KOKKOLAN PATAMÄEN POHJAVESIALUEEN YHTEISTARKKAILURAPORTTI 2010

Transkriptio

1 KOKKOLAN PATAMÄEN POHJAVESIALUEEN YHTEISTARKKAILURAPORTTI 21 Kuva: Sonja Kesti Tiia Sillanpää Elinor Slotte Eeva-Kaarina Aaltonen Pietarsaari 211

2 Sisällysluettelo 1. JOHDANTO POHJAVESIALUE ALUEEN POHJAVEDEN TARKKAILU Tarkkailun perusteet TARKKAILUN OSAPUOLET NÄYTTEENOTTO- JA ANALYYSIMENETELMÄT Havaintoputket Näytteenottomenetelmät Analyysimenetelmät Poikkeavien tilanteiden toimintaperiaatteet TUTKITTAVAT PARAMETRIT SÄÄTILA VUONNA VERTAILUARVOT JA TAUSTAPITOISUUDET Vertailuarvot Pohjaveden luontaiset taustapitoisuudet TULOKSET Pohjavedenpinnan taso Kokkolan Patamäen pohjavesialueella Kokkolan Vesi Kokkolan jätevedenpuhdistamo Jätevedenpuhdistamon rakentamisen aikainen pohjavedenpinnan alentamisen aikainen tarkkailu Boliden Kokkola Oy, OMG Kokkola Chemicals Oy ja Oy Kokkola Power Ab Kokkolan Vesi, Kip eteläisen alueen yritykset ja Kokkolan Voima Neste Oil Oyj Tullimäen vanha kaatopaikka Kokkolan seurakuntayhtymä Ja-Ko Betoni Oy Kokkolan Golf Lassila & Tikanoja Muut yhteistarkkailuun osallistuvat YHTEENVETO JATKOTOIMENPITEET... 47

3 LÄHTEET LIITTEET Liite 1. Yhteistarkkailuohjelma taulukko Liite 2. Yhteistarkkailuputket 21 kartta Liite 3. Analyysimenetelmät Liite 4. Vuoden 21 tutkimustulokset Liite 5. Pohjavedenpinnan taso, sähkönjohtavuus, kloridi- ja sinkkipitoisuus Patamäen pohjavesialueella keväällä ja syksyllä 21 pitoisuuskartat Liite 6. Analyysiluettelo

4 1. JOHDANTO Kokkolassa sijaitseva Patamäen pohjavesialue on I-luokan pohjavesialue ja se toimii Kokkolan kaupungin vedenhankinnan raakavesilähteenä (noin 6 8 m 3 /d). Vedenottajalla (Kokkolan Vesi) on velvoite tarkkailla pohjaveden pinnankorkeutta ja laatua. Patamäen alueella on runsaasti erilaisia toimintoja, joiden takia useilla toimijoilla on tarkkailuvelvoite. Pohjaveden yhteistarkkailun tavoitteena on kattaa Kokkolan pohjavesialueen tarkkailuvelvoitteet ja seurantatarpeet. Yhteistarkkailuraportti on laadittu yhteistyössä kaikkien niiden tahojen kanssa, jotka toimivat pohjavesialueella tai sen välittömässä läheisyydessä. Yhteistarkkailun avulla saadaan koottua kokonaiskuva pohjaveden laadusta ja tilasta alueella. Tarkkailun koordinoinnista ja raportoinnista vastaa Pohjanmaan vesi ja ympäristö ry. Kokkolan Veden vedenottoluvissa edellytetään pohjaveden käyttömäärän tarkkailua sekä vedenoton vaikutusten seurantaa pohjavesipintoihin ja pohjaveden laatuun. Lisäksi pohjavesialueella ja sen läheisyydessä eri toiminnanharjoittajat tarkkailevat pohjaveden laatua ympäristölupiensa mukaisesti, vesilain nojalla tai muilla perusteilla. Vuoden 21 yhteistarkkailuraportin toteutuksessa on käytetty pohjana vedenotto- ja ympäristölupien lisäksi Geologisen tutkimuskeskuksen tekemää Patamäen pohjavesialueen geologisen rakenteen selvitystä (Paalijärvi ym. 29) ja siinä esitettyä pohjavedenpinnan tasoa ja virtaussuuntia. Lisäksi raportissa on käytetty pohjana tekeillä olevaa Patamäen pohjavesialueen suojelusuunnitelmaluonnosta (Kokkolan kaupunki 28) ja siinä kartoitettuja riskitekijöitä ja riskin arviointia. 1

5 2. POHJAVESIALUE Pohjavesialueen rajaus näkyy kuvassa 1 ja alueen yleiskuvaus on esitetty vuoden 29 yhteistarkkailuraportissa. Kuvassa 2 on pohjavesialueelle sijoittuvat teollisuusalueet, päätiet ja rautatiet. Kuva 1. Kokkolan pohjavesialue ja vedenottamot. 2

6 Kuva 2. Kokkolan teollisuusalueet, päätiet ja rautatiet. 3

7 3. ALUEEN POHJAVEDEN TARKKAILU 3.1 Tarkkailun perusteet Patamäen pohjavesialueella on lukuisia toimijoita ja pohjaveden havaintoputkia, joista on otettu näytteitä sekä systemaattisesti että satunnaisesti 199-luvusta lähtien. Taulukossa 1 ilmenevät vedenotto- ja ympäristölupiin perustuvat pohjaveden tarkkailut. Muut osallistuvat tarkkailuun oma-aloitteisesti tai asiantuntijoina. Taulukko 1. Lupiin perustuvat pohjaveden tarkkailut. Luvan haltija Toiminta / luvan peruste Tarkkailuperuste Kokkolan kaupunki/kokkolan Patamäen vedenottamo / vedenotto Vesi 12 m3/vrk LSVO Kokkolan kaupunki/kokkolan Vesi Galgåsen, vedenotto 1 5 m3/vrk LSVO Kokkolan kaupunki/kokkolan LSVO , VYO , LSY Jätevedenpuhdistamo Vesi * Boliden Kokkola Oy Sinkkitehdas LSU Neste Oil Oyj Polttonestevarasto ja öljysatama LSU Tarkkailuohjelma Kokkolan Voima Voimalaitos LSU Kokkolan seurakuntayhtymä LSVO Tarkkailuohjelma LSU Annan hautausmaa, pohjavedenpinnan Tarkkailuohjelma LSU alentaminen JA-KO Betoni Oy Betonitehdas Kokkolan Rakennus- ja ympäristölautakunta , 59 Lassila & Tikanoja Oyj Ympäristönhuolto *: Luvasta valitettu LSU: Länsi-Suomen ympäristökeskus LSY: Länsi-Suomen ympäristölupavirasto LSVO: Länsi-Suomen vesioikeus VYO: Vesiylioikeus Kokkolan Rakennus- ja ympäristölautakunta , 113 Muilta osin alueen pohjaveden tarkkailun perusteet löytyvät vuoden 29 yhteistarkkailuraportista. 4

8 4. TARKKAILUN OSAPUOLET Kokkolan pohjaveden yhteistarkkailuun vuonna 21 osallistuvat seuraavat osapuolet: Osapuoli Luvan perusteella Oma-aloitteisesti Tiedoksi Asiantuntija Kokkolan Vesi X Ja-Ko Betoni Oy X Kokkolan seurakuntayhtymä Neste Oil Oyj Boliden Kokkola Oy Kokkolan Voima Lassila & Tikanoja Oyj Oy Kokkola Power Ab Kokkolan Golf OMG Kokkola Chemicals Oy Kip eteläisen alueen yritykset Liikennevirasto/E-P ELY-keskus Senaattikiinteistöt Liikennevirasto (Rata) Fingrid X X X X X X X X X X X X X Pienteollisuusalueet: Jänismaa, Mesilä Suomen Petrooli Oy Pelastuslaitos Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus, ympäristö- ja luonnonvarat vastuualue Geologian tutkimuskeskus Kokkolan kaupungin ympäristöpalvelut X X X X X X Alueen toimijat voivat liittyä yhteistarkkailuun ottamalla yhteyttä Pohjanmaan vesi ja ympäristö ry:n. 5. NÄYTTEENOTTO- JA ANALYYSIMENETELMÄT 5.1 Havaintoputket Havaintoputkia on monenlaisia. Havaintoputkien materiaali ja halkaisija vaikuttavat vesinäytteen veden laatuun sekä näytteenottotapaan. Kokkolan yhteistarkkailussa käytetään muoviputkia, koska ne soveltuvat sekä pinnan korkeuden mittaamiseen että pohjavesinäytteiden ottoon. (Suomen Ympäristökeskus, 48/28) 5

9 Kuva 3. Havainnepiirros maaperään asennetusta muovi-rakenteisesta havaintoputkesta. (Aspholm, 26). Tarkkailussa Kokkolan pohjaveden laatua on tutkittu noin 5 putkesta. Vuoden 21 ohjelma on esitetty tiivistettynä liitetaulukossa 1 ja karttaliitteessä 2. Tarkemmat kartat putkista on esitetty toimijoittain vuoden 29 yhteistarkkailuraportissa. 5.2 Näytteenottomenetelmät Yhteistarkkailun näytteenotosta ja analytiikasta vastasi vuonna 21 Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry. Havaintoputkien veden pinnankorkeus mitattiin ennen näytteenottoa sisäputken suulta. Pohjaveden todellinen korkeus laskettiin mitatun tiedon ja pohjavesiputken korkotiedon avulla. Tulokset ovat N6- korkeusjärjestelmän mukaiset. Vesinäytettä otettaessa vettä pumpattiin niin kauan, että vesi kirkastuu, yleensä noin 15 2 min/putki. Näytteet otettiin pääsääntöisesti hidasvirtauspumpulla. Antoisuudeltaan heikot putket 6

10 tyhjennettiin etukäteen ja näyte otettiin seuraavana tai kahden päivän kuluttua. Näytteenotossa käytettiin tällöin pohjavesinoutimia. Kerran vuodessa tai harvemmin tapahtuva näytteenotto tai veden korkeuden mittaus tehtiin touko-/ heinäkuussa, kaksi kertaa vuodessa touko- ja syyskuussa, neljä kertaa vuodessa touko-, elo-, syys-, ja helmikuussa ja sitä useammin tapahtuva näytteenotto säännöllisin välein. 5.3 Analyysimenetelmät Näytteet analysoitiin Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry:n ja sen alihankkijan (Ramboll, haihtuvat orgaaniset yhdisteet) akkreditoiduissa laboratorioissa. Analyysimenetelmät on esitetty liitteessä 3. Analyysitulokset toimitettiin tarkkailun eri osapuolille ja valvoville viranomaisille jokaisen näytekierroksen jälkeen. 5.4 Poikkeavien tilanteiden toimintaperiaatteet Mikäli vedestä määritetty laatutekijä poikkeaa merkittävästi aiemmista tuloksista tai asetetut ohjearvot ylittyvät, ilmoitetaan poikkeamasta toiminnanharjoittajalle ja valvovalle ympäristöviranomaiselle välittömästi analyysituloksen valmistuttua. Tulosten perusteella viranomainen ryhtyy tarvittaviin toimenpiteisiin, yleensä vähintään otetaan uusintanäytteet ja tilannetta seurataan. Kyseisiä tilanteita ei vuonna 21 ollut. 6. TUTKITTAVAT PARAMETRIT Näytteenoton yhteydessä kaikista havaintoputkista tehtiin silmämääräiset havainnot ja kirjattiin mahdolliset muut tuloksiin vaikuttavat asiat. Kaikista näytteistä määritettiin pinnankorkeuden ja lämpötilan lisäksi ns. perusparametrit: ph, sähkönjohtavuus, kloridi ja sameus. Muut mitattavat tekijät määräytyvät voimassa olevien tarkkailuohjelmien ja tarkkailun perusteena olevan toiminnan mukaan. Liitteessä 1 on esitetty tutkitut parametrit ja näytteenottoajankohdat Kokkolan pohjavesialueella havaintoputkittain. Yksityiskohtaiset parametrikuvaukset löytyvät vuoden 29 raportista. 7

11 7. SÄÄTILA VUONNA 21 Korplaxin sadanta sekä Kruunupyyn ja Tankarin keskilämpötilat kuukausittain vuonna 21 sekä pitkän aikavälin ( ) keskiarvot on esitetty kuvissa 3 4 (Ilmatieteen laitos 21). Vuoden 21 kokonaissadanta (558 mm) Kokkolan Korplaxissa oli normaalia (521 mm) hieman isompi. Vuoden keskilämpötila oli Tankarissa 2,2 ºC ja Kruunupyyssä 1,9 ºC. Kruunupyyssä vuosi oli yhden asteen normaalia (2,8 ºC) kylmempi. Kuva 4. Kuukausisadanta Korplaxissa vuonna 21 ja pitkän aikavälin keskiarvot ( ) (Ilmatieteen laitos 21). Kuva 5. Kuukausilämpötila Kruunupyyssä ja Tankarissa vuonna 21 ja pitkän aikavälin keskiarvot (Kruunupyy ) (Ilmatieteen laitos 21). 8

12 8. VERTAILUARVOT JA TAUSTAPITOISUUDET 8.1 Vertailuarvot Pohjaveden yhteistarkkailun tutkimustuloksia verrataan Valtioneuvoston asetuksessa (341/29) vesienhoidon järjestämisestä annetun asetuksen muuttamisesta annettuihin pohjavettä pilaavien aineiden ympäristönlaatunormeihin (käytetään jatkossa lyhennettä Environmental Quality Standard=EQS). Tässä asetuksessa pohjaveden ympäristönlaatunormilla tarkoitetaan sekä yhteisön tasolla vahvistettua pilaavan aineen, pilaavien aineiden ryhmän tai pilaantumisen indikaattorin pitoisuutta pohjavedessä ilmaistuna laatunormina, jota ihmisen terveyden tai ympäristön suojelemiseksi ei saa ylittää sekä kansallisesti vahvistettua rajaarvoa (Valtioneuvoston asetus 341/29). Pohjaveden tutkimustuloksia verrataan myös Sosiaali- ja terveysministeriön asetuksessa (461/2) annettuihin talousveden kemiallisiin laatumääräyksiin ja suosituksiin (käytetään jatkossa lyhennettä STM). Asetuksen mukaan talousvedessä ei saa olla pieneliöitä tai loisia tai mitään aineita sellaisina määrinä tai pitoisuuksina, joista voi olla vaaraa ihmisten terveydelle. Talousveden tulee täyttää sille esitetyt vähimmäisvaatimukset. Talousveden on oltava myös muuten käyttötarkoitukseensa soveltuvaa, eikä se saa aiheuttaa haitallista syöpymistä tai haitallisten saostumien syntymistä vesijohdoissa ja vedenkäyttölaitteissa (Sosiaali- ja terveysministeriön asetus 461/2). Lisäksi pohjaveden laatua verrataan aikaisempiin tutkimustuloksiin. 8.2 Pohjaveden luontaiset taustapitoisuudet Pohjaveden luontaisista taustapitoisuuksista alueella on tarkemmin kerrottu vuoden 29 raportissa. Vartailumateriaalina käytetään vanhaa aineistoa ja yhteistarkkailun myötä jatkossa kertyvää tietoa pohjaveden laadusta. Alueen eteläosassa sijaitseva havaintoputki (PAHP1) toimii sisäisenä vertailuputkena, josta vuonna 21 määritettiin perusparametrit. Putkeen ei vaikuta suora teollisuuden kuormitus. 9

13 Taulukko 2. Pohjaveden luontaisia taustapitoisuuksia eri lähteistä Suomessa vuonna , sisäisen vertailuputken tuloksia, Kokkolan pohjaveden yhteistarkkailun 21 tuloksia keskiarvoina sekä talousveden laatuvaatimukset (STM) ja pohjaveden ympäristölaatunormit (EQS). (Tulokset, jotka ovat olleet alle määritysrajan, on puolitettu). Kaikista Suomen pohjavesiasemista tehdyt analyysit vuosina PAHP1 21 Kokkolan pohjaveden yhteistarkkailutulokset (Ka) 21 STM:n talousveden laatuvaatimukset ja Vna:n ympäristönlaatunormit Yks. Ka n Kevät 1 n Syksy 1 n EQS STM Sähkönjohtavuus ms/m 6, ,9 21, , Kokonaistyppi N tot Ammoniumtyppi NH4-N 4, Fosfaattifosfori PO4-P 14, Sulfaatti SO4 mg/l 7, , , Kloridi Cl mg/l 2, ,1 7,7 48 9, Kadmium Cd,2 1878,2 7,6 7,4 5 Kupari Cu 4, ,1 7 24, Lyijy Pb 2, 4894,7 7 11, Nikkeli Ni 3, ,1 3 19, Sinkki Zn 16, Arseeni As,9 8 4, Koboltti Co 1, 17, 6 16,7 7 2 Kromi Cr 2,9 9 23, Rauta Fe Mangaani Mn ph 5,5 6, 49 6,3 47 Sameus FNU 11,6 49,5 49 5,4 45 1

14 9. TULOKSET Vuoden 21 Kokkolan pohjaveden yhteistarkkailutulokset on ryhmitelty 1 ryhmään toimijoittain. Vuoden 21 tutkimustulokset ovat liitteenä 4. Tulokset jotka ovat olleet alle määritysrajan, on puolitettu aineistoa käsiteltäessä (laskutoimitukset, diagrammit). Tuloksia verrataan ympäristölaatunormiin (EQS) ja viitteellisesti myös STM:n talousveden laatusuosituksiin. 9.1 Pohjavedenpinnan taso Kokkolan Patamäen pohjavesialueella GTK:n tekemän Patamäen pohjavesialueen geologisen rakenneselvityksen perusteella pohjavedenpinnan taso Patamäen pohjavesialueella vaihtelee harjun ydinosalla välillä m mpy. Alimmillaan vesipinta on Patamäen vedenottamolla ja ylimmillään pohjavesialueen eteläosan vedenjakajalla. Pohjavesialuerajojen sisäpuolella pohjaveden virtaus kanavoituu ensisijaisesti karkeampaan harjuytimeen ja suuntautuu harjun pituussuuntaisesti (Paalijärvi ym. 29). Liitteessä 5 on esitetty pohjavedenpinnan taso Patamäen pohjavesialueella keväällä ja syksyllä 21. Kuvassa 5 on esitetty neljän edustavan havaintoputken pinnankorkeuden vaihtelut kesäkuusta 2 syyskuuhun 21. Pohjoisosassa sijaitsevan havaintoputken 116 pohjavedenpinnan taso on pysynyt melko tasaisena. Pohjavedenpinnan taso Patamäen vesilaitoksen läheisyydessä havaintoputkissa 112 ja 111 on laskeva. Pohjavesialueen eteläosissa sijaitsevan putken 953 pohjavedenpinnan taso on sitä vastoin hieman noussut (kuva 5). 11

15 Kuva 6. Havaintoputkien 116, 111, 112 ja 953 pohjavedenpinnan taso (N6) vuosina Kuvaajien punainen viiva = trendiviiva. 12

16 9.2 Kokkolan Vesi Kokkolan Veden pohjavesinäytteistä määritettiin pinnankorkeuden ja lämpötilan lisäksi ph, sähkönjohtavuus, kloridi, sameus, ammoniumtyppi, nitraatti- ja nitriittitypen summa, fosfaattifosfori, kovuus, mangaani, rauta, sulfaatti ja sinkki. Lisäksi putkista PAHP1, 111, 112, 116 ja 953 määritettiin myös happi. Tässä raportissa esitetään Kokkolan Veden havaintoputkien 116, 111, 112 ja 953 tärkeimpien parametrien kuvaajat (ks. kuva 7) ja verrataan niitä olemassa oleviin ympäristönlaatunormeihin ja talousveden kemiallisiin laatuvaatimuksiin ja -suosituksiin. Havaintoputkien sijainnit on esitetty liitteessä 2. Havaintoputkien ph-arvot ovat pysyneet melko tasaisina vuodesta 2 lähtien muutamaa poikkeamaa lukuun ottamatta. Tulokset ovat olleet tarkastelujakson aikana välillä 5,2 6,8. Putken 116 ph-arvo on ollut alhaisempi koko tarkastelujakson ajan verrattuna muihin putkiin. Sähkönjohtavuus on laskenut kaikissa putkissa vuodesta 1999 lähtien. Havaintoputkien tulokset ovat välillä 9, 44, ms/m ja näin ollen havaintojen vaihteluvälit ovat melko suuria. Sähkönjohtavuus on korkeampi vedenottamon lähellä sijaitsevissa putkissa 111 ja 112 kuin putkissa 116 ja 953. Vuosina 2 27 putkien 111 ja 112 kloridipitoisuudet ovat olleet huomattavasti korkeammat kuin putkien 116 ja 953. Näin ollen myös havaintojen vaihteluvälit ovat suuria. Vuodesta 28 lähtien putken 112 kloridipitoisuus on laskenut jopa reiluun yhdeksänteen osaan. Putkien kloridipitoisuudet ovat olleet välillä 1-31 mg/l vuosina Vuodesta 28 lähtien havaintoputkien pitoisuudet ovat alittaneet asetetut laatunormit. Sinkkipitoisuutta on mitattu putkesta 116 vuodesta 1999 lähtien. Muiden putkien sinkkipitoisuutta on alettu tutkimaan vasta vuonna 29 pohjaveden yhteistarkkailun myötä. Putken 116 sinkkipitoisuus on laskenut vuodesta Havaintoputkien sinkkipitoisuus vuonna 21 on ollut välillä 5,2 41. Valtioneuvoston asettama pohjaveden ympäristönlaatunormi sinkille on 6, joka ylittyi vuonna 21 ainoastaan putkessa 116. Rautapitoisuus laskee kaikissa putkissa. Pitoisuudet alueella ovat korkeita ja vaihteluvälit suuria. Tarkastelujakson aikana tulokset ovat olleet välillä

17 Tarkastelujakson aikana mangaanitulokset ovat olleet välillä Mangaanipitoisuudet alueella ovat korkeita ja vaihteluvälit suuria. Putkien 111 ja 112 pitoisuudet ovat olleet korkeammat koko tarkastelujakson ajan verrattuna putkiin 116 ja 953. Ammoniumtypen pitoisuudet havaintoputkissa ovat tarkastelujakson aikana olleet välillä 2 3. Näin ollen ammoniumtypen vaihteluvälit ovat melko suuria. Putken 116 ammoniumtyppipitoisuus on muita putkia pienempi. Putken 953 ammoniumtyppipitoisuus laskee tasaisesti vuodesta 25 lähtien. Valtioneuvoston asettama ympäristönlaatunormi pohjavedelle on 2 ja vuonna 21 tämä ylittyi putkissa 111 ja 112. Havaintoputkien 111 ja 112 sulfaattipitoisuudet laskevat hieman vuosina , putken 953 pitoisuus laskee jyrkemmin vastaavalla ajanjaksolla. Putken 116 sulfaattipitoisuutta on alettu tutkimaan vasta vuonna 29 pohjaveden yhteistarkkailun myötä. Tarkastelujakson aikana tulokset ovat olleet välillä mg/l. EQS:n ympäristönlaatunormi pohjavedelle on 15 mg/l ja kyseinen arvo alitetaan koko tarkastelujakson ajan. Fosfaattifosforin pitoisuus putkilla 111 ja 112 ovat moninkertaiset verrattuna muihin putkiin. Tuloksista todettakoon, että fosfaattifosforin vaihteluvälit ovat suuria. Nitraattipitoisuutta on mitattu aikaisemmin ainoastaan putkesta 116 ja tällöin tulokset ovat olleet alle määritysrajan. Vuoden 21 tulokset kaikissa putkissa olivat alle määritysrajan (< 5 ). 14

18 ph Sähkönjohtavuus ms/m touko touko 2 loka 2 joulu 3 touko 4 syys 4 touko 5 syys 5 syys 6 touko 7 syys 7 touko 8 syys 8 touko 9 syys 9 touko 1 loka 1 touko 99 loka 99 joulu 3 touko 4 syys 4 touko 5 syys 5 syys 6 touko 7 syys 7 touko 8 syys 8 touko 9 syys 9 touko 1 loka 1 Kloridi Sinkki mg/l STM, EQS 25 mg/l EQS touko touko 2 loka 2 joulu 3 touko 4 syys 4 touko 5 syys 5 syys 6 touko 7 syys 7 touko 8 syys 8 touko 9 syys 9 touko 1 loka 1 touko loka touko 2 loka 2 joulu 3 touko 4 syys 4 touko 5 syys 5 kesä 6 syys 6 tammi 7 touko 7 syys 7 touko 8 touko 9 syys 9 touko 1 loka 1 Rauta Mangaani STM 2 2 STM 5 touko touko 2 loka 2 joulu 3 touko 4 syys 4 touko 5 syys 5 syys 6 touko 7 syys 7 touko 8 syys 8 touko 9 syys 9 touko 1 loka 1 touko touko 2 loka 2 joulu 3 touko 4 syys 4 touko 5 syys 5 syys 6 touko 7 syys 7 touko 8 syys 8 touko 9 syys 9 touko 1 loka 1 Ammoniumtyppi Sulfaatti,5 STM,5 mg/l 16 STM, EQS 15 mg/l mg/l,45,4,35,3,25,2,15,1,5 EQS,2 mg/l mg/l , touko touko 2 loka 2 joulu 3 touko 4 syys 4 touko 5 syys 5 syys 6 touko 7 syys 7 touko 8 syys 8 touko 9 syys 9 touko 1 loka 1 touko 99 loka 99 touko 4 syys 4 touko 5 syys 5 syys 6 touko 7 syys 7 touko 8 syys 8 touko 9 syys 9 touko 1 loka Kuva 7. Havaintoputkien 116, 111, 112 ja 953 ph, sähkönjohtavuus, kloridi-, rauta-, mangaani-, ammoniumtyypi- ja fosfaattifosforipitoisuus vuosina

19 9.3 Kokkolan jätevedenpuhdistamo Kokkolan jätevedenpuhdistamon pohjavesinäytteistä määritettiin pinnankorkeuden ja lämpötilan lisäksi ph, sähkönjohtavuus, kloridi, sameus, ammoniumtyppi, nitraatti- ja nitriittitypen summa, fosfaattifosfori, kovuus, mangaani, rauta, sulfaatti, sinkki, kokonaistyppi, kokonaisfosfori, fek.kolim.bakteerit ja fek.streptokit. Tässä raportissa esitetään Kokkolan kaupungin jätevedenpuhdistamon havaintoputkien 34, 35A ja 36 tärkeimpien parametrien kuvaajat (ks. kuva 7) ja verrataan niitä olemassa oleviin ympäristönlaatunormeihin ja talousveden kemiallisiin laatuvaatimuksiin ja -suosituksiin. Havaintoputkien sijainnit on esitetty liitteessä 2. Havaintoputkien ph-arvot ovat pysyneet melko tasaisina vuodesta 23 lähtien. Tulokset ovat olleet tarkastelujakson aikana välillä 6,2 7,. Putken 34 ph-arvo on ollut korkeampi melkein koko tarkastelujakson ajan verrattuna muihin putkiin. Sähkönjohtavuus on moninkertainen putkessa 34 verrattuna putkiin 35A ja 36. Havaintoputkien tulokset ovat välillä 12,1 29 ms/m ja näin ollen havaintojen vaihteluvälit ovat suuria. Sähkönjohtavuus on mitä ilmeisimmin meriveden vaikutuksesta selvästi korkeampi (1x) putkessa 34 kuin putkissa 35A ja 36. Rautapitoisuus on noussut putkessa 36 vuodesta 23 lähtien mutta laski hieman vuonna 21. Putken 35A pitoisuus on laskenut vuodesta 27 lähtien ja putken 34 pitoisuus vaihtelee. Pitoisuudet alueella ovat korkeita ja vaihteluvälit suuria. Tarkastelujakson aikana tulokset ovat olleet välillä Tarkastelujakson aikana mangaanitulokset ovat olleet välillä Mangaanipitoisuudet alueella ovat korkeita ja vaihteluvälit suuria. Putken 34 pitoisuus on ollut huomattavasti korkeampi koko tarkastelujakson ajan verrattuna putkiin 35A ja 36. Ammoniumtypen pitoisuudet havaintoputkissa ovat tarkastelujakson aikana olleet välillä Näin ollen ammoniumtypen vaihteluvälit ovat suuria. Ammoniumtypen pitoisuus putkessa 34 on mitä ilmeisimmin jätevedenpuhdistamon maa-altaista tapahtuvan suotautumisen vaikutuksesta ollut huomattavasti korkeampi koko tarkkailujakson ajan verrattuna putkiin 35A ja 36. Valtioneuvoston asettama ympäristönlaatunormi pohjavedelle on 2. Pitoisuudet ylittävät pohjavedelle asetetun ympäristönlaatunormin kaikissa putkissa. 16

20 Myös fosfaattifosforin vaihteluvälit ovat suuria mikä mitä ilmeisimmin johtuu jätevedenpuhdistamon maa-altaista tapahtuvasta suotautumisesta. Vuonna 21 fosfaattifosforipitoisuudet putkissa ovat selvästi pienempiä kuin edellisinä vuosina. Koko tarkastelujakson ajan, vuosina 23 21, putken 34 kloridipitoisuus on ollut huomattavasti korkeampi kuin putkien 35A ja 36 mikä samoin kuin korkeat sähkönjohtavuusarvot johtunee meriveden suotautumisesta havaintoputkeen. Näin ollen myös havaintojen vaihteluvälit ovat suuria. Putkien kloridipitoisuudet ovat olleet välillä 2,5 8 mg/l vuosina Valtioneuvoston asettama pohjaveden ympäristölaatunormi kloridille on 25 mg/l. Ainoastaan putki 34 ylittää asetetut ympäristölaatunormit. Havaintoputkien sinkkipitoisuutta on alettu tutkimaan vasta vuonna 29 yhteistarkkailun myötä. Valtioneuvoston asettama ympäristönlaatunormi pohjaveden sinkille on 6. Vuonna 21 sinkkipitoisuus putkissa oli korkeimmillaan 6,9. Syksyllä 21 sinkkipitoisuus oli kaikissa putkissa alle määritysrajan (< 5 ) eikä EQS ylittynyt. 17

21 ph Sähkönjohtavuus A 36 ms/m A elo 3 joulu 3 loka 4 marras 4 touko 5 syys 5 kesä 6 syys 6 touko 7 syys 7 touko 8 syys 8 touko 9 syys 9 touko 1 loka 1 elo 3 joulu 3 loka 4 marras 4 touko 5 syys 5 kesä 6 syys 6 touko 7 syys 7 touko 8 syys 8 touko 9 syys 9 touko 1 loka 1 Rauta Mangaani A A STM 2 5 STM 5 elo 3 joulu 3 loka 4 marras 4 touko 5 syys 5 kesä 6 syys 6 touko 7 syys 7 touko 8 syys 8 touko 9 syys 9 touko 1 loka 1 elo 3 joulu 3 loka 4 marras 4 touko 5 syys 5 kesä 6 syys 6 touko 7 syys 7 touko 8 syys 8 touko 9 syys 9 touko 1 loka 1 Ammoniumtyppi Fosfaattifosfori , , mg/l A 36 mg/l,8,6, A 36 2 STM,5 mg/l, EQS,2 mg/l,2, elo 3 joulu 3 loka 4 marras 4 touko 5 syys 5 kesä 6 syys 6 touko 7 syys 7 touko 8 syys 8 touko 9 syys 9 touko 1 loka 1 elo 3 joulu 3 loka 4 marras 4 touko 5 syys 5 kesä 6 syys 6 touko 7 syys 7 touko 8 syys 8 touko 9 syys 9 touko 1 loka 1 Kloridi mg/l STM, EQS 25 mg/l 34 35A 36 elo 3 joulu 3 loka 4 marras 4 touko 5 syys 5 kesä 6 syys 6 touko 7 syys 7 touko 8 syys 8 touko 9 syys 9 touko 1 loka 1 Kuva 8. Havaintoputkien 34, 35A ja 36 ph, sähkönjohtavuus, rauta-, mangaani-, ammoniumtyppi-, fosfaattifosfori- ja kloridipitoisuus vuosina

22 9.3.1 Jätevedenpuhdistamon rakentamisen aikainen pohjavedenpinnan alentamisen aikainen tarkkailu Kokkolan Veden uuden jätevedenpuhdistamon rakentaminen Hopeakivenlahdelle edellytti pohjavedenpinnan alentamista ja pohjaveden pumppausta altaiden kaivutöiden yhteydessä. Kokkolan Vesi esitti Länsi-Suomen ympäristökeskukselle, että pohjaveden pinta alennettaisiin rakennustöiden ajaksi tasoon NN -1,5 eli kolme metriä maanpinnan alapuolelle. Länsi-Suomen ympäristökeskus esitti kannanottonsa koskien mm. pohjavedenpinnan alentamisen aikaista tarkkailua. Tarkkailuvelvoite sisälsi pumpattavan pohjaveden laadun tarkkailun ensimmäisen kuukauden ajan vähintään kerran viikossa ja sen jälkeen kahden viikon välein. Tarkkailuvelvoite sisälsi myös pohjaveden laadun tarkkailun kerran kuukaudessa pumppauksen aikana ja kaksi kertaa päättymisen jälkeen havaintopukista WOK5, WOK6, WOK 7, WU7, 36, 35A ja JV9. Tuloksista on tehty erillinen kooste (Sillanpää ym. 211). 19

23 9.4 Boliden Kokkola Oy, OMG Kokkola Chemicals Oy ja Oy Kokkola Power Ab Bolidenin, OMG:n ja Oy Kokkola Power Ab:n pohjavesinäytteistä määritettiin pinnankorkeuden ja lämpötilan lisäksi ph, sähkönjohtavuus, kloridi, sameus, rauta, sinkki, elohopea, koboltti, kadmium, arseeni, lyijy, kupari, nikkeli, kokonaisrikki ja strontium. Tässä raportissa esitetään havaintoputkien WOK13, WOK18 ja WOK19 tärkeimpien parametrien kuvaajat (ks. kuva 8 9) ja verrataan niitä olemassa oleviin ympäristönlaatunormeihin ja talousveden kemiallisiin laatuvaatimuksiin ja -suosituksiin. Havaintoputkien sijainnit on esitetty liitteessä 2. Boliden korvasi vanhat havaintoputket uusilla putkilla syksyllä 28. Uudet putket asennettiin aivan vanhojen havaintoputkien läheisyyteen ja näin ollen tuloksia voidaan tarkastella edelleen samoissa kuvaajissa. Havaintoputkien ph-arvot ovat olleet tarkastelujakson aikana välillä 4,5 7,. Putken WOK18 ph-arvo on ollut korkeampi syksyyn 28 asti ja vuonna 21 verrattuna muihin putkiin. Putken WOK13 pharvot olivat nousseet huomattavasti vuonna 29 ja WOK19 arvot laskeneet. Sähkönjohtavuus on korkeampi putkessa WOK18 syksyyn 28 asti. Syksystä 28 lähtien putkien WOK18 ja WOK19 sähkönjohtavuus on laskenut. Putken WOK13 sähkönjohtavuus nousi vuonna 29, mutta laski normaalille tasolle vuonna 21. Vuonna 21 tulokset olivat välillä 9,2 26,2 ms/m ja näin ollen havaintojen vaihteluvälit ovat melko suuria. Rautapitoisuudet havaintoputkissa ovat laskeneet huomattavasti vuodesta 23 lähtien, jolloin esimerkiksi putken WOK18 pitoisuus oli 5,5-kertainen nykytilanteeseen verrattuna. Ainoastaan putken WOK13 rautapitoisuudet ovat nousseet syksyn 28 jälkeen, mutta laskivat hieman vuonna 21. Pitoisuudet alueella ovat korkeita ja vaihteluvälit suuria. Tarkastelujakson aikana tulokset ovat olleet välillä Sinkkipitoisuus on laskenut kaikissa putkissa syksyn 26 jälkeen muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta. Valtioneuvoston asettama ympäristönlaatunormi pohjaveden sinkille on 6. Sinkkipitoisuudet ovat olleet välillä vuonna 21. Sinkin vaihteluvälit ovat pienentyneet aiemmasta ja pitoisuustaso lähestyy EQS-arvoa. Vuosina 23 syksyllä 28 havaintoputken WOK13 kobolttipitoisuus on ollut huomattavasti korkeampi kuin putkien 2

24 WOK18 ja WOK19. EQS pohjaveden koboltille on 2 ja kyseinen arvo ylittyy useimmiten kaikissa putkissa koko tarkastelujakson ajan. Syksystä 28 lähtien putken WOK13 pitoisuus on laskenut yli kuudenteen osaan, mutta vastaavasti putken WOK19 pitoisuudet ovat kasvaneet. Vuodesta 27 lähtien putken WOK18 pitoisuus on pysynyt melko tasaisena muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta. Havaintoputkien vaihteluvälit ovat suuria koko tarkastelujakson ajan. Valtioneuvoston asettama EQS arvo pohjaveden nikkelille on 1. Kaikki putket alittavat asetetut laatunormit jossakin vaiheessa tarkastelujaksoa. Vaihteluvälit ovat suuria, mutta tasaantuneet viimeisten vuosien aikana. Rikin pitoisuuksien vaihteluvälit ovat suuria, mutta ovat tasaantuneet viimeisten vuosien aikana. Syksystä 28 lähtien putken WOK18 rikkipitoisuudet ovat pienentyneet huomattavasti, mutta putken WOK13 pitoisuus sitä vastoin kasvanut. Vuonna 21 putken WOK13 rikkipitoisuus on taas laskusuunnassa. Putken WOK19 pitoisuus on pysynyt melko tasaisena koko tarkastelujakson ajan. Strontiumin vaihteluvälit ovat suuria. Syksystä 28 lähtien putken WOK18 pitoisuus on laskenut selvästi. Putken WOK13 pitoisuus kasvoi vuonna 29 mutta laski taas 21. Putken WOK19 pitoisuus on pysynyt melko tasaisena koko tarkastelujakson ajan. Kadmiumpitoisuudet ovat olleet melko tasaisia ja vaihteluvälit pieniä koko tarkastelujakson ajan muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta. Pitoisuudet kaikissa putkissa ovat olleet alle määritysrajan (2 ) syksystä 28 lähtien, tulokset on tällöin puolitettu kuvaajissa. Vuonna 21 määritysraja kadmiumille on ollut,8 ja putken WOK18 tulos alitti tämän molemmilla näytteenottokerroilla. EQS pohjavedelle on,4 ja tämä arvo alitettiin kaikilla näytteenottokerroilla kaikissa putkissa vuonna 21. Kuparipitoisuudet ovat pysyneet melko tasaisina ja putkien vaihteluvälit ovat olleet pieniä koko tarkastelujakson ajan muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta. Pitoisuudet kaikissa putkissa ovat olleet keskimäärin alle määritysrajan (1 ) vuoteen 29 asti. Vuonna 21 määritysraja kuparille oli 5 ja putken WOK18 pitoisuudet alitti tämän. EQS pohjavedelle on 2 ja arvo alitettiin kaikissa putkissa koko tarkastelujakson ajan. Havaintoputken WOK18 arseenipitoisuus on ollut huomattavasti korkeampi 2-luvun alussa verrattuna muihin putkiin. Myös havaintojen vaihteluvälit olivat tällöin suuria. Pitoisuus putkessa 21

25 WOK18 on kuitenkin laskenut merkittävästi. EQS pohjavedelle on 5 ja arvo on alitettu kaikissa putkissa vuonna 21. Lyijy- ja elohopeapitoisuudet ovat olleet alle määritysrajan (4 ja,2 ) koko tarkastelujakson ajan kaikissa havaintoputkissa. Valtioneuvoston asettamat ympäristönlaatunormit pohjaveden lyijylle on 5 ja elohopealle,6. 22

26 ph Sähkönjohtavuus ms/m WOK 13 WOK 18 WOK huhti 3 kesä 3 loka 3 huhti 4 heinä 4 huhti 5 kesä 5 loka 5 huhti 6 heinä 6 loka 6 huhti 7 heinä 7 loka 7 huhti 8 kesä 8 loka 8 huhti 9 heinä 9 loka 9 touko 1 loka 1 WOK 13 WOK 18 WOK 19 1 huhti 3 kesä 3 loka 3 huhti 4 heinä 4 huhti 5 kesä 5 loka 5 huhti 6 heinä 6 loka 6 huhti 7 heinä 7 loka 7 huhti 8 kesä 8 loka 8 huhti 9 heinä 9 loka 9 touko 1 loka 1 Rauta Sinkki WOK 13 WOK 18 WOK 19 STM WOK 13 WOK 18 WOK 19 EQS 6 huhti 3 kesä 3 loka 3 huhti 4 heinä 4 huhti 5 kesä 5 loka 5 huhti 6 heinä 6 loka 6 huhti 7 heinä 7 loka 7 huhti 8 kesä 8 loka 8 huhti 9 heinä 9 loka 9 touko 1 loka 1 huhti 3 kesä 3 loka 3 huhti 4 heinä 4 huhti 5 kesä 5 loka 5 huhti 6 heinä 6 loka 6 huhti 7 heinä 7 loka 7 huhti 8 kesä 8 loka 8 huhti 9 heinä 9 loka 9 touko 1 loka 1 Koboltti WOK 13 5 W OK 18 4 WOK EQS 2 huhti 3 kesä 3 loka 3 huhti 4 heinä 4 huhti 5 kesä 5 loka 5 huhti 6 heinä 6 loka 6 huhti 7 heinä 7 loka 7 huhti 8 kesä 8 loka 8 huhti 9 heinä 9 loka 9 touko 1 loka huhti 3 kesä 3 loka 3 huhti 4 heinä 4 huhti 5 kesä 5 loka 5 huhti 6 heinä 6 loka 6 Nikkeli 16 huhti 7 heinä 7 loka 7 huhti 8 kesä 8 loka 8 huhti 9 heinä 9 loka 9 touko 1 loka 1 WOK 13 WOK 18 WOK 19 STM 2, EQS 1 Rikki Strontium WOK 13 W OK 18 W OK WOK 13 W OK 18 W OK 19 huhti 3 kesä 3 loka 3 huhti 4 heinä 4 huhti 5 kesä 5 loka 5 huhti 6 heinä 6 loka 6 huhti 7 heinä 7 loka 7 huhti 8 kesä 8 loka 8 huhti 9 heinä 9 loka 9 touko 1 loka 1 loka 3 huhti 4 heinä 4 huhti 5 kesä 5 loka 5 huhti 6 heinä 6 loka 6 huhti 7 heinä 7 loka 7 huhti 8 kesä 8 loka 8 huhti 9 heinä 9 loka 9 touko 1 loka 1 Kuva 9. Havaintoputkien WOK13, WOK18 ja WOK19 ph, sähkönjohtavuus, rauta-, sinkki-, koboltti-, nikkeli-, rikki- ja strontiumpitoisuus vuosina

27 Kadmium Kupari 5, STM 5, 2 EQS 2 4,5 18 4, 16 3,5 14 3, 2,5 2, WOK 13 WOK 18 WOK WOK 13 WOK 18 WOK 19 1,5 6 1,,5 EQS,4 4 2, huhti 3 kesä 3 loka 3 huhti 4 heinä 4 huhti 5 kesä 5 loka 5 huhti 6 heinä 6 loka 6 huhti 7 heinä 7 loka 7 huhti 8 kesä 8 loka 8 huhti 9 heinä 9 loka 9 touko 1 loka 1 huhti 3 kesä 3 loka 3 huhti 4 heinä 4 huhti 5 kesä 5 loka 5 huhti 6 heinä 6 loka 6 huhti 7 heinä 7 loka 7 huhti 8 kesä 8 loka 8 huhti 9 heinä 9 loka 9 touko 1 loka 1 Arseeni WOK 13 W OK 18 W OK 19 1 STM 1, EQS 5 huhti 3 kesä 3 loka 3 huhti 4 heinä 4 huhti 5 kesä 5 loka 5 huhti 6 heinä 6 loka 6 huhti 7 heinä 7 loka 7 huhti 8 kesä 8 loka 8 huhti 9 heinä 9 loka 9 touko 1 loka 1 Kuva 1. Havaintoputkien WOK13, WOK18 ja WOK19 kadmium-, kupari- ja arseenipitoisuus vuosina Kadmium- ja kuparipitoisuus olivat hyvin monena analyysikertana alle määritysrajan ja näin ollen tulokset on puolitettu. 24

28 9.5 Kokkolan Vesi, Kip eteläisen alueen yritykset ja Kokkolan Voima Kokkolan Veden, Kip eteläisen alueen yritysten ja Kokkolan Voiman havaintoputkista KV9, KoVo2 ja K9 pohjavesinäytteistä määritettiin pinnankorkeuden ja lämpötilan lisäksi ph, sähkönjohtavuus, kloridi, sameus. Putkesta K9 määritettiin perusvalikoiman lisäksi keväällä kokonaistyppi, ammoniumtyppi, nitraatti- ja nitriittitypen summa, kokonaisfosfori, fosfaattifosfori, mangaani, rauta, TOC, elohopea ja fluoridi. Lisäksi putkesta määritettiin syksyllä perusvalikoiman lisäksi sinkki ja sulfaatti. Havaintoputki KoVo2 on uusi putki, joka asennettiin syksyllä 21, ja se korvaa huonotuottoisen putken 113. Putkista KV9 ja KoVo2 määritettiin perusvalikoiman lisäksi sulfaatti, kromi, vanadiini ja arseeni. Tässä raportissa esitetään havaintoputkien KV9, K9 ja KoVo2 tärkeimpien parametrien kuvaajat (ks. kuva 1) ja verrataan niitä olemassa oleviin ympäristönlaatunormeihin ja talousveden kemiallisiin laatuvaatimuksiin ja -suosituksiin. Havaintoputkien sijainnit on esitetty liitteessä 2. Havaintoputkien ph-arvot ovat pysyneet melko tasaisina vuodesta 29 lähtien. Kaikkien putkien tulokset ovat olleet tarkastelujakson aikana välillä 5,4 6,7. Putken K9 ph-arvot ovat olleet korkeammat kuin putkien KoVo2 ja KV9. Sähkönjohtavuus havaintoputkessa KoVo2 on korkeampi kuin havaintoputkissa K9 ja KV9. Kaikkien havaintoputkien tulokset ovat välillä 14,7 54,7 ms/m ja näin ollen havaintojen vaihteluvälit ovat suuria. Havaintoputkien kloridipitoisuus on pysynyt melko tasaisena vuodesta 29. Vuonna 21 putken K9 kloridipitoisuus oli korkeampi kuin KV9 ja KoVo2. Putkien kloridipitoisuudet ovat olleet välillä 6,3 13, mg/l vuosina EQS-arvo kloridille on 25 mg/l ja kyseinen arvo alitetaan koko tarkastelujakson ajan. Sinkkipitoisuus määritettiin ainoastaan putkesta K9 syksyllä 21. Sinkkipitoisuus putkessa on hieman noussut syksystä 29. Valtioneuvoston asettama pohjaveden ympäristönlaatunormi sinkille on 6 ja kyseinen arvo ylitettiin sekä vuonna 29 (18 ) että 21 (25 ). Rautapitoisuudet alueella ovat korkeita ja vaihteluvälit suuria. Tarkastelujakson aikana tulokset ovat olleet välillä Putken K9 rautapitoisuus vuonna 21 oli

29 Tarkastelujakson aikana mangaanitulokset ovat olleet välillä Mangaanipitoisuudet alueella ovat korkeita ja vaihteluvälit suuria. Vuonna 21 putken K9 mangaanipitoisuus oli 77. Ammoniumtypen pitoisuudet havaintoputkessa K9 ovat tarkastelujakson aikana olleet pieniä, mutta vanhassa putkessa 113 erittäin suuria. Putken K9 ammoniumpitoisuus vuonna 21 oli 48. Valtioneuvoston asettama ympäristönlaatunormi pohjavedelle on 2. Havaintoputken K9 fosfaattifosforipitoisuus on ollut pieniä koko tarkastelujakson aikana. Putken K9 fosfaattifosforipitoisuus vuonna 21 oli 9. Taulukko 3. Havaintoputkien arseeni-, kromi-, vanadiini- ja sulfaattipitoisuus vuonna EQS K9 KV9 KV9 KV9 KoVo2 As () <,1,37,43,31 1,7 5 Cr () 7, V () < 15 < 15,2 < 15 SO 4 (mg/l) EQS-arvo arseenille, kromille ja sulfaatille alitetaan koko tarkastelujakson ajan putkissa K9 ja KV9. 26

30 ph Sähkönjohtavuus K9 KV9 KoVo2 ms/m K9 KV9 KoVo2 1 1 touko loka touko 2 loka 2 joulu 3 touko 4 syys 4 touko 5 syys 5 kesä 6 syys 6 touko 7 syys 7 touko 8 syys 8 touko 9 syys 9 touko 1 loka 1 touko joulu 3 touko 4 syys 4 touko 5 syys 5 kesä 6 syys 6 touko 7 syys 7 touko 8 syys 8 touko 9 syys 9 touko 1 loka 1 Kloridi Sinkki 25 STM, EQS 25 mg/l mg/l K9 KV9 KoVo K9 5 2 EQS 6 touko loka touko 2 loka 2 joulu 3 touko 4 syys 4 touko 5 syys 5 kesä 6 syys 6 touko 7 syys 7 touko.8 syys 8 touko 9 syys 9 touko 1 loka 1 touko loka touko 2 loka 2 joulu 3 touko 4 syys 4 touko 5 syys 5 kesä 6 syys 6 tammi 7 touko 7 syys 7 touko 8 syys 8 touko 9 syys 9 loka 1 Rauta Mangaani K K STM STM 5 touko loka touko 2 loka 2 joulu 3 touko 4 syys 4 touko 5 syys 5 kesä 6 syys 6 touko 7 syys 7 touko 8 syys 8 touko 9 syys 9 touko 1 touko loka touko 2 loka 2 joulu 3 touko 4 syys 4 touko 5 syys 5 kesä 6 syys 6 touko 7 syys 7 touko 8 syys 8 touko 9 syys 9 touko 1 Ammoniumtyppi Fosfaattifosfori K K9 5 touko loka touko 2 loka 2 joulu 3 touko 4 syys 4 touko 5 syys 5 kesä 6 syys 6 touko 7 syys 7 touko 8 STM 5, EQS 2 syys 8 touko 9 syys 9 touko touko loka touko 2 loka 2 joulu 3 touko 4 syys 4 touko 5 syys 5 kesä 6 syys 6 touko 7 syys 7 touko 8 syys 8 touko 9 syys 9 touko 1 Kuva 11. Havaintoputkien 113, K9 ja KV9 ph, sähkönjohtavuus ja kloridipitoisuus vuosina 2 21 sekä putkien 113 ja K9 sinkki-, rauta-, mangaani-, ammoniumtyppi- ja fosfaattifosforipitoisuus vuosina

31 9.6 Neste Oil Oyj Neste Oil Oyj:n vanhoja analyysituloksia oli saatavilla ainoastaan vuodelta 28 kaivon 5 ja 6 osalta. Taulukossa 4 on esitetty pohjaveden yhteistarkkailun 29 ja 21 analyysitulokset sekä MTBE:n ja öljyjakeiden (C 1 -C 4 ) EQS ympäristönlaatunormit. Liitteessä 2 on esitetty kaivojen Neste 1-6 sijainnit. Taulukko 4. Analyysitulokset vuonna 28, 29 ja 21 sekä MTBE:n ja öljyjakeiden (C 1 - C 4 ) EQS ympäristölaatunormit (mg/l) (mg/l) (mg/l) (mg/l) EQS (mg/l) Pohjaveden pinnantaso (N6) Pohjaveden pinnantaso (N6) MTBE Öljyhiilivedyt MTBE Öljyhiilivedyt MTBE Öljyhiilivedyt MTBE Öljyhiilivedyt MTBE Öljyjakeet (C1-C4) Kaivo 1 <,1,1,75,5 Kaivo 2 <,1,1 ei tod.,1 2,4 Kaivo 4 ei tod. <,1 2,61 Kaivo 5 <,1 <,1 ei tod. <,1 2,57 ei tod. <,1 2,49 Kaivo 6 <,1 <,1 ei tod. <,1 2,46 ei tod. <,1 2,39 Jokaisessa kaivossa MTBE-pitoisuus alittaa Valtioneuvoston asettamat pohjaveden ympäristölaatunormit MTBE:lle. 28

32 9.7 Tullimäen vanha kaatopaikka Tullimäen käytöstä poistetun kaatopaikan pohjaveden laatua on seurattu lähtien Länsi-Suomen ympäristökeskuksen ympäristönsuojelulain 9 :n mukaisessa asiassa antaman päätöksen mukaisesti. Saatujen tarkkailutulosten perusteella Kokkolan kaupunki on esittänyt pohjaveden tarkkailun lopettamista alueella. Tarkkailussa olevat havaintoputket SH1, SH2, SH3 ja tarkkailukaivo on kuitenkin vuonna 29 sisällytetty osaksi Kokkolan pohjaveden yhteistarkkailuhanketta, ja näin ollen pohjaveden laadun seuranta jatkuu osana yhteistarkkailua (Kokkolan kaupunki 29). Vuonna 21 neuvoteltiin tarkkailun keventämisestä, mutta asia on vielä kesken. Tullimäen pohjavesinäytteistä määritettiin vuonna 21 pinnankorkeuden ja lämpötilan lisäksi ph, sähkönjohtavuus, kloridi, sameus, kiintoaine, kokonaistyppi, kokonaisfosfori, arseeni, kadmium, kromi, kupari, lyijy, COD Cr ja mineraaliöljyt. Havaintoputkien sijainnit on esitetty liitteessä 2. Varsinkin putken SH2 kiintoainepitoisuus on niin korkea, ettei näyte ole edustava ja mikä on hankaloittanut näytteenottoa. Havaintoputkien ph-arvot ovat pysyneet melko tasaisina vuodesta 22 lähtien muutamaa poikkeamaa lukuun ottamatta. Tarkkailukaivon ph-arvo on ollut korkeampi koko tarkastelujakson ajan verrattuna havaintoputkiin SH1, SH2 ja SH3. Tulokset ovat olleet tarkastelujakson aikana välillä 5,3 8,7. Sähkönjohtavuus tarkkailukaivossa on vaihdellut tarkastelujakson aikana. Havaintoputkien ja tarkkailukaivon tulokset ovat välillä 6,4 85. Sähkönjohtavuus putkissa SH1, SH2 ja SH3 on pysynyt samalla tasolla vuodesta 23 lähtien. Havaintoputkien kloridipitoisuudet ovat pysyneet melko tasaisina koko tarkastelujakson aikana. Tulokset ovat olleet tarkastelujakson aikana välillä,9 12 mg/l. Valtioneuvoston asettama pohjaveden ympäristölaatunormi kloridille on 25 mg/l. Havaintoputkien ja tarkkailukaivon pitoisuudet ovat alittaneet tämän koko tarkastelujakson ajan. COD Cr -pitoisuudet havaintoputkissa ovat tarkastelujakson aikana olleet välillä 1 48 mg/l. Näin ollen COD Cr -pitoisuuksien vaihteluvälit ovat melko suuria. Vuonna 21 COD Cr -pitoisuus putkessa SH2 oli ennätyksellisen korkea, 48 mg/l. 29

33 Tarkastelujakson aikana kuparitulokset ovat olleet välillä,5 17. Tarkkailukaivon kuparipitoisuudet ovat hieman nousseet vuodesta 23. Vuonna 21 havaintoputken SH2 kuparipitoisuus oli huomattavasti korkeampi kuin muiden putkien. EQS pohjavedelle on 2 ja arvo ylitettiin vuonna 21 putkessa SH2 ja tarkkailukaivossa. Lyijypitoisuus oli vuonna 21 huomattavasti korkeampi havaintoputkessa SH2 verrattuna muihin putkiin ja tarkkailukaivoon. Tulokset ovat olleet välillä,25 34 vuosina ja näin ollen vaihteluvälit suuria. Valtioneuvoston asettama ympäristölaatunormi pohjaveden lyijylle on 5. Tämä arvo ylitettiin syksyllä 21 putkessa SH2. Kiintoainepitoisuudet vaihtelevat havaintoputkissa koko tarkastelujakson ajan. Tulokset ovat olleet välillä,5 116 mg/l ja näin ollen havaintojen vaihteluvälit ovat erittäin suuria. Kiintoainepitoisuus putkessa SH2 on kasvanut vuodesta 29. Kokonaistyppipitoisuus on ollut korkeimmillaan vuonna 21, silloin putken SH2 kokonaistyppipitoisuus oli 3, mg/l. Tarkkailukaivon kokonaistyppipitoisuudet ovat kasvaneet vuodesta 28 lähtien. Kaikkien havaintoputkien tulokset ovat olleet välillä,21 3, mg/l ja näin ollen havaintojen vaihteluvälit ovat suuria. Vuonna 21 putken SH2 ja tarkkailukaivon kadmiumpitoisuudet olivat korkeampia kuin putkien SH1 ja SH3. Tarkastelujakson aikana putkien kadmiumpitoisuudet ovat olleet välillä,9 6,8. Valtioneuvoston asettama pohjaveden ympäristölaatunormi kadmiumille on,4 ja tarkkailukaivon sekä putken SH2 kadmiumpitoisuudet ylittivät tämän vuonna 21. Havaintoputkien kokonaisfosforipitoisuus on laskenut vuodesta 23 lähtien. Vuodesta 27 lähtien kokonaisfosforipitoisuudet ovat pysyneet melko tasaisena. Havaintoputkien kromipitoisuudet ovat vaihdelleet koko tarkastelujakson aikana. Kaikkien putkien pitoisuudet ovat pienentyneet vuodesta 22 lähtien. Putkien kromipitoisuudet ovat olleet välillä,5 38 ja näin ollen havaintojen vaihteluvälit ovat suuria. EQS-arvo kromille on 1 ja putken SH2 pitoisuus ylitti tämän vuonna 21. Arseenipitoisuudet havaintoputkissa ovat tarkastelujakson aikana olleet välillä, Näin ollen arseenin vaihteluvälit ovat suuria. Putken SH2 arseenipitoisuus vuonna 21 oli huomattavasti 3

34 korkeampi kuin muiden putkien. Valtioneuvoston asettama pohjaveden ympäristölaatunormi arseenille on 5 ja tämä ylittyi putkessa SH2 vuonna

35 ph Sähkönjohtavuus SH1 SH2 SH3 Tarkkailukaivo ms/m SH1 SH2 SH3 Tarkkailukaivo elo 2 joulu 2 maalis 3 touko 3 syys 3 marras 3 touko 6 loka 6 huhti 7 loka 7 huhti 8 loka 8 touko 9 syys 9 touko 1 loka 1 elo 2 joulu 2 maalis 3 touko 3 syys 3 marras 3 touko 6 loka 6 huhti 7 loka 7 huhti 8 loka 8 touko 9 syys 9 touko 1 loka 1 Kloridi CODCr 25 SH1 SH2 SH3 Tarkkailukaivo STM, EQS 25 mg/l 3 SH1 SH2 SH3 Tarkkailukaivo mg/l 15 1 mg/l elo 2 joulu 2 maalis 3 touko 3 syys 3 marras 3 touko 6 loka 6 huhti 7 loka 7 huhti 8 loka 8 touko 9 syys 9 touko 1 loka 1 elo 2 syys 2 loka 2 marras 2 joulu 2 maalis 3 touko 3 syys 3 marras 3 touko 6 loka 6 huhti 7 loka 7 huhti 8 loka 8 touko 9 syys 9 touko 1 loka 1 Kupari Lyijy elo 2 joulu 2 maalis 3 SH1 SH2 SH3 Tarkkailukaivo STM 2 14 EQS 2 touko 3 syys 3 marras 3 touko 6 loka 6 huhti 7 loka 7 huhti 8 loka 8 touko 9 syys 9 touko 1 loka elo 2 joulu 2 maalis 3 touko 3 SH1 SH2 SH3 Tarkkailukaivo syys 3 marras 3 touko 6 loka 6 huhti 7 loka 7 huhti 8 loka 8 touko 9 syys 9 touko 1 79 loka 1 STM 1 EQS 5 1 Kiintoaine SH1 SH2 SH3 Tarkkailukaivo ,8 Kokonaistyppi SH1 SH2 SH3 Tarkkailukaivo 3, 8 2,4 2, mg/l mg/l 1,6 1,2,8,4, elo 2 syys 2 loka 2 marras 2 joulu 2 maalis 3 touko 3 syys 3 marras 3 touko 6 loka 6 huhti 7 loka 7 huhti 8 loka 8 touko 9 syys 9 touko 1 loka 1 elo 2 syys 2 loka 2 marras 2 joulu 2 maalis 3 touko 3 syys 3 marras 3 touko 6 loka 6 huhti 7 loka 7 huhti 8 loka 8 touko 9 syys 9 touko 1 loka 1 Kuva 12. Havaintoputkien SH1, SH2, SH3 ja tarkkailukaivon ph, sähkönjohtavuus, kloridi-, COD Cr-, kupari-, lyijy-, kiintoaine- ja kokonaistyppipitoisuus vuosina

36 5 4,5 4 3,5 3 2,5 2 1,5 1,5 6,4 6,8 Kadmium SH1 SH2 SH3 Tarkkailukaivo STM 5 EQS,4 mg/l 3, 2,5 2, 1,5 1,,5, ,4 23 Kokonaisfosfori SH1 SH2 SH3 Tarkkailukaivo elo 2 joulu 2 maalis 3 touko 3 syys 3 marras 3 touko 6 loka 6 huhti 7 loka 7 huhti 8 loka 8 touko 9 syys 9 touko 1 loka 1 elo 2 syys 2 loka 2 marras 2 joulu 2 maalis 3 touko 3 syys 3 marras 3 touko 6 loka 6 huhti 7 loka 7 huhti 8 loka 8 touko 9 syys 9 touko 1 loka Kromi SH1 SH2 SH3 Tarkkailukaivo STM 5 EQS ,5 1 7,5 5 2,5 Arseeni SH1 SH2 SH3 Tarkkailukaivo STM 1 EQS 5 elo 2 joulu 2 maalis 3 touko 3 syys 3 marras 3 touko 6 loka 6 huhti 7 loka 7 huhti 8 loka 8 touko 9 syys 9 touko 1 loka 1 elo 2 joulu 2 maalis 3 touko 3 syys 3 marras 3 touko 6 loka 6 huhti 7 loka 7 huhti 8 loka 8 touko 9 syys 9 touko 1 loka 1 Kuva 13. Havaintoputkien SH1, SH2, SH3 ja tarkkailukaivon kadmium-, kokonaisfosfori-, kromi- ja arseenipitoisuus vuosina

37 9.8 Kokkolan seurakuntayhtymä Kokkolan seurakuntayhtymän, Annan hautausmaan tarkkailukaivon pohjavesinäytteestä määritettiin virtaaman lisäksi alkaliniteetti, ammoniumtyppi, kloridi, KMnO 4 -luku, E-coli, kovuus, mangaani, nitraatti- ja nitriittitypen summa, ph, rauta, sameus, sulfaatti, sähkönjohtavuus ja väri. Tässä raportissa esitetään Annan hautausmaan tarkkailukaivon tärkeimpien parametrien kuvaajat (ks. kuvat 13-14) ja verrataan niitä olemassa oleviin ympäristönlaatunormeihin ja talousveden kemiallisiin laatuvaatimuksiin ja -suosituksiin. Tarkkailukaivon sijainti on esitetty liitteessä 2. Tarkkailukaivon ph-arvot ovat nousseet vuodesta 26 lähtien. Tulokset ovat olleet tarkastelujakson aikana välillä 3,8 5,8. Sähkönjohtavuus on laskenut vuodesta 23 lähtien. Tarkkailukaivon tulokset ovat välillä 8,6 25,3 ms/m. Kaivon kloridipitoisuus tarkastelujakson aikana on ollut välillä 1-5 mg/l. STM:n asettama talousveden laatusuositus vesijohtomateriaalien syöpymisen ehkäisemiseksi sekä EQS kloridille on 25 mg/l ja tämä arvot alitetaan koko tarkastelujakson ajan. Sulfaattipitoisuus laskee tarkkailukaivossa vuodesta 23 lähtien tasaisesti. Tulokset ovat välillä mg/l. Vuodesta 29 tarkkailukaivon sulfaattipitoisuus on pysynyt tasaisena. STM:n laatusuositus talousveden sulfaatille ja Valtioneuvoston ympäristönlaatunormi pohjavedelle on 15 mg/ ja arvo alitetaan koko tarkastelujakson ajan. Rautapitoisuus nousee hiukan. Pitoisuus alueella on korkea ja vaihteluvälit suuria. Tarkastelujakson aikana tulokset ovat olleet välillä Myös mangaanipitoisuus on laskenut jyrkästi. Tulokset ovat välillä Tarkkailukaivon mangaanipitoisuus on pysynyt melko tasaisena kesästä 29 lähtien. KMnO 4 -luku nousee kaivossa. Tulokset ovat tarkastelujakson aikana välillä mg/l. Muun muassa vähäsateinen kesä 27 on havaittavissa selkeinä piikkeinä KMnO4-luvussa ja raudan pitoisuuksissa. Typpiyhdisteet vaihtelevat. Tarkastelujakson aikana ammoniumtypen tulokset ovat olleet välillä Muun muassa vähäsateinen kesä 27 on havaittavissa selkeinä piikkeinä ammoniumtypen pitoisuuksissa. Valtioneuvoston asettama pohjaveden 34

38 ympäristölaatunormi ammoniumtypelle on 2. Nitraatti- ja nitriittitypen pitoisuus laskee. Tulokset ovat välillä Pohjaveden kovuus,1,7 mmol/l. laskee tarkkailukaivossa. Tulokset ovat välillä Veden puskurikykyä kuvaava alkaliniteetti ei ole ylittänyt määritysrajaa (joko <,15 mmol/l tai <,8 mmol) elokuuhun 27 asti. ph-arvon noustua tasolle 5,5 vuonna 29 myös puskurikyky oli parantunut ja alkaliniteetti oli noussut tasolle,1,2 mmol/l. Vuonna 21 ph-arvo on hieman laskenut ja näin ollen myös puskurikyky oli huonontunut. Virtaama tarkkailukaivossa laskee hieman vuosien välisenä aikana. 35

39 ph Sähkönjohtavuus 6 3 5, ,5 ms/m ,5 kesä.3 loka.3 helmi.4 kesä.4 loka.4 helmi.5 kesä.5 loka.5 helmi.6 kesä.6 loka.6 helmi.7 kesä.7 loka.7 helmi.8 kesä.8 loka.8 helmi.9 kesä.9 loka.9 helmi.1 kesä.1 loka.1 kesä.3 loka.3 helmi.4 kesä.4 loka.4 helmi.5 kesä.5 loka.5 helmi.6 kesä.6 loka.6 helmi.7 kesä.7 loka.7 helmi.8 kesä.8 loka.8 helmi.9 kesä.9 loka.9 helmi.1 kesä.1 loka.1 Kloridi Sulfaatti mg/l kesä.3 syys.3 joulu.3 maalis.4 kesä.4 syys.4 joulu.4 maalis.5 kesä.5 syys.5 joulu.5 maalis.6 kesä.6 syys.6 joulu.6 maalis.7 kesä.7 syys.7 joulu.7 maalis.8 kesä.8 syys.8 joulu.8 maalis.9 kesä.9 syys.9 joulu.9 maalis.1 kesä.1 syys.1 kesä.3 loka.3 helmi.4 kesä.4 loka.4 helmi.5 kesä.5 loka.5 helmi.6 kesä.6 loka.6 helmi.7 kesä.7 loka.7 helmi.8 kesä.8 mg/l loka.8 helmi.9 kesä.9 loka.9 helmi.1 kesä.1 loka.1 Rauta Mangaani STM STM 5 kesä.3 loka.3 helmi.4 kesä.4 loka.4 helmi.5 kesä.5 loka.5 helmi.6 kesä.6 loka.6 helmi.7 kesä.7 loka.7 helmi.8 kesä.8 loka.8 helmi.9 kesä.9 loka.9 helmi.1 kesä.1 loka.1 kesä.3 loka.3 helmi.4 kesä.4 loka.4 helmi.5 kesä.5 loka.5 helmi.6 kesä.6 loka.6 helmi.7 kesä.7 loka.7 helmi.8 kesä.8 loka.8 helmi.9 kesä.9 loka.9 helmi.1 kesä.1 loka.1 Ammoniumtyppi NO2-N + NO3-N STM 5 EQS kesä.3 loka.3 helmi.4 kesä.4 loka.4 helmi.5 kesä.5 loka.5 helmi.6 kesä.6 loka.6 helmi.7 kesä.7 loka.7 helmi.8 kesä.8 loka.8 helmi.9 kesä.9 loka.9 helmi.1 kesä.1 loka.1 kesä.3 loka.3 helmi.4 kesä.4 loka.4 helmi.5 kesä.5 loka.5 helmi.6 kesä.6 loka.6 helmi.7 kesä.7 loka.7 helmi.8 kesä.8 loka.8 helmi.9 kesä.9 loka.9 helmi.1 kesä.1 loka.1 Kuva 14. Annan hautausmaan tarkkailukaivon ph, sähkönjohtavuus, kloridi-, sulfaatti-, rauta-, mangaani-, ammoniumtyppi ja nitraatti- ja nitriittitypen summan pitoisuus vuosina Kuvaajien musta viiva = trendiviiva. 36

40 mg/l KMnO4-luku kesä 3 syys 3 joulu 3 maalis 4 kesä 4 syys 4 joulu 4 maalis 5 kesä 5 marras 5 maalis 6 kesä 6 marras 6 helmi 7 touko 7 elo 7 marras 7 helmi 8 touko 8 elo 8 marras 8 helmi 9 touko 9 syys 9 joulu 9 touko 1 marras 1 cm 9, 8, 7, 6, 5, 4, 3, 2, 1, Kaivon pinnankorkeus (cm) helmi.2 kesä.2 loka.2 helmi.3 kesä.3 loka.3 helmi.4 kesä.4 loka.4 helmi.5 kesä.5 loka.5 helmi.6 kesä.6 loka.6 helmi.7 kesä.7 loka.7 helmi.8 kesä.8 loka.8 helmi.9 kesä.9 loka.9 helmi.1 kesä.1 loka.1 Kuva 15. Annan hautausmaan tarkkailukaivon KMnO 4 -luku ja virtaama vuosina Kuvaajien musta viiva = trendiviiva. 37

41 9.9 Ja-Ko Betoni Oy Ja-Ko Betoni Oy:n pohjavesinäytteistä määritettiin pinnankorkeuden ja lämpötilan lisäksi ph, sähkönjohtavuus, kloridi, sameus, kovuus, mangaani, rauta, sulfaatti, alkaliniteetti, COD Cr, kiintoaine, happi, kokonaistyppi, kalsium, kromi, koboltti, alumiini ja kokonaisöljyhiilivedyt. Tässä raportissa esitetään havaintoputkien J1, JB2, J3 ja J4 tärkeimpien parametrien kuvaajat (ks. kuva 15 16) ja verrataan niitä olemassa oleviin ympäristönlaatunormeihin ja talousveden kemiallisiin laatuvaatimuksiin ja -suosituksiin. Havaintoputkien sijainnit on esitetty liitteessä 2. JB2 on uusi putki joka asennettiin syksyllä 21. Betonitehtaan pihalla sijaitseva havaintoputken J1 ph-arvot ovat korkeammat koko tarkastelujakson ajan verrattuna putkiin J3, J4 ja JB2. Tulokset ovat olleet tarkastelujakson aikana välillä 4,8 12,. Putken J4 ph-arvo on ollut alhaisempi koko tarkastelujakson ajan verrattuna muihin putkiin. Sähkönjohtavuus on huomattavasti korkeampi (noin 1 2 ms/m) putkessa J1 koko tarkastelujakson ajan verrattuna muihin putkiin. Muiden havaintoputkien tulokset ovat tasolla 2 3 ms/m. Putken J1 kloridipitoisuus on pysynyt melko tasaisena lukuun ottamatta erästä piikkiä joulukuussa 28. Putken J3 kloridipitoisuus laski hieman. Putken J4 pitoisuus on pysynyt melko tasaisena koko tarkastelujakson ajan lukuun ottamatta syksyä 21. Putkien kloridipitoisuudet ovat olleet välillä 4,3 32 mg/l vuosina Valtioneuvoston asettama pohjaveden ympäristölaatunormi kloridille on 25 mg/l. Havaintoputkien pitoisuudet ovat alittaneet asetetun ympäristölaatunormin koko tarkastelujakson aikana lukuun ottamatta vuonna 28. Havaintoputken J3 sulfaattipitoisuus vaihtelee. Putken J4 pitoisuus on pysynyt melko tasaisena koko tarkastelujakson ajan. Putkien J1 ja JB2 sulfaattipitoisuudet ovat muita putkia pienempiä. Tarkastelujakson aikana tulokset ovat olleet välillä mg/l. EQS:n ympäristönlaatunormi pohjavedelle on 15 mg/l ja kyseinen arvo alitetaan selvästi. Kiintoainepitoisuus laskee huomattavasti koko tarkastelujakson ajan kaikissa putkissa. Esimerkiksi vuoden 27 kiintoainepitoisuus putkessa J1 oli noin 35 kertainen verrattuna vuosien 29 ja 21 tuloksiin. Tarkastelujakson aikana tulokset ovat olleet välillä 3,4 77 mg/l. 38

42 Veden puskurikykyä kuvaava alkaliniteetti on merkityksettömän pieni havaintoputkessa J4 koko tarkastelujakson ajan. Putken J3 alkaliniteetti laski vuodesta 27 mutta nousi taas syksyllä 21. Putken J1 alkaliniteetti eli puskurikyky on huomattavasti korkeampi kuin muiden putkien. Tarkastelujakson aikana tulokset ovat olleet välillä,1 9,9 mmol/l. Kalsiumpitoisuus on korkeampi havaintoputkessa J3 verrattuna putkiin JB2 ja J4. Kuitenkin putken J3 kalsiumpitoisuus laskee vuodesta 27 lähtien. Putken J4 kalsiumpitoisuus on pysynyt melko tasaisena koko tarkastelujakson ajan ja putken J1 pitoisuus on hieman noussut. Tulokset ovat olleet välillä 3,4 89, mg/l vuosina Tarkastelujakson aikana kromitulokset ovat olleet välillä,6 31. Tulosten vaihteluvälit ovat kuitenkin pienentyneet vuosina EQS:n ympäristönlaatunormi pohjaveden kromille on 1 ja vuonna 21 kyseinen arvo alittui paitsi uudessa putkessa JB2, missä kromipitoisuus oli 19 syksyllä 21. Tarkastelujakson aikana mangaanitulokset ovat olleet välillä,5 21. Mangaanipitoisuudet alueella ovat korkeita ja vaihteluvälit suuria. Putkien J3 ja J4 pitoisuudet ovat olleet korkeammat koko tarkastelujakson ajan verrattuna putkiin J1 ja JB2. Alumiinipitoisuus on huomattavasti korkeampi havaintoputkessa J1 verrattuna putkiin J3, J4 ja JB2. Tulokset ovat olleet välillä 1-6 vuosina Alumiinipitoisuuksien vaihteluvälit alueella ovat suuria. Mahdolliset alueen pintavedet vaikuttavat Ja-Ko Betoni Oy:n havaintoputken J1 vedenlaatuun. 39

43 ph Sähkönjohtavuus J1 J3 J4 JB2 ms/m J1 J3 J4 JB2 2 1 loka 7 joulu 8 touko 9 syys 9 touko 1 loka 1 loka 7 joulu 8 touko 9 syys 9 touko 1 loka 1 Kloridi Sulfaatti mg/l STM, EQS 25 mg/l J1 J3 J4 JB2 mg/l STM, EQS 15 mg/l J1 J3 J4 JB2 loka 7 joulu 8 touko 9 syys 9 touko 1 loka 1 loka 7 joulu 8 touko 9 syys 9 touko 1 loka 1 Kiintoaine Kokonaistyppi mg/l J1 J3 J4 JB J1 J3 J4 JB2 loka 7 joulu 8 touko 9 syys 9 touko 1 loka 1 loka 7 joulu 8 touko 9 touko 1 loka 1 Alkaliniteetti Kalsium mmol/l J1 J3 J4 JB2 mg/l J1 J3 J4 JB2 1 loka 7 joulu8 touko9 syys9 touko 1 loka 1 loka 7 joulu 8 touko 9 touko 1 loka 1 Kuva 16. Havaintoputkien J1, J3, J4 ja JB2 ph, sähkönjohtavuus, kloridi-, sulfaatti-, kiintoaine-, kokonaistyppi-, alkaliniteetti- ja kalsiumpitoisuus vuosina

44 Kromi Mangaani EQS 1 J1 J3 J4 JB STM 5 J1 J3 J4 JB2 loka 7 joulu 8 touko 9 syys 9 touko 1 loka 1 loka 7 joulu 8 touko 9 syys 9 touko 1 loka 1 Alumiini STM 2 J1 J3 J4 JB2 loka 7 joulu 8 touko 9 syys 9 touko 1 loka 1 Kuva 17. Havaintoputkien J1, J3, J4 ja JB2 kromi-, mangaani- ja alumiinipitoisuus vuosina Alkaliniteetti putken J4 osalta oli alle määritysrajan kaikilla määrityskerroilla. 41

45 9.1 Kokkolan Golf Kokkolan Golfin kahdesta pohjavesilammikosta määritettiin lämpötilan lisäksi ph, sähkönjohtavuus, kloridi, sameus, kokonaisfosfori, ammoniumtyppi ja nitraatti- ja nitriittitypen summa. Tässä raportissa esitetään Kokkolan Golfin havaintopisteiden G3 ja G7 näytepisteiden tärkeimpien parametrien kuvaajat (ks. kuva 17) ja verrataan niitä olemassa oleviin ympäristönlaatunormeihin ja talousveden kemiallisiin laatuvaatimuksiin ja -suosituksiin. Havaintopisteiden sijainnit on esitetty liitteessä 2. ph Sähkönjohtavuus 6 5,8 5,6 5,4 5,2 5 4,8 4,6 4,4 4,2 4 heinä9 heinä1 G3 G7 ms/m 2 17, ,5 1 7,5 5 2,5 heinä9 heinä1 G3 G7 mg/l Kloridi STM, EQS 25 mg/l G3 G7 FNU 4 3,5 3 2,5 2 1,5 1,5 Sameus G3 G7 heinä9 heinä1 heinä9 heinä1 ug/l Kokonaisfosfori G3 G7 ug/l Ammoniumtyppi STM 5 EQS2 G3 G7 heinä9 heinä1 heinä9 heinä1 Kuva 18. Pohjavesilammikoiden G3 ja G7 ph, sähkönjohtavuus, kloridi-, sameus-, kokonaisfosfori- ja ammoniumtyppipitoisuus heinäkuussa 29 ja 21. STM:n asettama laatusuositus talousveden sähkönjohtavuudelle on 275 ms/m. 42

46 Heinäkuussa 21 pisteen G3 ph-arvo oli hieman laskenut kun taas pisteen G7 oli kohonnut verrattuna heinäkuuhun 29. Tulokset ovat olleet välillä 4,8 5,2 vuosina Pisteen G3 sähkönjohtavuus on hieman noussut heinäkuusta 29 ja pisteen G7 on pysynyt samalla tasolla. Tulokset ovat olleet välillä 17,2-18,3 ms/m. Pisteiden G3 ja G7 kloridipitoisuudet ovat hieman laskeneet vuodesta 29. Tulokset ovat välillä 7,7 8,4 mg/l. EQS:n ympäristölaatunormi kloridille on 25 mg/l ja kyseinen arvo alitetaan vuosina Pisteen G7 sameus on hieman noussut heinäkuusta 29 ja pisteen G3 on pysynyt samalla tasolla. Tulokset olivat välillä,64 3,6 FNU vuosina Kokonaisfosforipitoisuus on selvästi noussut molemmissa pisteissä heinäkuusta 29. Tulokset ovat olleet välillä Ammoniumtyppipitoisuus on myös noussut molemmissa pisteissä heinäkuusta 29. Tulokset ovat välillä 3,5 49. STM:n laatusuositus talousveden ammoniumtypelle on 5 µg/ ja Valtioneuvoston asettama ympäristönlaatunormi pohjavedelle on 2 ja kyseiset arvot alitetaan selvästi. Nitriitti- ja nitraattityppi on ollut alle määritysrajan kaikissa pisteissä koko tarkastelujakson aikana lukuun ottamatta G3. Nitriitti- ja nitraattityppipitoisuus pisteessä G3 oli 8,3 heinäkuussa

47 9.11 Lassila & Tikanoja Lassila & Tikanojan pohjavesinäytteistä määritettiin pinnankorkeuden ja lämpötilan lisäksi ph, sähkönjohtavuus, kloridi, sameus ja kokonaisöljyhiilivedyt. Tässä raportissa esitetään havaintoputken LT1 tulokset. Havaintoputkien sijainnit on esitetty liitteessä 2. Valtioneuvoston asettama ympäristölaatunormi kloridille on 25 mg/l ja tämä alitettiin selvästi putkessa LT1. Taulukko 5.Havaintoputken LT1 pohjavesitulokset vuonna 21. LT1 EQS mg/l Lämpötila C 7,2 Sameus FNU 72 Kloridi mg/l ph 6,1 Sähkönjohtavuus ms/m 32, Muut yhteistarkkailuun osallistuvat Muita pohjaveden yhteistarkkailuun osallistuvia osapuolia vuonna 21 olivat Senaattikiinteistöt, E-P ELY-keskus/Liikennevirasto, Fingrid ja Liikennevirasto (Rata). Nämä osapuolet toimivat pohjavesialueella ja ovat kiinnostuneita yhteistarkkailusta. Taulukossa 6 on esitetty E-P ELY-keskus/Liikenneviraston ja Liikenneviraston (Rata) havaintoputkien pohjavesitulokset vuonna 21. Kuvassa 19 on esitetty uuden Prisman kiertoliittymän kohdalla sijaitsevien havaintoputkien pinnankorkeudet vuonna 21. Taulukko 6. Havaintoputkien 228 ja Rata1 pohjavesitulokset vuosina Rata Lämpötila C 9 6,1 6,4 5 5,8 Sameus FNU Kloridi mg/l 4 4,1 4, ph 6,2 6,2 6,1 6,1 Sähkönjohtavuus ms/m 16 11,7 13,2 22,6 18,4 Valtioneuvoston asettama ympäristölaatunormi kloridille on 25 mg/l ja tämä alitettiin selvästi putkessa 228 vuosina 29 ja

48 Pohjavedenpinnan taso (N6,m) 4,5 4 3,5 m 3 2,5 2 1,5 putki nro1. putki nro 2. putki nro 3. 1,5 touko.1 kesä.1 heinä.1. elo.1 syys.1 Kuva 19. Liikenneviraston havaintoputkien pohjavedenpinnan taso (N6) vuonna

49 1. YHTEENVETO Kokkolan Patamäen pohjavesialueen yhteistarkkailun tavoitteena on kattaa pohjavesialueen tarkkailuvelvoitteet ja seurantatarpeet. Hankkeen I vaihe (suunnittelu ja maastotarkastelu) toteutettiin marraskuussa 28 helmikuussa 29. Hankkeen II vaihe eli yhteistarkkailun käynnistäminen aloitettiin keväällä 29 ja ohjelman kehittäminen jatkui edelleen vuonna 21. Vuoden 21 lopulla yhteistarkkailussa oli mukana noin 2 osapuolta. Vuoden 21 yhteistarkkailu toteutettiin eri osapuolten lupaehtojen ja omien tarkkailujen edellyttämien ohjelmien mukaisesti. Ohjelmat poikkeavat toisistaan johtuen toimintojen erilaisuudesta. Pohjaveden laatua on verrattu pohjaveden ympäristönlaatunormeihin (EQS) sekä talousveden kemiallisiin laatuvaatimuksiin ja - suosituksiin (STM). Tulokset on tarkasteltu toimijakohtaisesti luvussa 9, joten tässä osiossa tarkastellaan Patamäen pohjavesialuetta kokonaisuutena. Pohjavedenpinnan taso Patamäen pohjavesialueella vaihtelee harjun ydinosalla välillä m mpy. Alimmillaan vesipinta on Patamäen vedenottamolla ja ylimmillään pohjavesialueen eteläosan vedenjakajalla. Pohjavedenpinta on vedenottamolla laskenut vuodesta 2 lähtien. Maa- ja kallioperän mineraalikoostumus vaikuttaa suuresti pohjaveden kemialliseen peruskoostumukseen ja siten pohjaveden laatu vaihtelee alueellisesti merkittävästi. Pohjaveden hapekkuus/hapettomuus vaikuttaa selvästi pohjaveden pitoisuuksiin. Alueen pohjavesinäytteistä havaittiin, että pohjavesi on vähähappista ja rauta- ja mangaanipitoista. Korkeahkot ammonium-, nitriitti-, kloridi- ja sulfaattipitoisuudet johtuvat pääosin Litorina-merivaiheen aikana kerrostuneista orgaanisista yhdisteistä ja pelkistävistä olosuhteista. Alueen pohjaveden laatua vuonna 21 on havainnollistettu interpoloimalla sähkönjohtavuus-, kloridi- ja sinkkipitoisuuskartat MapInfo-ohjelman avulla liitteessä 5. Kloridipitoisuus on suurimmalla osaa aluetta noin 5-1 mg/l, mikä on normaalia. Lievästi kohonneita pitoisuuksia havaitaan alueen keskiosassa, Satamatien varrella. Alueen pohjoisosan kohonneet pitoisuudet (yli 25 mg/l) johtuvat meriveden suotautumisesta. STM:n asettama laatusuositus talousveden kloridille ja Valtioneuvoston asettama ympäristönlaatunormi (EQS) pohjaveden kloridille on 25 mg/l. 46

50 Kohonneet sähkönjohtavuusarvot (yli 15 ms/m) alueen pohjoisosissa johtuvat samoista syistä kuin kloridipitoisuudet ja yleisesti sähkönjohtavuusarvot noudattelevat kloridipitoisuuksia. STM:n asettama laatusuositus talousveden sähkönjohtavuudelle on 275 ms/m. Sinkkipitoisuus alueen eteläosassa on välillä 5-25, mikä on normaalia. Lievästi kohonneita ja kohonneita pitoisuuksia havaitaan alueen pohjoisosissa lukuun ottamatta mm. Kokkolan jätevedenpuhdistamon, Patamäen vesilaitoksen ja muutamien yksittäisten pisteiden ympäristöjä. Yhteistarkkailun myötä kertyy lisäaineistoa ja sinkkipitoisuuksien vaihteluiden syihin ja taustoihin saadaan lisätietoa. Valtioneuvoston asettama ympäristönlaatunormi sinkille on 6 joka ylittyi pohjavesialueen pohjoisosassa. Vuonna 21 ph-arvot pohjavesialueella ovat välillä 5-7. Tällöin alueen keskiosalta oli todennäköisesti pintavesien vaikutuksesta erotettavissa hyvin emäksinen havaintoputki (J1), jossa ph on yli 1. Pohjaveden laatu Patamäen vesilaitoksen läheisyydessä sijaitsevissa havaintoputkissa täyttää vuonna 21 rautaa, mangaania ja ammoniumtyppeä lukuun ottamatta pääosin STM:n talousvedelle asettamat kemialliset laatuvaatimukset ja suositukset. 11. JATKOTOIMENPITEET Yhteistarkkailuohjelma on sovittu jaksolle Näytteenoton ja analyysit hoitaa kyseisellä jaksolla Ramboll Oy ja koordinoinnin ja raportoinnin Pohjanmaan vesi ja ympäristö ry. Vuodesta 211 lähtien putkille on annettu uudet tunnukset. Analyysivalikoimat on vahvistettu liitteen 6 mukaisiksi. Putkista Vesi953, GTK27, Vesi111, Vesi112 ja Vesi116 tehdään vuonna 212 laajennettu analyysivalikoima, joka sisältää myös vaarallisten ja haitallisten aineiden määrityksiä. 47

51 LÄHTEET Antikainen, M., Hentilä, H., Rautio, L-M., Gustafsson, J. 29. Länsi- Suomen ympäristökeskuksen raportteja 6/28. Länsi-Suomen ympäristökeskuksen alueen vesienhoidon toimenpideohjelma pohjavesille. Ilmatieteenlaitos 21. Ilmastokatsaus: Tammikuu 21 Joulukuu 21. Karttatulosteet Geologian tutkimuskeskus / Kokkolan kaupunki. Kokkolan kaupunki. Luonnos Patamäen pohjavesialueen suojelusuunnitelma. Kokkolan kaupunki. 29. Tullimäen käytöstä poistetun kaatopaikan ympäristövaikutusten vähentäminen ja tarkkailu-pohjavesitarkkailun lopettaminen. Länsi-Suomen vesioikeuden päätös (S-71/67) Patamäen pohjavedenottamon vedenottolupa. Länsi-Suomen ympäristökeskus Tärkeän pohjavesialueen tarkistus. Dnro 8Y Paalijärvi, M., Lehtimäki, J., Valjus, T. 29. Patamäen pohjavesialueen geologisen rakenteen selvitys Geologian tutkimuskeskus. Sillanpää, A., Aaltonen, E., Välikangas, R. 21. Kokkolan Veden hanke alentaa pohjaveden pintaa jätevedenpuhdistamon rakennustyön aikana vuonna 21 tarkkailun tuloskooste. Pohjanmaan vesi ja ympäristö ry. Sillanpää, T., Aaltonen, E. 21. Kokkolan Patamäen pohjavesialueen yhteistarkkailuraportti 29. Pohjanmaan vesiensuojeluyhdistys ry. Sosiaali- ja terveysministeriön asetus talousveden laatuvaatimuksista ja valvontatutkimuksista 461/2. Suomen ympäristökeskus. 28. Suomen ympäristökeskuksen julkaisuja 48/28. Pohjavesinäytteenotto Nykytila ja kehitystarpeet. Valtioneuvoston asetus vesienhoidon järjestämisestä annetun asetuksen muuttamisesta 341/29. 48

52 Kokkolan pohjavesialueen yhteistarkkailu 21 krt/a Aineisto Pinnankork. Lämpötila ph Sähkönj. Putki Omistaja X Y Putken osapuolet Lupap./Oma tark. 39 Klan Vesi LSVO (S-71/67), LSVO , LSVO (81/199/3), VYO , LSU X X X X X X X X X X X X X X X X (Dnro 8Y461-17) PAHP27 GTK ks. putki X X X X X X X X X X X X X X X X 11 Klan Vesi ks. putki X X X X X X X X X X X X X X X X 111 Klan Vesi ks. putki X X X X X X X X X X X X X X X X 112 Klan Vesi ks. putki X X X X X X X X X X X X X X X X 85 Klan Vesi ks. putki , 28 X X X X X X X X X X X X X X X X 953 Klan Vesi ks. putki X X X X X X X X X X X X X X X X 112 Klan Vesi ks. putki X X X X X X X X X X X X X X X X PAHP3 GTK ks. putki X X X X X X X X X X X X X X X X 116 Klan Vesi ks. putki X X X X X X X X X X X X X X X X 573 Klan Vesi ks. putki 39 2 X X X X X X X X X X X X X X X X 34 Klan Vesi LSVO , VYO , LSY * (Jätevedenpuhdistamo) X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X 35A Klan Vesi ks. putki X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X 36 Klan Vesi ks. putki X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X KV9 Kokkolan Voima LSU X X X X X X X X X X X X X X K9 Kip Infran alueen yritykset Oma tarkkailu X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X Srk,kaivo Klan Seurakuntayhtymä LSVO (54/1996/2 Dnro 95317). Tarkkailuohjelma LSU (Dnro 797/6/33/23) X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X Tarkkailuohjelma (LSU-29- Kokkolan Rakennus- ja X X X X J1 JA-KO Betoni Oy ympäristölautakunta , 59 X X X X X X X X X X X X X X X X X X J3 JA-KO Betoni Oy ks. putki J X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X J4 JA-KO Betoni Oy ks. putki J X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X JB2 JA-KO Betoni Oy ks. putki J X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X SH1 Klan kaupunki LSU (81Y ) X X X X X X X X X X X X X X X X X X SH2 Klan kaupunki ks. putki SH X X X X X X X X X X X X X X X X X X SH3 Klan kaupunki ks. putki SH X X X X X X X X X X X X X X X X X X Tullimäki, X X tarkkailukaivo Klan kaupunki ks. putki SH1 X X X X X X X X X X X X X X X X PAHP9 GTK X X X X X X X X PAHP1 GTK X X X X X X X X PAHP16 GTK X X X X X X X X PAHP18 GTK X X X X X X X X PAHP19 GTK X X X X X X X X PAHP21 GTK X X X X X X X X SRP9 Klan Vesi X X X X X X X X 228 Tiehallinto Oma tarkkailu X X X X X X X X Neste1 Neste Oil Oyj LSU , tarkkailuohjelma hyväksytty X X X X X X Neste2 Neste Oil Oyj ks. putki Neste X X X X X X Neste3 Neste Oil Oyj ks. putki Neste X X X X X X Neste4 Neste Oil Oyj ks. putki Neste X X X X X X Neste5 Neste Oil Oyj ks. putki Neste X X X X X X Neste6 Neste Oil Oyj ks. putki Neste X X X X X X 12 Klan Vesi ks. putki X X X X X X X X X X X X X X X X PAHP3 GTK ks. putki X X X X X X X X X X X X X X X X 118 Klan Vesi ks. putki 39 2 X X X X X X X X X X X X X X X X JV9 Klan Vesi ks. putki 34 2 X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X KoVo2 Kokkolan Voima Kokkolan Rakennus- ja LT1 Lassila & Tikanoja ympäristölautakunta , X X X X X X X PAHP1 GTK X X X X X X X X PAHP11 GTK X X X X X X X X PAHP2 GTK ks. putki X X X X X X X X X X X X X X X X Rata1 Ratahallintokeskus X X X X X X X X WOK13 Boliden Kokkola Oy Boliden, Kokkola Power, OMG LSU (Boliden) X X X X X X X X X X X X X X X X WOK18 Boliden Kokkola Oy Boliden, Kokkola Power, OMG ks. putki WOK X X X X X X X X X X X X X X X X WOK19 Boliden Kokkola Oy Boliden, Kokkola Power, OMG ks. putki WOK X X X X X X X X X X X X X X X X G3 Klan Golf Oma tarkkailu 1 2, 24 - X X X X X X X X X X X G7 Klan Golf Oma tarkkailu 1 ks G3 X X X X X X X X X X X Vesi21 Klan Vesi ks. Putki 39 2 X X X X X X X X X *: Luvasta valitettu LSY: Länsi-Suomen ympäristölupavirasto KHO: Korkein hallinto-oikeus VYO: Vesiylioikeus LSU: Länsi-Suomen ympäristökeskus VHO: Vaasan hallinto-oikeus LSVO: Länsi-Suomen vesioikeus Sameus Kloridi CODCr kok-n NH4-N kok-p Kiintoaine Happi PO4-P Kovuus (Ca+Mn) Mn Fe SO4 Haju Ulkonäkö MTBE Zn Alkaliteetti Entrokokit KMnO-luku/KHT Kolif.bakteerit Lämpökest.kolif Fek.kolim.bakteerit Fek.streptokokit NO23-N Cd Cu Co Ni S-kok As Pb Sr TOC Hg F Öljyhiilivedyt Al Ca liuottimet Cr V Väri Mineraaliöljypitoisuus LIITE 1

53 LIITE 2