Ohjeellisia vatauksia:

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Ohjeellisia vatauksia:"

Transkriptio

1 Ohjeellisia vatauksia: 1. A. Tornadojen aiheuttamat tuhot (erityisesti rakennusten, puiden, mutta myös muun omaisuuden tuhoutuminen ja henkilövahingot). Tornadot ovat rajuja pyörretuulia, joiden synty liittyy kylmän ja lämpimän ilmamassan yhteentörmäykseen lauhkealla vyöhykkeellä. Karttaan merkityllä alueella esiintyy erityisesti keväällä kauas etelään ulottuvia kylmän ilman purkauksia. TAI Mississipin tulvat. Mississipin valuma-alue käsittää suuren osan Yhdysvaltojen alueesta. Ympäröiviltä vuoristoalueilta alkunsa saavat sivujoet tuovat runsaasti vettä pääuomaan, joka alajuoksullaan virtaa kilometrin matkalla laajan tasangon keskellä. Joki kuljettaa mukanaan runsaasti maa-ainesta, joka virtauksen hidastuessa muodostaa joen pohjalle särkkiä ja joen reunalle tulvavalleja. Jos vesi nousee joessa niin, että se ylittää tulvavallit, tulva levittäytyy laajoille alueille. MYÖS ajoittaiset lumimyrskyt, jäämyrskyt. B. Laivaliikenteen riskit: Myrskyt ja jäävuoret. Kap Hornin eteläpuoliset vedet kuuluvat länsituulten vyöhykkeeseen. Avoimella merellä tuulen voimakkuus kasvaa usein myrskylukemiin. Länsituulten synnyttämä merivirta kuljettaa Antarktiksen mannerjäätiköstä irronneita jäävuoria, joihin laivat voivat törmätä C. Sahelin alueen kuivuus ja siitä seuraava aavikoituminen. Aavikoitumisen riskiä lisäävät ajoittain toistuvat kuivat kaudet, jolloin kasvillisuus heikkenee eikä pysty sitomaan hiekkaa, jonka tuuli puhaltaa kohti etelää. Alueella väestönkasvu on nopeaa, mikä lisää painetta ympäristöä kohtaan. Alueen elinkeinona on paimentolaisuus, mikä erityisesti kuivana kautena kuluttaa kasvillisuutta. Alueen harvoja puita käytetään polttopuuna. D. Pyörremyrskyt. Taiwan sijaitsee alueella, jossa meriveden lämpötila kohoaa kesällä yli 26 ºC ja on kuitenkin niin kaukana päiväntasaajasta, että siellä coriolisilmiön vaikutuksesta syntyy pyörteisiä tuulia. Vallitseva tuulen suunta on kesäisin kaakosta. TAI Maanjäristykset ja tsunamit. Taiwan sijaitsee lähellä Filippiinien ja Euraasian laattojen rajakohtaa. 2. a. Luonnonriskit: Somalian sijainti kuivalla ja kuumalla ilmastovyöhykkeellä Kuivuusongelma; hellejaksot Pitkä rannikkoalue Vuoden 2004 tsunami aiheutti laajoja tuhoja Itä-Somaliassa Potentiaalista maanjäristysaluetta Ihmisen aiheuttamat ympäristöriskit: Aavikoituminen Vuoriston eroosio-ongelmat Maaperän köyhtyminen Perinteisen paimentolais- ja viljelyelinkeinojen väheneminen Kalakantojen väheneminen (kansainväliset troolarit) Kaivostoiminnan riskit: louhokset Tartuntataudit Muut sosiaaliset riskit Yleinen köyhyys Nälänhätä Korkea lapsikuolleisuus Alhainen koulutustaso Siirtomaataustan aiheuttama poliittinen epävakaus (sisällissota; pysyvän hallinnon puute) Pakolaisongelma

2 b. Merirosvouden taustatekijät: Somalialla Afrikan pisin rantaviiva Sijainti strategisesti tärkeässä kohdassa globaalin kuljetusreitin varrella (öljy, uraani, rauta, aseet, koneet rahtikuljetuksina Kiinaan kapean Adenin lahden läpi) Poliittisesti epävakaassa valtiossa hyvät mahdollisuudet harjoittaa laitonta toimintaa. Valtio ei puutu siihen. Osa merirosvoista entisiä kalastajia, joille ympäristö on tuttu Rahtikuljetukseen käytettävät tankkerit eivät ole aseistettuja, ja ne ajavat hitaasti kapeassa salmessa 3.A Kyseisissä maissa esiintyy monenlaisia riskejä: luonnontapahtumiin liittyviä riskejä, ihmisen ja luonnon vuorovaikutussuhteeseen liittyviä ympäristöongelmia sekä sosiaalisia, ihmiskunnan riskejä. Nicaragua: Sijainti mannerlaattojen reunalla: maanjäristykset, tulivuorenpurkaukset, Sijainti kuumassa lämpövyöhykkeessä: trooppiset pyörremyrskyt, malaria, keltakuume, kolera, AIDS Nopea väestönkasvu: metsien liikahakkuu, rahakasvien viljely, varsinkin maaseudulla heikot sosiaaliset olot. Poliittinen epävakaus. Egypti: Kuivuus, vesipula, suolistosairaudet (kuten bilhartsioosi), kulkusirkat, kastelupeltojen suolaantuminen, kiistat vesivaroista naapurivaltioiden kanssa Assuanin padosta aiheutuvat haitat (kylien ja kulttuurikohteiden jääminen veden alle) Matkailun aiheuttamat riskit: Välimeren rannikon pilaantuminen, rahakasvien viljely Mosambik: kuivuus, trooppiset syklonit, tulvat, malaria, sairaudet (esim. keltakuume, AIDS), nopea väestönkasvu, poliittinen epävakaus. Vietnam: monsuunisateiden myöhästyminen tai liika runsaus (tulvia), taifuunit, malaria, suolistoloiset, AIDS, kulkusirkat, metsien liikahakkuu, osa rannikkovesistä pahoin pilaantunut, nopea väestökasvu, köyhyys, sodat ja sisäiset ristiriidat. B. Humanitaarinen apu: Ruokahuolto, puhdas vesi, lääkintähuolto: lääkkeet, lääkintähenkilökunta ja kenttäsairaalat, majoitus: teltat ja huovat, pakolaisleirien perustaminen ja niiden huolto, sotavankien avustaminen ja heidän olojensa tarkkailu, henkilöetsintä, perheiden yhdistäminen, koulujen jälleenrakennus, paikallisten asukkaiden kouluttaminen. Suomen Punainen Risti, UNICEF, Kirkon Ulkomaanapu, Suomen Pakolaisapu 4. Luonnonriskeistä, ympäristöriskeistä ja ihmiskunnan riskeistä esitellään monipuolisia esimerkkejä Venäjältä, esim. Luonnonriskit: pohjoisosien kylmä ilmasto ja ankarat talvet, jokien keväiset jääpadot ja tulvat sisämaan kuivuus ja kuumuus polaaririntaman ja itärannikon myrskyt Kamtšatkan rannikon tsunamit maanjäristykset Kaukasuksella, itäisillä vuoristoalueilla ja Kamtšatkan niemimaalla, jossa on myös tulivuoria tartuntataudit (HIV, tuberkuloosi, rabies) meteoriitit (suuri alue, suuri riski) Ihmisen kiihdyttämät ympäristöriskit: öljyn- ja kaasunporaus sekä kuljetus, radioaktiiviset aineet ydinvoimaloiden vanhentunut tekniikka maasto- ja metsäpalot ympäristön pilaantuminen; päästöt maaperään, vesistöihin ja ilmakehään

3 ilmastonmuutoksen vaikutukset: kasvillisuusvyöhykkeiden siirtyminen ym. (ikiroudan sulaminen ilmaston lämpenemisen takia eroosio tehomaatalouden ympäristövaikutukset metsien häviäminen (hakkuut) Ihmiskunnan riskit: väestön väheneminen ja lyhyt elinajanodote talousongelmat etnisten ryhmien ja uskontoryhmien väliset jännitteet, paikalliset sodat ja terrorismi, kiistat naapurimaiden kanssa suuret elintasoerot puutteet demokratiassa rikollisuus liikenneonnettomuudet 5. Valuma-alue Valuma-alueella tarkoitetaan vedenjakajan rajaamaa aluetta, jolta tietty allas kerää vetensä ojina ja jokina Vedenjakajana toimii maaston korkeimmat kohdat Korkealla vuoristossa uhkaavat lumivyöryt, joita myös ihminen voi laukaista, vulkaanisilla alueilla laavavirrat tai jäätikön alaisen tulivuorenpurkauksen aiheuttamat muravirrat sekä maanvieremät. Alempana rinteillä: metsän hakkuu lisää lumivyöryriskiä. Metsän tuhoaminen ja maanviljely lisää jyrkillä rinteillä eroosiota, jolloin maannos kuluu ja huuhtoutuu pois. Tämä johtaa helposti ekosysteemien yksipuolistumiseen sekä maanvieremiin Rinteen juurella ja tasangolla metsän hakkuu lisää lumivyöryriskiä. Metsän tuhoaminen ja maanviljely lisää jyrkillä rinteillä eroosiota, jolloin maannos kuluu ja huuhtoutuu pois. Tämä johtaa helposti ekosysteemien yksipuolistumiseen sekä maanvieremiin tulvariski varsinkin lumen sulaessa vuoristossa. Laaksoon rakennetun altaan padon sortuessa saattaa tapahtua tuhoisa tulva. Toisaalta veden patoaminen ja käyttö ylempänä voi aiheuttaa veden puutetta alajuoksulla. Alhaalla matalalla rannikolla ja joen laskiessa mereen (suistoalueella): Pyörremyrskyt ja tsunamit aiheuttavat tulvariskin. Lisääntynyt eroosio valuma-alueella liettää veden joessa ja meressä suiston edessä. Samoin padotut altaat voivat kerätä joen sedimentit, jolloin suistot alkavat kulua. Jokeen päässeet ympäristömyrkyt, muut kemikaalit ja ravinteet aiheuttavat terveys- ja rehevöitymisriskin päästökohteen alapuolisessa joen osassa. Joen eliöstö saattaa tuhoutua. Veden runsaasta käytöstä aiheutuva veden väheneminen saattaa edesauttaa veden laadun heikkenemiseen 6. A. Slummiutuminen / hallitsematon kaupungistuminen / hallitsematon kaupunkien kasvu Slummeja syntyy, kun kaupungistuminen on voimakasta ja köyhät ihmiset rakentavat huonokuntoisia hökkelikyliä laittomille, usein vaarallisille paikoille (esim. rinteet) kaupungin ympäristöön. Ilmiö on erityisesti ongelmana kehitysmaiden suurkaupungeissa, joihin suuri määrä maaseudun väkeä suuntaa toimeentuloa hakemaan (harmaa talous) Elintasoero slummien ja ympäröivien alueiden välillä on suuri. Slummeista puuttuvat palvelut (esim. terveydenhuolto ja koulutus) ja tekninen infrastruktuuri (kadut, vesi- ja viemäriverkosto, jätehuolto ym.). Taudit leviävät helposti ja mahdolliset luonnonkatastrofit (maanvieremät, tulvat) tekevät hökkelialueilla pahaa jälkeä. Rikollisuus. Esim. mm. Mumbain slummit, São Paulon favelat. B. aavikoituminen/kuivuus Aavikoitumista tapahtuu aavikon laajetessa ympäröivälle puoliaavikolle. Siihen vaikuttaa ensisijaisesti pitkäkestoinen kuivuus, joka vähentää kasvillisuutta. Voimakas väestönkasvu luo paineita ottaa käyttöön huonosti kulutusta kestäviä alueita. Usein kasvillisuus ja maan tuotanto- ja uusiutumiskyky häviävät liikalaidunnuksen, metsien

4 hakkuun ja kestämättömien viljelymenetelmien myötä. Kuivilla ja puolikuivilla alueilla kastelu lisää maan suolaantumista. Nälänhätä, vesipula ja niistä aiheutuvat konfliktit ajavat ihmisiä asuinalueiltaan. Ympäristöpakolaisuus. Esim. mm. Afrikan sarvi, Saharan eteläpuolinen Afrikka, Keski-Aasia, Australian sisäosat C. Öljyonnettomuus/ öljyvuoto merellä Meriteiden öljykuljetusten lisäännyttyä ja merellä sijaitsevien porauslauttojen yleistyttyä merkittävä riski. Arkiset alueet erityisen haavoittuvaisia Öljyn hajoaminen vedessä kestää ja osa siitä painuu pohjaan. Myrkylliset yhdisteet saattavat säilyä pohjassa pitkään. Merikasvillisuus saattaa paikoin hävitä, mikä vaikuttaa sekä alueen eliöihin että rantaan. Kala- ja lintukannat vähenevät, kalastus ja äyriäisten kasvatus rannikkovesissä on lopetettava, samoin alueiden käyttö virkistykseen ja matkailuun. Korvauskiistat alueiden puhdistamisessa Esim. mm. Meksikonlahti (2011) 7. Lähi-itä käsittää Lounais-Aasian: Välimeren itärannan ja Arabian niemimaan valtiot aina Iraniin saakka sekä Egyptin. Israelia lukuun ottamatta näitä maita yhdistää islamin uskonto (Huom! Lähi-itä määritellään eri tavoin eri lähteissä) Luonnonriskit: Maanjäristykset (Turkki, Iran, Irak) Tulivuoritoiminta (Turkki, Saudi-Arabia) Tsunamit (Välimeren itärannikko) Vesipula, kuivuus, Aavikoituminen, eroosio Tulvat (Niili, aavikkoalueet vuorten läheisyydessä) Tornadot (Syyria, Jordania), ukkoset, raemyrskyt kulkusirkat tartuntataudit runsas lumisade, maanvieremät, äkilliset massaliikunnot vuoristoalueilla (esim. Iran) Ihmisen kiihdyttämät ympäristöriskit: Öljyn tuotanto ja kuljetus, öljyonnettomuudet, merien saastuminen Merien biodiversiteetin heikkeneminen (Välimeren ympäristö) Vesien liikakäyttö, viljelymaan suolaantuminen Niilin patoaminen vähentää hedelmällisen lietteen leviämistä viljelyalueille, suistoalueet kutistuvat (vaikutukset paikalliseen hydrologiseen kiertoon) ruokapula Ilmaston lämpenemisestä mahdollisesti seuraava merenpinnan nousu (Egyptin pohjoisrannikko) ja alati lisääntyvä kuivuus sekä sateiden epäsäännöllisyys (tulevat liian myöhään tai liian runsaina) -> ongelmat ravinnontuotannossa Ihmiskunnan riskit: Kaupungistumisen riskit (slummit, rikollisuus; mm. Istanbul, Teheran, Bagdad) Varallisuuserot Suuret puolustusmenot Ihmisoikeusrikkomukset Diktatuurit, kansannousut Väestöryhmien väliset konfliktit (mm. muslimit, arabit, juutalaiset) konfliktit vedestä; suurvaltojen eturistiriidat; sota öljystä; pakolaiset; koulutetun väestön muutto alueelta; väestönkasvu; Iranin ydinuhka 8. Massaturismi sai alkunsa 1960-luvulla, jolloin keskiluokan vapaa-aika lisääntyi, liikennemuodot monipuolistuivat ja elintaso nousi kaikkialla länsimaissa. Alkuperäisväestöön ja -kulttuuriin kohdistuvat riskit:

5 Vanhat perinteet ja kulttuuripiirteet häviävät tai saavat matkailijoiden tuomia piirteitä (ns. kulttuurien homogenisoituminen ja globalisaatio) Kielet ja murteet kapenevat, mikä liittyy länsimaisten kulttuuripiirteiden kritiikittömään ihailuun Vanhaa rakennuskantaa puretaan loistohotellien ja turismin liitännäiselinkeinojen tieltä Mikäli turismi kausiluonteista, kausityöttömyys saattaa aiheuttaa elintason laskua Turistikohteen luonnonympäristöön kohdistuvat riskit: Kivikehä: roskaantuminen, likaantuminen, eroosio, paine luonnonvarojen liikakäyttöön Vesikehä: veden saannin vaikeutuminen Ilmakehä: liikenneruuhkien tuoma ilman laadun aleneminen (smog) Eliökehä: eläinten elinympäristöjen kapeneminen ja pirstoutuminen, häirintä Matkailijaan kohdistuvat riskit: Veden, ruoan, hyönteisten tai pisaratartunta kautta kulkeutuvat sairaudet kuten malaria Oma riskikäyttäytyminen: mm. laitesukeltaminen ilman pätevyyttä (extreme-lajit) Tuntemattoman ympäristön paikalliset yhtäkkiset luonnonkatastrofit: mm. tsunamit Turistikohteessa esiintyvä rikollisuus: ryöstöt, huijaukset, tuoteväärennökset Muut: liikenneonnettomuudet, kulttuurishokki Turismin hallitsemattomaan kasvuun liittyvät ongelmat: Elinkeinorakenne yksipuolistuu, jos väestö siirtyy perinteisten ammattien harjoittamisesta matkailuelinkeinojen piiriin Rakennetaan suunnittelemattomasti ja nopeasti huonolaatuista infrastruktuuria: viemäröinti, rakenteet, tieverkot Alkuperäisväestön oikeuksia rajoitetaan Kuilu paikallisväestön ja turistien tulotason välillä aiheuttaa tyytymättömyyttä yhteiskuntaa kohtaan ja konfliktialttiutta 9. Oheisissa taulukoissa on esitetty suurimpien luonnonkatastrofien aiheuttamat menetykset vuonna Miten menetykset ovat jakaantuneet alueellisesti maapallolla? Pohdi myös jakautumiseen vaikuttaneita tekijöitä. Vastauksen arvioinnissa kiinnitetään huomiota erityisesti siihen, miten opiskelija osaa verrata luonnonkatastrofien vaikutuksia teollisuusmaissa ja kehitysmaissa sekä miten hän tuo esille alueellisiin eroihin vaikuttaneita syitä. Taulukoiden esittämien luonnonkatastrofien ensisijainen käynnistäjä on jokin luonnontapahtuma. Katastrofit ovat liittyneet ilmakehän tai vesikehän ilmiöihin sekä mannerlaattojen liikkeisiin. Monet luonnonkatastrofit ovat useampien luonnonprosessien tulosta. Esimerkiksi tsunamit esiintyvät maanjäristysten synnyttäminä hyökyaaltoina valtamerten rannikoilla. Luonnonkatastrofien uhkiin ihmiskunta on kulttuurikehityksensä aikana pyrkinyt sopeutumaan tai mukautumaan. Taloudellisesti suurimmat luonnonkatastrofit vuonna 2006 ovat liittyneet ilmakehän ja vesikehän ilmiöihin. Kaikkein suurimmat taloudelliset menetykset ovat aiheuttaneet trooppiset pyörremyrskyt (hurrikaanit) ja tornadot Yhdysvalloissa ja Australiassa sekä taifuuni Japanissa ja Etelä- Koreassa. Taustatekijänä: Trooppiset pyörremyrskyt syntyvät lämpimillä merialueilla, päiväntasaajan molemmin puolin. Synnyttyään ne liikkuvat länteen ja kääntyvät kohti napoja joko eteläisellä tai pohjoisella pallonpuoliskolla. Myrskyjen aiheuttamat taloudelliset menetykset Yhdysvalloissa ovat suuria, koska myrskyille alttiiden rannikkoalueiden infrastruktuuria on kehitetty voimakkaasti. Yhdysvalloissa oli myös suurimmat vakuutetut menetykset. Sen sijaan myrskyihin liittyvät kuolemantapaukset olivat Yhdysvalloissa, Japanissa ja Etelä-Koreassa vähäiset johtuen hyvistä varautumisjärjestelmistä. Intiassa heinä- ja elokuussa 2006 tapahtuneet tulvat aiheuttivat suuret taloudelliset menetykset. Sen sijaan Intian tulvien aiheuttamat vakuutetut menetykset olivat vähäisemmät. Intian tulvien aiheuttama kuolemantapausten määrä oli korkea, sillä väestönkasvuun liittyvät tekijät ovat pa-

6 kottaneet väestöä asumaan tulvaherkille alueille. Lisäksi köyhyydestä johtuen varautuminen tulviin on heikkoa. Taustatekijöitä: Tulviin vaikuttavat sateen määrä, rajuus ja kesto sekä valumaalueen ominaisuudet. Intiassa monsuunisateisiin liittyvien rajujen tulvien yhtenä syynä on vuoristometsien hakkuut Pohjois-Intiassa ja Nepalissa. Kylmyys ja talvimyrskyt aiheuttivat huomattavia taloudellisia menetyksiä Keski-Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa. Suurimmat luonnonkatastrofeihin liittyvät kuolemantapausten määrät ovat vuonna 2006 olleet kehitysmaissa. Suuria ihmishenkien menetyksiä aiheuttaneille luonnonkatastrofeille on ominaista äkillisyys ja yllätyksellisyys. Eniten kuolemantapauksia liittyi Indonesian maanjäristykseen, joka sijaitsee litosfäärilaattojen törmäysalueella. Myös tulvissa ja myrskyissä menehtyi paljon ihmisiä kehitysmaissa. Menetysten alueellisen jakautumisen tarkastelu 3 p. ja jakautumiseen vaikuttaneiden tekijöiden tarkastelu

Kasvin soluhengityksessä vapautuu vesihöyryä. Vettä suodattuu maakerrosten läpi pohjavedeksi. Siirry asemalle: Ilmakehä

Kasvin soluhengityksessä vapautuu vesihöyryä. Vettä suodattuu maakerrosten läpi pohjavedeksi. Siirry asemalle: Ilmakehä Vettä suodattuu maakerrosten läpi pohjavedeksi. Pysy asemalla: Pohjois-Eurooppa Kasvin soluhengityksessä vapautuu vesihöyryä. Sadevettä valuu pintavaluntana vesistöön. Pysy asemalla: Pohjois-Eurooppa Joki

Lisätiedot

MAA ILMASTA YANN ARTHUS-BERTRAND OPPIMATERIAALI: TEHTÄVÄT

MAA ILMASTA YANN ARTHUS-BERTRAND OPPIMATERIAALI: TEHTÄVÄT MAA ILMASTA YANN ARTHUS-BERTRAND OPPIMATERIAALI: TEHTÄVÄT I LUONNONYMPÄRISTÖT II LUONNONVARAT 1) MAKEA VESI 2) MAAPERÄ 3) METSÄ 4) MERET JA VALTAMERET III IHMISET IV ILMASTONMUUTOS JA LUONNONKATASTROFIT

Lisätiedot

Jätevettä syntyy monista kodin toiminnoista, kuten wc, suihku ja ruuanlaitto. Vesivessan vetäminen kuluttaa paljon vettä.

Jätevettä syntyy monista kodin toiminnoista, kuten wc, suihku ja ruuanlaitto. Vesivessan vetäminen kuluttaa paljon vettä. Vesivessan vetäminen kuluttaa paljon vettä. Jätevettä syntyy monista kodin toiminnoista, kuten wc, suihku ja ruuanlaitto. 1-2 Teollisuusmaissa ja kehitysmaiden varakkaammissa perheissä käytetään vesivessoja.

Lisätiedot

Ylioppilastutkintolautakunta S tudentexamensnämnden

Ylioppilastutkintolautakunta S tudentexamensnämnden Ylioppilastutkintolautakunta S tudentexamensnämnden MAANTIETEEN KOE 27.9.2013 HYVÄN VASTAUKSEN PIIRTEITÄ Alla oleva vastausten piirteiden ja sisältöjen luonnehdinta ei sido ylioppilastutkintolautakunnan

Lisätiedot

Ilmastosodat. Antero Honkasalo

Ilmastosodat. Antero Honkasalo Ilmastosodat Antero Honkasalo Ilmastonmuutos etenee Ilmastonmuutos etenee päästöjen rajoittamisesta huolimatta; muutos on huomenna suurempi kuin tänään Lämpötila nousee Merten pinta nousee Sään ääri-ilmiöt

Lisätiedot

Pakolaisuus ja auttamisen etiikka. SHS-järjestö auttaa Adenin lahden ylityksestä selvinneitä pakolaisia Jemenissä. Kuva: UNHCR

Pakolaisuus ja auttamisen etiikka. SHS-järjestö auttaa Adenin lahden ylityksestä selvinneitä pakolaisia Jemenissä. Kuva: UNHCR Pakolaisuus ja auttamisen etiikka SHS-järjestö auttaa Adenin lahden ylityksestä selvinneitä pakolaisia Jemenissä. Kuva: UNHCR Kuka on pakolainen? Pakolaisen määritelmä perustuu Genevessä solmittuun YK:n

Lisätiedot

Pakolliset kurssit 6LQLQHQSODQHHWWD*(,

Pakolliset kurssit 6LQLQHQSODQHHWWD*(, Pakolliset kurssit 6LQLQHQSODQHHWWD*(, osaa käyttää luonnonmaantieteen peruskäsitteitä ymmärtää maapallon planetaarisuudesta johtuvat ilmiöt osaa kuvata ilma-, vesi- ja kivikehän rakenteen ja toiminnan

Lisätiedot

TURUN YLIOPISTO GEOLOGIAN PÄÄSYKOE 27.5.2014

TURUN YLIOPISTO GEOLOGIAN PÄÄSYKOE 27.5.2014 TURUN YLIOPISTO GEOLOGIAN PÄÄSYKOE 27.5.2014 1. Laattatektoniikka (10 p.) Mitä tarkoittavat kolmiot ja pisteet alla olevassa kuvassa? Millä tavalla Islanti, Chile, Japani ja Itä-Afrikka eroavat laattatektonisesti

Lisätiedot

Maatalouden muodot. = Ilmastoltaan samanlaisille alueille on kehittynyt samanlaista maataloutta. Jako kahteen:

Maatalouden muodot. = Ilmastoltaan samanlaisille alueille on kehittynyt samanlaista maataloutta. Jako kahteen: Maatalouden muodot = Ilmastoltaan samanlaisille alueille on kehittynyt samanlaista maataloutta. Jako kahteen: 1. Intensiivinen maatalous: Suuriin hehtaarisatoihin yltävä voimaperäinen maatalous. Tyypillistä

Lisätiedot

Maaperä ravinnon laadun ja riittävyyden kulmakivenä

Maaperä ravinnon laadun ja riittävyyden kulmakivenä Maaperä ravinnon laadun ja riittävyyden kulmakivenä Sanna Kanerva ja Helena Soinne Helsinki Insight aamukahviseminaari 26.10.2012 29.10.2012 1 Maaperä elämän ylläpitäjä ja ekosysteemipalvelujen tuottaja

Lisätiedot

Väestön alueellinen jakautuminen ja muuttoliikkeet. GE2 Yhteinen maailma Leena Kangas-Järviluoma

Väestön alueellinen jakautuminen ja muuttoliikkeet. GE2 Yhteinen maailma Leena Kangas-Järviluoma Väestön alueellinen jakautuminen ja muuttoliikkeet GE2 Yhteinen maailma Leena Kangas-Järviluoma Väestön alueellinen jakautuminen keskimääräinen väentiheys alueella = asukkaiden määrä / km 2 maapallon asutus

Lisätiedot

1. Vuotomaa (massaliikunto)

1. Vuotomaa (massaliikunto) 1. Vuotomaa (massaliikunto) Vuotomaa on yksi massaliikuntojen monista muodoista Tässä ilmiössä (usein vettynyt) maa aines valuu rinnetta alaspa in niin hitaasti, etta sen voi huomata vain rinteen pinnan

Lisätiedot

Ilmastonmuutos ja uudet liiketoimintamahdollisuudet

Ilmastonmuutos ja uudet liiketoimintamahdollisuudet Ilmastonmuutos ja uudet liiketoimintamahdollisuudet Pirkanmaan yrittäjät By Göran Kari Symlink Technologies Oy 1 Symlink Technologies Oy Ydinajatus ILMASTO YHTEISKUNNAN RAKENNE JA TOIMINTA ILMASTON MUUTOS

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksesta. Lea saukkonen Ilmatieteen laitos

Ilmastonmuutoksesta. Lea saukkonen Ilmatieteen laitos Ilmastonmuutoksesta ja sään ääri ri-ilmiöistä Lea saukkonen Ilmatieteen laitos 9.12.2008 Havaittu globaali lämpötilan muutos 9.12.2008 2 Havaitut lämpötilan muutokset mantereittain Sinisellä vain luonnollinen

Lisätiedot

FINADAPT 343. Urban planning Kaupunkisuunnittelu. Ilmastonmuutokseen sopeutumisen haasteita kaupunkisuunnittelussa

FINADAPT 343. Urban planning Kaupunkisuunnittelu. Ilmastonmuutokseen sopeutumisen haasteita kaupunkisuunnittelussa FINADAPT 343 Urban planning Kaupunkisuunnittelu Ilmastonmuutokseen sopeutumisen haasteita kaupunkisuunnittelussa 13.3.2008 Sanna Peltola & Eeva TörmT rmä Ilmansuojelun perusteet 2008 1 Tutkimuksen tehtävä

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA

ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA YK:n Polaari-vuosi ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA Ilmastonmuutos on vakavin ihmiskuntaa koskaan kohdannut ympärist ristöuhka. Ilmastonmuutos vaikuttaa erityisen voimakkaasti arktisilla alueilla. Vaikutus

Lisätiedot

Väestö. GE2 Yhteinen maailma Leena Kangas-Järviluoma

Väestö. GE2 Yhteinen maailma Leena Kangas-Järviluoma Väestö GE2 Yhteinen maailma Leena Kangas-Järviluoma Väkiluku maailmassa elää tällä hetkellä yli 7 mrd ihmistä Population clock väestön määrään ja muutoksiin vaikuttavat luonnolliset väestönmuutostekijät

Lisätiedot

Ympäristömegatrendit osaksi yritysten arvoketjua

Ympäristömegatrendit osaksi yritysten arvoketjua Ympäristömegatrendit osaksi yritysten arvoketjua Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus Ympäristöosaaminen arvoketjussa 20.9.2011 Teknologiateollisuus, Helsinki Kuva: Lauri Rotko/Plugi Megatrendit - lähtökohdat

Lisätiedot

Mitä jos ilmastonmuutosta ei torjuta tiukoin toimin?

Mitä jos ilmastonmuutosta ei torjuta tiukoin toimin? Mitä jos ilmastonmuutosta ei torjuta tiukoin toimin? Ilmastonmuutos on jo pahentanut vesipulaa ja nälkää sekä lisännyt trooppisia tauteja. Maailman terveysjärjestön mukaan 150 000 ihmistä vuodessa kuolee

Lisätiedot

MONIMUOTOISET TULVAT

MONIMUOTOISET TULVAT MONIMUOTOISET TULVAT - tulviin liittyviä ilmiöitä ja käsitteitä - Ulla-Maija Rimpiläinen Vantaan I tulvaseminaari: Tulvat ja niiden vaikutukset Vantaan uusi valtuustosali ma 19.11.2012 klo 12:30 16:00

Lisätiedot

Nurminen Leena 1, Zhu Mengyuan 3, Happo Lauri 1, Zhu Guangwei 3, Wu Tingfeng 3, Deng Jianming 3, Niemistö Juha 1, Ventelä Anne-Mari 2 & Qin Boqiang 3

Nurminen Leena 1, Zhu Mengyuan 3, Happo Lauri 1, Zhu Guangwei 3, Wu Tingfeng 3, Deng Jianming 3, Niemistö Juha 1, Ventelä Anne-Mari 2 & Qin Boqiang 3 Tuulen ja vesikasvillisuuden vaikutus sedimentin resuspensioon ja sisäiseen kuormitukseen Pyhäjärvellä ja Taihulla - näkökulma ilmastonmuutoksen vaikutuksiin Nurminen Leena 1, Zhu Mengyuan 3, Happo Lauri

Lisätiedot

Kaikki lapset kouluun Schools for Africa Alakoulut

Kaikki lapset kouluun Schools for Africa Alakoulut Kaikki lapset kouluun Schools for Africa Alakoulut Tulosta nämä muistiinpanot erikseen, et voi lukea niitä esityksen aikana näyttöruudulta! Ohjeita F5 = aloita diaesitys = siirry eteenpäin nuolinäppäimillä

Lisätiedot

Suomi ja kestävän kehityksen haasteet

Suomi ja kestävän kehityksen haasteet Suomi ja kestävän kehityksen haasteet Maailmanpolitiikka ja tulevaisuuden kehityslinjat Paula Lehtomäki Ympäristöministeri 11.5.2010 Mitä on kestävä kehitys? Taloudellinen, sosiaalinen ja ympäristöllinen

Lisätiedot

VALTIOTYÖ SISÄLTÖ. Luonnonolot. Tee ohjeiden mukainen valtiotyö, jos tavoittelet arvosanaa 10, tai jos haluat vaikuttaa kurssiarvosanaan korottavasti.

VALTIOTYÖ SISÄLTÖ. Luonnonolot. Tee ohjeiden mukainen valtiotyö, jos tavoittelet arvosanaa 10, tai jos haluat vaikuttaa kurssiarvosanaan korottavasti. VALTIOTYÖ Tee ohjeiden mukainen valtiotyö, jos tavoittelet arvosanaa 10, tai jos haluat vaikuttaa kurssiarvosanaan korottavasti. SISÄLTÖ Luonnonolot 1. Sijainti valtion sijaintia pituus- ja leveyspiirien,

Lisätiedot

Ilmastonmuutos ja kestävä matkailu

Ilmastonmuutos ja kestävä matkailu Ilmastonmuutos ja kestävä matkailu 18.11.2009 FT Hannu Koponen Projektipäällikkö, BalticClimate 2009-2011 Part-financed by the European union (European Regional Development Fund) (6+1) (23+2) (13) Venäläiset

Lisätiedot

Tulva tuhosi Minória Manuelin viljelmät

Tulva tuhosi Minória Manuelin viljelmät Minória Manuel osoittaa pellolleen, jonka vesi valtasi Zambesi-joen tulviessa. Tulva tuhosi Minória Manuelin viljelmät Pellolla jalat uppoavat syvälle lämpimään mutaan. Siellä täällä näkyy vielä auringossa

Lisätiedot

Maailman metsät kestävän kehityksen haasteita ja ratkaisuja Alustus Päättäjien Metsäakatemiassa 14.9.2011

Maailman metsät kestävän kehityksen haasteita ja ratkaisuja Alustus Päättäjien Metsäakatemiassa 14.9.2011 Maailman metsät kestävän kehityksen haasteita ja ratkaisuja Alustus Päättäjien Metsäakatemiassa 14.9.2011 Vesa Kaarakka, metsäneuvonantaja UM / kehityspoliittinen osasto toimialapolitiikan yksikkö Metsän

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOKSEN VAIKUTUS METSIIN JA METSIEN SOPEUTUMINEN MUUTOKSEEN

ILMASTONMUUTOKSEN VAIKUTUS METSIIN JA METSIEN SOPEUTUMINEN MUUTOKSEEN ILMASTONMUUTOKSEN VAIKUTUS METSIIN JA METSIEN SOPEUTUMINEN MUUTOKSEEN Metlan tiedotustilaisuus 27.5.2009 Risto Seppälä 1 TAUSTAA Vuonna 2007 luotiin Global Forest Expert Panel (GFEP) -järjestelmä YK:n

Lisätiedot

Turun yliopisto Nimi: Henkilötunnus: Geologian pääsykoe 28.5.2015

Turun yliopisto Nimi: Henkilötunnus: Geologian pääsykoe 28.5.2015 Seuraavassa on kolmekymmentä kysymystä, joista jokainen sisältää neljä väittämää. Tehtävänäsi on määritellä se, mitkä kunkin kysymyksen neljästä väittämästä ovat tosia ja mitkä ovat epätosia. Kustakin

Lisätiedot

ympäristöhaasteissa on kyse? Sirpa Pietikäinen

ympäristöhaasteissa on kyse? Sirpa Pietikäinen Mistä ympäristöhaasteissa on kyse? Sirpa Pietikäinen Oireet ympäristöhaasteet äi t t Luonnon monimuotoisuuden katoaminen Ilmastonmuutos Vesi Metsäkato Aavikoituminen Kemikalisoituminen Raaka-aineiden riittävyys,

Lisätiedot

URBAANIEN ALUEIDEN VESIHUOLLON KEHITYS JA TULEVAISUUDEN HAASTEET Vesihuollon haasteet Afrikassa. Maailman vesipäivän seminaari, 23.3.

URBAANIEN ALUEIDEN VESIHUOLLON KEHITYS JA TULEVAISUUDEN HAASTEET Vesihuollon haasteet Afrikassa. Maailman vesipäivän seminaari, 23.3. URBAANIEN ALUEIDEN VESIHUOLLON KEHITYS JA TULEVAISUUDEN HAASTEET Vesihuollon haasteet Afrikassa Maailman vesipäivän seminaari, 23.3.2011, Helsinki Jarmo J. HUKKA Senior Consultant Water and Environment

Lisätiedot

Mikä muuttuu, kun kasvihuoneilmiö voimistuu? Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos

Mikä muuttuu, kun kasvihuoneilmiö voimistuu? Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos Mikä muuttuu, kun kasvihuoneilmiö voimistuu? Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos 15.4.2010 Sisältöä Kasvihuoneilmiö Kasvihuoneilmiön voimistuminen Näkyykö kasvihuoneilmiön voimistumisen

Lisätiedot

VESI JA YHDYSKUNTIEN KEHITYS VESIHUOLLON HAASTEET KAUPUNGEISSA , Tampere

VESI JA YHDYSKUNTIEN KEHITYS VESIHUOLLON HAASTEET KAUPUNGEISSA , Tampere VESI JA YHDYSKUNTIEN KEHITYS VESIHUOLLON HAASTEET KAUPUNGEISSA 16.12.2011, Tampere Vesihuollon painajainen Afrikan kaupungit? Jarmo J. Hukka Dosentti (Vesialan tulevaisuudentutkimus) Luonnontieteiden ja

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOKSEN VAIKUTUS METSIIN JA METSIEN SOPEUTUMINEN MUUTOKSEEN

ILMASTONMUUTOKSEN VAIKUTUS METSIIN JA METSIEN SOPEUTUMINEN MUUTOKSEEN ILMASTONMUUTOKSEN VAIKUTUS METSIIN JA METSIEN SOPEUTUMINEN MUUTOKSEEN Metsien käytön tulevaisuus Suomessa -ohjausryhmä Kerkkä 17.11.2008 Risto Seppälä 1 TAUSTAA Vuonna 2007 luotiin Global Forest Expert

Lisätiedot

Ilmastonmuutos. Ari Venäläinen

Ilmastonmuutos. Ari Venäläinen Ilmastonmuutos Ari Venäläinen Maapallo on lämmennyt vuosisadassa 0.74 C (0.56 0.92 C). 12 kaikkein lämpimimmästä vuodesta maapallolla 11 on sattunut viimeksi kuluneiden 12 vuoden aikana. Aika (vuosia)

Lisätiedot

Kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta

Kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta 16.4.2010 2009/2151(INI) TARKISTUKSET 1-12 Antigoni Papadopoulou (PE439.890v01-00) mietinnöstä komission tiedonannosta

Lisätiedot

DEE Tuulivoiman perusteet

DEE Tuulivoiman perusteet DEE-53020 Tuulivoiman perusteet Aihepiiri 2 Tuuli luonnonilmiönä: Ilmavirtoihin vaikuttavien voimien yhteisvaikutuksista syntyvät tuulet Globaalit ilmavirtaukset 1 VOIMIEN YHTEISVAIKUTUKSISTA SYNTYVÄT

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS, KESKI-SUOMI JA LIIKETOIMINTA

ILMASTONMUUTOS, KESKI-SUOMI JA LIIKETOIMINTA 2.11.2011 Hannu Koponen ILMASTONMUUTOS, KESKI-SUOMI JA LIIKETOIMINTA Ilmastonmuutos ja vastuullinen liiketoiminta 1.11.2011 1 Vuoden keskilämpötila Talvi (J-T-H) Kesä (K-H-E) +15 +15 +15 +14,0 o C 2100

Lisätiedot

SMG-4500 Tuulivoima. Toisen luennon aihepiirit VOIMIEN YHTEISVAIKUTUKSISTA SYNTYVÄT TUULET

SMG-4500 Tuulivoima. Toisen luennon aihepiirit VOIMIEN YHTEISVAIKUTUKSISTA SYNTYVÄT TUULET SMG-4500 Tuulivoima Toisen luennon aihepiirit Tuuli luonnonilmiönä: Ilmavirtoihin vaikuttavien voimien yhteisvaikutuksista syntyvät tuulet Globaalit ilmavirtaukset 1 VOIMIEN YHTEISVAIKUTUKSISTA SYNTYVÄT

Lisätiedot

Ylioppilastutkintolautakunta S tudentexamensnämnden

Ylioppilastutkintolautakunta S tudentexamensnämnden Ylioppilastutkintolautakunta S tudentexamensnämnden MAANTIETEEN KOE 22.3.2013 HYVÄN VASTAUKSEN PIIRTEITÄ Alla oleva vastausten piirteiden ja sisältöjen luonnehdinta ei sido ylioppilastutkintolautakunnan

Lisätiedot

SENEGALIN METSÄT AAVIKOITUMASSA?

SENEGALIN METSÄT AAVIKOITUMASSA? SENEGALIN METSÄT AAVIKOITUMASSA? Senegalin tasavalta sijaitsee Atlantin rannalla Länsi-Afrikassa Mauritanian, Malin, Guinean ja Guinea-Bissaun ympäröimänä. Gambia puolestaan on kolmelta puolen Senegalin

Lisätiedot

Manner 3 sähköisen ylioppilaskokeen harjoitustehtävät

Manner 3 sähköisen ylioppilaskokeen harjoitustehtävät Manner 3 sähköisen ylioppilaskokeen harjoitustehtävät Monivalintatehtävät Valitse oikea vaihtoehto. 1. a) Torinon asteikolla kuvataan asteroidien aiheuttamaa riskiä. b) Meteoroidi on maanpinnalle tippunut

Lisätiedot

IPCC 5. ilmastonmuutoksen tieteellinen tausta

IPCC 5. ilmastonmuutoksen tieteellinen tausta IPCC 5. arviointiraportti osaraportti 1: ilmastonmuutoksen tieteellinen tausta Sisällysluettelo 1. Havaitut muutokset Muutokset ilmakehässä Säteilypakote Muutokset merissä Muutokset lumi- ja jääpeitteessä

Lisätiedot

5.8 Maantiede. Opetuksen tavoitteet

5.8 Maantiede. Opetuksen tavoitteet 5.8 Maantiede Maantieteessä tarkastellaan elottoman ja elollisen luonnon sekä ihmisen luomien järjestelmien rakennetta ja toimintaa. Maantieteen opetuksen tulee ohjata opiskelijaa tiedostamaan luonnon

Lisätiedot

YK: vuosituhattavoitteet

YK: vuosituhattavoitteet YK: vuosituhattavoitteet Tavoite 1. Poistetaan äärimmäinen nälkä ja köyhyys -Aliravittujen määrä on lähes puolittunut 23,3%:sta 12,9%:iin. -Äärimmäisen köyhyysrajan alapuolella elävien määrä on puolittunut

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksen vaikutus rakennettuun ympäristöön

Ilmastonmuutoksen vaikutus rakennettuun ympäristöön Ilmastonmuutoksen vaikutus rakennettuun ympäristöön Taina Koivistoinen ja Katariina Oinas 10.4.2008 Ilmansuojelun perusteet 2008 tiivistelmä Finadapt raportista nro 9 Ilmastonmuutos ja rakennettu ympäristö

Lisätiedot

ymmärtää, mitä alueellisuus, tila ja paikka merkitsevät maantieteessä ja maantieteellisessä ajattelussa

ymmärtää, mitä alueellisuus, tila ja paikka merkitsevät maantieteessä ja maantieteellisessä ajattelussa 5.8. Maantiede Maantieteessä tarkastellaan elottoman ja elollisen luonnon sekä ihmisen luomien järjestelmien rakennetta ja toimintaa. Maantieteen opetuksen tulee ohjata opiskelijaa tiedostamaan luonnon

Lisätiedot

Suomalaistuuko islam? Islamilaistuuko Suomi? Husein Muhammed Lakimies, tietokirjailija Luetaan yhdessä -verkosto Hyvinkää 15.10.

Suomalaistuuko islam? Islamilaistuuko Suomi? Husein Muhammed Lakimies, tietokirjailija Luetaan yhdessä -verkosto Hyvinkää 15.10. Suomalaistuuko islam? Islamilaistuuko Suomi? Husein Muhammed Lakimies, tietokirjailija Luetaan yhdessä -verkosto Hyvinkää 15.10.2011 Väite1: islam suomalaistuu Eurooppalaisiin, varsin maallistuneisiin

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksen vaikutukset säähän Suomessa

Ilmastonmuutoksen vaikutukset säähän Suomessa Ilmastonmuutoksen vaikutukset säähän Suomessa Lentosäämeteorologi Antti Pelkonen Ilmatieteen laitos Lento- ja sotilassääyksikkö Tampere-Pirkkalan lentoasema/satakunnan lennosto Ilmankos-kampanja 5.11.2008

Lisätiedot

Veden kierto hyvinvointi, terveys ja turvallisuus

Veden kierto hyvinvointi, terveys ja turvallisuus Veden kierto hyvinvointi, terveys ja turvallisuus Kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio Maa- ja metsätalousministeriö Ilma(i)sta vettä? Symposium 14.11.2016, Tieteiden talo, Helsinki 15.11.2016 1 Ilmasto

Lisätiedot

Ylioppilastutkintolautakunta S t u d e n t e x a m e n s n ä m n d e n

Ylioppilastutkintolautakunta S t u d e n t e x a m e n s n ä m n d e n Ylioppilastutkintolautakunta S t u d e n t e x a m e n s n ä m n d e n MAANTIETEEN KOE 12.3.2014 HYVÄN VASTAUKSEN PIIRTEITÄ Alla oleva vastausten piirteiden ja sisältöjen luonnehdinta ei sido ylioppilastutkintolautakunnan

Lisätiedot

Ilmastonmuutos ja ilmastomallit

Ilmastonmuutos ja ilmastomallit Ilmastonmuutos ja ilmastomallit Jouni Räisänen, Helsingin yliopiston Fysikaalisten tieteiden laitos FORS-iltapäiväseminaari 2.6.2005 Esityksen sisältö Peruskäsitteitä: luonnollinen kasvihuoneilmiö kasvihuoneilmiön

Lisätiedot

Tulevatko mangrovemetsät

Tulevatko mangrovemetsät Tulevatko mangrovemetsät takaisin? LOURDES ANTONYSAMY, TAMIL NADU, INTIA. Vadakku Ammapattinamin kylä Tamil Nadussa Etelä-Intiassa pelastui vuoden 2004 tsunamilta mangrovemetsiensä ansiosta. Muinaiset

Lisätiedot

Uusinta tietoa ilmastonmuutoksesta: luonnontieteelliset asiat

Uusinta tietoa ilmastonmuutoksesta: luonnontieteelliset asiat Uusinta tietoa ilmastonmuutoksesta: luonnontieteelliset asiat Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos 3.2.2010 Lähteitä Allison et al. (2009) The Copenhagen Diagnosis (http://www.copenhagendiagnosis.org/)

Lisätiedot

Metsävakuuttaminen. Ismo Ruokoselkä

Metsävakuuttaminen. Ismo Ruokoselkä Metsävakuuttaminen Ismo Ruokoselkä Vakuuta metsäsi! Myrskyt tuhoavat laajojakin alueita, menetykset voivat olla useita kymmeniä tuhansia euroja. Myrskyt ennusteiden mukaan lisääntyvät edelleen ja ovat

Lisätiedot

Tehtävä 1. c) Okluusiorintama muodostuu, kun kylmä rintama on saavuttanut lämpimän rintaman, mikä nostaa lämpimän ilmamassan ylös maanpinnasta.

Tehtävä 1. c) Okluusiorintama muodostuu, kun kylmä rintama on saavuttanut lämpimän rintaman, mikä nostaa lämpimän ilmamassan ylös maanpinnasta. MAANTIETEEN KOE 20.3.2015 HYVÄN VASTAUKSEN PIIRTEITÄ Alla oleva vastausten piirteiden, sisältöjen ja pisteitysten luonnehdinta ei sido ylioppilastutkintolautakunnan arvostelua. Lopullisessa arvostelussa

Lisätiedot

Ilmastonmuutos. ja kehitysmaat. Simon de Trey-White / WWF-UK

Ilmastonmuutos. ja kehitysmaat. Simon de Trey-White / WWF-UK Ilmastonmuutos ja kehitysmaat Simon de Trey-White / WWF-UK Lämpenevä ilmasto Maa ja sitä ympäröivä ilmakehä pystyvät pidättämään auringosta tulevaa lämpöä. Ilmakehän kykyä sitoa lämpöä kutsutaan kasvihuoneilmiöksi,

Lisätiedot

Globaali näkökulma ilmastonmuutokseen ja vesivaroihin

Globaali näkökulma ilmastonmuutokseen ja vesivaroihin Vesihuolto, ilmastonmuutos ja elinkaariajattelu nyt! Maailman vesipäivän seminaari 22.3.2010 Globaali näkökulma ilmastonmuutokseen ja vesivaroihin Tutkija Hanna Tietäväinen Ilmatieteen laitos hanna.tietavainen@fmi.fi

Lisätiedot

Peruskartoituksen työkalut sopeutumisen suunnittelussa

Peruskartoituksen työkalut sopeutumisen suunnittelussa Peruskartoituksen työkalut sopeutumisen suunnittelussa Sopeutumistyön alussa on hyvä toteuttaa teemakohtainen tarkistuslistaus, jota lähdetään kokoamaan ilmastonmuutoksen mahdollisten vaikutusten pohjalta.

Lisätiedot

Maailmantalouden kehitystrendit [Tilastokeskus 3.10.2007] Jaakko Kiander Palkansaajien tutkimuslaitos

Maailmantalouden kehitystrendit [Tilastokeskus 3.10.2007] Jaakko Kiander Palkansaajien tutkimuslaitos Maailmantalouden kehitystrendit [Tilastokeskus 3.10.2007] Jaakko Kiander Palkansaajien tutkimuslaitos Maailmantalouden kehitystrendit! Lyhyen ajan muutokset Talouden suhdanteet Makrotalouden epätasapainot!

Lisätiedot

Tulevaisuus (ilmaston)muutoksessa tilannekatsaus Suomeen ja ulkomaille. Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus

Tulevaisuus (ilmaston)muutoksessa tilannekatsaus Suomeen ja ulkomaille. Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus Tulevaisuus (ilmaston)muutoksessa tilannekatsaus Suomeen ja ulkomaille Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus Ilmastotalkoot Satakunnassa, Rauma 9.11.2016 Ilmastonmuutoksen taustalla etenkin fossiilisten

Lisätiedot

Ilmasto muuttuu mitä tapahtuu Suomessa?

Ilmasto muuttuu mitä tapahtuu Suomessa? Ilmasto muuttuu mitä tapahtuu Suomessa? Prof. Yrjö Viisanen Research Director Turning research and technology into high quality services Ilmaston säätelijät 24.11.2016 2 Ilmaston säätelijät Muutos missä

Lisätiedot

Energiaa luonnosta. GE2 Yhteinen maailma

Energiaa luonnosta. GE2 Yhteinen maailma Energiaa luonnosta GE2 Yhteinen maailma Energialuonnonvarat Energialuonnonvaroja ovat muun muassa öljy, maakaasu, kivihiili, ydinvoima, aurinkovoima, tuuli- ja vesivoima. Energialuonnonvarat voidaan jakaa

Lisätiedot

Miten ilmastonmuutos vaikuttaa liikunnan olosuhteisiin?

Miten ilmastonmuutos vaikuttaa liikunnan olosuhteisiin? Miten ilmastonmuutos vaikuttaa liikunnan olosuhteisiin? Ari Venäläinen Ilmastotutkimus- ja sovellutukset Aineistoa: Ilmatieteen laitos / Ilmasto ja globaalimuutos IPCC ONKO TÄMÄ MENNYTTÄ 1 JA TÄMÄ NYKYISYYTTÄ

Lisätiedot

Oma yksityinen vesialue vai osuus yhteiseen?

Oma yksityinen vesialue vai osuus yhteiseen? Oma yksityinen vesialue vai osuus yhteiseen? Teemu Ulvi Suomen ympäristökeskus 25.3.2015 Kalliolan koulu 26.3.2015 Paimelan koulu Vesialueen omistajan oikeudet Oikeus päättää omaisuutensa käytöstä Voi

Lisätiedot

HAUKIPUTAAN KUNTA JOKIKYLÄN YLEISKAAVA MAISEMASELVITYS

HAUKIPUTAAN KUNTA JOKIKYLÄN YLEISKAAVA MAISEMASELVITYS HAUKIPUTAAN KUNTA JOKIKYLÄN YLEISKAAVA MAISEMASELVITYS 18.11.011 YLEISTÄ Kuva 1. Kaava-alue ilmakuvassa. Ilmakuvaan on yhdistetty maastomalli maaston korostamiseksi. Jokikylän yleiskaavan kaava-alue on

Lisätiedot

IPCC WG II ILMASTONMUUTOKSEN VAIKUTUKSET. Petteri Taalas Suomen IPCC-ryhmän pj.

IPCC WG II ILMASTONMUUTOKSEN VAIKUTUKSET. Petteri Taalas Suomen IPCC-ryhmän pj. IPCC WG II ILMASTONMUUTOKSEN VAIKUTUKSET Petteri Taalas Suomen IPCC-ryhmän pj. IPCC, Intergovernmental Panel on Climate Change WMO JA UNEP PERUSTANEET, 1988 TOIMINTA KÄYNTIIN PARAS TIETEELLINEN TIETO PÄÄTTÄJIEN

Lisätiedot

Pölyttäjät, pölytys ja ruoantuotanto IPBES-raportin esittely. Esko Hyvärinen Ympäristöneuvos Luontopaneelin seminaari

Pölyttäjät, pölytys ja ruoantuotanto IPBES-raportin esittely. Esko Hyvärinen Ympäristöneuvos Luontopaneelin seminaari Pölyttäjät, pölytys ja ruoantuotanto IPBES-raportin esittely Esko Hyvärinen Ympäristöneuvos Luontopaneelin seminaari 17.3.2016 Arviointiraportin laatimisen vaiheet IPBES-2 päätti arvioinnin käynnistämisestä

Lisätiedot

VESI JA KEHITYS JARMO J. HUKKA. TkT, VANHEMPI TUTKIJA, DOSENTTI (VESIALAN TULEVAISUUDENTUTKIMUS) KEHITYSMAATUTKIMUKSEN LAITOS:

VESI JA KEHITYS JARMO J. HUKKA. TkT, VANHEMPI TUTKIJA, DOSENTTI (VESIALAN TULEVAISUUDENTUTKIMUS) KEHITYSMAATUTKIMUKSEN LAITOS: VESI JA KEHITYS JARMO J. HUKKA TkT, VANHEMPI TUTKIJA, DOSENTTI (VESIALAN TULEVAISUUDENTUTKIMUS) KEHITYSMAATUTKIMUKSEN LAITOS: KEHITYKSEN TEORIA JA KÄYTÄNTÖ 29. syyskuuta 2004 PISPALAN ROTVALLI UUTISET

Lisätiedot

I Ympäristönsuojelu Mitkä ovat mielestäsi viisi (5) suurinta paikallista ympäristöongelmaa?

I Ympäristönsuojelu Mitkä ovat mielestäsi viisi (5) suurinta paikallista ympäristöongelmaa? I Ympäristönsuojelu Mitkä ovat mielestäsi viisi (5) suurinta paikallista ympäristöongelmaa? 1.Liikenne 3a 15 42 % 2. Melu 5 3.lmansaasteet ja/tai hajut 1 24 67 % 4. Likaiset kadut 7 19 % 5. Julkisten rakennusten

Lisätiedot

Maiseman perustekijät Maisemarakenne

Maiseman perustekijät Maisemarakenne Maiseman perustekijät Maisemarakenne Sirpa Törrönen 14.9.2015 Maisemaelementit Maiseman perustekijät Maiseman eri osat - Kartoituksessa tuotettua materiaalia kutsutaan usein perusselvityksiksi - Myös maisemainventointi

Lisätiedot

Joen määritelmä. Joella tarkoitetaan virtaavan veden vesistöä. Joen valuma-alue on vähintään 100 km 2.

Joen määritelmä. Joella tarkoitetaan virtaavan veden vesistöä. Joen valuma-alue on vähintään 100 km 2. Joet ja kunnostus Joen määritelmä Joella tarkoitetaan virtaavan veden vesistöä. Joen valuma-alue on vähintään 100 km 2. Valuma-alueella tarkoitetaan aluetta, jolta vedet kerääntyvät samaan vesistöön. Jokiekosysteemin

Lisätiedot

MERIKARVIA. Merikarviantien alkupään ja Yrittäjäntien ympäristön asemakaavoitus. Hulevesitarkastelu. Kankaanpään kaupunki. Ympäristökeskus.

MERIKARVIA. Merikarviantien alkupään ja Yrittäjäntien ympäristön asemakaavoitus. Hulevesitarkastelu. Kankaanpään kaupunki. Ympäristökeskus. Hulevesitarkastelu Kankaanpään kaupunki Ympäristökeskus talvi 2015 v.2 SISÄLLYS Hulevesien hallinta 2 Kaavoitettavan alueen sijainti 2 Valuma-alue 3 Hulevedet kaava-alueella 4 Hulevesimäärät 5-6 1 HULEVESIEN

Lisätiedot

Katastrofin ainekset

Katastrofin ainekset Katastrofin ainekset KOULUTUKSEN Katastrofi Monessa maassa yhä useampi lapsi aloittaa koulunkäynnin. Koulua käymättömien lasten määrä laski vuosien 2000 ja 2011 välillä lähes puoleen, 102 miljoonasta 57

Lisätiedot

Ajankohtaista ilmastonmuutoksesta ja Espoon kasvihuonekaasupäästöistä

Ajankohtaista ilmastonmuutoksesta ja Espoon kasvihuonekaasupäästöistä Kuva: NASA Ajankohtaista ilmastonmuutoksesta ja Espoon kasvihuonekaasupäästöistä Ympäristölautakunnan ja kestävä kehitys ohjelman ilmastoseminaari Espoo 3.6.2014 johannes.lounasheimo@hsy.fi Kuva: NASA

Lisätiedot

Vesi Energia Ruoka (- ja Ekosysteemipalvelut) NEXUS. Seppo Rekolainen SYKE 19.3.2014

Vesi Energia Ruoka (- ja Ekosysteemipalvelut) NEXUS. Seppo Rekolainen SYKE 19.3.2014 Vesi Energia Ruoka (- ja Ekosysteemipalvelut) NEXUS Seppo Rekolainen SYKE 19.3.2014 Mitä NEXUS tarkoittaa? Etymologia: nexus (latin): sitominen, verbistä necto : sitoa 2 Vesistressi (=veden käyttö/vesivarat)

Lisätiedot

Lähi-itä murroksessa jo 4000 vuotta

Lähi-itä murroksessa jo 4000 vuotta Lähi-itä murroksessa jo 4000 vuotta Lähi-idän hegemoniataistelun historia 90 sekunnissa Kommodori (evp) Mikko Taavitsainen 2 Uskontojen leviäminen Kommodori (evp) Mikko Taavitsainen 3 Lähi-idän suurimmat

Lisätiedot

PROJEKTIMAINEN TYÖSKENTELY ESIMERKKINÄ GLOBAALIT ONGELMAT

PROJEKTIMAINEN TYÖSKENTELY ESIMERKKINÄ GLOBAALIT ONGELMAT PROJEKTIMAINEN TYÖSKENTELY ESIMERKKINÄ GLOBAALIT ONGELMAT www.helsinki.fi/yliopisto TYÖPAJAN RUNKO 1. TAVOITTEET 2. JOHDANTO i. Ongelmalähtöinen työskentely ii. Suurimmat ympäristöhaasteet iii. SSI:n luonne

Lisätiedot

UNKARIN LUONTO. Kati Viikilä ja Laura Uusimäki

UNKARIN LUONTO. Kati Viikilä ja Laura Uusimäki UNKARIN LUONTO Kati Viikilä ja Laura Uusimäki UNKARIN LUONTO Unkari sijaitsee itäisessä Keski-Euroopassa Karpaattien laaksossa, se jakautuu maantieteellisesti kolmeen osaan: 1. Pohjoiseen vuoriseutuun

Lisätiedot

Vaarallisia sääilmiöitä Suomessa

Vaarallisia sääilmiöitä Suomessa Vaarallisia sääilmiöitä Suomessa Pauli Jokinen Meteorologi Ilmatieteen laitos 7.5.2013 Hitaat ilmiöt Nopeat ilmiöt Helleaallot Pakkasjaksot (UV) Myrskyt Meriveden nousu Lumipyryt Rajuilmat (ukkoset) Salamointi

Lisätiedot

Finpro-seminaari Liiketoimintamahdollisuudet Afrikan maa- ja metsätaloudessa

Finpro-seminaari Liiketoimintamahdollisuudet Afrikan maa- ja metsätaloudessa Finpro-seminaari Liiketoimintamahdollisuudet Afrikan maa- ja metsätaloudessa AFRIKKA - BIOMASSAAN PERUSTUVA LIIKETOIMINTAPOTENTIAALI 16.3.2011 Miia Tähtinen Sisältö Yleistä Tapaus: Tansania Tapaus: Angola

Lisätiedot

MAANTIETEEN KOE 12.3.2014

MAANTIETEEN KOE 12.3.2014 MAANTIETEEN KOE 12.3.2014 BMOL:n pisteytyssuositus Laatineet: Jarmo Kankkunen, Jonna Killström, Terhi Korpela, Minna-Maria Mattila, Hanna Mustonen, Sirpa Lappalainen, Hanna Pohjonen, Mari Sorvali, Johanna

Lisätiedot

Puruveden kehitys ja erityispiirteet. Puruvesi-seminaari 6.8.2011 Heikki Simola Itä-Suomen yliopisto

Puruveden kehitys ja erityispiirteet. Puruvesi-seminaari 6.8.2011 Heikki Simola Itä-Suomen yliopisto Puruveden kehitys ja erityispiirteet Puruvesi-seminaari 6.8.2011 Heikki Simola Itä-Suomen yliopisto PURUVESI KARU JA KIRKASVETINEN SUURJÄRVI Sekä Puruvesi että Pyhäjärvi ovat kirkasvetisiä suurjärviä,

Lisätiedot

Vakuutusalan kommenttipuheenvuoro. Risto Joppe Karhunen

Vakuutusalan kommenttipuheenvuoro. Risto Joppe Karhunen Vakuutusalan kommenttipuheenvuoro Risto Joppe Karhunen +358 400 737 952 2010 SÄÄ - Poikkeuksellisen pitkä pakkaskausi => tuiskuavan lumen aiheuttamat ongelmat raide- ja lentoliikenteelle - Etelärannikolla

Lisätiedot

VAKUUTUSALAN ROOLI. Riskien identifiointi Riskitietoisuuden lisääminen vakuutettujen keskuudessa Riskien analysointi Vahingontorjunta Riskinkanto

VAKUUTUSALAN ROOLI. Riskien identifiointi Riskitietoisuuden lisääminen vakuutettujen keskuudessa Riskien analysointi Vahingontorjunta Riskinkanto VAKUUTUSYHTIÖIDEN VARAUTUMINEN ILMASTONMUUTOKSEEN Risto Joppe Karhunen Johtaja Turvallisuus & Infra 1 VAKUUTUSALAN ROOLI Riskien identifiointi Riskitietoisuuden lisääminen vakuutettujen keskuudessa Riskien

Lisätiedot

Ilmastonmuutos ja vesivarat. Noora Veijalainen Suomen ympäristökeskus Vesikeskus 6.11.2013

Ilmastonmuutos ja vesivarat. Noora Veijalainen Suomen ympäristökeskus Vesikeskus 6.11.2013 Ilmastonmuutos ja vesivarat Noora Veijalainen Suomen ympäristökeskus Vesikeskus 6.11.2013 Noora Veijalainne, SYKE 8.11.2013 Johdanto Ilmastonmuutos vaikuttaa vesistöissä Virtaamien vuodenaikaiseen vaihteluun

Lisätiedot

Ilmastomuutoksesta ilmastopolitiikkaan

Ilmastomuutoksesta ilmastopolitiikkaan Vantaan rauhanpuolustajat Tikkurila 30.1.2006 Ilmastomuutos, Laura Rontu 1 Ilmastomuutoksesta ilmastopolitiikkaan Laura Rontu, meteorologi, Helsinki laura.rontu@fmi.fi 29. tammikuuta 2006 Vantaan rauhanpuolustajat

Lisätiedot

ISLAMILAINEN TERRORISMI. Monday, January 19, 15

ISLAMILAINEN TERRORISMI. Monday, January 19, 15 ISLAMILAINEN TERRORISMI WAHHABIITIT 1700-luvulla syntynyt islamilainen herätysliike Ihannoi ja pyrkii kohti profeetta Muhammadin aikaista elämää Saudi-arabialainen suuntaus Pyrkimys kehittää katolista

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS JA KEHITYSMAAT

ILMASTONMUUTOS JA KEHITYSMAAT KEHITYSYHTEISTYÖN PALVELUKESKUKSEN KEHITYSPOLIITTISET TIETOLEHTISET 9 ILMASTONMUUTOS JA KEHITYSMAAT Ilmastonmuutosta pidetään maailman pahimpana ympäristöongelmana. Vaikka siitä ovat päävastuussa runsaasti

Lisätiedot

digitaalisia ja muita medialähteitä sekä osaa hyödyntää monipuolisesti tietotekniikkaa maantieteellisten tietojen esittämisessä

digitaalisia ja muita medialähteitä sekä osaa hyödyntää monipuolisesti tietotekniikkaa maantieteellisten tietojen esittämisessä MAANTIEDE Maantieteessä tarkastellaan elottoman ja elollisen luonnon sekä ihmisen luomien järjestelmien rakennetta ja toimintaa. Maantieteen opetuksen tulee ohjata opiskelijaa tiedostamaan luonnon ja ihmistoiminnan

Lisätiedot

Sinisen Biotalouden mahdollisuudet

Sinisen Biotalouden mahdollisuudet Sinisen Biotalouden mahdollisuudet MAAILMAN VESIPÄIVÄN SEMINAARI VESI JA KESTÄVÄ KEHITYS 19.3.2015 Säätytalo Asmo Honkanen, LUKE Timo Halonen, MMM Biotalous on seuraava talouden aalto Biotalous on osa

Lisätiedot

Turvapaikanhakijat Uhka vai mahdollisuus, vai kumpaakin? OIVA KALTIOKUMPU SUOMALAINEN KLUBI PORI

Turvapaikanhakijat Uhka vai mahdollisuus, vai kumpaakin? OIVA KALTIOKUMPU SUOMALAINEN KLUBI PORI Turvapaikanhakijat Uhka vai mahdollisuus, vai kumpaakin? OIVA KALTIOKUMPU SUOMALAINEN KLUBI PORI 10.12.2015 Tilanne tänään Euroopan talous lamassa Suomen talous kestämättömällä tiellä Suomen työttömyys

Lisätiedot

Ilmastokaaos vai uusi teollinen vallankumous?

Ilmastokaaos vai uusi teollinen vallankumous? Ilmastokaaos vai uusi teollinen vallankumous? Oras Tynkkynen, Helsinki 21.10.2008 Ilmastokaaos vai uusi teollinen vallankumous? Vesipula 1,5 ºC:n lämpötilan nousu voi altistaa vesipulalle 2 miljardia ihmistä

Lisätiedot

Kasvu ja kestävyys paikallisyhteisöjen ja luonnon vastaanottokyky muuttuvalla kalottialueella

Kasvu ja kestävyys paikallisyhteisöjen ja luonnon vastaanottokyky muuttuvalla kalottialueella Kasvu ja kestävyys paikallisyhteisöjen ja luonnon vastaanottokyky muuttuvalla kalottialueella Mikko Jokinen Metsäntutkimuslaitos, Kolari Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research

Lisätiedot

Luonnonvarat vesivarat työpaja 28.09.2012

Luonnonvarat vesivarat työpaja 28.09.2012 Luonnonvarat vesivarat työpaja 28.09.2012 Veden laadusta ja tehokkaasta käytöstä kaupunkiympäristössä Vanhempi yliopistonlehtori Petri Peltonen JUOMAVESI JA SÄÄSTÄVÄ VEDENKÄYTTÖ P. Peltonen 1 (23) Veden

Lisätiedot

ja sen mahdollisuudet Suomelle

ja sen mahdollisuudet Suomelle ja sen mahdollisuudet Suomelle Asmo Honkanen, Luonnonvarakeskus 29.9.2015 Kuopio Biotalous on seuraava talouden aalto Biotalous on osa talouden uutta aaltoa, jossa resurssiviisaus ja luonnonvarojen kestävän

Lisätiedot

Turun yliopisto Geologian pääsykoe

Turun yliopisto Geologian pääsykoe Turun yliopisto Geologian pääsykoe 24.5.2017 Nimi: Henkilötunnus: Seuraavassa on kolmekymmentä kysymystä, joista jokainen sisältää neljä väittämää. Tehtävänäsi on määritellä se, mitkä kunkin kysymyksen

Lisätiedot

Puhtaan veden merkitys elämän eri osa-alueille. Kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio Maa- ja metsätalousministeriö Puula-forum 16.7.

Puhtaan veden merkitys elämän eri osa-alueille. Kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio Maa- ja metsätalousministeriö Puula-forum 16.7. Puhtaan veden merkitys elämän eri osa-alueille Kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio Maa- ja metsätalousministeriö Puula-forum 16.7.2014 1 Veden käyttö globaalisti lisääntyy Väestönkasvu Eliniän kasvu Kulutustottumusten

Lisätiedot

Heikki Setälä ja URCA-konsortio

Heikki Setälä ja URCA-konsortio Kaupunkien valuntavesien huomioiminen aluesuunnittelussa Kaupunkien valuntavesien Heikki Setälä huomioiminen Ja URCA-konsortio aluesuunnittelussa Heikki Setälä ja URCA-konsortio SA:n johtoryhmän kysymys:

Lisätiedot

Maassa millä lailla? Husein Muhammed OTM, lakimies Monikulttuurisuuden kasvot seminaari Helsinki 1.3.2013

Maassa millä lailla? Husein Muhammed OTM, lakimies Monikulttuurisuuden kasvot seminaari Helsinki 1.3.2013 Maassa millä lailla? Husein Muhammed OTM, lakimies Monikulttuurisuuden kasvot seminaari Helsinki 1.3.2013 Työntekijän oleskelulupa Opiskelijan oleskelulupa Oleskelulupatyypit Oleskelulupa perhesiteen perusteella

Lisätiedot