Mikä motivoi ihmisiä liikunnan pariin?

Transkriptio

1 Mikä motivoi ihmisiä liikunnan pariin? Yhteistä työtä liikunnan eteen seminaari JAMK, Jyväskylä Jarmo Liukkonen Liikuntapedagogiikan professori, Liikunnan ja psyykkisen hyvinvoinnin dosentti Jyväskylän yliopisto, Liikuntatieteellinen tiedekunta

2 Motivaatio Vastaa kysymykseen: MIKSI? Miksi joku tekee jotakin? MOTIVAATIO = toiminnan energisaatio & suunta

3 Motivaatio motivaation ilmeneminen: 1. Intensiivisyys - ponnistelee 2. Pysyvyys jaksaa pidempään, pysyy mukana 3. Aktivaation valinta hakeutuu uusiin aktiviteetteihin 4. Suoritus(tulos) suoriutuu paremmin Kognitiiviset, affektiiviset ja behavioraaliset seuraukset

4 Mistä löytyy työn ilo? Palauta mieleesi tilanteita/tapahtumia omalla työurallasi (tai urheilu-uralla), joista on syntynyt iloa/hyvinvointia/onnellisuutta

5 Ulkoiset motivaatiotekijät eivät synny toiminnasta/työstä itsestään Eivät yksinään riitä saamaan aikaan pysyvää liikunta-aktivaatiota ei enää nähdä riittävinä keinoina saada työntekijät sitoutumaan organisaatioon energisoiva vaikutus lakkaa, kun palkitseminen lopetetaan (palkankorotus motivoi yleensä enintään puoli vuotta) koettu merkitys on eri ihmisille erilainen

6 ELÄKELÄISMIES TEKI TYÖPAJASSAAN KAUNIITA LELUJA JA MYI NE LELUKAUPPAAN. SE OLI KOVAA TYÖTÄ. ELÄKELÄISNAINEN TEKI KOTONAAN KAUNIITA NUKKEJA JA LAHJOITTI NE KÖYHILLE LAPSILLE. SE OLI PELKKÄÄ ILOA.

7 Työ hyvinvointia tuottavana toimintaympäristönä kun olemme innostuneita työstämme, se tuntuu mukaansa tempaavalta ja tuottaa hyvinvointia työ on merkittävä toimintaympäristö, josta saamme myönteistä energiaa innostuksen taustalla on motivaatio, joka voi syntyä työn sisältä tai sen ulkopuolelta ulkoiset motiivit eivät yksinään riitä tuottamaan hyvinvointia ja sitoutumista yksilöllisen kokemuksen aikaansaama sisäisen motivaation prosessi syntyy työstä itsestään

8 SISÄINEN MOTIVAATIO Sisäisen motivaation taustalla on kolme inhimillistä psykologista perustarvetta (Deci & Ryan; Self-determination theory = Itsemääräämisteoria) Koettu pätevyys/kyvykkyys Koettu autonomia/itsemäärääminen Koettu sosiaalinen yhteenkuuluvuus

9 Teetkö työtä rahasta vai rakkaudesta? Hyvinvoinnin, jaksamisen ja tuottavuuden taustalla on motivaatio 1. Ulkoiset motivaatiotekijät 2. Sisäiset motivaatiotekijät * Koettu pätevyys * Koettu autonomia * Sosiaalinen yhteenkuuluvuus * Työn koettu merkitys

10 Työ hyvinvoinnin tuottajana EDELLYTYKSET: saamme oikeudenmukaista palkkaa työstämme saamme palautetta kyvykkyydestämme työtehtävien hoitamisessa voimme vaikuttaa työmme tavoitteisiin ja toteuttamiskeinoihin koemme kuuluvamme työyhteisöön sen arvostettuna ja pidettynä jäsenenä tiedostamme tekevämme toisille ihmisille tai yhteiskunnalle hyödyllistä ja merkittävää työtä

11 Harjoitteluun sitoutuminen sisäinen ulkoinen motivaation eri tasoilla SISÄINEN ULKOINEN Tekemisen ilo, harjoittelusta nauttiminen Identifioitunut pakko olen ahkera ja tunnollinen harjoittelussa Sisäistynyt pakko minulta odotetaan hyvää suoriutumista Palkkiot, maine, kuuluisuus SITOUTUMISEN ASTE KORKEA ALHAINEN

12

13

14 Motivaation ja pitkäjännitteisyyden merkitys urheilussa Kun matka huipulle on pitkä, pitää oppia nauttimaan matkan teosta (nyrkkeilyvalmentaja Henry Forss)

15 Koettu pätevyys TUKIPILARIT: yksilöllisen kehittymisen ja oppimisen tukeminen palaute edistymisestä virheet nähdään oppimiskokemuksina henkilökohtaiset kehittymistavoitteet ja niiden seuranta vaihtelevat harjoitusmuodot tarjoavat useimmille kyvykkyyden kokemuksia

16 TAVOITEORIENTAATIO Suoritustilanteissa ihmisen päätavoite on ilmaista korkeaa kyvykkyyttä ja välttää alhaisen kyvykkyyden osoittamista joko itselle tai muille (Nicholls 1984; 1989) Kaksi tavoiteorientaatiota, jotka määräävät, kuinka menestyminen/onnistuminen koetaan ja kuinka pätevyyttä arvioidaan: Tehtäväsuuntautuneisuus: itsevertailu Minä/kilpailusuuntautuneisuus: normatiivinen vertailu

17 Tavoiteorientaatio Tehtäväsuuntautunut henkilö motivoituu tekemiseen riippumatta koetun pätevyyden tasosta tai taidoista Kilpailusuuntautuneisuus yhteydessä motivaatioon ainoastaan, jos koettu pätevyys on korkea Kilpailusuuntautuneisuus yhdistettynä matalaan koettuun pätevyyteen johtaa helposti vähemmän optimaalisiin kognitioihin, tunteisiin ja käyttäytymismalleihin Motivaatio heikkenee

18 Tavoiteorientaation kehittyminen Kun lapsi tulee kotiin kilpailuista, kysyykö isä/äiti: Voititko/monesko olit? Vai Oliko mukavaa Jos vanhemmat ovat kilpailusuuntautuneita, lapsi oppii helposti, että vanhempien rakkaus ja hyväksyntä ovat yhteydessä hänen normatiiviseen suoriutumiseensa!

19 Ongelmani alkoivat, kun isäni aloitti minun jääkiekkoharrastukseni (Psykiatri Jari Sinkkosen potilas)

20 Vanhempien tehtävä- ja kilpailuorientaation yhteys 14-vuotiaiden jalkapallopoikien viihtymiseen harjoituksissa ja otteluissa (n= 557) (Liukkonen 1998) Isän Äidin Kilp. Teht. Kilp. Teht. Harjoituksissa -.21***.09* -.14***.09* viihtyminen Otteluissa -.21*** *** -.03 viihtyminen Vanhempien kilpailullisuus haittaa lasten viihtymistä urheilussa!

21 Vanhempien tehtävä- ja kilpailuorientaation yhteys 14- vuotiaiden jalkapallopoikien tehtävä- ja kilpailuorientaatioon (n= 557) (Liukkonen, 1998) Isän Äidin Kilp. Teht. Kilp. Teht. Tehtävä- -.09*.09* -.10*.08 suuntautuneisuus Kilpailu-.23***.09*.22***.14 suuntautuneisuus Vanhempien kilpailullisuus tarttuu lapseen!

22 Koetun pätevyyden yhteys itsearvostukseen ITSEARVOSTUS Koettu tärkeys Koettu sosiaalinen pätevyys Koettu fyysinen pätevyys Koettu tärkeys Koettu tiedollinen pätevyys Liikuntataidot Kehon viehättävyys Fyysinen kunto

23 Minäkäsityksen muutokset iän suhteen Korkea Matala Ikä (vuosina)

24 Miesten ja naisten minäkäsityksen pysyvyys Minäkäsitys Miehet Naiset Ikä

25 HENKILÖKOHTAISET KEHITTÄMISHAASTEET Merkitse alla olevaan luetteloon oman kehittymisesi kannalta tärkeät tavoitteet ja anna kullekin tavoitteelle numero 1-10 sen mukaan, miten hyvin tavoite on tällä hetkellä hallinnassasi. Tee kuukauden välein uusi arvio (1-10) ja lisää/poista tarvittaessa tavoitealueita. Kirjaa keinot kunkin tavoitteen osalta, kuinka pyrit ko. aluetta kehittämään. Tarkista kuukausittain, kuinka nämä keinot ovat toteutuneet ja pohdi, miten keinoja voisi tehostaa. Tavoitealue Arvio (1-10) pvm Arvio (1-10) pvm Arvio (1-10) pvm Arvio (1-10) pvm

26 Keinot kehittämishaasteiden edistämiseksi Tavoite Kehittämiskeinot

27 Koettu autonomia TUKIPILARIT: vapaus osallistua oman harjoittelunsa suunnitteluun ja toteutukseen esitetyille ajatuksille ja ehdotuksille annetaan sijaa jokaisella on taidoista riippumatta merkittävä rooli ulkoisesta kontrollista siirrytään sisäiseen yrittäjyyteen Valinnan vapaus tekee asiakkaasta projektin asianomaisen

28 TUKIPILARIT: Sosiaalinen yhteenkuuluvuus jokainen kokee aidosti kuuluvansa joukkoon pelisäännöt on laadittu yhdessä kenestäkään ei sallita puhuttavan pahaa selän takana Harjoitusryhmässä/työyhteisössä ei ole suosikkeja minäviestejä korostetaan tunteiden osoittaminen on sallittua Hyvässä porukassa voi olla aidosti oma itsensä

29 Sosiaalinen yhteenkuuluvuus TUKIPILARIT: jokainen kokee aidosti kuuluvansa joukkoon Jokaisella on kyvyistään ja taidoistaan riippumatta merkittävä rooli (työ)yhteisössä Ei ole tärkeää osoittaa esimiehelle, että on parempi kuin muut pelisäännöt on laadittu yhdessä kenestäkään ei sallita puhuttavan pahaa selän takana (harjoitus)ryhmässä ei ole suosikkeja tunteiden osoittaminen on sallittua Hyvässä porukassa voi olla aidosti oma itsensä

30

31 Ryhmän voima Kun annat hyvää mieltä = energiaa muille, saat sitä moninkertaisesti takaisin!

32 Urheilijan motivoiminen On tärkeätä muistaa, että valmentaja ei pysty suoraan motivoimaan urheilijaa Valmentaja pystyy kuitenkin muodostamaan valmennusympäristöstä eli motivaatioilmastosta sellaisen, joka motivoi urheilijaa Huomioi, että jokainen yksilö kokee ilmaston omalla tavallaan!

33 Liikunnan koettu merkitys TUKIPILARIT: liikuntamuoto vastaa omia arvojamme liikunta koetaan mielekkääksi ja hyödylliseksi liikunnan taustalla visio tavoitetilasta, joka ohjaa välitavoitteitamme ja toimenpiteitämme hyötyliikunta, terveysliikunta, luontoliikunta, psyykkinen hyvinvointi Elämä on elämisen arvoista vasta sitten, kun sillä on päämäärä

34 Aikuisten liikuntamotiivit (n=288) Motiivi Naiset Miehet Ka. Ka. SISÄINEN MOTIVAATIO Viihtyminen Tehtäväorientaatio SOSIAALISET MOTIIVIT Sosiaalinen yht.kuuluvuus Kilpailuorientaatio Muiden odotukset MIELEN/KEHON HYVINVOINTI Psyykkinen hyvinvointi Fyysinen hyvinvointi Ulkonäkö (Liukkonen 2009) Huom.! Asteikko

35 Liikunnan harrastamisen malli (Noland & Feldman ) YLEISET a) Yksilölliset muuttujat mm. ikä, sukupuoli, paikkakunta b) Sosiaaliset muuttujat mm. ammattiasema, sosiaalinen tuki koettu kontrolli liikkumiseen asenne liikuntaan minäkäsitys arvot a) terveys b) ulkonäkö c) fyysinen kunto c) Rakenteelliset muuttujat mm. aikaisempi liik.harr. kokemus, tieto liikunnan harrastuksesta d) Fyysiset muuttujat mm. terveydentila, kunto VALMIUS LIIKKUA VIRIKKEET TOIMIA a) terveysongelmat b) terveyskasvatus HAVAITUT HYÖDYT a) parantunut terveys b) parantunut ulkonäkö c) sosiaaliset hyödyt d) sairauksien ehkäisy e) hyvä olo jne. miinus HAVAITUT ESTEET a) kustannukset b) ajan puute c) kipu d) toiset ihmiset e) sää jne. LIIKUNTA c) neuvot toisilta d) läheisten liikunta e) media

36 Muutosvaiheiden spiraali Aktiiviliikkuja Satunnainen liikkuja Tuore aktiiviliikkuja Potentiaalinen liikkuja Liikuntakielteinen (Prochaska 2002)

37 Käyttäytymisen muutos on kognitiivinen prosessi! Fyysinen aktiivisuus on aina seurausta kognitiivisesta prosessista, jossa sosiaalisella ympäristöllä on keskeinen merkitys Koettu fyysinen kyvykkyys Sisäiset ja ulkoiset motiivit Odotukset Arvot Intentiot (aikomukset) Harjoittelusuhde

38 Ennen kuin tuomitset lähimmäisesi, kulje tovi hänen mokkasiineissaan Siouxien sananlasku

39 PIILO-OPETUSSUUNNITELMA Viestin sisällön määrittelee aina viestin vastaanottaja! Jokainen kokemus suodattuu yksilöllisen elämänhistorian kautta muotoutuneen kognitiivisen kartan lävitse

40 Onko ihmisillä (sisäänrakennettu) kilpailuvietti?

41 Kilpailuvietti motivaation näkökulmasta Vietit ovat koko lajille ominaisia sisäsyntyisiä tarpeita, jotka johtavat tiettyyn käyttäytymismalliin saatuaan siihen ärsykkeen, ilman aiempaa kokemustakin. Ihmisillä ei ole olemassa sisään rakennettua kilpailuviettiä. Kilpailullisuus on tulosta kokemuksista, joita ihmiset hankkivat elämänsä aikana toimiessaan erilaisissa sosiaalisissa ympäristöissä. Sen sijaan meillä on tarve kokea kyvykkyyttä asioissa, jotka asettuvat arvohierarkiamme yläpäähän. Kyvykkyyden tarvetta voidaan pönkittää sekä normatiivisen vertailun että itsevertailun kautta. Tämä on kuitenkin hyvin yksilöllistä, eikä ole olemassa perusteita sen enempää kilpailun kieltämiselle kuin sen suosimisellekaan yleisenä periaatteena. Motivaation näkökulmasta kyseessä on yksilöllinen prosessi, eivätkä samat pedagogiset toimenpiteet tuota samanlaisia lopputuloksia kaikille urheilijoille.

42 Motivaation hierarkkisuus - Upside down vs. Bottom-up Motivaatio osana persoonallisuutta Kontekstuaalinen motivaatio Vapaa-aika Perhe Urheiluseura Koulu Kaverit Tilannekohtainen motivaatio

43 Valmennuksen motivaatioilmaston tunnuspiirteet (Epstein) Liikuntatunnin motivaatioilmasto Kilpailusuuntautunut Tehtäväsuuntautunut Tehtävä/resurssit samanlaiset kaikille eriytyneitä lasten edellytysten mukaisesti Auktoriteetti kontrolloiva lasten vastuullisuutta ja valinnanmahdollisuuksia korostava Palkitseminen julkista, normatiivista kilpailumenestykseen perustuvaa yksityistä yksilölliseen kehittymiseen, yrittämiseen perustuvaa Ryhmittely kilpailullisiin tehtäviin yksilöllisiin/yhteistoiminnallisiin tehtäviin Arviointi normatiivista ja julkista huomio lopputulokseen virheistä rangaistaan keskinäistä kilpailua arvostetaan yksilölliseen kehitykseen perustuvaa huomio prosessiin virheet osa oppimista yhteistyötä, kiinteyttä arvostetaan Ajankäyttö suoritusaika rajattua Suoritus/oppimisaika joustavaa

44 Motivaatioilmaston ja liikuntanumeron yhteys oppilaiden viihtymiseen koulun liikuntatunneilla (Soini 2006) ITSEMÄÄRÄÄMISTÄ TUKEVA MOTIVAATIOILMASTO AUTONOMIAA TUKEVA SOSIAALISTA YHT.KUULUVUUTTA TUKEVA KOETUN PÄTEVYYDEN KRITEERIT TEHTÄVÄ- KILPAILU- SUUNTAUTUNUT SUUNTAUTUNUT 0.39* 0.50* 0.64* -0.10* n= * 0.50* 0.66* 0.10* n=1803 VIIHTYMINEN LIIKUNTATUNNEILLA LIIKUNTA- NUMERO 0.49* 0.52* *) p<0.001

45 Soini 2006

46 9. Luokan tyttöjen viihtyminen liikuntatunneilla erilaisen motivaatioilmaston ja liikuntanumeron mukaan 5,00 4,61 4,52 ka 3,68 * 3,35 3,36 4,14 3,94 3,84 3,68 Viihtyminen 3,00 2,69 Liik.no 4-7 Liik. no 8 Liik. no ,21 2,22 1,00 Teht-/Minä- (n=209) Teht-/Minä+ (n=276) Teht+/Minä- (n=298) Teht+/Minä+ (n=304) *) Taitavat oppilaat eivät hyödy minäilmastosta (Soini, Liukkonen & Jaakkola 2005)

47 9. Luokan poikien viihtyminen liikuntatunneilla erilaisen motivaatioilmaston ja liikuntanumeron mukaan 5,00 4,73 4,69 3,94 3,90 Ka * 4,07 4,43 4,40 4,18 viihtyminen 2,41 3,24 2,58 3,50 Liik.no 4-7 Liik. no 8 Liik. no ,00 Teht-/Minä- (n=198) Teht-/Minä+ (n=123) Teht+/Minä- (n=179) Teht+/Minä+ (n=216) *) Taitavat oppilaat eivät hyödy minäilmastosta! (Soini, Liukkonen & Jaakkola 2005)

48 Kiitos! Liukkonen, J. (2017). Psyykkinen vahvuus - mielen taitojen harjoituskirja. Jyväskylä: Ps-kustannus.