Ohjeellisia vatauksia:

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Ohjeellisia vatauksia:"

Transkriptio

1 Ohjeellisia vatauksia: 1. A. Tornadojen aiheuttamat tuhot (erityisesti rakennusten, puiden, mutta myös muun omaisuuden tuhoutuminen ja henkilövahingot). Tornadot ovat rajuja pyörretuulia, joiden synty liittyy kylmän ja lämpimän ilmamassan yhteentörmäykseen lauhkealla vyöhykkeellä. Karttaan merkityllä alueella esiintyy erityisesti keväällä kauas etelään ulottuvia kylmän ilman purkauksia. TAI Mississipin tulvat. Mississipin valuma-alue käsittää suuren osan Yhdysvaltojen alueesta. Ympäröiviltä vuoristoalueilta alkunsa saavat sivujoet tuovat runsaasti vettä pääuomaan, joka alajuoksullaan virtaa kilometrin matkalla laajan tasangon keskellä. Joki kuljettaa mukanaan runsaasti maa-ainesta, joka virtauksen hidastuessa muodostaa joen pohjalle särkkiä ja joen reunalle tulvavalleja. Jos vesi nousee joessa niin, että se ylittää tulvavallit, tulva levittäytyy laajoille alueille. MYÖS ajoittaiset lumimyrskyt, jäämyrskyt. B. Laivaliikenteen riskit: Myrskyt ja jäävuoret. Kap Hornin eteläpuoliset vedet kuuluvat länsituulten vyöhykkeeseen. Avoimella merellä tuulen voimakkuus kasvaa usein myrskylukemiin. Länsituulten synnyttämä merivirta kuljettaa Antarktiksen mannerjäätiköstä irronneita jäävuoria, joihin laivat voivat törmätä C. Sahelin alueen kuivuus ja siitä seuraava aavikoituminen. Aavikoitumisen riskiä lisäävät ajoittain toistuvat kuivat kaudet, jolloin kasvillisuus heikkenee eikä pysty sitomaan hiekkaa, jonka tuuli puhaltaa kohti etelää. Alueella väestönkasvu on nopeaa, mikä lisää painetta ympäristöä kohtaan. Alueen elinkeinona on paimentolaisuus, mikä erityisesti kuivana kautena kuluttaa kasvillisuutta. Alueen harvoja puita käytetään polttopuuna. D. Pyörremyrskyt. Taiwan sijaitsee alueella, jossa meriveden lämpötila kohoaa kesällä yli 26 ºC ja on kuitenkin niin kaukana päiväntasaajasta, että siellä coriolisilmiön vaikutuksesta syntyy pyörteisiä tuulia. Vallitseva tuulen suunta on kesäisin kaakosta. TAI Maanjäristykset ja tsunamit. Taiwan sijaitsee lähellä Filippiinien ja Euraasian laattojen rajakohtaa. 2. a. Luonnonriskit: Somalian sijainti kuivalla ja kuumalla ilmastovyöhykkeellä Kuivuusongelma; hellejaksot Pitkä rannikkoalue Vuoden 2004 tsunami aiheutti laajoja tuhoja Itä-Somaliassa Potentiaalista maanjäristysaluetta Ihmisen aiheuttamat ympäristöriskit: Aavikoituminen Vuoriston eroosio-ongelmat Maaperän köyhtyminen Perinteisen paimentolais- ja viljelyelinkeinojen väheneminen Kalakantojen väheneminen (kansainväliset troolarit) Kaivostoiminnan riskit: louhokset Tartuntataudit Muut sosiaaliset riskit Yleinen köyhyys Nälänhätä Korkea lapsikuolleisuus Alhainen koulutustaso Siirtomaataustan aiheuttama poliittinen epävakaus (sisällissota; pysyvän hallinnon puute) Pakolaisongelma

2 b. Merirosvouden taustatekijät: Somalialla Afrikan pisin rantaviiva Sijainti strategisesti tärkeässä kohdassa globaalin kuljetusreitin varrella (öljy, uraani, rauta, aseet, koneet rahtikuljetuksina Kiinaan kapean Adenin lahden läpi) Poliittisesti epävakaassa valtiossa hyvät mahdollisuudet harjoittaa laitonta toimintaa. Valtio ei puutu siihen. Osa merirosvoista entisiä kalastajia, joille ympäristö on tuttu Rahtikuljetukseen käytettävät tankkerit eivät ole aseistettuja, ja ne ajavat hitaasti kapeassa salmessa 3.A Kyseisissä maissa esiintyy monenlaisia riskejä: luonnontapahtumiin liittyviä riskejä, ihmisen ja luonnon vuorovaikutussuhteeseen liittyviä ympäristöongelmia sekä sosiaalisia, ihmiskunnan riskejä. Nicaragua: Sijainti mannerlaattojen reunalla: maanjäristykset, tulivuorenpurkaukset, Sijainti kuumassa lämpövyöhykkeessä: trooppiset pyörremyrskyt, malaria, keltakuume, kolera, AIDS Nopea väestönkasvu: metsien liikahakkuu, rahakasvien viljely, varsinkin maaseudulla heikot sosiaaliset olot. Poliittinen epävakaus. Egypti: Kuivuus, vesipula, suolistosairaudet (kuten bilhartsioosi), kulkusirkat, kastelupeltojen suolaantuminen, kiistat vesivaroista naapurivaltioiden kanssa Assuanin padosta aiheutuvat haitat (kylien ja kulttuurikohteiden jääminen veden alle) Matkailun aiheuttamat riskit: Välimeren rannikon pilaantuminen, rahakasvien viljely Mosambik: kuivuus, trooppiset syklonit, tulvat, malaria, sairaudet (esim. keltakuume, AIDS), nopea väestönkasvu, poliittinen epävakaus. Vietnam: monsuunisateiden myöhästyminen tai liika runsaus (tulvia), taifuunit, malaria, suolistoloiset, AIDS, kulkusirkat, metsien liikahakkuu, osa rannikkovesistä pahoin pilaantunut, nopea väestökasvu, köyhyys, sodat ja sisäiset ristiriidat. B. Humanitaarinen apu: Ruokahuolto, puhdas vesi, lääkintähuolto: lääkkeet, lääkintähenkilökunta ja kenttäsairaalat, majoitus: teltat ja huovat, pakolaisleirien perustaminen ja niiden huolto, sotavankien avustaminen ja heidän olojensa tarkkailu, henkilöetsintä, perheiden yhdistäminen, koulujen jälleenrakennus, paikallisten asukkaiden kouluttaminen. Suomen Punainen Risti, UNICEF, Kirkon Ulkomaanapu, Suomen Pakolaisapu 4. Luonnonriskeistä, ympäristöriskeistä ja ihmiskunnan riskeistä esitellään monipuolisia esimerkkejä Venäjältä, esim. Luonnonriskit: pohjoisosien kylmä ilmasto ja ankarat talvet, jokien keväiset jääpadot ja tulvat sisämaan kuivuus ja kuumuus polaaririntaman ja itärannikon myrskyt Kamtšatkan rannikon tsunamit maanjäristykset Kaukasuksella, itäisillä vuoristoalueilla ja Kamtšatkan niemimaalla, jossa on myös tulivuoria tartuntataudit (HIV, tuberkuloosi, rabies) meteoriitit (suuri alue, suuri riski) Ihmisen kiihdyttämät ympäristöriskit: öljyn- ja kaasunporaus sekä kuljetus, radioaktiiviset aineet ydinvoimaloiden vanhentunut tekniikka maasto- ja metsäpalot ympäristön pilaantuminen; päästöt maaperään, vesistöihin ja ilmakehään

3 ilmastonmuutoksen vaikutukset: kasvillisuusvyöhykkeiden siirtyminen ym. (ikiroudan sulaminen ilmaston lämpenemisen takia eroosio tehomaatalouden ympäristövaikutukset metsien häviäminen (hakkuut) Ihmiskunnan riskit: väestön väheneminen ja lyhyt elinajanodote talousongelmat etnisten ryhmien ja uskontoryhmien väliset jännitteet, paikalliset sodat ja terrorismi, kiistat naapurimaiden kanssa suuret elintasoerot puutteet demokratiassa rikollisuus liikenneonnettomuudet 5. Valuma-alue Valuma-alueella tarkoitetaan vedenjakajan rajaamaa aluetta, jolta tietty allas kerää vetensä ojina ja jokina Vedenjakajana toimii maaston korkeimmat kohdat Korkealla vuoristossa uhkaavat lumivyöryt, joita myös ihminen voi laukaista, vulkaanisilla alueilla laavavirrat tai jäätikön alaisen tulivuorenpurkauksen aiheuttamat muravirrat sekä maanvieremät. Alempana rinteillä: metsän hakkuu lisää lumivyöryriskiä. Metsän tuhoaminen ja maanviljely lisää jyrkillä rinteillä eroosiota, jolloin maannos kuluu ja huuhtoutuu pois. Tämä johtaa helposti ekosysteemien yksipuolistumiseen sekä maanvieremiin Rinteen juurella ja tasangolla metsän hakkuu lisää lumivyöryriskiä. Metsän tuhoaminen ja maanviljely lisää jyrkillä rinteillä eroosiota, jolloin maannos kuluu ja huuhtoutuu pois. Tämä johtaa helposti ekosysteemien yksipuolistumiseen sekä maanvieremiin tulvariski varsinkin lumen sulaessa vuoristossa. Laaksoon rakennetun altaan padon sortuessa saattaa tapahtua tuhoisa tulva. Toisaalta veden patoaminen ja käyttö ylempänä voi aiheuttaa veden puutetta alajuoksulla. Alhaalla matalalla rannikolla ja joen laskiessa mereen (suistoalueella): Pyörremyrskyt ja tsunamit aiheuttavat tulvariskin. Lisääntynyt eroosio valuma-alueella liettää veden joessa ja meressä suiston edessä. Samoin padotut altaat voivat kerätä joen sedimentit, jolloin suistot alkavat kulua. Jokeen päässeet ympäristömyrkyt, muut kemikaalit ja ravinteet aiheuttavat terveys- ja rehevöitymisriskin päästökohteen alapuolisessa joen osassa. Joen eliöstö saattaa tuhoutua. Veden runsaasta käytöstä aiheutuva veden väheneminen saattaa edesauttaa veden laadun heikkenemiseen 6. A. Slummiutuminen / hallitsematon kaupungistuminen / hallitsematon kaupunkien kasvu Slummeja syntyy, kun kaupungistuminen on voimakasta ja köyhät ihmiset rakentavat huonokuntoisia hökkelikyliä laittomille, usein vaarallisille paikoille (esim. rinteet) kaupungin ympäristöön. Ilmiö on erityisesti ongelmana kehitysmaiden suurkaupungeissa, joihin suuri määrä maaseudun väkeä suuntaa toimeentuloa hakemaan (harmaa talous) Elintasoero slummien ja ympäröivien alueiden välillä on suuri. Slummeista puuttuvat palvelut (esim. terveydenhuolto ja koulutus) ja tekninen infrastruktuuri (kadut, vesi- ja viemäriverkosto, jätehuolto ym.). Taudit leviävät helposti ja mahdolliset luonnonkatastrofit (maanvieremät, tulvat) tekevät hökkelialueilla pahaa jälkeä. Rikollisuus. Esim. mm. Mumbain slummit, São Paulon favelat. B. aavikoituminen/kuivuus Aavikoitumista tapahtuu aavikon laajetessa ympäröivälle puoliaavikolle. Siihen vaikuttaa ensisijaisesti pitkäkestoinen kuivuus, joka vähentää kasvillisuutta. Voimakas väestönkasvu luo paineita ottaa käyttöön huonosti kulutusta kestäviä alueita. Usein kasvillisuus ja maan tuotanto- ja uusiutumiskyky häviävät liikalaidunnuksen, metsien

4 hakkuun ja kestämättömien viljelymenetelmien myötä. Kuivilla ja puolikuivilla alueilla kastelu lisää maan suolaantumista. Nälänhätä, vesipula ja niistä aiheutuvat konfliktit ajavat ihmisiä asuinalueiltaan. Ympäristöpakolaisuus. Esim. mm. Afrikan sarvi, Saharan eteläpuolinen Afrikka, Keski-Aasia, Australian sisäosat C. Öljyonnettomuus/ öljyvuoto merellä Meriteiden öljykuljetusten lisäännyttyä ja merellä sijaitsevien porauslauttojen yleistyttyä merkittävä riski. Arkiset alueet erityisen haavoittuvaisia Öljyn hajoaminen vedessä kestää ja osa siitä painuu pohjaan. Myrkylliset yhdisteet saattavat säilyä pohjassa pitkään. Merikasvillisuus saattaa paikoin hävitä, mikä vaikuttaa sekä alueen eliöihin että rantaan. Kala- ja lintukannat vähenevät, kalastus ja äyriäisten kasvatus rannikkovesissä on lopetettava, samoin alueiden käyttö virkistykseen ja matkailuun. Korvauskiistat alueiden puhdistamisessa Esim. mm. Meksikonlahti (2011) 7. Lähi-itä käsittää Lounais-Aasian: Välimeren itärannan ja Arabian niemimaan valtiot aina Iraniin saakka sekä Egyptin. Israelia lukuun ottamatta näitä maita yhdistää islamin uskonto (Huom! Lähi-itä määritellään eri tavoin eri lähteissä) Luonnonriskit: Maanjäristykset (Turkki, Iran, Irak) Tulivuoritoiminta (Turkki, Saudi-Arabia) Tsunamit (Välimeren itärannikko) Vesipula, kuivuus, Aavikoituminen, eroosio Tulvat (Niili, aavikkoalueet vuorten läheisyydessä) Tornadot (Syyria, Jordania), ukkoset, raemyrskyt kulkusirkat tartuntataudit runsas lumisade, maanvieremät, äkilliset massaliikunnot vuoristoalueilla (esim. Iran) Ihmisen kiihdyttämät ympäristöriskit: Öljyn tuotanto ja kuljetus, öljyonnettomuudet, merien saastuminen Merien biodiversiteetin heikkeneminen (Välimeren ympäristö) Vesien liikakäyttö, viljelymaan suolaantuminen Niilin patoaminen vähentää hedelmällisen lietteen leviämistä viljelyalueille, suistoalueet kutistuvat (vaikutukset paikalliseen hydrologiseen kiertoon) ruokapula Ilmaston lämpenemisestä mahdollisesti seuraava merenpinnan nousu (Egyptin pohjoisrannikko) ja alati lisääntyvä kuivuus sekä sateiden epäsäännöllisyys (tulevat liian myöhään tai liian runsaina) -> ongelmat ravinnontuotannossa Ihmiskunnan riskit: Kaupungistumisen riskit (slummit, rikollisuus; mm. Istanbul, Teheran, Bagdad) Varallisuuserot Suuret puolustusmenot Ihmisoikeusrikkomukset Diktatuurit, kansannousut Väestöryhmien väliset konfliktit (mm. muslimit, arabit, juutalaiset) konfliktit vedestä; suurvaltojen eturistiriidat; sota öljystä; pakolaiset; koulutetun väestön muutto alueelta; väestönkasvu; Iranin ydinuhka 8. Massaturismi sai alkunsa 1960-luvulla, jolloin keskiluokan vapaa-aika lisääntyi, liikennemuodot monipuolistuivat ja elintaso nousi kaikkialla länsimaissa. Alkuperäisväestöön ja -kulttuuriin kohdistuvat riskit:

5 Vanhat perinteet ja kulttuuripiirteet häviävät tai saavat matkailijoiden tuomia piirteitä (ns. kulttuurien homogenisoituminen ja globalisaatio) Kielet ja murteet kapenevat, mikä liittyy länsimaisten kulttuuripiirteiden kritiikittömään ihailuun Vanhaa rakennuskantaa puretaan loistohotellien ja turismin liitännäiselinkeinojen tieltä Mikäli turismi kausiluonteista, kausityöttömyys saattaa aiheuttaa elintason laskua Turistikohteen luonnonympäristöön kohdistuvat riskit: Kivikehä: roskaantuminen, likaantuminen, eroosio, paine luonnonvarojen liikakäyttöön Vesikehä: veden saannin vaikeutuminen Ilmakehä: liikenneruuhkien tuoma ilman laadun aleneminen (smog) Eliökehä: eläinten elinympäristöjen kapeneminen ja pirstoutuminen, häirintä Matkailijaan kohdistuvat riskit: Veden, ruoan, hyönteisten tai pisaratartunta kautta kulkeutuvat sairaudet kuten malaria Oma riskikäyttäytyminen: mm. laitesukeltaminen ilman pätevyyttä (extreme-lajit) Tuntemattoman ympäristön paikalliset yhtäkkiset luonnonkatastrofit: mm. tsunamit Turistikohteessa esiintyvä rikollisuus: ryöstöt, huijaukset, tuoteväärennökset Muut: liikenneonnettomuudet, kulttuurishokki Turismin hallitsemattomaan kasvuun liittyvät ongelmat: Elinkeinorakenne yksipuolistuu, jos väestö siirtyy perinteisten ammattien harjoittamisesta matkailuelinkeinojen piiriin Rakennetaan suunnittelemattomasti ja nopeasti huonolaatuista infrastruktuuria: viemäröinti, rakenteet, tieverkot Alkuperäisväestön oikeuksia rajoitetaan Kuilu paikallisväestön ja turistien tulotason välillä aiheuttaa tyytymättömyyttä yhteiskuntaa kohtaan ja konfliktialttiutta 9. Oheisissa taulukoissa on esitetty suurimpien luonnonkatastrofien aiheuttamat menetykset vuonna Miten menetykset ovat jakaantuneet alueellisesti maapallolla? Pohdi myös jakautumiseen vaikuttaneita tekijöitä. Vastauksen arvioinnissa kiinnitetään huomiota erityisesti siihen, miten opiskelija osaa verrata luonnonkatastrofien vaikutuksia teollisuusmaissa ja kehitysmaissa sekä miten hän tuo esille alueellisiin eroihin vaikuttaneita syitä. Taulukoiden esittämien luonnonkatastrofien ensisijainen käynnistäjä on jokin luonnontapahtuma. Katastrofit ovat liittyneet ilmakehän tai vesikehän ilmiöihin sekä mannerlaattojen liikkeisiin. Monet luonnonkatastrofit ovat useampien luonnonprosessien tulosta. Esimerkiksi tsunamit esiintyvät maanjäristysten synnyttäminä hyökyaaltoina valtamerten rannikoilla. Luonnonkatastrofien uhkiin ihmiskunta on kulttuurikehityksensä aikana pyrkinyt sopeutumaan tai mukautumaan. Taloudellisesti suurimmat luonnonkatastrofit vuonna 2006 ovat liittyneet ilmakehän ja vesikehän ilmiöihin. Kaikkein suurimmat taloudelliset menetykset ovat aiheuttaneet trooppiset pyörremyrskyt (hurrikaanit) ja tornadot Yhdysvalloissa ja Australiassa sekä taifuuni Japanissa ja Etelä- Koreassa. Taustatekijänä: Trooppiset pyörremyrskyt syntyvät lämpimillä merialueilla, päiväntasaajan molemmin puolin. Synnyttyään ne liikkuvat länteen ja kääntyvät kohti napoja joko eteläisellä tai pohjoisella pallonpuoliskolla. Myrskyjen aiheuttamat taloudelliset menetykset Yhdysvalloissa ovat suuria, koska myrskyille alttiiden rannikkoalueiden infrastruktuuria on kehitetty voimakkaasti. Yhdysvalloissa oli myös suurimmat vakuutetut menetykset. Sen sijaan myrskyihin liittyvät kuolemantapaukset olivat Yhdysvalloissa, Japanissa ja Etelä-Koreassa vähäiset johtuen hyvistä varautumisjärjestelmistä. Intiassa heinä- ja elokuussa 2006 tapahtuneet tulvat aiheuttivat suuret taloudelliset menetykset. Sen sijaan Intian tulvien aiheuttamat vakuutetut menetykset olivat vähäisemmät. Intian tulvien aiheuttama kuolemantapausten määrä oli korkea, sillä väestönkasvuun liittyvät tekijät ovat pa-

6 kottaneet väestöä asumaan tulvaherkille alueille. Lisäksi köyhyydestä johtuen varautuminen tulviin on heikkoa. Taustatekijöitä: Tulviin vaikuttavat sateen määrä, rajuus ja kesto sekä valumaalueen ominaisuudet. Intiassa monsuunisateisiin liittyvien rajujen tulvien yhtenä syynä on vuoristometsien hakkuut Pohjois-Intiassa ja Nepalissa. Kylmyys ja talvimyrskyt aiheuttivat huomattavia taloudellisia menetyksiä Keski-Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa. Suurimmat luonnonkatastrofeihin liittyvät kuolemantapausten määrät ovat vuonna 2006 olleet kehitysmaissa. Suuria ihmishenkien menetyksiä aiheuttaneille luonnonkatastrofeille on ominaista äkillisyys ja yllätyksellisyys. Eniten kuolemantapauksia liittyi Indonesian maanjäristykseen, joka sijaitsee litosfäärilaattojen törmäysalueella. Myös tulvissa ja myrskyissä menehtyi paljon ihmisiä kehitysmaissa. Menetysten alueellisen jakautumisen tarkastelu 3 p. ja jakautumiseen vaikuttaneiden tekijöiden tarkastelu

MAA ILMASTA YANN ARTHUS-BERTRAND OPPIMATERIAALI: TEHTÄVÄT

MAA ILMASTA YANN ARTHUS-BERTRAND OPPIMATERIAALI: TEHTÄVÄT MAA ILMASTA YANN ARTHUS-BERTRAND OPPIMATERIAALI: TEHTÄVÄT I LUONNONYMPÄRISTÖT II LUONNONVARAT 1) MAKEA VESI 2) MAAPERÄ 3) METSÄ 4) MERET JA VALTAMERET III IHMISET IV ILMASTONMUUTOS JA LUONNONKATASTROFIT

Lisätiedot

Jätevettä syntyy monista kodin toiminnoista, kuten wc, suihku ja ruuanlaitto. Vesivessan vetäminen kuluttaa paljon vettä.

Jätevettä syntyy monista kodin toiminnoista, kuten wc, suihku ja ruuanlaitto. Vesivessan vetäminen kuluttaa paljon vettä. Vesivessan vetäminen kuluttaa paljon vettä. Jätevettä syntyy monista kodin toiminnoista, kuten wc, suihku ja ruuanlaitto. 1-2 Teollisuusmaissa ja kehitysmaiden varakkaammissa perheissä käytetään vesivessoja.

Lisätiedot

Ylioppilastutkintolautakunta S tudentexamensnämnden

Ylioppilastutkintolautakunta S tudentexamensnämnden Ylioppilastutkintolautakunta S tudentexamensnämnden MAANTIETEEN KOE 27.9.2013 HYVÄN VASTAUKSEN PIIRTEITÄ Alla oleva vastausten piirteiden ja sisältöjen luonnehdinta ei sido ylioppilastutkintolautakunnan

Lisätiedot

Pakolaisuus ja auttamisen etiikka. SHS-järjestö auttaa Adenin lahden ylityksestä selvinneitä pakolaisia Jemenissä. Kuva: UNHCR

Pakolaisuus ja auttamisen etiikka. SHS-järjestö auttaa Adenin lahden ylityksestä selvinneitä pakolaisia Jemenissä. Kuva: UNHCR Pakolaisuus ja auttamisen etiikka SHS-järjestö auttaa Adenin lahden ylityksestä selvinneitä pakolaisia Jemenissä. Kuva: UNHCR Kuka on pakolainen? Pakolaisen määritelmä perustuu Genevessä solmittuun YK:n

Lisätiedot

TURUN YLIOPISTO GEOLOGIAN PÄÄSYKOE 27.5.2014

TURUN YLIOPISTO GEOLOGIAN PÄÄSYKOE 27.5.2014 TURUN YLIOPISTO GEOLOGIAN PÄÄSYKOE 27.5.2014 1. Laattatektoniikka (10 p.) Mitä tarkoittavat kolmiot ja pisteet alla olevassa kuvassa? Millä tavalla Islanti, Chile, Japani ja Itä-Afrikka eroavat laattatektonisesti

Lisätiedot

Pakolliset kurssit 6LQLQHQSODQHHWWD*(,

Pakolliset kurssit 6LQLQHQSODQHHWWD*(, Pakolliset kurssit 6LQLQHQSODQHHWWD*(, osaa käyttää luonnonmaantieteen peruskäsitteitä ymmärtää maapallon planetaarisuudesta johtuvat ilmiöt osaa kuvata ilma-, vesi- ja kivikehän rakenteen ja toiminnan

Lisätiedot

Mitä jos ilmastonmuutosta ei torjuta tiukoin toimin?

Mitä jos ilmastonmuutosta ei torjuta tiukoin toimin? Mitä jos ilmastonmuutosta ei torjuta tiukoin toimin? Ilmastonmuutos on jo pahentanut vesipulaa ja nälkää sekä lisännyt trooppisia tauteja. Maailman terveysjärjestön mukaan 150 000 ihmistä vuodessa kuolee

Lisätiedot

Nurminen Leena 1, Zhu Mengyuan 3, Happo Lauri 1, Zhu Guangwei 3, Wu Tingfeng 3, Deng Jianming 3, Niemistö Juha 1, Ventelä Anne-Mari 2 & Qin Boqiang 3

Nurminen Leena 1, Zhu Mengyuan 3, Happo Lauri 1, Zhu Guangwei 3, Wu Tingfeng 3, Deng Jianming 3, Niemistö Juha 1, Ventelä Anne-Mari 2 & Qin Boqiang 3 Tuulen ja vesikasvillisuuden vaikutus sedimentin resuspensioon ja sisäiseen kuormitukseen Pyhäjärvellä ja Taihulla - näkökulma ilmastonmuutoksen vaikutuksiin Nurminen Leena 1, Zhu Mengyuan 3, Happo Lauri

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA

ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA YK:n Polaari-vuosi ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA Ilmastonmuutos on vakavin ihmiskuntaa koskaan kohdannut ympärist ristöuhka. Ilmastonmuutos vaikuttaa erityisen voimakkaasti arktisilla alueilla. Vaikutus

Lisätiedot

FINADAPT 343. Urban planning Kaupunkisuunnittelu. Ilmastonmuutokseen sopeutumisen haasteita kaupunkisuunnittelussa

FINADAPT 343. Urban planning Kaupunkisuunnittelu. Ilmastonmuutokseen sopeutumisen haasteita kaupunkisuunnittelussa FINADAPT 343 Urban planning Kaupunkisuunnittelu Ilmastonmuutokseen sopeutumisen haasteita kaupunkisuunnittelussa 13.3.2008 Sanna Peltola & Eeva TörmT rmä Ilmansuojelun perusteet 2008 1 Tutkimuksen tehtävä

Lisätiedot

Ilmastonmuutos ja uudet liiketoimintamahdollisuudet

Ilmastonmuutos ja uudet liiketoimintamahdollisuudet Ilmastonmuutos ja uudet liiketoimintamahdollisuudet Pirkanmaan yrittäjät By Göran Kari Symlink Technologies Oy 1 Symlink Technologies Oy Ydinajatus ILMASTO YHTEISKUNNAN RAKENNE JA TOIMINTA ILMASTON MUUTOS

Lisätiedot

Kaikki lapset kouluun Schools for Africa Alakoulut

Kaikki lapset kouluun Schools for Africa Alakoulut Kaikki lapset kouluun Schools for Africa Alakoulut Tulosta nämä muistiinpanot erikseen, et voi lukea niitä esityksen aikana näyttöruudulta! Ohjeita F5 = aloita diaesitys = siirry eteenpäin nuolinäppäimillä

Lisätiedot

URBAANIEN ALUEIDEN VESIHUOLLON KEHITYS JA TULEVAISUUDEN HAASTEET Vesihuollon haasteet Afrikassa. Maailman vesipäivän seminaari, 23.3.

URBAANIEN ALUEIDEN VESIHUOLLON KEHITYS JA TULEVAISUUDEN HAASTEET Vesihuollon haasteet Afrikassa. Maailman vesipäivän seminaari, 23.3. URBAANIEN ALUEIDEN VESIHUOLLON KEHITYS JA TULEVAISUUDEN HAASTEET Vesihuollon haasteet Afrikassa Maailman vesipäivän seminaari, 23.3.2011, Helsinki Jarmo J. HUKKA Senior Consultant Water and Environment

Lisätiedot

VALTIOTYÖ SISÄLTÖ. Luonnonolot. Tee ohjeiden mukainen valtiotyö, jos tavoittelet arvosanaa 10, tai jos haluat vaikuttaa kurssiarvosanaan korottavasti.

VALTIOTYÖ SISÄLTÖ. Luonnonolot. Tee ohjeiden mukainen valtiotyö, jos tavoittelet arvosanaa 10, tai jos haluat vaikuttaa kurssiarvosanaan korottavasti. VALTIOTYÖ Tee ohjeiden mukainen valtiotyö, jos tavoittelet arvosanaa 10, tai jos haluat vaikuttaa kurssiarvosanaan korottavasti. SISÄLTÖ Luonnonolot 1. Sijainti valtion sijaintia pituus- ja leveyspiirien,

Lisätiedot

Turun yliopisto Nimi: Henkilötunnus: Geologian pääsykoe 28.5.2015

Turun yliopisto Nimi: Henkilötunnus: Geologian pääsykoe 28.5.2015 Seuraavassa on kolmekymmentä kysymystä, joista jokainen sisältää neljä väittämää. Tehtävänäsi on määritellä se, mitkä kunkin kysymyksen neljästä väittämästä ovat tosia ja mitkä ovat epätosia. Kustakin

Lisätiedot

Ilmastonmuutos ja kestävä matkailu

Ilmastonmuutos ja kestävä matkailu Ilmastonmuutos ja kestävä matkailu 18.11.2009 FT Hannu Koponen Projektipäällikkö, BalticClimate 2009-2011 Part-financed by the European union (European Regional Development Fund) (6+1) (23+2) (13) Venäläiset

Lisätiedot

Maailman metsät kestävän kehityksen haasteita ja ratkaisuja Alustus Päättäjien Metsäakatemiassa 14.9.2011

Maailman metsät kestävän kehityksen haasteita ja ratkaisuja Alustus Päättäjien Metsäakatemiassa 14.9.2011 Maailman metsät kestävän kehityksen haasteita ja ratkaisuja Alustus Päättäjien Metsäakatemiassa 14.9.2011 Vesa Kaarakka, metsäneuvonantaja UM / kehityspoliittinen osasto toimialapolitiikan yksikkö Metsän

Lisätiedot

Ylioppilastutkintolautakunta S tudentexamensnämnden

Ylioppilastutkintolautakunta S tudentexamensnämnden Ylioppilastutkintolautakunta S tudentexamensnämnden MAANTIETEEN KOE 22.3.2013 HYVÄN VASTAUKSEN PIIRTEITÄ Alla oleva vastausten piirteiden ja sisältöjen luonnehdinta ei sido ylioppilastutkintolautakunnan

Lisätiedot

Tulva tuhosi Minória Manuelin viljelmät

Tulva tuhosi Minória Manuelin viljelmät Minória Manuel osoittaa pellolleen, jonka vesi valtasi Zambesi-joen tulviessa. Tulva tuhosi Minória Manuelin viljelmät Pellolla jalat uppoavat syvälle lämpimään mutaan. Siellä täällä näkyy vielä auringossa

Lisätiedot

SENEGALIN METSÄT AAVIKOITUMASSA?

SENEGALIN METSÄT AAVIKOITUMASSA? SENEGALIN METSÄT AAVIKOITUMASSA? Senegalin tasavalta sijaitsee Atlantin rannalla Länsi-Afrikassa Mauritanian, Malin, Guinean ja Guinea-Bissaun ympäröimänä. Gambia puolestaan on kolmelta puolen Senegalin

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS, KESKI-SUOMI JA LIIKETOIMINTA

ILMASTONMUUTOS, KESKI-SUOMI JA LIIKETOIMINTA 2.11.2011 Hannu Koponen ILMASTONMUUTOS, KESKI-SUOMI JA LIIKETOIMINTA Ilmastonmuutos ja vastuullinen liiketoiminta 1.11.2011 1 Vuoden keskilämpötila Talvi (J-T-H) Kesä (K-H-E) +15 +15 +15 +14,0 o C 2100

Lisätiedot

5.8 Maantiede. Opetuksen tavoitteet

5.8 Maantiede. Opetuksen tavoitteet 5.8 Maantiede Maantieteessä tarkastellaan elottoman ja elollisen luonnon sekä ihmisen luomien järjestelmien rakennetta ja toimintaa. Maantieteen opetuksen tulee ohjata opiskelijaa tiedostamaan luonnon

Lisätiedot

Tulevatko mangrovemetsät

Tulevatko mangrovemetsät Tulevatko mangrovemetsät takaisin? LOURDES ANTONYSAMY, TAMIL NADU, INTIA. Vadakku Ammapattinamin kylä Tamil Nadussa Etelä-Intiassa pelastui vuoden 2004 tsunamilta mangrovemetsiensä ansiosta. Muinaiset

Lisätiedot

Ilmastonmuutos ja ilmastomallit

Ilmastonmuutos ja ilmastomallit Ilmastonmuutos ja ilmastomallit Jouni Räisänen, Helsingin yliopiston Fysikaalisten tieteiden laitos FORS-iltapäiväseminaari 2.6.2005 Esityksen sisältö Peruskäsitteitä: luonnollinen kasvihuoneilmiö kasvihuoneilmiön

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksen vaikutukset säähän Suomessa

Ilmastonmuutoksen vaikutukset säähän Suomessa Ilmastonmuutoksen vaikutukset säähän Suomessa Lentosäämeteorologi Antti Pelkonen Ilmatieteen laitos Lento- ja sotilassääyksikkö Tampere-Pirkkalan lentoasema/satakunnan lennosto Ilmankos-kampanja 5.11.2008

Lisätiedot

Maailmantalouden kehitystrendit [Tilastokeskus 3.10.2007] Jaakko Kiander Palkansaajien tutkimuslaitos

Maailmantalouden kehitystrendit [Tilastokeskus 3.10.2007] Jaakko Kiander Palkansaajien tutkimuslaitos Maailmantalouden kehitystrendit [Tilastokeskus 3.10.2007] Jaakko Kiander Palkansaajien tutkimuslaitos Maailmantalouden kehitystrendit! Lyhyen ajan muutokset Talouden suhdanteet Makrotalouden epätasapainot!

Lisätiedot

Miten ilmastonmuutos vaikuttaa liikunnan olosuhteisiin?

Miten ilmastonmuutos vaikuttaa liikunnan olosuhteisiin? Miten ilmastonmuutos vaikuttaa liikunnan olosuhteisiin? Ari Venäläinen Ilmastotutkimus- ja sovellutukset Aineistoa: Ilmatieteen laitos / Ilmasto ja globaalimuutos IPCC ONKO TÄMÄ MENNYTTÄ 1 JA TÄMÄ NYKYISYYTTÄ

Lisätiedot

ymmärtää, mitä alueellisuus, tila ja paikka merkitsevät maantieteessä ja maantieteellisessä ajattelussa

ymmärtää, mitä alueellisuus, tila ja paikka merkitsevät maantieteessä ja maantieteellisessä ajattelussa 5.8. Maantiede Maantieteessä tarkastellaan elottoman ja elollisen luonnon sekä ihmisen luomien järjestelmien rakennetta ja toimintaa. Maantieteen opetuksen tulee ohjata opiskelijaa tiedostamaan luonnon

Lisätiedot

Globaali näkökulma ilmastonmuutokseen ja vesivaroihin

Globaali näkökulma ilmastonmuutokseen ja vesivaroihin Vesihuolto, ilmastonmuutos ja elinkaariajattelu nyt! Maailman vesipäivän seminaari 22.3.2010 Globaali näkökulma ilmastonmuutokseen ja vesivaroihin Tutkija Hanna Tietäväinen Ilmatieteen laitos hanna.tietavainen@fmi.fi

Lisätiedot

Oma yksityinen vesialue vai osuus yhteiseen?

Oma yksityinen vesialue vai osuus yhteiseen? Oma yksityinen vesialue vai osuus yhteiseen? Teemu Ulvi Suomen ympäristökeskus 25.3.2015 Kalliolan koulu 26.3.2015 Paimelan koulu Vesialueen omistajan oikeudet Oikeus päättää omaisuutensa käytöstä Voi

Lisätiedot

Katastrofin ainekset

Katastrofin ainekset Katastrofin ainekset KOULUTUKSEN Katastrofi Monessa maassa yhä useampi lapsi aloittaa koulunkäynnin. Koulua käymättömien lasten määrä laski vuosien 2000 ja 2011 välillä lähes puoleen, 102 miljoonasta 57

Lisätiedot

Suomalaistuuko islam? Islamilaistuuko Suomi? Husein Muhammed Lakimies, tietokirjailija Luetaan yhdessä -verkosto Hyvinkää 15.10.

Suomalaistuuko islam? Islamilaistuuko Suomi? Husein Muhammed Lakimies, tietokirjailija Luetaan yhdessä -verkosto Hyvinkää 15.10. Suomalaistuuko islam? Islamilaistuuko Suomi? Husein Muhammed Lakimies, tietokirjailija Luetaan yhdessä -verkosto Hyvinkää 15.10.2011 Väite1: islam suomalaistuu Eurooppalaisiin, varsin maallistuneisiin

Lisätiedot

Ylioppilastutkintolautakunta S t u d e n t e x a m e n s n ä m n d e n

Ylioppilastutkintolautakunta S t u d e n t e x a m e n s n ä m n d e n Ylioppilastutkintolautakunta S t u d e n t e x a m e n s n ä m n d e n MAANTIETEEN KOE 12.3.2014 HYVÄN VASTAUKSEN PIIRTEITÄ Alla oleva vastausten piirteiden ja sisältöjen luonnehdinta ei sido ylioppilastutkintolautakunnan

Lisätiedot

Tehtävä 1. c) Okluusiorintama muodostuu, kun kylmä rintama on saavuttanut lämpimän rintaman, mikä nostaa lämpimän ilmamassan ylös maanpinnasta.

Tehtävä 1. c) Okluusiorintama muodostuu, kun kylmä rintama on saavuttanut lämpimän rintaman, mikä nostaa lämpimän ilmamassan ylös maanpinnasta. MAANTIETEEN KOE 20.3.2015 HYVÄN VASTAUKSEN PIIRTEITÄ Alla oleva vastausten piirteiden, sisältöjen ja pisteitysten luonnehdinta ei sido ylioppilastutkintolautakunnan arvostelua. Lopullisessa arvostelussa

Lisätiedot

Vaarallisia sääilmiöitä Suomessa

Vaarallisia sääilmiöitä Suomessa Vaarallisia sääilmiöitä Suomessa Pauli Jokinen Meteorologi Ilmatieteen laitos 7.5.2013 Hitaat ilmiöt Nopeat ilmiöt Helleaallot Pakkasjaksot (UV) Myrskyt Meriveden nousu Lumipyryt Rajuilmat (ukkoset) Salamointi

Lisätiedot

UNKARIN LUONTO. Kati Viikilä ja Laura Uusimäki

UNKARIN LUONTO. Kati Viikilä ja Laura Uusimäki UNKARIN LUONTO Kati Viikilä ja Laura Uusimäki UNKARIN LUONTO Unkari sijaitsee itäisessä Keski-Euroopassa Karpaattien laaksossa, se jakautuu maantieteellisesti kolmeen osaan: 1. Pohjoiseen vuoriseutuun

Lisätiedot

I Ympäristönsuojelu Mitkä ovat mielestäsi viisi (5) suurinta paikallista ympäristöongelmaa?

I Ympäristönsuojelu Mitkä ovat mielestäsi viisi (5) suurinta paikallista ympäristöongelmaa? I Ympäristönsuojelu Mitkä ovat mielestäsi viisi (5) suurinta paikallista ympäristöongelmaa? 1.Liikenne 3a 15 42 % 2. Melu 5 3.lmansaasteet ja/tai hajut 1 24 67 % 4. Likaiset kadut 7 19 % 5. Julkisten rakennusten

Lisätiedot

Ilmastokaaos vai uusi teollinen vallankumous?

Ilmastokaaos vai uusi teollinen vallankumous? Ilmastokaaos vai uusi teollinen vallankumous? Oras Tynkkynen, Helsinki 21.10.2008 Ilmastokaaos vai uusi teollinen vallankumous? Vesipula 1,5 ºC:n lämpötilan nousu voi altistaa vesipulalle 2 miljardia ihmistä

Lisätiedot

HAUKIPUTAAN KUNTA JOKIKYLÄN YLEISKAAVA MAISEMASELVITYS

HAUKIPUTAAN KUNTA JOKIKYLÄN YLEISKAAVA MAISEMASELVITYS HAUKIPUTAAN KUNTA JOKIKYLÄN YLEISKAAVA MAISEMASELVITYS 18.11.011 YLEISTÄ Kuva 1. Kaava-alue ilmakuvassa. Ilmakuvaan on yhdistetty maastomalli maaston korostamiseksi. Jokikylän yleiskaavan kaava-alue on

Lisätiedot

Ilmastonmuutos ja vesivarat. Noora Veijalainen Suomen ympäristökeskus Vesikeskus 6.11.2013

Ilmastonmuutos ja vesivarat. Noora Veijalainen Suomen ympäristökeskus Vesikeskus 6.11.2013 Ilmastonmuutos ja vesivarat Noora Veijalainen Suomen ympäristökeskus Vesikeskus 6.11.2013 Noora Veijalainne, SYKE 8.11.2013 Johdanto Ilmastonmuutos vaikuttaa vesistöissä Virtaamien vuodenaikaiseen vaihteluun

Lisätiedot

Ajankohtaista ilmastonmuutoksesta ja Espoon kasvihuonekaasupäästöistä

Ajankohtaista ilmastonmuutoksesta ja Espoon kasvihuonekaasupäästöistä Kuva: NASA Ajankohtaista ilmastonmuutoksesta ja Espoon kasvihuonekaasupäästöistä Ympäristölautakunnan ja kestävä kehitys ohjelman ilmastoseminaari Espoo 3.6.2014 johannes.lounasheimo@hsy.fi Kuva: NASA

Lisätiedot

ISLAMILAINEN TERRORISMI. Monday, January 19, 15

ISLAMILAINEN TERRORISMI. Monday, January 19, 15 ISLAMILAINEN TERRORISMI WAHHABIITIT 1700-luvulla syntynyt islamilainen herätysliike Ihannoi ja pyrkii kohti profeetta Muhammadin aikaista elämää Saudi-arabialainen suuntaus Pyrkimys kehittää katolista

Lisätiedot

Lähi-itä murroksessa jo 4000 vuotta

Lähi-itä murroksessa jo 4000 vuotta Lähi-itä murroksessa jo 4000 vuotta Lähi-idän hegemoniataistelun historia 90 sekunnissa Kommodori (evp) Mikko Taavitsainen 2 Uskontojen leviäminen Kommodori (evp) Mikko Taavitsainen 3 Lähi-idän suurimmat

Lisätiedot

MERIKARVIA. Merikarviantien alkupään ja Yrittäjäntien ympäristön asemakaavoitus. Hulevesitarkastelu. Kankaanpään kaupunki. Ympäristökeskus.

MERIKARVIA. Merikarviantien alkupään ja Yrittäjäntien ympäristön asemakaavoitus. Hulevesitarkastelu. Kankaanpään kaupunki. Ympäristökeskus. Hulevesitarkastelu Kankaanpään kaupunki Ympäristökeskus talvi 2015 v.2 SISÄLLYS Hulevesien hallinta 2 Kaavoitettavan alueen sijainti 2 Valuma-alue 3 Hulevedet kaava-alueella 4 Hulevesimäärät 5-6 1 HULEVESIEN

Lisätiedot

Vesi Energia Ruoka (- ja Ekosysteemipalvelut) NEXUS. Seppo Rekolainen SYKE 19.3.2014

Vesi Energia Ruoka (- ja Ekosysteemipalvelut) NEXUS. Seppo Rekolainen SYKE 19.3.2014 Vesi Energia Ruoka (- ja Ekosysteemipalvelut) NEXUS Seppo Rekolainen SYKE 19.3.2014 Mitä NEXUS tarkoittaa? Etymologia: nexus (latin): sitominen, verbistä necto : sitoa 2 Vesistressi (=veden käyttö/vesivarat)

Lisätiedot

Puhtaan veden merkitys elämän eri osa-alueille. Kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio Maa- ja metsätalousministeriö Puula-forum 16.7.

Puhtaan veden merkitys elämän eri osa-alueille. Kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio Maa- ja metsätalousministeriö Puula-forum 16.7. Puhtaan veden merkitys elämän eri osa-alueille Kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio Maa- ja metsätalousministeriö Puula-forum 16.7.2014 1 Veden käyttö globaalisti lisääntyy Väestönkasvu Eliniän kasvu Kulutustottumusten

Lisätiedot

Finpro-seminaari Liiketoimintamahdollisuudet Afrikan maa- ja metsätaloudessa

Finpro-seminaari Liiketoimintamahdollisuudet Afrikan maa- ja metsätaloudessa Finpro-seminaari Liiketoimintamahdollisuudet Afrikan maa- ja metsätaloudessa AFRIKKA - BIOMASSAAN PERUSTUVA LIIKETOIMINTAPOTENTIAALI 16.3.2011 Miia Tähtinen Sisältö Yleistä Tapaus: Tansania Tapaus: Angola

Lisätiedot

VAKUUTUSALAN ROOLI. Riskien identifiointi Riskitietoisuuden lisääminen vakuutettujen keskuudessa Riskien analysointi Vahingontorjunta Riskinkanto

VAKUUTUSALAN ROOLI. Riskien identifiointi Riskitietoisuuden lisääminen vakuutettujen keskuudessa Riskien analysointi Vahingontorjunta Riskinkanto VAKUUTUSYHTIÖIDEN VARAUTUMINEN ILMASTONMUUTOKSEEN Risto Joppe Karhunen Johtaja Turvallisuus & Infra 1 VAKUUTUSALAN ROOLI Riskien identifiointi Riskitietoisuuden lisääminen vakuutettujen keskuudessa Riskien

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS JA KEHITYSMAAT

ILMASTONMUUTOS JA KEHITYSMAAT KEHITYSYHTEISTYÖN PALVELUKESKUKSEN KEHITYSPOLIITTISET TIETOLEHTISET 9 ILMASTONMUUTOS JA KEHITYSMAAT Ilmastonmuutosta pidetään maailman pahimpana ympäristöongelmana. Vaikka siitä ovat päävastuussa runsaasti

Lisätiedot

Puruveden kehitys ja erityispiirteet. Puruvesi-seminaari 6.8.2011 Heikki Simola Itä-Suomen yliopisto

Puruveden kehitys ja erityispiirteet. Puruvesi-seminaari 6.8.2011 Heikki Simola Itä-Suomen yliopisto Puruveden kehitys ja erityispiirteet Puruvesi-seminaari 6.8.2011 Heikki Simola Itä-Suomen yliopisto PURUVESI KARU JA KIRKASVETINEN SUURJÄRVI Sekä Puruvesi että Pyhäjärvi ovat kirkasvetisiä suurjärviä,

Lisätiedot

Maiseman perustekijät Maisemarakenne

Maiseman perustekijät Maisemarakenne Maiseman perustekijät Maisemarakenne Sirpa Törrönen 14.9.2015 Maisemaelementit Maiseman perustekijät Maiseman eri osat - Kartoituksessa tuotettua materiaalia kutsutaan usein perusselvityksiksi - Myös maisemainventointi

Lisätiedot

PUURAKENTAMINEN KATASTROFIALUEILLA PUUPÄIVÄ 27.11.2014 PEKKA HAAVISTO

PUURAKENTAMINEN KATASTROFIALUEILLA PUUPÄIVÄ 27.11.2014 PEKKA HAAVISTO PUURAKENTAMINEN KATASTROFIALUEILLA PUUPÄIVÄ 27.11.2014 PEKKA HAAVISTO Jokainen katastrofi on erilainen Ihmisen aiheuttamia Sota, joukkomurha Nälänhätä Teollinen tai ydinonnettomuus Luonnonkatastrofeja

Lisätiedot

Sinisen Biotalouden mahdollisuudet

Sinisen Biotalouden mahdollisuudet Sinisen Biotalouden mahdollisuudet MAAILMAN VESIPÄIVÄN SEMINAARI VESI JA KESTÄVÄ KEHITYS 19.3.2015 Säätytalo Asmo Honkanen, LUKE Timo Halonen, MMM Biotalous on seuraava talouden aalto Biotalous on osa

Lisätiedot

Eri maiden ilmastokantoja

Eri maiden ilmastokantoja Eri maiden ilmastokantoja ETIOPIA Köyhää Etiopiaa koettelevat toistuvat kuivuudet ja tulvat. Ongelman takana ovat ilmastonmuutos ja La Niña -ilmiö. La Niñassa on kyse meren pintaveden lämpötilan poikkeuksellisesta

Lisätiedot

MAANTIETEEN KOE 12.3.2014

MAANTIETEEN KOE 12.3.2014 MAANTIETEEN KOE 12.3.2014 BMOL:n pisteytyssuositus Laatineet: Jarmo Kankkunen, Jonna Killström, Terhi Korpela, Minna-Maria Mattila, Hanna Mustonen, Sirpa Lappalainen, Hanna Pohjonen, Mari Sorvali, Johanna

Lisätiedot

ja sen mahdollisuudet Suomelle

ja sen mahdollisuudet Suomelle ja sen mahdollisuudet Suomelle Asmo Honkanen, Luonnonvarakeskus 29.9.2015 Kuopio Biotalous on seuraava talouden aalto Biotalous on osa talouden uutta aaltoa, jossa resurssiviisaus ja luonnonvarojen kestävän

Lisätiedot

Heikki Setälä ja URCA-konsortio

Heikki Setälä ja URCA-konsortio Kaupunkien valuntavesien huomioiminen aluesuunnittelussa Kaupunkien valuntavesien Heikki Setälä huomioiminen Ja URCA-konsortio aluesuunnittelussa Heikki Setälä ja URCA-konsortio SA:n johtoryhmän kysymys:

Lisätiedot

Vaasanseudun energiaklusteri ilmastonmuutoksen torjunnan ja päästöjen vähentämisen näkökulmasta. Ville Niinistö 17.5.2010

Vaasanseudun energiaklusteri ilmastonmuutoksen torjunnan ja päästöjen vähentämisen näkökulmasta. Ville Niinistö 17.5.2010 Vaasanseudun energiaklusteri ilmastonmuutoksen torjunnan ja päästöjen vähentämisen näkökulmasta Ville Niinistö 17.5.2010 Ilmastonmuutoksen uhat Jo tähänastinen lämpeneminen on aiheuttanut lukuisia muutoksia

Lisätiedot

Keski-Aasia. - Stanit muutoksessa

Keski-Aasia. - Stanit muutoksessa Keski-Aasia - Stanit muutoksessa Kuva: Afghanistan and Central Asia Research Information Indiana University, Bloomington, Indiana 2 Keski-Aasia - stanit muutoksessa Kazakstan, Kirgistan, Tadžikistan, Turkmenistan,

Lisätiedot

Ilmastonmuutos ja luonnonkatastrofit

Ilmastonmuutos ja luonnonkatastrofit Ilmastonmuutos ja luonnonkatastrofit Tuulivoimaa vai tornadoja? - ilmastonmuutos ja luonnonkatastrofit Ilmastokampanjavastaava Lauri Myllyvirta lauri.myllyvirta@maanystavat.fi Ilmastonmuutos näkyy jo Maapallon

Lisätiedot

KARTTAVARASTO: SISÄLLYSLUETTELO

KARTTAVARASTO: SISÄLLYSLUETTELO MAAILMA: YLEISKARTTA YLEISKARTTA 1 Maanosien nimet LUONTO JA YMPÄRISTÖ Mannerlaattojen liikkeet virrat Luonnon- ja rakennelmaennätykset Saastuneimmat kaupungit Luonnonuhat Aavikoitumisuhat Köppenin ilmastoalueet

Lisätiedot

Yhteinen arki Islam ja suomalainen kulttuuri. 3.11.2011 muslimit Suomessa 1

Yhteinen arki Islam ja suomalainen kulttuuri. 3.11.2011 muslimit Suomessa 1 Yhteinen arki Islam ja suomalainen kulttuuri 3.11.2011 muslimit Suomessa 1 Islam ja muslimit Islam 600-luvulla Arabian niemimaalla syntynyt monoteistinen uskonto Seuraajia, muslimeja, n. 1,5 miljardia

Lisätiedot

LIIKENNEVALINNAT VAIKUTUSMAHDOLLISUUDET BIODIESEL SÄHKÖAUTO YMPÄRISTÖ LIIKENNE YHTEISKUNTA LIIKETALOUS KAVERIT BUSSIT AUTOT

LIIKENNEVALINNAT VAIKUTUSMAHDOLLISUUDET BIODIESEL SÄHKÖAUTO YMPÄRISTÖ LIIKENNE YHTEISKUNTA LIIKETALOUS KAVERIT BUSSIT AUTOT LIIKENNEVALINNAT YMPÄRISTÖ LIIKENNE YHTEISKUNTA LIIKETALOUS KAVERIT BUSSIT AUTOT MOPOT PYÖRÄILY SAASTEET ILMASTONMUUTOS KASVIHUONEILMIÖ AURINKO TYPPIOKSIDI HIILIDIOKSIDI PÄÄSTÖT VALINTA KÄVELY TERVEYS

Lisätiedot

Turvapaikanhakija: Perheen pitkä matka uuteen kotimaahan Spirit-hanke

Turvapaikanhakija: Perheen pitkä matka uuteen kotimaahan Spirit-hanke Turvapaikanhakija: Perheen pitkä matka uuteen kotimaahan Afganistanissa on käyty sisällissotaa vuodesta 1978 lähtien. Vuosien saatossa konfliktin osapuolet ovat vaihdelleet, ja siihen on osallistunut myös

Lisätiedot

Mitä pakolaisuus on? Annu Lehtinen Toiminnanjohtaja Suomen Pakolaisapu

Mitä pakolaisuus on? Annu Lehtinen Toiminnanjohtaja Suomen Pakolaisapu Mitä pakolaisuus on? Annu Lehtinen Toiminnanjohtaja Suomen Pakolaisapu 1 Suomen Pakolaisapu Työtä uutta alkua varten Suomen Pakolaisapu tukee pakolaisia ja maahanmuuttajia toimimaan aktiivisesti yhteiskunnassa

Lisätiedot

Luonnononnettomuuksien varoitusjärjestelmän LUOVA. Kristiina Säntti Yhteyspäällikkö Asiakaspalvelut, Turvallisuus Ilmatieteen laitos

Luonnononnettomuuksien varoitusjärjestelmän LUOVA. Kristiina Säntti Yhteyspäällikkö Asiakaspalvelut, Turvallisuus Ilmatieteen laitos Luonnononnettomuuksien varoitusjärjestelmän LUOVA Kristiina Säntti Yhteyspäällikkö Asiakaspalvelut, Turvallisuus Ilmatieteen laitos LUOVA -järjestelmästä LUOVA on suljettu järjestelmä ja tarkoitettu valtion

Lisätiedot

Tuntisuunnitelma Maanjäristykset Kreikassa Työohje

Tuntisuunnitelma Maanjäristykset Kreikassa Työohje Tuntisuunnitelma Maanjäristykset Kreikassa Työohje Johdanto: Kreikassa on Euroopan maista eniten maanjäristyksiä ja se on yksi koko maailman seismisesti aktiivisimmista maista. Siksi tietämys maanjäristysten

Lisätiedot

IHMISKUNTA MUUTTAA ILMASTOA

IHMISKUNTA MUUTTAA ILMASTOA IHMISKUNTA MUUTTAA ILMASTOA Kimmo Ruosteenoja Ilmatieteen laitos, Ilmastotutkimusryhmä KASVIHUONEILMIÖ ILMASTONMUUTOSTEN TUTKIMINEN MALLIEN AVUL- LA TULEVAISUUDEN ILMASTO ILMASTONMUUTOSTEN VAIKUTUKSIA

Lisätiedot

Kasvu ja kestävyys paikallisyhteisöjen ja luonnon vastaanottokyky muuttuvalla kalottialueella

Kasvu ja kestävyys paikallisyhteisöjen ja luonnon vastaanottokyky muuttuvalla kalottialueella Kasvu ja kestävyys paikallisyhteisöjen ja luonnon vastaanottokyky muuttuvalla kalottialueella Mikko Jokinen Metsäntutkimuslaitos, Kolari Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research

Lisätiedot

Luonnonvarat vesivarat työpaja 28.09.2012

Luonnonvarat vesivarat työpaja 28.09.2012 Luonnonvarat vesivarat työpaja 28.09.2012 Veden laadusta ja tehokkaasta käytöstä kaupunkiympäristössä Vanhempi yliopistonlehtori Petri Peltonen JUOMAVESI JA SÄÄSTÄVÄ VEDENKÄYTTÖ P. Peltonen 1 (23) Veden

Lisätiedot

I KÄSIVARREN PÄTTIKÄN KIRVESPUU... 1 II VALLIJÄRVEN SUOMIPUU... 3 III. KOMPSIOJÄRVEN MYSTEERIPUU 330 EAA... 5

I KÄSIVARREN PÄTTIKÄN KIRVESPUU... 1 II VALLIJÄRVEN SUOMIPUU... 3 III. KOMPSIOJÄRVEN MYSTEERIPUU 330 EAA... 5 Sisällysluettelo: I KÄSIVARREN PÄTTIKÄN KIRVESPUU... 1 II VALLIJÄRVEN SUOMIPUU... 3 III. KOMPSIOJÄRVEN MYSTEERIPUU 330 EAA... 5 IV. SANTORIN AIKAINEN TULIVUORIPUU 1679-1526 EAA.... 7 V. SAARISELÄN KELOKIEKKO...

Lisätiedot

Maassa millä lailla? Husein Muhammed OTM, lakimies Monikulttuurisuuden kasvot seminaari Helsinki 1.3.2013

Maassa millä lailla? Husein Muhammed OTM, lakimies Monikulttuurisuuden kasvot seminaari Helsinki 1.3.2013 Maassa millä lailla? Husein Muhammed OTM, lakimies Monikulttuurisuuden kasvot seminaari Helsinki 1.3.2013 Työntekijän oleskelulupa Opiskelijan oleskelulupa Oleskelulupatyypit Oleskelulupa perhesiteen perusteella

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Kasvihuoneilmiö on luonnollinen, mutta ihminen voimistaa sitä toimillaan. Tärkeimmät ihmisen tuottamat kasvihuonekaasut ovat hiilidioksidi (CO

Lisätiedot

Miten Ukrainan tilanne heijastuu Suomen talouteen?

Miten Ukrainan tilanne heijastuu Suomen talouteen? Miten Ukrainan tilanne heijastuu Suomen talouteen? Donetsk Luhansk Donetskin ja Luhanskin alueella asuu 6,5 milj. ihmistä eli 15% Ukrainan väkiluvusta. Krimin niemimaalla, ml. Sevastopol, asuu lähes 2,5

Lisätiedot

Kaikki lapset kouluun Schools for Africa yläkoulut ja keskiasteen koulut UNICEF-kävely ja päivätyökeräys

Kaikki lapset kouluun Schools for Africa yläkoulut ja keskiasteen koulut UNICEF-kävely ja päivätyökeräys Kaikki lapset kouluun Schools for Africa yläkoulut ja keskiasteen koulut UNICEF-kävely ja päivätyökeräys DIA 1 Tulosta nämä muistiinpanot erikseen, et voi lukea niitä esityksen aikana näyttöruudulta! Ohjeita

Lisätiedot

Tulvat. Pelastustoimea kuormittavat vaaralliset säätilanteet koulutus 6.2.2013. Vesistöinsinööri Varpu Rajala, Etelä-Savon ELY-keskus

Tulvat. Pelastustoimea kuormittavat vaaralliset säätilanteet koulutus 6.2.2013. Vesistöinsinööri Varpu Rajala, Etelä-Savon ELY-keskus Tulvat Pelastustoimea kuormittavat vaaralliset säätilanteet koulutus 6.2.2013 Esityksen sisältö Yleisesti ELY-keskuksien tulvatehtävistä Tulvien luokittelu ja syyt Tulvien esiintyminen Itä-Suomessa Tulvariskit

Lisätiedot

Taustatietoa muistiinpanoja ppt1:tä varten

Taustatietoa muistiinpanoja ppt1:tä varten Taustatietoa muistiinpanoja ppt1:tä varten Dia 1 Ilmastonmuutos Tieteellinen näyttö on kiistaton Tämän esityksen tarkoituksena on kertoa ilmastonmuutoksesta sekä lyhyesti tämänhetkisestä tutkimustiedosta.

Lisätiedot

Öljykuljetukset ja öljyonnettomuudet

Öljykuljetukset ja öljyonnettomuudet Markus Dernjatin/ WWF Öljykuljetukset ja öljyonnettomuudet Öljyntorjunnan peruskurssi, Helsinki Öljykuljetusten määrä Suomelahdella Lähde: ymparisto.fi Onnettomuuden riski ei kuitenkaan synny vain öljykulkjetuksista,

Lisätiedot

Miten kasvit saavat vetensä?

Miten kasvit saavat vetensä? Miten kasvit saavat vetensä? 1. Haihtumisimulla: osmoosilla juureen ilmaraoista haihtuu vettä ulos vesi nousee koheesiovoiman ansiosta ketjuna ylös. Lehtien ilmaraot säätelevät haihtuvan veden määrää.

Lisätiedot

Ilmastonmuutokseen varautuminen kuntien näkökulmasta

Ilmastonmuutokseen varautuminen kuntien näkökulmasta Ilmastonmuutokseen varautuminen kuntien näkökulmasta Kuntaliiton ilmastohankkeen neljäs teemaseminaari, Helsinki 5.5.2011 Anu Kerkkänen, Suomen Kuntaliitto Ilmastonmuutoksen hillinnällä pyritään välttämään

Lisätiedot

TUBERKULOOSI. Oireet: kestävä ja limainen yskös, laihtuminen, suurentuneet imusolmukkeet ja ruokahaluttomuus

TUBERKULOOSI. Oireet: kestävä ja limainen yskös, laihtuminen, suurentuneet imusolmukkeet ja ruokahaluttomuus TUBERKULOOSI On Mycobacterium tuberculosis bakteerin aiheuttama infektio. Oireet: kestävä ja limainen yskös, laihtuminen, suurentuneet imusolmukkeet ja ruokahaluttomuus Hoitona käytetään usean lääkkeen

Lisätiedot

Taloudellinen kasvu, ympäristö ja hyvinvointi

Taloudellinen kasvu, ympäristö ja hyvinvointi Kansainvälisen sosiaalipolitiikan iltapäivä 1.12.2014 Helsinki Taloudellinen kasvu, ympäristö ja hyvinvointi Markku Ollikainen Ympäristöekonomian professori Helsingin yliopisto Suomen ilmastopaneelin puheenjohtaja

Lisätiedot

GE2 Yhteinen maailma. 2. Maailman ihmiset Kaupungistuva maailma

GE2 Yhteinen maailma. 2. Maailman ihmiset Kaupungistuva maailma GE2 Yhteinen maailma 2. Maailman ihmiset Kaupungistuva maailma Mikä on kaupunki? Luokittelutavat erilaisia eri valtioissa. EU:n määritelmä: kaupunki on kunta, jossa yli 50 000 as. + väentiheys yli 500

Lisätiedot

PERUSTIETOA ILMASTONMUUTOKSESTA

PERUSTIETOA ILMASTONMUUTOKSESTA PERUSTIETOA ILMASTONMUUTOKSESTA Kasvihuoneilmiö ja ilmastonmuutos Ilmakehän aiheuttama luonnollinen kasvihuoneilmiö Maapallon ilmakehä toimii kasvihuoneen lasikaton tavoin päästäen auringosta tulevan säteilyn

Lisätiedot

Vieraslajit hallintaan

Vieraslajit hallintaan Maa- ja metsätalousvaliokunta Eduskunta 12.11.2015 Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi vieraslajeista aiheutuvien riskien hallinnasta sekä luonnonsuojelulain ja metsästyslain muuttamisesta (HE 82/2015

Lisätiedot

Työelämän muutos ja innovaatioyhteiskunnan osaamistarpeet

Työelämän muutos ja innovaatioyhteiskunnan osaamistarpeet Antti Kasvio Työterveyslaitos Työelämän muutos ja innovaatioyhteiskunnan osaamistarpeet Suomalainen koulutus 2030 foorumi 19.11. 2009 Jäsennystä Kaksi peruslähestymistapaa tulevaisuutta koskevassa keskustelussa

Lisätiedot

Energia ja Itämeri haasteet ja mahdollisuudet. Nina Tynkkynen 23.5.2008 nina.tynkkynen@upi-fiia.fi

Energia ja Itämeri haasteet ja mahdollisuudet. Nina Tynkkynen 23.5.2008 nina.tynkkynen@upi-fiia.fi Energia ja Itämeri haasteet ja mahdollisuudet Nina Tynkkynen 23.5.2008 nina.tynkkynen@upi-fiia.fi The research problem - Itämeri on energiasilta Venäjän ja EU:n välillä energiakysymysten osalta Itämerestä

Lisätiedot

Yhdysvaltojen valkoviinit. 14.03.2012 Maria Siikanen

Yhdysvaltojen valkoviinit. 14.03.2012 Maria Siikanen Yhdysvaltojen valkoviinit 14.03.2012 Maria Siikanen Historia Siirtolaiset huomasivat viiniköynnöksen viihtyvän maassa Rypäleet makeita, mutta oudon makuisia Vinifera ei menestynyt Phylloxera Kuumat ja

Lisätiedot

Energia tulevaisuudessa Epävarmuutta ja mahdollisuuksia. Jyrki Luukkanen Tutkimusprofessori jyrki.luukkanen@tse.fi

Energia tulevaisuudessa Epävarmuutta ja mahdollisuuksia. Jyrki Luukkanen Tutkimusprofessori jyrki.luukkanen@tse.fi Energia tulevaisuudessa Epävarmuutta ja mahdollisuuksia Jyrki Luukkanen Tutkimusprofessori jyrki.luukkanen@tse.fi Tulevaisuuden epävarmuudet Globaali kehitys EU:n kehitys Suomalainen kehitys Teknologian

Lisätiedot

Suomen muuttuva ilmasto

Suomen muuttuva ilmasto Ilmastonmuutos ja rakentaminen Suomen muuttuva ilmasto Kirsti Jylhä Ilmatieteen laitos Ilmastonmuutoksen tutkimusyksikkö Ympäristö ja Yhdyskunta 2012 -messut Ilmastonmuutos ja paikalliset ratkaisut - mitä

Lisätiedot

Puutarhakalusteita tropiikista?

Puutarhakalusteita tropiikista? Puutarhakalusteita tropiikista? Tietoa kuluttajille Suomen luonnonsuojeluliitto ry Oletko aikeissa ostaa uudet puutarhakalusteet, ja viehättäkö sinua tummasta puusta tehdyt aurinkotuolit, joita mainoslehtiset

Lisätiedot

Jatkuuko kaupungistuminen väestönkasvun moottorina?

Jatkuuko kaupungistuminen väestönkasvun moottorina? Jatkuuko kaupungistuminen väestönkasvun moottorina? Ihmiset uskovat, että kaupungeissa on paremmat mahdollisuudet työhön, opiskeluun ja vapaa ajan viettoon. (*****) Jyväskylä kasvaa pienemmät kaupungit

Lisätiedot

Lähde: Metsätilastollinen vuosikirja 2005, 2007, 2009 ja 2010/Metla. Lähde: Metsätilastollinen vuosikirja 2010/Metla

Lähde: Metsätilastollinen vuosikirja 2005, 2007, 2009 ja 2010/Metla. Lähde: Metsätilastollinen vuosikirja 2010/Metla 4 +1. Metsäsektorin muutokset Suomessa ja globaalisti. Hyödynnä vastauksessa oheista aineistoa. a) Miten metsäsektorin merkitys Suomen kansantaloudessa on muuttunut? Pohdi syitä muutokseen. (2 p.) b) Millaisia

Lisätiedot

Nälkäpäiväkampanja. Sinä voit auttaa! Kuva: Joonas Brandt

Nälkäpäiväkampanja. Sinä voit auttaa! Kuva: Joonas Brandt Nälkäpäiväkampanja Sinä voit auttaa! Kuva: Joonas Brandt Nälkäpäivä pähkinänkuoressa Nälkäpäivänä kerätään varoja katastrofirahastoon. Rahaston turvin Punainen Risti auttaa Suomessa ja ulkomailla. Katastrofirahaston

Lisätiedot

Ekosysteemipalvelut Monimuotoisuuden ja luonnonvarat yhdistävät arvot. Leila Suvantola Tutkija, Joensuun yliopisto Arvoketju-seminaari 11.3.

Ekosysteemipalvelut Monimuotoisuuden ja luonnonvarat yhdistävät arvot. Leila Suvantola Tutkija, Joensuun yliopisto Arvoketju-seminaari 11.3. Ekosysteemipalvelut Monimuotoisuuden ja luonnonvarat yhdistävät arvot Leila Suvantola Tutkija, Joensuun yliopisto Arvoketju-seminaari 11.3.2009 Ekosysteemipalveluiden kolmenlaiset arvot Ekosysteemipalveluiden

Lisätiedot

Happamat sulfaattimaat ja metsätalous

Happamat sulfaattimaat ja metsätalous Happamat sulfaattimaat ja metsätalous Nina Jungell Suomen metsäkeskus, Julkiset palvelut Rannikon alue 1 Entistä merenpohjaa, muodostuivat yli 4000 vuotta sitten. 22.11.2013 Finlands skogscentral 3 Happamat

Lisätiedot

TULEVA TYÖELÄMÄ Alustus seminaarissa Haasteet kovenevat millaista kuntoutusta työikäisille? Paasitorni 30.9. 2014

TULEVA TYÖELÄMÄ Alustus seminaarissa Haasteet kovenevat millaista kuntoutusta työikäisille? Paasitorni 30.9. 2014 Antti Kasvio, vanhempi tutkija TULEVA TYÖELÄMÄ Alustus seminaarissa Haasteet kovenevat millaista kuntoutusta työikäisille? Paasitorni 30.9. 2014 Ennakoinnin vaikea tehtävä Aiempia säännönmukaisuuksia talouskasvu

Lisätiedot

Tekniset ratkaisut hulevesien hallinnassa

Tekniset ratkaisut hulevesien hallinnassa Tekniset ratkaisut hulevesien hallinnassa Kuntien 7. ilmastokonferenssi, 8.5.2014 Jaana Suur-Askola Uponor infra Oy Tuotehallintapäällikkö Hulevesien muodostuminen Hulevesi on erilaisilta pinnoilta valuvaa

Lisätiedot

Arviointi PAKOLLISET KURSSIT. 1. Sininen planeetta (GE1)

Arviointi PAKOLLISET KURSSIT. 1. Sininen planeetta (GE1) Maantiede Maantieteessä tarkastellaan elottoman ja elollisen luonnon sekä ihmisen luomien järjestelmien rakennetta ja toimintaa. Maantieteen opetuksen tulee ohjata opiskelijaa tiedostamaan luonnon ja ihmistoiminnan

Lisätiedot