KOKKOLAN PATAMÄEN JA HARRINNIEMEN POHJAVESIALUEIDEN YHTEISTARKKAILURAPORTTI 2015

Transkriptio

1 KOKKOLAN PATAMÄEN JA HARRINNIEMEN POHJAVESIALUEIDEN YHTEISTARKKAILURAPORTTI 2015 Tiia Sillanpää Joni Virtanen Eeva-Kaarina Aaltonen Pietarsaari 2016

2 Sisällysluettelo 1. JOHDANTO KOKKOLAN PATAMÄEN JA HARRINNIEMEN POHJAVESIALUEET ALUEEN POHJAVEDEN TARKKAILU Tarkkailun perusteet TARKKAILUN OSAPUOLET NÄYTTEENOTTO- JA ANALYYSIMENETELMÄT Havaintoputket Näytteenotto Analyysimenetelmät Poikkeavien tilanteiden toimintaperiaatteet TUTKITTAVAT PARAMETRIT SÄÄTILA VUONNA VERTAILUARVOT JA TAUSTAPITOISUUDET Vertailuarvot Pohjaveden luontaiset taustapitoisuudet TULOKSET Pohjaveden pinnan taso Kokkolan Patamäen ja Harrinniemen pohjavesialueilla Kokkolan Vesi (Vesi1106, Vesi111, Vesi112 ja Vesi9503) Kokkolan jätevedenpuhdistamo, Oy Pohjanmaan Biokaasu Österbottens Biogas Ab sekä Kokkolan Kaupungin TekPan jälkikypsytyskenttä (Vesi0304, Vesi0305A, Vesi0306 ja VesiJV09) Boliden Kokkola Oy, Freeport Cobalt Oy ja Kokkolan Energia Oy (WOK13, WOK18 ja WOK19) Kokkolan Vesi ja Kip Infra Oy (Kip eteläisen alueen yritykset) (Vesi1108 ja KIP1) Kokkolan Voima Oy (KoVo1 ja KoVo2) Neste Oyj (Neste 1-7) Tullimäen vanha kaatopaikka (Tulli1, Tulli2, Tulli3 ja Tulli,kaivo) Kokkolan seurakuntayhtymä (Srk,kaivo) Ja-Ko Betoni Oy (JB1, JB2 ja JB3) Kokkolan Golf (Golf3 ja Golf7) Lassila & Tikanoja Oyj (LT1) Etelä-Pohjanmaan Ely-keskus / L-vastuualue (Tie2028) Liikennevirasto (Rata1) Kokkopesu Oy, Kokkotyö-säätiö (Kokkopesu) Kokkolan Ratsastajat Gamlakarleby Ryttare ry (GTK33) Muut yhteistarkkailuun osallistuvat

3 10. YHTEENVETO JATKOTOIMENPITEET LÄHTEET LIITTEET Liite 1. Yhteistarkkailuputket 2015 kartta Liite 2. Yhteistarkkailuohjelma taulukko Liite 3. Havaintopistetiedot - taulukko Liite 4. Analyysimenetelmät Liite 5. Yhteenveto vuoden 2015 tuloksista Liite 6. Pohjaveden pinnan taso, ph, sähkönjohtavuus, kloridi-, sinkki- ja ammoniumtyppipitoisuus Patamäen ja Harrinniemen pohjavesialueilla keväällä ja syksyllä 2015 pitoisuuskartat sekä taulukot Kansikuva: Tiia Sillanpää 2

4 1. JOHDANTO Kokkolan Patamäen ja Harrinniemen pohjavesialueet sijaitsevat harjujaksolla, joka kulkee Kokkolasta Kruunupyyhyn ja Kaustisen kautta Veteliin. Patamäen pohjavesialue on luokiteltu 1-luokan pohjavesialueeksi, ja se toimii Kokkolan kaupungin vedenhankinnan raakavesilähteenä. Pohjavesialueen rajausta muutettiin keväällä 2014, jolloin Patamäen pohjavesialueen pohjoisraja siirtyi edelleen hieman etelämmäs ja sen pohjoispuolelle rajattiin uusi pohjavesialue Harrinniemi. Harrinniemi on luokiteltu vedenhankintaan soveltuvaksi (2-luokka) pohjavesialueeksi (Lindsberg 2015). Pohjavesialueen yhteistarkkailuhanke käynnistettiin Patamäen pohjavesialueen suojelusuunnitelmatyön ja Geologian tutkimuskeskuksen vuosina tekemän geologisen rakenneselvityksen pohjalta. Aloitteentekijöinä olivat Kokkolan Vesi ja Kokkolan kaupungin ympäristöpalvelut. Patamäen ja Harrinniemen pohjavesialueet sijaitsevat käytännössä Kokkolan rakennetun kaupunkikeskustan alla, mikä tarkoittaa sitä, että alueella ja sen lähellä on runsaasti erilaisia riskitoimintoja. Näistä mainittakoon suur- ja pienteollisuusalueet, hautausmaat, golfkenttä, rautatie, valtatie ja muut tiet, muuntoasema, vanha kaatopaikka, Kokkolan jätevedenpuhdistamo ja biokaasulaitos. Useilla toimijoilla on pohjaveden tarkkailuvelvoite, joita kukin on hoitanut tahollaan. Alueelle asennetuista lukuisista pohjavesiputkista on vuosien varrella tutkittu ja analysoitu näytteitä kunkin omien tarpeiden täyttämiseksi. Pohjavesialueen yhteistarkkailun suunnittelu aloitettiin talvella 2008/2009. Maastotarkastelun yhteydessä kartoitettiin tuolloin kaikki tiedossa olleet lähes 200 pohjavesiputkea, joista otettiin valokuvat, määritettiin koordinaatit ja mitattiin pinnankorkeus. Näistä valittiin yhteistarkkailuun noin 50 käyttökelpoista (muovi, Ø 50 mm) ja edustavaa putkea. Nykyisessä laajuudessa yhteistarkkailun puitteissa havaintopisteitä on yhteensä 56 kappaletta. Uutena toimijana tarkkailuun liittyi syksyllä 2015 Kokkolan Ratsastajat ry Gamlakarleby Ryttare ry. Pohjavesinäytteet otetaan pääsääntöisesti kaksi kertaa vuodessa, keväällä ja syksyllä. Kaikista putkista tutkitaan ns. perusanalyysivalikoima (sameus, ph, johtokyky, kloridi, ammoniumtyppi ja sinkki). Muilta osin analyysivalikoimat vaihtelevat kunkin toimijan lupamääräysten, tarpeiden ja riskinarvion mukaan. Tulokset kootaan vuosittain yhteenvetoraporttiin, joka sisältää muun muassa alueelliset karttatarkastelut ja aikasarjat eri muuttujille. Pohjaveden laatua verrataan pohjaveden ympäristönlaatunormeihin (EQS). Yhteistarkkailussa on yhdistetty toimijoiden velvoitetarkkailun ja muun tarkkailun tarpeet. Vuonna 2015 Patamäen ja Harrinniemen pohjavesialueiden yhteistarkkailussa oli mukana 26 toimijaa, joista kahdellatoista on vesi- tai ympäristölupaan perustuva tarkkailuvelvoite ja kahdeksan on mukana omaaloitteisesti. Etelä-Pohjanmaan ELY -keskus, Geologian tutkimuskeskus, Kokkolan kaupungin ympäristöpalvelut ja Pohjanmaan vesi ja ympäristö ry osallistuvat yhteistarkkailutyöryhmän työhön asiantuntijoina. Syksyllä 2015 koottiin yksiin kansiin Kokkolan Patamäen ja Harrinniemen pohjavesialueiden yhteistarkkailuohjelma , jonka perusteella näytteenotto ja analysointi kilpailutettiin vuosille (optio 2020). Kokkolan Veden pohjaveden tarkkailu (pohjaveden laatu ja pohjaveden pinnan taso) on poimittu erilleen Kokkolan Patamäen ja Harrinniemen pohjavesialueiden yhteistarkkailuohjelmasta ja lähetetty Ely-keskukseen hyväksyttäväksi. 3

5 2. KOKKOLAN PATAMÄEN JA HARRINNIEMEN POHJAVESIALUEET Kuvassa 1 on esitetty pohjavesialueen rajaus ja pohjavesialueelle sijoittuvat vedenottamot, teollisuusalueet, päätiet ja rautatiet. Pohjavesialueen rajausta muutettiin keväällä 2014, jolloin Patamäen pohjavesialueen pohjoispuolelle rajattiin uusi pohjavesialue Harrinniemi. Kuva 1. Kokkolan Patamäen ja Harrinniemen pohjavesialueet ja vedenottamot sekä Kokkolan teollisuusalueet, päätiet ja rautatiet. 4

6 3. ALUEEN POHJAVEDEN TARKKAILU 3.1 Tarkkailun perusteet Patamäen ja Harrinniemen pohjavesialueilla on lukuisia toimijoita ja pohjaveden havaintoputkia, joista on otettu näytteitä sekä systemaattisesti että satunnaisesti 1990-luvulta lähtien. Taulukossa 1 ilmenevät vedenotto- ja ympäristölupiin perustuvat pohjaveden tarkkailut. Kokkolan Patamäen ja Harrinniemen pohjavesialueiden yhteistarkkailuohjelmassa (PVY ) on esitetty toimijakohtaisesti havaintopisteet / analysoitavat parametrit. Taulukko 1. Lupiin perustuvat pohjaveden tarkkailut. Luvan haltija Toiminta / luvan peruste Tarkkailuperuste Kokkolan kaupunki/kokkolan Vesi Patamäen vedenottamo / vedenotto m 3 /vrk LSVO Kokkolan kaupunki/kokkolan Vesi Galgåsen, vedenotto m 3 /vrk LSVO Kokkolan kaupunki/kokkolan Vesi Saarikangas, vedenotto m 3 /vrk LSVO LSVO , VYO , LSY Kokkolan kaupunki/kokkolan Vesi Jätevedenpuhdistamo , ESAVI Boliden Kokkola Oy Sinkkitehdas LSY Neste Oyj Polttonestevarasto ja öljysatama LSSAVI Kokkolan Voima Oy Voimalaitos LSU Kokkolan kaupunki/tekninen palvelukeskus Tullimäen vanha kaatopaikka LSU Kokkolan kaupunki/tekninen palvelukeskus Mädätteen kompostointi LSSAVI Kokkolan seurakuntayhtymä JA-KO Betoni Oy Lassila & Tikanoja Oyj Oy Pohjanmaa Biokaasu- Österbottens Biogas Ab Kokkopesu Oy Kokkotyö-säätiö Kokkolan Ratsastajat - Gamlakarleby Ryttare ry Annan hautausmaa, pohjavedenpinnan alentaminen Betonitehdas Ympäristönhuolto LSU: Länsi-Suomen ympäristökeskus LSY: Länsi-Suomen ympäristölupavirasto LSVO: Länsi-Suomen vesioikeus VYO: Vesiylioikeus ESAVI: Etelä-Suomen aluehallintovirasto LSSAVI: Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto LSVO Tarkkailuohjelma LSU Tarkkailuohjelma LSU Kokkolan Rakennus- ja ympäristölautakunta , 59 Kokkolan Rakennus- ja ympäristölautakunta , 113 Biokaasulaitos LSSAVI , LSSAVI Tekstiilien vesipesula Tekstiilien vesipesula Hevostalli Kokkolan Rakennus- ja ympäristölautakunta , 140 Kokkolan Rakennus- ja ympäristölautakunta , 139 Kokkolan Rakennus- ja ympäristölautakunta , 62 Muut osallistuvat tarkkailuun oma-aloitteisesti tai asiantuntijoina (ks. taulukko 2). 5

7 4. TARKKAILUN OSAPUOLET Kokkolan pohjaveden yhteistarkkailuun vuonna 2015 osallistuivat seuraavat osapuolet: Taulukko 2. Yhteistarkkailun osapuolet. Kokkolan Vesi Ja-Ko Betoni Oy Osapuoli Luvan perusteella Oma-aloitteisesti Tiedoksi Asiantuntija Kokkolan seurakuntayhtymä Neste Oyj Boliden Kokkola Oy Kokkolan Voima Oy Kokkolan kaupunki/tekninen palvelukeskus Lassila & Tikanoja Oyj Oy Pohjanmaan Biokaasu- Österbottens Biogas Ab Kokkopesu Oy Kokkotyö-säätiö / Pesula Kokkolan Ratsastajat - Gamlakarleby Ryttare ry Kokkolan Energia Oy Freeport Cobalt Oy Kip Infra Oy (Kip eteläisen alueen yritykset) E-P ELY-keskus / L-vastuualue Liikennevirasto (Rata) Kokkolan Golf LSK Business Park Oy Fingrid Pelastuslaitos Terveysvalvonta Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus / Y- vastuualue Geologian tutkimuskeskus Kokkolan kaupungin ympäristöpalvelut Pohjanmaan vesi ja ympäristö ry X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X Alueen toimijat voivat liittyä yhteistarkkailuun ottamalla yhteyttä Pohjanmaan vesi ja ympäristö ry:een. 5. NÄYTTEENOTTO- JA ANALYYSIMENETELMÄT 5.1 Havaintoputket Havaintoputkien materiaali ja halkaisija vaikuttavat vesinäytteen veden laatuun sekä näytteenottotapaan. Kokkolan pohjaveden yhteistarkkailussa kaikki putket ovat muoviputkia, jotka soveltuvat sekä pinnankorkeuden mittaamiseen että pohjavesinäytteiden ottoon (Suomen Ympäristökeskus, 48/2008). 6

8 Eroja kuitenkin on, mitkä on otettava näytteenotossa huomioon, kuten myöhemmin (kohta 5.2) on selostettu. Yhteistarkkailussa neljän putken (Vesi0309, Tulli1, Tulli2 ja Tulli3) sisäputken halkaisijat ovat 40 mm, muiden putkien vähintään 50 mm. Kuva 2. Havainnepiirros maaperään asennetusta muovirakenteisesta havaintoputkesta (Aspholm, 2006). Tarkkailussa Kokkolan pohjaveden laatua tutkitaan yhteensä 56 havaintopisteestä. Kartta havaintopisteistä on liitteessä 1. Vuoden 2015 näytteenotto- ja analyysiohjelma on esitetty tiivistettynä liitteessä 2. Liitteessä 3 on taulukoitu putkikohtaiset tiedot tarkemmin. 5.2 Näytteenotto Yhteistarkkailun näytteenotosta ja analytiikasta vastasi vuonna 2015 Ramboll Finland Oy. Näytteenottajat pakkaavat näytteet työpäivän päätteeksi kylmävaraajien kanssa kylmälaukkuihin ja lähettävät ne Rambollin laboratorioon Lahteen, missä ne ovat perillä näytteenottoa seuraavana aamuna. Havaintoputkien vedenpinnan korkeus mitataan ennen näytteenottoa sisäputken suulta. Pohjaveden todellinen korkeus lasketaan mitatun tiedon ja pohjavesiputken korkotiedon avulla. Tulokset ovat N 60 - korkeusjärjestelmän mukaiset. Vesinäytettä otettaessa vettä pumpataan niin kauan, että vesi kirkastuu, yleensä vähintään 20 min/putki. Näytteet otetaan pohjavesipumpulla. Antoisuudeltaan heikot putket on tyhjennetty etukäteen ja näyte on otettu seuraavana päivänä tai kahden päivän kuluttua. Näytteenotossa on tällöin käytetty pohjavesinoutimia. Yhteistarkkailussa antoisuudeltaan heikkoja putkia ovat; VesiSRP09, Vesi0309, Tulli1, 7

9 Tulli2, Tulli3, Tulli,kaivo (tuotto vaihtelee) ja KokkoPesu. Annan hautausmaan kaivonäyte otetaan suoraan näyteastiaan. Näytteenotossa paikan päällä mitattiin lämpötila sekä tehtiin aistinvaraiset havainnot vedestä. Näytteiden otosta täytetään kenttälomakkeet. Kerran vuodessa tai harvemmin tapahtuva näytteenotto ja veden korkeuden mittaus toteutetaan touko-/ heinä- elokuussa, kaksi kertaa vuodessa huhti/touko- ja syys/lokakuussa ja sitä useammin tapahtuva näytteenotto säännöllisin välein yhteistarkkailuohjelman mukaisesti. 5.3 Analyysimenetelmät Vuoden 2015 näytteet on analysoitu Ramboll Finland Oy:n akkreditoidussa laboratoriossa (T039) Lahdessa. Analyysimenetelmät on esitetty liitteessä 4 ja yhteenveto vuoden 2015 tuloksista liitteessä 5. Viralliset tutkimustodistukset (joissa tiedot analyysimenetelmistä, määritysrajoista ja mittausepävarmuuksista) on toimitettu tarkkailun osapuolille jokaisen näytekierroksen jälkeen. 5.4 Poikkeavien tilanteiden toimintaperiaatteet Mikäli vedestä määritetty laatutekijä poikkeaa merkittävästi aiemmista tuloksista, ilmoitetaan poikkeamasta toiminnanharjoittajalle ja valvovalle ympäristöviranomaiselle välittömästi analyysituloksen valmistuttua. Tulosten perusteella viranomainen ryhtyy tarvittaviin toimenpiteisiin, yleensä vähintään otetaan uusintanäytteet ja tilannetta seurataan. Vuonna 2015 ei ilmennyt poikkeavia tilanteita. 6. TUTKITTAVAT PARAMETRIT Näytteenoton yhteydessä kaikista havaintoputkista huomioidaan silmämääräiset havainnot ja kirjataan myös mahdolliset muut tuloksiin vaikuttavat asiat. Kaikista näytteistä määritetään pinnankorkeuden ja lämpötilan lisäksi ns. perusparametrit: ph, sähkönjohtavuus, kloridi, sameus, ammoniumtyppi ja sinkki. Muut mitattavat tekijät määräytyvät kunkin toimijan voimassa olevan tarkkailuohjelman ja tarkkailun perusteena olevan toiminnan mukaan. Liitteessä 2 on esitetty tutkitut parametrit ja näytteenottoajankohdat Kokkolan pohjavesialueilla havaintoputkittain. 7. SÄÄTILA VUONNA 2015 Hollihaan sadanta sekä Kruunupyyn ja Tankarin keskilämpötilat kuukausittain vuonna 2015 sekä pitkän aikavälin ( ja ) keskiarvot on esitetty kuvissa 4-5 (Ilmatieteen laitos 2016). Vuoden 2015 koko vuoden sadanta 712 mm/a oli noin 31 % vertailuaikavälin (Korplax , 544 mm/a) sadantaa suurempi. Vuoden 2015 helmi- ja heinäkuun sekä elo- ja lokakuun sademäärät olivat kuitenkin vertailuarvon sadantaa huomattavasti pienempiä. Vuoden 2015 keskilämpötila oli Tankarissa 6,1 C ja Kruunupyyssä 5,4 C. Kruunupyyn vuotuinen keskilämpötila vuosina on ollut 3,4 C, minkä sekä Tankarissa että Kruunupyyssä mitatut lämpötilat ylittävät. 8

10 Kuva 3. Kuukausisadanta Hollihaassa vuonna 2015 ja pitkän aikavälin keskiarvo (Korplax ) (Ilmatieteen laitos 2016). Kokkolan Korplax sadeasema on lopettanut vuoden 2014 lopussa, tilalla on havaintoasema Kokkola Hollihaka. Kuva 4. Kuukausilämpötila Kruunupyyssä ja Tankarissa vuonna 2015 ja pitkän aikavälin keskiarvo (Kruunupyy ) (Ilmatieteen laitos 2016). 8. VERTAILUARVOT JA TAUSTAPITOISUUDET 8.1 Vertailuarvot Pohjaveden yhteistarkkailun tutkimustuloksia verrataan Valtioneuvoston asetuksessa (341/2009) vesienhoidon järjestämisestä annetun asetuksen muuttamisesta annettuihin pohjavettä pilaavien aineiden ympäristönlaatunormeihin (käytetään jatkossa lyhennettä Environmental Quality Standard=EQS). Asetuksessa (341/2009) pohjaveden ympäristönlaatunormilla tarkoitetaan sekä yhteisön tasolla vahvistettua pilaavan aineen, pilaavien aineiden ryhmän tai pilaantumisen indikaattorin pitoisuutta pohjavedessä ilmaistuna laatunormina, jota ihmisen terveyden tai ympäristön suojelemiseksi ei saa ylittää sekä kansallisesti vahvistettua raja-arvoa. Lisäksi pohjaveden laatua verrataan aikaisempiin tutkimustuloksiin. Tämän raportin kuvaajissa pitoisuuksia verrataan VnA 341/2009 mukaisiin EQS-arvoihin. Taulukoissa 3-4 on esitetty lisäksi yleisimmät Sosiaali- ja terveysministeriön asetuksessa (1352/2015) annetut talousveden kemialliset laatuvaatimukset ja suositukset (käytetään lyhennettä STM). Tässä raportissa on esitelty vain VnA 341/2009 mukaiset pohjavedelle asetetut EQS-arvot. 9

11 8.2 Pohjaveden luontaiset taustapitoisuudet Taulukossa 3 on eriteltynä Patamäen ja Harrinniemen pohjavesialueiden ja pohjavesialueiden ulkopuolisten havaintopisteiden yhteistarkkailutulokset vuonna Taulukkoa 4 on muokattu aiempiin vuosiin verrattuna. Taulukossa on huomioitu Harrinniemen uusi pohjavesialue. Taulukossa esitetään kaikista Suomen pohjavesiasemista tehdyt analyysit vuosina (Soveri, 2001). Taulukkoon on myös koottu pohjaveden kaikki yhteistarkkailutulokset vuosilta Lisäksi taulukossa on esitetty kaikki vuoden 2015 yhteistarkkailutulokset ja asetetut EQS-arvot sekä STM:n asettamat talousveden laatuvaatimukset. Taulukko 3. Patamäen ja Harrinniemen sekä pohjavesialueiden ulkopuolisten havaintopisteiden yhteistarkkailutulokset vuonna 2015 sekä pohjaveden ympäristölaatunormit (EQS) ja talousveden laatuvaatimukset ja suositukset (STM). (Tulokset, jotka ovat olleet alle määritysrajan, on puolitettu). Keskiarvotulokset, jotka ylittävät asetetun EQS-arvon on lihavoitu taulukossa. Patamäen pohjavesialueen yhteistarkkailutulokset 2015 Harrinniemen pohjavesialueen yhteistarkkailutulokset 2015 Pohjavesialueen ulkopuolisten havaintopisteiden yhteistarkkailutulokset 2015 Vna:n ympäristönlaatunormit ja STM:n talousveden laatuvaatimukset Parametri Yks. Min Maks Ka Min Maks Ka Min Maks Ka EQS STM Sähkönjohtavuus ms/m 2,90 100,0 21,0 7,10 160,0 30,1 7,40 260,0 54,7 250 Kokonaistyppi N tot mg/l 0,10 2,50 0,83 0,19 87,0 17,5 0,24 83,0 23,5 Ammoniumtyppi NH4-N mg/l 0,002 1,90 0,17 0,002 87,0 5,60 0,002 85,0 4,4 0,2 Kokonaisfosfori P tot mg/l 0,012 26,0 3,37 0,007 2,00 0,61 0,006 2,40 0,8 Fosfaattifosfori PO4-P mg/l 0,0083 1,20 0,27 0,006 2,00 0,65 0,0034 2,10 0,83 Sulfaatti SO4 mg/l 7,40 140,0 42,0 49,0 190,0 104,7 24,0 820,0 216, Kloridi Cl mg/l 0,50 81,0 9,32 3,00 78,0 16,6 1,80 320,0 43, Kadmium Cd µg/l 0,025 1,00 0,23 0,025 0,09 0,05 0,4 5 Kupari Cu µg/l 0,50 29,0 6,53 0,50 15,0 5, Lyijy Pb µg/l 0,25 0,64 0,33 0,25 0,25 0, Nikkeli Ni µg/l 0,50 26,0 10,1 2,10 31,0 11,8 36,0 36,0 36, Sinkki Zn µg/l 0, ,0 0,50 460, , ,7 60 Arseeni As µg/l 0,10 2,30 0,96 0,10 2,10 0,75 0,42 0,89 0, Koboltti Co µg/l 0,10 37,0 10,5 1,50 43,0 16,3 74,0 74,0 74,0 2 Kromi Cr µg/l 0,50 2,60 1,10 2,10 11,0 7, Rauta Fe mg/l 0,28 59,0 10,3 0,42 68,0 11,6 1,00 57,0 17,7 0,2 Mangaani Mn mg/l 0,029 1,20 0,40 0,65 1,90 1,06 0,067 1,90 1,0 0,05 ph 4,50 11,5 6,15 5,00 6,90 6,01 4,40 7,00 5,5 Sameus NTU 0,10 410,0 36,7 1,50 360,0 53,4 0,10 270,0 21,1 Nitraatti- ja nitriittitypen summa NO23-N mg/l 0,002 1,30 0,19 0,002 0,06 0,020 0,002 0,5 0,1 Kovuus mmol/l 0,058 1,30 0,37 0,31 3,50 1,07 0,10 4,0 1,46 Happi mg/l 0,10 6,40 1,37 Strontium Sr ug/l 33,0 120,0 75,6 Rikki S mg/l 5,30 45,0 21,0 Vanadiini V ug/l 1,60 23,0 11,7 TOC mg/l 4,80 7,80 6,3 Fluoridi F mg/l 0,14 0,42 0,28 1,5 Alkaliniteetti mmol/l 0,01 4,90 0,69 KMnO4-luku mg/l 35,0 45,0 39,7 Väri mg/l Pt 40,0 110,0 66,7 CODCr mg/l 12,5 36,0 16,8 Kiintoaine mg/l 2, ,7 Kalsium Ca mg/l 3,80 35,0 19,0 Alumiini Al ug/l 11, ,

12 Taulukko 4. Pohjaveden luontaisia taustapitoisuuksia eri lähteistä Suomessa vuosina (Soveri ym. 2001), Kokkolan pohjaveden yhteistarkkailun tulokset, yhteistarkkailun tulokset 2015 sekä pohjaveden ympäristölaatunormit (EQS) ja talousveden laatuvaatimukset ja -suositukset (STM). (Tulokset, jotka ovat olleet alle määritysrajan, on puolitettu). Keskiarvotulokset, jotka ylittävät asetetun EQS-arvon on lihavoitu taulukossa. Kaikista Suomen pohjavesiasemista tehdyt analyysit vuosina (n= ) Yhteistarkkailutulokset vuosina Yhteistarkkailutulokset vuonna 2015 Vna:n ympäristönlaatunormit ja STM:n talousveden laatuvaatimukset Parametri Yks. Ka Min Maks Ka Min Maks Ka EQS STM Sähkönjohtavuus ms/m 6,43 2,90 230,0 29,7 2,90 260,0 28,9 250 Kokonaistyppi N tot mg/l 0,37 0,03 240,0 10,3 0,098 87,0 8,17 Ammoniumtyppi NH4-N mg/l 0,04 0, ,0 7,70 0,002 87,0 1,86 0,2 Kokonaisfosfori P tot mg/l 0,02 0,0024 3,10 0,47 0,006 26,0 2,15 Fosfaattifosfori PO4-P mg/l 0,015 0,001 10,0 0,41 0,0034 2,10 0,39 Sulfaatti SO4 mg/l 7,14 8,70 630,0 77,5 7,40 820,0 74, Kloridi Cl mg/l 2,82 0,25 270,0 11,1 0,50 320,0 16, Kadmium Cd µg/l 0,16 0,015 3,80 0,36 0,025 1,00 0,13 0,4 5 Kupari Cu µg/l 4,32 0, ,27 0,50 29,0 6, Lyijy Pb µg/l 1,99 0,25 79,0 2,50 0,25 0,64 0, Nikkeli Ni µg/l 3,48 0,50 66,0 22,2 0,50 36,0 12, Sinkki Zn µg/l 16,4 0, ,7 0, ,5 60 Arseeni As µg/l 0,03 30,0 1,73 0,10 2,30 0, Koboltti Co µg/l 0,10 85,0 29,1 0,10 74,0 15,0 2 Kromi Cr µg/l 0,50 180,0 6,02 0,50 11,0 2, Rauta Fe mg/l 0,71 0,03 86,0 13,9 0,28 68,0 11,1 0,2 Mangaani Mn mg/l 0,06 0, ,0 0,90 0,029 1,90 0,52 0,05 ph 6,31 4,00 11,90 5,97 4,40 11,5 6,01 Sameus NTU 0,10 820,0 54,1 0,10 410,0 36,5 Nitraatti- ja nitriittitypen summa NO23-N mg/l 0,002 6,60 0,17 0,002 1,30 0,16 Kovuus mmol/l 0,06 5,00 0,77 0,058 4,00 0,541 Happi mg/l 0,00 8,70 0,83 0,10 6,40 1,37 Strontium Sr ug/l 34,0 160,0 76,1 33,0 120,0 75,6 Rikki S mg/l 1,20 36,0 17,2 5,30 45,0 21,0 Vanadiini V ug/l 0,20 17,0 6,74 1,60 23,0 11,7 TOC mg/l 2,21 4,10 54,0 31,4 4,80 7,80 6,30 Fluoridi F mg/l 0,14 0,18 0,58 0,27 0,14 0,42 0,28 1,5 Alkaliniteetti mmol/l 0,32 0,01 10,0 0,85 0,010 4,90 0,69 KMnO4-luku mg/l 17,0 62,0 37,1 35,0 45,0 39,7 Väri mg/l Pt 45,0 250,0 97,8 40,0 110,0 66,7 CODCr mg/l 12,5 480,0 38,7 12,5 36,0 16,8 Kiintoaine mg/l 0, , ,7 Kalsium Ca mg/l 5,42 1,50 110,0 22,5 3,80 35,0 19,0 Alumiini Al ug/l 156,0 21, , ,

13 9. TULOKSET Tulosten vertailumateriaalina käytetään vanhaa aineistoa ja yhteistarkkailun myötä kertyvää tietoa pohjaveden laadusta. Vuoden 2015 yhteistarkkailutulokset on esitetty tässä raportissa 16 ryhmässä toimijoittain. Kuluneen vuoden tutkimustulokset ovat koottuna liitteessä 5 sekä kuvissa Kuvaajissa esitetyt tulokset ovat vuodesta 2008 lähtien niiden toimijoiden osalta joilta tuloksia on saatavilla. Vuosien pohjaveden yhteistarkkailuraporteissa esitetyt kuvaajien aikaisemmat tulokset (ennen vuotta 2009) on arkistoitu ja ne on saatavilla tarvittaessa. Tulokset jotka ovat olleet alle määritysrajan, on puolitettu aineistoa käsiteltäessä (taulukot, kuvaajat). Tuloksia verrataan ympäristönlaatunormeihin (EQS). 9.1 Pohjaveden pinnan taso Kokkolan Patamäen ja Harrinniemen pohjavesialueilla GTK:n tekemän Patamäen pohjavesialueen geologisen rakenneselvityksen (Paalijärvi ym. 2009) perusteella pohjaveden pinnan taso Patamäen pohjavesialueella vaihtelee harjun ydinosalla välillä m mpy. Alimmillaan vesipinta on Patamäen vedenottamolla ja ylimmillään pohjavesialueen eteläosan vedenjakajalla. Pohjavesialuerajojen sisäpuolella pohjaveden virtaus kanavoituu ensisijaisesti karkeampaan harjuytimeen ja suuntautuu harjun pituussuuntaisesti. Liitteessä 6 on esitetty pohjaveden pinnan taso Patamäen ja Harrinniemen pohjavesialueilla keväällä ja syksyllä Pohjaveden pinnan taso ilmenee Geologian tutkimuskeskuksen pituusleikkauskuvasta, jossa on esitetty maan-, pohjaveden- ja kalliopinnan korkeustaso Patamäen pohjavesialueen keskiosassa, Kruunupyyn lentokentän ja Kokkolan jätevedenpuhdistamon välillä (kuva 6). Kuvassa 7 on esitetty neljän havaintoputken pinnankorkeuden vaihtelut helmikuusta 2000 lokakuuhun Pohjavesialueen pohjoisosassa sijaitsevan havaintoputken Vesi1106 sekä eteläosassa sijaitsevan putken Vesi9503 pohjaveden pinnan tasot ovat nousseet tarkastelujaksolla (vuosina ). Patamäen vesilaitoksen läheisyydessä olevien havaintoputkien Vesi112 ja Vesi111 pinnan tasot laskevat vuodesta 2000 lähtien. Kuva 6. Pituusleikkaus maan-, pohjaveden- ja kalliopinnan korkeustasosta Patamäen pohjavesialueen keskiosassa, Kruunupyyn lentokentän ja Kokkolan jätevedenpuhdistamon välillä (Paalijärvi ym. 2009). 12

14 Kuva 7. Kokkolan Veden havaintoputkien Vesi111, Vesi112, Vesi1106 ja Vesi9503 pohjaveden pinnan taso (m, N 60 ) vuosina Kuvaajien punainen viiva = trendiviiva. 9.2 Kokkolan Vesi (Vesi1106, Vesi111, Vesi112 ja Vesi9503) Kokkolan Veden pohjavesinäytteistä määritettiin näytteenoton yhteydessä pinnankorkeus, lämpötila, haju ja ulkonäkö. Lisäksi laboratoriossa määritettiin ph, sähkönjohtavuus, kloridi, sameus, ammoniumtyppi, sinkki, nitraatti- ja nitriittitypen summa, fosfaattifosfori, kovuus, mangaani, rauta ja sulfaatti. Lisäksi putkista Vesi111, Vesi112, Vesi1106, Vesi9503 ja GTK10 määritettiin myös happi. Tässä raportissa esitetään Kokkolan Veden havaintoputkien Vesi1106, Vesi111, Vesi112 ja Vesi9503 tärkeimpien parametrien kuvaajat (ks. kuva 8) ja verrataan niitä olemassa oleviin ympäristönlaatunormeihin. Havaintoputkien sijainnit on esitetty liitteessä 2. Havaintoputkien ph-arvot ovat pysyneet melko tasaisina tarkkailujaksolla. Tulokset ovat olleet vuosina välillä 5,6 6,1. Putken Vesi1106 ph-arvo on ollut koko tarkastelujakson ajan pääsääntöisesti alhaisempi muihin putkiin verrattuna. Sähkönjohtavuus on laskenut tai pysynyt melko tasaisena kaikissa putkissa vuodesta 2008 lähtien. Havaintoputkien tulokset ovat välillä 6,2 36,3 ms/m ja näin ollen putkien väliset erot ovat melko suuria. Sähkönjohtavuus on korkeampi vedenottamon lähellä sijaitsevissa putkissa Vesi111 ja Vesi112 kuin putkissa Vesi1106 ja Vesi9503. Putken Vesi111 kloridipitoisuudet ovat pysyneet korkeana koko tarkkailujakson ajan. Vuosien välinen vaihtelu erityisesti putken Vesi112 kloridipitoisuudessa on huomattava, kun taas Vesi9503:n kloridipitoisuudet ovat pieniä ja vaihtelut vähäisiä. Yksittäisiä poikkeuksia lukuun ottamatta koko tarkkailujakson pitoisuudet ovat olleet alle EQS-arvon. 13

15 Sinkkipitoisuutta on mitattu putkesta Vesi1106 vuodesta 1999 lähtien. Putken Vesi1106 sinkkipitoisuus vaihtelee huomattavasti tarkastelujaksolla ( ). Muiden putkien sinkkipitoisuutta on alettu tutkimaan vasta vuonna 2009 pohjaveden yhteistarkkailun myötä ja niiden sinkkipitoisuudet ovat yksittäisiä poikkeuksia lukuun ottamatta olleet alle EQS:n. Havaintoputkien sinkkipitoisuudet ovat olleet vuonna 2015 välillä 4,5 580 µg/l. Valtioneuvoston asettama pohjaveden ympäristönlaatunormi sinkille on 60 µg/l, jonka ylittäviä tuloksia on ilmennyt tarkkailun jokaisena vuotena putkessa Vesi1106. Ammoniumtypen pitoisuudet havaintoputkissa ovat tarkastelujakson aikana olleet välillä 0,02 0,27 mg/l. Näin ollen ammoniumtypen vaihteluvälit ovat melko suuria. Putken Vesi1106 ammoniumtyppipitoisuus on muita putkia pienempi. Ammoniumtyppipitoisuus on putkessa Vesi111 pääsääntöisesti muita havaintopisteitä korkeampi ja pitoisuudet pysytelleet lähellä EQS-tasoa. Valtioneuvoston asettama ympäristönlaatunormi pohjaveden ammoniumtypelle on 0,2 mg/l, mikä toukokuussa 2015 ylittyi hieman putkessa Vesi111. Havaintoputken Vesi9503 sulfaattipitoisuudet ovat laskeneet vuosina Putken Vesi1106 sulfaattipitoisuutta on alettu tutkimaan vasta vuonna 2009 pohjaveden yhteistarkkailun myötä ja tulokset ovat olleet melko tasaiset. Putkissa Vesi111 ja Vesi112 sulfaattipitoisuudet vaihtelevat ja pitoisuudet ovat muita putkia korkeampia. Tarkastelujakson aikana tulokset ovat vaihdelleet välillä mg/l. EQS:n ympäristönlaatunormi pohjavedelle on 150 mg/l ja kyseinen arvo alitetaan koko tarkastelujakson ajan. Rautapitoisuudet alueella ovat korkeita ja vaihteluvälit suuria. Vuosina tulokset ovat olleet välillä 4,4 26 mg/l. Tarkastelujakson aikana mangaanitulokset ovat olleet välillä 0,07 1,9 mg/l. Mangaanipitoisuudet alueella ovat korkeita ja vaihteluvälit suuria. Putkien Vesi111 ja Vesi112 pitoisuudet ovat olleet korkeat putkiin Vesi1106 ja Vesi9503 verrattuna koko tarkastelujakson ajan. Fosfaattifosforipitoisuus putkissa Vesi111 ja Vesi112 ovat moninkertaiset verrattuna muihin putkiin ja vaihteluvälit ovat suuria, erityisesti putkessa Vesi111. Tulokset ovat tarkastelujaksolla välillä 0,005 0,66 mg/l. Havaintoputkien kovuus-arvot laskevat hieman tai ovat pysyneet melko tasaisina tarkkailujakson ajan. Putken Vesi1106 kovuutta on alettu tutkimaan vasta vuonna 2009 yhteistarkkailun myötä ja tulokset ovat olleet melko tasaiset. Putkien Vesi111 ja Vesi112 tulokset ovat korkeammat muihin putkiin verrattuna. Sameusarvot havaintoputkissa Vesi1106, Vesi111, Vesi112 ja Vesi9503 ovat olleet tarkastelujaksolla välillä 0,5-64 NTU. Sameutta on alettu määrittämään pohjaveden yhteistarkkailun myötä vuonna Happipitoisuuden määrittäminen on kyseisistä putkissa aloitettu vasta vuonna 2010 yhteistarkkailun myötä. Suurin osa tuloksista on ollut alle määritysrajan (<0,2 mg/l). Tulokset ovat vaihdelleet välillä 0 0,4 mg/l. Putkien Vesi111 ja Vesi112 suuret mangaani- ja rautapitoisuudet johtunevat pohjaveden huonosta happitilanteeseen. 14

16 Nitraattipitoisuutta on mitattu aiemmin ainoastaan putkesta Vesi1106 ja tällöin tulokset ovat olleet alle määritysrajan. Nitraatti- ja nitriittitypen summaa on alettu tutkimaan kyseisistä putkista vuodesta 2009 lähtien. Vuodesta 2009 lähtien tulokset ovat pääosin olleet alle määritysrajan (<0,004 mg/l tai <0,005 mg/l). Vuoden 2015 tulokset olivat alle määritysrajan (<0,004 mg/l) kaikissa muissa putkissa paitsi putkessa Vesi1106 toukokuussa 2015 (0,01 mg/l). Kuva 8. Kokkolan Veden havaintoputkien Vesi1106, Vesi111, Vesi112 ja Vesi9503 ph-, sähkönjohtavuus-, kloridi-, sinkki-, ammoniumtyppi-, sulfaatti-, rauta-, mangaani-, fosfaattifosfori-, kovuus- ja sameuspitoisuus vuosina Tulokset, jotka ovat olleet alle määritysrajan on puolitettu kuvaajissa. 15

17 Kuva 8. Kokkolan Veden havaintoputkien Vesi1106, Vesi111, Vesi112 ja Vesi9503 ph-, sähkönjohtavuus-, kloridi-, sinkki-, ammoniumtyppi-, sulfaatti-, rauta-, mangaani- ja fosfaattifosforipitoisuus sekä kovuus ja sameus vuosina Tulokset, jotka ovat olleet alle määritysrajan on puolitettu kuvaajissa. 9.3 Kokkolan jätevedenpuhdistamo, Oy Pohjanmaan Biokaasu Österbottens Biogas Ab sekä Kokkolan Kaupungin TekPan jälkikypsytyskenttä (Vesi0304, Vesi0305A, Vesi0306 ja VesiJV09) Kokkolan jätevedenpuhdistamon, Oy Pohjanmaan Biokaasun biokaasulaitoksen sekä Kokkolan Kaupungin teknisen palvelukeskuksen jälkikypsytyskentän pohjavesinäytteistä määritettiin näytteenoton yhteydessä pinnankorkeus, lämpötila, haju ja ulkonäkö. Lisäksi laboratoriossa ph, sähkönjohtavuus, kloridi, sameus, ammoniumtyppi, sinkki, nitraatti- ja nitriittitypen summa, fosfaattifosfori, kovuus, mangaani, rauta, sulfaatti, kokonaistyppi, kokonaisfosfori, fek.kolim. bakteerit ja fek.streptokit. Tässä raportissa esitetään Kokkolan kaupungin jätevedenpuhdistamon, Oy Pohjanmaan Biokaasun ja TekPan jälkikypsytyskentän havaintoputkien Vesi0304, Vesi0305A, Vesi0306 ja VesiJV09 tärkeimpien parametrien kuvaajat (ks. kuva 9) ja verrataan niitä olemassa oleviin ympäristönlaatunormeihin. Havaintoputkien sijainnit on esitetty liitteessä 2. Havaintoputki VesiJV09 on asennettu vuonna 2009 uuden jätevedenpuhdistamon tarkkailua varten. 16

18 Havaintoputkien ph-arvot ovat pysyneet melko tasaisina vuodesta 2006 lähtien. Putken VesiJV09 vesi on muita happamampaa. Tulokset ovat putkissa tarkastelujakson aikana välillä 4,1 7,1 ja vuosien välinen vaihtelu on ollut vähäistä. Sähkönjohtavuus on mitä ilmeisimmin meriveden vaikutuksesta moninkertainen putkessa Vesi0304. Vuonna 2015 putken Vesi0304 tulokset laskivat hieman. Sähkönjohtavuuden arvot putken Vesi0306 osalta ovat kohonneet syksyn 2013 jälkeen mikä on ilmeisesti myös meriveden vaikutusta. Putken Vesi0306 toukokuun 2015 tulos (160 ms/m) poikkeaa aiemmasta. Havaintoputkien tulokset vaihtelevat välillä 11,7 230 ms/m ja näin ollen havaintojen vaihteluvälit ovat suuria. Koko tarkastelujakson ajan, vuosina , putken Vesi0304 kloridipitoisuus on ollut huomattavasti korkeampi kuin putkien Vesi0305A, Vesi0306 ja VesiJV09, mikä sähkönjohtavuusarvojen tavoin on seurausta meriveden ja jäteveden suotautumisesta havaintoputkeen. Myös havaintojen vaihteluvälit ovat suuria. Putkien kloridipitoisuudet vaihtelevat välillä 2 97 mg/l vuosina Valtioneuvoston asettama pohjaveden ympäristölaatunormi kloridille on 25 mg/l. Putken Vesi0306 kloridipitoisuus on syksyn 2013 jälkeen kohonnut merkittävästi ja ylittää asetetun ympäristönlaatunormin. Merivesi vaikuttaa mahdollisesti myös putkeen Vesi0306. Havaintoputkien Vesi0304, Vesi0305A ja Vesi0306 sulfaattipitoisuutta on alettu tutkimaan vasta vuonna 2009 yhteistarkkailun myötä. Havaintoputkeen VesiJV09 sulfaattimääritys lisättiin vasta vuonna Valtioneuvoston asettama ympäristönlaatunormi pohjaveden sulfaatille on 150 mg/l. Putken Vesi0304 ja VesiJV09 sulfaattipitoisuudet ovat olleet korkeita ja vaihtelut suuria. Myös putken Vesi0306 sulfaattipitoisuus on kohonnut vuoden 2012 jälkeen, nousten huomattavasti syksyn 2013, kevään 2014 ja syksyn 2015 näytteissä ( mg/l). Tarkastelujaksolla pitoisuudet ovat olleet välillä mg/l ja EQS ylittyy putkissa VesiJV09, Vesi0304 ja Vesi0306. Ammoniumtypen pitoisuudet havaintoputkissa ovat tarkastelujakson aikana olleet välillä <0, mg/l. Putken VesiJV09 tulokset vuonna 2009 olivat alle määritysrajan (<0,007 mg/l). Ammoniumtypen vaihteluvälit ovat suuria alueella. Ammoniumtypen pitoisuus putkessa Vesi0304 on mitä ilmeisimmin jätevedenpuhdistamon maa-altaista tapahtuvan suotautumisen vaikutuksesta ollut huomattavan korkea koko tarkkailujakson ajan. Toukokuun 2015 poikkeavaa tulosta putken Vesi0304 osalta on tiedusteltu laboratoriolta ja he varmistivat tuloksen oikeaksi. Vuonna 2015 putken Vesi0304 tulokset laskivat aiemmasta tasosta. Valtioneuvoston asettama ympäristönlaatunormi pohjaveden ammoniumtypelle on 0,2 mg/l. Pitoisuudet ylittävät pohjavedelle asetetun ympäristönlaatunormin kaikissa muissa putkissa paitsi putkessa VesiJV09 vuonna Kokonaistyppipitoisuuksissa näkyy sama kuin ammoniumtyppipitoisuuksissa eli käytännössä typpi on ollut kokonaan ammonium-muodossa. Havaintoputkessa Vesi0304 tulokset ovat olleet kaikkina näytteenottokerroilla muita putkia huomattavasti korkeampia, poikkeuksena toukokuun 2015 tulos joka on varmistettu laboratoriosta ja todettu oikeaksi. Havaintoputken Vesi0304 pitoisuus kohosi entisestään merkittävästi syksyn 2013 näytteenotossa, mutta laski vuonna Kokonaistyppipitoisuudet ovat olleet välillä <0,1-240 mg/l. Putkien Vesi0305A ja Vesi0306 tulokset ovat olleet alle määritysrajan (<1 mg/l) useimpina vuosina ennen vuotta Putken VesiJV09 tulokset olivat vuonna 2009 alle määritysrajan (<0,1 mg/l). Putkista Vesi0304, Vesi0305A ja Vesi0306 ei ole tulosta vuodelta

19 Myös fosfaattifosforin vaihteluvälit ovat suuria mikä mitä ilmeisimmin johtuu putkessa Vesi0304 jätevedenpuhdistamon maa-altaista tapahtuvasta suotautumisesta. Fosfaattifosforitulokset ovat olleet tarkastelujaksolla välillä <0,002-2,60 mg/l. Havaintoputken VesiJV09 tulokset ovat olleet alle määritysrajan (<0,002 mg/l, <0,003 mg/l) useimmiten tarkastelujaksolla. Myös kokonaisfosforipitoisuus havaintoputkessa Vesi0304 on ollut useimmilla näytteenottokerroilla putkia Vesi0305A, Vesi0306 ja VesiJV09 korkeampi. Tulokset ovat olleet välillä 0,0024-3,1 mg/l ja näin ollen vaihteluvälit ovat suuria. Vuonna 2009 ei tulosta putkista Vesi0304, Vesi0305, Vesi0306. Havaintoputkesta VesiJV09 on kokonaisfosforin määritys aloitettu keväällä Rautapitoisuus on laskenut putkessa Vesi0306, syksyä 2009 lukuun ottamatta, vuosina , mutta noussut uudelleen syksyllä Toukokuun 2015 pienempi tulos (9,6 mg/l) putken Vesi0306 osalta poikkeaa lähivuosien muista tuloksista huomattavasti. Putken Vesi0305A pitoisuus on laskenut ja pysynyt melko tasaisena vuodesta 2008 lähtien. Putken Vesi0304 rautapitoisuus on pysynyt melko tasaisena, lukuun ottamatta toukokuun 2015 (57 mg/l) tulosta. Putken VesiJV09 pitoisuudet ovat tarkastelujaksolla pieniä muihin putkiin verrattuna. Yleisesti pitoisuudet alueella ovat korkeita ja vaihteluvälit suuria. Tarkastelujakson aikana tulokset ovat olleet välillä 0, mg/l. Korkeat rauta- ja mangaanipitoisuudet johtuvat alueen pohjaveden hapettomuudesta. Toukokuun 2015 poikkeavat tulokset putkien Vesi0304 ja Vesi0306 osalta on varmistettu laboratoriosta oikeiksi. Tarkastelujakson aikana mangaanipitoisuudet ovat olleet välillä 0,13 2,9 mg/l. Mangaanitulokset alueella ovat korkeita ja vaihteluvälit suuria. Putken Vesi0304 pitoisuudet ovat olleet korkeita koko tarkastelujakson ajan. Havaintoputken VesiJV09 pitoisuudet ovat laskeneet lokakuun 2010 korkeasta tuloksesta. Putken Vesi0306 tulokset ovat olleet melko tasaisia vuosina , mutta nousseet vuonna 2013 ja laskeneet hieman vuodesta Kovuutta on alettu tutkimaan havaintoputkista Vesi0304, Vesi0305A, Vesi0306 ja VesiJV09 syksystä 2009 lähtien yhteistarkkailun myötä. Havaintoputken Vesi0304 kovuus pitoisuus on huomattavasti muita putkia korkeampi. Tulokset tarkastelujaksolla ovat olleet välillä <0,1-4,5 mmol/l. Havaintoputkien sinkkipitoisuutta on alettu tutkimaan vasta vuonna 2009 yhteistarkkailun myötä. Valtioneuvoston asettama ympäristönlaatunormi pohjaveden sinkille on 60 µg/l. Tarkastelujaksolla pitoisuudet ovat olleet välillä < µg/l. Putken VesiJV09 sinkkipitoisuus ylittää asetetun EQS-arvon koko tarkkailujakson ajan. Muissa putkissa EQS alittuu. Alueen korkeat sinkkipitoisuudet johtunevat myös pohjaveden happamuudesta. Sameusarvot havaintoputkissa Vesi0304, Vesi0305A, Vesi0306 ja VesiJV09 ovat vuodesta 2009 lähtien olleet välillä 0, NTU. Putken Vesi0306 vesi on silttistä ja tästä syystä sameusarvot putkessa muita korkeammat. Nitraatti- ja nitriittitypen summaa on alettu tutkimaan putkista vuodesta 2009 lähtien yhteistarkkailun myötä. Tulokset ovat pääosin olleet alle määritysrajan (<0,004 mg/l tai <0,005 mg/l). Vuonna 2015 tulokset putkissa VesiJV09 ja Vesi0306 olivat välillä 0,0058 0,056 mg/l. Muiden putkien osalta tulokset olivat alle määritysrajan (<0,004 mg/). 18

20 Fek. kolim. bakteerit ja fek. streptokokit ovat olleet vuoden 2010 tuloksissa alle määritysrajan (<2 pmy/100 ml) ja vuosina pääosin 0 pmy/100 ml. Poikkeuksena putken VesiJV09 syksyn 2013 tulos, jolloin fek. streptokokin tulos oli 3 pmy/100 ml. Kuva 9. Kokkolan Veden, Oy Pohjanmaan Biokaasun ja Kokkolan Kaupungin TekPan havaintoputkien Vesi0304, Vesi0305A, Vesi0306 ja VesiJV09 ph-, sähkönjohtavuus-, kloridi-, sulfaatti-, ammoniumtyppi-, kokonaistyppi-, fosfaattifosfori-, kokonaisfosfori-, rauta-, mangaani- ja sinkkipitoisuus sekä kovuus ja sameus vuosina Tulokset, jotka ovat olleet alle määritysrajan on puolitettu kuvaajissa. 19

21 Kuva 9. Kokkolan Veden, Oy Pohjanmaan Biokaasun ja Kokkolan Kaupungin TekPan havaintoputkien Vesi0304, Vesi0305A, Vesi0306 ja VesiJV09 ph-, sähkönjohtavuus-, kloridi-, sulfaatti-, ammoniumtyppi-, kokonaistyppi-, fosfaattifosfori-, kokonaisfosfori-, rauta-, mangaani- ja sinkkipitoisuus sekä kovuus ja sameus vuosina Tulokset, jotka ovat olleet alle määritysrajan on puolitettu kuvaajissa. 20

22 9.4 Boliden Kokkola Oy, Freeport Cobalt Oy ja Kokkolan Energia Oy (WOK13, WOK18 ja WOK19) Boliden Kokkola Oy:n, Freeport Cobalt Oy:n ja Kokkolan Energia Oy:n pohjavesinäytteistä määritettiin näytteenoton yhteydessä pinnankorkeus, lämpötila, haju ja ulkonäkö. Lisäksi laboratoriossa ph, sähkönjohtavuus, kloridi, sameus, ammoniumtyppi, sinkki, rauta, elohopea, koboltti, kadmium, arseeni, lyijy, kupari, nikkeli, kokonaisrikki ja strontium. Tässä raportissa esitetään havaintoputkien WOK13, WOK18 ja WOK19 tärkeimpien parametrien kuvaajat (ks. kuva 10) ja verrataan niitä olemassa oleviin ympäristönlaatunormeihin. Havaintoputkien sijainnit on esitetty liitteessä 2. Boliden korvasi vanhat havaintoputket uusilla putkilla syksyllä Vanhojen ja uusien putkien tuloksissa on ollut vaihtelua joten tästä syystä kuvaajissa esitetyt tulokset ovat vuodesta 2009 lähtien. Havaintoputkien ph-arvot ovat olleet tarkastelujakson aikana välillä 4,8 7,0. Putken WOK19 ph on noin 5 ja poikkeaa selvästi muista. Havaintoputkien WOK13 ja WOK18 sähkönjohtavuudet vaihtelevat tarkastelujaksolla. WOK19 tulokset ovat olleet tasaisia, noin 10 ms/m koko tarkkailujakson ajan. Vuonna 2015 tulokset olivat välillä 7,1 36 ms/m. Kloridipitoisuutta on alettu tutkimaan havaintoputkista WOK13, WOK18 ja WOK19 vasta vuonna 2010 yhteistarkkailun myötä. Putken WOK18 kloridipitoisuus on ollut vuosina pääsääntöisesti muita putkia korkeampi. Vuodesta 2012 lähtien ovat putken WOK13 pitoisuudet kohonneet. Valtioneuvoston asettama ympäristönlaatunormi pohjaveden kloridille on 25 mg/l. Kyseinen arvo alittuu kaikissa muissa putkissa koko tarkastelujakson ajan paitsi putkessa WOK13 heinä- ja lokakuussa Kloridipitoisuudet ovat olleet välillä 3,0 34 mg/l vuosina Ammoniumtypen pitoisuudet havaintoputkissa ovat tarkastelujakson aikana olleet välillä <0,004 0,19 mg/l. Ammoniumtypen määritys havaintoputkista on aloitettu vuonna Valtioneuvoston asettama ympäristönlaatunormi pohjaveden ammoniumtypelle on 0,2 mg/l. Pitoisuudet alittavat pohjavedelle asetetun ympäristönlaatunormin kaikissa putkissa. Putken WOK19 tulokset ovat lokakuun 2014 tulosta (0,0047 mg/l) lukuun ottamatta olleet alle määritysrajan (<0,004 mg/l) kaikilla näytteenottokerroilla. Sinkkipitoisuudet ovat olleet tarkastelujaksolla välillä µg/l. Valtioneuvoston asettama ympäristönlaatunormi pohjaveden sinkille on 60 µg/l. Putken WOK19 (ph noin 5) sinkkipitoisuus on korkeampi kuin putkien WOK13 ja WOK18. EQS-arvo ylittyy putkissa WOK13 ja WOK19 lähes koko tarkkailujakson ajan. Rautapitoisuus havaintoputkessa WOK13 on laskenut vuoden 2009 tasosta. Näytekertojen välinen vaihtelu on kuitenkin ollut suurta. Putkien WOK18 ja WOK19 tulokset ovat olleet tasaisempia. Pitoisuudet alueella ovat melko korkeita ja vaihteluvälit suuria. Tarkastelujakson aikana tulokset ovat olleet välillä 0,32 18 mg/l. Putken WOK19 kobolttipitoisuudet vaihtelevat tarkastelujaksolla. Putken WOK13 pitoisuudet ovat vaihdelleet ja kesäkuun 2013 havaittiin putkessa poikkeavan korkea tulos. Putken WOK18 pitoisuudet ovat pysyneet melko tasaisena tarkastelujaksolla ja ovat huomattavasti pienempiä kuin muissa putkissa. Havaintoputkien vaihteluvälit ovat suuria koko tarkastelujakson ajan. EQS-arvo pohjaveden koboltille on 2 µg/l ja kyseinen arvo alittuu putken WOK18 vuoden 2013 tuloksissa ja pääosin vuoden 2014 tuloksissa. Vuoden 2015 tulokset putkessa WOK18 ovat välillä 1,5 2,7 µg/l. 21

23 Kadmiumpitoisuudet ovat olleet melko tasaisia ja vaihteluvälit pieniä vuosina , poikkeuksena putken WOK13 heinäkuun 2013 kohonnut arvo. Vuonna 2009 kadmiumin määritysraja oli 2 µg/l, joka alittui kaikkina näytteenottokertoina, tulokset on tällöin puolitettu kuvaajassa. Vuonna määritysraja kadmiumille on ollut 0,05 µg/l. EQS pohjaveden kadmiumille on 0,4 µg/l ja tämä arvo alitettiin kaikilla näytteenottokerroilla kaikissa putkissa vuosina Vuoden 2009 tulosten liian korkea määritysraja ei juuri kerro havaintoputkien todellisista pitoisuuksista (todennäköisesti tulokset silloinkin alle EQS:n). EQS-arvo pohjaveden arseenille on 5 µg/l ja arvo on alitettu kaikissa putkissa vuodesta 2010 lähtien. Putken WOK13 arseenipitoisuus on ollut korkeampi vuodesta 2010 lähtien verrattuna putkiin WOK18 ja WOK19. EQS-arvo pohjaveden kuparille on 20 µg/l mikä ylittyy tarkkailujakson aikana kerran, heinäkuussa 2013 putkessa WOK13. Putkien WOK13 ja WOK19 kuparipitoisuudet ovat pääosin korkeammat kuin putken WOK18. Putken WOK18 kuparipitoisuudet ovat olleet alle määritysrajan (<1 µg/l, <5 µg/l ja <10 µg/l) useana kertana tarkkailujakson aikana ja tulokset on tällöin puolitettu kuvaajassa. Myös putkien WOK13 ja WOK19 pitoisuudet ovat olleet alle määritysrajan (<10 µg/l) vuonna 2009 ja tulokset on tällöin puolitettu. Valtioneuvoston asettama EQS-arvo pohjaveden nikkelille on 10 µg/l. Vaihteluvälit tarkastelujaksolla ovat havaintoputkissa suuria ja tulokset vaihtelevat välillä 1-66 µg/l. Putken WOK19 nikkelipitoisuudet ovat pääosin olleet korkeammat kuin putkissa WOK13 ja WOK18. Putken WOK18 pitoisuus on noussut huomattavasti syksyn 2014 näytteessä (66 g/l), muilta osin pitoisuudet ovat pääosin alittaneet annetun EQS-arvon koko tarkastelujakson ajan. Putkien WOK13 ja WOK18 pitoisuudet ovat olleet alle määritysrajan (<4 µg/l, <10 µg/l) muutamina kertoina vuosina Havaintoputken WOK18 rikkipitoisuudet vaihtelevat tarkastelujaksolla. Putken WOK19 pitoisuudet ovat melko tasaiset tarkastelujaksolla ja pitoisuudet muita putkia pienempiä. Tulokset vaihtelevat tarkastelujaksolla välillä 1,2 45 mg/l. Strontiumin vaihteluvälit ovat melko suuria. Putkien WOK13 ja WOK18 pitoisuudet ovat laskeneet vuoden 2009 tuloksista. Putken WOK19 pitoisuus on pysynyt tasaisena koko tarkastelujakson ajan. Tulokset vaihtelevat tarkastelujaksolla välillä mg/l. Sameusarvot havaintoputkissa WOK13, WOK18 ja WOK19 vaihtelevat suuresti. Sameusarvot ovat vuodesta 2009 lähtien olleet välillä 0,47 95 NTU. Lyijy- ja elohopeapitoisuudet ovat pääosin olleet alle määritysrajan (lyijy; <0,5 µg/l, <0,8 µg/l, <2 µg/l tai < 40 µg/l) ja (elohopea; <0,005 µg/l, <0,02 µg/l, <0,1 µg/l tai <0,2 µg/l) koko tarkastelujakson ajan kaikissa havaintoputkissa. Poikkeuksena tuloksissa havaintoputken WOK19 lokakuun 2014 tulos, jossa elohopeapitoisuus kohosi tasolle 0,8 µg/l. Valtioneuvoston asettamat ympäristönlaatunormit pohjaveden lyijylle on 5 µg/l ja elohopealle 0,06 µg/l. 22

24 Kuva 10. Boliden Kokkola Oy:n, Freeport Cobalt Oy:n ja Kokkola Energia Oy:n havaintoputkien WOK13, WOK18 ja WOK19 ph-, sähkönjohtavuus-, kloridi-, ammoniumtyppi-, sinkki-, rauta-, koboltti-, kadmium-, arseeni-, kupari-, nikkeli-, rikki- ja strontiumpitoisuus sekä sameus vuosina Kadmium- ja kuparipitoisuudet olivat useimmiten alle määritysrajan ja näin ollen tulokset on puolitettu kuvaajissa. 23

25 Kuva 10. Boliden Kokkola Oy:n, Freeport Cobalt Oy:n ja Kokkola Energia Oy:n havaintoputkien WOK13, WOK18 ja WOK19 ph-, sähkönjohtavuus-, kloridi-, ammoniumtyppi-, sinkki-, rauta-, koboltti-, kadmium-, arseeni-, kupari-, nikkeli-, rikki- ja strontiumpitoisuus sekä sameus vuosina Kadmium- ja kuparipitoisuudet olivat useimmiten alle määritysrajan ja näin ollen tulokset on puolitettu kuvaajissa. 9.5 Kokkolan Vesi ja Kip Infra Oy (Kip eteläisen alueen yritykset) (Vesi1108 ja KIP1) Kokkolan Veden ja Kip Infra Oy:n (Kip eteläisen alueen yritysten) pohjavesinäytteistä määritettiin näytteenoton yhteydessä pinnankorkeus, lämpötila, haju ja ulkonäkö. Lisäksi laboratoriossa ph, sähkönjohtavuus, kloridi, sameus, ammoniumtyppi sekä sinkki keväisin ja syksyisin. Perusvalikoiman lisäksi kerran vuodessa keväällä määritettiin kokonaistyppi, nitraatti- ja nitriittitypen summa, kokonaisfosfori, fosfaattifosfori, mangaani, rauta, TOC, elohopea, fluoridi, sulfaatti ja kovuus. Tässä raportissa esitetään havaintoputkien KIP1 ja Vesi1108 tärkeimpien parametrien kuvaajat (ks. kuva 11) ja verrataan niitä olemassa oleviin ympäristönlaatunormeihin. Havaintoputkien sijainnit on esitetty liitteessä 2. Havaintoputkien ph-arvot ovat pysyneet tasaisina vuodesta 2009 lähtien. Putkien tulokset ovat olleet tarkastelujakson aikana välillä 4,6 7,2. Putken Vesi1108 vesi on huomattavasti happamampaa kuin putken KIP1. 24

26 Sähkönjohtavuus havaintoputkessa KIP1 on korkeampi kuin havaintoputkessa Vesi1108. Tulokset ovat tarkastelujaksolla välillä 6,9 25 ms/m. Putken KIP1 kloridipitoisuus on korkeampi verrattuna putkeen Vesi1108 ja näytekertojen välinen tulosten vaihtelu on suurempaa pisteessä KIP1. Putkien kloridipitoisuudet ovat olleet välillä 3,1 15,0 mg/l. EQS-arvo pohjaveden kloridille on 25 mg/l ja kyseinen arvo alitetaan koko tarkastelujakson ajan. Ammoniumtypen pitoisuudet havaintoputkissa KIP1 ja Vesi1108 ovat tarkastelujakson aikana olleet vähäisiä. Tulokset ovat vaihdelleet välillä <0,004 0,058 mg/l. Valtioneuvoston asettama ympäristönlaatunormi pohjaveden ammoniumtypelle on 0,2 mg/l ja se alitetaan koko tarkastelujaksolla. Sinkkipitoisuudet ovat korkeita molemmissa putkissa. Havaintoputken Vesi1108 sinkkipitoisuus on huomattavasti korkeampi (ph noin 5) kuin putkessa KIP1. Tulokset ovat tarkastelujaksolla välillä µg/l ja näin ollen vaihteluvälit ovat suuria. Valtioneuvoston asettama pohjaveden ympäristönlaatunormi sinkille on 60 µg/l ja kyseinen arvo ylitettiin molemmissa putkissa kaikkina näytteenottokertoina tarkastelujaksolla. Sameusarvot havaintoputkissa KIP1 ja Vesi1108 ovat vuodesta 2009 lähtien olleet välillä 0,3 40 NTU. Kokonaistyppipitoisuutta on alettu määrittämään putkesta KIP1 vuonna 2009 yhteistarkkailun myötä. Putken Vesi1108 kokonaistyppipitoisuutta on alettu määrittämään vuodesta 2011 lähtien. Tulokset ovat tarkastelujaksolla välillä 0,24 0,77 mg/l. Nitraatti- ja nitriittitypen summa havaintoputkessa KIP1 on korkeampi kuin putkessa Vesi1108. Tulokset ovat tarkastelujaksolla välillä <0,005 0,54 mg/l. Putken Vesi1108 syksyllä 2009 mitattu tulos on alle määritysrajan (<0,005 mg/l), tulos on tällöin puolitettu kuvaajassa. Kokonaisfosforipitoisuudet havaintoputkissa KIP1 ja Vesi1108 ovat tarkastelujaksolla olleet välillä 0,005-0,099 mg/l. Kokonaisfosforipitoisuutta on alettu määrittämään putkesta Vesi1108 vasta vuodesta 2011 lähtien. Tulokset ovat putkessa KIP1 huomattavasti suurempia ja näytekertojen välinen vaihtelu on selkeämpää. Fosfaattifosforipitoisuudet havaintoputkissa KIP1 ja Vesi1108 ovat olleet pieniä koko tarkastelujakson ajan. Poikkeavia tuloksia aiempaan verrattuna on ilmennyt toukokuussa 2010 putken Vesi1108 osalta (0,11 mg/l) sekä putken KIP1 osalta toukokuussa 2013 (0,095 mg/l) ja 2014 (0,055 mg/l). Rautapitoisuudet alueella ovat tarkastelujakson aikana olleet välillä 0,37 5,1 mg/l. Tulokset ovat pääosin laskeneet putkessa Vesi1108 vuosina Putkessa KIP1 tulokset ovat laskeneet vuosina , jonka jälkeen nousseet uudelleen. Tarkastelujakson aikana mangaanitulokset ovat olleet välillä 0,017-0,22 mg/l. 25

27 TOC-pitoisuutta on alettu määrittämään putkesta KIP1 vuodesta 2009 lähtien yhteistarkkailun myötä. Putken Vesi1108 osalta tarkkailu on alkanut vuonna Putkessa KIP1 pitoisuudet ovat pysyneet melko tasaisina. Putken Vesi1108 TOC-pitoisuudet ovat korkeammat kuin putkessa KIP1 ja tulokset ovat nousseet vuosina , mutta laskeneet vuosina Tulokset ovat tarkastelujaksolla välillä 4,1 12,0 mg/l. TOC:n taustapitoisuus kaikista Suomen pohjavesiasemista tehdyistä analyyseistä vuosina on 2,21 mg/l (n=1348) (Soveri ym. 2001) ja näin ollen saadut tulokset ovat taustapitoisuuksia korkeampia. Fluoridia on alettu määrittämään putkesta KIP1 vuodesta 2009 lähtien yhteistarkkailun myötä, kun taas putkesta Vesi1108 tarkkailu on alkanut vuonna Tulokset tarkastelujaksolla ovat olleet välillä 0,14 0,58 mg/l. Fluoridin taustapitoisuus kaikista Suomen pohjavesiasemista tehdyistä analyyseistä vuosina on 0,14 mg/l (n=4162) (Soveri ym. 2001) ja näin ollen saadut tulokset ovat pääosin taustapitoisuuksia korkeampia. Havaintoputkien sulfaattipitoisuutta on alettu tutkimaan vuonna 2009 yhteistarkkailun myötä. Valtioneuvoston asettama ympäristönlaatunormi pohjaveden sulfaatille on 150 mg/l. Putkien sulfaattipitoisuudet ovat olleet tasaisia tarkastelujaksolla ja pitoisuudet ovat vaihdelleet välillä mg/l, eikä EQS (150 mg/l) ole ylittynyt. Kovuutta on alettu tutkimaan havaintoputkista KIP1 ja Vesi1108 vuodesta 2009 lähtien yhteistarkkailun myötä. Havaintoputken KIP1 kovuus on laskenut hieman vuosina , mutta on huomattavasti korkeampi kuin putken Vesi1108 (mikä näkyy myös sähkönjohtavuudessa). Tulokset tarkastelujaksolla ovat olleet välillä 0,1 1,0 mmol/l. Elohopeapitoisuutta on tutkittu putkesta KIP1 vuodesta 2009 lähtien. Tulokset ovat olleet putkessa alle määritysrajan (<0,1 µg/l ja <0,02 µg/l) kaikkina näytteenottokertoina. Putken Vesi1108 elohopeapitoisuutta on alettu tutkimaan vuodesta 2011 ja tulokset ovat olleet alle määritysrajan (<0,02 µg/l) kaikkina näytteenottokertoina. Elohopean EQS-arvo on (0,06 µg/l). Kuva 11. Kokkolan Veden ja Kip Infra Oy:n (Kip eteläisen alueen yritysten) havaintoputkien KIP1 ja Vesi1108 ph-, sähkönjohtavuus-, kloridi-, ammoniumtyppi-, sinkki-, kokonaistyppi-, nitraatti- ja nitriittitypen summa-, kokonaisfosfori-, fosfaattifosfori-, rauta-, mangaani-, TOC-, fluoridi- ja sulfaattipitoisuus sekä kovuus ja sameus vuosina Tulokset, jotka ovat olleet alle määritysrajan on puolitettu kuvaajissa. 26

28 Kerran vuodessa keväällä: Kuva 11. Kokkolan Veden ja Kip Infra Oy:n (Kip eteläisen alueen yritysten) havaintoputkien KIP1 ja Vesi1108 ph-, sähkönjohtavuus-, kloridi-, ammoniumtyppi-, sinkki-, kokonaistyppi-, nitraatti- ja nitriittitypen summa-, kokonaisfosfori-, fosfaattifosfori-, rauta-, mangaani-, TOC-, fluoridi- ja sulfaattipitoisuus sekä kovuus ja sameus vuosina Tulokset, jotka ovat olleet alle määritysrajan on puolitettu kuvaajissa. 27

29 Kuva 11. Kokkolan Veden ja Kip Infra Oy:n (Kip eteläisen alueen yritysten) havaintoputkien KIP1 ja Vesi1108 ph-, sähkönjohtavuus-, kloridi-, ammoniumtyppi-, sinkki-, kokonaistyppi-, nitraatti- ja nitriittitypen summa-, kokonaisfosfori-, fosfaattifosfori-, rauta-, mangaani-, TOC-, fluoridi- ja sulfaattipitoisuus sekä kovuus ja sameus vuosina Tulokset, jotka ovat olleet alle määritysrajan on puolitettu kuvaajissa. 28

30 9.6 Kokkolan Voima Oy (KoVo1 ja KoVo2) Kokkolan Voima Oy:n pohjavesinäytteistä määritettiin näytteenoton yhteydessä pinnankorkeus, lämpötila, haju ja ulkonäkö. Lisäksi laboratoriossa ph, sähkönjohtavuus, kloridi, sameus, ammoniumtyppi, sinkki, kromi, arseeni, vanadiini ja sulfaatti. Tässä raportissa esitetään Kokkolan Voiman havaintoputkien KoVo1 ja KoVo2 tärkeimpien parametrien kuvaajat (ks. kuva 12) ja verrataan niitä olemassa oleviin ympäristönlaatunormeihin. Havaintoputkien sijainnit on esitetty liitteessä 2. Havaintoputkien ph-arvot ovat pysyneet hyvin tasaisina. Tulokset ovat olleet koko tarkastelujakson aikana välillä 5,8 6,1. Sähkönjohtavuus putkessa KoVo2 on huomattavasti korkeampi kuin putkessa KoVo1. Putken KoVo2 sähkönjohtavuus vaihtelee tarkastelujaksolla, kun taas putken KoVo1 sähkönjohtavuus on pysynyt melko tasaisena. Havaintoputkien tulokset vaihtelevat välillä ms/m. Etenkin putken KoVo2 kloridipitoisuudet laskevat ja ovat pysyneet tasaisina tarkastelujaksolla. Putken KoVo1 pitoisuudet ovat laskeneet vuodesta 2009, mutta kohonneet jälleen vuodesta 2014 lähtien. Kloridipitoisuudet ovat vaihdelleet välillä 1,6 13,0 mg/l. Valtioneuvoston asettama pohjaveden ympäristönlaatunormi kloridille on 25 mg/l, joka on alittunut koko tarkastelujakson ajan. Ammoniumtypen pitoisuudet havaintoputkissa ovat tarkastelujakson aikana olleet välillä 0,082 0,56 mg/l. Putken KoVo1 ammoniumtyppipitoisuus on putkea KoVo2 pienempi. Kummankin putken pitoisuudet vaihtelevat tarkastelujaksolla. Valtioneuvoston asettama ympäristönlaatunormi pohjaveden ammoniumtypelle on 0,2 mg/l, mikä on ylittynyt putkessa KoVo2, lokakuuta 2012 lukuun ottamatta, syksystä 2011 lähtien. Putken KoVo2 sinkkipitoisuus on huomattavasti korkeampi kuin putken KoVo1 ja pitoisuus putkessa on hyvin korkea. Havaintoputkien sinkkipitoisuudet tarkastelujaksolla ovat olleet välillä µg/l ja näin ollen vaihteluvälit ovat hyvin suuria. Valtioneuvoston asettama pohjaveden ympäristönlaatunormi sinkille on 60 µg/l, joka ylittyy kummassakin putkessa kaikkina näytteenottokertoina. Geologian tutkimuskeskuksen vuosina tekemän Patamäen pohjavesialueen geologisen rakenteen selvityksen (Paalijärvi ym. 2009) perusteella havaintoputki KoVo2 sijaitsee murrosvyöhykkeellä, jossa mm. kallionpinta on pohjavedenpinnan yläpuolella ja alueella on useita avokallioita. Tulokset putkessa vaihtelevat ja putkesta ei ole mahdollista saada edustavia näytteitä. Tarkkailun jatko tulee sopia valvojan kanssa. Havaintoputken KoVo2 sulfaattipitoisuus on korkeampi kuin putkessa KoVo1. Tarkastelujakson aikana tulokset ovat olleet välillä mg/l ja näin ollen vaihteluvälit ovat suuret. EQS:n ympäristönlaatunormi pohjavedelle on 150 mg/l. Kyseinen arvo alittuu putkessa KoVo1 koko tarkastelujakson ajan kun taas putken KoVo2 pitoisuudet ylittävät asetetun EQS:n jokaisen tarkkailukerran osalta. Valtioneuvoston asettama ympäristönlaatunormi pohjaveden kromille on 10 µg/l. Kyseinen arvo alitetaan koko tarkastelujakson ajan putkissa KoVo1 ja KoVo2 lukuun ottamatta putken KoVo2 syksyn 2010 tulosta (14 µg/l) ja putken KoVo1 kevään 2015 tulosta (11 µg/l). Tarkkailujakson tulokset vaihtelevat välillä 2 14 mg/l. 29

31 Valtioneuvoston asettama ympäristönlaatunormi pohjaveden arseenille on 5 µg/l. Kyseinen arvo alitetaan koko tarkastelujakson ajan putkissa KoVo1 ja KoVo2. Tulokset tarkastelujaksolla ovat olleet välillä 0,31 1,7 µg/l. Vanadiinipitoisuudet ovat olleet alle määritysrajan (<15 µg/l) putkessa KoVo1 vuonna 2009 ja putkessa KoVo2 syksyllä Putkien KoVo1 ja KoVo2 syksyn 2010 vanadiinipitoisuudet poikkeavat muista tuloksista. Tulokset ovat tarkastelujaksolla välillä 0,2 23,0 µg/l. Vanadiinipitoisuus on korkeampi putkessa KoVo1. Sameusarvot havaintoputkissa KoVo1 ja KoVo2 ovat olleet tarkastelujaksolla välillä 0,51 61,0 NTU. Putken KoVo2 sameusarvo laskee syksystä 2012 lähtien. Kuva 12. Kokkolan Voima Oy:n havaintoputkien KoVo1 ja KoVo2 ph-, sähkönjohtavuus-, kloridi-, ammoniumtyppi-, sinkki-, sulfaatti-, kromi-, arseeni- ja vanadiinipitoisuus sekä sameus vuosina Tulokset, jotka ovat olleet alle määritysrajan on puolitettu kuvaajissa. 30

32 Kuva 12. Kokkolan Voima Oy:n havaintoputkien KoVo1 ja KoVo2 ph-, sähkönjohtavuus-, kloridi-, ammoniumtyppi-, sinkki-, sulfaatti-, kromi-, arseeni- ja vanadiinipitoisuus sekä sameus vuosina Tulokset, jotka ovat olleet alle määritysrajan on puolitettu kuvaajissa. 9.7 Neste Oyj (Neste 1-7) Neste Oyj:n pohjavesinäytteistä määritettiin näytteenoton yhteydessä pinnankorkeus, lämpötila, haju ja ulkonäkö. Lisäksi laboratoriossa ph, sähkönjohtavuus, kloridi, sameus, ammoniumtyppi, sinkki, ja uudistuneen ympäristöluvan mukaisesti terminaalilla varastoivat lisäaineet. Lisäaineina näytteistä analysoidaan bensiini- ja öljyhiilivetyjakeet (C5-C40), bentseeni, tolueeni, etyylibentseeni, ksyleenit sekä oksygenaatit (MTBE, TAME, ETBE, TAEE). Tässä raportissa esitetään Neste Oyj:n havaintoputkien Neste 1-7 tärkeimpien parametrien kuvaajat (ks. kuva 13) ja verrataan niitä olemassa oleviin ympäristönlaatunormeihin. Havaintoputkien sijainnit on esitetty liitteessä 2. Syksyllä 2014 on Nesteen tarkkailuun lisätty seitsemäs putki (Neste7), jonka tarkkailu on öljyhiilivedyillä pilaantuneen maaperän kunnostuksen jälkitarkkailua. Havaintoputkien Neste 1-7 ph-arvot ovat tasaisia tarkastelujaksolla. Kaikkien putkien vesi on hapanta. Tulokset ovat tarkastelujaksolla kaikissa putkissa välillä 4,3 6,4. Sähkönjohtavuuden tulokset vuosina putkissa 1-7 ovat olleet välillä 2,9 260,0 ms/m. Putken Neste7 sähkönjohtavuus on huomattavasti muita putkia korkeampi ( ms/m). Putken Neste3 sähkönjohtavuudet ovat keväällä 2011 ja 2013 pienet (3,3 ja 2,9 ms/m), mitkä poikkeavat tarkkailujakson muista tuloksista. Kloridipitoisuudet putkissa Neste1-Neste6 ovat pieniä ja melko tasaisia tarkastelujaksolla. Tulokset vuosina kaikissa kyseisissä putkissa ovat olleet välillä <0,5 7,8 mg/l. Putken Neste3 kloridipitoisuus oli 31

33 alle määritysrajan (<0,5 mg/l) keväällä Syksyllä 2014 tarkkailuun lisätyn putken Neste7 kloridipitoisuus on huomattavasti muita putkia korkeampi, tulokset välillä mg/l. Valtioneuvoston asettama ympäristönlaatunormi pohjaveden kloridille on 25 mg/l ja kyseinen arvo alitetaan muiden putkien osalta koko tarkastelujakson ajan paitsi putkessa Neste7. Ammoniumtyppipitoisuutta on alettu tutkimaan vuonna 2011 yhteistarkkailun myötä. Syksyllä 2014 tarkkailuun lisätyn putken Neste7 tuloksessa myös ammoniumtypen pitoisuudet ovat kohonneita (0,41 0,48 mg/l). Muiden putkien osalta ammoniumtyppipitoisuudet ovat pieniä (<0,004-0,12 mg/l) ja valtaosa tarkkailujakson tuloksista on ollut alle määritysrajan (<0,004 mg/l). Valtioneuvoston asettama ympäristönlaatunormi pohjaveden ammoniumtypelle on 0,2 mg/l ja kyseinen arvo alitetaan putkissa Neste1-Neste6. Sinkkipitoisuutta on alettu tutkimaan vuonna 2011 yhteistarkkailun myötä. Putken Neste6 sinkkipitoisuus on pääosin korkeampi kuin muiden putkien. Tulokset ovat tarkastelujaksolla kaikissa putkissa välillä µg/l ja näin ollen vaihteluvälit ovat hyvin suuret. Valtioneuvoston asettama ympäristönlaatunormi pohjaveden sinkille on 60 µg/l ja arvo ylitetään kaikissa muissa putkissa kaikilla näytteenottokerroilla paitsi putkessa Neste3 keväällä Sameustulokset ovat olleet tarkastelujaksolla välillä <0,2 43 NTU/FNU ja näytekertojen välinen vaihtelu tuloksissa on ollut melko suurta, etenkin putkissa Neste1 ja Neste6. Öljyhiilivedyt (C10-C40) Nesteen putkissa ovat olleet pääosin alle määritysrajan (<50 µg/l tai <100 µg/l) tarkastelujakson aikana. Valtioneuvoston asettama EQS arvo öljyhiilivedyille (C10-C40) on 50 µg/l, mikä ylittyi putkessa Neste2 syksyllä 2013 ja keväällä Myös uuden havaintoputken Neste7 tulokset ovat ylittäneet EQS-arvon jokaisella määrityskerralla ( µg/l). Vuosien tulosten korkeiden määritysrajojen seurauksena (<100 µg/l) ei alkuvuosien tuloksia voida tulkita tarkasti. Putkissa Neste 1-7 tulokset ovat olleet tarkastelujaksolla välillä < µg/l. Öljyhiilivetymääritys sisälsi hiilivetyjakeet C10- C40 jaoteltuna keskitisleisiin (C10-21) ja raskaisiin öljyjakeisiin (C21-C40). Bensiinijakeet (C5-C10) olivat putkissa Neste1-7 vuonna 2015 alle määritysrajan <50 µg/l. Terminaalilla varastoitavia lisäaineita (bentseeni, tolueeni, etyylibentseeni, ksyleenit sekä oksygenaatit (MTBE, TAME, ETBE, TAEE)) ei todettu putkissa Neste1-6 vuonna 2015 (määritysrajat: bentseeni <0,1 µg/l, tolueeni <1 µg/l, etyylibentseeni <0,5 µg/l, ksyleenit <0,5 µg/l, oksygenaatit <0,5 µg/l). Pisteessä Neste7 havaittiin vuonna 2015 tuloksissa seuraavat aromaattisten hiilivetyjen pitoisuudet, muiden parametrien osalta tulokset olivat alle määritysrajan: 1,2,3,5-tetrametyylibentseeni, (3 μg/l, kevät 2015) 1,2,4,5-tetrametyylibentseeni, (2 μg/l, kevät 2015) etyylibentseeni, (0,8 μg/l, syksy 2015) 1,2,3,5-tetrametyylibentseeni, (1 μg/l, syksy 2015) 32

34 Kuva 13. Neste Oyj:n havaintoputkien Neste1 Neste7 ph-, sähkönjohtavuus-, kloridi-, öljyhiilivety (C10- C40)-, ammoniumtyppi- ja sinkkipitoisuus sekä sameus vuosina Tulokset, jotka ovat olleet alle määritysrajan on puolitettu kuvaajissa. 33

35 9.8 Tullimäen vanha kaatopaikka (Tulli1, Tulli2, Tulli3 ja Tulli,kaivo) Tullimäen käytöstä poistetun kaatopaikan pohjaveden laatua on seurattu lähtien Länsi-Suomen ympäristökeskuksen ympäristönsuojelulain 90 :n mukaisessa asiassa antaman päätöksen mukaisesti. Saatujen tarkkailutulosten perusteella Kokkolan kaupunki on esittänyt pohjaveden tarkkailun lopettamista alueella. Vuonna 2010 on neuvoteltu tarkkailun keventämisestä, mutta asia on vielä kesken. Tarkkailussa olevat havaintoputket Tulli1, Tulli2, Tulli3 ja tarkkailukaivo on vuonna 2009 sisällytetty osaksi Kokkolan pohjaveden yhteistarkkailuhanketta (Kokkolan kaupunki 2009). Tarkkailukaivon tuloksia ei ole saatavilla vuodelta 2011 näytteenotossa tapahtuneiden väärinkäsitysten johdosta. Lisäksi tarkkailukaivo oli kuiva kevään 2014 näytekerran yhteydessä. Kaatopaikan suotovedet johdetaan tarkkailukaivosta ojaan pohjavesialueen ulkopuolelle. Tullimäen pohjavesinäytteistä määritetään näytteenoton yhteydessä pinnankorkeus, lämpötila, haju ja ulkonäkö. Lisäksi laboratoriossa ph, sähkönjohtavuus, kloridi, sameus, ammoniumtyppi, sinkki, kiintoaine, kokonaistyppi, kokonaisfosfori, arseeni, kadmium, kromi, kupari, lyijy, COD Cr ja kokonaisöljyhiilivedyt. Tässä raportissa esitetään Tullimäen vanhan kaatopaikan havaintoputkien Tulli1, Tulli2, Tulli3 ja Tulli,kaivon tärkeimpien parametrien kuvaajat (ks. kuva 14) ja verrataan niitä olemassa oleviin ympäristönlaatunormeihin. Havaintoputkien sijainnit on esitetty liitteessä 2. Varsinkin putken Tulli2 kiintoainepitoisuus on niin korkea, ettei näyte ole edustava ja hankaloittaa näytteenottoa sekä tulosten tulkintaa. Havaintoputkien ph-arvot ovat pysyneet melko tasaisina vuodesta 2006 lähtien, muutamaa poikkeamaa lukuun ottamatta. Tulokset ovat olleet tarkastelujakson aikana välillä 5,8 7,3. Sähkönjohtavuus on vaihdellut tarkkailukaivossa tarkastelujakson aikana. Havaintoputkien tulokset ovat olleet välillä 9,8 18,3 ms/m ja tarkkailukaivon tulokset välillä 16,5 84,7 ms/m. Sähkönjohtavuus putkissa Tulli1, Tulli2 ja Tulli3 on pysynyt samalla tasolla tarkastelujakson aikana. Havaintoputkien kloridipitoisuudet ovat pysyneet pieninä ja tasaisina koko tarkastelujakson ajan. Tulokset ovat olleet tarkastelujakson ajan putkissa ja kaivossa välillä 0,9 6,3 mg/l. Valtioneuvoston asettama pohjaveden ympäristölaatunormi kloridille on 25 mg/l, minkä havaintoputkien ja tarkkailukaivon pitoisuudet alittavat koko tarkastelujakson ajan. Sinkkipitoisuudet havaintoputkissa ovat tarkastelujakson aikana olleet välillä 3,2 220 µg/l. Sinkkiä on alettu määrittää havaintoputkista vasta vuonna 2011 yhteistarkkailun myötä. Valtioneuvoston asettama ympäristönlaatunormi pohjaveden sinkille on 60 µg/l. Tulokset vaihtelevat melko paljon ja EQS-arvon ylittäviä tuloksia on ilmennyt tarkkailussa kaikkien putkien osalta. Tarkkailukaivon sinkkipitoisuudet ovat laskeneet vuodesta 2012 ja syksyn 2014 näytteessä pitoisuus on laskenut alle asetetun EQS-arvon. Vuonna 2015 pitoisuudet tarkkailukaivossa ovat nousseet uudelleen ( µg/l). Ammoniumtypen pitoisuudet havaintoputkissa ja tarkkailukaivossa ovat tarkastelujakson aikana olleet välillä 0,019 0,7 mg/l. Ammoniumtyppeä on alettu tutkimaan havaintoputkista vasta vuonna 2011 yhteistarkkailun myötä. Valtioneuvoston asettama ympäristönlaatunormi pohjaveden ammoniumtypelle on 0,2 mg/l. Putken Tulli3 pitoisuudet ylittävät pohjavedelle asetetun ympäristönlaatunormin koko 34

36 tarkastelujakson ajan. Muiden putkien sekä kaivon pitoisuuksien vaihtelut ovat suuria ja jokaisen havaintopisteen tuloksissa on yksittäisiä EQS-arvon ylityksiä. Kokonaistyppipitoisuus on ollut korkeimmillaan havaintoputkien tuloksia verratessa havaintoputkessa Tulli2 vuonna 2010, jolloin putken kokonaistyppipitoisuus oli 3,0 mg/l. Tarkkailukaivon kokonaistyppipitoisuudet ovat kasvaneet vuodesta 2008 lähtien, mutta laskeneet jälleen kevään 2013 jälkeen. Kaikkien havaintoputkien tulokset ovat olleet välillä 0,21 3,0 mg/l. Tarkkailukaivon kokonaistyppipitoisuus vaihtelee tarkastelujaksolla välillä 0,88 3,9 mg/l. COD Cr -pitoisuudet ovat tarkastelujakson aikana olleet välillä < mg/l. Näin ollen COD Cr -pitoisuuksien vaihteluvälit ovat suuria. Syksyllä 2010 COD Cr -pitoisuus putkessa Tulli2 oli erityisen korkea, 480 mg/l, mikä on seurausta suuresta kiintoainepitoisuudesta. Tarkkailukaivon tulokset ovat tarkastelujaksolla olleet välillä <25 52 mg/l. Tarkastelujaksolla COD Cr -pitoisuudet ovat olleet useana näytteenottokertana alle määritysrajan (<20 mg/l, <25 mg/l, <30 mg/l) havaintoputkissa ja tarkkailukaivossa, kyseiset tulokset on puolitettu kuvaajissa. Kiintoainepitoisuudet vaihtelevat havaintoputkissa koko tarkastelujakson ajan. Tulokset ovat olleet kaikissa näytepisteissä välillä < mg/l ja näin ollen havaintojen vaihteluvälit ovat erittäin suuria. Kiintoainepitoisuuksien perusteella havaintoputket eivät ole edustavia näyteputkiksi, etenkään putki Tulli2, jonka vuosien 2010 ja 2014 kohonneet kiintoainepitoisuudet näkyvät myös kyseisten näytekertojen metallituloksissa. Havaintoputkien kadmiumpitoisuudet ovat olleet pisteen Tulli2 yksittäisiä tuloksia lukuun ottamatta vuodesta 2012 lähtien alle määritysrajan (<0,03 µg/l, <0,05 µg/l, <0,2 µg/l). Valtioneuvoston asettama pohjaveden ympäristölaatunormi kadmiumille on 0,4 µg/l ja putkien kadmiumpitoisuudet alittavat tämän kaikkina muina näytteenottokertoina paitsi syksyllä 2010 putkessa Tulli2. Määritysrajan alittavat tulokset ovat puolitettu kuvaajiin. Putken Tulli2 poikkeavan iso kadmiumpitoisuus vuonna 2010 liittynee korkeaan kiintoainepitoisuuteen. Tarkkailukaivon kadmiumpitoisuudet ovat tarkastelujaksolla olleet huomattavasti korkeampia kuin havaintoputkien (0,15 2 µg/l). Kokonaisfosforipitoisuudet ovat vaihdelleet tarkastelujaksolla havaintoputkissa välillä 0,09-1,3 mg/l. Tarkkailukaivon kokonaisfosforipitoisuudet ovat olleet putkien tuloksia pienempiä koko tarkastelujakson ajan ja tulokset ovat vuosina olleet alle määritysrajan (<0,1 mg/l). Vuosina tarkkailukaivon tulokset ovat olleet välillä 0,009-0,14 mg/l. Tarkastelujakson aikana kuparitulokset vaihtelevat välillä <1 140 µg/l. Tarkkailukaivon kuparipitoisuudet ovat olleet putkia korkeampia usealla näytteenottokerralla. Syksyllä 2010 ja 2014 havaintoputken Tulli2 kuparipitoisuus oli huomattavasti muita pisteitä korkeampi. Kuparipitoisuudet kohosivat huomattavasti syksyn 2014 näytekerralla putkissa Tulli2 ja Tulli3, mutta laskivat vuonna EQS-arvo pohjaveden kuparille on 20 µg/l ja putkien tarkkailujakson tulokset ovat pääosin alittaneet kyseisen arvon. Lyijypitoisuudet ovat olleet tarkastelujaksolla välillä <0,5 30 µg/l ja näin ollen vaihteluvälit ovat suuria. Valtioneuvoston asettama ympäristölaatunormi pohjaveden lyijylle on 5 µg/l. Tämä arvo on alitettu havaintoputkissa ja tarkkailukaivossa vuosina Putkien Tulli1 ja Tulli2 tuloksissa on ilmennyt 35

37 yksittäisiä annetun EQS-arvon ylittäviä tuloksia. Tarkastelujaksolla lyijypitoisuudet ovat olleet muutamana näytteenottokerralla alle määritysrajan (<0,5 µg/l, <0,8 µg/l, <2 µg/l), tällöin tulokset on puolitettu. Havaintoputkien ja tarkkailukaivon kromipitoisuudet ovat tarkastelujaksolla olleet välillä <1 180 µg/l ja näin ollen havaintojen vaihteluvälit ovat suuria. EQS-arvo kromille on 10 µg/l. Havaintoputkien ja tarkkailukaivon pitoisuudet ovat alittaneet kyseisen arvon, syksyllä 2014 havaittua Tulli2:n kohonnutta tulosta lukuun ottamatta, vuodesta 2011 lähtien. Arseenipitoisuudet havaintoputkissa ja tarkkailukaivossa ovat tarkastelujakson aikana olleet välillä <0,20 30 µg/l. Näin ollen arseenin vaihteluvälit ovat suuria. Valtioneuvoston asettama pohjaveden ympäristölaatunormi arseenille on 5 µg/l, mikä on alittunut, Tulli2:n yksittäisiä ylityksiä lukuun ottamatta, koko tarkkailujakson ajan putkissa ja tarkkailukaivossa. Sameusarvot havaintoputkissa Tulli1, Tulli2, Tulli3 ja tarkkailukaivossa ovat olleet vuosina välillä 1,3 >1000 NTU (Tulli2, lokakuu 2010). Öljyhiilivetyjakeet (C10-C40) ovat olleet alle määritysrajan (<50 µg/l, <100 µg/l, <500 µg/l) useana näytteenottokertana tarkastelujaksolla. Vuosina tulokset ovat olleet välillä < µg/l. Valtioneuvoston asettama pohjaveden ympäristönlaatunormi öljyjakeille (C10-C40) on 50 µg/l. Kevään 2013 näytteenotossa on öljyhiilivetyjakeiden laboratoriomäärityksissä käytetty virheellisesti tarkoituksenmukaista korkeampaa määritysrajaa. Tällöin kaikkien havaintopisteiden tulokset ovat alle määritysrajan (<100 µg/l). Syksyn 2013 tuloksista Tulli1:n (80 µg/l) sekä tarkkailukaivon (70 µg/l) pitoisuudet ylittivät EQS-arvon. Vuoden 2014 tuloksissa ylittyi EQS-arvo putkessa Tulli2 molempien näytekertojen osalta (140 µg/l sekä 80 µg/l). Vuoden 2015 tuloksissa ylittyi EQS-arvo putkessa Tulli2 keväällä (120 µg/l). Kaatopaikan sisäisen veden korkeutta tarkkaillaan havaintoputkesta PP1. Pinnan taso on laskenut kaatopaikalla vuosina , mutta noussut uudelleen vuonna Korkeusarvot vaihtelevat välillä 0,77 1,9 m (N 60 ). Kuva 14. Kokkolan kaupungin havaintoputkien Tulli1, Tulli2, Tulli3 ja Tulli, tarkkailukaivon ph-, sähkönjohtavuus-, kloridi-, sinkki-, ammoniumtyppi-, kokonaistyppi-, COD Cr -, kiintoaine-, kadmium-, kokonaisfosfori-, kupari-, lyijy-, kromi- ja arseenipitoisuus sekä sameus ja kaatopaikan sisäisen veden (PP1) pinnan taso (m, N 60 ) vuosina Tulokset, jotka ovat olleet alle määritysrajan on puolitettu kuvaajissa. 36

38 Kuva 14. Kokkolan kaupungin havaintoputkien Tulli1, Tulli2, Tulli3 ja Tulli, tarkkailukaivon ph-, sähkönjohtavuus-, kloridi-, sinkki-, ammoniumtyppi-, kokonaistyppi-, COD Cr -, kiintoaine-, kadmium-, kokonaisfosfori-, kupari-, lyijy-, kromi- ja arseenipitoisuus sekä sameus ja kaatopaikan sisäisen veden (PP1) pinnan taso (m, N 60 ) vuosina Tulokset, jotka ovat olleet alle määritysrajan on puolitettu kuvaajissa. 37

39 Kuva 14. Kokkolan kaupungin havaintoputkien Tulli1, Tulli2, Tulli3 ja Tulli, tarkkailukaivon ph-, sähkönjohtavuus-, kloridi-, sinkki-, ammoniumtyppi-, kokonaistyppi-, COD Cr -, kiintoaine-, kadmium-, kokonaisfosfori-, kupari-, lyijy-, kromi- ja arseenipitoisuus sekä sameus ja kaatopaikan sisäisen veden (PP1) pinnan taso (m, N 60 ) vuosina Tulokset, jotka ovat olleet alle määritysrajan on puolitettu kuvaajissa. 38

40 9.9 Kokkolan seurakuntayhtymä (Srk,kaivo) Kokkolan seurakuntayhtymän, Annan hautausmaan tarkkailukaivon pohjavesinäytteestä määritettiin näytteenoton yhteydessä virtaama, lämpötila, haju ja ulkonäkö. Lisäksi laboratoriossa ph, sähkönjohtavuus, kloridi, sameus, ammoniumtyppi, sinkki, alkaliniteetti, KMnO 4 -luku, E-coli, kovuus, mangaani, nitraatti- ja nitriittitypen summa, rauta, sulfaatti ja väri. Tässä raportissa esitetään Annan hautausmaan tarkkailukaivon tärkeimpien parametrien kuvaajat (ks. kuva 15) ja verrataan niitä olemassa oleviin ympäristönlaatunormeihin. Tarkkailukaivon sijainti on esitetty liitteessä 2. Tarkkailukaivon ph-arvot vaihtelevat tarkastelujaksolla. Tulokset ovat olleet välillä 4,4 5,8. Sähkönjohtavuus vaihtelee. Tarkkailukaivon tulokset ovat välillä 6,5 15,4 ms/m. Kaivon kloridipitoisuus tarkastelujakson aikana on ollut välillä 1,0 5,0 mg/l. Valtioneuvoston ympäristönlaatunormi pohjaveden kloridille on 25 mg/l ja tämä arvo alitetaan koko tarkastelujakson ajan. Sulfaattipitoisuus tarkkailukaivossa on ollut tasainen tarkastelujaksolla. Tulokset ovat tarkastelujaksolla välillä mg/l. Valtioneuvoston ympäristönlaatunormi pohjaveden sulfaatille on 150 mg/ ja arvo alitetaan koko jakson ajan. Rautapitoisuus alueella on korkea ja vaihteluvälit suuria. Pitoisuudet ovat olleet välillä 2,9 20 mg/l. Mangaanipitoisuus vaihtelee tarkkailujakson aikana. Tulokset ovat välillä 0,063 0,12 mg/l. Tarkastelujakson aikana ammoniumtypen tulokset ovat olleet välillä 0,019 0,34 mg/l. Valtioneuvoston asettama pohjaveden ympäristölaatunormi ammoniumtypelle on 0,2 mg/l ja arvo alitetaan lukuun ottamatta maaliskuun 2008 (0,34 mg/l) ja maaliskuun 2015 (0,24 mg/l) poikkeavia tuloksia. Vuosina pitoisuudet ovat olleet useana kertana korkeampia verrattuna muuhun tarkkailujaksoon. Nitraatti- ja nitriittitypen pitoisuudet vaihtelevat näytekertojen välillä. Pitoisuudet ovat nousseet vuosina Tulokset ovat välillä 0,019 1,3 mg/l. KMnO 4 -luku vaihtelee kaivossa. Tulokset ovat tarkastelujakson aikana välillä mg/l. Pohjaveden kovuus on tasainen vuosina Tulokset ovat välillä 0,1 0,34 mmol/l. Veden puskurikykyä kuvaava alkaliniteetti ei ylittänyt määritysrajaa (<0,15 mmol/l tai <0,08 mmol) elokuuhun 2007 asti. ph-arvon noustua tasolle 5,5 myös puskurikyky oli parantunut ja alkaliniteetti oli noussut tasolle 0,1 0,2 mmol/l. Vuonna 2010 ph-arvo on hieman laskenut ja näin ollen myös puskurikyky oli huonontunut. Sama ilmiö oli havaittavissa myös vuosina Loppuvuodesta 2013 sekä joulukuussa 2014 ph-arvo nousi hieman ja samalla alkaliteetin arvo kohosi yli määritysrajan (0,026-0,099 mmol/l). Tammi-, touko- ja joulukuussa 2015 ph-arvon noustua myös alkaliteetti kohosi yli määritysrajan (0,036-0,085 mmol/l). Virtaama tarkkailukaivossa vaihtelee ja on pääsääntöisesti pysynyt vuosina alle 40 m 3 /d arvossa. Maalis-, touko- ja joulukuussa 2015 virtaama kaivossa on kasvanut ( m 3 /d). 39

41 Väriarvo on kohonnut kaivossa huomattavasti vuodesta 2009 lähtien, mutta laskenut vuonna Tulokset ovat välillä mg/l Pt. Sinkkipitoisuutta on alettu tutkimaan vasta vuodesta 2011 yhteistarkkailun myötä. Tulokset ovat olleet välillä µg/l. Valtioneuvoston asettama ympäristönlaatunormi pohjaveden sinkille on 60 µg/l ja se alitetaan vuosina Sinkkipitoisuus on kohonnut vuonna Sameusarvot ovat olleet välillä 0,67 55 FNU/NTU. Vuoden 2012 toukokuun (44 NTU) ja huhtikuun (55 NTU) sekä joulukuun 2013 (36 NTU) sameusarvot olivat korkeampia kuin tarkkailujaksolla yleisesti. E-coli on ollut 0 pmy/100 ml kaikkina näytteenottokertoina vuosina Seurakunnan kaivosta määritetään viiden vuoden välein erikoisanalyysit (rasvahapot ja elohopea). Viimeksi määritykset tehtiin keväällä 2012, jolloin elohopeapitoisuus oli alle määritysrajan (<0,02 µg/l). Rasvahapoista (formiaatti, asetaatti, propionaatti, butyraatti, oksalaatti, malonaatti, sukkinaatti, maleaatti ja ftalaatti) kaikki tulokset olivat alle määritysrajan (<5 mg/l ja <10 mg/l (ftalaatti)). Annan hautausmaan havaintoputkista H1-H5 mitataan pinnankorkeus Kokkolan Veden omavalvontaan liittyen joka toinen kuukausi. Havaintoputkien pinnankorkeudet ovat olleet tasaisia tarkastelujakson aikana ja hieman nousseet vuosina Kuva 15. Kokkolan Seurakuntayhtymän Annan hautausmaan tarkkailukaivon ph, sähkönjohtavuus, kloridi-, sulfaatti-, rauta-, mangaani-, ammoniumtyppi-, nitraatti- ja nitriittitypen summa- ja sinkkipitoisuus sekä KMnO 4 -luku, kovuus, virtaama, väri ja sameus sekä havaintoputkien H1-H5 pohjaveden pinnan taso (m, N 60 ) vuosina Tulokset, jotka ovat olleet alle määritysrajan on puolitettu kuvaajissa. 40

42 Kuva 15. Kokkolan Seurakuntayhtymän Annan hautausmaan tarkkailukaivon ph, sähkönjohtavuus, kloridi-, sulfaatti-, rauta-, mangaani-, ammoniumtyppi-, nitraatti- ja nitriittitypen summa- ja sinkkipitoisuus sekä KMnO 4 -luku, kovuus, virtaama, väri ja sameus sekä havaintoputkien H1-H5 pohjaveden pinnan taso (m, N 60 ) vuosina Tulokset, jotka ovat olleet alle määritysrajan on puolitettu kuvaajissa. 41

43 Kuva 15. Kokkolan Seurakuntayhtymän Annan hautausmaan tarkkailukaivon ph, sähkönjohtavuus, kloridi-, sulfaatti-, rauta-, mangaani-, ammoniumtyppi-, nitraatti- ja nitriittitypen summa- ja sinkkipitoisuus sekä KMnO4-luku, kovuus, virtaama, väri ja sameus sekä havaintoputkien H1-H5 pohjaveden pinnan taso (m, N60) vuosina Tulokset, jotka ovat olleet alle määritysrajan on puolitettu kuvaajissa. 42

44 Kuva 15. Kokkolan Seurakuntayhtymän Annan hautausmaan tarkkailukaivon ph, sähkönjohtavuus, kloridi-, sulfaatti-, rauta-, mangaani-, ammoniumtyppi-, nitraatti- ja nitriittitypen summa- ja sinkkipitoisuus sekä KMnO 4 -luku, kovuus, virtaama, väri ja sameus sekä havaintoputkien H1-H5 pohjaveden pinnan taso (m, N 60 ) vuosina Tulokset, jotka ovat olleet alle määritysrajan on puolitettu kuvaajissa Ja-Ko Betoni Oy (JB1, JB2 ja JB3) Ja-Ko Betoni Oy:n pohjavesinäytteistä määritettiin näytteenoton yhteydessä pinnankorkeus, lämpötila, haju ja ulkonäkö. Lisäksi laboratoriossa ph, sähkönjohtavuus, kloridi, sameus, ammoniumtyppi, sinkki, kovuus, mangaani, rauta, sulfaatti, alkaliniteetti, COD Cr, kiintoaine, happi, kokonaistyppi, kalsium, kromi, koboltti, alumiini ja kokonaisöljyhiilivedyt. Tässä raportissa esitetään havaintoputkien JB1, JB2 ja JB3 tärkeimpien parametrien kuvaajat (ks. kuva 16) ja verrataan niitä olemassa oleviin ympäristönlaatunormeihin. Havaintoputkien sijainnit on esitetty liitteessä 2. Havaintoputki JB2 on asennettu vuonna 2010 ja on lisätty kuvaajiin syksyn 2010 tuloksista lähtien. Putken JB1 rikkoutumisen johdosta ei kyseisestä pisteestä ole tuloksia syksyn 2013 tai kevään 2014 osalta. Rikkoutunut pohjavesiputki on uusittu kesällä Betonitehtaan pihalla sijaitseva havaintoputken JB1 ph-arvot ovat korkeammat koko tarkastelujakson ajan verrattuna putkiin JB2 ja JB3. Tulokset ovat olleet tarkastelujakson aikana putkessa JB1 välillä 9,9 12,0 ja muissa putkissa välillä 5,5 7,2. Sähkönjohtavuus on huomattavasti korkeampi (suurimmillaan 230 ms/m) putkessa JB1 koko tarkastelujakson ajan verrattuna muihin putkiin. Muiden havaintoputkien tulokset ovat olleet tasolla 4,2 41,0 ms/m. Kloridipitoisuudet ovat havaintoputkissa pysyneet melko tasaisina tarkastelujakson aikana. Poikkeavana tuloksena on putken JB1 joulukuun 2008 EQS-arvon ylittävä tulos (32 mg/l). Kloridipitoisuudet ovat vaihdelleet välillä 2,0 32 mg/l. Valtioneuvoston asettama pohjaveden ympäristölaatunormi kloridille on 25 mg/l ja putkien pitoisuudet ovat pääosin alittaneet asetetun normin koko tarkastelujakson ajan. Sinkkipitoisuutta on alettu määrittämään vasta vuonna 2011 yhteistarkkailun myötä. Putken JB2 sinkkipitoisuus on ollut korkeampi kuin putkien JB1 ja JB3 vuonna 2011 ja putken sinkkipitoisuudet ovat laskeneet tarkastelujaksolla. Vastaavasti putken JB3 pitoisuudet ovat nousseet vuosien 2012 ja 2014 aikana. Vuonna 2015 JB3:n sinkkipitoisuus on laskenut. Putken JB1 sinkkipitoisuus oli keväällä 2013 poikkeavan korkea (110 µg/l). Muilta osin havaintoputkien tulokset alittavat ympäristönlaatunormin (60 µg/l). 43

45 Ammoniumtyppipitoisuutta on alettu määrittämään vuonna Putken JB1 pitoisuus on korkeampi kuin muissa putkissa. Valtioneuvoston asettama ympäristönlaatunormi pohjaveden ammoniumtypelle on 0,2 mg/l ja kyseinen arvo pääosin ylittyy putken JB1:n osalta. Tulokset tarkastelujaksolla ovat olleet välillä 0,006 0,69 mg/l. Kokonaistyppipitoisuus on pääsääntöisesti korkeampi putkessa JB1 kuin putkissa JB2 ja JB3. Tulokset ovat tarkastelujaksolla olleet välillä 0,025 1,9 mg/l. Havaintoputken JB3 sulfaattipitoisuudet vaihtelevat enemmän kuin muiden putkien ja pitoisuudet ovat korkeampia. Pitoisuudet ovat laskeneet hieman vuodesta 2010 lähtien ja tulokset ovat tarkastelujakson aikana olleet välillä mg/l. Ympäristönlaatunormi pohjaveden sulfaatille on 150 mg/l ja kyseinen arvo alittuu jokaisen putken osalta. Joulukuussa 2008 kiintoainepitoisuus putkessa JB1 oli 110 mg/l, kun taas vuosina tulokset ovat pysytelleet välillä <2,0 42 mg/l. Myös putken JB3 kiintoainepitoisuudet ovat laskeneet vuoden ( mg/l) arvoista. Vuoden 2014 lokakuun tuloksessa kiintoaineen määrä putkessa kohosi kuitenkin jälleen huomattavasti (520 mg/l). Veden puskurikykyä kuvaava alkaliniteetti on pieni havaintoputkessa JB2 koko tarkastelujakson ajan. Putken JB3 alkaliniteetti vaihtelee tarkastelujaksolla. Putken JB1 alkaliniteetti on pääosin korkeampi kuin muiden putkien. Tarkastelujakson aikana tulokset ovat olleet välillä 0,039 10,0 mmol/l. Kalsiumpitoisuudet ovat tarkastelujakson aikana olleet välillä 1,5 50,0 mg/l. Kalsiumin taustapitoisuus kaikista Suomen pohjavesiasemista tehdyistä analyyseistä vuosina on 5,42 mg/l (n=5141) (Soveri 2001), mikä on yhtäläistä tasoa havaintoputken JB2 tulosten kanssa. Muiden putkien osalta tulokset ja pitoisuuksien vaihtelut ovat suuria. Tarkastelujakson aikana kromitulokset ovat olleet väillä <1 21 µg/l. EQS:n ympäristönlaatunormi pohjaveden kromille on 10 µg/l ja vuosina kyseinen arvo on pääosin alittunut kaikissa putkissa. Poikkeuksena syksyn 2010 JB2 kromipitoisuus (19 µg/l). Kromipitoisuudet ovat olleet alle määritysrajan (<1 µg/l, <2 µg/l, <5 µg/l) useana kertana tarkastelujaksolla, tällöin tulokset on puolitettu. Pohjaveden kovuus vaihtelee havaintoputkissa JB1 ja JB3. Pienimpiä arvot ovat olleet putkessa JB2. Tarkastelujaksolla tulokset ovat olleet välillä 0,058 1,3 mmol/l. Tarkastelujakson aikana rautatulokset ovat olleet välillä <0,01 14,0 mg/l. Rautatulokset alueella ovat korkeita ja vaihteluvälit suuria. Putken JB1 rautapitoisuus on ollut putkien JB2 ja JB3 tuloksia huomattavasti pienempi. Tarkastelujakson aikana mangaanitulokset ovat olleet välillä <0,001 2,1 mg/l. Putken JB3 pitoisuudet ovat olleet korkeammat koko tarkastelujakson ajan verrattuna putkiin JB1 ja JB2. Mangaanipitoisuus putkessa JB1 on ollut alle määritysrajan (<0,001 mg/l, <0,002 mg/l, <0,005 mg/l) useana kertana tarkastelujaksolla, tällöin tulokset on puolitettu. Putken JB3 mangaanipitoisuus on laskenut vuodesta 2010, mutta noussut hieman vuonna

46 Alumiinipitoisuus on huomattavasti muita putkia korkeampi havaintoputkessa JB1. Tulokset ovat olleet välillä µg/l vuosina , joten tulosten vaihteluvälit putkessa JB1 ovat olleet suuria. Alumiinin taustapitoisuus kaikista Suomen pohjavesiasemista tehdyistä analyyseistä vuosina on 156 µg/l (n=4138) (Soveri 2001), mikä on yhtäläistä tasoa havaintoputkien JB2 ja JB3 vuosien tulosten kanssa. Vuoden 2014 putken JB3 lokakuun tuloksessa alumiinin pitoisuus kohosi huomattavasti 1600 µg/l. Happipitoisuus on huono putkissa JB1 ja JB3. Happipitoisuus putkessa JB2 vaihtelee. Tulokset vaihtelevat välillä 0-8,7 mg/l. Kobolttipitoisuus on alle määritysrajan (<0,2 µg/l, <2 µg/l ja <5 µg/l) useimmilla määrityskerroilla tarkastelujaksolla putkessa JB1. EQS-arvo pohjaveden koboltille on 2 µg/l, mikä on ylittynyt putkissa JB2 ja JB3 vuodesta 2010 lähtien. Tulokset vaihtelevat tarkastelujaksolla välillä <0,2-37 µg/l. Sameusarvot ovat olleet välillä 0,21 65 FNU/NTU. COD Cr -pitoisuus on alle määritysrajan (<25 mg/l, <30 mg/l) suurimmalla osalla määrityskerroista kaikissa putkissa. Tulokset vaihtelevat välillä <25 59 mg/l. Öljyhiilivetyjakeet (C10-C40) ovat olleet pääosin alle määritysrajan (<50 µg/l, <100 µg/l) tarkastelujakson kaikissa putkissa. Valtioneuvoston asettama pohjaveden ympäristönlaatunormi öljyjakeille (C10-C40) on 50 µg/l ja tämä ylitetään keväällä 2011 putkessa JB1 (60 µg/l). Ja-Ko Betonin piha-alueen pintavedet ovat ilmeisesti vaikuttaneet havaintoputken JB1 vedenlaatuun. Kyseisen havaintoputken tuloksia ei ole onnistuttu saamaan syksyllä 2013 ja keväällä 2014 johtuen putken rikkoutumisesta. Kyseinen putki on uusittu vuoden 2014 kesän aikana. Pitoisuudet pysyivät edellisvuosien tavoin kohonneina uudessa putkessa. Kuva 16. Ja-Ko Betoni Oy:n havaintoputkien JB1, JB2, JB3 ph-, sähkönjohtavuus-, kloridi-, sinkki-, ammoniumtyppi-, kokonaistyppi-, sulfaatti-, kiintoaine-, alkaliniteetti-, kalsium-, kromi-, rauta-, mangaani-, alumiini-, happi- ja kobolttipitoisuus sekä sameus vuosina Tulokset, jotka ovat olleet alle määritysrajan on puolitettu kuvaajissa. 45

47 Kuva 16. Ja-Ko Betoni Oy:n havaintoputkien JB1, JB2, JB3 ph-, sähkönjohtavuus-, kloridi-, sinkki-, ammoniumtyppi-, kokonaistyppi-, sulfaatti-, kiintoaine-, alkaliniteetti-, kalsium-, kromi-, rauta-, mangaani-, alumiini-, happi- ja kobolttipitoisuus sekä sameus vuosina Tulokset, jotka ovat olleet alle määritysrajan on puolitettu kuvaajissa. 46

48 Kuva 16. Ja-Ko Betoni Oy:n havaintoputkien JB1, JB2, JB3 ph-, sähkönjohtavuus-, kloridi-, sinkki-, ammoniumtyppi-, kokonaistyppi-, sulfaatti-, kiintoaine-, alkaliniteetti-, kalsium-, kromi-, rauta-, mangaani-, alumiini-, happi- ja kobolttipitoisuus sekä sameus vuosina Tulokset, jotka ovat olleet alle määritysrajan on puolitettu kuvaajissa. 47

49 9.11 Kokkolan Golf (Golf3 ja Golf7) Kokkolan Golfin kahdesta pohjavesilammikosta määritettiin näytteenoton yhteydessä lämpötila, haju ja ulkonäkö. Lisäksi laboratoriossa ph, sähkönjohtavuus, kloridi, sameus, sinkki, ammoniumtyppi, kokonaisfosfori ja nitraatti- ja nitriittitypen summa. Tässä raportissa esitetään Kokkolan Golfin havaintopisteiden Golf3 ja Golf7 tärkeimpien parametrien kuvaajat (ks. kuva 17) ja verrataan niitä olemassa oleviin ympäristönlaatunormeihin. Havaintopisteiden sijainnit on esitetty liitteessä 2. Molempien lammikoiden vesi on erittäin hapanta. ph-arvot kummassakin pisteessä ovat tasaiset ja tulokset ovat olleet välillä 4,8 5,6 vuosina Sähkönjohtavuudet ovat olleet melko tasaisia molemmissa lammikoissa. Tulokset vaihtelevat välillä 13 18,3 ms/m. Pisteiden Golf3 ja Golf7 kloridipitoisuudet ovat tasaisia ja tulokset ovat olleet välillä 5,5 8,4 mg/l. Valtioneuvoston asettama ympäristönlaatunormi pohjaveden kloridille on 25 mg/l ja kyseinen arvo alitetaan selvästi vuosina Sinkkipitoisuutta on alettu tutkimaan pisteistä Golf3 ja Golf7 vasta vuonna 2011 yhteistarkkailun myötä. Tulokset ovat tarkastelujaksolla välillä µg/l. Valtioneuvoston asettama ympäristönlaatunormi pohjaveden sinkille on 60 µg/l. Kyseinen arvo ylittyi kertaalleen heinäkuussa 2012 pisteessä Golf3. Kokonaisfosforipitoisuudet ovat olleet välillä 0,004 0,022 mg/l. Vuosien sekä lammikoiden välistä vaihtelua on kokonaisfosforin osalla enemmän kuin muissa parametreissa. Ammoniumtyppipitoisuudet ovat pieniä välillä <0,004-0,049 mg/l. Tulokset ovat olleet usein alle määritysrajan (<0,004 mg/l). Valtioneuvoston asettama ympäristönlaatunormi pohjaveden ammoniumtypelle on 0,2 mg/l ja kyseinen arvo alitetaan selvästi. Pisteen Golf7 sameus vaihtelee tarkastelujaksolla, mutta pisteen Golf3 sameus on pysynyt hyvin tasaisena. Tulokset olivat välillä 0,54 6,5 FNU/NTU vuosina Nitraatti- ja nitriittityppi on ollut alle määritysrajan (<0,004 mg/l, <0,003 mg/l, <0,005 mg/l) kummassakin pisteessä tarkastelujakson aikana lukuun ottamatta pistettä Golf3 heinäkuussa 2010 (0,0083 mg/l) ja pistettä Golf7 heinäkuussa 2012 (0,033 mg/l). 48

50 Kuva 17. Kokkolan Golfin pohjavesilammikoiden Golf3 ja Golf7 ph, sähkönjohtavuus, kloridi-, sinkki-, kokonaisfosfori- ja ammoniumtyppipitoisuus sekä sameus heinäkuussa Tulokset, jotka ovat olleet alle määritysrajan on puolitettu kuvaajissa. 49

51 9.12 Lassila & Tikanoja Oyj (LT1) Lassila & Tikanoja Oyj:n pohjavesinäytteestä määritettiin näytteenoton yhteydessä pinnankorkeus, lämpötila, haju ja ulkonäkö. Lisäksi laboratoriossa ph, sähkönjohtavuus, kloridi, sameus, ammoniumtyppi, sinkki ja kokonaisöljyhiilivedyt (C10-C40). Tässä raportissa esitetään havaintoputken LT1 parametrien kuvaajat (ks. kuva 18) ja verrataan niitä olemassa oleviin ympäristönlaatunormeihin. Havaintoputken sijainti on esitetty liitteessä 2. Kyseinen havaintoputki on asennettu syksyllä Havaintoputken ph-arvo on pysynyt hyvin tasaisena tarkastelujaksolla. Tulokset ovat olleet välillä 5,5 6,4. Sähkönjohtavuus vaihtelee tarkastelujaksolla. Tulokset vaihtelevat välillä ms/m. Toukokuun 2015 tulos (12 ms/m) poikkeaa muista arvoista. Kloridipitoisuudet ovat olleet välillä 0,5 15,0 mg/l. Valtioneuvoston asettama ympäristönlaatunormi pohjaveden kloridille on 25 mg/l ja kyseinen arvo alitetaan tarkastelujaksolla. Toukokuun 2015 kloridipitoisuus poikkeaa muista tuloksista tarkkailujaksolla kuten sähkönjohtavuus arvo. Sinkkipitoisuutta on alettu tutkimaan vuonna 2011 yhteistarkkailun myötä. Tulokset ovat tarkastelujaksolla olleet välillä 9,4 80 µg/l. Valtioneuvoston asettama ympäristönlaatunormi pohjaveden sinkille on 60 µg/l ja arvo ylittyy kevään näytteessä vuosina 2011, 2013 sekä Ammoniumtyppipitoisuutta on alettu tutkimaan vuonna 2011 yhteistarkkailun myötä. Tulokset ovat tarkastelujaksolla olleet välillä 0,042 0,40 mg/l. Kevään 2015 tulos (0,042 mg/l) poikkeaa tarkastelujakson tuloksista. Valtioneuvoston asettama ympäristönlaatunormi pohjaveden ammoniumtypelle on 0,2 mg/l ja kyseinen arvo ylittyy kaikilla muilla määrityskerroilla paitsi keväällä Sameus vaihtelee tarkastelujaksolla. Tulokset ovat olleet välillä NTU. Putken vesi on toisinaan hieman silttistä ja kellertävää. Öljyhiilivetyjakeet (C10-C40) ovat tarkastelujaksolla olleet välillä < µg/l. Keväällä 2011, syksyllä 2013, syksyllä 2014 ja syksyllä 2015 tulokset ovat olleet alle määritysrajan (<50 µg/l). Muilla määrityskerroilla tulokset ylittävät Valtioneuvoston asettaman pohjaveden ympäristönlaatunormin (50 µg/l) raskaiden öljyjakeiden (C21-C40) osalta. Lassila & Tikanojan Oyj on ilmoittanut siirtävänsä toimintonsa pois alueelta mennessä, minkä seurauksena myös toiminnan mahdolliset pohjavesivaikutukset lakkaavat. 50

52 Kuva 18. Lassila & Tikanoja Oyj:n havaintoputken LT1 ph, sähkönjohtavuus, kloridi-, sinkki- ja ammoniumtyppipitoisuus sekä sameus vuosina Tulokset, jotka ovat olleet alle määritysrajan on puolitettu kuvaajissa. 51

53 9.13 Etelä-Pohjanmaan Ely-keskus / L-vastuualue (Tie2028) Etelä-Pohjanmaan Ely-keskuksen/L-vastuualueen pohjavesinäytteestä määritettiin näytteenoton yhteydessä pinnankorkeus, lämpötila, haju ja ulkonäkö. Lisäksi laboratoriossa ph, sähkönjohtavuus, kloridi, sameus, ammoniumtyppi ja sinkki. Tässä raportissa esitetään havaintoputken Tie2028 parametrien kuvaajat (ks. kuva 19) ja verrataan niitä olemassa oleviin ympäristönlaatunormeihin. Havaintoputken sijainti on esitetty liitteessä 2. Havaintoputken ph-arvo on pysynyt hyvin tasaisena tarkastelujaksolla. Tulokset ovat olleet välillä 6,0 6,2. Sähkönjohtavuus on vaihdellut tarkastelujaksolla välillä 11,7 26,0 ms/m. Sähkönjohtavuudet ovat kohonneet keväästä 2013 lähtien. Kloridipitoisuudet ovat olleet välillä 3,4 8,0 mg/l. Valtioneuvoston asettama ympäristönlaatunormi pohjaveden kloridille on 25 mg/l ja kyseinen arvo alitetaan tarkastelujaksolla. Sinkkipitoisuutta on alettu tutkimaan vuonna 2011 yhteistarkkailun myötä. Tulokset ovat olleet välillä 3,5 22 µg/l. Valtioneuvoston asettama ympäristönlaatunormi pohjaveden sinkille on 60 µg/l ja arvo alitetaan selvästi tarkastelujaksolla. Ammoniumtyppipitoisuutta on alettu tutkimaan vuonna 2011 yhteistarkkailun myötä. Tulokset ovat olleet välillä 0,079 0,13 mg/l. Valtioneuvoston asettama ympäristönlaatunormi pohjaveden ammoniumtypelle on 0,2 mg/l ja kyseinen arvo alitetaan tarkastelujaksolla. Sameus vaihtelee tarkastelujaksolla. Tulokset ovat olleet välillä 5,0 65 NTU. Kuva 19. Etelä-Pohjanmaan Ely-keskuksen/L-vastuualueen havaintoputken Tie2028 ph, sähkönjohtavuus, kloridi-, sinkki- ja ammoniumtyppipitoisuus sekä sameus vuosina Tulokset, jotka ovat olleet alle määritysrajan on puolitettu kuvaajissa. 52

54 Kuva 19. Etelä-Pohjanmaan Ely-keskuksen/L-vastuualueen havaintoputken Tie2028 ph, sähkönjohtavuus, kloridi-, sinkki- ja ammoniumtyppipitoisuus sekä sameus vuosina Tulokset, jotka ovat olleet alle määritysrajan on puolitettu kuvaajissa. Kuvassa 20 on esitetty Prisman kiertoliittymän kohdalla sijaitsevien havaintoputkien sijainnit ja pinnankorkeudet vuosina Pinnankorkeutta kyseisistä putkista määritetään keväällä, kesällä ja syksyllä. Kyseinen tarkkailu on liitetty osaksi yhteistarkkailua toistaiseksi. Pinnankorkeutta ei ole kyetty mittaamaan putkesta P3 vuoden 2011 jälkeen (lukko rikkoutunut/ alue asfaltoitu). Havaintoputkien pinnankorkeudet ovat olleet tasaisia tarkastelujakson aikana. Kuva 20. Etelä-Pohjanmaan Ely-keskuksen/L-vastuualueen Prisman kiertoliittymän havaintoputkien P1, P2 ja P3 sijainnit ja pohjavedenpinnan taso (m, N 60 ) vuosina

55 9.14 Liikennevirasto (Rata1) Liikenneviraston (Rata) pohjavesinäytteestä määritettiin näytteenoton yhteydessä pinnankorkeus, lämpötila, haju ja ulkonäkö. Lisäksi laboratoriossa ph, sähkönjohtavuus, kloridi, sameus, ammoniumtyppi ja sinkki. Tässä raportissa esitetään havaintoputken Rata1 parametrien kuvaajat (ks. kuva 21) ja verrataan niitä olemassa oleviin ympäristönlaatunormeihin. Havaintoputken sijainti on esitetty liitteessä 2. Havaintoputken ph-arvo on ollut melko tasainen tarkastelujakson aikana. Tulokset ovat olleet välillä 5,9 6,4. Sähkönjohtavuus on noussut syksystä Tulokset ovat vaihdelleet välillä 18,4 47,0 ms/m. Kloridipitoisuus nousee keväästä 2011 lähtien. Tulokset ovat olleet tarkastelujaksolla välillä mg/l. Valtioneuvoston asettama ympäristönlaatunormi pohjaveden kloridille on 25 mg/l ja kyseinen arvo on ylittynyt syksystä 2011 alkaen. Sinkkipitoisuutta on alettu tutkimaan vuonna 2011 yhteistarkkailun myötä. Valtioneuvoston asettama ympäristönlaatunormi pohjaveden sinkille on 60 µg/l ja arvo alitetaan tarkastelujaksolla selvästi. Tulokset vaihtelevat välillä 1,2 19 µg/l. Ammoniumtyppipitoisuutta on alettu tutkimaan vuonna 2011 yhteistarkkailun myötä. Tulokset ovat olleet melko tasaisia, lukuun ottamatta kevään 2013 matalaa tulosta. Tulokset vaihtelevat välillä 0,13 0,38 mg/l. Valtioneuvoston asettama ympäristönlaatunormi pohjaveden ammoniumtypelle on 0,2 mg/l ja kyseinen arvo ylitetään lähes kaikkina määrityskertoina. Sameus vaihtelee tarkastelujaksolla. Tulokset ovat olleet välillä NTU. Kuva 21. Liikenneviraston (Rata) havaintoputken Rata1 ph-, sähkönjohtavuus-, kloridi-, sinkki- ja ammoniumtyppipitoisuus sekä sameus vuosina Tulokset, jotka ovat olleet alle määritysrajan on puolitettu kuvaajissa. 54

56 Kuva 21. Liikenneviraston (Rata1) havaintoputken ph-, sähkönjohtavuus-, kloridi-, sinkki- ja ammoniumtyppipitoisuus sekä sameus vuosina Tulokset, jotka ovat olleet alle määritysrajan on puolitettu kuvaajissa Kokkopesu Oy, Kokkotyö-säätiö (Kokkopesu) Kokkopesu Oy:n ja Kokkotyö-säätiön pesulan pohjavesinäytteestä määritettiin näytteenoton yhteydessä pinnankorkeus, lämpötila, haju ja ulkonäkö. Lisäksi laboratoriossa analysoitiin ympäristöluvan mukaisesti ph, sähkönjohtavuus, kloridi, kokonaisfosfori, kokonaistyppi, ammoniumtyppi, sinkki, koboltti, öljyhiilivedyt C10-C40, kolimuotoiset bakteerit ja Escherichia coli. Kahden ensimmäisen vuoden aikana ( ) pohjavedestä selvitetään myös trikloorieteenipitoisuus. Tässä raportissa esitetään havaintoputken Kokkopesu parametrien kuvaajat (ks. kuva 22) ja verrataan niitä olemassa oleviin ympäristönlaatunormeihin. Havaintoputken sijainti on esitetty liitteessä 2. Havaintoputken ph-arvot ovat olleet välillä 7,3 7,4 mikä on hieman korkeampi kuin yhteistarkkailun havaintoputkissa keskimäärin. Sähkönjohtavuus putkessa laskee tarkkailujaksolla. Tulokset ovat välillä ms/m ja näin ollen tulokset ovat melko korkeat. Kloridipitoisuus on sähkönjohtavuuden tavoin korkea, mutta on laskenut tarkastelujaksolla. Tulokset ovat välillä mg/l. Valtioneuvoston asettama ympäristönlaatunormi pohjaveden kloridille on 25 mg/l ja tämä ylittyy kaikilla näytteenottokerroilla. Valtioneuvoston asettama ympäristönlaatunormi pohjaveden sinkkipitoisuudelle on 60 µg/l. Kyseinen rajaarvo alittuu tarkastelujaksolla kaikilla näytteenottokerroilla. Tulokset vaihtelevat välillä 1,8-48 µg/l. 55