Ohjeellisia vatauksia:

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Ohjeellisia vatauksia:"

Transkriptio

1 Ohjeellisia vatauksia: 1. A. Tornadojen aiheuttamat tuhot (erityisesti rakennusten, puiden, mutta myös muun omaisuuden tuhoutuminen ja henkilövahingot). Tornadot ovat rajuja pyörretuulia, joiden synty liittyy kylmän ja lämpimän ilmamassan yhteentörmäykseen lauhkealla vyöhykkeellä. Karttaan merkityllä alueella esiintyy erityisesti keväällä kauas etelään ulottuvia kylmän ilman purkauksia. TAI Mississipin tulvat. Mississipin valuma-alue käsittää suuren osan Yhdysvaltojen alueesta. Ympäröiviltä vuoristoalueilta alkunsa saavat sivujoet tuovat runsaasti vettä pääuomaan, joka alajuoksullaan virtaa kilometrin matkalla laajan tasangon keskellä. Joki kuljettaa mukanaan runsaasti maa-ainesta, joka virtauksen hidastuessa muodostaa joen pohjalle särkkiä ja joen reunalle tulvavalleja. Jos vesi nousee joessa niin, että se ylittää tulvavallit, tulva levittäytyy laajoille alueille. MYÖS ajoittaiset lumimyrskyt, jäämyrskyt. B. Laivaliikenteen riskit: Myrskyt ja jäävuoret. Kap Hornin eteläpuoliset vedet kuuluvat länsituulten vyöhykkeeseen. Avoimella merellä tuulen voimakkuus kasvaa usein myrskylukemiin. Länsituulten synnyttämä merivirta kuljettaa Antarktiksen mannerjäätiköstä irronneita jäävuoria, joihin laivat voivat törmätä C. Sahelin alueen kuivuus ja siitä seuraava aavikoituminen. Aavikoitumisen riskiä lisäävät ajoittain toistuvat kuivat kaudet, jolloin kasvillisuus heikkenee eikä pysty sitomaan hiekkaa, jonka tuuli puhaltaa kohti etelää. Alueella väestönkasvu on nopeaa, mikä lisää painetta ympäristöä kohtaan. Alueen elinkeinona on paimentolaisuus, mikä erityisesti kuivana kautena kuluttaa kasvillisuutta. Alueen harvoja puita käytetään polttopuuna. D. Pyörremyrskyt. Taiwan sijaitsee alueella, jossa meriveden lämpötila kohoaa kesällä yli 26 ºC ja on kuitenkin niin kaukana päiväntasaajasta, että siellä coriolisilmiön vaikutuksesta syntyy pyörteisiä tuulia. Vallitseva tuulen suunta on kesäisin kaakosta. TAI Maanjäristykset ja tsunamit. Taiwan sijaitsee lähellä Filippiinien ja Euraasian laattojen rajakohtaa. 2. a. Luonnonriskit: Somalian sijainti kuivalla ja kuumalla ilmastovyöhykkeellä Kuivuusongelma; hellejaksot Pitkä rannikkoalue Vuoden 2004 tsunami aiheutti laajoja tuhoja Itä-Somaliassa Potentiaalista maanjäristysaluetta Ihmisen aiheuttamat ympäristöriskit: Aavikoituminen Vuoriston eroosio-ongelmat Maaperän köyhtyminen Perinteisen paimentolais- ja viljelyelinkeinojen väheneminen Kalakantojen väheneminen (kansainväliset troolarit) Kaivostoiminnan riskit: louhokset Tartuntataudit Muut sosiaaliset riskit Yleinen köyhyys Nälänhätä Korkea lapsikuolleisuus Alhainen koulutustaso Siirtomaataustan aiheuttama poliittinen epävakaus (sisällissota; pysyvän hallinnon puute) Pakolaisongelma

2 b. Merirosvouden taustatekijät: Somalialla Afrikan pisin rantaviiva Sijainti strategisesti tärkeässä kohdassa globaalin kuljetusreitin varrella (öljy, uraani, rauta, aseet, koneet rahtikuljetuksina Kiinaan kapean Adenin lahden läpi) Poliittisesti epävakaassa valtiossa hyvät mahdollisuudet harjoittaa laitonta toimintaa. Valtio ei puutu siihen. Osa merirosvoista entisiä kalastajia, joille ympäristö on tuttu Rahtikuljetukseen käytettävät tankkerit eivät ole aseistettuja, ja ne ajavat hitaasti kapeassa salmessa 3.A Kyseisissä maissa esiintyy monenlaisia riskejä: luonnontapahtumiin liittyviä riskejä, ihmisen ja luonnon vuorovaikutussuhteeseen liittyviä ympäristöongelmia sekä sosiaalisia, ihmiskunnan riskejä. Nicaragua: Sijainti mannerlaattojen reunalla: maanjäristykset, tulivuorenpurkaukset, Sijainti kuumassa lämpövyöhykkeessä: trooppiset pyörremyrskyt, malaria, keltakuume, kolera, AIDS Nopea väestönkasvu: metsien liikahakkuu, rahakasvien viljely, varsinkin maaseudulla heikot sosiaaliset olot. Poliittinen epävakaus. Egypti: Kuivuus, vesipula, suolistosairaudet (kuten bilhartsioosi), kulkusirkat, kastelupeltojen suolaantuminen, kiistat vesivaroista naapurivaltioiden kanssa Assuanin padosta aiheutuvat haitat (kylien ja kulttuurikohteiden jääminen veden alle) Matkailun aiheuttamat riskit: Välimeren rannikon pilaantuminen, rahakasvien viljely Mosambik: kuivuus, trooppiset syklonit, tulvat, malaria, sairaudet (esim. keltakuume, AIDS), nopea väestönkasvu, poliittinen epävakaus. Vietnam: monsuunisateiden myöhästyminen tai liika runsaus (tulvia), taifuunit, malaria, suolistoloiset, AIDS, kulkusirkat, metsien liikahakkuu, osa rannikkovesistä pahoin pilaantunut, nopea väestökasvu, köyhyys, sodat ja sisäiset ristiriidat. B. Humanitaarinen apu: Ruokahuolto, puhdas vesi, lääkintähuolto: lääkkeet, lääkintähenkilökunta ja kenttäsairaalat, majoitus: teltat ja huovat, pakolaisleirien perustaminen ja niiden huolto, sotavankien avustaminen ja heidän olojensa tarkkailu, henkilöetsintä, perheiden yhdistäminen, koulujen jälleenrakennus, paikallisten asukkaiden kouluttaminen. Suomen Punainen Risti, UNICEF, Kirkon Ulkomaanapu, Suomen Pakolaisapu 4. Luonnonriskeistä, ympäristöriskeistä ja ihmiskunnan riskeistä esitellään monipuolisia esimerkkejä Venäjältä, esim. Luonnonriskit: pohjoisosien kylmä ilmasto ja ankarat talvet, jokien keväiset jääpadot ja tulvat sisämaan kuivuus ja kuumuus polaaririntaman ja itärannikon myrskyt Kamtšatkan rannikon tsunamit maanjäristykset Kaukasuksella, itäisillä vuoristoalueilla ja Kamtšatkan niemimaalla, jossa on myös tulivuoria tartuntataudit (HIV, tuberkuloosi, rabies) meteoriitit (suuri alue, suuri riski) Ihmisen kiihdyttämät ympäristöriskit: öljyn- ja kaasunporaus sekä kuljetus, radioaktiiviset aineet ydinvoimaloiden vanhentunut tekniikka maasto- ja metsäpalot ympäristön pilaantuminen; päästöt maaperään, vesistöihin ja ilmakehään

3 ilmastonmuutoksen vaikutukset: kasvillisuusvyöhykkeiden siirtyminen ym. (ikiroudan sulaminen ilmaston lämpenemisen takia eroosio tehomaatalouden ympäristövaikutukset metsien häviäminen (hakkuut) Ihmiskunnan riskit: väestön väheneminen ja lyhyt elinajanodote talousongelmat etnisten ryhmien ja uskontoryhmien väliset jännitteet, paikalliset sodat ja terrorismi, kiistat naapurimaiden kanssa suuret elintasoerot puutteet demokratiassa rikollisuus liikenneonnettomuudet 5. Valuma-alue Valuma-alueella tarkoitetaan vedenjakajan rajaamaa aluetta, jolta tietty allas kerää vetensä ojina ja jokina Vedenjakajana toimii maaston korkeimmat kohdat Korkealla vuoristossa uhkaavat lumivyöryt, joita myös ihminen voi laukaista, vulkaanisilla alueilla laavavirrat tai jäätikön alaisen tulivuorenpurkauksen aiheuttamat muravirrat sekä maanvieremät. Alempana rinteillä: metsän hakkuu lisää lumivyöryriskiä. Metsän tuhoaminen ja maanviljely lisää jyrkillä rinteillä eroosiota, jolloin maannos kuluu ja huuhtoutuu pois. Tämä johtaa helposti ekosysteemien yksipuolistumiseen sekä maanvieremiin Rinteen juurella ja tasangolla metsän hakkuu lisää lumivyöryriskiä. Metsän tuhoaminen ja maanviljely lisää jyrkillä rinteillä eroosiota, jolloin maannos kuluu ja huuhtoutuu pois. Tämä johtaa helposti ekosysteemien yksipuolistumiseen sekä maanvieremiin tulvariski varsinkin lumen sulaessa vuoristossa. Laaksoon rakennetun altaan padon sortuessa saattaa tapahtua tuhoisa tulva. Toisaalta veden patoaminen ja käyttö ylempänä voi aiheuttaa veden puutetta alajuoksulla. Alhaalla matalalla rannikolla ja joen laskiessa mereen (suistoalueella): Pyörremyrskyt ja tsunamit aiheuttavat tulvariskin. Lisääntynyt eroosio valuma-alueella liettää veden joessa ja meressä suiston edessä. Samoin padotut altaat voivat kerätä joen sedimentit, jolloin suistot alkavat kulua. Jokeen päässeet ympäristömyrkyt, muut kemikaalit ja ravinteet aiheuttavat terveys- ja rehevöitymisriskin päästökohteen alapuolisessa joen osassa. Joen eliöstö saattaa tuhoutua. Veden runsaasta käytöstä aiheutuva veden väheneminen saattaa edesauttaa veden laadun heikkenemiseen 6. A. Slummiutuminen / hallitsematon kaupungistuminen / hallitsematon kaupunkien kasvu Slummeja syntyy, kun kaupungistuminen on voimakasta ja köyhät ihmiset rakentavat huonokuntoisia hökkelikyliä laittomille, usein vaarallisille paikoille (esim. rinteet) kaupungin ympäristöön. Ilmiö on erityisesti ongelmana kehitysmaiden suurkaupungeissa, joihin suuri määrä maaseudun väkeä suuntaa toimeentuloa hakemaan (harmaa talous) Elintasoero slummien ja ympäröivien alueiden välillä on suuri. Slummeista puuttuvat palvelut (esim. terveydenhuolto ja koulutus) ja tekninen infrastruktuuri (kadut, vesi- ja viemäriverkosto, jätehuolto ym.). Taudit leviävät helposti ja mahdolliset luonnonkatastrofit (maanvieremät, tulvat) tekevät hökkelialueilla pahaa jälkeä. Rikollisuus. Esim. mm. Mumbain slummit, São Paulon favelat. B. aavikoituminen/kuivuus Aavikoitumista tapahtuu aavikon laajetessa ympäröivälle puoliaavikolle. Siihen vaikuttaa ensisijaisesti pitkäkestoinen kuivuus, joka vähentää kasvillisuutta. Voimakas väestönkasvu luo paineita ottaa käyttöön huonosti kulutusta kestäviä alueita. Usein kasvillisuus ja maan tuotanto- ja uusiutumiskyky häviävät liikalaidunnuksen, metsien

4 hakkuun ja kestämättömien viljelymenetelmien myötä. Kuivilla ja puolikuivilla alueilla kastelu lisää maan suolaantumista. Nälänhätä, vesipula ja niistä aiheutuvat konfliktit ajavat ihmisiä asuinalueiltaan. Ympäristöpakolaisuus. Esim. mm. Afrikan sarvi, Saharan eteläpuolinen Afrikka, Keski-Aasia, Australian sisäosat C. Öljyonnettomuus/ öljyvuoto merellä Meriteiden öljykuljetusten lisäännyttyä ja merellä sijaitsevien porauslauttojen yleistyttyä merkittävä riski. Arkiset alueet erityisen haavoittuvaisia Öljyn hajoaminen vedessä kestää ja osa siitä painuu pohjaan. Myrkylliset yhdisteet saattavat säilyä pohjassa pitkään. Merikasvillisuus saattaa paikoin hävitä, mikä vaikuttaa sekä alueen eliöihin että rantaan. Kala- ja lintukannat vähenevät, kalastus ja äyriäisten kasvatus rannikkovesissä on lopetettava, samoin alueiden käyttö virkistykseen ja matkailuun. Korvauskiistat alueiden puhdistamisessa Esim. mm. Meksikonlahti (2011) 7. Lähi-itä käsittää Lounais-Aasian: Välimeren itärannan ja Arabian niemimaan valtiot aina Iraniin saakka sekä Egyptin. Israelia lukuun ottamatta näitä maita yhdistää islamin uskonto (Huom! Lähi-itä määritellään eri tavoin eri lähteissä) Luonnonriskit: Maanjäristykset (Turkki, Iran, Irak) Tulivuoritoiminta (Turkki, Saudi-Arabia) Tsunamit (Välimeren itärannikko) Vesipula, kuivuus, Aavikoituminen, eroosio Tulvat (Niili, aavikkoalueet vuorten läheisyydessä) Tornadot (Syyria, Jordania), ukkoset, raemyrskyt kulkusirkat tartuntataudit runsas lumisade, maanvieremät, äkilliset massaliikunnot vuoristoalueilla (esim. Iran) Ihmisen kiihdyttämät ympäristöriskit: Öljyn tuotanto ja kuljetus, öljyonnettomuudet, merien saastuminen Merien biodiversiteetin heikkeneminen (Välimeren ympäristö) Vesien liikakäyttö, viljelymaan suolaantuminen Niilin patoaminen vähentää hedelmällisen lietteen leviämistä viljelyalueille, suistoalueet kutistuvat (vaikutukset paikalliseen hydrologiseen kiertoon) ruokapula Ilmaston lämpenemisestä mahdollisesti seuraava merenpinnan nousu (Egyptin pohjoisrannikko) ja alati lisääntyvä kuivuus sekä sateiden epäsäännöllisyys (tulevat liian myöhään tai liian runsaina) -> ongelmat ravinnontuotannossa Ihmiskunnan riskit: Kaupungistumisen riskit (slummit, rikollisuus; mm. Istanbul, Teheran, Bagdad) Varallisuuserot Suuret puolustusmenot Ihmisoikeusrikkomukset Diktatuurit, kansannousut Väestöryhmien väliset konfliktit (mm. muslimit, arabit, juutalaiset) konfliktit vedestä; suurvaltojen eturistiriidat; sota öljystä; pakolaiset; koulutetun väestön muutto alueelta; väestönkasvu; Iranin ydinuhka 8. Massaturismi sai alkunsa 1960-luvulla, jolloin keskiluokan vapaa-aika lisääntyi, liikennemuodot monipuolistuivat ja elintaso nousi kaikkialla länsimaissa. Alkuperäisväestöön ja -kulttuuriin kohdistuvat riskit:

5 Vanhat perinteet ja kulttuuripiirteet häviävät tai saavat matkailijoiden tuomia piirteitä (ns. kulttuurien homogenisoituminen ja globalisaatio) Kielet ja murteet kapenevat, mikä liittyy länsimaisten kulttuuripiirteiden kritiikittömään ihailuun Vanhaa rakennuskantaa puretaan loistohotellien ja turismin liitännäiselinkeinojen tieltä Mikäli turismi kausiluonteista, kausityöttömyys saattaa aiheuttaa elintason laskua Turistikohteen luonnonympäristöön kohdistuvat riskit: Kivikehä: roskaantuminen, likaantuminen, eroosio, paine luonnonvarojen liikakäyttöön Vesikehä: veden saannin vaikeutuminen Ilmakehä: liikenneruuhkien tuoma ilman laadun aleneminen (smog) Eliökehä: eläinten elinympäristöjen kapeneminen ja pirstoutuminen, häirintä Matkailijaan kohdistuvat riskit: Veden, ruoan, hyönteisten tai pisaratartunta kautta kulkeutuvat sairaudet kuten malaria Oma riskikäyttäytyminen: mm. laitesukeltaminen ilman pätevyyttä (extreme-lajit) Tuntemattoman ympäristön paikalliset yhtäkkiset luonnonkatastrofit: mm. tsunamit Turistikohteessa esiintyvä rikollisuus: ryöstöt, huijaukset, tuoteväärennökset Muut: liikenneonnettomuudet, kulttuurishokki Turismin hallitsemattomaan kasvuun liittyvät ongelmat: Elinkeinorakenne yksipuolistuu, jos väestö siirtyy perinteisten ammattien harjoittamisesta matkailuelinkeinojen piiriin Rakennetaan suunnittelemattomasti ja nopeasti huonolaatuista infrastruktuuria: viemäröinti, rakenteet, tieverkot Alkuperäisväestön oikeuksia rajoitetaan Kuilu paikallisväestön ja turistien tulotason välillä aiheuttaa tyytymättömyyttä yhteiskuntaa kohtaan ja konfliktialttiutta 9. Oheisissa taulukoissa on esitetty suurimpien luonnonkatastrofien aiheuttamat menetykset vuonna Miten menetykset ovat jakaantuneet alueellisesti maapallolla? Pohdi myös jakautumiseen vaikuttaneita tekijöitä. Vastauksen arvioinnissa kiinnitetään huomiota erityisesti siihen, miten opiskelija osaa verrata luonnonkatastrofien vaikutuksia teollisuusmaissa ja kehitysmaissa sekä miten hän tuo esille alueellisiin eroihin vaikuttaneita syitä. Taulukoiden esittämien luonnonkatastrofien ensisijainen käynnistäjä on jokin luonnontapahtuma. Katastrofit ovat liittyneet ilmakehän tai vesikehän ilmiöihin sekä mannerlaattojen liikkeisiin. Monet luonnonkatastrofit ovat useampien luonnonprosessien tulosta. Esimerkiksi tsunamit esiintyvät maanjäristysten synnyttäminä hyökyaaltoina valtamerten rannikoilla. Luonnonkatastrofien uhkiin ihmiskunta on kulttuurikehityksensä aikana pyrkinyt sopeutumaan tai mukautumaan. Taloudellisesti suurimmat luonnonkatastrofit vuonna 2006 ovat liittyneet ilmakehän ja vesikehän ilmiöihin. Kaikkein suurimmat taloudelliset menetykset ovat aiheuttaneet trooppiset pyörremyrskyt (hurrikaanit) ja tornadot Yhdysvalloissa ja Australiassa sekä taifuuni Japanissa ja Etelä- Koreassa. Taustatekijänä: Trooppiset pyörremyrskyt syntyvät lämpimillä merialueilla, päiväntasaajan molemmin puolin. Synnyttyään ne liikkuvat länteen ja kääntyvät kohti napoja joko eteläisellä tai pohjoisella pallonpuoliskolla. Myrskyjen aiheuttamat taloudelliset menetykset Yhdysvalloissa ovat suuria, koska myrskyille alttiiden rannikkoalueiden infrastruktuuria on kehitetty voimakkaasti. Yhdysvalloissa oli myös suurimmat vakuutetut menetykset. Sen sijaan myrskyihin liittyvät kuolemantapaukset olivat Yhdysvalloissa, Japanissa ja Etelä-Koreassa vähäiset johtuen hyvistä varautumisjärjestelmistä. Intiassa heinä- ja elokuussa 2006 tapahtuneet tulvat aiheuttivat suuret taloudelliset menetykset. Sen sijaan Intian tulvien aiheuttamat vakuutetut menetykset olivat vähäisemmät. Intian tulvien aiheuttama kuolemantapausten määrä oli korkea, sillä väestönkasvuun liittyvät tekijät ovat pa-

6 kottaneet väestöä asumaan tulvaherkille alueille. Lisäksi köyhyydestä johtuen varautuminen tulviin on heikkoa. Taustatekijöitä: Tulviin vaikuttavat sateen määrä, rajuus ja kesto sekä valumaalueen ominaisuudet. Intiassa monsuunisateisiin liittyvien rajujen tulvien yhtenä syynä on vuoristometsien hakkuut Pohjois-Intiassa ja Nepalissa. Kylmyys ja talvimyrskyt aiheuttivat huomattavia taloudellisia menetyksiä Keski-Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa. Suurimmat luonnonkatastrofeihin liittyvät kuolemantapausten määrät ovat vuonna 2006 olleet kehitysmaissa. Suuria ihmishenkien menetyksiä aiheuttaneille luonnonkatastrofeille on ominaista äkillisyys ja yllätyksellisyys. Eniten kuolemantapauksia liittyi Indonesian maanjäristykseen, joka sijaitsee litosfäärilaattojen törmäysalueella. Myös tulvissa ja myrskyissä menehtyi paljon ihmisiä kehitysmaissa. Menetysten alueellisen jakautumisen tarkastelu 3 p. ja jakautumiseen vaikuttaneiden tekijöiden tarkastelu

Kasvin soluhengityksessä vapautuu vesihöyryä. Vettä suodattuu maakerrosten läpi pohjavedeksi. Siirry asemalle: Ilmakehä

Kasvin soluhengityksessä vapautuu vesihöyryä. Vettä suodattuu maakerrosten läpi pohjavedeksi. Siirry asemalle: Ilmakehä Vettä suodattuu maakerrosten läpi pohjavedeksi. Pysy asemalla: Pohjois-Eurooppa Kasvin soluhengityksessä vapautuu vesihöyryä. Sadevettä valuu pintavaluntana vesistöön. Pysy asemalla: Pohjois-Eurooppa Joki

Lisätiedot

1. Vuotomaa (massaliikunto)

1. Vuotomaa (massaliikunto) 1. Vuotomaa (massaliikunto) Vuotomaa on yksi massaliikuntojen monista muodoista Tässä ilmiössä (usein vettynyt) maa aines valuu rinnetta alaspa in niin hitaasti, etta sen voi huomata vain rinteen pinnan

Lisätiedot

Maaperä ravinnon laadun ja riittävyyden kulmakivenä

Maaperä ravinnon laadun ja riittävyyden kulmakivenä Maaperä ravinnon laadun ja riittävyyden kulmakivenä Sanna Kanerva ja Helena Soinne Helsinki Insight aamukahviseminaari 26.10.2012 29.10.2012 1 Maaperä elämän ylläpitäjä ja ekosysteemipalvelujen tuottaja

Lisätiedot

Väestön alueellinen jakautuminen ja muuttoliikkeet. GE2 Yhteinen maailma Leena Kangas-Järviluoma

Väestön alueellinen jakautuminen ja muuttoliikkeet. GE2 Yhteinen maailma Leena Kangas-Järviluoma Väestön alueellinen jakautuminen ja muuttoliikkeet GE2 Yhteinen maailma Leena Kangas-Järviluoma Väestön alueellinen jakautuminen keskimääräinen väentiheys alueella = asukkaiden määrä / km 2 maapallon asutus

Lisätiedot

MONIMUOTOISET TULVAT

MONIMUOTOISET TULVAT MONIMUOTOISET TULVAT - tulviin liittyviä ilmiöitä ja käsitteitä - Ulla-Maija Rimpiläinen Vantaan I tulvaseminaari: Tulvat ja niiden vaikutukset Vantaan uusi valtuustosali ma 19.11.2012 klo 12:30 16:00

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA

ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA YK:n Polaari-vuosi ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA Ilmastonmuutos on vakavin ihmiskuntaa koskaan kohdannut ympärist ristöuhka. Ilmastonmuutos vaikuttaa erityisen voimakkaasti arktisilla alueilla. Vaikutus

Lisätiedot

Väestö. GE2 Yhteinen maailma Leena Kangas-Järviluoma

Väestö. GE2 Yhteinen maailma Leena Kangas-Järviluoma Väestö GE2 Yhteinen maailma Leena Kangas-Järviluoma Väkiluku maailmassa elää tällä hetkellä yli 7 mrd ihmistä Population clock väestön määrään ja muutoksiin vaikuttavat luonnolliset väestönmuutostekijät

Lisätiedot

Ympäristömegatrendit osaksi yritysten arvoketjua

Ympäristömegatrendit osaksi yritysten arvoketjua Ympäristömegatrendit osaksi yritysten arvoketjua Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus Ympäristöosaaminen arvoketjussa 20.9.2011 Teknologiateollisuus, Helsinki Kuva: Lauri Rotko/Plugi Megatrendit - lähtökohdat

Lisätiedot

Mikä muuttuu, kun kasvihuoneilmiö voimistuu? Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos

Mikä muuttuu, kun kasvihuoneilmiö voimistuu? Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos Mikä muuttuu, kun kasvihuoneilmiö voimistuu? Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos 15.4.2010 Sisältöä Kasvihuoneilmiö Kasvihuoneilmiön voimistuminen Näkyykö kasvihuoneilmiön voimistumisen

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOKSEN VAIKUTUS METSIIN JA METSIEN SOPEUTUMINEN MUUTOKSEEN

ILMASTONMUUTOKSEN VAIKUTUS METSIIN JA METSIEN SOPEUTUMINEN MUUTOKSEEN ILMASTONMUUTOKSEN VAIKUTUS METSIIN JA METSIEN SOPEUTUMINEN MUUTOKSEEN Metlan tiedotustilaisuus 27.5.2009 Risto Seppälä 1 TAUSTAA Vuonna 2007 luotiin Global Forest Expert Panel (GFEP) -järjestelmä YK:n

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksesta. Lea saukkonen Ilmatieteen laitos

Ilmastonmuutoksesta. Lea saukkonen Ilmatieteen laitos Ilmastonmuutoksesta ja sään ääri ri-ilmiöistä Lea saukkonen Ilmatieteen laitos 9.12.2008 Havaittu globaali lämpötilan muutos 9.12.2008 2 Havaitut lämpötilan muutokset mantereittain Sinisellä vain luonnollinen

Lisätiedot

Ilmastonmuutos ja kestävä matkailu

Ilmastonmuutos ja kestävä matkailu Ilmastonmuutos ja kestävä matkailu 18.11.2009 FT Hannu Koponen Projektipäällikkö, BalticClimate 2009-2011 Part-financed by the European union (European Regional Development Fund) (6+1) (23+2) (13) Venäläiset

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOKSEN VAIKUTUS METSIIN JA METSIEN SOPEUTUMINEN MUUTOKSEEN

ILMASTONMUUTOKSEN VAIKUTUS METSIIN JA METSIEN SOPEUTUMINEN MUUTOKSEEN ILMASTONMUUTOKSEN VAIKUTUS METSIIN JA METSIEN SOPEUTUMINEN MUUTOKSEEN Metsien käytön tulevaisuus Suomessa -ohjausryhmä Kerkkä 17.11.2008 Risto Seppälä 1 TAUSTAA Vuonna 2007 luotiin Global Forest Expert

Lisätiedot

SMG-4500 Tuulivoima. Toisen luennon aihepiirit VOIMIEN YHTEISVAIKUTUKSISTA SYNTYVÄT TUULET

SMG-4500 Tuulivoima. Toisen luennon aihepiirit VOIMIEN YHTEISVAIKUTUKSISTA SYNTYVÄT TUULET SMG-4500 Tuulivoima Toisen luennon aihepiirit Tuuli luonnonilmiönä: Ilmavirtoihin vaikuttavien voimien yhteisvaikutuksista syntyvät tuulet Globaalit ilmavirtaukset 1 VOIMIEN YHTEISVAIKUTUKSISTA SYNTYVÄT

Lisätiedot

Suomi ja kestävän kehityksen haasteet

Suomi ja kestävän kehityksen haasteet Suomi ja kestävän kehityksen haasteet Maailmanpolitiikka ja tulevaisuuden kehityslinjat Paula Lehtomäki Ympäristöministeri 11.5.2010 Mitä on kestävä kehitys? Taloudellinen, sosiaalinen ja ympäristöllinen

Lisätiedot

Ilmastonmuutos. Ari Venäläinen

Ilmastonmuutos. Ari Venäläinen Ilmastonmuutos Ari Venäläinen Maapallo on lämmennyt vuosisadassa 0.74 C (0.56 0.92 C). 12 kaikkein lämpimimmästä vuodesta maapallolla 11 on sattunut viimeksi kuluneiden 12 vuoden aikana. Aika (vuosia)

Lisätiedot

VESI JA YHDYSKUNTIEN KEHITYS VESIHUOLLON HAASTEET KAUPUNGEISSA , Tampere

VESI JA YHDYSKUNTIEN KEHITYS VESIHUOLLON HAASTEET KAUPUNGEISSA , Tampere VESI JA YHDYSKUNTIEN KEHITYS VESIHUOLLON HAASTEET KAUPUNGEISSA 16.12.2011, Tampere Vesihuollon painajainen Afrikan kaupungit? Jarmo J. Hukka Dosentti (Vesialan tulevaisuudentutkimus) Luonnontieteiden ja

Lisätiedot

Turun yliopisto Nimi: Henkilötunnus: Geologian pääsykoe 28.5.2015

Turun yliopisto Nimi: Henkilötunnus: Geologian pääsykoe 28.5.2015 Seuraavassa on kolmekymmentä kysymystä, joista jokainen sisältää neljä väittämää. Tehtävänäsi on määritellä se, mitkä kunkin kysymyksen neljästä väittämästä ovat tosia ja mitkä ovat epätosia. Kustakin

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksen vaikutus rakennettuun ympäristöön

Ilmastonmuutoksen vaikutus rakennettuun ympäristöön Ilmastonmuutoksen vaikutus rakennettuun ympäristöön Taina Koivistoinen ja Katariina Oinas 10.4.2008 Ilmansuojelun perusteet 2008 tiivistelmä Finadapt raportista nro 9 Ilmastonmuutos ja rakennettu ympäristö

Lisätiedot

SENEGALIN METSÄT AAVIKOITUMASSA?

SENEGALIN METSÄT AAVIKOITUMASSA? SENEGALIN METSÄT AAVIKOITUMASSA? Senegalin tasavalta sijaitsee Atlantin rannalla Länsi-Afrikassa Mauritanian, Malin, Guinean ja Guinea-Bissaun ympäröimänä. Gambia puolestaan on kolmelta puolen Senegalin

Lisätiedot

Peruskartoituksen työkalut sopeutumisen suunnittelussa

Peruskartoituksen työkalut sopeutumisen suunnittelussa Peruskartoituksen työkalut sopeutumisen suunnittelussa Sopeutumistyön alussa on hyvä toteuttaa teemakohtainen tarkistuslistaus, jota lähdetään kokoamaan ilmastonmuutoksen mahdollisten vaikutusten pohjalta.

Lisätiedot

Uusinta tietoa ilmastonmuutoksesta: luonnontieteelliset asiat

Uusinta tietoa ilmastonmuutoksesta: luonnontieteelliset asiat Uusinta tietoa ilmastonmuutoksesta: luonnontieteelliset asiat Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos 3.2.2010 Lähteitä Allison et al. (2009) The Copenhagen Diagnosis (http://www.copenhagendiagnosis.org/)

Lisätiedot

Metsävakuuttaminen. Ismo Ruokoselkä

Metsävakuuttaminen. Ismo Ruokoselkä Metsävakuuttaminen Ismo Ruokoselkä Vakuuta metsäsi! Myrskyt tuhoavat laajojakin alueita, menetykset voivat olla useita kymmeniä tuhansia euroja. Myrskyt ennusteiden mukaan lisääntyvät edelleen ja ovat

Lisätiedot

YK: vuosituhattavoitteet

YK: vuosituhattavoitteet YK: vuosituhattavoitteet Tavoite 1. Poistetaan äärimmäinen nälkä ja köyhyys -Aliravittujen määrä on lähes puolittunut 23,3%:sta 12,9%:iin. -Äärimmäisen köyhyysrajan alapuolella elävien määrä on puolittunut

Lisätiedot

Veden kierto hyvinvointi, terveys ja turvallisuus

Veden kierto hyvinvointi, terveys ja turvallisuus Veden kierto hyvinvointi, terveys ja turvallisuus Kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio Maa- ja metsätalousministeriö Ilma(i)sta vettä? Symposium 14.11.2016, Tieteiden talo, Helsinki 15.11.2016 1 Ilmasto

Lisätiedot

IPCC 5. ilmastonmuutoksen tieteellinen tausta

IPCC 5. ilmastonmuutoksen tieteellinen tausta IPCC 5. arviointiraportti osaraportti 1: ilmastonmuutoksen tieteellinen tausta Sisällysluettelo 1. Havaitut muutokset Muutokset ilmakehässä Säteilypakote Muutokset merissä Muutokset lumi- ja jääpeitteessä

Lisätiedot

Pölyttäjät, pölytys ja ruoantuotanto IPBES-raportin esittely. Esko Hyvärinen Ympäristöneuvos Luontopaneelin seminaari

Pölyttäjät, pölytys ja ruoantuotanto IPBES-raportin esittely. Esko Hyvärinen Ympäristöneuvos Luontopaneelin seminaari Pölyttäjät, pölytys ja ruoantuotanto IPBES-raportin esittely Esko Hyvärinen Ympäristöneuvos Luontopaneelin seminaari 17.3.2016 Arviointiraportin laatimisen vaiheet IPBES-2 päätti arvioinnin käynnistämisestä

Lisätiedot

Energiaa luonnosta. GE2 Yhteinen maailma

Energiaa luonnosta. GE2 Yhteinen maailma Energiaa luonnosta GE2 Yhteinen maailma Energialuonnonvarat Energialuonnonvaroja ovat muun muassa öljy, maakaasu, kivihiili, ydinvoima, aurinkovoima, tuuli- ja vesivoima. Energialuonnonvarat voidaan jakaa

Lisätiedot

Globaali näkökulma ilmastonmuutokseen ja vesivaroihin

Globaali näkökulma ilmastonmuutokseen ja vesivaroihin Vesihuolto, ilmastonmuutos ja elinkaariajattelu nyt! Maailman vesipäivän seminaari 22.3.2010 Globaali näkökulma ilmastonmuutokseen ja vesivaroihin Tutkija Hanna Tietäväinen Ilmatieteen laitos hanna.tietavainen@fmi.fi

Lisätiedot

MERIKARVIA. Merikarviantien alkupään ja Yrittäjäntien ympäristön asemakaavoitus. Hulevesitarkastelu. Kankaanpään kaupunki. Ympäristökeskus.

MERIKARVIA. Merikarviantien alkupään ja Yrittäjäntien ympäristön asemakaavoitus. Hulevesitarkastelu. Kankaanpään kaupunki. Ympäristökeskus. Hulevesitarkastelu Kankaanpään kaupunki Ympäristökeskus talvi 2015 v.2 SISÄLLYS Hulevesien hallinta 2 Kaavoitettavan alueen sijainti 2 Valuma-alue 3 Hulevedet kaava-alueella 4 Hulevesimäärät 5-6 1 HULEVESIEN

Lisätiedot

Tulevaisuus (ilmaston)muutoksessa tilannekatsaus Suomeen ja ulkomaille. Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus

Tulevaisuus (ilmaston)muutoksessa tilannekatsaus Suomeen ja ulkomaille. Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus Tulevaisuus (ilmaston)muutoksessa tilannekatsaus Suomeen ja ulkomaille Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus Ilmastotalkoot Satakunnassa, Rauma 9.11.2016 Ilmastonmuutoksen taustalla etenkin fossiilisten

Lisätiedot

Ilmastonmuutos. ja kehitysmaat. Simon de Trey-White / WWF-UK

Ilmastonmuutos. ja kehitysmaat. Simon de Trey-White / WWF-UK Ilmastonmuutos ja kehitysmaat Simon de Trey-White / WWF-UK Lämpenevä ilmasto Maa ja sitä ympäröivä ilmakehä pystyvät pidättämään auringosta tulevaa lämpöä. Ilmakehän kykyä sitoa lämpöä kutsutaan kasvihuoneilmiöksi,

Lisätiedot

Finpro-seminaari Liiketoimintamahdollisuudet Afrikan maa- ja metsätaloudessa

Finpro-seminaari Liiketoimintamahdollisuudet Afrikan maa- ja metsätaloudessa Finpro-seminaari Liiketoimintamahdollisuudet Afrikan maa- ja metsätaloudessa AFRIKKA - BIOMASSAAN PERUSTUVA LIIKETOIMINTAPOTENTIAALI 16.3.2011 Miia Tähtinen Sisältö Yleistä Tapaus: Tansania Tapaus: Angola

Lisätiedot

Turvapaikanhakijat Uhka vai mahdollisuus, vai kumpaakin? OIVA KALTIOKUMPU SUOMALAINEN KLUBI PORI

Turvapaikanhakijat Uhka vai mahdollisuus, vai kumpaakin? OIVA KALTIOKUMPU SUOMALAINEN KLUBI PORI Turvapaikanhakijat Uhka vai mahdollisuus, vai kumpaakin? OIVA KALTIOKUMPU SUOMALAINEN KLUBI PORI 10.12.2015 Tilanne tänään Euroopan talous lamassa Suomen talous kestämättömällä tiellä Suomen työttömyys

Lisätiedot

Luku 5. Vesikehä kiertää ja kuljettaa. Manner 2

Luku 5. Vesikehä kiertää ja kuljettaa. Manner 2 Luku 5 Vesikehä kiertää ja kuljettaa Veden kiertokulku Vesikehä eli hydrosfääri muodostuu meristä sekä mantereiden ja ilmakehän vedestä. Vesi liikkuu ja muuttaa muotoaan koko ajan. Sama vesi on kiertänyt

Lisätiedot

IPCC WG II ILMASTONMUUTOKSEN VAIKUTUKSET. Petteri Taalas Suomen IPCC-ryhmän pj.

IPCC WG II ILMASTONMUUTOKSEN VAIKUTUKSET. Petteri Taalas Suomen IPCC-ryhmän pj. IPCC WG II ILMASTONMUUTOKSEN VAIKUTUKSET Petteri Taalas Suomen IPCC-ryhmän pj. IPCC, Intergovernmental Panel on Climate Change WMO JA UNEP PERUSTANEET, 1988 TOIMINTA KÄYNTIIN PARAS TIETEELLINEN TIETO PÄÄTTÄJIEN

Lisätiedot

Manner 3 sähköisen ylioppilaskokeen harjoitustehtävät

Manner 3 sähköisen ylioppilaskokeen harjoitustehtävät Manner 3 sähköisen ylioppilaskokeen harjoitustehtävät Monivalintatehtävät Valitse oikea vaihtoehto. 1. a) Torinon asteikolla kuvataan asteroidien aiheuttamaa riskiä. b) Meteoroidi on maanpinnalle tippunut

Lisätiedot

Maiseman perustekijät Maisemarakenne

Maiseman perustekijät Maisemarakenne Maiseman perustekijät Maisemarakenne Sirpa Törrönen 14.9.2015 Maisemaelementit Maiseman perustekijät Maiseman eri osat - Kartoituksessa tuotettua materiaalia kutsutaan usein perusselvityksiksi - Myös maisemainventointi

Lisätiedot

Ilmasto muuttuu mitä tapahtuu Suomessa?

Ilmasto muuttuu mitä tapahtuu Suomessa? Ilmasto muuttuu mitä tapahtuu Suomessa? Prof. Yrjö Viisanen Research Director Turning research and technology into high quality services Ilmaston säätelijät 24.11.2016 2 Ilmaston säätelijät Muutos missä

Lisätiedot

Luonnonvarat vesivarat työpaja 28.09.2012

Luonnonvarat vesivarat työpaja 28.09.2012 Luonnonvarat vesivarat työpaja 28.09.2012 Veden laadusta ja tehokkaasta käytöstä kaupunkiympäristössä Vanhempi yliopistonlehtori Petri Peltonen JUOMAVESI JA SÄÄSTÄVÄ VEDENKÄYTTÖ P. Peltonen 1 (23) Veden

Lisätiedot

VESI JA KEHITYS JARMO J. HUKKA. TkT, VANHEMPI TUTKIJA, DOSENTTI (VESIALAN TULEVAISUUDENTUTKIMUS) KEHITYSMAATUTKIMUKSEN LAITOS:

VESI JA KEHITYS JARMO J. HUKKA. TkT, VANHEMPI TUTKIJA, DOSENTTI (VESIALAN TULEVAISUUDENTUTKIMUS) KEHITYSMAATUTKIMUKSEN LAITOS: VESI JA KEHITYS JARMO J. HUKKA TkT, VANHEMPI TUTKIJA, DOSENTTI (VESIALAN TULEVAISUUDENTUTKIMUS) KEHITYSMAATUTKIMUKSEN LAITOS: KEHITYKSEN TEORIA JA KÄYTÄNTÖ 29. syyskuuta 2004 PISPALAN ROTVALLI UUTISET

Lisätiedot

Joen määritelmä. Joella tarkoitetaan virtaavan veden vesistöä. Joen valuma-alue on vähintään 100 km 2.

Joen määritelmä. Joella tarkoitetaan virtaavan veden vesistöä. Joen valuma-alue on vähintään 100 km 2. Joet ja kunnostus Joen määritelmä Joella tarkoitetaan virtaavan veden vesistöä. Joen valuma-alue on vähintään 100 km 2. Valuma-alueella tarkoitetaan aluetta, jolta vedet kerääntyvät samaan vesistöön. Jokiekosysteemin

Lisätiedot

PROJEKTIMAINEN TYÖSKENTELY ESIMERKKINÄ GLOBAALIT ONGELMAT

PROJEKTIMAINEN TYÖSKENTELY ESIMERKKINÄ GLOBAALIT ONGELMAT PROJEKTIMAINEN TYÖSKENTELY ESIMERKKINÄ GLOBAALIT ONGELMAT www.helsinki.fi/yliopisto TYÖPAJAN RUNKO 1. TAVOITTEET 2. JOHDANTO i. Ongelmalähtöinen työskentely ii. Suurimmat ympäristöhaasteet iii. SSI:n luonne

Lisätiedot

Vakuutusalan kommenttipuheenvuoro. Risto Joppe Karhunen

Vakuutusalan kommenttipuheenvuoro. Risto Joppe Karhunen Vakuutusalan kommenttipuheenvuoro Risto Joppe Karhunen +358 400 737 952 2010 SÄÄ - Poikkeuksellisen pitkä pakkaskausi => tuiskuavan lumen aiheuttamat ongelmat raide- ja lentoliikenteelle - Etelärannikolla

Lisätiedot

Meri. Meri. Meri. Meri. Meri. Meri. Ajelehdit merivirtojen mukana. Pysy meressä ja ota uusi merikortti.

Meri. Meri. Meri. Meri. Meri. Meri. Ajelehdit merivirtojen mukana. Pysy meressä ja ota uusi merikortti. Ajelehdit merivirtojen mukana. Pysy meressä ja ota uusi Painut syyskierron mukana syvälle veteen. Pysy meressä ja ota Ajelehdit levämassan seassa heinäkuussa. Pysy meressä ja ota jäätyy talvella ja sinusta

Lisätiedot

Maassa millä lailla? Husein Muhammed OTM, lakimies Monikulttuurisuuden kasvot seminaari Helsinki 1.3.2013

Maassa millä lailla? Husein Muhammed OTM, lakimies Monikulttuurisuuden kasvot seminaari Helsinki 1.3.2013 Maassa millä lailla? Husein Muhammed OTM, lakimies Monikulttuurisuuden kasvot seminaari Helsinki 1.3.2013 Työntekijän oleskelulupa Opiskelijan oleskelulupa Oleskelulupatyypit Oleskelulupa perhesiteen perusteella

Lisätiedot

Heikki Setälä ja URCA-konsortio

Heikki Setälä ja URCA-konsortio Kaupunkien valuntavesien huomioiminen aluesuunnittelussa Kaupunkien valuntavesien Heikki Setälä huomioiminen Ja URCA-konsortio aluesuunnittelussa Heikki Setälä ja URCA-konsortio SA:n johtoryhmän kysymys:

Lisätiedot

Tuulituhot ja metsänhoito

Tuulituhot ja metsänhoito Tuulituhot ja metsänhoito Susanne Suvanto Metsänterveysseminaari 1 Susanne Suvanto, Metsänterveysseminaari Tuulituhot Suomessa Tuulituhot usein esiintyvät tuulennopeudet vs. myrskytuulet Myrskytuhot Syysmyrskyt

Lisätiedot

Yhteinen arki Islam ja suomalainen kulttuuri. 3.11.2011 muslimit Suomessa 1

Yhteinen arki Islam ja suomalainen kulttuuri. 3.11.2011 muslimit Suomessa 1 Yhteinen arki Islam ja suomalainen kulttuuri 3.11.2011 muslimit Suomessa 1 Islam ja muslimit Islam 600-luvulla Arabian niemimaalla syntynyt monoteistinen uskonto Seuraajia, muslimeja, n. 1,5 miljardia

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOSSKENAARIOT JA LUONTOYMPÄRISTÖT

ILMASTONMUUTOSSKENAARIOT JA LUONTOYMPÄRISTÖT ILMASTONMUUTOSSKENAARIOT JA LUONTOYMPÄRISTÖT Kimmo Ruosteenoja Ilmatieteen laitos kimmo.ruosteenoja@fmi.fi MUUTTUVA ILMASTO JA LUONTOTYYPIT -SEMINAARI YMPÄRISTÖMINISTERIÖ 17.I 2017 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1.

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksen vaikutukset Kyyveden tilaan skenaariot. SYKE:n VEMALA-mallinus Kymijoen päävesistöalueella

Ilmastonmuutoksen vaikutukset Kyyveden tilaan skenaariot. SYKE:n VEMALA-mallinus Kymijoen päävesistöalueella Ilmastonmuutoksen vaikutukset Kyyveden tilaan skenaariot SYKE:n VEMALA-mallinus Kymijoen päävesistöalueella Haukivuori 22.2.2012 Pekka Sojakka, Reijo Lähteenmäki Muutokset hydrologiassa Muutos valunnan,

Lisätiedot

Ilmastomuutoksesta ilmastopolitiikkaan

Ilmastomuutoksesta ilmastopolitiikkaan Vantaan rauhanpuolustajat Tikkurila 30.1.2006 Ilmastomuutos, Laura Rontu 1 Ilmastomuutoksesta ilmastopolitiikkaan Laura Rontu, meteorologi, Helsinki laura.rontu@fmi.fi 29. tammikuuta 2006 Vantaan rauhanpuolustajat

Lisätiedot

- Potentiaalia innovaatioiksi

- Potentiaalia innovaatioiksi - Potentiaalia innovaatioiksi Asmo Honkanen Luonnonvarakeskus 9.9.2016, Ruokaa lähelle ja kauas, Tervo Mitä on biotalous? Biotaloudella tarkoitetaan taloutta, joka käyttää uusiutuvia luonnonvaroja ravinnon,

Lisätiedot

EETTISET VALINNAT IHMINEN, LUONTO JA TEKNIIKKA SP

EETTISET VALINNAT IHMINEN, LUONTO JA TEKNIIKKA SP EETTISET VALINNAT IHMINEN, LUONTO JA TEKNIIKKA SP Antaako Raamattu ihmiselle valtuudet tehdä luonnolle mitä haluaa? Voiko ihminen tuhota luonnon kokonaan? Voiko yksilö vaikuttaa maailman tilaan? Onko tekniikka

Lisätiedot

digitaalisia ja muita medialähteitä sekä osaa hyödyntää monipuolisesti tietotekniikkaa maantieteellisten tietojen esittämisessä

digitaalisia ja muita medialähteitä sekä osaa hyödyntää monipuolisesti tietotekniikkaa maantieteellisten tietojen esittämisessä MAANTIEDE Maantieteessä tarkastellaan elottoman ja elollisen luonnon sekä ihmisen luomien järjestelmien rakennetta ja toimintaa. Maantieteen opetuksen tulee ohjata opiskelijaa tiedostamaan luonnon ja ihmistoiminnan

Lisätiedot

Ilmastonmuutos missä nyt menemme

Ilmastonmuutos missä nyt menemme Ilmastonmuutos missä nyt menemme Esityksen tiedot pohjautuvat IPCC5 raportin tietoihin sekä ilmatieteen laitoksen tutkijoiden työhön. Lisätietoa löytyy Ilmasto-opas sivustolta http://ilmasto-opas.fi/fi/etusivu

Lisätiedot

ACCLIM II Ilmastonmuutosarviot ja asiantuntijapalvelu sopeutumistutkimuksia varten Kirsti Jylhä, Ilmatieteen laitos ISTO-loppuseminaari 26.1.

ACCLIM II Ilmastonmuutosarviot ja asiantuntijapalvelu sopeutumistutkimuksia varten Kirsti Jylhä, Ilmatieteen laitos ISTO-loppuseminaari 26.1. http://www.fmi.fi/acclim II Ilmastonmuutosarviot ja asiantuntijapalvelu sopeutumistutkimuksia varten Kirsti Jylhä, Ilmatieteen laitos ISTO-loppuseminaari 26.1.211 TEHTÄVÄ: tuottaa ilmaston vaihteluihin

Lisätiedot

Mitä pakolaisuus on? Annu Lehtinen Toiminnanjohtaja Suomen Pakolaisapu

Mitä pakolaisuus on? Annu Lehtinen Toiminnanjohtaja Suomen Pakolaisapu Mitä pakolaisuus on? Annu Lehtinen Toiminnanjohtaja Suomen Pakolaisapu 1 Suomen Pakolaisapu Työtä uutta alkua varten Suomen Pakolaisapu tukee pakolaisia ja maahanmuuttajia toimimaan aktiivisesti yhteiskunnassa

Lisätiedot

Jenni Kankaanniemi. Lento. Annele Heikkilä & Mirja Uusi- Illikainen. Karppinen Minttu Koskela & Aino Lainesalo. Julia Koskimies & Roosa Vanhanen

Jenni Kankaanniemi. Lento. Annele Heikkilä & Mirja Uusi- Illikainen. Karppinen Minttu Koskela & Aino Lainesalo. Julia Koskimies & Roosa Vanhanen Biologian kurssi 3: Ympäristöekologia Globaalit eli maailmanlaajuiset biodiversiteettiä kaventavat ympäristöongelmat (ekologiset häiriöt) Tutustu huolella omaan aiheeseesi ja laadi selkeä esitys siitä

Lisätiedot

38. Eettiset valinnat Ihminen, luonto ja tekniikka AK

38. Eettiset valinnat Ihminen, luonto ja tekniikka AK 38. Eettiset valinnat Ihminen, luonto ja tekniikka AK Raamattu kuvaa ensimmäisen ihmisen asuinpaikkaa paratiisina, jossa ihminen elää sopusoinnussa ympäristönsä kanssa. Raamatun mukaan kaikki on saanut

Lisätiedot

MAANTIETO VL LUOKKA. Laaja-alainen osaaminen. Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet. Opetuksen tavoitteet

MAANTIETO VL LUOKKA. Laaja-alainen osaaminen. Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet. Opetuksen tavoitteet MAANTIETO VL.7-9 7.LUOKKA Opetuksen tavoitteet Maantieteellinen tieto ja ymmärrys T1 tukea oppilaan jäsentyneen karttakuvan rakentumista maapallosta T2 ohjata oppilasta tutkimaan luonnonmaantieteellisiä

Lisätiedot

Eri maiden ilmastokantoja

Eri maiden ilmastokantoja Eri maiden ilmastokantoja ETIOPIA Köyhää Etiopiaa koettelevat toistuvat kuivuudet ja tulvat. Ongelman takana ovat ilmastonmuutos ja La Niña -ilmiö. La Niñassa on kyse meren pintaveden lämpötilan poikkeuksellisesta

Lisätiedot

IPCC 5. ARVIOINTIRAPORTTI OSARAPORTTI 1 ILMASTONMUUTOKSEN TIETEELLINEN TAUSTA

IPCC 5. ARVIOINTIRAPORTTI OSARAPORTTI 1 ILMASTONMUUTOKSEN TIETEELLINEN TAUSTA IPCC 5. ARVIOINTIRAPORTTI OSARAPORTTI 1 ILMASTONMUUTOKSEN TIETEELLINEN TAUSTA SISÄLLYSLUETTELO 1. HAVAITUT MUUTOKSET MUUTOKSET ILMAKEHÄSSÄ SÄTEILYPAKOTE MUUTOKSET MERISSÄ MUUTOKSET LUMI- JA JÄÄPEITTEESSÄ

Lisätiedot

ILMASTOMALLEIHIN PERUSTUVIA ARVIOITA TUULEN KESKIMÄÄRÄISEN NOPEUDEN MUUTTUMISESTA EI SELVÄÄ MUUTOSSIGNAALIA SUOMEN LÄHIALUEILLA

ILMASTOMALLEIHIN PERUSTUVIA ARVIOITA TUULEN KESKIMÄÄRÄISEN NOPEUDEN MUUTTUMISESTA EI SELVÄÄ MUUTOSSIGNAALIA SUOMEN LÄHIALUEILLA ILMASTOMALLEIHIN PERUSTUVIA ARVIOITA TUULEN KESKIMÄÄRÄISEN NOPEUDEN MUUTTUMISESTA EI SELVÄÄ MUUTOSSIGNAALIA SUOMEN LÄHIALUEILLA Tuulen voimakkuuden muutosarviot perustuivat periaatteessa samoihin maailmanlaajuisiin

Lisätiedot

Happamat sulfaattimaat ja metsätalous

Happamat sulfaattimaat ja metsätalous Happamat sulfaattimaat ja metsätalous Nina Jungell Suomen metsäkeskus, Julkiset palvelut Rannikon alue 1 Entistä merenpohjaa, muodostuivat yli 4000 vuotta sitten. 22.11.2013 Finlands skogscentral 3 Happamat

Lisätiedot

TULEVA TYÖELÄMÄ Alustus seminaarissa Haasteet kovenevat millaista kuntoutusta työikäisille? Paasitorni 30.9. 2014

TULEVA TYÖELÄMÄ Alustus seminaarissa Haasteet kovenevat millaista kuntoutusta työikäisille? Paasitorni 30.9. 2014 Antti Kasvio, vanhempi tutkija TULEVA TYÖELÄMÄ Alustus seminaarissa Haasteet kovenevat millaista kuntoutusta työikäisille? Paasitorni 30.9. 2014 Ennakoinnin vaikea tehtävä Aiempia säännönmukaisuuksia talouskasvu

Lisätiedot

Mistä tiedämme ihmisen muuttavan ilmastoa? Jouni Räisänen, Helsingin yliopiston fysiikan laitos

Mistä tiedämme ihmisen muuttavan ilmastoa? Jouni Räisänen, Helsingin yliopiston fysiikan laitos Mistä tiedämme ihmisen muuttavan ilmastoa? Jouni Räisänen, Helsingin yliopiston fysiikan laitos 19.4.2010 Huono lähestymistapa Poikkeama v. 1961-1990 keskiarvosta +0.5 0-0.5 1850 1900 1950 2000 +14.5 +14.0

Lisätiedot

ZA4735. Flash Eurobarometer 219 (Biodiversity) Country Specific Questionnaire Finland

ZA4735. Flash Eurobarometer 219 (Biodiversity) Country Specific Questionnaire Finland ZA4735 Flash Eurobarometer 219 (Biodiversity) Country Specific Questionnaire Finland Flash Eurobarometer on biodiversity Flash 219 questionnaire Q1. Oletteko tietoinen ilmaisusta biologinen monimuotoisuus?

Lisätiedot

Hallitustenvälisen. lisen ilmastopaneelin uusin arviointiraportti

Hallitustenvälisen. lisen ilmastopaneelin uusin arviointiraportti Mitä tiede sanoo Hallitustenvälisen lisen ilmastopaneelin uusin arviointiraportti IPCC:n arviointiraportit Poikkeuksellinen koonti ja synteesi laajan ja monipuolisen tieteenalan tiedosta Erittäinin arvovaltainen

Lisätiedot

Ilmastonmuutos globaalina ja paikallisena ilmiönä

Ilmastonmuutos globaalina ja paikallisena ilmiönä Ilmastonmuutos globaalina ja paikallisena ilmiönä Muuttuva Selkämeri Loppuseminaari 25.5.2011 Kuuskajaskari Anna Hakala Asiantuntija, MMM Pyhäjärvi-instituutti 1 Ilmasto Ilmasto = säätilan pitkän ajan

Lisätiedot

Kalasto muuttuu ja lämpötila nousee Pyhäjärven ekosysteemi muutoksessa

Kalasto muuttuu ja lämpötila nousee Pyhäjärven ekosysteemi muutoksessa Kalasto muuttuu ja lämpötila nousee Pyhäjärven ekosysteemi muutoksessa Anne-Mari Ventelä, FT Vesistötoimialan päällikkö, Pyhäjärvi-instituutti Akvaattisen ekologian dosentti, Turun yliopisto 1 1. Pyhäjärven

Lisätiedot

TAVOITE 1: Tavoitteena on poistaa köyhyys kaikissa muodoissa kaikkialta.

TAVOITE 1: Tavoitteena on poistaa köyhyys kaikissa muodoissa kaikkialta. TAVOITE 1: Tavoitteena on poistaa köyhyys kaikissa muodoissa kaikkialta. Ei köyhyyttä! Tarkoittaa esimerkiksi: Äärimmäinen köyhyys poistuu ja köyhyydessä elävien määrä vähenee ainakin puolella joka maassa.

Lisätiedot

Pekka Vuola Porin kaupunki / TPK. Porin tulvasuojelusta

Pekka Vuola Porin kaupunki / TPK. Porin tulvasuojelusta Pekka Vuola Porin kaupunki / TPK Porin tulvasuojelusta 1 Tulvista ja tulvavaarasta 2 Mahdollinen tulva-alue 50 km 2 3 Pahimmat tulvat ja tulvavaaratilanteita *) 1899 kevät, ns. valapaton tulva 1924 kevät

Lisätiedot

Kalasto muuttuu ja lämpötila nousee Pyhäjärven ekosysteemi muutoksessa

Kalasto muuttuu ja lämpötila nousee Pyhäjärven ekosysteemi muutoksessa Kalasto muuttuu ja lämpötila nousee Pyhäjärven ekosysteemi muutoksessa Anne-Mari Ventelä, FT Vesistötoimialan päällikkö, Pyhäjärvi-instituutti Akvaattisen ekologian dosentti, Turun yliopisto 1 1. Pyhäjärven

Lisätiedot

MITEN TUULIVOIMA VAIKUTTAA

MITEN TUULIVOIMA VAIKUTTAA MITEN TUULIVOIMA VAIKUTTAA VEDENALAISEEN LUONTOON? ENERGINEN SELKÄMERI 5.10.2010 TAPIO SUOMINEN SUUNNITTELIJA VELMU-YHTEISTYÖ SELKÄMERELLÄ -HANKE TAUSTAA Kuva: Metsähallitus 2010 ERIKOISLAATUISIA YMPÄRISTÖJÄ

Lisätiedot

Kansallisesti merkittävien riskien arviointi

Kansallisesti merkittävien riskien arviointi Kansallisesti merkittävien riskien arviointi EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON PÄÄTÖS UNIONIN PELASTUSPALVELUMEKANISMISTA Jäsenvaltioiden on Kehitettävä riskinarviointeja kansallisella tai paikallisella

Lisätiedot

PERUSTIETOA ILMASTONMUUTOKSESTA

PERUSTIETOA ILMASTONMUUTOKSESTA PERUSTIETOA ILMASTONMUUTOKSESTA Kasvihuoneilmiö ja ilmastonmuutos Ilmakehän aiheuttama luonnollinen kasvihuoneilmiö Maapallon ilmakehä toimii kasvihuoneen lasikaton tavoin päästäen auringosta tulevan säteilyn

Lisätiedot

ALAKÖNKÄÄN KOSKIMAISEMA. Maisema-alueen aikaisempi nimi ja arvoluokka: Ehdotettu arvoluokka: Valtakunnallisesti arvokas maisemanähtävyys

ALAKÖNKÄÄN KOSKIMAISEMA. Maisema-alueen aikaisempi nimi ja arvoluokka: Ehdotettu arvoluokka: Valtakunnallisesti arvokas maisemanähtävyys ALAKÖNKÄÄN KOSKIMAISEMA Maisema-alueen aikaisempi nimi ja arvoluokka: Ehdotettu arvoluokka: Valtakunnallisesti arvokas maisemanähtävyys Kunta: Utsjoki Pinta-ala: 780,1 ha Maisemaseutu: Pohjois-Lapin tunturiseutu

Lisätiedot

KAMPPAILU AAVIKKOA VASTAAN Saharan kuuma hiekka on liikekannalla 2015

KAMPPAILU AAVIKKOA VASTAAN Saharan kuuma hiekka on liikekannalla 2015 Aavikko vaeltaa: koko Saharan leveydeltä se matkaa etelään keskimäärin vajaan kilometrin kuukaudessa, paikoin neljä kertaa nopeammin. Tuhansien kilometrien levyinen vyöhyke Saharan eteläpuolella on rutikuiva.

Lisätiedot

Taustatietoa muistiinpanoja ppt1:tä varten

Taustatietoa muistiinpanoja ppt1:tä varten Taustatietoa muistiinpanoja ppt1:tä varten Dia 1 Ilmastonmuutos Tieteellinen näyttö on kiistaton Tämän esityksen tarkoituksena on kertoa ilmastonmuutoksesta sekä lyhyesti tämänhetkisestä tutkimustiedosta.

Lisätiedot

Liiketoimintakatsaus 2007

Liiketoimintakatsaus 2007 Liiketoimintakatsaus 27 Matti Alahuhta, pääjohtaja 1 KONE Corporation Sisältö 1. Liiketoimintakatsaus 27 2. Liiketoimintaa ohjaavat megatrendit 3. Visio ja strategia 4. Uudet kehitysohjelmat 5. Näkymät

Lisätiedot

Kysymys 10. poistettu.

Kysymys 10. poistettu. Kysymys 10. poistettu. Helsingin yliopisto Valintakoe 26.5.2014 Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta KOE 5 Metsien ekologia ja käyttö: Maantiede ja matematiikka Sekä A- että B-osasta tulee saada vähintään

Lisätiedot

RAKKAUS USKO TOIVO. - ihmiseltä ihmiselle

RAKKAUS USKO TOIVO. - ihmiseltä ihmiselle RAKKAUS USKO TOIVO - ihmiseltä ihmiselle LUTERILAINEN MAAILMANLIITTO Maailmanpalvelu Mauritanian maaohjelma - Monenkeskistä yhteistyötä, jossa ohjelman toteuttamiseen LML:n kautta osallistuvat Suomen Lähetysseuran

Lisätiedot

Bingo maailman kaupasta

Bingo maailman kaupasta Bingo maailman kaupasta Teemat: Globaali taloudellinen velka, ekologinen velka, maailmankauppa, reilu kauppa Kesto: 30 min? Osallistujia: 6 + Ikäsuositus: 13 + Tarvikkeet: Pelipohjat pareille tai pienille

Lisätiedot

9.2.6. Biologia ja maantieto vuosiluokilla 5 6

9.2.6. Biologia ja maantieto vuosiluokilla 5 6 9.2.6. Biologia ja maantieto vuosiluokilla 5 6 Biologian opetuksen avulla oppilas oppii tuntemaan luonnon moninaisuutta, ihmisen toimintaa, ihmisen ja luonnon vuorovaikutusta sekä itseään. Oma vastuu itsestä

Lisätiedot

Arabikevään jälkiaalloissa: Sosiaaliantropologin huomioita kansannousuista ja kansainvälisestä liikkuvuudesta Pohjois-Afrikassa

Arabikevään jälkiaalloissa: Sosiaaliantropologin huomioita kansannousuista ja kansainvälisestä liikkuvuudesta Pohjois-Afrikassa Arabikevään jälkiaalloissa: Sosiaaliantropologin huomioita kansannousuista ja kansainvälisestä liikkuvuudesta Pohjois-Afrikassa Marko Juntunen, sosiaaliantropologian lehtori, Tampereen yliopisto Marko.Juntunen@uta.fi

Lisätiedot

KEMPELEEN TUOHINONOJAN VARREN LUONTO-SELVITYS

KEMPELEEN TUOHINONOJAN VARREN LUONTO-SELVITYS KEMPELEEN TUOHINONOJAN VARREN LUONTO-SELVITYS 2.7.2014 Outi Tuomivaara, hortonomi ylempi AMK Kempeleen kunta 2 JOHDANTO Kempeleen Riihivainiolle on käynnistynyt asemakaavan laajennus, jonka pohjaksi on

Lisätiedot

LIFE+ -ohjelman rahoitusmahdollisuudet happamien sulfaattimaiden ympäristöhaittojen torjunnassa. Kari-Matti Vuori

LIFE+ -ohjelman rahoitusmahdollisuudet happamien sulfaattimaiden ympäristöhaittojen torjunnassa. Kari-Matti Vuori LIFE+ -ohjelman rahoitusmahdollisuudet happamien sulfaattimaiden ympäristöhaittojen torjunnassa Kari-Matti Vuori LIFE+ rahoitusohjelma LIFE+ on EU:n ympäristöalan rahoitusjärjestelmä, tavoitteena edistää

Lisätiedot

Sulfaattimaiden riskien hallinta ilmastonmuutoksen näkökulmasta Klimatförändringen och de sura sulfatjordarnas riskhantering

Sulfaattimaiden riskien hallinta ilmastonmuutoksen näkökulmasta Klimatförändringen och de sura sulfatjordarnas riskhantering Sulfaattimaiden riskien hallinta ilmastonmuutoksen näkökulmasta Klimatförändringen och de sura sulfatjordarnas riskhantering Mikael Hildén, prof. SYKE Ilmastonmuutoksen strateginen ohjelma HAPPAMIEN SULFAATTIMAIDEN

Lisätiedot

FAKTAT M1. Maankohoaminen

FAKTAT M1. Maankohoaminen Teema 3. Nousemme koko ajan FAKTAT. Maankohoaminen Jääpeite oli viime jääkauden aikaan paksuimmillaan juuri Korkean Rannikon ja Merenkurkun saariston yllä. Jään paksuudeksi arvioidaan vähintään kolme kilometriä.

Lisätiedot

Itsenäisen työskentelyn tehtävät: vastaukset

Itsenäisen työskentelyn tehtävät: vastaukset Itsenäisen työskentelyn tehtävät: vastaukset 1. Missä Burundi on? Tutustu Google-karttapalveluun seuraavilta sivulta: www.google.fi/maps (voit vaihtaa näkymän satelliittitilaan) Etsi koulunne kartalta.

Lisätiedot

Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta Metsien ekologia ja käyttö

Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta Metsien ekologia ja käyttö Tehtävä 1: Pisteet /5 pistettä 1. Mitä bioenergialla tarkoitetaan? Mihin ryhmiin biopolttoaineet voidaan jakaa? Anna esimerkkejä! (5 p.) Bioenergia on fotosynteesissä orgaanisiin aineisiin sitoutuvaa Auringon

Lisätiedot

KIRKKONUMMEN KUNTA Dnro 606/2012 KIRKKONUMMEN KUNNAN. 2 LUKU: Jätevedet

KIRKKONUMMEN KUNTA Dnro 606/2012 KIRKKONUMMEN KUNNAN. 2 LUKU: Jätevedet KIRKKONUMMEN KUNTA Dnro 606/2012 KIRKKONUMMEN KUNNAN YMPA RISTO NSUOJELUMA A RA YKSET 2 LUKU: Jätevedet Sisällys 2. LUKU: JÄTEVEDET... 3 3 Jätevesien käsittely viemäriverkoston ulkopuolella... 3 1. Jätevesien

Lisätiedot

Vantaanjoen tulvat, ilmastonmuutos ja sateet

Vantaanjoen tulvat, ilmastonmuutos ja sateet Vantaanjoen tulvat, ilmastonmuutos ja sateet Bertel Vehviläinen, SYKE Vantaan I tulvaseminaari: Tulvat, tulvariskit ja tulvavahingot Ma 26.11.2012 klo 12:30-16:00 Vantaan uusi valtuustosali/ Asematie 7

Lisätiedot

Lisääntyvät kasvinsuojeluriskit ilmaston muuttuessa, Kari Tiilikkala, MTT PesticideLife -hankkeen aloitusseminaari Jokioisilla 19.2.

Lisääntyvät kasvinsuojeluriskit ilmaston muuttuessa, Kari Tiilikkala, MTT PesticideLife -hankkeen aloitusseminaari Jokioisilla 19.2. Lisääntyvät kasvinsuojeluriskit ilmaston muuttuessa, Kari Tiilikkala, MTT PesticideLife -hankkeen aloitusseminaari Jokioisilla 19.2.2010 PesticideLife-hanke on saanut Euroopan yhteisön LIFErahoitustukea.

Lisätiedot

IL Dnro 46/400/2016 1(5) Majutveden aallokko- ja virtaustarkastelu Antti Kangas, Jan-Victor Björkqvist ja Pauli Jokinen

IL Dnro 46/400/2016 1(5) Majutveden aallokko- ja virtaustarkastelu Antti Kangas, Jan-Victor Björkqvist ja Pauli Jokinen IL Dnro 46/400/2016 1(5) Majutveden aallokko- ja virtaustarkastelu Antti Kangas, Jan-Victor Björkqvist ja Pauli Jokinen Ilmatieteen laitos 22.9.2016 IL Dnro 46/400/2016 2(5) Terminologiaa Keskituuli Tuulen

Lisätiedot

- KASVAVA MAHDOLLISUUS

- KASVAVA MAHDOLLISUUS - KASVAVA MAHDOLLISUUS Asmo Honkanen Luonnonvarakeskus 9.9.2016, Ruokaa lähelle ja kauas, Tervo Mitä on biotalous? Biotaloudella tarkoitetaan taloutta, joka käyttää uusiutuvia luonnonvaroja ravinnon, energian,

Lisätiedot

Maankohoaminen saaristossa

Maankohoaminen saaristossa Maankohoaminen saaristossa KALVOSARJA 4 1) Ylempi ilmakuva esittää rantaviivaa 1940 luvun loppupuolelta läheltä Siiponjoen suistoa. Maankohoaminen ja joen mereen kuljettama irtain maaaines siirtää rantaviivaa

Lisätiedot

Vertaileva lähestymistapa järven virtauskentän arvioinnissa

Vertaileva lähestymistapa järven virtauskentän arvioinnissa Vertaileva lähestymistapa järven virtauskentän arvioinnissa Vertaileva lähestymistapa järven virtauskentän arvioinnissa Sisältö: 1. Virtauksiin vaikuttavat tekijät 2. Tuulen vaikutus 3. Järven syvyyden

Lisätiedot

Metsäbiotalous 2020 Päättäjien Metsäakatemia Majvik,

Metsäbiotalous 2020 Päättäjien Metsäakatemia Majvik, Metsäbiotalous 2020 Päättäjien Metsäakatemia Majvik, 7.5.2014 Hannu Raitio Projektinjohtaja, Prof. Metsäbiotalous suunnaton mahdollisuus Globaalit toimintaympäristöä muuttavat megatrendit pakottavat meidät

Lisätiedot