POTILASTURVALLISUUSSUUNNITELMA PERUSPALVELUKUNTAYHTYMÄ SELÄNNE

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "POTILASTURVALLISUUSSUUNNITELMA PERUSPALVELUKUNTAYHTYMÄ SELÄNNE"

Transkriptio

1 POTILASTURVALLISUUSSUUNNITELMA PERUSPALVELUKUNTAYHTYMÄ SELÄNNE Yhttmk Kyhallitus

2 Sisällysluettelo Johdanto 4 1. Ppky Selänteen laatu- ja turvallisuuspolitiikka Laatu- ja potilasturvallisuuspolitiikan toteuttaminen Johdon, esimiesten ja työntekijöiden vastuut Johto Esimiehet Henkilöstö 7 2. Johtamisjärjestelmä Organisaatio ja vastuuhenkilöt Vastuuhenkilöt ja viranhaltijat Asiantuntijatehtävät Työryhmät Toiminta- ja taloussuunnittelu Henkilöstöjohtaminen Työympäristö ja tekniset resurssit Alihankinta- ja ostopalvelut Laadunhallinta Riskien hallinta Raportointi ja ilmoitusjärjestelmä Potilaslakiin ja potilasvahinkolakiin perustuvat ilmoitukset Potilaiden vaaratapahtumailmoitukset Hoitoilmoitustietokanta Sairaalainfektioiden seuranta Laitteita ja tarvikkeita koskevat ilmoitukset Vaaratapahtumien raportointi Vakavien haittatapahtumien ilmoittaminen ja käsittely Henkilöstön osallistuminen Tiedotus 16 2

3 6.2 Työpaikkakokoukset ja henkilöstökeskustelut Ohjaus ja palaute Perehdyttäminen ja koulutus Potilasturvallisuuskoulutus Potilasturvallisuuden varmistaminen opiskelijan toimiessa laillistetun ammattihenkilön tehtävässä Potilaan ja läheisten osallistuminen Tiedotus ja ohjaus Hoitosuunnitelmat Asiakaspalautejärjestelmä 20 3

4 Johdanto Laadunhallinnan ja potilasturvallisuuden täytäntöönpanon suunnitelma perustuu terveydenhuoltolain ( 8) sekä sosiaali- ja terveysministeriön asetuksen vaatimuksiin. Peruspalvelukuntayhtymä Selänteessä potilasturvallisuus on yhteinen asia, ja se edellyttää johdon 4

5 ja koko henkilökunnan sitoutumista yhteisiin tavoitteisiin sekä saumatonta yhteistyötä eri toimintayksiköiden välillä. Turvallisuutta pidetään aitona arvona, joka otetaan huomioon päätöksenteossa ja päivittäisessä toiminnassa. Turvallisuus ilmenee yksikön käytännöissä, dokumenteissa, keskusteluissa ym. asiana, joka on positiivisessa mielessä merkityksellinen organisaatiolle. Turvallisuudessa on erilaisia näkökulmia (esim. potilasturvallisuus, työturvallisuus, tietoturvallisuus), jotka ovat toisaalta erillisiä, mutta joilla on kytköksiä toisiinsa. Laadun ja potilasturvallisuuden systemaattinen kehittäminen perustuu aktiiviseen tiedon hankintaan ja käsittelyyn, sekä siihen perustuvaan toiminnan kehittämiseen. Jatkuvan toiminnan seurannan ja arvioinnin tavoitteena on tunnistaa mahdolliset potilasturvallisuuden riskit ennalta ja varmistaa riittävä varautuminen niin, että haittatapahtumat voidaan välttää. Tässä suunnitelmassa potilas sanalla tarkoitetaan myös asiakasta. 1. Ppky Selänteen laatu- ja turvallisuuspolitiikka Hyvällä laadulla tarkoitetaan Ppky Selänteessä potilaan tarpeesta lähtevää hyvää, turvallista, vaikuttavaa ja saatavilla olevaa hoitoa. Toiminnan arvoperustana on ihmisarvon kunnioittaminen, vastuullisuus ja oikeudenmukaisuus. Potilaalle annetaan lääketieteellisesti perusteltua hoitoa yhteisymmärryksessä hänen kanssaan, hänen yksilölliset tarpeensa ja toiveensa huomioiden. Turvallinen ja hyvä hoito toteutetaan oikein ja oikeaan aikaan. Siinä hyödynnetään olemassa olevia voimavaroja parhaalla mahdollisella tavalla. Yhteistyö ja tiedonkulku hoitoon osallistuvien tahojen, potilaiden ja omaisten välillä on saumatonta. Toiminnassa huomioidaan henkilöstön hyvinvointi ja riittävät toimintaedellytykset hyvän hoidon antamiseen. Ammattitaitoinen henkilökunta toteuttaa hoidon sujuvana prosessina ja turvallisesti soveltaen näyttöön tai hyviin hoitokäytäntöihin perustuvia ja vaikuttavia menetelmiä. Tavoitteena on toiminnan jatkuva kehittäminen ja toiminnan riskien säännöllinen arviointi, jotta estettävissä olevia, hoitoprosessin poikkeamasta johtuvia haittoja ei tapahdu yhdellekään potilaalle. Hyvän hoidon lopputuloksena on saamaansa hoitoon ja kohteluun tyytyväinen potilas. 5

6 1.1. Laatu- ja potilasturvallisuuspolitiikan toteuttaminen Laatu- ja potilasturvallisuuspolitiikan toteuttaminen edellyttää organisaation kaikilla tasoilla systemaattista työtä, joka tukee laadukkaan ja turvallisen hoidon kokonaisuutta, eri ammattiryhmien yhteistyötä sekä hoito- ja toimintatapojen kehittämistä. Terveydenhuollossa turvallisuuskulttuuri on yksilöiden ja yhteisön tapa toimia aina siten, että varmistetaan potilaiden saaman hoidon turvallisuus. Potilasturvallisuuskulttuuri sisältää potilaiden turvallista hoitoa edistävän systemaattisen toimintatavan sekä sitä tukevan johtamisen, arvot ja asenteet. Johdolla ja esimiehillä on erityinen asema avoimen ja oikeudenmukaisen potilasturvallisuuskulttuurin edistämisessä. 1.2 Johdon, esimiesten ja työntekijöiden vastuut Organisaation johdon ensisijainen vastuu on toiminnan suunnittelu, seuranta, toimintalinjaukset ja resursointi Johto Laatu- ja potilasturvallisuuspolitiikan toteuttamisessa johto: tuo esiin laadun ja potilasturvallisuuden ensisijaisina arvoina toiminnassa sekä tukee avoimen ja oikeudenmukaisen potilasturvallisuuskulttuurin kehittymistä kirjaa potilasturvallisuuden edistämisen toimenpiteet ja vaikutukset vuosittain toimintakertomukseen suuntaa organisaation strategiset tavoitteet potilaiden tarpeiden mukaisesti ja seuraa potilaskeskeisyyden toteutumista arvioi päätöksenteossa suunniteltujen toimien vaikutukset potilasturvallisuuteen, vallitseviin toimintatapoihin, resursseihin ja osaamisvaatimuksiin seuraa potilasturvallisuuden kehitystä asetettuihin mittareihin nähden ja käyttää niihin perustuvaa seurantatietoa toiminnan kehittämisessä 6

7 varmistaa, että ajantasaiset ja tarpeen mukaiset prosessikuvaukset sekä hoitoketjut on laadittu ja käytettävissä. Lähiesimiesten ensisijaisina tehtävinä ovat toiminnan sujuvuuden varmistaminen, seuranta ja kehittäminen Esimiehet Laatu- ja potilasturvallisuuspolitiikan toteuttamisessa esimiehet: ylläpitävät työyksikössä avointa keskustelua laadusta ja potilasturvallisuudesta ja tukevat syyllistämättömän ilmapiirin kehittymistä kannustavat laatupoikkeamien ja vaaratapahtumien raportointiin ja kehittävät toimintaa palautteen perusteella pitävät säännöllisesti esillä laatu- ja potilasturvallisuusasiat työpaikkakokouksissa, henkilöstön palavereissa ja osastotunneilla. Antavat henkilöstölle mahdollisuuden tuoda esille omat näkemyksensä toiminnan kehittämistarpeista panostavat kaikkien henkilöstöryhmien sitouttamiseen yhteisiin toimintatapoihin varmistavat, että toimintayksikössä on selkeä perehdyttämisohjelma sijaisille ja uusille työntekijöille sekä valvovat sen noudattamista. Myös henkilöstön riittävä perehdytys ennen uusien menettelytapojen, hoitokäytäntöjen tai laitteiden käyttöönottoa huomioidaan antavat rakentavaa palautetta henkilöstölle säännöllisesti ja oikea-aikaisesti Henkilökunnan ensisijaisena tehtävänä on potilaskeskeisen hoidon toteuttaminen, seuranta ja kehittäminen. Liite 1: yksikön tarkistuslista. 7

8 1.2.3 Henkilöstö Laatu- ja potilasturvallisuuspolitiikan toteuttamisessa henkilöstö: toteuttaa hoidon turvallisesti soveltaen näyttöön tai hyviin hoitokäytäntöihin perustuvia ja vaikuttavia menetelmiä varmistaa, että yhteistyö ja tiedon kulku hoitoon osallistuvien tahojen välillä on saumatonta osallistuu laadun ja potilasturvallisuuden seurantaan sekä toiminnan kehittämiseen (raportointi ja palaute) varaa potilaalle riittävästi aikaa, jotta potilaalle voidaan antaa riittävä selvitys hänen terveydentilastaan, hoidon merkityksestä, eri hoitovaihtoehdoista ja niiden vaikutuksista sekä muista seikoista, joilla on merkitystä hoitopäätösten kannalta sopii hoidosta yhteisymmärryksessä potilaan ja mahdollisesti hänen omaistensa tai läheistensä kanssa antaa potilaalle tietoa siitä, miten hän voi antaa palautetta hoidostaan huolehtii omien tietojen ja taitojen jatkuvasta kehittämisestä ja ajantasaisuudesta osallistumalla täydennyskoulutukseen. 2. Johtamisjärjestelmä Laadun ja potilasturvallisuuden varmistaminen ja kehittäminen perustuu organisaation ja asiantuntijoiden sekä eri työryhmien väliseen jatkuvaan yhteistyöhön. Työryhmien ja asiantuntijoiden vastuulla on seurata potilasturvallisuuden kehitystä ja analysoida siihen liittyvää tietoa. Tiedon analysointiin perustuen laaditaan suosituksia potilasturvallisuuden kehittämiseksi organisaation päätöksenteon ja kehittämistoimien tueksi. Organisaation vastuuhenkilöt vastaavat suositusten toimeenpanosta. Organisaatio ja asiantuntijat sekä työryhmät arvioivat yhdessä toimenpiteiden vaikutuksia ja tarvittaessa määrittävät lisätoimia laadun ja hoidon turvallisuuden 8

9 riskien hallintaan. 2.1 Organisaatio ja vastuuhenkilöt Potilasturvallisuuden toimeenpanovastuu on organisaation johdolla, viranhaltijoilla ja vastuuhenkilöillä. Selänteen hallitus varmistaa että: toimintaan on varattu riittävät resurssit laadukkaan ja turvallisen hoidon tuottamiseen turvallisuuteen ja laatuun liittyvät vastuut organisaatiossa on selvästi määritelty vastuuhenkilöillä on edellytykset tehtäviensä hoitamiseen 2.2 Vastuuhenkilöt ja viranhaltijat Kokonaisvastuu toiminnan laadusta ja potilasturvallisuudesta on ylilääkärillä. Hänen vastuullaan on varmistaa että potilasturvallisuuden ja laadun hallinta toteutuu yhdenmukaisesti koko organisaatiossa. Ylilääkäri ja johtava lääkäri vastaavat hoidon laadusta ja potilasturvallisuudesta. He vastaavat hoitolinjoissa hoidon laadusta ja potilasturvallisuudesta. Heidän vastuulla on varmistaa, että hoidossa noudatetaan näyttöön perustuvaa lääketiedettä ja käypähoito suosituksia ja että hoitolinjassa on huomioitu potilasturvallisuuden varmistaminen siihen osallistuvien yksiköiden sisällä sekä niiden välisessä yhteistoiminnassa. Ylilääkärin ja johtava lääkärin tehtävänä on varmistaa, että potilastietojärjestelmien käytössä huomioidaan potilasturvallisuusnäkökohdat ja että potilaiden tekemistä erilaisista valituksista saatu tieto käytetään potilasturvallisuuden edistämiseen. Palvelujohtajan tehtävänä on varmistaa riittävät resurssit ja edellytykset potilasturvallisuuden ylläpitoon ja kehittämiseen omalla palvelulinjallaan. 9

10 Palvelupäälliköiden ja osastonhoitajien/vastaavien hoitajien tehtävänä on organisoida työ potilasturvallisuussuunnitelman linjausten mukaisesti. He raportoivat osavuosikatsauksissa ja tarvittaessa useammin potilasturvallisuuden kehittymisestä hallitukselle. Potilasturvallisuustyöryhmä vastaa potilasturvallisuusjärjestelmän ylläpidosta ja kehittämisestä. Lisäksi se vastaa potilasturvallisuuden kehittämisen koordinoinnista ja tukee organisaatiota kehittämistoimien toteuttamissa koko kuntayhtymän alueella. Ryhmän tehtävänä on edistää potilasturvallisuutta yhteistyössä organisaation kanssa ylläpitämällä ja kehittämällä tiedonhankinnan, seurannan ja riskien hallinnan menettelytapoja. Työsuojelupäällikkö vastaa riskienarvioinnin koordinoinnista ja organisoinnista ja toimii samalla turvallisuuspäällikkönä. Potilasasiamiehet neuvovat ja ohjaavat potilaita, heidän omaisiaan ja henkilökuntaa potilaan asemaan ja oikeuksiin liittyvissä asioissa. Tietosuojavastaava yhdessä tietosuojatyöryhmän kanssa toimii terveydenhuollon toimintayksikössä erityisasiantuntijana johdolle ja henkilökunnalle. Tietosuojavastaavan tehtävänä on auttaa rekisterinpitäjää saavuttamaan hyvä henkilötietojen käsittelytapa ja erityislakien edellyttämä korkea tietosuojan taso, jonka avulla voidaan rakentaa ja säilyttää luottamus rekisteröidyn ja rekisterinpitäjän välille. Hygieniahoitajat, infektiovastuulääkäri ja johtavalääkäri toimivat yhteistyössä hoitoon liittyvien infektioiden ennaltaehkäisemiseksi kehittämällä hygieniatoimintaa. He ylläpitävät infektioiden torjuntaan liittyvää ohjeistusta ja vastaavat sen toteutuksesta. Infektiotilannetta seurataan reaaliaikaisesti. Hygieniahoitajat toimivat asiantuntijoina myös koko kuntayhtymän alueella. Käsidesin ja hanskojen kulutusta seurataan yksiköissä systemaattisesti. 2.3 Asiantuntijatehtävät Yksikön potilasturvallisuusvastaava toimii potilasturvallisuuden asiantuntijana omassa työyksikössään. Hänen tehtävänään on edistää potilasturvallisuutta yhteistyössä yksikön 10

11 esimiesten kanssa ylläpitämällä ja kehittämällä yksikön toimintaan liittyviä tiedonhankinnan, seurannan ja riskien hallinnan menettelytapoja sekä yksikön potilasturvallisuusohjeistusta. Yksiköiden lääkehoitovastaavat arvioivat ja kehittävät oman työyksikkönsä lääkehoitoa. He vastaavat yksikön lääkehoitosuunnitelman ylläpidosta yhteistyössä osastonhoitajan ja vastaavan lääkärin kanssa. Heidän tehtävänään on edistää lääkehoidon vaaratapahtumien raportointia, lääkehoitoon liittyvien riskien tunnistamista sekä lääkehoidon turvallisuuteen liittyvien käytäntöjen soveltamista toiminnassa. 2.4 Työryhmät PPKY Selänteessä toimii lääkeneuvottelukunta. Lääkeneuvottelukuntaan on nimetty PPKY Selänteen ylilääkäri, johtava lääkäri, akuuttiosastojen osastonhoitajat, terveyden- ja sairaanhoidon avopalveluiden hoitotyönjohtaja sekä farmaseutit. Farmaseutit toimivat kokouksen kokoonkutsujina ja tekevät pöytäkirjat kokouksista. Lääkeneuvottelukunnan tehtävänä on: päättää vuosittain peruslääkevalikoimasta ja huolehtia sen ajan tasalla pitämisestä arvioida lääkehoidon turvallisuutta ja siihen liittyviä riskejä seurata terveyskeskuksen lääkekulutusta ja lääkekustannusten kehitystä tehdä esityksiä ja antaa lausuntoja lääkkeiden hankinnasta ja lääkehoidon kehittämisestä yhtenäistää ja kehittää PPKY Selänteen lääkeinformaatiota huolehtia lääkkeiden haittavaikutusten seuraamisesta ja tarvittaviin toimenpiteisiin ryhtymisestä kehittää yhteistyötä lääkekeskuksen ja muiden toimintayksiköiden kesken sekä pitää yhteyttä terveyskeskuksen toiminta-alueen apteekkeihin lääkehoitoa ja lääkejakelua koskevissa asioissa 11

12 Hygieniatyöryhmä (hygieniahoitajat ja infektiovastuulääkäri) koostuu eri työpaikkojen edustajista. Työryhmä seuraa ajankohtaista infektiotilannetta ja infektioiden torjuntatyön toteutumista osastoilla. Työryhmä ohjeistaa ja toteuttaa tietoiskuja ja arvioi vaikuttavuutta. Työryhmä seuraa infektioiden, käsidesin ja hanskojen kulutusta vuosittain. Työryhmä kokoontuu vähintään vuosittain ja raportoi potilasturvallisuustyöryhmälle työstään. Akuuteissa infektiotilanteissa työryhmä kutsutaan kokoon. Tietosuojatyöryhmä valvoo sähköisten potilastietojen käyttöä Ppky Selänteen terveydenhuollon toimintayksiköille asetettujen velvoitteiden mukaisesti. Työryhmään kuuluvat hoitotyönjohtaja (Pj) johtava lääkäri, tietosuojavastaava, talous ja henkilöstöjohtaja ja ATK- tukihenkilö. 2.5 Toiminta- ja taloussuunnittelu PPKY Selänteessä potilasturvallisuusnäkökulma huomioidaan päätöksenteossa ja toiminnan kehittämisessä seuraamalla säännöllisesti johdon ja esimiesten toimesta laatua ja potilasturvallisuutta. Haipro ilmoituksia, potilasasiamiehen raportteja ja potilasvahinkoilmoituksia seurataan ja ne raportoidaan osavuosikatsausten yhteydessä. Tilinpäätökseen laaditaan potilasturvallisuusraportti joka sisältää: yhteenvedon palvelulinjan yksiköiden raporteista: infektiot, Potilasasiamiesten raportti, Haipro, Raportti potilasvahinkoilmoituksista sekä muistutuksista ja kanteluista arvioidaan potilasturvallisuuden johtamiseen ja organisointiin liittyvät kehittämistarpeet Potilasturvallisuutta seurataan työyksikkötasolla jatkuvasti lähiesimiesten toimesta. Haipro ilmoitukset käsitellään osasto/työpaikka kokouksissa kuukausittain. Potilasturvallisuuden seurannassa kiinnitetään huomio: merkittävimmät vaaratapahtumat sekä niiden perusteella annetut suositukset ja suoritetut toimenpiteet tunnistetut potilasturvallisuuden riskit ja niihin varautuminen koko organisaatiota potilasturvallisuutta koskevien kehittämishankkeiden toteutuminen yksikössä hoitoon liittyvät infektiot 12

13 Työyksikön potilasturvallisuusraportti sisältää ainakin seuraavat osa-alueet: potilasturvallisuusriskit ja vaaratapahtumat: Tarkastellaan HaiPro-aineistoa. Kirjataan raportointikauden aikana ilmoitusten pohjalta tunnistetut keskeiset riskialueet ja kehittämissuunnitelmat. Seurataan ilmoitusaktiivisuuden kehitys: Nouseva/laskeva/sama potilaspalaute: Tarkastellaan jatkuvaa potilaspalautetta infektioraportti sisältää hoitoon liittyvien infektioiden määrän osaston erityispiirteet infektioiden torjunnan kannalta / riskit. Toteutuvatko tavanomaiset varotoimet hoitotyössä? käsihuuhteen kulutus / hoitopäivä Yksikössä tietojen keräämisestä vastaa potilasturvallisuusvastaava yhdessä yksikön esimiehien kanssa. 2.6 Henkilöstöjohtaminen Henkilöstöjohtaminen kattaa avoimen ja syyllistämättömän toimintakulttuurin luomisen sekä osallistavan johtamisen. Henkilöstöjohtamiseen kuuluu turvallisen ja laadukkaan toiminnan edellyttämän henkilöstömäärän ja -rakenteen, riittävän osaamisen ja tarkoituksenmukaisen työnjaon sekä työskentelyolosuhteiden varmistaminen. Osaamisen arviointi ja kehityskeskustelut käydään vuosittain. Henkilöstön työhyvinvointikyselyt tehdään kolmen (3) vuoden välein ja yksiköihin laaditaan työhyvinvointisuunnitelmat. Toteutumisesta ja seurannasta vastaa koko työyhteisö esimiesten johdolla. Henkilöstöraportti tehdään vuosittain tilinpäätöksen yhteydessä. 2.7 Työympäristö ja tekniset resurssit Työympäristön on oltava turvallinen sekä asiakkaille että työntekijöille. Työympäristöstä poistetaan aktiivisesti potilasturvallisuutta vaarantavat tekijät. Laitteiden käyttöön liittyvä ohjeistus täytyy olla helposti saatavilla ja potilasturvallisuuden kannalta merkittävien toimenpiteiden osalta siinä muodossa, että se tukee toimintaa kiireellisissäkin tilanteissa. Osana laitteiden käyttöönottoa määritellään vaadittava perehdyttäminen laitteiden käyttöön. Koulutus uusiin laitteisiin järjestetään siten, että kaikilla asianosaisilla on siihen mahdollisuus osallistua. Yksikön esimiehet arvioivat määräajoin tarvetta laitteiden käyttöön liittyvän ylläpitokoulutuksen 13

14 järjestämiselle riittävän osaamisen varmistamiseksi. Laitteista muodostetaan rekisteri, jossa kuvataan laitteen hankinta-aika, viimeisin huolto ja vastuuhenkilö(nimettävä). Laitteiden toimintakuntoa seurataan toimintahäiriöiden ennalta ehkäisemiseksi. Laitteiden ja järjestelmien käyttöergonomia ja yhteensopivuus huomioidaan hankintapäätöksissä. 2.8 Alihankinta- ja ostopalvelut Käytettäessä alihankinta- ja ostopalveluja hoitolinjan tai sen osan tuottamiseen, säilyy vastuu potilasturvallisuuden varmistamisesta palvelun kohteena olevan palvelulinjan johtajalla. Toimintojen ja palveluiden alihankintaa suunniteltaessa huomioidaan potilasturvallisuusnäkökulma seuraavasti: alihankintaa suunniteltaessa arvioidaan suunnitellun toimintatavan mahdolliset vaikutukset potilasturvallisuuteen kirjallisessa palvelusopimuksessa palvelun tuottajan ja sen hankkijan välillä määritellään ne tuotteet ja palvelun laatu, joka sopimukseen sisältyy 3. Laadunhallinta Potilasturvallisuus on osa organisaation kokonaisvaltaista laadun- ja riskien hallintaa. PPKY Selänteeseen tulee hankkia laatujärjestelmä joka tukee turvallisuusjohtamisjärjestelmää. Laatujärjestelmän avulla valvotaan turvallisuusjohtamisjärjestelmän toteuttamista ja siihen liittyvien vaatimusten noudattamista organisaatiossa. 4. Riskien hallinta Riskien arvioinnista ja hallinnasta on säädöksiä työturvallisuuslaissa (738/2002), jonka mukaan kaikilla työnantajilla on velvollisuus selvittää, tunnistaa ja arvioida työntekijöiden turvallisuudelle ja terveydelle aiheutuvat haitat ja vaarat. Työterveyshuoltolain (1383/2001) mukaan 14

15 työterveyshuoltoon kuuluu mm. työn ja työolosuhteiden terveellisyyden ja turvallisuuden selvittäminen ja arviointi. Työterveyshuolto toimii työpaikan riskien arvioinnin yhtenä asiantuntijatasona. Lisäksi valtioneuvosto on antanut asetuksia kemiallisista tekijöistä työssä (715/2001) ja koneiden turvallisuudesta (400/2008). Valtioneuvoston päätöksissä mm. henkilön suojainten valintaan, näyttöpäätetyöhön, raskaiden taakkojen nostamiseen, työvälineiden turvalliseen käyttöön ym. korostetaan riskien tunnistamisen ja merkityksen arviointia. Riskien hallinta on järjestelmällistä toimintaa, jonka avulla Peruspalvelukuntayhtymä Selänteessä pyritään ennakoimaan ja estämään vaaratilanteiden ja onnettomuuksien syntymistä. Jotta pystytään arvioimaan ja hallitsemaan potilasturvallisuuteen ja työn tekemiseen liittyviä riskejä, täytyy riskit ja niiden aiheuttajat ensin tunnistaa. Riskien arviointi kuuluu normaaliin arkeen, mutta erityisen tärkeätä se on varsinkin toimintoja muutettaessa. Johto vastaa päätöksenteosta, ohjauksesta ja turvallisen toiminnan mahdollistamisesta. Jokapäiväisestä riskien hallinnasta (laitteet ja tarvikkeet, osaaminen, tiedonkulku, työmenetelmät, ohjeistus) vastaa toimintayksikön esimies ja jokainen työntekijä soveltaa näitä periaatteita omassa työssään. Peruspalvelukuntayhtymä Selänteessä on otettu käyttöön potilasturvallisuuden ennakoivan riskienhallinnan työkaluna Riski-Arvi, eli työväkivaltavaarojen tunnistuksen- ja riskien arviointimenetelmä. Riskit tulee arvioida/päivittää vuosittain. Työsuojeluohjelman liitteenä on vaaratekijä luettelo ergonomisista, fysikaalisista, kemiallisista ja henkisistä riskeistä sekä tapaturmariskeistä. Riskit kartoitetaan yhdessä työpaikalla ja esimies, jolla on luku- ja kirjaamisoikeudet ohjelmaan, kirjaa tiedot Riski-Arvi-ohjelmaan. Työsuojeluvaltuutetulla on oikeus katsella työpaikan laatimia riskien arviointeja. Sen jälkeen arvioidaan vaaratapahtuman seuraukset ja todennäköisyys, joiden perusteella selviää riskiluokka: onko kyseessä merkityksetön, vähäinen, kohtalainen, merkittävä vai vakava riski. Tämä auttaa tarvittavien toimenpiteiden suunnittelussa riskien hallitsemiseksi ja minimoimiseksi; korkean riskiluokan asiat edellyttävät välittömiä toimenpiteitä riskin saamiseksi hallintaan. 5. Raportointi ja ilmoitusjärjestelmät 15

16 Potilasturvallisuustietoa kerätään viranomaisten ylläpitämiin tietokantoihin ja rekistereihin. Rekisterien ja järjestelmien tuottamaa tietoa arvioidaan ja analysoidaan ja näiden perusteella pystytään muodostamaan kokonaisnäkemys potilasturvallisuudesta tilasta ja kehityksestä. Turvallisuusriskit voidaan näin toimimalla kartoittaa ja ehkäistä ennalta vaaratapahtumien synty. Potilasturvallisuutta voidaan lisätä ja ehkäistä vaaratapahtumien syntyä toimimalla työyhteisöissä avoimesti ja ketään syyllistämättä. On oleellista tapahtumien jälkeen aina analysoida tapahtuneeseen johtaneet syyt ja pohtia miten vaaratapahtuma voidaan jatkossa välttää. Vaaratapahtumien ilmoitukset tehdään Haipro-ohjelmaan. 5.1 Potilaslakiin ja potilasvahinkolakiin perustuvat ilmoitukset Henkilökunnan tulee informoida potilaita ja omaisia heidän oikeudestaan tehdä ilmoituksia hoidossa havaitsemistaan virheistä. Potilasasiamiehestä tulee olla jokaisen yksikön ilmoitustaululla tiedot asiakkaiden / potilaiden nähtävissä. 5.2 Potilaiden vaaratapahtumailmoitukset Potilaan ja omaisen on mahdollista tehdä vaaratapahtumailmoitus. Jatkossa vaaratapahtumailmoitus voidaan tehdä sähköisesti. 5.3 Hoitoilmoitustietokanta Tartuntatautilain mukaan lääkärit, hammaslääkärit ja mikrobiologian laboratoriot ovat velvollisia ilmoittamaan yleisvaaralliset ja ilmoitettavat tartuntataudit sekä eräät tartuntatautiepäilyt. 5.4 Sairaalainfektioiden seuranta Leikatuilla potilailla on jatkohoitoon tullessaan yleensä valmiiksi mukana ilmoituslomake mahdollisesta haavainfektiosta. Omassa toiminnassa infektioiden seuranta toteutetaan infektiotyöryhmän suunnittelemalla tavalla. 16

17 5.5 Laitteita ja tarvikkeita koskevat ilmoitukset Laitteita ja tarvikkeita koskevasta turvallisuudesta vastaa ammattimies. Laki terveydenhuollon laitteista ja tarvikkeista velvoittaa, että terveydenhuollon laitteen tai tarvikkeen aiheuttamasta vaaratilanteesta on tehtävä ilmoitus jos vaaratilanne johtuu laitteen tai tarvikkeen ominaisuuksista, suorituskyvyn poikkeamasta tai häiriöstä, riittämättömästä merkinnästä, riittämättömästä tai virheellisestä käyttöohjeesta tai käytöstä. Vaaratilanne ilmoitetaan Haipro-ohjelmaan. 5.6 Vaaratapahtumien raportointi Terveydenhuollon henkilökunta tekee vaaratapahtumailmoituksen aina Haipro-järjestelmään sähköisesti. Ilmoituksen pääsee tekemään Effica-ohjelman sivulta Yleiset ohjeet-valikosta. Henkilökunta on ohjeistettu tekemään ilmoituksen kaikista hoitoon liittyvistä haittatapahtumista, jotka aiheuttivat tai olisivat voineet aiheuttaa haittaa potilaalle. 5.7 Vakavien haittatapahtumien ilmoittaminen ja käsittely Vakavien haittatapahtumien käsittely vaatii erillisen menettelytavan, joka on organisaatiossa selkeästi ohjeistettu ja kaikkien tiedossa. Vakavista vaaratapahtumista täytetään Haipro ilmoitus heti ja ilmoitetaan osastonlääkärille ja ylilääkärille. Mikäli vaaratapahtuma ilmenee päivystysajalla, ilmoitus tehdään päivystysyksikköön (OAS, KPKS, OYS) ja seuraavana arkipäivänä ylilääkärille. 6. Henkilöstön osallistuminen Henkilöstöllä on mahdollisuus saada säännöllisesti tietoa potilasturvallisuuden kehityksestä organisaatiossa ja työyksikössä. Heitä informoidaan potilasturvallisuuteen liittyvistä ajankohtaisista asioista, jaetaan tietoa tunnistetuista potilasturvallisuusriskeistä sekä tuodaan esille perusteita potilasturvallisuuden edistämiseen liittyvistä ohjeista ja suosituksista. 17

18 6.1 Tiedotus Potilasturvallisuuteen liittyvien tiedon koostamisesta ja tiedottamisesta vastaa yksikön potilasturvallisuusvastaava yhdessä johdon kanssa. Tiedon jakamisesta palvelulinjoilla vastaa palvelupäälliköt. Tarvittaessa henkilökunnalle tiedotetaan potilasturvallisuuteen liittyvistä akuuteista asioista suoraan sähköpostilla. Ilmoitustauluilla on nähtävillä potilasturvallisuustiedotteet (THL: liitteenä). 6.2 Työpaikkakokoukset ja henkilöstökeskustelut Jokainen työtekijä pyrkii työssään huomioimaan potilasturvallisuusnäkökulman, ilmoittaa havaitsemistaan vaaratapahtumista ja pyrkii aktiivisesti työskentelemään potilasturvallisuutta edistävällä tavalla. Potilasturvallisuuden edistäminen on koko henkilökunnan asia, ei vain potilaan hoidossa toimivien (Suomalainen potilasturvallisuusstrategia ). Potilasturvallisuusnäkökulma huomioidaan päivittäisessä työssä, päätöksenteossa ja toiminnan kehittämisessä. Potilasturvallisuusasioissa tiedotetaan säännöllisesti esimieskokouksissa ja potilasturvallisuusasioita käsitellään henkilöstön kanssa säännöllisesti työpaikkakokouksissa ja henkilöstökeskusteluissa. Läheltä piti- tapahtumia ja haittatapahtumia käsitellään avoimesti osana toiminnan kehittämistä. 6.3 Ohjaus ja palaute Potilasturvallisuuden perustana on organisaation ja sen työntekijöiden jatkuva kyky oppia ennakoinnin ja palautejärjestelmän kautta havaituista riskeistä ns. oppiva organisaatio. Jotta oppimiseen päästään, esimiesten ja johtajien tulee erityisesti panostaa avoimuuteen sekä kyetä käsittelemään havaittuja riskejä ja virheitä systeemilähtöisesti. Luottamuksellisessa ja avoimessa ilmapiirissä havainnot tuodaan esille. kehityskeskustelut. Yhtenä menettelytapana ovat vuosittain käyttävät Esimiehen tehtävänä on varmistaa, että potilasturvallisuuden riskien hallintakäytännöt on selkeästi kuvattu ja että henkilöstöllä on edellytykset niiden soveltamiseen toiminnassa. Työprosessien tulee olla helposti hahmotettavia ja tarvittavan tiedon päivittäiseen työhön helposti saatavilla. Ammattihenkilöiden tulee noudattaa työssään potilasturvallisuuden 18

19 edistämisen periaatteita, soveltaa sen keskeisiä keinoja sekä hyödyntää Haittatapahtumasta on kerrottava avoimesti potilaalle. Haittatapahtumissa mukana olleilla on huolehdittava henkisen tuen antamisesta myös mukana olleelle henkilökunnalle. Selänteen henkilöstön palautekanava on intra. Hyvienkäytänteiden palkitseminen suunnitellaan rekrytointityöryhmässä. 7. Perehdyttäminen ja koulutus Jokaisella ammattihenkilöllä tulee olla tehtävän vaatima koulutus ja osaaminen sekä riittävät tiedot ja taidot, jotta työ voidaan suorittaa turvallisesti ja hyvin. Työnantaja varmistaa, että jokaiselle työntekijälle, myös lyhytaikaisissa työsuhteissa toimiville tai ulkopuolisten palvelutoimittajien henkilöstölle, annetaan riittävä, hänen työtehtävänsä ja asemansa edellyttämä perehdytys. Perehdytyksestä huolehditaan myös työtehtävien muuttuessa tai pitkään työvapailla olleiden työhön palaavien työntekijöiden kohdalla. Jokaisessa yksikössä on perehdyttämissuunnitelma ja uudelle työntekijälle nimetään perehdyttämisohjaaja. Perehdyttämisestä tehdään kirjallinen dokumentti. Yksikön esimiehen vastuulla on: a. tarkistaa uuden työntekijän todistukset b. rekisteröinti (Terhikki) c. lääkehoidon osaaminen (Koulutus/näytöt/luvat) d. tietosuojakoulutus ja testi e. potilasturvallisuus koulutus Organisaatiossa huolehditaan henkilöstön osaamisesta ja ammatillisesta kehittymisestä mahdollistamalla osallistuminen jatko- ja täydennyskoulutukseen. Henkilöstöllä on mahdollisuus 19

20 työn vaativuudesta ja toimenkuvasta riippuen osallistua riittävästi heille järjestettyyn täydennyskoulutukseen. 7.1 Potilasturvallisuuskoulutus Osaamiseen sisältyy kliinisen osaamisen lisäksi potilasturvallisuusosaaminen, jolla tarkoitetaan tietoisuutta potilasturvallisuuden riskeistä sekä niiden hallintaan liittyvistä turvallisuutta edistävistä käytännöistä ja kykyä soveltaa niitä työssään. Koulutus ylläpitää henkilöstön tietoisuutta potilasturvallisuuden kehityksestä ja tunnistetuista riskialueista, edistää potilasturvallisuuden hallinnan periaatteiden soveltamista yhdenmukaisesti toiminnassa sekä tukee uusien potilasturvallisuutta edistävien käytäntöjen juurtumista toimintaan. Potilasturvallisuuden vastuuhenkilöiden, esimiesten ja johdon tulee lisäksi saada tehtävien edellyttämää täydennyskoulutusta potilasturvallisuudesta. PPKY Selänteen koko henkilökunta suorittaa THL:n Potilasturvallisuutta taidolla verkkokoulutuksen, Tietoturvakoulutuksen ja testin. Lääkehoitokoulutus ja näytöt suoritetaan Selänteen lääkehoitosuunnitelman mukaisesti. 7.2 Potilasturvallisuuden varmistaminen opiskelijan toimiessa laillistetun ammattihenkilön tehtävässä Yksikön esimiehillä on velvollisuus varmistaa että opiskelijan toimessa laillistetun ammattihenkilön tehtävässä täyttyvät valtioneuvoston asetuksessa nro 104 / , 3 L ä ä k e t i e t e e n opiskelijan toimiminen laillistetun ammattihenkilön tehtävässä kuvatut vaatimukset. Muu terveysalan opiskelija saa tilapäisesti toimia laillistetun ammattihenkilön tehtävässä suoritettuaan kaksi kolmasosaa kyseiseen ammattiin johtavista opinnoistaan. Terveydenhoitajaksi, kätilöksi tai ensihoitajaksi opiskeleva voi tilapäisesti toimia sairaanhoitajan tehtävässä suoritettuaan kaksi kolmasosaa sairaanhoitajan koulutukseen kuuluvista opinnoista (väh. 140 op). Farmasian alalla vaatimuksena ovat yliopiston määräämät perus- ja aine-opinnot ja opintoihin kuuluvan harjoittelun aloitus. 20

Kouvolan perusturvan ja Carean potilasturvallisuuspäivä 14.9.2011. Annikki Niiranen 1

Kouvolan perusturvan ja Carean potilasturvallisuuspäivä 14.9.2011. Annikki Niiranen 1 Kouvolan perusturvan ja Carean potilasturvallisuuspäivä 14.9.2011 Annikki Niiranen 1 Potilasturvallisuus ja laadunhallinta kehittämistyön keskiössä Johtaminen korostuu Johdon vastuu toiminnasta Henkilöstön

Lisätiedot

EDISTÄMME POTILASTURVALLISUUTTA YHDESSÄ. Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013

EDISTÄMME POTILASTURVALLISUUTTA YHDESSÄ. Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013 EDISTÄMME POTILASTURVALLISUUTTA YHDESSÄ Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013 Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013 STM asetti Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmän vuosille

Lisätiedot

Potilasturvallisuutta taidolla ohjelma

Potilasturvallisuutta taidolla ohjelma Potilasturvallisuutta taidolla ohjelma THL:n hankkeen sisältö Kouvolan ja Carean potilasturvallisuuspäivä 14.9.2011 Potilasturvallisuuden kehittämistarpeen taustaa Sisällöltään laaja asia, jonka hallinta

Lisätiedot

9.11.2014. Suomen Potilasturvallisuusyhdistys ry

9.11.2014. Suomen Potilasturvallisuusyhdistys ry Suomen Potilasturvallisuusyhdistys ry Potilasturvallisuus periaatteet ja toiminnot, joiden tarkoituksena on varmistaa hoidon turvallisuus sekä suojata potilasta vahingoittumasta. Potilas- ja lääkehoidon

Lisätiedot

PARAISTEN KAUPUNGIN TERVEYDENHUOLLON POTILASTURVALLISUUSSUUNNITELMA

PARAISTEN KAUPUNGIN TERVEYDENHUOLLON POTILASTURVALLISUUSSUUNNITELMA PARAISTEN KAUPUNGIN TERVEYDENHUOLLON POTILASTURVALLISUUSSUUNNITELMA Potilasturvallisuusvastaava Ann-Christin Elmvik SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO 2 POTILASTURVALLISUUDEN KESKEISIÄ KÄSITTEITÄ 3 SUUNNITELMAN

Lisätiedot

PARAISTEN KAUPUNGIN TERVEYDENHUOLLON POTILASTURVALLISUUSSUUNNITELMA

PARAISTEN KAUPUNGIN TERVEYDENHUOLLON POTILASTURVALLISUUSSUUNNITELMA PARAISTEN KAUPUNGIN TERVEYDENHUOLLON POTILASTURVALLISUUSSUUNNITELMA Potilasturvallisuusvastaava Ann-Christin Elmvik SISÄLLYSLUETTELO 1. YLEISTÄ 2 1.1 Potilasturvallisuuden keskeisiä käsitteitä 3 1.2 Suunnitelman

Lisätiedot

POTILASTURVALLISUUS JA LAATU KOUVOLAN KAUPUNGIN PERUSTURVASSA 14.9.2011

POTILASTURVALLISUUS JA LAATU KOUVOLAN KAUPUNGIN PERUSTURVASSA 14.9.2011 POTILASTURVALLISUUS JA LAATU KOUVOLAN KAUPUNGIN PERUSTURVASSA 14.9.2011 TAUSTA STM: potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä: Potilasturvallisuusstrategia vuosille 2009-2013 Tavoitteet: Potilas osallistuu

Lisätiedot

27.8.2015. Turvallisuuden kehittäminen ja vaaratapahtumien raportointiprosessi Marina Kinnunen KTT, Hallintoylihoitaja

27.8.2015. Turvallisuuden kehittäminen ja vaaratapahtumien raportointiprosessi Marina Kinnunen KTT, Hallintoylihoitaja 27.8.2015 Turvallisuuden kehittäminen ja vaaratapahtumien raportointiprosessi Marina Kinnunen KTT, Hallintoylihoitaja SISÄLTÖ Turvallisuuden kehittäminen Määritelmä, tarve ja periaatteet Suunnitelmallisuus

Lisätiedot

LIITE 5. Vaaratapahtumajoukon tarkastelua ohjaavat kysymykset

LIITE 5. Vaaratapahtumajoukon tarkastelua ohjaavat kysymykset 67 (75). Vaaratapahtumajoukon tarkastelua ohjaavat kysymykset A. Kysymykset ilmoittavan yksikön (osaston) tasolla tapahtuvaan tarkasteluun YKSIKÖN VAARATAPAHTUMAT Mitä ilmoitetut vaaratapahtumat meille

Lisätiedot

Potilasturvallisuuskatsaus PTH jaosto 6.3.2014. Maijaterttu Tiainen ylihoitaja, potilasturvallisuuskoordinaattori

Potilasturvallisuuskatsaus PTH jaosto 6.3.2014. Maijaterttu Tiainen ylihoitaja, potilasturvallisuuskoordinaattori Potilasturvallisuuskatsaus PTH jaosto 6.3.2014 Maijaterttu Tiainen ylihoitaja, potilasturvallisuuskoordinaattori Potilasturvallisuuden kehittäminen Sosterissa S o s t e r i n a r v o t Säädöstausta Turvallisuuskulttuuri

Lisätiedot

POTILASTURVALLISUUDEN JOHTAMINEN. Tuukka Rantanen Master of Health Care in clinical expertice

POTILASTURVALLISUUDEN JOHTAMINEN. Tuukka Rantanen Master of Health Care in clinical expertice POTILASTURVALLISUUDEN JOHTAMINEN Tuukka Rantanen Master of Health Care in clinical expertice Mitä potilasturvallisuusjohtaminen on? Turvallisuuspolitiikka Päämäärät Johdon sitoutuminen Henkilöstön merkitys

Lisätiedot

POTILASTURVALLISUUSteemapäivä. Kouvolan kaupunki 14.5.2012

POTILASTURVALLISUUSteemapäivä. Kouvolan kaupunki 14.5.2012 POTILASTURVALLISUUSteemapäivä Kouvolan kaupunki 14.5.2012 Potilasturvallisuustyön tuloksia Kouvolan kaupungilla Potilasturvallisuussuunnitelma ydinkohdat Lääketurvallisuuden varmistaminen prosessikuvaus

Lisätiedot

KOKKOLAN JA KRUUNUPYYN SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN POTILAS- JA ASIAKAS- TURVALLISUUDEN TOIMINTASUUNNITELMA 2015

KOKKOLAN JA KRUUNUPYYN SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN POTILAS- JA ASIAKAS- TURVALLISUUDEN TOIMINTASUUNNITELMA 2015 KOKKOLAN JA KRUUNUPYYN SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN POTILAS- JA ASIAKAS- TURVALLISUUDEN TOIMINTASUUNNITELMA 2015 1 Kokkolan ja Kruunupyyn sosiaali- ja terveystoimen potilas- ja asiakasturvallisuuden parantamisen

Lisätiedot

Potilasturvallisuutta taidolla Laki ja potilasturvallisuus. Petri Volmanen 12.3.2013 39. Valtakunnalliset sairaalahygieniapäivät

Potilasturvallisuutta taidolla Laki ja potilasturvallisuus. Petri Volmanen 12.3.2013 39. Valtakunnalliset sairaalahygieniapäivät Potilasturvallisuutta taidolla Laki ja potilasturvallisuus Petri Volmanen 12.3.2013 39. Valtakunnalliset sairaalahygieniapäivät Potilasturvallisuus asiakokonaisuutena ensi kerran terveydenhuoltolaissa

Lisätiedot

JÄMSÄN KAUPUNGIN SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN POTILAS / ASIA- KASTURVALLISUUS- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA

JÄMSÄN KAUPUNGIN SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN POTILAS / ASIA- KASTURVALLISUUS- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA 27.4.2015 JÄMSÄN KAUPUNGIN SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN POTILAS / ASIA- KASTURVALLISUUS- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA Hyväksytty sosiaali- ja terveyslautakunnassa xx.xx.xxxx Sisällys 1 Potilasturvallisuus

Lisätiedot

VSHP ENNEN JA JÄLKEEN HANKKEEN

VSHP ENNEN JA JÄLKEEN HANKKEEN VSHP ENNEN JA JÄLKEEN HANKKEEN Turvallisuus- ja työsuojelupäällikkö Timo Toivonen Hallintoylihoitaja Marina Kinnunen VSHP ennen hanketta Mitä tehtiin ja mitä näyttöä Elämää hankkeen jälkeen HANKKEEN TAVOITTEET

Lisätiedot

Päivi Koivuranta-Vaara Hallintoylilääkäri Kuntaliitto

Päivi Koivuranta-Vaara Hallintoylilääkäri Kuntaliitto Päivi Koivuranta-Vaara Hallintoylilääkäri Kuntaliitto toiminnan on perustuttava näyttöön ja hyviin hoito- ja toimintakäytäntöihin toiminnan on oltava laadukasta, turvallista ja asianmukaisesti toteutettua

Lisätiedot

Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi

Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi 1 Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi Pirjo Berg, Anna Maksimainen & Olli Tolkki 16.11.2010 Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi Taustaa STM velvoittaa sairaanhoitopiirit laatimaan

Lisätiedot

Potilasturvallisuussuunnitelm

Potilasturvallisuussuunnitelm Potilasturvallisuussuunnitelm Itä-Savon sairaanhoitopiirin ky Potilasturvallisuussuunnitelma Keskushallinnon johtoryhmä 5.11.2012 SISÄLLYS Osa I 3 1 POTILASTURVALLISUUSTYÖN MÄÄRITTELY 3 1.1 Johdanto 3

Lisätiedot

POTILASTURVALLISUUSSUUNNITELMA

POTILASTURVALLISUUSSUUNNITELMA Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimen (Mikkelin seutusote) (Palvelutuotantoyksiköt: Kangasniemi, Mikkeli ( Hirvensalmi, Mikkeli ja Puumala) Mäntyharju, Pertunmaa POTILASTURVALLISUUSSUUNNITELMA Laadittu:

Lisätiedot

Henkilöstön potilasturvallisuuskoulutus - Potilasturvallisuutta taidolla -verkkokoulutus

Henkilöstön potilasturvallisuuskoulutus - Potilasturvallisuutta taidolla -verkkokoulutus POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI Henkilöstön potilasturvallisuuskoulutus - Potilasturvallisuutta taidolla -verkkokoulutus Terveyskeskusten johtavien viranhaltijoiden ja PPSHP:n yhteistyöseminaari 18.10.2012

Lisätiedot

Yksityisen terveydenhuollon omavalvontasuunnitelma

Yksityisen terveydenhuollon omavalvontasuunnitelma Yksityisen terveydenhuollon omavalvontasuunnitelma 1 (8) 1 Palvelujen tuottajaa koskevat tiedot Palvelujen tuottajan nimi Palvelujen tuottajan Y-tunnus Toimipaikan nimi Toimipaikan postiosoite Postinumero

Lisätiedot

KOTITYÖPALVELUYRITYKSEN OMAVALVONTASUUNNITELMA Asiakaskoteihin tuotettavat tukipalvelut

KOTITYÖPALVELUYRITYKSEN OMAVALVONTASUUNNITELMA Asiakaskoteihin tuotettavat tukipalvelut KOTITYÖPALVELUYRITYKSEN OMAVALVONTASUUNNITELMA Asiakaskoteihin tuotettavat tukipalvelut 1. PALVELUJEN TUOTTAJAA KOSKEVAT TIEDOT Yrityksen nimi Y tunnus Toimintayksikön nimi (jos yrityksessä useita toimintayksiköitä)

Lisätiedot

YLEISTÄ POTILASTURVALLISUUDESTA

YLEISTÄ POTILASTURVALLISUUDESTA YLEISTÄ POTILASTURVALLISUUDESTA Päivi Koivuranta-Vaara hallintoylilääkäri THL: Hannu Rintanen Pia Maria Jonsson Päivi Koivuranta-Vaara 23.9.2010 1 POTILASTURVALLISUUSTYÖN TARVE lääketieteen kehitys: vaikuttavat/tehokkaat

Lisätiedot

Lääketurvallisuuden parantaminen Kårkullan hoitoyksiköissä

Lääketurvallisuuden parantaminen Kårkullan hoitoyksiköissä Lääketurvallisuuden parantaminen Kårkullan hoitoyksiköissä Robert Paul, dos. johtava ylilääkäri Potilasturvallisuuden johtamismallin rakentamisen työpaja 16.-18.2.2011 Lääkkeet erityishuollossa Lähes kaikki

Lisätiedot

Terveydenhuollon ammattihenkilön vastuu, velvollisuudet ja oikeudet

Terveydenhuollon ammattihenkilön vastuu, velvollisuudet ja oikeudet Terveydenhuollon ammattihenkilön vastuu, velvollisuudet ja oikeudet Riitta Pöllänen Ylilääkäri Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto (Valvira), Valvontaosasto 7.3.2014 Riitta Pöllänen@valvira.fi

Lisätiedot

Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto

Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto Heli Hätönen, TtM Ennaltaehkäisevän mielenterveys- ja päihdetyön koordinaattori Imatran kaupunki Perustelut Imatralla

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot KAARI-TYÖHYVINVOINTIKYSELY 1 (8) Kysymykset ja vastausvaihtoehdot JOHTAMINEN TYÖYKSIKÖSSÄ Tässä osiossa arvioit lähiesimiehesi työskentelyä. Myös esimiehet arvioivat omaa lähiesimiestään. en enkä Minun

Lisätiedot

Riihimäen seudun terveyskeskuksen kuntayhtymän

Riihimäen seudun terveyskeskuksen kuntayhtymän RIIHIMÄEN SEUDUN TERVEYSKESKUKSEN KY SK/PK/SJ/OK/20.4.2012 Riihimäen seudun terveyskeskuksen kuntayhtymän POTILASTURVALLISUUSSUUNNITELMA Laadittu: 19.3.2012 Hyväksytty: Riskienhallinta- ja potilasturvallisuustyöryhmässä

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Laatu- ja potilasturvallisuussuunnitelma

Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Laatu- ja potilasturvallisuussuunnitelma 1 (27) Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Sisältö Johdanto... 3 1. Laadun ja potilasturvallisuuden toimintaohjelma... 5 2. Laadunhallinnan ja potilasturvallisuuden järjestelmä... 6 2.1. Johtaminen ja johtamisjärjestelmä...

Lisätiedot

Ammattimaisen käyttäjän vaaratilanneilmoitus Minna Kymäläinen/ Valvira

Ammattimaisen käyttäjän vaaratilanneilmoitus Minna Kymäläinen/ Valvira Ammattimaisen käyttäjän vaaratilanneilmoitus Minna Kymäläinen/ Valvira 17.10.2014 1 Luennon sisältö Terveydenhuollon laitteet ja tarvikkeet Määräys 4/2010 Vaaratilanteet Ilmoitettavat tapahtumat Ilmoittamiseen

Lisätiedot

PERUSPALVELUKUNTAYHTYMÄ SELÄNTEEN LÄÄKEHOIDON SUUNNITELMA

PERUSPALVELUKUNTAYHTYMÄ SELÄNTEEN LÄÄKEHOIDON SUUNNITELMA PERUSPALVELUKUNTAYHTYMÄ SELÄNTEEN LÄÄKEHOIDON SUUNNITELMA 1. Johdanto 3 2. Potilaan / asiakkaan asema ja oikeudet 3 3. Ammatinharjoittaminen 4 4. Valvonta ja vastuu 4 5. Osaamisen varmistaminen 5 6. Lupakäytännöt

Lisätiedot

Potilas- ja asiakasturvallisuussuunnitelma. Jyväskylän kaupunki. Sosiaali- ja terveyspalvelut Vanhus- ja vammaispalvelut

Potilas- ja asiakasturvallisuussuunnitelma. Jyväskylän kaupunki. Sosiaali- ja terveyspalvelut Vanhus- ja vammaispalvelut Potilas- ja asiakasturvallisuussuunnitelma Jyväskylän kaupunki Sosiaali- ja terveyspalvelut Vanhus- ja vammaispalvelut Laatija: potilasturvallisuuskoordinaattori Merja Hokkanen 19.8.2013 POTILAS- JA ASIAKASTURVALLISUUSSUUNNITELMAN

Lisätiedot

Omavalvonta sosiaali- ja terveydenhuollossa Asiakas- ja potilasturvallisuuden verkostotapaaminen THL 24.9.2015 Hanna Ahonen Sosiaalineuvos Valvira

Omavalvonta sosiaali- ja terveydenhuollossa Asiakas- ja potilasturvallisuuden verkostotapaaminen THL 24.9.2015 Hanna Ahonen Sosiaalineuvos Valvira Omavalvonta sosiaali- ja terveydenhuollossa Asiakas- ja potilasturvallisuuden verkostotapaaminen THL 24.9.2015 Hanna Ahonen Sosiaalineuvos Valvira 24.9.2015 Hanna Ahonen 1 Omavalvonta Palveluntuottaja

Lisätiedot

Esitys ja malli päivähoidon / varhaiskasvatuksen lääkehoitosuunnitelman tuottamiseksi

Esitys ja malli päivähoidon / varhaiskasvatuksen lääkehoitosuunnitelman tuottamiseksi 15.12.2009 1 (5) Esitys ja malli päivähoidon / varhaiskasvatuksen lääkehoitosuunnitelman tuottamiseksi Sosiaali- ja terveysministeriön opas Turvallinen lääkehoito Valtakunnallinen opas lääkehoidon toteuttamisesta

Lisätiedot

Leila Mukkala Ranuan kunta

Leila Mukkala Ranuan kunta Leila Mukkala Ranuan kunta Kotihoidossa aluksi care-ohjelma ja kannettavat tietokoneet käytössä 2000-luvun alkupuolella l ll ja tk:ssa Mediatri i potilastietojärjestelmä Ohjelmat eivät kommunikoineet i

Lisätiedot

Potilasturvallisuussuunnitelma

Potilasturvallisuussuunnitelma Potilasturvallisuussuunnitelma Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoito- ja peruspalvelu ky Sisällysluettelo 1. POTILASTURVALLISUUSPOLITIIKKA 3 1.1 Johdanto 3 1.2. Perusteet 4 1.3. Johtaminen 4 1.4. Potilaan

Lisätiedot

Lääkärin oikeuksista ja velvollisuuksista

Lääkärin oikeuksista ja velvollisuuksista Lääkärin oikeuksista ja velvollisuuksista Markus Henriksson ryhmäpäällikkö, lääkintöneuvos Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira Huom. 1. Esityksessä ei käsitellä kaikkia säädöksiä

Lisätiedot

Potilasturvallisuussuunnitelma

Potilasturvallisuussuunnitelma Potilasturvallisuussuunnitelma Itä-Savon sairaanhoitopiirin ky Potilasturvallisuussuunnitelma Keskushallinnon johtoryhmä 5.11.2012 SISÄLLYS Osa I... 3 1 POTILASTURVALLISUUSTYÖN MÄÄRITTELY... 3 1.1 Johdanto...

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön näkemys vakavien vaaratapahtumien tutkintaan

Sosiaali- ja terveysministeriön näkemys vakavien vaaratapahtumien tutkintaan Sosiaali- ja terveysministeriön näkemys vakavien vaaratapahtumien tutkintaan Anne Koskela Hallitusneuvos Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin

Lisätiedot

HYRYNSALMEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA

HYRYNSALMEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA HYRYNSALMEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA 1 Sisällysluettelo 1. JOHDANTO... 2 2. TYÖSUOJELUN MÄÄRITELMÄ... 2 3. TYÖSUOJELUTOIMINNAN TAVOITTEET... 2 4. TYÖSUOJELUTOIMENPITEET JA SEURANTA... 2 4.1 Ennakoiva

Lisätiedot

Hyvän työpaikan kriteerit

Hyvän työpaikan kriteerit Hyvän työpaikan kriteerit Vetovoimaa ja työhyvinvointia terveydenhuoltoon! Hyvän työpaikan kriteerit 2 Hyvä lukija, esitteessä olevat Hyvän työpaikan kriteerit terveydenhuollon organisaatioille on laadittu

Lisätiedot

TUTKINTOSUUNNITELMA Sivu 1 (7) SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA

TUTKINTOSUUNNITELMA Sivu 1 (7) SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA TUTKINTOSUUNNITELMA Sivu 1 (7) SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA Tutkinnon osa SUUN TERVEYDEN EDISTÄMINEN JA SUUN TERVEYDENHOIDON ERIKOISALOILLA TOIMIMINEN Tutkinnon osan suorittaja Nimi

Lisätiedot

PÄIJÄT-HÄMEEN SOSIAALIPSYKIATRINEN SÄÄTIÖ MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN OPPIMISYMPÄRISTÖNÄ 2015

PÄIJÄT-HÄMEEN SOSIAALIPSYKIATRINEN SÄÄTIÖ MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN OPPIMISYMPÄRISTÖNÄ 2015 PÄIJÄT-HÄMEEN SOSIAALIPSYKIATRINEN SÄÄTIÖ MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN OPPIMISYMPÄRISTÖNÄ 2015 1. YLEISTÄ Useita kymmeniä sosiaali- ja terveysalan opiskelijoita suorittaa joka vuosi käytännön harjoitteluja

Lisätiedot

POTILASTURVALLISUUSSUUNNITELMA POTILASTURVALLISUUSSUUNNITELMA

POTILASTURVALLISUUSSUUNNITELMA POTILASTURVALLISUUSSUUNNITELMA POTILASTURVALLISUUSSUUNNITELMA POTILASTURVALLISUUSSUUNNITELMA 2 Sisällysluettelo 1. Johdanto 3 2. Sosiaali- ja terveyspalvelun toimiala 3 3. Potilas ja asiakasturvallisuustyö 3 3.1. Valtakunnallisen tason

Lisätiedot

Lasten ja nuorten ehkäisevät terveyspalvelut kunnissa

Lasten ja nuorten ehkäisevät terveyspalvelut kunnissa Lasten ja nuorten ehkäisevät terveyspalvelut kunnissa Lasten ja nuorten terveyspalvelut ovat kaikille Lasten ja nuorten ehkäisevillä terveyspalveluilla edistetään lasten, nuorten ja perheiden terveyttä

Lisätiedot

Oulunkaaren potilasturvallisuussuunnitelma 2013-2014

Oulunkaaren potilasturvallisuussuunnitelma 2013-2014 Oulunkaaren potilasturvallisuussuunnitelma 2013-2014 Potilasturvallisuustyöryhmä 3.12.2012 Palvelutuotantolautakunta xx 20.2.2013 Sisällysluettelo 1. Johdanto...3 2. Oulunkaaren organisaatio...4 3. Potilasturvallisuuden

Lisätiedot

HaiPro verkostotapaaminen - HAIPRO vaara ja haittatapahtumien raportointi Kotkan kaupungilla -

HaiPro verkostotapaaminen - HAIPRO vaara ja haittatapahtumien raportointi Kotkan kaupungilla - HaiPro verkostotapaaminen - HAIPRO vaara ja haittatapahtumien raportointi Kotkan kaupungilla - Projektipäällikkö Sara Haimi-Liikkanen Projektityöntekijä Minna Labbas 24.11.2011 HaiPro Kotkan kaupungilla

Lisätiedot

Näyttö ohjaa toimintaa Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen. Tervetuloa!

Näyttö ohjaa toimintaa Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen. Tervetuloa! Näyttö ohjaa toimintaa Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen Tervetuloa! Näyttö toimintana Parhaan saatavilla olevan ajantasaisen tiedon harkittua käyttöä terveydenhuollon asiakkaan hoidossa

Lisätiedot

Työturvallisuuslaki 23.8.2002/738

Työturvallisuuslaki 23.8.2002/738 Työturvallisuuslaki 23.8.2002/738 2 luku Työnantajan yleiset velvollisuudet 8 Työnantajan yleinen huolehtimisvelvoite Työnantaja on tarpeellisilla toimenpiteillä velvollinen huolehtimaan työntekijöiden

Lisätiedot

Hoiva- ja hoito Perusterveydenhuolto TEHTÄVÄNKUVAUS ja TEHTÄVÄN VAATIVUUDEN ARVIOINTI

Hoiva- ja hoito Perusterveydenhuolto TEHTÄVÄNKUVAUS ja TEHTÄVÄN VAATIVUUDEN ARVIOINTI 1 Hoiva- ja hoito Perusterveydenhuolto TEHTÄVÄNKUVAUS ja TEHTÄVÄN VAATIVUUDEN ARVIOINTI 1. TEHTÄVÄN PERUSTIEDOT Tehtävän nimike: Koulutus ja KVTES:n hinnoitteluryhmä: Työyksikkö (esim. kotihoito): Työpaikka

Lisätiedot

SATAKUNNAN SAIRAANHOITOPIIRIN LAADUNHALLINNAN JA POTILASTURVALLISUUDEN SUUNNITELMA

SATAKUNNAN SAIRAANHOITOPIIRIN LAADUNHALLINNAN JA POTILASTURVALLISUUDEN SUUNNITELMA SATAKUNNAN SAIRAANHOITOPIIRIN LAADUNHALLINNAN JA POTILASTURVALLISUUDEN SUUNNITELMA 1 Sisällys Sisällys... 1 SATAKUNNAN SAIRAANHOITOPIIRIN POTILASTURVALLISUUSPOLITIIKKA... 3 POTILASTURVALLISUUSJÄRJESTELMÄ...

Lisätiedot

Muista vaaratilanneilmoitus

Muista vaaratilanneilmoitus Muista vaaratilanneilmoitus Muista vaaratilann Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira valvoo ja edistää terveydenhuollon laitteiden ja tarvikkeiden turvallista käyttöä. Vaaratilanneilmoitukset

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus terveydenhuollon järjestämissuunnitelmasta ja erikoissairaanhoidon järjestämissopimuksesta

Valtioneuvoston asetus terveydenhuollon järjestämissuunnitelmasta ja erikoissairaanhoidon järjestämissopimuksesta Sosiaali- ja terveysministeriö Kirjaamo PL 33 00023 Valtioneuvosto kirjaamo.stm@stm.fi SUOMEN FARMASIALIITON LAUSUNTO LIITTYEN ITTYEN VALTIONEUVOSTON ASETUKSEEN TERVEYDENHUOLLON JÄRJESTÄMISSUUNNITELMASTA

Lisätiedot

Infektio uhka potilasturvallisuudelle

Infektio uhka potilasturvallisuudelle Infektio uhka potilasturvallisuudelle JAANA INKILÄ POTILASASIAMIES HUS, HYVINKÄÄN SAIRAANHOITOALUE 39. VALTAKUNNALLISET SAIRAALAHYGIENIAPÄIVÄT 12.3.2013 Potilasasiamiestyö 2 Laki potilaan asemasta ja oikeuksista

Lisätiedot

Lääkehoidon tulevaisuus kotihoidossa. Anne Kumpusalo-Vauhkonen 15.3.2012

Lääkehoidon tulevaisuus kotihoidossa. Anne Kumpusalo-Vauhkonen 15.3.2012 Lääkehoidon tulevaisuus kotihoidossa Anne Kumpusalo-Vauhkonen 15.3.2012 Taustalla Suomessa tehdyt lääkepoliittiset linjaukset 1) Turvallinen lääkehoito Oppaita 2005: 32: Valtakunnallinen opas lääkehoidon

Lisätiedot

4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus

4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus 1 4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus Ammattitaitovaatimukset Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osaa kunnioittaa asiakkaan arvoja ja kulttuuritaustaa tunnistaa eri-ikäisten ja taustaltaan erilaisten asiakkaiden

Lisätiedot

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Osa 1: Kestävän kehityksen asioiden johtaminen Arvot ja strategiat KRITEERI 1 Kestävä kehitys sisältyy oppilaitoksen arvoihin, ja niiden sisältöä

Lisätiedot

Vanhustyön vastuunkantajat kongressi 15-16.5.2014 Finlandia-talo

Vanhustyön vastuunkantajat kongressi 15-16.5.2014 Finlandia-talo Vanhustyön vastuunkantajat kongressi 15-16.5.2014 Finlandia-talo Henkilökunnan työturvallisuus Etelä-Suomen aluehallintovirasto, Työsuojeluvastuualue, Paula Moilanen 1 Lainsäädännön tavoite Työturvallisuuslain(

Lisätiedot

Miten hyödynnän tietoa johtamisessa ja toiminnan kehittämisessä? Ermo Haavisto johtajaylilääkäri

Miten hyödynnän tietoa johtamisessa ja toiminnan kehittämisessä? Ermo Haavisto johtajaylilääkäri Miten hyödynnän tietoa johtamisessa ja toiminnan kehittämisessä? Ermo Haavisto johtajaylilääkäri Johtamisen keskeiset osa-alueet toiminnan suunnittelu ja voimavarojen varaaminen voimavarojen kohdentaminen

Lisätiedot

SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET

SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET Hall. 01.04.2014 Valt. 29.04.2014 1 Voimaantulo 01.07.2014 1 Lainsäädännöllinen perusta ja soveltamisala Kuntalain 13

Lisätiedot

OPAS. Potilasturvallisuusopas

OPAS. Potilasturvallisuusopas OPAS Potilasturvallisuusopas potilasturvallisuuslainsäädännön ja -strategian toimeenpanon tueksi 15 Lukijalle 3 Sisällys 5 1. Johdanto 7 1.1. Oppaan tausta ja tarkoitus 7 1.2. Potilasturvallisuuden nykytila

Lisätiedot

Savonlinnan kaupunki 2013

Savonlinnan kaupunki 2013 Savonlinnan kaupunki 2013 Kuntasi työhyvinvointisyke Yleistä kyselystä Savonlinnan kaupungin työhyvinvointikyselyssä kartoitettiin organisaation palveluksessa olevien työntekijöiden työhyvinvointi ja siinä

Lisätiedot

Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017

Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017 Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017 Yhteistyötoimikunta 14.4.2014 Henkilöstöjaosto 12.5.2014 Kunnanhallitus 16.6.2014 Kunnanvaltuusto 22.9.2014 Mustasaaren kunnassa rima on korkealla. Haluamme

Lisätiedot

Yksityisen sosiaalihuollon omavalvonta. Niina Kaukonen, TtM, viranomaisvalvonnan erityispätevyys Vanhuspalvelujen johtaja

Yksityisen sosiaalihuollon omavalvonta. Niina Kaukonen, TtM, viranomaisvalvonnan erityispätevyys Vanhuspalvelujen johtaja Yksityisen sosiaalihuollon omavalvonta Niina Kaukonen, TtM, viranomaisvalvonnan erityispätevyys Vanhuspalvelujen johtaja 1 Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi aloitti toimintansa 1.1.2012 Väestöpohja

Lisätiedot

Vaaratapahtumien raportoinnin ja siitä saatavan tiedon hyödyntamisen linjaukset

Vaaratapahtumien raportoinnin ja siitä saatavan tiedon hyödyntamisen linjaukset Vaaratapahtumien raportoinnin ja siitä saatavan tiedon hyödyntamisen linjaukset 7.9.2009 Liisa-Maria Voipio-Pulkki Raportointitvk:n puheenjohtaja Hallintoylilääkäri, Kuntaliitto Kiitokset: Juhani Ojanen

Lisätiedot

Hämeenkyrön terveyskeskus. Yhteystiedot: Hämeenkyrön terveyskeskus Härkikuja 10 39100 Hämeenkyrö

Hämeenkyrön terveyskeskus. Yhteystiedot: Hämeenkyrön terveyskeskus Härkikuja 10 39100 Hämeenkyrö HÄMEENKYRÖN KUNTA REKISTERISELOSTE Henkilötietolaki (523/99) 10 Perusturva Terveyspalvelut 15.4.2014 1. Terveydenhuollon toimintayksikkö (rekisterinpitäjä) 2. Rekisteriasioista vastaava henkilö Rekisteriasioiden

Lisätiedot

9.2.2015 1 (3) KAUPUNKI Sosiaali- ja terveyskeskus Vanhustyö / K.R-P B. RISKIEN ARVIOINTI JA RISKIENHALUNTASUUNNITELMA

9.2.2015 1 (3) KAUPUNKI Sosiaali- ja terveyskeskus Vanhustyö / K.R-P B. RISKIEN ARVIOINTI JA RISKIENHALUNTASUUNNITELMA UUDENKAUPUNGIN Sosiaali- ja terveyskeskus Vanhustyö / K.R-P 9.2.2015 1 (3) B. RISKIEN ARVIOINTI JA RISKIENHALUNTASUUNNITELMA Olennaisimmat toimintaan ja talouteen liittyvät riskit sekä niihin suunnitellut

Lisätiedot

JUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016

JUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016 1 JUANKOSKEN KAUPUNKI TYÖSUOJELU JUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016 1. TOIMINTAOHJELMAN MERKITYS JA TAVOITE Juankosken kaupungin työsuojelun toimintasuunnitelman tarkoituksena

Lisätiedot

Laki sosiaalihuollon ammattihenkilöistä

Laki sosiaalihuollon ammattihenkilöistä Laki sosiaalihuollon ammattihenkilöistä 817/2015 HE 354/2014 Vp Lakiklinikka Kuntamarkkinat 9.-10.9.2015 lakimies Maria Porko Taustaa Lain valmistelu» Pohja valmistelulle pääministeri Jyrki Kataisen hallitusohjelmassa

Lisätiedot

POHJOIS-SAVON SAIRAANHOITOPIIRIN ALUEELLINEN POTILAS- TURVALLISUUSSUUNNITELMA

POHJOIS-SAVON SAIRAANHOITOPIIRIN ALUEELLINEN POTILAS- TURVALLISUUSSUUNNITELMA POHJOIS-SAVON SAIRAANHOITOPIIRIN ALUEELLINEN POTILAS- TURVALLISUUSSUUNNITELMA päivitetty 22.10.2014 2(47) SISÄLLYSLUETTELO POTILASTURVALLISUUSPOLITIIKKA... 4 Potilasturvallisuus Pohjois-Savon sairaanhoitopiirissä

Lisätiedot

Kangasalan kunta/ Varhaiskasvatus 18.11.2014 Sääntökirja päivähoidon palvelusetelipalvelujen tuottamisesta Sääntökirjan erityinen osa Liite 1

Kangasalan kunta/ Varhaiskasvatus 18.11.2014 Sääntökirja päivähoidon palvelusetelipalvelujen tuottamisesta Sääntökirjan erityinen osa Liite 1 PÄIVÄHOITOTOIMINNAN EHDOTTOMAT KELPOISUUSEHDOT JA LAATUVAATIMUKSET Palveluntuottajan on täytettävä kaikki kohdissa 1-3 laadulle asetetut laatukriteerit. Kelpoisuusehtoihin sisältyvät lainsäädännön vaatimukset

Lisätiedot

Ohje riskien arvioinnin työkalun käyttämiseksi

Ohje riskien arvioinnin työkalun käyttämiseksi Riskien arvioinnin työkalu ohjelmapalveluiden tuottajille Ohje riskien arvioinnin työkalun käyttämiseksi Tämä riskien arvioinnin työkalu on tarkoitettu matkailualan ohjelmapalveluja tarjoaville yrityksille.

Lisätiedot

Kanta-Hämeen alueellinen hoitotyön kehittämis- ja toimenpideohjelma

Kanta-Hämeen alueellinen hoitotyön kehittämis- ja toimenpideohjelma Kanta-Hämeen alueellinen hoitotyön kehittämis- ja toimenpideohjelma 2011 2015 Riihimäen seudun terveyskeskuksen kuntayhtymä Saatteeksi Kanta-Hämeen alueella käynnistettiin syksyllä 2005 yhteistyö hoitotyön

Lisätiedot

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET KOKKOLAN KAUPUNKI Syyskuu 2014 Keskushallinto SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET SISÄLLYSLUETTELO 1. YLEISTÄ 2. SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN TAVOITE JA TARKOITUS; KÄSITTEET 3. SISÄISEN

Lisätiedot

2.6.2010. Eini Hyttinen, ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue eini.hyttinen@avi.fi

2.6.2010. Eini Hyttinen, ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue eini.hyttinen@avi.fi 2.6.2010 Eini Hyttinen, ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue eini.hyttinen@avi.fi TAUSTATEKIJÄT SEURAAMUKSET TYÖSUOJELUN HALLINTA TYÖOLOT KIELTEISET MYÖNTEISET TOIMINNAN

Lisätiedot

Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista. Tietoisku 10.1.2014

Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista. Tietoisku 10.1.2014 Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista Tietoisku 10.1.2014 Osaamisen uudistaminen ja työn vaatimukset Koulutuksella ja osaamisella on työkykyä ylläpitävä ja rakentava vaikutus, joka osaltaan

Lisätiedot

Potilasturvallisuussuunnitelma v. 2015

Potilasturvallisuussuunnitelma v. 2015 Potilasturvallisuussuunnitelma v. 2015 0 Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 1 1. Potilasturvallisuustyön lähtökohdat... 1 2. Potilasturvallisuustyön johtaminen ja vastuuhenkilöt... 3 3. Potilasturvallisuusstrategian

Lisätiedot

Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Hyväksytty: kaupunginvaltuusto xx.xx.2014 xx

Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Hyväksytty: kaupunginvaltuusto xx.xx.2014 xx Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Hyväksytty: kaupunginvaltuusto xx.xx.2014 xx 2 1. Lainsäädäntöperusta ja soveltamisala Kuntalain 13 :n mukaan valtuuston tulee päättää kunnan ja kuntakonsernin

Lisätiedot

Strateginen johtaminen ja potilasturvallisuus - RAI on yksi indikaattoreista

Strateginen johtaminen ja potilasturvallisuus - RAI on yksi indikaattoreista Strateginen johtaminen ja potilasturvallisuus - RAI on yksi indikaattoreista 3.10.2013 RAI vertailukehittämisen seminaari Riitta Flinck, laatupäällikkö & Raija Välimäki, erityissuunnittelija Espoon sosiaali-

Lisätiedot

Potilasturvallisuutta taidolla

Potilasturvallisuutta taidolla Potilasturvallisuutta taidolla Ritva Inkinen Kehittämispäällikkö Lappeenranta 20.9.2012 Historiaa: WHO ja sen rooli potilasturvallisuustyössä Syksyllä 2004 WHO aloitti potilasturvallisuusohjelmansa World

Lisätiedot

Sisäisen tarkastuksen ohje

Sisäisen tarkastuksen ohje Sisäisen tarkastuksen ohje Kuntayhtymähallitus 17.3.2009 SISÄLLYSLUETTELO 1 TARKOITUS JA PERIAATTEET 3 2 TEHTÄVÄT JA ARVIOINTIPERUSTEET 3 3 ASEMA, TOIMIVALTA JA TIETOJENSAANTIOIKEUS 3 4 AMMATILLINEN OSAAMINEN

Lisätiedot

Väitöstutkimus: Continuity of patient care in day surgery (Päiväkirurgisen potilaan hoidon jatkuvuus)

Väitöstutkimus: Continuity of patient care in day surgery (Päiväkirurgisen potilaan hoidon jatkuvuus) 1 Turun yliopisto Lääketieteellinen tiedekunta Hoitotieteen laitos THM, esh Marja Renholm Väitöstutkimus: Continuity of patient care in day surgery (Päiväkirurgisen potilaan hoidon jatkuvuus) LEKTIO 6.11.2015

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään 8.5.2014 MARJUKKA LAINE, TYÖTERVEYSLAITOS 0 Verkoston lähtökohta ja tehtävät Hallitusohjelma 2011: Perustetaan Työterveyslaitoksen

Lisätiedot

Uuden terveydenhuoltolain toteutumisen edistäminen. ereseptin käyttöönoton suunnittelu ja valmistelu

Uuden terveydenhuoltolain toteutumisen edistäminen. ereseptin käyttöönoton suunnittelu ja valmistelu Uuden terveydenhuoltolain toteutumisen edistäminen ereseptin käyttöönoton suunnittelu ja valmistelu Tietoturva- ja tietosuojatason selvittäminen, huomioiden valtakunnallisen sähköisen tietojärjestelmäpalvelun

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS / RYHMÄN OHJAAJA:

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS / RYHMÄN OHJAAJA: SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS / RYHMÄN OHJAAJA: TUTKINTOTILAISUUDEN AJANKOHTA: TUTKINTOTILAISUUDEN PAIKKA:

Lisätiedot

Näkökulma tulevaisuuden erityisosaamiseen erikoissairaanhoidossa. Raija Nurminen Yliopettaja,Turun AMK

Näkökulma tulevaisuuden erityisosaamiseen erikoissairaanhoidossa. Raija Nurminen Yliopettaja,Turun AMK Näkökulma tulevaisuuden erityisosaamiseen erikoissairaanhoidossa Raija Nurminen Yliopettaja,Turun AMK Tulevaisuuden tarvittavaa osaamista, tässä ydinosaamis- ja erityiskompetensseja voidaan tarkastella

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019 Työryhmä Eeva Häkkinen, Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi, Kangasniemen pty Senja Kuiri, Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Aino Mäkitalo,

Lisätiedot

Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa. 4.2.2015 Tuija Laukkanen Ammatillinen peruskoulutus yksikkö

Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa. 4.2.2015 Tuija Laukkanen Ammatillinen peruskoulutus yksikkö Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa 4.2.2015 Tuija Laukkanen Ammatillinen peruskoulutus yksikkö Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa 1/2 Tutkinnon perusteisiin sisältyy erilaisia

Lisätiedot

Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla

Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla Porvoo 8.4.2014 Kuninkaantien työterveys JAMIT-hanke, Kuntoutussäätiö Marja Heikkilä Projektisuunnittelija JAMIT -hanke Tavoitteena on edistää työhyvinvointia

Lisätiedot

KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008

KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008 KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008 OHJE KYSELYN TÄYTTÄMISEEN: Käykää ensin läpi koko kysely. Vastatkaa sen jälkeen omaa yhteisöänne koskeviin kysymyksiin. Kyselyssä on yleinen osa, johon pyydetään vastaus

Lisätiedot

HENKILÖSTÖ- OHJELMA. Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 5.11.2012 65

HENKILÖSTÖ- OHJELMA. Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 5.11.2012 65 HENKILÖSTÖ- OHJELMA Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 5.11.2012 65 1. STRATEGIA Henkilöstöohjelman taustalla ovat Haapajärven kaupunki-, elinkeino- ja konsernistrategiassa esitetyt asiat: Arvot, toiminta-ajatus

Lisätiedot

Nolla tapaturmaa 2020. Kulmakivet 2016-17(luonnos) Tilannekatsaus 24.2.2015. Etera 24.2.2015 Ahti Niskanen

Nolla tapaturmaa 2020. Kulmakivet 2016-17(luonnos) Tilannekatsaus 24.2.2015. Etera 24.2.2015 Ahti Niskanen Nolla tapaturmaa 2020 Kulmakivet 2016-17(luonnos) Tilannekatsaus 24.2.2015 Etera 24.2.2015 Ahti Niskanen TAVOITTEENA NOLLA TAPATURMAA RAKENNUSTEOLLISUUDESSA 2020 Rakennusteollisuus RT ry:n hallitus asetti

Lisätiedot

JOHTAMISEN JA ESIMIESTYÖN KEHITTÄMINEN Hr-toimintana Vaasa

JOHTAMISEN JA ESIMIESTYÖN KEHITTÄMINEN Hr-toimintana Vaasa JOHTAMISEN JA ESIMIESTYÖN KEHITTÄMINEN Hr-toimintana Vaasa Hr-verkoston ideatyöpaja 2/2013 Kuntatyönantajat Helsinki Leena Kaunisto henkilöstöjohtaja, Ktm Työhyvinvointiohjelma 2009-2012: Tuottavuusohjelma

Lisätiedot

Lapsipotilaan emotionaalinen tuki päiväkirurgiassa

Lapsipotilaan emotionaalinen tuki päiväkirurgiassa Lapsipotilaan emotionaalinen tuki päiväkirurgiassa Anne Korhonen TtT, kliinisen hoitotieteen asiantuntija OYS / Lasten ja nuorten ty 16.5.2012 Kuva Google.com Miksi lapsen valmistaminen on tärkeää? Lapsen

Lisätiedot

LIITE 2. VAARATAPAHTUMIEN RAPORTOINTI (HAIPRO) PPSHP:SSÄ 2010

LIITE 2. VAARATAPAHTUMIEN RAPORTOINTI (HAIPRO) PPSHP:SSÄ 2010 LIITE 1. POTILASPALAUTE VUOSINA 2006 2010 Palautemäärät 2010 Vuosi Spontaanin palautteen määrä kpl (luvut sis. myös sähköisen palautteen) 2006 2454 2007 2278 2008 1766 2009 1894 2010 1614 LIITE 2. VAARATAPAHTUMIEN

Lisätiedot

Perhepalvelut. Oulunkaaren sosiaali- ja terveyspalvelujen yhteistoiminta-alue Lähiesimiesorganisaation perustaminen

Perhepalvelut. Oulunkaaren sosiaali- ja terveyspalvelujen yhteistoiminta-alue Lähiesimiesorganisaation perustaminen Oulunkaaren sosiaali- ja terveyspalvelujen yhteistoiminta-alue Lähiesimiesorganisaation perustaminen Perhepalvelut Nimike: perhepalvelujen palveluesimies, virka Tehtävät: Perhepalvelujen palveluesimies

Lisätiedot

Terveydenhuollon laitteet - vaaratilanteiden ilmoittaminen

Terveydenhuollon laitteet - vaaratilanteiden ilmoittaminen Terveydenhuollon laitteet - vaaratilanteiden ilmoittaminen Valviran määräys 4/2010: Ammattimaisen käyttäjän vaaratilanneilmoitus Laki terveydenhuollon laitteista ja tarvikkeista (629/2010), luku 5 ylitarkastaja,

Lisätiedot