Paimionjoen vedenlaadun melontatutkimus toukokuussa 2016 JULKAISU

Transkriptio

1 JULKAISU Paimionjoen vedenlaadun melontatutkimus toukokuussa 2016 Lounais-Suomen Osoite Puhelin Sähköposti / www-sivu ALV rek. vesiensuojeluyhdistys ry Telekatu 16 vesiensuojeluyhdistys@lsvsy.fi Y TURKU *(02)

2 Paimionjoen vedenlaadun melontatutkimus toukokuussa 2016 Tiivistelmä Paimionjoen ja siihen laskevien ojien sekä sivu-uomien vedenlaatua selvitettiin melomalla jokea pitkin kajakilla Vedenlaadun selvittämiseksi joen pääuomasta sekä siihen laskevista ojista ja sivuhaaroista otettiin yli 50 vesinäytettä. Kajakkiin oli myös asennettuna jatkuvatoiminen automaattinen vedenlaadun mittausjärjestelmä. Vesi oli koko Paimionjokea edeltävällä Someron järviketjulla sameaa ja ravinteikasta. Järviketjulla sameusarvot ja ravinnepitoisuudet olivat korkeimmillaan järviketjun alaosissa. Paimionjoessa vedenlaadun vaihtelu oli vähäistä. Sameusarvoissa ja ravinnepitoisuuksissa oli havaittavissa lievää alenemaa Paimionjoen puolenvälin alapuolella. Lähempänä merta Paimionjoen sameusarvot ja ravinnepitoisuudet kohosivat jälleen lievästi. Sateettoman jakson seurauksena valumat olivat tutkimusajankohtana vähäisiä. Tämän johdosta vedenlaatu oli Paimionjoen sivu-uomissa ja jokeen laskevissa ojissa pääsääntöisesti parempi kuin joen pääuomassa ja Someron järviketjulla. Sameusarvojen ja kokonaisfosforipitoisuuksien välillä havaittiin selvät positiiviset korrelaatiot sekä Paimionjoen pääuomasta että ojista otettujen näytteiden osalta. Mikäli sameusarvot ja kokonaisfosforipitoisuudet korreloivat myös muissa valuntatilanteissa, on kuormitustietoja mahdollista tarkentaa sekä osavaluma-aluetasolla että koko Paimionjoen osalta virtaamatietojen ja jatkuvatoimisen sameusmittarin mittaamien sameusarvojen perusteella. Yhtenä melontatutkimuksen lähtötavoitteista oli selvittää, että onko Paimionjoen pääuomasta mitattujen sameusarvojen avulla mahdollista paikantaa valuma-alueelta selvästi keskimääräistä kuormittavampia osa-alueita. Tältä osin tutkimuksen tavoitteet eivät toteutuneet, sillä tutkimuksen aikana vallinneet valuntaolosuhteet olivat kyseiseen tavoitteeseen nähden epäsopivat. Tutkimuksessa kuitenkin havaittiin, että jatkuvatoimisilla vedenlaatumittareilla yhdistettynä gpspaikantamiseen on mahdollista saada tarkkaa tietoa vedenlaadun muutoksista lyhyilläkin etäisyyksillä, ja että syntyvät usein laajat tietoaineistot ovat hyvin hyödynnettävissä paikkatieto-ohjelmien avulla. ISBN

3 1(4) Paimionjoen vedenlaadun melontatutkimus toukokuussa Tutkimuksen toteutus Paimionjoen vedenlaatua tutkittiin melomalla Paimionjoen jokiosuudet vesistön latvaosissa sijaitsevalta Painio-järveltä merelle saakka. Tutkimuksessa käytettiin yksipaikkaista kajakkia sekä siihen asennettua jatkuvatoimista automaattista vedenlaatumittaria, joka mittasi vedenlaatumuuttujien arvot minuutin välein. Tutkimus tehtiin Melonnasta, mittauksista ja näytteenotosta vastasi Lounais-Suomen vesiensuojeluyhdistys ry:n toiminnanjohtaja Joni Holmroos. Vesistöstä otettiin myös vesinäytteitä laboratoriotutkimuksia varten. Kaikkiaan automaattimittaus tehtiin yli 1500 kohdassa Paimionjokea. Vesinäytteitä otettiin Paimionjoesta sekä sen sivuhaaroista ja siihen laskevista ojista yhteensä yli 50 kappaletta. 2 Tutkimuksen tarkoitus Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, millaisia muutoksia Paimionjoen vedenlaadussa matkan varrella tapahtuu ja myös tutkia sivuhaaroista ja ojista pääuomaan tulevan veden laatua. Mikäli on tunnistettavissa alueita, jotka vaikuttavat erityisen voimakkaasti jokiveden laatuun, voidaan korjaavia toimenpiteitä kohdistaa erityisesti näille alueille. Kuva 1. Melontatutkimuksen lähtöpaikka ja Paimionjoen vesistö. Karttapohja: Maanmittauslaitoksen ja Suomen ympäristökeskuksen avoimet aineistot. 3 Automaattinen jatkuvatoiminen vedenlaadun mittaus Melontatutkimuksessa käytettiin Aquaread Ltd:n valmistamaa mittausjärjestelmää, johon kuuluivat GPS-paikannuslaitteella varustettu Aquameter-pääteyksikkö sekä Aquaprobe AP-2000-D mittaussondi. Mittausjärjestelmä mittasi ja tallensi kerran minuutissa mm. veden sameus-, ph-, ja sähkönjohtavuusarvot, nitraattipitoisuuden sekä lämpötilan. Jokaisen mittaustapahtuman yhteyteen tallentui myös mittauspaikan sijaintitieto koordinaatteina. Tämä mahdollistaa mittaustietojen tarkan sijoittamisen kartalle paikkatieto-ohjelmiston avulla. Mittaustietoa kertyi tutkimuksen aikana yli 1500 pisteestä.

4 2(4) Kuva 2. Tutkimuskajakki matkan alkutaipaleella Mättäänojalla. Kuva 3. Jatkuvatoimisessa automaattimittauksessa käytetty mittalaitteisto. 4 Vesinäytteet Vesistössä tehtyjen mittausten yhteydessä otettiin vesinäytteitä, jotka tutkittiin Lounais-Suomen vesi- ja ympäristö Oy:n laboratoriossa. Vesinäytteistä analysoitiin sameus-, sähkönjohtavuus- ja ph-arvot sekä seuraavat pitoisuudet: kokonaisfosfori, liukoinen fosfaattifosfori sekä kokonais-, nitraatti-, nitriitti- ja ammoniumtyppi. 5 Tulokset 5.1 Vedenlaatu Vesi oli koko Paimionjokea edeltävällä Someron järviketjulla sameaa ja ravinteikasta. Someron järviketjulla sameusarvot ja ravinnepitoisuudet kohosivat voimakkaasti Painiolta järviketjun alaosiin edettäessä.

5 3(4) Paimionjoella sameusarvot alenivat lievästi Koski TL:ltä Tarvasjoen alapuolelle saakka. Sameusarvot kääntyivät jälleen lievään kasvuun Paimiossa ja sen alapuolisella merta edeltävällä jokiosuudella. Paimionjoella sameuden tapaan myös kokonaisravinnepitoisuudet olivat joen puolenvälin alapuolella hieman alhaisempia kuin yläpuolisella jokiosuudella, mutta kohosivat jälleen lievästi lähempänä merta. Liuenneen fosfaattifosforin sekä nitraatti- ja ammoniumtypen osalta Paimionjoen korkeimmat pitoisuudet mitattiin joen alajuoksulta Paimiosta ja sen alapuolelta otetuista näytteistä. Liuenneen fosfaattifosforin osalta pitoisuudet olivat selvässä kasvussa Someron järviketjun alaosista lähtien. Paimiojoen kokonaisvedenlaatu parani lievästi Someron järviketjun ja Tarvasjoen välisellä jokiosuudella ja oli parhaimmillaan Tarvasjoen tasolla. Paimionjoen kokonaisvedenlaatu heikkeni jälleen lievästi alimmalla jokiosuudella juuri ennen merta. Kokonaisuudessaan vedenlaadun muutokset Someron järviketjun alapuolisella Paimionjoella olivat kuitenkin melko vähäisiä. Sateettoman jakson seurauksena Paimionjokeen laskevat ojavedet olivat laadultaan pääsääntöisesti parempia kuin Someron järviketjun ja Paimionjoen vedet. Tämä oli havaittavissa alhaisempina sameusarvoina ja ravinnepitoisuuksina. Kuva 4. Sameusarvot olivat Paimionjoessa pääsääntöisesti korkeampia kuin sivu-uomissa. Kuvassa esitetyt mittausarvot ovat peräisin jatkuvatoimisen automaattimittarin mittausaineistosta. Ilmakuva: Maanmittauslaitoksen avoimet aineistot 5/2016.

6 4(4) Kuva 5. Ojavesinäytteistä mitattujen sameusarvojen ja kokonaisfosforipitoisuuksien välinen korrelaatio. 5.2 Sameusarvojen ja kokonaisfosforipitoisuuksien väliset korrelaatiot Sekä Paimionjoen pääuomasta että ojista otetuista näytteistä analysoitujen sameusarvojen ja kokonaisfosforipitoisuuksien välillä vallitsivat selvät positiiviset korrelaatiot. Pääuoman näytteiden osalta korrelaatiokertoimen arvo oli 0,79 ja ojanäytteiden osalta 0,84. Jos sameusarvot ja kokonaisfosforipitoisuudet korreloivat myös muissa valuntatilanteissa, on kuormitustietoja mahdollista tarkentaa sekä osavaluma-aluetasolla että koko Paimionjoen osalta virtaamatietojen ja jatkuvatoimisen sameusmittarin mittaamien sameusarvojen perusteella. LOUNAIS-SUOMEN VESIENSUOJELUYHDISTYS RY Joni Holmroos toiminnanjohtaja Matti Jantunen projektityöntekijä Liitteet: 1. Näytepaikkakartta. 2. Kooste vesinäytteiden tutkimustuloksista. 3. Kuvaajat Someron järviketjusta ja Paimionjoesta otettujen näytteiden tutkimustuloksista.

7

8 Liite 2. Kooste vesinäytteiden tutkimustuloksista: Paimionjoen melontatutkimus NäytePvm TutkOhj HavPaik Näytteen nimi Kok.P KT Sameus Sähk.joht ph CODCr BOD7ATU Kok.N KT Kok.N NO3-N NO2-N NH4-N Kok.P PO4-P.Liuk Alkal. µg/l FNU ms/m mg/l mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mmol/l LSVSY16 PAIMIONJ 13 Mättäänoja , < , LSVSY16 PAIMIONJ 30 4,7 3,6 6, < <2 0, LSVSY16 PAIMIONJ 73 Vesanoja 4,3 3,8 6, <2 0, LSVSY16 PAIMIONJ 81 Isoniitynoja 52 7,3 7, , LSVSY16 PAIMIONJ 124 Hossinoja 53 7,4 7, , LSVSY16 PAIMIONJ 169 Painio 55 7,2 7, , LSVSY16 PAIMIONJ 273 maatalouspisto 92 8,1 7, , LSVSY16 PAIMIONJ 282 oja 50 8, , LSVSY16 PAIMIONJ 294 Hirsjärvi 75 8,1 7, < , LSVSY16 PAIMIONJ Rantatupa Someron keskusta 87 8,3 7, , LSVSY16 PAIMIONJ Rantatupa Someron keskusta E 8,4 7, E LSVSY16 PAIMIONJ 18 Jaatilanjoki , E LSVSY16 PAIMIONJ 37 uimaranta E 9,3 7, E LSVSY16 PAIMIONJ 40 Linnanmäki E 9,7 7, E LSVSY16 PAIMIONJ 42 Pusulanjärvi E 10 7, E LSVSY16 PAIMIONJ 44 Myllynotko E 36 8, E LSVSY16 PAIMIONJ 46 silta Ryhtä E 10 7, E LSVSY16 PAIMIONJ 48 silta Åvik E 10 7, E LSVSY16 PAIMIONJ 50 Hovirinta E 10 7, E LSVSY16 PAIMIONJ 210 salaoja 2,4 46 7, E LSVSY16 PAIMIONJ 222 oja Vähämäkilä , E LSVSY16 PAIMIONJ 233 oja , E LSVSY16 PAIMIONJ 237 joki , E LSVSY16 PAIMIONJ 316 koski , E LSVSY16 PAIMIONJ 371 sivu-uoma , E LSVSY16 PAIMIONJ 418 joki , E LSVSY16 PAIMIONJ 477 sahan jätevesi LSVSY16 PAIMIONJ 484, 2. sahan vesi LSVSY16 PAIMIONJ 492 joki , E LSVSY16 PAIMIONJ 75 ojajoki , E LSVSY16 PAIMIONJ 544 joki Ollila , E LSVSY16 PAIMIONJ 548 oja 60 9,2 7, E LSVSY16 PAIMIONJ 559 Kivikosken oja , E LSVSY16 PAIMIONJ 658 joki Marttila , E LSVSY16 PAIMIONJ 689 oja Marttila , E

9 NäytePvm TutkOhj HavPaik Näytteen nimi Kok.P KT Sameus Sähk.joht ph CODCr BOD7ATU Kok.N KT Kok.N NO3-N NO2-N NH4-N Kok.P PO4-P.Liuk Alkal. µg/l FNU ms/m mg/l mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mmol/l LSVSY16 PAIMIONJ 707 Kyläoja , E LSVSY16 PAIMIONJ 17 kujanpää oja , LSVSY16 PAIMIONJ 19 joki , , LSVSY16 PAIMIONJ 32 oja , , LSVSY16 PAIMIONJ 58 SEO oja , , LSVSY16 PAIMIONJ 88 Simola oja , , LSVSY16 PAIMIONJ 116 joki Eura , , LSVSY16 PAIMIONJ 149 Iso sivu uoma, Tarvasjoki , , LSVSY16 PAIMIONJ 210 Joki , , LSVSY16 PAIMIONJ 258 Puro , , LSVSY16 PAIMIONJ 267 Puro , , LSVSY16 PAIMIONJ 372 Paimio , , LSVSY16 PAIMIONJ 377 Paimio sivu uoma , , LSVSY16 PAIMIONJ 419 Silta , , LSVSY16 PAIMIONJ 440 Meri , ,8

10 Liite 3. Kuvaajat Someron järviketjusta ja Paimionjoesta otetuista näytteistä mitatuista vedenlaatumuuttujien arvoista. Kirkkojärven ja Hovirinnankosken välisen vesistöosuuden sameusarvoina on näytetulosten puuttuessa käytetty jatkuvatoimisella vedenlaatumittarilla näytepaikoilta mitattuja arvoja.

11

12

13