Ohjeellisia vatauksia:

Transkriptio

1 Ohjeellisia vatauksia: 1. A. Tornadojen aiheuttamat tuhot (erityisesti rakennusten, puiden, mutta myös muun omaisuuden tuhoutuminen ja henkilövahingot). Tornadot ovat rajuja pyörretuulia, joiden synty liittyy kylmän ja lämpimän ilmamassan yhteentörmäykseen lauhkealla vyöhykkeellä. Karttaan merkityllä alueella esiintyy erityisesti keväällä kauas etelään ulottuvia kylmän ilman purkauksia. TAI Mississipin tulvat. Mississipin valuma-alue käsittää suuren osan Yhdysvaltojen alueesta. Ympäröiviltä vuoristoalueilta alkunsa saavat sivujoet tuovat runsaasti vettä pääuomaan, joka alajuoksullaan virtaa kilometrin matkalla laajan tasangon keskellä. Joki kuljettaa mukanaan runsaasti maa-ainesta, joka virtauksen hidastuessa muodostaa joen pohjalle särkkiä ja joen reunalle tulvavalleja. Jos vesi nousee joessa niin, että se ylittää tulvavallit, tulva levittäytyy laajoille alueille. MYÖS ajoittaiset lumimyrskyt, jäämyrskyt. B. Laivaliikenteen riskit: Myrskyt ja jäävuoret. Kap Hornin eteläpuoliset vedet kuuluvat länsituulten vyöhykkeeseen. Avoimella merellä tuulen voimakkuus kasvaa usein myrskylukemiin. Länsituulten synnyttämä merivirta kuljettaa Antarktiksen mannerjäätiköstä irronneita jäävuoria, joihin laivat voivat törmätä C. Sahelin alueen kuivuus ja siitä seuraava aavikoituminen. Aavikoitumisen riskiä lisäävät ajoittain toistuvat kuivat kaudet, jolloin kasvillisuus heikkenee eikä pysty sitomaan hiekkaa, jonka tuuli puhaltaa kohti etelää. Alueella väestönkasvu on nopeaa, mikä lisää painetta ympäristöä kohtaan. Alueen elinkeinona on paimentolaisuus, mikä erityisesti kuivana kautena kuluttaa kasvillisuutta. Alueen harvoja puita käytetään polttopuuna. D. Pyörremyrskyt. Taiwan sijaitsee alueella, jossa meriveden lämpötila kohoaa kesällä yli 26 ºC ja on kuitenkin niin kaukana päiväntasaajasta, että siellä coriolisilmiön vaikutuksesta syntyy pyörteisiä tuulia. Vallitseva tuulen suunta on kesäisin kaakosta. TAI Maanjäristykset ja tsunamit. Taiwan sijaitsee lähellä Filippiinien ja Euraasian laattojen rajakohtaa. 2. a. Luonnonriskit: Somalian sijainti kuivalla ja kuumalla ilmastovyöhykkeellä Kuivuusongelma; hellejaksot Pitkä rannikkoalue Vuoden 2004 tsunami aiheutti laajoja tuhoja Itä-Somaliassa Potentiaalista maanjäristysaluetta Ihmisen aiheuttamat ympäristöriskit: Aavikoituminen Vuoriston eroosio-ongelmat Maaperän köyhtyminen Perinteisen paimentolais- ja viljelyelinkeinojen väheneminen Kalakantojen väheneminen (kansainväliset troolarit) Kaivostoiminnan riskit: louhokset Tartuntataudit Muut sosiaaliset riskit Yleinen köyhyys Nälänhätä Korkea lapsikuolleisuus Alhainen koulutustaso Siirtomaataustan aiheuttama poliittinen epävakaus (sisällissota; pysyvän hallinnon puute) Pakolaisongelma

2 b. Merirosvouden taustatekijät: Somalialla Afrikan pisin rantaviiva Sijainti strategisesti tärkeässä kohdassa globaalin kuljetusreitin varrella (öljy, uraani, rauta, aseet, koneet rahtikuljetuksina Kiinaan kapean Adenin lahden läpi) Poliittisesti epävakaassa valtiossa hyvät mahdollisuudet harjoittaa laitonta toimintaa. Valtio ei puutu siihen. Osa merirosvoista entisiä kalastajia, joille ympäristö on tuttu Rahtikuljetukseen käytettävät tankkerit eivät ole aseistettuja, ja ne ajavat hitaasti kapeassa salmessa 3.A Kyseisissä maissa esiintyy monenlaisia riskejä: luonnontapahtumiin liittyviä riskejä, ihmisen ja luonnon vuorovaikutussuhteeseen liittyviä ympäristöongelmia sekä sosiaalisia, ihmiskunnan riskejä. Nicaragua: Sijainti mannerlaattojen reunalla: maanjäristykset, tulivuorenpurkaukset, Sijainti kuumassa lämpövyöhykkeessä: trooppiset pyörremyrskyt, malaria, keltakuume, kolera, AIDS Nopea väestönkasvu: metsien liikahakkuu, rahakasvien viljely, varsinkin maaseudulla heikot sosiaaliset olot. Poliittinen epävakaus. Egypti: Kuivuus, vesipula, suolistosairaudet (kuten bilhartsioosi), kulkusirkat, kastelupeltojen suolaantuminen, kiistat vesivaroista naapurivaltioiden kanssa Assuanin padosta aiheutuvat haitat (kylien ja kulttuurikohteiden jääminen veden alle) Matkailun aiheuttamat riskit: Välimeren rannikon pilaantuminen, rahakasvien viljely Mosambik: kuivuus, trooppiset syklonit, tulvat, malaria, sairaudet (esim. keltakuume, AIDS), nopea väestönkasvu, poliittinen epävakaus. Vietnam: monsuunisateiden myöhästyminen tai liika runsaus (tulvia), taifuunit, malaria, suolistoloiset, AIDS, kulkusirkat, metsien liikahakkuu, osa rannikkovesistä pahoin pilaantunut, nopea väestökasvu, köyhyys, sodat ja sisäiset ristiriidat. B. Humanitaarinen apu: Ruokahuolto, puhdas vesi, lääkintähuolto: lääkkeet, lääkintähenkilökunta ja kenttäsairaalat, majoitus: teltat ja huovat, pakolaisleirien perustaminen ja niiden huolto, sotavankien avustaminen ja heidän olojensa tarkkailu, henkilöetsintä, perheiden yhdistäminen, koulujen jälleenrakennus, paikallisten asukkaiden kouluttaminen. Suomen Punainen Risti, UNICEF, Kirkon Ulkomaanapu, Suomen Pakolaisapu 4. Luonnonriskeistä, ympäristöriskeistä ja ihmiskunnan riskeistä esitellään monipuolisia esimerkkejä Venäjältä, esim. Luonnonriskit: pohjoisosien kylmä ilmasto ja ankarat talvet, jokien keväiset jääpadot ja tulvat sisämaan kuivuus ja kuumuus polaaririntaman ja itärannikon myrskyt Kamtšatkan rannikon tsunamit maanjäristykset Kaukasuksella, itäisillä vuoristoalueilla ja Kamtšatkan niemimaalla, jossa on myös tulivuoria tartuntataudit (HIV, tuberkuloosi, rabies) meteoriitit (suuri alue, suuri riski) Ihmisen kiihdyttämät ympäristöriskit: öljyn- ja kaasunporaus sekä kuljetus, radioaktiiviset aineet ydinvoimaloiden vanhentunut tekniikka maasto- ja metsäpalot ympäristön pilaantuminen; päästöt maaperään, vesistöihin ja ilmakehään

3 ilmastonmuutoksen vaikutukset: kasvillisuusvyöhykkeiden siirtyminen ym. (ikiroudan sulaminen ilmaston lämpenemisen takia eroosio tehomaatalouden ympäristövaikutukset metsien häviäminen (hakkuut) Ihmiskunnan riskit: väestön väheneminen ja lyhyt elinajanodote talousongelmat etnisten ryhmien ja uskontoryhmien väliset jännitteet, paikalliset sodat ja terrorismi, kiistat naapurimaiden kanssa suuret elintasoerot puutteet demokratiassa rikollisuus liikenneonnettomuudet 5. Valuma-alue Valuma-alueella tarkoitetaan vedenjakajan rajaamaa aluetta, jolta tietty allas kerää vetensä ojina ja jokina Vedenjakajana toimii maaston korkeimmat kohdat Korkealla vuoristossa uhkaavat lumivyöryt, joita myös ihminen voi laukaista, vulkaanisilla alueilla laavavirrat tai jäätikön alaisen tulivuorenpurkauksen aiheuttamat muravirrat sekä maanvieremät. Alempana rinteillä: metsän hakkuu lisää lumivyöryriskiä. Metsän tuhoaminen ja maanviljely lisää jyrkillä rinteillä eroosiota, jolloin maannos kuluu ja huuhtoutuu pois. Tämä johtaa helposti ekosysteemien yksipuolistumiseen sekä maanvieremiin Rinteen juurella ja tasangolla metsän hakkuu lisää lumivyöryriskiä. Metsän tuhoaminen ja maanviljely lisää jyrkillä rinteillä eroosiota, jolloin maannos kuluu ja huuhtoutuu pois. Tämä johtaa helposti ekosysteemien yksipuolistumiseen sekä maanvieremiin tulvariski varsinkin lumen sulaessa vuoristossa. Laaksoon rakennetun altaan padon sortuessa saattaa tapahtua tuhoisa tulva. Toisaalta veden patoaminen ja käyttö ylempänä voi aiheuttaa veden puutetta alajuoksulla. Alhaalla matalalla rannikolla ja joen laskiessa mereen (suistoalueella): Pyörremyrskyt ja tsunamit aiheuttavat tulvariskin. Lisääntynyt eroosio valuma-alueella liettää veden joessa ja meressä suiston edessä. Samoin padotut altaat voivat kerätä joen sedimentit, jolloin suistot alkavat kulua. Jokeen päässeet ympäristömyrkyt, muut kemikaalit ja ravinteet aiheuttavat terveys- ja rehevöitymisriskin päästökohteen alapuolisessa joen osassa. Joen eliöstö saattaa tuhoutua. Veden runsaasta käytöstä aiheutuva veden väheneminen saattaa edesauttaa veden laadun heikkenemiseen 6. A. Slummiutuminen / hallitsematon kaupungistuminen / hallitsematon kaupunkien kasvu Slummeja syntyy, kun kaupungistuminen on voimakasta ja köyhät ihmiset rakentavat huonokuntoisia hökkelikyliä laittomille, usein vaarallisille paikoille (esim. rinteet) kaupungin ympäristöön. Ilmiö on erityisesti ongelmana kehitysmaiden suurkaupungeissa, joihin suuri määrä maaseudun väkeä suuntaa toimeentuloa hakemaan (harmaa talous) Elintasoero slummien ja ympäröivien alueiden välillä on suuri. Slummeista puuttuvat palvelut (esim. terveydenhuolto ja koulutus) ja tekninen infrastruktuuri (kadut, vesi- ja viemäriverkosto, jätehuolto ym.). Taudit leviävät helposti ja mahdolliset luonnonkatastrofit (maanvieremät, tulvat) tekevät hökkelialueilla pahaa jälkeä. Rikollisuus. Esim. mm. Mumbain slummit, São Paulon favelat. B. aavikoituminen/kuivuus Aavikoitumista tapahtuu aavikon laajetessa ympäröivälle puoliaavikolle. Siihen vaikuttaa ensisijaisesti pitkäkestoinen kuivuus, joka vähentää kasvillisuutta. Voimakas väestönkasvu luo paineita ottaa käyttöön huonosti kulutusta kestäviä alueita. Usein kasvillisuus ja maan tuotanto- ja uusiutumiskyky häviävät liikalaidunnuksen, metsien

4 hakkuun ja kestämättömien viljelymenetelmien myötä. Kuivilla ja puolikuivilla alueilla kastelu lisää maan suolaantumista. Nälänhätä, vesipula ja niistä aiheutuvat konfliktit ajavat ihmisiä asuinalueiltaan. Ympäristöpakolaisuus. Esim. mm. Afrikan sarvi, Saharan eteläpuolinen Afrikka, Keski-Aasia, Australian sisäosat C. Öljyonnettomuus/ öljyvuoto merellä Meriteiden öljykuljetusten lisäännyttyä ja merellä sijaitsevien porauslauttojen yleistyttyä merkittävä riski. Arkiset alueet erityisen haavoittuvaisia Öljyn hajoaminen vedessä kestää ja osa siitä painuu pohjaan. Myrkylliset yhdisteet saattavat säilyä pohjassa pitkään. Merikasvillisuus saattaa paikoin hävitä, mikä vaikuttaa sekä alueen eliöihin että rantaan. Kala- ja lintukannat vähenevät, kalastus ja äyriäisten kasvatus rannikkovesissä on lopetettava, samoin alueiden käyttö virkistykseen ja matkailuun. Korvauskiistat alueiden puhdistamisessa Esim. mm. Meksikonlahti (2011) 7. Lähi-itä käsittää Lounais-Aasian: Välimeren itärannan ja Arabian niemimaan valtiot aina Iraniin saakka sekä Egyptin. Israelia lukuun ottamatta näitä maita yhdistää islamin uskonto (Huom! Lähi-itä määritellään eri tavoin eri lähteissä) Luonnonriskit: Maanjäristykset (Turkki, Iran, Irak) Tulivuoritoiminta (Turkki, Saudi-Arabia) Tsunamit (Välimeren itärannikko) Vesipula, kuivuus, Aavikoituminen, eroosio Tulvat (Niili, aavikkoalueet vuorten läheisyydessä) Tornadot (Syyria, Jordania), ukkoset, raemyrskyt kulkusirkat tartuntataudit runsas lumisade, maanvieremät, äkilliset massaliikunnot vuoristoalueilla (esim. Iran) Ihmisen kiihdyttämät ympäristöriskit: Öljyn tuotanto ja kuljetus, öljyonnettomuudet, merien saastuminen Merien biodiversiteetin heikkeneminen (Välimeren ympäristö) Vesien liikakäyttö, viljelymaan suolaantuminen Niilin patoaminen vähentää hedelmällisen lietteen leviämistä viljelyalueille, suistoalueet kutistuvat (vaikutukset paikalliseen hydrologiseen kiertoon) ruokapula Ilmaston lämpenemisestä mahdollisesti seuraava merenpinnan nousu (Egyptin pohjoisrannikko) ja alati lisääntyvä kuivuus sekä sateiden epäsäännöllisyys (tulevat liian myöhään tai liian runsaina) -> ongelmat ravinnontuotannossa Ihmiskunnan riskit: Kaupungistumisen riskit (slummit, rikollisuus; mm. Istanbul, Teheran, Bagdad) Varallisuuserot Suuret puolustusmenot Ihmisoikeusrikkomukset Diktatuurit, kansannousut Väestöryhmien väliset konfliktit (mm. muslimit, arabit, juutalaiset) konfliktit vedestä; suurvaltojen eturistiriidat; sota öljystä; pakolaiset; koulutetun väestön muutto alueelta; väestönkasvu; Iranin ydinuhka 8. Massaturismi sai alkunsa 1960-luvulla, jolloin keskiluokan vapaa-aika lisääntyi, liikennemuodot monipuolistuivat ja elintaso nousi kaikkialla länsimaissa. Alkuperäisväestöön ja -kulttuuriin kohdistuvat riskit:

5 Vanhat perinteet ja kulttuuripiirteet häviävät tai saavat matkailijoiden tuomia piirteitä (ns. kulttuurien homogenisoituminen ja globalisaatio) Kielet ja murteet kapenevat, mikä liittyy länsimaisten kulttuuripiirteiden kritiikittömään ihailuun Vanhaa rakennuskantaa puretaan loistohotellien ja turismin liitännäiselinkeinojen tieltä Mikäli turismi kausiluonteista, kausityöttömyys saattaa aiheuttaa elintason laskua Turistikohteen luonnonympäristöön kohdistuvat riskit: Kivikehä: roskaantuminen, likaantuminen, eroosio, paine luonnonvarojen liikakäyttöön Vesikehä: veden saannin vaikeutuminen Ilmakehä: liikenneruuhkien tuoma ilman laadun aleneminen (smog) Eliökehä: eläinten elinympäristöjen kapeneminen ja pirstoutuminen, häirintä Matkailijaan kohdistuvat riskit: Veden, ruoan, hyönteisten tai pisaratartunta kautta kulkeutuvat sairaudet kuten malaria Oma riskikäyttäytyminen: mm. laitesukeltaminen ilman pätevyyttä (extreme-lajit) Tuntemattoman ympäristön paikalliset yhtäkkiset luonnonkatastrofit: mm. tsunamit Turistikohteessa esiintyvä rikollisuus: ryöstöt, huijaukset, tuoteväärennökset Muut: liikenneonnettomuudet, kulttuurishokki Turismin hallitsemattomaan kasvuun liittyvät ongelmat: Elinkeinorakenne yksipuolistuu, jos väestö siirtyy perinteisten ammattien harjoittamisesta matkailuelinkeinojen piiriin Rakennetaan suunnittelemattomasti ja nopeasti huonolaatuista infrastruktuuria: viemäröinti, rakenteet, tieverkot Alkuperäisväestön oikeuksia rajoitetaan Kuilu paikallisväestön ja turistien tulotason välillä aiheuttaa tyytymättömyyttä yhteiskuntaa kohtaan ja konfliktialttiutta 9. Oheisissa taulukoissa on esitetty suurimpien luonnonkatastrofien aiheuttamat menetykset vuonna Miten menetykset ovat jakaantuneet alueellisesti maapallolla? Pohdi myös jakautumiseen vaikuttaneita tekijöitä. Vastauksen arvioinnissa kiinnitetään huomiota erityisesti siihen, miten opiskelija osaa verrata luonnonkatastrofien vaikutuksia teollisuusmaissa ja kehitysmaissa sekä miten hän tuo esille alueellisiin eroihin vaikuttaneita syitä. Taulukoiden esittämien luonnonkatastrofien ensisijainen käynnistäjä on jokin luonnontapahtuma. Katastrofit ovat liittyneet ilmakehän tai vesikehän ilmiöihin sekä mannerlaattojen liikkeisiin. Monet luonnonkatastrofit ovat useampien luonnonprosessien tulosta. Esimerkiksi tsunamit esiintyvät maanjäristysten synnyttäminä hyökyaaltoina valtamerten rannikoilla. Luonnonkatastrofien uhkiin ihmiskunta on kulttuurikehityksensä aikana pyrkinyt sopeutumaan tai mukautumaan. Taloudellisesti suurimmat luonnonkatastrofit vuonna 2006 ovat liittyneet ilmakehän ja vesikehän ilmiöihin. Kaikkein suurimmat taloudelliset menetykset ovat aiheuttaneet trooppiset pyörremyrskyt (hurrikaanit) ja tornadot Yhdysvalloissa ja Australiassa sekä taifuuni Japanissa ja Etelä- Koreassa. Taustatekijänä: Trooppiset pyörremyrskyt syntyvät lämpimillä merialueilla, päiväntasaajan molemmin puolin. Synnyttyään ne liikkuvat länteen ja kääntyvät kohti napoja joko eteläisellä tai pohjoisella pallonpuoliskolla. Myrskyjen aiheuttamat taloudelliset menetykset Yhdysvalloissa ovat suuria, koska myrskyille alttiiden rannikkoalueiden infrastruktuuria on kehitetty voimakkaasti. Yhdysvalloissa oli myös suurimmat vakuutetut menetykset. Sen sijaan myrskyihin liittyvät kuolemantapaukset olivat Yhdysvalloissa, Japanissa ja Etelä-Koreassa vähäiset johtuen hyvistä varautumisjärjestelmistä. Intiassa heinä- ja elokuussa 2006 tapahtuneet tulvat aiheuttivat suuret taloudelliset menetykset. Sen sijaan Intian tulvien aiheuttamat vakuutetut menetykset olivat vähäisemmät. Intian tulvien aiheuttama kuolemantapausten määrä oli korkea, sillä väestönkasvuun liittyvät tekijät ovat pa-

6 kottaneet väestöä asumaan tulvaherkille alueille. Lisäksi köyhyydestä johtuen varautuminen tulviin on heikkoa. Taustatekijöitä: Tulviin vaikuttavat sateen määrä, rajuus ja kesto sekä valumaalueen ominaisuudet. Intiassa monsuunisateisiin liittyvien rajujen tulvien yhtenä syynä on vuoristometsien hakkuut Pohjois-Intiassa ja Nepalissa. Kylmyys ja talvimyrskyt aiheuttivat huomattavia taloudellisia menetyksiä Keski-Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa. Suurimmat luonnonkatastrofeihin liittyvät kuolemantapausten määrät ovat vuonna 2006 olleet kehitysmaissa. Suuria ihmishenkien menetyksiä aiheuttaneille luonnonkatastrofeille on ominaista äkillisyys ja yllätyksellisyys. Eniten kuolemantapauksia liittyi Indonesian maanjäristykseen, joka sijaitsee litosfäärilaattojen törmäysalueella. Myös tulvissa ja myrskyissä menehtyi paljon ihmisiä kehitysmaissa. Menetysten alueellisen jakautumisen tarkastelu 3 p. ja jakautumiseen vaikuttaneiden tekijöiden tarkastelu