Valtakunnallinen koulutus: Nuorten työelämätaidot ja syrjimätön työelämä

Transkriptio

1 Valtakunnallinen koulutus: Nuorten työelämätaidot ja syrjimätön työelämä Työ- ja elinkeinoministeriön YES Yhdenvertaisuus Etusijalle -hanke sekä Taloudellisen tiedotustoimiston Samalle viivalle -hanke järjestivät nuorten työelämätaitoja ja syrjimätöntä työelämää käsitelleen koulutuspäivän perjantaina Helsingissä. Puhujina olivat työelämän tutkijat, kehittäjät ja asiantuntijat, työnantajat, opinto-ohjaajat, opettajat sekä nuoret itse. Päivän juontajana toimi muusikko, kolumnisti Tommy Lindgren. Koulutuspäivä oli suunnattu ensisijaisesti lukioiden ja toisen asteen ammatillisten oppilaitosten opintoohjaajille sekä peruskoulujen oppilaanohjaajille. Mukana oli myös nuoria eri järjestöistä ja kumppanikouluista yhteensä osallistujia oli 72 lähinnä pääkaupunkiseudulta, mutta myös muualta Eteläja Itä-Suomesta. Koulutuksessa käytiin keskustelua nuorten työnhausta ja työhönottotilanteista: mitä nuorten pitäisi tietää ja osata sekä miten nuoria voi tukea työelämään pääsyssä? Päivän aikana kuultiin näkemyksiä työelämän pelisäännöistä: mitä työnantajat odottavat nuorilta työntekijöiltä ja mitä nuoret itse odottavat työelämältä ja johtamiselta? Koulutuspäivä tarjosi lisäksi tietoa työelämän yhdenvertaisuudesta sekä siitä, millaista syrjintää työelämässä esiintyy nuoria työnhakijoita kohtaan. Päivän ohjelma oli jaettu seuraaviin neljään teemakokonaisuuteen, joita lähestyttiin yritys- ja koulupuheenvuorojen, tutkimustiedon, tietoiskujen sekä nuorten puheenvuorojen kautta: 1) Nuoret ja työelämä, 2) Koulu, nuoret ja yritykset: toimivia työkaluja yhteistyöhön, 3) Nuorten urasuunnitelmien ja työelämään pääsyn tukeminen, sekä 4) Syrjimätön rekrytointi ja työelämän monimuotoisuus kolikon kaksi puolta. Esimies voi vaikuttaa koko toimialansa työnantajakuvaan Nuoret ja työelämä -osion aloitti liiketoiminnanjohtaja Päivi Salminen-Kultanen T- Media Oy:stä esittelemällä Nuoret ja johtaminen tutkimuksen tuloksia. Tutkimuksen mukaan ei ole aivan samantekevää, millainen on nuoren ensikosketus työelämään vaikkapa ensimmäisen kesätyöpaikan kautta. Esimiehellä on tärkeä rooli työnantajakuvan luomisessa ja yksittäinen esimies voi vaikuttaa jopa koko toimialan imagoon. Nuoret odottavat esimieheltä kiinnostusta ja tukea urakehitykseen sekä kannustavan ja rennon ilmapiirin luomista työpaikalla. Esimiehen rooli on muuttumassa: esimieheltä toivotaan nykyään myös nuorten alaistensa koutsaamista ja sparrausta.

2 Sosiaalisen median hyödyntäminen työssä on diginatiiveille itsestäänselvyys. Myös palautteen antaminen ja perehdyttäminen nousivat esiin nuorten vastauksissa. Pelkät kehityskeskustelut eivät nuorten mielestä riitä ja perehdyttämiseen pitäisi panostaa kunnolla. Sosiaalisen median merkitys kasvaa jatkuvasti yhtenä työvälineenä ja kommunikointikanavana; kun nyt alle 19-vuotiaat nuoret diginatiivit aikanaan siirtyvät työelämään, sosiaalisen median hyödyntäminen työssä on heille täysin itsestäänselvyys. Suomen Ammattiin Opiskelevien Liitto Sakki ry:n hallituksen jäsen Petri Nikander toi kommenttipuheenvuorossaan esiin, kuinka nuorten on usein vaikea ymmärtää miten haasteellista johtaminen on ja mitä se esimieheltä vaatii. Nuoret tarvitsevatkin lisää tietoa johtamisesta prosessina. Nikander painotti, että johtamisen opintoja pitäisi sisällyttää nykyistä enemmän myös ammatillisiin opintoihin ja nuoria pitäisi kannustaa opinto-ohjauksessa suuntautumaan johtamisen opintoihin. Tavallinen, hyvä työ arvoonsa Nuoret ja työelämä -osion päätteeksi juontaja Tommy Lindgren haastatteli henkilöstöjohtaja Sara Purhosta Diacor Terveyspalvelut Oy:stä ja rekrytointipäällikkö Maria Dahlbergia ISS Palvelut Oy:stä. Haastattelun teemana oli monimuotoisuuden johtaminen nuorten näkökulmasta. Sekä Diacor että ISS ovat YEShankkeen tuella perustetun Suomen monimuotoisuusverkoston jäseniä. Diacorilla pyritään rekrytoinnista lähtien huolehtimaan siitä, että työyhteisöissä on erilaisia ihmisiä, jotta yhteiseen tekemiseen saadaan erilaisia katsantokantoja. ISS:llä monimuotoisuus on ollut jo vuosia itsestäänselvyys, johon panostetaan jatkuvasti. Nuoret ja johtaminen -tutkimuksen tuloksissa sekä sosiaali- ja terveyspalveluala että kiinteistö- ja rakennusalat sijoittuivat nuorten mielikuvissa toimialojen häntäpäähän. Molemmilla aloilla onkin tavoitteena lisätä houkuttelevuutta ja vetovoimaisuutta työvoimatarpeen täyttämiseksi. Purhonen näkee sosiaali- ja terveysalan vahvuutena hyvät työllisyysnäkymät ja Diacor pyrkiikin tekemään tiivistä yhteistyötä oppilaitosten kanssa lisätäkseen nuorten kiinnostusta alaa kohtaan. Sama tilanne on kiinteistö- ja rakennusalalla: esimerkiksi ISS:lle pääsee Dahlbergin mukaan matalammalla kynnyksellä töihin kuin monille muille aloille ja nuorille voidaan tarjota arvokasta työkokemusta. Vahvuutena hyvät työllisyysnäkymät Sekä Dahlberg että Purhonen totesivat, etteivät heidän edustamansa alat pysty koskaan kilpailemaan isojen brändien kanssa houkuttelevuudesta. Olisi kuitenkin tärkeää keskustella eri alojen ja töiden arvottamisesta ja arvostamisesta siitä, miten tavallisen, hyvän työn arvoa voidaan nostaa. Dahlberg korosti, että yhteiskunnassa tarvitaan myös töitä, joihin pääsee hieman helpommin sisään. Esimerkiksi kiinteistöalan vahvuutena on se, että töitä ei tarvitse viedä kotiin, vaan ne jäävät työpaikalle päivän päätyttyä.

3 Konkreettista kosketusta työelämään Koulutuspäivän toisen osion teemana oli Koulu, nuoret ja yritykset toimivia työkaluja yhteistyöhön. Pukinmäen peruskoulun opintoohjaaja Monica Sourander ja äidinkielen ja kirjallisuuden opettaja Ritva Hyttinen esittelivät Työnhakuharkat -työkalusta saamiaan kokemuksia. Yläkoululaisten rekrytointimallia oli keväällä 2012 mukana kehittämässä Samalle viivalle -hanke. Sourander ja Hyttinen korostivat TET-jaksoihin panostamisen olevan ensiarvoisen tärkeää. Nuori tarvitsee TET-jaksolle aikuisen tukea ja kouluissa pitäisi olla opinto-ohjaajan lisäksi myös muita innokkaita tekijöitä samassa tiimissä. 9.-luokkalaisten Mukhtar Abdin ja Miika Kalliokosken mukaan TET-jaksolta saa hyvää kokemusta ja Samalle viivalle -hankkeen Työnhakuharkat toimii hyvin. Projektipäällikkö Evelyn Sõer Taloudellisesta tiedotustoimistosta (TAT) kertoi Samalle viivalle -hankkeessa kehitetyistä yritysvierailutyökaluista, jotka tarjoavat nuorille verkostoitumista ja tietoa työelämästä. Työkalut on suunnattu erityisesti yläkouluikäisille maahanmuuttajataustaisille nuorille ja tavoitteena on antaa aitoa, konkreettista kosketusta työelämään. Yritysvierailutehtäviä on neljä: Kysy pois!, Säännöt selväksi, Verkostot tutuksi ja Ideasta tuotteeksi. Tasapaino työn ja vapaa-ajan välillä tärkeä Koulutuspäivän osallistujat pääsivät testaamaan Säännöt selväksi -yritysvierailutehtävää ja listaamaan mielestään 10 tärkeintä työelämän pelisääntöä. Top 10 -listalle pääsivät seuraavat asiat: Kuva: Mehdi Arai, Samalle viivalle -ESR-hanke; Taloudellisen tiedotustoimiston TATin Samalle viivalle -hankkeen ja TEMin YEShankkeen koulutus: Nuorten työelämätaidot ja syrjimätön työelämä työmotivaatio valmius kehittää itseään ajoissa oleminen ja täsmällisyys oma-aloitteisuus kyky ottaa vastaan palautetta erilaisten työtapojen arvostaminen käytöstavat puolin ja toisin omasta jaksamisesta huolehtiminen lainsäädännön noudattaminen (salassapito ym.) sovitusta kiinni pitäminen Asianajaja, osakas Casper Herler Asianajotoimisto Borenius Oy:stä painotti puheenvuorossaan, että tämän päivän työelämätaidot ovat täysin toisenlaisia kuin 20 vuotta sitten. Y-sukupolven nuoret ovat tottuneet jo koulussa tiimityöhön ja globaali työympäristö edellyttää joustavuutta esimerkiksi työaikojen suhteen. Tasapaino työn ja oman ajan välillä on kuitenkin ehdottoman tärkeä on osattava asettaa itselleen rajat, ettei työnteosta tule 24 h online -tyyppistä. Boreniuksella monimuotoisuus on lähtökohtana suunniteltaessa rekrytointeja ja tiimien kokoonpanoja. Monimuotoisuus nähdään innovaation lähteenä ja organisaation rikastuttajana. Naisten urakehitystä,

4 perhevapailta paluuta ja yrityksessä pysymistä on pyritty tukemaan esimerkiksi helpottamalla ruuhkavuosien tuomia haasteita erilaisin joustoin, kuten aikaistamalla palaverien aloitusajankohtaa sekä kotiruokapalvelulla. Lisäksi yrityksessä on käynnistetty monimuotoisuuspainotteinen harjoitteluohjelma, jossa tarjotaan TET-jaksoja eri kulttuuritaustoista tuleville nuorille. Nuoret arvostavat oppisopimusta ja työssä oppimista Koulutuspäivän kolmannessa osiossa pohdittiin keinoja nuorten urasuunnitelmien ja työelämään pääsyn tukemiseksi. Neuvotteleva virkamies Harry Pulliainen työ- ja elinkeinoministeriöstä kertoi hallitusohjelmaan sisältyvän nuorten yhteiskuntatakuun toteutuksesta. Hallitusohjelman mukaisesti asetetun Nuorten yhteiskuntatakuu -työryhmän työn edistämiseksi on tehty kolme kyselyä. Nuorille suunnattuun kyselyyn mol.fi-sivujen kautta saatiin yli 6300 vastausta. Nuorten vastauksissa oppisopimusta ja työssä oppimista pidettiin parhaina väylinä ammattitaidon kartuttamiseen. Ammatin ja koulutuksen valinnassa nuoret toivoivat lisää tukea. Työttömistä nuorista 35 % koki esteitä koulutuksen aloittamiselle. Työhön tai harjoitteluun menon esteitä olivat usein työ- tai harjoittelupaikkojen puute. Vastausten perusteella nuoret kokevat ongelmia sitä vähemmän, mitä pidemmälle he ovat kouluttautuneet. Pelkän peruskoulun varassa olevista nuorista joka viides kokee myös terveydentilaansa liittyviä esteitä. Työkokemuksen hankinnassa oltiin yleisesti valmiita panostamaan työnhakuun. Myös palkkatuettu työ koettiin hyväksi vaihtoehdoksi. Nuorten yhteiskuntatakuu Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, harjoittelu-, opiskelu-, työpaja- tai kuntoutuspaikka viimeistään kolmen kuukauden kuluessa työttömäksi joutumisesta. 2. Jokaiselle peruskoulun päättäneelle taataan koulutuspaikka lukioissa, ammatillisissa oppilaitoksissa, oppisopimuksessa, työpajassa, kuntoutuksessa tai muulla tavoin. Parikymmentä sekuntia aikaa vakuuttaa vastaanottaja Johtaja Mika Wilén ja HR-konsultti Virpi Mäentaus ManpowerGroupista toivat puheenvuorossaan esiin rekrytointiammattilaisen näkökulman nuorten työnhakuun ja työhönottotilanteisiin valmistautumiseen. Työnhaku on heidän mukaansa opittavissa oleva taito, jota tarvitaan niin kauan kuin ollaan työelämässä. Työnhaku, kuten minkä tahansa taidon oppiminen, vaatii kovaa työtä ja ahkeraa harjoittelua. Nuoren on tärkeää tutustua omiin kiinnostuksenkohteisiinsa, taitoihinsa ja kykyihinsä, sekä mahdollisuuksiinsa työmarkkinoilla. Perusteellinen valmistautuminen on työnhaussa tärkeää. CV ja hakemus eivät saisi olla pelkkää elämänkertaa, vaan niistä pitäisi tehdä myyntikirje: hakijalla on käytännössä vain parikymmentä sekuntia aikaa vakuuttaa hakemuksensa vastaanottaja. Hakemuksesta pitäisi käydä ilmi hakijan oma kiinnostus toimialaan, mitä hän osaa ja mitä hän on valmis oppimaan, sekä mitä lisäarvoa hän tuo organisaatioon.

5 CV:n tuunauspajassa koulutuspäivän osallistujat pääsivät esittämään parannusehdotuksia kahteen nuorten tekemään CV:hen ja työhakemukseen. Tehtävän yhteydessä pohdittiin muun muassa sitä, miten tuoda CV:hen ja hakemukseen persoonallisuutta ja kuinka liikuntavammasta voi mainita vai kannattaako siitä mainita lainkaan. Valokuva ei ole Virpi Mäentauksen mukaan hakemuksessa pakollinen, mutta se tuo persoonallisuutta. Vammaa ei kannata hakemuksessa korostaa esteenä, vaan sen voi tarvittaessa tuoda esiin vaikkapa harrastusten kautta. Suurin osa avoinna olevista työpaikoista on niin sanottuja piilotyöpaikkoja, joista ei ilmoiteta julkisesti. Siksi työnhaussa kannattaakin hyödyntää kaikki mahdolliset kontaktiverkostot. Jos hakijalla on haasteita suomen kielen kanssa, hänen on hyvä pyytää apua hakemuksen tekoon ensivaikutelma on tärkeä ja ainakin kaikkein yksinkertaisimmat kielioppivirheet kannattaa siivota hakemuksesta pois. Nuorten vahvuutena rohkeus ja kyky verkostoitua Koulutuspäivän neljännessä ja viimeisessä osiossa käsiteltiin syrjimättömyyttä ja monimuotoisuutta työelämässä. Tutkija Liisa Larja Helsingin yliopistosta esitteli keväällä 2012 julkaistua tutkimusta, jossa muun muassa verrattiin suomalais- ja venäläisnimisten työnhakijoiden etenemistä työnhakuprosessissa. Tutkimuksessa todettiin, että venäläisnimisten hakijoiden oli lähetettävä kaksi kertaa enemmän kirjallisia hakemuksia kuin suomalaisnimisten päästäkseen edes työhaastatteluun. Tulos antaa viitteitä siitä, että venäläisnimisiä syrjitään rekrytoinnissa etnisen alkuperänsä perusteella. Lähde: Larja, Warius, Sundbäck, Liebkind, Kandolin, Jasinskaja-Lahti, (2012). Discrimination in the Finnish Labor Market. An Overview and a Field Experiment on Recruitment. Päivän viimeisessä alustuksessa CGI Logican henkilöstöjohtaja Saara Lamberg korosti muutoksen välttämättömyyttä yrityksen menestyksen ja tulevaisuuden kannalta. Asiakkaat ja toimintaympäristö muuttuvat, samalla myös yrityksen on muututtava. Nuorten vahvuuksia työyhteisön rikastuttajina ovat Lambergin mukaan oma-aloitteisuus, monipuolinen kielitaito, nopea oppiminen, rohkeus, kyky verkostoitua, hyvät akateemiset työskentelytaidot sekä herkkyys reagoida ympäristön signaaleihin. Nuorten työelämätaidot ja syrjimätön työelämä -koulutuspäivä järjestettiin osana YES Yhdenvertaisuus Etusijalle - hanketta, joka on saanut rahoitusta Euroopan yhteisöjen työllisyyttä ja sosiaalista yhteisvastuuta koskevasta PROGRESS-ohjelmasta ( ), sekä osana Samalle viivalle -hanketta, joka on saanut rahoitusta Euroopan sosiaalirahastosta. Tämän raportin sisältö ei välttämättä edusta Euroopan komission kantoja tai näkemyksiä, eikä komissio vastaa raportin sisällön käytöstä.