu.

HE 257/2010 vp. jattavaksi automaattisella sammutuslaitteistolla. hyväksytty ja vahvistettu. HE 257/2010 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle pelastuslaiksi ja laiksi meripelastuslain 23 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi uusi Sopimuspalokuntien

Lisätiedot

PELASTUSSUUNNITELMALOMAKE. 1 (5) VERSIO 2011 toimitettava 14 vrk ennen tapahtumaa YHTEENVETO / LOMAKE YLEISÖTILAISUUKSIA VARTEN

PELASTUSSUUNNITELMALOMAKE. 1 (5) VERSIO 2011 toimitettava 14 vrk ennen tapahtumaa YHTEENVETO / LOMAKE YLEISÖTILAISUUKSIA VARTEN PELASTUSSUUNNITELMALOMAKE. 1 (5) 1. YLEISÖTILAISUUDEN YLEISTIEDOT 1.1 Tilaisuuden nimi Keski-Suomen maakuntasuunnistus, Muurame 1.2 Tilaisuuden järjestäjä (yhteystietoineen) 1.3 Järjestämispaikka (paikan

Lisätiedot

Nuohousta koskevan sääntelyn uudistaminen. Nuohoojien työpaja Helsinki

Nuohousta koskevan sääntelyn uudistaminen. Nuohoojien työpaja Helsinki Nuohousta koskevan sääntelyn uudistaminen Nuohoojien työpaja 15.6.2016 Helsinki Ohjelma 12:30 Tilaisuuden avaus käytännön järjestelyt, osallistujien esittely 12:45 Säädösvalmisteluhankkeen esittely tavoitteet,

Lisätiedot