MAANTIETEEN KOE

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "MAANTIETEEN KOE 12.3.2014"

Transkriptio

1 MAANTIETEEN KOE BMOL:n pisteytyssuositus Laatineet: Jarmo Kankkunen, Jonna Killström, Terhi Korpela, Minna-Maria Mattila, Hanna Mustonen, Sirpa Lappalainen, Hanna Pohjonen, Mari Sorvali, Johanna Tanskanen HYVÄN VASTAUKSEN PIIRTEITÄ Maantieteen kokeessa arvioidaan kokelaan maantieteellisen ajattelun kehittyneisyyttä sekä tietojen että taitojen suhteen. Tällöin keskeistä on se, miten hyvin kokelas osaa eritellä ja jäsentää asioita alueellisesti ja havaita alueellisia riippuvuuksia. Maantieteen kokeessa arvioidaan kokelaan kykyä tarkastella luonnonympäristön ja ihmisen toiminnan vuorovaikutussuhteita eri aluetasoilla, globaalilta tasolta paikalliselle tasolle. Arvioinnin kohteina ovat maantieteen peruskäsitteiden hallinta, maantieteellinen ymmärrys sekä maantieteellisen tiedon analysointi- ja käsittelytaidot. Kokeessa arvioidaan kokelaan taitoa tulkita karttoja, diagrammeja, kuvia, tilastoja ja tekstipohjaisia aineistoja, taitoa soveltaa ja arvioida kriittisesti maantieteellistä tietoa sekä kykyä hyödyntää vastauksessa ajankohtaista tietoa. Maantieteen kokeessa kiinnitetään huomiota myös kokelaan graafisiin esittämistaitoihin. Tehtävä 1 Kasvillisuuden vyöhykkeisyys muuttuu ylöspäin mentäessä korkeuden ja kylmenevän vuoristoilmaston mukaisesti: vuoristometsistä mataliksi pensaikoiksi ja edelleen vuoristoniityiksi sekä tundrakasvillisuuden varvikoiksi. Jäätiköityneitä huippuja ympäröivissä kivikoissa vallitsevat sammalet ja jäkälät. Lauhkean vyöhykkeen lehtimetsät muuttuvat ylempänä havumetsiksi. Kuivilla alueilla arot ja savannit muuttuvat ylempänä vuoristometsiksi. Kasvillisuuden kuvailu 2 p. Vyöhykkeisyyteen vaikuttavat: alueen sijainti ja ilmasto 2 p. - leveysaste vaikuttaa Auringon säteilyn tulokulmaan säteilyn intensiteetin vaihtelu eri tulokulmilla (eri leveyspiireillä) - korkeus merenpinnasta - säteilyolot ja valaistus (kasvukauden pituus) - lämpötila ja sademäärä - tuulisuus paikalliset tekijät 1 p. - rinteen ilmansuunta (ekspositio) - jyrkkyys ja rinteen stabiilisuus - maaperän paksuus - kivikot ja alueen kasvilajisto - myös talvisen lumipeitteen paksuus vaikuttaa. Kasvillisuusvyöhykkeiden erot johtuvat sijainnista eri ilmastovyöhykkeillä, Mont Blanc on lauhkeassa ja Kilimanjaro trooppisessa ilmastovyöhykkeessä. Alppiniityt alkavat n m:n korkeudelta, jossa Kilimanjarolla on vuoristosademetsiä. 1 p.

2 Tehtävä 2 a) Kartalta voidaan nimetä kaksi seuraavista: Virtaavan veden kasaamia muodostumia (syntyvät virtaavan veden työn loputtua) ovat: Joen suisto eli delta näkyy kartalla tasaisina, viuhkamaisen uomaston erottamina särkkinä. Jokisärkät ovat virtaussuunnassa pitkulaisia, ylävirran puolelta ne kuluvat, alavirran puolella ainesta kasautuu. Virtaavan veden kulutusmuotoja ovat: Jokiuoma ja -laakso. Korkeuskäyrien mukaan laakso on matala ja loivapiirteinen. Meanderit, joen mutkittelu on syntynyt virtauksen kuluttaessa uomien ulkokaarteita (törmiä) ja aineksen kasautuessa sisäkaarteisiin (särkkiä). Raviini, lyhyt jyrkkäreunainen uoma jokilaakson rinteessä. Pisteytys: piste/muodostuma 0,5 p. nimeäminen ja 0,5 p. syntytavan kuvailu b) Asutuksen sijoittumiseen on vaikuttanut sopivan viljelymaan sijainti jokilaaksossa (tulvien tuomat lietteet), talot sijaitsevat peltojen yhteydessä. Talot on kuitenkin rakennettu hieman korkeammalle maalle toistuvien tulvien ulottumattomiin. Jokivartta kulkeva tiestö yhdistää vanhoja taloja, myös uudemmat talot on rakennettu teiden varteen, raittikylät. Kalastus vaikuttaa asutukseen Pohjanmaan jokisuistoissa ja rannikoilla. 2 p., piste/asia perusteluineen c) Noin km 2 1 p. Vastauksen pitää olla oikein, mikäli siinä ei näy laskutoimitusta. Jos laskutoimitus näkyy, voi vastauksessa olla suurempi heitto (30 35 km 2 ). Mittakaavan 500 m:n jana on 1,2 cm pitkä. Kartan neliön sivu on 13,9 cm pitkä. Näillä luvuilla neliön sivun pituus luonnossa olisi noin 5,8 km, jolloin kartan pinta-ala olisi 5,8 km x 5,8 km = n. 33 km 2. d) Suojellut alueet ovat jokisuistoa ja merestä kohoavia matalikkoja, ruovikoita ja lietteisiä särkkiä, jotka ovat hyviä lintujen pesimä- ja levähdyspaikkoja. Monet uhanalaiset kasvilajit ovat pioneerilajeja, joille merestä paljastuva maa tarjoaa kasvupaikan. Maankohoamisrannikko on muutoinkin suojelun arvoinen. 1 p., 2 mainittava Lisäansio: maininta Vaasan edustan maankohoamisrannikosta (vaikkei Siikajoen rannikko ko. alueeseen kuulukaan) geologisena erikoisuutena, on Unescon maailmanperintökohde.

3 Tehtävä 3 Globalisaation määrittely tai tulee näkyä vastauksesta, että kokelas hallitsee globalisaation käsitteen. 0,5 p. Globalisaation hyötyjä - Talouden globaalistuminen: Maailmankauppa vapautuu, yritykset siirtävät toimintoja kehittyviin maihin. Lisää työmahdollisuuksia, myös etätyötä Bruttokansantuote kasvaa, lisää tavaroita ja palveluita - Politiikan globaalistuminen: Päätöksenteko laajenee valtioiden ulkopuolelle. Ihmisoikeus- ja työsuojelurikkomukset havaitaan, nuorten tietoisuus omista oikeuksista kasvaa Ympäristön pilaamiseen puututaan Valtioiden väliset sopimukset vähentävät sotilaallisia selkkauksia - Kulttuurien globaalistuminen: Kehittyvien maiden nuoret verkostoituvat kansainvälisesti. Tehokas viestintä ja sosiaaliset verkostot Nuorisokulttuuri yhtenäistyy Paikalliskulttuuri voi vahvistua Kielitaito lisääntyy Matkailu ja muu liikkuminen lisääntyvät, esim. opiskelijavaihto Kulttuuri muuttuu moniarvoisemmaksi Pisteytys: 2,5 p., vaaditaan monipuolinen käsittely, esimerkkejä kaikista ryhmistä (2-3 kohtaa/ryhmä) Globalisaation haittoja Taloudellinen toiminta keskittyy ydinalueille, periferian nuorten asema heikkenee Tuloerot kasvavat Kehittyviin maihin siirretty tuotanto voi olla jalostusasteeltaan alhaista, palkat pieniä, työoloissa ja -ehdoissa voi olla puutteita Monikansallisten yhtiöiden valta kasvaa ja toimintoja siirretään valtioista toiseen Demokratia voi heiketä, vähentää nuorten vaikutusmahdollisuuksia Ihmiskauppa lisääntyy Maailmantalous on suhdanneherkkää, työt voivat loppua yllättäen Ympäristön tila heikkenee voi heiketä esim. teollisen tuotannon ja liikenteen lisääntyessä Tartuntataudit leviävät, mm. AIDS Kulttuurin omaleimaisuus heikkenee Pisteytys: 2,5 p., 0,5 p/kohta Vastaus on rakennettava niin että lähtökohtana on nuoren näkökulma. Vastauksessa on ilmettävä, että globalisaation vaikutus nuoriin vaihtelee sekä maiden sisällä että erityisesti maiden välillä suuresti 0,5 p. Täysiin pisteisiin vaaditaan globalisaation määrittelyä.

4 Tehtävä 4 Kartasta erottuvat seuraavat ihmisen toiminnan alueelliset rakenteet: Globaalit ydinalueet, lentoreittien solmukohtia: teollistuneet, kaupungistuneimmat, asutukseltaan tiheimmät alueet, maailmankaupan keskukset; esimerkiksi Eurooppa, Yhdysvallat, Japani Globaalit periferiat, lentoliikenne vähäistä: sijainniltaan ja luonnonoloiltaan eristyneet, väestöltään vähäisimmät alueet, esimerkiksi Antarktis, Sahara, Euraasian ja Pohjois- Amerikan pohjoisosat Keskusten hierarkia lentoliikenneverkon hierarkiana: Globaalit suurkaupungit vilkkaimpina solmukohtina, laajat vaikutusalueet. Esimerkiksi Frankfurt, Tokio, New York Pääkaupungit ja aluekeskukset vähemmän vilkkaina solmukohtina. Esimerkiksi Buenos Aires, Johannesburg, Melbourne Globalisaatio ja vuorovaikutuksen kasvu Pisteytys: Kolme ensimmäistä kohtaa: 1 piste/kohta, neljäs kohta ½ pistettä lisäansio korvaamaan jotain puuttuvaa asiaa Reittiverkoston alueellisiin eroihin vaikuttavat: Luonnonolot: ilmasto, kasvillisuus, pinnanmuodot, saavutettavuus Väentiheys ja väestön varallisuus Elinkeinorakenne ja talous, erityisesti Aasian nopea kaupungistuminen ja teollistuminen Alueiden välinen kysyntä ja tarjonta esim. työpaikkojen, matkailun tai teollisuuden näkökulmasta Poliittiset päätökset, kuten maksut, lentoliikenteen tukeminen ja verotus Kaupunkien välisen liikenteen vetovoimamalli: vuorovaikutuksen määrä paikkojen välillä on suoraan verrannollinen paikkojen kokoon ja kääntäen verrannollinen niiden väliseen etäisyyteen. Liikennevirrat kasvavat uusia lentoreittejä perustettaessa, koska alueiden saavutettavuus paranee Maiden sisäisten liikenneverkkojen erot Pisteytys 0,5 p./kohta

5 Tehtävä 5 Tutkimusalueen sijaintia kuvaava kartta (indeksikartta): Laaditun kartan luonne riippuu tutkimusalueen aluetasosta (kylä- ja kaupunginosatasosta aina maanosatasolle saakka). Kartasta tulee selkeästi erottua tutkimusalue osana laajempaa alueellista kokonaisuutta. Kartan arvioinnissa kiinnitetään huomiota kartan oikeellisuuteen ja selkeyteen. Kartta sisältää otsikon, mittakaavan, pohjoisnuolen, mahdolliset selitteet sekä nimistöä. 2p Tutkimusalueen sijainnin kuvaus ja sijainnin vaikutus alueen luonnonoloihin: leveyspiiri, mantereisuus/mereisyys Luonnonmaantieteellinen sijainti: Vaikutus alueen ilmastoon ja mahdollisesti myös sääoloihin (ilmasto-/lämpövyöhyke mainittava) Vaikutus alueen maannokseen ja kasvillisuuteen (mahdollisesti myös maaperään ja kallioperään sekä eläimistöön) Vaikutus alueen korkeuteen merenpinnantasosta ja vaikutus alueen pinnanmuotoihin Vaikutus alueen vesistöisyyteen Vaikutus siihen, onko alueella maanjäristyksiä, tulivuoritoimintaa, hirmumyrskyjä, tornadoja, kuivuutta, metsäpaloja, tulvia ja muita luonnonkatastrofeja 3-4 p Kulttuurimaantieteellinen sijainti: Ihmisen toiminnan mahdolliset vaikutukset alueen luonnonoloihin (lämpötila kaupunkialueilla, muutokset maaperässä, kallioperässä, maanpinnan muodoissa, vesistöissä, ilman laadussa, kasvillisuudessa jne.) 0-1p. Tehtävä 6 a) Päiväkodin sijainnista päätettäessä tarvitaan seuraavia paikkatietoaineistoja: Pohjakartta, satelliitti- tai ilmakuva Luonnonympäristö: korkeuskäyrät; vesistöt, metsät ja muu luonnonympäristö Rakennettu ympäristö: tieverkko, rakennukset, maankäyttö ja kaavoitus Väestörekisterit alueen asukkaista, ikärakenteesta ja väestön kehityksestä Kyselyt ja haastattelut asukkaiden tarpeista Jokaisesta kohdasta jokin esimerkki, pisteitä 2-3 p. b) Päätöksenteossa voidaan hyödyntää seuraavia analyysitapoja: Visuaaliset analyysit. Sijoitetaan eri paikkatietoaineistoja päällekkäin, esim. maankäytön muodot ja päiväkotien mahdolliset rakennuspaikat. Paikkatietokyselyt. Kyselyt tietokannoista, esim. poimitaan kartalta rakennukset, joissa asuu pieniä lapsia tai nuoria perheitä. Laskennalliset analyysit. Lasketaan etäisyysanalyysillä kaikkien lapsiperheiden etäisyydet nykyisiin ja suunniteltuihin päiväkoteihin tai luodaan etäisyys- eli puskurivyöhykkeet päiväkotien ympärille. Päällekkäisanalyysillä voidaan yhdistää tietoa esimerkiksi tiestöstä, joukkoliikenteen reiteistä ja lapsiperheistä. Vähintään kolme mainittava selityksineen, 3-4 p.

6 Tehtävä 7 a) Tulvatilanteen ovat synnyttäneet poikkeuksellisen voimakkaat sateet Rio de Janeiron alueella. Rankkasateet voivat liittyä ilmastonmuutokseen (ja La Niña -ilmiöön). 1 p. b) Alueen tulvat ovat aiheuttaneet maanvyöryjä (koska rakennettu jyrkille rinteille, kasvillisuutta poistettu -> vaikuttaa veden imeytymiseen lisäten pintavaluntaa -> maanvyöryjen riski lisääntynyt), infrastruktuurin tuhoutumista (talot: kodit sekä julkiset rakennukset, tiet, sähköjohdot, kaasujohdot, viemäröinti, liikenne ei toiminut miljoonakaupungissa, lennot myöhästelivät...), ihmisten menehtymistä, omaisuuden menetystä, puhtaan veden puutetta, nälkää, tautien leviämistä (esim. ripuli, kolera), johon liittyy vesi- ja viemäriverkostojen sekoittuminen. Infrastruktuurin tuhoutumisen seurauksena koulut, sairaalat ja muut yhteiskunnan palvelut eivät toimi pitkiin aikoihin. jne. Pisteytys 3 p. - 0,5 pistettä/seuraus kuvailuineen, pelkästä luettelosta vain yksi piste c) Alueen tulvatuhot ovat olleet suuret, koska alue on köyhää, alueella on tiheä asutus, asutus (slummit) on sijoittunut riskialttiille rinnealueille väestönpaineesta johtuen ja katastrofitiedotus on puutteellista. Ei välttämättä tulvariskien hallintaa - maankäytön suunnittelua, tulvakartoitusta alueella. Pelastusviranomaisten resurssit voivat olla puutteelliset, ihmisillä ei vakuutuksia, jälleenrakentaminen hidasta. Infran tuhoutuminen hidastaa myös pelastustöitä, apua vaikea saada perille, jos sillat romahtaneet, teitä ei ole. Tulvatuhot ovat suuria, koska sadevesi- ja muu viemäröinti ei ole riittävän tehokas. Pisteytys 2 p. - 0,5 pistettä/syy

7 Tehtävä 8 Alueen määrittely: Sahelin alue sijaitsee Afrikassa, Saharan eteläpuolella. Sahel on kuivaa pensassavannia puoliaavikkoa. Alueella asuu maanviljelyä harjoittavia paimentolaisia.0,5 p. Sahelin pääongelma on kasvava väkimäärä, joka ylittää ympäristön kantokyvyn. 0,5 p. Luonnon ongelmia: Kuivuudesta seuraavat maastopalot Sateiden aiheuttamat ajoittaiset tulvat loistaudit, kulkusirkat syitä: sijainti pysyvän korkeapainealueen reunalla mantereisuus kuiva- ja sadekauden kesto vaihtelee suuresti vuosittain, korkea lämpötila läpi vuoden 1 p. Ihmisen ja ympäristön riippuvuuden ongelmia: kastelumaiden suolaantuminen pula juoma- ja käyttövedestä, hygieniaongelmat maaperän köyhtyminen aavikoituminen ja eroosio karjakuolemat, huonot sadot, nälänhätä syitä: ilmastonmuutoksen voimistava kuivuus, voimakas haihdunta, liian intensiivinen viljely ja laidunnus puiden keruu ja hakkuu 1-2 p. Ihmiskunnan ongelmia ja syitä pohdittuna, pääsyynä väestönkasvu ja köyhyys Lapsikuolleisuus tartuntataudit (AIDS) Sosiaalinen ja taloudellinen eriarvoisuus, heikko koulutustaso Pakolaisuus Konfliktit 1-2 p. Miten ongelmia voidaan ratkaista Väestönkasvun rajoittaminen, naisten kouluttaminen Aavikoitumisen leviämisen estäminen Ilmastonmuutoksen hillitseminen kansainvälisin sopimuksin Paikkatiedon hyödyntäminen tilanteen kartoittamisessa, seurannassa ja ennakoinnissa Kehitysyhteistyö Kansainvälinen avustustoiminta ja puuttuminen konflikteihin 1-2 p. Kartassa oikea sijainti: Kartassa tulee näkyä Afrikka ja Sahelin sijainti Afrikassa. 1 p. Vastauksessa tulee esitellä useampi syy & seuraus luonnon, ihmisen + ympäristön riippuvuuden sekä ihmiskunnan ongelmista, sekä useampi ratkaisuehdotus.

8 Tehtävä +9 a) Ympäristöriskit Ilmansaasteet, savusumu Lämpösaarekkeet, inversio Happamat laskeumat, jätevedet, tulvat Maaperän saastuminen Jätteet Luonnonvarojen kulutus; makea vesi Luonnon monimuotoisuuden väheneminen Kaupunkialueilla luonnononnettomuuksien aiheuttamat tuhot usein suuria Pisteytys: 4 vaaditaan, yht. 2 p. Ihmiskunnan riskit: fyysinen rakenne, sosiaaliset ja kulttuuriset riskit Kaupungin leviäminen ja hajautuminen Keskustojen näivettyminen Liikenneruuhkat ja -onnettomuudet Tietoliikenteen riskit Energiantuotannon riskit Väestönkasvu Slummiutuminen Köyhyys, taloudellinen polarisaatio Segregaatio Työttömyys, sosiaaliset ongelmat, rikollisuus ja huumeet Turvattomuus Konfliktit ja terrorismi Epätasa-arvoisuus, katulapset Terveysongelmat Maailmantalouden riippuvuus kaupungeista Pisteytys: 6 vaaditaan, yht. 3 pistettä Riskejä tarkastellaan eri aluetasoilla, esim. globaalit vaikutukset teollisuusmaat ja kehittyvät maat kaupunkialueiden sisäiset erot Vastauksessa tuodaan esille alueellisia esimerkkejä. Pisteytys: aluetasot näkyvät vastauksessa 1 p. b) Segregaatio on epätoivottua alueellista erilaistumista ja huono-osaisuuden kasautumista. Se näkyy väestöryhmien alueellisena eriytymisenä esim. sosiaalisen tai etnisen taustan mukaan. Chicagon alueet ovat erilaistuneet asukkaiden etnisen taustan ja tulotason mukaan. Tulotaso ja etninen tausta vaihtelevat alueellisesti samalla tavalla. Pisteytys: Segregaation määrittely 1p, tulotason ja etnisen taustan huolellinen kuvailu sekä korrelaation löytäminen niiden välille 2p. Lisäansiona selitys siitä, miten segregaatio kehittyy. Samoin lisäansio, mikäli opiskelija on huomannut oikeanpuoleisessa kartassa olevan punaisen värin, jota selitteessä ei ole.

9 Tehtävä +10 a) Ihmisen voimistama ilmastonmuutos nostaa merten pinnankorkeutta. Jäätiköistä sulaa meriin vettä, ja lämmennyt merivesi laajenee. Paras arvio nousun suuruudesta on cm vuoteen 2100 mennessä, on myös esitetty 200 cm:n nousua. Merenpinnan nousu on kiihtynyt. 1 p. Merivesi muuttuu nykyistä happamammaksi, koska ilmakehän hiilidioksidi muodostaa hiilihappoa veteen. Koralliriutat kärsivät lämpenevästä ja happamasta vedestä sekä voimistuvista myrskyistä, mistä seuraa korallien vaalenemista ja riuttojen kuolemia. Jääpeite pienenee Jäämerellä, mikä mm. ajaa jääkarhut rannikoille. Lämpenevä merivesi voimistaa hirmumyrskyjä ja saattaa vaikuttaa meriveden kiertoon ja merivirtoihin. muutokset merien ravintoketjuissa 2 p., kahteen pisteeseen vaaditaan 3-4 kohtaa b) Alavilla rannikkoalueilla asuu miljoonia ihmisiä (esim. Bangladesh, Intia, Nigeria), joita kohoava merenpinta ja voimistuvat myrskyt (esim. Pohjois-Amerikan itärannikko) uhkaavat. Pienet koralliriutoista muodostuneet saarivaltiot (esim. Malediivit, Seychellit) ovat uhattuina. Inhimilliset ja taloudelliset menetykset ovat suuria. muuttoliikkeet Jäämeren pienenevä jääpeite avaa uusia laivaväyliä (Koillisväylä, Luoteisväylä), mikä lyhentää matka-aikoja ja pienentää kuljetuskustannuksia. Uusia öljyn- ja kaasunporausalueita otetaan käyttöön, kun arktinen merijää sulaa. Lisää taloudellisia tuloja, mutta on uhka herkälle pohjoiselle ekosysteemille. Ilmaston lämpeneminen vaikuttaa meriveden kiertoon. Riski nopeille alueellisille ilmastonmuutoksille, kuten Golf-virran heikkeneminen ja Pohjois-Euroopan viileneminen. Todennäköisyys on kuitenkin pieni. Korallien kuolemat vaikutus matkailuun (Malediivit, Meksiko, Australia); happamoitunut merivesi pienentää kalansaaliiden määriä. ravinnontuotannon vaikeutuminen rannikkoalueilla, kun viljelyalue jää veden alle esim. Bangladesh, Kiina, Egypti (pohjaveden, viljelymaiden suolaantuminen) merenpinnan nousun torjuntakustannukset (esim. Alankomaat) 3 p., kolmeen pisteeseen vaaditaan 4-5 kohtaa. Alueellisia esimerkkejä mainittava. Ansiokkailla alueellisilla esimerkeillä tai ajankohtaisuudella voi korvata pieniä puutteita. c) Kansainvälisesti valtioiden väliset päätökset esim. Kioton sopimus, Kansainvälisen ilmastonmuutospaneelin IPCC:n suositukset, päästökauppa Valtion tasolla ohjaus lakien, verotuksen ja tukien avulla. Esimerkiksi määräykset uusien asuntojen energiatehokkuudesta, autoverotus tai tuki tuulivoimaloille. Kunnissa päätöksiä esimerkiksi kaavoituksesta, joukkoliikenteestä tai energiansäästöistä kunnan rakennuksissa. Yksilötasolla merkittävimmät mahdollisuudet vaikuttaa ovat liikenne ja lomamatkat, asuminen ja lämpimän veden käyttö sekä ruokailutottumukset. 3 p. Kolmeen pisteeseen vaaditaan esimerkki jokaiselta tasolta.

Ylioppilastutkintolautakunta S t u d e n t e x a m e n s n ä m n d e n

Ylioppilastutkintolautakunta S t u d e n t e x a m e n s n ä m n d e n Ylioppilastutkintolautakunta S t u d e n t e x a m e n s n ä m n d e n MAANTIETEEN KOE 12.3.2014 HYVÄN VASTAUKSEN PIIRTEITÄ Alla oleva vastausten piirteiden ja sisältöjen luonnehdinta ei sido ylioppilastutkintolautakunnan

Lisätiedot

Pakolliset kurssit 6LQLQHQSODQHHWWD*(,

Pakolliset kurssit 6LQLQHQSODQHHWWD*(, Pakolliset kurssit 6LQLQHQSODQHHWWD*(, osaa käyttää luonnonmaantieteen peruskäsitteitä ymmärtää maapallon planetaarisuudesta johtuvat ilmiöt osaa kuvata ilma-, vesi- ja kivikehän rakenteen ja toiminnan

Lisätiedot

5.8 Maantiede. Opetuksen tavoitteet

5.8 Maantiede. Opetuksen tavoitteet 5.8 Maantiede Maantieteessä tarkastellaan elottoman ja elollisen luonnon sekä ihmisen luomien järjestelmien rakennetta ja toimintaa. Maantieteen opetuksen tulee ohjata opiskelijaa tiedostamaan luonnon

Lisätiedot

Lähde: Metsätilastollinen vuosikirja 2005, 2007, 2009 ja 2010/Metla. Lähde: Metsätilastollinen vuosikirja 2010/Metla

Lähde: Metsätilastollinen vuosikirja 2005, 2007, 2009 ja 2010/Metla. Lähde: Metsätilastollinen vuosikirja 2010/Metla 4 +1. Metsäsektorin muutokset Suomessa ja globaalisti. Hyödynnä vastauksessa oheista aineistoa. a) Miten metsäsektorin merkitys Suomen kansantaloudessa on muuttunut? Pohdi syitä muutokseen. (2 p.) b) Millaisia

Lisätiedot

ymmärtää, mitä alueellisuus, tila ja paikka merkitsevät maantieteessä ja maantieteellisessä ajattelussa

ymmärtää, mitä alueellisuus, tila ja paikka merkitsevät maantieteessä ja maantieteellisessä ajattelussa 5.8. Maantiede Maantieteessä tarkastellaan elottoman ja elollisen luonnon sekä ihmisen luomien järjestelmien rakennetta ja toimintaa. Maantieteen opetuksen tulee ohjata opiskelijaa tiedostamaan luonnon

Lisätiedot

Kasvin soluhengityksessä vapautuu vesihöyryä. Vettä suodattuu maakerrosten läpi pohjavedeksi. Siirry asemalle: Ilmakehä

Kasvin soluhengityksessä vapautuu vesihöyryä. Vettä suodattuu maakerrosten läpi pohjavedeksi. Siirry asemalle: Ilmakehä Vettä suodattuu maakerrosten läpi pohjavedeksi. Pysy asemalla: Pohjois-Eurooppa Kasvin soluhengityksessä vapautuu vesihöyryä. Sadevettä valuu pintavaluntana vesistöön. Pysy asemalla: Pohjois-Eurooppa Joki

Lisätiedot

Arviointi PAKOLLISET KURSSIT. 1. Sininen planeetta (GE1)

Arviointi PAKOLLISET KURSSIT. 1. Sininen planeetta (GE1) Maantiede Maantieteessä tarkastellaan elottoman ja elollisen luonnon sekä ihmisen luomien järjestelmien rakennetta ja toimintaa. Maantieteen opetuksen tulee ohjata opiskelijaa tiedostamaan luonnon ja ihmistoiminnan

Lisätiedot

Seitsemännen vuosiluokan maantiedossa tutustutaan maapallon karttakuvaan, erityisesti Pohjois- ja Etelä-Amerikkaan.

Seitsemännen vuosiluokan maantiedossa tutustutaan maapallon karttakuvaan, erityisesti Pohjois- ja Etelä-Amerikkaan. 1 Ylöjärven opetussuunnitelma 2004 Maantieto Maantiedon opetuksessa tutkitaan maapalloa ja sen erilaisia alueita sekä alueellisia ilmiöitä. Opetuksen tulee kehittää oppilaiden maantieteellistä maailmankuvaa

Lisätiedot

Mitä jos ilmastonmuutosta ei torjuta tiukoin toimin?

Mitä jos ilmastonmuutosta ei torjuta tiukoin toimin? Mitä jos ilmastonmuutosta ei torjuta tiukoin toimin? Ilmastonmuutos on jo pahentanut vesipulaa ja nälkää sekä lisännyt trooppisia tauteja. Maailman terveysjärjestön mukaan 150 000 ihmistä vuodessa kuolee

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA

ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA YK:n Polaari-vuosi ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA Ilmastonmuutos on vakavin ihmiskuntaa koskaan kohdannut ympärist ristöuhka. Ilmastonmuutos vaikuttaa erityisen voimakkaasti arktisilla alueilla. Vaikutus

Lisätiedot

GE2 Yhteinen maailma. 2. Maailman ihmiset Kaupungistuva maailma

GE2 Yhteinen maailma. 2. Maailman ihmiset Kaupungistuva maailma GE2 Yhteinen maailma 2. Maailman ihmiset Kaupungistuva maailma Mikä on kaupunki? Luokittelutavat erilaisia eri valtioissa. EU:n määritelmä: kaupunki on kunta, jossa yli 50 000 as. + väentiheys yli 500

Lisätiedot

VESI JA YHDYSKUNTIEN KEHITYS VESIHUOLLON HAASTEET KAUPUNGEISSA , Tampere

VESI JA YHDYSKUNTIEN KEHITYS VESIHUOLLON HAASTEET KAUPUNGEISSA , Tampere VESI JA YHDYSKUNTIEN KEHITYS VESIHUOLLON HAASTEET KAUPUNGEISSA 16.12.2011, Tampere Vesihuollon painajainen Afrikan kaupungit? Jarmo J. Hukka Dosentti (Vesialan tulevaisuudentutkimus) Luonnontieteiden ja

Lisätiedot

MAANTIEDE Maantieteessä tarkastellaan elottoman ja elollisen luonnon sekä ihmisen luomien järjestelmien rakennetta ja toimintaa.

MAANTIEDE Maantieteessä tarkastellaan elottoman ja elollisen luonnon sekä ihmisen luomien järjestelmien rakennetta ja toimintaa. MAANTIEDE Maantieteessä tarkastellaan elottoman ja elollisen luonnon sekä ihmisen luomien järjestelmien rakennetta ja toimintaa. Maantieteen opetuksen tulee ohjata opiskelijaa tiedostamaan luonnon ja ihmistoiminnan

Lisätiedot

5.8 Maantieto/Maantiede

5.8 Maantieto/Maantiede 5.8 Maantieto/Maantiede Maantiedon/maantieteen opetus kehittää maantieteellistä maailmankuvaa ja ohjaa opiskelijaa jäsentämään ympäröivää maailmaa. Opetuksen tavoitteena on kehittää kykyä tarkastella sekä

Lisätiedot

VALTIOTYÖ SISÄLTÖ. Luonnonolot. Tee ohjeiden mukainen valtiotyö, jos tavoittelet arvosanaa 10, tai jos haluat vaikuttaa kurssiarvosanaan korottavasti.

VALTIOTYÖ SISÄLTÖ. Luonnonolot. Tee ohjeiden mukainen valtiotyö, jos tavoittelet arvosanaa 10, tai jos haluat vaikuttaa kurssiarvosanaan korottavasti. VALTIOTYÖ Tee ohjeiden mukainen valtiotyö, jos tavoittelet arvosanaa 10, tai jos haluat vaikuttaa kurssiarvosanaan korottavasti. SISÄLTÖ Luonnonolot 1. Sijainti valtion sijaintia pituus- ja leveyspiirien,

Lisätiedot

Paikkatietojärjestelmät

Paikkatietojärjestelmät Paikkatietojärjestelmät Engl. GIS, Geographical Information Systems. Paikkatieto on tietoa, johon liittyy maantieteellinen sijainti (koordinaatit). Paikkatieto esitetään taulukkona jossa on kunkin sijainnin

Lisätiedot

Ilmastonmuutos globaalina ja paikallisena ilmiönä

Ilmastonmuutos globaalina ja paikallisena ilmiönä Ilmastonmuutos globaalina ja paikallisena ilmiönä Muuttuva Selkämeri Loppuseminaari 25.5.2011 Kuuskajaskari Anna Hakala Asiantuntija, MMM Pyhäjärvi-instituutti 1 Ilmasto Ilmasto = säätilan pitkän ajan

Lisätiedot

3.8 Maantiede. Opetuksen tavoitteet

3.8 Maantiede. Opetuksen tavoitteet 3.8 Maantiede Maantieteessä tarkastellaan elottoman ja elollisen luonnon sekä ihmisen luomien järjestelmien rakennetta ja toimintaa. Maantieteen opetuksen tulee ohjata opiskelijaa tiedostamaan luonnon

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Kasvihuoneilmiö on luonnollinen, mutta ihminen voimistaa sitä toimillaan. Tärkeimmät ihmisen tuottamat kasvihuonekaasut ovat hiilidioksidi (CO

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksesta. Lea saukkonen Ilmatieteen laitos

Ilmastonmuutoksesta. Lea saukkonen Ilmatieteen laitos Ilmastonmuutoksesta ja sään ääri ri-ilmiöistä Lea saukkonen Ilmatieteen laitos 9.12.2008 Havaittu globaali lämpötilan muutos 9.12.2008 2 Havaitut lämpötilan muutokset mantereittain Sinisellä vain luonnollinen

Lisätiedot

Suomi ja kestävän kehityksen haasteet

Suomi ja kestävän kehityksen haasteet Suomi ja kestävän kehityksen haasteet Maailmanpolitiikka ja tulevaisuuden kehityslinjat Paula Lehtomäki Ympäristöministeri 11.5.2010 Mitä on kestävä kehitys? Taloudellinen, sosiaalinen ja ympäristöllinen

Lisätiedot

URBAANIEN ALUEIDEN VESIHUOLLON KEHITYS JA TULEVAISUUDEN HAASTEET Vesihuollon haasteet Afrikassa. Maailman vesipäivän seminaari, 23.3.

URBAANIEN ALUEIDEN VESIHUOLLON KEHITYS JA TULEVAISUUDEN HAASTEET Vesihuollon haasteet Afrikassa. Maailman vesipäivän seminaari, 23.3. URBAANIEN ALUEIDEN VESIHUOLLON KEHITYS JA TULEVAISUUDEN HAASTEET Vesihuollon haasteet Afrikassa Maailman vesipäivän seminaari, 23.3.2011, Helsinki Jarmo J. HUKKA Senior Consultant Water and Environment

Lisätiedot

Ilmastosodat. Antero Honkasalo

Ilmastosodat. Antero Honkasalo Ilmastosodat Antero Honkasalo Ilmastonmuutos etenee Ilmastonmuutos etenee päästöjen rajoittamisesta huolimatta; muutos on huomenna suurempi kuin tänään Lämpötila nousee Merten pinta nousee Sään ääri-ilmiöt

Lisätiedot

Maiseman perustekijät Maisemarakenne

Maiseman perustekijät Maisemarakenne Maiseman perustekijät Maisemarakenne Sirpa Törrönen 14.9.2015 Maisemaelementit Maiseman perustekijät Maiseman eri osat - Kartoituksessa tuotettua materiaalia kutsutaan usein perusselvityksiksi - Myös maisemainventointi

Lisätiedot

digitaalisia ja muita medialähteitä sekä osaa hyödyntää monipuolisesti tietotekniikkaa maantieteellisten tietojen esittämisessä

digitaalisia ja muita medialähteitä sekä osaa hyödyntää monipuolisesti tietotekniikkaa maantieteellisten tietojen esittämisessä MAANTIEDE Maantieteessä tarkastellaan elottoman ja elollisen luonnon sekä ihmisen luomien järjestelmien rakennetta ja toimintaa. Maantieteen opetuksen tulee ohjata opiskelijaa tiedostamaan luonnon ja ihmistoiminnan

Lisätiedot

Maiseman perustekijät Maisemarakenne. Sirpa Törrönen

Maiseman perustekijät Maisemarakenne. Sirpa Törrönen Maiseman perustekijät Maisemarakenne Sirpa Törrönen 19.9.2016 Maisemaelementit Maiseman perustekijät Maiseman eri osat - Kartoituksessa tuotettua materiaalia kutsutaan usein perusselvityksiksi - Myös maisemainventointi

Lisätiedot

IPCC 5. ARVIOINTIRAPORTTI OSARAPORTTI 1 ILMASTONMUUTOKSEN TIETEELLINEN TAUSTA

IPCC 5. ARVIOINTIRAPORTTI OSARAPORTTI 1 ILMASTONMUUTOKSEN TIETEELLINEN TAUSTA IPCC 5. ARVIOINTIRAPORTTI OSARAPORTTI 1 ILMASTONMUUTOKSEN TIETEELLINEN TAUSTA SISÄLLYSLUETTELO 1. HAVAITUT MUUTOKSET MUUTOKSET ILMAKEHÄSSÄ SÄTEILYPAKOTE MUUTOKSET MERISSÄ MUUTOKSET LUMI- JA JÄÄPEITTEESSÄ

Lisätiedot

Maaperä ravinnon laadun ja riittävyyden kulmakivenä

Maaperä ravinnon laadun ja riittävyyden kulmakivenä Maaperä ravinnon laadun ja riittävyyden kulmakivenä Sanna Kanerva ja Helena Soinne Helsinki Insight aamukahviseminaari 26.10.2012 29.10.2012 1 Maaperä elämän ylläpitäjä ja ekosysteemipalvelujen tuottaja

Lisätiedot

Globaali näkökulma ilmastonmuutokseen ja vesivaroihin

Globaali näkökulma ilmastonmuutokseen ja vesivaroihin Vesihuolto, ilmastonmuutos ja elinkaariajattelu nyt! Maailman vesipäivän seminaari 22.3.2010 Globaali näkökulma ilmastonmuutokseen ja vesivaroihin Tutkija Hanna Tietäväinen Ilmatieteen laitos hanna.tietavainen@fmi.fi

Lisätiedot

Nöykkiön koulu Opetussuunnitelma Maantieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT 7 9. 7.lk

Nöykkiön koulu Opetussuunnitelma Maantieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT 7 9. 7.lk Nöykkiön koulu Opetussuunnitelma Maantieto 9.10 b Maantieto Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien( = AK) käsittely seuraavin lyhentein:

Lisätiedot

IPCC 5. ilmastonmuutoksen tieteellinen tausta

IPCC 5. ilmastonmuutoksen tieteellinen tausta IPCC 5. arviointiraportti osaraportti 1: ilmastonmuutoksen tieteellinen tausta Sisällysluettelo 1. Havaitut muutokset Muutokset ilmakehässä Säteilypakote Muutokset merissä Muutokset lumi- ja jääpeitteessä

Lisätiedot

Pakolaisuus ja auttamisen etiikka. SHS-järjestö auttaa Adenin lahden ylityksestä selvinneitä pakolaisia Jemenissä. Kuva: UNHCR

Pakolaisuus ja auttamisen etiikka. SHS-järjestö auttaa Adenin lahden ylityksestä selvinneitä pakolaisia Jemenissä. Kuva: UNHCR Pakolaisuus ja auttamisen etiikka SHS-järjestö auttaa Adenin lahden ylityksestä selvinneitä pakolaisia Jemenissä. Kuva: UNHCR Kuka on pakolainen? Pakolaisen määritelmä perustuu Genevessä solmittuun YK:n

Lisätiedot

MAANTIETO VL LUOKKA. Laaja-alainen osaaminen. Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet. Opetuksen tavoitteet

MAANTIETO VL LUOKKA. Laaja-alainen osaaminen. Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet. Opetuksen tavoitteet MAANTIETO VL.7-9 7.LUOKKA Opetuksen tavoitteet Maantieteellinen tieto ja ymmärrys T1 tukea oppilaan jäsentyneen karttakuvan rakentumista maapallosta T2 ohjata oppilasta tutkimaan luonnonmaantieteellisiä

Lisätiedot

HAUKIPUTAAN KUNTA JOKIKYLÄN YLEISKAAVA MAISEMASELVITYS

HAUKIPUTAAN KUNTA JOKIKYLÄN YLEISKAAVA MAISEMASELVITYS HAUKIPUTAAN KUNTA JOKIKYLÄN YLEISKAAVA MAISEMASELVITYS 18.11.011 YLEISTÄ Kuva 1. Kaava-alue ilmakuvassa. Ilmakuvaan on yhdistetty maastomalli maaston korostamiseksi. Jokikylän yleiskaavan kaava-alue on

Lisätiedot

Väestön alueellinen jakautuminen ja muuttoliikkeet. GE2 Yhteinen maailma Leena Kangas-Järviluoma

Väestön alueellinen jakautuminen ja muuttoliikkeet. GE2 Yhteinen maailma Leena Kangas-Järviluoma Väestön alueellinen jakautuminen ja muuttoliikkeet GE2 Yhteinen maailma Leena Kangas-Järviluoma Väestön alueellinen jakautuminen keskimääräinen väentiheys alueella = asukkaiden määrä / km 2 maapallon asutus

Lisätiedot

FINADAPT 343. Urban planning Kaupunkisuunnittelu. Ilmastonmuutokseen sopeutumisen haasteita kaupunkisuunnittelussa

FINADAPT 343. Urban planning Kaupunkisuunnittelu. Ilmastonmuutokseen sopeutumisen haasteita kaupunkisuunnittelussa FINADAPT 343 Urban planning Kaupunkisuunnittelu Ilmastonmuutokseen sopeutumisen haasteita kaupunkisuunnittelussa 13.3.2008 Sanna Peltola & Eeva TörmT rmä Ilmansuojelun perusteet 2008 1 Tutkimuksen tehtävä

Lisätiedot

MONIMUOTOISET TULVAT

MONIMUOTOISET TULVAT MONIMUOTOISET TULVAT - tulviin liittyviä ilmiöitä ja käsitteitä - Ulla-Maija Rimpiläinen Vantaan I tulvaseminaari: Tulvat ja niiden vaikutukset Vantaan uusi valtuustosali ma 19.11.2012 klo 12:30 16:00

Lisätiedot

Ilmasto muuttuu mitä tapahtuu Suomessa?

Ilmasto muuttuu mitä tapahtuu Suomessa? Ilmasto muuttuu mitä tapahtuu Suomessa? Prof. Yrjö Viisanen Research Director Turning research and technology into high quality services Ilmaston säätelijät 24.11.2016 2 Ilmaston säätelijät Muutos missä

Lisätiedot

Jätevettä syntyy monista kodin toiminnoista, kuten wc, suihku ja ruuanlaitto. Vesivessan vetäminen kuluttaa paljon vettä.

Jätevettä syntyy monista kodin toiminnoista, kuten wc, suihku ja ruuanlaitto. Vesivessan vetäminen kuluttaa paljon vettä. Vesivessan vetäminen kuluttaa paljon vettä. Jätevettä syntyy monista kodin toiminnoista, kuten wc, suihku ja ruuanlaitto. 1-2 Teollisuusmaissa ja kehitysmaiden varakkaammissa perheissä käytetään vesivessoja.

Lisätiedot

Tekniset ratkaisut hulevesien hallinnassa

Tekniset ratkaisut hulevesien hallinnassa Tekniset ratkaisut hulevesien hallinnassa Kuntien 7. ilmastokonferenssi, 8.5.2014 Jaana Suur-Askola Uponor infra Oy Tuotehallintapäällikkö Hulevesien muodostuminen Hulevesi on erilaisilta pinnoilta valuvaa

Lisätiedot

Tehtävä 1. c) Okluusiorintama muodostuu, kun kylmä rintama on saavuttanut lämpimän rintaman, mikä nostaa lämpimän ilmamassan ylös maanpinnasta.

Tehtävä 1. c) Okluusiorintama muodostuu, kun kylmä rintama on saavuttanut lämpimän rintaman, mikä nostaa lämpimän ilmamassan ylös maanpinnasta. MAANTIETEEN KOE 20.3.2015 HYVÄN VASTAUKSEN PIIRTEITÄ Alla oleva vastausten piirteiden, sisältöjen ja pisteitysten luonnehdinta ei sido ylioppilastutkintolautakunnan arvostelua. Lopullisessa arvostelussa

Lisätiedot

Tulviin varautuminen

Tulviin varautuminen Tulviin varautuminen Ilmastonmuutos ja paikalliset ratkaisut -seminaari 11.10.2012 Mikko Huokuna, SYKE Ilmastonmuutoksen vaikutukset vesistötulviin Kevättulvat pienenevät ja aikaistuvat Poikkeuksen muodostaa

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOSENNUSTEET

ILMASTONMUUTOSENNUSTEET ILMASTONMUUTOSENNUSTEET Sami Romakkaniemi Sami.Romakkaniemi@fmi.fi Itä-Suomen Ilmatieteellinen Tutkimuskeskus Kasvihuoneilmiö Osa ilmakehän kaasuista absorboi lämpösäteilyä Merkittävimmät kaasut (osuus

Lisätiedot

Ilmastonmuutos ja ilmastomallit

Ilmastonmuutos ja ilmastomallit Ilmastonmuutos ja ilmastomallit Jouni Räisänen, Helsingin yliopiston Fysikaalisten tieteiden laitos FORS-iltapäiväseminaari 2.6.2005 Esityksen sisältö Peruskäsitteitä: luonnollinen kasvihuoneilmiö kasvihuoneilmiön

Lisätiedot

Ylioppilastutkintolautakunta S tudentexamensnämnden

Ylioppilastutkintolautakunta S tudentexamensnämnden Ylioppilastutkintolautakunta S tudentexamensnämnden MAANTIETEEN KOE 27.9.2013 HYVÄN VASTAUKSEN PIIRTEITÄ Alla oleva vastausten piirteiden ja sisältöjen luonnehdinta ei sido ylioppilastutkintolautakunnan

Lisätiedot

Ympäristömegatrendit osaksi yritysten arvoketjua

Ympäristömegatrendit osaksi yritysten arvoketjua Ympäristömegatrendit osaksi yritysten arvoketjua Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus Ympäristöosaaminen arvoketjussa 20.9.2011 Teknologiateollisuus, Helsinki Kuva: Lauri Rotko/Plugi Megatrendit - lähtökohdat

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksen vaikutus rakennettuun ympäristöön

Ilmastonmuutoksen vaikutus rakennettuun ympäristöön Ilmastonmuutoksen vaikutus rakennettuun ympäristöön Taina Koivistoinen ja Katariina Oinas 10.4.2008 Ilmansuojelun perusteet 2008 tiivistelmä Finadapt raportista nro 9 Ilmastonmuutos ja rakennettu ympäristö

Lisätiedot

5.8 MAANTIEDE OPETUKSEN TAVOITTEET

5.8 MAANTIEDE OPETUKSEN TAVOITTEET 5.8 MAANTIEDE Maantieteessä tarkastellaan elottoman ja elollisen luonnon sekä ihmisen luomien järjestelmien rakennetta ja toimintaa. Maantieteen opetuksen tulee ohjata opiskelijaa tiedostamaan luonnon

Lisätiedot

Tulevaisuus (ilmaston)muutoksessa tilannekatsaus Suomeen ja ulkomaille. Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus

Tulevaisuus (ilmaston)muutoksessa tilannekatsaus Suomeen ja ulkomaille. Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus Tulevaisuus (ilmaston)muutoksessa tilannekatsaus Suomeen ja ulkomaille Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus Ilmastotalkoot Satakunnassa, Rauma 9.11.2016 Ilmastonmuutoksen taustalla etenkin fossiilisten

Lisätiedot

Peruskartoituksen työkalut sopeutumisen suunnittelussa

Peruskartoituksen työkalut sopeutumisen suunnittelussa Peruskartoituksen työkalut sopeutumisen suunnittelussa Sopeutumistyön alussa on hyvä toteuttaa teemakohtainen tarkistuslistaus, jota lähdetään kokoamaan ilmastonmuutoksen mahdollisten vaikutusten pohjalta.

Lisätiedot

TAVOITE 1: Tavoitteena on poistaa köyhyys kaikissa muodoissa kaikkialta.

TAVOITE 1: Tavoitteena on poistaa köyhyys kaikissa muodoissa kaikkialta. TAVOITE 1: Tavoitteena on poistaa köyhyys kaikissa muodoissa kaikkialta. Ei köyhyyttä! Tarkoittaa esimerkiksi: Äärimmäinen köyhyys poistuu ja köyhyydessä elävien määrä vähenee ainakin puolella joka maassa.

Lisätiedot

Suomen metsien kasvutrendit

Suomen metsien kasvutrendit Metlan tutkimus 3436, vetäjänä prof. Kari Mielikäinen: Suomen metsien kasvutrendit Suomen metsien kokonaiskasvu on lisääntynyt 1970-luvulta lähes 70 %. Osa lisäyksestä aiheutuu metsien käsittelystä ja

Lisätiedot

IPCC WG II ILMASTONMUUTOKSEN VAIKUTUKSET. Petteri Taalas Suomen IPCC-ryhmän pj.

IPCC WG II ILMASTONMUUTOKSEN VAIKUTUKSET. Petteri Taalas Suomen IPCC-ryhmän pj. IPCC WG II ILMASTONMUUTOKSEN VAIKUTUKSET Petteri Taalas Suomen IPCC-ryhmän pj. IPCC, Intergovernmental Panel on Climate Change WMO JA UNEP PERUSTANEET, 1988 TOIMINTA KÄYNTIIN PARAS TIETEELLINEN TIETO PÄÄTTÄJIEN

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOKSEN VAIKUTUS METSIIN JA METSIEN SOPEUTUMINEN MUUTOKSEEN

ILMASTONMUUTOKSEN VAIKUTUS METSIIN JA METSIEN SOPEUTUMINEN MUUTOKSEEN ILMASTONMUUTOKSEN VAIKUTUS METSIIN JA METSIEN SOPEUTUMINEN MUUTOKSEEN Metsien käytön tulevaisuus Suomessa -ohjausryhmä Kerkkä 17.11.2008 Risto Seppälä 1 TAUSTAA Vuonna 2007 luotiin Global Forest Expert

Lisätiedot

Ilmastonmuutos. Ari Venäläinen

Ilmastonmuutos. Ari Venäläinen Ilmastonmuutos Ari Venäläinen Maapallo on lämmennyt vuosisadassa 0.74 C (0.56 0.92 C). 12 kaikkein lämpimimmästä vuodesta maapallolla 11 on sattunut viimeksi kuluneiden 12 vuoden aikana. Aika (vuosia)

Lisätiedot

Ongelmalähiöitä ja aidattuja eliittiyhteisöjä? Kaupunkiluentosarja 7.11. 2006 Marjaana Seppänen

Ongelmalähiöitä ja aidattuja eliittiyhteisöjä? Kaupunkiluentosarja 7.11. 2006 Marjaana Seppänen Ongelmalähiöitä ja aidattuja eliittiyhteisöjä? Kaupunkiluentosarja 7.11. 2006 Marjaana Seppänen Luennon sisältö Johdanto Lahti kymmenen suurimman kaupungin joukossa Onko segregaatio Lahdessa ongelma? Lahden

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen MAANTIETO Maantiedon päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Sisältöalueet Maantieteellinen tieto ja ymmärrys T1 tukea oppilaan jäsentyneen karttakuvan

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOKSEN VAIKUTUS METSIIN JA METSIEN SOPEUTUMINEN MUUTOKSEEN

ILMASTONMUUTOKSEN VAIKUTUS METSIIN JA METSIEN SOPEUTUMINEN MUUTOKSEEN ILMASTONMUUTOKSEN VAIKUTUS METSIIN JA METSIEN SOPEUTUMINEN MUUTOKSEEN Metlan tiedotustilaisuus 27.5.2009 Risto Seppälä 1 TAUSTAA Vuonna 2007 luotiin Global Forest Expert Panel (GFEP) -järjestelmä YK:n

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksen vaikutukset Selkämeren satamien toimintaan ja merenkulkuun

Ilmastonmuutoksen vaikutukset Selkämeren satamien toimintaan ja merenkulkuun @Finnlines @Bore Ilmastonmuutoksen vaikutukset Selkämeren satamien toimintaan ja merenkulkuun Kirsi-Maria Viljanen, MKK 0 Ilmastonmuutoksen vaikutukset merenkulkuun Globaali ilmiö Vaikutukset: Suorat vaikutukset

Lisätiedot

Ilmastomuutoksesta ilmastopolitiikkaan

Ilmastomuutoksesta ilmastopolitiikkaan Vantaan rauhanpuolustajat Tikkurila 30.1.2006 Ilmastomuutos, Laura Rontu 1 Ilmastomuutoksesta ilmastopolitiikkaan Laura Rontu, meteorologi, Helsinki laura.rontu@fmi.fi 29. tammikuuta 2006 Vantaan rauhanpuolustajat

Lisätiedot

Ilmastonmuutos ja suomalainen kulttuuriympäristö Näkökulmia ja kysymyksiä

Ilmastonmuutos ja suomalainen kulttuuriympäristö Näkökulmia ja kysymyksiä MUSEOVIRASTO RAKENNUSHISTORIAN OSASTO Ilmastonmuutos ja suomalainen kulttuuriympäristö Näkökulmia ja kysymyksiä Mikko Härö 25.11.2009 Taustoja, mm. Ilmastomuutoksen kansallinen sopeutumisstrategia, MMM

Lisätiedot

TAVOITE 1: Tavoitteena on poistaa köyhyys kaikissa muodoissa kaikkialta.

TAVOITE 1: Tavoitteena on poistaa köyhyys kaikissa muodoissa kaikkialta. TAVOITE 1: Tavoitteena on poistaa köyhyys kaikissa muodoissa kaikkialta. Ei köyhyyttä! Tarkoittaa esimerkiksi: Äärimmäinen köyhyys poistuu ja köyhyydessä elävien määrä vähenee ainakin puolella joka maassa.

Lisätiedot

Suomen muuttuva ilmasto

Suomen muuttuva ilmasto Ilmastonmuutos ja rakentaminen Suomen muuttuva ilmasto Kirsti Jylhä Ilmatieteen laitos Ilmastonmuutoksen tutkimusyksikkö Ympäristö ja Yhdyskunta 2012 -messut Ilmastonmuutos ja paikalliset ratkaisut - mitä

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS JA KEHITYSMAAT

ILMASTONMUUTOS JA KEHITYSMAAT KEHITYSYHTEISTYÖN PALVELUKESKUKSEN KEHITYSPOLIITTISET TIETOLEHTISET 9 ILMASTONMUUTOS JA KEHITYSMAAT Ilmastonmuutosta pidetään maailman pahimpana ympäristöongelmana. Vaikka siitä ovat päävastuussa runsaasti

Lisätiedot

Vaasanseudun energiaklusteri ilmastonmuutoksen torjunnan ja päästöjen vähentämisen näkökulmasta. Ville Niinistö 17.5.2010

Vaasanseudun energiaklusteri ilmastonmuutoksen torjunnan ja päästöjen vähentämisen näkökulmasta. Ville Niinistö 17.5.2010 Vaasanseudun energiaklusteri ilmastonmuutoksen torjunnan ja päästöjen vähentämisen näkökulmasta Ville Niinistö 17.5.2010 Ilmastonmuutoksen uhat Jo tähänastinen lämpeneminen on aiheuttanut lukuisia muutoksia

Lisätiedot

Ilmastonmuutos. ja kehitysmaat. Simon de Trey-White / WWF-UK

Ilmastonmuutos. ja kehitysmaat. Simon de Trey-White / WWF-UK Ilmastonmuutos ja kehitysmaat Simon de Trey-White / WWF-UK Lämpenevä ilmasto Maa ja sitä ympäröivä ilmakehä pystyvät pidättämään auringosta tulevaa lämpöä. Ilmakehän kykyä sitoa lämpöä kutsutaan kasvihuoneilmiöksi,

Lisätiedot

Selkokartat Pohjoismaat ja Baltia

Selkokartat Pohjoismaat ja Baltia Selkokartat ohjoismaat ja Baltia Selkokartat - ohjoismaat ja Baltia Tekijä:... Tuija iili-jokinen Kuvitus:...Jussi Koskela Asiantuntijakonsultointi:...Ilkka skola Taitto ja kansikuva:...jussi Koskela Kustantaja:...Valteri-koulu

Lisätiedot

Mitä on kestävä kehitys? 22.3.2012. Johanna Karimäki

Mitä on kestävä kehitys? 22.3.2012. Johanna Karimäki Mitä on kestävä kehitys? 22.3.2012 Johanna Karimäki Kestävä kehitys Sosiaalinen -tasa-arvo, oikeudenmukaisuus, terveys -yhteisö, kulttuuri Ekologinen -luonnonvarat, luonto, biologinen monimuotoisuus -ilmastonmuutos

Lisätiedot

Eri maiden ilmastokantoja

Eri maiden ilmastokantoja Eri maiden ilmastokantoja ETIOPIA Köyhää Etiopiaa koettelevat toistuvat kuivuudet ja tulvat. Ongelman takana ovat ilmastonmuutos ja La Niña -ilmiö. La Niñassa on kyse meren pintaveden lämpötilan poikkeuksellisesta

Lisätiedot

Vuosiluokilla 5-6 biologian ja maantiedon opetukseen integroidaan myös terveystiedon opetusta.

Vuosiluokilla 5-6 biologian ja maantiedon opetukseen integroidaan myös terveystiedon opetusta. BIOLOGIA JA MAANTIETO Biologian opetuksessa tutkitaan elämää ja sen ilmiöitä. oppii tunnistamaan eliölajeja, ymmärtämään eliöiden ja niiden elinympäristöjen välistä vuorovaikutusta sekä arvostamaan ja

Lisätiedot

Ekosysteemipalvelut ja maankäytön suunnittelu - Espoon ekosysteemipalveluanalyysi

Ekosysteemipalvelut ja maankäytön suunnittelu - Espoon ekosysteemipalveluanalyysi Ekosysteemipalvelut ja maankäytön suunnittelu - Espoon ekosysteemipalveluanalyysi Paula Kuusisto-Hjort, Tanja Hämäläinen, Heidi Ahlgren, Pihla Sillanpää Espoon kaupunkisuunnittelukeskus, yleiskaavayksikkö

Lisätiedot

JÄÄKAUDEN JÄLJET SUOMEN MAAPERÄSSÄ OLLI RUTH, YLIOPISTONLEHTORI GEOTIETEIDEN JA MAANTIETEEN LAITOS

JÄÄKAUDEN JÄLJET SUOMEN MAAPERÄSSÄ OLLI RUTH, YLIOPISTONLEHTORI GEOTIETEIDEN JA MAANTIETEEN LAITOS JÄÄKAUDEN JÄLJET SUOMEN MAAPERÄSSÄ OLLI RUTH, YLIOPISTONLEHTORI GEOTIETEIDEN JA MAANTIETEEN LAITOS Pohjois-Euroopan mannerjäätiköiden laajimmat levinneisyydet ja reuna-asemat Jäätiköitymishistorialla keskeinen

Lisätiedot

Jatkuuko kaupungistuminen väestönkasvun moottorina?

Jatkuuko kaupungistuminen väestönkasvun moottorina? Jatkuuko kaupungistuminen väestönkasvun moottorina? Ihmiset uskovat, että kaupungeissa on paremmat mahdollisuudet työhön, opiskeluun ja vapaa ajan viettoon. (*****) Jyväskylä kasvaa pienemmät kaupungit

Lisätiedot

Ilmaston lämpeneminen ja sen vaikutukset

Ilmaston lämpeneminen ja sen vaikutukset Ilmaston lämpeneminen ja sen vaikutukset Jatkuvuuden hallinta seminaari Messukeskus 8.10.2009 Harriet Lonka, Gaia Consulting Oy Yhteiskuntaturvallisuuden seura ry Hillitseminen Ilmastonmuutoksen vaikutusketjut

Lisätiedot

Miksei maalle saisi muuttaa? - Hiilidioksidipäästöt

Miksei maalle saisi muuttaa? - Hiilidioksidipäästöt Miksei maalle saisi muuttaa? - Hiilidioksidipäästöt Jukka Heinonen, TkT, tutkija Aalto yliopisto Insinööritieteiden korkeakoulu Maankäyttötieteiden laitos 25.4.2012 1 Aluerakenne vs. hiilijalanjälki tiivis

Lisätiedot

Metropolialueen 9 kunnan erityinen kuntajakoselvitys

Metropolialueen 9 kunnan erityinen kuntajakoselvitys Metropolialueen 9 kunnan erityinen kuntajakoselvitys Toimintaympäristön haasteet ja kuntarakenne Seurantaryhmän kokous 4.3.2014 Matti Vatilo Tähtäin vuoteen 2030 ilmiöitä ja ongelmia Väkiluku kasvaa ja

Lisätiedot

ympäristöhaasteissa on kyse? Sirpa Pietikäinen

ympäristöhaasteissa on kyse? Sirpa Pietikäinen Mistä ympäristöhaasteissa on kyse? Sirpa Pietikäinen Oireet ympäristöhaasteet äi t t Luonnon monimuotoisuuden katoaminen Ilmastonmuutos Vesi Metsäkato Aavikoituminen Kemikalisoituminen Raaka-aineiden riittävyys,

Lisätiedot

Ajankohtaista ilmastonmuutoksesta ja Espoon kasvihuonekaasupäästöistä

Ajankohtaista ilmastonmuutoksesta ja Espoon kasvihuonekaasupäästöistä Kuva: NASA Ajankohtaista ilmastonmuutoksesta ja Espoon kasvihuonekaasupäästöistä Ympäristölautakunnan ja kestävä kehitys ohjelman ilmastoseminaari Espoo 3.6.2014 johannes.lounasheimo@hsy.fi Kuva: NASA

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Kasvihuoneilmiö on luonnollinen ilman sitä maapallolla olisi 33 C kylmempää. Ihminen voimistaa kasvihuoneilmiötä ja siten lämmittää ilmakehää esimerkiksi

Lisätiedot

Siirtolaisuus ennen ja nyt. Tuomas Martikainen

Siirtolaisuus ennen ja nyt. Tuomas Martikainen Siirtolaisuus ennen ja nyt Tuomas Martikainen Siirtolaisuusinstituutti Siirtolaisuusinstituuttisäätiö perustettu vuonna 1974 Juuret Turun yliopiston kaukosiirtolaisuustutkimuksessa Ainoa muuttoliikkeiden

Lisätiedot

1. Vuotomaa (massaliikunto)

1. Vuotomaa (massaliikunto) 1. Vuotomaa (massaliikunto) Vuotomaa on yksi massaliikuntojen monista muodoista Tässä ilmiössä (usein vettynyt) maa aines valuu rinnetta alaspa in niin hitaasti, etta sen voi huomata vain rinteen pinnan

Lisätiedot

Materiaali sisältää Powerpoint-diojen selitykset ja oppilaille monistettavia tehtäviä.

Materiaali sisältää Powerpoint-diojen selitykset ja oppilaille monistettavia tehtäviä. DENNIKSEN tarina - opettajan materiaali Opettaja, tämä materiaali on suunniteltu avuksesi. Voit hyödyntää materiaalia joko kokonaan tai osittain. Materiaali soveltuu käytettäväksi sekä luokkatilassa että

Lisätiedot

NÄKEMÄALUEANALYYSIT. Liite 2

NÄKEMÄALUEANALYYSIT. Liite 2 NÄKEMÄALUEANALYYSIT Liite 2 Näkemäalueanalyysin taustaa Näkemäalueanalyysi antaa tietoa siitä, mille alueille tuulivoimalat teoreettisen tarkastelun perusteella näkyisivät ja mille alueille eivät. Alueet,

Lisätiedot

Resurssinäkökulma tiivistyviin kaupunkiseutuihin. Panu Lehtovuori Tampere School of Architecture Liikennetyöpaja

Resurssinäkökulma tiivistyviin kaupunkiseutuihin. Panu Lehtovuori Tampere School of Architecture Liikennetyöpaja Resurssinäkökulma tiivistyviin kaupunkiseutuihin Panu Lehtovuori Tampere School of Architecture Liikennetyöpaja 11.10.2016 Taustaa WHOLE on Tampereen teknillisen yliopiston hanke, jonka tavoite on tuottaa

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS TÄNÄÄN

ILMASTONMUUTOS TÄNÄÄN ILMASTONMUUTOS TÄNÄÄN Aprés Ski mitä lumileikkien jälkeen? Prof. Jukka Käyhkö Maantieteen ja geologian laitos Kansallisen IPCC-työryhmän jäsen Viidennet ilmastotalkoot Porin seudulla 20.11.2013 Esityksen

Lisätiedot

Maailmantalouden trendit

Maailmantalouden trendit Maailmantalouden trendit Maailmantalouden kehitystrendit lyhyellä ja pitkällä aikavälillä ja niiden vaikutukset suomalaiseen metsäteollisuuteen. Christer Lindholm Maailmantalouden trendit 25.05.2011 1

Lisätiedot

TURUN YLIOPISTO GEOLOGIAN PÄÄSYKOE 27.5.2014

TURUN YLIOPISTO GEOLOGIAN PÄÄSYKOE 27.5.2014 TURUN YLIOPISTO GEOLOGIAN PÄÄSYKOE 27.5.2014 1. Laattatektoniikka (10 p.) Mitä tarkoittavat kolmiot ja pisteet alla olevassa kuvassa? Millä tavalla Islanti, Chile, Japani ja Itä-Afrikka eroavat laattatektonisesti

Lisätiedot

Tuulivoiman ympäristövaikutukset

Tuulivoiman ympäristövaikutukset Tuulivoiman ympäristövaikutukset 1. Päästöt Tuulivoimalat eivät tarvitse polttoainetta, joten niistä ei synny suoria päästöjä Valmistus vaatii energiaa, mikä puolestaan voi aiheuttaa päästöjä Mahdollisesti

Lisätiedot

Ilmastonmuutos ja työelämä

Ilmastonmuutos ja työelämä Ilmastonmuutos ja työelämä 23.11.2016 Reija Ruuhela Ilmastoasiantuntija Ilmastokeskus Tammi-syyskuu 2016 mittaushistorian lämpimin 23.11.2016 WMO / NOAA 2 Ilmaston lämpeneminen riippuu meistä KHK päästöt

Lisätiedot

Muuttuva ilmasto vaikutukset metsiin ja metsäalan elinkeinoihin. Seppo Kellomäki Joensuun yliopisto

Muuttuva ilmasto vaikutukset metsiin ja metsäalan elinkeinoihin. Seppo Kellomäki Joensuun yliopisto Muuttuva ilmasto vaikutukset metsiin ja metsäalan elinkeinoihin Seppo Kellomäki Joensuun yliopisto Metsäalan tulevaisuus foorumi: lähtökohtia ympäristöryhmän työlle Ympäristöryhmän työn tärkeitä lähtökohtia

Lisätiedot

Ilmastonmuutos ja uudet liiketoimintamahdollisuudet

Ilmastonmuutos ja uudet liiketoimintamahdollisuudet Ilmastonmuutos ja uudet liiketoimintamahdollisuudet Pirkanmaan yrittäjät By Göran Kari Symlink Technologies Oy 1 Symlink Technologies Oy Ydinajatus ILMASTO YHTEISKUNNAN RAKENNE JA TOIMINTA ILMASTON MUUTOS

Lisätiedot

Suomen aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050. Kehityskuvanäkökulmat - Teknologian, luonnonvarojen ja palvelujen Suomi

Suomen aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050. Kehityskuvanäkökulmat - Teknologian, luonnonvarojen ja palvelujen Suomi Suomen aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 Kehityskuvanäkökulmat - Teknologian, luonnonvarojen ja palvelujen Suomi Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuvan tavoitteet Väestö,

Lisätiedot

Ilmastokaaos vai uusi teollinen vallankumous?

Ilmastokaaos vai uusi teollinen vallankumous? Ilmastokaaos vai uusi teollinen vallankumous? Oras Tynkkynen, Helsinki 21.10.2008 Ilmastokaaos vai uusi teollinen vallankumous? Vesipula 1,5 ºC:n lämpötilan nousu voi altistaa vesipulalle 2 miljardia ihmistä

Lisätiedot

Hulevesitulvariskien alustava arviointi Utajärven kunnassa

Hulevesitulvariskien alustava arviointi Utajärven kunnassa LIITE 1/22.3.2012. Hulevesitulvariskien alustava arviointi Utajärven kunnassa Aihe: Hulevesitulvariskien alustava arviointi Alue: Utajärven kunta Tekijä: Jouni Jurva Pvm: 20.01.2012 Tunnus ja diaarinumero:

Lisätiedot

GIS-selvitykset liikuntapaikkojen saavutettavuudesta ja sijoittamisesta suunnittelutyökaluna

GIS-selvitykset liikuntapaikkojen saavutettavuudesta ja sijoittamisesta suunnittelutyökaluna 1 GIS-selvitykset liikuntapaikkojen saavutettavuudesta ja sijoittamisesta suunnittelutyökaluna Ossi Kotavaara, (Virpi Keränen) ja Jarmo Rusanen Liikuntakaavoitus suosituksia liikuntaa suosivan elinympäristön

Lisätiedot

VAKUUTUSALAN ROOLI. Riskien identifiointi Riskitietoisuuden lisääminen vakuutettujen keskuudessa Riskien analysointi Vahingontorjunta Riskinkanto

VAKUUTUSALAN ROOLI. Riskien identifiointi Riskitietoisuuden lisääminen vakuutettujen keskuudessa Riskien analysointi Vahingontorjunta Riskinkanto VAKUUTUSYHTIÖIDEN VARAUTUMINEN ILMASTONMUUTOKSEEN Risto Joppe Karhunen Johtaja Turvallisuus & Infra 1 VAKUUTUSALAN ROOLI Riskien identifiointi Riskitietoisuuden lisääminen vakuutettujen keskuudessa Riskien

Lisätiedot

Johtamisen haasteet ympäristöpolitiikan toteuttamisessa

Johtamisen haasteet ympäristöpolitiikan toteuttamisessa Johtamisen haasteet ympäristöpolitiikan toteuttamisessa Ulla Koivusaari 29.11.2007 Studia Generalia - luentotilaisuus Työelämäosaamisen edistäminen Pirkanmaalla 1 Sisältö Kestävä kehitys ja sen uhkatekijät

Lisätiedot

Sulfaattimaiden riskien hallinta ilmastonmuutoksen näkökulmasta Klimatförändringen och de sura sulfatjordarnas riskhantering

Sulfaattimaiden riskien hallinta ilmastonmuutoksen näkökulmasta Klimatförändringen och de sura sulfatjordarnas riskhantering Sulfaattimaiden riskien hallinta ilmastonmuutoksen näkökulmasta Klimatförändringen och de sura sulfatjordarnas riskhantering Mikael Hildén, prof. SYKE Ilmastonmuutoksen strateginen ohjelma HAPPAMIEN SULFAATTIMAIDEN

Lisätiedot

NUORET REUNALLA OMAN ELÄMÄNSÄ KESKELLÄ. Maija Lanas MOODI16 - Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämispäivät

NUORET REUNALLA OMAN ELÄMÄNSÄ KESKELLÄ. Maija Lanas MOODI16 - Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämispäivät NUORET REUNALLA OMAN ELÄMÄNSÄ KESKELLÄ Maija Lanas MOODI16 - Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämispäivät 6.10.2016 Tässä esityksessä: Mitä on syrjäytymispuhe? Syrjäyttävä arki Monien keskustojen tunnistaminen

Lisätiedot

Taantumasta rakennemuutokseen: Miten Suomen käy? Matti Pohjola

Taantumasta rakennemuutokseen: Miten Suomen käy? Matti Pohjola Taantumasta rakennemuutokseen: Miten Suomen käy? Matti Pohjola Suomen kansantalouden haasteet 1) Syvä taantuma jonka yli on vain elettävä 2) Kansantalouden rakennemuutos syventää taantumaa ja hidastaa

Lisätiedot