PERUSTURVAN KOULUTUSSUUNNITELMA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "PERUSTURVAN KOULUTUSSUUNNITELMA"

Transkriptio

1 1 Perusturvalautakunta Liite 3 Rautavaaran kunta PERUSTURVAN KOULUTUSSUUNNITELMA Helvi Mustonen Syyskuu 2011

2 2 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO 2 TAUSTOITUSTA TÄYDENNYSKOULUTUKSEEN Ammatillinen täydennyskoulutus Sosiaalihuollon täydennyskoulutusta koskevat suositukset Sosiaalihuollon täydennyskoulutusvelvoite ja täydennyskoulutus Täydennyskoulutuksen järjestäminen, kustannukset ja tilastotietoja Kartoituksia täydennyskoulutuksesta Täydennyskoulutuksen vaikuttavuudesta 10 3 OSAAMISEN JOHTAMINEN JA JOHTAMINEN MUUTOKSESSA 11 4 SOSIAALITOIMEN HENKILÖSTÖ Koulutustaso Osaaminen 12 5 KOULUTUKSEN TOTEUTTAMINEN Vuosi Toteutunut Loppuvuonna suunniteltu toteutettavaksi Vuosi Yhteiset koulutukset Ammatteihin liittyvät koulutukset Työkierto 14 6 VAIKUTTAVUUDEN ARVIOINTI 14 LÄHTEET 15 LIITE 1 16

3 3 1 JOHDANTO Sosiaalialan palvelujärjestelmä on voimakkaassa muutoksessa ja uudistukset vaikuttavat toimintaympäristöön ja edellyttävät uusia työmenetelmiä ja uutta johtamistapaa. Sosiaalialalla muun muassa taloudelliset realiteetit, asiakkaiden odotukset, palvelujen saatavuuden ja laadun turvaaminen ja henkilöstön saatavuus asettavat haasteita. Koko sosiaalihuollon henkilöstöltä odotetaan tänä päivänä vahvaa osaamista ja sitoutumista näihin haasteisiin vastaamisessa. Henkilöstöllä tulee olla vahvaa ammattiosaamista, vuorovaikutus- ja yhteistyötaitoja, kykyä kokonaisuuksien hahmottamiseen ja samalla myös tulevaisuuden ennakointiin. Näihin haasteisiin pyritään muun muassa sosiaalihuollon täydennyskoulutuksella. Sosiaalihuollon henkilöstön täydennyskoulutusta koskeva sosiaalihuoltolain (710/1982) muutos tuli voimaan samanaikaisesti sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun lain (272/2005) kanssa. Koulutuksen järjestämis- ja toteuttamistapa on jätetty kuntien harkintaan. Osaamisen johtaminen on ajankohtainen johtamisen menetelmä sekä julkisella että yksityisellä puolella. Ei ole turhaan sanottu, että osaava ja ammattitaitoinen henkilökunta on avain hyvän ja menestyvän palvelun tuottamiseen organisaatiossa. Organisaation keskeisin voimavara on nimenomaan osaaminen. Osaamisen johtamisen tavoitteena on jatkuva osaamisen kehittäminen, jotta organisaatio pystyy vastaamaan sille asetettuihin tavoitteisiin, uusiin haasteisiin ja muuttuviin tilanteisiin. Osaamisen johtamisessa keskeisessä roolissa ovat osaamisen arviointi ja kehittäminen. Eräs osaamisen johtamisen välineistä on koulutus. Koulutuksen ja erityisesti täydennyskoulutuksen pitäisi perustua työelämän muuttuviin tarpeisiin ja työyhteisön kehittämistarpeisiin. Erityisesti sosiaalihuollossa täydennyskoulutuksen merkitys korostuu, koska täydennyskoulutus on lain velvoittamaa ja palvelujen kohteena asiakas inhimillisine tarpeineen. Lakien eräänä tavoitteena on turvata sosiaalihuollon asiakkaille laadukas palvelu huomioiden palvelujen tehokkuus ja taloudellisuus. 2 TAUSTOITUSTA TÄYDENNYSKOULUTUKSEEN 2.1 Ammatillinen täydennyskoulutus

4 4 Ammatillinen täydennys- ja lisäkoulutus on ammatillisen peruskoulutuksen saaneille tai muulla tavoin ammattitaidon hankkineille järjestettyä täydennys-, jatko ja uudelleenkoulutusta sekä työtehtäviin perehdyttämistä. Koulutus voi olla työtehtäviin liittyvää tai ammattitehtäviin laaja-alaisesti soveltuvaa. Koulutuksen tavoitteena on työntekijän ammatillisten valmiuksien ylläpitäminen, kehittäminen ja syventäminen sen hetkisen työn asettamien vaatimusten mukaiseksi. Täydennys- ja lisäkoulutuksen tehtävänä on muun muassa palveluiden laadun ja vaikuttavuuden parantaminen, toiminnan kehitystavoitteiden ja muutosprosessien läpiviemisen edistäminen, edellytysten luominen uusien muutostarpeiden ja uusien työorientaatioiden kehittymiselle sekä työuupumuksen ehkäisy. Täydennyskoulutus ei tuota uutta ammattipätevyyttä tai ammattitutkintoa, mutta se mahdollistaa esimerkiksi koulutettavan urakehityksessä palkkauksen nousun sekä/tai vastuun lisääntymisen joissain työtehtävissä sekä laajentaa tai syventää ammattitaitoa. (Kallio & Sarvimäki 2006, 15.) Ammatillinen lisäkoulutus Ammatillisia valmiuksia lisäävä jatko-, täydennys- ja uudelleenkoulutus, jota eri koulutusasteiden oppilaitokset ja muut koulutusorganisaatiot järjestävät lyhyt- ja pitkäkestoisena koulutuksena Ammatillinen jatkokoulutus Ammatillinen täydennyskoulutus Ammatillinen uudelleenkoulutus Lisää ammattitaitoa ja yleensä myös muodollista pätevyyttä Pitää kehityksen tasalla sekä auttaa uusintamaan ammattitaitoa niiden työtehtävien hoidossa, jotka liittyvät toimeen tai ammattiasemaan Valmentaa siirtymään toiseen ammattiin, missä ei ole tarvittavaa ammattitaitoa KUVIO 1. Ammatillisen lisäkoulutuksen jäsentely (lähde: Kallio & Sarvimäki 2006)

5 5 2.2 Sosiaalihuollon täydennyskoulutusta koskevat suositukset Sosiaali- ja terveysministeriö on julkaissut vuonna 2006 oppaan kunnille sosiaalihuollon täydennyskoulutussuosituksesta. Suosituksessa on kahdeksan kohtaa sosiaalihuollon täydennyskoulutuksesta. 1. Sosiaalihuollon henkilöstön osaamisen kehittäminen ja siihen oleellisesti liittyvä täydennyskoulutus on osa kunnan henkilöstö- ja palvelustrategiaa. 2. Sosiaalihuollon henkilöstön täydennyskoulutuksen lähtökohtana ovat toiminnan kehittäminen ja henkilöstön osaamistarpeet. 3. Täydennyskoulutus on suunnitelmallista lyhyt- ja pitkäkestoista koulutusta, joka perustuu henkilöstön osaamisen arviointiin erilaisin menetelmin ja arvioinnin pohjalta yhteistyössä henkilöstön kanssa laadittuihin yhteisö-, tiimi- ja yksilötason kehittämissuunnitelmiin. 4. Työntekijällä on oikeus ja velvollisuus osallistua ammattitaitonsa kehittämiseksi järjestettyyn koulutukseen ja työnantajalla on velvollisuus mahdollistaa henkilöstön täydennyskoulutukseen osallistuminen. 5. Työnantajalla on pääasiallinen kustannusvastuu hyväksymästään täydennyskoulutuksesta. 6. Täydennyskoulutusta seurataan ja sen vaikuttavuutta arvioidaan yksilö-, ammattiryhmäja organisaatiotasoilla. 7. Täydennyskoulutuksen suunnittelua, toteutusta, seurantaa ja arviointia varten laaditaan toimintaohjeet kunnissa. 8. Täydennyskoulutuksen järjestämisen kunta voi toteuttaa itse tai yhteistyössä muiden kuntien, sosiaalialan osaamiskeskusten, korkeakoulujen ja oppilaitosten sekä järjestöjen ja yritysten kanssa paikallisena, seudullisena tai alueellisena toimintana. (Kallio & Sarvimäki 2006, 9.) 2.3 Sosiaalihuollon täydennyskoulutusvelvoite ja täydennyskoulutus Sosiaalihuollon henkilöstön täydennyskoulutusta koskeva laki tuli voimaan tammikuussa Sosiaalihuoltolain muutosta koskevan lain (50/2005) 53 :ssä todetaan, että Kunnan tulee huolehtia siitä, että sosiaalihuollon henkilöstö peruskoulutuksen pituudesta, työn vaativuudesta ja toimenkuvasta riippuen osallistuu riittävästi sille järjestettyyn täydennyskoulutukseen. Sosiaalija terveysministeriö voi antaa asetuksella tarvittaessa tarkemmat säännökset

6 täydennyskoulutuksen sisällöstä, laadusta, määrästä, järjestämisestä, seurannasta ja arvioinnista. (L /50.) 6 Sosiaalihuoltolain muutosta koskeva lain tarkoitus on parantaa sosiaalihuollon henkilöstön mahdollisuutta täydennyskoulutukseen. Terveydenhuollossa vastaava samansisältöinen laki on ollut voimassa vuodesta 2004 alkaen. Koulutuksella pyritään kehittämään palvelujen laatua, tehokkuutta ja taloudellisuutta. Sosiaalihuolto on muutoksessa ja näihin muuttuneisiin vaatimuksiin vastaaminen on täydennyskoulutuksen yksi tavoite. Täydennyskoulutusvelvoite sosiaalihuollossa tarkoittaa, että työnantaja tarjoaa henkilöstölle mahdollisuuden kehittää omaa osaamistaan. Sosiaalihuollossa täydennyskoulutuksella tarkoitetaan sosiaalihuollon määräaikaisen ja vakinaisen henkilöstön työssä tarvittavan osaamisen ylläpitämiseen ja kehittämiseen tarkoitettua täydennyskoulutusta. Koulutuksen tulee liittyä työtehtäviin ja sen tulee olla työnantajan hyväksymää. Koulutuksen avulla ylläpidetään ja lisätään työntekijän ja työyhteisön ammatillista osaamista. Täydennyskoulutus perustuu henkilöstön osaamisen arviointiin sekä koulutusta ja sen vaikuttavuutta voidaan arvioida. Täydennyskoulutukseksi ei lasketa työnohjausta, työntekijän perehdytystä, kokouksia eikä alle puolen päivän mittaisia koulutustilaisuuksia, mikäli ne eivät ole osa laajempaa täydennyskoulutuskokonaisuutta. (Kallio & Sarvimäki 2006, 16.) Täydennyskoulutusvelvoite koskee siis kaikkia sosiaalihuollossa työskenteleviä henkilöitä, mutta täydennyskoulutuksen määrään vaikuttaa työntekijän peruskoulutus, työn vaativuus ja toimenkuva. Valtioneuvosto on linjannut täydennyskoulutuksen määräksi keskimäärin 3-10 päivää vuodessa työntekijää kohden. Täydennyskoulutus tulisi perustua työntekijän koulutustarpeiden määrittämiseen. On tärkeää, että kunnissa arvioitaisiin nykyistä paremmin henkilöstön osaaminen ja osaamisen kehittämistarpeet. Osaamisen arviointi antaa pohjaa myös täydennyskoulutuksen tavoitteiden asettelulle, toteuttamiselle, seurannalle ja vaikuttavuuden arvioinnille. (Kallio & Sarvimäki 2006, ) Sosiaalihuollon henkilöstö kuuluu kunta-alan koulutussopimuksen piiriin. Koulutussopimus on suositussopimus, joka koskee työnantajan henkilöstölle osoittamaa ammatillista henkilöstökoulutusta, ammattijärjestöjen jäsenilleen järjestämää ammattiyhdistyskoulutusta sekä työnantaja- ja työntekijäosapuolten yhteisesti järjestämää koulutusta. Yhteistoimintamenettelyä koskevassa yleissopimuksessa määrätään henkilöstön osallistumisesta koulutuksen suunnitteluun ja toteutukseen. Kunta-alan koulutussopimuksessa määritellään täydennyskoulutus koulutukseksi,

7 7 joka liittyy kiinteästi työtehtäviin ja niiden kehittämiseen. Täydennyskoulutuksen tarkoituksena on ylläpitää viranhaltijoiden ja työntekijöiden ammatillisia valmiuksia toimia työssä ja työyhteisössä kunnan palvelutoiminnalle asetettujen päämäärien saavuttamiseksi. (Kallio & Sarvimäki 2006, 16.) Koulutussopimus painottaa henkilöstön koulutustarvetta kunnan toiminta- ja palvelustrategioiden muuttuessa. Kunnallisten palvelujen ollessa hyvin pitkälti ihmistyötä korostetaan palvelupainotteista osaamista, pätevyyttä, ammattitaitoa ja sen kehittämistä. Täydennyskoulutus turvaa henkilöstövoimavarojen ajanmukaisuuden. (Kallio & Sarvimäki 2006, ) 2.4 Täydennyskoulutuksen järjestäminen, kustannukset ja tilastotietoja Laki ei suoraan ota kantaa täydennyskoulutuksen järjestämis- ja toteuttamistapaan, joka jää siis kuntien omaan harkintaan. Koulutusta voidaan toteuttaa yksilökoulutuksena sekä ammattiryhmätai työpaikkakohtaisena. Koulutusta voidaan järjestää myös alueellisena tai seudullisena yhteistyönä. Täydennyskoulutuksen kustannuksista vastaa kunta. Koulutus voidaan järjestää omana toimintana tai hankkia koulutusorganisaatioilta. Kunta saa sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuuksissa rahaa täydennyskoulutusten järjestämiseen. (Kallio & Sarvimäki 2006, ) Omaehtoisen koulutuksen kustannuksista työntekijä vastaa yleensä itse. Työnantajan osallistuminen kustannuksiin on perusteltua silloin, kun omaehtoinen koulutus lisää työntekijän työssään tarvitsemia ammatillisia valmiuksia. Kunta-alan koulutussopimuksen mukaan työnantaja päättää, kuinka ja miten kunta osallistuu omaehtoisen koulutuksen kustannuksiin. Vaihtoehtoina voivat olla koulutus työaikaa käyttäen täydellä palkalla, osapalkkaisena tai siirtyminen palkattomalle vapaalle. Työnantaja voi lisäksi maksaa harkintansa mukaan muun muassa matkakustannusten korvauksia. (Kallio & Sarvimäki 2006, 22.) Sosiaalihuollon henkilöstön täydennyskoulutusta koskevan lain tultua voimaan tammikuussa 2005 lakimuutos edellytti, että kunnat seuraavat sosiaalihuollon henkilöstön koulutuksen toteutumista, koulutukseen osallistumista ja siitä aiheutuvia kustannuksia. Kunnallinen työmarkkinalaitos kerää toimintayksiköiden seurantatietojen pohjalta vuosittain täydennyskoulutusta koskevat määrälliset ja kustannustiedot koko kunta-alan osalta ja raportoi kehityksestä. Sosiaalihuollon osalta täydennyskoulutustiedot on tähän mennessä kerätty kalenterivuosilta 2006 ja Kuntien ja kuntayhtymien valmiudet ilmoittaa täydennyskoulutustiedot sosiaalihuollon osalta olivat tuolloin vielä puutteelliset ja tuloksia

8 tutkittaessa saatuihin tietoihin tulee suhtautua varauksella. (Kunnallinen työmarkkinalaitos ) 8 Kunnilta kerättyjen sosiaalihuollon henkilöstön täydennyskoulutustilastojen mukaan sosiaalihuollossa koulutukseen osallistuminen vuonna 2007 oli yleisintä sosiaalityöntekijöillä. Heistä 85 % osallistui koulutukseen ja koulutusta oli keskimäärin 5,8 päivää. Muusta yliopistokoulutetusta henkilöstöstä koulutukseen osallistui 72 %. Sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinnon, opetus- ja kasvatusalan alemman korkeakoulututkinnon tai sosiaalialan opistoasteen tutkinnon suorittaneista (mm. sosiaaliohjaajat, lastentarhaopettajat) 78 % osallistui koulutukseen. Perustutkinnon tai kouluasteen tutkinnon suorittaneista (mm. lähihoitajat ja kodinhoitajat) 72 % osallistui työnantajan järjestämään koulutukseen. Täydennyskoulutuspäivien määrä oli vuonna 2007 sosiaalihuollossa keskimäärin 3,5 päivää koulutuksessa ollutta henkilöä kohden. (Kunnallinen työmarkkinalaitos ) Ammatillisen täydennyskoulutuksen kokonaiskustannukset vuonna 2007 olivat sosiaalihuollossa 8 miljoonaa euroa. Tämän lisäksi kuntatyönantajien maksamat koulutukseen osallistuneiden koulutusajan palkat ja välilliset työvoimakustannukset olivat sosiaalihuollossa 25 miljoonaa euroa. (Kunnallinen työmarkkinalaitos ) 2.5 Kartoituksia täydennyskoulutuksesta Itä-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus on julkaissut kaksi kartoitusta sosiaalihuollon henkilöstön täydennyskoulutuksesta. Vuonna 2006 julkaistiin Ei oppi ojaan kaada kartoitus sosiaalihuollon henkilöstön täydennyskoulutuksesta Pohjois-Karjalan kunnissa ja vuonna 2007 Kartoitus sosiaalihuollon henkilöstön täydennyskoulutuksesta Etelä-Savon kunnissa. (Puruskainen & Jämsen 2006, 1.) Etelä-Savon sosiaalihuollon täydennyskoulutusta koskevassa kartoituksessa tavoitteena oli selvittää, mistä lähtökohdista Etelä-Savossa lähdetään luomaan sosiaalihuollon tukirakennetta. Kartoituksessa selvitettiin, minkälainen osaamisen kehittämisen toimintaympäristö ja ilmapiiri kunnissa vallitsee, miten suunnitelmallisuus näkyy täydennyskoulutuksen toteutuksessa ja mitä yhteistyörakenteita täydennyskoulutukseen liittyy. (Kovanen & Soininen 2007, 2.) Kartoitus tehtiin haastattelemalla Etelä-Savon kuntien sosiaalijohtajia tai heidän ilmoittamiaan palvelualueiden esimiehiä (yhteensä 21 haastateltavaa). Kartoituksessa kävi ilmi, että osaamisen

9 9 kehittämisen ilmapiiri Etelä-Savossa on positiivinen. Kunnilta löytyi paljon hyviä tapoja järjestää täydennyskoulutusta ja yleensä täydennyskoulutus oli suunnitelmallisempaa, vaikka systematisoinnissa olikin vielä kehittämistä. Kuten Pohjois-Karjalankin kartoituksessa ilmeni, niin myös Etelä-Savossa kunnat käyttivät täydennyskoulutusten järjestämiseen pääsääntöisesti paikallisia koulutusorganisaatioita. Yhteistyö koulutuksen järjestämisessä kuntien kesken ja seudullisesti oli myös Etelä-Savossa tiivistä. (Kovanen & Soininen 2007, 2.) 2.6 Täydennyskoulutuksen vaikuttavuudesta Täydennyskoulutuksen vaikuttavuudella tarkoitetaan koulutuspalveluiden kykyä saada aikaan haluttuja vaikutuksia. Yleensä vaikutusta arvioidaan vasta palvelutilanteiden jälkeen ja tavallisimmin vaikutus ilmenee muutoksena koulutukseen osallistuneiden tilanteessa. Perusmuodossaan vaikuttavuuden arviointi on tapahtuneen muutoksen tunnistamista. Koulutus on vaikuttavaa, kun sen tuottamat kvalifikaatiot laadullisesti ja määrällisesti edistävät myönteistä kehitystä yksilön ja yhteiskunnan kannalta. Täydennyskoulutuksen vaikuttavuuden edellytyksenä on muun muassa, että työelämässä luodaan mahdollisuuksia osallistua opiskeluun ja toteuttaa niitä innovaatioita, joita opiskelun aikana syntyy. (Harju & Risikko 2003, 40.) Vaikuttavuuden arvioinnilla ohjataan koulutuksen kehittämistä, josta hyötyvät sekä organisaatio että työntekijä. Työntekijän oma osaamisen kehittämissuunnitelma on yksi vaikuttavuuden arvioinnin väline, samoin tulos- ja kehityskeskustelut, työtehtävien suuntaaminen, sijaisuuksien hoitaminen, erilaisiin kehittämishankkeisiin sekä työryhmiin ja neuvotteluihin osallistuminen. Koulutuksen vaikutukset jaetaan tavallisimmin neljään eri tasoon; koulutettavien välittömiin reaktioihin, koulutuksen ansiosta tapahtuvaan oppimiseen, koulutuksesta aiheutuneisiin työkäyttäytymisen muutoksiin ja työkäyttäytymisen muutosten vaikutuksiin organisaation taloudelliseen tulokseen. (Harju & Risikko 2003, 40.) Täydennyskoulutuksen vaikuttavuutta voidaan arvioida ulkopuolisen tahon toimesta tai sen voi tehdä organisaatio itse. Työyhteisön sisäisellä arvioinnilla pyritään tuomaan esille täydennyskoulutuksen oppimisvaikutukset. Sisäistä arviointia tehdään päivittäisjohtamisen yhteydessä, kehittämiskeskusteluissa ja työyhteisön kokouksissa ja palavereissa. Täydennyskoulutus tulisikin nähdä laajasti osana oman työn kehittämistä. Koulutuksella pyritään saamaan aikaan pysyviä muutoksia työntekijöiden osaamisessa. Koulutusten anti voidaan koota kirjalliseksi arvioksi siitä, mitä uutta opittiin, millaisia vaikutuksia opitulla arvioidaan olevan työtapoihin ja työmenetelmiin, miten opittua voidaan jakaa koulutuksen jälkeen ja miten kukin

10 10 työntekijä henkilökohtaisesti hyödyntää oppimaansa. Oppimisvaikutusten lisäksi täydennyskoulutuksen tulisi näkyä sosiaalihuollon asiakkaiden saamassa palvelussa. Onkin tärkeää arvioida koulutusten vaikutusta asiakaspalvelun kehittymisessä. Tämä käytännössä voi tapahtua asiakaspalautetta keräämällä ja samalla saadusta palautteesta voidaan hahmottaa tulevia koulutustarpeita. (Kallio & Sarvimäki 2006, 29.) 3 OSAAMISEN JOHTAMINEN JA JOHTAMINEN MUUTOKSESSA Sosiaalialan jatkuva muutos, uhkakuvat alan tuottavuuden ja saatavuuden ristiriitaisuudesta, kustannusten kasvamisesta ja työvoimapulasta edellyttävät toimivaa ja tuottavaa johtamista sekä organisaation kehittymistä ja kehittämistä. Tarvitaan tutkittuun tietoon tai näyttöön perustuvia hyviä käytäntöjä ja strategisten menetelmien hyödyntämistä. Tarvitaan yhteistä uudistumista ja uutta ajattelua työn tuottamiseen ja johtamiseen. Osallistuminen muutokseen lisää sitoutumista työn tuottavuuteen. Riittävä johtamisosaaminen ja laajapohjainen osaamisen hyödyntäminen parantaa työn tuottavuutta myös sosiaalialalla. (Ollila 2008, ) Kunnan sosiaali- ja terveyspalveluiden johtaminen on tänä päivänä erityisen haasteellista, koska sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuus on yleensä kunnan suurin toimiala. Kunnan sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatiot ovat valtakunnallisen sosiaali- ja terveyspolitiikan kohde, mutta samalla myös paikallisten, kansallisten ja jopa kansainvälistenkin tavoitteiden ja uudistusten toteuttamisen väline. Tämän päivän kuntien sosiaali- ja terveydenhuolto joutuu vastaamaan moniin haasteisiin muun muassa taloudellisten resurssien riittävyyteen, eläköitymiseen, henkilöstön saatavuuteen ja asiakkaiden muuttuneisiin tarpeisiin. Jopa kansainväliset yrityselämän ratkaisut vaikuttavat osaltaan alalla hyvinkin voimakkaasti. (Niiranen 2008, 11.) Sosiaalialan asiakastyössä olevat ammattilaiset keskittyvät enemmän prosesseihin ja johtajat kiinnittävät huomioita toiminnan tuloksiin ja strategisten tavoitteiden saavuttamiseen. Toiminnan tulosten arviointi jää kuitenkin usein sivurooliin, vaikka arviointitietoa kerätäänkin kunnissa aktiivisesti. Johtaminen sosiaalialalla on muutoksessa, muutosodotusten kohteena ja uudistusten keskellä. Muutokset ja uudistukset näkyvät vahvasti sekä sosiaalipalvelujen johtamisessa sekä sosiaalipalvelujen johtamisen kohteessa. Sosiaalipalveluihin kohdistuvat odotukset ovat usein ristikkäisiä, kun toisaalta odotetaan vakautta, ennustettavuutta ja tehokkuutta ja toisaalta pitäisi vastata akuutteihinkin globalisaation mukanaan tuomiin haasteisiin. Johtamisessa paineita tuovat organisaatiouudistukset, asiakkaiden tarpeet ja palveluoikeudet, henkilöstön saatavuus ja

11 taloudelliset resurssit. Johtajan pitäisi olla samaan aikaan muutoksen edistäjä, että muutosten haitallisten seurausten minimoija. (Niiranen 2008, ) 11 4 SOSIAALITOIMEN HENKILÖSTÖ 4.1 Koulutustaso Sosiaalitoimistossa työskentelee perusturvajohtaja ja sosiaalityöntekijä, joilla molemmilla on sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun lain mukainen kelpoisuus, sosiaaliohjaaja, jolla on sekä sosiaali,-ja terveysalan perus- että ammattikorkeakoulututkinto sekä toimistosihteeri. Hoivatyössä (vuodeosasto, kotihoito, kehitysvammahuolto, palveluasuminen) työntekijöillä on seuraavia koulutuksia: sairaanhoitaja (3), lähihoitaja (13), kodinhoitaja (3), kotiavustaja (2), erikoissairaanhoitaja (2), perushoitaja (5), vajaamielishoitaja (2), emäntäkoulu, mielenterveyshoitaja, apuhoitaja (3) laitoshuoltaja (yhteensä 37). Lisäksi edellä mainituista yhdellä oli sairaanhoitajan ja toisella sosionomin opinnot meneillään. Lähiesimiestehtävissä työskentelevillä on sosionomin ja terveydenhoitajan koulutukset. Lisäksi työntekijöillä on eripituisia ja sisältöisiä ammatillisia kursseja. Edellä mainitut työntekijät jäävät Rautavaaran kunnan palvelukseen perusterveydenhuollon ja vanhusten laitoshoidon siirtyessä liikelaitos Kysteriin. 4.2 Osaaminen Työntekijöiden osaamiskartoitusta täydennyskoulutusta varten ei ole tehty, millä voitaisiin arvioida olemassa oleva osaaminen ja ne alueet, joissa työntekijöillä on osaamisen vajetta. Hoivatyöntekijöitä haastateltiin keväällä 2011 uuden organisaatiomuutoksen johdosta. Samassa yhteydessä työntekijöiltä tiedusteltiin kiinnostuksesta lisäkoulutukseen. Kiinnostus koulutukseen vaihteli vastauksissa merkittävästi. Haastatelluista työntekijöistä 14 (lähes 38 %) ilmoitti, ettei halua lisää koulutusta, osa ilmoitti halukkuutensa lyhytkestoiseen koulutukseen ja osa ilmoitti

12 12 halukkuutensa kaikkeen. Yksittäisiä koulutustoivomuksia olivat lääkehoito, haavanhoito ja ATK. 5 KOULUTUKSEN TOTEUTTAMINEN 5.1 Vuosi 2011 Sosiaalitoimen työntekijöiden (48) koulutukseen on varattu 4000 ja terveystoimen työntekijöiden koulutukseen Toteutunut Sosiaalitoimistosta työntekijät ovat osallistuneet seuraaviin koulutuksiin: perhearviointi; perheen voimavarojen, vahvuuksien ja vaikeuksien arviointimenetelmä, kuntouttavan työtoiminnan käytäntöjä ja tulevaisuuden näkymiä (4), sähköinen hyvinvointikertomus. Koulutuspäiviä on ollut kuusi ja niihin on osallistunut kaksi (2) työntekijää. Anna-Liisa? Poliklinikalta ja vuodeosastolta työntekijät ovat osallistuneet seuraaviin koulutuksiin; synnytys ja naistentaudit, tietoliikenne, vakuutuskuntoutus, jalkakurssi, näytön vastaanottokoulutus, ikääntyneen ravitsemuksen erilliskysymykset ja suun hoidon haasteet, diabeteskoulutus, monisairaat potilaat, paradontologiaa sekä reumataudit ja suun terveys, sairaanhoito ja potilaan purentaelimen toimintahäiriöt, rokotus, alueellinen kriisityö, kardiologisten hoitajien koulutuspäivä, aluelaboratorion koulutuspäivä, sydänfysioterapeuttien yhteistyöpäivä, lasten ja nuorten karieksen hoito, psyykoosipotilaan lääkehoito, ikääntyvä Itä-Suomi kehittyvä elinympäristö, muutoskoulutus ja hätäensiapu sekä sähköinen hyvinvointikertomus. ATK tukihenkilön pitämiin koulutuksiin ovat osallistuneet ATK:n perustaitoja tarvitsevat työntekijät ja aluepegasos -koulutukseen on osallistunut lähiesimies. Edellä mainittuja koulutuspäiviä on ollut yhteensä 36 ja niihin on osallistunut 44 työntekijää. Kotipalvelusta, palveluasumisesta ja kehitysvammahuollosta työntekijät ovat osallistuneet seuraaviin koulutuksiin; ensiapu I ja II, kivunhoito, aluepegasos ja Toimi toimintakykymittari, Titania työvuorosuunnittelu sekä sähköinen hyvinvointikertomus. Koulutuspäiviä oli yhteensä 12, joihin osallistui yhteensä 19 työntekijää.

13 13 Johtamisen erikoistutkintoa (JET) suorittavat kotihoidon esimies ja perusturvajohtaja Loppuvuonna suunniteltu toteutettavaksi Koko hoivahenkilöstölle suunniteltu turvallisuuskoulutus on sovittu toteutettavaksi ja ja lääkehoitokoulutus palveluasumisen ja kehitysvammahuollon työntekijöille. Lisäksi ATK:n perusteiden koulutus jatkuu sekä aluepegasos -tietojärjestelmäkoulutus työntekijöille työpaikkakoulutuksena. Sosiaaliohjaaja on aloittanut psykososiaalisen ohjauksen ja neuvonnan (35 op) erikoistumisopinnot. Moniammatillinen lääkehoitosuunnitelma koulutukseen osallistuu yksi sairaanhoitaja. 5.2 Vuosi 2012 Täydennyskoulutusta kohdennetaan keskimäärin 2 pv/työntekijä, mikä huomioidaan talousarvion laadintavaiheessa varaamalla riittävästi määrärahaa. Koulutuksista pyritään muotouttamaan kokonaisuuksia, jotka niveltyvät kiinteästi omaan työhön. Koulutusten toteuttamisessa hyödynnetään alueellisten oppilaitosten ja korkeakoulujen sekä järjestöjen ja koulutusyritysten osaamista ja koulutustarjontaa. Koulutuksellisia yhteistyömahdollisuuksia naapurikuntien kanssa selvitetään. Toteutuksessa pyritään hyödyntämään myös työyksiköiden omaa osaamista, esimerkiksi johonkin erityisalaan liittyvää opetusta tai ohjattua työssä oppimista. Vertaisoppimista pyritään edistämään työyksiköiden välisellä benchmarkingilla*. Kollegiaaliset, yli kuntarajojen toteutetut ammattiryhmien tapaamiset (esimerkiksi hankkeet) voivat olla luonteeltaan myös koulutuksellisia, samoin kuin kuntien, järjestöjen ja yritysten yhteistilaisuudet. Koulutuksiin osallistuneet jakavat saamansa tiedon toisille työntekijöille työpaikkapalavereissa Yhteiset koulutukset Työyhteisön toimivuuteen ja vuorovaikutukseen sekä työhyvinvointiin liittyvä koulutus kohdennetaan koko henkilöstölle. Tarvittava ATK -koulutus pyritään järjestämään kunnan sisäisellä koulutuksella Ammatteihin liittyvät koulutukset

14 14 Ammatteihin liittyvät koulutukset kohdennetaan tietyille ammattiryhmille. Vanhustenhuolto ja kehitysvammahuolto Erityistä tukea tarvitsevan asiakkaan/asukkaan hoidossa/hoivassa tarvittavaa koulutusta hankitaan turvallisuudessa, kivunhoidossa, lääkehoidossa, haavanhoidossa ja hygieniahoidossa. Eettisiin kysymyksiin ja periaatteisiin liittyvä koulutus on suunnitelmassa mukana. Saattohoitokoulutusta hankitaan, mikäli saadaan sopiva kouluttaja työpaikalle, jolloin mahdollisimman moni työntekijä voisi osallistua koulutukseen. Alkusammutuskoulutus ja pelastusharjoitukset järjestetään keväällä Muutoskoulutusta hankitaan koko hoivaketjulle. Muistisairaiden hoitotyön noin vuoden mittaisen täydennyskoulutuksen aloittaa dementiayksikön kolme työntekijää oppisopimuskoulutuksena. Sosiaalityö Välttämätön lainsäädäntökoulutus ja erityisalojen tuntemus tarjolla olevista koulutusvaihtoehdoista Johtaminen/JET-koulutus Työkierto Työkierto käynnistetään syksyllä 2012 kuuden yhdeksän (6-9) viikon periodeissa hoivaketjussa. Työkierto toteutetaan vapaaehtoisuuden pohjalta vastavuoroisuusperiaatteella työyksiköiden välillä. Työkierrossa saadut kokemukset kartoitetaan kyselylomakkeilla. Työkierron vaikutuksia ja osallistujien kokemuksia arvioidaan muun muassa henkilöstön kehittämisen näkökulmasta. 6 VAIKUTTAVUUDEN ARVIOINTI Koulutuksen vaikuttavuutta arvioidaan työyhteisön sisäisellä arvioinnilla. Sisäistä arviointia tehdään päivittäisjohtamisen yhteydessä, kehittämiskeskusteluissa ja työyhteisön kokouksissa ja palavereissa. Oppimisvaikutusten lisäksi koulutuksen vaikuttavuutta peilataan sosiaalihuollon asiakkaiden saamaan palveluun, mikä merkitsee käytännössä asiakaspalautteen keräämistä, mistä puolestaan voidaan hahmottaa tulevia koulutustarpeita.

15 15 Työntekijöiden osaamiskartoitus ja kehittämisen tilan arviointi toteutetaan työyksiköissä vuonna Koulutussuunnitelma tarkistetaan vuosittain. *Benchmarking tarkoittaa oman toiminnan vertaamista toisten toimintaan, usein parhaaseen vastaavaan käytäntöön. Benchmarkingin perusidea on toisilta oppiminen ja oman toiminnan kyseenalaistaminen. Se on jatkuva systemaattinen organisaation tuottavuuden, laadun, työprosessien ja työtapojen tehokkuuden vertaaminen valioluokkaa edustavien yritysten ja organisaatioiden vastaaviin. LÄHTEET Harju, A. & Risikko, P Sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön täydennyskoulutuksen nykytila ja parhaat käytännöt. Loppuraportti Sosiaali- ja terveysministeriön työryhmämuistio 2002:23. Kallio, A. ja Sarvimäki P. (toim.) Sosiaalihuollon täydennyskoulutussuositus Opas kunnille ja kuntayhtymille, Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2006:6. Helsinki. Kovalainen, P. & Soininen, M Kartoitus sosiaalihuollon henkilöstön täydennyskoulutuksesta Etelä-Savon kunnissa. Itä-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus ISO, Etelä-Savon yksikkö. Kunnallinen työmarkkinalaitos Kunnallinen sosiaalihuollon täydennyskoulutus vuonna Muistio L /50. Sosiaalihuoltolain muutosta koskeva laki 53. ajantasainen lainsäädäntö. Niiranen, V Julkaisussa Jämsen, A. (toim.). Johda sosiaalialaa! Puheenvuoroja ja näkökulmia Itä-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen verkkojulkaisu Ollila, S Julkaisussa Jämsen, A. (toim.). Johda sosiaalialaa! Puheenvuoroja ja näkökulmia. Itä-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen verkkojulkaisu Oppimisen ja koulutuksen vaikuttavuuden arvioinnin vaikeudesta Esseeaitta Puruskainen, S. & Jämsen, A Ei oppi ojaan kaada. Kartoitus sosiaalihuollon henkilöstön täydennyskoulutuksesta Pohjois-Karjalan kunnissa. Itä-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus ISO, Pohjois-Karjala.

16 16

17 TUKSEN VAIKUTTAVUUDEN ARVIONTI LIITE 1 16 si ja työnantajaasi arvioimaan osallistumisiesi täydennyskoulutusten vaikuttavuutta. Lomakkeella arvioidaan yneet kouluttautumisista. Täytä jokaisesta täydennyskoulutuksesta oma lomake ja palauta lomake koulutuksen jälkeen. Ammattinimike/tehtävä: Työyksikkö: i 2. Täytä tämä kohta välittömästi koulutuksen päätyttyä ja täydennä tätä 1-3 kk:n kuluessa koulutuksesta. Mitä uusia tietoja ja/tai taitoja opit? Miten koulutus muutti asennoitumistasi työhösi? Mitä vahvistusta tai muutosta koulutus toi aiempiin työkäytäntöihin tai työmenetelmiin? 3. Täytä tämä kohta 3-6 kk:n kuluttua koulutuksesta. Miten olet soveltanut oppimaasi työssäsi? Miten olet hyödyntänyt koulutusta työssäsi? Miten koulutus on muuttanut toimintaasi työssäsi? Mitä hyötyä käymästäsi koulutuksella on ollut asiakkaillesi? 4. Täytä tämä kohta 6-12 kk:n kuluttua koulutuksesta. Miten käymäsi koulutus näkyy muutoksena työyhteisön tiedoissa, taidoissa, asenteissa tai toiminnassa? Mitkä tekijät vaativat edelleen kehittämistä, jotta Sinä ja työyhteisö voisivat paremmin hyödyntää saamaasi koulutusta?

Kunnallinen sosiaalihuollon täydennyskoulutus vuonna 2006

Kunnallinen sosiaalihuollon täydennyskoulutus vuonna 2006 Kunnallinen työmarkkinalaitos Muistio 1 (5) Kunnallinen sosiaalihuollon täydennyskoulutus vuonna 2006 Lainsäädännön muutokset voimaan 1.8.2005 Vuoden 2005 elokuun alusta tuli voimaan sosiaalihuoltolain

Lisätiedot

Kunnallinen sosiaalihuollon täydennyskoulutus vuonna 2007

Kunnallinen sosiaalihuollon täydennyskoulutus vuonna 2007 Kunnallinen työmarkkinalaitos Muistio 1 (5) Kunnallinen sosiaalihuollon täydennyskoulutus vuonna 2007 Lainsäädännön muutokset voimaan 1.8.2005 Vuoden 2005 elokuun alusta tuli voimaan sosiaalihuoltolain

Lisätiedot

Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2006

Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2006 Kunnallinen työmarkkinalaitos Muistio 1 (5) Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2006 Lainsäädännön muutokset voimassa vuodesta 2004 Terveydenhuollon henkilöstön täydennyskoulutusta koskeva

Lisätiedot

Kunnallinen työmarkkinalaitos Muistio 1 (7) Hotti 18.6.2013. Kunnallinen sosiaali- ja terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2012

Kunnallinen työmarkkinalaitos Muistio 1 (7) Hotti 18.6.2013. Kunnallinen sosiaali- ja terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2012 Kunnallinen työmarkkinalaitos Muistio 1 (7) Kunnallinen sosiaali- ja terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2012 Lainsäädännön muutokset voimassa terveydenhuollon osalta vuodesta 2004 ja sosiaalihuollossa

Lisätiedot

Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista. Tietoisku 10.1.2014

Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista. Tietoisku 10.1.2014 Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista Tietoisku 10.1.2014 Osaamisen uudistaminen ja työn vaatimukset Koulutuksella ja osaamisella on työkykyä ylläpitävä ja rakentava vaikutus, joka osaltaan

Lisätiedot

HENKILÖSTÖ- KOULUTUKSEN ABC

HENKILÖSTÖ- KOULUTUKSEN ABC HENKILÖSTÖ- KOULUTUKSEN ABC OSAAMISEN KEHITTÄMINEN TÄMINEN HENKILÖSTÖN TYÖHYVINVOINTI ABC Osaamisen kehittämisen muodot Perehdyttäminen Ammatillinen henkilöstökoulutus Työkierto ja työn vaihto Täydennyskoulutus

Lisätiedot

Toivakan kunnan koulutussuunnitelma 2014. Käsitelty Johtoryhmässä 22.8.2014 Hyväksytty YT-toimikunnassa 27.8.2014

Toivakan kunnan koulutussuunnitelma 2014. Käsitelty Johtoryhmässä 22.8.2014 Hyväksytty YT-toimikunnassa 27.8.2014 Toivakan kunnan koulutussuunnitelma 2014 Käsitelty Johtoryhmässä 22.8.2014 Hyväksytty YT-toimikunnassa 27.8.2014 Tiedoksi kunnanhallitukselle 15.9.2014 Toivakan kunnan koulutussuunnitelma 2014 1 (4) Toivakan

Lisätiedot

Osaamista, virkistystä ja innostusta työhön. Terveydenhoitajan. täydennyskoulutus

Osaamista, virkistystä ja innostusta työhön. Terveydenhoitajan. täydennyskoulutus Osaamista, virkistystä ja innostusta työhön Terveydenhoitajan täydennyskoulutus TH_ta ydennyskoulutus.indd 1 20.8.2008 09:15:04 Sisältö Lukijalle 3 Taustaa 4 Velvoitteet ja oikeudet täydennyskoulutukseen

Lisätiedot

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008 Hannu.tamminen@ttk.fi Taustaa Ohjausvälineet Lait Asetukset, ministeriön päätökset Keskusviraston suositukset Työmarkkinasopimukset Työmarkkinajärjestöjen

Lisätiedot

Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset. Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala

Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset. Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala Terveydenhoitajan osaaminen 31.1.2019 terveydenhoitajia koulutetaan tulevaisuuden

Lisätiedot

Toivakan kunnan koulutussuunnitelma 2015. Käsitelty Johtoryhmässä 15.1.2015 Hyväksytty YT-toimikunnassa 22.1.2015

Toivakan kunnan koulutussuunnitelma 2015. Käsitelty Johtoryhmässä 15.1.2015 Hyväksytty YT-toimikunnassa 22.1.2015 Toivakan kunnan koulutussuunnitelma 2015 Käsitelty Johtoryhmässä 15.1.2015 Hyväksytty YT-toimikunnassa 22.1.2015 Tiedoksi kunnanhallitukselle 2.2.2015 Toivakan kunnan koulutussuunnitelma 2015 1 (5) Toivakan

Lisätiedot

-palvelutarpeita ja kysyntää vastaava joustava koulutus

-palvelutarpeita ja kysyntää vastaava joustava koulutus Osaavaa työvoimaa hoito- ja hoiva-alan tarpeisiin -palvelutarpeita ja kysyntää vastaava joustava koulutus Johtaja Mika Tammilehto Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen yksikkö 20.10.2009

Lisätiedot

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki Johda kehitystä, kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki TAVOITTEENA SOSIAALISESTI KESTÄVÄ SUOMI 2020 Sosiaalisesti kestävä yhteiskunta kohtelee kaikkia yhteiskunnan jäseniä

Lisätiedot

JOHTAMISEN JA ESIMIESTYÖN KEHITTÄMINEN Hr-toimintana Vaasa

JOHTAMISEN JA ESIMIESTYÖN KEHITTÄMINEN Hr-toimintana Vaasa JOHTAMISEN JA ESIMIESTYÖN KEHITTÄMINEN Hr-toimintana Vaasa Hr-verkoston ideatyöpaja 2/2013 Kuntatyönantajat Helsinki Leena Kaunisto henkilöstöjohtaja, Ktm Työhyvinvointiohjelma 2009-2012: Tuottavuusohjelma

Lisätiedot

Kiteen kaupungin koulutussuunnitelma 2014

Kiteen kaupungin koulutussuunnitelma 2014 Kiteen kaupungin koulutussuunnitelma 2014 1 Yleistä Tämä koulutussuunnitelma on laadittu Kiteen kaupungin henkilöstön ammatillista osaamista kehittävän koulutuksen suunnittelun pohjalta. Tämä suunnitelma

Lisätiedot

Osa 1: Osaamiskartoituksen yleiset periaatteet

Osa 1: Osaamiskartoituksen yleiset periaatteet Luonnos 29.9.2011 Osaamiskartoitukset Oulunkaaren kuntayhtymässä Materiaali: Osa 1: Osaamiskartoituksen yleiset periaatteet Osa 2: Osaamiskartoitusten toteutus Oulunkaarella Anu Vuorinen, kehitysjohtaja

Lisätiedot

Palveluohjauksen Palveluohjauksen ammatilliset erikoistumisopinnot ammatilliset erikoistumisopinnot 30 op 30 op

Palveluohjauksen Palveluohjauksen ammatilliset erikoistumisopinnot ammatilliset erikoistumisopinnot 30 op 30 op Palveluohjauksen Palveluohjauksen ammatilliset erikoistumisopinnot ammatilliset erikoistumisopinnot 30 op 30 op 17.1. 12.12.2008 Palveluohjaaminen on sosiaali- ja terveysalalla käytetty asiakaslähtöinen

Lisätiedot

Osaamisen strateginen johtaminen on noussut esille eri tutkimuksissa 1990- luvulla

Osaamisen strateginen johtaminen on noussut esille eri tutkimuksissa 1990- luvulla Osaamisen strateginen johtaminen on noussut esille eri tutkimuksissa 1990- luvulla Käsitteellisesti osaamisen johtaminen määritellään organisaation strategiaan perustuvaksi osaamisen kehittämiseksi, joka

Lisätiedot

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Osa 1: Kestävän kehityksen asioiden johtaminen Arvot ja strategiat KRITEERI 1 Kestävä kehitys sisältyy oppilaitoksen arvoihin, ja niiden sisältöä

Lisätiedot

SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER. Työtä lähellä ihmistä

SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER. Työtä lähellä ihmistä SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER Työtä lähellä ihmistä SuPer Lähi- ja perushoitajan oma liitto Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer on Suomen suurin sosiaali- ja terveydenhuoltoalan toisen

Lisätiedot

Johtamisen kehittämisverkosto Työseminaari 28.5.2013

Johtamisen kehittämisverkosto Työseminaari 28.5.2013 Johtamisen kehittämisverkosto Työseminaari 28.5.2013 Muutos, osaaminen ja johtamiskoulutus Koulutuskartoitus ja seminaarin ennakkokysely Johtamiskoulutusten kartoitus 1 Miltä tilanne näyttää? Alueellinen

Lisätiedot

Oppisopimuskoulutus. Tekemällä oppii

Oppisopimuskoulutus. Tekemällä oppii Oppisopimuskoulutus Tekemällä oppii Sopii kuin nakutettu Perustietoa oppisopimuksesta Oppisopimus on käytännöllinen tapa kouluttautua ja kouluttaa yritykseen ammattitaitoista henkilöstöä sekä kehittää

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

Kouvolan perusturvan ja Carean potilasturvallisuuspäivä 14.9.2011. Annikki Niiranen 1

Kouvolan perusturvan ja Carean potilasturvallisuuspäivä 14.9.2011. Annikki Niiranen 1 Kouvolan perusturvan ja Carean potilasturvallisuuspäivä 14.9.2011 Annikki Niiranen 1 Potilasturvallisuus ja laadunhallinta kehittämistyön keskiössä Johtaminen korostuu Johdon vastuu toiminnasta Henkilöstön

Lisätiedot

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Sairaanhoitaja

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Sairaanhoitaja Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Sairaanhoitaja Sairaanhoitaja (AMK) Opinnot kestävät 3,5 vuotta ja ne koostuvat

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely - Työhyvinvointi_Perusturva_lautakunta

Työhyvinvointikysely - Työhyvinvointi_Perusturva_lautakunta Työhyvinvointikysely - Työhyvinvointi_Perusturva_lautakunta 1. Sukupuoli 0% 25% 50% 75% 100% mies 6,8% nainen 93,2% 2. Työ- ja virkasuhteesi muoto? 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% vakituinen 86,41%

Lisätiedot

Lähihoitajan ammattitaito (Tutkinnon perusteet 2010)

Lähihoitajan ammattitaito (Tutkinnon perusteet 2010) Lähihoitajan ammattitaito (Tutkinnon perusteet 2010) Lähihoitajan ammattitaito muodostuu: ammattieettisestä osaamisesta eettisten ongelmien tunnistaminen, käsittely ja ratkaisu vastuullinen ja oikeudenmukainen

Lisätiedot

HENKILÖSTÖN OSAAMISEN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS. 1 Osaamisen kehittäminen

HENKILÖSTÖN OSAAMISEN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS. 1 Osaamisen kehittäminen HENKILÖSTÖN OSAAMISEN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 1 Osaamisen kehittäminen Osaamisen kehittämisen tavoitteena on sekä palvelutuotannon tuloksellisuuden että työelämän laadun samanaikainen kehittäminen.

Lisätiedot

Aikuis-keke hanke - Aikuiskoulutuksen kestävän kehityksen sisällöt, menetelmät ja kriteerit

Aikuis-keke hanke - Aikuiskoulutuksen kestävän kehityksen sisällöt, menetelmät ja kriteerit Aikuis-keke hanke - Aikuiskoulutuksen kestävän kehityksen sisällöt, menetelmät ja kriteerit E N E M M Ä N O S A A M I S T A 21.11.2012 1 Mihin tarpeeseen hanke vastaa ja miten? Ammatillisella aikuiskoulutuksella

Lisätiedot

LAAKERI työelämäyhteistyö sujuvaksi Varsinais-Suomessa

LAAKERI työelämäyhteistyö sujuvaksi Varsinais-Suomessa LAAKERI työelämäyhteistyö sujuvaksi Varsinais-Suomessa 1.2.2009-31.12.2012 Toimintalinja 3: Työmarkkinoiden toimintaa edistävien osaamis-, innovaatio- ja palvelujärjestelmien kehittäminen Tilannekatsaus

Lisätiedot

Ammatillisen osaamisen kehittäminen

Ammatillisen osaamisen kehittäminen Ammatillisen osaamisen kehittäminen Ammatillisen osaamisen kehittäminen Työmarkkinoilla tarvitaan aikaisempaa monipuolisempaa ja laaja-alaisempaa osaamista. Erityisosaamisen, kielitaidon, yhteistyötaitojen,

Lisätiedot

Ammattiliiton näkökulmia ammatillisen ja vapaaehtoisen työn rajapintojen määrittelyyn. Yhdessä enemmän yli rajojen 4.3.2010 Marjo Katajisto

Ammattiliiton näkökulmia ammatillisen ja vapaaehtoisen työn rajapintojen määrittelyyn. Yhdessä enemmän yli rajojen 4.3.2010 Marjo Katajisto Ammattiliiton näkökulmia ammatillisen ja vapaaehtoisen työn rajapintojen määrittelyyn Yhdessä enemmän yli rajojen 4.3.2010 Marjo Katajisto Missä JHL:n jäsen kohtaa vapaaehtoisen? Kotityöpalvelu Kiinteistönhoito

Lisätiedot

SASTAMALAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN KOULUTUSSUUNNITELMA 2014

SASTAMALAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN KOULUTUSSUUNNITELMA 2014 SASTAMALAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN KOULUTUSSUUNNITELMA 2014 Kunnille ja kuntayhtymille on tullut vuoden 2014 alusta alkaen velvoite koulutussuunnitelman laadinnasta. Koulutussuunnitelmaa säätelevien lakien

Lisätiedot

OSAAMISKARTOITUKSEN ESITTELY

OSAAMISKARTOITUKSEN ESITTELY OSAAMISKARTOITUKSEN ESITTELY Mistä osaamis- ja osaamistarvekartoituksessa on kysymys Yhteiskunta ja työelämän ilmiöt muuttuvat ympärillämme kovaa vauhtia. Usein joudumme kysymään ja ihmettelemään, mitä

Lisätiedot

Diabeetikon hoitotyön ja kuntoutuksen erityisosaaminen - korkea-asteen oppisopimustyyppinen koulutus

Diabeetikon hoitotyön ja kuntoutuksen erityisosaaminen - korkea-asteen oppisopimustyyppinen koulutus Diabeetikon hoitotyön ja kuntoutuksen erityisosaaminen - korkea-asteen oppisopimustyyppinen koulutus Salla Seppänen Koulutusjohtaja Terveysalan laitos, Mikkeli 8.10.2009 1 Diabeetikon hoitotyön ja kuntoutuksen

Lisätiedot

Jäävätkö asiakkaalle myönnetyt palvelut toteutumatta?

Jäävätkö asiakkaalle myönnetyt palvelut toteutumatta? Jäävätkö asiakkaalle myönnetyt palvelut toteutumatta? KOTIHOIDON HENKILÖSTÖMITOITUS Vanhuspalvelulaki säätää, että toimintayksikössä on oltava henkilöstö, jonka määrä, koulutus ja tehtävärakenne vastaavat

Lisätiedot

TE-palvelut ja validointi

TE-palvelut ja validointi TE-palvelut ja validointi Mestari2013 - Sinut on tunnistettu! koulutuspolitiikan seminaari 26.-27.11.2013 TE-PALVELUIDEN UUDISTAMINEN v. 2013- TE-PALVELUT JA VALIDOINTI EPÄVIRALLISEN JA ARKIOPPIMISEN TIETOJEN,

Lisätiedot

KELPOISUUSLUETTELO. Kaikilta esimiesasemassa olevilta edellytetään riittävää johtamistaitoa.

KELPOISUUSLUETTELO. Kaikilta esimiesasemassa olevilta edellytetään riittävää johtamistaitoa. 1 KELPOISUUSLUETTELO Hallintosäännön mukaan kunnanhallitus ja lautakunta päättävät henkilöstöltä vaadittavista kelpoisuusehdoista. Henkilöstöltä vaadittavasta kelpoisuudesta pidetään erillistä luetteloa.

Lisätiedot

RANUAN KUNNAN HENKILÖSTÖN KOULUTUSSUUNNITELMA 2016

RANUAN KUNNAN HENKILÖSTÖN KOULUTUSSUUNNITELMA 2016 RANUAN KUNNAN HENKILÖSTÖN KOULUTUSSUUNNITELMA 016 Arvio koko henkilöstön ammatillisesta osaamisesta (työntekijä tarkoittaa työsopimussuhteisia ja virkasuhteisia) Ranuan kunnan henkilöstöohjelman kaksi

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

Henkilöstö- ja koulutussuunnitelmasta tulee käydä ilmi kunnan koko huomioon ottaen ainakin:

Henkilöstö- ja koulutussuunnitelmasta tulee käydä ilmi kunnan koko huomioon ottaen ainakin: JOROISTEN KUNTA HENKILÖSTÖ- JA KOULUTUSSUUNNITELMA 214 1. Johdanto Laki työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta kunnissa määrää, että kunnassa on laadittava yhteistoimintamenettelyssä vuosittain

Lisätiedot

Kehittävä vuoropuhelu Palvelussuhdepäällikkö Merja Ylipaavalniemi

Kehittävä vuoropuhelu Palvelussuhdepäällikkö Merja Ylipaavalniemi Kehittävä vuoropuhelu Palvelussuhdepäällikkö Merja Ylipaavalniemi KEHITTÄVÄ VUOROPUHELU STRATEGIA TULOSKORTIT / TA -kirja NELIKENTTÄ PP pohja (työyhteisötaso) KEHITTYMISSUUNNITELMA KEHITYSKESKUSTELU OSAAMISKARTTA

Lisätiedot

Työvoimakoulutus ja työssä oppiminen. Johanna Laukkanen 27.1.2010

Työvoimakoulutus ja työssä oppiminen. Johanna Laukkanen 27.1.2010 Työvoimakoulutus ja työssä oppiminen Johanna Laukkanen 27.1.2010 Ammatillinen työvoimakoulutus Ammatillinen työvoimakoulutus Pääosin tutkintotavoitteista koulutusta Myös lisä- ja täydennyskoulutusta Yrittäjäkoulutusta

Lisätiedot

Röntgenhoitajien täydennyskoulutussuositukset 2008 Suomen Röntgenhoitajaliitto ry Finlands Röntgenskötarförbund rf

Röntgenhoitajien täydennyskoulutussuositukset 2008 Suomen Röntgenhoitajaliitto ry Finlands Röntgenskötarförbund rf Röntgenhoitajien täydennyskoulutussuositukset 2008 Suomen Röntgenhoitajaliitto ry Finlands Röntgenskötarförbund rf Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 2. Lähtökohdat ja nykytila... 4 3. Röntgenhoitajia koskevat

Lisätiedot

OPPISOPIMUSKOULUTUKSEN ERITYISPIIRTEET. Omnian oppisopimustoimisto Tarmo Välikoski, oppisopimusjohtaja

OPPISOPIMUSKOULUTUKSEN ERITYISPIIRTEET. Omnian oppisopimustoimisto Tarmo Välikoski, oppisopimusjohtaja OPPISOPIMUSKOULUTUKSEN ERITYISPIIRTEET Omnian oppisopimustoimisto Tarmo Välikoski, oppisopimusjohtaja Oppisopimuskoulutus on käytännönläheistä Oppisopimuskoulutus on ammatillisen koulutuksen järjestämismuoto,

Lisätiedot

4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus

4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus 1 4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus Ammattitaitovaatimukset Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osaa kunnioittaa asiakkaan arvoja ja kulttuuritaustaa tunnistaa eri-ikäisten ja taustaltaan erilaisten asiakkaiden

Lisätiedot

ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022

ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022 ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022 Työpaja: Eri-ikäisten johtaminen ja työkaarityökalu mitä uutta? Työpajan tavoitteet:

Lisätiedot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot KAARI-TYÖHYVINVOINTIKYSELY 1 (8) Kysymykset ja vastausvaihtoehdot JOHTAMINEN TYÖYKSIKÖSSÄ Tässä osiossa arvioit lähiesimiehesi työskentelyä. Myös esimiehet arvioivat omaa lähiesimiestään. en enkä Minun

Lisätiedot

Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015. opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto

Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015. opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015 opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Säädökset Hallitus antoi eduskunnalle 23.10.2014 esityksen ammatillisesta

Lisätiedot

SOSIAALI-, TERVEYS- ja LIIKUNTA-ALAN KOULUTUS TYÖELÄMÄN ARVIOIJILLE. syksy 2015 ja kevät 2016

SOSIAALI-, TERVEYS- ja LIIKUNTA-ALAN KOULUTUS TYÖELÄMÄN ARVIOIJILLE. syksy 2015 ja kevät 2016 Hyvinvointi ja palveluala Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala Otavankatu 4 50100 MIKKELI SOSIAALI-, TERVEYS- ja LIIKUNTA-ALAN KOULUTUS TYÖELÄMÄN ARVIOIJILLE syksy 2015 ja kevät 2016 Työelämän edustajina,

Lisätiedot

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Terveydenhoitaja

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Terveydenhoitaja Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Terveydenhoitaja Terveydenhoitaja (AMK) Nuorisokoulutuksessa opintojen kesto on

Lisätiedot

Osaamisen kehittäminen kuntaalan siirtymissä. Workshop Suuret siirtymät konferenssissa 12.9.2014 Terttu Pakarinen, kehittämispäällikkö, KT

Osaamisen kehittäminen kuntaalan siirtymissä. Workshop Suuret siirtymät konferenssissa 12.9.2014 Terttu Pakarinen, kehittämispäällikkö, KT Osaamisen kehittäminen kuntaalan siirtymissä Workshop Suuret siirtymät konferenssissa 12.9.2014 Terttu Pakarinen, kehittämispäällikkö, KT Workshopin tarkoitus Työpajan tarkoituksena on käsitellä osaamista

Lisätiedot

Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi

Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi Kuntoutus Kartanonväessä Hyvään hoitoon kuuluu aina kuntoutus Huonokuntoisellakin avuttomalla vanhuksella

Lisätiedot

Miten kirjastossa oleva tieto saadaan asiakkaiden käyttöön? Mihin kirjastossa tarvitaan osaamista?

Miten kirjastossa oleva tieto saadaan asiakkaiden käyttöön? Mihin kirjastossa tarvitaan osaamista? Miten kirjastossa oleva tieto saadaan asiakkaiden käyttöön? Mihin kirjastossa tarvitaan osaamista? Kirjaston tehtävä Sivistys Innoitus Kirjaston tavoitteet Palvelu, jolla on merkitystä ja jota käytetään

Lisätiedot

Hyvän työpaikan kriteerit

Hyvän työpaikan kriteerit Hyvän työpaikan kriteerit Vetovoimaa ja työhyvinvointia terveydenhuoltoon! Hyvän työpaikan kriteerit 2 Hyvä lukija, esitteessä olevat Hyvän työpaikan kriteerit terveydenhuollon organisaatioille on laadittu

Lisätiedot

Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu

Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Työssäoppiminen ammatillisessa peruskoulutuksessa Kaikissa toisen asteen

Lisätiedot

Terveys ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä

Terveys ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Terveys ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulu Radiografian ja sädehoidon koulutusohjelma: Röntgenhoitaja Röntgenhoitaja (AMK) Opinnot kestävät 3,5 vuotta

Lisätiedot

Ammattiosaamisen näytöt

Ammattiosaamisen näytöt Ammattiosaamisen näytöt Ammattiosaamisen näytöt ovat ammatillisessa peruskoulutuksessa osa opiskelijan arviointia. Ammattiosaamisen näyttöjen suunnittelua, toteuttamista ja arviointia säätelevät laki ja

Lisätiedot

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Suun terveydenhuollon koulutusohjelma: Suuhygienisti

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Suun terveydenhuollon koulutusohjelma: Suuhygienisti Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulu Suun terveydenhuollon koulutusohjelma: Suuhygienisti Suuhygienisti (AMK) Opinnot kestävät 3,5 vuotta ja ne

Lisätiedot

Aikuissosiaalityön muutokset organisaatiouudistuksissa

Aikuissosiaalityön muutokset organisaatiouudistuksissa Aikuissosiaalityön muutokset organisaatiouudistuksissa Anri Viskari-Lojamo (sosionomi YAMK) Johtava sosiaaliohjaaja Helsingin sosiaali- ja terveysvirasto Perhe- ja sosiaalipalvelut / Nuorten palvelut ja

Lisätiedot

Tampereen kaupunkiseudun opetushenkilöstön ja oppilaitosjohdon osaamisen kehittämisohjelma Miksi?

Tampereen kaupunkiseudun opetushenkilöstön ja oppilaitosjohdon osaamisen kehittämisohjelma Miksi? Tampereen kaupunkiseudun opetushenkilöstön ja oppilaitosjohdon osaamisen kehittämisohjelma Miksi? Toimintaympäristön muutos Työ, oppiminen ja oppimisen tavat muuttuvat yhteiskunnan ja työelämän muutoksen

Lisätiedot

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulun Bioanalytiikan koulutusohjelma: Bioanalyytikko

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulun Bioanalytiikan koulutusohjelma: Bioanalyytikko Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulun Bioanalytiikan koulutusohjelma: Bioanalyytikko Bioanalyytikko (AMK) Opinnot kestävät 3,5 vuotta ja ne koostuvat

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi Kotona kokonainen elämä / Etelä- Kymenlaakson osakokonaisuus Sara Haimi-Liikkanen, kehittämiskoordinaattori 25.10.2013

Lisätiedot

LAKI SOSIAALITYÖN AMMATILLISEN HENKILÖSTÖN KELPOISUUDESTA YKSITYISISSÄ SOSIAALIPALVELUISSA

LAKI SOSIAALITYÖN AMMATILLISEN HENKILÖSTÖN KELPOISUUDESTA YKSITYISISSÄ SOSIAALIPALVELUISSA PALVELULAITOSTEN TYÖNANTAJAYHDISTYS RY JÄSENKIRJE 11/2005 Tast 20.5.2005 Palvelulaitosten työnantajayhdistys ry:n jäsenyhteisöille LAKI SOSIAALITYÖN AMMATILLISEN HENKILÖSTÖN KELPOISUUDESTA YKSITYISISSÄ

Lisätiedot

Osaamisen tunnistamista tehdään koko tutkintoihin valmentavan koulutuksen ajan sekä tietopuolisessa opetuksessa että työssäoppimassa.

Osaamisen tunnistamista tehdään koko tutkintoihin valmentavan koulutuksen ajan sekä tietopuolisessa opetuksessa että työssäoppimassa. 1 Sosiaali- ja terveysalan tutkintoihin valmentava koulutus maahanmuuttajille OSAAMISEN TUNNISTAMINEN LÄHIHOITAJAN AMMATTITAITO - perustuu Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja 2010 ammatillisen

Lisätiedot

Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa. 4.2.2015 Tuija Laukkanen Ammatillinen peruskoulutus yksikkö

Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa. 4.2.2015 Tuija Laukkanen Ammatillinen peruskoulutus yksikkö Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa 4.2.2015 Tuija Laukkanen Ammatillinen peruskoulutus yksikkö Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa 1/2 Tutkinnon perusteisiin sisältyy erilaisia

Lisätiedot

Liittojen yhteinen ohjeistus osaamisen kehittämistä koskevien määräysten soveltamiseksi

Liittojen yhteinen ohjeistus osaamisen kehittämistä koskevien määräysten soveltamiseksi Liittojen yhteinen ohjeistus osaamisen kehittämistä koskevien määräysten soveltamiseksi 1 Taloudellisesti tuettu osaamisen kehittäminen Tarkoituksena on edistää suunnitelmallista työntekijöiden ammatillisen

Lisätiedot

Hyvän johtamisen ja kehittämistoiminnan merkitys rekrytoinnin kannalta

Hyvän johtamisen ja kehittämistoiminnan merkitys rekrytoinnin kannalta Hyvän johtamisen ja kehittämistoiminnan merkitys rekrytoinnin kannalta Terveyskeskusjohdon päivät 10.2.2012 Eija Peltonen Johtava hoitaja, TtT 10.2.2012 1 Hyvä johtaminen ja henkilöstö? Hyvät johtamis-

Lisätiedot

OPPISOPIMUS. www.esedu.fi/oppisopimus oppisopimuspalvelut Tapani Rytkönen

OPPISOPIMUS. www.esedu.fi/oppisopimus oppisopimuspalvelut Tapani Rytkönen OPPISOPIMUS www.esedu.fi/oppisopimus oppisopimuspalvelut Tapani Rytkönen OPPISOPIMUSKOULUTUS TYÖSSÄ OPPIMINEN TEORIAOPINNOT TUTKINTOTILAISUUDET työpaikalla käytännön työtehtävien yhteydessä järjestettäviä

Lisätiedot

Oppisopimuskoulutuksen esittely

Oppisopimuskoulutuksen esittely Oppisopimuskoulutuksen esittely Jyväskylän oppisopimuskeskus Oppisopimuskoulutus on työpaikalla käytännön työssä toteutettavaa ammatillista koulutusta, jota täydennetään oppilaitoksessa järjestettävillä

Lisätiedot

OSAAMINEN TYÖPAIKAN MENESTYSTEKIJÄNÄ SAANA SIEKKINEN 20.1.2015

OSAAMINEN TYÖPAIKAN MENESTYSTEKIJÄNÄ SAANA SIEKKINEN 20.1.2015 OSAAMINEN TYÖPAIKAN MENESTYSTEKIJÄNÄ SAANA SIEKKINEN 20.1.2015 1 Työpaikan laatu on yhteydessä lähes kaikkiin työelämän ilmiöihin ja aina niin, että laadukkailla työpaikoilla asiat ovat muita paremmin.

Lisätiedot

TEHTÄVIEN VAATIVUUS OSAAMISPROFIILI JOHTAVAT VIRANHALTIJAT

TEHTÄVIEN VAATIVUUS OSAAMISPROFIILI JOHTAVAT VIRANHALTIJAT TEHTÄVIEN VAATIVUUS OSAAMISPROFIILI JOHTAVAT VIRANHALTIJAT Vakanssi: Palvelualuejohtaja Perustehtävä: Johtaa ja kehittää palvelualuettaan/palvelualueitaan kokonaisvaltaisesti ja strategian mukaisesti koko

Lisätiedot

Kunta-alan tuloksellisen toiminnan kehittämistä koskeva suositus

Kunta-alan tuloksellisen toiminnan kehittämistä koskeva suositus Kunta-alan tuloksellisen toiminnan kehittämistä koskeva suositus Bjarne Andersson Työelämän kehittämisen asiantuntija Kunnallinen työmarkkinalaitos Kuopio 19.11.2009 Miten suositus toimii? KT ja järjestöt

Lisätiedot

YHTEISHANKINTAKOULUTUS

YHTEISHANKINTAKOULUTUS Yhteishankintakoulutus on yritykselle sen eri muutostilanteisiin räätälöityä aikuiskoulutusta, joka suunnitellaan yhdessä Ely-keskuksen, yrityksen ja kouluttajan kesken. Koulutuksen toteuttaa aikuiskoulutukseen

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019 Työryhmä Eeva Häkkinen, Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi, Kangasniemen pty Senja Kuiri, Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Aino Mäkitalo,

Lisätiedot

Koulutus työyhteisön kehittämistyökaluna

Koulutus työyhteisön kehittämistyökaluna Koulutus työyhteisön kehittämistyökaluna SOSIAALI-JA TERVEYSTOIMIALA Fysioterapian osasto Osaamisen kehittäminen osana henkilöstösuunnittelua Varkauden kaupunki 2012 Suunnittelu ja tarpeiden kartoitus/

Lisätiedot

Hoiva- ja hoito Perusterveydenhuolto TEHTÄVÄNKUVAUS ja TEHTÄVÄN VAATIVUUDEN ARVIOINTI

Hoiva- ja hoito Perusterveydenhuolto TEHTÄVÄNKUVAUS ja TEHTÄVÄN VAATIVUUDEN ARVIOINTI 1 Hoiva- ja hoito Perusterveydenhuolto TEHTÄVÄNKUVAUS ja TEHTÄVÄN VAATIVUUDEN ARVIOINTI 1. TEHTÄVÄN PERUSTIEDOT Tehtävän nimike: Koulutus ja KVTES:n hinnoitteluryhmä: Työyksikkö (esim. kotihoito): Työpaikka

Lisätiedot

Muutokset 1.8.2015 alkaen

Muutokset 1.8.2015 alkaen Muutokset 1.8.2015 alkaen Laki ammatillisesta peruskoulutuksesta (L630/1998, muutos L787/2014) tuli voimaan 1.8.2015 Koulutuksen järjestäjä: laatii ja hyväksyy opetussuunnitelman (14 ), joka antaa opiskelijalle

Lisätiedot

Ulkomailta toteutetussa rekrytoinnissa ei ole riittävän ä vakiintuneita aiemman osaamisen ja koulutuksen täydentämisen malleja.

Ulkomailta toteutetussa rekrytoinnissa ei ole riittävän ä vakiintuneita aiemman osaamisen ja koulutuksen täydentämisen malleja. Kielitaidon ja EU-/ETA maiden ulkopuolella hankitun osaamisen täydentäminen terveysalalla -työryhmä Laatia nykytilan kuvaus EU-/ETA maiden ulkopuolella hankitun terveydenhuollon ammattipätevyyden tunnistamisen

Lisätiedot

TUTKINTOSUUNNITELMA Sivu 1 (7) SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA

TUTKINTOSUUNNITELMA Sivu 1 (7) SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA TUTKINTOSUUNNITELMA Sivu 1 (7) SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA Tutkinnon osa SUUN TERVEYDEN EDISTÄMINEN JA SUUN TERVEYDENHOIDON ERIKOISALOILLA TOIMIMINEN Tutkinnon osan suorittaja Nimi

Lisätiedot

Työmarkkinakeskusjärjestöjen esitykset 18.10.2012 koulutuksen ja työelämän yhteistyön kehittämiseksi

Työmarkkinakeskusjärjestöjen esitykset 18.10.2012 koulutuksen ja työelämän yhteistyön kehittämiseksi Työmarkkinakeskusjärjestöjen esitykset 18.10.2012 koulutuksen ja työelämän yhteistyön kehittämiseksi Ehdotukset valmisteltu työurasopimuksen pohjalta käynnistetyssä työryhmässä keskusjärjestötasolla. Neuvottelut

Lisätiedot

KOKONAISSUUNNITELMA KEHITTÄMISTEHTÄVÄLLE lomake 1

KOKONAISSUUNNITELMA KEHITTÄMISTEHTÄVÄLLE lomake 1 KOKONAISSUUNNITELMA KEHITTÄMISTEHTÄVÄLLE lomake 1 TYÖRYHMÄN NIMI: pvm: jolloin täytetty työryhmän kanssa KEHITTÄMISTEHTÄVÄN NIMI TAVOITTEET Leppävaaran sosiaaliohjaajat (Espoo, lastensuojelun avopalvelut)

Lisätiedot

PÄIJÄT-HÄMEEN SOSIAALIPSYKIATRINEN SÄÄTIÖ MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN OPPIMISYMPÄRISTÖNÄ 2015

PÄIJÄT-HÄMEEN SOSIAALIPSYKIATRINEN SÄÄTIÖ MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN OPPIMISYMPÄRISTÖNÄ 2015 PÄIJÄT-HÄMEEN SOSIAALIPSYKIATRINEN SÄÄTIÖ MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN OPPIMISYMPÄRISTÖNÄ 2015 1. YLEISTÄ Useita kymmeniä sosiaali- ja terveysalan opiskelijoita suorittaa joka vuosi käytännön harjoitteluja

Lisätiedot

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Kätilö

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Kätilö Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Kätilö Kätilö (AMK) Opintojen kesto nuorisokoulutuksessa on 4,5 vuotta ja laajuus

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS LUMA-seminaari 15.1.2013 1 Opetussuunnitelmatyön kokonaisuus 2 Yleissivistävän koulutuksen uudistaminen

Lisätiedot

Osaamisen ja ammattitaidon arviointi. Sosiaali- ja terveysalan tutkintotoimikunnan yhteistyöpäivä 11.-12.4. 2013 Soili Nevala

Osaamisen ja ammattitaidon arviointi. Sosiaali- ja terveysalan tutkintotoimikunnan yhteistyöpäivä 11.-12.4. 2013 Soili Nevala Osaamisen ja ammattitaidon arviointi Sosiaali- ja terveysalan tutkintotoimikunnan yhteistyöpäivä 11.-12.4. 2013 Soili Nevala Sosiaali- ja terveysala opettajien kelpoisuusvaatimukset Sosiaali- ja terveysalalla

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2012

Toimintasuunnitelma 2012 Toimintasuunnitelma 2012 YLEISTÄ Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Socom Oy toimii Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan maakunnissa. Socomin osakkaina on 15 Kaakkois-Suomen kuntaa ja alueen ammattikorkeakoulut

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyslautakunnan alaisen henkilöstön kelpoisuusehdot

Sosiaali- ja terveyslautakunnan alaisen henkilöstön kelpoisuusehdot INARIN KUNTA 30.9.2014 1/5 Sosiaali- ja terveyslautakunnan alaisen henkilöstön kelpoisuusehdot Hyväksytty sosiaali- ja terveyslautakunnassa 22.5.2007 60 Voimassa 1.7.2007 Muutos soteltk 13.11.2007 117,

Lisätiedot

Palkkatukityön merkitys ja tavoitteet

Palkkatukityön merkitys ja tavoitteet Palkkatukityön merkitys ja tavoitteet Parantaa työttömän työnhakijan ammattitaitoa, osaamista ja työmarkkina-asemaa ja näin edistää hänen työllistymistään avoimille työmarkkinoille TE-toimisto arvioi,

Lisätiedot

Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa

Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa Metropolia ammattikorkeakoulun sosiaalialan koulutusohjelma Mervi Nyman Koulutusohjelman toteutuksen lähtökohdat Koulutusohjelman opetussuunnitelma perustuu

Lisätiedot

KOULUTUSSUUNNITELMA 2016

KOULUTUSSUUNNITELMA 2016 KOULUTUSSUUNNITELMA 2016 1 (5) KOULUTUSSUUNNITELMA 2016 Osaamisen kehittäminen on laaja-alaista ja monipuolisia käytännön toimenpiteitä osaamisen varmistamiseksi. Kehittämistoimet suunnataan Jämsän kaupungissa

Lisätiedot

TUTKIMUS, KOULUTUS JA KEHITTÄMINEN UUDISTUVISSA RAKENTEISSA

TUTKIMUS, KOULUTUS JA KEHITTÄMINEN UUDISTUVISSA RAKENTEISSA TUTKIMUS, KOULUTUS JA KEHITTÄMINEN UUDISTUVISSA RAKENTEISSA Sosiaali- ja terveysministeriön johdon, Huoltajasäätiön ja Sosiaalijohto ry:n tapaaminen 14-08-2014 Helsinki Ylisosiaalineuvos Aulikki Kananoja

Lisätiedot

27.1.2009 / Liite 19. vähintään opistoasteinen tutkinto Koulu- tai opistoasteen tutkinto. tai terveydenhuoltoalan opistoasteinen tutkinto

27.1.2009 / Liite 19. vähintään opistoasteinen tutkinto Koulu- tai opistoasteen tutkinto. tai terveydenhuoltoalan opistoasteinen tutkinto Perusturvapalvelut KELPOISUUSEHDOT 2009 Perusturvalautakunta 27.1.2009 / Liite 19 Nimike Atk-suunnittelija Mikrotukihenkilö Avohuollon ohjaaja Erikoishammaslääkäri Farmaseutti Fysioterapeutti Hallintopäällikkö

Lisätiedot

OSUVUUTTA PIENENTYVIEN IKÄLUOKKIEN KOULUTUKSEEN. Sosiaali- ja terveydenhuollon näkökulma

OSUVUUTTA PIENENTYVIEN IKÄLUOKKIEN KOULUTUKSEEN. Sosiaali- ja terveydenhuollon näkökulma OSUVUUTTA PIENENTYVIEN IKÄLUOKKIEN KOULUTUKSEEN Sosiaali- ja terveydenhuollon näkökulma TEM:n seminaari 19.8.2009 Marjukka Vallimies-Patomäki Neuvotteleva virkamies, TtT Sosiaali- ja terveysministeriö

Lisätiedot

SOPIMUS HELSINGIN KAUPUNGIN SOSIAALI- JA TERVEYSVIRASTON TOIMIPAIKKOJEN KÄYTTÄMISESTÄ SOSIAALI- JA TERVEYSALAN OPISKELIJOIDEN KOULUTUKSEEN

SOPIMUS HELSINGIN KAUPUNGIN SOSIAALI- JA TERVEYSVIRASTON TOIMIPAIKKOJEN KÄYTTÄMISESTÄ SOSIAALI- JA TERVEYSALAN OPISKELIJOIDEN KOULUTUKSEEN HELSINGIN KAUPUNKI 1 SOPIMUS HELSINGIN KAUPUNGIN N TOIMIPAIKKOJEN KÄYTTÄMISESTÄ SOSIAALI- JA TERVEYSALAN OPISKELIJOIDEN KOULUTUKSEEN 1 SOPIJAPUOLET Tämän sopimuksen osapuolia ovat Helsingin kaupungin sosiaali-

Lisätiedot

HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2010-2017 ja sen toimintaohjelma 2010-2013

HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2010-2017 ja sen toimintaohjelma 2010-2013 HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2010-2017 ja sen toimintaohjelma 2010-2013 Henkilöstövoimavarojen johtamisen ja kehittämisen strategiset päämäärät ja tavoitteet vuoteen 2017 sekä toimenpiteet vuoteen 2013 HENKILÖSTÖJOHTAMISEN

Lisätiedot

Esitys ja malli päivähoidon / varhaiskasvatuksen lääkehoitosuunnitelman tuottamiseksi

Esitys ja malli päivähoidon / varhaiskasvatuksen lääkehoitosuunnitelman tuottamiseksi 15.12.2009 1 (5) Esitys ja malli päivähoidon / varhaiskasvatuksen lääkehoitosuunnitelman tuottamiseksi Sosiaali- ja terveysministeriön opas Turvallinen lääkehoito Valtakunnallinen opas lääkehoidon toteuttamisesta

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään 8.5.2014 MARJUKKA LAINE, TYÖTERVEYSLAITOS 0 Verkoston lähtökohta ja tehtävät Hallitusohjelma 2011: Perustetaan Työterveyslaitoksen

Lisätiedot

Perhepalvelut. Oulunkaaren sosiaali- ja terveyspalvelujen yhteistoiminta-alue Lähiesimiesorganisaation perustaminen

Perhepalvelut. Oulunkaaren sosiaali- ja terveyspalvelujen yhteistoiminta-alue Lähiesimiesorganisaation perustaminen Oulunkaaren sosiaali- ja terveyspalvelujen yhteistoiminta-alue Lähiesimiesorganisaation perustaminen Perhepalvelut Nimike: perhepalvelujen palveluesimies, virka Tehtävät: Perhepalvelujen palveluesimies

Lisätiedot

sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö

sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö Moniammatillisuus sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö Rakenteiden uudistaminen: Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle

Lisätiedot