MAANTIETEEN KOE

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "MAANTIETEEN KOE 12.3.2014"

Transkriptio

1 MAANTIETEEN KOE BMOL:n pisteytyssuositus Laatineet: Jarmo Kankkunen, Jonna Killström, Terhi Korpela, Minna-Maria Mattila, Hanna Mustonen, Sirpa Lappalainen, Hanna Pohjonen, Mari Sorvali, Johanna Tanskanen HYVÄN VASTAUKSEN PIIRTEITÄ Maantieteen kokeessa arvioidaan kokelaan maantieteellisen ajattelun kehittyneisyyttä sekä tietojen että taitojen suhteen. Tällöin keskeistä on se, miten hyvin kokelas osaa eritellä ja jäsentää asioita alueellisesti ja havaita alueellisia riippuvuuksia. Maantieteen kokeessa arvioidaan kokelaan kykyä tarkastella luonnonympäristön ja ihmisen toiminnan vuorovaikutussuhteita eri aluetasoilla, globaalilta tasolta paikalliselle tasolle. Arvioinnin kohteina ovat maantieteen peruskäsitteiden hallinta, maantieteellinen ymmärrys sekä maantieteellisen tiedon analysointi- ja käsittelytaidot. Kokeessa arvioidaan kokelaan taitoa tulkita karttoja, diagrammeja, kuvia, tilastoja ja tekstipohjaisia aineistoja, taitoa soveltaa ja arvioida kriittisesti maantieteellistä tietoa sekä kykyä hyödyntää vastauksessa ajankohtaista tietoa. Maantieteen kokeessa kiinnitetään huomiota myös kokelaan graafisiin esittämistaitoihin. Tehtävä 1 Kasvillisuuden vyöhykkeisyys muuttuu ylöspäin mentäessä korkeuden ja kylmenevän vuoristoilmaston mukaisesti: vuoristometsistä mataliksi pensaikoiksi ja edelleen vuoristoniityiksi sekä tundrakasvillisuuden varvikoiksi. Jäätiköityneitä huippuja ympäröivissä kivikoissa vallitsevat sammalet ja jäkälät. Lauhkean vyöhykkeen lehtimetsät muuttuvat ylempänä havumetsiksi. Kuivilla alueilla arot ja savannit muuttuvat ylempänä vuoristometsiksi. Kasvillisuuden kuvailu 2 p. Vyöhykkeisyyteen vaikuttavat: alueen sijainti ja ilmasto 2 p. - leveysaste vaikuttaa Auringon säteilyn tulokulmaan säteilyn intensiteetin vaihtelu eri tulokulmilla (eri leveyspiireillä) - korkeus merenpinnasta - säteilyolot ja valaistus (kasvukauden pituus) - lämpötila ja sademäärä - tuulisuus paikalliset tekijät 1 p. - rinteen ilmansuunta (ekspositio) - jyrkkyys ja rinteen stabiilisuus - maaperän paksuus - kivikot ja alueen kasvilajisto - myös talvisen lumipeitteen paksuus vaikuttaa. Kasvillisuusvyöhykkeiden erot johtuvat sijainnista eri ilmastovyöhykkeillä, Mont Blanc on lauhkeassa ja Kilimanjaro trooppisessa ilmastovyöhykkeessä. Alppiniityt alkavat n m:n korkeudelta, jossa Kilimanjarolla on vuoristosademetsiä. 1 p.

2 Tehtävä 2 a) Kartalta voidaan nimetä kaksi seuraavista: Virtaavan veden kasaamia muodostumia (syntyvät virtaavan veden työn loputtua) ovat: Joen suisto eli delta näkyy kartalla tasaisina, viuhkamaisen uomaston erottamina särkkinä. Jokisärkät ovat virtaussuunnassa pitkulaisia, ylävirran puolelta ne kuluvat, alavirran puolella ainesta kasautuu. Virtaavan veden kulutusmuotoja ovat: Jokiuoma ja -laakso. Korkeuskäyrien mukaan laakso on matala ja loivapiirteinen. Meanderit, joen mutkittelu on syntynyt virtauksen kuluttaessa uomien ulkokaarteita (törmiä) ja aineksen kasautuessa sisäkaarteisiin (särkkiä). Raviini, lyhyt jyrkkäreunainen uoma jokilaakson rinteessä. Pisteytys: piste/muodostuma 0,5 p. nimeäminen ja 0,5 p. syntytavan kuvailu b) Asutuksen sijoittumiseen on vaikuttanut sopivan viljelymaan sijainti jokilaaksossa (tulvien tuomat lietteet), talot sijaitsevat peltojen yhteydessä. Talot on kuitenkin rakennettu hieman korkeammalle maalle toistuvien tulvien ulottumattomiin. Jokivartta kulkeva tiestö yhdistää vanhoja taloja, myös uudemmat talot on rakennettu teiden varteen, raittikylät. Kalastus vaikuttaa asutukseen Pohjanmaan jokisuistoissa ja rannikoilla. 2 p., piste/asia perusteluineen c) Noin km 2 1 p. Vastauksen pitää olla oikein, mikäli siinä ei näy laskutoimitusta. Jos laskutoimitus näkyy, voi vastauksessa olla suurempi heitto (30 35 km 2 ). Mittakaavan 500 m:n jana on 1,2 cm pitkä. Kartan neliön sivu on 13,9 cm pitkä. Näillä luvuilla neliön sivun pituus luonnossa olisi noin 5,8 km, jolloin kartan pinta-ala olisi 5,8 km x 5,8 km = n. 33 km 2. d) Suojellut alueet ovat jokisuistoa ja merestä kohoavia matalikkoja, ruovikoita ja lietteisiä särkkiä, jotka ovat hyviä lintujen pesimä- ja levähdyspaikkoja. Monet uhanalaiset kasvilajit ovat pioneerilajeja, joille merestä paljastuva maa tarjoaa kasvupaikan. Maankohoamisrannikko on muutoinkin suojelun arvoinen. 1 p., 2 mainittava Lisäansio: maininta Vaasan edustan maankohoamisrannikosta (vaikkei Siikajoen rannikko ko. alueeseen kuulukaan) geologisena erikoisuutena, on Unescon maailmanperintökohde.

3 Tehtävä 3 Globalisaation määrittely tai tulee näkyä vastauksesta, että kokelas hallitsee globalisaation käsitteen. 0,5 p. Globalisaation hyötyjä - Talouden globaalistuminen: Maailmankauppa vapautuu, yritykset siirtävät toimintoja kehittyviin maihin. Lisää työmahdollisuuksia, myös etätyötä Bruttokansantuote kasvaa, lisää tavaroita ja palveluita - Politiikan globaalistuminen: Päätöksenteko laajenee valtioiden ulkopuolelle. Ihmisoikeus- ja työsuojelurikkomukset havaitaan, nuorten tietoisuus omista oikeuksista kasvaa Ympäristön pilaamiseen puututaan Valtioiden väliset sopimukset vähentävät sotilaallisia selkkauksia - Kulttuurien globaalistuminen: Kehittyvien maiden nuoret verkostoituvat kansainvälisesti. Tehokas viestintä ja sosiaaliset verkostot Nuorisokulttuuri yhtenäistyy Paikalliskulttuuri voi vahvistua Kielitaito lisääntyy Matkailu ja muu liikkuminen lisääntyvät, esim. opiskelijavaihto Kulttuuri muuttuu moniarvoisemmaksi Pisteytys: 2,5 p., vaaditaan monipuolinen käsittely, esimerkkejä kaikista ryhmistä (2-3 kohtaa/ryhmä) Globalisaation haittoja Taloudellinen toiminta keskittyy ydinalueille, periferian nuorten asema heikkenee Tuloerot kasvavat Kehittyviin maihin siirretty tuotanto voi olla jalostusasteeltaan alhaista, palkat pieniä, työoloissa ja -ehdoissa voi olla puutteita Monikansallisten yhtiöiden valta kasvaa ja toimintoja siirretään valtioista toiseen Demokratia voi heiketä, vähentää nuorten vaikutusmahdollisuuksia Ihmiskauppa lisääntyy Maailmantalous on suhdanneherkkää, työt voivat loppua yllättäen Ympäristön tila heikkenee voi heiketä esim. teollisen tuotannon ja liikenteen lisääntyessä Tartuntataudit leviävät, mm. AIDS Kulttuurin omaleimaisuus heikkenee Pisteytys: 2,5 p., 0,5 p/kohta Vastaus on rakennettava niin että lähtökohtana on nuoren näkökulma. Vastauksessa on ilmettävä, että globalisaation vaikutus nuoriin vaihtelee sekä maiden sisällä että erityisesti maiden välillä suuresti 0,5 p. Täysiin pisteisiin vaaditaan globalisaation määrittelyä.

4 Tehtävä 4 Kartasta erottuvat seuraavat ihmisen toiminnan alueelliset rakenteet: Globaalit ydinalueet, lentoreittien solmukohtia: teollistuneet, kaupungistuneimmat, asutukseltaan tiheimmät alueet, maailmankaupan keskukset; esimerkiksi Eurooppa, Yhdysvallat, Japani Globaalit periferiat, lentoliikenne vähäistä: sijainniltaan ja luonnonoloiltaan eristyneet, väestöltään vähäisimmät alueet, esimerkiksi Antarktis, Sahara, Euraasian ja Pohjois- Amerikan pohjoisosat Keskusten hierarkia lentoliikenneverkon hierarkiana: Globaalit suurkaupungit vilkkaimpina solmukohtina, laajat vaikutusalueet. Esimerkiksi Frankfurt, Tokio, New York Pääkaupungit ja aluekeskukset vähemmän vilkkaina solmukohtina. Esimerkiksi Buenos Aires, Johannesburg, Melbourne Globalisaatio ja vuorovaikutuksen kasvu Pisteytys: Kolme ensimmäistä kohtaa: 1 piste/kohta, neljäs kohta ½ pistettä lisäansio korvaamaan jotain puuttuvaa asiaa Reittiverkoston alueellisiin eroihin vaikuttavat: Luonnonolot: ilmasto, kasvillisuus, pinnanmuodot, saavutettavuus Väentiheys ja väestön varallisuus Elinkeinorakenne ja talous, erityisesti Aasian nopea kaupungistuminen ja teollistuminen Alueiden välinen kysyntä ja tarjonta esim. työpaikkojen, matkailun tai teollisuuden näkökulmasta Poliittiset päätökset, kuten maksut, lentoliikenteen tukeminen ja verotus Kaupunkien välisen liikenteen vetovoimamalli: vuorovaikutuksen määrä paikkojen välillä on suoraan verrannollinen paikkojen kokoon ja kääntäen verrannollinen niiden väliseen etäisyyteen. Liikennevirrat kasvavat uusia lentoreittejä perustettaessa, koska alueiden saavutettavuus paranee Maiden sisäisten liikenneverkkojen erot Pisteytys 0,5 p./kohta

5 Tehtävä 5 Tutkimusalueen sijaintia kuvaava kartta (indeksikartta): Laaditun kartan luonne riippuu tutkimusalueen aluetasosta (kylä- ja kaupunginosatasosta aina maanosatasolle saakka). Kartasta tulee selkeästi erottua tutkimusalue osana laajempaa alueellista kokonaisuutta. Kartan arvioinnissa kiinnitetään huomiota kartan oikeellisuuteen ja selkeyteen. Kartta sisältää otsikon, mittakaavan, pohjoisnuolen, mahdolliset selitteet sekä nimistöä. 2p Tutkimusalueen sijainnin kuvaus ja sijainnin vaikutus alueen luonnonoloihin: leveyspiiri, mantereisuus/mereisyys Luonnonmaantieteellinen sijainti: Vaikutus alueen ilmastoon ja mahdollisesti myös sääoloihin (ilmasto-/lämpövyöhyke mainittava) Vaikutus alueen maannokseen ja kasvillisuuteen (mahdollisesti myös maaperään ja kallioperään sekä eläimistöön) Vaikutus alueen korkeuteen merenpinnantasosta ja vaikutus alueen pinnanmuotoihin Vaikutus alueen vesistöisyyteen Vaikutus siihen, onko alueella maanjäristyksiä, tulivuoritoimintaa, hirmumyrskyjä, tornadoja, kuivuutta, metsäpaloja, tulvia ja muita luonnonkatastrofeja 3-4 p Kulttuurimaantieteellinen sijainti: Ihmisen toiminnan mahdolliset vaikutukset alueen luonnonoloihin (lämpötila kaupunkialueilla, muutokset maaperässä, kallioperässä, maanpinnan muodoissa, vesistöissä, ilman laadussa, kasvillisuudessa jne.) 0-1p. Tehtävä 6 a) Päiväkodin sijainnista päätettäessä tarvitaan seuraavia paikkatietoaineistoja: Pohjakartta, satelliitti- tai ilmakuva Luonnonympäristö: korkeuskäyrät; vesistöt, metsät ja muu luonnonympäristö Rakennettu ympäristö: tieverkko, rakennukset, maankäyttö ja kaavoitus Väestörekisterit alueen asukkaista, ikärakenteesta ja väestön kehityksestä Kyselyt ja haastattelut asukkaiden tarpeista Jokaisesta kohdasta jokin esimerkki, pisteitä 2-3 p. b) Päätöksenteossa voidaan hyödyntää seuraavia analyysitapoja: Visuaaliset analyysit. Sijoitetaan eri paikkatietoaineistoja päällekkäin, esim. maankäytön muodot ja päiväkotien mahdolliset rakennuspaikat. Paikkatietokyselyt. Kyselyt tietokannoista, esim. poimitaan kartalta rakennukset, joissa asuu pieniä lapsia tai nuoria perheitä. Laskennalliset analyysit. Lasketaan etäisyysanalyysillä kaikkien lapsiperheiden etäisyydet nykyisiin ja suunniteltuihin päiväkoteihin tai luodaan etäisyys- eli puskurivyöhykkeet päiväkotien ympärille. Päällekkäisanalyysillä voidaan yhdistää tietoa esimerkiksi tiestöstä, joukkoliikenteen reiteistä ja lapsiperheistä. Vähintään kolme mainittava selityksineen, 3-4 p.

6 Tehtävä 7 a) Tulvatilanteen ovat synnyttäneet poikkeuksellisen voimakkaat sateet Rio de Janeiron alueella. Rankkasateet voivat liittyä ilmastonmuutokseen (ja La Niña -ilmiöön). 1 p. b) Alueen tulvat ovat aiheuttaneet maanvyöryjä (koska rakennettu jyrkille rinteille, kasvillisuutta poistettu -> vaikuttaa veden imeytymiseen lisäten pintavaluntaa -> maanvyöryjen riski lisääntynyt), infrastruktuurin tuhoutumista (talot: kodit sekä julkiset rakennukset, tiet, sähköjohdot, kaasujohdot, viemäröinti, liikenne ei toiminut miljoonakaupungissa, lennot myöhästelivät...), ihmisten menehtymistä, omaisuuden menetystä, puhtaan veden puutetta, nälkää, tautien leviämistä (esim. ripuli, kolera), johon liittyy vesi- ja viemäriverkostojen sekoittuminen. Infrastruktuurin tuhoutumisen seurauksena koulut, sairaalat ja muut yhteiskunnan palvelut eivät toimi pitkiin aikoihin. jne. Pisteytys 3 p. - 0,5 pistettä/seuraus kuvailuineen, pelkästä luettelosta vain yksi piste c) Alueen tulvatuhot ovat olleet suuret, koska alue on köyhää, alueella on tiheä asutus, asutus (slummit) on sijoittunut riskialttiille rinnealueille väestönpaineesta johtuen ja katastrofitiedotus on puutteellista. Ei välttämättä tulvariskien hallintaa - maankäytön suunnittelua, tulvakartoitusta alueella. Pelastusviranomaisten resurssit voivat olla puutteelliset, ihmisillä ei vakuutuksia, jälleenrakentaminen hidasta. Infran tuhoutuminen hidastaa myös pelastustöitä, apua vaikea saada perille, jos sillat romahtaneet, teitä ei ole. Tulvatuhot ovat suuria, koska sadevesi- ja muu viemäröinti ei ole riittävän tehokas. Pisteytys 2 p. - 0,5 pistettä/syy

7 Tehtävä 8 Alueen määrittely: Sahelin alue sijaitsee Afrikassa, Saharan eteläpuolella. Sahel on kuivaa pensassavannia puoliaavikkoa. Alueella asuu maanviljelyä harjoittavia paimentolaisia.0,5 p. Sahelin pääongelma on kasvava väkimäärä, joka ylittää ympäristön kantokyvyn. 0,5 p. Luonnon ongelmia: Kuivuudesta seuraavat maastopalot Sateiden aiheuttamat ajoittaiset tulvat loistaudit, kulkusirkat syitä: sijainti pysyvän korkeapainealueen reunalla mantereisuus kuiva- ja sadekauden kesto vaihtelee suuresti vuosittain, korkea lämpötila läpi vuoden 1 p. Ihmisen ja ympäristön riippuvuuden ongelmia: kastelumaiden suolaantuminen pula juoma- ja käyttövedestä, hygieniaongelmat maaperän köyhtyminen aavikoituminen ja eroosio karjakuolemat, huonot sadot, nälänhätä syitä: ilmastonmuutoksen voimistava kuivuus, voimakas haihdunta, liian intensiivinen viljely ja laidunnus puiden keruu ja hakkuu 1-2 p. Ihmiskunnan ongelmia ja syitä pohdittuna, pääsyynä väestönkasvu ja köyhyys Lapsikuolleisuus tartuntataudit (AIDS) Sosiaalinen ja taloudellinen eriarvoisuus, heikko koulutustaso Pakolaisuus Konfliktit 1-2 p. Miten ongelmia voidaan ratkaista Väestönkasvun rajoittaminen, naisten kouluttaminen Aavikoitumisen leviämisen estäminen Ilmastonmuutoksen hillitseminen kansainvälisin sopimuksin Paikkatiedon hyödyntäminen tilanteen kartoittamisessa, seurannassa ja ennakoinnissa Kehitysyhteistyö Kansainvälinen avustustoiminta ja puuttuminen konflikteihin 1-2 p. Kartassa oikea sijainti: Kartassa tulee näkyä Afrikka ja Sahelin sijainti Afrikassa. 1 p. Vastauksessa tulee esitellä useampi syy & seuraus luonnon, ihmisen + ympäristön riippuvuuden sekä ihmiskunnan ongelmista, sekä useampi ratkaisuehdotus.

8 Tehtävä +9 a) Ympäristöriskit Ilmansaasteet, savusumu Lämpösaarekkeet, inversio Happamat laskeumat, jätevedet, tulvat Maaperän saastuminen Jätteet Luonnonvarojen kulutus; makea vesi Luonnon monimuotoisuuden väheneminen Kaupunkialueilla luonnononnettomuuksien aiheuttamat tuhot usein suuria Pisteytys: 4 vaaditaan, yht. 2 p. Ihmiskunnan riskit: fyysinen rakenne, sosiaaliset ja kulttuuriset riskit Kaupungin leviäminen ja hajautuminen Keskustojen näivettyminen Liikenneruuhkat ja -onnettomuudet Tietoliikenteen riskit Energiantuotannon riskit Väestönkasvu Slummiutuminen Köyhyys, taloudellinen polarisaatio Segregaatio Työttömyys, sosiaaliset ongelmat, rikollisuus ja huumeet Turvattomuus Konfliktit ja terrorismi Epätasa-arvoisuus, katulapset Terveysongelmat Maailmantalouden riippuvuus kaupungeista Pisteytys: 6 vaaditaan, yht. 3 pistettä Riskejä tarkastellaan eri aluetasoilla, esim. globaalit vaikutukset teollisuusmaat ja kehittyvät maat kaupunkialueiden sisäiset erot Vastauksessa tuodaan esille alueellisia esimerkkejä. Pisteytys: aluetasot näkyvät vastauksessa 1 p. b) Segregaatio on epätoivottua alueellista erilaistumista ja huono-osaisuuden kasautumista. Se näkyy väestöryhmien alueellisena eriytymisenä esim. sosiaalisen tai etnisen taustan mukaan. Chicagon alueet ovat erilaistuneet asukkaiden etnisen taustan ja tulotason mukaan. Tulotaso ja etninen tausta vaihtelevat alueellisesti samalla tavalla. Pisteytys: Segregaation määrittely 1p, tulotason ja etnisen taustan huolellinen kuvailu sekä korrelaation löytäminen niiden välille 2p. Lisäansiona selitys siitä, miten segregaatio kehittyy. Samoin lisäansio, mikäli opiskelija on huomannut oikeanpuoleisessa kartassa olevan punaisen värin, jota selitteessä ei ole.

9 Tehtävä +10 a) Ihmisen voimistama ilmastonmuutos nostaa merten pinnankorkeutta. Jäätiköistä sulaa meriin vettä, ja lämmennyt merivesi laajenee. Paras arvio nousun suuruudesta on cm vuoteen 2100 mennessä, on myös esitetty 200 cm:n nousua. Merenpinnan nousu on kiihtynyt. 1 p. Merivesi muuttuu nykyistä happamammaksi, koska ilmakehän hiilidioksidi muodostaa hiilihappoa veteen. Koralliriutat kärsivät lämpenevästä ja happamasta vedestä sekä voimistuvista myrskyistä, mistä seuraa korallien vaalenemista ja riuttojen kuolemia. Jääpeite pienenee Jäämerellä, mikä mm. ajaa jääkarhut rannikoille. Lämpenevä merivesi voimistaa hirmumyrskyjä ja saattaa vaikuttaa meriveden kiertoon ja merivirtoihin. muutokset merien ravintoketjuissa 2 p., kahteen pisteeseen vaaditaan 3-4 kohtaa b) Alavilla rannikkoalueilla asuu miljoonia ihmisiä (esim. Bangladesh, Intia, Nigeria), joita kohoava merenpinta ja voimistuvat myrskyt (esim. Pohjois-Amerikan itärannikko) uhkaavat. Pienet koralliriutoista muodostuneet saarivaltiot (esim. Malediivit, Seychellit) ovat uhattuina. Inhimilliset ja taloudelliset menetykset ovat suuria. muuttoliikkeet Jäämeren pienenevä jääpeite avaa uusia laivaväyliä (Koillisväylä, Luoteisväylä), mikä lyhentää matka-aikoja ja pienentää kuljetuskustannuksia. Uusia öljyn- ja kaasunporausalueita otetaan käyttöön, kun arktinen merijää sulaa. Lisää taloudellisia tuloja, mutta on uhka herkälle pohjoiselle ekosysteemille. Ilmaston lämpeneminen vaikuttaa meriveden kiertoon. Riski nopeille alueellisille ilmastonmuutoksille, kuten Golf-virran heikkeneminen ja Pohjois-Euroopan viileneminen. Todennäköisyys on kuitenkin pieni. Korallien kuolemat vaikutus matkailuun (Malediivit, Meksiko, Australia); happamoitunut merivesi pienentää kalansaaliiden määriä. ravinnontuotannon vaikeutuminen rannikkoalueilla, kun viljelyalue jää veden alle esim. Bangladesh, Kiina, Egypti (pohjaveden, viljelymaiden suolaantuminen) merenpinnan nousun torjuntakustannukset (esim. Alankomaat) 3 p., kolmeen pisteeseen vaaditaan 4-5 kohtaa. Alueellisia esimerkkejä mainittava. Ansiokkailla alueellisilla esimerkeillä tai ajankohtaisuudella voi korvata pieniä puutteita. c) Kansainvälisesti valtioiden väliset päätökset esim. Kioton sopimus, Kansainvälisen ilmastonmuutospaneelin IPCC:n suositukset, päästökauppa Valtion tasolla ohjaus lakien, verotuksen ja tukien avulla. Esimerkiksi määräykset uusien asuntojen energiatehokkuudesta, autoverotus tai tuki tuulivoimaloille. Kunnissa päätöksiä esimerkiksi kaavoituksesta, joukkoliikenteestä tai energiansäästöistä kunnan rakennuksissa. Yksilötasolla merkittävimmät mahdollisuudet vaikuttaa ovat liikenne ja lomamatkat, asuminen ja lämpimän veden käyttö sekä ruokailutottumukset. 3 p. Kolmeen pisteeseen vaaditaan esimerkki jokaiselta tasolta.

Ylioppilastutkintolautakunta S t u d e n t e x a m e n s n ä m n d e n

Ylioppilastutkintolautakunta S t u d e n t e x a m e n s n ä m n d e n Ylioppilastutkintolautakunta S t u d e n t e x a m e n s n ä m n d e n MAANTIETEEN KOE 12.3.2014 HYVÄN VASTAUKSEN PIIRTEITÄ Alla oleva vastausten piirteiden ja sisältöjen luonnehdinta ei sido ylioppilastutkintolautakunnan

Lisätiedot

Pakolliset kurssit 6LQLQHQSODQHHWWD*(,

Pakolliset kurssit 6LQLQHQSODQHHWWD*(, Pakolliset kurssit 6LQLQHQSODQHHWWD*(, osaa käyttää luonnonmaantieteen peruskäsitteitä ymmärtää maapallon planetaarisuudesta johtuvat ilmiöt osaa kuvata ilma-, vesi- ja kivikehän rakenteen ja toiminnan

Lisätiedot

Lähde: Metsätilastollinen vuosikirja 2005, 2007, 2009 ja 2010/Metla. Lähde: Metsätilastollinen vuosikirja 2010/Metla

Lähde: Metsätilastollinen vuosikirja 2005, 2007, 2009 ja 2010/Metla. Lähde: Metsätilastollinen vuosikirja 2010/Metla 4 +1. Metsäsektorin muutokset Suomessa ja globaalisti. Hyödynnä vastauksessa oheista aineistoa. a) Miten metsäsektorin merkitys Suomen kansantaloudessa on muuttunut? Pohdi syitä muutokseen. (2 p.) b) Millaisia

Lisätiedot

5.8 Maantiede. Opetuksen tavoitteet

5.8 Maantiede. Opetuksen tavoitteet 5.8 Maantiede Maantieteessä tarkastellaan elottoman ja elollisen luonnon sekä ihmisen luomien järjestelmien rakennetta ja toimintaa. Maantieteen opetuksen tulee ohjata opiskelijaa tiedostamaan luonnon

Lisätiedot

ymmärtää, mitä alueellisuus, tila ja paikka merkitsevät maantieteessä ja maantieteellisessä ajattelussa

ymmärtää, mitä alueellisuus, tila ja paikka merkitsevät maantieteessä ja maantieteellisessä ajattelussa 5.8. Maantiede Maantieteessä tarkastellaan elottoman ja elollisen luonnon sekä ihmisen luomien järjestelmien rakennetta ja toimintaa. Maantieteen opetuksen tulee ohjata opiskelijaa tiedostamaan luonnon

Lisätiedot

Mitä jos ilmastonmuutosta ei torjuta tiukoin toimin?

Mitä jos ilmastonmuutosta ei torjuta tiukoin toimin? Mitä jos ilmastonmuutosta ei torjuta tiukoin toimin? Ilmastonmuutos on jo pahentanut vesipulaa ja nälkää sekä lisännyt trooppisia tauteja. Maailman terveysjärjestön mukaan 150 000 ihmistä vuodessa kuolee

Lisätiedot

Seitsemännen vuosiluokan maantiedossa tutustutaan maapallon karttakuvaan, erityisesti Pohjois- ja Etelä-Amerikkaan.

Seitsemännen vuosiluokan maantiedossa tutustutaan maapallon karttakuvaan, erityisesti Pohjois- ja Etelä-Amerikkaan. 1 Ylöjärven opetussuunnitelma 2004 Maantieto Maantiedon opetuksessa tutkitaan maapalloa ja sen erilaisia alueita sekä alueellisia ilmiöitä. Opetuksen tulee kehittää oppilaiden maantieteellistä maailmankuvaa

Lisätiedot

Arviointi PAKOLLISET KURSSIT. 1. Sininen planeetta (GE1)

Arviointi PAKOLLISET KURSSIT. 1. Sininen planeetta (GE1) Maantiede Maantieteessä tarkastellaan elottoman ja elollisen luonnon sekä ihmisen luomien järjestelmien rakennetta ja toimintaa. Maantieteen opetuksen tulee ohjata opiskelijaa tiedostamaan luonnon ja ihmistoiminnan

Lisätiedot

GE2 Yhteinen maailma. 2. Maailman ihmiset Kaupungistuva maailma

GE2 Yhteinen maailma. 2. Maailman ihmiset Kaupungistuva maailma GE2 Yhteinen maailma 2. Maailman ihmiset Kaupungistuva maailma Mikä on kaupunki? Luokittelutavat erilaisia eri valtioissa. EU:n määritelmä: kaupunki on kunta, jossa yli 50 000 as. + väentiheys yli 500

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA

ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA YK:n Polaari-vuosi ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA Ilmastonmuutos on vakavin ihmiskuntaa koskaan kohdannut ympärist ristöuhka. Ilmastonmuutos vaikuttaa erityisen voimakkaasti arktisilla alueilla. Vaikutus

Lisätiedot

5.8 Maantieto/Maantiede

5.8 Maantieto/Maantiede 5.8 Maantieto/Maantiede Maantiedon/maantieteen opetus kehittää maantieteellistä maailmankuvaa ja ohjaa opiskelijaa jäsentämään ympäröivää maailmaa. Opetuksen tavoitteena on kehittää kykyä tarkastella sekä

Lisätiedot

Paikkatietojärjestelmät

Paikkatietojärjestelmät Paikkatietojärjestelmät Engl. GIS, Geographical Information Systems. Paikkatieto on tietoa, johon liittyy maantieteellinen sijainti (koordinaatit). Paikkatieto esitetään taulukkona jossa on kunkin sijainnin

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Kasvihuoneilmiö on luonnollinen, mutta ihminen voimistaa sitä toimillaan. Tärkeimmät ihmisen tuottamat kasvihuonekaasut ovat hiilidioksidi (CO

Lisätiedot

VALTIOTYÖ SISÄLTÖ. Luonnonolot. Tee ohjeiden mukainen valtiotyö, jos tavoittelet arvosanaa 10, tai jos haluat vaikuttaa kurssiarvosanaan korottavasti.

VALTIOTYÖ SISÄLTÖ. Luonnonolot. Tee ohjeiden mukainen valtiotyö, jos tavoittelet arvosanaa 10, tai jos haluat vaikuttaa kurssiarvosanaan korottavasti. VALTIOTYÖ Tee ohjeiden mukainen valtiotyö, jos tavoittelet arvosanaa 10, tai jos haluat vaikuttaa kurssiarvosanaan korottavasti. SISÄLTÖ Luonnonolot 1. Sijainti valtion sijaintia pituus- ja leveyspiirien,

Lisätiedot

URBAANIEN ALUEIDEN VESIHUOLLON KEHITYS JA TULEVAISUUDEN HAASTEET Vesihuollon haasteet Afrikassa. Maailman vesipäivän seminaari, 23.3.

URBAANIEN ALUEIDEN VESIHUOLLON KEHITYS JA TULEVAISUUDEN HAASTEET Vesihuollon haasteet Afrikassa. Maailman vesipäivän seminaari, 23.3. URBAANIEN ALUEIDEN VESIHUOLLON KEHITYS JA TULEVAISUUDEN HAASTEET Vesihuollon haasteet Afrikassa Maailman vesipäivän seminaari, 23.3.2011, Helsinki Jarmo J. HUKKA Senior Consultant Water and Environment

Lisätiedot

Maiseman perustekijät Maisemarakenne

Maiseman perustekijät Maisemarakenne Maiseman perustekijät Maisemarakenne Sirpa Törrönen 14.9.2015 Maisemaelementit Maiseman perustekijät Maiseman eri osat - Kartoituksessa tuotettua materiaalia kutsutaan usein perusselvityksiksi - Myös maisemainventointi

Lisätiedot

Globaali näkökulma ilmastonmuutokseen ja vesivaroihin

Globaali näkökulma ilmastonmuutokseen ja vesivaroihin Vesihuolto, ilmastonmuutos ja elinkaariajattelu nyt! Maailman vesipäivän seminaari 22.3.2010 Globaali näkökulma ilmastonmuutokseen ja vesivaroihin Tutkija Hanna Tietäväinen Ilmatieteen laitos hanna.tietavainen@fmi.fi

Lisätiedot

Nöykkiön koulu Opetussuunnitelma Maantieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT 7 9. 7.lk

Nöykkiön koulu Opetussuunnitelma Maantieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT 7 9. 7.lk Nöykkiön koulu Opetussuunnitelma Maantieto 9.10 b Maantieto Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien( = AK) käsittely seuraavin lyhentein:

Lisätiedot

Pakolaisuus ja auttamisen etiikka. SHS-järjestö auttaa Adenin lahden ylityksestä selvinneitä pakolaisia Jemenissä. Kuva: UNHCR

Pakolaisuus ja auttamisen etiikka. SHS-järjestö auttaa Adenin lahden ylityksestä selvinneitä pakolaisia Jemenissä. Kuva: UNHCR Pakolaisuus ja auttamisen etiikka SHS-järjestö auttaa Adenin lahden ylityksestä selvinneitä pakolaisia Jemenissä. Kuva: UNHCR Kuka on pakolainen? Pakolaisen määritelmä perustuu Genevessä solmittuun YK:n

Lisätiedot

HAUKIPUTAAN KUNTA JOKIKYLÄN YLEISKAAVA MAISEMASELVITYS

HAUKIPUTAAN KUNTA JOKIKYLÄN YLEISKAAVA MAISEMASELVITYS HAUKIPUTAAN KUNTA JOKIKYLÄN YLEISKAAVA MAISEMASELVITYS 18.11.011 YLEISTÄ Kuva 1. Kaava-alue ilmakuvassa. Ilmakuvaan on yhdistetty maastomalli maaston korostamiseksi. Jokikylän yleiskaavan kaava-alue on

Lisätiedot

Jätevettä syntyy monista kodin toiminnoista, kuten wc, suihku ja ruuanlaitto. Vesivessan vetäminen kuluttaa paljon vettä.

Jätevettä syntyy monista kodin toiminnoista, kuten wc, suihku ja ruuanlaitto. Vesivessan vetäminen kuluttaa paljon vettä. Vesivessan vetäminen kuluttaa paljon vettä. Jätevettä syntyy monista kodin toiminnoista, kuten wc, suihku ja ruuanlaitto. 1-2 Teollisuusmaissa ja kehitysmaiden varakkaammissa perheissä käytetään vesivessoja.

Lisätiedot

FINADAPT 343. Urban planning Kaupunkisuunnittelu. Ilmastonmuutokseen sopeutumisen haasteita kaupunkisuunnittelussa

FINADAPT 343. Urban planning Kaupunkisuunnittelu. Ilmastonmuutokseen sopeutumisen haasteita kaupunkisuunnittelussa FINADAPT 343 Urban planning Kaupunkisuunnittelu Ilmastonmuutokseen sopeutumisen haasteita kaupunkisuunnittelussa 13.3.2008 Sanna Peltola & Eeva TörmT rmä Ilmansuojelun perusteet 2008 1 Tutkimuksen tehtävä

Lisätiedot

Tehtävä 1. c) Okluusiorintama muodostuu, kun kylmä rintama on saavuttanut lämpimän rintaman, mikä nostaa lämpimän ilmamassan ylös maanpinnasta.

Tehtävä 1. c) Okluusiorintama muodostuu, kun kylmä rintama on saavuttanut lämpimän rintaman, mikä nostaa lämpimän ilmamassan ylös maanpinnasta. MAANTIETEEN KOE 20.3.2015 HYVÄN VASTAUKSEN PIIRTEITÄ Alla oleva vastausten piirteiden, sisältöjen ja pisteitysten luonnehdinta ei sido ylioppilastutkintolautakunnan arvostelua. Lopullisessa arvostelussa

Lisätiedot

Tekniset ratkaisut hulevesien hallinnassa

Tekniset ratkaisut hulevesien hallinnassa Tekniset ratkaisut hulevesien hallinnassa Kuntien 7. ilmastokonferenssi, 8.5.2014 Jaana Suur-Askola Uponor infra Oy Tuotehallintapäällikkö Hulevesien muodostuminen Hulevesi on erilaisilta pinnoilta valuvaa

Lisätiedot

5.8 MAANTIEDE OPETUKSEN TAVOITTEET

5.8 MAANTIEDE OPETUKSEN TAVOITTEET 5.8 MAANTIEDE Maantieteessä tarkastellaan elottoman ja elollisen luonnon sekä ihmisen luomien järjestelmien rakennetta ja toimintaa. Maantieteen opetuksen tulee ohjata opiskelijaa tiedostamaan luonnon

Lisätiedot

Ilmastonmuutos ja ilmastomallit

Ilmastonmuutos ja ilmastomallit Ilmastonmuutos ja ilmastomallit Jouni Räisänen, Helsingin yliopiston Fysikaalisten tieteiden laitos FORS-iltapäiväseminaari 2.6.2005 Esityksen sisältö Peruskäsitteitä: luonnollinen kasvihuoneilmiö kasvihuoneilmiön

Lisätiedot

Ylioppilastutkintolautakunta S tudentexamensnämnden

Ylioppilastutkintolautakunta S tudentexamensnämnden Ylioppilastutkintolautakunta S tudentexamensnämnden MAANTIETEEN KOE 27.9.2013 HYVÄN VASTAUKSEN PIIRTEITÄ Alla oleva vastausten piirteiden ja sisältöjen luonnehdinta ei sido ylioppilastutkintolautakunnan

Lisätiedot

Suomen metsien kasvutrendit

Suomen metsien kasvutrendit Metlan tutkimus 3436, vetäjänä prof. Kari Mielikäinen: Suomen metsien kasvutrendit Suomen metsien kokonaiskasvu on lisääntynyt 1970-luvulta lähes 70 %. Osa lisäyksestä aiheutuu metsien käsittelystä ja

Lisätiedot

Ongelmalähiöitä ja aidattuja eliittiyhteisöjä? Kaupunkiluentosarja 7.11. 2006 Marjaana Seppänen

Ongelmalähiöitä ja aidattuja eliittiyhteisöjä? Kaupunkiluentosarja 7.11. 2006 Marjaana Seppänen Ongelmalähiöitä ja aidattuja eliittiyhteisöjä? Kaupunkiluentosarja 7.11. 2006 Marjaana Seppänen Luennon sisältö Johdanto Lahti kymmenen suurimman kaupungin joukossa Onko segregaatio Lahdessa ongelma? Lahden

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksen vaikutukset Selkämeren satamien toimintaan ja merenkulkuun

Ilmastonmuutoksen vaikutukset Selkämeren satamien toimintaan ja merenkulkuun @Finnlines @Bore Ilmastonmuutoksen vaikutukset Selkämeren satamien toimintaan ja merenkulkuun Kirsi-Maria Viljanen, MKK 0 Ilmastonmuutoksen vaikutukset merenkulkuun Globaali ilmiö Vaikutukset: Suorat vaikutukset

Lisätiedot

Eri maiden ilmastokantoja

Eri maiden ilmastokantoja Eri maiden ilmastokantoja ETIOPIA Köyhää Etiopiaa koettelevat toistuvat kuivuudet ja tulvat. Ongelman takana ovat ilmastonmuutos ja La Niña -ilmiö. La Niñassa on kyse meren pintaveden lämpötilan poikkeuksellisesta

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen MAANTIETO Maantiedon päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Sisältöalueet Maantieteellinen tieto ja ymmärrys T1 tukea oppilaan jäsentyneen karttakuvan

Lisätiedot

Vuosiluokilla 5-6 biologian ja maantiedon opetukseen integroidaan myös terveystiedon opetusta.

Vuosiluokilla 5-6 biologian ja maantiedon opetukseen integroidaan myös terveystiedon opetusta. BIOLOGIA JA MAANTIETO Biologian opetuksessa tutkitaan elämää ja sen ilmiöitä. oppii tunnistamaan eliölajeja, ymmärtämään eliöiden ja niiden elinympäristöjen välistä vuorovaikutusta sekä arvostamaan ja

Lisätiedot

Suomen muuttuva ilmasto

Suomen muuttuva ilmasto Ilmastonmuutos ja rakentaminen Suomen muuttuva ilmasto Kirsti Jylhä Ilmatieteen laitos Ilmastonmuutoksen tutkimusyksikkö Ympäristö ja Yhdyskunta 2012 -messut Ilmastonmuutos ja paikalliset ratkaisut - mitä

Lisätiedot

Ilmastonmuutos ja suomalainen kulttuuriympäristö Näkökulmia ja kysymyksiä

Ilmastonmuutos ja suomalainen kulttuuriympäristö Näkökulmia ja kysymyksiä MUSEOVIRASTO RAKENNUSHISTORIAN OSASTO Ilmastonmuutos ja suomalainen kulttuuriympäristö Näkökulmia ja kysymyksiä Mikko Härö 25.11.2009 Taustoja, mm. Ilmastomuutoksen kansallinen sopeutumisstrategia, MMM

Lisätiedot

Metropolialueen 9 kunnan erityinen kuntajakoselvitys

Metropolialueen 9 kunnan erityinen kuntajakoselvitys Metropolialueen 9 kunnan erityinen kuntajakoselvitys Toimintaympäristön haasteet ja kuntarakenne Seurantaryhmän kokous 4.3.2014 Matti Vatilo Tähtäin vuoteen 2030 ilmiöitä ja ongelmia Väkiluku kasvaa ja

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS JA KEHITYSMAAT

ILMASTONMUUTOS JA KEHITYSMAAT KEHITYSYHTEISTYÖN PALVELUKESKUKSEN KEHITYSPOLIITTISET TIETOLEHTISET 9 ILMASTONMUUTOS JA KEHITYSMAAT Ilmastonmuutosta pidetään maailman pahimpana ympäristöongelmana. Vaikka siitä ovat päävastuussa runsaasti

Lisätiedot

Ajankohtaista ilmastonmuutoksesta ja Espoon kasvihuonekaasupäästöistä

Ajankohtaista ilmastonmuutoksesta ja Espoon kasvihuonekaasupäästöistä Kuva: NASA Ajankohtaista ilmastonmuutoksesta ja Espoon kasvihuonekaasupäästöistä Ympäristölautakunnan ja kestävä kehitys ohjelman ilmastoseminaari Espoo 3.6.2014 johannes.lounasheimo@hsy.fi Kuva: NASA

Lisätiedot

Muuttuva ilmasto vaikutukset metsiin ja metsäalan elinkeinoihin. Seppo Kellomäki Joensuun yliopisto

Muuttuva ilmasto vaikutukset metsiin ja metsäalan elinkeinoihin. Seppo Kellomäki Joensuun yliopisto Muuttuva ilmasto vaikutukset metsiin ja metsäalan elinkeinoihin Seppo Kellomäki Joensuun yliopisto Metsäalan tulevaisuus foorumi: lähtökohtia ympäristöryhmän työlle Ympäristöryhmän työn tärkeitä lähtökohtia

Lisätiedot

Jatkuuko kaupungistuminen väestönkasvun moottorina?

Jatkuuko kaupungistuminen väestönkasvun moottorina? Jatkuuko kaupungistuminen väestönkasvun moottorina? Ihmiset uskovat, että kaupungeissa on paremmat mahdollisuudet työhön, opiskeluun ja vapaa ajan viettoon. (*****) Jyväskylä kasvaa pienemmät kaupungit

Lisätiedot

Miksei maalle saisi muuttaa? - Hiilidioksidipäästöt

Miksei maalle saisi muuttaa? - Hiilidioksidipäästöt Miksei maalle saisi muuttaa? - Hiilidioksidipäästöt Jukka Heinonen, TkT, tutkija Aalto yliopisto Insinööritieteiden korkeakoulu Maankäyttötieteiden laitos 25.4.2012 1 Aluerakenne vs. hiilijalanjälki tiivis

Lisätiedot

JÄÄKAUDEN JÄLJET SUOMEN MAAPERÄSSÄ OLLI RUTH, YLIOPISTONLEHTORI GEOTIETEIDEN JA MAANTIETEEN LAITOS

JÄÄKAUDEN JÄLJET SUOMEN MAAPERÄSSÄ OLLI RUTH, YLIOPISTONLEHTORI GEOTIETEIDEN JA MAANTIETEEN LAITOS JÄÄKAUDEN JÄLJET SUOMEN MAAPERÄSSÄ OLLI RUTH, YLIOPISTONLEHTORI GEOTIETEIDEN JA MAANTIETEEN LAITOS Pohjois-Euroopan mannerjäätiköiden laajimmat levinneisyydet ja reuna-asemat Jäätiköitymishistorialla keskeinen

Lisätiedot

Vaasanseudun energiaklusteri ilmastonmuutoksen torjunnan ja päästöjen vähentämisen näkökulmasta. Ville Niinistö 17.5.2010

Vaasanseudun energiaklusteri ilmastonmuutoksen torjunnan ja päästöjen vähentämisen näkökulmasta. Ville Niinistö 17.5.2010 Vaasanseudun energiaklusteri ilmastonmuutoksen torjunnan ja päästöjen vähentämisen näkökulmasta Ville Niinistö 17.5.2010 Ilmastonmuutoksen uhat Jo tähänastinen lämpeneminen on aiheuttanut lukuisia muutoksia

Lisätiedot

Suomen aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050. Kehityskuvanäkökulmat - Teknologian, luonnonvarojen ja palvelujen Suomi

Suomen aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050. Kehityskuvanäkökulmat - Teknologian, luonnonvarojen ja palvelujen Suomi Suomen aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 Kehityskuvanäkökulmat - Teknologian, luonnonvarojen ja palvelujen Suomi Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuvan tavoitteet Väestö,

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS TÄNÄÄN

ILMASTONMUUTOS TÄNÄÄN ILMASTONMUUTOS TÄNÄÄN Aprés Ski mitä lumileikkien jälkeen? Prof. Jukka Käyhkö Maantieteen ja geologian laitos Kansallisen IPCC-työryhmän jäsen Viidennet ilmastotalkoot Porin seudulla 20.11.2013 Esityksen

Lisätiedot

TURUN YLIOPISTO GEOLOGIAN PÄÄSYKOE 27.5.2014

TURUN YLIOPISTO GEOLOGIAN PÄÄSYKOE 27.5.2014 TURUN YLIOPISTO GEOLOGIAN PÄÄSYKOE 27.5.2014 1. Laattatektoniikka (10 p.) Mitä tarkoittavat kolmiot ja pisteet alla olevassa kuvassa? Millä tavalla Islanti, Chile, Japani ja Itä-Afrikka eroavat laattatektonisesti

Lisätiedot

MAA ILMASTA YANN ARTHUS-BERTRAND OPPIMATERIAALI: TEHTÄVÄT

MAA ILMASTA YANN ARTHUS-BERTRAND OPPIMATERIAALI: TEHTÄVÄT MAA ILMASTA YANN ARTHUS-BERTRAND OPPIMATERIAALI: TEHTÄVÄT I LUONNONYMPÄRISTÖT II LUONNONVARAT 1) MAKEA VESI 2) MAAPERÄ 3) METSÄ 4) MERET JA VALTAMERET III IHMISET IV ILMASTONMUUTOS JA LUONNONKATASTROFIT

Lisätiedot

Ilmaston lämpeneminen ja sen vaikutukset

Ilmaston lämpeneminen ja sen vaikutukset Ilmaston lämpeneminen ja sen vaikutukset Jatkuvuuden hallinta seminaari Messukeskus 8.10.2009 Harriet Lonka, Gaia Consulting Oy Yhteiskuntaturvallisuuden seura ry Hillitseminen Ilmastonmuutoksen vaikutusketjut

Lisätiedot

Mitä on kestävä kehitys? 22.3.2012. Johanna Karimäki

Mitä on kestävä kehitys? 22.3.2012. Johanna Karimäki Mitä on kestävä kehitys? 22.3.2012 Johanna Karimäki Kestävä kehitys Sosiaalinen -tasa-arvo, oikeudenmukaisuus, terveys -yhteisö, kulttuuri Ekologinen -luonnonvarat, luonto, biologinen monimuotoisuus -ilmastonmuutos

Lisätiedot

Ilmastonmuutos ja uudet liiketoimintamahdollisuudet

Ilmastonmuutos ja uudet liiketoimintamahdollisuudet Ilmastonmuutos ja uudet liiketoimintamahdollisuudet Pirkanmaan yrittäjät By Göran Kari Symlink Technologies Oy 1 Symlink Technologies Oy Ydinajatus ILMASTO YHTEISKUNNAN RAKENNE JA TOIMINTA ILMASTON MUUTOS

Lisätiedot

Ilmastokaaos vai uusi teollinen vallankumous?

Ilmastokaaos vai uusi teollinen vallankumous? Ilmastokaaos vai uusi teollinen vallankumous? Oras Tynkkynen, Helsinki 21.10.2008 Ilmastokaaos vai uusi teollinen vallankumous? Vesipula 1,5 ºC:n lämpötilan nousu voi altistaa vesipulalle 2 miljardia ihmistä

Lisätiedot

Materiaali sisältää Powerpoint-diojen selitykset ja oppilaille monistettavia tehtäviä.

Materiaali sisältää Powerpoint-diojen selitykset ja oppilaille monistettavia tehtäviä. DENNIKSEN tarina - opettajan materiaali Opettaja, tämä materiaali on suunniteltu avuksesi. Voit hyödyntää materiaalia joko kokonaan tai osittain. Materiaali soveltuu käytettäväksi sekä luokkatilassa että

Lisätiedot

Johtamisen haasteet ympäristöpolitiikan toteuttamisessa

Johtamisen haasteet ympäristöpolitiikan toteuttamisessa Johtamisen haasteet ympäristöpolitiikan toteuttamisessa Ulla Koivusaari 29.11.2007 Studia Generalia - luentotilaisuus Työelämäosaamisen edistäminen Pirkanmaalla 1 Sisältö Kestävä kehitys ja sen uhkatekijät

Lisätiedot

Maailmantalouden kehitystrendit [Tilastokeskus 3.10.2007] Jaakko Kiander Palkansaajien tutkimuslaitos

Maailmantalouden kehitystrendit [Tilastokeskus 3.10.2007] Jaakko Kiander Palkansaajien tutkimuslaitos Maailmantalouden kehitystrendit [Tilastokeskus 3.10.2007] Jaakko Kiander Palkansaajien tutkimuslaitos Maailmantalouden kehitystrendit! Lyhyen ajan muutokset Talouden suhdanteet Makrotalouden epätasapainot!

Lisätiedot

Taantumasta rakennemuutokseen: Miten Suomen käy? Matti Pohjola

Taantumasta rakennemuutokseen: Miten Suomen käy? Matti Pohjola Taantumasta rakennemuutokseen: Miten Suomen käy? Matti Pohjola Suomen kansantalouden haasteet 1) Syvä taantuma jonka yli on vain elettävä 2) Kansantalouden rakennemuutos syventää taantumaa ja hidastaa

Lisätiedot

GIS-selvitykset liikuntapaikkojen saavutettavuudesta ja sijoittamisesta suunnittelutyökaluna

GIS-selvitykset liikuntapaikkojen saavutettavuudesta ja sijoittamisesta suunnittelutyökaluna 1 GIS-selvitykset liikuntapaikkojen saavutettavuudesta ja sijoittamisesta suunnittelutyökaluna Ossi Kotavaara, (Virpi Keränen) ja Jarmo Rusanen Liikuntakaavoitus suosituksia liikuntaa suosivan elinympäristön

Lisätiedot

LIIKENNEVALINNAT VAIKUTUSMAHDOLLISUUDET BIODIESEL SÄHKÖAUTO YMPÄRISTÖ LIIKENNE YHTEISKUNTA LIIKETALOUS KAVERIT BUSSIT AUTOT

LIIKENNEVALINNAT VAIKUTUSMAHDOLLISUUDET BIODIESEL SÄHKÖAUTO YMPÄRISTÖ LIIKENNE YHTEISKUNTA LIIKETALOUS KAVERIT BUSSIT AUTOT LIIKENNEVALINNAT YMPÄRISTÖ LIIKENNE YHTEISKUNTA LIIKETALOUS KAVERIT BUSSIT AUTOT MOPOT PYÖRÄILY SAASTEET ILMASTONMUUTOS KASVIHUONEILMIÖ AURINKO TYPPIOKSIDI HIILIDIOKSIDI PÄÄSTÖT VALINTA KÄVELY TERVEYS

Lisätiedot

Ilmastonmuutokseen sopeutuminen Suomessa

Ilmastonmuutokseen sopeutuminen Suomessa Ilmastonmuutokseen sopeutuminen Suomessa Rovaniemen tulevaisuusfoorumi 19.4.2010 Pirkko Heikinheimo, VNK Kiitokset valmisteluavusta MMM:lle Mihin Suomi sopeutuu? Lämpeneminen jatkuu joka tapauksessa Päästörajoitusten

Lisätiedot

KAUPPA, PALVELUT JA UUSI YLEISKAAVA

KAUPPA, PALVELUT JA UUSI YLEISKAAVA KAUPPA, PALVELUT JA UUSI YLEISKAAVA 26.11.2012 Yleiskaavan aloituspamaus 14.1.2013 Väestönkasvu 21.1.2013 Asuminen 4.2.2013 Liikenne 25.2.2013 Virkistys- ja vapaa-aika 4.3.2013 Elinkeinot ja kilpailukyky

Lisätiedot

Termiikin ennustaminen radioluotauksista. Heikki Pohjola ja Kristian Roine

Termiikin ennustaminen radioluotauksista. Heikki Pohjola ja Kristian Roine Termiikin ennustaminen radioluotauksista Heikki Pohjola ja Kristian Roine Maanpintahavainnot havaintokojusta: lämpötila, kostea lämpötila (kosteus), vrk minimi ja maksimi. Lisäksi tuulen nopeus ja suunta,

Lisätiedot

9.2.6. Biologia ja maantieto vuosiluokilla 5 6

9.2.6. Biologia ja maantieto vuosiluokilla 5 6 9.2.6. Biologia ja maantieto vuosiluokilla 5 6 Biologian opetuksen avulla oppilas oppii tuntemaan luonnon moninaisuutta, ihmisen toimintaa, ihmisen ja luonnon vuorovaikutusta sekä itseään. Oma vastuu itsestä

Lisätiedot

PERUSTIETOA ILMASTONMUUTOKSESTA

PERUSTIETOA ILMASTONMUUTOKSESTA PERUSTIETOA ILMASTONMUUTOKSESTA Kasvihuoneilmiö ja ilmastonmuutos Ilmakehän aiheuttama luonnollinen kasvihuoneilmiö Maapallon ilmakehä toimii kasvihuoneen lasikaton tavoin päästäen auringosta tulevan säteilyn

Lisätiedot

Saavutettavuus yhä tärkeämpi menestystekijä Suomelle

Saavutettavuus yhä tärkeämpi menestystekijä Suomelle Saavutettavuus yhä tärkeämpi menestystekijä Suomelle Professori Jorma Mäntynen Tampereen teknillinen yliopisto Valtionrautateiden talvimatkailujuliste ulkomaille 1950- luvulta Suomen Rautatiemuseon kokoelmat

Lisätiedot

Apilanurmien mahdollisuudet tulevaisuuden ilmastossa - tietoja kirjallisuudesta

Apilanurmien mahdollisuudet tulevaisuuden ilmastossa - tietoja kirjallisuudesta Apilanurmien mahdollisuudet tulevaisuuden ilmastossa - tietoja kirjallisuudesta Pohjois-Savon maatalouden sopeutuminen ilmastonmuutokseen, Kuopio 20.11.2014 4.12.2014 Hannu Känkänen Lämpötilan nousu Lämpenevät

Lisätiedot

Tuulivoiman ympäristövaikutukset

Tuulivoiman ympäristövaikutukset Tuulivoiman ympäristövaikutukset 1. Päästöt Tuulivoimalat eivät tarvitse polttoainetta, joten niistä ei synny suoria päästöjä Valmistus vaatii energiaa, mikä puolestaan voi aiheuttaa päästöjä Mahdollisesti

Lisätiedot

Maailman metsät kestävän kehityksen haasteita ja ratkaisuja Alustus Päättäjien Metsäakatemiassa 14.9.2011

Maailman metsät kestävän kehityksen haasteita ja ratkaisuja Alustus Päättäjien Metsäakatemiassa 14.9.2011 Maailman metsät kestävän kehityksen haasteita ja ratkaisuja Alustus Päättäjien Metsäakatemiassa 14.9.2011 Vesa Kaarakka, metsäneuvonantaja UM / kehityspoliittinen osasto toimialapolitiikan yksikkö Metsän

Lisätiedot

Ohjeellisia vatauksia:

Ohjeellisia vatauksia: Ohjeellisia vatauksia: 1. A. Tornadojen aiheuttamat tuhot (erityisesti rakennusten, puiden, mutta myös muun omaisuuden tuhoutuminen ja henkilövahingot). Tornadot ovat rajuja pyörretuulia, joiden synty

Lisätiedot

Biologia ja maantieto

Biologia ja maantieto 1 Ylöjärven opetussuunnitelma 2004 Biologia ja maantieto VUOSILUOKAT 5-6 Biologian opetuksessa tutkitaan elämää ja sen ilmiöitä. Opetus järjestetään siten, että oppilas oppii tunnistamaan eliölajeja. Ymmärtämään

Lisätiedot

VAKUUTUSALAN ROOLI. Riskien identifiointi Riskitietoisuuden lisääminen vakuutettujen keskuudessa Riskien analysointi Vahingontorjunta Riskinkanto

VAKUUTUSALAN ROOLI. Riskien identifiointi Riskitietoisuuden lisääminen vakuutettujen keskuudessa Riskien analysointi Vahingontorjunta Riskinkanto VAKUUTUSYHTIÖIDEN VARAUTUMINEN ILMASTONMUUTOKSEEN Risto Joppe Karhunen Johtaja Turvallisuus & Infra 1 VAKUUTUSALAN ROOLI Riskien identifiointi Riskitietoisuuden lisääminen vakuutettujen keskuudessa Riskien

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksen vaikutukset energiasektoriin hköverkon sopeutumiseen Suomessa

Ilmastonmuutoksen vaikutukset energiasektoriin hköverkon sopeutumiseen Suomessa Ilmastonmuutoksen vaikutukset energiasektoriin ja sähks hköverkon sopeutumiseen Suomessa FINADAPT 340 Veera Peltomaa & Miia Laurikainen 01.04.2008 Taustaa & menetelmät Tutkimuksen tavoitteena kartoittaa

Lisätiedot

Sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävä kehitys suhteessa ekologisesti ja taloudellisesti kestävään kehitykseen

Sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävä kehitys suhteessa ekologisesti ja taloudellisesti kestävään kehitykseen Sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävä kehitys suhteessa ekologisesti ja taloudellisesti kestävään kehitykseen Prof. Mauri Åhlbergin kommenttipuheenvuoro Kestävä kehitys, hyvä ympäristö ja hyvä elämä

Lisätiedot

Vesi Energia Ruoka (- ja Ekosysteemipalvelut) NEXUS. Seppo Rekolainen SYKE 19.3.2014

Vesi Energia Ruoka (- ja Ekosysteemipalvelut) NEXUS. Seppo Rekolainen SYKE 19.3.2014 Vesi Energia Ruoka (- ja Ekosysteemipalvelut) NEXUS Seppo Rekolainen SYKE 19.3.2014 Mitä NEXUS tarkoittaa? Etymologia: nexus (latin): sitominen, verbistä necto : sitoa 2 Vesistressi (=veden käyttö/vesivarat)

Lisätiedot

Sustainable intensification in agriculture

Sustainable intensification in agriculture Sustainable intensification in agriculture Yara Suomi ja Helsingin yliopisto MMTDK YHTEISTYÖTÄ TEHOKKAAN JA KESTÄVÄN MAATALOUDEN PUOLESTA Tavoitteena kestävästi tuottava maatalous Taustaa Uudet haasteet

Lisätiedot

Erkki Haapanen Tuulitaito

Erkki Haapanen Tuulitaito SISÄ-SUOMEN POTENTIAALISET TUULIVOIMA-ALUEET Varkaus Erkki Haapanen Laskettu 1 MW voimalalle tuotot, kun voimalat on sijoitettu 21 km pitkälle linjalle, joka alkaa avomereltä ja päättyy 10 km rannasta

Lisätiedot

Arktiset tiedonlähteet

Arktiset tiedonlähteet L I I S A H A L L I K A I N E N 2 0. 0 5. 2 0 1 6 Arktiset tiedonlähteet Sairaalakirjastopäivät, Rovaniemi 19.-20.2016 Arktinen alue A L O I T U S D I A V O I O L L A M Y Ö S K U V A L L I N E N Mitä arktinen

Lisätiedot

Suomen (tavara)liikenne. Kestävä kehitys. Pöyry Infra Oy. Veli Himanen 22.8.2007

Suomen (tavara)liikenne. Kestävä kehitys. Pöyry Infra Oy. Veli Himanen 22.8.2007 Kestävä kehitys Suomen (tavara)liikenne 22.8.2007 Veli Himanen Pöyry Infra Oy Sisältö 1 Mitä on kestävä kehitys 2 Maapallon ja ihmiskunnan esihistoria 3 Imaston nykyinen muutos 4 Moderni maailma 5 Mihin

Lisätiedot

VASTUULLISUUS JA RUOKA ATERIA 13 -tapahtuma 5.11.2013

VASTUULLISUUS JA RUOKA ATERIA 13 -tapahtuma 5.11.2013 VASTUULLISUUS JA RUOKA ATERIA 13 -tapahtuma 5.11. Meri Vehkaperä, KTL, lehtori, konsultti S-posti: meri.vehkapera@haaga-helia.fi Puh. 040 514 0646 2 Tänään aiheena Vastuullisuuden käsitteitä ja tasoja

Lisätiedot

Miten ilmastonmuutos vaikuttaa liikunnan olosuhteisiin?

Miten ilmastonmuutos vaikuttaa liikunnan olosuhteisiin? Miten ilmastonmuutos vaikuttaa liikunnan olosuhteisiin? Ari Venäläinen Ilmastotutkimus- ja sovellutukset Aineistoa: Ilmatieteen laitos / Ilmasto ja globaalimuutos IPCC ONKO TÄMÄ MENNYTTÄ 1 JA TÄMÄ NYKYISYYTTÄ

Lisätiedot

Ilmaston ja sen muutoksen

Ilmaston ja sen muutoksen Ilmaston ja sen muutoksen tutkimus Ilona Riipinen 28.9.2006 Helsingin yliopisto, fysikaalisten tieteiden laitos, ilmakehätieteiden osasto Sääjailmasto Sää = ilmakehän hetkellinen tila puolipilvistä, T

Lisätiedot

Maanpinnan kallistumien Satakunnassa

Maanpinnan kallistumien Satakunnassa Ennen maan pinnan asettumista lepotilaansa, eri paikkakunnat kohoavat erilaisilla nopeuksilla. Maan kohoaminen ilmeisesti sitä nopeampaa, mitä syvemmällä maan kamara ollut. Pohjanlahden nopea nousu verrattuna

Lisätiedot

Robertin tarina - opettajan materiaali

Robertin tarina - opettajan materiaali Robertin tarina - opettajan materiaali Opettaja, tämä materiaali on suunniteltu avuksesi. Voit hyödyntää materiaalin joko kokonaan tai osittain. Materiaali soveltuu käytettäväksi sekä luokkatilassa että

Lisätiedot

Ilmastonmuutos tilannekatsaus vuonna 2013

Ilmastonmuutos tilannekatsaus vuonna 2013 Ilmastonmuutos tilannekatsaus vuonna 2013 Kirsti Jylhä Ilmatieteen laitos Ilmastonmuutos AurinkoATLAS Sää- ja ilmastotietoisuudella innovaatioita ja uutta liiketoimintaa Helsinki 20.11.2013 Esityksen pääviestit

Lisätiedot

Häiriöitä aiheuttavat muutokset maisemassa Selvitys maisemahäiriöistä. Uudenmaan liitto 2014 Jaakonaho Mari Muhonen Matleena

Häiriöitä aiheuttavat muutokset maisemassa Selvitys maisemahäiriöistä. Uudenmaan liitto 2014 Jaakonaho Mari Muhonen Matleena Häiriöitä aiheuttavat muutokset maisemassa Selvitys maisemahäiriöistä Uudenmaan liitto 2014 Jaakonaho Mari Muhonen Matleena ESITYKSEN SISÄLTÖ JOHDANTO MAISEMAHÄIRIÖ? MAA-AINESTEN OTTO METSIEN HAKKUU RAKENTAMINEN

Lisätiedot

Välkeselvitys. Versio Päivämäärä Tekijät Hyväksytty Tiivistelmä

Välkeselvitys. Versio Päivämäärä Tekijät Hyväksytty Tiivistelmä Page 1 of 9 Portin_tuulipuisto_Valkeselvit ys- Etha Wind Oy Frilundintie 2 65170 Vaasa Finland TUULIVOIMAPUISTO Portti Välkeselvitys Versio Päivämäärä Tekijät Hyväksytty Tiivistelmä Rev01 28.09.2015 YKo

Lisätiedot

Paikkatietoanalyysien hyödyntäminen sivistys- ja hyvinvointisektoreilla Kokemuksia ja ajatuksia Turun kaupungissa

Paikkatietoanalyysien hyödyntäminen sivistys- ja hyvinvointisektoreilla Kokemuksia ja ajatuksia Turun kaupungissa Paikkatietoanalyysien hyödyntäminen sivistys- ja hyvinvointisektoreilla Kokemuksia ja ajatuksia Turun kaupungissa 5.11.2012 Katariina Hilke 1 Hyvinvointisektori ja paikkatiedon hyödyntäminen 1990-luvulla

Lisätiedot

Välkeselvitys. Versio Päivämäärä Tekijät Hyväksytty Tiivistelmä. Rev01 03.02.2015 CGr TBo Ketunperän tuulivoimapuiston välkeselvitys.

Välkeselvitys. Versio Päivämäärä Tekijät Hyväksytty Tiivistelmä. Rev01 03.02.2015 CGr TBo Ketunperän tuulivoimapuiston välkeselvitys. Page 1 of 11 Ketunperä-Välkeselvitys- CG150203-1- Etha Wind Oy Frilundintie 2 65170 Vaasa Finland TUULIPUISTO Ketunperä Välkeselvitys Versio Päivämäärä Tekijät Hyväksytty Tiivistelmä Rev01 03.02.2015 CGr

Lisätiedot

Säätiedon hyödyntäminen WSP:ssä

Säätiedon hyödyntäminen WSP:ssä Säätiedon hyödyntäminen WSP:ssä Vesihuollon riskien hallinta ja monitorointi 24.-25.4.2013 Kuopio Reija Ruuhela, Henriikka Simola Ilmastokeskus 30.4.2013 Sää- ja ilmastotiedot WSP:ssä - yhteenvetona 1.

Lisätiedot

BALTCICA TYÖPAJA 18.10.2011 Tampere, RYHMÄTYÖT

BALTCICA TYÖPAJA 18.10.2011 Tampere, RYHMÄTYÖT BALTCICA TYÖPAJA 18.10.2011 Tampere, RYHMÄTYÖT Ryhmän teema: POHJAVESI JA MAAPERÄ ILMIÖ RISKIT SOPEUTUMIS/VARAUTUMISKEINOT VASTUUTAHOT SADEMÄÄRIEN KASVU HULEVESIEN LISÄÄNTYMINEN viemärien tulviminen öljysäiliöiden

Lisätiedot

Ilmastonmuutos ja vesivarat. Noora Veijalainen Suomen ympäristökeskus Vesikeskus 6.11.2013

Ilmastonmuutos ja vesivarat. Noora Veijalainen Suomen ympäristökeskus Vesikeskus 6.11.2013 Ilmastonmuutos ja vesivarat Noora Veijalainen Suomen ympäristökeskus Vesikeskus 6.11.2013 Noora Veijalainne, SYKE 8.11.2013 Johdanto Ilmastonmuutos vaikuttaa vesistöissä Virtaamien vuodenaikaiseen vaihteluun

Lisätiedot

Tilastojen kehittämistarpeet aluetalouden ja politiikan näkökulmasta

Tilastojen kehittämistarpeet aluetalouden ja politiikan näkökulmasta Tilastojen kehittämistarpeet aluetalouden ja politiikan näkökulmasta Tilastokeskus 19.4.2007 Paavo Okko Kansantaloustieteen professori paavo.okko@tse.fi Näkökulmia aluetietoon Tutkimus Aluekehittäminen/alueintressin

Lisätiedot

BIOLOGIA -kurssien suoritusjärjestys on vapaa -oppiaineen hyväksytty suoritus edellyttää hyväksyttyä suoritusta kursseista 1 tai 2 ja 3 tai 4.

BIOLOGIA -kurssien suoritusjärjestys on vapaa -oppiaineen hyväksytty suoritus edellyttää hyväksyttyä suoritusta kursseista 1 tai 2 ja 3 tai 4. BIOLOGIA -kurssien suoritusjärjestys on vapaa -oppiaineen hyväksytty suoritus edellyttää hyväksyttyä suoritusta kursseista 1 tai 2 ja 3 tai 4. KURSSI 1 (1 vvt) käyttämään biologialle ominaisia käsitteitä

Lisätiedot

MERIKARVIA. Merikarviantien alkupään ja Yrittäjäntien ympäristön asemakaavoitus. Hulevesitarkastelu. Kankaanpään kaupunki. Ympäristökeskus.

MERIKARVIA. Merikarviantien alkupään ja Yrittäjäntien ympäristön asemakaavoitus. Hulevesitarkastelu. Kankaanpään kaupunki. Ympäristökeskus. Hulevesitarkastelu Kankaanpään kaupunki Ympäristökeskus talvi 2015 v.2 SISÄLLYS Hulevesien hallinta 2 Kaavoitettavan alueen sijainti 2 Valuma-alue 3 Hulevedet kaava-alueella 4 Hulevesimäärät 5-6 1 HULEVESIEN

Lisätiedot

Luonnontieteellinen tutkimuspolku

Luonnontieteellinen tutkimuspolku Luonnontieteellinen tutkimuspolku Tutkitaan oman lähiympäristön luontoa Projektityössä toteutetaan oman koulun lähiympäristöön oma luonnontieteellinen tutkimuspolku. Tavoitteena on tutkia ja havainnoida

Lisätiedot

Nykyisen ympäristöohjelman toteutumisen arviointi. Lounais-Suomen ympäristöohjelma seminaari 10.4.2013 Nina Myllykoski, Varsinais-Suomen ELY-keskus

Nykyisen ympäristöohjelman toteutumisen arviointi. Lounais-Suomen ympäristöohjelma seminaari 10.4.2013 Nina Myllykoski, Varsinais-Suomen ELY-keskus Nykyisen ympäristöohjelman toteutumisen arviointi Lounais-Suomen ympäristöohjelma seminaari 10.4.2013 Nina Myllykoski, Varsinais-Suomen ELY-keskus Ympäristöohjelman 2010 2013 toteutuminen Alueiden käyttö

Lisätiedot

Luonnononnettomuuksien varoitusjärjestelmän LUOVA. Kristiina Säntti Yhteyspäällikkö Asiakaspalvelut, Turvallisuus Ilmatieteen laitos

Luonnononnettomuuksien varoitusjärjestelmän LUOVA. Kristiina Säntti Yhteyspäällikkö Asiakaspalvelut, Turvallisuus Ilmatieteen laitos Luonnononnettomuuksien varoitusjärjestelmän LUOVA Kristiina Säntti Yhteyspäällikkö Asiakaspalvelut, Turvallisuus Ilmatieteen laitos LUOVA -järjestelmästä LUOVA on suljettu järjestelmä ja tarkoitettu valtion

Lisätiedot

Onko päästötön energiantuotanto kilpailuetu?

Onko päästötön energiantuotanto kilpailuetu? Onko päästötön energiantuotanto kilpailuetu? ClimBus päätösseminaari Finlandia-talo, 9.6.2009 Timo Karttinen Kehitysjohtaja, Fortum Oyj 1 Rakenne Kilpailuedusta ja päästöttömyydestä Energiantarpeesta ja

Lisätiedot

1) Maan muodon selvittäminen. 2) Leveys- ja pituuspiirit. 3) Mittaaminen

1) Maan muodon selvittäminen. 2) Leveys- ja pituuspiirit. 3) Mittaaminen 1) Maan muodon selvittäminen Nykyään on helppo sanoa, että maa on pallon muotoinen olet todennäköisesti itsekin nähnyt kuvia maasta avaruudesta kuvattuna. Mutta onko maapallomme täydellinen pallo? Tutki

Lisätiedot

Hulevesien hallinta, miksi ja millä keinoin? 2.4.2014 Leena Sänkiaho Pöyry Finland Oy

Hulevesien hallinta, miksi ja millä keinoin? 2.4.2014 Leena Sänkiaho Pöyry Finland Oy Hulevesien hallinta, miksi ja millä keinoin? 2.4.2014 Pöyry Finland Oy 2.4.2014, Pöyry Finland Oy 1 Perinteinen Kokonaisvaltainen Tavoitteet Menetelmät Tulvasuojelu Kuivatus Esteettisyys Maankäytön tehostaminen

Lisätiedot