LASTEN JA NUORTEN PALVELUJÄRJESTELMÄN ARVIOINTI SAVITAIPALEEN HENKILÖSTÖKYSELYN RAPORTTI.

Transkriptio

1 LASTEN JA NUORTEN PALVELUJÄRJESTELMÄN ARVIOINTI SAVITAIPALEEN HENKILÖSTÖKYSELYN RAPORTTI. Maaliskuu

2 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO 2. VASTAAJIEN TAUSTATIEDOT 3. PALVELUJÄRJESTELMÄN KOORDINOINTI JA YHTEISTYÖ 4. PALVELUJÄRJESTELMÄN TOIMINTA MURROS- JA MUUTOSVAIHEISSA 5. PERUSOPETUKSEN JA NUORISOTYÖN TILA 6. PALVELUJÄRJESTELMÄN ARVIOINTI CAF-MALLILLA 7. ASIAKASMÄÄRÄT JA ENNAKOITU MUUTOS 8. HYVINVOINNIN TEEMAT 9. KEHITTÄMISKOHTEET JA HYVINVOINTIIN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT 10.YHTEENVETO

3 1. JOHDANTO Tässä raportissa esitetään tulokset Savitaipaleessa tehdyn lasten ja nuorten palvelujärjestelmän arvioinnin henkilöstökyselystä. Henkilöstökysely suunnattiin lasten ja nuorten palvelujärjestelmän henkilöstölle ja johdolle sekä poliittiseen päätöksentekoon osallistuville. Kyselyssä arvioitiin palvelujärjestelmän nykytilaa ja kehittämistarpeita sekä hyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä. Kysely toteutettiin www-kyselynä helmikuussa Savitaipaleen kysely on osa laajempaa lasten ja nuorten palvelujärjestelmän verkostoarviointia, jossa on ollut mukana kaikkiaan 17 kuntaa ja kaupunkia (marraskuu 2008 ja helmikuu 2009). Arvioinnin ja siihen liittyvien kyselyjen taustaa on selostettu tarkemmin valtakunnallisissa kokonaisraporteissa. Henkilöstökyselyn teemat suunniteltiin hallituksen lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelman (myöhemmin LaNuKe-ohjelma) tavoitteiden mukaisesti. Tämä ohjelma muodosti arvioinnin ja kyselyn valtakunnallisen kehyksen. Valtakunnallista yhtenäisyyttä haettiin myös lakisääteisen lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman tietotarpeista. Kyselyyn suunniteltiin otos, jossa oli kattava edustus lasten ja nuorten palvelujärjestelmän henkilöstöstä ja poliittisista päättäjistä. Kaikki keskeiset sektorit (sosiaali- ja terveysala, varhaiskasvatus, perusopetus, lukiot, ammatillinen koulutus, nuorisotyö, työllistämispalvelut, päihdehuolto, maahanmuuttaja-asiat jne.) pyrittiin huomioimaan. Kunnan koosta riippuen mukaan pyrittiin saamaan noin henkilöä. Henkilöstökysely organisoitiin kunnissa hieman eri tavalla. Useimmista kunnista saatiin yhteystietoja sisältävä postilista ( -osoitteet). Kyselylinkki lähetettiin tälle listalle. Savitaipaleelta saatiin 61 henkilön yhteystiedot, kyselyyn vastasi kaikkiaan 15 henkilöä, eli vastausprosentti oli 24,6 %. Savitaipaleen kyselyn tuloksia voi verrata syksyn 2008 tuloksiin, keväällä 2009 kyselyä lyhennettiin, mutta muilta osin kysymykset pysyivät samoina. Koska kyseessä oli kuitenkin uusi kysely, Savitaipaleen tuloksia ei ole mahdollista esittää samoissa taulukoissa ja kuvissa syksyn aineiston kanssa. Vertailu edellyttää tulosten lukemista rinnan syksyn valtakunnallisen raportin kanssa. 3

4 2. VASTAAJIEN TAUSTATIEDOT Seuraavissa taulukoissa esitetään vastaajien taustatietoja iän, sukupuolen, toimialan, aseman ja asiantuntemuksen mukaan. Lisää taustatietoja on liitteessä 1. Taulukko 1. Vastaajat iän ja sukupuolen mukaan Ikä? Vastaus Lukumäärä P rosentti 1. alle 18 v 0 0,00% v 1 6,67% v 1 6,67% v 7 46,67% v 5 33,33% v tai enemmän 1 6,67% Yht eensä 15 20% 40% 60% 80% 100% 20% 40% 60% 80% 100% 100% Sukupuoli? Vastaus Lukumäärä P rosentti 1. Nainen 9 64,29% 2. Mies 5 35,71% Yht eensä % 4

5 Taulukko 2. Vastaajat toimialoittain Toi mial a Vas taus Lukumäärä P ros entti 1. Varhaiskasvatus 1 6,67% 2. Sosiaali- ja terveyspalvelut 3 20,00% 3. Perus opetus 7 46,67% 4. Ammatillinen koulutus 0 0,00% 5. Lukio 1 6,67% 6. Nuoris otyö 1 6,67% 0 0,00% 0 0,00% Rikos- ja riita-asiat 0 0,00% 10. Monisektorinen työ 0 0,00% 11. Ei mikään näistä 2 13,33% Liikunta- ja vapaaaikapalvelut Työvoimahallinto ja työllistämispalvelut Yht eensä 15 20% 100% 5 40% 60% 80% 100%

6 Taulukko 3. Vastaajat aseman mukaan A sema Vastaus Lukumäärä P ros entti 1. Toimialan ylin johto 3 20,00% 2. Keskijohto 2 13,33% 3. Henkilöstö/s uorittava työ 9 60,00% 1 6,67% 4. Kehittäminen-, suunnittelu-, asiantuntijatehtävät Yht eensä 15 20% 40% 60% 80% 100% 100% Taulukko 4. Vastaajien asiantuntemus elämän murrosvaiheiden mukaan Palvelut murro svai hei ssa (o ma ala) Vas taus palvelut laps en syntyessä palvelut laps en aloittaessa päivähoidon palvelut esikoulussa palvelut perusopetukseen alussa palvelut perusopetuksen jälkeisess ä nivelvaiheessa palvelut jatko-opintojen alussa palvelut jatko-opintojen keskeytyessä palvelut koulus ta työelämään s iirryttäessä palvelut työttömyyden alkaessa palvelut perhetilanteiden muuttuessa (ero yms.) palvelut taloudellisissa kriisitilanteiss a palvelut muissa kriisitilanteiss a Lukumäärä P rosentti 2 15,38% 1 7,69% 4 30,77% 7 53,85% 6 46,15% 1 7,69% 1 7,69% 2 15,38% 2 15,38% 4 30,77% 0 0,00% 5 38,46% 20% Yht eensä 6 40% 60% 80% 100%

7 3. PALVELUJÄRJESTELMÄN KOORDINOINTI JA YHTEISTYÖ Kuvassa 1 esitetään tulokset palvelujärjestelmän koordinoinnin ja yhteistyön nykytilasta vastaajan työnkuvan mukaan eroteltuna. Kuva 1. Lasten ja nuorten palvelujärjestelmän koordinointi ja yhteistyö (vastausten keskiarvot, 1= erittäin huono, 5=erittäin hyvä). 7

8 Taulukossa 5 esitetään vastaajien näkemykset kehittämishaasteista. Vastaajat saivat valita 3-6 vaihtoehdoista. keskeisimmistä ja ajankohtaisimmista tärkeintä kehittämiskohdetta annetuista Taulukko 5. Koordinoinnin ja yhteistyön kehittämishaasteet (tärkeimmiksi valitut) Koordinoinnin ja yhteisty ön kehittämishaasteet Vastaus Lukumäärä Prosentti 20% 40% palvelujärjestelmän 1. aukkokohtien 3 23,08% paikantaminen palvelujärjestelmän 2. päällekkäisyyksien 3 23,08% löytäminen päätösten ja valintojen 3. legitiimisyyden (hyväksyttävyyden) 0 0,00% lisääminen 4. yhteisten intressien ja tavoitteiden löytäminen 7 53,85% hanke- ja 5. projektitoiminnan 3 23,08% koordinointi 6. yhteistyöverkoston laajentaminen 6 46,15% sitouttavan 7. sopimuksellisuuden 3 23,08% lisääminen yhteistyössä yhteistyö "rajoja" 8. rikkovaksi ja 5 38,46% innovatiiviseksi 9. yhteistyökumppaneiden yhdenvertaisuus 0 0,00% vastuunjaon, 10. luottamuksen ja avoimuuden 8 61,54% kehittäminen ymmärryksen ja 11. yhteisen "kielen" 6 46,15% löytäminen yhteistyön 12. juurruttaminen organisaation kaikille 3 23,08% tasoille 8 60% 80% 100%

9 4. PALVELUJÄRJESTELMÄN TOIMINTA MURROS- JA MUUTOSVAIHEISSA LaNuKe-ohjelman tavoitteissa on eräänä painopisteenä palveluiden toimivuus erilaisissa elämänkaareen ja tilanteisiin liittyvissä muutosvaiheissa. Kyselylomakkeessa tätä teemaa tarkasteltiin siten, että vastaajia pyydettiin ensin valitsemaan oman työnsä kannalta keskeisimmät (2-4 kpl) muutosvaiheet (kts. taulukko 4). Tämän jälkeen vastaaja sai arvioida valitsemiensa palveluiden nykytilaa ja siihen liittyvää huolen astetta. Tätä kautta kuhunkin teemaan tuli vastaajia eri toimialoilta elämänkaariajattelun mukaisesti. Kuvassa 2 esitetään tuloksia tästä osiosta. Sininen pylväs kuvaa tavoitteiden toteutumisen nykytilaa ja punainen pylväs vastaajan arvioita huolen asteesta. Huolen arvioinnissa pyydettiin huomioimaan asian tärkeys ja toisaalta ennakointitieto tilanteen muuttumisesta. Kuva 2. Palvelut elämänkaaren murros- ja muutosvaiheissa (keskiarvot, tavoitteiden toteutuminen, 1=ei lainkaan, 5=täysin ja huolen aste, 1=ei huolta, 5=reagointi). 9

10 5. PERUSOPETUKSEN JA NUORISOTYÖN TILA Lomakkeeseen oli tehty oma kysymyspatteri perusopetuksen edustajille. Tässä osiossa kartoitettiin henkilöstön ja johdon näkemyksiä koulun tilasta sekä huolen asteista. Kuva 3. Perusopetuksen tila (keskiarvot, tavoitteiden toteutuminen, 1=ei lainkaan, 5=täysin ja huolen aste, 1=ei huolta, 5=reagointi). Myös nuorisotyön edustajille oli lomakkeessa oma kysymysosio, Savitaipaleelta tuli kuitenkin vain yksi vastaus, joten tuloksia ei raportoida. Palveluiden yksilövaikutuksia arvioitiin LaNuKe-ohjelman tavoitteiden kautta. Ensinnäkin arvioitiin erilaisia kasvatukseen ja opetukseen liittyviä tavoitteita. Näihin pyydettiin arviota perusopetuksen ja nuorisotyön edustajilta. Tarkoituksena oli verrata näiden kasvattajien ja ohjaajien näkemyksiä. Kuvassa 5 tulokset esitetään vain peruskoulun osalta. 10

11 Kuva 5. Palveluiden yksilövaikutusten peruskoulussa (vastausten keskiarvot, 1= erittäin huono, 5=erittäin hyvä). 11

12 6. PALVELUJÄRJESTELMÄN ARVIOINTI CAF-MALLILLA Kyselylomakkeeseen rakennettiin CAF-laadunarviointimallia soveltaen osio, jossa vastaajia pyydettiin arvioimaan oman toimialansa ja/työnsä tilaa sekä näihin liittyviä huolen asteita. Nämä kysymykset oli suunnattu vain palvelujärjestelmän ns. sektoritoimijoille, monialaisen ja poikkihallinnollisen työn edustajat eivät vastanneet näihin kysymyksiin. Tässä luvussa raportoidaan Savitaipaleen tulokset kokonaisuudessaan, toimialakohtaiset tarkastelut ovat liitteessä 2. Toimialoittaisissa tarkasteluissa oli huomioitava vastaajien vähäiset määrät, luokitteluun otettiin sosiaali- ja terveysala sekä perusopetus. Kuvissa 6-11 esitetään CAF-teemojen arvioinnin tulokset. Kuva 6. Työn tavoitteellisuus ja ohjautuminen (keskiarvot, tavoitteiden toteutuminen, 1=ei lainkaan, 5=täysin ja huolen aste, 1=ei huolta, 5=reagointi). 12

13 Kuva 7. Yhteistyö oman työn tukena (keskiarvot, tavoitteiden toteutuminen, 1=ei lainkaan, 5=täysin ja huolen aste, 1=ei huolta, 5=reagointi). 13

14 Kuva 8. Palveluprosessit (keskiarvot, tavoitteiden toteutuminen, 1=ei lainkaan, 5=täysin ja huolen aste, 1=ei huolta, 5=reagointi). Kysyttiin vain suorittavaa työtä tekeviltä. 14

15 Kuva 9. Palvelujen tarjonta (keskiarvot, tavoitteiden toteutuminen, 1=ei lainkaan, 5=täysin ja huolen aste, 1=ei huolta, 5=reagointi). Kysyttiin vain johdolta ja asiantuntijoilta. 15

16 Kuva 10. Työympäristö (keskiarvot, tavoitteiden toteutuminen, 1=ei lainkaan, 5=täysin ja huolen aste, 1=ei huolta, 5=reagointi). Kysyttiin vain suorittavaa työtä tekeviltä. 16

17 Kuva 11. Resurssit (keskiarvot, tavoitteiden toteutuminen, 1=ei lainkaan, 5=täysin ja huolen aste, 1=ei huolta, 5=reagointi). Kysyttiin vain johdolta. 17

18 7. ASIAKASMÄÄRÄT JA ENNAKOITU MUUTOS Henkilöstölle ja keskijohdolle suunnattiin lisäksi kysymys, jossa pyydettiin arvioimaan oman toimialan asiakasmääriä ja ennakoimaan tulevaa muutosta. Arvioita pyydettiin erikseen erityisen tuen tarpeessa olevista asiakkaista. Kuvassa 12 esitetään tähän osioon tulleita vastauksia. Tulokset esitetään keskeisten toimialojen mukaan eroteltuna. Kuva 12. Asiakasmäärät (keskiarvot, nykytila, 1= liikaa, 3=sopiva, 5=vähäinen ja muutos, 1=vähenee, 3=pysyy ennallaan, 5=lisääntyy paljon). 18

19 Vastaajilta pyydettiin lomakkeessa arviota myös hyvinvoinnin kannalta riskiryhmässä olevien lasten ja nuorten lukumäärästä. Vastaajat ohjautuivat arvioimaan oman asiantuntemuksensa perusteella joko 0-7 vuotiaiden, 7-15 vuotiaiden tai vuotiaiden lukumäärää. Arviota pyydettiin noin-arviona oman asiantuntemuksen perusteella, % -lukuna suhteessa ikäluokkaan. Taulukossa 6 kuvataan valtakunnalliset vastaukset (syksyn 2008 kyselystä). Taulukko 6. Hyvinvoinnin riskiryhmässä olevat (asiantuntijoiden arvio valtakunnallinen aineisto) HYVINVOINNIN RISKIRYHMÄSSÄ Keskiarvo Vastaajien lkm Hajonta Mediaani Alle 7-vuotiaat hyvinvoinnin riskiryhmässä (% ikäluokasta) 7-15 vuotiaat riskiryhmässä (% ikäluokasta) vuotiaat riskiryhmässä (% ikäluokasta) 13, , , ,926 10,00 10,911 10,00 7,092 10,00 Savitaipaleen osalta alle 7-vuotiaiden kohdalla arvion antoi 6 henkilöä, arvioiden keskiarvo oli 8,83 % % (mediaani 10) vuotiaiden osalta arvion antoi myös 6 vastaajaa, arvioiden keskiarvo oli 10,83 % (mediaani 10) vuotiaiden osalta arvion antoi 5 vastaajaa, keskiarvo oli 12,00 % (mediaani 10). 19

20 8. HYVINVOINNIN TEEMAT Kyselylomakkeessa oli valinnaisia kysymysosioita, joihin vastaajat saivat siirtyä oman kiinnostuksensa mukaan. Valittavia teemoja oli 3 kpl. Taulukossa 7 kuvataan Savitaipaleen vastaajien jakautuminen teemoittain. Taulukko 7. Vastaajien valitsemat teemat Tee moit ell ut kysy myk set Vas taus 1. Lapsiperheiden s osiaalinen ja taloudellinen hyvinvointi Lukumäärä P ros entti 4 33,33% 5 41,67% 4 33,33% 20% 40% 60% 80% 100% Perus opetuks esta 2. jatkokoulutuks een ja työelämään 3. Nuorten vapaa-aika ja osallis uus Yht eensä Perusopetuksesta jatkokoulutukseen ja työelämään Nivelvaiheen valinneille vastaajille esitettiin yksi kysymyspatteri, jossa pyydettiin arvioimaan nivelvaiheen palveluiden tavoitteiden saavuttamista sekä ennakoivaa huolta. 20

21 Kuva 13. Nivelvaiheen tila (keskiarvot, tavoitteiden toteutuminen, 1=ei lainkaan, 5=täysin ja huolen aste, 1=ei huolta, 5=reagointi). 21

22 Lapsiperheiden sosiaalinen ja taloudellinen hyvinvointi Lapsiperheiden asiantuntijoille esitettiin kysymyspatteri, jossa pyydettiin arvioimaan kasvuympäristön tilaa ja perheiden taloudellista hyvinvointia. Kuvassa 14 esitetään tulokset tästä osiosta. Kuva 14. Lapsiperheiden hyvinvointi (keskiarvot, tavoitteiden toteutuminen, 1=ei lainkaan, 5=täysin ja huolen aste, 1=ei huolta, 5=reagointi). 22

23 Nuorten vapaa-aika ja osallisuus Nuorten vapaa-aika ja osallisuus ovat oikeastaan kaksi erillistä teemaa ja tästä syystä tässä osiossa esitettiin kaksi kysymyspatteria. Ensimmäisessä pyydettiin arvioimaan nuorten vapaa-ajan toimintaympäristöjä kolmesta eri näkökulmasta (kuva 15). Kuva 15. Nuorten vapaa-aika (keskiarvot, tavoitteiden toteutuminen, 1=ei lainkaan, 5=täysin ja huolen aste, 1=ei huolta, 5=reagointi). Toisessa osiossa pyydettiin arvioimaan nuorten osallistumiseen ja vaikutusmahdollisuuksiin liittyviä asioita. Kuvassa 16 esitetään tulokset tästä osiosta. 23

24 Kuva 16. Osallisuus ja vaikutusmahdollisuudet (keskiarvot, tavoitteiden toteutuminen, 1=ei lainkaan, 5=täysin ja huolen aste, 1=ei huolta, 5=reagointi). 24

25 Tärkeimmät kehittämiskohteet Kussakin teemassa kysyttiin vielä tärkeimpiä kehittämiskohteita. Vastaajia pyydettiin valitsemaan annetuista vaihtoehdoista tärkeimmät asiat. Ensimmäisessä osiossa oli palveluiden tarjontaan ja kohdistumiseen liittyviä asioita. Kuvassa 17 esitetään Savitaipaleen vastaukset eri teemojen mukaan eroteltuna. Kuva 17. Tärkeät kehittämiskohteet (tärkeiksi valinneiden prosenttiosuudet) 25

26 Kuvassa 18 esitetään tulokset osiosta, johon oli koottu palvelujen kehittämiseen ja toteuttamistapaan liittyviä asioita. Kuva 18. Tärkeät kehittämiskohteet (tärkeiksi valinneiden prosenttiosuudet) 26

27 9. KEHITTÄMISKOHTEET JA HYVINVOINTIIN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT Edellä käsiteltiin kehittämiskohteita kolmen teeman osalta. Kehittämiskohteita kartoitettiin myös avoimilla kysymyksillä. Vastaajat saivat valita annetuista vaihtoehdoista itselleen mieluisimmat kysymykset. Taulukossa 10 kuvataan Savitaipaleen vastaajien valitsemat avoimet kysymykset. Taulukko 10. Vastaajien valitsemat avoimet kysymykset Valin nai set avo kysy my kset Vastaus Lukumäärä P ros entti 20% 40% 60% 80% 100% kuntien yhteistoiminnan ja 1. seutukunnallis en yhteis työn 1 11,11% 1 11,11% 7 77,78% (laadukas ) tulevaisuus? taloudellis uuden lisääminen ja 2. sääs töpaineet - miten käy palveluiden laadulle ja saatavuudelle? miten lasten ja nuorten 3. hyvinvointiin voitaisiin vaikuttaa omalla paikkakunnallani? Yht eens ä Liitteessä 3 esitetään vastaajien mielipiteet kaikkien kysymysten osalta, liitteessä on mukana myös muiden kuin nuorisotyön omien edustajien esittämät kehittämisehdotukset nuorisotyölle. Tässä yhteydessä raportoidaan tulokset eniten suosiota herättäneestä avokysymyksestä, eli lasten ja nuorten hyvinvointiin vaikuttamisesta. Tähän kysymykseen vastattiin kahdessa vaiheessa: ensin kysyttiin vaikuttavista tekijöistä ja sitten pyydettiin esittämään konkreettisia kehittämisehdotuksia: Yllä listattiin lasten ja nuorten hyvinvointiin mahdollisesti vaikuttavia tekijöitä ja reunaehtoja. Nyt voit kertoa asioista omin sanoin (esim. täydentämällä listaa kuvaamalla erilaisia prosesseja ja syy-yhteyksiä hyvinvointiiin liittyen) sekä esittää konkreettisia toimenpide-ehdotuksia: millaisin keinoin hyvinvointia voitaisiin turvata tai lisätä omalla paikkakunnallasi? + hyvät koulut ja hyvin toimiva perusterveydenhuolto rauhallinen kasvuympäristö ja suhteellisen hyvin harrastusmahdollisuuksia paljon rikkonaisia perheitä ja vanhemmilla vaikeuksia säädellä lasten elämää - haja-asutusalueella nuorilla huonosti mahdollisuuksia kavereiden tapaamiseen ja joskus liian pienet ympyrät vaikeuttavat samanhenkisten ystävien löytämistä a) pieni ja rauhallinen kasvuympäristö, hyvät harrastusmahdollisuudet, luonnonläheisyys b) asukasmäärän pineneminen koska myös palvelut pienennevät, jatkuva säästäminen kuntapuolella esim kouluissa, nuoriso-ohjaajien puuttuminen a)pieni paikkakunta, jossa monipuolinen harrastustarjonta lapsille ja nuorille. b)ei nähdä mahdollisuuksia panostaa mm. koulun oppilashuoltoon a) Myönteisesti vaikuttaa nettikahvila nuorille. b)kielteisesti vaikuttaa, ettei nuoremmille 7-12 v. ole mitään paikkaa, jossa kokoontua tai olla. Nettikahvila on vanhemmille nuorille, tai sitä käyttävät vanhemmat nuoret. Pienemmät arastavat mennä mukaan. a) Pienessä kunnassa nuorten asiat ovat enemmän "julkisia" b) Yhdessä olemisen mahdollisuudet niukat. Hallinto hajallaan. a) myönteistä pieni paikkakunta, jossa kuntalaisten on mahdolisesti helppo lähestyä tuttua työntekijää b) meillä ei ole tarjota kaikkia tarvittavia palveluita 27

28 Entä mihin hyvinvointiin vaikuttaviin tekijöihin olisi mahdollista ja aiheellista puuttua välittömästi seuraavan 6 kuukauden aikana. Millaisia konkreettisia toimenpidesuosituksia esittäisit? Mihin tulisi vaikuttaa ja miten? Kuntaan voitaisiin palkata edes yksi pätevä nuoriso-ohjaaaja, kokopäiväinen sellainen Nuorille pitäisi järjestää ohjattua toimintaa viikonlopuiksi mm. koulukuraattoripalvelu olisi hyvä olla kokoaikaista kunnassa, jotta kunnan kaikki oppilaat olisivat tasavertaisessa asemassa palveluihin nähden. Kokoontumispaikka varhaisnuorille Kyselyn määrällisessä osiossa selvitettiin myös näkemyksiä kunta- ja palvelurakenneuudistuksen vaikutuksista. Taulukossa 11 kuvataan Savitaipaleen vastauksia vastaajien työnkuvan mukaan eroteltuna. Taulukko 11. Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen vaikutus (prosenttijakaumat). 10. YHTEENVETO 28

29 Kyselyn eräänä yhteenvetona olivat arviot lasten ja nuorten hyvinvoinnista sekä palvelujärjestelmän tilasta kokonaisuudessaan. Erikseen pyydettiin arvioimaan myös hyvinvointieroja. Kuvassa 17 tulokset esitetään vastaajan työnkuvan mukaan eroteltuna. Kuva 17. Hyvinvoinnin ja palvelujärjestelmän tila ja koettu huoli (keskiarvot, tavoitteiden toteutuminen, 1=ei lainkaan, 5=täysin ja huolen aste, 1=ei huolta, 5=reagointi). Savitaipaleellakin tehtiin yhteenveto, johon koottiin keskiarvoltaan 10 suurinta huolenaihetta (kysymysten vertailukelpoisuus, hajonta ja vastaajamäärä huomioiden). Tämä nostaa esiin keskeiset 29

30 hyvinvointikuilut, tosin rajaus vain 10 tärkeimpään jättää tietysti muutamat lähes yhtä tärkeät teemat huomiotta. Kuvassa 18 esitetään nämä suurimmat huolen aiheet ja niiden nykytila. Kuva 18. Suurimmat huolen aiheet Savitaipaleella (keskiarvot, toteutuminen, 1= ei lainkaan, 5=täysin, huolen aste, 1=ei huolta, 5=reagointi). Liitteessä 4 esitetään vielä tässä raportissa kuvattujen keskiarvotulosten taustaksi vastausten keskihajonnat. Keskihajonnan alhaisuus viittaa yhtenäiseen näkemykseen, suuri hajonta viittaa puolestaan mielipiteiden vaihteluun. 30