Juho Iipponen. Tikkurilan lukio Maantiede. Ohjaaja: Mika Meller

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Juho Iipponen. Tikkurilan lukio Maantiede. Ohjaaja: Mika Meller"

Transkriptio

1 Fysikaalis-kemiallisten vedenlaatuparametrien muutosten ja keskinäisten yhteyksien tarkastelu pelto- ja metsäalueen välillä Keravanjoen vesistöalueella in situ- automaattista mittausteknologiaa hyödyntäen Juho Iipponen Tikkurilan lukio Maantiede Ohjaaja: Mika Meller 25. marraskuuta 2012

2 Tiivistelmä Jo pitkään yksi merkittävimmistä luotettavaa vesistöntutkimusta haitanneista tekijöistä on ollut näytteenottotiheyden pienuus. Usein ongelman ratkaisuksi on esitetty näytteenoton ohella toimivaa automaattista mittausjärjestelmää, joka kuitenkin voi lohkaista tutkimusbudjetista erittäin suuren siivun ja silti mitata vain paria parametria. Tässä työssä kehitin halvan, mutta laadukkaan pitkäaikaiseen vesistöntutkimukseen soveltuvan automaattisen mittausaseman ja hyödynsin sitä Keravanjoen vesistöalueen tutkimiseen. Työssäni vertailin toisiinsa fysikaalis-kemiallisen vedenlaadun muutosta jokiveden kulkiessa pelto- tai metsäalueen läpi käyttäen kahta automaattista mittausasemaa yhtäaikaisesti ja vertailemalla näiden tuloksia keskenään. Ennen vain yhtä mittausasemaa käyttäneissä tutkimuksissa vedenlaadun muutosten lähde on jäänyt pitkälti arvailujen varaan, mutta kahden robotin keskinäisiä tietoja vertailemalla saadaan myös paremmin tietää lähteen sijainti. Tarkoituksena oli myös määrittää parametrien välisiä korrelaatioita, joita on Keravanjoen vesistössä viimeksi selvitetty yli 20 vuotta sitten. Pelto- ja metsäalueen vedenlaaduissa havaittiin selviä muutoksia, jotka oli mahdollista kytkeä jokea ympäröivän kasvillisuuden tyyppiin. Korrelaatioissa havaittiin selviä eroja sekä kahden tutkimusalueen välillä että niitä aiemmin tarkastelleeseen tutkimukseen. Havaituista eroista huolimatta tutkimusaineistoa voi olla vaikea yleistää usealle eri kasvustotyypille ja aiheen parissa halvalla mittausteknologialla toteutettavalle jatkotutkimukselle jäi vielä paljon selvitettävää.

3 Sisältö 1 Johdanto 1 2 Teoriaa 2 3 Tutkimuksen toteutus ja automaattinen mittausteknologia Mittausalueet Automaattisen seurannan hyödyt Automaattisten mittausasemien tekniikka 7 4 Tulokset Peltoalueen mittaukset Mediaanimuutokset ja parametrien keskinäiset korrelaatiot Sademäärän vaikutus parametreihin Metsäalueen mittaukset Mediaanimuutokset ja parametrien keskinäiset korrelaatiot Sadetapahtuman vaikutus parametreihin metsäalueella 12 5 Tulosten tarkastelu Korrelaatiossa ja mediaaneissa havaitut muutokset, sekä kytkökset sademäärään Tulosten luotettavuus Jatkotutkimusmahdollisuudet 16 6 Mittausaseman kehitystyö 18 7 Kiitokset 19 Lähteet 20 Liitteet LIITE 1 Mittausaseman kytkentäkaavio LIITE 2 Mittausjärjestelyn kaaviokuva, ei mittakaavassa LIITE 3 Paranneltu sameussensori LIITE 4 Automaattinen mittausasema käytössä LIITE 5 Keskusyksikkö LIITE 6 Osaluettelo

4 1 1 Johdanto Automaattista vedenlaadun tarkkailua on usein menestyksekkäästi hyödynnetty näytteenotonoton rinnalla antamaan kokonaisvaltaisempaa kuvaa vedenlaadun muutoksista myös näytteenottojen väliltä. Tähän tarkoitukseen suunnitellut ammattilaistason laitteet kuitenkin maksavat halvimmillaan useita tuhansia euroja, mikä on voinut rajoittaa niiden hankintaa etenkin köyhimmillä alueilla tehtävissä tutkimuksissa. Tästä syystä laitteita onkin myös aiemmin yritetty valmistaa harrastelijapohjalta [1], mutta tällöin niiden takana on ollut useampihenkinen harrastelijaryhmä, jonka mittalaite on lopuksi mitannut vain muutamaa parametria. Vasta viime vuosina mikrokontrolleriteknologian kehityksen myötä on tullut mahdolliseksi rakentaa kunnollisia harrastelijamittalaitteita, joita voidaan käyttää luotettavaan vedenlaadun seurantaan. Tässä työssä käytin itse tekemääni mittausasemaa pelto- ja metsäalueen vedenlaadun vertailuun ja pyrin hahmottamaan, miten vedenlaatu muuttuu joen kulkiessa näiden alueiden läpi. Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys on jonkin verran toteuttanut automaattista mittausteknologiaa hyödyntäviä tutkimuksia Vantaanjoen vesistöalueella, mutta kahden erilailla hajakuormittavan alueen vedenlaatua ei ole automaattisin mittausteknologioin aiemmin tutkittu. Vuonna 1991 toteutetussa tutkimuksessa tutkittiin vedenlaatuparametrien yhteyttä toisiinsa Keravanjoessa [2], mutta sen jälkeen joen kuormitus voi olla muuttunut ja nyt yhteyksiä on hyvä tutkia uudelleen; tällä kertaa useammalla mittauspisteellä. Tätä tutkimusta varten rakentamani halpojen mittausasemien kaltaiset laitteet mahdollistavat joen tutkimisen myös useammalla alueella samanaikaisesti, mikä antaisi paremman kuvan vedenlaatumuutosten spatiaalisista eroista.

5 2 2 Teoriaa Etelä-Suomen joissa ja niiden valuma-alueiden kattamalla vesistöalueella elää runsaasti eliöitä, jotka elävät joko pelkästään joessa tai sen välittömässä läheisyydessä. Joki on mielenkiintoinen ekosysteemi, sillä joissakin sen osissa vesi virtaa hyvin hitaasti ja toisissa hyvin nopeasti, jolloin eri kasvit ja eläimet voivat sopeutua erilaisille elinalueille. Järvistä poiketen joet ovat usein kapeita, matalampia ja niillä on paljon enemmän rantaviivaa maa-alueita vasten, mikä tarkoittaa sitä, että jokiekosysteemeissä kohtaavat niin maa- kuin vesiekosysteemit. Tällainen ekolokeroiden moninaisuus takaa alueelle runsaan lajirikkauden. Näillä lajeilla on monia eroavaisuuksia keskenään, mutta niitä kaikkia yhdistää se, että ne ovat joko täysin tai osittain riippuvaisia näissä joissa virtaavista vesimassoista. Eliöiden elämään vaikuttaa runsaasti se, millaisia ominaisuuksia jokivedellä on. Joen virtausten mukana kulkeutuu joen koko valuma-alueelta runsaasti ravinteita ja partikkeleita, joista raskaimmat sedimentoituvat jo virtauksen alkumatkalle. Osa kevyemmistä partikkeleista kulkeutuu virran mukana alajuoksulle asti ja sedimentoituu vasta alajuoksun suvannoissa sitoen joen pohjaan ravinteita. Sitoutuneet ravinteet vapautuvat aikanaan takaisin veteen ja suurina määrinä ne voivat olla osatekijöitä suvantoalueiden rehevöitymiselle ja veden laadun heikentymiselle. Ravinteet ja niiden muutokset jokivedessä antavat selviä merkkejä jokiveden laadusta ja mahdollisesta rehevöitymisestä. Jokiveden kuntoa voidaan lisäksi arvioida monilla muilla keinoilla esimerkiksi mittaamalla veteen liuenneen hapen määrää tai veden sähkönjohtavuutta. Tavalliset suomalaiset sisävesikalat selviävät vesistöissä, joiden happipitoisuus on 6-8 mg/l. Liuenneen hapen määrään vaikuttaa suuresti sekä lämpötila että vedessä esiintyvien orgaanisten aineiden määrä. Lämpötila vaikuttaa siihen, kuinka paljon happea veteen voi liueta. Orgaaniset aineet voivat hajota kemiallisesti kuluttaen happea vedestä. Toisaalta kesän runsas perustuotanto voi paikoin nostaa happipitoisuuden jopa yli kylläisyyspisteen. [3, 4] Muita jokivedestä mitattavia ominaisuuksia ovat muun muassa ph-arvo, sähkönjohtavuus, sameus ja virtausnopeus. Vesieliöt ovat Etelä-Suomessa sopeutuneet elämään jokiekosysteemeissä, joiden veden ph-arvo vaihtelee 7,6:n ja 6,6:n välillä. Tällaisissa vesistöissä vallitsevat suotuisat kasvuolosuhteet myös monille vesikasveille. Sähkönjohtavuus ei itsessään liiemmin vaikuta vesieliöiden elämään tai veden laatuun, mutta sen arvo kuvaa viitteellisesti, kuinka paljon veteen on liuennut ravinteita tai

6 3 kiintoainesta, joissa olevat ionit johtavat sähköä. Kasvavan sameuden vaikutukset ilmenevät veden näkösyvyyden muutoksena, mutta samalla ne ilmentävät sähkönjohtavuuden tavoin partikkeleiden määrää ja varsinkin suurten näkyvyyttä heikentävien aineosasten olemassaoloa. Sameuden kanssa eniten korreloiva parametri on virtausnopeus [3]. Virtausnopeus riippuu joenuomassa olevasta hetkellisestä veden määrästä sekä uoman muodosta. Suurin virtausnopeus saavutetaan syvässä rajusti laskevassa koskessa, jossa virtausnopeus voi olla jopa satoja kertoja suurempi kuin matalassa, leveässä ja tasaisella maalla sijaitsevassa suvannossa. Veden määrä joessa sen sijaan riippuu lähes täysin sääolosuhteista ja varsinkin sateista tai sulamisvesistä. [5] Säätila vaikuttaa merkittävästi jokeen pintavalunnan mukana kulkeutuvien ravinteiden ja aineksen määrään muuttamalla uomassa virtaavan veden volyymia. Kun sää on sateinen, on pintamaa sadealueella kauttaaltaan märkä ja vesi pyrkii painovoiman vaikutuksesta virtaamaan matalimmalle alueelle synnyttäen virtoja, jotka laskevat lopulta yhdestä suuresta pääuomasta suurempaan vesistöön, kuten mereen. Lämpötilan kohotessa veden haihdunta on suurempaa ja mitä enemmän vettä haihtuu ilmakehään sen valuessa jokiin, sitä vähemmän sitä lopulta jokeen päätyy. Haihtumisen seurauksena virtaavien vesien suhteellinen ravinnepitoisuus kasvaa, sillä veden haihtuessa ravinteet eivät haihdu sen mukana. Sen sijaan alueen kasvillisuus, jonka alueella pintavalunta tapahtuu, vaikuttaa sekä valuvan veden että siinä olevien ravinteiden määrään, sillä kasvien kuluttaessa valuvaa pintavettä ne imevät juurillaan vettä sekä siihen liuenneet ravinteet. Jokia ympäröivä kasvillisuus vaikuttaa siis suuresti siihen miltä vedenlaatuparametrien arvot näyttävät. Joen rantavyöhykkeen kasvillisuuden rakenne joko edistää tai vähentää jokeen valuvien ravinteiden määrää pintavaluntavesissä. Jos joki sijaitsee keskellä tiheää metsävyöhykettä, on ilmiselvää että ympäröivä kasvillisuus imee itseensä suuria määriä ravinnepitoista vettä, mutta runsaasti vettä kulkeutuu ojiin ja puroihin, joista vesi edelleen valuu jokeen. Metsissä kasvit kuolevat ja maatuvat hajottajien hajottaessa kuollutta eloperäistä ainesta. Hajoamisprosessissa vapautuu runsaasti happamia ammoniumioneja + NH 4 ja pienempiä määriä emäksisiä maaperässä esiintyviä fosfaatti-ioneja Orgaanisen aineksen hajoamisesta muodostuu Suomen metsille tyypillistä hapanta maannoksen 3- PO 4. pintaosaa humusta. Humusta kulkeutuu jokiveteen pintavalunnan mukana sitä happamoittaen. Kaikki joet eivät kuitenkaan virtaa metsien keskellä vaan niihin kulkeutuu vettä monien muidenkin ekosysteemien läpi. [6, 7]

7 4 Etelä-Suomessa jokien varsille on aikoinaan kynnetty runsaasti peltoja ja niitä on yhä edelleen monen joen varrella. Pelto poikkeaa hyvin suuresti metsästä jokea reunustavana vyöhykkeenä. Pelloilla kasvavat tavalliset viljelykasvit päästävät runsaasti enemmän pintavaluntavesiä jokeen kuin metsien tiheään kasvanut pohjakerros. Tämä osaltaan aiheuttaa jokiveden muuttumisen emäksisemmäksi, koska useiden peltojen viljelyssä käytetään sadon parantamiseen kalkitsemista ja maatalouslannoitteita. Lannoitteet sisältävät usein runsaasti emäksisiä fosfaatti-ioneja ja ammoniakkia, jotka vapautuvat liikalannoituksen seurauksena luontoon ja voivat vesistöissä olla kaloilla ja muille vesieliöille hyvinkin vaarallisia. Varsinkin ammoniakki voi olla kaloille jopa tappavaa, jos ph-arvo ylittää 7,0. Valumaveden emäksisyyttä lisää pelloilla kasvavien kasvien vähäinen maatuminen kasvukaudella. Nämä niiton jälkeiset vähäiset varret sisältävät niin vähän orgaanista ainesta, ettei niiden hajoamisesta synny metsille tyypillistä humuskerrosta pysyvästi happamoittamaan maaperää. Lisäksi peltojen maata muokataan syksyisin ja keväisin, jolloin vähäinenkin hapan pintamaannos painuu syvemmälle maahan, mikä taas estää valumavesiä kuljettamasta happamia aineita vesivirtoihin. Tämä siis edelleen lisää jokiveden emäksisyyttä peltoalueiden lähellä. Nykyisin vesistöjä pyritään suojelemaan ja estämään sen liiallinen happamoituminen tai emäksöityminen. [8] Monien vesistöjen varsilla olevien peltojen vesistöä vasten oleville reunoille on jätetty muutaman metrin levyinen luonnonmukainen kasvualue suojavyöhykkeeksi, jonka tarkoitus on vähentää pintavalunnan mukana tuomien lannoitteiden päätymistä vesistöihin. Suojavyöhykkeiden suositusleveys on vähintään 15 metriä, mutta suurimmassa osassa tutkittua peltoaluetta se on huomattavasti tätä kapeampi. Mitä leveämpi vyöhyke on, sitä paremmin siinä kasvavat kasvit sitovat itseensä vesistöön virtaavia pintavesiä ravinteineen. [9] Jokiekosysteemissä on kaikkien muiden ekosysteemien tavoin jonkin verran olosuhteiden vaihtelua niin vuorokauden- kuin vuodenaikojenkin tasolla. Merkittävimpiä muuttujia eri vuodenaikoina lienee auringon säteilyn seurauksena lämpötila ja sademäärä. Vuorokausitasolla suurin säännöllinen muuttuja lienee lämpötila, joka on koko vuoden ajan keskimäärin alhaisempi yöllä kuin päivällä. Joen laatuun ja siitä mitattavien parametrien arvoihin vaikuttavat siis hyvin monet tekijät. Kaiken kaikkiaan vesistöissä voidaan sanoa kaiken mitattavan vaikuttavan johonkin toiseen mitattavaan parametriin. Monilla parametreilla on jokin korrelaatio toisiin parametreihin verrattuna. Näiden korrelaatioiden suuruudet kuvaavat hyvin sitä, kuinka paljon esimerkiksi lämpötila ja liuenneen hapen määrä ovat toisistaan riippuvaisia ja toisiinsa verrannollisia. Tätä voidaan tutkia pienesti paikallisella tasolla muutaman kohteen sisällä tai suurella mittausdatalla voidaan todeta korrelaatiot laajasti koko vesistön alueelta.

8 5 3 Tutkimuksen toteutus ja automaattinen mittausteknologia 3.1 Mittausalueet N 0km 200km (Luettu ) Kuva 1. Rasteilla on esitetty mittausasemien sijainti suuri- ja pienimittakaavaisissa kartoissa.

9 6 Tutkimus toteutettiin Keravanjoen vesistössä Hiekkaharjun peltoalueella ja yläjuoksun Natura-alueella Keravanjokikanjonissa marraskuussa 2012 (Kuva 1). Toinen automaattisista mittausasemista sijoitettiin tutkimusalueen ylä- ja toinen alajuoksulle siten, että maankäyttö ja kasvillisuus olisivat samanlaisien mittausasemien välillä. Kummallakin alueella matka mittausasemalta mittausasemalle oli 2900±100m mitattuna jokea pitkin. Tarkasteltavaksi peltoalueeksi valittiin Hiekkaharjun laaja-alaiset pellot, joissa muu maankäyttö on hyvin vähäistä. Jokeen valuva vesi on tällöin peräisin pääasiassa pelloilta, eikä muista lähteistä, kuten asutuksesta. Nämä vedet myös hypoteesin mukaan päätyvät helposti jokiveteen, sillä peltoja reunustavat suojavyöhykkeet ovat kapeita ja koostuvat pelkistä heinäkasveista; vettä ja ravinteita juurillaan tehokkaasti imeviä pensas- ja puulajeja ei ole alueella lainkaan. Alueen muta- ja savipohjaisilla pelloilla viljellään erikoisempia lajikkeita, mansikkaa ja hernettä, mutta myös tavallisia viljalajikkeita, joita lannoitetaan normaalein menetelmin ja lannoitemäärin. Mittausalueen alajuoksulla lähellä toista mittausasemaa laskee jokeen pelloilta tuleva laskuoja, jonka toivotaan kuljettavan ravinteita jokeen laajemmalta alueelta ja näin paremmin kuvastavan pellon kokonaiskuormitusmäärää. Ravinnerikkaan Hiekkaharjun peltoalueen vastapainoksi tutkimukseen valittiin Keravanjokikanjonin boreaalisen lehdon alue, jossa kasvillisuus on luonnontilaista ja vesi kirkkaampaa kuin alajuoksulla. Joki meanderoi koko alueella voimakkaasti ja joen pohjan raekoko muuttuu alajuoksulle mentäessä pohjoisen yläjuoksun hiekasta etelän hiesuun ja hiekkaan. Alueen hydrodynamiikka on kasvillisuuden ohella luonnontilassa ja ympäröivien alueiden vedet virtaavat jokeen puroja pitkin tasaisesti koko Natura-alueen halki. [10] 3.2 Automaattisen seurannan hyödyt Mittaukset päätettiin toteuttaa in situ- periaatteella, jossa vettä havainnoidaan reaaliaikaisesti automaattisten mittausasemien sensoreilla paikan päällä. Menetelmään päädyttiin, sillä Keravanjokea on tutkittu automaattisin mittausteknologioin hyvin vähän [2, 3]. Sen sijaan jokialueen mittaukset ovat perustuneet laboratoriossa havainnoituihin manuaalinäytteisiin, joiden näytteenottotiheys on voinut olla vain joitakin kertoja vuodessa. Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys on toteuttanut Keravanjoen vesientarkkailua ottamalla

10 7 näytteitä seitsemältä havaintopaikalta koko joen matkalta. Tämä pitkäjänteinen mittaustyö ja näytteiden tarkka analysointi laboratoriossa on tuottanut paljon hyödyllistä dataa, mutta tutkimusmenetelmä on altis useille virhelähteille. Se ei muun muassa ota huomioon joen vedenlaadun hetkellisiä muutoksia, jotka voivat vaikuttaa yksittäisiin mittaustuloksiin. Tällöin yksittäiset keskimääräisestä poikkeavat pitoisuudet voivat vaikuttaa virheellisesti pidemmän ajan pitoisuuksien keskiarvoihin. [11] 3.3 Automaattisten mittausasemien tekniikka Kahden reaaliaikaisesti vedenlaatua mittaavan automaattisen mittausaseman hyödyntäminen mahdollisti pelto- ja metsäalueen vaikutusten tarkan arvioinnin. Mittausasemien avulla pelto- ja metsäalueen vaikutusta vedenlaatuun tutkittiin viiden yleisesti käytetyn yksinkertaisen vedenlaatuparametrin avulla, jonka lisäksi sademäärätiedot luettiin ilmatieteenlaitoksen Tikkurilan sääaseman sademäärätiedoista. Molemmista roboteista löytyivät sähkönjohtavuuden, ph:n, liuenneen hapen ja lämpötilan mittarit, joiden lisäksi vain alavirralta mitattiin sameutta itse rakentamallani mittarilla. (LIITE 1) Liuenneen hapen, ph:n ja sähkönjohtavuuden mittarit olivat Atlas Scientific- yrityksen valmistamia sulautettujen järjestelmien yhteyteen liitettäväksi suunniteltuja tieteellisen tarkkuuden mittareita. Näiden lisäksi tilattiin halvat, mutta tarkat lämpömittarit ja rakennettiin itse veden suhteellista sameutta mittaava laite (kuva 2). Mittareiden keräämät tiedot luettiin 30 minuutin välein itseohjelmoidun Arduino UNO R3- mikrokontrollerin muistiin ja lähetettiin sulautettuihin järjestelmiin suunnitellun GPRS- laitteen avulla langattoman puhelinverkkoyhteyden yli internetiin Cosm.com- sivuston (entinen Pachube) palvelimelle säilöön. Palvelimelta data ladattiin tutkimuksen loputtua tietokoneelle analysointia varten. Automaattiset mittausasemat suunniteltiin kahden tulvaveden alle hukkuneen robotin jälkeen veden pinnalla kelluviksi. Mittareiden piirit, mikrokontrolleri ja virtajärjestelmä ovat vesieristetyssä laatikossa polyuretaanista valmistetun kellukkeen päällä ja mittarien anturipäät on asennettu kellukkeen alaosaan asennettuun telineeseen, joka mahdollisti anturipäiden pysymisen vakiosyvyydellä vedenpinnasta. Laatikkoon sijoitettu virtajärjestelmä koostui 14 Ah:n ja 12 V:n akusta, joka oli latauskontrollerilla yhteydessä 12 V:n ja 20 W:n aurinkopaneeliin, joka latasi akkua aurinkoisena syyspäivänä jopa yli 200 ma:n (kesäisin jopa 700 ma:n) latausvirralla. Aurinkopaneeli mahdollistaa pelkkää akkukäyttöä

11 8 huomattavasti pidemmän toiminta-ajan; mittausasemien ollessa kesä- ja heinäkuun koekäytössä akkua ei täytynyt ladata kertaakaan koko lähes kahden kuukauden koekäytön aikana. Tämä ylittää selvästi muun muassa ammattilaiskäyttöön suunniteltujen YSI-parametrisondien noin kuukauden akkukeston [12]. Paneeli tosin tekee naamioinnista vaikeampaa ja voi altistaa mittausaseman ilkivallalle. (LIITE 2) Kuva 2. Sameussensorin kaavakuva Virtajärjestelmän ja ohjelmoinnin ohella mittausasemaan tehtiin itse suhteellista sameutta mittaava laite (kuva 2, tarkkuus ~1 lx). Sensorissa oli 29 cm etäisyydellä 650 nm:n punaista valoa (virallisesti aallonpituuden kuuluisi olla 850 nm [13], (LIITE 3)) 450lm:n valaistusvoimakkuudella tuottava LEDvalolähde ja kokonaisvalaistusvoimakkuutta (yksikkö luksi, lx) mittaava Atlas Scientificin tuottama valo- ja värianturi. Koko laitteisto oli suojattu valolta maalaamalla sitä suojannut laatikko mattamustaksi. Vesi pääsee virtaamaan vapaasti valoeristettyä putkistoa pitkin laatikkoon ja siellä valolähteen ja -anturin väliseen tilaan sekä sieltä pois. Tämä vesi absorboi valoa suoraan verrannollisesti veden sameuteen; veden ollessa sameaa valoanturin havaitsema valaistusvoimakkuus on pieni ja päinvastoin. Tällöin laite kuitenkin tuottaa tietoa vain suhteellisista sameuden muutoksista eikä sitä ollut mahdollista sitoa virallisiin sameusarvoihin (FTU) kalibraatioliuosten kalleuden vuoksi. Mittausasemien mittaussarjat eivät ole aikasynkronoituja keskenään, mutta niiden mittaussarjat ovat samanlaiset. Mittareiden on sopeuduttava ympäristöönsä ja niiden yksittäisten arvojen varianssia on pyrittävä eliminoimaan laskemalla peräkkäin tapahtuvien mittausten keskiarvo ph:ta, sähkönjohtavuutta ja sameutta mittaavien mittarien tapauksissa. Sähkönjohtavuuden anturin (tarkkuus ~7 μs/cm) on annettava sopeutua ympäristöönsä 30 sekunnin ajan [14] jonka jälkeen otetaan viisi

12 9 lämpötilakorjattua sähkönjohtavuusarvoa, joiden keskiarvo tallennetaan mikrokontrollerin muistiin sähkönjohtavuuden arvona. Happamuutta mittaava ph-anturi joutuu sopeutumaan ympäristöönsä peräti kahden minuutin ajan [15], jonka ajan kuluttua ph- anturin arvoissa esiintyy enää hyvin vähän varianssia (luokkaa 0,02 [ph], joka on myös keskinäinen tarkkuus). Tämä lämpötilakorjattu arvo luetaan ja tallennetaan taas mikrokontrollerin muistiin. Edellisten tavoin valaistusvoimakkuuden mittarin annetaan kymmenen sekunnin ajan totuttautua muuttuneeseen kirkkauteen ja sitten lasketaan viiden mittauksen keskiarvo, joka tallennetaan muistiin. Näistä mittareista poiketen liuenneen hapen konsentraation (tarkkuus ~ mg/l) ja lämpötilan (tarkkuus ~ 0.15 C) mittarit antavat arvonsa suoraan; ne ovat sähköisesti passiivisia komponentteja ja reagoivat veden muutokseen riippumatta siitä, onko mittaustapahtuma käynnissä vai ei, vaikkakin hapen konsentraatiossa joudutaankin ottamaan huomioon sekä sähkönjohtavuus että lämpötila. Lopuksi kaikki muistiin tallennetut arvot ladataan internetiin ja mittausasema siirtyy noin kahdeksikymmeneksi viideksi minuutiksi lepotilaan odottamaan seuraavan mittaussarjan alkua. (LIITE 4) 4 Tulokset 4.1 Peltoalueen mittaukset Mediaanimuutokset ja parametrien keskinäiset korrelaatiot Taulukko 1. Parametrien koko aineistosta lasketut mediaanit mittauspisteen mukaan peltoalueella Lämpötila [ C] Sähkönjohtavuus [μs/cm] c(o2) [mg/l] ph Sameus [lx] Ylävirran mediaani Alavirran mediaani Tutkimuksessa havaittiin joitakin merkittäviä eroja vedenlaatuparametrien muutoksissa, kun vesi kulki pelto- tai metsäalueen läpi. Sähkönjohtavuus, liuenneen hapen pitoisuus, sekä lämpötila osoittautuivat parhaiksi parametreiksi ilmaisemaan arvojen alueellisia muutoksia, sillä ne olivat erittäin tarkkoja sekä epäalttiita virheille. Sen sijaan sameus- ja ph- mittarit vaativat huolellista sijoittelua ja etenkin phanturien kalibrointi yhteismitallisiksi vaati kovaa ponnistelua. Sameusmittari piti asettaa virran suuntaisesti, mutta kuitenkin pohjan yläpuolelle, jotta pohjan sedimentit eivät pääsisi häiritsemään mittaustuloksia. Näistä vaikeuksista huolimatta säännöllisiä eroja havaittiin peltoalueella; kaikkien parametrien arvot olivat kohonneet yli mittarien virhemarginaalien. Tulosten merkityksellisyys hahmottuu kuitenkin vasta niitä vertailtaessa metsäalueen vastaaviin muutoksiin, mistä syystä niitä

13 c(o2) [mg/l] käsitellään tarkemmin kappaleessa Työn toisena tarkoituksena oli havainnoida parametrien yhteyttä toisiinsa, jotta vedenlaadun muutosten aiheuttajien selvittäminen olisi helpompaa. Erityisen voimakkaita korrelaatioita havaittiin sähkönjohtavuuden ja liuenneen happipitoisuuden sekä sähkönjohtavuuden (tai lämpötilan) ja sameuden välillä (taulukko 2). Taulukkoa varten lasketut parametrien väliset korrelaatiot ovat sähkönjohtavuuden ja happipitoisuuden välistä yhteyttä lukuun ottamatta alavirran mittausaseman tutkimusparametrien välisiä yhteyksiä. Yhteyksissä ei löytynyt muita merkittäviä eroja ala- ja ylävirran mittausasemien väliltä. Taulukko 2. Parametrien väliset korrelaatiot Sähkönjohtavuus c(o2) Lämpötila ph x x x c(o2) x x Lämpötila x ph Sameus R² = Sähkönjohtavuus [μs/cm] Kuva 4. Liuenneen hapen pitoisuuden ja sähkönjohtavuuden regressiosuora ylävirran asemalla Sademäärän vaikutus parametreihin Taulukko 1 antaa tiedon koko mittaussarjan mediaaneista, mutta siinä eivät tule esiin yksittäiset pitoisuusvaihtelut, joita muun muassa sade aiheutti. Koska useista tarkistuksista huolimatta

14 11 on mahdollista, että mittarit eivät olleet täysin yhteismitallisiksi kalibroituja, täytyi sateen jälkeisten arvojen tarkastelussa ottaa huomioon sitä edeltäneet arvot (viiden tunnin keskiarvo), joita vasten muutos on selvästi havaittavissa. Taulukko 3. Parametrien tarkastelu ennen ja jälkeen sadetapahtuman. Keskiarvon laskentapiste ja -ajankohta Lämpötila [ C] Sähkönjohtavuus [μs/cm] c(o2) [mg/l] ph Sameus [lx] ylävirta, 5h ennen sateen alkua ylävirta, 5-15h sateen alkamisen jälkeen alavirta, 5h ennen sateen alkua alavirta, 6-16h sateen alkamisen jälkeen sateen jälkeen tapahtunut muutos Sade alkoi aamuviideltä yöllä ja oli voimakkaimmillaan viiden ja aamukahdeksan välisenä aikana, jolloin Tikkurilan sääasemalla mitattiin kaikkiaan noin 4,7 mm sadetta [18]. Alavirran mittausaseman arvot nousivat muutaman ensimmäisen tunnin aikana heikosti, mutta kunnolla muutokset alkoivat näkyä neljästä kuuteen tunnin kuluttua sateen loppumisesta. Kuten taulukosta näkyy, ovat muutokset mittareiden virherajojen ulkopuolella ja ovat tilastollisesti merkittäviä, sillä ne ovat huomattavasti suurempia kuin keskiarvon laskennassa hyödynnetyn aineiston keskihajonta. Selvin muutos on havaittavissa sähkönjohtavuuden ja liuenneen happipitoisuuden arvoissa, jotka muuttuivat eniten mittareiden virherajoihin ja sadetta edeltäneen aineiston keskihajontaan nähden. Lisäksi vedessä voidaan havaita lievä muutos emäksiseen suuntaan, joka tapahtuu puolen tunnin (yhden mittausintervallin) sisällä lämpötilan merkitsevästä noususta ja sameuden laskusta. 4.2 Metsäalueen mittaukset Mediaanimuutokset ja parametrien keskinäiset korrelaatiot Taulukko 4. Metsäalueen mittausasemien mediaanit Lämpötila [ C] Sähkönjohtavuus [μs/cm] c(o2) [mg/l] ph Sameus [lx] Ylävirran mediaani Alavirran mediaani Metsäalueen vesistössä vallitsivat tutkimusaikana hyvin tasaiset, peltoaluetta happamammat, happirikkaammat ja sähkönjohtokyvyltään matalammat olosuhteet. Parametrien metsäalueen mediaanit ovat samansuuntaisia kuin peltoalueen, mutta joitakin eroavaisuuksia löytyy. Mittausten mukaan

15 12 sähkönjohtavuuden alavirralla mitatut arvot ovat keskimäärin matalampia, kuin ylävirralla mitatut. Lämpötilan kasvu peltoalueeseen verrattuna on suurempaa mittausasemalta toiselle, millä voi olla tekemistä mittauspisteiden erilaisen topografian kanssa: ylävirran mittausasema oli joen kovertamassa syvässä kanjonissa, jossa lämpötilat ovat mahdollisesti matalampia, kuin alavalla alueella, jossa alavirran mittaukset tehtiin. Kuten peltoalueella, ei myöskään ph-arvon muutos ole suurta ja mahtuukin mittarien virhemarginaalien sisään. Taulukko 5. Parametrien korrelaatiot metsäalueella (alavirran asemalla) Sähkönjohtavuus c(o2) Lämpötila ph x x x c(o2) x x Lämpötila x ph Sameus Peltoalueella havaittu voimakas korrelaatio sähkönjohtavuuden ja happipitoisuuden välillä on kadonnut kummankin mittausaseman tiedoista lasketuista korrelaatioista ja on muuttunut negatiiviseksi. Tähän syynä saattaa olla luonnonsuojelualueelta mahdollisesti veteen tihkunut pohjavesi, jonka sähkönjohtokyky on alhainen, mutta happipitoisuus korkea [19]. Seuraava suuri muutos havaitaan ph:n käyttäytymisessä, kun sameus ja sähkönjohtavuus kasvavat; se käyttäytyy päinvastoin kuin peltoalueella, eli joessa olevan aineksen määrä saa ph-arvon laskemaan. Lisäksi lämpötilan ja happipitoisuuden, sekä sameuden ja lämpötilan välillä vallitseva negatiivinen korrelaatio on heikompaa kuin jokiveden kulkiessa pellon läpi Sadetapahtuman vaikutus parametreihin metsäalueella Keskiarvon laskentapiste ja -ajankohta Lämpötila [ C] Sähkönjohtavuus [μs/cm] c(o2) [mg/l] ph Sameus [lx] ylävirta, 5h ennen mittausta ylävirta, 5-15h sateen alkamisen jälkeen alavirta, 5h ennen mittausta alavirta, 6-16h sateen alkamisen jälkeen sateen jälkeen tapahtunut muutos pisteeltä toiselle Taulukko 6. Metsäalueen parametrit ennen ja jälkeen sadetapahtuman Sunnuntain sadetapahtuman tarkkoja sademääriä on vaikeaa löytää, sillä tutkimusalueen lähellä ei ole sademääriä mittaavaa sääasemaa. Sade kuitenkin alkoi iltaseitsemän aikaan ja jatkui useita tunteja. Sadetta saatiin arviolta muutaman millimetrin verran, mutta se aiheutti selviä muutoksia

16 13 vedenlaatuparametrien arvoihin ja selviä eroja peltoalueen arvoihin havaittiin. Toisin kuin peltoalueella, metsäalueen läpi kulkevan veden lämpötila alkoi laskea lähes välittömästi (alle tunnin kuluessa sateen alkamisesta) ja sen mukana laski myös ph tunnin sisällä lämpötilan laskusta. Sähkönjohtavuuden arvot nousivat peltoaluetta enemmän alle neljän tunnin sisällä sateen alusta, mutta siltikään happipitoisuus ei muuttunut merkittävissä määrin. Nämä jopa pari vuorokautta vedenlaatuun vaikuttaneet muutokset voidaan selittää pintavesien kulkeutumisella, sekä virtaamaan verrannollisen joen kulutusvaikutuksen voimistumisella, mikä nähdään peltoaluetta enemmän muuttuneesta sameuden arvosta. 5 Tulosten tarkastelu 5.1 Korrelaatiossa ja mediaaneissa havaitut muutokset, sekä kytkökset sademäärään Metsäalueen mediaaneissa tapahtuvat muutokset ovat pääasiallisesti samansuuntaisia kuin peltoalueella lukuun ottamatta sähkönjohtavuudessa tapahtuvaa muutosta. Alueella tapahtunut sähkönjohtavuuden aleneminen voi olla kytköksissä sähköä johtavien ionien saostumiseen ja liittymiseen muihin ioneihin, mutta myös alueelta useita luonnontilaisia puroja pitkin virtaavilla valuntavesillä ja mahdollisella pohjavedellä voi olla vaikutusta asiaan. Tutkitulla peltoalueella ei tietojen mukaan ole pohjaveden purkauskohtia ja pohjan sedimentit pääsevät tasaisesti kasvattamaan sähkönjohtavuutta yhdessä mahdollisten pintavaluntojen kanssa. Sähkönjohtavuutta nostavien yhdisteiden happo- ja emäsluonne ovat erilaisia kahdella tutkitulla alueella, mikä näkyy ph-mittarien antamista tuloksista. Veden pharvossa voidaan metsäalueella havaita sateettomana aikana lievää muutosta emäksiseen suuntaan, mutta tilanne vaihtuu täysin päinvastaiseksi sateen aikana; tällöin kasvillisuuden läpi jokiuomaan virtaavan happaman veden määrä lisääntyy ja vesi muuttuu havaittavasti myös joessa. Tutkitun metsäalueen ollessa luonnonsuojelualuetta, oli havaintojen mukaan alueella huomattava määrä hajoavaa orgaanista ainesta, josta voi yhdessä elävän kasvuston kanssa vapautua typen oksideja, hiilihappoa, sekä happamia orgaanisia yhdisteitä, jotka muuttavat vedenlaatua [7]. Peltoalueen hyvin pienillä suojavyöhykkeillä oleva kasvusto koostui pääasiallisesti matalasta heinäkasvustosta, jonka tehtävänä on rajoittaa pellon vesien huuhtoutumista jokeen. Tämä ei kuitenkaan riitä ja syksyllä kalkittujen peltojen lannoitejäämät, sekä emäksinen veteen liuennut lannoitekalkki kulkeutuvat sateen aikana veteen ja muuttavat sitä havaittavasti emäksisemmäksi.

17 14 Sateen aikana tapahtuu myös lämpötilannousu peltoalueen halki virtaavassa vedessä, mikä on toinen selvä poikkeama metsäalueen havainnoista. Tässä tapauksessa havaintoaineiston pienuudesta johtuen ei kuitenkaan ole mahdollisuutta analysoida muutoksen aiheuttajaa kuin hypoteettisella tasolla; voi olla mahdollista, että sade- ja pintavaluntaveden jokivedestä poikkeava lämpötila on muuttanut arvoja lämpötilaeron suunnan mukaisesti. Koska perustuotanto näin myöhään syksyllä on hyvin heikkoa, ovat suurimmat jokiveden happipitoisuuteen vaikuttavat tekijät kytköksissä joen hydrologisiin ominaisuuksiin, kuten sen virtausnopeuteen ja koskien määrään [3]. Liuenneen hapen pitoisuus nousee sateettomana aikana enemmän metsä- kuin peltoalueella myös yksittäisten vesimassojen arvojen muutosten tarkastelussa, jossa tutkittiin tietyn mittausarvon muuttumista kyseisen veden kuljettua mittauspisteeltä toiselle. Runsashappisilla ilmakehän kanssa tiiviimmässä vuorovaikutuksessa olevilla valuvesillä saattaa olla happipitoisuutta kasvattava vaikutus metsäalueen jokiveteen. Peltoalueelta tällainen luontainen virtausjärjestelmä puuttuu ja valunta koostuu vain peltojen hajavalunnasta ja laskuojien vesistä [10]. Sameus oli yksi tutkimuksemme mielenkiintoisimmista parametreista, sillä se kuvaa hyvin joen kuormitusta ja sen on todettu korreloivan kokonaisfosforipitoisuuden kanssa [19]. Keravanjoen vesi on kirkkaampaa ylä- kuin alajuoksulla [3] ja tämä havaitaan myös tässä tutkimuksessa veden suhteellisen kirkkauden ollessa korkeampi metsä- kuin peltoalueella. Sameus oli myös yksi niistä parametreista, jotka lisääntyivät sateiden alettua, mikä kertookin lisääntyneen virtausvoimakkuuden irrottamasta sedimenteistä, joista osa saattaa sisältää lannoitteita [20]. Kummallakin tutkimusalueella sameus korreloi positiivisesti sähkönjohtavuuden kanssa, mutta lämpötila- ja ph-korrelaatiot vaihtuivat tutkimusalueelta toiselle. Parametrien välisiä yhteyksiä Keravanjoen peltoalueella on tutkittu aiemmin Kløve, Kettunen, Varis, Vakkilainen & Sirviön toimesta (1991) ja tutkimallamme peltoalueella sameuden havaitut korrelaatiot olivat hyvin samankaltaisia kyseisen tutkimuksen kanssa, joskin Pearsonin korrelaatiovoimakkuudeltaan hieman voimakkaampia. Sameuden lisääntyessä viilentynyt vesi sisältää enemmän varattuja hiukkasia, jotka voivat olla tai voivat muodostaa emäksisiä aineita, sillä ph-arvo nousee. Kløve ym. (1991) eivät havainneet tutkimuksessaan voimakasta korrelaatiota liuenneen hapen pitoisuuden ja sähkönjohtavuuden välillä, jonka havaitsin keräämästäni datasta. Korrelaation taustalla ei voi olla happianturin sähkönjohtavuuskompensaatio [16,17], vaan todennäköisemmin runsashappinen vesi on hyvin sekoittunutta ja sisältää paljon ioneja verrattuna vähähappisempaan,

18 15 vähemmän sekoittuneeseen veteen. Tämä ei kuitenkaan näy metsäalueella, jossa happipitoisuus ja sähkönjohtavuus korreloivat heikon negatiivisesti keskenään. Kyseisen muutoksen taustalla voivat olla happirikkaat, vähä-ioniset valuntavedet, jotka valuvat jokeen ja yhdessä mahdollisen (samat ominaisuudet omaavan) pohjaveden kanssa aiheuttaa vedenlaadun muutoksen. Sameuden kanssa tapahtuva korrelaatio on metsäalueella samanlaista kuin peltoalueella ph-arvon muutosta lukuun ottamatta. Sameusarvot lisääntyvät yleensä virtaaman ja sateiden yhteydessä, mikä aiheuttaa kasvanutta valuntaa ympäröivältä metsäalueelta, jossa valuveteen liukenee happamia yhdisteitä. Tämä vesi lisää joen virtaamaa ja sen irrottamaa pohjasedimentin määrää, mikä taas lisää sähkönjohtavuutta ja näkyy sähkönjohtavuuden ja ph:n negatiivisena korrelaationa. Tutkimuksessa kahden tutkitun mittausalueen kasvillisuudella oli vaikutusta vedenlaatuparametreihin. Kahden tutkimusalueen ylä- ja alajuoksulle sijoitettavan robotin avulla pystyttiin eliminoimaan ennen tutkimusaluetta tapahtuvat vedenlaadun muutokset ja pystyttiin tarkastelemaan vain tietyllä alueella tapahtuvia muutoksia. Laaja anturivalikoima mahdollisti kohtuullisen kattavan korrelaatiomatriisin laskemisen, joka usein supisti huomattavasti mahdollisten muutosten aiheuttajien määrää ja helpotti korrelaatioiden ja vedenmuutosten taustalla olevien prosessien hahmottamista. Juuri kalkittujen peltoalueiden päästöt oli mahdollista jäljittää kahden mittausaseman välillä tapahtuvaksi muutokseksi ja kesällä vastaavilla järjestelmillä on mahdollista tarkastella perustuotantoa ja pellon ravinnekuormitusta. Jo tällä datamäärällä on mahdollista sanoa, ettei yläjuoksun metsäaluetta ympäröiviltä kalkituilta pelloilta pääse havaittavissa määrin vettä Keravanjokikanjonissa virtaavaan veteen. Tästä huomataan yksinkertainen yhteys suojavyöhykkeen koon ja pelloilta valuvien vesien välillä, mutta tarkempi suojavyöhykkeiden tutkimus edellyttäisi useampia, erikokoiset suojavyöhykkeet omaavien peltoalueiden tutkimista. Koska onnistuin rakentamaan tieteellisesti tarkan automaattisen mittausaseman harrastelijabudjetilla, on ammattilaistenkin mahdollista rohkeasti rakentaa näitä perusparametreja mittaavia laitteita itsenäisesti. Yhden ammattilaiskäyttöön tarkoitetun yhtä parametria offline - tilassa mittaavan YSI 600 OMS V2- mittarin hinnalla saisi tehtyä kymmenen tässä tutkimuksessa käytettyä mittausasemaa, joiden tietoja voi kaiken lisäksi seurata reaaliaikaisesti internetissä. Näin suojavyöhykkeitä ja maankäytön yhteyttä vedenlaatuun on mahdollista tutkia vaikka kymmeneltä mittauspisteeltä samaan aikaan. Tämän tutkimuksen tavoitteena onkin ollut tuottaa perustiedot vedenlaadun muutoksista kahden maankäytön muodon ääripään välillä ja siinä onnistuttiinkin saavuttamaan tilastollisesti merkittäviä tuloksia.

19 Tulosten luotettavuus Tutkimuksen kenties suurin haaste liittyi anturien kalibrointiin siten, että niiden arvot olisivat samanlaisessa vedessä samanlaisia. Tämän varmistamiseksi kaikki sensorit kalibroitiin samaan aikaan samassa kalibraatioliuoksessa ja niiden arvojen yhdenmukaisuus tarkistettiin vielä aidoilla jokivesinäytteillä. Kaikki anturit onnistuttiin saamaan arvoiltaan samoiksi ja niiden käytössä seurattiin tarkkaan laitevalmistajan ohjeita; muun muassa ph-anturi ei päässyt kuivumaan kertaakaan tutkimuksen aikana. Mittausjaksojen jälkeen robottien arvot tarkistettiin vielä kerran ja näissä arvoissa mahdollisesti ilmenneet keskinäiset poikkeamat on ilmoitettu luvussa 3 mittarien tarkkuusarvoina. Toinen suuri ongelma liittyi anturien sijoittamiseen; niiden täytyi olla sekä tietyllä etäisyydellä rannasta että tietyllä vakiosyvyydellä, jotta nämä tekijät eivät vaikuttaisi mittaustuloksiin, kuten useissa muissa automaattista seurantaa hyödyntävissä tutkimuksissa on käynyt [3]. Tämän vuoksi robotista tehtiin kelluva ja se sijoitettiin narulla vakioetäisyydelle rannasta. Kahden robotin järjestelmä mahdollistaa tutkimusalueen ulkopuolisten, mittausasemien suhteen ylävirralle sijoittuvien muuttuvien tekijöiden, esimerkiksi Keravanjokikanjonin pohjoispuolella sijaitsevan Kaukaan jätevedenpuhdistamon eliminoinnin mittaustuloksista. Huolimatta automaattisen mittausaseman halvasta hinnasta, saatiin sillä tieteellisen tason mittaustuloksia. Ainoana mittareihin liittyvänä ongelmana pidempiaikaisessa seurannassa saattaa koitua lietteen kertymisestä sameussensoriin, mutta mahdollisissa tulevissa malleissa se voidaan korvata helpommin kuljetettavalla ja tarkemmalla mallilla. 5.4 Jatkotutkimusmahdollisuudet Tutkimuksessa on mitattu monia eri parametreja Keravanjoen vedestä yhteensä neljältä eri mittauspisteeltä, joten mittausaineistoa ei ole kertynyt koko vesistön alueelta. Olisi paljon luotettavampaa tutkia veden laatua kymmenistä eri joen osista mahdollisesti vielä yhtä aikaa, jolloin koko joen arvot saataisiin samaa aikaan taulukoitua ja vertailtua. On kuitenkin muistettava, että kukin mittalaite on harrastelijabudjetilla melko kallis ja suhteellisen työläs valmistaa, joten mittauspisteiden määrä tulee suhteuttaa tutkimuksen budjettiin. Helpompi tapa saada lisää mittausaineistoa on yksinkertaisesti mitata pidemmillä mittausjaksoilla, jolloin aineistoa kertyy huomattavissa määrin

20 17 enemmän. Ideaali mittausjakso olisi tietysti mahdollisimman yhtäjaksoinen ja pitkä. Esimerkiksi kuukauden mittainen jakso kesällä antaisi huomattavasti enemmän analysoitavia mittaustuloksia jokea ympäröivän peltovyöhykkeen haittavaikutuksista jokiveden laatuun verrattuna metsävyöhykkeen aiheuttamiin vaikutuksiin. Tämänhetkiseen mittalaitteeseen voitaisiin lisäksi kiinnittää muun muassa syvyys-, virtaama ja ORP (Redox-potentiaali)-mittarit, jolloin tutkimusaineistoa saataisiin hyvin paljon enemmän kuin tässä tutkimuksessa saatiin. Nykyisistä mittareista sameusmittarin antamia arvoja voitaisiin parantaa merkittävästi muuttamalla mittarin rakennetta hieman toisenlaiseksi (LIITE 3). Pelkkä mittausdatan määrä ei kuitenkaan ole ainoa, johon jatkotutkimuksissa voidaan kiinnittää nykyistä enemmän huomiota. Uusissa tutkimuksissa voitaisiin esimerkiksi tutkia sitä millainen vaikutus erilaisilla sääilmiöillä on veden parametreihin. Tutkimuksissa voitaisiin tutkia esimerkiksi mistä johtuu sähkönjohtavuuden ja happipitoisuuden välinen yllättävä korrelaatio. Onko se täysin sattumaa, vai onko kyseessä todella 0,798 suuruinen korrelaatio näin eri muuttujista muodostuvien parametrien välillä. Toisaalta voitaisiin tutkia korkeuserojen vaikutusta viiveeseen sadetapahtumien jälkeisten ravinnepitoisuuspiikkien havaitsemiselle. Uutta tutkimusta voitaisiin jatkaa tutkimalla laajalla otannalla, kuinka paljon leveämmät suojavyöhykkeet joenvarrella oleville pelloille tarvittaisiin suositusten mukaisten vaikutusten saavuttamiseksi. Tutkimuksessa siis pyrittäisiin selvittämään, kuinka suojavyöhykkeen koko vaikuttaa joen ravinnetalouteen. Tällainen korrelaatio olisi mielenkiintoista laskea sellaisten matemaattisten mallien (ja mahdollisten simulaatioiden) avulla, joita ei vielä tässä tutkimuksessa pystytty hyödyntämään. Koko tutkimusaineistoa voitaisiin pyrkiä analysoimaan aivan uusilla matemaattisilla menetelmillä, jolloin tuloksista voitaisiin mahdollisesti havaita aivan uudenlaisia (suuremman kertaluvun) korrelaatioita muihin parametreihin nähden. Tutkimuksen ei tarvitsisi myöskään rajoittua vain yhden joen valuma-alueelle, vaan voitaisiin vertailla monien lähialueiden jokien yhtäläisyyksiä ja eroja samoista mitatuista parametreista ja pyrkiä selvittämään mistä mahdolliset samankaltaisuudet tai poikkeamat johtuvat. Tällaista vertailua voitaisiin tehdä myös tällä hetkellä muista joista aiemmin mitattujen arvojen perusteella, mutta luotettavimpia tuloksia saataisiin yhtäaikaisesti mitatun datan perusteella. Jatkotutkimusmahdollisuuksia on rajattomasti, mutta niissä olisi aina hyvä huomioida tutkimuksen luonnolle aiheuttama rasitus ja budjetti, sillä tutkimustyö ei koskaan ole täysin ilmaista.

21 18 6 Mittausaseman kehitystyö Tämä tutkimus Keravanjoen vedenlaatuun vaikuttavista ympäristötekijöistä on saatu kunnialla päätökseen, mutta matka ei ollut aivan mutkaton. Tutkimuksen edetessä tapahtui useita epäonnisia takaiskuja ja odottamattomia sattumia. Robotin ensimmäinen testiversio kesti huimat neljä tuntia ennen kuin syyskuinen rankkasade ja tuulinen sää aiheuttivat yllätyksellisen vesivahingon. Tämä epäonninen sattumus johtui aurinkopaneelin kaatumisesta, kun huonoksi onneksi robotin yläpuolelle asetettu paneeli sattui kaatumaan sellaiseen kulmaan että vielä tässä vaiheessa rannalle sijoitetun keskusyksikön laatikon seinämän reiästä pääsi valumaan aurinkopaneelia pitkin vettä suoraan virtalähteen kytkentään aiheuttaen oikosulun ja latausohjaimen hajoamisen. Seuraavassa versiossa koko keskusyksikön kotelo oli vaihdettu erilaiseen laatikkoon ja kotelon reunat oli varmuudeksi vuorattu vaahtomuovilla kolhujen välttämiseksi. Tämä versiokaan ei suureksi harmiksi selvinnyt yli vuorokautta, sillä joukko yläasteikäisiä poikia onnistui sattumalta löytämään hyvin piilotetun robotin ja uteliaisuudessaan he onnistuivat irrottamaan tärkeitä johtoja keskusyksiköstä, jolloin mittarit lakkasivat toimimasta. Robotti löytyi ilmeisesti edellisenä iltana, sillä osa pojista oli tullut minua ja Roope Luukkaista vastaan metsässä poistuessamme robotin luota. Seuraavana iltapäivänä löysimme pojat ahertamasta mittausaseman luota. Kolmanteen versioon muutettiin keskusyksikön laatikon sulkumekanismi edellistä varmemmaksi ja sameusmittarinlaatikko ympäröitiin jätesäkeillä, jolloin ulkoista valoa ei päässyt enää laatikon sisälle. Tämä kokeiluversio koki kohtalonsa syyskuun loppupuolella sattuneen rankkasadejakson seurauksena, jolloin vedenpinta nousi paikallisesti mittalaitteen kohdalla yli metrin. Runsaan veden nousun selittänee robotin sijainti sahissa, jossa kyseisen tulvan sattuessa vesi nousi kivikon ja matalan saarekkeen yläpuolelle huuhtoen koko laitteiston mukaansa saarekkeen päältä. Laitteisto lakkasi toimimasta upottuaan veteen. Mittausasemaa ei ole edes löydetty säännöllisistä yhä laajemman alueen kattavista etsinnöistä huolimatta. Epäonnisen katoamisen johdosta toinen roboteista oli mennyttä ja oli tilattava uudet mittarit ja osat uuden rakentamista varten. Tässä kului suunnattomasti aikaa, sillä toimittamien tuntui takkuilevan suuresti ja osa tuotteista päätyi aluksi Vaasaan Vantaan sijaan, vaikka internetissä tehdyn tilauksen tiedoissa selvästi ilmoitettiin toimituspaikkakunnaksi Vantaa. Lopulta osien saavuttua perille ja uuden rakennusurakan alettua tapahtui tutkimuksen kannalta merkittävin inhimillinen virhe. Rakentaessani

22 19 robotin virtajärjestelmää joutuivat anturien mikropiirit kytköksiin 12V jännitteeseen 5V sijaan, jolloin jokainen niistä hajosi. Oli siis jälleen tilattava uudet mikropiirit mittausantureille, mikä entisestään hidasti tutkimuksen kulkua. Neljännessä versiossa pyrittiin ottamaan kaikki mahdolliset riskitekijät huomioon ja tehtiin tutkimuksen onnistunein uudistus robotin rakenteessa. Keskusyksikköön (LIITE 5) lisättiin pääosin polyuretaanista koostuva kelluke, joka esti laitteiston uppoamisen jopa yli kymmenen kilogramman lisäpainolla. Keskusyksikön päälle kiinnitettiin vielä jätesäkki estämään sadeveden ja roiskeiden pääsyn lähellekään tiivistettyä laatikkoa. Tämä nerokkaasti valmistettu vesieristys teki laitteistosta hieman vaikeammin naamioitavan, mutta tällä hetkellä kaikissa testatuissa olosuhteissa 100% vedenpitävän. Lisäksi sameusmittari kiinnitettiin vahvalla punotulla narulla kiinni keskusyksikköön, jolloin sähköjohdoille ei aiheutunut turhaa jännitettä mahdollisessa liikkeessä. Tässä versiossa kelluva keskusyksikkö oli altis virtaukselle, joten se kiinnitettiin samanlaisella narulla kiinni rantaan. Kolmas uudistus tehtiin mittausantureiden sijoitukseen. Ennen pohjassa sijainneeseen painoon kiinnitetyt anturit siirrettiin uudella metodilla toisenlaiseen painoon, joka roikkui vapaasti vakiosyvyydellä keskusyksikön pohjasta. Tämä lisäsi mittareiden toimintavarmuutta ja vähensi niiden riskiä joutua pohjamutaan (LIITE 2). Kaikista uudistuksista huolimatta neljäs versio koki äkillisen muutaman päivän tutkimusta viivyttäneen takaiskun, joka johtui äkillisistä ensipakkasista. Vaurio oli mitätön, mutta aluksi mahdottomalta tuntuva korjattava. Latausohjaimeen oli kondensoitunut kosteutta, joka oli pakkasen vaikutuksesta jäätynyt ja lamauttanut virtajärjestelmän sammuttaen koko laitteiston. Tähän ongelmaan kuitenkin löytyi yllättävästi helppo ratkaisu, nimittäin latausohjaimen kääntäminen eri asentoon esti pahimman kosteuden pääsyn sen sisälle, jolloin jäätyvän nesteen määrä oli todella vähäinen. Kaikista ongelmista selvittiin ja tutkimus saatiin runsaasti suunniteltua myöhemmin käyntiin marraskuun alkuviikoilla. 7 Kiitokset Kiitokset ahkeralle tutkimusavustajalleni Roope Luukkaiselle, joka aina tutkimuslaitteen hajotessa kannusti sitkeästi jatkamaan ja auttoi mittalaitteen mekaanisessa rakentamisessa, sekä antoi siihen liittyviä kehitysideoita, joita ilman tutkimus ei olisi välttämättä koskaan onnistunut. Lisäksi haluan kiittää ohjaajaani Mika Melleriä ideasta tutkia Keravanjokea.

23 20 Lähteet [1] Anonyymi DontFlushMe CSO Sensor v3 from Water Hackathon. [WWW-dokumentti] (Luettu ) [2] Kløve, B., Kettunen, E., Varis, O., Vakkilainen, P. & Sirviö, H A Real-time monitoring system for Kerava river quality. Environmental Monitoring and Assesment 24 (2). Tammikuu s [3] Helsingin seudun vesiensuojeluyhditsys ry. Männynsalo, J. & Vahtera, H. Vantaanjoen yhteistarkkailu Vedenlaatu vuonna Vesiensuojeluyhdistyksen julkaisu 62/2009. Saatavilla www-muodossa: (Luettu ) [4] Pohjois-Pohjanmaan ELY Happipitoisuus. [WWW-dokumentti] Suomen ympäristökeskus (Luettu ) [5] Niemi, J. & Raateland, A River quality in the Finnish Eurowaternet. Boreal Environment Research 12. s Saatavilla www-muodossa: _a234b51f1b792653d2c21a7ff0eed85b&ext=.pdf (Luettu ) [6] Tuomi, J. Ei päiväystä. Metsätyypit. [WWW-dokumentti] (Luettu ) [7] Happonen, P., Holopainen, M., Sotkas, P ym BIOS 3 Ympäristöekologia. Sanoma Pro. [8] Åbo Akademi Ammoniakki. [WWW-dokumentti] (Luettu ) [9] Länsi-Suomen ympäristökeskus Suojavyöhykkeiden suunnittelu. [WWW-dokumentti] Suomen ympäristökeskus (Luettu ) [10] Uudenmaan ympäristökeskus Keravanjokikanjonin lehto. [WWW-dokumentti] Suomen ympäristökeskus (Luettu ) [11] Valkama, P., Lahti, K. & Särkelä A Jatkuvatoiminen veden laadun seuranta hajakuormituksen arvioinnissa. Julkaisussa: Maataloustieteen Päivät 2008 [verkkojulkaisu]. Suomen Maataloustieteellisen Seuran tiedotteita no. 23. Toim. Anneli Hopponen. [12] YSI YSI600OMSV2 - specifications. [WWW-dokumentti] (Luettu ) [13] Turnerdesign The ISO 7027 Turbidity Technique. [WWW-dokumentti]

24 21 (Luettu ) [14] AtlasScientific. Ei päiväystä. Micro footprint electrical conductivity [WWW-dokumentti] (luettu ) [15] AtlasScientific. Ei päiväystä. Micro footprint ph monitoring subsystem [WWW-dokumentti] (luettu ) [16] Weiss, R The solubility of nitrogen, oxygen, and argon in water and seawater. Deep-Sea Res. 17: [17] Anonyymi. Ei päiväystä. The Practical Salinity Scale 1978 (PSS-78). [WWW-dokumentti] (Luettu ) [18] Helsinki Testbed Tikkurilan sääaseman sademäärätiedot. [WWW-dokumentti] Ilmatieteenlaitos xt&latest=false%c3%97tamp= (Luettu ) [19] Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry. Vahtera, H. & Lahti, K Vantaanjoen yhteistarkkailu Jatkuvatoimiset vedenlaatumittaukset Vantaanjoen yläjuoksulla kesällä Raportti [20] Valkama, P., Lahti, K. & Särkelä, A Fosfori- ja typpikuormituksen muodostuminen Lepsämänjoessa kevät- ja syystulvatilanteissa. Vesitalous 5/2008: s

25 Liitteet LIITE 1 Mittausaseman kytkentäkaavio

26 LIITE 2 Mittausjärjestelyn kaaviokuva, ei mittakaavassa LIITE 3 Paranneltu sameussensori Paranneltu sameussensori, jossa valoanturi on kohtisuorassa valonsädettä vastaan (ISO 7027)

Paimion Karhunojan vedenlaatututkimukset vuonna 2015

Paimion Karhunojan vedenlaatututkimukset vuonna 2015 1(4) 16.12.2015 Paimion Karhunojan vedenlaatututkimukset vuonna 2015 1 YLEISTÄ Lounais-Suomen vesiensuojeluyhdistys ry tutki Paimion Karhunojan vedenlaatua vuonna 2015 jatkuvatoimisella MS5 Hydrolab vedenlaatumittarilla

Lisätiedot

Jatkuvatoiminen vedenlaadunmittaus tiedonlähteenä. Pasi Valkama

Jatkuvatoiminen vedenlaadunmittaus tiedonlähteenä. Pasi Valkama Jatkuvatoiminen vedenlaadunmittaus tiedonlähteenä Esityksen sisältö Yleistä automaattisesta veden laadun seurannasta Lepsämänjoen automaattiseuranta 2005-2011 Ravinne- ja kiintoainekuormituksen muodostuminen

Lisätiedot

Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014

Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014 Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014 Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto 3.12.2014 Johdanto Heinijärven ja siihen laskevien ojien vedenlaatua selvitettiin vuonna 2014 Helsingin yliopiston

Lisätiedot

Vedenlaadun ja virtaaman mittaus Teuron-, Ormi- ja Pohjoistenjoessa syksyllä 2011. Mittausraportti

Vedenlaadun ja virtaaman mittaus Teuron-, Ormi- ja Pohjoistenjoessa syksyllä 2011. Mittausraportti 1 L U O D E C O N S U L T I N G O Y 1 3 9 2 2-4 HÄMEENLINNAN KAUPUNK I Vedenlaadun ja virtaaman mittaus Teuron-, Ormi- ja Pohjoistenjoessa syksyllä 211 Mittausraportti Mikko Kiirikki Luode Consulting Oy

Lisätiedot

Löytyykö salaojistasi nitraattia?

Löytyykö salaojistasi nitraattia? Löytyykö salaojistasi nitraattia? Pelloille pääosa lannoitetypestä annetaan keväällä kylvön yhteydessä. Joskus helppoliukoista typpeä annetaan vielä kesäkuussa, kun kasvien kasvu on käynnistynyt. Typpeä

Lisätiedot

Luoteis-Tammelan vesistöjen vedenlaatuselvitys v. 2011

Luoteis-Tammelan vesistöjen vedenlaatuselvitys v. 2011 Luoteis-Tammelan vesistöjen vedenlaatuselvitys v. 2011 Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto Johdanto Tämä raportti on selvitys Luoteis-Tammelan Heinijärven ja siihen laskevien ojien

Lisätiedot

Kiintoainemenetelmien käyttö turvemaiden alapuolella. Hannu Marttila

Kiintoainemenetelmien käyttö turvemaiden alapuolella. Hannu Marttila Kiintoainemenetelmien käyttö turvemaiden alapuolella Hannu Marttila Motivaatio Orgaaninen kiintoaines ja sedimentti Lisääntynyt kulkeutuminen johtuen maankäytöstä. Ongelmallinen etenkin turvemailla, missä

Lisätiedot

Vesijärven vedenlaadun alueellinen kartoitus 21.5.2013

Vesijärven vedenlaadun alueellinen kartoitus 21.5.2013 Vesijärven vedenlaadun alueellinen kartoitus 21.5.2013 Antti Lindfors ja Ari Laukkanen Luode Consulting Oy 13.6.2013 LUODE CONSULTING OY, SANDFALLINTIE 85, 21600 PARAINEN 2 Johdanto Tässä raportissa käsitellään

Lisätiedot

Rantamo-Seittelin kosteikon vedenlaadun seuranta

Rantamo-Seittelin kosteikon vedenlaadun seuranta Rantamo-Seittelin kosteikon vedenlaadun seuranta Jari Koskiaho, SYKE Tuusulanjärven tila paremmaksi -seminaari Gustavelund 23.5.2013 Kosteikoissa tapahtuvat vedenpuhdistusprosessit Kiintoaineksen laskeutuminen

Lisätiedot

Kosteikkojen jatkuvatoiminen vedenlaadun seuranta, tuloksia kosteikkojen toimivuudesta Marjo Tarvainen, asiantuntija, FT Pyhäjärvi-instituutti

Kosteikkojen jatkuvatoiminen vedenlaadun seuranta, tuloksia kosteikkojen toimivuudesta Marjo Tarvainen, asiantuntija, FT Pyhäjärvi-instituutti Kosteikkojen jatkuvatoiminen vedenlaadun seuranta, tuloksia kosteikkojen toimivuudesta Marjo Tarvainen, asiantuntija, FT Pyhäjärvi-instituutti VALUMA loppuseminaari 9.12.214 1 Kosteikkojen toimivuuden

Lisätiedot

PISPALAN KEVÄTLÄHTEET

PISPALAN KEVÄTLÄHTEET FCG Finnish Consulting Group Oy Tampereen kaupunki 1 (1) PISPALAN KEVÄTLÄHTEET MAASTOTYÖ Kuva 1 Lähteiden sijainti kartalla Pispalan kevätlähteiden kartoitus suoritettiin 20.4.2011, 3.5.2011 ja 27.5.2011.

Lisätiedot

Kokemuksia jatkuvatoimista mittauksista turvetuotantoalueilla. 13.2.2013 Jaakko Soikkeli

Kokemuksia jatkuvatoimista mittauksista turvetuotantoalueilla. 13.2.2013 Jaakko Soikkeli Kokemuksia jatkuvatoimista mittauksista turvetuotantoalueilla 13.2.2013 Jaakko Soikkeli Maankäytön aiheuttama kuormitus Suomen soilla ja turvemailla - Käsittää n. 33 % maa-alasta 20.5.2013 Fosforipäästölähteet,

Lisätiedot

Hulevesien määrän ja laadun vaihtelu Lahden kaupungin keskusta- ja pientaloalueilla

Hulevesien määrän ja laadun vaihtelu Lahden kaupungin keskusta- ja pientaloalueilla Lahden tiedepäivä 11.11.2014 Hulevesien määrän ja laadun vaihtelu Lahden kaupungin keskusta- ja pientaloalueilla Marjo Valtanen, Nora Sillanpää, Heikki Setälä Helsingin yliopisto, Ympäristötieteiden laitos,

Lisätiedot

Valumavesien ravinnepitoisuuksien seuranta eloperäisillä mailla

Valumavesien ravinnepitoisuuksien seuranta eloperäisillä mailla Valumavesien ravinnepitoisuuksien seuranta eloperäisillä mailla Hydro-Pohjanmaa hankkeen päätösseminaari 18.11.2014 Kaija Karhunen, Outi Laurinen, Joni Kosamo ja Laura Karhu, Oamk Automaattiset veden laadun

Lisätiedot

Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto

Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto Kokonaiskuormituksesta hajakuormituksen osuus on fosforin osalta n. 60 % ja typen osalta n 80% (SYKE tilastot) Fosfori Typpi Toimenpiteiden kohdentaminen

Lisätiedot

PERTUNMAAN JA HEINOLAN JÄRVITUTKIMUKSET VUONNA 2007

PERTUNMAAN JA HEINOLAN JÄRVITUTKIMUKSET VUONNA 2007 PERTUNMAAN JA HEINOLAN JÄRVITUTKIMUKSET VUONNA 27 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 91/27 Anne Åkerberg SISÄLLYS sivu 1 Johdanto 1 2 Näytteenotto ja sääolot 1 3 Tulokset 2 3.1 Lämpötila

Lisätiedot

Metsätalouden vaikutukset Kitkaja Posionjärvien tilaan

Metsätalouden vaikutukset Kitkaja Posionjärvien tilaan Metsätalouden vaikutukset Kitkaja Posionjärvien tilaan Keskustelutilaisuus metsänomistajille 16.12.2014 Nuorisokeskus Oivanki Kati Häkkilä & Teemu Ulvi, SYKE Järvien tilassa havaittu muutoksia Asukkaat

Lisätiedot

Wiitaseudun Energia Oy jätevedenpuhdistamon ylimääräiset vesistövesinäytteet 10.4.2014

Wiitaseudun Energia Oy jätevedenpuhdistamon ylimääräiset vesistövesinäytteet 10.4.2014 Lausunto 8.5.2014 Wiitaseudun Energia Oy jätevedenpuhdistamon ylimääräiset vesistövesinäytteet 10.4.2014 Tausta: Kalastajat olivat 6.4.2014 tehneet havainnon, että jäällä oli tummaa lietettä lähellä Viitasaaren

Lisätiedot

Asuinalueen rakentamisen vaikutukset veden laatuun, virtaamaan ja ainekuormitukseen - Esimerkkinä Espoon Suurpelto 2006-2012

Asuinalueen rakentamisen vaikutukset veden laatuun, virtaamaan ja ainekuormitukseen - Esimerkkinä Espoon Suurpelto 2006-2012 Asuinalueen rakentamisen vaikutukset veden laatuun, virtaamaan ja ainekuormitukseen - Esimerkkinä Espoon Suurpelto 2006-2012 Pienvesitapaaminen 2.6.2014 Päivi Haatainen Helsingin yliopisto Geotieteiden

Lisätiedot

VALKJÄRVEN VEDEN LAATU Kesän 2015 tutkimus ja vertailu kesiin 2010-2014

VALKJÄRVEN VEDEN LAATU Kesän 2015 tutkimus ja vertailu kesiin 2010-2014 LUVY/121 6.7.215 Anne Linnonmaa Valkjärven suojeluyhdistys ry anne.linnonmaa@anne.fi VALKJÄRVEN VEDEN LAATU Kesän 215 tutkimus ja vertailu kesiin 21-214 Sammatin Valkjärvestä otettiin vesinäytteet 25.6.215

Lisätiedot

NÄYTTEENOTTORAPORTTI. 1. Kenttämittaukset

NÄYTTEENOTTORAPORTTI. 1. Kenttämittaukset NÄYTTEENOTTORAPORTTI Projekti 1510006887-003 Päivämäärä 12.8.2013 Laatinut Mikael Leino 1. Kenttämittaukset Päivämäärä 12/8/2013 Näytteenhaku ja kenttämittaukset tehtiin perjantaina 9.8.2013. Näytteet

Lisätiedot

Kunnostusojituksen aiheuttama humuskuormitus Marjo Palviainen

Kunnostusojituksen aiheuttama humuskuormitus Marjo Palviainen Kunnostusojituksen aiheuttama humuskuormitus Marjo Palviainen Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta /Metsätieteiden laitos 10.10.2013 1 Kunnostusojitukset ja humuskuormitus Suomen soista yli puolet (54

Lisätiedot

ISO-KAIRIN VEDEN LAATU Kesän 2015 tutkimus ja vertailu vuosiin 1978, 1980 ja 1992

ISO-KAIRIN VEDEN LAATU Kesän 2015 tutkimus ja vertailu vuosiin 1978, 1980 ja 1992 LUVY/149 4.8.215 Minna Sulander Ympäristönsuojelu, Vihti ISO-KAIRIN VEDEN LAATU Kesän 215 tutkimus ja vertailu vuosiin 1978, 198 ja 1992 Vihdin pohjoisosassa sijaitsevasta Iso-Kairista otettiin vesinäytteet

Lisätiedot

Hapetuksen tarkoitus purkamaan pohjalle kertyneitä orgaanisen aineksen ylijäämiä

Hapetuksen tarkoitus purkamaan pohjalle kertyneitä orgaanisen aineksen ylijäämiä Hapetuksen tarkoitus Hapettamiselle voidaan asettaa joko lyhytaikainen tai pitkäaikainen tavoite: joko annetaan kaloille talvisin mahdollisuus selviytyä pahimman yli tai sitten pyritään hillitsemään järven

Lisätiedot

Kontroll över surheten i Perho ås nedre del (PAHAprojektet) Juhani Hannila & Mats Willner PAHA-loppuseminaari Kokkola 30.10.2014

Kontroll över surheten i Perho ås nedre del (PAHAprojektet) Juhani Hannila & Mats Willner PAHA-loppuseminaari Kokkola 30.10.2014 Kontroll över surheten i Perho ås nedre del (PAHAprojektet) Juhani Hannila & Mats Willner PAHA-loppuseminaari Kokkola 30.10.2014 PAHA-hanke Perhonjoen alaosan happamuuden hallinta (PAHA- hanke) toteutetaan

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 56. Ympäristölautakunta 14.06.2012 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 56. Ympäristölautakunta 14.06.2012 Sivu 1 / 1 Ympäristölautakunta 14.06.2012 Sivu 1 / 1 2412/11.01.03/2012 56 Espoon järvien tila talvella 2012 Valmistelijat / lisätiedot: Kajaste Ilppo, puh. (09) 816 24834 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus

Lisätiedot

Vantaanjoen vesistö. HAUSJÄRVI Erkylänjärvi Lallujärvi. RIIHIMÄKI Hirvijärvi. Ridasjärvi LOPPI HYVINKÄÄ MÄNTSÄLÄ. Kytäjärvi. Sääksjärvi JÄRVENPÄÄ

Vantaanjoen vesistö. HAUSJÄRVI Erkylänjärvi Lallujärvi. RIIHIMÄKI Hirvijärvi. Ridasjärvi LOPPI HYVINKÄÄ MÄNTSÄLÄ. Kytäjärvi. Sääksjärvi JÄRVENPÄÄ Vantaanjoen vesistö RIIHIMÄKI Hirvijärvi HAUSJÄRVI Erkylänjärvi Lallujärvi LOPPI VIHTI Kytäjärvi Sääksjärvi Lepsämänjoki HYVINKÄÄ NURMIJÄRVI ESPOO Luhtajoki Ridasjärvi Vantaanjoki Palojoki Tuusulanjärvi

Lisätiedot

Puruveden kehitys ja erityispiirteet. Puruvesi-seminaari 6.8.2011 Heikki Simola Itä-Suomen yliopisto

Puruveden kehitys ja erityispiirteet. Puruvesi-seminaari 6.8.2011 Heikki Simola Itä-Suomen yliopisto Puruveden kehitys ja erityispiirteet Puruvesi-seminaari 6.8.2011 Heikki Simola Itä-Suomen yliopisto PURUVESI KARU JA KIRKASVETINEN SUURJÄRVI Sekä Puruvesi että Pyhäjärvi ovat kirkasvetisiä suurjärviä,

Lisätiedot

Käyttökemuksia automaattisista vedenlaatumittareista VARELYssä 14.5.2013

Käyttökemuksia automaattisista vedenlaatumittareista VARELYssä 14.5.2013 Käyttökemuksia automaattisista vedenlaatumittareista VARELYssä 14.5.2013 VARELY Helmi Kotilainen 23.5.2013 1 VARELYn mittaukset aloitettiin yhdellä siirrettävällä laitteella 2008 23.5.2013 Hel 2 mi Kot

Lisätiedot

Hämeenlinnan ja Janakkalan Valajärven tila. Heli Jutila ympäristötarkastaja 1.6.2009

Hämeenlinnan ja Janakkalan Valajärven tila. Heli Jutila ympäristötarkastaja 1.6.2009 Hämeenlinnan ja Janakkalan Valajärven tila Heli Jutila ympäristötarkastaja 1.6.2009 Valajärven valuma-alue Soita, metsää, harjuja; vähän peltoja: 15,01 km 2 : 4,3 x järven ala eli ei erityisen suuri 2.6.2009

Lisätiedot

TUTKIMUSRAPORTTI Lintuvaara

TUTKIMUSRAPORTTI Lintuvaara TUTKIMUSRAPORTTI Lintuvaara Helsingin seudun ympäristöpalvelut (HSY) Vesihuolto 16.12.2014 Jukka Sandelin HSY Raportti Opastinsilta 6 A, 00520 Helsinki 1. TAUSTAA Helsingin seudun ympäristöpalvelut / vesihuolto

Lisätiedot

Hiidenveden vedenlaatu 15.8.2005

Hiidenveden vedenlaatu 15.8.2005 LUODE CONSULTING OY 1636922 4 HIIDENVESIPROJEKTI Hiidenveden vedenlaatu 15.8.2005 Mikko Kiirikki, Antti Lindfors & Olli Huttunen Luode Consulting Oy 24.10.2005 LUODE CONSULTING OY, OLARINLUOMA 15, FIN

Lisätiedot

LOHJAN JÄRVIEN VEDENLAATUSEURANTA 2012 Kaitalampi

LOHJAN JÄRVIEN VEDENLAATUSEURANTA 2012 Kaitalampi LUVY/109 27.7.2012 Risto Murto Lohjan kaupunki ympäristönsuojelu LOHJAN JÄRVIEN VEDENLAATUSEURANTA 2012 Kaitalampi Näytteenotto liittyy Lohjan kaupungin lakisääteiseen velvoitteeseen seurata ympäristön

Lisätiedot

KETTULAN JÄRVIEN TILA VUOSINA 2006-2010 TEHTYJEN TUTKI- MUSTEN PERUSTEELLA

KETTULAN JÄRVIEN TILA VUOSINA 2006-2010 TEHTYJEN TUTKI- MUSTEN PERUSTEELLA KETTULAN JÄRVIEN TILA VUOSINA 2006-2010 TEHTYJEN TUTKI- MUSTEN PERUSTEELLA Näytteenotto ja näytteiden analysointi Vesinäytteet on otettu lopputalvella 2006 ja 2007 sekä loppukesällä 2006, 2007 ja 2010

Lisätiedot

Uusia välineitä rehevöitymisen arviointiin ja hallintaan GisBloom

Uusia välineitä rehevöitymisen arviointiin ja hallintaan GisBloom Uusia välineitä rehevöitymisen arviointiin ja hallintaan GisBloom Sari Väisänen SYKE Järvikalapäivän vesienhoitoseminaari Hollolan Siikaniemessä 31.5.2012 w w w. e n v i r o n m e n t. f i / s y k e /

Lisätiedot

Kriittiset vaiheet mittausten laadunvarmistuksessa

Kriittiset vaiheet mittausten laadunvarmistuksessa Kriittiset vaiheet mittausten laadunvarmistuksessa Teija Kirkkala Toiminnanjohtaja Automaattiset vedenlaatumittarit -workshop 15.-16.10.2013 1 Kriittiset vaiheet Mitattava kohde, mittausten tavoite Mittarien

Lisätiedot

Kokemuksia automaattisesta vedenlaadun mittauksesta metsätaloudessa. Samuli Joensuu 14.5.2013

Kokemuksia automaattisesta vedenlaadun mittauksesta metsätaloudessa. Samuli Joensuu 14.5.2013 Kokemuksia automaattisesta vedenlaadun mittauksesta metsätaloudessa Samuli Joensuu 14.5.2013 Taustaa Puhdas vesi on nousemassa kansalaiskeskustelun ytimeen Vesiensuojelun merkitys korostuu metsätaloudessa

Lisätiedot

3 MALLASVEDEN PINNAN KORKEUS

3 MALLASVEDEN PINNAN KORKEUS 1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 26.4.2010 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteuttaa tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.

Lisätiedot

Vesiensuojelukosteikot

Vesiensuojelukosteikot Vesiensuojelukosteikot 10.9. 2008 Helsingin Messukeskus Jari Koskiaho, SYKE Suunnittelu- ja mitoitusopas http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=245183&lan=fi Kosteikoissa tapahtuvat vedenpuhdistusprosessit

Lisätiedot

29.03.2006 RATU rankkasateet ja taajamatulvat TKK:n vesitalouden ja vesirakennuksen hankeosien tilanne ja välitulokset T. Karvonen ja T.

29.03.2006 RATU rankkasateet ja taajamatulvat TKK:n vesitalouden ja vesirakennuksen hankeosien tilanne ja välitulokset T. Karvonen ja T. 29.3.26 RATU rankkasateet ja taajamatulvat TKK:n vesitalouden ja vesirakennuksen hankeosien tilanne ja välitulokset T. Karvonen ja T. Tiihonen RATU/TKK:n osuus Laaditaan kahdentyyppisiä malleja: * taajamavesien

Lisätiedot

TTY Mittausten koekenttä. Käyttö. Sijainti

TTY Mittausten koekenttä. Käyttö. Sijainti TTY Mittausten koekenttä Käyttö Tampereen teknillisen yliopiston mittausten koekenttä sijaitsee Tampereen teknillisen yliopiston välittömässä läheisyydessä. Koekenttä koostuu kuudesta pilaripisteestä (

Lisätiedot

Johtuuko tämä ilmastonmuutoksesta? - kasvihuoneilmiön voimistuminen vaikutus sääolojen vaihteluun

Johtuuko tämä ilmastonmuutoksesta? - kasvihuoneilmiön voimistuminen vaikutus sääolojen vaihteluun Johtuuko tämä ilmastonmuutoksesta? - kasvihuoneilmiön voimistuminen vaikutus sääolojen vaihteluun Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos 15.1.2010 Vuorokauden keskilämpötila Talvi 2007-2008

Lisätiedot

OAMK TEKNIIKAN YKSIKKÖ MITTAUSTEKNIIKAN LABORATORIO

OAMK TEKNIIKAN YKSIKKÖ MITTAUSTEKNIIKAN LABORATORIO OAMK TEKNIIKAN YKSIKKÖ MITTAUSTEKNIIKAN LABORATORIO Työ 5 ph-lähettimen konfigurointi ja kalibrointi 2012 Tero Hietanen ja Heikki Kurki 1 JOHDANTO Työssä tutustutaan nykyaikaiseen teollisuuden yleisesti

Lisätiedot

Automaattinen veden laadun seuranta taajan haja-asutuksen jätevesien kuormittamassa ojassa

Automaattinen veden laadun seuranta taajan haja-asutuksen jätevesien kuormittamassa ojassa Automaattinen veden laadun seuranta taajan haja-asutuksen jätevesien kuormittamassa ojassa A. Särkelä, P. Valkama, N. Mielikäinen ja K. Lahti Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry, etunimi.sukunimi@vesiensuojelu.fi

Lisätiedot

Vedenlaatutilanne Imatran seutukunnassa loppukesällä 2014 Saimaan ammattiopisto, auditorio Esitelmöitsijä Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy:n

Vedenlaatutilanne Imatran seutukunnassa loppukesällä 2014 Saimaan ammattiopisto, auditorio Esitelmöitsijä Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy:n Vedenlaatutilanne Imatran seutukunnassa loppukesällä 2014 Saimaan ammattiopisto, auditorio Esitelmöitsijä Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy:n toimitusjohtaja ja limnologi Pena Saukkonen Ympäristön,

Lisätiedot

Metsätalouden ja turvetuotannon vedenlaadun seuranta TASO-hankkeessa

Metsätalouden ja turvetuotannon vedenlaadun seuranta TASO-hankkeessa Metsätalouden ja turvetuotannon vedenlaadun seuranta TASO-hankkeessa Limnologipäivät 11.4.2013 Pia Högmander & Päivi Saari Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus TASO-hanke Metsätalouden

Lisätiedot

Valuma-alueen merkitys vesiensuojelussa

Valuma-alueen merkitys vesiensuojelussa Valuma-alueen merkitys vesiensuojelussa Marjo Tarvainen Asiantuntija, FT Pyhäjärvi-instituutti 25.1.2010 VOPPE koulutus, Eura 1 Veden laatuun vaikuttavia tekijöitä Vesitase Sateet lisäävät virtaamia, mitkä

Lisätiedot

Pientareet Suojakaistat Suojavyöhykkeet

Pientareet Suojakaistat Suojavyöhykkeet Pientareet Suojakaistat Suojavyöhykkeet Tämä kuvasarja erilaisista pientareista, suojakaistoista ja -vyöhykkeistä on koottu viljelijöiden toivomuksesta. Peltolohkoilla tarvittavista maataloustukien vaatimusten

Lisätiedot

Vesiensuojelu metsätaloudessa Biotalous tänään ja huomenna Saarijärvi 28.1.2016. Juha Jämsén Suomen metsäkeskus

Vesiensuojelu metsätaloudessa Biotalous tänään ja huomenna Saarijärvi 28.1.2016. Juha Jämsén Suomen metsäkeskus Vesiensuojelu metsätaloudessa Biotalous tänään ja huomenna Saarijärvi 28.1.2016 Juha Jämsén Suomen metsäkeskus Metsätalouden vesistökuormitus Metsätalouden kuormitus on tyypiltään hajakuormitusta. Myös

Lisätiedot

Tutkimusmateriaalit -ja välineet: kaarnan palaset, hiekan murut, pihlajanmarjat, juuripalat, pakasterasioita, vettä, suolaa ja porkkananpaloja.

Tutkimusmateriaalit -ja välineet: kaarnan palaset, hiekan murut, pihlajanmarjat, juuripalat, pakasterasioita, vettä, suolaa ja porkkananpaloja. JIPPO-POLKU Jippo-polku sisältää kokeellisia tutkimustehtäviä toteutettavaksi perusopetuksessa, kerhossa tai kotona. Polun tehtävät on tarkoitettu suoritettavaksi luonnossa joko koulun tai kerhon lähimaastossa,

Lisätiedot

Kosteikot leikkaavat ravinnekuormitusta ja elävöittävät maisemaa

Kosteikot leikkaavat ravinnekuormitusta ja elävöittävät maisemaa Liite 17.12.2007 64. vuosikerta Numero 3 Sivu 5 Kosteikot leikkaavat ravinnekuormitusta ja elävöittävät maisemaa Markku Puustinen, Suomen ympäristökeskus Kosteikot pidättävät tehokkaasti pelloilta valtaojiin

Lisätiedot

Kakskerranjärven vedenlaadun tutkimukset 2008 Olli Loisa Turun ammattikorkeakoulu 23.3.2009

Kakskerranjärven vedenlaadun tutkimukset 2008 Olli Loisa Turun ammattikorkeakoulu 23.3.2009 Kakskerranjärven vedenlaadun tutkimukset Olli Loisa Turun ammattikorkeakoulu 3.3.9 Sivu 1/9 Kakskerranjärven vedenlaadun tutkimukset Olli Loisa Turun ammattikorkeakoulu 3.3.9 1. Tutkimus Toteutettujen

Lisätiedot

RUSKON JÄTEKESKUKSEN VELVOITETARKKAILU VUONNA 2009

RUSKON JÄTEKESKUKSEN VELVOITETARKKAILU VUONNA 2009 9M6998 Ruskon jätekeskuksen tarkkailu v. 29, tiivistelmä 1 RUSKON JÄTEKESKUKSEN VELVOITETARKKAILU VUONNA 29 Vuonna 29 Ruskon jätekeskuksen ympäristövaikutuksia tarkkailtiin Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen

Lisätiedot

Ympäristöanalytiikan projekti. Biokemiallinen hapenkulutus Bodominjärvessä. Projektisuunnitelma

Ympäristöanalytiikan projekti. Biokemiallinen hapenkulutus Bodominjärvessä. Projektisuunnitelma ja Ympäristöanalytiikan projekti Biokemiallinen hapenkulutus Bodominjärvessä Projektisuunnitelma 1 1 Projektitehtävän määrittely 1.1 Tausta Bodominjärvi on Espoon suurin järvi. Espoon järvistä Bodominjärvi

Lisätiedot

Liite 10 31.1.2013 1 (5) FENNOVOIMA OY HANHIKIVEN YDINVOIMALAITOSALUEEN MERILÄJITYSALUE VESISTÖ- JA POHJAELÄINTARKKAILUSUUNNITELMA

Liite 10 31.1.2013 1 (5) FENNOVOIMA OY HANHIKIVEN YDINVOIMALAITOSALUEEN MERILÄJITYSALUE VESISTÖ- JA POHJAELÄINTARKKAILUSUUNNITELMA 31.1.2013 1 (5) FENNOVOIMA OY HANHIKIVEN YDINVOIMALAITOSALUEEN MERILÄJITYSALUE VESISTÖ- JA POHJAELÄINTARKKAILUSUUNNITELMA 1 VESILUPAHAKEMUKSEN VESISTÖTARKKAILUSUUNNITELMA... 2 1.1 Johdanto... 2 1.2 Mittausmenetelmät...

Lisätiedot

MIKSI JÄRVI SAIRASTUU?

MIKSI JÄRVI SAIRASTUU? Pekka Sojakka Etelä-Savon ELY-keskus MIKSI JÄRVI SAIRASTUU? MIKÄ ON KOTIJÄRVENI TILA? PÄÄTEEMA: REHEVÖITYMINEN KÄSITTEET REHEVÖITYMINEN(eutrofoituminen) -REHEVÖITYMINEN on yksi LIKAANTUMISEN ja PILAANTUMISEN

Lisätiedot

25.6.2015. Mynämäen kaivon geoenergiatutkimukset 2010-2014

25.6.2015. Mynämäen kaivon geoenergiatutkimukset 2010-2014 25.6.2015 Mynämäen kaivon geoenergiatutkimukset 20102014 Geologian tutkimuskeskus 1 TUTKIMUSALUE Tutkimusalue sijaitsee Kivistönmäen teollisuusalueella Mynämäellä 8tien vieressä. Kohteen osoite on Kivistöntie

Lisätiedot

Humuksen vaikutukset järvien hiilenkiertoon ja ravintoverkostoihin. Paula Kankaala FT, dos. Itä Suomen yliopisto Biologian laitos

Humuksen vaikutukset järvien hiilenkiertoon ja ravintoverkostoihin. Paula Kankaala FT, dos. Itä Suomen yliopisto Biologian laitos Humuksen vaikutukset järvien hiilenkiertoon ja ravintoverkostoihin Paula Kankaala FT, dos. Itä Suomen yliopisto Biologian laitos Hiilenkierto järvessä Valuma alueelta peräisin oleva orgaaninen aine (humus)

Lisätiedot

Raportti 4/2015 Automaattisen veden laadun seurannan soveltuvuus maatalouden vesistökuormituksen mittaamiseen

Raportti 4/2015 Automaattisen veden laadun seurannan soveltuvuus maatalouden vesistökuormituksen mittaamiseen Raportti 4/2015 Automaattisen veden laadun seurannan soveltuvuus maatalouden vesistökuormituksen mittaamiseen Pasi Valkama Johdanto Suurin osa hajakuormituksena peltoalueilta huuhtoutuvasta ravinne ja

Lisätiedot

Suomen vesistöjen tummuminen. Antti Räike Suomen ympäristökeskus Merikeskus

Suomen vesistöjen tummuminen. Antti Räike Suomen ympäristökeskus Merikeskus Suomen vesistöjen tummuminen Antti Räike Suomen ympäristökeskus Merikeskus Mitä vesien tummumisella tarkoitetaan? Kuva: Stefan Löfgren Tummumisella käsitetään humuksen lisääntymistä, joka ilmenee veden

Lisätiedot

HANHIKIVEN YDINVOIMALAITOKSEN JÄÄHDYTYSVEDEN PURKURAKENTEET

HANHIKIVEN YDINVOIMALAITOKSEN JÄÄHDYTYSVEDEN PURKURAKENTEET Liite 18 30.1.2013 1 (6) FENNOVOIMA OY HANHIKIVEN YDINVOIMALAITOKSEN JÄÄHDYTYSVEDEN PURKURAKENTEET VESISTÖ- JA POHJAELÄINTARKKAILUSUUNNITELMA 1 VESILUPAHAKEMUKSEN VESISTÖTARKKAILUSUUNNITELMA... 2 1.1 JOHDANTO...

Lisätiedot

Tuotantopanosten valmistus ja käyttö osana ympäristövastuuta. Viestintäpäällikkö Seija Luomanperä, Yara Suomi Oy

Tuotantopanosten valmistus ja käyttö osana ympäristövastuuta. Viestintäpäällikkö Seija Luomanperä, Yara Suomi Oy Tuotantopanosten valmistus ja käyttö osana ympäristövastuuta Viestintäpäällikkö Seija Luomanperä, Yara Suomi Oy Sisältö Yara lyhyesti Elintarvikeketjun ympäristövastuu Rehevöityminen: Lannoitteiden valmistuksessa

Lisätiedot

TIIRAN UIMARANTAPROFIILI Nurmijärven kunta

TIIRAN UIMARANTAPROFIILI Nurmijärven kunta TIIRAN UIMARANTAPROFIILI Nurmijärven kunta 2 Tiiran uimarantaprofiili SISÄLLYS 1. YHTEYSTIEDOT 1.1 Uimarannan omistaja ja yhteystiedot 1.2 Uimarannan päävastuullinen hoitaja ja yhteystiedot 1.3 Uimarantaa

Lisätiedot

JOUTJOEN KALATALOUDELLINEN KUNNOSTUSSUUNNITELMA

JOUTJOEN KALATALOUDELLINEN KUNNOSTUSSUUNNITELMA JOUTJOEN KALATALOUDELLINEN KUNNOSTUSSUUNNITELMA Anssi Toivonen Päijät-Hämeen Vesijärvisäätiö 30.11.2010 Sisällysluettelo Johdanto... 1 Joutjoen kokonaisuus... 2 Kartta A, joen laskukohta Kiviharjun alue...

Lisätiedot

TURPAANKOSKEN JA SAARAMAANJÄRVEN POHJAPATOJEN RAKENTAMISEN AIKAINEN VESISTÖTARKKAILU

TURPAANKOSKEN JA SAARAMAANJÄRVEN POHJAPATOJEN RAKENTAMISEN AIKAINEN VESISTÖTARKKAILU TURPAANKOSKEN JA SAARAMAANJÄRVEN POHJAPATOJEN RAKENTAMISEN AIKAINEN VESISTÖTARKKAILU Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 14/211 Anne Åkerberg SISÄLLYSLUETTELO sivu 1 JOHDANTO 1 2 TARKKAILU

Lisätiedot

Tornionjoen Suomen puoleisten pintavesien luokittelu ja ehdotetut lisätoimenpiteet

Tornionjoen Suomen puoleisten pintavesien luokittelu ja ehdotetut lisätoimenpiteet Tornionjoen Suomen puoleisten pintavesien luokittelu ja ehdotetut lisätoimenpiteet Petri Liljaniemi Biologi Lapin ympäristökeskus 1 Vesistön ekologisen tilan luokittelu Biologiset tekijät Levät, vesikasvillisuus,

Lisätiedot

PAMPALON KULTAKAIVOKSEN LASKEUMAMITTAUKSET 2012. Mittausaika: 13.6. - 9.10.2011. Hattuvaara, Ilomantsi

PAMPALON KULTAKAIVOKSEN LASKEUMAMITTAUKSET 2012. Mittausaika: 13.6. - 9.10.2011. Hattuvaara, Ilomantsi Mittausraportti_1196 /2012/OP 1(10) Tilaaja: Endomines Oy Henna Mutanen Käsittelijä: Symo Oy Olli Pärjälä 010 666 7818 olli.parjala@symo.fi PAMPALON KULTAKAIVOKSEN LASKEUMAMITTAUKSET 2012 Mittausaika:

Lisätiedot

Lääkeainejäämät biokaasulaitosten lopputuotteissa. Marja Lehto, MTT

Lääkeainejäämät biokaasulaitosten lopputuotteissa. Marja Lehto, MTT Kestävästi Kiertoon - seminaari Lääkeainejäämät biokaasulaitosten lopputuotteissa Marja Lehto, MTT Orgaaniset haitta-aineet aineet Termillä tarkoitetaan erityyppisiä orgaanisia aineita, joilla on jokin

Lisätiedot

HUNTTIJÄRVEN VEDENLAADUNSEURANTA Eteläinen laskuoja

HUNTTIJÄRVEN VEDENLAADUNSEURANTA Eteläinen laskuoja 1 LAUREA-AMMATTIKORKEAKOULU Hyvinkää HUNTTIJÄRVEN VEDENLAADUNSEURANTA Eteläinen laskuoja Heidi Rantala Syyskuu 2008 2 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 SÄHKÖNJOHTOKYKY... 3 3 VEDEN HAPPAMUUS... 4 4 VÄRILUKU...

Lisätiedot

UIMAVESIPROFIILI HUUTJÄRVEN UIMARANTA

UIMAVESIPROFIILI HUUTJÄRVEN UIMARANTA Pyhtään kunta 20.4.2016 UIMAVESIPROFIILI HUUTJÄRVEN UIMARANTA 1. YHTEYSTIEDOT 1.1 Uimarannan omistaja ja Pyhtään kunta, Siltakyläntie 175, 49220 Siltakylä 1.2 Uimarannan päävastuullinen hoitaja ja 1.3

Lisätiedot

Liite 1. Saimaa. Immalanjärvi. Vuoksi. Mellonlahti. Joutseno. Venäjä

Liite 1. Saimaa. Immalanjärvi. Vuoksi. Mellonlahti. Joutseno. Venäjä Liite 1 Saimaa Immalanjärvi Vuoksi Mellonlahti Joutseno Venäjä Liite 2 1 5 4 3 2 Liite 3 puron patorakennelma Onnelan lehto Onnelan lehto Mellonlahden ranta Liite 4 1/7 MELLONLAHDEN TILAN KEHITYS VUOSINA

Lisätiedot

Vedenlaadun seurannat murroksessa. Työkaluja laadukkaaseen mittaustulokseen

Vedenlaadun seurannat murroksessa. Työkaluja laadukkaaseen mittaustulokseen Vedenlaadun seurannat murroksessa Työkaluja laadukkaaseen mittaustulokseen FINAS-päivä 27.1.2015 Teemu Näykki FT, kemisti, tiiminvetäjä Taustaa Mittaustulos ei ole koskaan täysin oikein Lukuisia tärkeitä

Lisätiedot

AS-0.3200 Automaatio- ja systeemitekniikan projektityöt

AS-0.3200 Automaatio- ja systeemitekniikan projektityöt AS-0.3200 Automaatio- ja systeemitekniikan projektityöt A11-03 USB-käyttöinen syvyysanturi 5op 13.9.2011-29.11.2011 Johan Backlund Ohjaaja: Johan Grönholm Johdanto Projektin tavoitteena oli suunnitella

Lisätiedot

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 24.6.2010

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 24.6.2010 1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 24.6.2010 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteuttaa tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.

Lisätiedot

Kannettavat Monitoimimittarit

Kannettavat Monitoimimittarit Kannettavat Monitoimimittarit Malli ph/cond 340i ph/oxi 340i Multi 340i Multi 350i ProfiLine 197i ph/mv-, ORP- ja johtokykymittauksiin ph/mv-, ORP- ja liuenneen hapen (DO) mittari ph/mv-, liuenneen hapen-(do)

Lisätiedot

Otoskoko 107 kpl. a) 27 b) 2654

Otoskoko 107 kpl. a) 27 b) 2654 1. Tietyllä koneella valmistettavien tiivisterenkaiden halkaisijan keskihajonnan tiedetään olevan 0.04 tuumaa. Kyseisellä koneella valmistettujen 100 renkaan halkaisijoiden keskiarvo oli 0.60 tuumaa. Määrää

Lisätiedot

Ravinnehuuhtoumat pelto-ojaan ja metsäpuroon

Ravinnehuuhtoumat pelto-ojaan ja metsäpuroon Ravinnehuuhtoumien hallinta (RaHa) Havaintoja 2 maaliskuu 214 Havaintokokeessa merkittävä osa alueen vesistökuormituksesta tuli yksittäisiltä syksyllä kynnetyiltä peltolohkoilta. Kasvukauden ulkopuolella

Lisätiedot

Uudet tarkkuuslämpökamerat ja asfalttipäällysteet? Timo Saarenketo, Roadscanners Oy

Uudet tarkkuuslämpökamerat ja asfalttipäällysteet? Timo Saarenketo, Roadscanners Oy Uudet tarkkuuslämpökamerat ja asfalttipäällysteet? Timo Saarenketo, FT Roadscanners Oy Lämpökameratekniikasta Eräs nopeimmin viime vuosien aikana kehittyneistä mittausteknologioista on infrapunasäteilyä

Lisätiedot

Ravinne ja lannoitusasiaa. Tapio Salo MTT

Ravinne ja lannoitusasiaa. Tapio Salo MTT Ravinne ja lannoitusasiaa Tapio Salo MTT Makroravinteet Useiden vihanneslajien makroravinteiden tarve on korkea Ravinteita sekä korjattavassa sadossa että peltoon jäävissä kasvinosissa Ravinnetarpeen ajankohta

Lisätiedot

VESINÄYTTEENOTON KRIITTISET KOHDAT; KOKEMUKSIA VELVOITETARKKAILUISTA

VESINÄYTTEENOTON KRIITTISET KOHDAT; KOKEMUKSIA VELVOITETARKKAILUISTA VESINÄYTTEENOTON KRIITTISET KOHDAT; KOKEMUKSIA VELVOITETARKKAILUISTA Syke:n vertailulaboratoriopäivät Helsinki 29.-30.9.2014 Alueellisten vesiensuojeluyhdistysten yhteistyöelin Järjestänyt ympäristönäytteenoton

Lisätiedot

Kitkajärvien seuranta ja tilan arviointi

Kitkajärvien seuranta ja tilan arviointi Kitkajärvien seuranta ja tilan arviointi i Mirja Heikkinen 7.12.2009 Kuusamo Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus / Mirja Heikkinen/ Kitka-seminaari 14.12.2009 1 MITÄ, MISSÄ, MIKSI? - Säännöllinen seuranta

Lisätiedot

RENKAJÄRVEN VEDENLAATU KESÄLLÄ 2014

RENKAJÄRVEN VEDENLAATU KESÄLLÄ 2014 Vesistöosasto/MM 25.9.2013 Kirjenumero 766/13 Renkajärven suojeluyhdistys ry RENKAJÄRVEN VEDENLAATU KESÄLLÄ 2014 1. YLEISTÄ Renkajärvi on Tammelan ylänköalueella, Hattulan ja Hämeenlinnan kunnissa sijaitseva,

Lisätiedot

Kemian opetuksen keskus Helsingin yliopisto Veden kovuus Oppilaan ohje. Veden kovuus

Kemian opetuksen keskus Helsingin yliopisto Veden kovuus Oppilaan ohje. Veden kovuus Huomaat, että vedenkeittimessäsi on valkoinen saostuma. Päättelet, että saostuma on peräisin vedestä. Haluat varmistaa, että vettä on turvallista juoda ja viet sitä tutkittavaksi laboratorioon. Laboratoriossa

Lisätiedot

Mitä kalibrointitodistus kertoo?

Mitä kalibrointitodistus kertoo? Mitä kalibrointitodistus kertoo? Luotettavuutta päästökauppaan liittyviin mittauksiin MIKES 21.9.2006 Martti Heinonen Tavoite Laitteen kalibroinnista hyödytään vain jos sen tuloksia käytetään hyväksi.

Lisätiedot

Saarijärven reitin järvien sinileväkartoitus. Iso Suojärvi Pyhäjärvi Kyyjärvi

Saarijärven reitin järvien sinileväkartoitus. Iso Suojärvi Pyhäjärvi Kyyjärvi Saarijärven reitin järvien sinileväkartoitus Iso Suojärvi yhäjärvi Kyyjärvi Sinilevämittari Mittaussyvyys 30 cm Mittausvene Uusi mittarisuojus Kyyjärvellä Mittausmenetelmä äyte 1,5 sekunnin välein GS-Koordinaatit

Lisätiedot

Maanpinnan kallistumien Satakunnassa

Maanpinnan kallistumien Satakunnassa Ennen maan pinnan asettumista lepotilaansa, eri paikkakunnat kohoavat erilaisilla nopeuksilla. Maan kohoaminen ilmeisesti sitä nopeampaa, mitä syvemmällä maan kamara ollut. Pohjanlahden nopea nousu verrattuna

Lisätiedot

SOMPASEN VALUMA-ALUEEN VESIENSUOJELUSUUNNITELMA

SOMPASEN VALUMA-ALUEEN VESIENSUOJELUSUUNNITELMA SOMPASEN VALUMA-ALUEEN VESIENSUOJELUSUUNNITELMA Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 272/2014 Marjo Ahola, OTSO Metsäpalvelut Kymijoen vesi jaympäristö ry SISÄLLYS 1 SOMPASEN VALUMA-ALUE

Lisätiedot

Kosteikot virtaaman ja ravinteiden hallinnassa

Kosteikot virtaaman ja ravinteiden hallinnassa Uusia keinoja virtaamien ja talviaikaisen ravinnekuormituksen hallintaan Seminaari 30.3.2010, Kauttuan klubi Kosteikot virtaaman ja ravinteiden hallinnassa Jari Koskiaho, SYKE Kosteikkojen käyttö vesiensuojelussa

Lisätiedot

Mittausverkon pilotointi kasvihuoneessa

Mittausverkon pilotointi kasvihuoneessa Mittausverkon pilotointi kasvihuoneessa Lepolan Puutarha Oy pilotoi TTY:llä kehitettyä automaattista langatonta sensoriverkkoa Turussa 3 viikon ajan 7.-30.11.2009. Puutarha koostuu kokonaisuudessaan 2.5

Lisätiedot

Säätökastelu ja säätösalaojitus happaman vesikuorman ehkäisijöinä: tuloksia MTT Ruukista 2010-2013. Raija Suomela MTT Ruukki

Säätökastelu ja säätösalaojitus happaman vesikuorman ehkäisijöinä: tuloksia MTT Ruukista 2010-2013. Raija Suomela MTT Ruukki Säätökastelu ja säätösalaojitus happaman vesikuorman ehkäisijöinä: tuloksia MTT Ruukista 2010-2013 Raija Suomela MTT Ruukki MTT:n koekenttä SIIKAJOKI Ojitusalueet (1-3) noin 2 ha Koko pelto 6 ha Alueiden

Lisätiedot

Ilmastovaikutuksia vai vesistönsuojelua?

Ilmastovaikutuksia vai vesistönsuojelua? Ilmastovaikutuksia vai vesistönsuojelua? Juha Grönroos ja Tuuli Myllymaa Suomen ympäristökeskus JaloJäte päätösseminaari 2.12.2010, Mikkeli Etelä Savon biomassat TARKASTELUN ULKOPUOLELLE JÄTETYT TOIMINNOT:

Lisätiedot

Metsätalouden kosteikot -seurantatietoja Kyyjärven ja Kaihlalammen kosteikoista

Metsätalouden kosteikot -seurantatietoja Kyyjärven ja Kaihlalammen kosteikoista Metsätalouden kosteikot -seurantatietoja Kyyjärven ja Kaihlalammen kosteikoista Kosteikkopäivä Saarijärvellä 25.4.2013 Pia Högmander & Päivi Saari Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Lisätiedot

UIMARANTAPROFIILI. PYHÄNIEMEN EU-UIMARANTA Päivitetty 22.5.2013

UIMARANTAPROFIILI. PYHÄNIEMEN EU-UIMARANTA Päivitetty 22.5.2013 UIMARANTAPROFIILI PYHÄNIEMEN EU-UIMARANTA Päivitetty 22.5.2013 1 YHTEYSTIEDOT Pyhäniemen uimarannan omistaja on Kihniön kunta, osoite: Pyhäniemi, 39820 KIHNIÖ Päävastuullinen hoitaja on Kiinteistö Oy Pyhäniemi,

Lisätiedot

KUORTANE Kirkonseudun ranta-alueen muinaisjäännöskartoitus korttelissa 54 2005

KUORTANE Kirkonseudun ranta-alueen muinaisjäännöskartoitus korttelissa 54 2005 1 KUORTANE Kirkonseudun ranta-alueen muinaisjäännöskartoitus korttelissa 54 2005 Hannu Poutiainen, Hans-Peter Schulz, Timo Jussila Kustantaja: Kuortaneen kunta 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Kartoitustyö...

Lisätiedot

Säätösalaojitus happamien sulfaattimaiden vesistövaikutusten vähentäjänä

Säätösalaojitus happamien sulfaattimaiden vesistövaikutusten vähentäjänä Säätösalaojitus happamien sulfaattimaiden vesistövaikutusten vähentäjänä Jaana Uusi-Kämppä 1, Seija Virtanen 2, Rainer Rosendahl 3, Merja Mäensivu 4, Peter Österholm 5 ja Markku Yli-Halla 6 1 MTT, Kasvintuotannon

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 18/2015 1 (5) Ympäristölautakunta Ysp/13 15.12.2015

Helsingin kaupunki Esityslista 18/2015 1 (5) Ympäristölautakunta Ysp/13 15.12.2015 Helsingin kaupunki Esityslista 18/2015 1 (5) Asia tulisi käsitellä kokouksessa 13 Lausunto aluehallintovirastolle ja kaupunginhallitukselle rakennusviraston hakemuksesta Verkkosaaren eteläosan rantarakentamiseksi,

Lisätiedot

RAP O R[ 1 I. FlU S T A} A}.TI{ 1 ]' IiASVIILISUI}DESTA

RAP O R[ 1 I. FlU S T A} A}.TI{ 1 ]' IiASVIILISUI}DESTA RAP O R[ 1 I FlU S T A} A}.TI{ 1 ]' IiASVIILISUI}DESTA Selvitys teollisuusvesien vaikutuksista Mustalammen kasvillisuuteen. Havaintoalueena on Mustalampien alue, joka luonnonsuhteiltaan on yhtäläinen.

Lisätiedot

MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS MAANTUTKIMUS LAITOS. Tiedote N:o 8 1979. MAAN ph-mittausmenetelmien VERTAILU. Tauno Tares

MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS MAANTUTKIMUS LAITOS. Tiedote N:o 8 1979. MAAN ph-mittausmenetelmien VERTAILU. Tauno Tares MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS MAANTUTKIMUS LAITOS Tiedote N:o 8 1979 MAAN ph-mittausmenetelmien VERTAILU Tauno Tares Maatalouden -tutkimuskeskus MAANTUTKIMUSLAITOS PL 18, 01301 Vantaa 30 Tiedote N:o 8 1979

Lisätiedot

Mitä on huomioitava kaasupäästöjen virtausmittauksissa

Mitä on huomioitava kaasupäästöjen virtausmittauksissa Mitä on huomioitava kaasupäästöjen virtausmittauksissa Luotettavuutta päästökauppaan liittyviin mittauksiin 21.8.2006 Paula Juuti 2 Kaupattavien päästöjen määrittäminen Toistaiseksi CO2-päästömäärät perustuvat

Lisätiedot

TIEMERKINTÖJEN PALUUHEIJASTAVUUSMITTAUKSET. MITTALAITTEIDEN VALIDOINTI JA VUODEN 2013 VERTAILULENKKI Tiemerkintäpäivät 6.2.2014 Jaakko Dietrich

TIEMERKINTÖJEN PALUUHEIJASTAVUUSMITTAUKSET. MITTALAITTEIDEN VALIDOINTI JA VUODEN 2013 VERTAILULENKKI Tiemerkintäpäivät 6.2.2014 Jaakko Dietrich TIEMERKINTÖJEN PALUUHEIJASTAVUUSMITTAUKSET MITTALAITTEIDEN VALIDOINTI JA VUODEN 2013 VERTAILULENKKI Tiemerkintäpäivät 6.2.2014 Jaakko Dietrich PALUUHEIJASTAVUUSMITTAREIDEN VALIDOINTI JA VERTAILUMITTAUKSET

Lisätiedot