HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA 1/ SATAMALAUTAKUNTA

Transkriptio

1 HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA 1/ SATAMALAUTAKUNNAN KOKOUS Kokousaika Tiistaina kello 8.00 Paikka Satamalautakunnan kokoushuone Olympiaranta 3

2 HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA 1/ JÄSENET PUHEENJOHTAJA TIMO JAATINEN johtaja, (Kok.) timo.jaatinen(a)etl.fi VARAPUHEENJOHTAJA KALLE KALLIO toimitusjohtaja, (SDP) kalle.kallio(a)vut.fi TUOVI ALLÉN asiantuntija, (SDP) tuovi.allen(a)sitra.fi KAARIN TAIPALE (SDP) kaarin.taipale(a)hse.fi ESKO RIIHELÄ (Kok.) esko.riihela(a)welho.com MILLA WIKSTEN sisältöpäällikkö, (Kok.) milla(a)wiksten.org JOHANNA HAUTAKORPI (Vihr.) johanna.hautakorpi(a)iki.fi JARI KALLIONIEMI ekonomi, (Vihr.) jari.kallioniemi(a)saaristomaailma.fi GÖRAN ÅHMAN dipl.ekon., (RKP) goran.ahman(a)kolumbus.fi KAUPUNGINHALLITUKSEN EDUSTAJA JUKKA LINDEMAN jukka.lindeman(a)taloverkot.fi VARAJÄSENET JUKKA KYRÖHONKA (Kok.) jukka.kyrohonka(a)welho.com MAARIT MU ASHEKELE diplomi-insinööri, (SDP) TIMO PUSKA (SDP) timove.puska(a)luukku.com ANTTI OJALA työnjohtaja, (SDP) antti.ojala(a)kontulan-kiinteistot.fi MARKKU MURROS (Kok.) markku.murros(a)gmail.com TIINA VALLILA (Kok.) tiina.vallila(a)finnrecord.inet.fi IRMA SIPPOLA toiminnanjohtaja, (Vihr.) irma.sippola(a)nk.hel.fi PETRI SUNINMÄKI (Vihr.) petri(a)suninmaki.net ANN-LOUISE LAAKSONEN systems manager, (RKP) annlouise_laaksonen(a)hotmail.com VARAEDUSTAJA OUTI OJALA outi.ojala(a)pp.inet.fi

3 HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA 1/ ESITTELIJÄT MUUT OSALLISTUJAT Satamajohtaja Heikki Nissinen puh Tuotantojohtaja Heikki Lampinen puh Talousjohtaja Tauno Sieranoja puh Satamakapteeni Jukka Kallio puh Tekninen johtaja Aarno Ahti puh Vuosaaren satamakeskuksen johtaja Kari Noroviita puh Projektinjohtaja Antti Mäkinen puh Pöytäkirjanpitäjä, toimistopäällikkö Eeva Tuomola-Oinonen puh Satamalakimies Tero Leponiemi puh Viestintäpäällikkö Eeva Oittinen puh Sähköpostiosoite etunimi.sukunimi@hel.fi jukka.t.kallio@hel.fi

4 HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA 1/ Sisältö Asia Sivu SATAMAJOHTAJA 1 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen sekä pöytäkirjan tarkastajien valinta 1 2 Ilmoitusasiat 2 3 Lausunto satama- ja matkustajamaksujen vaikutuksesta risteilyalusliikenteeseen sekä satamamaksun käyttömahdollisuudesta Itämeren suojelussa 7 TALOUSJOHTAJA 4 Vuoden 2008 talousarvion noudattamisohjeet 11 5 Vuoden 2008 talousarvioon sisältyvien avustusrahojen jakaminen, ilmoittaminen, maksattaminen sekä vuoden 2009 avustusten hakemisesta ilmoittaminen 13 TUOTANTOJOHTAJA 6 Siivouspalveluiden ostaminen Palmialta 15 TEKNINEN JOHTAJA Lisälista 1 7 Ei julkisuuteen Työkonetarjousten hyväksyminen Lisälsta 1 8 Ei julkisuuteen Vesityökonetarjousten hyväksyminen Lisälista 1 9 Ei julkisuuteen Rakenne- ja laitesuunnittelun vuosityötarjoukset PROJEKTINJOHTAJA 10 Vuosaaren sataman A-laiturin jatkeen rakentamiseen liittyvä lisä- ja muutostyövarauksen korottaminen 11 Vuosaaren sataman liikenneyhteyksien lisärahoitustarpeen hyväksyminen 34 39

5 HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA 1/ Sisältö Vuosaaren satamaan liittyvän Vuosaari Service Center-hankkeen perussopimuksen aikatauluehdon muuttaminen Vuosaaren sataman rekkapysäköintialueiden sopimusjärjestelyt 47 OSASTONJOHTAJAT 14 Osastonjohtajien tilannekatsaukset 54 SATAMAJOHTAJA 15 Satamajohtajan tiedotukset Helsingin Satamassa tehdyt päätökset Päätösten täytäntöönpano 57

6 HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Saj/1 1 Satamajohtaja KOKOUKSEN LAILLISUUDEN JA PÄÄTÖSVALTAISUUDEN TOTEA- MINEN SEKÄ PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJIEN VALINTA HelSa Lautakunta päättänee todeta kokouksen lailliseksi ja päätösvaltaiseksi sekä valita jäsenet Kalle Kallion (varalla Tuovi Allén) ja Johanna Hautakorven (varalla Jari Kallioniemi) tarkastamaan tämän kokouksen pöytäkirjan.

7 HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Saj/2 2 Satamajohtaja ILMOITUSASIAT HelSa Kaupunginvaltuuston päätösluettelo nro 21/2007 sekä päätösten täytäntöönpanoa koskeva kaupunginhallituksen päätös ( 1531). Päätösluettelossa ei ole erityisesti Helsingin Satamaa koskevia päätöksiä. 2 Kaupunginvaltuuston päätösluettelo nro 22/2007 sekä päätösten täytäntöönpanoa koskeva kaupunginhallituksen päätös ( 1613). Asia 5: Valtuuston kokoontuminen. Kaupunginvaltuusto päätti pitää kokouksensa syyskaudella 2008 seuraavasti, ellei puheenjohtaja, mahdollisuuksien mukaan varapuheenjohtajien kanssa neuvoteltuaan, asioiden vähäisen määrän tai muun erityisen syyn takia päätä peruuttaa kokousta: nro päivä klo viikko 14 ke K ke K ke ke K ke ke ke K ke K = kyselytunti (1 = Huom! talousarvio) Samalla kaupunginvaltuusto päätti, että puheenjohtaja voi samassa järjestyksessä muuttaa kokouksen alkamisaikaa päätettynä kokouspäivänä. Muutoksista ilmoitetaan vähintään viikkoa ennen kokousta.

8 HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Saj/2 3 Satamajohtaja Asia 6: Selvitys vuoden 2006 arviointikertomuksen johdosta suoritetuista toimenpiteistä. Kaupunginvaltuusto päätti merkitä tiedoksi esityslistan tämän asian erillisenä liitteenä olevan selvityksen vuoden 2006 arviointikertomuksen johdosta suoritetuista toimenpiteistä. 3 Kaupunginhallituksen päätös ( 1532 ). Asia: Kaupunginhallituksen kokousajat vuonna Kaupunginhallitus päätti, että se kokoontuu vuonna 2008 varsinaisiin kokouksiinsa kaupungintalossa alkaen maanantaisin kello ja ylimääräisiin kokouksiin tarvittaessa. Kevätkauden viimeinen kokous pidetään ja syyskauden ensimmäinen kokous Viikolla 13 kokous pidetään pääsiäisen takia poikkeuksellisesti tiistaina Kaupunginhallitus kokoontuu strategiakokouksiin vuonna , , , ja klo Samalla kaupunginhallitus päätti että kaupunginhallituksen kokouksista kulloinkin laadittu pöytäkirja pidetään kokousta seuraavana kuudentena arkityöpäivänä hallintokeskuksessa yleisesti nähtävänä ja että kaupunginhallituksen kokousajoista ja edellä mainituista nähtävänäoloista kuulutetaan sanomalehdissä ja julkisten kuulutusten ilmoitustaululla.

9 HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Saj/2 4 Satamajohtaja Kaupunginhallituksen päätös ( 1580). Asia: Lausunto Uudenmaan ympäristökeskukselle Aker Yards Oy:n ympäristölupahakemuksesta. Kaupunginhallitus päätti antaa Uudenmaan ympäristökeskukselle Aker Yards Oy:n ympäristölupahakemuksesta seuraavan lausunnon: Kaupunginhallitus puoltaa ympäristöluvan myöntämistä Aker Yards Oy:n Helsingin Länsisatamassa sijaitsevalle laivatelakalle. Kaupunginhallitus katsoo, että lupamääräyksiä harkittaessa tulee kuitenkin ottaa huomioon seuraavaa: Helsingin kaupunki on käynnistänyt Hernesaaren osayleiskaavan suunnittelun, jossa Matalasalmenkujaan ja Laivakatuun sekä mereen rajoittuvalle alueelle on tarkoitus osoittaa asumista, työpaikkoja ja kulttuuritoimintoja. Laivatelakan ydintoimintojen alue jää osayleiskaavaalueen ulkopuolelle. Kaupunginhallitus katsoo, että ympäristöluvassa tulee ottaa huomioon asutuksen voimakas lisääntyminen telakan välittömässä läheisyydessä siten, että viihtyvyys naapurustossa ei vaarannu. Lisäksi huomioon tulee ottaa telakan naapurissa harjoitettava matkustajaliikenne ja erityisesti kansainvälisten risteilyalusten sijoittuminen läheisiin laitureihin. Turvallisuusmääräykset saattavat vaikuttaa telakkatoiminnalle asetettaviin vaatimuksiin. Lupakäsittelyssä tulee varmistaa, että turvamääräykset on riittävästi huomioitu. Aker Yards Oy:n ympäristölupahakemus on tullut vireille vuonna Hakemuksessa esitetyn selvityksen laatimisen jälkeen telakalla on tehty toimenpiteitä toiminnasta aiheutuvien, ilmaan johtuvien eri yhdisteiden ja hiukkasten päästöjen vähentämiseksi. Kaupunginhallitus katsoo, että hakemuksen asiakirjoja tulisi päivittää siten, että hakija selvittäisi nykyisen päästötilanteen yksilöityine päästölähteineen, -yhdisteineen ja -pitoisuuksineen sekä päästöjen leviämisen ympäristöön.

10 HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Saj/2 5 Satamajohtaja Aker Yards Oy:n ja Helsingin kaupungin välisen vuokrasopimuksen mukaan mm. alueen maaperä tulee tutkia ja puhdistaa vuokra-ajan päättyessä. Kaupunginhallitus katsoo, että telakka-alueen vaikutusalueella tulee myös tutkia sedimenttien haitta-ainepitoisuuksia ja selvittää haitta-aineiden levinneisyys sekä ympäristövaikutus. Tarkastelu tulee mahdollisuuksien mukaan tehdä yhdessä alueen muiden sedimenttien haitta-ainepitoisuuksiin vaikuttavien toimijoiden kanssa. Kaupunginhallitus katsoo, että ympäristöluvassa tulee määrätä toiminnan lopettamisen jälkeisestä toiminta-alueen maaperän ja vaikutusalueen sedimenttien kunnostamisesta. Toiminnasta aiheutuvan hajun arviointi ja leviämisselvitys tulee laajentaa koskemaan koko telakan vaikutusaluetta, jotta ympäristövaikutuksia voidaan riittävästi arvioida. Tarkastelu tulee tehdä yhdessä muiden yhteisellä vaikutusalueella hajua aiheuttavien toimijoiden kanssa. Telakan nykyisestä toiminnasta aiheutuvasta melusta tulee tehdä kattavat melumittaukset ja melumallilaskelmat. Alueen melutilanne tulee selvittää yhdessä muiden yhteisellä vaikutusalueella melua aiheuttavien toimijoiden kanssa. Kaupunginhallitus katsoo lopuksi, että eri ympäristövaikutusten nykytilannekartoitusten ja selvitysten lisäksi tulee toiminnan vaikutusten arvioimiseksi tulevaisuudessa laatia tarkkailuohjelmat aikatauluineen. Myös onnettomuus-, häiriö- tai muissa poikkeuksellisissa tilanteissa syntyvät vaikutukset ja riskit tulee arvioida, ja tarvittaessa määrätä vahingon tai vaaran estämiseksi tehtävistä toimista. Satamalautakunta on antanut lausunnon hakemuksesta ( 192). 5 Kaupunginhallituksen päätös ( 1611). Asia: Vuoden 2009 talousarvioehdotuksen ja taloussuunnitelmaehdotuksen vuosiksi käsittelyjärjestys.

11 HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Saj/2 6 Satamajohtaja Vuoden 2009 talousarvioehdotuksen ja taloussuunnitelmaehdotuksen vuosiksi käsittelyjärjestys on suunniteltu seuraavaksi: Vuoden 2009 talousarvioehdotuksen valmistelua koskeva lähetekeskustelu Johtajisto ke klo Khs ma klo Kvsto ke klo Vuoden 2009 talousarvioehdotuksen laatimisohje+raami+kannanotot Johtajiston käsittely ke klo Khn käsittely ma klo Vuoden 2009 talousarvioehdotus ja taloussuunnitelmaehdotus vuosiksi Jako johtajistolle pe Johtajiston käsittely ke klo 8.30 Jako Khlle ja ennakkojako Kvstolle pe Info Khlle ma klo Khn käsittely ma klo Jako Kvstolle pe Kvston käsittely ke klo Kvston jatkokäsittely, vero- ja kiinteistöveroprosentit ke klo ESITTELIJÄ EHDOTUS Lautakunta päättänee merkitä ilmoitusasiat tiedoksi. Ilmoitusasiat 1-5 merkittäneen tiedoksi sekä se, että niistä on ilmoitettu tiedoksi ja noudatettavaksi asianomaisille Helsingin Sataman osastoille. Lisätiedot: Nissinen Heikki, satamajohtaja, puhelin

12 HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Saj/3 7 Satamajohtaja LAUSUNTO SATAMA- JA MATKUSTAJAMAKSUJEN VAIKUTUKSES- TA RISTEILYALUSLIIKENTEESEEN SEKÄ SATAMAMAKSUN KÄYT- TÖMAHDOLLISUUDESTA ITÄMEREN SUOJELUSSA HelSa Hallintokeskus pyysi satamalautakunnalta lausuntoa VT Rautavan ponnesta, jonka mukaan kaupungin on selvitettävä satamamaksujen ja matkustajamaksujen vaikutus Helsinkiin suuntautuvaan risteilyliikenteeseen sekä satamamaksun käyttömahdollisuus Itämeren suojeluun vaikuttavana elementtinä. Satamalautakunnan on annettava lausunto asiasta mennessä. ESITTELIJÄ Satamajohtaja esittää, että lautakunta antaisi asiasta seuraavan lausunnon: Satamamaksujen ja matkustajamaksujen vaikutus Helsinkiin suuntautuvaan risteilyalusliikenteeseen Helsingin Satama veloittaa aluksilta satamamaksuina alusmaksua, matkustajamaksua sekä jätehuoltomaksua. Lisäksi aluksille annettavista palveluista veloitetaan kiinnitys- ja irrotusmaksua sekä vesimaksua. Kansainväliset risteilyalukset matkustajineen jatkavat valtaosaltaan matkaansa samalla laivavuorolla toiseen ulkomaiseen satamaan. Näistä matkustajista Helsingin Satama ei veloita matkustajamaksua, joten matkustajamaksulla ei ole vaikutusta risteilyalusten käyntimääriin. Vuonna 2007 risteilymatkustajia kävi Helsingin satamassa , josta matkustajamaksu veloitettiin 5 %:sta. Risteilyalukset käyttävät satamassa käydessään halvemman laituriryhmän laitureita, jotka eivät ole matkustajaterminaaleja tarvitsevien alusten käytössä. Tämän vuoksi risteilyalusten alusmaksut ovat rahtialuksien ja linjaliikenteen matkustaja-aluksien alusmaksuja edullisemmat. Lisäksi Helsingin Satama veloittaa alusjätemaksua, joka vastaa jätteen käsittelystä Helsingin Satamalle aiheutuvia kustannuksia. Pelkästään risteilyaluksille annettavista alennuksista Helsingin Satama on kilpailuneutraliteettisista syistä joutunut luopumaan. Em. julkisoikeudellisten satamamaksujen osuus Helsingin Sataman kaikista risteilyalusten veloituksista oli vuonna 2007 runsaat 70 %.

13 HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Saj/3 8 Satamajohtaja Yksityisoikeudellisina maksuina Helsingin Satama on veloittanut risteilyaluksia niille antamistaan palveluista: vesi- ja jätevesimaksuja sekä alusten kiinnitys- ja irrotusmaksuja maksut ovat ainoastaan kustannusvastaavia. Kaikista risteilyalusten satamakäynteihin liittyvistä julkisoikeudellisista maksuista valtion veloittamat väylä- ja luotsausmaksut olivat vuonna %. Helsingin Sataman osuus kokonaisuudessaan on ainoastaan 15 %, joten yksinomaan satamamaksuilla voidaan Helsinkiin suuntautuvaan risteilyalusliikenteen määrään vaikuttaa vain vähäisesti. Mikäli risteilyalusten maksuja alennettaisiin, tulisi muun liikenteen maksuilla subventoida risteilyliikenteen kuluja. Vertailun vuoksi todettakoon, että Oslon sataman risteilyalusten maksuja koskevan selvityksen (v. 2006) pohjalta tehdyssä maksuvertailussa Helsingin Sataman aluskäynniltä veloittamat maksut (alus- ja matkustajamaksut, ISPS-maksut sekä kiinnitys- ja irrotusmaksut) olivat kuuden sataman joukosta halvimmat. Selvityksen piirissä olivat Bergenin, Helsingin, Kööpenhaminan, Oslon, Tallinnan ja Tukholman satamat. Kun otetaan huomioon lisäksi valtioiden veloittamat väylä- ja luotsausmaksut, käynti Helsingissä on vertailuryhmän kallein. Satamamaksun käyttömahdollisuus Itämeren suojeluun vaikuttavana elementtinä Helsingin Sataman arviot satamatoimintansa (laivat ja työkoneet sekä ajoneuvoliikenne) pakokaasupäästöistä vuosina olivat (tonnia/vuosi) Typpioksidit Hiilidioksidit Partikkelit Rikkidioksidit Nox CO2 SO Laivojen osuus Itämereen ilmasta tulevasta rikkikuormituksesta on merkittävä. Niinpä kansainvälisen merenkulkujärjestön IMO:n ympäristöä koskevissa MARPOL- määräyksissä on rajoitettu alkaen Itämerellä liikennöivien alusten polttoaineiden rikkipitoisuutta, jonka on oltava < 1,5 %. Lisäksi EY:n rikkidirektiivin 2005/33/EY mukaan alusten on satamassa oloaikana käytettävä < 0,1 % rikkiä sisältäviä polttoaineita, mikäli alus seisoo satamassa yli kaksi tuntia, tai liityttävä maasähköön. Direktiivi tulee voimaan vuonna 2010.

14 HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Saj/3 9 Satamajohtaja Laivaliikenteen typpioksidien päästöt olivat vuonna 2006 Suomen talousvyöhykkeellä Suomen satamissa käyneiden laivojen osalta tonnia/v (Helsingin osuus n. 2 %) ja päästöt Suomenlahdella Suomen satamissa käyneiden laivojen osalta arviolta tonnia/v. Tieliikenteen typpioksidipäästöt olivat tonnia vuonna (VTT/ Mäkelä 2007). Syynä tieliikenteen aleneviin typpioksidipäästöihin ovat tieliikenteen jatkuvasti tiukkenevat päästörajoitukset, jotka alentavat päästöjä voimakkaasti. Laivaliikenteessä typpioksidipäästöjä ei ole toistaiseksi juurikaan rajoitettu, mutta kansainvälinen merenkulkujärjestö IMO on tarkentamassa niitä koskevia säädöksiä. Alusvesilainsäädännön mukaan kansainvälisessä liikenteessä olevat alukset voivat tyhjentää käsittelemättömiä käymälävesiä mereen yli 12 meripeninkulman etäisyydellä ja käsiteltyjä jätevesiä 3 meripeninkulman etäisyydellä rannikosta. Satamaan jättämistään käymälävesistä alus joutuu maksamaan jätevesimaksun. Helsingin Sataman alusjätemaksu ei sisällä käymälöiden jätevesimaksua, vaan siitä maksetaan erikseen jätteitä jätettäessä. Säännöllisessä linjaliikenteessä olevat alukset on suurelta osin vapautettu alusjätemaksusta (merenkulkulaitos) ehdolla, että ne hoitavat jätehuoltonsa itse. Alukset, joita MKL ei ole vapauttanut alusjätemaksusta, joutuvat maksamaan maksun, vaikka eivät jättäisikään jätteitä satamaan. Helsingin Sataman aluksilta veloittama käymälävesimaksu sekä alusten kiinteästä jätteestä ja konehuoneesta peräisin olevasta öljyisestä jätteestä veloittamat maksut ovat ainoastaan kustannusvastaavia. Helsingin ja Turun kaupunkien haasteessa Itämeren pelastamiseksi ehdotettiin eräänä toimenpiteenä, että alennetaan tai poistetaan laivojen jätevesimaksuja siten, että jätevesien maihinjättö tulee nykyistä houkuttelevammaksi. Toimiva käytäntö olisi, että Helsingin Satama varustaa laivapaikat tarvittavin vastaanottolaittein ja Helsingin Vesi myöntäisi aluksille alennuksen tai vapautuksen jätevesimaksusta.

15 HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Saj/3 10 Satamajohtaja Helsingin Satamalla on jo vuosien ajan ollut käytössä ympäristöperusteinen edullinen alusmaksu pääasiassa matkustajia kuljettaville aluksille, mikäli niiden käyttämän polttoaineen rikkipitoisuus ei ylitä yhtä painoprosenttia aluksen Suomen aluevesillä tai satamassa ollessa. Rikkipäästöjä Itämerellä on pyritty hillitsemään rajaamalla polttoaineen rikkipitoisuus 1,5 prosenttiin, kun maailmanlaajuinen raja on 4,5 prosenttia. Ympäristöperusteisten maksujen edelleen kehittämiseksi ja käytön laajentamiseksi Helsingin Satama on laatinut selvityksen, jossa kartoitettiin ympäristöperusteisten satamamaksujen (lähinnä rikki- ja typpipäästörajojen asettamisen) käytäntöä eräissä koti- ja ulkomaisissa satamissa. Selvityksen keskeisenä johtopäätöksenä todettiin, että yksittäisen sataman mahdollisuudet asiassa ovat rajalliset, joten parhaat tulokset saavutettaisiin, mikäli valtion merenkulkumaksuihin sisällytettäisiin ympäristöperuste. Samoin ainakin merkittävimpien satamien samanaikainen ympäristöperusteisten maksujen käyttöönotto olisi suotavaa, mikä ehkäisisi alusten maksuperusteista johtuvaa siirtymää satamien välillä. Ympäristöperusteen sisällyttäminen valtion merenkulku- ja väylämaksuihin ohjaisi tehokkaasti aluksia ympäristöystävälliseen toimintaan Suomen aluevesillä. Merenkulkulaitoksen ohella muiden vaikutusvaltaisten tahojen (EU, valtiot, muut satamat) toimilla on ratkaiseva merkitys koko Itämeren suojelun kannalta. Helsingin Satama toimitti laatimansa selvityksen ympäristöperusteisista maksuista tiedoksi Liikenne- ja viestintäministeriölle, merenkulkulaitokselle sekä Suomen Satamaliitolle. Julkisuudessa esitettyjen tietojen mukaan LVM ja MKL ovat ilmoittaneet käynnistävänsä selvityksen ympäristöperusteisista merenkulkumaksuista. On syytä muistaa, että todellisia ja merkittäviä muutoksia voidaan saada aikaan vain kansainvälisellä yhteistyöllä. Yksittäinen satama tai valtio saattaa tiukoilla rajoituksillaan jopa haitata omaa elinkeinotoimintaansa. Helsingin Satama pyrkii olemaan läsnä ja toimimaan aktiivisesti merkittävillä foorumeilla. EHDOTUS Lautakunta päättänee antaa otsikkoasiasta kaupunginhallitukselle esityslistan mukaisen lausunnon. Lisätiedot: Nissinen Heikki, satamajohtaja, puhelin

16 HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Taj/4 11 Talousjohtaja VUODEN 2008 TALOUSARVION NOUDATTAMISOHJEET HelSa Kaupunginhallitus on päättänyt antaa vuodelle 2008 (1575 ) talousarvion noudattamisohjeet. Lauta- ja johtokunnilta sekä virastoilta ja laitoksilta edellytetään taloudellisen kehityksen seuraamista ja tarvittaessa valmiutta sopeuttaa toimintansa muuttuvissa tilanteissa talousarvion mukaiseksi. Kaupungin talouden keskeisiä asioita ovat verotulojen ja toimintamenojen kehitys. Tämänhetkiset varsin myönteiset verotulonäkymät eivät poista sitä tosiasiaa, että kaupungin taloudessa tarvitaan rakenteellisia uudistuksia ja pitkäjänteistä talouden tasapainoa. Helsingin väestö kasvaa, mutta sen vaikutukset muuttoliikkeen rakenteen vuoksi ovat ongelmallisia, ja sen myönteiset vaikutukset talouteen tulevat vasta viiveellä. Haasteet palvelutoiminnalle ovat suuret: sosiaali- ja terveysmenot kasvavat, väestö ikääntyy ja työvoimapula uhkaa. Kaupungin talouden tasapainoa ja palvelukoneiston toimivuutta ei jatkossa voi enää rakentaa Helsingin Energian ylimääräisten tuloutusten varaan. Hallintokuntien on tarkasteltava toimintoja kriittisesti esim. toteuttamalla palveluverkkoselvityksiä. Taloutta tasapainotetaan toimintoja uudelleen organisoimalla, hyödyntämällä uutta teknologiaa sekä parantamalla toimintaprosesseja ja menetelmiä. Talousarvion mukaisissa puitteissa pysyminen edellyttää virastoilta ja liikelaitoksilta rakenteiden muuttamista, tuottavuuden lisäämistä, tuloksellisen johtamisen ja kannustavan henkilöstöpolitiikan kehittämistä, yhteistoimintaperiaatteiden mukaisesti toteutettavaa organisaatioiden kehittämistä ja tehtäväjakojen uudistamista, tehtävien tarpeellisuuden jatkuvaa arvioimista sekä keskittymistä toimialansa perustehtäviin. Henkilöstön ammattitaidon kehittymistä ja henkilöstön tehokasta käyttöä tulee tukea esim. tehtäväkierron avulla. Hallinnon tukipalveluita tarkastellaan kriittisesti ja säilytetään kuntalaisten palvelut mahdollisimman hyvinä.

17 HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Taj/4 12 Talousjohtaja Helsingin Sataman peruspääoman tuotto, perustamislainan lyhennys ja lainojen korot kaupungin rahoitukseen vaikuttavina erinä on esitetty vuoden 2008 talousarvion tuloslaskelma- ja rahoitusosassa. Pääluokassa 1, Kaupunginjohtajan toimiala, on esitetty mm. Helsingin Sataman tavoitteet toiminnalle, tulos- ja rahoituslaskelmat sekä investointisuunnitelma. Talousarvio vuodeksi 2008 on jaettu lautakunnalle ilmoitusasioiden liitteenä../. Vuoden 2008 talousarvion noudattamisohjeet sekä Helsingin Sataman talousarvio on jaettu esityslistan liitteinä. ESITTELIJÄ EHDOTUS Talousjohtaja toteaa, että Helsingin Sataman tulosbudjetin valmistelu vuodelle 2008 on käynnissä kaupunginvaltuuston hyväksymän talousarvion pohjalta ja se esitetään lautakunnalle Lautakunta päättänee merkitä vuoden 2008 talousarvion noudattamisohjeet tiedoksi. Lisätiedot: Sieranoja Tauno, talousjohtaja, puhelin LIITE Vuoden 2008 talousarvion noudattamisohjeet

18 HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Taj/5 13 Talousjohtaja VUODEN 2008 TALOUSARVIOON SISÄLTYVIEN AVUSTUSRAHOJEN JAKAMINEN, ILMOITTAMINEN, MAKSATTAMINEN SEKÄ VUODEN 2009 AVUSTUSTEN HAKEMISESTA ILMOITTAMINEN HelSa Kaupunginhallitus on päätöksellään ( 1576) kehottanut lautakuntia huolehtimaan avustuksista otsikossa mainittujen tehtävien./. osalta. Päätös on jaettu esityslistan liitteenä. Helsingin Sataman vuoden 2008 talousarviossa on varauduttu yhteensä euron avustuksiin ulkopuolisille yhteisöille. ESITTELIJÄ Talousjohtaja esittää, että satamalautakunnan vuoden 2008 talousarvioehdotuksessa ulkopuolisille yhteisöille varatusta euron summasta avustukset maksettaisiin satamalautakunnan kokouksessaan ( 114) tekemän päätöksen mukaan seuraavasti: Helsingin Meripelastusyhdistys - Helsingfors Sjöräddningsförening ry:lle euroa Suomen Meripelastusseura ry - Finlands Sjöräddningssällskap rf:lle euroa Merimiespalvelutoimistolle (MEPA) euroa. Lisäksi talousjohtaja esittää, että vuodelle 2009 mahdollisesti pyydettävien avustusten hakumenettelystä ilmoitettaisiin kyseessä oleville yhteisöille. Anomus on tehtävä kaupunginhallituksen ohjeiden mukaisesti lomakkeella Lv 290, joka on jätettävä viimeistään Helsingin Satamalle. Todettakoon tässä yhteydessä, että näiden normaalien vuosiavustusten lisäksi Helsingin Satama on mm. vuonna 2006 osallistunut uuden meripelastusaluksen hankinnan rahoittamiseen myöntämällä Helsingin Meripelastusyhdistykselle siihen tarkoitukseen euroa. Myös Vuosaaren merimieskirkkoa varten vuokratun tontin vuokrasta on myönnetty vapautus vuoden 2010 loppuun saakka.

19 HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Taj/5 14 Talousjohtaja EHDOTUS Lautakunta päättänee jakaa vuoden 2008 talousarvioon merkityt avustusrahat esityslistalla yksilöidyn mukaisesti ja maksaa ne kaupunginhallituksen antamien ohjeiden mukaisesti sekä ilmoittaa maksatuksesta avustuksen saajille. Samalla lautakunta päättänee ilmoittaa avustuksen myöntämisen ehdoksi, että avustettavien yhteisöjen tulee toiminnassaan ja taloudenhoidossaan noudattaa kaupunginhallituksen antamia ohjeita, ja että kaupunginhallituksella on oikeus käyttää avustusrahoja kaupungille avustettavasta toiminnasta lainojen takaamisen tai muun syyn johdosta mahdollisesti syntyvien saatavien korvaamiseen. Avustuksensaajien tulee suunnitella vuoden 2008 toimintansa huomioon ottaen, ettei kaupungilla ole mahdollisuuksia lisäavustusten myöntämiseen. Lisäksi lautakunta päättänee kehottaa Helsingin Satamaa ilmoittamaan esityslistalla mainituille yhteisöille vuodelle 2009 mahdollisesti haettavien avustusten hakumenettelystä siten, että anomukset on jätettävä viimeistään Helsingin Satamalle. Pöytäkirjanote hallinto- ja talousosastolle, Helsingin Meripelastusyhdistys - Helsingfors Sjöräddningsförening ry:lle, Suomen Meripelastusseura ry - Finlands Sjöräddningssällskap rf:lle ja Merimiespalvelutoimistolle. Lisätiedot: Sieranoja Tauno, talousjohtaja, puhelin LIITE Vuoden 2008 talousarvioon merkittyjen avustusrahojen jako-ohjeet ja ohjeet vuoden 2009 avustusten hakumenettelystä

20 HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Ptj/6 15 Tuotantojohtaja Salassa pidettävä liite 6 SIIVOUSPALVELUIDEN OSTAMINEN PALMIALTA HelSa Satamalautakunnalle tiedotettiin suunnitelmasta siivoustoiminnan uudelleen järjestämiseksi, jonka mukaan Helsingin Satama luopuu alkaen omasta siivoustoiminnastaan. Siivoustyönjohtajat sekä siivoojat siirtyvät Palmian palvelukseen ja Helsingin Satama hankkii siivouspalvelut jatkossa Palmialta. Suunnitelmaa käsiteltiin marraskuun 2007 aikana Helsingin Sataman yhteistoimintaryhmässä ja asiasta on keskusteltu siivoojia edustavan JHL-Julkisten ja hyvinvointialojen liiton edustajien sekä Helsingin Sataman siivoustyönjohtajien ja siivoojien kanssa. Palmia järjesti tiedotustilaisuuden Helsingin Sataman siivoushenkilöstölle. Helsingin kaupungin henkilöstökeskus ja JHL neuvottelivat Helsingin Sataman siivoushenkilöstön siirtymisestä Palmiaan. Neuvottelussa ja allekirjoitetussa pöytäkirjassa sovittiin siirtoa koskevista järjestelyistä ja henkilöstön etuuksista. Kaupunginjohtaja päätti toimien siirrosta Palmiaan. Helsingin Sataman seitsemän vakinaista ja yksi määräaikainen siivooja ovat solmineet Palmian kanssa työsopimukset lukien. Siivoustyönjohtajat (2 henkilöä) siirtyivät Helsingin Sataman sisällä toisiin tehtäviin. Helsingin Satama solmi Palmian kanssa sopimuksen siivouspalveluiden hankkimiseksi siirtymävaiheen ajaksi Koska kysymyksessä on henkilöstön siirtymisestä hallintokunnasta toiseen, on tarkoituksenmukaista solmia pitempiaikainen palvelusopimus poiketen aikaisemmista Palmian kanssa tehdyistä sopimuksista. Palmia on esittänyt määräaikaisen palvelusopimuksen solmimista saakka, jonka jälkeen sopimus jatkuisi toistaiseksi 6 kk:n ir-./. tisanomisajoin ja muutoin liitteen liitteenä olevan sopimusluonnoksen ehdoin. Koska kysymyksessä on arvoltaan lähes 2,4 miljoonan euron (48 kk) palvelusopimus, satamalautakunnan tulee tehdä siitä päätös. Todettakoon, että julkisen hankinnan säännöt eivät koske kaupungin hallintokuntien kesken tapahtuvaa hankintaa, joten kilpailuttaminen ei ole tarpeen. Kaupungin tavoitteena on keskittää ns. tukipalveluita palvelukeskuksiin. Kaupunginvaltuuston aiemmin tekemä päätös Palmian palveluiden vaiheittaisesta kilpailuttamisesta koskee tässä vaiheessa vain sosiaali-, terveys- ja opetustointa. Tässä tapauksessa ei ole kysymys myöskään palveluiden ulkoistamisesta.

21 HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Ptj/6 16 Tuotantojohtaja Salassa pidettävä liite ESITTELIJÄ EHDOTUS Tuotantojohtaja esittää, että lautakunta oikeuttaisi Helsingin Sataman solmimaan liitteen mukaisen siivouspalvelusopimuksen Palmian kanssa ajaksi jatkuen sen jälkeen vuoden kerrallaan sekä tekemään sopimukseen tarvittaessa vähäisiä muutoksia. Lautakunta päättänee oikeuttaa Helsingin Sataman solmimaan liitteen mukaisen siivouspalvelusopimuksen Palmian kanssa ajaksi ja jatkuen sen jälkeen vuoden kerrallaan sekä tekemään sopimukseen tarvittaessa vähäisiä muutoksia. Pöytäkirjanote talousosastolle sekä palvelutuotanto-osastolle. Lisätiedot: Lampinen Heikki, tuotantojohtaja, puhelin LIITE Salassa pidettävä liite JulkL k

22 HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Tej/1 17 Lisälista 1 Tekninen johtaja TYÖKONETARJOUSTEN HYVÄKSYMINEN HelSa Ei julkisuuteen

23 HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Tej/2 23 Lisälista 1 Tekninen johtaja VESITYÖKONETARJOUSTEN HYVÄKSYMINEN HelSa Ei julkisuuteen

24 HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Tej/3 28 Lisälista 1 Tekninen johtaja Ei julkisuuteen 9 RAKENNE- JA LAITESUUNNITTELUN VUOSITYÖTARJOUKSET HelSa

25 HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Prj/7 34 Projektinjohtaja VUOSAAREN SATAMAN A-LAITURIN JATKEEN RAKENTAMISEEN LIITTYVÄ LISÄ- JA MUUTOSTYÖVARAUKSEN KOROTTAMINEN HelSa Vuosaaren sataman läntisen osan eteläpäätyyn rakennetaan laituri (Alaituri), johon tulee roro-laivapaikka VA6. Sataman länsiosan länsireunan jatkeeksi on rakennettu aallonmurtaja. Sataman suunnitelmien kehittämisen yhteydessä on tullut esiin mahdollisuus rakentaa A-laiturille aallonmurtajan kainaloon noin 110 m pitkä jatko-osa, joka mahdollistaa tulevaisuudessa kahden lisäpaikan rakentamisen roro-aluksille (laivapaikat VA7 ja VA8). Samalla saadaan laivapaikan VA6 taustalle jo nyt lisää kenttätilaa. Ennen lisäpaikkojen toteutusta A-laiturin jatketta voidaan käyttää hinaajien ja muiden vastaavien alusten kiinnittymispaikkana. Vuosaaren sataman viimeisin yleissuunnitelma ( ) on esitys-./../. listan liitteenä 1. Liitteenä 2 on yksityiskohtaisempi suunnitelma läntisen osan eteläpään alueesta. A-laiturin jatkeen rakentaminen on perusteltua tilata käynnissä olevan laituriurakan (Reunapalkki- ja pistolaituriurakka 2) lisätyönä. Tällä perusteella esitetään Reunapalkki- ja pistolaituriurakka 2:n lisä- ja muutostyövarauksen korottamista. Uuden laiturin taustalle tulevien kenttien pintarakenteet ja putkitukset toteutettaisiin alueurakoiden ja sähköistysurakoiden lisätöinä. Taustaa Vuosaaren sataman yleissuunnitelman mukaan satamaan tulee kaksi 750 m pitkää konttilaituria ja 12 roro-laivapaikkaa, minkä lisäksi konttilaitureilla yhteensä kolmella laivapaikalla on rampit roro-aluksia varten. Lisäksi yksi laivapaikka (VGA) on tarkoitettu mm. projektilaivauksia varten. Vuosaaren sataman suunnitelmia on jatkuvasti kehitetty rinnan rakentamisen kanssa sataman tulevien käyttäjien tarpeiden perusteella. Tavoitteena on, että satama valmistuessaan parhaalla mahdollisella tavalla pystyy joustavasti vastaamaan jatkuvasti muuttuviin logistisiin tarpeisiin.

26 HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Prj/7 35 Projektinjohtaja On tarkoituksenmukaista, että raskaat satamarakenteet tehdään niin pitkälle valmiiksi ennen sataman käyttöönottoa kuin mahdollista. Toimivassa satamassa laitureiden rakentaminen aiheuttaa väistämättä häiriötä liikenteelle ja tavarankäsittelylle. Nimenomaan sataman raskaiden rakenteiden suunnittelussa ja toteutuksessa pyritään huomioimaan myös tulevaisuuden tarpeet. Tässä mielessä esimerkiksi osa laiturirakenteista on tehty tarvetta syvemmiksi, jotta sataman kulkusyvyyttä voidaan kasvattaa tulevaisuudessa ruoppaamalla ilman, että laiturirakenteita on tuolloin muutettava. A-laiturin jatke Sataman länsiosan eteläpäähän aallonmurtajan kainaloon on kehitetty noin 110 m pitkä uusi laituri A-laiturin jatkeeksi. Laituriin on tulevaisuudessa mahdollisuus kohtuullisin toimenpitein rakentaa tihtaalirakenteinen pistolaituri, jonka yhteyteen saadaan kaksi laivapaikkaa roroaluksille (laivapaikat VA7 ja VA8). A-laiturin jatkeessa on kysymyksessä raskas laiturirakenne, joka on tarkoituksenmukaista toteuttaa ennen kuin satamatoiminnot käynnistetään Vuosaaressa. Samalla saadaan laivapaikan VA6 taustalle jo nyt lisää kenttätilaa noin m 2. Alkuvaiheessa A-laiturin jatketta voidaan käyttää hinaajien ja muiden vastaavien alusten kiinnittymispaikkana eikä aallonmurtajalle suunniteltuja hinaajalaitureita tarvitse toteuttaa. Laivapaikka VA6 ja tulevaisuudessa toteutettavat laivapaikat VA7 ja VA8 ovat toiminnallisesti ja sijainniltaan erinomaisia paikkoja. Laivapaikoille ja niiden taustakentälle tulee suora ajoyhteys pääportilta suljetun satama-alueen länsireunaa myöten. Kaiken kaikkiaan esitetyllä suunnitelmalla A-laiturialueelle saadaan tehokas roroterminaalialue, jossa on toiminnan laajenemismahdollisuuksia. Helsingin Satama on neuvotellut Tallink Silja Oy:n kanssa laivapaikan VA6 osoittamisesta Superfast -alusten käyttöön. Neuvottelut eivät ole vielä johtaneet tulokseen. Mikäli neuvottelut johtavat myönteiseen tulokseen, esitettävän uuden laiturin rakentamisella parannetaan myös jo tämän yrityksen toiminnan kehittämisedellytyksiä Vuosaaressa.

27 HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Prj/7 36 Projektinjohtaja Hankinta käynnissä olevan urakan lisätyönä A-laiturin jatkeen rakentamiselle on haettu vesilupaa Länsi- Suomen ympäristölupavirastolta. Lupa arvioidaan saatavan kesään mennessä. Työ voidaan kuitenkin osin käynnistää välittömästi. VUOSA-projekti selvitti A-laiturin jatkeen rakentamisen hankintavaihtoehtoja. Erillisen urakkakilpailun järjestämistä hankkeesta ei katsottu tarkoituksenmukaiseksi. Sekä ruoppaus että kulmatukimuurin rakentaminen vaatii vesirakennustöiden erikoiskalustoa, jota Suomessa tällä hetkellä on vain kahdella urakoitsijalla. Nämä urakoitsijat ovat YIT Rakennus Oy ja Terramare Oy, joilla kummallakin on vuoden vaihteessa 2007/2008 käynnissä urakka Vuosaaren satamatyömaalla. Erillinen urakkakilpailu ei olisi ollut mahdollinen myöskään aikataulun kannalta. Sen sijaan todettiin tarkoituksenmukaiseksi suorittaa hankinta käynnissä olevan urakan lisätyönä. Tällä tavalla arvioidaan myös säästettävän kustannuksia, kun urakoitsijoilla on jo organisaatio työmaalla. Vuosaaren satamassa oli käynnissä vuoden 2007 lopussa seuraavat kaksi laiturien rakentamisurakkaa: Laituriurakka 3: Satamalautakunta päätti oikeuttaa Helsingin Sataman tilaamaan Laituriurakan 3 YIT Rakennus Oy:ltä, urakkahinta euroa (alv 22 %). Lisäksi lautakunta päätti oikeuttaa projektinjohtajan käyttämään mahdollisiin lisä- ja muutostöihin enintään euroa (alv 22 %). Urakkasopimus allekirjoitettiin Urakka valmistuu tammikuussa Reunapalkki- ja pistolaituriurakka 2: Satamalautakunta päätti oikeuttaa Helsingin Sataman tilaamaan Reunapalkki- ja pistolaituriurakan 2 Terramare Oy:ltä, urakkahinta euroa (alv 22 %). Lisäksi lautakunta päätti oikeuttaa projektinjohtajan käyttämään mahdollisiin lisä- ja muutostöihin enintään euroa (alv 22 %). Urakkasopimus allekirjoitettiin Urakka valmistuu elokuussa 2008.

28 HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Prj/7 37 Projektinjohtaja Sekä Laituriurakassa 3 että Reunapalkki- ja pistolaituriurakassa 2 saatiin vain kaksi urakkatarjousta ja tarjoajat olivat YIT Rakennus Oy ja Terramare Oy. Raskaiden laiturirakenteiden urakoitsijoita on Suomessa rajoitetusti. Kilpailutilanteen aikaansaamiseksi pyydettiin A-laiturin jatkeen rakentamista koskeva lisätyötarjous sekä YIT Rakennus Oy:ltä että Terramare Oy:ltä. Tarjouspyynnössä oli kiinteähintainen osa ja muuttuvahintainen osa, joka perustui urakoitsijan ilmoittamiin yksikköhintoihin ja tilaajan ilmoittamiin määriin. Näiden perusteella urakoitsija ilmoitti vertailuhinnan. Kumpikin yritys toimitti tarjouksen määräaikaan klo mennessä. Tarjousten arvonlisäverolliset vertailuhinnat olivat seuraavat: euroa (alv 22 %) Terramare Oy YIT Rakennus Oy Tarjoukset ovat tarjouspyynnön mukaisia. Halvin tarjoushinta vastaa tilaajan laatimaa kustannusarviota../. Liitteenä 3 on Vuosaaren sataman projektinjohtototeuttajakonsultin Ahma insinöörit Oy:n A-laiturin jatketta koskeva hankintaesitys. A-laiturin jatkeen rahoittaminen mahtuu Vuosaaren sataman hyväksyttyyn kustannuspuitteeseen, koska kustannuspuitteeseen sisältynyttä laivapaikan VA6 kaksoisramppirakennetta ei toteuteta. Kaksoisramppia varten oli varattu 4,5 milj. euroa (alv 0 %). Työ käynnistettäisiin maaliskuussa 2008 ja se valmistuisi syyskuussa 2008.

29 HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Prj/7 38 Projektinjohtaja ESITYS Projektinjohtaja toteaa, että Vuosaaren sataman A-laiturin jatkeen rakentaminen on perusteltua tilata Terramare Oy:ltä Reunapalkki- ja pistolaituriurakan 2 lisätyönä kokonaishintaan euroa (alv 22 %). Koska lisätyöhön kuuluu myös muuttuvahintaista työtä ja lisä- ja muutostöihin on edelleen varauduttava, projektinjohtaja esittää, että lautakunta oikeuttaa projektinjohtajan käyttämään Reunapalkki- ja pistolaituriurakan 2 lisä- ja muutostöihin yhteensä enintään euroa (alv 22 %) kyseisen urakan aikaisemmin hyväksytyn euron (alv 22 %) lisäksi. Uuden laiturin taustalle tulevat kenttärakenteet toteutetaan alueurakoiden ja sähköistysurakoiden lisätöinä, jotka tuodaan tarvittaessa satamalautakunnan käsittelyyn. A-laiturin jatkeen johdosta Reunapalkki- ja pistolaituriurakan 2 urakka-aikaa jatkettaisiin syyskuun loppuun EHDOTUS Lautakunta päättänee korottaa Terramare Oy:n kanssa solmitun Vuosaaren sataman Reunapalkki- ja pistolaituriurakan 2 lisä- ja muutostyövarausta eurolla (alv 22 %) hyväksytyn euron (alv 22 %) lisäksi ja oikeuttaa projektinjohtajan käyttämään varaus A-laiturin jatkeen rakentamiseen. Pöytäkirjanote Terramare Oy:lle, YIT Rakennus Oy:lle, hallinto- ja talousosastolle sekä VUOSAlle. Lisätiedot: Mäkinen Antti, projektinjohtaja, puhelin LIITTEET Liite 1 Vuosaaren sataman yleissuunnitelma Liite 2 Vuosaaren sataman läntisen osan eteläpään suunnitelma Liite 3 Ahma-insinöörit Oy:n laatima A-laiturin jatkeen hankintaesitys

30 HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Prj/8 39 Projektinjohtaja VUOSAAREN SATAMAN LIIKENNEYHTEYKSIEN LISÄRAHOITUS- TARPEEN HYVÄKSYMINEN HelSa Vuosaaren satama otetaan käyttöön marraskuussa 2008, jolloin tavarasatamatoiminnot siirretään Länsisatamasta ja Sörnäisten satamasta Vuosaareen. Tuolloin ovat käytössä myös sataman liikenneyhteydet, joista tieyhteys Kehä III:lle ja meriväylä ovat jo valmiit ja ratayhteys Keravalle valmistuu samanaikaisesti sataman kanssa. Valtion VUOLI-projekti toteuttaa sataman liikenneyhteydet valtion omistukseen. Helsingin Satama maksaa puolet liikenneyhteyksien toteuttamiskustannuksista. Liikenneyhteyksien kokonaiskustannuksiksi muodostuu 296,5 milj. euroa (alv 0 %). Eduskunta hyväksyi valtion vuoden 2008 talousarvion yhteydessä nämä kokonaiskustannukset. Aikaisemmin hyväksytystä päätöksestä kustannukset ovat kohonneet 7,5 milj. euroa (alv 0 %). Nyt esitetään, että Helsingin Satama oikeutetaan maksamaan puolet myös näistä lisäkustannuksista. Tämä edellyttää kaupunginvaltuuston päätöstä. VUOLI-projektin kustannuksista on sidottu 97 %. Valtion ja kaupungin kesken allekirjoitettiin pöytäkirja, jossa sovittiin, että Helsingin Satama saa puolet valtion Vuosaaren sataman liikenneyhteyksille saamista EU-tuista. Tukien yhteismäärä on 8,5 milj. euroa. Valtion toistaiseksi tästä tuesta saamasta 4,6 milj. eurosta siirretään puolet eli 2,3 milj. euroa Helsingin Sataman hyväksi niin, että summa vähennetään VUOLI-projektin viimeisestä Helsingin Satamalle vuonna 2007 osoittamasta laskusta. Loput vähennetään myöhemmin, kun tuen loppuosa on maksettu valtiolle, kuitenkin viimeistään ennen kuin VUOLI-projekti päättyy. Tausta Helsingin kaupunginvaltuusto päätti Vuosaaren sataman rakentamisesta. Kaupunginvaltuuston päätöksen mukaan Helsingin Satama maksaa puolet liikenneyhteyksien kustannuksista, joka on puolet 207,4 milj. eurosta eli 103,7 milj. euroa.

31 HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Prj/8 40 Projektinjohtaja Lisärahoitustarpeiden käsittelyt Eduskunta hyväksyi valtion vuoden 2003 talousarvion. Talousarviossa Vuosaaren sataman liikenneyhteyksien rahoitus oli merkitty kokonaisrahoituksella toteutettavana erillisrahoituskohteena. Kustannukset olivat 207,4 milj. euroa (kustannustaso maaliskuu 2002, maanrakennuskustannusindeksi 119,0), josta meriväylä on 17,0, satamatie 60,4 ja satamarata 130,0 milj. euroa. Päätös koskee koko hanketta ja määrärahoja varataan sitten vuosittain tarpeen mukaan kokonaissumman puitteissa. Helsingin Satama maksaa kustannuksista puolet. Kauppamerenkululta perittävää väylämaksua määrättäessä otetaan kustannuksena huomioon valtion osuus rahoituksesta ja poistojen sisällyttäminen kustannuksiin aloitetaan vuonna 2008 koko satamahankkeen valmistuttua. Liikenneyhteyksien rakentamisesta valtiolle aiheutuvien menojen rahoittamiseksi valtio myy maa-alueita Keski-Pasilasta. Keski-Pasilasta vapautuu alueita rakentamiseen sen jälkeen, kun satamien tavaraliikenne Vuosaaren sataman valmistuttua on poistunut Pasilasta. Valtion ja kaupungin kesken allekirjoitettiin sopimus Vuosaaren sataman liikenneyhteyksien toteuttamisesta. Sopimuksen toteuttamisesta vastaa valtion puolella Tiehallinnon VUOLI-projekti ja kaupungin puolella Helsingin Satama. Sataman ja sen liikenneyhteyksien rakentaminen aloitettiin vuonna Eduskunta hyväksyi vuoden 2005 lisätalousarvion, jossa Vuosaaren sataman liikenneväylät -hankkeen valtuutta tarkistettiin 207,4 milj. eurosta 237,4 milj. euroon. Kaupunginvaltuusto päätti oikeuttaa Helsingin Sataman maksamaan puolet Vuosaaren sataman liikenneyhteysprojektin 30 milj. euron lisärahoitustarpeesta eli yhteensä enintään 15 milj. euroa. Eduskunta hyväksyi vuoden 2007 talousarvion, jossa Vuosaaren sataman liikenneväylät -hankkeen valtuutta tarkistettiin 237,4 milj. eurosta 289,0 milj. euroon. Kaupunginvaltuusto päätti oikeuttaa Helsingin Sataman maksamaan puolet Vuosaaren sataman liikenneyhteysprojektin 51,6 milj. euron lisärahoitustarpeesta eli yhteensä enintään 25,8 milj. euroa.

32 HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Prj/8 41 Projektinjohtaja Eduskunta on nyt päättänyt , että Vuosaaren sataman liikenneväylät -hankkeen kokonaiskustannukset ovat 296,5 milj. euroa. (Valtion vuoden 2008 talousarvion liikenne- ja viestintäministeriön pääluokka 31, kohta 99, Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan muut menot, kohta 78 Vuosaaren sataman liikenneväylien rakentami-./. nen). Liitteenä 1 on asianomainen sivu talousarviosta. Helsingin Sataman osuus lisärahoituksesta Talousarvion mukaan kokonaiskustannukset jakautuvat osahankkeille seuraavasti: tiehanke 86,5 milj. euroa, ratahanke 198,3 milj. euroa ja meriväylä 11,7 milj. euroa. Alkuperäiseen kustannusarvioon nähden kustannukset ovat kohonneet yhteensä 89,1 milj. euroa. Merkittävä osa lisärahoitustarpeesta (45,3 milj. euroa) on johtunut kustannustason noususta (maarakennusindeksi) rakentamisen aikana. Eduskunnan hyväksymässä kustannuspuitteessa ei ollut otettu huomioon rakennusaikaista kustannustason nousua, joka kuitenkin kuusi vuotta kestävässä rakennushankkeessa on merkittävä kustannus. Loppuosa lisärahoitustarpeesta (43,8 milj. euroa) johtuu pääosin arvioitua korkeammista tunnelien louhinta- ja sisustuskustannuksista sekä lisääntyneistä suunnittelu- ja rakennuttamiskustannuksista. Esimerkiksi monipuoliset ympäristöseurannat ovat edellyttäneet huomattavasti arvioitua runsaammin erikoissuunnittelua ja laadunvarmistusta sekä muita asiantuntijapalveluita. Yhteenvetona voidaan todeta, että VUOLI-projektin kustannukset ovat kohonneet 18 % indeksikorjattuun budjettiin verrattuna. Valtion ja kaupungin kesken allekirjoitetussa sopimuksessa todetaan seuraavaa: Edellä tässä kohdassa mainittua enimmäiskustannusta (selitys: 207,4 milj. euroa) ei saa ylittää muuta kuin sopijapuolten erikseen tekemällä kirjallisella sopimuksella. Sopimuksen muutos edellyttää eduskunnan hyväksymistä.

33 HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Prj/8 42 Projektinjohtaja Mikäli sopijapuolet yhteisesti toteavat kustannusseurannan osoittavan, että enimmäiskustannukset tulisivat ylittymään, sopijapuolet sopivat viipymättä niistä toimenpiteistä, joilla enimmäiskustannuksissa pysyminen voidaan varmistaa. Sopimuksen mukaan osapuolet toimivat tiiviissä yhteistyössä ja pyrkivät mm. kokonaisuutena alentamaan kustannuksia ja jo ennakolta estämään mahdolliset kustannusten kohoamispaineet. Helsingin Satama valvoo VUOLI-projektin toimintaa. Helsingin Sataman Vuosaaren sataman rakentamis- eli VUOSA-projekti ja VUOLIprojekti toimivat tiiviissä yhteistyössä esimerkiksi massojen siirto-, viestintä- ja luontovaikutusten seurantakysymyksissä. VUOLI-projektin lisärahoitustarpeet ovat kaikissa vaiheissa olleet asianmukaisesti esillä projektien yhteisissä kokouksissa ja kustannustilannetta on esitelty myös valtion ja kaupungin välisen sopimuksen mukaiselle seurantaryhmälle. Helsingin Sataman käsityksen mukaan valtion nyt päättämä VUOLIprojektin lisärahoitus on hyvin perusteltu eikä aikaisemmin hyväksytyssä kustannuspuitteessa ole ollut mahdollista pysyä. Näin ollen on myös edellä mainitun sopimuksen mukaan perusteltua, että Helsingin Satama maksaa nyt esille tulleesta 7,5 milj. euron lisärahoitustarpeesta puolet eli 3,75 milj. euroa. VUOLI-projektin lopulliset kokonaiskustannukset on otettu huomioon sataman huhtikuussa 2007 laaditussa kannattavuuslaskelmassa, jonka mukaan hankkeen kannattavuus on nyt yhtä hyvä kuin rakennustöitä käynnistettäessä. ESITTELIJÄ Projektinjohtaja esittää, että Helsingin Satama oikeutetaan maksamaan valtion ja kaupungin kesken allekirjoitetun sopimuksen mukaisesti puolet Vuosaaren sataman liikenneyhteysprojektin 7,5 milj. euron lisärahoitustarpeesta eli yhteensä enintään 3,75 milj. euroa.

34 HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Prj/8 43 Projektinjohtaja EHDOTUS Lautakunta päättänee esittää kaupunginhallitukselle ja edelleen kaupunginvaltuustolle, että Helsingin Satama oikeutetaan maksamaan valtion ja kaupungin kesken allekirjoitetun sopimuksen mukaisesti puolet Vuosaaren sataman liikenneyhteysprojektin 7,5 milj. euron (alv 0 %) lisärahoitustarpeesta eli yhteensä enintään 3,75 milj. euroa (alv 0 %). Kirje kaupunginhallitukselle. Lisätiedot: Mäkinen Antti, projektinjohtaja, puhelin LIITE Sivu vuoden 2008 talousarvioesityksestä (Eduskunta )

35 HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Prj/9 44 Projektinjohtaja VUOSAAREN SATAMAAN LIITTYVÄN VUOSAARI SERVICE CENTER- HANKKEEN PERUSSOPIMUKSEN AIKATAULUEHDON MUUTTAMI- NEN HelSa Vuosaaren sataman yhteyteen entisen telakka-altaan pohjoispuolelle toteutetaan toimisto- ja sosiaalirakennushanke Vuosaari Service Center (jäljempänä VSC). Kohteen toteuttaa Sponda Oyj. Helsingin Sataman ja Sponda Oyj:n kesken allekirjoitettiin hankkeen toteuttamista koskevat perussopimus ja maanvuokrasopimus (satamalauta-./. kunta ). Kohde on esitetty liitteenä olevassa satamakeskuksen yleissuunnitelmassa ( ). Perussopimuksen mukaan kohteen laajuus on kem 2, joka on tarkoitus toteuttaa kolmessa vaiheessa. Ensimmäinen vaihe on noin kem 2 ja sen tulee olla valmis Ensimmäiseen vaiheeseen sisältyvät sataman länsiosan satamaoperaattoreiden tarvitsemat toimisto-, sosiaali- ja pysäköintitilat. Toisen vaiheen (vähintään kem 2 ) ja pysäköintirakennuksen tulee olla valmiit viimeistään Loppuosaa koskeva rakennuslupa tulee jättää viimeistään Perussopimuksen mukaan ensimmäisen ja toisen vaiheen valmistumisen mahdollisesta viivästymisestä peritään viivästyssakkoa. Sponda Oyj on valmistellut VSC:n rakentamista. Kohteen ensimmäisellä vaiheella on rakennuslupa. Rakennustöitä ei ole vielä käynnistetty. Telakka-altaan ympäristön suunnitelmat ovat kehittyneet Telakka-allasta ja altaan ympäristöä on suunniteltu autologistiikan alueeksi. Altaaseen on ollut tarkoitus rakentaa maahantuotavien autojen varasto ja altaan viereisiin kortteleihin autojen kunnostus- ja varustelutoimintoja. Autologistiikan järjestelyt Vuosaaren satamassa ovat nyt muuttuneet niin, ettei Helsingin Satama tässä vaiheessa toteuta autovarastoa. Helsingin Satama päätti keskeyttää autovaraston hankintaprosessin.

36 HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Prj/9 45 Projektinjohtaja VUOSA-projekti on laatinut telakka-altaasta ja sen ympäristöstä uusia suunnitelmia. Telakka-allas ja sen pohjoispuolinen alue on osoittautunut soveltuvan erittäin hyvin ns. depo-alueeksi eli tyhjien konttien varastoalueeksi. Tämän toiminnan kannalta sijainti sekä suljetun satamaalueen että logistiikka-alueen vieressä on erinomainen. Lisäksi alueelta on välitön yhteys katuverkkoon, mikä on edullista, koska osa konttivarikon liikenteestä tulee sataman ulkopuolelta. Alueelle sijoitettaisiin myös konttien korjaustoimintaa. Altaan etelä- ja länsipuoliset alueet varattaisiin edelleen autologistiikan tarpeisiin. Telakka-altaan pohjoispuolelle on nyt suunniteltu johdettavaksi pistoraide, joka palvelee sekä tyhjien konttien käsittelyä että autologistiikkaa. Kiinnostus raideliikenteen hyödyntämiseen on lisääntynyt voimakkaasti viime aikoina. Tässä yhteydessä on myös kehitetty VSC:lle uusi ratkaisu. Sen mukaan rakennuksen ensimmäinen vaihe, joka liittyy kiinteästi satamatoimintaan, sijoitetaan suurin piirtein nykyiselle paikalleen. Jatkovaiheet, joihin tulisi yleisempiä toimistotiloja, sijoitettaisiin Helsingin Sataman hallinnassa olevan alueen länsireunaan Merenkulkijankadun varrelle. Kun Helsingin Sataman hallinnassa olevaa aluetta laajennettiin Merenkulkijankatuun saakka, vuokrauspäätöksen esitystekstissä todettiin, että Merenkulkijankadun ja Satamakaaren kulma on kaupunkikuvallisesti tärkeä kohta. Satamaan liittyvän toimistorakennuksen toteuttaminen kyseiselle tontille olisi kaupunkirakenteellisesti ja -kuvallisesti hyvä ratkaisu. Vuosaari Service Centerin uusi ratkaisu ja Sponda Oyj:n sopimus VUOSA-projekti on neuvotellut Sponda Oyj:n kanssa VSC:n edellä kuvatusta uudesta ratkaisusta. Sponda Oyj on ilmoittanut kiinnostuksensa tähän ratkaisuun ja yritys on valmis neuvottelemaan tarvittavista muutoksista sopimuksiin. Uusien suunnitelmien laatiminen ja sopimusten tarkistaminen edellyttää niin paljon aikaa, että VSC:n ensimmäistä vaihetta ei enää ehditä rakentaa voimassa olevan sopimuksen mukaisessa aikataulussa, joka edellyttää rakennuksen valmistumista mennessä.