PERUSTURVAN KOULUTUSSUUNNITELMA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "PERUSTURVAN KOULUTUSSUUNNITELMA"

Transkriptio

1 1 Perusturvalautakunta Liite 3 Rautavaaran kunta PERUSTURVAN KOULUTUSSUUNNITELMA Helvi Mustonen Syyskuu 2011

2 2 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO 2 TAUSTOITUSTA TÄYDENNYSKOULUTUKSEEN Ammatillinen täydennyskoulutus Sosiaalihuollon täydennyskoulutusta koskevat suositukset Sosiaalihuollon täydennyskoulutusvelvoite ja täydennyskoulutus Täydennyskoulutuksen järjestäminen, kustannukset ja tilastotietoja Kartoituksia täydennyskoulutuksesta Täydennyskoulutuksen vaikuttavuudesta 10 3 OSAAMISEN JOHTAMINEN JA JOHTAMINEN MUUTOKSESSA 11 4 SOSIAALITOIMEN HENKILÖSTÖ Koulutustaso Osaaminen 12 5 KOULUTUKSEN TOTEUTTAMINEN Vuosi Toteutunut Loppuvuonna suunniteltu toteutettavaksi Vuosi Yhteiset koulutukset Ammatteihin liittyvät koulutukset Työkierto 14 6 VAIKUTTAVUUDEN ARVIOINTI 14 LÄHTEET 15 LIITE 1 16

3 3 1 JOHDANTO Sosiaalialan palvelujärjestelmä on voimakkaassa muutoksessa ja uudistukset vaikuttavat toimintaympäristöön ja edellyttävät uusia työmenetelmiä ja uutta johtamistapaa. Sosiaalialalla muun muassa taloudelliset realiteetit, asiakkaiden odotukset, palvelujen saatavuuden ja laadun turvaaminen ja henkilöstön saatavuus asettavat haasteita. Koko sosiaalihuollon henkilöstöltä odotetaan tänä päivänä vahvaa osaamista ja sitoutumista näihin haasteisiin vastaamisessa. Henkilöstöllä tulee olla vahvaa ammattiosaamista, vuorovaikutus- ja yhteistyötaitoja, kykyä kokonaisuuksien hahmottamiseen ja samalla myös tulevaisuuden ennakointiin. Näihin haasteisiin pyritään muun muassa sosiaalihuollon täydennyskoulutuksella. Sosiaalihuollon henkilöstön täydennyskoulutusta koskeva sosiaalihuoltolain (710/1982) muutos tuli voimaan samanaikaisesti sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun lain (272/2005) kanssa. Koulutuksen järjestämis- ja toteuttamistapa on jätetty kuntien harkintaan. Osaamisen johtaminen on ajankohtainen johtamisen menetelmä sekä julkisella että yksityisellä puolella. Ei ole turhaan sanottu, että osaava ja ammattitaitoinen henkilökunta on avain hyvän ja menestyvän palvelun tuottamiseen organisaatiossa. Organisaation keskeisin voimavara on nimenomaan osaaminen. Osaamisen johtamisen tavoitteena on jatkuva osaamisen kehittäminen, jotta organisaatio pystyy vastaamaan sille asetettuihin tavoitteisiin, uusiin haasteisiin ja muuttuviin tilanteisiin. Osaamisen johtamisessa keskeisessä roolissa ovat osaamisen arviointi ja kehittäminen. Eräs osaamisen johtamisen välineistä on koulutus. Koulutuksen ja erityisesti täydennyskoulutuksen pitäisi perustua työelämän muuttuviin tarpeisiin ja työyhteisön kehittämistarpeisiin. Erityisesti sosiaalihuollossa täydennyskoulutuksen merkitys korostuu, koska täydennyskoulutus on lain velvoittamaa ja palvelujen kohteena asiakas inhimillisine tarpeineen. Lakien eräänä tavoitteena on turvata sosiaalihuollon asiakkaille laadukas palvelu huomioiden palvelujen tehokkuus ja taloudellisuus. 2 TAUSTOITUSTA TÄYDENNYSKOULUTUKSEEN 2.1 Ammatillinen täydennyskoulutus

4 4 Ammatillinen täydennys- ja lisäkoulutus on ammatillisen peruskoulutuksen saaneille tai muulla tavoin ammattitaidon hankkineille järjestettyä täydennys-, jatko ja uudelleenkoulutusta sekä työtehtäviin perehdyttämistä. Koulutus voi olla työtehtäviin liittyvää tai ammattitehtäviin laaja-alaisesti soveltuvaa. Koulutuksen tavoitteena on työntekijän ammatillisten valmiuksien ylläpitäminen, kehittäminen ja syventäminen sen hetkisen työn asettamien vaatimusten mukaiseksi. Täydennys- ja lisäkoulutuksen tehtävänä on muun muassa palveluiden laadun ja vaikuttavuuden parantaminen, toiminnan kehitystavoitteiden ja muutosprosessien läpiviemisen edistäminen, edellytysten luominen uusien muutostarpeiden ja uusien työorientaatioiden kehittymiselle sekä työuupumuksen ehkäisy. Täydennyskoulutus ei tuota uutta ammattipätevyyttä tai ammattitutkintoa, mutta se mahdollistaa esimerkiksi koulutettavan urakehityksessä palkkauksen nousun sekä/tai vastuun lisääntymisen joissain työtehtävissä sekä laajentaa tai syventää ammattitaitoa. (Kallio & Sarvimäki 2006, 15.) Ammatillinen lisäkoulutus Ammatillisia valmiuksia lisäävä jatko-, täydennys- ja uudelleenkoulutus, jota eri koulutusasteiden oppilaitokset ja muut koulutusorganisaatiot järjestävät lyhyt- ja pitkäkestoisena koulutuksena Ammatillinen jatkokoulutus Ammatillinen täydennyskoulutus Ammatillinen uudelleenkoulutus Lisää ammattitaitoa ja yleensä myös muodollista pätevyyttä Pitää kehityksen tasalla sekä auttaa uusintamaan ammattitaitoa niiden työtehtävien hoidossa, jotka liittyvät toimeen tai ammattiasemaan Valmentaa siirtymään toiseen ammattiin, missä ei ole tarvittavaa ammattitaitoa KUVIO 1. Ammatillisen lisäkoulutuksen jäsentely (lähde: Kallio & Sarvimäki 2006)

5 5 2.2 Sosiaalihuollon täydennyskoulutusta koskevat suositukset Sosiaali- ja terveysministeriö on julkaissut vuonna 2006 oppaan kunnille sosiaalihuollon täydennyskoulutussuosituksesta. Suosituksessa on kahdeksan kohtaa sosiaalihuollon täydennyskoulutuksesta. 1. Sosiaalihuollon henkilöstön osaamisen kehittäminen ja siihen oleellisesti liittyvä täydennyskoulutus on osa kunnan henkilöstö- ja palvelustrategiaa. 2. Sosiaalihuollon henkilöstön täydennyskoulutuksen lähtökohtana ovat toiminnan kehittäminen ja henkilöstön osaamistarpeet. 3. Täydennyskoulutus on suunnitelmallista lyhyt- ja pitkäkestoista koulutusta, joka perustuu henkilöstön osaamisen arviointiin erilaisin menetelmin ja arvioinnin pohjalta yhteistyössä henkilöstön kanssa laadittuihin yhteisö-, tiimi- ja yksilötason kehittämissuunnitelmiin. 4. Työntekijällä on oikeus ja velvollisuus osallistua ammattitaitonsa kehittämiseksi järjestettyyn koulutukseen ja työnantajalla on velvollisuus mahdollistaa henkilöstön täydennyskoulutukseen osallistuminen. 5. Työnantajalla on pääasiallinen kustannusvastuu hyväksymästään täydennyskoulutuksesta. 6. Täydennyskoulutusta seurataan ja sen vaikuttavuutta arvioidaan yksilö-, ammattiryhmäja organisaatiotasoilla. 7. Täydennyskoulutuksen suunnittelua, toteutusta, seurantaa ja arviointia varten laaditaan toimintaohjeet kunnissa. 8. Täydennyskoulutuksen järjestämisen kunta voi toteuttaa itse tai yhteistyössä muiden kuntien, sosiaalialan osaamiskeskusten, korkeakoulujen ja oppilaitosten sekä järjestöjen ja yritysten kanssa paikallisena, seudullisena tai alueellisena toimintana. (Kallio & Sarvimäki 2006, 9.) 2.3 Sosiaalihuollon täydennyskoulutusvelvoite ja täydennyskoulutus Sosiaalihuollon henkilöstön täydennyskoulutusta koskeva laki tuli voimaan tammikuussa Sosiaalihuoltolain muutosta koskevan lain (50/2005) 53 :ssä todetaan, että Kunnan tulee huolehtia siitä, että sosiaalihuollon henkilöstö peruskoulutuksen pituudesta, työn vaativuudesta ja toimenkuvasta riippuen osallistuu riittävästi sille järjestettyyn täydennyskoulutukseen. Sosiaalija terveysministeriö voi antaa asetuksella tarvittaessa tarkemmat säännökset

6 täydennyskoulutuksen sisällöstä, laadusta, määrästä, järjestämisestä, seurannasta ja arvioinnista. (L /50.) 6 Sosiaalihuoltolain muutosta koskeva lain tarkoitus on parantaa sosiaalihuollon henkilöstön mahdollisuutta täydennyskoulutukseen. Terveydenhuollossa vastaava samansisältöinen laki on ollut voimassa vuodesta 2004 alkaen. Koulutuksella pyritään kehittämään palvelujen laatua, tehokkuutta ja taloudellisuutta. Sosiaalihuolto on muutoksessa ja näihin muuttuneisiin vaatimuksiin vastaaminen on täydennyskoulutuksen yksi tavoite. Täydennyskoulutusvelvoite sosiaalihuollossa tarkoittaa, että työnantaja tarjoaa henkilöstölle mahdollisuuden kehittää omaa osaamistaan. Sosiaalihuollossa täydennyskoulutuksella tarkoitetaan sosiaalihuollon määräaikaisen ja vakinaisen henkilöstön työssä tarvittavan osaamisen ylläpitämiseen ja kehittämiseen tarkoitettua täydennyskoulutusta. Koulutuksen tulee liittyä työtehtäviin ja sen tulee olla työnantajan hyväksymää. Koulutuksen avulla ylläpidetään ja lisätään työntekijän ja työyhteisön ammatillista osaamista. Täydennyskoulutus perustuu henkilöstön osaamisen arviointiin sekä koulutusta ja sen vaikuttavuutta voidaan arvioida. Täydennyskoulutukseksi ei lasketa työnohjausta, työntekijän perehdytystä, kokouksia eikä alle puolen päivän mittaisia koulutustilaisuuksia, mikäli ne eivät ole osa laajempaa täydennyskoulutuskokonaisuutta. (Kallio & Sarvimäki 2006, 16.) Täydennyskoulutusvelvoite koskee siis kaikkia sosiaalihuollossa työskenteleviä henkilöitä, mutta täydennyskoulutuksen määrään vaikuttaa työntekijän peruskoulutus, työn vaativuus ja toimenkuva. Valtioneuvosto on linjannut täydennyskoulutuksen määräksi keskimäärin 3-10 päivää vuodessa työntekijää kohden. Täydennyskoulutus tulisi perustua työntekijän koulutustarpeiden määrittämiseen. On tärkeää, että kunnissa arvioitaisiin nykyistä paremmin henkilöstön osaaminen ja osaamisen kehittämistarpeet. Osaamisen arviointi antaa pohjaa myös täydennyskoulutuksen tavoitteiden asettelulle, toteuttamiselle, seurannalle ja vaikuttavuuden arvioinnille. (Kallio & Sarvimäki 2006, ) Sosiaalihuollon henkilöstö kuuluu kunta-alan koulutussopimuksen piiriin. Koulutussopimus on suositussopimus, joka koskee työnantajan henkilöstölle osoittamaa ammatillista henkilöstökoulutusta, ammattijärjestöjen jäsenilleen järjestämää ammattiyhdistyskoulutusta sekä työnantaja- ja työntekijäosapuolten yhteisesti järjestämää koulutusta. Yhteistoimintamenettelyä koskevassa yleissopimuksessa määrätään henkilöstön osallistumisesta koulutuksen suunnitteluun ja toteutukseen. Kunta-alan koulutussopimuksessa määritellään täydennyskoulutus koulutukseksi,

7 7 joka liittyy kiinteästi työtehtäviin ja niiden kehittämiseen. Täydennyskoulutuksen tarkoituksena on ylläpitää viranhaltijoiden ja työntekijöiden ammatillisia valmiuksia toimia työssä ja työyhteisössä kunnan palvelutoiminnalle asetettujen päämäärien saavuttamiseksi. (Kallio & Sarvimäki 2006, 16.) Koulutussopimus painottaa henkilöstön koulutustarvetta kunnan toiminta- ja palvelustrategioiden muuttuessa. Kunnallisten palvelujen ollessa hyvin pitkälti ihmistyötä korostetaan palvelupainotteista osaamista, pätevyyttä, ammattitaitoa ja sen kehittämistä. Täydennyskoulutus turvaa henkilöstövoimavarojen ajanmukaisuuden. (Kallio & Sarvimäki 2006, ) 2.4 Täydennyskoulutuksen järjestäminen, kustannukset ja tilastotietoja Laki ei suoraan ota kantaa täydennyskoulutuksen järjestämis- ja toteuttamistapaan, joka jää siis kuntien omaan harkintaan. Koulutusta voidaan toteuttaa yksilökoulutuksena sekä ammattiryhmätai työpaikkakohtaisena. Koulutusta voidaan järjestää myös alueellisena tai seudullisena yhteistyönä. Täydennyskoulutuksen kustannuksista vastaa kunta. Koulutus voidaan järjestää omana toimintana tai hankkia koulutusorganisaatioilta. Kunta saa sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuuksissa rahaa täydennyskoulutusten järjestämiseen. (Kallio & Sarvimäki 2006, ) Omaehtoisen koulutuksen kustannuksista työntekijä vastaa yleensä itse. Työnantajan osallistuminen kustannuksiin on perusteltua silloin, kun omaehtoinen koulutus lisää työntekijän työssään tarvitsemia ammatillisia valmiuksia. Kunta-alan koulutussopimuksen mukaan työnantaja päättää, kuinka ja miten kunta osallistuu omaehtoisen koulutuksen kustannuksiin. Vaihtoehtoina voivat olla koulutus työaikaa käyttäen täydellä palkalla, osapalkkaisena tai siirtyminen palkattomalle vapaalle. Työnantaja voi lisäksi maksaa harkintansa mukaan muun muassa matkakustannusten korvauksia. (Kallio & Sarvimäki 2006, 22.) Sosiaalihuollon henkilöstön täydennyskoulutusta koskevan lain tultua voimaan tammikuussa 2005 lakimuutos edellytti, että kunnat seuraavat sosiaalihuollon henkilöstön koulutuksen toteutumista, koulutukseen osallistumista ja siitä aiheutuvia kustannuksia. Kunnallinen työmarkkinalaitos kerää toimintayksiköiden seurantatietojen pohjalta vuosittain täydennyskoulutusta koskevat määrälliset ja kustannustiedot koko kunta-alan osalta ja raportoi kehityksestä. Sosiaalihuollon osalta täydennyskoulutustiedot on tähän mennessä kerätty kalenterivuosilta 2006 ja Kuntien ja kuntayhtymien valmiudet ilmoittaa täydennyskoulutustiedot sosiaalihuollon osalta olivat tuolloin vielä puutteelliset ja tuloksia

8 tutkittaessa saatuihin tietoihin tulee suhtautua varauksella. (Kunnallinen työmarkkinalaitos ) 8 Kunnilta kerättyjen sosiaalihuollon henkilöstön täydennyskoulutustilastojen mukaan sosiaalihuollossa koulutukseen osallistuminen vuonna 2007 oli yleisintä sosiaalityöntekijöillä. Heistä 85 % osallistui koulutukseen ja koulutusta oli keskimäärin 5,8 päivää. Muusta yliopistokoulutetusta henkilöstöstä koulutukseen osallistui 72 %. Sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinnon, opetus- ja kasvatusalan alemman korkeakoulututkinnon tai sosiaalialan opistoasteen tutkinnon suorittaneista (mm. sosiaaliohjaajat, lastentarhaopettajat) 78 % osallistui koulutukseen. Perustutkinnon tai kouluasteen tutkinnon suorittaneista (mm. lähihoitajat ja kodinhoitajat) 72 % osallistui työnantajan järjestämään koulutukseen. Täydennyskoulutuspäivien määrä oli vuonna 2007 sosiaalihuollossa keskimäärin 3,5 päivää koulutuksessa ollutta henkilöä kohden. (Kunnallinen työmarkkinalaitos ) Ammatillisen täydennyskoulutuksen kokonaiskustannukset vuonna 2007 olivat sosiaalihuollossa 8 miljoonaa euroa. Tämän lisäksi kuntatyönantajien maksamat koulutukseen osallistuneiden koulutusajan palkat ja välilliset työvoimakustannukset olivat sosiaalihuollossa 25 miljoonaa euroa. (Kunnallinen työmarkkinalaitos ) 2.5 Kartoituksia täydennyskoulutuksesta Itä-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus on julkaissut kaksi kartoitusta sosiaalihuollon henkilöstön täydennyskoulutuksesta. Vuonna 2006 julkaistiin Ei oppi ojaan kaada kartoitus sosiaalihuollon henkilöstön täydennyskoulutuksesta Pohjois-Karjalan kunnissa ja vuonna 2007 Kartoitus sosiaalihuollon henkilöstön täydennyskoulutuksesta Etelä-Savon kunnissa. (Puruskainen & Jämsen 2006, 1.) Etelä-Savon sosiaalihuollon täydennyskoulutusta koskevassa kartoituksessa tavoitteena oli selvittää, mistä lähtökohdista Etelä-Savossa lähdetään luomaan sosiaalihuollon tukirakennetta. Kartoituksessa selvitettiin, minkälainen osaamisen kehittämisen toimintaympäristö ja ilmapiiri kunnissa vallitsee, miten suunnitelmallisuus näkyy täydennyskoulutuksen toteutuksessa ja mitä yhteistyörakenteita täydennyskoulutukseen liittyy. (Kovanen & Soininen 2007, 2.) Kartoitus tehtiin haastattelemalla Etelä-Savon kuntien sosiaalijohtajia tai heidän ilmoittamiaan palvelualueiden esimiehiä (yhteensä 21 haastateltavaa). Kartoituksessa kävi ilmi, että osaamisen

9 9 kehittämisen ilmapiiri Etelä-Savossa on positiivinen. Kunnilta löytyi paljon hyviä tapoja järjestää täydennyskoulutusta ja yleensä täydennyskoulutus oli suunnitelmallisempaa, vaikka systematisoinnissa olikin vielä kehittämistä. Kuten Pohjois-Karjalankin kartoituksessa ilmeni, niin myös Etelä-Savossa kunnat käyttivät täydennyskoulutusten järjestämiseen pääsääntöisesti paikallisia koulutusorganisaatioita. Yhteistyö koulutuksen järjestämisessä kuntien kesken ja seudullisesti oli myös Etelä-Savossa tiivistä. (Kovanen & Soininen 2007, 2.) 2.6 Täydennyskoulutuksen vaikuttavuudesta Täydennyskoulutuksen vaikuttavuudella tarkoitetaan koulutuspalveluiden kykyä saada aikaan haluttuja vaikutuksia. Yleensä vaikutusta arvioidaan vasta palvelutilanteiden jälkeen ja tavallisimmin vaikutus ilmenee muutoksena koulutukseen osallistuneiden tilanteessa. Perusmuodossaan vaikuttavuuden arviointi on tapahtuneen muutoksen tunnistamista. Koulutus on vaikuttavaa, kun sen tuottamat kvalifikaatiot laadullisesti ja määrällisesti edistävät myönteistä kehitystä yksilön ja yhteiskunnan kannalta. Täydennyskoulutuksen vaikuttavuuden edellytyksenä on muun muassa, että työelämässä luodaan mahdollisuuksia osallistua opiskeluun ja toteuttaa niitä innovaatioita, joita opiskelun aikana syntyy. (Harju & Risikko 2003, 40.) Vaikuttavuuden arvioinnilla ohjataan koulutuksen kehittämistä, josta hyötyvät sekä organisaatio että työntekijä. Työntekijän oma osaamisen kehittämissuunnitelma on yksi vaikuttavuuden arvioinnin väline, samoin tulos- ja kehityskeskustelut, työtehtävien suuntaaminen, sijaisuuksien hoitaminen, erilaisiin kehittämishankkeisiin sekä työryhmiin ja neuvotteluihin osallistuminen. Koulutuksen vaikutukset jaetaan tavallisimmin neljään eri tasoon; koulutettavien välittömiin reaktioihin, koulutuksen ansiosta tapahtuvaan oppimiseen, koulutuksesta aiheutuneisiin työkäyttäytymisen muutoksiin ja työkäyttäytymisen muutosten vaikutuksiin organisaation taloudelliseen tulokseen. (Harju & Risikko 2003, 40.) Täydennyskoulutuksen vaikuttavuutta voidaan arvioida ulkopuolisen tahon toimesta tai sen voi tehdä organisaatio itse. Työyhteisön sisäisellä arvioinnilla pyritään tuomaan esille täydennyskoulutuksen oppimisvaikutukset. Sisäistä arviointia tehdään päivittäisjohtamisen yhteydessä, kehittämiskeskusteluissa ja työyhteisön kokouksissa ja palavereissa. Täydennyskoulutus tulisikin nähdä laajasti osana oman työn kehittämistä. Koulutuksella pyritään saamaan aikaan pysyviä muutoksia työntekijöiden osaamisessa. Koulutusten anti voidaan koota kirjalliseksi arvioksi siitä, mitä uutta opittiin, millaisia vaikutuksia opitulla arvioidaan olevan työtapoihin ja työmenetelmiin, miten opittua voidaan jakaa koulutuksen jälkeen ja miten kukin

10 10 työntekijä henkilökohtaisesti hyödyntää oppimaansa. Oppimisvaikutusten lisäksi täydennyskoulutuksen tulisi näkyä sosiaalihuollon asiakkaiden saamassa palvelussa. Onkin tärkeää arvioida koulutusten vaikutusta asiakaspalvelun kehittymisessä. Tämä käytännössä voi tapahtua asiakaspalautetta keräämällä ja samalla saadusta palautteesta voidaan hahmottaa tulevia koulutustarpeita. (Kallio & Sarvimäki 2006, 29.) 3 OSAAMISEN JOHTAMINEN JA JOHTAMINEN MUUTOKSESSA Sosiaalialan jatkuva muutos, uhkakuvat alan tuottavuuden ja saatavuuden ristiriitaisuudesta, kustannusten kasvamisesta ja työvoimapulasta edellyttävät toimivaa ja tuottavaa johtamista sekä organisaation kehittymistä ja kehittämistä. Tarvitaan tutkittuun tietoon tai näyttöön perustuvia hyviä käytäntöjä ja strategisten menetelmien hyödyntämistä. Tarvitaan yhteistä uudistumista ja uutta ajattelua työn tuottamiseen ja johtamiseen. Osallistuminen muutokseen lisää sitoutumista työn tuottavuuteen. Riittävä johtamisosaaminen ja laajapohjainen osaamisen hyödyntäminen parantaa työn tuottavuutta myös sosiaalialalla. (Ollila 2008, ) Kunnan sosiaali- ja terveyspalveluiden johtaminen on tänä päivänä erityisen haasteellista, koska sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuus on yleensä kunnan suurin toimiala. Kunnan sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatiot ovat valtakunnallisen sosiaali- ja terveyspolitiikan kohde, mutta samalla myös paikallisten, kansallisten ja jopa kansainvälistenkin tavoitteiden ja uudistusten toteuttamisen väline. Tämän päivän kuntien sosiaali- ja terveydenhuolto joutuu vastaamaan moniin haasteisiin muun muassa taloudellisten resurssien riittävyyteen, eläköitymiseen, henkilöstön saatavuuteen ja asiakkaiden muuttuneisiin tarpeisiin. Jopa kansainväliset yrityselämän ratkaisut vaikuttavat osaltaan alalla hyvinkin voimakkaasti. (Niiranen 2008, 11.) Sosiaalialan asiakastyössä olevat ammattilaiset keskittyvät enemmän prosesseihin ja johtajat kiinnittävät huomioita toiminnan tuloksiin ja strategisten tavoitteiden saavuttamiseen. Toiminnan tulosten arviointi jää kuitenkin usein sivurooliin, vaikka arviointitietoa kerätäänkin kunnissa aktiivisesti. Johtaminen sosiaalialalla on muutoksessa, muutosodotusten kohteena ja uudistusten keskellä. Muutokset ja uudistukset näkyvät vahvasti sekä sosiaalipalvelujen johtamisessa sekä sosiaalipalvelujen johtamisen kohteessa. Sosiaalipalveluihin kohdistuvat odotukset ovat usein ristikkäisiä, kun toisaalta odotetaan vakautta, ennustettavuutta ja tehokkuutta ja toisaalta pitäisi vastata akuutteihinkin globalisaation mukanaan tuomiin haasteisiin. Johtamisessa paineita tuovat organisaatiouudistukset, asiakkaiden tarpeet ja palveluoikeudet, henkilöstön saatavuus ja

11 taloudelliset resurssit. Johtajan pitäisi olla samaan aikaan muutoksen edistäjä, että muutosten haitallisten seurausten minimoija. (Niiranen 2008, ) 11 4 SOSIAALITOIMEN HENKILÖSTÖ 4.1 Koulutustaso Sosiaalitoimistossa työskentelee perusturvajohtaja ja sosiaalityöntekijä, joilla molemmilla on sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun lain mukainen kelpoisuus, sosiaaliohjaaja, jolla on sekä sosiaali,-ja terveysalan perus- että ammattikorkeakoulututkinto sekä toimistosihteeri. Hoivatyössä (vuodeosasto, kotihoito, kehitysvammahuolto, palveluasuminen) työntekijöillä on seuraavia koulutuksia: sairaanhoitaja (3), lähihoitaja (13), kodinhoitaja (3), kotiavustaja (2), erikoissairaanhoitaja (2), perushoitaja (5), vajaamielishoitaja (2), emäntäkoulu, mielenterveyshoitaja, apuhoitaja (3) laitoshuoltaja (yhteensä 37). Lisäksi edellä mainituista yhdellä oli sairaanhoitajan ja toisella sosionomin opinnot meneillään. Lähiesimiestehtävissä työskentelevillä on sosionomin ja terveydenhoitajan koulutukset. Lisäksi työntekijöillä on eripituisia ja sisältöisiä ammatillisia kursseja. Edellä mainitut työntekijät jäävät Rautavaaran kunnan palvelukseen perusterveydenhuollon ja vanhusten laitoshoidon siirtyessä liikelaitos Kysteriin. 4.2 Osaaminen Työntekijöiden osaamiskartoitusta täydennyskoulutusta varten ei ole tehty, millä voitaisiin arvioida olemassa oleva osaaminen ja ne alueet, joissa työntekijöillä on osaamisen vajetta. Hoivatyöntekijöitä haastateltiin keväällä 2011 uuden organisaatiomuutoksen johdosta. Samassa yhteydessä työntekijöiltä tiedusteltiin kiinnostuksesta lisäkoulutukseen. Kiinnostus koulutukseen vaihteli vastauksissa merkittävästi. Haastatelluista työntekijöistä 14 (lähes 38 %) ilmoitti, ettei halua lisää koulutusta, osa ilmoitti halukkuutensa lyhytkestoiseen koulutukseen ja osa ilmoitti

12 12 halukkuutensa kaikkeen. Yksittäisiä koulutustoivomuksia olivat lääkehoito, haavanhoito ja ATK. 5 KOULUTUKSEN TOTEUTTAMINEN 5.1 Vuosi 2011 Sosiaalitoimen työntekijöiden (48) koulutukseen on varattu 4000 ja terveystoimen työntekijöiden koulutukseen Toteutunut Sosiaalitoimistosta työntekijät ovat osallistuneet seuraaviin koulutuksiin: perhearviointi; perheen voimavarojen, vahvuuksien ja vaikeuksien arviointimenetelmä, kuntouttavan työtoiminnan käytäntöjä ja tulevaisuuden näkymiä (4), sähköinen hyvinvointikertomus. Koulutuspäiviä on ollut kuusi ja niihin on osallistunut kaksi (2) työntekijää. Anna-Liisa? Poliklinikalta ja vuodeosastolta työntekijät ovat osallistuneet seuraaviin koulutuksiin; synnytys ja naistentaudit, tietoliikenne, vakuutuskuntoutus, jalkakurssi, näytön vastaanottokoulutus, ikääntyneen ravitsemuksen erilliskysymykset ja suun hoidon haasteet, diabeteskoulutus, monisairaat potilaat, paradontologiaa sekä reumataudit ja suun terveys, sairaanhoito ja potilaan purentaelimen toimintahäiriöt, rokotus, alueellinen kriisityö, kardiologisten hoitajien koulutuspäivä, aluelaboratorion koulutuspäivä, sydänfysioterapeuttien yhteistyöpäivä, lasten ja nuorten karieksen hoito, psyykoosipotilaan lääkehoito, ikääntyvä Itä-Suomi kehittyvä elinympäristö, muutoskoulutus ja hätäensiapu sekä sähköinen hyvinvointikertomus. ATK tukihenkilön pitämiin koulutuksiin ovat osallistuneet ATK:n perustaitoja tarvitsevat työntekijät ja aluepegasos -koulutukseen on osallistunut lähiesimies. Edellä mainittuja koulutuspäiviä on ollut yhteensä 36 ja niihin on osallistunut 44 työntekijää. Kotipalvelusta, palveluasumisesta ja kehitysvammahuollosta työntekijät ovat osallistuneet seuraaviin koulutuksiin; ensiapu I ja II, kivunhoito, aluepegasos ja Toimi toimintakykymittari, Titania työvuorosuunnittelu sekä sähköinen hyvinvointikertomus. Koulutuspäiviä oli yhteensä 12, joihin osallistui yhteensä 19 työntekijää.

13 13 Johtamisen erikoistutkintoa (JET) suorittavat kotihoidon esimies ja perusturvajohtaja Loppuvuonna suunniteltu toteutettavaksi Koko hoivahenkilöstölle suunniteltu turvallisuuskoulutus on sovittu toteutettavaksi ja ja lääkehoitokoulutus palveluasumisen ja kehitysvammahuollon työntekijöille. Lisäksi ATK:n perusteiden koulutus jatkuu sekä aluepegasos -tietojärjestelmäkoulutus työntekijöille työpaikkakoulutuksena. Sosiaaliohjaaja on aloittanut psykososiaalisen ohjauksen ja neuvonnan (35 op) erikoistumisopinnot. Moniammatillinen lääkehoitosuunnitelma koulutukseen osallistuu yksi sairaanhoitaja. 5.2 Vuosi 2012 Täydennyskoulutusta kohdennetaan keskimäärin 2 pv/työntekijä, mikä huomioidaan talousarvion laadintavaiheessa varaamalla riittävästi määrärahaa. Koulutuksista pyritään muotouttamaan kokonaisuuksia, jotka niveltyvät kiinteästi omaan työhön. Koulutusten toteuttamisessa hyödynnetään alueellisten oppilaitosten ja korkeakoulujen sekä järjestöjen ja koulutusyritysten osaamista ja koulutustarjontaa. Koulutuksellisia yhteistyömahdollisuuksia naapurikuntien kanssa selvitetään. Toteutuksessa pyritään hyödyntämään myös työyksiköiden omaa osaamista, esimerkiksi johonkin erityisalaan liittyvää opetusta tai ohjattua työssä oppimista. Vertaisoppimista pyritään edistämään työyksiköiden välisellä benchmarkingilla*. Kollegiaaliset, yli kuntarajojen toteutetut ammattiryhmien tapaamiset (esimerkiksi hankkeet) voivat olla luonteeltaan myös koulutuksellisia, samoin kuin kuntien, järjestöjen ja yritysten yhteistilaisuudet. Koulutuksiin osallistuneet jakavat saamansa tiedon toisille työntekijöille työpaikkapalavereissa Yhteiset koulutukset Työyhteisön toimivuuteen ja vuorovaikutukseen sekä työhyvinvointiin liittyvä koulutus kohdennetaan koko henkilöstölle. Tarvittava ATK -koulutus pyritään järjestämään kunnan sisäisellä koulutuksella Ammatteihin liittyvät koulutukset

14 14 Ammatteihin liittyvät koulutukset kohdennetaan tietyille ammattiryhmille. Vanhustenhuolto ja kehitysvammahuolto Erityistä tukea tarvitsevan asiakkaan/asukkaan hoidossa/hoivassa tarvittavaa koulutusta hankitaan turvallisuudessa, kivunhoidossa, lääkehoidossa, haavanhoidossa ja hygieniahoidossa. Eettisiin kysymyksiin ja periaatteisiin liittyvä koulutus on suunnitelmassa mukana. Saattohoitokoulutusta hankitaan, mikäli saadaan sopiva kouluttaja työpaikalle, jolloin mahdollisimman moni työntekijä voisi osallistua koulutukseen. Alkusammutuskoulutus ja pelastusharjoitukset järjestetään keväällä Muutoskoulutusta hankitaan koko hoivaketjulle. Muistisairaiden hoitotyön noin vuoden mittaisen täydennyskoulutuksen aloittaa dementiayksikön kolme työntekijää oppisopimuskoulutuksena. Sosiaalityö Välttämätön lainsäädäntökoulutus ja erityisalojen tuntemus tarjolla olevista koulutusvaihtoehdoista Johtaminen/JET-koulutus Työkierto Työkierto käynnistetään syksyllä 2012 kuuden yhdeksän (6-9) viikon periodeissa hoivaketjussa. Työkierto toteutetaan vapaaehtoisuuden pohjalta vastavuoroisuusperiaatteella työyksiköiden välillä. Työkierrossa saadut kokemukset kartoitetaan kyselylomakkeilla. Työkierron vaikutuksia ja osallistujien kokemuksia arvioidaan muun muassa henkilöstön kehittämisen näkökulmasta. 6 VAIKUTTAVUUDEN ARVIOINTI Koulutuksen vaikuttavuutta arvioidaan työyhteisön sisäisellä arvioinnilla. Sisäistä arviointia tehdään päivittäisjohtamisen yhteydessä, kehittämiskeskusteluissa ja työyhteisön kokouksissa ja palavereissa. Oppimisvaikutusten lisäksi koulutuksen vaikuttavuutta peilataan sosiaalihuollon asiakkaiden saamaan palveluun, mikä merkitsee käytännössä asiakaspalautteen keräämistä, mistä puolestaan voidaan hahmottaa tulevia koulutustarpeita.

15 15 Työntekijöiden osaamiskartoitus ja kehittämisen tilan arviointi toteutetaan työyksiköissä vuonna Koulutussuunnitelma tarkistetaan vuosittain. *Benchmarking tarkoittaa oman toiminnan vertaamista toisten toimintaan, usein parhaaseen vastaavaan käytäntöön. Benchmarkingin perusidea on toisilta oppiminen ja oman toiminnan kyseenalaistaminen. Se on jatkuva systemaattinen organisaation tuottavuuden, laadun, työprosessien ja työtapojen tehokkuuden vertaaminen valioluokkaa edustavien yritysten ja organisaatioiden vastaaviin. LÄHTEET Harju, A. & Risikko, P Sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön täydennyskoulutuksen nykytila ja parhaat käytännöt. Loppuraportti Sosiaali- ja terveysministeriön työryhmämuistio 2002:23. Kallio, A. ja Sarvimäki P. (toim.) Sosiaalihuollon täydennyskoulutussuositus Opas kunnille ja kuntayhtymille, Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2006:6. Helsinki. Kovalainen, P. & Soininen, M Kartoitus sosiaalihuollon henkilöstön täydennyskoulutuksesta Etelä-Savon kunnissa. Itä-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus ISO, Etelä-Savon yksikkö. Kunnallinen työmarkkinalaitos Kunnallinen sosiaalihuollon täydennyskoulutus vuonna Muistio L /50. Sosiaalihuoltolain muutosta koskeva laki 53. ajantasainen lainsäädäntö. Niiranen, V Julkaisussa Jämsen, A. (toim.). Johda sosiaalialaa! Puheenvuoroja ja näkökulmia Itä-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen verkkojulkaisu Ollila, S Julkaisussa Jämsen, A. (toim.). Johda sosiaalialaa! Puheenvuoroja ja näkökulmia. Itä-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen verkkojulkaisu Oppimisen ja koulutuksen vaikuttavuuden arvioinnin vaikeudesta Esseeaitta Puruskainen, S. & Jämsen, A Ei oppi ojaan kaada. Kartoitus sosiaalihuollon henkilöstön täydennyskoulutuksesta Pohjois-Karjalan kunnissa. Itä-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus ISO, Pohjois-Karjala.

16 16

17 TUKSEN VAIKUTTAVUUDEN ARVIONTI LIITE 1 16 si ja työnantajaasi arvioimaan osallistumisiesi täydennyskoulutusten vaikuttavuutta. Lomakkeella arvioidaan yneet kouluttautumisista. Täytä jokaisesta täydennyskoulutuksesta oma lomake ja palauta lomake koulutuksen jälkeen. Ammattinimike/tehtävä: Työyksikkö: i 2. Täytä tämä kohta välittömästi koulutuksen päätyttyä ja täydennä tätä 1-3 kk:n kuluessa koulutuksesta. Mitä uusia tietoja ja/tai taitoja opit? Miten koulutus muutti asennoitumistasi työhösi? Mitä vahvistusta tai muutosta koulutus toi aiempiin työkäytäntöihin tai työmenetelmiin? 3. Täytä tämä kohta 3-6 kk:n kuluttua koulutuksesta. Miten olet soveltanut oppimaasi työssäsi? Miten olet hyödyntänyt koulutusta työssäsi? Miten koulutus on muuttanut toimintaasi työssäsi? Mitä hyötyä käymästäsi koulutuksella on ollut asiakkaillesi? 4. Täytä tämä kohta 6-12 kk:n kuluttua koulutuksesta. Miten käymäsi koulutus näkyy muutoksena työyhteisön tiedoissa, taidoissa, asenteissa tai toiminnassa? Mitkä tekijät vaativat edelleen kehittämistä, jotta Sinä ja työyhteisö voisivat paremmin hyödyntää saamaasi koulutusta?

Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2007

Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2007 Kunnallinen työmarkkinalaitos Muistio 1 (5) Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2007 Lainsäädännön muutokset voimassa vuodesta 2004 Terveydenhuollon henkilöstön täydennyskoulutusta koskeva

Lisätiedot

Kunnallinen sosiaalihuollon täydennyskoulutus vuonna 2007

Kunnallinen sosiaalihuollon täydennyskoulutus vuonna 2007 Kunnallinen työmarkkinalaitos Muistio 1 (5) Kunnallinen sosiaalihuollon täydennyskoulutus vuonna 2007 Lainsäädännön muutokset voimaan 1.8.2005 Vuoden 2005 elokuun alusta tuli voimaan sosiaalihuoltolain

Lisätiedot

Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2006

Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2006 Kunnallinen työmarkkinalaitos Muistio 1 (5) Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2006 Lainsäädännön muutokset voimassa vuodesta 2004 Terveydenhuollon henkilöstön täydennyskoulutusta koskeva

Lisätiedot

Kunnallinen sosiaalihuollon täydennyskoulutus vuonna 2008

Kunnallinen sosiaalihuollon täydennyskoulutus vuonna 2008 Kunnallinen työmarkkinalaitos Muistio 1 (5) Kunnallinen sosiaalihuollon täydennyskoulutus vuonna 2008 Lainsäädännön muutokset voimaan 1.8.2005 Vuoden 2005 elokuun alusta tuli voimaan sosiaalihuoltolain

Lisätiedot

Kunnallinen työmarkkinalaitos Muistio 1 (8) Hotti

Kunnallinen työmarkkinalaitos Muistio 1 (8) Hotti Kunnallinen työmarkkinalaitos Muistio 1 (8) Kunnallisen sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön ammatillinen täydennyskoulutus sekä koko muun henkilöstön ammatillisen osaamisen kehittämistä koskeva koulutus

Lisätiedot

Kunnallinen sosiaali- ja terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2009

Kunnallinen sosiaali- ja terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2009 Kunnallinen työmarkkinalaitos Muistio 1 (7) Kunnallinen sosiaali- ja terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2009 Lainsäädännön muutokset voimassa terveydenhuollon osalta vuodesta 2004 ja sosiaalihuollossa

Lisätiedot

Askolan kunnan henkilöstö-ja koulutussuunnitelma 2017

Askolan kunnan henkilöstö-ja koulutussuunnitelma 2017 Askolan kunnan henkilöstö-ja koulutussuunnitelma 2017 Yhteistyötoimikunta 30.1.2017 Kunnanhallitus1.2.2017 Sisällysluettelo 1 Yleistä 2 Perusteet henkilöstö- ja koulutussuunnitelman laatimiseen 3 Koulutuskorvauksen

Lisätiedot

Lähihoitajasta on moneksi

Lähihoitajasta on moneksi Lähihoitajasta on moneksi SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON AMMATTIHENKILÖ Lähihoitajalla on sosiaali- ja terveysalan perustutkinto. Lähihoitajaksi voi opiskella ammatillisessa peruskoulutuksessa koulumuotoisesti,

Lisätiedot

LARK alkutilannekartoitus

LARK alkutilannekartoitus 1 LARK alkutilannekartoitus 1 Toimintojen tarkastelu kokonaisuutena Suunnittelu Koulutuksen järjestäjällä on dokumentoitu toimintajärjestelmä, jonka avulla se suunnittelee ja ohjaa toimintaansa kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti

Lisätiedot

SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER. Työtä lähellä ihmistä

SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER. Työtä lähellä ihmistä SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER Työtä lähellä ihmistä SuPer Lähi- ja perushoitajan oma liitto Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer on Suomen suurin sosiaali- ja terveysalan sekä kasvatusalan

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE

HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE HOITOTYÖN TOIMINTAMALLI VISIOMME VUOTEEN 2019 Tavoitteenamme on, että hoitotyön yhteisömme on alueellisesti vetovoimainen

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

OPAS- TUSTA Työpaikoille. Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi

OPAS- TUSTA Työpaikoille. Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi OPAS- TUSTA Työpaikoille Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi MITÄ OVAT AMMATTI- OSAAMISEN NÄYTÖT koulutuksen järjestäjän ja työelämän yhdessä suunnittelemia, toteuttamia ja arvioimia työtehtäviä työssäoppimispaikassa

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

RANUAN KUNNAN HENKILÖSTÖN KOULUTUSSUUNNITELMA 2016

RANUAN KUNNAN HENKILÖSTÖN KOULUTUSSUUNNITELMA 2016 RANUAN KUNNAN HENKILÖSTÖN KOULUTUSSUUNNITELMA 016 Arvio koko henkilöstön ammatillisesta osaamisesta (työntekijä tarkoittaa työsopimussuhteisia ja virkasuhteisia) Ranuan kunnan henkilöstöohjelman kaksi

Lisätiedot

LAPSI-, NUORISO- JA PERHESOSIAALITYÖN ERIKOISALAN KOULUTUS

LAPSI-, NUORISO- JA PERHESOSIAALITYÖN ERIKOISALAN KOULUTUS LAPSI-, NUORISO- JA PERHESOSIAALITYÖN ERIKOISALAN KOULUTUS JA LASTENSUOJELUPALVELUIDEN KEHITTÄMINEN Lastensuojelun kehittämisverkosto 17.8.2016 Merja Anis UUDET SOSIAALITYÖN ERIKOISTUMISKOULUTUKSET ALKAMASSA

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveystoimi/virkoja JA TOIMIA KOSKEVAT MUUTOKSET

Sosiaali- ja terveystoimi/virkoja JA TOIMIA KOSKEVAT MUUTOKSET Sosiaali- ja terveystoimi/virkoja JA TOIMIA KOSKEVAT MUUTOKSET Yhteenvedossa vasemmalla on esitys ja oikealla kaupunginjohtajan päätösehdotus kustannuksineen. Kustannuslaskennassa on kuukausipalkan lisäksi

Lisätiedot

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ammattiosaaminen 2025 visio, AMKEn tulevaisuusvaliokunta Visio voi toteutua, jos 1. ammatillinen koulutus

Lisätiedot

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa Kaikille oikeus terveelliseen ja turvalliseen elämään Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen lähtökohtana ovat

Lisätiedot

KELPOISUUSLUETTELO. Kaikilta esimiesasemassa olevilta edellytetään riittävää johtamistaitoa.

KELPOISUUSLUETTELO. Kaikilta esimiesasemassa olevilta edellytetään riittävää johtamistaitoa. 1 KELPOISUUSLUETTELO Hallintosäännön mukaan kunnanhallitus ja lautakunta päättävät henkilöstöltä vaadittavista kelpoisuusehdoista. Henkilöstöltä vaadittavasta kelpoisuudesta pidetään erillistä luetteloa.

Lisätiedot

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA TULOSALUE: KESKI-POHJANMAAN ERIKOISSAIRAANHOITO- JA PERUSPALVELUKUNTAYHTYMÄ

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA TULOSALUE: KESKI-POHJANMAAN ERIKOISSAIRAANHOITO- JA PERUSPALVELUKUNTAYHTYMÄ TULOSALUE: KESKI-POHJANMAAN ERIKOISSAIRAANHOITO- JA PERUSPALVELUKUNTAYHTYMÄ VASTUUHENKILÖ: Toimitusjohtaja TOIMINTA-AJATUS: Hyvinvointia joustavasti ja ammattitaitoisesti. ASIAKAS- JA POTILASNÄKÖKULMA

Lisätiedot

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2. Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.2014 Työssäoppiminen laissa (630/1998)ja asetuksessa (811/1998) koulutuksesta

Lisätiedot

Sosiaalihuollon ammattihenkilölaki (817/2015)

Sosiaalihuollon ammattihenkilölaki (817/2015) Sosiaalihuollon ammattihenkilölaki (817/2015) Ammattihenkilölain aluekierros, Kuopio Neuvotteleva virkamies 2.3.2016 Sosiaalihuollon ammattihenkilölaki voimaan 1.3.2016 Lisäksi 1.3. voimaan asetukset:

Lisätiedot

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa 70-20-10 malli Johdon ja henkilöstöjohtamisen kehittämispäivä AMKE 28.10.2015 Jarmo Kröger, kehittämispäällikkö Koulutuskeskus Salpaus Ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

Oppisopimuskoulutuksen esittely

Oppisopimuskoulutuksen esittely Oppisopimuskoulutuksen esittely Jyväskylän oppisopimuskeskus Oppisopimuskoulutus on työpaikalla käytännön työssä toteutettavaa ammatillista koulutusta, jota täydennetään oppilaitoksessa järjestettävillä

Lisätiedot

Vahvistaako laki sosiaalityön asemaa, antaako se sosiaalityölle uusia työkaluja. Saila Nummikoski Sosiaalipalveluiden johtaja 22.6.

Vahvistaako laki sosiaalityön asemaa, antaako se sosiaalityölle uusia työkaluja. Saila Nummikoski Sosiaalipalveluiden johtaja 22.6. Vahvistaako laki sosiaalityön asemaa, antaako se sosiaalityölle uusia työkaluja Saila Nummikoski Sosiaalipalveluiden johtaja 22.6.2011 Sosiaalihuoltolain uudistaminen vahvistaa sosiaalityön asemaa Nostaa

Lisätiedot

LAUSUNTO Opetus- ja kulttuuriministeriö

LAUSUNTO Opetus- ja kulttuuriministeriö LAUSUNTO 7.10.2016 Opetus- ja kulttuuriministeriö Viite: OKM lausuntopyyntö hallituksen esitysluonnoksesta laeiksi perusopetuslain, lukiolain, ammatillisesta peruskoulutuksesta annetun lain, oppilas- ja

Lisätiedot

voimavaroja. Kehittämishankkeen koordinaattori tarvitsee aikaa hankkeen suunnitteluun ja kehittämistyön toteuttamiseen. Kehittämistyöhön osallistuvill

voimavaroja. Kehittämishankkeen koordinaattori tarvitsee aikaa hankkeen suunnitteluun ja kehittämistyön toteuttamiseen. Kehittämistyöhön osallistuvill Niemi, Petri. 2006. Kehittämishankkeen toteuttaminen peruskoulussa toimintatutkimuksellisen kehittämishankkeen kuvaus ja arviointi. Turun yliopiston kasvatustieteellisen tiedekunnan lisensiaatintutkimus.

Lisätiedot

Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet

Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet t OPH:n infotilaisuus 23.11.2009 Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja

Lisätiedot

UUDISTETUT TUTKINNON JA OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET

UUDISTETUT TUTKINNON JA OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET UUDISTETUT TUTKINNON JA OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET 17.3.2008 Opetusneuvos Seppo Hyppönen Aikuiskoulutuksen kehittäminen Osaamisen ja sivistyksen asialla Ammatillisten perustutkintojen kehittämisen Näyttötutkintona

Lisätiedot

KANSALLISEN OPPIMISTULOSTIEDON TUOTTAMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖISTÄ JA KANSALLINEN SEURANTA

KANSALLISEN OPPIMISTULOSTIEDON TUOTTAMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖISTÄ JA KANSALLINEN SEURANTA KANSALLISEN OPPIMISTULOSTIEDON TUOTTAMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖISTÄ JA KANSALLINEN SEURANTA Kansallisen seuranta-arvioinnin tavoitteet ja periaatteet Oppimistulosten seuranta-arvioinnit 2008 2009 Tiedotustilaisuus

Lisätiedot

Axxell Utbildning Ab. Opiskelu aikuisena

Axxell Utbildning Ab. Opiskelu aikuisena Axxell Utbildning Ab Opiskelu aikuisena 1. YLEISTÄ VALMISTAVASTA KOULUTUKSESTA JA NÄYTTÖTUTKINNOISTA Näyttötutkintojärjestelmä perustuu läheiseen yhteistyöhön työelämän kanssa ja tarjoaa etenkin aikuisille

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE Etelä-Suomi

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE Etelä-Suomi Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi Kotona kokonainen elämä / Etelä- Kymenlaakson osakokonaisuus Sara Haimi-Liikkanen, kehittämiskoordinaattori 14.10.2013

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma. Socom

Toimintasuunnitelma. Socom Toimintasuunnitelma 2011 Kaakkois-Suomen sosiaalialan 1 osaamiskeskus Oy Socom 1 YLEISTÄ Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Socom Oy toimii Kymenlaakson ja Etelä- Karjalan maakunnissa. Socomin

Lisätiedot

Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät Tampereella. Johtaja Hannu Sirén

Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät Tampereella. Johtaja Hannu Sirén Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät Tampereella Johtaja Hannu Sirén 12.10.2011 Hallitusohjelma Elinikäisen oppimisen tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelut ovat tarjolla kaikille yhden luukun periaatteen

Lisätiedot

Kehitysvamma-alan tutkintotoimikunnan ja tutkinnon järjestäjien yhteistyöpäivä -ajankohtaista Anne Mårtensson Opetushallitus

Kehitysvamma-alan tutkintotoimikunnan ja tutkinnon järjestäjien yhteistyöpäivä -ajankohtaista Anne Mårtensson Opetushallitus Kehitysvamma-alan tutkintotoimikunnan ja tutkinnon järjestäjien yhteistyöpäivä -ajankohtaista 9.11.2012 Anne Mårtensson Opetushallitus VAMPO 2010-2015 Suomen vammaispoliittinen ohjelma VAMPO 2010 2015

Lisätiedot

Hoitotyön opiskelijan osaamisperustainen oppiminen ammattitaitoa edistävässä harjoittelussa

Hoitotyön opiskelijan osaamisperustainen oppiminen ammattitaitoa edistävässä harjoittelussa Hoitotyön opiskelijan osaamisperustainen oppiminen ammattitaitoa edistävässä harjoittelussa Työelämäyhteistyöpäivä 6.9.2012 Arja Oikarinen 1 Luennon sisältö: Ammattitaitoa edistävä harjoittelu Mitä on

Lisätiedot

Osaamisen hallinta ja kehittäminen. Turvallinen Pirkanmaa

Osaamisen hallinta ja kehittäminen. Turvallinen Pirkanmaa Osaamisen hallinta ja kehittäminen tiedot kokemus kontaktit taidot henkinen ja fyysinen energia motivaatio henkilökohtaiset taidot arvot ja asenteet Yksilön osaaminen Lähde. Otala 2002 Osaaminen Tieto

Lisätiedot

Lapin ammattiopistossa

Lapin ammattiopistossa VALMA JA TELMA Lapin ammattiopistossa Mitä on Valma? Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentavassa koulutuksessa (VALMA) on yhdistetty neljä aiempaa eri kohderyhmille suunnattua valmistavaa, valmentavaa,

Lisätiedot

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP!

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Anita Lehikoinen Koulutukseen siirtymistä ja tutkinnon suorittamisen nopeuttamista pohtivan työryhmän puheenjohtaja Nopeuttamisryhmän n toimeksianto Työryhmä ja ohjausryhmä

Lisätiedot

VAL211 OSAAMISEN ARVIOINTI OSAAMISTAVOITTEET OSAAMISEN HANKKIMINEN

VAL211 OSAAMISEN ARVIOINTI OSAAMISTAVOITTEET OSAAMISEN HANKKIMINEN Rovaniemen koulutuskuntayhtymä koulutuksen osa Osaamis- n itsetuntemus Hyväksymismerkinnät 1 (6) ryhmä- tai vertaisarviointia. n itsearviointi selvittää fyysisiä, sosiaalisia ja psyykkisiä edellytyksiään

Lisätiedot

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA TULOSALUE: KESKI-POHJANMAAN ERIKOISSAIRAANHOITO- JA PERUSPALVELUKUNTAYHTYMÄ VASTUUHENKILÖ: Toimitusjohtaja TOIMINTA-AJATUS: Hyvinvointia joustavasti ja ammattitaitoisesti. ASIAKAS- JA POTILASNÄKÖKULMA

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen nykytila ja tulevaisuus Työpaikkaohjaaja koulutus 3 ov

Ammatillisen koulutuksen nykytila ja tulevaisuus Työpaikkaohjaaja koulutus 3 ov Ammatillisen koulutuksen nykytila ja tulevaisuus Työpaikkaohjaaja koulutus 3 ov Anu Hultqvist OSAO, Koulutuspäällikkö TtM, Työelämäpedagogi, NTM Perustutkintojen tutkinnonperusteiden uudistuminen ja ammatillisen

Lisätiedot

Yhdessä eteenpäin! - Elinikäisen ohjauksen TNO-palveluja kehittämässä

Yhdessä eteenpäin! - Elinikäisen ohjauksen TNO-palveluja kehittämässä Yhdessä eteenpäin! - Elinikäisen ohjauksen TNO-palveluja kehittämässä Opin ovi klinikka 8.4.2014, Helsinki, Lintsi Ulla-Jill Karlsson, OKM neuvotteleva virkamies Ari-Pekka Leminen, TEM neuvotteleva virkamies

Lisätiedot

Opintojen lähtökohdat, tavoitteet ja sisällöt

Opintojen lähtökohdat, tavoitteet ja sisällöt Opintojen lähtökohdat, tavoitteet ja sisällöt Itsenäinen elämä Työ Ammatillinen koulutus VALMENTAVA I 20-40 (80) ov - ammatilliseen peruskoulutukseen tai työelämään valmentavat perusopinnot koulutusalakohta

Lisätiedot

LAAKERI työelämäyhteistyö sujuvaksi Varsinais-Suomessa

LAAKERI työelämäyhteistyö sujuvaksi Varsinais-Suomessa LAAKERI työelämäyhteistyö sujuvaksi Varsinais-Suomessa 1.2.2009-31.12.2011 Toimintalinja 3: Työmarkkinoiden toimintaa edistävien osaamis-, innovaatio- ja palvelujärjestelmien kehittäminen Tilannekatsaus

Lisätiedot

Työpaja: LAADUKKAASTA HANKKEESTA VAIKUTTAVUUTEEN

Työpaja: LAADUKKAASTA HANKKEESTA VAIKUTTAVUUTEEN Työpaja: LAADUKKAASTA HANKKEESTA VAIKUTTAVUUTEEN Opetustoimen henkilöstökoulutuksen ja osaamisen kehittämisen menestystekijät -seminaari Helsinki Congress Paasitorni 10. 11.5 2012 Mari Räkköläinen Opetusneuvos,

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa MAOL OPS-koulutus Naantali 21.11.2015 Jukka Hatakka Opetussuunnitelman laatiminen Kaikki nuorten lukiokoulutuksen järjestäjät laativat lukion opetussuunnitelman

Lisätiedot

OSAAMISEN JOHTAMINEN JA KEHITTÄMINEN LÄNSI-POHJAN SAIRAANHOITOPIIRIN ENSIHOITOPALVELUSSA

OSAAMISEN JOHTAMINEN JA KEHITTÄMINEN LÄNSI-POHJAN SAIRAANHOITOPIIRIN ENSIHOITOPALVELUSSA OSAAMISEN JOHTAMINEN JA KEHITTÄMINEN LÄNSI-POHJAN SAIRAANHOITOPIIRIN ENSIHOITOPALVELUSSA OPINNÄYTETYÖN TEKIJÄT TERO LUOKKANEN JA SINI OTTELIN OPINNÄYTETYÖN OHJAAJAT: LEHTORI, TUTKINTOVASTAAVA RAIJA RAJALA,

Lisätiedot

OSAAMISEN ARVIOINNIN KYSYMYKSIÄ. Petri Haltia Osataan!-seminaari

OSAAMISEN ARVIOINNIN KYSYMYKSIÄ. Petri Haltia Osataan!-seminaari OSAAMISEN ARVIOINNIN KYSYMYKSIÄ Petri Haltia Osataan!-seminaari 27.9.2012 KESU 2011-2016: KORKEAKOULUJEN AIKUISKOULUTUKSELLA LAAJENNETAAN JA PÄIVITETÄÄN OSAAMISTA Lähtökohtia Lähes kolmasosalla korkeakouluihin

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten Kasvun tukeminen ja ohjaus Sivu 1(13) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin hallinta Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja:

Lisätiedot

Näkökulma Lapin uudistuksen etenemiseen. Kaisa Kostamo-Pääkkö Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus

Näkökulma Lapin uudistuksen etenemiseen. Kaisa Kostamo-Pääkkö Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Näkökulma Lapin uudistuksen etenemiseen Kaisa Kostamo-Pääkkö Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Sote-uudistuksesta Mikä uudessa sote-mallissa on sosiaalihuollon näkökulmasta hyvää? Järjestämisvastuu

Lisätiedot

Valmentavien koulutusten perusteiden valmisteluvaihe. Ulla Aunola Opetushallitus/Ammatillinen peruskoulutus

Valmentavien koulutusten perusteiden valmisteluvaihe. Ulla Aunola Opetushallitus/Ammatillinen peruskoulutus Valmentavien koulutusten perusteiden valmisteluvaihe Ulla Aunola Opetushallitus/Ammatillinen peruskoulutus 6.11.2014 Lyhyt prosessikuvaus OKM ja OPH virkamiesvalmistelua 2012 > Taustaselvityksiä ja yhteistyöseminaareja

Lisätiedot

Terveys ja talous 2016

Terveys ja talous 2016 Terveys ja talous 2016 15.9.2016 Tehokkuutta osaamisen kehittämiseen Oppiportin hyödyntämisen mahdollisuuksista Digidigi Digitalisaatio haastaa perinteiset toimintamallit ja muuttaa maailmaa, sosiaali-

Lisätiedot

AMKESU Ammatillisen koulutuksen järjestäjien alueellinen kehittämissuunnitelma Johtaja Pasi Kankare

AMKESU Ammatillisen koulutuksen järjestäjien alueellinen kehittämissuunnitelma Johtaja Pasi Kankare AMKESU Ammatillisen koulutuksen järjestäjien alueellinen kehittämissuunnitelma 20.8.2013 Johtaja Pasi Kankare Valmistelu Lähtökohtana yleissivistävälle koulutukselle kehitetty malli. AMKE ry / Johan Hahkala

Lisätiedot

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP!

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Peda-forum 25.8.2010 Lapin Yliopisto, Rovaniemi 25.8.2010 Johtaja Anita Lehikoinen Korkeakoululaitoksen haasteet laatu, tehokkuus, vaikuttavuus, kansainvälinen kilpailukyky

Lisätiedot

Uudistuvat työnkuvat -hanke

Uudistuvat työnkuvat -hanke Uudistuvat työnkuvat -hanke Jyväskylän kaupunki / vanhus- ja vammaispalvelut Ulla Halonen, projektipäällikkö Tavoitteet: Hankkeen tarkoituksena on ollut kehittää sairaanhoitajien, lähihoitajien ja laitoshuoltajien

Lisätiedot

SUUN TERVEYDEN EDISTÄMINEN JA SUUN TERVEYDENHOIDON ERIKOISALOILLA TOIMIMINEN

SUUN TERVEYDEN EDISTÄMINEN JA SUUN TERVEYDENHOIDON ERIKOISALOILLA TOIMIMINEN SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA 79/ 011/ 2014 AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS: TUTKINTOTILAISUUDEN AJANKOHTA: TUTKINTOTILAISUUDEN PAIKKA:

Lisätiedot

Oppisopimuksen käyttö ja kehittämistarpeet

Oppisopimuksen käyttö ja kehittämistarpeet Oppisopimuksen käyttö ja kehittämistarpeet Oppisopimuksen tulevaisuuden näkymiä -tilaisuus 15.6.2016 Satu Ågren Ketä EK edustaa? EK edustaa kattavasti kaikkia yksityisiä toimialoja ja kaikenkokoisia yrityksiä.

Lisätiedot

Pedagoginen johtaminen

Pedagoginen johtaminen Pedagoginen johtaminen Pedagogisten johtajien koulutus 30.10.2006 Pedagoginen johtaminen Opetustoiminnan tukeminen Yhteisöllisyyden muodostumisen tukeminen Tavoite I Tavoite II Oppimisen edistäminen Laadukas

Lisätiedot

. AMMATTIMAINEN................ JOHTAMISTAPA............. Osallistava johtajuus henkilöstön edustus kaikissa johtoryhmissä esimiehiä arvioidaan säännönmukaisesti kehityskeskustelut käydään vähintään joka

Lisätiedot

Sosiaalialan AMK verkosto 11.2.2015

Sosiaalialan AMK verkosto 11.2.2015 1 ( 5) Sosiaalialan AMK verkosto 11.2.2015 Eduskunta Sosiaali- ja terveysvaliokunta Sosiaalialan ammattikorkeakouluverkoston lausunto hallituksen esitykseen (HE 354/2014 vp) laiksi sosiaalihuollon ammattihenkilöistä

Lisätiedot

Tausta tutkimukselle

Tausta tutkimukselle Näin on aina tehty Näyttöön perustuvan toiminnan nykytilanne hoitotyöntekijöiden toiminnassa Vaasan keskussairaalassa Eeva Pohjanniemi ja Kirsi Vaaranmaa 1 Tausta tutkimukselle Suomessa on aktiivisesti

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Oheinen lomake on Hyvän johtamisen kriteereihin perustuva Arvioinnin tueksi työkalu. Voit arvioida sen avulla johtamista omassa organisaatiossasi/työpaikassasi.

Lisätiedot

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto AIKUISKOULUTUKSEN LAATU- JA VAIKUTTAVUUS, OPISKELIJAPALAUTE kevät 2016 Vastausprosentti: 46,0 % Koulutuksen sisällöt ja tavoitteet Sivu 1 / 11 Koulutuksen sisällöt

Lisätiedot

Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille

Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille Liite Kansallinen vaativuustaso / eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen taso Taso1 Tutkinnot, oppimäärät ja

Lisätiedot

Ammattiosaajan työkykypassi 2.0. Ville VeeVee Virtanen Verkostokoordinaattori SAKU ry

Ammattiosaajan työkykypassi 2.0. Ville VeeVee Virtanen Verkostokoordinaattori SAKU ry Ammattiosaajan työkykypassi 2.0 Ville VeeVee Virtanen Verkostokoordinaattori SAKU ry L630/1998, Laki ammatillisesta peruskoulutuksesta 5 Ammatillisen peruskoulutuksen tavoitteena on antaa opiskelijoille

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 6 päivänä lokakuuta /2014 Laki. ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain muuttamisesta

Julkaistu Helsingissä 6 päivänä lokakuuta /2014 Laki. ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain muuttamisesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 2014 788/2014 Laki ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain muuttamisesta Annettu Helsingissä 3 päivänä lokakuuta 2014 Eduskunnan

Lisätiedot

Yhteishankintakoulutukset

Yhteishankintakoulutukset z Yhteishankintakoulutukset RekryKoulutus, TäsmäKoulutus ja MuutosKoulutus Mari Tuomikoski Palvelujohtaja Pohjois-Pohjanmaan TE-toimisto Yhteishankintakouluksella lisää ammatillista osaamista Työvoimakoulutuksena

Lisätiedot

SEURAKUNTAOPISTO AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI

SEURAKUNTAOPISTO AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI 1 SEURAKUNTAOPISTO LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO/ Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa Erityistä tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuudet

Lisätiedot

Lainsäädännön muutokset ja vaikutukset näyttötutkintojen järjestämiseen 2016

Lainsäädännön muutokset ja vaikutukset näyttötutkintojen järjestämiseen 2016 Lainsäädännön muutokset ja vaikutukset näyttötutkintojen järjestämiseen 2016 15.3.2016 Helsinki 16.3.2016 Tampere 21.3.2016 Oulu Anne Liimatainen Ammatillinen perus- ja aikuiskoulutus Näyttötutkintojärjestelmästä

Lisätiedot

Ajankohtaista tutkintojärjestelmästä ja tutkinnoista

Ajankohtaista tutkintojärjestelmästä ja tutkinnoista Ajankohtaista tutkintojärjestelmästä ja tutkinnoista Työvalmennuksen tutkintotoimikunnan yhteistyöpäivä 30.1.2014 EK Anne Mårtensson Opetushallitus Sisältö Ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän

Lisätiedot

Toisen asteen koulutuksen ja vapaan sivistystyön rakenneuudistus. Rakenteellisen uudistuksen suuntaviivat

Toisen asteen koulutuksen ja vapaan sivistystyön rakenneuudistus. Rakenteellisen uudistuksen suuntaviivat Toisen asteen koulutuksen ja vapaan sivistystyön rakenneuudistus Rakenteellisen uudistuksen suuntaviivat Finlandia-talo 25.9.2014 Anita Lehikoinen Kansliapäällikkö Keskeiset rahoitus- ja rakenneuudistusta

Lisätiedot

MATKAILUALAN KOULUTUS

MATKAILUALAN KOULUTUS Master s Degree Programme in Tourism MATKAILUALAN KOULUTUS 90 op OPINTOSUUNNITELMA 2014 2016 Opintojen lähtökohdat Työelämän toimintaympäristön nopeat muutokset, toimintojen kansainvälistyminen sekä taloutemme

Lisätiedot

Toiminta- ja taloussuunnitelma sekä talousarvio 2016 Sairaanhoitopiirin johtaja Jari Jokela Yhtymävaltuuston seminaari Rovaniemi 24.6.

Toiminta- ja taloussuunnitelma sekä talousarvio 2016 Sairaanhoitopiirin johtaja Jari Jokela Yhtymävaltuuston seminaari Rovaniemi 24.6. Toiminta- ja taloussuunnitelma 2016 2018 sekä talousarvio 2016 Sairaanhoitopiirin johtaja Jari Jokela Yhtymävaltuuston seminaari Rovaniemi 24.6.2015 Strategia Strategia (kreik. στρατός sotaväki ) tarkoittaa

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN OPISKELIJAHALLINNON KOULUTUSPÄIVÄT

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN OPISKELIJAHALLINNON KOULUTUSPÄIVÄT AMMATILLISEN KOULUTUKSEN OPISKELIJAHALLINNON KOULUTUSPÄIVÄT Ammatillinen lisäkoulutus 3.9.2013 Kuopio 5.9.2013 Tampere 10.9.2013 Helsinki 12.9.2013 Oulu Antti Markkanen Laki ammatillisesta aikuiskoulutuksesta

Lisätiedot

Opettajien osaamisen kehittäminen - tulevaisuuden näkymiä

Opettajien osaamisen kehittäminen - tulevaisuuden näkymiä Opettajien osaamisen kehittäminen - tulevaisuuden näkymiä Kimmo Hämäläinen, pääsihteeri Opetustoimen henkilöstökoulutuksen neuvottelukunta Virtuaaliopetuksen päivät Helsinki 08.12. 09.12.2010 Neuvottelukunnan

Lisätiedot

1. Sosiaali- ja terveysalan toimijat kunnioittavat asiakkaidensa ja potilaidensa ihmisarvoa ja perusoikeuksia

1. Sosiaali- ja terveysalan toimijat kunnioittavat asiakkaidensa ja potilaidensa ihmisarvoa ja perusoikeuksia 1. Sosiaali- ja terveysalan toimijat kunnioittavat asiakkaidensa ja potilaidensa ihmisarvoa ja perusoikeuksia Ihmisarvon kunnioittaminen ja siihen liittyen yhdenvertaisuus, syrjimättömyys ja yksityisyyden

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan tulevaisuus ennakointiraporttien valossa

Sosiaali- ja terveysalan tulevaisuus ennakointiraporttien valossa Sosiaali- ja terveysalan tulevaisuus ennakointiraporttien valossa Anne Saarnio-Jokinen Koulutussuunnittelija Faktia OY Eeva-Liisa Breilin Opetusjohtaja HAMK Ammatillinen koulutus ei voi reagoida työelämän

Lisätiedot

AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN NÄYTTÖTUTKINNON PERUSTEIDEN

AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN NÄYTTÖTUTKINNON PERUSTEIDEN AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN NÄYTTÖTUTKINNON PERUSTEIDEN UUDISTAMINEN Opetusneuvos Seppo Hyppönen Aikuiskoulutuksen kehittäminen Osaamisen ja sivistyksen asialla Ammatillisten perustutkintojen kehittämisen

Lisätiedot

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA TOIMIALUE: Kehitysvammahuolto ja vammaispalvelut PALVELU-/VASTUUALUE: Kehityspoliklinikka ja vammaispalvelun sosiaalityö VASTUUHENKILÖ: Miia Luokkanen TOIMINTA-AJATUS: Vammaispalvelut tuottavat asiakkaidensa

Lisätiedot

Elinikäinen oppiminen ja uudistetut ammatilliset tutkinnot

Elinikäinen oppiminen ja uudistetut ammatilliset tutkinnot Elinikäinen oppiminen ja uudistetut ammatilliset tutkinnot Opin ovi Pirkanmaa projektin alueellinen seminaari 11.11.2010 Opetusneuvos Aira Rajamäki Ammattikoulutus, Tutkinnot yksikkö Opetushallitus Toimintaympäristön

Lisätiedot

Suoritettava tutkinto. Valmistuvan työtehtäviä. Opintojen toteutus OPETUSSUUNNITELMA

Suoritettava tutkinto. Valmistuvan työtehtäviä. Opintojen toteutus OPETUSSUUNNITELMA OPETUSSUUNNITELMA SOSIAALI- JA TERVEYSALAN KEHITTÄMISEN JA JOHTAMISEN KOULUTUS Sosiaali- ja terveysalan keskus Suoritettava tutkinto Tutkintonimike Fysioterapeutti (ylempi AMK) Sairaanhoitaja (ylempi AMK)

Lisätiedot

KEVÄÄLLÄ 2016 HAUSSA!

KEVÄÄLLÄ 2016 HAUSSA! KEVÄÄLLÄ 2016 HAUSSA! SUJUVAT SIIRTYMÄT ALOITUSSEMINAARI 16.2.2016 Elise Virnes 1 Etunimi Sukunimi Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan valtakunnalliset toimenpidekokonaisuudet 2014-2020 Erityistavoite

Lisätiedot

Taidot työhön hankkeen käynnistysseminaari Kommenttipuheenvuoro Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen

Taidot työhön hankkeen käynnistysseminaari Kommenttipuheenvuoro Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen Taidot työhön hankkeen käynnistysseminaari 18.8.2016 Kommenttipuheenvuoro Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen 1 Opetushallituksen ennakoinnista Osaamistarpeiden valtakunnallinen ennakointi Työvoima- ja koulutustarpeiden

Lisätiedot

Terveyden edistämisen laatusuositus

Terveyden edistämisen laatusuositus Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on kunnan perustehtävä. Tämän tehtävän toteuttamiseen kunta tarvitsee jokaisen hallinnonalan osaamista ja yhteistyötä. Terveyden edistäminen on tietoista terveyteen

Lisätiedot

TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ. Tutkinnon osa: Huippuosaajana toimiminen 15 osp Tavoitteet:

TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ. Tutkinnon osa: Huippuosaajana toimiminen 15 osp Tavoitteet: TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa: Huippuosaajana toimiminen 15 osp Tavoitteet: alan vaativissa tehtävissä. Hän hallitsee alan työt ja työtehtäväkokonaisuudet sekä laajan materiaalivalikoiman.

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysviraston virkojen ja toimien. Kelpoisuus- ja kielitaito- vaatimukset

Sosiaali- ja terveysviraston virkojen ja toimien. Kelpoisuus- ja kielitaito- vaatimukset Sosiaali- ja terveysviraston virkojen ja toimien Kelpoisuus- ja kielitaito- vaatimukset 28.4.2015 1. Soveltamisala Sosiaali- ja terveysviraston virkojen ja toimien kelpoisuus- ja kielitaitovaatimukset.

Lisätiedot

Savon koulutuskuntayhtymän hallitus ja kuntayhtymän johtaja Heikki Helve sopivat johtajasopimuksella hyvän johtamisen edellytyksistä seuraavaa:

Savon koulutuskuntayhtymän hallitus ja kuntayhtymän johtaja Heikki Helve sopivat johtajasopimuksella hyvän johtamisen edellytyksistä seuraavaa: JOHTAJASOPIMUS Savon koulutuskuntayhtymän hallitus ja kuntayhtymän johtaja Heikki Helve sopivat johtajasopimuksella hyvän johtamisen edellytyksistä seuraavaa: 1. Kuntayhtymän johtaminen Kuntayhtymän johtaja

Lisätiedot

Työelämän palvelu- ja kehittämistehtävä osana aluehallintoa

Työelämän palvelu- ja kehittämistehtävä osana aluehallintoa Työelämän palvelu- ja kehittämistehtävä osana aluehallintoa Johtaja Mika Tammilehto Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen yksikkö 3.11.2010 Ammattikoulutuksen kriittiset tehtävät

Lisätiedot

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön strategia 2025 Turvalliseen huomiseen Visio Suomessa asuvat turvallisuustietoiset ja -taitoiset ihmiset ja yhteisöt turvallisessa ympäristössä. Toiminta-ajatus on osaltaan

Lisätiedot

Palkansaajien osaaminen ja kouluttautuminen. Vastausjakaumia TNS Gallup 2016 kyselystä

Palkansaajien osaaminen ja kouluttautuminen. Vastausjakaumia TNS Gallup 2016 kyselystä Palkansaajien osaaminen ja kouluttautuminen Vastausjakaumia TNS Gallup 016 kyselystä Vastaajien lukumääriä Painottamaton Painotettu Akavalaiset 769 816 Muut 58 577 Akavalaiset: Mies 60 7 Nainen 09 5 Alle

Lisätiedot

Yhteistoimintalainsäädännön uudistaminen

Yhteistoimintalainsäädännön uudistaminen Yhteistoimintalainsäädännön uudistaminen 14.2.2017 Taustaa Nykyisen YT-lain tavoitteet: 1. Edistää työnantajan ja työntekijän välistä sekä henkilöstöryhmien keskinäistä vuorovaikutusta perustuen oikea-aikaisesti

Lisätiedot

Lähisuhde- ja perheväkivallan. ehkäiseminen 2004 2007. Esitteitä 2004:9

Lähisuhde- ja perheväkivallan. ehkäiseminen 2004 2007. Esitteitä 2004:9 Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäiseminen 2004 2007 Esitteitä 2004:9 Turvallisuus on perusoikeus Turvallisuus on jokaisen perusoikeus ja hyvinvoinnin perusta. Väkivalta murentaa tätä turvallisuutta. Lisäksi

Lisätiedot

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig n taustaa Hallitusohjelman tavoite "Opettajan työn houkuttelevuutta parannetaan kehittämällä työolosuhteita. Koulutuksen järjestäjille säädetään velvoite huolehtia siitä, että henkilöstö saa säännöllisesti

Lisätiedot

Kotoutumiskoulutuksen arviointi. Riina Humalajoki

Kotoutumiskoulutuksen arviointi. Riina Humalajoki Kotoutumiskoulutuksen arviointi Riina Humalajoki Osallisena Suomessa -hanke Laki kotouttamisesta uudistui 2009. Laki sisältää Osallisena Suomessa kokeilulakihankkeen, jonka toimikausi on 22.3.2010-30.6.2013.

Lisätiedot

Hoitotyön tuottavuus ja vaikuttavuus 2013 ja 2014

Hoitotyön tuottavuus ja vaikuttavuus 2013 ja 2014 Hoitotyön tuottavuus ja vaikuttavuus 2013 ja 2014 hallintoylihoitaja Merja Miettinen KUJOn seminaari 13-14.2.2014 Hallituksen seminaari 27.-28.2.2014 2013 Tuottavuusohjelma jatkuu 2014-2016 Vähennetään

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen reformin pääperiaatteet. Ylijohtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen osasto

Ammatillisen koulutuksen reformin pääperiaatteet. Ylijohtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen osasto Ammatillisen koulutuksen reformin pääperiaatteet Ylijohtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen osasto 26.1.2017 Mitä tavoitellaan? Ketterämpää, oikea-aikaisempaa ja joustavampaa vastaamista työ-

Lisätiedot

Ammattiosaamisen näytöt ja työssäoppiminen

Ammattiosaamisen näytöt ja työssäoppiminen Ammattiosaamisen näytöt ja työssäoppiminen Sisältö 3 Yleistä ammattiosaamisen näytöistä ja työssäoppimisesta 4 Opettajan näyttö- ja työssäoppimistyön korvaaminen 5 Oppilaitoksessa vai työpaikassa? 6 Matkakorvaukset

Lisätiedot