LIITE 1. JÄSENJÄRJESTÖT, HENKILÖKUNTA, HALLITUS, TYÖRYHMÄT JA TOIMIKUNNAT LIITE 2. HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2014

Transkriptio

1 VUOSIKERTOMUS 2014 Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry Perhetalo Heideken Sepänkatu 3, Turku puh /

2 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. KATSAUS VUOTEEN TOIMINNAN TARKOITUS JA TAVOITE 3 3. TOIMINTAYMPÄRISTÖ 4 4. YHTEISKUNNALLINEN VAIKUTTAMINEN LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTIIN 5 5. JÄSENJÄRJESTÖJEN YHTEISTOIMINNAN EDISTÄMINEN 7 6. JÄRJESTÖ- KUNTAKUMPPANUUDEN EDISTÄMINEN 8 7. KEHITTÄMINEN YHDESSÄ ENEMMÄN HANKE MURKKUNEUVOLA HANKE VIESTINTÄ HALLINTO JA TALOUS LUOTTAMUSELIMET, JOHTAMINEN TALOUS PERHETALO HEIDEKENIN KIINTEISTÖ HENKILÖSTÖ TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT, LÄHIAJAN RISKIT JA EPÄVARMUUDET 23 LIITTEET LIITE 1. JÄSENJÄRJESTÖT, HENKILÖKUNTA, HALLITUS, TYÖRYHMÄT JA TOIMIKUNNAT LIITE 2. HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2014

3 3 1. KATSAUS VUOTEEN 2014 Järjestön strategian mukaista perustoimintaa toteutettiin RAY:n myöntämän kohdennetun toiminta- avustuksen turvin. Vuoden 2014 alusta saatiin siihen RAY:ltä lisärahoitusta niin, että Yhdessä enem- män hankkeessa ( ) kehitetyt toimintamuodot ja työkalut voitiin siirtää osaksi järjestön perustoimintaa ja palkata koordinaattori pysyvään työsuhteeseen. Edelliseltä vuodelta siirtynyttä hankerahoitusta käytettiin vuoden aikana koordinaattorin palkkaukseen, tiedottamiseen ja markki- nointimateriaalin tuottamiseen. Tästä johtuen tässä kertomuksessa Yhdessä enemmän hankkeen toiminta raportoidaan vielä erikseen perustoiminnasta, vaikka ne toimintasuunnitelmassa ja käytän- nön tasolla on jo sulautettu yhteen. Toimintavuoden aikana järjestön kehittämistyö ja vaikuttamistyö oli aktiivista, sekä kuntakump- panuus erityisesti Turun ja Salon kaupunkien kanssa tiivistyi. Viestintään panostettiin ja medianäky- vyys oli runsasta. Murkkuneuvola hankkeessa kehitettyä Linkki- toimintaa toteutettiin ja edelleen kehitettiin yhteistyössä hankkeessa mukana olevien jäsenjärjestöjen ja hankekuntien kanssa. Linkki- toiminta tavoitti edellistä vuotta suuremman määrän nuoria ja vanhempia. Perhetalo Heidekenin toiminnan kehittämistä lastensuojelun osaamis- ja kehittämiskeskuksena jatkettiin Murkkuneuvola- hankkeen Linkki- toiminnan myötä sekä kehittämällä perhetalon yhteisiä tapahtumia. Toiminta painottui vaikuttamistyöhön, viestinnän tehostamiseen ja Yhdessä enemmän hankkeen sisällyttämiseen perusjärjestötyöhön, Murkkuneuvola- hankkeessa tapahtuvan kehittämistyön tuke- miseen sekä jäsenjärjestöjen toiminnan tukemiseen. Vuoden 2014 aikana järjestössä tapahtui merkittäviä henkilöstömuutoksia. Yhdessä enemmän koordinaattori siirtyi toisen järjestön palvelukseen, osa- aikainen projektisihteeri palkattiin koor- dinaattorin tehtävään ja järjestötyöntekijä aloitti Paikka auki avustuksella huhtikuussa. Lisäksi toiminnanjohtaja teki keväästä lyhennettyä työviikkoa ja oli pääsääntöisesti kesäkuukaudet lomalla kertyneiden vapaiden vuoksi. Toiminnanjohtaja jäi eläkkeelle syyskuun alusta ja uusi toiminnan- johtaja aloitti elokuun lopussa. Nämä muutosprosessit kuormittivat järjestöä. 2. TOIMINNAN TARKOITUS JA TAVOITE Varsinais- Suomen Lastensuojelujärjestöt ry on sosiaali- ja terveysalalla lasten, nuorten ja lapsiper- heiden parissa työtä tekevien järjestöjen asiantuntija-, kumppanuus- ja vaikuttajajärjestö. Mukana olevat 27 jäsenjärjestöä toteuttavat monipuolista ammatillista työtä, ammatillisesti ohjattua vapaa- ehtoistyötä ja täysin vapaaehtoistoimintaan liittyvää työtä lastensuojelun, mielenterveystyön ja päihdetyön alueilla. Järjestö kanavoi oman asiantuntijuutensa, jäsenjärjestöjen parhaan osaamisen sekä yhteisen kehit- tämistoiminnan tulokset lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvoinnin edistämiseksi Varsinais- Suomessa. Toiminnassa keskeistä on jäsenjärjestöjen keskinäinen yhteistoiminta ja kumppanuus julkisen sektorin toimijoiden kanssa. Järjestö: VAIKUTTAA lasten ja nuorten oikeuksiin ja hyvinvointiin. jäsenjärjestöjen toiminnan tunnettavuuteen.

4 4 jäsenjärjestöjen vapaaehtoistyön ja ammatillisen työn huomioon ottamiseen ja hyödyntämi- seen lasten ja nuorten palvelujen suunnittelussa ja päätöksenteossa. TUKEE JÄSENJÄRJESTÖJENSÄ TOIMINTAA tekemällä tunnetuksi ja markkinoimalla niiden toimintaa ja palveluja. levittämällä järjestöjen hyviä käytäntöjä yhteistyöverkostoissa ja yhteishankkeissa. antamalla kehittämistyöhön ja arviointiin liittyvää tukea, tietoa ja konsultaatiota. tuottamalla järjestöjen laadunhallintaan yhtenäisiä periaatteita. EDISTÄÄ KUNTIEN JA JÄSENJÄRJESTÖJENSÄ YHTEISTYÖTÄ JA KUMPPANUUTTA toimimalla yhteistyöverkostoissa ja foorumeissa. koordinoimalla yhteistyöverkostoja, edistämällä kuntien ja järjestöjen keskinäistä verkostoitumista sekä nostamalla esiin järjestö- ja asiakasnäkökulmaa. toteuttamalla järjestö- kuntakumppanuuteen perustuvia kehittämishankkeita. KEHITTÄÄ JA KOKEILEE kokoamalla hankeideat ja kehittämisteemat yhteisissä hankefoorumeissa. kehittämällä asiakkaiden tarpeista nousevaa toimintaa ja toimintamalleja, joita voidaan hyödyntää jäsenjärjestöissä ja kuntien toiminnassa. TOIMII PERHETALO HEIDEKENILLÄ edistämällä talossa toimivien järjestöjen keskinäistä yhteistyötä. kehittämällä perhetaloa ehkäisevän työn osaamis- ja kehittämiskeskuksena yhteistyössä jäsenjärjestöjen kanssa. tarjoamalla keskitettyjä toimitila- ja tukipalveluja jäsenjärjestöille (toimisto- ja kokoustilojen vuokraus, kopiointi, siivous). 3. TOIMINTAYMPÄRISTÖ Varsinais- Suomen Lastensuojelujärjestöt ry:n toimintaympäristönä ovat Varsinais- Suomen maakun- nassa sijaitsevat 27 kuntaa, alueella toimivat paikalliset ja valtakunnalliset jäsenjärjestöt sekä alueella asuvat lapset, nuoret ja lapsiperheet. Vuonna 2014 järjestön toiminnan painopiste oli niissä kunnissa, jotka osallistuivat järjestön kehittä- mishankkeeseen. Jäsenjärjestöistä keskeisiä kumppaneita olivat ehkäisevää työtä tekevät ja varhaista tukea antavat järjestöt. Kuntakumppaneita olivat Turku, Raisio ja Salo. Yhteinen nimittäjä kuntayh- teistyölle oli, että kunnilla oli tavoitteena kehittää lapsi- ja perhepalveluja ja muuttaa lastensuojelun painopistettä korjaavasta työstä ennaltaehkäisevään työhön ja varhaiseen tukeen. Toimintaympäristössä tapahtui valtakunnallisella tasolla vuonna 2014 runsaasti; sosiaali- ja terveys- uudistukseen ja lapsia, nuoria ja perheitä koskeviin lakiuudistuksiin valmistauduttiin myös paikallista- solla. Tämä vaati järjestöltä tiivistä valtakunnallisen kehityksen seuraamista ja tiedon tuomista alu- eelliselle tasolle eri verkostoihin ja työryhmiin.

5 5 4. YHTEISKUNNALLINEN VAIKUTTAMINEN LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTIIN VAIKUTTAMISTYÖ Vaikuttamistoiminnan tavoitteena on nostaa esiin lasten, nuorten ja lapsiperheiden arkea ja kiinnit- tää huomiota lasten ja nuorten oikeuksiin ja asemaan sekä päätöksenteon vaikutuksiin heidän elä- mässään. Strategiakaudella on tavoitteena myös ehkäistä nuorten syrjäytymistä työelämästä. Keskei- sinä keinoina tässä ovat tiedottaminen ja keskustelun herättäminen sekä vuonna 2014 myös nuoren palkkaaminen järjestöön osana RAY:n Paikka auki ohjelmaa. Usean vuoden yhteistyö tuotantoyhtiö Pystymetsä Oy:n kanssa päättyi maaliskuussa Pystymet- sä Oy:n koordinoiman Mun perhe hankkeen dokumenttielokuvat valmistuivat alkuvuodesta 2014 ja ne esitettiin helmi- maaliskuussa AVA televisiokanavalla. Osana hanketta Pystymetsä Oy ylläpiti yhteistyöverkostoa, jossa oli järjestön lisäksi mukana Suomen Uusperheiden Liitto ry sekä joukko muita valtakunnallisia järjestöjä, RAY, lapsiasiainvaltuutettu ja sosiaali- ja terveysministeriö. Hankkeessa tuotettiin viisi dokumenttielokuvaa, joiden avulla nostetaan esiin erilaisten perheiden elämää Suomessa lasten itsensä kertomina. Elokuvien oheen valmistettiin teemojen mukaista asiantuntijamateriaalia yhdessä yhteistyöverkoston kanssa. Järjestö sai käyttöönsä Mun perhe DVD:t, joita järjestö voi lainata muiden järjestöjen käyt- töön. Asiantuntijamateriaali on käytettävissä Emma ja Elias avustusohjelman kotisivuilla. Turun kaupunginhallituksen puheenjohtaja Minna Arve kutsuttiin järjestön vieraaksi tutustumaan Perhetalo Heidekenin toimintaan. Perhetalossa toimivat järjestöt esittelivät pidetyssä tilaisuudessa omaa toimintaansa. Lisäksi keskustelua käytiin järjestöjen ehkäisevien palvelujen kustannuksista ja niiden paremmasta hyödyntämisestä kaupungin palvelukokonaisuudessa. Yhteistyössä Ammattikorkeakoulun sosiaalialan ja Merikratoksen kanssa järjestettiin Miten käy sosi- aalisen? Miten sosiaalipalvelut tuotetaan Varsinais- Suomen erva- alueella? seminaari. Seminaariin osallistui 150 henkilöä. RAY:n hallitus vieraili perhetalolla elokuussa. Talossa toimivat järjestöt esittelivät perheta- lon laajaa palvelutarjontaa sekä yhteistoimin- nallisuutta. Lokakuussa perhetalolla vieraili peruspalveluministeri Susanna Huovinen tutustumassa järjestön ja perhetalon toimin- taan. Näiden lisäksi järjestö esittäytyi Turun kaupunginvaltuuston seminaarissa. Järjestö koosti yhteistyössä jäsenjärjestöjen kanssa esityksen ehkäisevästä lastensuojelutyöstä ja siitä, miten järjestö- kuntakumppanuus voisi olla resurssiviisaampaa. Lisäksi Turun kaupun- ginvaltuuston alainen revisiotoimisto, joka teki arviointia Turun kaupungin lastensuojelun tilasta, haastatteli useaan otteeseen järjestöä kaupungin lastensuojelun toimivuudesta, mahdollisuuksista ja haasteista.

6 6 Perinteinen Lapsen oikeuksien päivän varhaisaamiais- ja tiedotustilaisuus järjestettiin Tilaisuuden sisältö tuotettiin yhteistyössä Mannerheimin Lastensuojeluliiton Koko Suomi Leikkii hankkeessa mukana olevien toimijoiden kanssa. Teemana oli lapsen oikeus leikkiin. Tilaisuuden pää- puhujat olivat Helsingin yliopiston dosentti Marjatta Kalliala sekä sirkustaiteilija Antti Kulmala. Lisäksi tilaisuudessa kuultiin Turun Lasten Parlamentin, Wäinö Aaltosen koulun ja Kukolan päivähoitoyksikön lasten ajatuksia oikeudesta leikkiin. Tilaisuuteen osallistui noin 90 henkilöä ja se sai hyvin medianäky- vyyttä. Toiminnanjohtaja osallistui Lastensuojelun Keskusliiton koordinoiman valtakunnallisen Lastensuoje- lun toimeenpanon neuvottelukunnan työskentelyyn. Toimikunnan ensimmäinen kokous oli touko- kuussa ja sen toimikausi on Neuvottelukunnassa käsitellään lapsen oikeuksien ja edun näkökulmaa mm. kuntauudistuksen ja sote- uudistuksen yhteydessä. Lisäksi järjestön hallitus nimesi keskuudestaan edustajat lastensuojelun neuvottelukuntaan ja ehkäisevän työn neuvottelukuntaan. Järjestöä edusti Perhekuntoutuskeskus Lauste lastensuojelun neuvottelukunnassa ja Turun ensi- ja turvakoti ry ehkäisevän työn neuvottelukunnassa. Neuvottelukunnista saatua tietoa hyödynnetään oman alueen järjestö- kuntayhteistyössä. NUORTEN SYRJÄYTYMINEN TYÖELÄMÄSTÄ PAIKKA AUKI - OHJELMA Järjestöön palkattiin huhtikuun alusta järjestötyöntekijä RAY:n Paikka auki avustusohjelman tuella. Paikka auki - avustusohjelma auttaa työelämän ulkopuolella olevia nuoria löytämään työpaikan sosi- aali- ja terveysalan järjestöistä. Avustusohjelman päämääränä on edistää vaikeasti työllistyvien nuor- ten työelämävalmiuksia ja mahdollisuuksia päästä työelämään. Järjestö tarjosi ammattiin valmistu- neelle nuorelle mahdollisuuden saada työkokemusta ja rakentaa yhteistyöverkostoja. Nuoren rekry- toinnissa tehtiin yhteistyötä MLL:n Varsinais- Suomen piiri ry:n Työllisty järjestöön hankkeen kanssa. Nuoren keskeisiin työtehtäviin kuului perhetalon asiakkaiden ja vierailijoiden ohjaus ja opastaminen, perhetalon tapahtumien suunnittelu ja järjestäminen, kokous- ja koulutustilojen tilavarausten hoita- minen sekä avustavat toimistotehtävät. Nuoren työajasta 10 % ohjautui syksystä Murkkuneuvola- hankkeen viestintään. Lisäksi nuori toimi kaikkien jäsenjärjestöjen yhteisenä apuna sekä toiminnan- johtajan assistenttina. Nuoren perehdytyksestä vastasi koordinaattori ja käytännön työn ohjauksesta toiminnanjohtaja yh- dessä järjestösihteerin kanssa. Nuoren mentoroinnista vastasi toiminnanjohtaja. Hän seurasi ja arvioi

7 7 nuoren työvalmiuksien ja osaamisen kehittymistä. Työllisty järjestöön - hanke tukee nuorta jatkotyöl- listymisessä työsuhteen päättyessä maaliskuussa 2015 ja antaa tarvittaessa työllistymistä edistävää ohjausta ja koulutusta. Paikka auki nuorelle vuoden 2014 keskeisimmät tulokset: Työ on vastannut nuoren koulutusta ja työllistymistarpeita. Nuoren työelämävalmiudet ja osaaminen ovat kehittyneet. Nuori on verkostoitunut ja osallistunut jäsenjärjestöjen toimintaan. 5. JÄSENJÄRJESTÖJEN YHTEISTOIMINNAN EDISTÄMINEN Tavoitteena on tukea jäsenjärjestöjä niiden toiminnan näkyväksi ja tunnetuksi tekemisessä. Tavoit- teena on myös edistää jäsenjärjestöjen keskinäistä yhteistoimintaa, verkostoitumista ja vuorovaiku- tusta. Keskeisinä keinoina ovat tiedon tuottaminen jäsenjärjestöjen toiminnasta, järjestöjen yhteen saattaminen sekä keskinäisten verkostojen luominen ja koordinointi. Järjestö hallinnoi ja koordinoi jäsenjärjestöjen yhteistyöhankkeita; Yhdessä enemmän hanketta ja Murkkuneuvola hanketta ja antoi kohdennetusti asiantuntija- apua jäsenjärjestöjen laatutyöhön sekä hankesuunnittelu- ja arviointiosaamiseen. Hankkeista kerrotaan tarkemmin seuraavassa kappa- leessa. Kevätkaudella 2014 toiminnanjohtaja jatkoi arvioinnin mentorointia ja konsultaatiota Kaikkien per- heiden Suomi hankkeelle. Hanke vaikuttaa monimuotoisten perheiden parempaan huomioimiseen lainsäädännössä, palvelujärjestelmässä ja perheiden arjessa. Hankkeessa on mukana 10 eri perhejär- jestöä, yhtenä niistä Suomen Uusperheiden Liitto ry. Järjestö osallistui MLL:n Varsinais- Suomen piiri ry:n koordinoiman Perheiden Taiteiden Yö - tapahtuman ( ) suunnitteluun ja järjestämiseen. Tapahtumaan osallistui noin 1000 kävijää. Järjestö ylläpiti ja päivitti yhdessä MLL:n Varsinais- Suomen piiri ry:n kanssa Perhetalo Heidekenin verkkosivuja, joilla informoitiin kävijöitä ja asiakaskuntaa perhetalolla toteutettavista tilaisuuksista ja tapahtumista. Järjestö oli mukana Ilo auttaa kampanjassa, jonka avulla varsinaissuomalaiset lastensuojelujärjestöt etsivät lisää vapaaehtoisia lasten, nuorten ja lapsiperheiden tueksi. Kampanjassa olivat mukana Lou- nais- Suomen Mielenterveysseura ry/turun Kriisikeskus, Mannerheimin Lastensuojeluliiton Varsinais- Suomen piiri ry, Omaiset mielenterveystyön tukena Lounais- Suomen yhdistys ry, Pelastakaa Lapset ry, Turun toimipiste, Turun ensi- ja turvakoti ry sekä Turun Kaupunkilähetys ry/nuorten tuettu asu- minen. Kuukauden kestäneen kampanjan aikana järjestöt saivat yhteensä 105 uutta vapaaehtoista. Uudet vapaaehtoiset sijoittuivat eri puolille Varsinais- Suomea monenlaisiin tehtäviin; lasten ja nuor- ten tukihenkilöiksi, lastenhoitajiksi, douliksi, perhekummeiksi kukin oman kiinnostuksensa mukai- sesti. Perhetalo Heidekenillä sijaitsevien jäsenjärjestöjen keskinäistä vuorovaikutusta, viestintää ja verkos- toitumista edistettiin aikaisempien vuosien tapaan kuukausittaisten talokokousten avulla. Koko talon henkilökunnalle suunnattuja talokokouksia pidettiin 10 kertaa. Niissä oli osallistujia keskimäärin 12

8 8 henkilöä/kerta. Kokouksissa järjestöt kertoivat ajankohtaisesta toiminnastaan ja kehittämishankkeis- taan. Toiminnanjohtajien aamukahvitilaisuuksia ei järjestetty vuoden 2014 aikana muutosprosessista johtuen. Vuoden 2014 lopulla aloitettiin järjestökiertue, jota jatketaan vuonna Järjestön verk- kosivuilla ylläpidettiin keskitettyä Hakulaari.fi - hakupalvelua jäsenjärjestöjen palveluista. Järjestö vuokrasi viidelle jäsenjärjestölle toimistotiloja Perhetalo Heidekenillä ja ylläpiti yhteistä tieto- liikenneverkostoa, keskitettyä kopiointia ja siivousta. Lisäksi järjestö vuokrasi kokous- ja koulutustilo- ja jäsenjärjestöille jäsenhintaan. Osa muista jäsenjärjestöistä hyödynsi talon kokous- ja ryhmätiloja omassa toiminnassaan. Perhetalo Heidekenillä sijaitsi seuraavien järjestöjen toimitilat: KOTA - Lasten ja nuorten hyvinvointi ry Mannerheimin Lastensuojeluliiton Varsinais- Suomen piiri ry Pelastakaa Lapset ry, Etelä- Suomen aluetoimisto, Turun toimipiste Suomen Uusperheiden Liitto ry Turun ensi- ja turvakoti ry:n Perhekriisi- ja terapiakeskus Pilari ja Jussityö Turun Seudun Yksinhuoltajat ry ja Yhden Vanhemman Perheiden Liitto ry Varsinais- Suomen Lastensuojelujärjestöt ry 6. JÄRJESTÖ- KUNTAKUMPPANUUDEN EDISTÄMINEN Tavoitteena on vaikuttaa lasten, nuorten ja lapsiperheiden palvelujen tuottamiseen ja kehittämiseen kunnissa niin, että niissä huomioidaan järjestötoimijoiden asiantuntemus ja hyödynnetään järjestöjen tuottama ammatillinen työ ja vapaaehtoistoiminta. Järjestö vaikutti lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvointiin sekä hyvinvointipalvelujen suunnitteluun, kehittämiseen ja päätöksentekoon kunnissa yhteistyössä jäsenjärjestöjen kanssa. Järjestön tehtävänä oli edistää ja lisätä jäsenjärjestöjen ja kuntien yhteistyötä ja strategista kump- panuutta lasten, nuorten ja lapsiperheiden palvelujen ja palvelujärjestelmien kehittämisessä. Näihin kohdistuvaa konkreettista kehittämistyötä tehtiin edellisten vuosien tapaan järjestön koordinoimassa Murkkuneuvola hankkeessa ja Yhdessä enemmän hankkeessa, joista kerrotaan tarkemmin seu- raavassa kappaleessa. Toiminnanjohtaja tuki hankkeissa tehtävää työtä strategiatasolla toimimalla järjestö- ja kuntakumppaneiden palvelujen suunnittelu- ja kehittämistyöryhmissä ja ohjausryhmissä. Johdon roolina oli luoda kehittämishankkeille hyvät toimintaedellytykset sekä antaa tukea kehittä- mistoimintojen eteenpäinviemisessä ja johtamisessa. Johdon tehtävänä oli myös edesauttaa verkos- toitumista, tiedonkulkua, tulosten juurruttamista sekä hyvien käytäntöjen levittämistä järjestön, jä- senjärjestöjen ja kuntien välille. Järjestöjen roolia ja asiantuntemusta lasten, nuorten ja lapsiperheiden asioissa nostettiin esiin paikal- lisissa, alueellisissa ja valtakunnallisissa yhteistyöelimissä ja verkostoissa. Keskeistä oli lisätä kunta- toimijoiden tietoisuutta järjestöjen vapaaehtoistyöstä ja ammatillisista palveluista sekä edistää niiden hyödyntämistä osana kuntapalveluja. Tärkeää oli myös korostaa lapsinäkökulmaa sekä lasten etuja ja oikeuksia palvelujen kehittämisessä. Tätä työtä tehtiin aluetasolla osallistumalla mm. KASTE - ohjelman Länsi- Suomen Remontti II:n ja KASTE II ohjelman Hyvinvoiva lapsi ja nuori hankkeen oh-

9 9 jausryhmän työskentelyyn, sekä kuntatasolla osallistumalla hyvinvointisuunnitelmatyöryhmien toi- mintaan Yhdessä enemmän hankkeen kunnissa. Lisäksi loppuvuodesta järjestö osallistui Turun kaupungin kokonaisvaltaisen lastensuojelun uudista- misen työryhmään, joka oli kaupunginvaltuuston asettama ja valtuustokauteen sidottu. Järjestön tavoitteena on työryhmässä lisätä molemminpuolista ymmärrystä kumppanuuden esteistä ja mah- dollisuuksista lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyväksi, sekä edistää järjestöjen palveluiden koko- naisvaltaista ja resurssiviisasta käyttöä kuntapalveluiden rinnalla. Yhteistyössä Lastensuojelun Keskusliiton Emma & Elias ohjelman, Turun kaupungin Kaste hank- keen ja SOSTE:n kanssa järjestettiin joulukuussa Innostamo, jonka tavoitteena oli koota yhteen Varsi- nais- Suomen kuntien ja järjestöjen lasten, nuorten ja perheiden kanssa työskenteleviä toimijoita. Innostamossa tarkasteltiin tehtyä kehittämistyötä Varsinais- Suomessa, kuultiin Oulussa kehitetystä järjestö- kuntamallista ja pohdittiin, miten yhdessä voidaan toimia vaikuttavammin. Tilaisuuteen osal- listui noin 25 henkilöä useasta eri järjestöstä ja kunnasta. Alan ammattilaisille jaettiin järjestön hankkeissa tuotettuja palvelukarttoja. Palvelukartat sisältävät ajantasaista tietoa jäsenjärjestöjen toiminnoista, palveluista, ammattilais- ja vapaaehtoistoiminnasta ja toimipaikoista. Jäsenjärjestöjen toiminnasta informoitiin lisäksi lukuisissa järjestö- ja kuntatoimi- joiden yhteistyötapaamisissa ja tilaisuuksissa. Vuoden 2014 aikana järjestö oli mukana mm. seuraavissa yhteisöissä ja työryhmissä, joissa kehitettiin lasten ja nuorten palveluja ja palvelurakenteita: KASTE II- ohjelman Hyvinvoiva lapsi ja nuori hankkeen (Hyla) ohjausryhmä. Tavoitteena on tukea hanketta, nostaa esiin järjestöjen tekemää työtä ja tukea järjestöjen ja kuntien välistä yhteistyötä. MLL:n Varsinais- Suomen piiri ry, VETURI vapaaehtoistoiminnan resurssiryhmä. Tavoitteena on kehittää vapaaehtoistoimintaa. Nuoret verkosto. Verkosto jakaa tietoa ajankohtaisista nuoria koskevista asioista, tuo esille nuorten ääntä ja epäkohtia sekä kehittää yhteistyötä. Verkostoon kuuluu kaupungin, seura- kunnan ja järjestöjen toimijoita. Raision kaupunki, Hyvinvoinnin edistämisen työryhmä. Ryhmä arvioi lakisääteisen hyvinvoin- tisuunnitelman toteutumista. Työryhmään osallistumisen tavoitteena on kehittää järjestö- kuntakumppanuutta. Turun Ammattikorkeakoulun Resme projektin ohjausryhmä (sijaishuollossa olevien lasten hyvinvoinnin ja mielenterveyden edistäminen), Turun AMK:n koordinoima ryhmä. Tavoittee- na on tukea hanketta sekä välittää tietoa hankkeen tuotoksista järjestöjen käyttöön. Varsinais- Suomen Sosiaalialan osaamiskeskus Oy Vasso Ab, Hyvinvointitiedon kehittämistyö- ryhmä. Ryhmässä toimimisen tavoitteena on tiedonvälitys sekä yhteistyön tiivistäminen. Turun kaupunki, Lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämisen työryhmä. Asiantuntijaryhmän tehtävänä on monialaisen yhteistyön suunnittelu, toimeenpanon kehittäminen sekä Lapsiys- tävällinen kunta toimintamallin edistäminen. Ryhmään osallistumisen tavoitteena on kehit- tää kunta- järjestöyhteistyötä lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyväksi. Valikko- verkosto, joka toimii tiedotus- ja kehittämisfoorumina vapaaehtoistyötä tekeville toimijoille. Koolle kutsujana toimii Turun Kaupunkilähetys ry. Tavoitteena on yhteistyön ja vapaaehtoistoiminnan kehittäminen.

10 10 Päihteitä käyttävän nuoren hoitoreitit ryhmä, on Turun kaupungin koordinoima ryhmä. Ryhmässä toimimisen tavoitteena on järjestöjen palveluiden kokoaminen hoitoreitteihin. Mannerheimin Lastensuojeluliiton Varsinais- Suomen piiri ry:n Perhekeskustoiminnan ohjaus- ryhmä. Tavoitteena on yhteistyön kehittäminen. Turun kaupungin kokonaisvaltainen lastensuojelun uudistamisen ohjausryhmä, jonka koolle- kutsujana toimii kaupungin hyvinvointitoimiala. Ryhmän toiminta on sidottu valtuustokau- teen. Ohjausryhmässä toimimisen tavoitteena on kunta- järjestökumppanuuden tiivistämi- nen, yhteisen ymmärryksen lisääminen lastensuojelun uudistamisen ratkaisuista ja mahdolli- suuksista, järjestöjen palveluiden huomioiminen uudistamisessa sekä lasten, nuorten ja lap- siperheiden näkökulman tuominen prosessiin järjestösektorilta. 7. KEHITTÄMINEN Järjestön tavoitteena on toteuttaa lapsille, nuorille ja vanhemmille suunnattuja kehittämishankkeita, jotka liittyvät kunta- järjestökumppaneiden omiin strategioihin ja suunnitelmiin ja joiden sisällöt pe- rustuvat yhteisiin näkemyksiin lasten ja nuorten palvelujen kehittämistarpeista. Toisaalta tavoitteena on toteuttaa myös kehittämishankkeita, joiden avulla parannetaan järjestöjen toimintaedellytyksiä tuottaa toimintaa ja palveluja lapsille, nuorille ja lapsiperheille. Strategiakaudella järjes- tö koordinoi ja hallinnoi Yhdessä enemmän - hanketta ja Murkkuneuvola- hanketta, joista Yhdessä enemmän hanke liittyy toimintaedellytysten kehittämiseen ja Murkkuneuvola hanke strategisiin tavoitteisiin perustuvien palvelujen kehittämiseen YHDESSÄ ENEMMÄN HANKE RAY myönsi vuonna 2009 käynnistyneelle Yhdessä enemmän hankkeelle kohdennetun toiminta- avustuksen, joka mahdollisti hankkeen koordinaattorin toimen vakinaistamisen keväällä Tämä mahdollisti siten myös hankkeessa kehitettyjen toimintamallien ja käytäntöjen kiinnittämisen osaksi järjestön perustoimintaa varmistaen jatkossa niiden pitkäjänteisen kehittämisen. Toimintamuodot ovat tukeneet järjestöjen ja kuntien palvelujen yhteensovittamista sekä tuottaneet kuntakohtaista tietoa järjestöjen varhaisen tuen palveluista, hyvistä käytännöistä, resursseista ja palvelujärjestelmän toimivuudesta. Tavoitteena on ollut vaikuttaa olemassa oleviin palvelurakentei- siin ja toimintamalleihin niin, että lapset, nuoret ja aikuiset tulevat huomioiduiksi ja saavat tar- peidensa mukaista tukea riittävän ajoissa. Hankkeen päättämiseen liittyen järjestettiin loppuseminaari tammikuussa. Loppuseminaariin oli kut- suttu eri yhteistyötahojen edustajia. Ohjausryhmä kokoontui kerran ennen hankkeen päättämistä. RAY:lle toimitettiin maaliskuussa tuloksellisuus- ja vaikuttavuusselvitys sekä huhtikuussa hankkeen loppuraportti ja onnistumiskartoitus. Hankkeessa tapahtui keväällä työntekijämuutoksia, kun koor- dinaattori Kirsi Broström siirtyi toisen järjestön palvelukseen huhtikuun alussa ja aiemmin Yhdessä enemmän hankkeessa projektisihteerinä toiminut FM Ann- Mari Lehti valittiin koordinaattorin teh- tävään alkaen. Uutta projektisihteeriä ei palkattu.

11 11 Vuoden 2014 keskeisimmät tulokset Hankkeen päättämiseen liittyvät toimet sekä loppuseminaari Hakulaari.fi - verkkopalvelun käyttöönotto ja ylläpito Järjestöjen palvelujen kerääminen Raision kaupungin lasten ja nuorten hyvin- vointisuunnitelmaan Järjestöjen näkemysten kerääminen Turun Lasten ja nuorten ohjelma- päivitykseen Järjestökyselyn toteutuminen, analyysi ja raportointi Tukihenkilötoiminnan palvelukartan päivitys Lastensuojelun järjestömessut Toimiva verkostoyhteistyö HYVINVOINTISUUNNITELMATYÖ Toimintavuoden aikana tehtiin tiivistä yhteistyötä Turun Lasten ja nuorten hyvinvoinnin alatyöryh- män sekä Raision lasten ja nuorten hyvinvointityöryhmän kanssa. Turussa valmisteltiin uutta Lasten ja nuorten ohjelmaa ja hankkeen koordinaattori (ja loppukeväästä lähtien toiminnanjohtaja) osallistui Turun kaupungin Lasten ja nuorten hyvinvoinnin alatyöryhmän työskentelyyn. Raisiossa valmisteltiin ja toteutettiin kevään aikana Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman nykytilan päivitys. TIEDON TUOTTAMINEN JÄSENJÄRJESTÖJEN PALVELUISTA Lastensuojelujärjestöjen ehkäisevä työ Varsinais- Suomessa kysely (järjestökysely) toteutettiin jär- jestölle sekä jäsenjärjestöille. Kyselyä muokattiin ja kehitettiin edelleen helpommin vastattavaksi. Kyselyllä kerättiin toimintatietoja järjestöjen ehkäisevän työn palvelujen tarjonnasta ja käytöstä, kohderyhmistä sekä järjestöjen tekemästä vapaaehtoistyöstä vuodelta Kyselyllä kerättiin myös kuntakohtaista tietoa Turun ja Raision osalta. Webropol- ohjelmalla toteutettuun kyselyyn vastasi 20 järjestöä. Kyselyn pohjalta laadittiin Lastensuojelujärjestöjen ehkäisevä työ Varsinais- Suomessa raportti, joka toimitettiin jäsenjärjestöjen, kuntien ja sidosryhmien käyttöön. SÄHKÖINEN HAKUPALVELU HAKULAARI.FI Sähköinen hakupalvelu Hakulaari.fi avattiin vuoden 2014 alussa. Hakulaari.fi on verkkosivusto, joka tukee järjestön ja jäsenjärjestöjen toiminnan tunnetuksi tekemistä sekä auttaa lastensuojelun am- mattilaista löytämään asiakkaalleen sopivan palvelun lasten, nuorten ja perheiden kanssa työskente- levien järjestöjen tarjoamista toiminnoista ja palveluista Varsinais- Suomen alueella. Koordinaattori vastasi verkkosivuston markkinoinnista sekä jäsenjärjestöjen ja sidosryhmien sitout- tamisesta hakupalvelun käyttämiseen. Hakulaari.fi sivustoa esiteltiin yleisten esittelyjen lisäksi muun muassa SOSTE ry:n järjestämillä Innomarkkinoilla Helsingin messukeskuksessa marraskuussa, jonne Hakulaari.fi valittiin näytteilleasettajaksi. Kävijätilastoja seurataan Google Analytics palvelun avulla ja sen mukaan sivuston katselukertoja oli vuonna 2014 yli LASTENSUOJELUJÄRJESTÖJEN TYÖMUOTOJEN NÄKYVÄKSI TEKEMINEN Koordinaattori esitteli Perhetalo Heidekeniä, sen palveluja sekä jäsenjärjestöjen toimintaa yhteensä viidessätoista (15) tilaisuudessa sekä ammattilaisille että opiskelijoille. Yhteensä näihin tilaisuuksiin

12 12 osallistui 577 henkilöä. Vuonna 2013 tilaisuuksia oli 8 ja osallistujia näissä 208. Kiinnostus vierailuita kohtaan kasvoi merkittävästi edellisestä vuodesta. Toimintavuoden aikana päivitettiin ja painettiin Tukihenkilötoiminnan palvelukartta, josta löytyy tie- dot tukihenkilötoimintaa tarjoavien jäsenjärjestöjen palveluista. Keskusteluavun palvelukartasta, jossa esitellään jäsenjärjestöjen tarjoama keskusteluapu, otettiin lisäpainos. Jo perinteeksi muodostuneet Lastensuojelun järjestömessut järjestettiin marraskuussa Perhetalo Heidekenillä nyt jo kuudetta kertaa. Messuilla oli näytteilleasettajina 20 jäsenjärjestöä ja kävijöitä oli noin 400 henkilöä MURKKUNEUVOLA HANKE Murkkuneuvola - hankkeessa kehitetään Linkki- toimintaa eli varhaisen tuen ja matalan kynnyksen palveluita vuotiaille nuorille ja heidän vanhemmilleen yhteistyössä kunta- ja järjestökumppa- neiden kanssa. Hankkeessa on mukana kolme kuntaa (Raisio, Salo ja Turku), kahdeksan jäsenjärjes- töä, Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä sekä Turun lapsi- ja nuorisotutkimuskeskus. Vuonna 2014 toteutettiin ja edelleen kehitettiin Linkki- toiminnan eri toimintamuotoja yhdessä han- kekumppaneiden kanssa. Linkki- toiminnan juurruttaminen käynnistettiin järjestämällä jäsenjärjestöil- le yhteinen keskustelutilaisuus toiminnan tulevaisuudesta ja käymällä alustavia neuvotteluja hanke- kuntien kanssa toiminnan jatkosta. Marraskuun kokouksessa järjestön hallitus päätti hakea Linkki- toiminnalle keväällä 2015 kohdennettua toiminta- avustusta RAY:ltä. Vuoden 2014 keskeisimmät tulokset Henkilökohtaisen tuen ja ohjauksen asiakasmäärän kasvu Nuorten vertaisryhmien toteutuminen ja kasvu Eväitä vanhemmuuteen - iltojen osallistujamäärien kasvu Murkkufoorumi- vertaisryhmän ohjaajan oppaan julkaisu Turun kaupungin U2 uudistusohjelman työryhmiin osallistuminen HENKILÖKOHTAINEN TUKI JA OHJAUS Henkilökohtaisen tuen muotoja Linkki- toiminnassa ovat ohjaus ja neuvonta puhelimitse tai sähköpos- titse sekä lyhytkestoinen keskusteluapu. Henkilökohtainen tuki ja ohjaus on tarkoitettu nuorille ja vanhemmille, joko yhdessä tai erikseen, myös ammattilaiset voivat ottaa yhteyttä omaan asiakkaa- seen liittyvissä asioissa. Työstä vastaa Linkki- toiminnan kaksi koordinaattoria. Henkilökohtaista tukea ja ohjausta annettiin toimintavuonna kaikissa kolmessa hankekunnassa. Lisäksi asiakkaita tuli jonkin verran myös muista lähikunnista. Henkilökohtaisen tuen ja ohjauksen asiakasmäärä kasvoi edelleen. Yhteydenottoja ja vanhempien ja nuorten tapaamisia oli yhteensä 293 kappaletta (v. 2013: 254 kpl), joista suurin osa (178) oli Turusta (kuvio 1). Raisiossa asiakasmäärä oli pieni, johtuen todennäköisesti kunnan omasta panostuksesta ennaltaehkäisevään työhön ja varhaiseen tukeen. Yleisimpiä yhteydenoton syitä ja tapaamisten ai- heita olivat nuoren mieliala, erilaiset perhesuhteiden ongelmat, kodin pelinsäännöt ja ristiriidat ko- tona sekä kaverisuhteisiin liittyvät asiat (kiusaaminen, yksinäisyys).

13 Raisio Salo Turku Muu kunta Yhteensä v v v Kuvio 1. Henkilökohtainen tuki ja ohjaus vuosina Nuorten määrä asiakkaina kasvoi edelleen vuonna 2014 (kuvio 2). Samoin vanhempien määrä kasvoi, ollen nyt samalla tasolla kuin vuonna Kaikkiaan henkilökohtaisen tuen ja ohjauksen asiakkaista nuoria oli 150 ja vanhempia Nuori Vanhempi Ammattilainen v v v Kuvio 2. Henkilökohtaisen tuen ja ohjauksen asiakkaat vuosina VANHEMPIEN VERTAISRYHMÄT Vanhempien vertaisryhmiä eli Murkkufoorumeita toteutettiin yhdessä yhteistyökumppaneiden kanssa kaikissa hankekunnissa. Jäsenjärjestöistä mukana toteutuksessa olivat MLL:n Varsinais- Suomen piiri ry, SPR Turun Nuorten turvatalo ja Turun ensi- ja turvakoti ry. Raisiossa kevään Murkku- foorumi toteutettiin yhdessä Kaste II/ Hyvinvoiva lapsi ja nuori hankkeen kanssa (Ohukainen). Ryh- mien ohjaajina oli lisäksi mukana muita ammattilaisia kunnista, järjestöistä ja Turun ja Kaarinan seu- rakuntayhtymästä. Murkkufoorumeita toteutettiin vuoden aikana sekä avoimina että suljettuina ryhminä. Kokonaan uutena kokeiluna Murkkufoorumi jalkautettiin Turussa Pansio- Pernon asuinalueelle. Kaikkiaan ryh- missä oli mukana toimintavuoden aikana 90 vanhempaa (taulukko 1). Osallistujilta kerätyn palaut- teen mukaan Murkkufoorumien aiheet koettiin hyödyllisiksi (ka 3,8 asteikolla 1-4) ja ryhmien ilmapiiri avoimeksi ja turvalliseksi (ka 3,7). Suurin osa koki saaneensa lisää voimavaroja vanhemmuuteen (ka 3,5) ja tukea jaksamiseen (ka 3,5).

14 14 Taulukko 1. Murkkufoorumeihin osallistuneet vanhemmat v Kunta Raisio Salo Turku Yhteensä Osallistujat Vuoden lopussa julkaistiin Murkkufoorumi - vanhempien vertaisryhmän ohjaajan opas, jossa työ- muoto on mallinnettu. Oppaaseen on kuvattu Murkkufoorumin perusteita ja toimintaperiaatteita sekä ryhmän toteutukseen ja ohjaamiseen liittyviä asioita. Mukana on aiheita, sisältöjä, tehtäviä ja materiaaleja 10 tapaamiskerralle. Jäsenjärjestöt saivat oppaan käyttöönsä maksutta. NUORTEN VERTAISRYHMÄT Nuorten vertaisryhmiä toteutettiin vuoden aikana kaikissa hankekunnissa. Ryhmät toteutettiin suljet- tuina ryhminä ja niihin osallistui yhteensä 32 nuorta. Kaikki ryhmiin osallistuneet nuoret koottiin yh- teistyössä koulun/oppilaitoksen kanssa. Yhteistyössä Kota - Lasten ja nuorten hyvinvointi ry:n kanssa kehitetty ja toteutettava RennoX- ryhmä järjestettiin nyt ensimmäisen kerran Salon lisäksi myös Rai- sion lukiossa. RennoX on lukiolaisille suunnattu hyvinvointiryhmä, jonka tarkoituksena on lisätä itse- tuntemusta sekä lieventää stressiä ja jännittämistä. Ryhmiin osallistuneet nuoret arvioivat hyöty- neensä ryhmään osallistumisesta paljon; he kokivat saaneensa apua ja neuvoja muun muassa stres- sinhallintaan, rentoutumiseen, jännittämiseen ja ajankäyttöön. Kota ry suunnitteli ja toteutti Salon pilottikoulussa koulun aloitteesta keväällä 7- luokkalaisille pojille pienryhmän, jonka tavoitteena oli harjoitella sosiaalisia taitoja ja ryhmässä toimimista. Turussa to- teutettiin syksyllä ART- ryhmä yhden yläkoulun pienluokalle. Ryhmä kokoontui intensiivisesti noin kaksi kertaa viikossa ja siinä käsiteltiin ja harjoiteltiin vihan hallintaa, sosiaalisia taitoja ja moraalista päättelyä. Ryhmän ohjauksesta vastasivat Linkin ja Kota ry:n työntekijät sekä Turun kaupungilta polii- silaitoksen sosiaaliohjaaja. Myös eroperheiden nuorille suunnattu Vetskari- ryhmä oli tarkoitus käyn- nistää syksyn aikana, mutta ryhmään ei saatu riittävästi nuoria mukaan. Taulukko 2. Nuorten vertaisryhmät v Kunta Ryhmä Nuoria Kokoontumiset Raisio RennoX 6 9 Salo RennoX kevät (jatkui vuodelta 2013) 7 4 Salo Halikon hurjat 5 10 Salo RennoX syksy 6 9 Turku Art 8 16 Yhteensä 32 48

15 15 EVÄITÄ VANHEMMUUTEEN - ILLAT Eväitä vanhemmuuteen - illat ovat asiantuntijan alustamia luento- ja keskustelutilaisuuksia nuorten vanhemmille. Vuoden 2014 aikana toteutettiin 10 Eväitä vanhemmuuteen - iltaa, joihin osallistui yli 200 vanhempaa (taulukko 3). Jäsenjärjestöistä mukana iltojen toteutuksessa olivat MLL:n Varsinais- Suomen piiri ry ja Suomen Uusperheiden Liitto ry. Päihdeilloissa asiantuntijana oli oman kunnan poliisi. Taulukko 3. Eväitä vanhemmuuteen - illat v Aika & paikka Teema Osallistujia Salo Netti, some ja digipelaaminen Turku Nuori uusperheessä Salo Kannabis ja muut päihteet Raisio Kannabis ja muut päihteet Turku Netti, some ja digipelaaminen Turku Kannabis ja muut päihteet Salo Vanhempana nuorelle Turku Vanhemmuus pitkäaikaissairaan nuoren perheessä Turku Netti, some ja digipelaaminen Salo Netti, some ja digipelaaminen 34 Yht. 206 Kerätyn palautteen mukaan osallistujat pitivät iltojen asiantuntijoita hyvinä (ka 3,9 asteikolla 1-4) ja arvioivat luennot hyväksi tavaksi tukea vanhemmuutta (ka 3,8). Suurin osa koki saaneensa lisää eväi- tä vanhemmuuteen ja jaksamiseen (ka 3,5). MUU TOIMINTA NUORILLE JA VANHEMMILLE Yhden Vanhemman Perheiden Liitto ry toteutti vuoden aikana yhteensä neljä Vanhempien eron ABC- iltaa Turussa ja Raisiossa. Raide ry toteutti ennalta ehkäisevän päihdetyön Päihdeparkin Raisiossa Vaisaaren koulussa. Kaste II - ohjelman Raision Ohukainen - hankkeen kanssa toteutettiin vanhemmille suunnattu video Nuorten ajatuksia vanhemmista - Miten vanhemmat voivat mokata?, jonka toteutuksesta vastasi- vat Turun AMK:n Taideakatemian opiskelijat. Video julkaistiin YouTubessa, joten se on maksutta kaikkien käytössä esimerkiksi vanhempainiltojen alustuksena. Vauhdilla aikuisuuteen opasta jaettiin edelleen maksutta useissa eri tilaisuuksissa vanhemmille ja laajalle joukolle ammattilaisia. AMMATTILAISTEN KOULUTUS, VERKOSTOT JA YHTEISTYÖ Nuorten ja perheiden kanssa työskenteleville ammattilaisille järjestettiin vuoden aikana kolme koulutusta (5 koulutuspäivää), joissa oli mukana 67 osallistujaa (taulukko 4). Vuoden 2013 lopussa käynnistynyt ART- ryhmän ohjaajakoulutus jatkui ja siihen osallistui 12 ammattilaista kunnista ja jär- jestöistä. Koulutus toteutettiin yhteistyössä Kaste II - ohjelman Hyvinvoiva lapsi ja nuori (Hyla) - hankkeen kanssa.

16 16 Taulukko 4. Ammattilaisten koulutukset v Päivämäärä Teema Osallistuja- määrä Sateenkaariperheen kohtaaminen , ART- ryhmän ohjaaja Nuoret sosiaalisessa mediassa ja pelaajina 29 Yht. 67 Kuntien ja järjestöjen ammattilaisten kanssa tehtiin vuoden mittaan tiiviisti toiminnallista ja verkos- toyhteistyötä. Omin jaloin - verkostojen koordinointia jatkettiin Turussa ja Raisiossa. Raisiossa verkos- ton toimintaa laajennettiin koko Raision nuorten kanssa työskentelevien työryhmäksi (RaNu), jonka koollekutsumisesta Linkki jatkossa huolehtii. Muita yhteistyöverkostoja vuoden aikana olivat pilotti- koulujen oppilashuoltoryhmät Salossa Armfeltin yläkoulussa ja Halikon lukiossa, Kaste II - ohjelman Hyla- hankkeen ohjausryhmä sekä Turun ja Raision osahankkeet, Turun Poikien talon suunnitteluryh- mä ja Turun Nuoret - verkosto. Hankkeen projektipäällikkö osallistui lisäksi Turun kaupunginvaltuus- ton asettaman uudistusohjelman työryhmään Nuorten tukevien ja syrjäytymistä ehkäisevien palve- luiden kokoaminen samaan pisteeseen sekä Lastensuojelun ja perhepalvelujen kokonaisvaltainen uudistaminen ohjausryhmään. Erityisenä tavoitteena oli järjestö- kuntakumppanuuden edistäminen osana uudistusta: järjestöjen ennaltaehkäisevien resurssien ja osaamisen hyödyntäminen nuoria koskevassa lastensuojelun kokonaisvaltaisessa uudistamisen ohjelmassa. Nuorten uudistusohjelman työryhmässä projektipäällikkö osallistui Helsingin Diakonissalaitoksen ja Turun kaupungin VAMOS- toiminnan käynnistämisen suunnitteluun sekä järjesti jäsenjärjestöille ja muille sidosryhmille suunna- tun tilaisuuden VAMOS- toiminnan alkamisesta. Hankkeen ohjausryhmä ja Linkki- rukkanen työryhmä kokoontuivat molemmat vuoden aikana kolme kertaa. Linkki- rukkanen työryhmä teki lisäksi syksyllä opintomatkan Helsinkiin. TIEDOTUS Linkki- toiminnasta ja jäsenjärjestöjen nuorille ja nuorten vanhemmille suunnatuista palveluista tiedo- tettiin useissa tilaisuuksissa ja tapahtumissa sekä opiskelijoiden ja ammattilaisten vierailukäynneillä (taulukko 5). Kaikkiaan toiminnasta kerrottiin vuoden aikana noin 1700 kuulijalle. Kuukausittain lähe- tetyllä Linkin sähköisellä uutiskirjeellä oli vuoden 2014 lopussa yli 800 saajaa. Ajankohtaista tapah- tumista tiedotettiin myös - verkkosivuilla, Facebook- sivuilla, ilmoitustauluilla ja sähköpostitse. Turussa Linkki- toiminnan esite jaettiin lisäksi vanhemmille tulevien 7- luokkalaisten terveystarkastuksen yhteydessä. Taulukko 5. Toiminnasta tiedottaminen v Info- ja esittelytilaisuudet, tapahtumat Koululaisten ja opiskelijoiden vierailut Sähköiset uutiskirjeet Lehtiartikk. ja - ilmoitukset, radiohaastattelut Kpl

17 17 8. VIESTINTÄ Strategiakaudella vaikutetaan keskeisesti järjestön ja jäsenjärjestöjen toiminnan esille tuomiseen ja tunnetuksi tekemiseen: Järjestön viestintä tukee järjestön yhteiskunnallista vaikuttamistyötä sekä tuo näkyväksi jäsenjärjestöissä tehtävää työtä. Viestinnällä edistetään järjestön ja jäsenjärjestöjen tunnettuutta, medianäkyvyyttä, yhteiskunnallista vaikuttamista, jäsenjärjestöjen yhteistyötä ja kunta- järjestökumppanuutta. Vuonna 2014 järjestön viestintää tehtiin perustoiminnassa ja järjestön hankkeissa. Vuoden 2014 aikana järjestön viestintää kehitettiin edelleen kohti verkostoitumista ja monikanavaisuutta. Sosiaalisen median kanavista aktiivisimmin oli käytössä Facebook. Järjestölle on avattu myös Slide Share- ja Pinterest- tilit, mutta näitä työkaluja on toistaiseksi käytetty lähinnä kokeilu- mielessä. Uudeksi järjestön viestinnän työkaluksi kehitettiin järjestölehti Yhdessä enemmän, jonka ensinumero julkaistiin Lapsen oikeuksien päivänä Yhdessä enemmän on kaksi kertaa vuodessa ilmestyvä sähköinen julkaisu, jonka sisällöt tuotetaan yhteistyössä jäsenjärjestöjen kanssa. Järjestölehden julkaisukanavana käytetään verkkojulkaise- miseen ja - jakamiseen tarkoitettua Issuu- alustaa. Myös neljä kertaa vuodessa ilmestyneillä Uutiskirjeillä informoitiin jäsenjärjestöjä, julkisen sektorin toimijoita sekä yhteistyö- kumppaneita järjestön perustoiminnan ja kehittämishankkei- den ajankohtaisista asioista. Uutiskirjeiden jakelukanavana käytettiin sähköpostia järjestölehteä ja Uutiskirjettä levitettiin myös järjestön verkkosivujen ja Facebookin kautta. Verkkosivujen uudistamisprosessin yhteydessä on tarkoitus siirtyä käyttämään myös Uutiskirjeen osalta tehokkaampaa verkkotyökalua. Blogipalstan aktiivinen käyttöönotto ja toimittaminen liittyvät myös samaan prosessiin, minkä käynnistyminen riippuu verkkosivu- uudistukseen tarvittavan rahoituksen järjestymisestä. Aiempien vuosien tapaan järjestön ja jäsenjärjestöjen palveluista ja toiminnoista tiedotettiin lisäksi järjestön esitteissä, verkkosivuilla ja palvelukartoissa sekä henkilökohtaisesti yhteistyöfoorumeissa. Palvelukarttoja jaettiin laajasti kuntien ja järjestöjen toimijoille. Järjestö myös ylläpiti ja päivitti Perhetalon omia verkkosivuja yhteistyössä MLL:n Varsinais- Suomen piiri ry:n kanssa. Erityisesti syksyn 2014 aikana järjestö sai medianäkyvyyttä paikallislehdistössä ja - radiokanavilla haastatteluissa ja uutisjutuissa, jotka käsittelivät järjestöjen yhdessä tärkeinä pitämiä asioita. Perhetalolla vieraili RAY:n hallitus sekä peruspalveluministeri Susanna Huovinen. Lisäksi järjestöt saivat kutsun mennä esittämään näkemyksensä Turun kaupunginvaltuustolle ehkäisevän lasten- suojelun ja toimivan yhteistyön tärkeydestä kaupungin ja järjestöjen kesken. Muun muassa kaikki nuo tilaisuudet ja aiheet poikivat medianäkyvyyttä, josta järjestö viestitti myös omien viestintä- kanaviensa välityksellä laajemmin julkisuuteen. Lehdistö: 7 kpl (kevät/kesäx1, syksy/talvix6) / Radio: 3 kpl (syksy/talvi)

18 18 Hallituksen kokousasiakirjoja lähetettiin sähköpostitse kaikkiin jäsenjärjestöihin: Esityslistojen ja pöytäkirjojen avulla jäsenjärjestöjohdolla oli mahdollisuus seurata asioiden valmistelua ja päätök- sentekoa järjestössä. Verkkosivuilla hallituksen jäsenille ylläpidettiin suljettua työhuonetta hallitus- työskentelyä varten. Työhuoneen käyttö helpotti hallituksen kokousasiakirjojen saavutettavuutta ja toimi samalla myös foorumina, jossa hallituksen jäsenillä oli mahdollisuus keskustella sekä jakaa tietoa ja dokumentteja keskenään. 9. HALLINTO JA TALOUS 9.1. LUOTTAMUSELIMET, JOHTAMINEN Hallitus kokoontui vuoden aikana 10 kertaa. Hallituksen puheenjohtajana toimi Maija Perho ja varapuheenjohtajana Elina Heikkilä. Hallituksen tukena työskenteli työvaliokunta, johon kuului hallituksen puheenjohtaja, varapuheenjohtaja, hallituksen valitsemana jäsenenä Anja Tolonen ja esittelijänä toiminnanjohtaja. Työvaliokunta kokoontui 7 kertaa. Kevätkokous pidettiin Kevätkokouksessa hyväksyttiin tilinpäätös 2013 ja vuosikertomus Kevätkokouksessa oli läsnä 8 virallista edustajaa ja lisäksi 8 muuta osallistujaa. Syyskokous pidettiin Syyskokouksessa oli läsnä 10 virallista edustajaa ja lisäksi 4 muuta osallistujaa. Syyskokouksessa hyväksyttiin toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015 ja valittiin kolme uutta jäsentä hallitukseen erovuoroisten tilalle. Kiinteistöosakeyhtiö Heidekenin hallitus kokoontui kolme kertaa ja yhtiökokous kaksi kertaa. KOY:n hallituksessa järjestöä edustivat Varsinais- Suomen Lastensuojelujärjestöt ry:n hallituksen nimeäminä Eija Heimo (vpj.), Hannele Suomi ja Pekka Larkela. Heidän henkilökohtaisina varajäseninä olivat Elina Heikkilä, Anja Tolonen ja Jari Lehtinen. Kiinteistöosakeyhtiön hallituksen puheenjohtajuus siirtyi toukokuun kevätyhtiökokouksessa järjestölle. Puheenjohtajaksi valittiin toiminnanjohtaja Pekka Larkela Suomen Uusperheiden Liitto ry:stä. Puheenjohtajuus vaihtui lokakuussa pidetyssä syysyhtiökokouksessa toiminanjohtaja Miia Hänniselle. KOY Heidekenin hallituksen järjestöedustajat ilmenevät liitteestä 1. Varsinais- Suomen Lastensuojelujärjestöt ry oli vuonna 2014 jäsenenä tai osakkaana seuraavissa yhteisöissä: Lastensuojelun Keskusliitto Sosiaalialan osaamiskeskus Oy Vasso Ab Sosiaalialan Työnantajat ry Kiinteistöosakeyhtiö Heideken Vuoden 2014 lopussa järjestössä oli 27 järjestöjäsentä. Jäsenjärjestöt on lueteltu liitteessä 1. Varsinais- Suomen Lastensuojelujärjestöt ry:n jäsenenä voi olla rekisteröity yhdistys, säätiö tai yhteisö, joka edistää lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvointia Varsinais- Suomessa.

19 TALOUS Tilikauden 2014 tulos oli positiivinen ,81. Järjestön suurin rahoittaja oli Raha- automaattiyhdistys. RAY myönsi järjestön toimintaan vuodelle 2014 avustusmäärärahaa yhteensä Murkkuneuvola hankkeelle myönnettiin avustusta ohjeellisen suunnitelman mukaisesti Hankkeelta siirtyi lisäksi edellisen vuoden rahoitusta käytettäväksi vuoden 2014 aikana. Päättyvältä Yhdessä enemmän hankkeelta siirtyi vuo- delle 2014 käyttämätöntä rahoitusta Nuoren palkkaamiseen järjestötyötehtäviin saatiin RAY:n hallinnolliseen toiminta- avustukseen (AK3) saatiin korotus, jolla rahoitetaan Yhdessä enemmän hankkeessa kehitettyjen toimintamuotojen siirtäminen osaksi järjestön perustoimintaa. Muista rahoituslähteistä suurimmat tuotot tulivat Perhetalo Heidekenin toimitilojen vuokratoimin- nasta. Myönnetyt RAY- avustukset vuodelle 2014 ja ohjeelliset avustukset vuosille Avustuskohde AK 3 Kohdennettu toiminta- avustus hallinto ja YE- hankkeen ( ) jälkeinen toi- minta C 3 Yhdessä enemmän hanke ( ) C 4 (Ci) Murkkuneuvola hanke ( ) C 5 (Ck) Työttömän nuoren palkkaaminen järjestöön Yhteensä Kuvio 2. Järjestön rahoituslähteet vuonna Taulukossa on otettu huomioon säätiön 8100 avustus, joka merkitty taseeseen. Varainhankinnalla sekä sijoitus- ja rahoitustoiminnalla katettiin järjestön hallinnon ja perustoiminnan kuluja yhteensä ,42, mitä osuutta toiminnasta RAY:n hallinnollinen toiminta- avustus ei riittä- nyt kattamaan. Vuonna 2014 järjestön varainhankinta muodostui pääosin jäsenmaksutuloista, jotka

20 20 olivat yhteensä Jäsenmaksun suuruus oli 100 jäsenjärjestöiltä, joilla oli palkattua henkilö- kuntaa ja 60 järjestöiltä, jotka toimivat puhtaasti vapaaehtoisvoimin. Kaikki järjestön ulosvuokrattavat toimistotilat olivat vuoden aikana käytössä. Kokous- ja koulutustilo- jen vuokratuotoissa jäätiin jonkin verran budjetin mukaisesta tavoitteesta. Tuotot olivat ,50. Toimistotilojen ja kokous- ja koulutustilojen vuokrauksella rahoitetaan järjestön lainanhoi- tokuluja. Vuoden aikana lyhennykset ja korot hoidettiin suunnitelman mukaisesti. Taulukko 6. Järjestön tuotot vuosina 2014, 2013 ja Tuotot RAY- kohdennettu toiminta- avustus RAY- projektit Yleisavustukset Vuokratuotot (tilavuokrat ym.) Muu avustusrahoitus Varainhankinta Palkkatuki Muut tuotot Tuotot yhteensä Vuoden 2014 Säätiön avustus on kirjattu taseeseen. Taulukko 7. Järjestön kulut vuosina 2014, 2013 ja Kulut Henkilöstökulut Työterveys / työhyvinvointi Palkkatuki Tilakustannukset Toimintamenot Hallinto- ja toimistokulut Muut kulut (hankinnat) Poistot Vuokrakulut Kulut yhteensä Tilikauden yli- /alijäämä Turun kaupunki myönsi järjestölle toiminta- avustusta 1900 yhdistyksille jaettavasta toiminta- avustusmäärärahasta. Määräraha mahdollisti osaltaan perustoiminnan tuen yhteistyöhankkeiden kehittämiselle. Lisäksi Turun kaupunki myönsi 2000 kohdennettua avustusta Linkki toiminnan Pansio- Perno alueen murkkufoorumeiden toteuttamiseen. Stiftelsen Eschnerska Frilasarettet myönsi järjestölle 8100 :n rahoituksen ilmanpuhdistuslaitteen hankintaan. Laite hankittiin heinäkuussa. Lisäksi tehtiin RAY:n Paikka auki ohjelmaan uusi avustushakemus nuoren palkkaamiseksi vuodelle Haettu avustussumma oli

21 21 RAY:n pelitoiminnan 5397 Pajatson salaisuus lahjoituksen järjestö kanavoi avustuksina jäsenjär- jestöjensä kautta. Varsinais- Suomen Lastensuojelujärjestöt ry:n hallitus ja työvaliokunta päättivät lahjoitusvarojen jakamisen kriteereistä. Varoja myönnettiin arjessa jaksamisen tukemiseen, virkistymiseen ja vapaa- ajan harrastustoimintaan vähävaraisille ja kuormittuneissa elämäntilanteissa oleville. Lahjoitussummat on mietitty suhteessa lasten/nuorten lukumäärään sekä hakemuksessa mainittuun käyttötarkoitukseen. Pääsääntöisesti ryhmille myönnettiin 200, perheille lapsimäärän ja hakemuksessa ilmoitetun käyttötarkoituksen mukaan ja yksittäiselle lapselle/nuorelle 100. Hakemuksia saapui 12 eri jäsenjärjestöltä yhteensä 32 kappaletta. Jaetut lahjoitusvarat koskettavat suoraan lähes 200 las- ta/nuorta/vanhempaa. Myös Perhetalolla järjestetty Perheiden Taiteiden Yö tapahtuma sai avus- tusta järjestelykuluihin: Kaiken kaikkiaan kyseiseen tapahtumaan osallistui 1050 henkilöä, joka kas- vattaa Pajatson salaisuus lahjoitusvaroilla tavoitettujen kokonaismäärän lähes 1300 lap- seen/nuoreen/vanhempaan. Alkuperäinen Pajatson salaisuus lahjoitussumma oli Varsinais- Suomen Lastensuojelujärjes- töt ry myönsi lahjoituksia Ketään hakeneista ei jätetty ilman avustussummaa. Perhetalo Heidekenin kiinteistön ja tontin ostoa varten otettiin lainaa vuosina 2007 ja 2008 yhteensä , laina- ajan ollessa 20 vuotta. Osa lainasta ( ) otettiin kiinteäkorkoisena lainana 10 vuoden ajaksi ja osa ( ) sidottiin markkinakorkoiseen 12 kk:n euriboriin. Vuoden 2014 lopussa järjestöllä oli kiinteistöstä rahalaitoslainaa jäljellä Lainaa lyhennettiin vuosisuunnitelman mukaisesti Lainan korkokulut olivat 9436,34. Vuoden 2014 lopussa järjestö hankki luotollisen tilin kassavirtabudjetoinnin tiukkuuden vuoksi. Luotollista ei käytetty vuonna Kiinteistöstä ja luotollisesta tilistä järjestöllä on yhteensä rahalaitoslainaa. Hallitukselle raportoitiin järjestön taloudesta kuukausittaisten kuluraporttien ja neljännesvuosittais- ten tuloslaskelmien avulla. RAY suoritti tarkastuksen Varsinais- Suomen Lastensuojelujärjestöt ry:ssä. Tarkastuksessa käytiin läpi avustuksen saajan toimintaa, taloutta ja hallintoa. Tarkastuskertomuksen mukaan ei noussut asioita, jotka vaatisivat toimenpiteitä. Siinä kuitenkin todetaan maksuvalmiuden olevan tiuk- ka, kassavirtabudjetointiin tulee kiinnittää huomiota ja talousarvio on laadittava huolellisesti PERHETALO HEIDEKENIN KIINTEISTÖ Varsinais- Suomen Lastensuojelujärjestöt ry:n toimitilat sijaitsevat Perhetalo Heidekenillä. Järjestön omistuksessa on 54,29 % Perhetalo Heidekenin kiinteistön osakkeista ja Mannerheimin Lastensuo- jeluliiton Varsinais- Suomen piiri ry:n omistuksessa 45,71%. Osakkeenomistajat perustivat joulukuussa 2007 Kiinteistöosakeyhtiö Heidekenin, joka hallinnoi Perhetalo Heidekenin kiinteistöä. Järjestö haki yhdessä MLL:n Varsinais- Suomen piiri ry:n kanssa RAY:ltä investointiavustusta vuodelle 2015 perhetalon ikkunoiden huoltomaalaukseen, paloilmoittimien uusimiseen ja puutalon peltikaton, sadevesikourujen ja syöksyjen maalaukseen. Investointihankkeen kokonaiskustannukset ovat , josta järjestön anoma osuus on Tästä järjestön omarahoitusosuus on (30 %).