RUOKOLAHDEN NUORISOKYSELYN RAPORTTI 2009

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "RUOKOLAHDEN NUORISOKYSELYN RAPORTTI 2009"

Transkriptio

1 RUOKOLAHDEN NUORISOKYSELYN RAPORTTI 2009 Lasten ja nuorten elinolojen ja palvelujärjestelmän verkostoarviointi Nupit Kaakkoon! projekti 1

2 SISÄLLYS 1. JOHDANTO 3 Tyytyväisyyskuilujen hakeminen 3 2. TAUSTATIEDOT 4 3. VAPAA-AIKA JA HARRASTUSTOIMINTA 5 Harrastukset 6 4. NUORISOTYÖN PALVELUT 8 Nuorisotalo 8 Nuorisotyö yleensä 9 5. PERUSKOULU 10 Ohjaus ja oppiminen sekä koulu sosiaalisena yhteisönä 10 Muut tärkeät asiat peruskoulussa JATKOKOULUTUS OSALLISUUS JA NUORTEN VAIKUTUSMAHDOLLISUUDET OIKEUKSIEN TOTEUTUMINEN YHTEENVETO: NUORTEN ARVIOT OMASTA PAIKKAKUNNASTA 17 LIITE LIITE 2. Henkilöstökyselyn raportti 23 2

3 1. JOHDANTO Ruokolahden lasten ja nuorten elinolojen ja palvelujärjestelmän verkostoarviointi on osa Nupit Kaakkoon! hankkeen tietopohjan rakentamista. Hankkeen tavoitteena on kunta- ja maakunta rajat ylittävä nuorisotyön kehittäminen ja yhteistyö. Tähän työhön tarvitaan päivitettyä tietoa lasten ja nuorten palvelujärjestelmien tilasta. Verkostoarvioinnin on suunnitellut sekä toteuttanut Dialoog- tutkimuspalvelut ja tämä raportti on tuosta aineistosta muokattu tiivistetty versio. Ruokolahden nuorisokyselyn lopullisesta raportista vastaa Nupit Kaakkoon! hankkeen projektisihteeri Tanja Hakoluoto. Alkuperäinen raportti tarkempine yksityiskohtaisine tietoineen löytyy Ruokolahden nuorisotoimesta sekä projektisihteeriltä. Nuorten elinolojen ja palvelujärjestelmän arviointi jakaantuu kahteen osaan: vuotiaille nuorille suunnattuun nuorisokyselyyn sekä kuntien lasten ja nuorten parissa työskentelevälle henkilöstölle ja päättäjille suunnattuun henkilöstökyselyyn. Tässä raportissa esitetään nuorisokyselyn tulokset Ruokolahden osalta. Verkostoarviointiin osallistui marraskuussa 2008 kaikkiaan 12 kuntaa ja kaupunkia ja helmikuussa kuntaa. Nuorisokyselyn osalta vastauksia saatiin Ruokolahden ohella Iisalmesta, Imatralta, Keuruulta, Kirkkonummelta, Lappeenrannasta, Lapinlahdelta, Lemiltä, Leppävirralta, Luumäeltä, Pieksämäeltä, Sipoosta, Sotkamosta ja Varkaudesta. Nuorisokyselyn teemat tulevat henkilöstökyselyn tapaan hallituksen lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelmasta (myöhemmin LaNuKe-ohjelma). Kysymykset suunniteltiin koskemaan palveluiden käyttöä, tyytyväisyyttä elinoloihin ja palveluihin sekä palveluiden tärkeyden (tarpeen) arviointia. Kyselyn kautta pyrittiin pääsemään käsiksi siihen, mitkä asiat ovat tärkeitä nyt ja jatkossa nuorten hyvinvoinnin tukemiseksi. Lisäksi selvitettiin nuorten käsityksiä YK:n lasten ja nuorten oikeuksien toteutumisesta omalla kohdallaan. Kyselyn organisointi tapahtui paikallisten kuntien yhteyshenkilöiden ja peruskoulujen yhteyshenkilöiden toimesta. Peruskoulun 9-luokkalaiset vastasivat pääosin koulussa ja vuotiaiden nuorten kanssa kunnat saivat toimia parhaaksi katsomallaan tavalla (linkki nettisivulle salasanalla suojattuna, kyselyn välitys esimerkiksi nuorisotaloilla jne.). Ruokolahdella kyselyyn osallistui 35 nuorta. Ruokolahden kyselyn tuloksia voi verrata syksyn 2008 tuloksiin, keväällä 2009 kyselyä lyhennettiin, mutta muilta osin kysymykset pysyivät samoina. Koska kyseessä oli kuitenkin uusi kysely, Ruokolahden tuloksia ei ole mahdollista esittää samoissa taulukoissa ja kuvissa syksyn aineiston kanssa. Vertailua on tämän vuoksi tehty sanallisesti. Lisäksi tuloksia on mahdollista lukea rinnan syksyn valtakunnallisen raportin kanssa. Sukupuolen ja iän mukaisia erotteluja on lisäksi liitteessä 1 ja henkilöstökyselyn raportti liitteessä 2. Tyytyväisyyskuilujen hakeminen Kyselylomakkeessa käytettiin paljon kaksivaiheista kysymyspatteria, jossa nuoria pyydettiin ensin ilmoittamaan kysytyn asian tärkeys ja sitten tyytyväisyys kysyttyyn asiaan. Tämä valinta tehtiin, koska pelkän tyytyväisyyden kysyminen ei kerro mitään siitä, kuinka tärkeästä asiasta on kysymys. Lisäksi tyytyväisyyden arviointi on usein vaikeaa yhdentekevissä asioissa. Kyselyn tulokset osoittavatkin, että tyytyväisyys on sidoksissa tärkeyteen. Jos kysytty asia ei ole tärkeä, myös tyytyväisyydestä annetaan suhteellisen alhainen arvosana. Toisaalta johtopäätöksenä on se, että pelkän tyytyväisyyden ohella on tärkeää kartoittaa nuorten tärkeinä pitämiä asioita. Tärkeyden ja vähemmän tärkeiden asioiden esiin nostamisella on oma itseisarvonsa, eli kysymys ei ole pelkästään apukeinosta, jolla nostetaan esiin tyytyväisyyden tai tyytymättömyyden kohtia. 3

4 2. TAUSTATIEDOT Ruokolahdella kyselyyn osallistui kaikkiaan 35 nuorta. Taulukoissa 1 kuvataan vastaajien jakaumia iän, sukupuolen ja opiskelun osalta. Taulukko 1. Vastanneet opiskelun, sukupuolen ja iän mukaan Missä opiskelee Vastaus Lukumäärä Prosentti 20% 40% 60% 80% 100% Opiskelen peruskoulun 1. 9-luokalla Peruskoulun 2. lisäopetuksessa ("10- luokka") 3. Ammatillisessa koulutuksessa 27 77,14% 0 0,00% 7 20,00% 4. Lukiossa 0 0,00% Ammattilukiossa 5. (lukio+ammatillinen koulutus) Opiskelen jossain 6. muualla 0 0,00% 0 0,00% 7. En opiskele missään 1 2,86% Yhteensä % Sukupuoli? Vastaus Lukumäärä Prosentti 20% 40% 60% 80% 100% 1. Tyttö 11 32,35% 2. Poika 23 67,65% Yhteensä % Ikäsi? Vastaus Lukumäärä Prosentti 20% 40% 60% 80% 100% ,76% ,59% ,76% ,94% ,94% Yhteensä % Muita kuin peruskoulun 9-luokkalaisia vastaajia oli vain 8 kpl, tästä syystä vuotiaille nuorille suunnattuja omia kysymyksiä ei ole mielekästä raportoida vuotiaat vastaajat olivat kaikki poikia. 4

5 Kuva 1. Arvosanojen keskiarvot sukupuolen mukaan eroteltuna (vain peruskoulun 9- luokkalaiset) Opintomenestyksen tarkastelussa käytetään viimeisimmän todistuksen matematiikan, äidinkielen ja liikunnan numeroa. Kaikkien kuntien 9-luokkalaisten keskiarvo matematiikan numeron osalta oli 7,76 (tytöillä 7,86 ja pojilla 7,64), äidinkielen keskiarvo oli 7,82 (tytöillä 8,23 ja pojilla 7,82), liikunnan keskiarvo oli 8,26 (tytöillä 8,35 ja pojilla 8,14). 3. VAPAA-AIKA JA HARRASTUSTOIMINTA Kyselylomakkeen alussa kartoitettiin nuorten käsityksiä kotipaikkakuntansa vapaa-aikaan ja harrastusmahdollisuuksiin liittyvissä asioissa. Sininen pylväs kuvaa asian tärkeyttä ja punainen pylväs tyytyväisyyttä. Tärkeyden ja tyytyväisyyden katsomisen ohella on olennaista vertailla pylväiden pituuksia; jos punainen pylväs on selvästi pienempi kuin sininen, niin kyse on ns. tyytyväisyyskuilusta. Kuva 2. Nuorten arviot vapaa-ajasta Ruokolahdella (keskiarvot, tärkeys: 1=ei tärkeä, 5=tärkein, tyytyväisyys: 1=ei lainkaan tyytyväinen, 5=täysin tyytyväinen). 5

6 Tärkeimmiksi asioiksi tässä vertailussa nousevat turvallinen ympäristö ja paikka kavereiden tapaamiselle. Suurin tyytyväisyyskuilu näkyy kavereiden tapaamispaikassa ja palvelujen edullisuudessa. Valtakunnallista tuntumaa saadaan vertailemalla ruokolahtelaisten vastauksia koko aineistoon. Ruokolahden nuorten tärkeinä pitämissä asioissa ei muuten ole suuria eroja muuhun aineistoon nähden, mutta liikkumisen helppous on heille keskimääräistä vähemmän tärkeää. Tyytyväisyys puolestaan on kaikissa kysytyissä asioissa hieman keskimääräistä suurempaa, erityisesti tämä näkyy ympäristön turvallisuudessa. Toisessa vapaa-aikaan liittyvässä kysymyspatterissa käsiteltiin LaNuKe-ohjelman teemoja ja nuorisotyön tavoitteisiin liittyviä asioita. LaNuKe-ohjelmasta mukana oli nuorten sosiaalista myötätuntoa kartoittava asennekysymys ( voin auttaa ja tukea muita nuoria ), nuorisotyön tavoitteista tähän osioon laitettiin tiedotukseen, ohjaukseen ja sosiaaliseen innostamiseen liittyviä teemoja. Kuvassa 3 esitetään tulokset tästä osiosta. Kuva 3. Nuorten arviot vapaa-ajasta Ruokolahdella (keskiarvot, tärkeys: 1=ei tärkeä, 5=tärkein, tyytyväisyys: 1=ei lainkaan tyytyväinen, 5=täysin tyytyväinen). Ruokolahden nuorille rohkaisu ja kannustaminen sekä tiedonsaanti ovat kaikkein tärkeimmät asiat. Kaikkein vähiten tärkeää on muiden nuorten auttaminen ja tukeminen. Kovin merkittäviä eroja suhteessa muihin paikkakuntiin keskiarvojen perusteella ei ole. Koko aineistossa asiat arvotetaan hieman tärkeämmiksi kuin Ruokolahdella ja kiinnostavien asioiden tiedonsaantiin sekä rohkaisuun ja kannustamiseen ollaan ruokolahtelaisia tyytyväisempiä. Ruokolahdella ei kuitenkaan synny tyytyväisyyskuiluja, kuten tapahtuu vertailuaineistossa, vaikka ne eivät erityisen merkittäviä olekaan. Harrastukset Ruokolahden 9-luokkalaisista harrastus on 60 prosentilla (valtakunnallisesti 69 %). Harrastusten osalta haluttiin selvittää myös tyytyväisyyttä harrastusmahdollisuuksiin. Koska harrastusten kiinnostavuus oletettavasti vaihtelee hyvin paljon, niin tyytyväisyyden arviointi haluttiin kohdistaa vain niille, joille kyseiset harrastukset ovat tärkeitä. Eli ensin pyydettiin valitsemaan itselle tärkeät harrastusmahdollisuudet. Kuvassa 4 esitetään nuorten näkemykset itselle tärkeistä harrastuksista. 6

7 Kuva 4. Tärkeiksi valitut harrastukset (prosenttiosuudet) Seuraavaksi kysyttiin sitten tyytyväisyyttä valittuihin harrastusmahdollisuuksiin (kuva 5). Puuttuvat tiedot tarkoittavat, ettei näihin kohtiin tullut vastauksia. Liikunta- ja urheiluharrastukset ovat selvästi tärkeimpiä harrastuksista, seuraaviksi tulevat kirjastopalvelut sekä musiikkiharrastaminen, joka on erityisesti pojille tärkeää. Tytöille liikunnan ohella tärkeitä ovat kirjastopalvelut ja myös taiteen eri lajit. Tyytyväisimpiä nuoret ovat kirjastopalveluihin ja liikunta- ja urheiluharrastusmahdollisuuksiin. Ruokolahtelaiset ovat hieman keskimääräistä tyytymättömämpiä harrastusmahdollisuuksiin. Kuva 5. Arviot harrastusmahdollisuuksista (keskiarvot, tyytyväisyys: 1=ei lainkaan tyytyväinen, 5=täysin tyytyväinen). Vapaa-ajasta kysyttiin myös avokysymyksellä. Samassa kysymyksessä pyydettiin mielipidettä myös nuorisotyön kehittämisestä. Ruokolahdelta ei jostain syystä tullut juuri lainkaan nuorten omia mielipiteitä (kaikkiaan vain 3 vastausta). 7

8 4. NUORISOTYÖN PALVELUT Nuorisotalo Kyselylomakkeessa selvitettiin myös nuorten käyttämiä nuorisotyön palveluja ja niiden tunnettuutta. Tuloksia tarkasteltiin (myös syksyllä 2008) vain peruskoulun 9-luokkalaisten osalta, koska monella paikkakunnalla muut kuin 9-luokkalaiset rekrytoitiin kyselyyn nuorisotoimen kautta; on jokseenkin epäluotettavaa tehdä yleistyksiä nuorisotyön tunnettuudesta näiden ryhmien kohdalla. Nuorille esiteltiin lomakkeessa nuorisotyön toimintaa ja pyydettiin kertomaan palveluiden käytöstä. Kuva 6. Nuorisotalon tuttuus sukupuolen mukaan (prosenttiosuudet) Ruokolahdella vastaajista puolet on käynyt nuorisotalolla viimeisen kuukauden aikana. Muihin kuntiin nähden tämä on poikkeuksellista, sillä keskimääräisesti luku on noin kolmasosa. Peruskoulun 9-luokkalaiset pojat ovat tyttöihin verrattuna aktiivisimpia nuorisotalolla kävijöitä; pojista 38 prosenttia ja tytöistä 21 prosenttia mainitsee käyneensä kuukauden sisällä. Sama ilmiö on havaittavissa myös Ruokolahdella. Nuorisotalolla käyviltä nuorilta (viimeisen 6 kk aikana) kysyttiin myös sitä, mitkä asiat ovat tärkeitä nuorisotalolla ja mihin ollaan tyytyväisiä. Kuva 7. Arviot nuorisotaloista (keskiarvot, tärkeys: 1=ei tärkeä, 5=tärkein, tyytyväisyys: 1=ei lainkaan tyytyväinen, 5=täysin tyytyväinen). 8

9 Tärkeintä on mielekäs tekeminen, modernit tilat ja muiden nuorten tapaaminen, suurin tyytyväiskuilu liittyy mielekkään tekemisen puutteeseen. Tyytyväisimpiä ollaan nuorisotalon ilmapiiriin sekä muiden nuorten tapaamiseen. Nuorisotyöntekijän kanssa jutteluun ollaan myös tyytyväisiä, vaikkei sitä pidetä erityisen tärkeänä. Keskimääräistä vähemmän tärkeänä ruokolahtelaiset pitävät muiden nuorten tapaamista, mutta ovat siihen yhtä tyytyväisiä kuin muiden kuntien nuoret. Mielekkään tekemisen suhteen taas Ruokolahdella ollaan keskimääräistä tyytymättömämpiä, mutta pidetään sitä yhtä tärkeänä kuin muuallakin. Nuorisotyö yleensä Nuorisotalon ohella kysyttiin tärkeyttä ja tyytyväisyyttä muihin nuorisotyön palveluihin liittyen. Tämä kysymys kohdistettiin niille, jotka olivat käyneet nuorisotalolla ja/tai käyttäneet muita nuorisotyön palveluja viimeisen 6 kuukauden aikana. Kuvissa 8 ja 9 esitetään tulokset näistä kysymyksistä. Kuva 8. Arviot nuorisotyön palveluista (keskiarvot, tärkeys: 1=ei tärkeä, 5=tärkein, tyytyväisyys: 1=ei lainkaan tyytyväinen, 5=täysin tyytyväinen) Ruokolahtelaisille nuorille tärkeimpiä nuorisotyön palveluista ovat leiritoiminta sekä liikunta- ja muut toimintatapahtumat. Nuoret ovat palveluihin tyytyväisempiä kuin arvioivat niiden tärkeyttä, joten merkittäviä tyytyväisyyskuiluja ei juuri synny. Ainoastaan nuorisokahvilaan sekä discoihin ja musiikkitapahtumiin toivotaan lisäpanostusta. Vertailuaineistossa tärkeimmiksi palveluiksi arvioidaan liikunta- ja muut toimintatapahtumat, discot ja musiikkitapahtumat sekä nuorisokahvila. Verkkonuorisotyö ja nuorisotyön katupartiointi ovat nuorten arvioissa vähiten tärkeitä. Suurimmat tyytyväisyyskuilut liittyvät nuorisokahvilatoimintaan. 9

10 Kuva 9. Nuorten arviot nuorisotyön palveluista (keskiarvot, tärkeys: 1=ei tärkeä, 5=tärkein, tyytyväisyys: 1=ei lainkaan tyytyväinen, 5=täysin tyytyväinen). Kuva 10. Nuorisotyön palveluiden tuttuus (prosenttiosuudet) Käytän nykyään/usein Käyttänyt 6 kk sisällä 6-12 kk sitten Yli vuosi sitten En koskaan (olen kuullut) En ole edes kuullut retket ja matkat leiritoiminta katupartiointi discot ja tapahtumat verkkonuorisotyö nuorisokahvila Alkuperäisessä liitteessä tulokset esitetään myös sukupuolen mukaan eroteltuna. 5. PERUSKOULU Ohjaus ja oppiminen sekä koulu sosiaalisena yhteisönä Kyselylomakkeen eräänä keskeisenä teemana oli peruskoulun 9-luokkalaisten tekemä oman koulunsa arviointi. Ensimmäisessä kysymyspatterissa arvioitiin koulua oppimisen ja ohjauksen saannin näkökulmasta. Kuvassa 11 esitetään tulokset ja tyytyväisyyskuilut tähän liittyen. 10

11 Kuva 11. Nuorten arviot peruskoulusta ohjauksen näkökulmasta (keskiarvot, tärkeys: 1=ei tärkeä, 5=tärkein, tyytyväisyys: 1=ei lainkaan tyytyväinen, 5=täysin tyytyväinen). Valtakunnallisesti tärkeimmäksi arvioidaan ohjauksen saaminen ammatinvalintaan liittyvissä asioissa, tähän asiaan liittyy myös suurin tyytyväiskuilu. Myös uusien asioiden oppiminen on suhteellisen tärkeää. Vähiten tärkeäksi arvioidaan ohjauksen saaminen vapaa-aikaan liittyvissä asioissa. Ruokolahdellakin tärkeimmäksi arvioidaan ohjauksen saaminen ammatinvalintaan liittyvissä asioissa ja uusien asioiden oppiminen. Ruokolahden vastaajat pitävät oppimisen ja ammatinvalinnan ohjausta sekä uusien asioiden oppimista hieman vähemmän tärkeinä kuin muut ja ovat niihin myös hieman keskimääräistä tyytymättömämpiä. Seuraavassa kysymyspatterissa selvitettiin koulun tilaa sosiaalisena yhteisönä. Kysymysosioon laitettiin yhteisöllisyyteen, tasa-arvoon ja turvallisuuteen liittyviä asioita (kuva 12). Turvallisuus, kiusaamattomuus ja porukkaan kuuluminen ovat tässä vertailussa ruokolahtelaisille kaikkein tärkeimpiä asioita. Kiusaamisen kohdalla on merkittävä tyytyväisyyskuilu. Tulosten perusteella Ruokolahden tilanne on samansuuntainen kuin kyselypaikkakunnilla keskimäärin, mutta kiusaamattomuuteen ja tasa-arvoiseen kohteluun ollaan keskimäärää tyytyväisempiä Kuva 12. Nuorten arviot peruskoulusta sosiaalisena yhteisönä (keskiarvot, tärkeys: 1=ei tärkeä, 5=tärkein, tyytyväisyys: 1=ei lainkaan tyytyväinen, 5=täysin tyytyväinen). 11

12 Muut tärkeät asiat peruskoulussa Seuraavaksi lomakkeessa pyydettiin arvioimaan eräiden LaNuKe-ohjelmassa esiintyneiden tavoitteiden tärkeyttä. Oppilaat saivat valita itselleen vähintään melko tärkeät asiat. Kuvassa 13 on vastausten jakaumat. Kuva 13. Tärkeät asiat koulussa (prosenttiosuudet) Selvästi tärkeimpinä asioina Ruokolahdella sekä tytöt että pojat pitävät luovuuden tukemista sekä koulun yhteydessä olevia harrastusmahdollisuuksia. Tytöt pitävät poikia tärkeämpinä kaikkia muita asioita, paitsi tietoa/taitoa median käytössä. Vertailuaineistossa tyttöjen ja poikien erot ovat suuret ja merkillepantavaa on se, että medianhallinnan ja harrastusmahdollisuuksien kohdalla erot katoavat. Kuvassa 14 esitetään oppilaiden tyytyväisyys kouluun näiden valittujen asioiden kohdalla. Tässä tyytyväisyys kysyttiin siis vain niiltä, jotka olivat valinneet asiat tärkeiksi. Tyytyväisimpiä Ruokolahden nuoret ovat saatuun tieto/taitoon luonnonsuojelun, median järkevän käytön sekä rahan järkevän käytön suhteen. Pojat ovat tyytyväisiä myös harrastusmahdollisuuksiin koulun yhteydessä, johon puolestaan tytöt ovat kaikista tyytymättömimpiä. Kaikkia oppilaita koko aineistosta katsottaessa tyytyväisimpiä ollaan medianhallinnan valmiuksien saamiseen ja siihen, miten koulu tukee luovuutta. Tyttöjen tyytymättömyys korostuu harrastusmahdollisuuksien ja järkevästä rahankäytöstä saadun opin yhteydessä. Kuva 14. Nuorten tyytyväisyys peruskouluun (keskiarvot, tyytyväisyys: 1=ei lainkaan tyytyväinen, 5=täysin tyytyväinen). 12

13 6. JATKOKOULUTUS Lomakkeessa kartoitettiin myös peruskoulun 9-luokkalaisten jatkokoulutusaikeita, koulutusvalintojen perusteita ja tyytyväisyyttä saatuihin ohjauspalveluihin. Kuvissa 15 ja 16 esitetään yhteishakuaikeet ja valinnan helppous. Kuva 15. Yhteishakuaikeet sukupuolen mukaan eroteltuna (prosenttiosuudet) Kaikkien kuntien vertailussa pojat olivat kyselyhetkellä varmimmin suuntaamassa ammatilliseen koulutukseen kuin tytöt, joiden joukossa varmasti lukioon menevien osuus on korkeampi. Ruokolahdella varsinkin pojat erottuvat suhteellisen lukiomyönteisinä. Helpoksi valinnan kokevien osuus on Ruokolahdella suurempi kuin keskimäärin, mutta tyttöjen osuus vastauksessa en osaa sanoa on huomattavasti keskimääräistä suurempi. Kuva 16. Valinnan helppous sukupuolen mukaan eroteltuna (prosenttiosuudet) Ammatinvalinnan ohjaukseen liittyen kysyttiin myös erilaisen tiedon ja ohjauksen tärkeyttä sekä tyytyväisyyttä jo saatuun ohjaukseen. Kuvassa 17 nähdään tyytyväisyyskuilut tietoon ja ohjaukseen liittyen. Ruokolahtelaiset nuoret kokevat kaikki kysytyt asiat keskimääräistä vähemmän tärkeiksi, mutta ovat niihin keskimääräistä tyytyväisempiä. Tyytyväisyyskuiluja ei näin ollen synny Ruokolahdella lainkaan, kun taas vertailuaineistossa tyytyväisyyskuilut ovat olemassa kaikissa asioissa. 13

14 Kuva 17. Ohjaus- ja tietotarpeet (keskiarvot, tärkeys: 1=ei tärkeä, 5=tärkein, tyytyväisyys: 1=ei lainkaan tyytyväinen, 5=täysin tyytyväinen). 14

15 7. OSALLISUUS JA NUORTEN VAIKUTUSMAHDOLLISUUDET Eräänä kyselyn teemana oli nuorten osallisuuteen liittyvien asioiden kartoittaminen. Taustatietoina kysyttiin järjestötoiminnasta ja nuorten vaikuttajaryhmistä. Ruokolahden vastaajista 42 prosenttia (vertailuaineisto 57 %) sanoi paikkakunnalla olevan nuorten vaikuttajaryhmän, näistä 7 prosenttia (vrt. 2 %) kuului siihen itse. 16 prosenttia (vrt. 6 %) ilmoitti, ettei vaikuttajaryhmää ole ja epätietoisten osuus oli 42 prosenttia (vrt. 38 %). Järjestöön, yhdistykseen tai seuraan kuului 36 prosenttia (vrt. 41 %) Ruokolahden nuorista. Osallisuuteen liittyviä asioita kartoitettiin myös tyytyväisyys-tärkeys asetelmalla. Kysymyspatteriin laitettiin nuorten osallisuuteen ja vaikuttamismahdollisuuksiin liittyviä asioita (kuva 18). Kuva 18. Osallisuuden arviointi (keskiarvot, tärkeys: 1=ei tärkeä, 5=tärkein, tyytyväisyys: 1=ei lainkaan tyytyväinen, 5=täysin tyytyväinen). Osallisuusteemoista tärkein on mahdollisuus vaikuttaa toiminnallaan. Tähän liittyy myös suurin tyytyväisyyskuilu. Tyytyväisimpiä oltiin sekä saatuun tietoon mielipiteen tueksi että omalla mielipiteellä vaikuttamisen mahdollisuuteen. Tulokset osoittavat, että Ruokolahdella äänestäminen koetaan tärkeämmäksi kuin muualla, mutta sen toteutumiseen ollaan hieman keskimääräistä tyytymättömämpiä. Vertailuaineistossa tiedonsaantia mielipiteen tueksi pidetään selvästi tärkeämpänä kuin Ruokolahdella. Muita osallisuusasioita Ruokolahdella pidetään hieman keskimääräistä vähemmän tärkeinä, erot ovat kuitenkin erittäin pieniä. 15

16 8. OIKEUKSIEN TOTEUTUMINEN Kyselyn lopussa tehtiin summaavaa yhteenvetoa YK:n lasten ja nuorten oikeuksien toteutumisen arvioinnilla. Nuoret saivat arvioida oikeuksien toteutumista omalta osaltaan, kouluarvosanoin Kuvassa 19 esitetään tulokset tästä osiosta. Kuva 19. Oikeuksien toteutuminen (keskiarvot, 4-10). Oikeuksien toteutuminen on kuvassa esitetty siten, että ylhäällä on heikoiten toteutuva asia (oikeus mielekkääseen vapaa-aikaan) ja alhaalla parhaiten toteutuva (oikeus opetukseen ja koulutukseen). Parhaimmat arvosanat saivat oikeuksien toteutumisessa opetus ja koulutus sekä yhdenvertainen ja tasa-arvoinen kohtelu. Tytöt arvostivat erityisesti terveyttä ja riittävää elintasoa, kun taas pojilla parhaat arvosanat saivat median käyttö ja tiedonsaanti sekä turvallinen ympäristö. Tyytymättömimpiä ollaan mielekkääseen vapaa-aikaan ja oikeuteen ilmaista mielipiteensä, viimeisenä mainittuun erityisesti pojat ovat tyytymättömiä. Tytöt antoivat huonoimman arvosanan oikeudelle lepoon. Koko aineistossa keskiarvojen perusteella oikeudet toteutuvat hyvin, heikoimmaksi arvioidutkin asiat saavat arvosanan 8,5. Lisäksi asioiden väliset erot ovat erittäin pieniä. Ruokolahdella nuoret olivat arvioissaan muita kriittisempiä. Sekä Ruokolahdella että muissa kunnissa tytöt arvioivat oikeuksien toteutuvan paremmin kuin pojat. 16

17 9. YHTEENVETO: NUORTEN ARVIOT OMASTA PAIKKAKUNNASTA Kyselyssä selvitettiin nuorten käsityksiä kotipaikkakunnastaan vapaa-ajan, nuorisotyön ja peruskoulun osalta. Nuorisotyön ja peruskoulun kohdalla asioita tarkasteltiin eri osa-alueiden mukaan eroteltuna. Kuvassa 20 summataan vielä nuorisotalon ja nuorisotyön tärkeys ja tyytyväisyys (tämä kysyttiin vain niiltä, jotka olivat käyttäneet näitä palveluja viimeisen 6 kuukauden aikana). Kuva 20. Nuorisotalon ja nuorisotyön arviointi (keskiarvot, tärkeys: 1=ei tärkeä, 5=erittäin tärkeä, tyytyväisyys: 1=ei lainkaan tyytyväinen, 5=täysin tyytyväinen). Nuorisotalon osalta tärkeys ja tyytyväisyys kohtaavat ja nuorisotyönkin kohdalla kohtaavat melkein: nuorisotyöhön ollaan hieman tyytymättömämpiä. On myös huomattava, että nuorisotalon erityisen tärkeäksi kokevat peruskoululaiset, mutta nuorisotyön kokevat tärkeäksi myös koulunsa jo päättäneet. Nämä tulokset eivät olennaisesti eroa keskimääräisistä tuloksista. Peruskoulun osalta kysyttiin myös kokonaisarviota, jossa pyydettiin kertomaan peruskoulussa pärjäämisen tärkeys ja toisaalta tyytyväisyys omaan kouluun. Kuva 21. Peruskoulun arviointi (keskiarvot, tärkeys: 1=ei tärkeä, 5=erittäin tärkeä, tyytyväisyys: 1=ei lainkaan tyytyväinen, 5=täysin tyytyväinen). 17

18 Ruokolahdella peruskoulu(tus) arvioidaan yhtä tärkeäksi kuin muuallakin ja siihen ollaan myös yhtä tyytyväisiä. Tytöt pitävät koulua poikia tärkeämpänä ja ovat siihen myös tyytyväisempiä. Ruokolahden tytöt ovat muihin verrattuna kouluun yhtä tyytyväisiä, mutta eivät pidä sitä ihan yhtä tärkeänä. Myös Ruokolahden pojat ovat hieman tyytymättömämpiä kuin muut pojat. Kuva 22. Tyytyväisyys ihmissuhteisiin ja elämään kokonaisuudessaan (keskiarvot, kouluarvosanat 4-10). Kyselyyn vastanneiden ruokolahtelaisten nuorten tyytyväisyys elämään on hyvällä tasolla muihin kuntiin verrattuna. Varsinkin tyttöjen tyytyväisyys elämään kotipaikkakunnalla on suurta (keskiarvo 8,17), muiden kyselypaikkakuntien tyttöjen vastauksiin (7,72) verrattuna. Poikien arviot ovat puolestaan ihmissuhteiden osalta aavistuksen keskimääräistä paremmat vuotiailla on valtakunnallisesti taipumus olla hieman tyytymättömämpiä elämäänsä kuin peruskoulun 9-luokkalaisilla. Sama linja näkyy myös Ruokolahdella. Tässä yhteydessä on tosin muistettava, että tämä ryhmä koostui valtaosaltaan ammatillisen koulutuksen edustajista (ja Ruokolahdella pojista) eikä siten vastaa vuotiaiden nuorten oikeaa jakaumaa. Kyselyn lopussa selvitettiin nuorten halua asua nykyisellä kotipaikkakunnallaan viiden vuoden päästä. Lisäksi kysyttiin arviota paikkakunnalle jäämisen todennäköisyydestä. Kuvat 23 ja 24. Kuva 23. Halu asua samalla paikkakunnalla viiden vuoden päästä (prosenttiosuudet) 18

19 Tällä hetkellä myönteisesti suhtautuvien ruokolahtelaisten nuorten osuus on kielteisesti suhtautuvien osuutta suurempi (48 % vs. 35 %). Vertailuaineistossa osuudet ovat suunnilleen samat (40 %). Tytöissä on vähemmän myönteisesti suhtautuvia (Ruokolahti 43 %; muut kunnat 28 %) kuin pojissa (Ruokolahti 55 %; muut kunnat 52 %), tämä johtunee tyttöjen suuremmasta koulutushalukkuudesta. Asumisen todennäköisyyttä kysyttiin myös. Reilu kolmannes (Ruokolahti 37 %; muut kunnat 31 %) piti todennäköisenä asumista nykyisellä paikkakunnalla viiden vuoden päästä. Tyttöjen suuremmat lähtöaikeet näkyvät tässäkin; tytöistä vain 13 prosenttia (muut kunnat 20 %) ja pojista 44 prosenttia (muut kunnat 42 %) arveli jäävänsä kotipaikkakunnalle. Kuva 24. Todennäköisyys asumiseen (prosenttiosuudet) 19

20 LIITE 1. Tärkeyden ja tyytyväisyyden keskiarvot (keskiarvot, tärkeys: 1=ei tärkeä, 5=tärkein, tyytyväisyys: 1=ei lainkaan tyytyväinen, 5=täysin tyytyväinen). Vapaa-aika, nuorisotyön palvelut ja osallisuus KAIKKI PERUSKOULUtyttö PERUSKOULUpojat V (pojat) N=35 N=11 N=15 N=8 VAPAA-AIKA(1) 3,46 3,65 3,40 3,27 TÄRKEYS (1=ei tärkeä, 5=tärkein), liikkumisen helppous (esim. joukkoliikenne) 3,00 3,82 2,47 2,86 TÄRKEYS (1=ei tärkeä, 5=tärkein), palvelut ja tilat ovat lähellä 3,52 3,64 3,40 3,57 TÄRKEYS (1=ei tärkeä, 5=tärkein), palvelut ovat halpoja/ilmaisia 3,56 3,73 3,29 3,86 TÄRKEYS (1=ei tärkeä, 5=tärkein), paikka, jossa tavata kavereita 4,03 4,36 3,85 3,83 TÄRKEYS (1=ei tärkeä, 5=tärkein), turvallinen asuin- ja liikkumisympäristö TYYTYVÄISYYS (1=en lainkaan, 5=täysin tyytyväinen), liikkumisen helppous (esim. joukkoliikenne) TYYTYVÄISYYS (1=en lainkaan, 5=täysin tyytyväinen), palvelut ja tilat ovat lähellä TYYTYVÄISYYS (1=en lainkaan, 5=täysin tyytyväinen), palvelut ovat halpoja/ilmaisia TYYTYVÄISYYS (1=en lainkaan, 5=täysin tyytyväinen), paikka, jossa tavata kavereita TYYTYVÄISYYS (1=en lainkaan, 5=täysin tyytyväinen), turvallinen asuinja liikkumisympäristö 3,66 4,00 3,86 2,71 3,07 2,70 3,36 3,00 3,29 3,22 3,29 3,40 3,35 3,63 3,23 3,20 3,21 3,30 3,23 3,00 3,89 3,90 4,15 3,20 VAPAA-AIKA(2) 2,96 3,43 2,91 2,28 TÄRKEYS, saan tietoa minua kiinnostavista asioista 2,84 3,70 2,93 1,43 TÄRKEYS, saan ohjausta ja neuvoja 2,77 3,44 2,71 2,00 TÄRKEYS, minua rohkaistaan ja kannustetaan 3,03 3,80 3,00 2,00 TÄRKEYS, voin tukea ja auttaa muita nuoria 2,63 3,50 2,46 1,71 TYYTYVÄISYYS, saan tietoa minua kiinnostavista asioista 3,18 3,10 3,08 3,60 TYYTYVÄISYYS, saan ohjausta ja neuvoja 3,22 3,33 3,00 3,60 TYYTYVÄISYYS, minua rohkaistaan ja kannustetaan 3,00 3,11 3,08 2,50 TYYTYVÄISYYS, voin tukea ja auttaa muita nuoria 3,08 3,44 3,08 2,25 NUORISOTALO 3,55 3,85 3,70 2,98 TÄRKEYS, mielekäs tekeminen 3,96 4,60 3,85 3,67 TÄRKEYS, modernit/siistit tilat ja välineet 3,80 4,20 3,62 3,86 TÄRKEYS, muiden nuorten tapaaminen 3,76 4,60 3,85 3,00 TÄRKEYS, juttelu nuorisotyöntekijän kanssa 2,67 3,25 3,15 1,43 TÄRKEYS, hyvä ja turvallinen ilmapiiri 3,60 4,20 3,77 2,86 TYYTYVÄISYYS, mielekäs tekeminen 3,35 3,40 3,69 2,40 TYYTYVÄISYYS, modernit/siistit tilat ja välineet 3,52 3,60 3,62 3,20 TYYTYVÄISYYS, muiden nuorten tapaaminen 3,70 3,40 3,92 3,40 TYYTYVÄISYYS, juttelu nuorisotyöntekijän kanssa 3,48 3,75 3,58 3,00 TYYTYVÄISYYS, hyvä ja turvallinen ilmapiiri 3,64 3,40 3,92 3,20 20

21 NUORISOTYÖ(1) 3,04 3,26 3,13 2,57 TÄRKEYS, verkkonuorisotyö (tietoa, ohjausta netissä) 2,62 2,50 3,00 1,80 TÄRKEYS, nuorisoyhdistys/järjestötoiminta 3,00 3,33 3,00 2,80 TÄRKEYS, nuorten vaikuttajaryhmät 2,95 3,67 2,92 2,60 TÄRKEYS, nuorisotyön leiritoiminta 3,19 4,00 3,33 2,20 TÄRKEYS, nuorisotyön retket ja matkat 3,10 3,25 3,33 2,40 TÄRKEYS, nuorisokahvila 3,10 3,75 2,91 3,00 TYYTYVÄISYYS, verkkonuorisotyö (tietoa, ohjausta netissä) 3,06 3,00 3,18 2,50 TYYTYVÄISYYS, nuorisoyhdistys/järjestötoiminta 3,25 3,67 3,27 2,50 TYYTYVÄISYYS, nuorten vaikuttajaryhmät 3,19 3,00 3,27 3,00 TYYTYVÄISYYS, nuorisotyön leiritoiminta 3,24 3,25 3,27 3,00 TYYTYVÄISYYS, nuorisotyön retket ja matkat 3,11 3,00 3,25 2,50 TYYTYVÄISYYS, nuorisokahvila 2,83 2,67 2,83 3,00 NUORISOTYÖ(2) 2,96 3,19 3,00 2,73 TÄRKEYS, discot ja musiikkitapahtumat 2,90 3,25 3,25 1,80 TÄRKEYS, nuorisotyön katupartiointi" iltaisin/öisin 2,62 2,67 2,92 2,00 TÄRKEYS, liikunta- ja muut toimintatapahtumat 3,19 3,00 3,27 3,17 TÄRKEYS, kansainvälinen/monikulttuurinen nuorisotyö 2,85 3,33 3,08 2,00 TÄRKEYS, nuorisotyön taide- ja kulttuuritoiminta 2,81 3,25 2,92 2,20 TYYTYVÄISYYS, discot ja musiikkitapahtumat 2,78 2,50 2,80 3,00 TYYTYVÄISYYS, nuorisotyön katupartiointi" iltaisin/öisin 3,20 4,00 3,00 3,25 TYYTYVÄISYYS, liikunta- ja muut toimintatapahtumat 3,16 3,67 2,73 3,80 TYYTYVÄISYYS, kansainvälinen/monikulttuurinen nuorisotyö 3,13 3,00 3,00 3,50 TYYTYVÄISYYS, nuorisotyön taide- ja kulttuuritoiminta 3,12 3,67 3,00 3,00 OSALLISUUS 3,04 3,38 2,99 2,81 TÄRKEYS, saan tietoa mielipiteeni tueksi 2,89 3,40 3,11 2,00 TÄRKEYS, saan tukea ja ohjausta mielipiteeni ilmaisemisessa 3,00 3,60 3,00 2,50 TÄRKEYS, tulen kuulluksi 3,18 2,80 3,27 3,33 TÄRKEYS, voin vaikuttaa mielipiteilläni 3,18 3,40 3,09 3,17 TÄRKEYS, voin vaikuttaa toiminnallani 3,33 3,20 3,55 3,00 TÄRKEYS, voin äänestää vaaleissa 3,11 3,20 3,50 2,40 TYYTYVÄISYYS, saan tietoa mielipiteeni tueksi 2,94 3,75 2,67 2,75 TYYTYVÄISYYS, saan tukea ja ohjausta mielipiteeni ilmaisemisessa 3,06 3,75 2,78 3,00 TYYTYVÄISYYS, tulen kuulluksi 2,94 3,33 2,80 3,00 TYYTYVÄISYYS, voin vaikuttaa mielipiteilläni 3,11 3,67 2,80 3,40 TYYTYVÄISYYS, voin vaikuttaa toiminnallani 2,84 3,50 2,50 3,00 TYYTYVÄISYYS, voin äänestää vaaleissa 2,67 3,25 2,71 2,00 Yhteenveto 3,19 3,50 3,21 2,81 1,00 1,79 1,80 2,59 2,60 3,39 3,40 4,19 4,20 5,00 21

22 Peruskouluun liittyvät asiat PERUSKOULUkaikki PERUSKOULUtyttö PERUSKOULUpojat N=27 N=11 N=15 PERUSKOULU 3,27 3,40 3,16 TÄRKEYS, ohjaus oppimiseen liittyvissä asioissa 3,39 3,50 3,31 TÄRKEYS, ohjaus vapaa-aikaan liittyvissä asioissa 2,87 2,90 2,85 TÄRKEYS, ohjaus ammatinvalintaan liittyvissä asioissa 3,59 3,70 3,50 TÄRKEYS, ohjaus terveyteen liittyvissä asioissa 3,26 3,60 3,00 TÄRKEYS, opin uusia asioita 3,50 3,56 3,46 TYYTYVÄISYYS, ohjaus oppimiseen liittyvissä asioissa 3,00 3,00 3,00 TYYTYVÄISYYS, ohjaus vapaa-aikaan liittyvissä asioissa 2,94 3,29 2,73 TYYTYVÄISYYS, ohjaus ammatinvalintaan liittyvissä asioissa 3,43 3,50 3,36 TYYTYVÄISYYS, ohjaus terveyteen liittyvissä asioissa 3,33 3,50 3,18 TYYTYVÄISYYS, opin uusia asioita 3,29 3,44 3,17 PERUSKOULU 3,43 3,57 3,31 TÄRKEYS, kaikkia kohdellaan tasa-arvoisesti 3,65 3,90 3,46 TÄRKEYS, ketään ei kiusata koulussa 3,67 3,80 3,55 TÄRKEYS, koulussa on turvallinen olo 3,65 3,80 3,54 TÄRKEYS, tunnen kuuluvani "porukkaan" 3,90 4,00 3,83 TÄRKEYS, voin vaikuttaa koulun asioihin 3,05 3,10 3,00 TYYTYVÄISYYS, kaikkia kohdellaan tasa-arvoisesti 3,45 3,33 3,55 TYYTYVÄISYYS, ketään ei kiusata koulussa 3,05 3,11 3,00 TYYTYVÄISYYS, koulussa on turvallinen olo 3,32 3,30 3,33 TYYTYVÄISYYS, tunnen kuuluvani "porukkaan" 3,57 3,90 3,27 TYYTYVÄISYYS, voin vaikuttaa koulun asioihin 2,95 3,44 2,58 TIEDONTARVE 3,73 3,61 3,78 TÄRKEYS, tietoa ja kokemuksia eri ammateista 3,56 3,33 3,67 TÄRKEYS, tieto jatko-opintovaihtoehdoista 3,67 3,67 3,67 TÄRKEYS, selvyys omista taidoista ja soveltuvuuksista 3,67 3,50 3,75 TÄRKEYS, tieto arvosanojen merkityksestä ja pääsyvaatimuksista 3,56 3,50 3,58 TYYTYVÄISYYS, tietoa ja kokemuksia eri ammateista 3,75 3,60 3,82 TYYTYVÄISYYS, tieto jatko-opintovaihtoehdoista 3,93 4,00 3,90 TYYTYVÄISYYS, selvyys omista taidoista ja soveltuvuuksista 3,88 3,60 4,00 TYYTYVÄISYYS, tieto arvosanojen merkityksestä ja pääsyvaatimuksista 3,88 3,80 3,91 Mikä on - tai on ollut - näiden tekijöiden vaikutus Sinun koulutusvalinnoissa? 3,37 3,55 3,28 VAIKUTUS, koulussa saatu ohjaus 3,47 3,60 3,40 VAIKUTUS, keskustelut vanhempien kanssa 3,40 3,60 3,30 VAIKUTUS, sattuma 3,00 3,40 2,80 VAIKUTUS, omat pitkäaikaiset tavoitteet/kiinnostus 3,60 3,60 3,60 Yhteenveto 3,43 3,51 3,37 22

23 LIITE 2. Henkilöstökyselyn raportti 1. JOHDANTO Tässä raportissa esitetään tulokset Ruokolahdella tehdyn lasten ja nuorten palvelujärjestelmän arvioinnin henkilöstökyselystä. Henkilöstökysely suunnattiin lasten ja nuorten palvelujärjestelmän henkilöstölle ja johdolle sekä poliittiseen päätöksentekoon osallistuville. Kyselyssä arvioitiin palvelujärjestelmän nykytilaa ja kehittämistarpeita sekä hyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä. Kysely toteutettiin www-kyselynä helmikuussa Ruokolahden kysely on osa laajempaa lasten ja nuorten palvelujärjestelmän verkostoarviointia, jossa on ollut mukana kaikkiaan 17 kuntaa ja kaupunkia (marraskuu 2008 ja helmikuu 2009). Arvioinnin ja siihen liittyvien kyselyjen taustaa on selostettu tarkemmin valtakunnallisissa kokonaisraporteissa. Henkilöstökyselyn teemat suunniteltiin hallituksen lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelman (myöhemmin LaNuKe-ohjelma) tavoitteiden mukaisesti. Tämä ohjelma muodosti arvioinnin ja kyselyn valtakunnallisen kehyksen. Valtakunnallista yhtenäisyyttä haettiin myös lakisääteisen lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman tietotarpeista. Kyselyyn suunniteltiin otos, jossa oli kattava edustus lasten ja nuorten palvelujärjestelmän henkilöstöstä ja poliittisista päättäjistä. Kaikki keskeiset sektorit (sosiaali- ja terveysala, varhaiskasvatus, perusopetus, lukiot, ammatillinen koulutus, nuorisotyö, työllistämispalvelut, päihdehuolto, maahanmuuttaja-asiat jne.) pyrittiin huomioimaan. Kunnan koosta riippuen mukaan pyrittiin saamaan noin henkilöä. Henkilöstökysely organisoitiin kunnissa hieman eri tavalla. Useimmista kunnista saatiin yhteystietoja sisältävä postilista ( -osoitteet). Kyselylinkki lähetettiin tälle listalle. Ruokolahdelta saatiin 83 henkilön yhteystiedot, kyselyyn vastasi kaikkiaan 24 henkilöä, eli vastausprosentti oli 29 %. Ruokolahden kyselyn tuloksia voi verrata syksyn 2008 tuloksiin, keväällä 2009 kyselyä lyhennettiin, mutta muilta osin kysymykset pysyivät samoina. Koska kyseessä oli kuitenkin uusi kysely, Ruokolahden tuloksia ei ole mahdollista esittää samoissa taulukoissa ja kuvissa syksyn aineiston kanssa. Vertailu edellyttää tulosten lukemista rinnan syksyn valtakunnallisen raportin kanssa. 23

24 2. VASTAAJIEN TAUSTATIEDOT Taulukko 1. Vastaajat iän ja sukupuolen mukaan Ikä? Vastaus Lukumäärä Prosentti 20% 40% 60% 80% 100% 1. alle 18 v 0 0,00% v 0 0,00% v 1 4,17% v 5 20,83% v 15 62,50% v tai enemmän 3 12,50% Yhteensä % Sukupuoli? Vastaus Lukumäärä Prosentti 20% 40% 60% 80% 100% 1. Nainen 17 77,27% 2. Mies 5 22,73% Yhteensä % Taulukko 2. Vastaajat toimialoittain Toimiala Vastaus Lukumäärä Prosentti 20% 40% 60% 80% 100% 1. Varhaiskasvatus 3 12,50% 2. Sosiaali- ja terveyspalvelut 7 29,17% 3. Perusopetus 4 16,67% 4. Ammatillinen koulutus 1 4,17% 5. Lukio 0 0,00% 6. Nuorisotyö 1 4,17% Liikunta- ja vapaaaikapalvelut Työvoimahallinto ja työllistämispalvelut 2 8,33% 0 0,00% 9. Rikos- ja riita-asiat 0 0,00% 10. Monisektorinen työ 1 4,17% 11. Ei mikään näistä 5 20,83% Yhteensä % 24

25 Taulukko 3. Vastaajat aseman mukaan Asema Vastaus Lukumäärä Prosentti 20% 40% 60% 80% 100% 1. Toimialan ylin johto 3 12,50% 2. Keskijohto 3 12,50% 3. Henkilöstö/suorittava työ Kehittäminen-, 4. suunnittelu-, asiantuntijatehtävät 14 58,33% 4 16,67% Yhteensä % Taulukko 4. Vastaajien asiantuntemus elämän murrosvaiheiden mukaan 25

26 Palvelut murrosvaiheissa (oma ala) Vastaus Lukumäärä Prosentti 20% 40% 60% 80% 100% palvelut lapsen syntyessä palvelut lapsen aloittaessa päivähoidon 2 10,53% 5 26,32% 3. palvelut esikoulussa 7 36,84% palvelut perusopetukseen alussa palvelut perusopetuksen jälkeisessä nivelvaiheessa palvelut jatkoopintojen alussa palvelut jatkoopintojen keskeytyessä palvelut koulusta työelämään siirryttäessä palvelut työttömyyden alkaessa 8 42,11% 10 52,63% 5 26,32% 2 10,53% 2 10,53% 2 10,53% palvelut perhetilanteiden 10. muuttuessa (ero yms.) palvelut 11. taloudellisissa kriisitilanteissa palvelut muissa 12. kriisitilanteissa 8 42,11% 5 26,32% 7 36,84% Yhteensä 3. PALVELUJÄRJESTELMÄN KOORDINOINTI JA YHTEISTYÖ Tulokset palvelujärjestelmän koordinoinnin ja yhteistyön nykytilasta työnkuvan mukaan eroteltuna. Kuva 1. Lasten ja nuorten palvelujärjestelmän koordinointi ja yhteistyö (vastausten keskiarvot, 1= erittäin huono, 5=erittäin hyvä). 26

27 Taulukossa 5 esitetään vastaajien näkemykset keskeisimmistä ja ajankohtaisimmista kehittämishaasteista. Vastaajat saivat valita 3-6 tärkeintä kehittämiskohdetta annetuista vaihtoehdoista. Taulukko 5. Koordinoinnin ja yhteistyön kehittämishaasteet (tärkeimmiksi valitut) Koordinoinnin ja yhteistyön kehittämishaasteet Vastaus Lukumäärä P rosentti 20% 40% 60% 80% 100% 1. palvelujärjestelmän aukkokohtien paikantaminen 2. palvelujärjestelmän päällekkäisyyksien löytäminen 2 10,53% 2 10,53% päätösten ja valintojen legitiimisyyden (hyväksyttävyyden) lisääminen yhteisten intressien ja tavoitteiden löytäminen hanke- ja projektitoiminnan koordinointi 0 0,00% 11 57,89% 3 15,79% 6. yhteistyöverkoston laajentaminen 8 42,11% sitouttavan sopimuksellisuuden lisääminen yhteistyössä yhteistyö "rajoja" rikkovaksi ja innovatiiviseksi 4 21,05% 9 47,37% 9. yhteistyökumppaneiden yhdenvertaisuus vastuunjaon, luottamuksen ja 10. avoimuuden kehittäminen ymmärryksen ja yhteisen 11. "kielen" löytäminen yhteistyön juurruttaminen 12. organisaation kaikille tasoille 4 21,05% 11 57,89% 8 42,11% 9 47,37% 4. PALVELUJÄRJESTELMÄN TOIMINTA MURROS- JA MUUTOSVAIHEISSA LaNuKe-ohjelman tavoitteissa on eräänä painopisteenä palveluiden toimivuus erilaisissa elämänkaareen ja tilanteisiin liittyvissä muutosvaiheissa. Kyselylomakkeessa tätä teemaa tarkasteltiin siten, että vastaajia pyydettiin ensin valitsemaan oman työnsä kannalta keskeisimmät (2-4 kpl) muutosvaiheet (kts. taulukko 4). Tämän jälkeen vastaaja sai arvioida 27

28 valitsemiensa palveluiden nykytilaa ja siihen liittyvää huolen astetta. Tätä kautta kuhunkin teemaan tuli vastaajia eri toimialoilta elämänkaariajattelun mukaisesti. Kuvassa 2 esitetään tuloksia tästä osiosta. Sininen pylväs kuvaa tavoitteiden toteutumisen nykytilaa ja punainen pylväs vastaajan arvioita huolen asteesta. Huolen arvioinnissa pyydettiin huomioimaan asian tärkeys ja toisaalta ennakointitieto tilanteen muuttumisesta. Kuva 2. Palvelut elämänkaaren murros- ja muutosvaiheissa (keskiarvot, tavoitteiden toteutuminen, 1=ei lainkaan, 5=täysin ja huolen aste, 1=ei huolta, 5=reagointi). 5. PERUSOPETUKSEN JA NUORISOTYÖN TILA Lomakkeeseen oli tehty omat kysymyspatterit perusopetuksen ja nuorisotyön edustajille. Tässä osiossa kartoitettiin henkilöstön ja johdon näkemyksiä asioiden nykytilasta sekä huolen asteista. Kuva 3. Perusopetuksen tila (keskiarvot, tavoitteiden toteutuminen, 1=ei lainkaan, 5=täysin 28

29 ja huolen aste, 1=ei huolta, 5=reagointi). Myös nuorisotyön edustajille oli kyselyssä oma kysymysosio. Tässä kysymyspatterissa oli listattu keskeiset nuorisotyön palvelut ja vastaajia pyydettiin arvioimaan niihin liittyvien tavoitteiden saavuttamista sekä ennakoivaa huolen astetta. Ruokolahdelta oli vain yksi vastaaja nuorisotyön toimialalta, kuvassa 4 esitetään tulokset vastaajan luvalla. Kuva 4. Nuorisotyön tila (keskiarvot, tavoitteiden toteutuminen, 1=ei lainkaan, 5=täysin ja huolen aste, 1=ei huolta, 5=reagointi). Palveluiden yksilövaikutuksia arvioitiin LaNuKe-ohjelman tavoitteiden kautta. Ensinnäkin arvioitiin erilaisia kasvatukseen ja opetukseen liittyviä tavoitteita. Näihin pyydettiin arviota perusopetuksen ja nuorisotyön edustajilta. Tarkoituksena oli verrata näiden kasvattajien ja ohjaajien näkemyksiä. Kuva 5. Palveluiden yksilövaikutusten tila peruskoulussa ja nuorisotyössä (vastausten keskiarvot, 1= erittäin huono, 5=erittäin hyvä). 29

30 6. PALVELUJÄRJESTELMÄN ARVIOINTI CAF-MALLILLA Kyselylomakkeeseen rakennettiin CAF-laadunarviointimallia soveltaen osio, jossa vastaajia pyydettiin arvioimaan oman toimialansa ja/työnsä tilaa sekä näihin liittyviä huolen asteita. Nämä kysymykset oli suunnattu vain palvelujärjestelmän ns. sektoritoimijoille, monialaisen ja poikkihallinnollisen työn edustajat eivät vastanneet näihin kysymyksiin. Tässä luvussa raportoidaan Ruokolahden tulokset kokonaisuudessaan, ilman toimialakohtaisia tarkasteluja. Kuvissa 5-11 esitetään CAF-teemojen arvioinnin tulokset. Kuva 6. Työn tavoitteellisuus ja ohjautuminen (keskiarvot, tavoitteiden toteutuminen, 1=ei lainkaan, 5=täysin ja huolen aste, 1=ei huolta, 5=reagointi). 30

31 Kuva 7. Yhteistyö oman työn tukena (keskiarvot, tavoitteiden toteutuminen, 1=ei lainkaan, 5=täysin ja huolen aste, 1=ei huolta, 5=reagointi). Kuva 8. Palveluprosessit (keskiarvot, tavoitteiden toteutuminen, 1=ei lainkaan, 5=täysin ja huolen aste, 1=ei huolta, 5=reagointi). Kysyttiin vain suorittavaa työtä tekeviltä. 31

32 Kuva 9. Palvelujen tarjonta (keskiarvot, tavoitteiden toteutuminen, 1=ei lainkaan, 5=täysin ja huolen aste, 1=ei huolta, 5=reagointi). Kysyttiin vain johdolta ja asiantuntijoilta. Kuva 10. Työympäristö (keskiarvot, tavoitteiden toteutuminen, 1=ei lainkaan, 5=täysin ja huolen aste, 1=ei huolta, 5=reagointi). Kysyttiin vain suorittavaa työtä tekeviltä. Kuva 11. Resurssit (keskiarvot, tavoitteiden toteutuminen, 1=ei lainkaan, 5=täysin ja huolen aste, 1=ei huolta, 5=reagointi). Kysyttiin vain johdolta. 32

33 7. ASIAKASMÄÄRÄT JA ENNAKOITU MUUTOS Henkilöstölle ja keskijohdolle suunnattiin lisäksi kysymys, jossa pyydettiin arvioimaan oman toimialan asiakasmääriä ja ennakoimaan tulevaa muutosta. Arvioita pyydettiin erikseen erityisen tuen tarpeessa olevista asiakkaista. Kuvassa 12 esitetään tähän osioon tulleita vastauksia. Tulokset esitetään keskeisten toimialojen mukaan eroteltuna. Kuva 12. Asiakasmäärät (keskiarvot, nykytila, 1= liikaa, 3=sopiva, 5=vähäinen ja muutos, 1=vähenee, 3=pysyy ennallaan, 5=lisääntyy paljon). Vastaajilta pyydettiin lomakkeessa arviota myös hyvinvoinnin kannalta riskiryhmässä olevien lasten ja nuorten lukumäärästä. Vastaajat ohjautuivat arvioimaan oman asiantuntemuksensa 33

34 perusteella joko 0 7 -vuotiaiden, vuotiaiden tai vuotiaiden lukumäärää. Arviota pyydettiin noin-arviona oman asiantuntemuksen perusteella, % -lukuna suhteessa ikäluokkaan Taulukossa 6 kuvataan valtakunnalliset vastaukset (syksyn 2008 kyselystä). Taulukko 6. Hyvinvoinnin riskiryhmässä olevat (asiantuntijoiden arvio valtakunnallinen aineisto) Alle 7-vuotiaat HYVINVOINNIN RISKIRYHMÄSSÄ hyvinvoinnin riskiryhmässä (% ikäluokasta) 7-15 vuotiaat riskiryhmässä (% ikäluokasta) vuotiaat riskiryhmässä (% ikäluokasta) Keskiarvo 13,33 13,91 12,50 Vastaajien lkm Hajonta 9,926 10,911 7,092 Mediaani 10,00 10,00 10,00 Ruokolahden osalta alle 7-vuotiaiden kohdalla arvion antoi 8 henkilöä, arvioiden keskiarvo oli 11,88 % (mediaani 10) vuotiaiden osalta arvion antoi vain 4 vastaajaa, arvioiden keskiarvo oli 10,75 % (mediaani 8) vuotiaiden osalta arvion antoi myös vain 4 vastaajaa, keskiarvo oli 5 % (mediaani 4). 8. HYVINVOINNIN TEEMAT Kyselylomakkeessa oli valinnaisia kysymysosioita, joihin vastaajat saivat siirtyä oman kiinnostuksensa mukaan. Valittavia teemoja oli 3 kpl. Taulukossa 7 kuvataan Ruokolahden vastaajien jakautuminen teemoittain. Taulukko 7. Vastaajien valitsemat teemat Teemoitellut kysymykset Vastaus Lukumäärä Prosentti 20% 40% 60% 80% 100% Lapsiperheiden sosiaalinen ja taloudellinen hyvinvointi Perusopetuksesta jatkokoulutukseen ja työelämään Nuorten vapaa-aika ja osallisuus Yhteensä 11 61,11% 4 22,22% 5 27,78% Perusopetuksesta jatkokoulutukseen ja työelämään 34

35 Nivelvaiheen valinneille vastaajille esitettiin yksi kysymyspatteri, jossa pyydettiin arvioimaan nivelvaiheen palveluiden tavoitteiden saavuttamista sekä ennakoivaa huolta. Kuva 13. Nivelvaiheen tila (keskiarvot, tavoitteiden toteutuminen, 1=ei lainkaan, 5=täysin ja huolen aste, 1=ei huolta, 5=reagointi). Lapsiperheiden sosiaalinen ja taloudellinen hyvinvointi Lapsiperheiden asiantuntijoille esitettiin kysymyspatteri, jossa pyydettiin arvioimaan kasvuympäristön tilaa ja perheiden taloudellista hyvinvointia. Kuvassa 14 esitetään tulokset tästä osiosta. Kuva 14. Lapsiperheiden hyvinvointi (keskiarvot, tavoitteiden toteutuminen, 1=ei lainkaan, 5=täysin ja huolen aste, 1=ei huolta, 5=reagointi). Nuorten vapaa-aika ja osallisuus 35

36 Nuorten vapaa-aika ja osallisuus ovat oikeastaan kaksi erillistä teemaa ja tästä syystä tässä osiossa esitettiin kaksi kysymyspatteria. Ensimmäisessä pyydettiin arvioimaan nuorten vapaaajan toimintaympäristöjä kolmesta eri näkökulmasta (kuva 15). Kuva 15. Nuorten vapaa-aika (keskiarvot, tavoitteiden toteutuminen, 1=ei lainkaan, 5=täysin ja huolen aste, 1=ei huolta, 5=reagointi). Toisessa osiossa pyydettiin arvioimaan nuorten osallistumiseen ja vaikutusmahdollisuuksiin liittyviä asioita. Kuvassa 16 esitetään tulokset tästä osiosta. Kuva 16. Osallisuus ja vaikutusmahdollisuudet (keskiarvot, tavoitteiden toteutuminen, 1=ei lainkaan, 5=täysin ja huolen aste, 1=ei huolta, 5=reagointi). Tärkeimmät kehittämiskohteet 36

37 Kussakin teemassa kysyttiin vielä tärkeimpiä kehittämiskohteita. Vastaajia pyydettiin valitsemaan annetuista vaihtoehdoista tärkeimmät asiat. Ensimmäisessä osiossa oli palveluiden tarjontaan ja kohdistumiseen liittyviä asioita. Kuvassa 17 esitetään Ruokolahden vastaukset eri teemojen mukaan eroteltuna. Kuva 17. Tärkeät kehittämiskohteet (tärkeiksi valinneiden prosenttiosuudet) Kuvassa 18 esitetään tulokset osiosta, johon oli koottu palvelujen kehittämiseen ja toteuttamistapaan liittyviä asioita. Kuva 18. Tärkeät kehittämiskohteet (tärkeiksi valinneiden prosenttiosuudet) 9. KEHITTÄMISKOHTEET JA HYVINVOINTIIN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT 37

38 Edellä käsiteltiin kehittämiskohteita kolmen teeman osalta. Kehittämiskohteita kartoitettiin myös avoimilla kysymyksillä. Vastaajat saivat valita annetuista vaihtoehdoista itselleen mieluisimmat kysymykset. Taulukossa 10 kuvataan Ruokolahden vastaajien valitsemat avoimet kysymykset. Taulukko 10. Vastaajien valitsemat avoimet kysymykset Valinnaiset avokysymykset Vastaus Lukumäärä Prosentti 20% 40% 60% 80% 100% kuntien yhteistoiminnan ja 1. seutukunnallisen yhteistyön (laadukas) tulevaisuus? taloudellisuuden lisääminen ja säästöpaineet - miten käy 2. palveluiden laadulle ja saatavuudelle? 5 27,78% 2 11,11% 3. miten lasten ja nuorten hyvinvointiin voitaisiin vaikuttaa omalla paikkakunnallani? Yhteensä 12 66,67% Tässä raportoidaan tulokset eniten suosiota herättäneestä avokysymyksestä, eli lasten ja nuorten hyvinvointiin vaikuttamisesta. Tähän kysymykseen vastattiin kahdessa vaiheessa: ensin kysyttiin vaikuttavista tekijöistä ja sitten pyydettiin esittämään konkreettisia kehittämisehdotuksia: Yllä listattiin lasten ja nuorten hyvinvointiin mahdollisesti vaikuttavia tekijöitä ja reunaehtoja. Nyt voit kertoa asioista omin sanoin (esim. täydentämällä listaa kuvaamalla erilaisia prosesseja ja syy-yhteyksiä hyvinvointiiin liittyen) sekä esittää konkreettisia toimenpide-ehdotuksia: millaisin keinoin hyvinvointia voitaisiin turvata tai lisätä omalla paikkakunnallasi? esim.ennaltaehkäisevä päihdetyö koulujen ala-asteelta lähtien ja harrastusmahdollisuudet/pätevät ohjaajat,aikuisten esimerkki(myönteisesti). Päihteiden ongelmakäyttö,perheiden pahoinvointi,itärajan läheisyys,riittämättömät auttamismenetelmät omassa kunnassa,pitkä matka hoitoon toiselle paikkakunnalle.(kielt.). kunnassa ei ole nuorilla sopivaa kokoontumispaikkaa (olisi auki joka iltapäivästä iltaan. Nuorisoohjaaja olisi kyllä erittäin tarpeellinen. a) ympäristön turvallisuus, tasa-arvoisuus, b) pitkät välimatkat, maalaisuus negatiivisesti katsottuna, osallisuusmahdollisuuksien puuttuminen, älymysvaikutusten vähäisyys, a)nuorison tapaamistilat, kerhot yms. b) päihteiden saanti, väkivalta, kiusaaminen,syrjäytyminen Nuorilla on mahdollisuus opiskella/harrastaa mm. kuvataidetta musiikkia, liikuntaa. Joillekin nuorista, ei saada mielenkiintoa heräämään em. harrastuksiin tai nuorten tilaisuuksiin ja -iltoihin, joilla saataisiin heille ajanvietettä ja sisältöä vapaa-aikaan. A) myönteisesti vaikuttaa: pieni paikkakunta ja pienehkö koulu, jossa on kaikki tunnetaan ja jossa on aitoa välittämistä. B) Imatran ja rajan läheisyys. Liian helposti saatavilla viinaa ja tupakkaa, jota välitetään alaikäisille (myös aikuset tekevät tätä). Nuoret huomataan ykslöinä. Perheiden hyvinvointi vaatii erityistä huomiota. Perhetyöntekijä ollaan nyt saamassa, mikä on pieni askel myönteiseen suuntaan. Nuoret tarvitsevat ohjattua toimintaa Ohjaajia lisää Harrastus mahdollisuuksien osittainen puute Sisäliikunta tilat ongelma Aktiiviset toimijat kullan arvoisia Vanhempien työllisyystilanne vaikuttaa sekä myön. että kielt. Jos on töitä, arki sujuu paremmin, ellei töitä ole perheen hyvinvointi kärsii. Perheiden arvomaailma vaikuttaa arkeen. Mikäli hyvä arvopohja, elämä sujuu vaikeuksissakin. Jos ollaan "tuuliajolla", niin pienetkin vastoinkäymiset vaikuttavat arejn sujumiseen. Pienellä paikkakunnalla toimii vielä edes vähän naapuriapu, esim. kuljetuksissa ja koulujen luokkakoko on kohtuullinen. Entä mihin hyvinvointiin vaikuttaviin tekijöihin olisi mahdollista ja aiheellista puuttua välittömästi seuraavan 6 38

39 kuukauden aikana. Millaisia konkreettisia toimenpidesuosituksia esittäisit? Mihin tulisi vaikuttaa ja miten? Tarkempi seulonta lapsista ja nuorista,jotka tarvitsevat mahd.tutkimuksia tai hoitoa ja rohkea ohjaaminen niihin palveluihin myös lääkäreiden osalta. Perheisiin liittyvän työn lisääminen/perheohjaaja,joka on koulutettu riittävästi. Kaikki toimialat kantaisivat vastuuta lapsista ja nuorista. Nuorisoohjaajan palkkaamisen katson erittäin tärkeäksi ratkaisuksi nuorille ja heidän avuksi moniin ongelmiin... linkki nuorille päättäjiin, vaikka meidän kunnassa edelleen puhutaan että ei meidän nuorilla ole ongelmia... nuorisovaltuuston tai vastaavan synnyttäminen, vain pientä viilausta tapahtuu parempaan suuntaan seuraavien kuukausien aikana. Nuorisolle lisää aikuisten valvomaa toimintaa, kokoutumispaikkoja. Jokaisen aikuisen pitäisi rohkeasti puuttua siihen, mitä ympärillään näkee ja kuulee. Edelliseen vastaukseen viitaten. Monissa perheissä on ongelmia, mitä heijastuvat myös lapsiin ja nuoriin. Vanhempien työttömyys, mielenterveysongelmat jne. Kaikenlaisia hankkeita on eri aloille Yhteiskunnalta mahdollisuus saada rahaanuorille suunnatun toiminnan aloittamiseen Ruokolahden Raju n aloittama hanke hyvä esimerkki Kunnassa on ilmennyt pientä ilkivaltaa koulkiinteistön ja jonkin muunkin kiinteistön kohdalla. Näihin pitäisi puuttua napakalla kädellä, esim. järjestämällä partiointia. Kyselyn määrällisessä osiossa selvitettiin myös näkemyksiä kunta- ja palvelurakenneuudistuksen vaikutuksista. Taulukossa 11 kuvataan Ruokolahden vastauksia vastaajien työnkuvan mukaan eroteltuna. Taulukko 11. Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen vaikutus (prosenttijakaumat). 10. YHTEENVETO 39

LASTEN JA NUORTEN PALVELUJÄRJESTELMÄN ARVIOINTI SAVITAIPALEEN HENKILÖSTÖKYSELYN RAPORTTI.

LASTEN JA NUORTEN PALVELUJÄRJESTELMÄN ARVIOINTI SAVITAIPALEEN HENKILÖSTÖKYSELYN RAPORTTI. LASTEN JA NUORTEN PALVELUJÄRJESTELMÄN ARVIOINTI SAVITAIPALEEN HENKILÖSTÖKYSELYN RAPORTTI. Maaliskuu 2009 1 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO 2. VASTAAJIEN TAUSTATIEDOT 3. PALVELUJÄRJESTELMÄN KOORDINOINTI JA

Lisätiedot

LEMIN NUORISOKYSELYN RAPORTTI 2009

LEMIN NUORISOKYSELYN RAPORTTI 2009 LEMIN NUORISOKYSELYN RAPORTTI 2009 Lasten ja nuorten elinolojen ja palvelujärjestelmän verkostoarviointi Nupit Kaakkoon! 2007 2011 projekti SISÄLLYS 1. JOHDANTO 3 Tyytyväisyyskuilujen hakeminen 3 2. TAUSTATIEDOT

Lisätiedot

LUUMÄEN NUORISOKYSELYN RAPORTTI 2009

LUUMÄEN NUORISOKYSELYN RAPORTTI 2009 LUUMÄEN NUORISOKYSELYN RAPORTTI 2009 Lasten ja nuorten elinolojen ja palvelujärjestelmän verkostoarviointi Nupit Kaakkoon! 2007 2011 projekti 1 SISÄLLYS 1. JOHDANTO 3 Tyytyväisyyskuilujen hakeminen 3 2.

Lisätiedot

LAPPEENRANNAN NUORISOKYSELYN RAPORTTI 2009

LAPPEENRANNAN NUORISOKYSELYN RAPORTTI 2009 LAPPEENRANNAN NUORISOKYSELYN RAPORTTI 2009 Lasten ja nuorten elinolojen ja palvelujärjestelmän verkostoarviointi Nupit Kaakkoon! 2007 2011 projekti SISÄLLYS 1. JOHDANTO 3 2. TAUSTATIEDOT 3 3. VAPAA-AIKA

Lisätiedot

Perusopetuksen arviointi. Koulun turvallisuus 2010. oppilaiden näkemyksiä RJ 26.2.2010. Tampere. Tampereen kaupunki Tietotuotanto ja laadunarviointi

Perusopetuksen arviointi. Koulun turvallisuus 2010. oppilaiden näkemyksiä RJ 26.2.2010. Tampere. Tampereen kaupunki Tietotuotanto ja laadunarviointi Perusopetuksen arviointi Koulun turvallisuus 2010 oppilaiden näkemyksiä RJ 26.2.2010 Tietotuotanto ja laadunarviointi Tampere Kyselyn taustaa Zef kysely tehtiin tuotannon toimeksiannosta vuosiluokkien

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

Perusopetuskysely Koko perusopetus 2016, vertailut vuosiin 2013 ja 2014

Perusopetuskysely Koko perusopetus 2016, vertailut vuosiin 2013 ja 2014 Perusopetuskysely 2016 Koko perusopetus 2016, vertailut vuosiin 2013 ja 2014 Taustatietoja Kysely toteutettiin toukokuun lopulla 2016 Linkki kyselyyn lähetettiin Helmin kautta 4099 oppilaan 7966:lle huoltajalle

Lisätiedot

Perusopetuskysely Kartanon koulu luokat 1-6

Perusopetuskysely Kartanon koulu luokat 1-6 Perusopetuskysely 2016 luokat 1-6 31.8.2016 Taustatietoja Kysely toteutettiin ajalla 25.5. -4.6.2016 Linkki kyselyyn lähetettiin Helmin kautta 4099 oppilaan noin 7500:lle huoltajalle Asteikon arvot :Täysin

Lisätiedot

SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2015

SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 Osavuosikatsaus II SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2015 Hallinto- ja talouspalvelut PÄÄLINJAUS/ TOT. LINJAUS TOIMENPIDE SITOVA TAVOITE MITTARI/ MITTA- RIN TAVOITE

Lisätiedot

Kuntapalvelukyselyn tulokset

Kuntapalvelukyselyn tulokset Kuntapalvelukyselyn tulokset 3.10.2012 Kysely oli avoinna MLL:n nettisivuilla www.mll.fi 5.-23.9.2012. Kyselyyn tuli yhteensä 1731 vastausta. Kyselyssä oli yhteensä 48 kysymystä yhdeksältä eri aihealueelta.

Lisätiedot

TURVALLISESTI JÄRVENPÄÄSSÄ. erikoissuunnittelija Tero Seitsonen Lasten ja nuorten & Sivistyksen ja vapaa-ajan palvelualueet

TURVALLISESTI JÄRVENPÄÄSSÄ. erikoissuunnittelija Tero Seitsonen Lasten ja nuorten & Sivistyksen ja vapaa-ajan palvelualueet TURVALLISESTI JÄRVENPÄÄSSÄ erikoissuunnittelija Tero Seitsonen Lasten ja nuorten & Sivistyksen ja vapaa-ajan palvelualueet ALUEELLINEN TERVEYS- JA HYVINVOINTITUTKIMUS Yleistä Toteutettiin vuosien 2013-2015

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2013 Kokkola. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely

Kouluterveyskysely 2013 Kokkola. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Kouluterveyskysely 2013 Kokkola Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Yksilö kasvaa osana yhteisöjä 2 Kouluterveyskysely Valtakunnallisesti kattavin nuorten (14-20 v) elinoloja

Lisätiedot

Varhaiskasvatuspalvelujen laatukyselyn tulokset. Kevät 2014

Varhaiskasvatuspalvelujen laatukyselyn tulokset. Kevät 2014 Varhaiskasvatuspalvelujen laatukyselyn tulokset Kevät 2014 Laatukysely 2014 Rovaniemen varhaiskasvatuspalveluissa laatua arvioitiin uudistetun laatukyselyn avulla. Kyselyn uudistamisella haluttiin kohdentaa

Lisätiedot

Koululaisen arki. Vapaa-aika 2-4 h. Perheen kanssa 3-5 h. Uni 10-11 h. Koulu 4-6 h. Läksyt 30-45 min. Oppilaiden ajankäyttö ja harrastukset Lapua 2014

Koululaisen arki. Vapaa-aika 2-4 h. Perheen kanssa 3-5 h. Uni 10-11 h. Koulu 4-6 h. Läksyt 30-45 min. Oppilaiden ajankäyttö ja harrastukset Lapua 2014 Yhteenveto kyselyn tuloksista Koululaisen arki Ruutuaika Harrastukset Kaverit Leikit Yhdessä tekeminen Ruokailu Kotiaskareet Arjen rutiinit Perheen kanssa 3-5 h Vapaa-aika 2-4 h Uni 10-11 h Läksyt 30-45

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN OSALLISUUDEN MONIALAINEN KAUPUNKIOHJELMA 2012-2015

LASTEN JA NUORTEN OSALLISUUDEN MONIALAINEN KAUPUNKIOHJELMA 2012-2015 LASTEN JA NUORTEN OSALLISUUDEN MONIALAINEN KAUPUNKIOHJELMA 2012-2015 Lasten ja nuorten osallisuus koulun ja nuorisotyön yhteistyönä seminaari 12.9.2011 Tanja Räty koordinaattori / osallisuuskasvatus Jyväskylän

Lisätiedot

Kokoelmien tärkeyden keskiarvot toimipisteittäin

Kokoelmien tärkeyden keskiarvot toimipisteittäin Palvelunlaatukysely: Kokoelmapalvelut Kokoelmapalvelujen tärkeys Palvelunlaatukyselyssä toimintojen tärkeyttä mitattiin arvoasteikolla, jossa erittäin tärkeä sai arvon, jokseenkin tärkeä arvon ja ei ollenkaan

Lisätiedot

1. JOHDANTO 3 2. TAUSTATIEDOT OMA ASUINSEUTU 7 Asuinympäristö ja viihtyminen VAPAA-AIKA 19 Harrastaminen 19

1. JOHDANTO 3 2. TAUSTATIEDOT OMA ASUINSEUTU 7 Asuinympäristö ja viihtyminen VAPAA-AIKA 19 Harrastaminen 19 Kouvolan nuorisokysely 2009 Nupit Kaakkoon! 2007 2010 projekti NUORISOPALVELUT SISÄLLYS 1. JOHDANTO 3 2. TAUSTATIEDOT 5 3. OMA ASUINSEUTU 7 Asuinympäristö ja viihtyminen 7 4. OPISKELU 11 Ohjaus ja oppiminen

Lisätiedot

OPISKELUKYSELY KEVÄT 2010 Savonia-ammattikorkeakoulu Amk- tutkinto-opiskelijat Ylemmän amk-tutkinnon opiskelijat. Raportti 1.6.

OPISKELUKYSELY KEVÄT 2010 Savonia-ammattikorkeakoulu Amk- tutkinto-opiskelijat Ylemmän amk-tutkinnon opiskelijat. Raportti 1.6. OPISKELUKYSELY KEVÄT 2010 Savonia-ammattikorkeakoulu Amk- tutkinto-opiskelijat Ylemmän amk-tutkinnon opiskelijat Raportti 1.6.2010 Mittarityöryhmä Jorma Honkanen Heikki Likitalo Tuula Peura TeWa LiKu TeKu

Lisätiedot

Tampereen kaupunkiseudun nuorisokysely 2016 ORIVESI. Rajatonta riemua - Tampereen kaupunkiseudun nuorisotyön kehittämishanke 2013 2016

Tampereen kaupunkiseudun nuorisokysely 2016 ORIVESI. Rajatonta riemua - Tampereen kaupunkiseudun nuorisotyön kehittämishanke 2013 2016 Tampereen kaupunkiseudun nuorisokysely 2016 ORIVESI Rajatonta riemua - Tampereen kaupunkiseudun nuorisotyön kehittämishanke 2013 2016 Kangasala, Lempäälä, Nokia, Orivesi, Pirkkala, Tampere, Vesilahti,

Lisätiedot

Aloituskysely 2016 tulokset

Aloituskysely 2016 tulokset Perustutkintokoulutus VALMA-koulutus Vastaajia 474, vastausprosentti 80 % Aloituskyselyn toteutus syksyllä 2016 Aloituskysely toteutettiin Luovissa syyskuussa. Kyselyyn kohderyhmänä olivat syksyllä 2016

Lisätiedot

Asukastutkimus 2016 Pirkkalan kunta 3.6.2016. Etta Partanen Anna Laiho Jari Holttinen

Asukastutkimus 2016 Pirkkalan kunta 3.6.2016. Etta Partanen Anna Laiho Jari Holttinen Asukastutkimus Pirkkalan kunta 3.6. Etta Partanen Anna Laiho Jari Holttinen Sisällys 1. Yleistä tutkimuksesta 2. Tutkimuksen keskeisiä tuloksia 3. Vastaajien taustatiedot 4. Tutkimuksen tulokset Yleistä

Lisätiedot

Yksintulleiden alaikäisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 32 alaikäisyksikössä vuoden 2016 aikana. Vastaajia oli noin 610.

Yksintulleiden alaikäisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 32 alaikäisyksikössä vuoden 2016 aikana. Vastaajia oli noin 610. YHTEENVETO 10.10.2016 Maahanmuuttovirasto/ Vastaanottoyksikkö ALAIKÄISYKSIKÖIDEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 Taustaa Yksintulleiden alaikäisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin

Lisätiedot

CADDIES asukaskyselyn tulokset

CADDIES asukaskyselyn tulokset CADDIES asukaskyselyn tulokset Kysely toteutettiin 27.4.-17.5.2009 Kyselyyn vastattiin Internet-pohjaisella lomakkeella osoitteessa http://kaupunginosat.net/asukaskysely tai paperilomakkeella Arabianrannan,

Lisätiedot

Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 2010 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study).

Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 2010 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study). Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 1 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa 1994-1 WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study). Pääjohtaja Aulis Pitkälä Tiedotustilaisuus 8.8.12, Opetushallitus Osaamisen

Lisätiedot

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille.

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille. 27.3.2014 YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA SOS-Lapsikyliin ja nuorisokotiin sijoitettujen läheiset 1. Kyselyn taustaa Kirjallinen palautekysely SOS-lapsikyliin ja SOS-Lapsikylän nuorisokotiin sijoitettujen

Lisätiedot

Yhteenveto Kansalliskielistrategia-hankkeen kyselystä: Kuinka käytät kansalliskieliäsi?

Yhteenveto Kansalliskielistrategia-hankkeen kyselystä: Kuinka käytät kansalliskieliäsi? Kansalliskielistrategia-hanke Valtioneuvoston kanslia Projektisihteeri Karin Hautamäki VNK009:00/2011 Yhteenveto Kansalliskielistrategia-hankkeen kyselystä: Kuinka käytät kansalliskieliäsi? Kansalliskielistrategia-hanke

Lisätiedot

Seinäjoen kaupungin Opetustoimi Perusopetuksen arviointi OPPIMISPROSESSIEN OHJAUS & KÄYTTÄYTYMIS JA VUOROVAIKUTUSTAIDOT

Seinäjoen kaupungin Opetustoimi Perusopetuksen arviointi OPPIMISPROSESSIEN OHJAUS & KÄYTTÄYTYMIS JA VUOROVAIKUTUSTAIDOT Seinäjoen kaupungin Opetustoimi Perusopetuksen arviointi OPPIMISPROSESSIEN OHJAUS & KÄYTTÄYTYMIS JA VUOROVAIKUTUSTAIDOT Kysely johtajille, opettajille ja oppilaille kevät 2010 Piia Seppälä, arvioinnin

Lisätiedot

PORVOOLAISTEN NUORTEN ÄÄNESTYSAKTIIVISUUSKYSELY

PORVOOLAISTEN NUORTEN ÄÄNESTYSAKTIIVISUUSKYSELY PORVOON KAUPUNKI JA PORVOON NUORISOVALTUUSTO Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå PORVOOLAISTEN NUORTEN ÄÄNESTYSAKTIIVISUUSKYSELY KYSELY Internet-kysely toteutettiin lokakuussa 2010 yhteistyössä koulujen

Lisätiedot

Tähän alle/taakse voi listata huomioita aiheesta Leikki ja vapaa aika.

Tähän alle/taakse voi listata huomioita aiheesta Leikki ja vapaa aika. Leikki ja vapaa-aika Lähes aina 1. Yhteisössäni minulla on paikkoja leikkiin, peleihin ja urheiluun. 2. Löydän helposti yhteisöstäni kavereita, joiden kanssa voin leikkiä. 3. Minulla on riittävästi aikaa

Lisätiedot

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTTÖ JA SUKUPUOLI. Ella Kiesi Opetushallitus

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTTÖ JA SUKUPUOLI. Ella Kiesi Opetushallitus TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTTÖ JA SUKUPUOLI Ella Kiesi Opetushallitus Tieto ja viestintätekniikkataidot kouluissa Valtakunnalliset opetussuunnitelmien perusteet lähtökohtana Tieto- ja viestintätekniikalla

Lisätiedot

Tampereen kaupunkiseudun nuorisokysely 2016 YLÖJÄRVI. Rajatonta riemua - Tampereen kaupunkiseudun nuorisotyön kehittämishanke 2013 2016

Tampereen kaupunkiseudun nuorisokysely 2016 YLÖJÄRVI. Rajatonta riemua - Tampereen kaupunkiseudun nuorisotyön kehittämishanke 2013 2016 Tampereen kaupunkiseudun nuorisokysely 2016 YLÖJÄRVI Rajatonta riemua - Tampereen kaupunkiseudun nuorisotyön kehittämishanke 2013 2016 Kangasala, Lempäälä, Nokia, Orivesi, Pirkkala, Tampere, Vesilahti,

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2. Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.2017 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti STTK:n toimeksiannosta

Lisätiedot

Yleisten kirjastojen kansallinen käyttäjäkysely 2013

Yleisten kirjastojen kansallinen käyttäjäkysely 2013 Yleisten kirjastojen kansallinen käyttäjäkysely 2013 Hyvä asiakkaamme! Pyydämme sinua vastaamaan kirjastopalveluita koskevaan asiakaskyselyyn. Kyselyn tuloksia käytetään kirjastopalveluiden arvioinnissa

Lisätiedot

Koulun ja nuorisotyön yhteistyö. Kanuuna kuntien nuorisotoimenjohtajille tehdyn kyselyn tulokset Lasse Siurala ja Piia Aho 19.5.

Koulun ja nuorisotyön yhteistyö. Kanuuna kuntien nuorisotoimenjohtajille tehdyn kyselyn tulokset Lasse Siurala ja Piia Aho 19.5. Koulun ja nuorisotyön yhteistyö Kanuuna kuntien nuorisotoimenjohtajille tehdyn kyselyn tulokset Lasse Siurala ja Piia Aho 19.5.2011 1 Taustaa Kyselyn tarkoituksena oli kartoittaa kunnissa tapahtuvaa koulun

Lisätiedot

AMMATTISTARTIN SEURANTA VUONNA 2010

AMMATTISTARTIN SEURANTA VUONNA 2010 AMMATTISTARTIN SEURANTA VUONNA 2010 Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä toteuttaa hankkeen, jonka aikana (v. 2010) suunnitellaan Ammattistartin seurantamallia. Hanke tehdään Opetushallituksen toimeksiannosta

Lisätiedot

Nuorten käsityksiä palveluista ja niiden järjestämisestä, toimintatavoista ja tiedottamisesta

Nuorten käsityksiä palveluista ja niiden järjestämisestä, toimintatavoista ja tiedottamisesta Nuorten käsityksiä palveluista ja niiden järjestämisestä, toimintatavoista ja tiedottamisesta SUUNNITELMATYÖN TILANNEKATSAUS 03.05.07/ Mari Mikkola Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalveluiden

Lisätiedot

Lapin nuoret tilastoissa ja tutkimuksissa

Lapin nuoret tilastoissa ja tutkimuksissa Lapin nuoret tilastoissa ja tutkimuksissa Projektipäällikkö Heli Niemi heli.niemi@ely-keskus.fi p. 040-672 2330 Lapin ELY-keskus, Heli Niemi 10.11.2011 1 Esityksen tarkoitus Virittäytymistä yhteiseen työskentelyyn

Lisätiedot

Tampereen kaupunkiseudun nuorisokysely 2016 VESILAHTI VESILAHTI. Rajatonta riemua - Tampereen kaupunkiseudun nuorisotyön kehittämishanke 2013 2016

Tampereen kaupunkiseudun nuorisokysely 2016 VESILAHTI VESILAHTI. Rajatonta riemua - Tampereen kaupunkiseudun nuorisotyön kehittämishanke 2013 2016 Tampereen kaupunkiseudun nuorisokysely 2016 VESILAHTI VESILAHTI Rajatonta riemua - Tampereen kaupunkiseudun nuorisotyön kehittämishanke 2013 2016 Kangasala, Lempäälä, Nokia, Orivesi, Pirkkala, Tampere,

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelujen asiakkaat ovat tyytyväisiä

Sosiaali- ja terveyspalvelujen asiakkaat ovat tyytyväisiä Sosiaali- ja terveyspalvelujen asiakkaat ovat tyytyväisiä Kainuun maakunta -kuntayhtymän sosiaali- ja terveystoimialan asiakastyytyväisyys on edelleen parantunut. Tyytyväisyyttä on seurattu kahden vuoden

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2013 Keski-Pohjanmaa. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely

Kouluterveyskysely 2013 Keski-Pohjanmaa. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Kouluterveyskysely 2013 Keski-Pohjanmaa Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Yksilö kasvaa osana yhteisöjä 2 Kouluterveyskysely Valtakunnallisesti kattavin nuorten (14-20 v)

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun päivähoidon asiakaskysely 2014

Pääkaupunkiseudun päivähoidon asiakaskysely 2014 Pääkaupunkiseudun päivähoidon asiakaskysely 2014 Helsinki 12.12.2014 Aki Miettinen Kehitysjohtaja Kyselyn tavoite ja toteutus Kyselyssä selvitettiin päivähoidossa olevien lasten vanhempien arvioita lapsensa

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun lukioiden palvelukyky 2012-2013. Vantaan tulokset 26.3.2013 Heikki Miettinen

Pääkaupunkiseudun lukioiden palvelukyky 2012-2013. Vantaan tulokset 26.3.2013 Heikki Miettinen Pääkaupunkiseudun lukioiden palvelukyky 0-0 n tulokset..0 Heikki Miettinen Lukion. vuosikurssin palvelukykykysely 0-0 Vastaukset Opiskelijat Vastaukset Vastaus% Espoo 0 0 % Helsinki, kaupungin lukiot %

Lisätiedot

TERVEYSKESKUSTEN AVOSAIRAANHOIDON VASTAANOTTOJEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSMITTAUS 2010. Kaupunkikohtainen vertailu 24.2.2011

TERVEYSKESKUSTEN AVOSAIRAANHOIDON VASTAANOTTOJEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSMITTAUS 2010. Kaupunkikohtainen vertailu 24.2.2011 TERVEYSKESKUSTEN AVOSAIRAANHOIDON VASTAANOTTOJEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSMITTAUS 2010 Kaupunkikohtainen vertailu 24.2.2011 Tutkimuksen tausta Tutkimuksen tavoitteena on kuvata terveyskeskusten avosairaanhoidon

Lisätiedot

25-50 -vuotiaiden kokemuksellinen hyvinvointi

25-50 -vuotiaiden kokemuksellinen hyvinvointi 25-50 -vuotiaiden kokemuksellinen hyvinvointi Marika Kunnari & Anne Keränen & Asko Suikkanen Lapin yliopisto Päätösseminaari 26.11.2013 Helsinki Tutkimuskysymykset: Mitkä tekijät selittävät kokemuksellista

Lisätiedot

Mikkelin kouluterveys- ja 5. luokkalaisten hyvinvointikyselyjen tulokset 2013

Mikkelin kouluterveys- ja 5. luokkalaisten hyvinvointikyselyjen tulokset 2013 Mikkelin kouluterveys- ja 5. luokkalaisten hyvinvointikyselyjen tulokset 2013 Terveys, hyvinvointi ja tuen tarve sekä avun saaminen ja palvelut kysely (THL) Ensimmäinen kysely 5. luokkalaisten kysely oppilaille

Lisätiedot

Osallistuva lapsi ja nuori parempi kunta

Osallistuva lapsi ja nuori parempi kunta Osallistuva lapsi ja nuori parempi kunta O P A S K A U N I A I S T E N V I R A N H A L T I J O I L L E J A L U O T T A M U S H E N K I L Ö I L L E L A S T E N J A N U O R T E N K U U L E M I S E E N 1

Lisätiedot

Verkkoaivoriihi: Mihin Suomessa tulisi keskittyä työurien pidentämiseksi?

Verkkoaivoriihi: Mihin Suomessa tulisi keskittyä työurien pidentämiseksi? Verkkoaivoriihi: Mihin Suomessa tulisi keskittyä työurien pidentämiseksi? Pauli Forma, Keva Toteuttaneet: Kalle Mäkinen & Tuomo Lähdeniemi, Fountain Park Verkkoaivoriihi, taustatietoa Tavoite: selvittää

Lisätiedot

1. Johdanto. 2. Kirjaston käyttö

1. Johdanto. 2. Kirjaston käyttö 1. Johdanto Porin kaupunginkirjaston asiakastyytyväisyyttä mittaava kysely toteutettiin vuonna 2006 ensimmäisen kerran Internetin kautta. Kyselylomake oli kirjaston verkkosivuilla kahden viikon ajan 4.12.-18.12.

Lisätiedot

TYÖLLISYYSFOORUMI

TYÖLLISYYSFOORUMI TYÖLLISYYSFOORUMI 16.9.216 PALAUTERAPORTTI Kirjoittajat: Anu Järvinen, Laura Kallio ja Jemina Niemi, Osuuskunta Motive Työllisyysfoorumi järjestettiin Tampereella Scandic Rosendahlissa 16.9.216. Järjestelyistä

Lisätiedot

Kaakon kaksikko foorumi 21.5.2013

Kaakon kaksikko foorumi 21.5.2013 Etelä-Kymenlaaksoon turvallisuutta yhteistyöllä Kaakon kaksikko foorumi 21.5.2013 KyAMK Sosiaali- ja terveysala / EK-ARTU-hanke 21.5.2013 1 Virojoella 19.11.2012 tapaamisessa tuotettuja turvallisuuteen

Lisätiedot

Osoite. Kansalaisuus Äidinkieli. Vanhempien / huoltajan luona Jos vain toisen huoltajan luona, kumman? Yksin omassa asunnossa Muuten, miten?

Osoite. Kansalaisuus Äidinkieli. Vanhempien / huoltajan luona Jos vain toisen huoltajan luona, kumman? Yksin omassa asunnossa Muuten, miten? TULOHAASTATTELULOMAKE Tämän lomakkeen tarkoituksena on helpottaa opiskelusi aloitusta ja suunnittelua. Luokanvalvojasi keskustelee kanssasi lomakkeen kysymyksistä ja perehdyttää Sinut ammatillisiin opintoihin.

Lisätiedot

Ystävällistä, selkeää ja ihmisläheistä asiakaspalvelua kehiin. Asiakaspalvelukysely 2012. Jyväskylän kaupunki Uusi asiakaspalvelumalli

Ystävällistä, selkeää ja ihmisläheistä asiakaspalvelua kehiin. Asiakaspalvelukysely 2012. Jyväskylän kaupunki Uusi asiakaspalvelumalli Ystävällistä, selkeää ja ihmisläheistä asiakaspalvelua kehiin Asiakaspalvelukysely 2012 Jyväskylän kaupunki Uusi asiakaspalvelumalli Osallistu kyselyyn ja vaikuta Jyväskylän kaupungin asiakaspalvelun kehittämiseen!

Lisätiedot

Vaikuttamistoiminta vanhempainyhdistyksissä

Vaikuttamistoiminta vanhempainyhdistyksissä RAPORTTI 1/6 Vaikuttamistoiminta vanhempainyhdistyksissä Vanhempainyhdistyksissä tehdään monenlaista vaikuttamistyötä lasten koulu- ja päiväkotiympäristön ja ilmapiirin parantamiseksi. Oman koulun lisäksi

Lisätiedot

Oman elämänsä ekspertit

Oman elämänsä ekspertit Oman elämänsä ekspertit Nuoret luupin alla - raportin tuloksia Leena Haanpää Turun yliopisto, Turun lapsi- ja nuorisotutkimuskeskus VALTAKUNNALLISET LASTENSUOJELUPÄIVÄT 12. 14.10.2010 Holiday Club Caribia

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 YHTEENVETO 10.10.2016 Maahanmuuttovirasto/ Vastaanottoyksikkö VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 49 vastaanottokeskuksessa

Lisätiedot

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016 RAY tukee -barometri 2016 JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN 1. Kuinka usein olet osallistunut tämän sosiaali- ja terveysalan järjestön toimintaan 12 viime kuukauden aikana? Järjestöllä tarkoitetaan tässä

Lisätiedot

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa Riitta Kinnunen, asiantuntija Valtakunnallinen työpajayhdistys ry Etelä-Suomen työpajojen ALU-STARTTI 27.1.2016 Sovari tuottaa laadullista vaikutustietoa

Lisätiedot

Halikon vanhustenkotiyhdistys ry. August-kodin asukkaiden omaisten palvelutyytyväisyys 2014

Halikon vanhustenkotiyhdistys ry. August-kodin asukkaiden omaisten palvelutyytyväisyys 2014 Augustkodin asukkaiden omaisten palvelutyytyväisyys 2014 2 SISÄLTÖ 1 TYYTYVÄISYYSKYSELYN SUORITTAMINEN 2 AUGUSTKODIN ASUKKAIDEN OMAISTEN TYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET 21 FYYSISET JA AINEELLISET OLOSUHTEET

Lisätiedot

HYVÄN KASVUN OHJELMA ARVIOINTI 2016

HYVÄN KASVUN OHJELMA ARVIOINTI 2016 HYVÄN KASVUN OHJELMA 2015-2020 ARVIOINTI 2016 Toteutus Toteutettiin Wilman kyselytoiminnolla huhtikuun 2016 aikana Vastauksia yht. 1118 kpl Perusopetuksen oppilaat (4.,6.,8.lk) oppilaat 610 kpl Lukion

Lisätiedot

Vantaa PKS 5. luokkien palvelukykykysely Vantaa

Vantaa PKS 5. luokkien palvelukykykysely Vantaa . luokkien palvelukykykysely.. Heikki Miettinen . luokkien palvelukykykysely Kyselyn toteutus Pääkaupunkiseudun opetustoimien palvelukykykysely perustuu kaupunkien yhteiseen voimassa olevaan koulutuksen

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS AIKUISKOULUTUS OPISKELIJAPALAUTEKYSELYIDEN TULOKSET 2009 Tyytyväisyysindeksi on saatu laskemalla täysin ja osittain vastausten prosenttiosuudet yhteen. Jos tyytyväisyysindeksi on alle 50 %, se on merkitty

Lisätiedot

YLEINEN AMMATINVALINNAN PERUSTE OPISKELIJOILLE 1(3)

YLEINEN AMMATINVALINNAN PERUSTE OPISKELIJOILLE 1(3) YLEINEN AMMATINVALINNAN PERUSTE OPISKELIJOILLE 1(3) Ammatin sisällöllinen kiinnostavuus 34 40 21 4 1 4,00 Ammatin hyvä imago 35 41 14 8 3 10 55 25 10 38 37 23 3 44 44 12 35 22 26 9 9 10 50 40 60 40 8 32

Lisätiedot

Välähdyksiä lasten maailmasta (4 -vuotiaat, 11 -vuotiaat)

Välähdyksiä lasten maailmasta (4 -vuotiaat, 11 -vuotiaat) (4 -vuotiaat, 11 -vuotiaat) Länsi- ja Keski-Uusimaalaisten lasten hyvinvointia kartoitettiin syksyn 2011 aikana Kokemuksia pienten lasten kotoa ja päivähoidosta (376 4 -vuotiasta lasta, neljästä kunnasta

Lisätiedot

Perusopetuksen maakunnallinen arviointi Koulun toiminta. Möysän koulun tulokset. Vastaajamäärät lk oppilasta

Perusopetuksen maakunnallinen arviointi Koulun toiminta. Möysän koulun tulokset. Vastaajamäärät lk oppilasta Perusopetuksen maakunnallinen arviointi 2016 Möysän koulun tulokset Vastaajamäärät 124 1.-2.lk oppilasta 120 3.-5.lk oppilasta 22 opetushenkilöä 83 huoltajaa, joista loppuun saakka vastasi 68 Koulun toiminta

Lisätiedot

Uudistunut nuorisolaki

Uudistunut nuorisolaki Uudistunut nuorisolaki 23.5.2017 Kouvola Liisa Sahi Etelä-Suomen aluehallintovirasto 1 Nuorisolaki 1285/2016 Lain rakenne Luku 1 Yleiset säännökset sisältää pykälät 1-3 Luku 2 Valtion nuorisotyö ja politiikka

Lisätiedot

Isännöinnin laatu 2015

Isännöinnin laatu 2015 Isännöinnin laatu 2015 Keskeiset tulokset Tutkimuksen tavoite ja toteutus Kiinteistöliiton tavoitteena oli kartoittaa taloyhtiöiden tyytyväisyyttä isännöintiyritysten ja isännöitsijöiden toimintaan tyytyväisyyttä

Lisätiedot

Opiskelukysely Perustutkintokoulutus Vastaajia / Eliisa Kuorikoski Opiskelukyselyn tulokset perustutkintokoulutus

Opiskelukysely Perustutkintokoulutus Vastaajia / Eliisa Kuorikoski Opiskelukyselyn tulokset perustutkintokoulutus Opiskelukysely 2017 Perustutkintokoulutus Vastaajia 265 Opiskelukysely 2017 Opiskelukyselyn kohderyhmänä olivat perustutkinto-opiskelijat, jotka ovat aloittaneet nykyiset opintonsa 2015-2016. Kysely oli

Lisätiedot

Kielikysely syksyllä 2012 7. luokan oppilaiden kielivalinnat ja vaihtoehdot

Kielikysely syksyllä 2012 7. luokan oppilaiden kielivalinnat ja vaihtoehdot Tuuli Mirola Anneli Pirttilä Terttu Kauranen Kielikysely syksyllä 2012 7. luokan oppilaiden kielivalinnat ja vaihtoehdot Saimaan ammattikorkeakoulu Saimaa University of Applied Sciences 2013 Saimaan ammattikorkeakoulun

Lisätiedot

Lapin elämysteollisuuden osaamiskeskus LEO & Inlike Oy. Venäläisten matkailijoiden tyytyväisyys Inari- Saariselkä -alueeseen 2013

Lapin elämysteollisuuden osaamiskeskus LEO & Inlike Oy. Venäläisten matkailijoiden tyytyväisyys Inari- Saariselkä -alueeseen 2013 Lapin elämysteollisuuden osaamiskeskus LEO & Inlike Oy Venäläisten matkailijoiden tyytyväisyys Inari- Saariselkä -alueeseen 2013 Tutkimuksesta yleensä Tämä on Lapin elämysteollisuuden osaamiskeskus LEOn

Lisätiedot

Ohjaamojen käyntimääristä ja asiakasprofiileista vuonna 2016 Ohjaamosta saatavista palveluista, sekä asiakaspalautteesta.

Ohjaamojen käyntimääristä ja asiakasprofiileista vuonna 2016 Ohjaamosta saatavista palveluista, sekä asiakaspalautteesta. Tutkija, VTT Mirja Määttä 13.1.2017 Perustietoa Ohjaamoista Vuoden 2016 lopulla Ohjaamoja oli 39. Näistä valtaosa saa rahoitusta Euroopan sosiaalirahastosta, joko valtakunnallisesta tai alueellisesta osiosta.

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun 2. luokkien koulunkäyntikysely Helsinki. Maaliskuu 2016

Pääkaupunkiseudun 2. luokkien koulunkäyntikysely Helsinki. Maaliskuu 2016 Pääkaupunkiseudun. luokkien koulunkäyntikysely 0 Helsinki Maaliskuu 0 Tutkimuksen taustat Pääkaupunkiseudun opetustoimien palvelukykykysely perustuu kaupunkien yhteiseen voimassa olevaan koulutuksen arviointisuunnitelmaan.

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRIN KYSELYLOMAKE Rauman MTY Friski Tuult ry

RAY TUKEE BAROMETRIN KYSELYLOMAKE Rauman MTY Friski Tuult ry Tässä kyselyssä järjestötoiminta = Rauman Friski Tuult ry:n toiminta Kyselyitä lähetettiin marraskuussa yhdistyksen jäsenkirjeen mukana kappaletta. Kyselyn vastausprosentti oli, % JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN

Lisätiedot

Liite 1. Nuorisotoimi 2015

Liite 1. Nuorisotoimi 2015 Nuorisolain tarkoituksena on tukea nuorten kasvua ja itsenäistymistä, edistää nuorten aktiivista kansalaisuutta ja nuorten sosiaalista vahvistamista sekä parantaa nuorten kasvu- ja elinoloja. Näiden tavoitteiden

Lisätiedot

Käsityön Tutkimushanke Vanhempien käsityksiä 7.-luokkalaisten käsityön opiskelusta

Käsityön Tutkimushanke Vanhempien käsityksiä 7.-luokkalaisten käsityön opiskelusta Käsityön Tutkimushanke 2013-2014 Vanhempien käsityksiä 7.-luokkalaisten käsityön opiskelusta www.helsinki.fi/yliopisto 21.11.2014 1 Tutkimuksen lähtökohtia Käsityön kansallinen arviointi 2010 Arviointitulosten

Lisätiedot

BtoB-markkinoinnin tutkimus

BtoB-markkinoinnin tutkimus BtoB-markkinoinnin tutkimus Tiivistelmä tutkimustuloksista Anna-Mari West 19.6.2008 Tutkimuksen tavoitteet ja toteutus Tutkimuksen tavoitteet Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää markkinointipäättäjien

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun 2. luokkien koulunkäyntikysely Vantaa. Maaliskuu 2016

Pääkaupunkiseudun 2. luokkien koulunkäyntikysely Vantaa. Maaliskuu 2016 Pääkaupunkiseudun. luokkien koulunkäyntikysely 01 Vantaa Maaliskuu 01 Tutkimuksen taustat Pääkaupunkiseudun opetustoimien palvelukykykysely perustuu kaupunkien yhteiseen voimassa olevaan koulutuksen arviointisuunnitelmaan.

Lisätiedot

Tutkimus yläkoululaisten ihmis- ja lapsenoikeuskäsityksistä. TNS Gallup 2006

Tutkimus yläkoululaisten ihmis- ja lapsenoikeuskäsityksistä. TNS Gallup 2006 Tutkimus yläkoululaisten ihmis- ja lapsenoikeuskäsityksistä TNS Gallup 2006 Tutkimuksen tausta ja toteutus Tutkimus toteutettiin kirjekyselynä lokakuussa 2006 TNS Gallup lähetti maakunnittain kiintiöitynä

Lisätiedot

Taiteen perusopetuksen kyselyjen alustavia tuloksia Oppilaiden ja huoltajien kysely Avoin verkkokysely keväällä 2016

Taiteen perusopetuksen kyselyjen alustavia tuloksia Oppilaiden ja huoltajien kysely Avoin verkkokysely keväällä 2016 Taiteen perusopetuksen kyselyjen alustavia tuloksia Oppilaiden ja huoltajien kysely Avoin verkkokysely keväällä 2016 Taiteen perusopetuksen seminaari15.4.2016 Minna Harmanen Jan Hellgren Matti Pietilä

Lisätiedot

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 1 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN SISÄLTÖ 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus 3 2. Lisäopetuksen

Lisätiedot

Nuorten ajatuksia oppimisesta ja koulunkäynnistä Helsinki 14.1.2010. Pääsihteeri Tuomas Kurttila Valtion nuorisoasiain neuvottelukunta

Nuorten ajatuksia oppimisesta ja koulunkäynnistä Helsinki 14.1.2010. Pääsihteeri Tuomas Kurttila Valtion nuorisoasiain neuvottelukunta Nuorten ajatuksia oppimisesta ja koulunkäynnistä Helsinki 4..200 Pääsihteeri Tuomas Kurttila Valtion nuorisoasiain neuvottelukunta Valtion nuorisoasiain neuvottelukunta Valtioneuvoston asettama lapsi-

Lisätiedot

Liite 1 b 42) Kenen kanssa puhuminen auttaa, jos sinulla on vaikeuksia koulunkäynnissä? 1 Puhuminen auttaa harvoin

Liite 1 b 42) Kenen kanssa puhuminen auttaa, jos sinulla on vaikeuksia koulunkäynnissä? 1 Puhuminen auttaa harvoin Liite 1 b 42) Kenen kanssa puhuminen auttaa, jos sinulla on vaikeuksia koulunkäynnissä? 1 Puhuminen auttaa 2 3 4 5 Puhuminen auttaa Äidin kanssa Isän kanssa Äitipuolen kanssa Isäpuolen kanssa Isovanhempien

Lisätiedot

Kirkkonummen kunnan työhyvinvointitutkimus 2015

Kirkkonummen kunnan työhyvinvointitutkimus 2015 Kirkkonummen kunnan työhyvinvointitutkimus 2015 Tulosten esittely Tuomas Jalava 7.12.2015 Sivu 1 FCG:n tutkimustoiminta Tuotamme tietoa johtamisen tueksi. Lähtökohtana on asiakkaan tiedontarve sekä tulosten

Lisätiedot

TYÖTTÖMIEN NUORTEN ÄÄNI

TYÖTTÖMIEN NUORTEN ÄÄNI TYÖTTÖMIEN NUORTEN ÄÄNI TUTKIMUKSEN TAVOITTEET Tutkimuksen tavoi.eet ja toteutus Tutkimuksen tavoite Tutkimuksessa selvitesin nuorten työnömien työnömyyden ja työssä olemisen kestoa, ajatuksia työllistymisen

Lisätiedot

Asiakastyytyväisyyskysely 2014 Pirkan opisto 10.12.2014. Anne Latomäki Minna Joutsen Jari Holttinen

Asiakastyytyväisyyskysely 2014 Pirkan opisto 10.12.2014. Anne Latomäki Minna Joutsen Jari Holttinen Asiakastyytyväisyyskysely 2014 Pirkan opisto 10.12.2014 Anne Latomäki Minna Joutsen Jari Holttinen TUTKIMUKSEN SUORITTAMINEN Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää Pirkan opiston opiskelijoiden tyytyväisyyttä

Lisätiedot

HYVÄN KASVUN STRATEGIA

HYVÄN KASVUN STRATEGIA HYVÄN KASVUN STRATEGIA 2010-2014 Lasten ja nuorten yhteisöllinen kasvu ARVIOINTI 2013 Toteutus Toteutettiin Wilman kyselytoiminnolla toukokuun 2013 aikana Vastauksia: Varhaiskasvatuksen huoltajat 120 kpl

Lisätiedot

Nuorisotutkimus 2007

Nuorisotutkimus 2007 Nuorisotutkimus 2007 Tutkimuksen taustatiedot Nuorisotutkimus tehtiin maaliskuussa 2007 nettikyselynä Tutkimus toteutettiin Elinkeinoelämän nuoriso-ohjelman alueilla Vastaajina on peruskoulun 7. 9.-luokkalaisia

Lisätiedot

Lasten näkökulma perheen hyvinvointiin

Lasten näkökulma perheen hyvinvointiin Lasten näkökulma perheen hyvinvointiin 15.5.2014 Väestöliiton hallituksen puheenjohtaja 1 Miten Suomen 1.1 miljoonaa lasta voivat? Miten lasten ihmisoikeudet toteutuvat? Lasten hyvinvoinnin ulottuvuudet

Lisätiedot

Opetussuunnitelmauudistus etenee globaaleja haasteita koulutuksessa

Opetussuunnitelmauudistus etenee globaaleja haasteita koulutuksessa Opetussuunnitelmauudistus etenee globaaleja haasteita koulutuksessa Johtaja Jorma Kauppinen Peruskoulujen ja lukioiden kansainvälisyyspäivät 21.11.2013 Kuopio Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Suitsutusta

Lisätiedot

Uutiskirjeiden palautekyselyn rapotti 2014

Uutiskirjeiden palautekyselyn rapotti 2014 Uutiskirjeiden palautekyselyn rapotti 2014, Uutisia maailmalta sekä Kirjaston ja tietopalvelun uutisia L A S T E N S U O J E L U N K E S K U S L I I T T O C E N T R A L F Ö R B U N D E T F Ö R B A R N

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun kuntien päivähoidon asiakaskysely 2011

Pääkaupunkiseudun kuntien päivähoidon asiakaskysely 2011 Pääkaupunkiseudun kuntien päivähoidon asiakaskysely 2011 Kyselyn tavoite ja toteutus Kyselyssä selvitettiin päivähoidossa olevien lasten vanhempien arvioita lapsensa päivähoidosta pääkaupunkiseudun neljässä

Lisätiedot

Espoo. PKS 2. luokkien palvelukykykysely ESPOO HeikkiMiettinen

Espoo. PKS 2. luokkien palvelukykykysely ESPOO HeikkiMiettinen . luokkien palvelukykykysely 0 0 ESPOO..0 HeikkiMiettinen . luokkien palvelukykykysely 0 0 ESPOO Kyselyn toteutus Pääkaupunkiseudun opetustoimien palvelukykykysely perustuu kaupunkien yhteiseen voimassa

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2013, Itä-Suomi. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija

Kouluterveyskysely 2013, Itä-Suomi. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija Kouluterveyskysely 2013, Itä-Suomi Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Yksilö kasvaa osana yhteisöjä 2 Kouluterveyskysely Valtakunnallisesti kattavin nuorten (14-20 v) elinoloja

Lisätiedot

Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012

Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012 Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -kyselyn kohderyhmänä olivat Savon ammattija aikuisopistossa sekä Savonia ammattikorkeakoulussa opiskelevat

Lisätiedot

Osallisuuskysely 2015 Yli 65-vuotiaat vastaajat Elina Antikainen

Osallisuuskysely 2015 Yli 65-vuotiaat vastaajat Elina Antikainen Osallisuuskysely 2015 Yli 65-vuotiaat vastaajat 30.10.2015 Elina Antikainen 1. Ikäsi Yhteensä 34 vastaajaa, koko kyselyssä 332 2. Sukupuoli 3. Asuinalue (äänestysalueittain) Muut asuinalueet: Linnankoski

Lisätiedot

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI Sivistyslautakunta 5 20.01.2016 SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI SIVLK 20.01.2016 5 Valmistelu ja lisätiedot: koulutusjohtaja

Lisätiedot

Nuva ry:n kysely nuorten vaikuttamismahdollisuuksista kunnassaan

Nuva ry:n kysely nuorten vaikuttamismahdollisuuksista kunnassaan Nuva ry:n kysely nuorten vaikuttamismahdollisuuksista kunnassaan Kyselyn tuloksia käytetään lasten ja nuorten valtuutetun huoneentaulun koostamiseen. Kyselyn tuloksissa on yhdistetty alkuperäiset viisiluokkaiset

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun 2. luokkien koulunkäyntikysely Espoo. Maaliskuu 2016

Pääkaupunkiseudun 2. luokkien koulunkäyntikysely Espoo. Maaliskuu 2016 Pääkaupunkiseudun. luokkien koulunkäyntikysely 0 Espoo Maaliskuu 0 Tutkimuksen taustat Pääkaupunkiseudun opetustoimien palvelukykykysely perustuu kaupunkien yhteiseen voimassa olevaan koulutuksen arviointisuunnitelmaan.

Lisätiedot

Kansalaiskyselyn tulokset

Kansalaiskyselyn tulokset ASSI-hanke - Asiakaslähtöisten omahoitoa ja etähoitoa tukevien sähköisten palvelujen ja palveluprosessien käyttöönoton innovaatiot perusterveydenhuollossa, 1.10.2012 31.12.2014 Kansalaiskyselyn tulokset

Lisätiedot

Savonlinnan kaupunki 2013

Savonlinnan kaupunki 2013 Savonlinnan kaupunki 2013 Kuntasi työhyvinvointisyke Yleistä kyselystä Savonlinnan kaupungin työhyvinvointikyselyssä kartoitettiin organisaation palveluksessa olevien työntekijöiden työhyvinvointi ja siinä

Lisätiedot