Miten motivoida ihminen liikkumaan? Jarmo Liukkonen Liikuntapedagogiikan professori, Liikunnan ja psyykkisen hyvinvoinnin dosentti

Transkriptio

1 Miten motivoida ihminen liikkumaan? Jarmo Liukkonen Liikuntapedagogiikan professori, Liikunnan ja psyykkisen hyvinvoinnin dosentti Jyväskylän yliopisto Liikuntatieteellinen tiedekunta

2 and woman!

3 Lihavuus ja liikunnallinen passiivisuus yhteiskuntamme vakavimmat terveysuhat Ylipainoisia suomalaisista % (BMI > 30; paino/pituuden neliö*) Miehet Naiset BMI>30 BMI>25 BMI>30 BMI> (Lähde: THL) *) Esim. 180 cm/97 kg = BMI 30; 170 cm/87 kg = BMI 30)

4 13-vuotiaiden suomalaisnuorten ylipainon kehitys WHO-Koululaistutkimus / HBSC Finland

5 15-vuotiaiden suomalaisnuorten ylipainon kehitys WHO-Koululaistutkimus / HBSC Finland

6 PALVELUKSEEN ASTUVIEN MIESTEN JUOKSUTESTIN KESKIARVOT JA JAKAUMAT VUOSINA JUOKSUMATKA 12 MIN (m) JAKAUMA (%) ,0 25,0 20,0 15,0 10, , , Keskiarvo Kiitettävä Huono Santtila et. al., MSSE, 2006

7 PALVELUKSEN ASTUVIEN MIESTEN LIHASKUNTOINDEKSIN JAKAUMAT VUOSINA % ,7 66,7 66,5 66, ,5 56,2 61,2 61,2 63,0 61,3 58,4 57,0 57,5 51, ,5 44,9 43,7 40,1 42,2 41,8 42,6 41,2 44,2 41,6 41,6 41,4 42, ,0 21,3 21,2 24,5 24,2 24,4 24,3 25,2 23,4 25,0 26,0 26,4 27, ,5 16,3 12,1 12,1 12,1 13,5 10,2 13,5 9,1 8,6 8,1 10,4 16,1 18, Kiitettävä+hyvä Huono Santtila et. al., MSSE, 2006

8 PALVELUKSEEN ASTUVIEN MIESTEN KEHONPAINO JA PITUUS VUOSINA KEHONPAINO (kg) KEHONPITUUS (cm) 78,0 76,6 77,0 77,1 76,8 77, ,0 74,0 72,0 70,8 70,8 71,2 71,2 72,1 72,8 72,5 73,0 73,2 73,9 74,6 75, , , ,0 160 Santtila et. al., MSSE, 2006

9 Ruutuaika yli kaksi tuntia arkisin

10 Ruutuaika yli kaksi tuntia viikonloppuisin

11 Diabetes nuorilla Nina Lammi: Sekä tyypin 1 että 2 ilmaantuvuuden nousu nuorilla aikuisilla on hälyttävä Suomalaisilla korkea riski sairastua tyypin 1 diabetekseen ainakin 40 ikään! Vähintään nuorta aikuista sairastuu tyypin 2 diabetekseen vuosittain määrä kasvaa jatkossa painon nousun mukaan (Nina Lammi, väitöstutkimus 2009)

12 Ylipaino nuorena - koronaaritauti aikuisena Tanskalaiset tutkivat lasta 7-13 vuoden ikäisenä ja CHD samoilla henkilöillä yli 25-vuotiaina hlö-vuoden seuranta; CHD tapausta miehillä ja tapausta naisilla Jo 2-6 kg ylipainoa 7-13 vuotiaana lisää CHD kuoleman riskiä vuotiaana 10-24% pojilla ja 7-23% tytöillä!! Baker et. al NEJM 2007;357:

13

14 Käyttäytymisen muutos on kognitiivinen prosessi! Fyysinen aktiivisuus on aina seurausta kognitiivisesta prosessista, jossa sosiaalis-kognitiivisilla tekijöillä on keskeinen merkitys: Koettu fyysinen kyvykkyys Sisäiset ja ulkoiset motiivit Odotukset Arvot Intentiot (aikomukset) à Liikuntasuhde

15 Liikunnan harrastamisen malli (Noland & Feldman 1984) YLEISET a) Yksilölliset muuttujat mm. ikä, sukupuoli, paikkakunta b) Sosiaaliset muuttujat mm. ammattiasema, sosiaalinen tuki " koettu kontrolli liikkumiseen " asenne liikuntaan " minäkäsitys " arvot a) terveys b) ulkonäkö c) fyysinen kunto c) Rakenteelliset muuttujat mm. aikaisempi liik.harr. kokemus, tieto liikunnan harrastuksesta d) Fyysiset muuttujat mm. terveydentila, kunto VALMIUS LIIKKUA VIRIKKEET TOIMIA a) terveysongelmat HAVAITUT HYÖDYT a) parantunut terveys b) parantunut ulkonäkö c) sosiaaliset hyödyt d) sairauksien ehkäisy e) hyvä olo jne. miinus HAVAITUT ESTEET a) kustannukset b) ajan puute c) kipu d) toiset ihmiset e) sää jne. LIIKUNTA b) terveyskasvatus c) neuvot toisilta d) läheisten liikunta e) media

16 PIILO-OPETUSSUUNNITELMA

17 Koetun pätevyyden yhteys itsearvostukseen! ITSEARVOSTUS! Koettu tärkeys! Koettu sosiaalinen pätevyys! Koettu fyysinen pätevyys! Koettu tärkeys! Koettu tiedollinen pätevyys! Liikuntataidot! Kehon viehättävyys! Fyysinen kunto!

18 Minäkäsityksen muutokset iän suhteen! Korkea! Matala! 7 9! !17 19! Ikä (vuosina)!

19 " Miesten ja naisten minäkäsityksen stabiilius"! Minäkäsitys! Miehet! Naiset! Ikä!

20 Motivaatio l motivaatio ilmenee liikunnassa: 1. Intensiivisyys - ponnistelee 2. Pysyvyys jaksaa pidempään, pysyy mukana 3. Aktivaation valinta hakeutuu uusiin aktiviteetteihin 4. Suoritustulos suoriutuu paremmin

21

22 Ulkoiset motivaatiotekijät eivät synny liikunnasta itsestään ei enää riittävinä keinoina saada aikaan pysyvä liikunta-aktivaatio energisoiva vaikutus lakkaa, kun ulkoinen motivaatio lakkaa koettu merkitys on eri ihmisille erilainen

23 SISÄINEN MOTIVAATIO Sisäisen motivaation taustalla on kolme inhimillistä psykologista perustarvetta (Deci & Ryan 2000): Koettu pätevyys/kyvykkyys Autonomia/itsemäärääminen Sosiaalinen yhteenkuuluvuus

24 TAVOITEORIENTAATIO Suoritustilanteissa ihmisen päätavoite on ilmaista korkeaa kyvykkyyttä ja välttää alhaisen kyvykkyyden osoittamista joko itselle tai muille (Nicholls 1984; 1989) Kaksi tavoiteorientaatiota, jotka määräävät, kuinka menestyminen/onnistuminen koetaan ja kuinka pätevyyttä arvioidaan: Tehtäväsuuntautuneisuus: itsevertailu Minä/kilpailusuuntautuneisuus: normatiivinen vertailu

25 Motivaatio-orientaatio -KYSELY Urheillessani tunnen itseni onnistuneimmaksi silloin, kun: 1=Täysin eri mieltä 5=Täysin samaa mieltä 1. Voitan toiset 2. Olen paras 3. Yritän kovasti 4. Huomaan todella kehittyväni 5. Pärjään paremmin kuin toiset 6. Näytän toisille olevani paras 7. Voitan vaikeudet 8. Onnistun sellaisessa, mitä en ole aikaisemmin osannut 9. Pärjään sellaisessa asiassa, mitä toiset eivät osaa 10. Teen kaiken parhaan kykyni mukaan 11. Saavutan itselleni asettamani tavoitteet 12. Olen selvästi toisia parempi

26 9. Luokan tyttöjen viihtyminen liikuntatunneilla erilaisen motivaatioilmaston ja liikuntanumeron mukaan 5,00 4,61 4,52 ka 3,68 * 3,35 3,36 4,14 3,94 3,84 3,68 Viihtyminen 3,00 2,69 Liik.no 4-7 Liik. no 8 Liik. no ,21 2,22 1,00 Teht-/Minä- (n=209) Teht-/Minä+ (n=276) Teht+/Minä- (n=298) Teht+/Minä+ (n=304) *) Taitavat oppilaat eivät hyödy minäilmastosta Soini, Liukkonen, Jaakkola 2005

27 9. Luokan poikien viihtyminen liikuntatunneilla erilaisen motivaatioilmaston ja liikuntanumeron mukaan 5,00 4,73 4,69 3,94 3,90 Ka * 4,07 4,43 4,40 4,18 viihtyminen 2,41 3,24 2,58 3,50 Liik.no 4-7 Liik. no 8 Liik. no ,00 Teht-/Minä- (n=198) Teht-/Minä+ (n=123) Teht+/Minä- (n=179) Teht+/Minä+ (n=216) *) Taitavat oppilaat eivät hyödy minäilmastosta! Soini, Liukkonen, Jaakkola 2005

28 Koettu pätevyys TUKIPILARIT: yksilöllisen kehittymisen ja oppimisen tukeminen palaute edistymisestä virheet nähdään oppimiskokemuksina henkilökohtaiset kehittymistavoitteet ja niiden seuranta vaihtelevat liikuntamuodot tarjoavat useimmille kyvykkyyden kokemuksia

29 Laatujohtaminen ja laatujärjestelmän rakenneosat" ISO " Virheiden analysoimisen lohkokaavio! Älä koske siihen!! Virheen huomaaminen! Koskitko siihen?! En! Ei! Tietääkö joku?! Kyll ä! Idiootti!! Kyllä! Piilota se!! Nyt olet vaikeuksissa!! Kyllä! Saatko syyt päällesi?! En! En! Voitko syyttää jotakuta toista?! Kyllä! Hävitä se!! Kaikki hyvin!!

30 HENKILÖKOHTAISET KEHITTÄMISHAASTEENI Nimi: Merkitse alla olevaan luetteloon oman kehittymisesi kannalta tärkeät tavoitteet (kuntotekijöissä, teknisissä taidoissa, psyykkisissä valmiuksissa, työssä, ihmissuhteissa, elämäntavoissa ) ja anna kullekin tavoitteelle numero 1-10 sen mukaan, miten hyvin tavoite on tällä hetkellä hallinnassasi. Tee kuukauden välein uusi arvio (1-10) ja lisää/poista tarvittaessa tavoitealueita. Kirjaa keinot kunkin tavoitteen osalta, kuinka pyrit ko. aluetta kehittämään. Tarkista kuukausittain, kuinka nämä keinot ovat toteutuneet ja pohdi, miten keinoja voisi tehostaa. Tavoitealue Arvio (1-10) pvm Arvio (1-10) pvm Arvio (1-10) pvm Arvio (1-10) pvm

31 Nimi: Keinot, joiden avulla tulen kehittämään edellä kuvaamiani kehittämishaasteita (tavoitteita). Tavoite Kehittämiskeinot

32 Koettu autonomia TUKIPILARIT: vapaus osallistua oman harjoittelunsa suunnitteluun ja toteutukseen esitetyille ajatuksille ja ehdotuksille annetaan sijaa jokaisella on taidoista riippumatta merkittävä rooli ulkoisesta kontrollista siirrytään sisäiseen yrittäjyyteen Valinnan vapaus tekee urheilijasta projektin asianomaisen

33 TUKIPILARIT: Sosiaalinen yhteenkuuluvuus jokainen kokee aidosti kuuluvansa joukkoon pelisäännöt on laadittu yhdessä kenestäkään ei sallita puhuttavan pahaa selän takana harjoitusryhmässä ei ole suosikkeja minäviestejä korostetaan tunteiden osoittaminen on sallittua Hyvässä porukassa voi olla aidosti oma itsensä

34 Liikunnan koettu merkitys TUKIPILARIT: liikuntamuoto vastaa omia arvojamme liikunta koetaan mielekkääksi ja hyödylliseksi liikunnan taustalla visio tavoitetilasta, joka ohjaa välitavoitteitamme ja toimenpiteitämme hyötyliikunta, terveysliikunta, luontoliikunta, psyykkinen hyvinvointi Elämä on elämisen arvoista vasta sitten, kun sillä on päämäärä

35 Valmennuksen motivaatioilmaston tunnuspiirteet (Epstein) Liikuntatunnin motivaatioilmasto Kilpailusuuntautunut Tehtäväsuuntautunut Tehtävä/resurssit samanlaiset kaikille eriytyneitä lasten edellytysten mukaisesti Auktoriteetti kontrolloiva lasten vastuullisuutta ja valinnanmahdollisuuksia korostava Palkitseminen julkista, normatiivista kilpailumenestykseen perustuvaa yksityistä yksilölliseen kehittymiseen, yrittämiseen perustuvaa Ryhmittely kilpailullisiin tehtäviin yksilöllisiin/yhteistoiminnallisiin tehtäviin Arviointi Ajankäyttö normatiivista ja julkista huomio lopputulokseen virheistä rangaistaan keskinäistä kilpailua arvostetaan Oppimis/suoritusaika rajattua yksilölliseen kehitykseen perustuvaa huomio prosessiin virheet osa oppimista yhteistyötä, kiinteyttä arvostetaan Oppimis/suoritusaika joustavaa

36 Urheiluun sitoutuminen sisäinen ulkoinen motivaation eri tasoilla SISÄINEN ULKOINEN Tekemisen ilo, harjoittelusta nauttiminen Identifioitunut pakko olen ahkera ja tunnollinen harjoittelussa Sisäistynyt pakko minulta odotetaan hyvää suoriutumista Palkkiot, maine, kuuluisuus URHEILUUN SITOUTUMISEN ASTE KORKEA ALHAINEN

37 Liikuntamotivaatio osana persoonallisuutta! Kontekstuaalinen liikuntamotivaatio! Vapaa-aika! Koululiikunta! Urheiluseura! Perhe! Kaverit! Tilannekohtainen motivaatio!

38 Keskiössä lapsiperheet Lasten ja nuorten ylipaino ja vähäinen liikunta heijastuu myös vanhemmista lasten vanhemmat lihovat muita aikuisia enemmän Kyseessä uraorientoitunut ja uusavuton lapsiperhe, jossa liikunta-aktiivisuus ei ole riittävä ja ruokakulttuurissa on paljon kehitettävää Lasten tilanne kehittyisi, jos vanhemmat saataisiin liikkeelle ohjattua toimintaa perheille Vaellusretkiä, yhteisiä ohjattuja liikuntahetkiä, yhdessä kokkaamista kokkisotaa kouluun

39 Kysymys lasten arkeen vaikuttamisesta Tarvitaan useita samaan suuntaan vaikuttavia rohkeita ratkaisuja ja kannustusta muutoksen tekoon Pitää puuttua lasten liikkumista estäviin tekijöihin Pitää vaikuttaa koulupäivän sisältöön (liikkumisen ja ruokailunkin osalta) Pelkkä valistus ja tieto ei yksin riitä Pitää tukea eniten apua tarvitsevia lapsia ja heidän vanhempiaan perheet liikkumaan Aktiiville iltapäivä- ja kerhotoiminnalle on edelleen tilaus

40

41 Motivaatioilmaston ja liikuntanumeron yhteys oppilaiden viihtymiseen koulun liikuntatunneilla ITSEMÄÄRÄÄMISTÄ TUKEVA MOTIVAATIOILMASTO AUTONOMIAA TUKEVA SOSIAALISTA YHT.KUULUVUUTTA TUKEVA KOETUN PÄTEVYYDEN KRITEERIT TEHTÄVÄ- KILPAILU- SUUNTAUTUNUT SUUNTAUTUNUT 0.39* 0.50* 0.64* -0.10* n= * 0.50* 0.66* 0.10* n=1803 VIIHTYMINEN LIIKUNTATUNNEILLA LIIKUNTA- NUMERO 0.49* 0.52* *) p<0.001

42