Manner 3 sähköisen ylioppilaskokeen harjoitustehtävät
|
|
- Sari Mäkelä
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Manner 3 sähköisen ylioppilaskokeen harjoitustehtävät Monivalintatehtävät Valitse oikea vaihtoehto. 1. a) Torinon asteikolla kuvataan asteroidien aiheuttamaa riskiä. b) Meteoroidi on maanpinnalle tippunut meteori. c) Pyrstötähtiä esiintyy vain kirjallisuudessa ja elokuvissa. d) Supernova muodostuu suuren asteroidin törmätessä Maahan. 2. a) P-aallot ovat maanjäristyksen pinta-aaltoja. b) Tsunamiaalto on korkeimmillaan avomerellä ennen kuin saavuttaa rannan. c) Episentri on maanjäristyksen keskus maankuoren sisällä. d) Rayleigh-aallot ovat maanjäristyksen pinta-aaltoja, jotka saavat aineksen pyörivään liikkeeseen. 3. a) Ihminen voi helposti juosta pois pyroklastisen virran tieltä. b) Supertulivuori voi aiheuttaa maailmanlaajuisen ilmaston viilenemisen, ns. vulkaanisen talven. c) Basalttikenttä on syntynyt hyvin sitkaasta laavasta, jota muodostuu räjähdysmäisissä purkauksissa. d) Vulkaanisista hasardeista eniten kuolemantapauksia aiheuttaa tulikuuma laava. 4. Coriolisilmiö a) on voimakkaimmillaan päiväntasaajalla. b) kääntää myrskyjen kulkusuunnan pohjoisella pallonpuoliskolla vasemmalle. c) kääntää tuulet pohjoisella pallonpuoliskolla kulkusuuntaan nähden vasemmalle. d) on heikoimmillaan päiväntasaajalla. 5. Sään ääri-ilmiöt a) ovat vähentyneet ilmastonmuutoksen seurauksena. b) ovat lisääntyneet ilmastonmuutoksen seurauksena. c) ovat lisääntyneet erityisesti aavikkoalueilla. d) ovat lisääntyneet erityisesti Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa. 6. El Niño -ilmiö a) aiheuttaa voimakkaita rankkasateita Australiassa. b) voimistaa pasaatituulia ja lisää myrskyjä Tyynellämerellä. c) voi romahduttaa kalakannat Perun rannikolla 2 3 vuodeksi. d) voi aiheuttaa metsäpaloja Etelä-Amerikan länsirannikolla. 7. Lena-joen tulvat aiheutuvat pääosin a) myrskyjen vedenpintaa nostattavasta vaikutuksesta. b) rankoista sateista. c) sulamisvesistä. d) tsunameista.
2 8. a) Hiilijalanjäljellä kuvataan paljonko kunkin maan voimaloissa poltetaan hiiltä. b) Kioton sopimuksella pyritään rajoittamaan eri maiden kasvihuonepäästöjä. c) Intia on maailman suurin kasvihuonekaasujen päästäjä. d) Ilmastonmuutoksen seurauksena poikkeuksellisia sääilmiöitä, kuten tulvia ja myrskyjä, esiintyy entistä harvemmin. 9. a) UVA-säteily on lyhyin ja vaarallisin ultraviolettisäteilyn muoto. b) Otsonia muodostuu troposfäärin otsonikerroksessa. c) Otsonikerroksen puuttuminen eli otsonikato heikentää ultraviolettisäteilyä Maan ilmakehässä. d) Otsonin määrän mittaamiseen käytetään Dobsonin yksikköä. 10. Savusumua syntyy a) yleensä ilmakehän käänteisen lämpötilakerrostuneisuuden aikana. b) liikenteen ja teollisuuden PCB- ja DDT-yhdisteiden takia. c) erityisesti rannikoilla sijaitsevissa suurkaupungeissa. d) erityisesti sisämaassa sijaitsevissa suurkaupungeissa. 11. Aavikoituminen uhkaa lähinnä a) trooppisia sademetsiä. b) nykyisten aavikoiden keskiosia. c) kuivia alueita, joilla ihmistoiminta on voimakasta. d) suolaantuneita maa-alueita. 12. a) Makean veden tarve tulee maapallolla vähenemään. b) Maapallon vesivaroista vain noin 3 % on makeaa vettä. c) Suolanpoisto merivedestä on edullinen tapa tuottaa makeaa vettä. d) Australia on maailman suurin piiloveden viejä. 13. a) Ekosysteemipalvelut tarkoittavat kaikkia ihmisen luonnosta saamia aineellisia ja aineettomia hyötyjä. b) Koralliriuttoja syntyy pääasiassa syvänmeren alueilla. c) Biodiversiteetti tarkoittaa geneettistä muuntelua. d) Mangrovemetsiä kasvaa Välimeren etelärannikolla. 14. Trooppisia virustauteja ovat a) keltakuume ja Länsi-Niilin virus. b) lavantauti ja punatauti. c) tuberkuloosi ja lavantauti. d) malaria ja unitauti. 15. Köyhissä maissa nälkäongelma johtuu pääasiassa a) kaupungistumisesta. b) liiasta kasvinsuojeluaineiden käytöstä. c) teollistumisen lisääntymisestä. d) liiallisesta väestönkasvusta.
3 16. a) Kaupunki-ilmasto on keskimäärin ympäröiviä rakentamattomia alueita viileämpi. b) Hulevedellä tarkoitetaan rakennetuille pinnoille kuten katoille ja kaduille päätyvää vettä (yleensä sadevettä). c) Taajama on alue, jossa asuu vähintään ihmistä yhtenäisellä alueella. d) Lämpösaareke syntyy laajoille peltoalueille, joissa viljellään vain yhtä lajiketta. 17. Elektroniikkajäte on vaarallista, koska a) se sisältää raskasmetalleja. b) siitä aiheutuu hiilidioksidipäästöjä. c) työntekijät altistuvat metaanille. d) se sisältää radioaktiivisia aineita. 18. Afrikan konflikteissa on useimmiten kyse a) ruuan puutteesta. b) rotumellakoista. c) diktatorista eli yksinvaltaisesta hallinnosta. d) siirtomaa-aikaisista aluejaoista. 19. Monikansalliset yritykset a) tuoda alueelle pääomaa ja työpaikkoja. b) keskittävät tuotantoaan länsimaisiin teollisuusvaltioihin. c) rikkovat lähes aina työehtosopimuksia. d) toimivat YK:n lainsäädännön alaisuudessa. 20. Australian tyypillisimpiä riskejä ovat a) tulvat, tulivuoritoiminta ja savusumu. b) maanjäristykset, myrskyt ja tulvat. c) otsonikato, aavikoituminen ja tulvat. d) otsonikato, trooppiset hirmumyrskyt ja savusumu.
4 Oikeat vastaukset: 1. a 2. d 3. b 4. d 5. b 6. c 7. c 8. b 9. d 10. a 11. c 12. b 13. a 14. a 15. d 16. b 17. a 18. d 19. a 20. c
5 Käsitteet 1. Aurinkomyrskyn aiheuttama häiriö Maan magneettikentässä. 2. Alue, jolla sijaitsee suurin osa maapallon aktiivisista tulivuorista ja tapahtuu lähes 90 % maanjäristyksistä. 3. Räjähtänyt tai purkauksen jälkeen sortunut tulivuoren kraatteri. 4. Lämpöenergia, joka vapautuu vesihöyryn tiivistyessä pilviksi ja sateiksi ja josta myrskyt saavat energiansa. 5. Tilanne kasvukaudella, jolloin lämpötila laskee maanpinnan lähellä alle 0 ⁰C. 6. Vesi- ja ilmakehän järjestelmien hidas ja säännöllinen kiertoliike, joka aiheuttaa säämuutoksia erityisesti Tyynenmeren ympäristössä, mutta myös muualla maapallolla. 7. Vesimäärä, joka virtaa sekunnissa tietystä jokiuoman kohdasta. 8. Maailman ilmatieteen järjestön (WMO) ja YK:n ympäristöohjelman (UNEP) perustama hallitustenvälinen ilmastonmuutospaneeli. 9. Luku, joka ilmoittaa Auringon haitallisen ultraviolettisäteilyn määrän. 10. Ilmakehässä vallitseva käänteinen lämpötilakerrostuneisuus, jossa ilma on maanpinnan lähellä kylmempää kuin ylempänä ja joka voi aiheuttaa savusumutilanteen kaupungin ylle. 11. Ulkosyntyinen eli eksogeeninen tapahtuma, jossa maaperä kuluu veden, tuulen, aallokon tai jään vaikutuksesta. 12. Kastelumenetelmä, jossa vettä suihkutetaan hyvin matalalla paineella. 13. Metsän muuttuminen puuttomaksi alueeksi.
6 14. Tauti, joka tarttuu eläimistä ihmisiin. 15. Tilanne, jossa henkilö saa riittävästi ruokaa, mutta liian vähän vitamiineja tai proteiineja. 16. Asuinalueiden eriytyminen rikkaiden ja köyhien alueiksi. 17. Laitos, joka tarkkailee Suomessa ydinvoimaloiden turvallisuutta ja ydinjätteen loppusijoitusta. 18. Liike, joka sai alkunsa Tunisian vallankumouksesta vuonna 2010 ja levisi muualle Pohjois-Afrikkaan sekä Lähi-Itään. 19. Globaalisaatio, valtioiden välinen kaupankäynti. 20. Favelat, liialliset metsänhakkuut sekä tulvat ja maanjäristykset luonnehtivat tämän maanosan riskejä. Oikeat vastaukset 1. Geomagneettinen myrsky 2. Lapsikuolleisuus 3. Kaldera 4. Piilevä lämpö, latentti lämpö 5. Halla 6. ENSO (El Niño Southern Oscillation) 7. Virtaama 8. IPCC 9. UV-indeksi 10. Inversio 11. Eroosio 12. Tihkukastelu, tiputuskastelu, täsmäkastelu 13. Metsäkato, deforestaatio; myös aavikoituminen 14. Zoonoosi 15. Laadullinen nälkä 16. Sosiaalinen segregaatio 17. Säteilyturvakeskus 18. Arabikevät 19. Maailmankauppa 20. Etelä-Amerikka
7 Analysointi ja soveltaminen 1. a) Kuvaile lyhyesti mangrovemetsiä ja koralliriuttoja. b) Selitä, miten mangrovemetsät ja koralliriutat ovat vuorovaikutuksessa keskenään? a) Mangrovemetsät ovat puiden ja pensaiden muodostamaa tiheää kasvillisuutta, jota esiintyy trooppisilla alueilla jokisuistoissa ja suojaisilla merenrannoilla. Mangrovepuilla on sekä pönkkäjuuria että vedestä ja mudasta esiin pistäviä hengitysjuuria, jotka auttavat muuta juuristoa hapensaannissa. Mangrovekasvillisuus on rikas elinympäristö ja se tarjoaa kasvu- ja suojapaikkoja esimerkiksi kaloille. Koralliriutat muodostuvat korallieläinten runkokunnista, jotka ovat syntyneet pitkän ajan kuluessa polyyppieläinten erittämästä kuoresta, kalsiumkarbonaatista. Ne menestyvät valoisissa, lämpimissä ja runsassuolaisissa vesissä subtrooppisilla ja trooppisilla alueilla. Koralliriuttoihin kuuluvat matalaan veteen syntyvät rantariutat, kauemmas rannasta muodostuvat valliriutat sekä ulkomerellä sijaitsevat kehäriutat eli atollit. b) Mangrovepuiden juuret hidastavat veden virtausta ja saavat aikaan sedimenttien ja niiden mukana raskasmetallien painumisen merenpohjaan. Jos puut kaadetaan, sedimentit ja niiden sisältämät raskasmetallit pääsevät esteettä leviämään ja voivat mm. haalistaa koralliriuttoja.
8 2. Tulkitse oheista karttaa. a) Mitä valtioita ja merialueita kartassa näkyy? b) Nimeä merkittävimmät kartassa näkyvät joet. c) Mitä luonnonilmiötä kartta esittää? d) Miksi kyseinen luonnonilmiö on alueella tavallinen? e) Mitä hasardeja alueella esiintyy? a) Valtiot: Intia, Pakistan, Nepal, Bhutan, Bangladesh ja Sri Lanka sekä suurelta osin Myanmar, Pakistan ja Afganistan. Lisäksi näkyvissä on laaja alue Kiinasta sekä pieni osa Thaimaasta, Tadžikistanista, Uzbekistanista ja Turkmenistanista. Merialueet: Intian valtameri sekä siihen kuuluvat Arabianmeri, Bengalinlahti ja Andamaanienmeri. b) Ganges, Brahmaputra, Indus, Godavari (ja Krishna sekä Iravadi). c) Intian tulva-alueita. d) Intian tulvat aiheutuvat rankoista monsuunisateista. Rankkasateet saavat aikaan myös maanvieremiä, kun maa vettyy. Tulva-alttiit alueet sijaitsevat pääosin Intian alavissa koillis- ja pohjoisosissa, sillä tiheään asutun Hindustanin tasangon pohjoispuolella kohoavalla Himalajan vuoristolla on sateita voimistava orografinen vaikutus. e) Kuivuus, rankkasateet ja tulvat, smog, trooppiset syklonit, maanjäristykset.
9 3. Tarkastele oheista karttaa, joka kuvaa aikaetäisyyttä lähimpään suurehkoon kaupunkiin. Kerro alueellisin esimerkein, kuinka kartasta käy ilmi ihmistoiminnan jakautuminen periferioihin ja ydinalueisiin maapallolla? Mistä erot johtuvat? Luonnonolojensa puolesta maapallon periferioita ovat mm. aavikot, vuoristot, tiheimmät sademetsät, pohjoiset havumetsäalueet ja arktiset alueet. Ydinalueisiin lukeutuvat mm.yhdysvallat, Eurooppa, Japani ja Kiinan itäosa. Väestömäärältään ydinalueina nousevat esiin myös Intia ja Etelä-Amerikan itärannikko. Niilin jokilaakso on merkittävä maanviljelyalue ja kulkureitti, jonka varrella asutusta on runsaasti. Tiheää kaupunkiasutusta on myös mm. Meksikossa, Nigeriassa, Etelä-Afrikassa, Australian itärannikolla ja Indonesiassa Jaavan saarella. Luonnonolosuhteiden lisäksi taloudelliset tekijät vaikuttavat merkittävästi kaupunkien syntyyn ja sijoittumiseen. Myös hyvät kulkuyhteydet ovat yleensä edellytys kaupungin kasvulle. Kiinassa suuri väkimäärä ja Intiassa voimakas väestönkasvu kasvattavat kaupunkeja. Muissa kehittyvissä maissa kaupunkeja on harvemmassa, koska suuri osa ihmisistä asuu edelleen maaseudulla ja tuottaa itse ruokansa. Kehittyvien maiden heikosti kehittynyt infrastruktuuri, kuten tiestö ja rautatiet, lisäävät lähimpään kaupunkiin kuluvan matkan aikaa: yli 65 % kehittyvien maiden asukkaista asuu yli tunnin matkan päässä lähimmästä suurehkosta kaupungista, eikä kaikilla ole varaa kulkea matkaa moottorikäyttöisellä ajoneuvolla matkaa nopeuttaakseen.
10 4. Seismisten hasardien kartassa on esitetty alueet, joilla on 10 %:n todennäköisyys tietyn suuruiseen maanjäristykseen seuraavan 50 vuoden aikana. a) Kerro, millä alueilla todennäköisyys voimakkaaseen maanjäristykseen on suurin. b) Miksi todennäköisyys on suurin juuri kyseisillä alueilla? a) Todennäköisyys voimakkaaseen maanjäristykseen on suurin Tyynenmeren tulirenkaan alueella Etelä- ja Pohjois-Amerikan länsirannikoilla, Kamtšatkan niemimaalla ja Japanissa sekä Filippiineillä, Indonesiassa ja Uudessa-Seelannissa. Lisäksi todennäköisyys on suuri Thaimaasta Pohjois-Intian ja Afganistanin kautta Lähi- Itään ja Turkkiin ulottuvalla vyöhykkeellä. b) Tyynenmeren tulirenkaan alueella Tyynenmeren ja Nazcan laatat sekä muutama pienempi litosfäärilaatta työntyvät viereisten litosfäärilaattojen alle tai sivuavat niitä. Euraasian laatan eteläreunalla on törmäyssauma Indo-Australian, Arabian ja Afrikan litosfäärilaattojen kanssa.
11 5. Egypti on harvaan asuttu valtio Afrikan koillisosassa. Suurin osa noin neliökilometristä on aavikkoa. Etelästä pohjoiseen valtiota halkoo Niili, joka luo edellytykset maanviljelylle. Egyptissä asuu noin 85 miljoonaa ihmistä. Etsi verkosta Egyptin kartta ja tilastoja sekä tietoa Egyptin historiasta ja poliitikasta ja päättele niiden avulla minkälaisia riskejä Egyptissä voi olla. Luokittele riskit luonnonriskeihin, ihmisen ja luonnon välisiin riskeihin sekä sosiaalisiin riskeihin. Luonnonriskejä: aavikoituminen, kuivuus, trooppiset taudit. Ihmisen ja luonnon välisiä riskejä: ilmastonmuutos, Niilin saastuminen, voimakas UV-säteily, Suezin kanavan onnettomuudet. Sosiaalisia riskejä: uskonnolliset ja poliittiset konfliktit, rikollisuus, segregaatio, köyhyys, väestönkasvu, merirosvous.
12 6. Minkälaisiin riskeihin tulisi varautua matkustettaessa Keniaan safarille? Luonnonriskejä: trooppiset taudit, likainen juomavesi, vaaralliset eläimet (hämähäkit, käärmeet), auringon vaikutus (UV-säteily, kuumuus, lämpöhalvaus), kuivuus. Ihmisen ja luonnon välisiä riskejä: liiallinen turismi ja sen aiheuttama kuluminen, vesipula, ilmastonmuutos, eläinten uhanalaistuminen. Sosiaalisia riskejä: rikollisuus, prostituutio, huijaukset, ahdistava köyhyys, voimattomuus auttaa paikallisia ihmisiä.
13 7. Vastaa joko a tai b kohtaan. a) Etsi havainnollinen satelliittikuva trooppisesta pyörremyrskystä. Liitä se vastaukseesi, merkitse myrskyn nimi ja kuvalähde sekä vastaa erikseen seuraaviin kohtiin: a) selitä pyörremyrskyn syntymekanismit; b) analysoi myrskyn syntypaikka, eteneminen ja seuraukset. b) Tutki oheista NASA:n satelliitikuvaa (9/2013) ja vastaa kysymyksiin. Mikä ilmiö on kyseessä? Arvioi sen halkaisija. Miten ja missä se on syntynyt? Millaisia seurausvaikutuksia sillä on? a) Hyvässä vastauksessa on selkeä satelliittikuva ja mainittu kuvalähde. Vastauksessa tulee kertoa pyörremyrskyn synnyn edellytykset: vähintään 26 C lämmin merivesi, voimakas matalapaine ja coriolisilmiö. Hyvä satelliittikuva-analyysi sisältää faktatietoja, mutta myös arvioita myrskyn syntypaikasta, liikkeistä, kestosta ja tuhoista. Myrskytuhot (ihmishenkien menetykset, rakennus- ja infrastrukstuurivauriot ym.) ovat seurauksia voimakkaista tuulista, rankkasateista, hyökyaalloista ja tulvista. b) Kuvassa on trooppinen pyörremyrsky, tässä tapauksessa taifuuni, jonka halkaisija on noin 600 km. Myrsky on syntynyt Etelä-Kiinan meren lämpimissä vesissä (vähintään 26 C) voimakkaan matalapaineen yhteyteen. Erittäin voimakkaat tuulet, rankkasateet, hyökyaallot ja tulvat vaativat mm. ihmishenkiä sekä aiheuttavat pahoja rakennus- ja infrastruktuurivaurioita.
14 8. Vastaa joko a tai b kohtaan. a) Valitse jokin maanosa, etsi kartta alueesta ja liitä se vastaukseesi. Merkitse karttaan kymmenen maanosalle tyypillistä riskiä oikeille kohdille (esimerkiksi tekstilaatikoin). Selitä niiden yhteydessä lyhyesti, miksi juuri kyseinen riski on tyypillinen alueella. Merkitse käyttämäsi lähteet. b) Valitse jokin maanosa. Etsi kartta alueesta ja liitä se vastaukseesi. Ryhmittele ja nimeä valitsemallesi maanosalle tyypillisiä luonnonriskejä, ympäristöriskejä ja sosiaalisia riskejä. Kiinnitä huomiota vastauksesi ja kuvan selkeyteen sekä luettavuuteen. Merkitse käyttämäsi lähteet. a) Maanosan tyypillisimmät riskit selkeästi nimettynä ja lyhyesti selitettyinä, oikeilla alueilla. Vastauksessa tulee huomioida kattavasti niin luonnon, ympäristö- kuin sosiaalisia riskejä. b) Selkeä kartta, jonka yhteyteen on jaoteltu kyseisen maanosan riskejä jaoteltuna luonnon, ympäristö- ja sosiaalisiin riskeihin.
Kasvin soluhengityksessä vapautuu vesihöyryä. Vettä suodattuu maakerrosten läpi pohjavedeksi. Siirry asemalle: Ilmakehä
Vettä suodattuu maakerrosten läpi pohjavedeksi. Pysy asemalla: Pohjois-Eurooppa Kasvin soluhengityksessä vapautuu vesihöyryä. Sadevettä valuu pintavaluntana vesistöön. Pysy asemalla: Pohjois-Eurooppa Joki
LisätiedotLuku 8. Ilmastonmuutos ja ENSO. Manner 2
Luku 8 Ilmastonmuutos ja ENSO Manner 2 Sisällys ENSO NAO Manner 2 ENSO El Niño ja La Niña (ENSO) ovat normaalista säätilanteesta poikkeavia ilmastohäiriöitä. Ilmiöt aiheutuvat syvänveden hitaista virtauksista
LisätiedotHiiltä varastoituu ekosysteemeihin
Hiiltä varastoituu ekosysteemeihin BIOS 3 jakso 3 Hiili esiintyy ilmakehässä epäorgaanisena hiilidioksidina ja eliöissä orgaanisena hiiliyhdisteinä. Hiili siirtyy ilmakehästä eliöihin ja eliöistä ilmakehään:
LisätiedotILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA
YK:n Polaari-vuosi ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA Ilmastonmuutos on vakavin ihmiskuntaa koskaan kohdannut ympärist ristöuhka. Ilmastonmuutos vaikuttaa erityisen voimakkaasti arktisilla alueilla. Vaikutus
LisätiedotMitä jos ilmastonmuutosta ei torjuta tiukoin toimin?
Mitä jos ilmastonmuutosta ei torjuta tiukoin toimin? Ilmastonmuutos on jo pahentanut vesipulaa ja nälkää sekä lisännyt trooppisia tauteja. Maailman terveysjärjestön mukaan 150 000 ihmistä vuodessa kuolee
LisätiedotTURUN YLIOPISTO GEOLOGIAN PÄÄSYKOE 27.5.2014
TURUN YLIOPISTO GEOLOGIAN PÄÄSYKOE 27.5.2014 1. Laattatektoniikka (10 p.) Mitä tarkoittavat kolmiot ja pisteet alla olevassa kuvassa? Millä tavalla Islanti, Chile, Japani ja Itä-Afrikka eroavat laattatektonisesti
LisätiedotIPCC 5. ilmastonmuutoksen tieteellinen tausta
IPCC 5. arviointiraportti osaraportti 1: ilmastonmuutoksen tieteellinen tausta Sisällysluettelo 1. Havaitut muutokset Muutokset ilmakehässä Säteilypakote Muutokset merissä Muutokset lumi- ja jääpeitteessä
LisätiedotJätevettä syntyy monista kodin toiminnoista, kuten wc, suihku ja ruuanlaitto. Vesivessan vetäminen kuluttaa paljon vettä.
Vesivessan vetäminen kuluttaa paljon vettä. Jätevettä syntyy monista kodin toiminnoista, kuten wc, suihku ja ruuanlaitto. 1-2 Teollisuusmaissa ja kehitysmaiden varakkaammissa perheissä käytetään vesivessoja.
LisätiedotILMASTONMUUTOKSEN VAIKUTUS METSIIN JA METSIEN SOPEUTUMINEN MUUTOKSEEN
ILMASTONMUUTOKSEN VAIKUTUS METSIIN JA METSIEN SOPEUTUMINEN MUUTOKSEEN Metlan tiedotustilaisuus 27.5.2009 Risto Seppälä 1 TAUSTAA Vuonna 2007 luotiin Global Forest Expert Panel (GFEP) -järjestelmä YK:n
LisätiedotIlmastosodat. Antero Honkasalo
Ilmastosodat Antero Honkasalo Ilmastonmuutos etenee Ilmastonmuutos etenee päästöjen rajoittamisesta huolimatta; muutos on huomenna suurempi kuin tänään Lämpötila nousee Merten pinta nousee Sään ääri-ilmiöt
LisätiedotVäestön alueellinen jakautuminen ja muuttoliikkeet. GE2 Yhteinen maailma Leena Kangas-Järviluoma
Väestön alueellinen jakautuminen ja muuttoliikkeet GE2 Yhteinen maailma Leena Kangas-Järviluoma Väestön alueellinen jakautuminen keskimääräinen väentiheys alueella = asukkaiden määrä / km 2 maapallon asutus
LisätiedotIlmastonmuutokset skenaariot
Ilmastonmuutokset skenaariot Mistä meneillään oleva lämpeneminen johtuu? Maapallon keskilämpötila on kohonnut ihmiskunnan ilmakehään päästäneiden kasvihuonekaasujen johdosta Kasvihuoneilmiö on elämän kannalta
LisätiedotTurun yliopisto Nimi: Henkilötunnus: Geologian pääsykoe 28.5.2015
Seuraavassa on kolmekymmentä kysymystä, joista jokainen sisältää neljä väittämää. Tehtävänäsi on määritellä se, mitkä kunkin kysymyksen neljästä väittämästä ovat tosia ja mitkä ovat epätosia. Kustakin
LisätiedotMikä määrää maapallon sääilmiöt ja ilmaston?
Mikä määrää maapallon sääilmiöt ja ilmaston? Ilmakehä Aurinko lämmittää epätasaisesti maapalloa, joka pyörii kallellaan. Ilmakehä ja sen ominaisuudet vaikuttavat siihen, miten paljon lämpöä poistuu avaruuteen.
LisätiedotSMG-4500 Tuulivoima. Toisen luennon aihepiirit VOIMIEN YHTEISVAIKUTUKSISTA SYNTYVÄT TUULET
SMG-4500 Tuulivoima Toisen luennon aihepiirit Tuuli luonnonilmiönä: Ilmavirtoihin vaikuttavien voimien yhteisvaikutuksista syntyvät tuulet Globaalit ilmavirtaukset 1 VOIMIEN YHTEISVAIKUTUKSISTA SYNTYVÄT
LisätiedotEnergiaa luonnosta. GE2 Yhteinen maailma
Energiaa luonnosta GE2 Yhteinen maailma Energialuonnonvarat Energialuonnonvaroja ovat muun muassa öljy, maakaasu, kivihiili, ydinvoima, aurinkovoima, tuuli- ja vesivoima. Energialuonnonvarat voidaan jakaa
LisätiedotSuomi ja kestävän kehityksen haasteet
Suomi ja kestävän kehityksen haasteet Maailmanpolitiikka ja tulevaisuuden kehityslinjat Paula Lehtomäki Ympäristöministeri 11.5.2010 Mitä on kestävä kehitys? Taloudellinen, sosiaalinen ja ympäristöllinen
LisätiedotTULVA TAIFUUNI MAANVYÖRY LUMIVYÖRY METSÄPALO KUIVUUS TSUNAMI TULIPALO EVAKUOIDA UKKOSMYRSKY PAKKANEN HIRMUMYRSKY TUULI EBOLA RANKKASADE
Sanasto ja lämmittely MAASTO- PALO HURRIKAANI MYRSKY MAAN- JÄRISTYS TULIVUOREN PURKAUS TULVA TAIFUUNI MAANVYÖRY LUMIVYÖRY METSÄPALO KUIVUUS TSUNAMI TULIPALO EVAKUOIDA UKKOSMYRSKY PAKKANEN HIRMUMYRSKY TUULI
LisätiedotIlmastonmuutos ja ilmastomallit
Ilmastonmuutos ja ilmastomallit Jouni Räisänen, Helsingin yliopiston Fysikaalisten tieteiden laitos FORS-iltapäiväseminaari 2.6.2005 Esityksen sisältö Peruskäsitteitä: luonnollinen kasvihuoneilmiö kasvihuoneilmiön
LisätiedotGlobaali kiertotalous ja kestävä kehitys
Globaali kiertotalous ja kestävä kehitys KOHTI KESTÄVIÄ VALINTOJA MITEN VOIMME VAIKUTTAA KIERTOTALOUTEEN Tuula Pohjola TkT Crnet Oy 4/21/2015 Crnet Oy/Tuula Pohjola 1 Tuula Pohjola, TkT Erityisala vastuullinen
LisätiedotIlmastonmuutos pähkinänkuoressa
Ilmastonmuutos pähkinänkuoressa Sami Romakkaniemi Sami.Romakkaniemi@fmi.fi Itä-Suomen ilmatieteellinen tutkimuskeskus Ilmatieteen laitos Ilmasto kuvaa säämuuttujien tilastollisia ominaisuuksia Sää kuvaa
LisätiedotDEE Tuulivoiman perusteet
DEE-53020 Tuulivoiman perusteet Aihepiiri 2 Tuuli luonnonilmiönä: Ilmavirtoihin vaikuttavien voimien yhteisvaikutuksista syntyvät tuulet Globaalit ilmavirtaukset 1 VOIMIEN YHTEISVAIKUTUKSISTA SYNTYVÄT
LisätiedotIlmastonmuutos tilannekatsaus vuonna 2013
Ilmastonmuutos tilannekatsaus vuonna 2013 Kirsti Jylhä Ilmatieteen laitos Ilmastonmuutos AurinkoATLAS Sää- ja ilmastotietoisuudella innovaatioita ja uutta liiketoimintaa Helsinki 20.11.2013 Esityksen pääviestit
LisätiedotIlmastonmuutoksesta. Lea saukkonen Ilmatieteen laitos
Ilmastonmuutoksesta ja sään ääri ri-ilmiöistä Lea saukkonen Ilmatieteen laitos 9.12.2008 Havaittu globaali lämpötilan muutos 9.12.2008 2 Havaitut lämpötilan muutokset mantereittain Sinisellä vain luonnollinen
LisätiedotIlmastonmuutos globaalina ja paikallisena ilmiönä
Ilmastonmuutos globaalina ja paikallisena ilmiönä Muuttuva Selkämeri Loppuseminaari 25.5.2011 Kuuskajaskari Anna Hakala Asiantuntija, MMM Pyhäjärvi-instituutti 1 Ilmasto Ilmasto = säätilan pitkän ajan
LisätiedotKansallinen ilmastonmuutokseen sopeutuminen mitä tarkoittaa, kuka tekee, mitä saatu aikaan? Ilmaston lämmetessä vedenkierto muuttuu
Kansallinen ilmastonmuutokseen sopeutuminen mitä tarkoittaa, kuka tekee, mitä saatu aikaan? Ilmaston lämmetessä vedenkierto muuttuu Saara Lilja-Rothsten Ilmastonmuutokseen sopeutuminen - Järjestöviestinnän
LisätiedotMAA ILMASTA YANN ARTHUS-BERTRAND OPPIMATERIAALI: TEHTÄVÄT
MAA ILMASTA YANN ARTHUS-BERTRAND OPPIMATERIAALI: TEHTÄVÄT I LUONNONYMPÄRISTÖT II LUONNONVARAT 1) MAKEA VESI 2) MAAPERÄ 3) METSÄ 4) MERET JA VALTAMERET III IHMISET IV ILMASTONMUUTOS JA LUONNONKATASTROFIT
LisätiedotSääilmiöt tapahtuvat ilmakehän alimmassa kerroksessa, troposfäärissä (0- noin 15 km).
Sää ja ilmasto Sää (engl. weather) =ilmakehän alaosan, fysikaalinen tila määrätyllä hetkellä määrätyllä paikalla. Ilmasto (engl. climate) = pitkäaikaisten (> 30 vuotta) säävaihteluiden keskiarvo. Sääilmiöt
LisätiedotGlobaali näkökulma ilmastonmuutokseen ja vesivaroihin
Vesihuolto, ilmastonmuutos ja elinkaariajattelu nyt! Maailman vesipäivän seminaari 22.3.2010 Globaali näkökulma ilmastonmuutokseen ja vesivaroihin Tutkija Hanna Tietäväinen Ilmatieteen laitos hanna.tietavainen@fmi.fi
LisätiedotPäästöt kasvavat voimakkaasti. Keskilämpötilan nousu rajoitetaan 1,5 asteeseen. Toteutunut kehitys
Maapallon ilmasto on jo lämmennyt noin asteen esiteollisesta ajasta. Jos kasvihuonekaasupäästöjä ei nopeasti vähennetä merkittävästi, 1,5 asteen raja ylitetään. Päästöt kasvavat voimakkaasti Maapallon
LisätiedotIlmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä
Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Kasvihuoneilmiö on luonnollinen ilman sitä maapallolla olisi 33 C kylmempää. Ihminen voimistaa kasvihuoneilmiötä ja siten lämmittää ilmakehää esimerkiksi
LisätiedotIlmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä
Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Kasvihuoneilmiö on luonnollinen, mutta ihminen voimistaa sitä toimillaan. Tärkeimmät ihmisen tuottamat kasvihuonekaasut ovat hiilidioksidi (CO
LisätiedotTulevaisuus (ilmaston)muutoksessa tilannekatsaus Suomeen ja ulkomaille. Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus
Tulevaisuus (ilmaston)muutoksessa tilannekatsaus Suomeen ja ulkomaille Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus Ilmastotalkoot Satakunnassa, Rauma 9.11.2016 Ilmastonmuutoksen taustalla etenkin fossiilisten
LisätiedotLuku 3. Ilmakehä suojaa ja suodattaa. Manner 2
Luku 3 Ilmakehä suojaa ja suodattaa Sisällys Ilmakehä eli atmosfääri Ilmakehän kerrokset Ilmakehä kaasukoostumuksen mukaan Ilmakehä lämpötilan mukaan Säteilytase ja säteilyn absorboituminen Kasvihuoneilmiö
LisätiedotPakolliset kurssit 6LQLQHQSODQHHWWD*(,
Pakolliset kurssit 6LQLQHQSODQHHWWD*(, osaa käyttää luonnonmaantieteen peruskäsitteitä ymmärtää maapallon planetaarisuudesta johtuvat ilmiöt osaa kuvata ilma-, vesi- ja kivikehän rakenteen ja toiminnan
LisätiedotRAHAPÄIVÄ 20.9.2011 Megatrendien hyödyntäminen. Matti Alahuhta Toimitusjohtaja, KONE Oyj
RAHAPÄIVÄ 20.9.2011 Megatrendien hyödyntäminen Matti Alahuhta Toimitusjohtaja, KONE Oyj Agenda Taloudellinen kehitys Johtaminen megatrendejä hyödyntäen Johtaminen tämän päivän epävarmassa ympäristössä
LisätiedotKysymys 10. poistettu.
Kysymys 10. poistettu. Helsingin yliopisto Valintakoe 26.5.2014 Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta KOE 5 Metsien ekologia ja käyttö: Maantiede ja matematiikka Sekä A- että B-osasta tulee saada vähintään
LisätiedotMaantieteen opetussuunnitelma 2016
GEOS 1 ja OPS 2016 Maantieteen opetussuunnitelma 2016 Maantieteen opetuksen tehtävänä on kehittää opiskelijan maantieteellistä maailmankuvaa ja antaa hänelle valmiuksia ymmärtää maailmanlaajuisia, alueellisia
LisätiedotILMASTONMUUTOS. Taso 1. Vastuullinen kuluttaminen. Tehtävien lisätiedot opettajalle. Vinkki!
ILMASTONMUUTOS Taso 1 Vastuullinen kuluttaminen Tuokaa jokainen kotoa yksi tarpeettomaksi käynyt tavara. Pohtikaa ryhmissä, miksi tuote on alun perin ostettu. Entä miksi se on tehty ja missä se on valmistettu?
LisätiedotOhjeellisia vatauksia:
Ohjeellisia vatauksia: 1. A. Tornadojen aiheuttamat tuhot (erityisesti rakennusten, puiden, mutta myös muun omaisuuden tuhoutuminen ja henkilövahingot). Tornadot ovat rajuja pyörretuulia, joiden synty
LisätiedotMiten ilmasto muuttuu ja mitä vaikutuksia muutoksilla on?
Miten ilmasto muuttuu ja mitä vaikutuksia muutoksilla on? Esityksen sisältö Kasvihuoneilmiö ja ilmastonmuutos Ilmastonmuutos ja sen vaikutukset tähän mennessä Odotettavissa oleva ilmastonmuutos ja sen
LisätiedotIPCC 5. ARVIOINTIRAPORTTI OSARAPORTTI 1 ILMASTONMUUTOKSEN TIETEELLINEN TAUSTA
IPCC 5. ARVIOINTIRAPORTTI OSARAPORTTI 1 ILMASTONMUUTOKSEN TIETEELLINEN TAUSTA SISÄLLYSLUETTELO 1. HAVAITUT MUUTOKSET MUUTOKSET ILMAKEHÄSSÄ SÄTEILYPAKOTE MUUTOKSET MERISSÄ MUUTOKSET LUMI- JA JÄÄPEITTEESSÄ
LisätiedotIlmastonmuutos. ja kehitysmaat. Simon de Trey-White / WWF-UK
Ilmastonmuutos ja kehitysmaat Simon de Trey-White / WWF-UK Lämpenevä ilmasto Maa ja sitä ympäröivä ilmakehä pystyvät pidättämään auringosta tulevaa lämpöä. Ilmakehän kykyä sitoa lämpöä kutsutaan kasvihuoneilmiöksi,
LisätiedotMitä uutta Pariisin ilmastokokouksen jälkeen
Mitä uutta Pariisin ilmastokokouksen jälkeen Kari Strand Professori Oulun yliopisto / Thule-instituutti / Kaivannaisalan tiedekunta Rokua Geopark-teemapäivä / Vaalan koulukeskus Ilmastomuutostutkimus Tutkimus
LisätiedotYleistä. Millaiseksi ilmastomme on muuttumassa?
Millaiseksi ilmastomme on muuttumassa? Espanjan rankkasateet syyskuussa 2019 ttps://yle.fi/uutiset/3-10969538 1 Yleistä Kasvihuoneilmiö on elämän kannalta hyvä asia, mutta sen jatkuva, tasainen voimistuminen
LisätiedotMaatalous-metsätieteellinen tiedekunta Metsien ekologia ja käyttö
Tehtävä 1: Pisteet /5 pistettä 1. Mitä bioenergialla tarkoitetaan? Mihin ryhmiin biopolttoaineet voidaan jakaa? Anna esimerkkejä! (5 p.) Bioenergia on fotosynteesissä orgaanisiin aineisiin sitoutuvaa Auringon
LisätiedotValitse seuraavista vaihtoehdoista. Oikeasta vastauksesta annetaan 2p.
Valitse seuraavista vaihtoehdoista. Oikeasta vastauksesta annetaan 2p. 1. Planetaariset ilmanpainevyöhykkeet ovat seurausta a) säteilyn epätasaisesta jakautumisesta. b) merivirtojen lämmittävästä vaikutuksesta.
LisätiedotILMASTONMUUTOKSEN VAIKUTUS METSIIN JA METSIEN SOPEUTUMINEN MUUTOKSEEN
ILMASTONMUUTOKSEN VAIKUTUS METSIIN JA METSIEN SOPEUTUMINEN MUUTOKSEEN Metsien käytön tulevaisuus Suomessa -ohjausryhmä Kerkkä 17.11.2008 Risto Seppälä 1 TAUSTAA Vuonna 2007 luotiin Global Forest Expert
LisätiedotIlmastonmuutos. Ari Venäläinen
Ilmastonmuutos Ari Venäläinen Maapallo on lämmennyt vuosisadassa 0.74 C (0.56 0.92 C). 12 kaikkein lämpimimmästä vuodesta maapallolla 11 on sattunut viimeksi kuluneiden 12 vuoden aikana. Aika (vuosia)
LisätiedotTaustatietoa muistiinpanoja ppt1:tä varten
Taustatietoa muistiinpanoja ppt1:tä varten Dia 1 Ilmastonmuutos Tieteellinen näyttö on kiistaton Tämän esityksen tarkoituksena on kertoa ilmastonmuutoksesta sekä lyhyesti tämänhetkisestä tutkimustiedosta.
LisätiedotMikä muuttuu, kun kasvihuoneilmiö voimistuu? Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos
Mikä muuttuu, kun kasvihuoneilmiö voimistuu? Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos 15.4.2010 Sisältöä Kasvihuoneilmiö Kasvihuoneilmiön voimistuminen Näkyykö kasvihuoneilmiön voimistumisen
LisätiedotSeitsemännen vuosiluokan maantiedossa tutustutaan maapallon karttakuvaan, erityisesti Pohjois- ja Etelä-Amerikkaan.
1 Ylöjärven opetussuunnitelma 2004 Maantieto Maantiedon opetuksessa tutkitaan maapalloa ja sen erilaisia alueita sekä alueellisia ilmiöitä. Opetuksen tulee kehittää oppilaiden maantieteellistä maailmankuvaa
LisätiedotUskotko ilmastonmuutokseen? Reetta Jänis Rotarykokous 24.10.2013
Uskotko ilmastonmuutokseen? Reetta Jänis Rotarykokous 24.10.2013 Maapallolle saapuva auringon säteily 100 % Ilmakehästä heijastuu 6% Pilvistä heijastuu 20 % Maanpinnasta heijastuu 4 % Lämpösäteily Absorboituminen
LisätiedotKARTTAVARASTO: SISÄLLYSLUETTELO
MAAILMA: YLEISKARTTA YLEISKARTTA 1 Maanosien nimet LUONTO JA YMPÄRISTÖ Mannerlaattojen liikkeet virrat Luonnon- ja rakennelmaennätykset Saastuneimmat kaupungit Luonnonuhat Aavikoitumisuhat Köppenin ilmastoalueet
LisätiedotMetsävakuuttaminen. Ismo Ruokoselkä
Metsävakuuttaminen Ismo Ruokoselkä Vakuuta metsäsi! Myrskyt tuhoavat laajojakin alueita, menetykset voivat olla useita kymmeniä tuhansia euroja. Myrskyt ennusteiden mukaan lisääntyvät edelleen ja ovat
LisätiedotYhdysvaltojen valkoviinit. 14.03.2012 Maria Siikanen
Yhdysvaltojen valkoviinit 14.03.2012 Maria Siikanen Historia Siirtolaiset huomasivat viiniköynnöksen viihtyvän maassa Rypäleet makeita, mutta oudon makuisia Vinifera ei menestynyt Phylloxera Kuumat ja
LisätiedotKasvihuoneilmiö tekee elämän maapallolla mahdolliseksi
Kasvihuoneilmiö tekee elämän maapallolla mahdolliseksi H2O CO2 CH4 N2O Lähde: IPCC Intergovernmental Panel on Climate Change Lämpötilan vaihtelut pohjoisella pallonpuoliskolla 1 000 vuodessa Lämpötila
LisätiedotVaarallisia sääilmiöitä Suomessa
Vaarallisia sääilmiöitä Suomessa Pauli Jokinen Meteorologi Ilmatieteen laitos 7.5.2013 Hitaat ilmiöt Nopeat ilmiöt Helleaallot Pakkasjaksot (UV) Myrskyt Meriveden nousu Lumipyryt Rajuilmat (ukkoset) Salamointi
LisätiedotTurun yliopisto Geologian pääsykoe
Turun yliopisto Geologian pääsykoe 24.5.2017 Nimi: Henkilötunnus: Seuraavassa on kolmekymmentä kysymystä, joista jokainen sisältää neljä väittämää. Tehtävänäsi on määritellä se, mitkä kunkin kysymyksen
LisätiedotJupiter-järjestelmä ja Galileo-luotain II
Jupiter-järjestelmä ja Galileo-luotain II Jupiter ja Galilein kuut Galileo-luotain luotain Jupiterissa NASA, laukaisu 18. 10. 1989 Gaspra 29. 10. 1991 Ida ja ja sen kuu Dactyl 8. 12. 1992 Jupiter 7. 12.
LisätiedotRuoppauksen ja läjityksen ympäristövaikutukset. Aarno Kotilainen, Geologian tutkimuskeskus
Ruoppauksen ja läjityksen ympäristövaikutukset Aarno Kotilainen, Geologian tutkimuskeskus Merenpohjaan kohdistuva toiminta kuten ruoppaus ja läjitys kuormittaa ympäristöä, ja huonosti suunniteltuna ja
LisätiedotI KÄSIVARREN PÄTTIKÄN KIRVESPUU... 1 II VALLIJÄRVEN SUOMIPUU... 3 III. KOMPSIOJÄRVEN MYSTEERIPUU 330 EAA... 5
Sisällysluettelo: I KÄSIVARREN PÄTTIKÄN KIRVESPUU... 1 II VALLIJÄRVEN SUOMIPUU... 3 III. KOMPSIOJÄRVEN MYSTEERIPUU 330 EAA... 5 IV. SANTORIN AIKAINEN TULIVUORIPUU 1679-1526 EAA.... 7 V. SAARISELÄN KELOKIEKKO...
LisätiedotMateriaali sisältää Powerpoint-diojen selitykset ja oppilaille monistettavia tehtäviä.
DENNIKSEN tarina - opettajan materiaali Opettaja, tämä materiaali on suunniteltu avuksesi. Voit hyödyntää materiaalia joko kokonaan tai osittain. Materiaali soveltuu käytettäväksi sekä luokkatilassa että
LisätiedotIPCC WG II ILMASTONMUUTOKSEN VAIKUTUKSET. Petteri Taalas Suomen IPCC-ryhmän pj.
IPCC WG II ILMASTONMUUTOKSEN VAIKUTUKSET Petteri Taalas Suomen IPCC-ryhmän pj. IPCC, Intergovernmental Panel on Climate Change WMO JA UNEP PERUSTANEET, 1988 TOIMINTA KÄYNTIIN PARAS TIETEELLINEN TIETO PÄÄTTÄJIEN
LisätiedotIlmaston ja sen muutoksen
Ilmaston ja sen muutoksen tutkimus Ilona Riipinen 28.9.2006 Helsingin yliopisto, fysikaalisten tieteiden laitos, ilmakehätieteiden osasto Sääjailmasto Sää = ilmakehän hetkellinen tila puolipilvistä, T
LisätiedotPienkappaleita läheltä ja kaukaa
Pienkappaleita läheltä ja kaukaa Karri Muinonen 1,2 1 Fysiikan laitos, Helsingin yliopisto 2 Geodeettinen laitos Planetaarinen geofysiikka, luento 7. 2. 2011 Johdantoa Tänään 7. 2. 2011 tunnetaan 7675
LisätiedotTulva tuhosi Minória Manuelin viljelmät
Minória Manuel osoittaa pellolleen, jonka vesi valtasi Zambesi-joen tulviessa. Tulva tuhosi Minória Manuelin viljelmät Pellolla jalat uppoavat syvälle lämpimään mutaan. Siellä täällä näkyy vielä auringossa
LisätiedotGeologian pääsykoe 24.5.2011 Tehtävä 1. Nimi: Henkilötunnus
Tehtävä 1. 1a. Monivalintatehtävä. Valitse väärä vastaus ja merkitse rastilla. Vain yksi väittämistä on väärä. (Oikea vastaus=0,5p) 3 p 1.Litosfääri Litosfäärilaattojen liike johtuu konvektiovirtauksista
LisätiedotÄärisääilmiöt kysyntää suomalaisille innovaatioille. Panu Partanen Director, Meteorology 2013-01-10
Äärisääilmiöt kysyntää suomalaisille innovaatioille Panu Partanen Director, Meteorology 2013-01-10 Vaisala lyhyesti Maailman johtava sääjärjestelmien toimittaja Vaisala Group Globaalisti n. 1400 työntekijää
LisätiedotKasvavan väestön maailma
Kasvavan väestön maailma 1. Täydennä väestönkasvun yhtälöön seuraavat sanat: väestönkasvu, muuttoliike, syntyvyys, kuolleisuus. + =. Tutki oheista diagrammia väestönkasvusta. miljardia 8 4 a) Milloin maapallon
LisätiedotItämeri-tietopaketti Mitat ominaispiirteet alueet
Itämeri-tietopaketti Mitat ominaispiirteet alueet 25/6/2014 Eija Rantajärvi Vivi Fleming-Lehtinen Itämeri tietopaketti 1. Tietopaketin yleisesittely ja käsitteitä 2. Havainnoinnin yleisesittely 3. Havainnointikoulutus:
LisätiedotIlmastonmuutoksen vaikutukset säähän Suomessa
Ilmastonmuutoksen vaikutukset säähän Suomessa Lentosäämeteorologi Antti Pelkonen Ilmatieteen laitos Lento- ja sotilassääyksikkö Tampere-Pirkkalan lentoasema/satakunnan lennosto Ilmankos-kampanja 5.11.2008
LisätiedotTulvat, kokeellinen oppilastyö, kesto n. 2 h. 1. Johdatus aiheeseen
Tuuli Rissanen Helsingin yliopiston tiedekasvatuskeskus 2018 Tulvat, kokeellinen oppilastyö, kesto n. 2 h Työn motivointi - Ilmastonmuutos tulee todennäköisesti lisäämään sateiden määrää ja intensiteettiä
LisätiedotSuomen (tavara)liikenne. Kestävä kehitys. Pöyry Infra Oy. Veli Himanen 22.8.2007
Kestävä kehitys Suomen (tavara)liikenne 22.8.2007 Veli Himanen Pöyry Infra Oy Sisältö 1 Mitä on kestävä kehitys 2 Maapallon ja ihmiskunnan esihistoria 3 Imaston nykyinen muutos 4 Moderni maailma 5 Mihin
LisätiedotLiite 2. Toimenpidealueiden kuvaukset
Liite 2. Toimenpidealueiden kuvaukset Toimenpidealue 1 kuuluu salmi/kannas-tyyppisiin tutkimusalueisiin ja alueen vesipinta-ala on 13,0 ha. Alue on osa isompaa merenlahtea (kuva 1). Suolapitoisuus oli
LisätiedotIlmasto muuttuu mitä tapahtuu Suomessa?
Ilmasto muuttuu mitä tapahtuu Suomessa? Prof. Yrjö Viisanen Research Director Turning research and technology into high quality services Ilmaston säätelijät 24.11.2016 2 Ilmaston säätelijät Muutos missä
Lisätiedot5.8 Maantiede. Opetuksen tavoitteet
5.8 Maantiede Maantieteessä tarkastellaan elottoman ja elollisen luonnon sekä ihmisen luomien järjestelmien rakennetta ja toimintaa. Maantieteen opetuksen tulee ohjata opiskelijaa tiedostamaan luonnon
LisätiedotNöykkiön koulu Opetussuunnitelma Maantieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT 7 9. 7.lk
Nöykkiön koulu Opetussuunnitelma Maantieto 9.10 b Maantieto Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien( = AK) käsittely seuraavin lyhentein:
LisätiedotILMASTONMUUTOS JA KEHITYSMAAT
KEHITYSYHTEISTYÖN PALVELUKESKUKSEN KEHITYSPOLIITTISET TIETOLEHTISET 9 ILMASTONMUUTOS JA KEHITYSMAAT Ilmastonmuutosta pidetään maailman pahimpana ympäristöongelmana. Vaikka siitä ovat päävastuussa runsaasti
LisätiedotMaiseman perustekijät Maisemarakenne
Maiseman perustekijät Maisemarakenne Sirpa Törrönen 14.9.2015 Maisemaelementit Maiseman perustekijät Maiseman eri osat - Kartoituksessa tuotettua materiaalia kutsutaan usein perusselvityksiksi - Myös maisemainventointi
LisätiedotMaatalouden muodot. = Ilmastoltaan samanlaisille alueille on kehittynyt samanlaista maataloutta. Jako kahteen:
Maatalouden muodot = Ilmastoltaan samanlaisille alueille on kehittynyt samanlaista maataloutta. Jako kahteen: 1. Intensiivinen maatalous: Suuriin hehtaarisatoihin yltävä voimaperäinen maatalous. Tyypillistä
LisätiedotMitä ilmastolle on tapahtumassa Suomessa ja globaalisti
Mitä ilmastolle on tapahtumassa Suomessa ja globaalisti Ilmastonmuutosviestintää Suuri osa tämän esityksen materiaaleista löytyy Ilmasto-opas.fi sivustolta: https://ilmasto-opas.fi/fi/ Mäkelä et al. (2016):
LisätiedotPeruskartoituksen työkalut sopeutumisen suunnittelussa
Peruskartoituksen työkalut sopeutumisen suunnittelussa Sopeutumistyön alussa on hyvä toteuttaa teemakohtainen tarkistuslistaus, jota lähdetään kokoamaan ilmastonmuutoksen mahdollisten vaikutusten pohjalta.
LisätiedotAjankohtainen tilanne maahanmuuttokysymyksissä Hallintotuomioistuinpäivä Kansliapäällikkö Päivi Nerg, Sisäministeriö
Ajankohtainen tilanne maahanmuuttokysymyksissä 2.2.2016 Hallintotuomioistuinpäivä Kansliapäällikkö Päivi Nerg, Sisäministeriö Eurooppa ja maahanmuuttopaineet 1. Tilannekuvaa 2. EU:n toimenpiteet 3. Suomen
Lisätiedotymmärtää, mitä alueellisuus, tila ja paikka merkitsevät maantieteessä ja maantieteellisessä ajattelussa
5.8. Maantiede Maantieteessä tarkastellaan elottoman ja elollisen luonnon sekä ihmisen luomien järjestelmien rakennetta ja toimintaa. Maantieteen opetuksen tulee ohjata opiskelijaa tiedostamaan luonnon
LisätiedotPaloriskin ennustaminen metsäpaloindeksin avulla
Paloriskin ennustaminen metsäpaloindeksin avulla Ari Venäläinen, Ilari Lehtonen, Hanna Mäkelä, Andrea Understanding Vajda, Päivi Junila the ja Hilppa climate Gregow variation and change Ilmatieteen and
LisätiedotSuojellaan yhdessä meriämme!
Suojellaan yhdessä meriämme! Hei! Minä olen merikilpikonna Sammy. Elämäni on yhtä seikkailua! Voin elää jopa 150-vuotiaaksi ja ehdinkin joutua elämäni aikana mitä jännittävimpiin tilanteisiin. Jo munasta
LisätiedotPakolaisuus ja auttamisen etiikka. SHS-järjestö auttaa Adenin lahden ylityksestä selvinneitä pakolaisia Jemenissä. Kuva: UNHCR
Pakolaisuus ja auttamisen etiikka SHS-järjestö auttaa Adenin lahden ylityksestä selvinneitä pakolaisia Jemenissä. Kuva: UNHCR Kuka on pakolainen? Pakolaisen määritelmä perustuu Genevessä solmittuun YK:n
LisätiedotAvainsanat: Korkeapaine, matalapaine, tuuli, tuulijärjestelmät, tuulen synty. Välineet: Videotykki, PowerPoint-esitys, karttamoniste, tehtävämoniste
ikko iuttu OuLUA, sivu 1 TUULI Avainsanat: orkeapaine, matalapaine, tuuli, tuulijärjestelmät, tuulen synty Luokkataso: Lukio Välineet: Videotykki, PowerPoint-esitys, karttamoniste, tehtävämoniste Tavoitteet:
LisätiedotTehtävä 1. (6 p). Nimi Henkilötunnus Maankuori koostuu useista litosfäärilaatoista. Kahden litosfäärilaatan törmätessä raskaampi mereinen laatta
Tehtävä 1. (6 p). Nimi Henkilötunnus Maankuori koostuu useista litosfäärilaatoista. Kahden litosfäärilaatan törmätessä raskaampi mereinen laatta painuu törmäyssaumassa kevyemmän mantereisen laatan alle.
LisätiedotVESI JA KEHITYS JARMO J. HUKKA. TkT, VANHEMPI TUTKIJA, DOSENTTI (VESIALAN TULEVAISUUDENTUTKIMUS) KEHITYSMAATUTKIMUKSEN LAITOS:
VESI JA KEHITYS JARMO J. HUKKA TkT, VANHEMPI TUTKIJA, DOSENTTI (VESIALAN TULEVAISUUDENTUTKIMUS) KEHITYSMAATUTKIMUKSEN LAITOS: KEHITYKSEN TEORIA JA KÄYTÄNTÖ 29. syyskuuta 2004 PISPALAN ROTVALLI UUTISET
LisätiedotIlmastonmuutos Heikki Tuomenvirta, Ilmastokeskus, Ilmatieteen laitos
Ilmastonmuutos Heikki Tuomenvirta, Ilmastokeskus, Ilmatieteen laitos Sisältö Mikä on ilmastonmuutoksen tutkimuksen tuki päätöksenteolle: IPCC ja Ilmastopaneeli Ilmastonmuutos on käynnissä Hillitsemättömällä
LisätiedotTAVOITE 1: Tavoitteena on poistaa köyhyys kaikissa muodoissa kaikkialta.
TAVOITE 1: Tavoitteena on poistaa köyhyys kaikissa muodoissa kaikkialta. Ei köyhyyttä! Tarkoittaa esimerkiksi: Äärimmäinen köyhyys poistuu ja köyhyydessä elävien määrä vähenee ainakin puolella joka maassa.
LisätiedotIlmastonmuutos ja uudet liiketoimintamahdollisuudet
Ilmastonmuutos ja uudet liiketoimintamahdollisuudet Pirkanmaan yrittäjät By Göran Kari Symlink Technologies Oy 1 Symlink Technologies Oy Ydinajatus ILMASTO YHTEISKUNNAN RAKENNE JA TOIMINTA ILMASTON MUUTOS
LisätiedotSuomen metsäsektori ja ilmastonmuutos
Ilmastonmuutos - mahdollisuus vai uhka maataloudelle ja metsille Königstedt 21.5.2008 Suomen metsäsektori ja ilmastonmuutos Risto Seppälä Esityksen sisältö Metsäalan globaalit muutosajurit Suomen metsäsektorin
LisätiedotSää- ja ilmastonmuutosriskien arviointi Helsingille Ilmastonmuutos ja selvityksen lähestymistapa ANTTI MÄKELÄ
Sää- ja ilmastonmuutosriskien arviointi Helsingille Ilmastonmuutos ja selvityksen lähestymistapa ANTTI MÄKELÄ Yleistä mitä odotettavissa? 08.10.14 Helsingin Sanomat 5.11.2017 Yleistä mitä odotettavissa?
LisätiedotTerveys muuttuvassa ympäristössä. TERVE! s
Terveys muuttuvassa ympäristössä TERVE! s. 48 61 Ihminen muokkaa ja muuttaa ympäristöään Muutokset välttämättömiä myös terveyden kannalta (esim. pellot, laitumet, vesijohto ja viemäröintijärjestelmät )
LisätiedotMistä tiedämme ihmisen muuttavan ilmastoa? Jouni Räisänen, Helsingin yliopiston fysiikan laitos
Mistä tiedämme ihmisen muuttavan ilmastoa? Jouni Räisänen, Helsingin yliopiston fysiikan laitos 19.4.2010 Huono lähestymistapa Poikkeama v. 1961-1990 keskiarvosta +0.5 0-0.5 1850 1900 1950 2000 +14.5 +14.0
LisätiedotSMG-4500 Tuulivoima. Ensimmäisen luennon aihepiirit. Ilmavirtojen liikkeisiin vaikuttavat voimat TUULEN LUONNONTIETEELLISET PERUSTEET
SMG-4500 Tuulivoima Ensimmäisen luennon aihepiirit Tuuli luonnonilmiönä: Ilmavirtojen liikkeisiin vaikuttavat voimat 1 TUULEN LUONNONTIETEELLISET PERUSTEET Tuuli on ilman liikettä suhteessa maapallon pyörimisliikkeeseen.
Lisätiedot