Ylioppilastutkintolautakunta S tudentexamensnämnden
|
|
- Pirjo Ketonen
- 2 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Ylioppilastutkintolautakunta S tudentexamensnämnden MAANTIETEEN KOE HYVÄN VASTAUKSEN PIIRTEITÄ Alla oleva vastausten piirteiden ja sisältöjen luonnehdinta ei sido ylioppilastutkintolautakunnan arvostelua. Lopullisessa arvostelussa käytettävistä kriteereistä päättää tutkintoaineen sensorikunta. Maantieteen kokeessa arvioidaan kokelaan maantieteellisen ajattelun kehittyneisyyttä sekä tietojen että taitojen suhteen. Tällöin keskeistä on se, miten hyvin kokelas osaa eritellä ja jäsentää asioita alueellisesti ja havaita alueellisia riippuvuuksia. Maantieteen kokeessa arvioidaan kokelaan kykyä tarkastella luonnonympäristön ja ihmistoiminnan vuorovaikutussuhteita eri aluetasoilla, globaalilta tasolta paikalliselle tasolle. Arvioinnin kohteina ovat maantieteen peruskäsitteiden hallinta, maantieteellinen ymmärrys sekä maantieteellisen tiedon analysointi- ja käsittelytaidot. Kokeessa arvioidaan kokelaan taitoa tulkita karttoja, diagrammeja, kuvia, tilastoja ja tekstipohjaisia aineistoja, taitoa soveltaa ja arvioida kriittisesti maantieteellistä tietoa sekä kykyä hyödyntää vastauksessa ajankohtaista tietoa. Maantieteen kokeessa kiinnitetään huomiota myös kokelaan graafisiin esittämistaitoihin. Tehtävä 1 Planetaariset tuulet ovat laajoja ja pysyviä tuulivyöhykkeitä. Planetaarisia tuulia esittävässä kuvassa tulee näkyä sekä nuolina että nimettyinä itätuulet, länsi- ja lounaistuulet, länsi- ja luoteistuulet, kaakkoispasaati sekä koillispasaati. Tuulivyöhykkeiden väliset matala- ja korkeapaineiden alueet tulee olla merkittyinä kuvassa samoin kuin napa-alueiden korkeapaineet. Auringon säteily jakautuu maapallolla epätasaisesti, mikä aiheuttaa ilmanpaine-eroja. Ilmanpaine-erot pyrkivät tasaantumaan, jolloin syntyy tuulia. Pysyvien matala- ja korkeapainealueiden (päiväntasaajan matala, hepoasteiden korkeapaineet, polaaririntaman matalapaineet ja napa-alueiden korkeapaineet) väliset ilmanpaine-erot saavat aikaan planetaariset tuulet. Coriolis-ilmiö kääntää tuulet pohjoisella pallonpuoliskolla oikealle ja eteläisellä vasemmalle.
2 Tehtävä 2 Kivilaji on mineraaleista muodostunutta kiinteää kiviainesta. Jokaisella kivilajilla on sille tyypilliset fysikaalis-kemialliset ominaisuudet. Kallioperä on kiinteää maankuorta, joka on muodostunut useista kivilajeista. Kallioperä on useimmiten irtonaisen maaperän peitossa. Kuvan maisema on Grand Canyonin (Suuren kanjonin) alueelta Yhdysvalloista. Alueen kallioperä on syntynyt vuosimiljardien aikana useassa vaiheessa. Kallioperässä näkyy vaakasuoria sedimenttikivikerrostumia, jotka ovat aikanaan syntyneet merenpohjaan. Kanjoni on syntynyt, kun Coloradojoki on uurtanut vähitellen syvän uoman sedimenttikivikerrosten lävitse. Kanjonin reunat ovat jyrkät, koska alueen ilmasto on kuiva. Suuret korkeuserot ja kanjonin jyrkät rinteet voimistavat massaliikuntoja ja saavat aikaan suuria paikallisia lämpötilaeroja. Jokieroosion lisäksi maisemaa ovat muokanneet lämpö-, suolakide- ja pakkasrapautuminen, massaliikunnot (kivivyöryt) sekä tuulieroosio. Koska sademäärä on alueella pieni, kemiallinen rapautuminen on melko vähäistä. Tehtävä 3 Ekologinen jalanjälki on kulutuksen kestävyyden mittari. Maa-ala, joka tarvitaan yhden ihmisen tai ihmisryhmän tarpeiden tyydyttämiseen (asuminen, liikkuminen, ruuan ja muiden kulutustavaroiden ja palvelujen tuottaminen), mitataan yleensä globaalihehtaareina (gh. Ekologista jalanjälkeä voidaan pienentää vähentämällä raaka-aineiden ja energian kulutusta (teollisuus, lämmitys, valaistus, liikenne), siirtymällä kasvisruokaan ja lähiruokaan, kierrättämällä, käyttämällä uusiutuvia raaka-aineita ja energianlähteitä, luopumalla turhista hankinnoista sekä siirtymällä aineettomaan kulutukseen. Kartalta tulkiten: Suurin ekologinen jalanjälki on korkean elintason teollisuusmailla (Yhdysvallat, Kanada, Suomi, Japani, Etelä-Korea, Australia ja Uusi-Seelanti) ja rikkailla öljyntuottajamailla (Arabiemiirikunnat, Qatar ja Saudi-Arabi. Energiaa kuluttava teollisuus suurentaa ekologista jalanjälkeä, samoin kylmä ilmasto ja pitkät välimatkat. Pienin jalanjälki on Saharan eteläpuolella sijaitsevilla köyhillä kehittyvillä mailla sekä paikoin Etelä- ja Kaakkois-Aasiassa (esim. Intia, Pakistan, Indonesi.
3 Tehtävä 4 Kaavoitukseen ja aluesuunnitteluun osallistumisesta säädetään maankäyttö- ja rakennuslaissa. Lähiympäristön kaavoitukseen kuuluvat kunnan ja kunnanosien osayleiskaavat, asemakaava ja ranta-asemakaava. Vaikutusmahdollisuudet suunnittelun eri vaiheissa: Kansalainen tai järjestö voi tehdä aloitteen suunnittelun ja selvitysten aloittamiseksi. Lautakunta valmistelee kaavan. Kaavaluonnoksesta tiedotetaan osallisille ja siitä voidaan järjestää yleisötilaisuuksia, joissa jokainen voi esittää mielipiteensä, tehdä kysymyksiä ja ehdotuksia. Kaavaluonnosta käsitellään osallisten kanssa. Kaikki, joita kaavoitus koskee, voivat esittää näkemyksiään suunnittelun alusta lähtien. Suuremmista hankkeista pitää tehdä ympäristövaikutusten arviointi (YVA). Valmis kaavaehdotus pidetään määräajan nähtävillä, ja siitä voi tehdä muistutuksia. Kunnanhallitus tai -valtuusto käsittelee ja hyväksyy kaavan. Kaavan toimivuutta tulee seurata ja tehdä siihen muutoksia tarpeen mukaan. Kaavoitusprosessiin vaikuttaminen vaatii kansalaiselta aktiivisuutta ja aloitteellisuutta. Kansalaisten vaikuttamismahdollisuuksia lisää paikkatiedon ja sosiaalisen median vuorovaikutteinen käyttö. Tehtävä 5 Sään ääri-ilmiöt ovat lisääntyneet ja voimistuneet Suomessa mm. ilmastonmuutoksen takia: - rankkasateet ja tulvat - lumi ja jää: runsas lumentulo, tykkylumi, lumikuormat katoilla, ahtojäät, tienpintojen liukkaus - kuivuus, metsäpalot ja niiden aiheuttama ilman laadun heikkeneminen - syys- ja talvimyrskyt (tuuli ja aallokko), trombit, syöksyvirtaukset, ukkospuuskat ja salamointi, meriveden nousu - roudattomuus ja sen yhteys metsätuhoihin - äärilämpötilat (pitkään jatkunut helle ja pakkanen), äkilliset säänmuutokset, inversiotilanteet taloudelliset ja inhimilliset menetykset liikennekaaokset ja -onnettomuudet, merihädät, häiriöitä eri liikennemuodoissa, sähkökatkokset, metsätuhot, vesihuollon ongelmat, liukastumistapaturmat, riskiryhmiin kuuluvien terveysongelmat Teknistyvä yhteiskunta ja riippuvuus sähköstä ovat lisänneet haavoittuvuutta. Tuhoisiin sään ääri-ilmiöihin varautuminen: - tuhojen ennaltaehkäisy: kaavoitus ja muu maankäytön suunnittelu (tulvat), rakentaminen (katot), teiden suolaus jne. - varoitusjärjestelmät, säävaroituspalvelut, yksilön oma varautuminen - valmiudet pelastustoiminnassa
4 Tehtävä 6 Luonnonriskeistä, ympäristöriskeistä ja ihmiskunnan riskeistä esitellään monipuolisia esimerkkejä Venäjältä. Luonnonriskit pohjoisosien kylmä ilmasto ja ankarat talvet, jokien keväiset jääpadot ja tulvat sisämaan kuivuus ja kuumuus polaaririntaman ja itärannikon myrskyt Kamtšatkan rannikon tsunamit maanjäristykset Kaukasuksella, itäisillä vuoristoalueilla ja Kamtšatkan niemimaalla, jossa on myös tulivuoria tartuntataudit Ympäristöriskit öljyn- ja kaasunporaus sekä kuljetus, radioaktiiviset aineet ydinvoimaloiden vanhentunut tekniikka maasto- ja metsäpalot ympäristön pilaantuminen; päästöt maaperään, vesistöihin ja ilmakehään ikiroudan sulaminen ilmaston lämpenemisen takia Ihmiskunnan riskit väestön väheneminen ja lyhyt elinajanodote talousongelmat etnisten ryhmien ja uskontoryhmien väliset jännitteet, paikalliset sodat ja terrorismi suuret elintasoerot, puutteet demokratiassa, rikollisuus liikenneonnettomuudet Tehtävä 7 Valitun tutkimusalueen aluetaso vaikuttaa siihen, miten vastauksessa käsitellään maankäyttöä. Pienimittakaavaisilla kartoilla esitettyjen alueiden maankäytön käsittely on yleistetympää kuin suurimittakaavaisilla kartoilla esitettyjen alueiden käsittely. Arvioinnissa kiinnitetään huomiota siihen, miten kokelas tunnistaa oman tutkimusalueensa maankäyttömuodot ja miten jäsentynyt kuva hänellä on tutkimusalueesta. Hyvän vastauksen piirteisiin kuuluu oikeiden maankäyttöä kuvaavien maantieteellisten käsitteiden käyttö. Maankäytön alueelliseen jakautumiseen vaikuttavina tekijöinä vastauksessa tarkastellaan sekä luonnonmaantieteellisiä että kulttuurimaantieteellisiä tekijöitä. Laadukas tutkimusalueen maankäyttöä kuvaava kartta sisältää kartan otsikon, karttamerkkien selitteet, mittakaavan ja pohjoisnuolen. Kartassa on myös paikannimistöä. Hyvä kartta on selkeä ja informatiivinen.
5 Tehtävä 8 Todellista maisemaa (kuva A) voidaan kuvata vektorimuotoisesti (kuva B) tai rasterimuotoisesti (kuva C). Rasterimuotoisessa paikkatiedossa myös viivat kuvataan peräkkäisillä ruuduilla, mikä tekee teiden ja alueiden rajojen tarkasta kuvaamisesta hankalaa. Rasteriaineiston tarkkuudesta riippuen osa pienistä kohteista voi jäädä kokonaan esittämättä tai niiden muoto tai koko vääristyvät. Vektorimuotoisella aineistolla voidaan sen sijaan kuvata tarkasti viivamaisia kohteita ja alueiden rajoja. Vektoriaineistot ovat usein työläämpiä ja kalliimpia tuottaa. Rasteriaineistolla voidaan helpommin esittää jatkuvia ilmiöitä, kuten korkeussuhteita. Satelliittikuva on yleensä rasterimuotoinen, kun taas GPS-laitteeseen tallennettu ajoreitti tai järven rantaviiva ovat vektorimuotoisia. Satelliittikuvan tallennus tapahtuu pikseleinä eli rasterimaisina ruutuina. Ajoreitti tai rantaviiva voidaan kuvata tarkasti vain vektorimuotoisesti. Tehtävä +9 Maan astenosfäärin konvektiovirtaukset kuljettavat yläpuolisia litosfäärilaattoja, jolloin ne joko törmäävät toisiinsa, erkanevat toisistaan tai liukuvat toisiaan vasten sivusuunnassa. Järistyspaikan keskus hyposentri on maanpinnan alapuolella. Vastauksessa hyödynnetään oheisaineistoa. Suurin osa maanjäristyksistä tapahtuu litosfäärilaattojen saumakohdissa. Useimmin järistyksiä esiintyy Tyynenmeren tulirenkaan alueella. Toinen järistysherkkä alue ulottuu Välimeren ympäristöstä Keski-Aasiaan ja Himalajalle. Oheisaineistossa näkyy selvästi, että suurimmat järistykset ovat keskittyneet Tyynenmeren ympäristöön. Myös Keski-Aasian tienoilla on suuria järistyksiä. Lisäksi kartalla erottuu Atlantin Keskiselänteen alue, missä litosfäärilaatat erkanevat toisistaan. Maa voi revetä, ja merenalainen järistys voi laukaista tsunamin. Seismiset järistysaallot vaurioittavat rakennuksia ja rakenteita. Ne aiheuttavat myös henkilövahinkoja ja inhimillistä hätää (ruuan puute, saniteettiongelmat, sairaudet, kodittomuus jne.). Rakennuskustannukset nousevat, kun pyritään järistyskestävyyteen. Järistyksiin varautumisessa on huomattavia eroja teollisuusmaiden ja kehittyvien maiden välillä. Tärkeitä rakennuksia, kuten ydinvoimaloita, pyritään sijoittamaan muualle kuin järistysherkille alueille. Järistyksiä tutkitaan ja seurataan, esimerkkinä aineistossa käytetty verkkopalvelu.
6 Tehtävä +10 Kartografiassa tutkitaan karttojen ja karttamaisten esitysten laatimista, hahmottamista, valmistamisen työvaiheita ja käyttöä. Karttoja käytetään: alueellisten ilmiöiden havainnollistamisessa ja esittämisessä tiedon haussa; kartoilta voi mitata pituuksia, korkeuksia, pinta-aloja, laskea määriä ja tutkia sijaintia tiedon tallentamisessa ja varastoinnissa taulukkomuotoisen paikkatiedon analysoinnissa ja visualisoinnissa tieteellisessä tutkimuksessa; kartta voi olla ongelman virittäjä tai analysointi- ja tulosten esittämisen väline maankäytön suunnittelussa liikkumisen ohjaamisessa, esim. tiekartat, opaskartat ja navigaattorit opetuksessa; kartoilla esitellään maapallon eri alueita tai alueellisia yhteyksiä ja vuorovaikutussuhteita propagandan välineenä ja mainoksissa, jolloin pyritään vaikuttamaan mielipiteisiin ja asenteisiin Kaikki ovat pienimittakaavaisia maailmankarttoja, joissa pohjoinen on ylhäällä. Kiinnitetään huomiota maaston tai teeman, nimistön, symboliikan ja värityksen esittämiseen sekä projektioon. A. Fyysinen/yleismaastokartta, kartassa on kuvattu yleistäen maapallon pinnanmuodot, Mercatorin projektio B. Koropleetti-/teemakartta, luokiteltu kvantitatiivinen aineisto eliniän odotteesta, tieto valtioittain, oikeapintaisempi kuin Mercator C. Mentaali-/mielikuvakartta, yksilöllinen ja muita karttatyyppejä epätarkempi, tutut ja itselle tärkeät alueet korostuvat D. Historiallinen kartta, perustuu aikansa maailmankuvaan. Koristeellinen, tuulet/ilmansuunnat, asteverkko. Kyseinen 1400-luvun kartta perustuu Ptolemaioksen projektio-oppiin ja mittauksiin.
5.8 Maantiede. Opetuksen tavoitteet
5.8 Maantiede Maantieteessä tarkastellaan elottoman ja elollisen luonnon sekä ihmisen luomien järjestelmien rakennetta ja toimintaa. Maantieteen opetuksen tulee ohjata opiskelijaa tiedostamaan luonnon
Maantieteen opetussuunnitelma 2016
GEOS 1 ja OPS 2016 Maantieteen opetussuunnitelma 2016 Maantieteen opetuksen tehtävänä on kehittää opiskelijan maantieteellistä maailmankuvaa ja antaa hänelle valmiuksia ymmärtää maailmanlaajuisia, alueellisia
ymmärtää, mitä alueellisuus, tila ja paikka merkitsevät maantieteessä ja maantieteellisessä ajattelussa
5.8. Maantiede Maantieteessä tarkastellaan elottoman ja elollisen luonnon sekä ihmisen luomien järjestelmien rakennetta ja toimintaa. Maantieteen opetuksen tulee ohjata opiskelijaa tiedostamaan luonnon
MAANTIETO VL LUOKKA. Laaja-alainen osaaminen. Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet. Opetuksen tavoitteet
MAANTIETO VL.7-9 7.LUOKKA Opetuksen tavoitteet Maantieteellinen tieto ja ymmärrys T1 tukea oppilaan jäsentyneen karttakuvan rakentumista maapallosta T2 ohjata oppilasta tutkimaan luonnonmaantieteellisiä
Pakolliset kurssit 6LQLQHQSODQHHWWD*(,
Pakolliset kurssit 6LQLQHQSODQHHWWD*(, osaa käyttää luonnonmaantieteen peruskäsitteitä ymmärtää maapallon planetaarisuudesta johtuvat ilmiöt osaa kuvata ilma-, vesi- ja kivikehän rakenteen ja toiminnan
5.8 Maantieto/Maantiede
5.8 Maantieto/Maantiede Maantiedon/maantieteen opetus kehittää maantieteellistä maailmankuvaa ja ohjaa opiskelijaa jäsentämään ympäröivää maailmaa. Opetuksen tavoitteena on kehittää kykyä tarkastella sekä
TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen
MAANTIETO Maantiedon päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Sisältöalueet Maantieteellinen tieto ja ymmärrys T1 tukea oppilaan jäsentyneen karttakuvan
Seitsemännen vuosiluokan maantiedossa tutustutaan maapallon karttakuvaan, erityisesti Pohjois- ja Etelä-Amerikkaan.
1 Ylöjärven opetussuunnitelma 2004 Maantieto Maantiedon opetuksessa tutkitaan maapalloa ja sen erilaisia alueita sekä alueellisia ilmiöitä. Opetuksen tulee kehittää oppilaiden maantieteellistä maailmankuvaa
5.8 MAANTIEDE. Opetuksen tavoitteet
5.8 MAANTIEDE Maantieteen opetuksen tehtävänä on kehittää opiskelijan maantieteellistä maailmankuvaa ja antaa hänelle valmiuksia ymmärtää maailmanlaajuisia, alueellisia ja paikallisia ilmiöitä ja ongelmia
digitaalisia ja muita medialähteitä sekä osaa hyödyntää monipuolisesti tietotekniikkaa maantieteellisten tietojen esittämisessä
MAANTIEDE Maantieteessä tarkastellaan elottoman ja elollisen luonnon sekä ihmisen luomien järjestelmien rakennetta ja toimintaa. Maantieteen opetuksen tulee ohjata opiskelijaa tiedostamaan luonnon ja ihmistoiminnan
MAANTIEDE Maantieteessä tarkastellaan elottoman ja elollisen luonnon sekä ihmisen luomien järjestelmien rakennetta ja toimintaa.
MAANTIEDE Maantieteessä tarkastellaan elottoman ja elollisen luonnon sekä ihmisen luomien järjestelmien rakennetta ja toimintaa. Maantieteen opetuksen tulee ohjata opiskelijaa tiedostamaan luonnon ja ihmistoiminnan
Arviointi PAKOLLISET KURSSIT. 1. Sininen planeetta (GE1)
Maantiede Maantieteessä tarkastellaan elottoman ja elollisen luonnon sekä ihmisen luomien järjestelmien rakennetta ja toimintaa. Maantieteen opetuksen tulee ohjata opiskelijaa tiedostamaan luonnon ja ihmistoiminnan
OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)
OAS 1 (5) TUUSNIEMEN KUNTA KIRKONKYLÄN ASEMAKAAVAN LAAJENNUS OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 8.9.2017 MIKÄ ON OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA? Maankäyttö- ja rakennuslain 63 :n mukaan tulee
3.8 Maantiede. Opetuksen tavoitteet
3.8 Maantiede Maantieteessä tarkastellaan elottoman ja elollisen luonnon sekä ihmisen luomien järjestelmien rakennetta ja toimintaa. Maantieteen opetuksen tulee ohjata opiskelijaa tiedostamaan luonnon
SEMENTTIVALIMON ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA
PAIMION KAUPUNKI Tekninen ja ympäristöpalvelut Kaavoitus SEMENTTIVALIMON ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA vireille tulo:..2017 päivitetty: 8.5.2017 on lakisääteinen (MRL 63 ) kaavan laatimiseen
Energiaa luonnosta. GE2 Yhteinen maailma
Energiaa luonnosta GE2 Yhteinen maailma Energialuonnonvarat Energialuonnonvaroja ovat muun muassa öljy, maakaasu, kivihiili, ydinvoima, aurinkovoima, tuuli- ja vesivoima. Energialuonnonvarat voidaan jakaa
ASEMAKAAVAN MUUTOS NS. MAJARAN PELLOLLE
PÄLKÄNE, KUNTAKESKUS ASEMAKAAVAN MUUTOS NS. MAJARAN PELLOLLE OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 10.2.2011 YHTEYSTIEDOT Pälkäneen kunta Osoite: Keskustie 1, 36600 Pälkäne Puh: 03-57911, fax 03 536 1050
Nöykkiön koulu Opetussuunnitelma Maantieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT 7 9. 7.lk
Nöykkiön koulu Opetussuunnitelma Maantieto 9.10 b Maantieto Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien( = AK) käsittely seuraavin lyhentein:
KAPTENSKANPOLUN ASEMAKAAVAN MUUTOS
PAIMION KAUPUNKI Tekninen ja ympäristöpalvelut Kaavoitus KAPTENSKANPOLUN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA vireille tulo:..2017 päivitetty: 10.1.2017 on lakisääteinen (MRL 63 ) kaavan
Kymmenen kysymystä, vastataan kuuteen (6). Yleensä 2 kysymystä / kurssi yhdeksän pisteen arvoiset jokerit usein synteettisiä, ainerajat (Bi, Hi, Yh)
Kymmenen kysymystä, vastataan kuuteen (6). Yleensä 2 kysymystä / kurssi yhdeksän pisteen arvoiset jokerit usein synteettisiä, ainerajat (Bi, Hi, Yh) ylittäviä. Vastaa kaikkiin kuuteen tehtävään nolla pistettä
TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELEISSA 201, 202, 208 JA 210 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA
Kärsämäen kunta 1/5 KÄRSÄMÄEN KUNTA TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELEISSA 201, 202, 208 JA 210 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Maankäyttö-
POIKINTIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS
PAIMION KAUPUNKI Tekninen ja ympäristöpalvelut Kaavoitus POIKINTIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA vireille tulo:..2017 päivitetty: 14.3.2017 on lakisääteinen (MRL 63 ) kaavan
ISO-KALAJÄRVI, RANTA-ASEMAKAAVA Ranta-asemakaava koskee Juhtimäen kylän (407), tilaa Metsäkestilä (2-87)
Liite 5 / Ymp.ltk 21.1.2014 / 8 ISO-KALAJÄRVI, RANTA-ASEMAKAAVA Ranta-asemakaava koskee Juhtimäen kylän (407), tilaa Metsäkestilä (2-87) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 21.1.2014 IKAALISTEN KAUPUNKI
KALLIOMÄEN RANTA-ASEMAKAAVA
PÄLKÄNEEN KUNTA KALLIOMÄEN RANTA-ASEMAKAAVA KOSKEE KIINTEISTÖÄ KALLIOMÄKI 635-432-3-108 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 02.10.2015 OSALLISTUMIS-JA ARVIOINTI- SUUNNITELMA JA SEN TARKOITUS Osallistumis-
Korttelin 4001 asemakaava
Korttelin 4001 asemakaava Kiteen kaupunki 25.10.2017 2 (6) 25.10.2017 Korttelin 4001 asemakaava SISÄLTÖ SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET... 3 SUUNNITTELUALUEEN KUVAUS JA RAJAUS... 3 SELVITYKSET...
Kolpin asemakaavan muutos, korttelit ja sekä viheralue. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavatunnus:
Kolpin asemakaavan muutos, korttelit 210-211 ja 221-229 sekä viheralue Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavatunnus: 599407201606 2 Sisältö: 1. SUUNNITTELUALUE... 3 2. LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET...
RADANVARSITIE, ASEMAKAAVAN MUUTOS, KAAVA NRO 467
Valkeakosken kaupunki 2.4.2013 Kaavoitus / Kaupunkisuunnitteluyksikkö Sääksmäentie 2 37600 VALKEAKOSKI ASEMAKAAVAN SELOSTUS, JOKA KOSKEE 2.4.2013 PÄIVÄTTYÄ ASEMAKAAVA- KARTTAA RADANVARSITIE, ASEMAKAAVAN
Mustikkakankaan teollisuusalueen asemakaavan muutos ja laajennus Osallistumis- ja arviointisuunnitelma LUONNOS 26.1.2015
Mustikkakankaan teollisuusalueen asemakaavan muutos ja laajennus Osallistumis- ja arviointisuunnitelma LUONNOS 26.1.2015 KAAVAMUUTOKSEN KOHDE, TARKOITUS JA TAVOITTEET Mustikkakankaan teollisuusalue sijaitsee
OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 11.9.2012 tark. 15.10.2013
OAS 1 (6) 15.10.2013 Kirkonkylän asemakaavan muutos TUUSNIEMEN KUNTA KIRKONKYLÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS, KULAJOEN ALUE OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 11.9.2012 tark. 15.10.2013 MIKÄ ON OSALLISTUMIS
LANATIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS
PAIMION KAUPUNKI Tekninen ja ympäristöpalvelut Kaavoitus LANATIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA vireille tulo:..2016 päivitetty: 16.12.2016 on lakisääteinen (MRL 63 ) kaavan
Rauman normaalikoulun opetussuunnitelma 2016 Maantieto vuosiluokat 7-9
2016 Maantieto vuosiluokat 7-9 Rauman normaalikoulun opetussuunnitelma Maantieto vuosiluokat 7-9 Rauman normaalikoulun maantiedon opetuksen pohjana ovat perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden maantiedon
VALTIOTYÖ SISÄLTÖ. Luonnonolot. Tee ohjeiden mukainen valtiotyö, jos tavoittelet arvosanaa 10, tai jos haluat vaikuttaa kurssiarvosanaan korottavasti.
VALTIOTYÖ Tee ohjeiden mukainen valtiotyö, jos tavoittelet arvosanaa 10, tai jos haluat vaikuttaa kurssiarvosanaan korottavasti. SISÄLTÖ Luonnonolot 1. Sijainti valtion sijaintia pituus- ja leveyspiirien,
Päätös: Maanmittausinsinöörin ehdotus hyväksyttiin.
Kaavoitustoimikunta 21 08.12.2006 Joutsan kunnanhallitus, -2007 81 05.03.2007 Kaavoitustoimikunta 24 05.10.2007 Joutsan kunnanhallitus 39 04.02.2008 Kaavoitustoimikunta 7 10.04.2008 Joutsan kunnanhallitus
ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA
YK:n Polaari-vuosi ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA Ilmastonmuutos on vakavin ihmiskuntaa koskaan kohdannut ympärist ristöuhka. Ilmastonmuutos vaikuttaa erityisen voimakkaasti arktisilla alueilla. Vaikutus
Kasvin soluhengityksessä vapautuu vesihöyryä. Vettä suodattuu maakerrosten läpi pohjavedeksi. Siirry asemalle: Ilmakehä
Vettä suodattuu maakerrosten läpi pohjavedeksi. Pysy asemalla: Pohjois-Eurooppa Kasvin soluhengityksessä vapautuu vesihöyryä. Sadevettä valuu pintavaluntana vesistöön. Pysy asemalla: Pohjois-Eurooppa Joki
Tehtävä 1. c) Okluusiorintama muodostuu, kun kylmä rintama on saavuttanut lämpimän rintaman, mikä nostaa lämpimän ilmamassan ylös maanpinnasta.
MAANTIETEEN KOE 20.3.2015 HYVÄN VASTAUKSEN PIIRTEITÄ Alla oleva vastausten piirteiden, sisältöjen ja pisteitysten luonnehdinta ei sido ylioppilastutkintolautakunnan arvostelua. Lopullisessa arvostelussa
AINEKOHTAINEN OPS / maantieto
AINEKOHTAINEN OPS / maantieto Oppiaineen tehtävä vuosiluokilla 7-9 Maantiedon opetuksen tehtävänä on tukea oppilaiden maailmankuvan rakentumista. Oppilaita ohjataan seuraamaan ajankohtaisia tapahtumia
Juvan kunta Rautjärven yleiskaavan muuttaminen Osallistumis- ja arviointisuunnitelma MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA
JUVAN KUNTA RAUTJÄRVEN YLEISKAAVAN MUUTTAMINEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Maankäyttö- ja rakennuslain 63 edellyttää, että kaavatyön yhteydessä
OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63. ) Kaavoitusosasto SEPÄNKYLÄ Asemakaavan muutos kortteleissa 17 18
OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63. ) Kaavoitusosasto 27.5.2016 SEPÄNKYLÄ Asemakaavan muutos kortteleissa 17 18 Osallistumis- ja arviointisuunnitelman tarkoitus Kaavaa laadittaessa tulee riittävän
OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)
Tekla 2.2.2017 3, liite 1 Tekla 24.5.2017 27, liite 4 OAS 1 (4) ONKIVEDEN NERKOONJÄRVEN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 14.10.2016 MIKÄ ON OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA?
Tuulissuontien_jatko_2 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1
Tuulissuontien_jatko_2 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 LIETO / LITTOINEN / TUULISSUONTIEN JATKO 2 ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 10.8.2017 SUUNNITTELUALUE Suunnittelualue sijaitsee
OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)
OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4.3.2013 KOKEMÄEN KAUPUNKI RISTEN VANHAN KOULUN ASEMAKAAVA RISTEN (201) KAUPUNGINOSAN OSAKORTTELI 1 Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa (OAS) täydennetään
SELKÄIMEN ALUEEN ASEMAKAAVA JA -MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 6.11.2012
J O K I O I N E N SELKÄIMEN ALUEEN ASEMAKAAVA JA -MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 6.11.2012 SISÄLLYSLUETTELO 1. SUUNNITTELUALUE... 2 2. SUUNNITTELUTEHTÄVÄN MÄÄRITTELY. LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET...
Kemiönsaaren kunnan Kemiön taajaman keskustan alueelle laaditaan oikeusvaikutteinen osayleiskaava.
KEMIÖNSAARI KEMIÖN KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 Suunnittelualue ja kaavan tarkoitus Kemiönsaaren kunnan Kemiön taajaman keskustan alueelle laaditaan oikeusvaikutteinen
OAS. SUONENJOEN KAUPUNKI Tekninen osasto IISVEDEN JA MIEKKAVEDEN RANTAOSAYLEISKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA
OAS SUONENJOEN KAUPUNKI Tekninen osasto 17.5.2017 IISVEDEN JA MIEKKAVEDEN RANTAOSAYLEISKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Maankäyttö- ja rakennuslain 63 :n mukaan tulee kaavoitusprosessin riittävän
SMG-4500 Tuulivoima. Ensimmäisen luennon aihepiirit. Ilmavirtojen liikkeisiin vaikuttavat voimat TUULEN LUONNONTIETEELLISET PERUSTEET
SMG-4500 Tuulivoima Ensimmäisen luennon aihepiirit Tuuli luonnonilmiönä: Ilmavirtojen liikkeisiin vaikuttavat voimat 1 TUULEN LUONNONTIETEELLISET PERUSTEET Tuuli on ilman liikettä suhteessa maapallon pyörimisliikkeeseen.
AATILAN RANTA-ASEMAKAAVA
PÄLKÄNEEN KUNTA AATILAN RANTA-ASEMAKAAVA KOSKEE OSAA KIINTEISTÖSTÄ AATILA 635-421-12-32/2 JA KIINTEISTÖÄ RANTALÄHDE 635-421-12-35 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 09.09.2014 OSALLISTUMIS-JA ARVIOINTI-
HANSAS II, ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS Osallistumis- ja arviointisuunnitelma päivitetty
SIPOON KUNTA SIBBO KOMMUN HANSAS II, ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 6.11.2008 päivitetty 11.12.2008 SIPOON KUNTA MAANKÄYTTÖ p. 09-23 531 Iso Kylätie 18, 04130 SIPOO
TOHMAJÄRVI Jänisjoen ranta-asemakaava, UPM-Kymmene Oyj Osallistumis- ja arviointisuunnitelma
FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 ( 7 ) TOHMAJÄRVI Jänisjoen ranta-asemakaava, UPM-Kymmene Oyj Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1. MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA
Östensön osayleiskaavan tarkistus. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavatunnus: 5994012014Y3
Östensön osayleiskaavan tarkistus Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavatunnus: 5994012014Y3 2 Sisällysluettelo: 1. KAAVA-ALUE... 3 2. LÄHTÖKOHDAT... 4 3. TAVOITTEET... 4 4. SUUNNITTELUTILANNE...
MAANTIETO. Oppiaineen tehtävä
MAANTIETO Oppiaineen tehtävä Maantiedon opetuksen tehtävänä on tukea oppilaan maailmankuvan rakentumista. Oppilasta ohjataan seuraamaan ajankohtaisia tapahtumia omassa lähiympäristössä ja koko maailmassa
MIKSI TÄMÄ TILAISUUS ON JÄRJESTETTY?
MIKSI TÄMÄ TILAISUUS ON JÄRJESTETTY? Haluamme - kertoa kaavatyön aloittamisesta - esitellä ympäristöä koskevan selvityksen - esitellä emätilaselvityksen ja sen merkityksen kaavan laatimisen ja alueelle
KAAVIN KUNTA KAAVINJÄRVI RIKKAVESI YMPÄRISTÖN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS. 1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)
FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy OAS 1 (5) KAAVIN KUNTA KAAVINJÄRVI RIKKAVESI YMPÄRISTÖN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA
LAVIAN KUNTA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA
LAVIAN KUNTA ASEMAKAAVAN MUUTOS 29.10.2012 2012 SISÄLLYSLUETTELO 1. SUUNNITTELUALUE... 2 2. SUUNNITTELUTEHTÄVÄN MÄÄRITTELY JA TAVOITTEET... 2 3. LAADITUT SELVITYKSET JA AIEMMAT SUUNNITELMAT... 2 3.1. VALTAKUNNALLISET
OSALLISTUMINEN MAANKÄYTÖN
OSALLISTUMINEN MAANKÄYTÖN SUUNNITTELUUN KEURUU 18.4.2012 Ritva Schiestl Ympäristölakimies Ritva Schiestl 19.4.2012 Osallistuminen ja vaikuttaminen perustuslain mukaan Kansanvaltaisuus Kansanvaltaan sisältyy
RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS
PÄLKÄNEEN KUNTA, SAPPEEN KYLÄ RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS KOSKEE KORTTELEITA 8, 13, 14, 15, 16 JA 17 SEKÄ KORTTELIN 6 RAKENNUSPAIKKOJA 2 JA3, KORTTELIN 7 RAKENNUSPAIKKOJA 2, 3, 4,
OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63. ) Kaavoitusosasto
OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63. ) Kaavoitusosasto 4.9.2014 VIKBY, ASEMAKAAVAN MUUTOS VIKBYN YRITYSALUEEN KORTTELISSA 7 OAS, asemakaavan muutos Vikbyn yritysalueen korttelissa 7 ~ 2 ~ OAS,
Kestävyys tuotteiden suunnittelun ja teknologian haasteena. Antero Honkasalo Ympäristöministeriö
Kestävyys tuotteiden suunnittelun ja teknologian haasteena Antero Honkasalo Ympäristöministeriö Ekologinen jalanjälki Ekosysteempipalvelut ovat vakavasti uhattuna Erilaiset arviot päätyvät aina samaan
Puumalan kunta KESKUSTIEN JA VANHAN PUUMALANTIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS Osallistumis- ja arviointisuunnitelma
PUUMALAN KUNTA KESKUTIEN JA VANHAN PUUMALANTIEN ASEMKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Maankäyttö- ja rakennuslain 63 edellyttää, että
ETUSAAREN RANTA-ASEMAKAAVA
PÄLKÄNEEN KUNTA ETUSAAREN RANTA-ASEMAKAAVA KOSKEE KIINTEISTÖÄ YRJÖLÄ 635-419-14-3/1 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 16.11.2016 OSALLISTUMIS-JA ARVIOINTI- SUUNNITELMA JA SEN TARKOITUS Osallistumis-
VAAJAKOSKI-JYSKÄ ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJEN- NUS
1 LIITE 1 JYVÄSKYLÄN MAALAISKUNTA 180-03-01-038 VAAJAKOSKI-JYSKÄ ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJEN- NUS ASEMAKAAVAN MUUTOKSELLA JA LAAJENNUKSELLA MUO- DOSTUU KORTTELIT 127 (OSA), 166-171 SEKÄ VIRKISTYS-, ERITYIS-
Kulutuksesta kestävään ja vastuulliseen kuluttamiseen
Kulutuksesta kestävään ja vastuulliseen kuluttamiseen Avainsanat: kulutus, kestävä kulutus, luonnonvara, millainen kuluttaja sinä olet?, halu ja tarve Mitä kulutus on? Kulutus on jonkin hyödykkeen käyttämistä
JÄMSÄN KAUPUNKI. MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN 63 :n MUKAINEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA
JÄMSÄN KAUPUNKI MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN 63 :n MUKAINEN OSALLISTUMIS- JA ASEMAKAAVA KOSKEE Jämsän kaupungin 2.kaupunginosan osaa kortteleista 91 ja 92 sekä niiden välistä jalankulkukatua Ekosentie Autokuja
Karjankujan asemakaavan muutos, kortteli 156
SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA SÄKYLÄN KUNTA Karjankujan asemakaavan muutos, kortteli 156 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P21555 1 (8) Seppänen Pekka Sisällysluettelo 1 Suunnittelualue... 2 2 Suunnittelutehtävän
OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)
JUUAN KUNTA, KALLIOJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVA UPM-KYMMENE OYJ 1 OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 24.1. MIKÄ ON OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA? Maankäyttö- ja rakennuslain 63 :n mukaan tulee
Storklubbin asemakaavan muutos kortteleissa , Ala-Ähtävä. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavakoodi:
Storklubbin asemakaavan muutos kortteleissa 111-115, Ala-Ähtävä Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavakoodi: 599417201404 2 Sisällysluettelo: 1. SUUNNITTELUALUE... 3 2. LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET...
KAUNIAISTEN KAUPUNKI Maankäyttöyksikkö
KAUNIAISTEN KAUPUNKI Maankäyttöyksikkö ASEMAKAAVAN MUUTOS osa 7. kaupunginosan korttelista 1052 29.4.2011, tarkistettu 26.3.2012 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Mikä osallistumis- ja arviointisuunnitelma
MAANTIETEEN KOE 15.9.2014 HYVÄN VASTAUKSEN PIIRTEITÄ
MAANTIETEEN KOE 15.9.2014 HYVÄN VASTAUKSEN PIIRTEITÄ Alla oleva vastausten piirteiden ja sisältöjen luonnehdinta ei sido ylioppilastutkintolautakunnan arvostelua. Lopullisessa arvostelussa käytettävistä
PUDASJÄRVEN KAUPUNKI
PUDASJÄRVEN KAUPUNKI HULHAVANAHON, ISO-SYÖTTEEN JA LUOKKAVAARAN ASEMA- KAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 12.10.2010 Ote ajantasa-asemakaavasta. Asemakaavan muutosalue sijaitsee
MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA?
MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? 2 maakuntakaavoitus on suunnittelua, jolla päätetään maakunnan tai useamman kunnan suuret maankäytön linjaukset. Kaava on kartta tulevaisuuteen Kaavoituksella ohjataan jokaisen arkeen
ASEMATIE 13. Ak 212 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Asemakaavan muutos 4. kaupunginosa, kortteli 46, tontti 3
Ak 212 ASEMATIE 13 Asemakaavan muutos 4. kaupunginosa, kortteli 46, tontti 3 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 3.3.2015, päivitetty 22.11.2016 Valmistelija / lisätiedot: Kauniaisten kaupunki
HAKUMÄEN KAUPUNGINOSA (6), KORTTELI 15 MOISIONRINTEEN ALUE, ASEMAKAAVAN MUUTOS
Liite _ HAKUMÄEN KAUPUNGINOSA (6), KORTTELI 15 MOISIONRINTEEN ALUE, ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 29.8.2017 IKAALISTEN KAUPUNKI Kaavoitustoimi 2017 1. SUUNNITTELUALUE Suunnittelualue
Ydinvoima ja ilmastonmuutos
Ydinvoima ja ilmastonmuutos Onko ydinvoima edes osaratkaisu ilmastokatastrofin estämisessä? Ydinvoima päästötöntä? Jos ydinvoima olisi päästötöntä, auttaisiko ilmastokatastrofin torjunnassa? Jäädyttääkö
Ilmastonmuutos. Ari Venäläinen
Ilmastonmuutos Ari Venäläinen Maapallo on lämmennyt vuosisadassa 0.74 C (0.56 0.92 C). 12 kaikkein lämpimimmästä vuodesta maapallolla 11 on sattunut viimeksi kuluneiden 12 vuoden aikana. Aika (vuosia)
Juvan kunta Jukajärven yleiskaavan muuttaminen Osallistumis- ja arviointisuunnitelma MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA
JUVAN KUNTA JUKAJÄRVEN YLEISKAAVAN MUUTTAMINEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Maankäyttö- ja rakennuslain 63 edellyttää, että kaavatyön yhteydessä
Inari NELLIMÖN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELI 23 RAKENNUSPAIKKA 1 JA VR-ALUETTA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 02.12.
Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 Inari NELLIMÖN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELI 23 RAKENNUSPAIKKA 1 JA VR-ALUETTA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 02.12.2013 Seitap Oy 2013-2014
Kesärannan ranta-asemakaava / kaavaehdotuksen hyväksyminen
Kunnanhallituksen 61 02.10.2014 Kunnanhallituksen 82 04.12.2014 Kunnanhallituksen 23 20.05.2015 Kunnanhallitus 119 09.06.2015 Kunnanvaltuusto 36 17.06.2015 Kesärannan ranta-asemakaava / kaavaehdotuksen
tark Leivonmäen kunta Niinniemen alueen asemakaava. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma
8.8.2007 tark. 11.1.2010 Leivonmäen kunta Niinniemen alueen asemakaava Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 11.1.2010 1 TEHTÄVÄN KUVAUS ESIPUHE Niinniemen alueen asemakaavoitus käynnistyi virallisesti
Inari MIELGNJARGAN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)
Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 Inari MIELGNJARGAN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 02.12.2013 Seitap Oy 2013-2014 Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma
Osmajärven alueen ranta- asemakaava, osittainen kumoaminen
S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A LEPPÄVIRRAN KUNTA Osmajärven alueen ranta- asemakaava, osittainen kumoaminen Kaavaselostus, ehdotus FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P20689 Kaavaselostus, ehdotus 1
Hakalan kaupunginosa (5), Kalmaa-Hietaranta asemakaava
Ymp.ltk 14.4.2015 / 26 Hakalan kaupunginosa (5), Kalmaa-Hietaranta asemakaava Asemakaava koskee Kalman kylän osaa kiinteistöstä (6:13) sekä lähiympäristöä. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 14.4.2014
Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 4.11.2014
Kirkonkylän asemakaavan muutos korttelissa 2061 Kaavatunnus: 2-237 Diaarinro: xx/10.02.03/2014 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 4.11.2014 Suunnittelualueen sijainti ja nykytilanne Suunnittelualue
VIRTAIN KAUPUNKI, SEINÄJÄRVI
OAS 1 (8) UPM Kymmene Oyj 4.10.2016 VIRTAIN KAUPUNKI, SEINÄJÄRVI SEINÄJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVA JA RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma
RAK/59 RANTA-ASEMAKAAVA OSALLE KORPINMAA VASIKKASAAREN ALUETTA RAK/59 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)
RAK/59 RANTA-ASEMAKAAVA OSALLE KORPINMAA VASIKKASAAREN ALUETTA RAK/59 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 2.12.2016 HEINOLAN KAUPUNKI RANTA-ASEMAKAAVAN LAATIMINEN OSALLE TILOJA KORPINMAA 111 406-3-
MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN ANTAMAT LÄHTÖKOHDAT MRL 62, 63 ja 64 SEKÄ MRA 30
FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 (5) LIPERIN KUNTA PYHÄSELÄN TELMONSELÄN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN
OPPIPOJANTIE II OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA
OPPIPOJANTIE II OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) on kunnan esitys yhteistyötavasta osallisille. Se määrittelee kaavan valmistelussa ja kaavan vaikutusten
BIOLOGIA -kurssien suoritusjärjestys on vapaa -oppiaineen hyväksytty suoritus edellyttää hyväksyttyä suoritusta kursseista 1 tai 2 ja 3 tai 4.
BIOLOGIA -kurssien suoritusjärjestys on vapaa -oppiaineen hyväksytty suoritus edellyttää hyväksyttyä suoritusta kursseista 1 tai 2 ja 3 tai 4. KURSSI 1 (1 vvt) käyttämään biologialle ominaisia käsitteitä
Muonio. VISANNON RANTA- ASEMAKAAVAN MUUTOS Korttelit 1, 2 ja 3 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)
Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 Muonio VISANNON RANTA- ASEMAKAAVAN MUUTOS Korttelit 1, 2 ja 3 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 21.2.2017 Seitap Oy 2017 Seitap Oy Osallistumis-
VARKAUDEN KAUPUNKI JÄRVIALUEEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS, Ala-Lylyjärvi (VRK 219/2017)
OAS 1 (5) Varkauden kaupunki Järvialueen rantaosayleiskaavan muutos, Ala-Lylyjärvi VARKAUDEN KAUPUNKI JÄRVIALUEEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS, Ala-Lylyjärvi (VRK 219/2017) OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA
Ilmastonmuutoksen vaikutus rakennettuun ympäristöön
Ilmastonmuutoksen vaikutus rakennettuun ympäristöön Taina Koivistoinen ja Katariina Oinas 10.4.2008 Ilmansuojelun perusteet 2008 tiivistelmä Finadapt raportista nro 9 Ilmastonmuutos ja rakennettu ympäristö
Erkki Haapanen Tuulitaito
SISÄ-SUOMEN POTENTIAALISET TUULIVOIMA-ALUEET Varkaus Erkki Haapanen Laskettu 1 MW voimalalle tuotot, kun voimalat on sijoitettu 21 km pitkälle linjalle, joka alkaa avomereltä ja päättyy 10 km rannasta
Pännäisten asemakaavan muutos korttelissa 3. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavakoodi: 599401201402
Pännäisten asemakaavan muutos korttelissa 3 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavakoodi: 599401201402 2 Sisällysluettelo: 1. SUUNNITTELUALUE... 3 2. LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET... 4 3. SUUNNITTELUTILANNE...
KITTILÄN KUNTA, 2. kunnanosa, Sirkka. Taalojärven rinteen asemakaava (Seita) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma
1 KITTILÄN KUNTA, 2. kunnanosa, Sirkka Taalojärven rinteen asemakaava (Seita) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 30.11.2016 Ilmakuva Maanmittauslaitos 2015 2 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma
Ilmasto yrityksen strategiassa. Kati Berninger, Ph.D. Tutkimusjohtaja Tyrsky-Konsultointi Oy
Ilmasto yrityksen strategiassa Kati Berninger, Ph.D. Tutkimusjohtaja Tyrsky-Konsultointi Oy Miksi yritys ottaisi ilmastonmuutoksen strategiaansa? Menestyneimmät yritykset valmistautuvat tulevaisuuteen
OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA
Harju-Härkälä 2:n asemakaava 1(1) Kohde ja suunnittelualue Kaavoitettava alue sijaitsee Someron Harjun kaupunginosassa Paimionjoen ja Härkäläntien eteläpuolella noin 1 kilometri keskustasta etelään. Alueen
Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 19.5.2015
Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 19.5.2015 VETELIN KUNTA Harmaakiven asemakaavan muutos ja laajennus OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Maankäyttö-ja rakennuslain 63 :n mukaan tulee kaavoitustyöhön
YLÖJÄRVI OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA. Suunnittelualue
YLÖJÄRVI 1 (5) YMPLTK.10.6.2014 Dnro 270/51.512/2014 Asemakaavan muutos Kirkonseudun Kuruntien liikennealueiden sekä korttelin 8 tontin 6 ja korttelin 282 tontin 2 muutos välillä Soppeenmäki - Viljakkalantie
5.8 MAANTIEDE OPETUKSEN TAVOITTEET
5.8 MAANTIEDE Maantieteessä tarkastellaan elottoman ja elollisen luonnon sekä ihmisen luomien järjestelmien rakennetta ja toimintaa. Maantieteen opetuksen tulee ohjata opiskelijaa tiedostamaan luonnon
OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA
JOUTSAN KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELISSA 321 Kaavamuutos koskee osittain korttelin 321, tonttia nro 1 (AM). OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Maankäyttö- ja rakennuslain 63 :n mukaan, kaavaa
MAANTIETEEN KOE 25.9.2015 HYVÄN VASTAUKSEN PIIRTEITÄ
MAANTIETEEN KOE 25.9.2015 HYVÄN VASTAUKSEN PIIRTEITÄ Alla oleva vastausten piirteiden, sisältöjen ja pisteitysten luonnehdinta ei sido ylioppilastutkintolautakunnan arvostelua. Lopullisessa arvostelussa