JOHDANTO MIKSI YRITYKSESI KANNATTAA OTTAA ULKOMAINEN HARJOITTELIJA? YLEISTÄ HARJOITTELUSTA VAASAN AMMATTIKORKEAKOULUSSA

Transkriptio

1 INTERNATIONAL TRAINEE HANDBOOK KUN YRITYKSESI HALUAA TYÖLLISTÄÄ ULKOMAALAISEN TYÖHARJOITTELIJAN VAASAN AMMATTIKORKEAKOULUSTA

2 SISÄLLYS JOHDANTO MIKSI YRITYKSESI KANNATTAA OTTAA ULKOMAINEN HARJOITTELIJA? YLEISTÄ HARJOITTELUSTA VAASAN AMMATTIKORKEAKOULUSSA HARJOITTELU KOULUTUSALOITTAIN DEGREE PROGRAMME IN INTERNATIONAL BUSINESS DEGREE PROGRAMME IN TOURISM DEGREE PROGRAMME IN INFORMATION TECHNOLOGY ULKOMAISEN HARJOITTELIJAN PALKKAAMISEEN LIITTYVÄT VIRALLISET ASIAT VEROTUS VAKUUTUS TYÖSOPIMUS JA PALKKAUS TYÖ- JA OLESKELULUPA SAIRASTAPAUKSET VASTUUT JA VELVOLLISUUDET MONIKULTTUURINEN TYÖYHTEISÖ TIIMIPELAAJA VAI YKSILÖSUORIUTUJA TÄSMÄLLISYYS VAI JOUSTAVUUS SUORA VAI EPÄSUORA KOMMUNIKOINTI ERILAISUUS ON RIKKAUTTA ULKOMAISTEN TYÖHARJOITTELIJOIDEN KOKEMUKSIA TYÖSKENTELEMISESTÄ SUOMALAISESSA TYÖYHTEISÖSSÄ SUOMALAISTEN TYÖNANTAJIEN KOKEMUKSIA ULKOMAALAISISTA TYÖHARJOITTELIJOISTA...20 LÄHTEET

3 JOHDANTO Vaasan ammattikorkeakoulu on monialainen, monikielinen ja kansainvälinen korkeakoulu, joka tarjoaa koulutusta sekä tutkimus- ja kehityspalveluja tekniikassa ja liikenteessä, liiketaloudessa ja matkailussa sekä sosiaali- ja terveysalalla. Opiskelijoita on noin sekä päätoimista henkilöstöä 240. Toiminta-ajatuksenamme on kouluttaa opiskelijoita työelämän tarpeisiin. Korkeakoulututkintomme ovat kansainvälisesti kilpailukykyisiä ja luovat merkittävää lisäarvoa kaksikielisellä Vaasan seudulla. Kansainvälisyys ja kansainvälistyminen ovat tärkeä osa ammattikorkeakouluamme. Meillä on yhteistyökorkeakouluja eri puolilla maailmaa. Eurooppalaisen kansainvälisen yhteistyön ohella erityisesti opiskelijavaihtomme on vilkasta myös Kaukoidän korkeakoulujen kanssa. Nyt Vaasan ammattikorkeakoulussa on noin 200 ulkomaalaista tutkinto- ja vaihto-opiskelijaa noin 40 eri maasta. Vaasa korkean teknologian keskuksena ja viejänä sekä myös matkailukaupunkina tarjoaa erinomaiset puitteet tutkintoon kuuluvaan harjoitteluun. Kansainväliset opiskelijamme ovat kuitenkin liian vähän hyödynnetty voimavara Vaasan alueen elinkeinoelämässä. Viime vuosina olemmekin pyrkineet parantamaan ulkomaalaisten tutkinto-opiskelijoiden mahdollisuuksia suorittaa harjoittelunsa nimenomaan Vaasan seudulla. Tämän International Trainee Handbookin tarkoituksena on madaltaa kynnystä ottaa ulkomaalainen harjoittelija yritykseenne ja antaa tietoa harjoittelijan ottamiseen liittyvistä käytännön asioista. 3

4 1. MIKSI YRITYKSESI KANNATTAA OTTAA ULKOMAINEN HARJOITTELIJA? Ulkomainen harjoittelija voi olla hyödyksi, kun yrityksenne laajentaa toimintaansa ulkomaille tai toimii muissa yhteyksissä kansainvälisessä ympäristössä. Yrityksenne pääsee olemaan mukana kansainvälisessä toiminnassa ja luomaan jopa pidemmällä tähtäimellä suhteita ulkomaille. Henkilöstöllenne avautuu mahdollisuus paitsi parantaa kielitaitoaan myös tutustua toiseen kulttuuriin. Ulkomaiset harjoittelijat saavat vahvistaa omaa suomen kielen taitoaan arkipäivän tilanteissa kanssakäymisessä yrityksenne henkilöstön kanssa. Teillä on mahdollisuus saada uutta kielitaitoa yrityksenne käyttöön. Erilaiset kulttuuritaustat tuovat rikkautta toimintaympäristöönne, etenkin jos yrityksenne toiminta laajenee kansainvälisille markkinoille. Kansainväliseen harjoitteluun osallistuminen rakentaa yrityksenne imagoa virkeänä ja aktiivisena työnantajana joustavan työvoiman tarpeen kasvaessa. Ulkomaisen harjoittelijan mukanaan tuomat ideat ja osaaminen voivat olla todella tärkeitä yrityksenne kehittymiselle. Ulkomaisella harjoittelijalla on tarjota teille oman kotimaansa ja alueensa tuntemusta sekä kontakteja. Ulkomainen harjoittelija on hyvä vaihtoehto projektiluontoisissa tehtävissä. Yrityksenne saa ideoita tuotteen, tuoteidean tai toimintamallin kehittämisestä kohdemarkkinoiden tarpeiden mukaiseksi. 4

5 2. YLEISTÄ HARJOITTELUSTA VAASAN AMMATTIKORKEAKOULUSSA Vaasan ammattikorkeakoulussa on mahdollista opiskella kolmessa eri koulutusohjelmassa englanniksi: International Business, Tourism ja Information Technology ja jokaiseen tutkintoon sisältyy harjoittelu. Harjoittelun aikana opiskelija saa työkokemusta. Työkokemus hankitaan opiskelun aikana kesäkuukausina ja/tai koulutusohjelmaan erilliseksi harjoittelujaksoksi varattuna aikana riippuen koulutusalasta. Harjoittelupaikan hankkimisesta vastaa ensisijaisesti opiskelija itse. Harjoittelun aikana opiskelija perehtyy oman ammattialansa todellisuuteen ja työtehtäviin soveltaen teoriaa ja käytäntöä eri toimintaympäristöissä sekä tutustuu alan käsitteistöön. Harjoittelu lisää opiskelijan valmiuksia ja motivaatiota oman ammatin opiskeluun sekä auttaa ammattitaidon kehittymisessä. Samalla opiskelija tutustuu työpaikan organisaation toimintaan, organisaatiokulttuuriin, työnjakoon, sosiaalisiin suhteisiin sekä harjaantuu työskentelemään ryhmän jäsenenä. Harjoittelun tarkoitus on edistää kansainvälisyyttä, yrittäjyyttä ja ammattieettistä ajattelutapaa. Harjoittelu on aina ohjattua harjoittelua, jonka tavoitteena on perehdyttää opiskelija erityisesti ammattiopintojen kannalta keskeisiin käytännön työtehtäviin sekä tietojen ja taitojen soveltamiseen työelämässä. Ohjattuun harjoitteluun liittyy harjoitteluohjeistus, opiskelijan tekemä harjoittelusuunnitelma/-sopimus tulevasta harjoittelujaksosta samoin jaksosta tehtävä harjoitteluraportti. Työtehtävien arviointi on luonnollinen osa harjoittelun ohjausta. Ohjaus harjoittelupaikalla tapahtuu työnantajan toimesta. Harjoittelusta annetaan myös työtodistus. Harjoittelun tulee olla kokopäivätyötä. Opintopisteiden ja harjoitteluviikkojen vastaavuudet: 30 op vastaa 20 viikon harjoittelua 20 op vastaa 13 viikon harjoittelua 10 op vastaa 7 viikon harjoittelua Harjoittelu voi olla kokonaan ammattiharjoittelua tai jakautua seuraavasti: 1. Perusharjoittelu on 10 opintopisteen arvoinen 2. Ammattiharjoittelu vähintään 20 opintopistettä 5

6 2.1 HARJOITTELU KOULUTUSALOITTAIN Eri koulutusohjelmissa on hieman erilaisia käytäntöjä harjoittelun suhteen. Alla on esitelty eri koulutusohjelmat, harjoittelukäytännöt sekä mahdollisia hyviä harjoittelupaikkoja opiskelijoille DEGREE PROGRAMME IN INTERNATIONAL BUSINESS Bachelor of Business Administration (BBA) 210 cr International Busineksen opiskelijat voivat työskennellä erilaisissa vaativissa asiantuntija sekä johtotasontehtävissä niin julkisella kuin yksityisellä sektorilla Suomessa tai ulkomailla. Työtehtävät voivat liittyä markkinointiin, tuontiin ja vientiin, huolintaan, kuljetuksiin tai tullaukseen. Kaikki opinnot ovat englanniksi ja koulutusohjelma valmentaa opiskelijoita haasteellisiin kansainvälisiin tehtäviin. International Business-ryhmä koostuu eri kansalaisuuksista ympäri maailmaa ja tämän vuoksi oppilaat ovat tottuneet toimimaan eri kulttuureista tulevien ihmisten kanssa. Opinnot sisältävät käytännönläheisiä yksilö- sekä ryhmätehtäviä. Internetiä, erilaisia tietokoneohjelmia sekä kirjaston tietokantoja käytetään apuna harjoitustöissä sekä opetuksen tukena. Tehtävissä ja projekteissa hyödynnetään usein aitoja työelämän tilanteita. Opiskelussa keskitytään kansainväliseen markkinointiin, ulkomaankauppaan sekä kansainvälisiin toimintaympäristöihin. Opiskelijoiden tulee viettää ainakin kolme kuukautta ulkomailla opintojen aikana joko opiskellen tai työn parissa. Lisää tietoa koulutusohjelman sisällöstä löydät alla olevasta linkistä. Opetussuunnitelma International Business HARJOITTELU Harjoittelun hyväksyminen edellyttää, että harjoittelua on riittävästi sekä määrällisesti että laadullisesti ja että ammattiharjoittelusta on laadittu raportti. Perusharjoittelu, 10 op. International Busineksessa perusharjoittelu tarkoittaa koulutusalan työtehtävissä hankittua kokemusta, esimerkiksi työt erilaisissa asiakaspalvelu- ja myyntitehtävissä. Ammattiharjoittelu, 20 op. Ammattiharjoittelu tarkoittaa, että harjoittelu tulisi suorittaa yrityksessä, jossa on kansainvälistä toimintaa ja jossa opiskelija pääsisi hyödyntämään oppimiaan taitoja. Harjoittelu suoritetaan opintojen aikana koulutusohjelmaan erilliseksi harjoittelujaksoksi varattuna aikana. Ammattiharjoittelun ajoitus Foreign Trade: 3. vuoden kevät (4. jakso) - 4. vuoden syksy (1. jakso) German Business module: 2. vuoden kevät (3 kuukautta saksankielisessä maassa) sekä 3. vuoden kevät (alkaen 4. jakso) 10 viikkoa Mahdollisia harjoittelupaikkoja ammattiharjoitteluun: Kansainväliset markkinointi- ja vientitehtävät, kansainväliset osto- ja tuontitehtävät, huolinnan, kuljetuksen ja tullauksen tehtävät, ulkomaan maksuliikenteeseen ja rahoitukseen 6

7 liittyvät tehtävät pankeissa ja rahoituslaitoksissa, Finpron, kauppakamareiden sekä EUedustustojen ja vastaavien organisaatioiden piirissä tehtävä työ. Harjoittelusuunnitelma/-sopimus Harjoittelusuunnitelma/-sopimus tulee tehdä ennen harjoittelujakson aloittamista lomakkeelle, joka esitetään hyväksyttäväksi pääsääntöisesti harjoittelusta vastaavalle opettajalle. Mikäli työtehtävät poikkeavat aikaisemmin sovituista, opettajan tulee hyväksyä uudet työtehtävät ennen harjoittelun aloittamista tai jatkamista. Opiskelija määrittelee harjoittelujakson ajalle ammatillisen kasvun tavoitteensa. Harjoittelusopimuksen sopijapuolina ovat opiskelija, harjoittelupaikka ja ammattikorkeakoulu. Raportti ja työtodistus Raportti laaditaan vain ammattiharjoittelujaksosta. Harjoitteluraportissa tulee harjoittelupaikan ja omien työtehtävien kuvauksien lisäksi olla itsearviointi, jossa opiskelija arvioi kuinka harjoittelulle asetetut tavoitteet toteutuivat. Työnantajan yhteyshenkilö hyväksyy allekirjoituksellaan raportin ennen sen jättämistä harjoittelusta vastaavalle opettajalle. Raportti palautetaan opettajalle viimeistään kuukausi työharjoittelun päättymisen jälkeen. Harjoittelun hyväksymisen edellytyksenä on harjoitteluraportin lisäksi työnantajan antama työ- /harjoittelutodistus, johon on merkitty harjoitteluaika sekä kuvattu työtehtävät tarkasti. Yleensä harjoittelija haluaa työtodistukseen myös arvostelun, jolloin työnantajan tulisi se myös Mahdollisissa ongelmatilanteissa tai muiden asioiden merkeissä yrityksenne voi ottaa yhteyttä liiketalouden harjoittelukoordinaattoriin. Anneli Brink, Business Economics (International Business) Phone: GSM: Fax: anneli.brink@puv.fi 7

8 2.1.2 DEGREE PROGRAMME IN TOURISM Tourism, Bachelor of Hospitality Management 210 cr Tourism- koulutusohjelma tarjoaa opiskelijoille laajat käytännölliset ja teoreettiset taidot matkailu- ja ravintola-alalta. Opiskelijat voivat työskennellä johto, kehitys ja asiantuntijatehtävissä tai itsenäisinä yrittäjinä. Matkailuun suuntautuneet opiskelijat työllistyvät usein kansallisiin ja kansainvälisiin matkailuorganisaatioihin, matkatoimistoihin, matkailuyrityksiin sekä asiantuntijaorganisaatioihin. Opiskelijat, jotka ovat suuntautuneet ravintolapalveluihin työskentelevät hotelleissa, ravintoloissa sekä elintarvike ja ravintola-alan yrityksissä. Opiskelussa hyödynnetään alan yrityksiä muun muassa erilaisissa projektitöissä sekä päättötöissä. Lisää tietoa koulutusohjelman sisällöstä löydät alla olevasta linkistä. Opetussuunnitelma Tourism HARJOITTELU Harjoittelun hyväksyminen edellyttää, että harjoittelua on riittävästi sekä määrällisesti että laadullisesti ja että ammattiharjoittelusta on laadittu raportti. Perusharjoittelu, 10 op. Perusharjoittelu tarkoittaa matkailu- ja ravintola-alan työtehtävissä hankittua kokemusta. Opiskelija voi suorittaa perusharjoittelua 1. vuoden jälkeen. Ammattiharjoittelu, 20 op. Opiskelija suorittaa ammattiharjoittelun opintojensa suuntautumisen mukaisesti matkailu- tai ravintola-alan tehtävissä. Mikäli mahdollista, suositellaan, että opiskelija toimisi useammassa eri pisteessä ja mahdollisuuksien mukaan myös esimiestehtävissä. Opiskelijan tulee suorittaa harjoittelunsa opintojen aikana koulutusohjelmaan erilliseksi harjoittelujaksoksi varattuna aikana, vähintään 10 opintopistettä. Ammattiharjoittelun ajoitus 2. vuoden kevät (4. ja 5. jakso) Mahdollisia harjoittelupaikkoja ammattiharjoitteluun: Matkailu: Matkailuyritykset(kuljetusyritykset, ohjelmapalveluyritykset ja majoitusyritykset, mikäli tehtäväkuva on monipuolinen eikä liity yksinomaan ravitsemisalan työtehtäviin), matkatoimistot (suositellaan IATA-oikeuksia), matkanjärjestäjät, matkailuorganisaatiot(kansainväliset, kansalliset, alueelliset, paikalliset), matkailualan asiantuntijaorganisaatiot, kehittäminen ja tutkimus sekä hankkeet ja projektityöskentely. Ravintolapalvelut: Ravintolat, joissa A- tai B-oikeudet, muut ravintolat: esimiestehtävät, monipuoliset ravitsemisalan liikeyritykset, majoitusliikkeet, joissa vastaanotto, korkeatasoiset leirintäalueet, housekeeping esimiestehtävät hotelleissa, ruokatuotannon tehtävät ravintolakeittiössä, tuotesuunnittelu- ja kehitystehtävät elintarviketeollisuudessa. Harjoittelusuunnitelma/-sopimus Harjoittelusuunnitelma/-sopimus tulee tehdä ennen harjoittelujakson aloittamista lomakkeelle, joka esitetään hyväksyttäväksi pääsääntöisesti harjoittelusta vastaavalle opettajalle. Mikäli työtehtävät poikkeavat aikaisemmin sovituista, opettajan tulee hyväksyä uudet työtehtävät ennen harjoittelun aloittamista tai jatkamista. Opiskelija määrittelee harjoittelujakson 8

9 ajalle ammatillisen kasvun tavoitteensa. Harjoittelusopimuksen sopijapuolina ovat opiskelija, harjoittelupaikka ja ammattikorkeakoulu. Raportti ja työtodistus Raportti laaditaan yhdestä harjoittelujaksosta, usein ammattiharjoittelusta. Harjoitteluraportissa tulee harjoittelupaikan ja omien työtehtävien kuvauksien lisäksi olla itsearviointi, jossa opiskelija arvioi kuinka harjoittelulle asetetut tavoitteet toteutuivat. Työnantajan yhteyshenkilö hyväksyy allekirjoituksellaan raportin ennen sen jättämistä harjoittelusta vastaavalle opettajalle. Raportti palautetaan opettajalle viimeistään kuukausi työharjoittelun päättymisen jälkeen. Harjoittelun hyväksymisen edellytyksenä on harjoitteluraportin lisäksi työnantajan antama työ- /harjoittelutodistus, johon on merkitty harjoitteluaika sekä kuvattu työtehtävät tarkasti. Mahdollisissa ongelmatilanteissa tai muiden asioiden merkeissä yrityksenne voi ottaa yhteyttä matkailualan harjoittelukoordinaattoriin. Kirsi Salomaa, Hotel and Restaurant Business (Tourism) Phone: GSM: Fax: kirsi.salomaa@puv.fi 9

10 2.1.3 DEGREE PROGRAMME IN INFORMATION TECHNOLOGY Information Technology, Bachelor of Engineering 240 cr Information Technology koulutusohjelman tarkoituksena on valmentaa opiskelijat vaativiin oman alan tehtäviin ja sopeutumaan uusiin tilanteisiin alan nopean kehityksen vuoksi. Ensimmäisenä vuotena opiskelijat perehtyvät PC:n toimintoihin tietokonepelejä ja mikrotukea apuna käyttäen. Toisena vuotena opiskelijat keskittyvät ongelmiin, jotka liittyvät laitteistoihin ja pelien ohjelmointiin. Perusopintojen jälkeen opiskelijat voivat suuntautua ohjelmistotekniikkaan, tietotekniikkaan, tietoliikennetekniikkaan, tietotekniikan projektitoimintaan tai tuotantotalouteen. Koulutuksessa hyödynnetään Technobotnian modernia tutkimuslaboratorioita opiskelijoiden käytännön valmiuksien kehittymiseksi. IT-insinöörit voivat työskennellä toimialansa suunnittelu-, tutkimus-, tuotanto-, markkinointi- tai tuotekehittelytehtävissä tai itsenäisinä yrittäjinä. Opintojen aikainen yhteistyö työelämän kanssa mahdollistaa opiskelijoiden osallistumisen erilaisiin projekteihin. Lisää tietoa koulutusohjelman sisällöstä löydät alla olevasta linkistä. Opintosuunnitelma Information Technology Perusharjoittelu, 10 op. Perusharjoittelu tarkoittaa kaikkea teknillisen alan työtehtävissä hankittua kokemusta, tavoitteena on lisätä opiskelijan työelämätuntemusta ja tietoutta työelämän lainalaisuuksista. Perusharjoitteluksi sopivia työtehtäviä voivat olla työskentely asentajana tai ammattioppilaana asennus-, huolto- ja korjaustehtävissä tai erilaisissa teknillisissä työtehtävissä sekä ammattija aputyöt työmailla. Ammattiharjoittelu, 20 op. Ammattiharjoittelulla tarkoitetaan tietotekniikan alalla hankittua työkokemusta. Ammattiharjoittelusta on suositeltavaa hankkia osa koulutuksen loppuvaiheessa ja että se sisällöltään olisi työnjohto-, suunnittelu-, kehitys- tai muita vastaavantasoisia tehtäviä. Harjoittelun hyväksymisen edellytyksenä on, että harjoittelusta vastaa työpaikalla teknillisen ammattialan vähintään teknikko-tutkinnon suorittanut henkilö. Tavoitteena on antaa opiskelijalle mahdollisuus soveltaa teoriassa oppimiaan tietoja käytäntöön sekä kehittää valmiuksia itsenäiseen työskentelyyn. Harjoittelussa perehdytään johonkin koulutusohjelman suuntautumisopintojen tehtäväalueeseen. Harjoittelu syventää opiskelijan taitoja, valmentaa häntä alan työtehtäviin sekä tukee ja täydentää koulutusohjelman mukaista opiskelua. On suositeltavaa valita harjoittelupaikka, joka edistää henkilökohtaisen urasuunnitelman toteutumista. Ammattiharjoittelun ajoitus Kesäajat ja 4. vuoden kevät Mahdollisia harjoittelupaikkoja ammattiharjoitteluun Teollisuuden instrumentointiosastot ja tutkimuslaboratoriot, elektroniikka-, tietokone-, tietoliikenne- ja automaatioalan yritykset, tutkimuslaitokset ja laboratoriot, telelaitokset, radioja televisioyhtiöt, ohjelmistotalot, tietoliikennekeskukset sekä insinööritoimistot. 10

11 Harjoittelusuunnitelma Harjoittelusuunnitelma tulee tehdä ennen harjoittelujakson aloittamista lomakkeelle, joka esitetään hyväksyttäväksi pääsääntöisesti harjoittelusta vastaavalle opettajalle. Hyväksytystä suunnitelmasta toimitetaan kopio harjoittelukoordinaattorille. Raportti ja työtodistus Raportti laaditaan jokaisesta työjaksosta sekä perus- että ammattiharjoittelusta. Raportti palautetaan harjoittelusta vastaavalle opettajalle. Harjoittelun hyväksymisen edellytyksenä on harjoitteluraportin lisäksi työnantajan antama työtodistus, jossa on harjoitteluajan lisäksi esitetty työtehtävät riittävän tarkasti. Mahdollisissa ongelmatilanteissa tai muiden asioiden merkeissä yrityksenne voi ottaa yhteyttä tekniikan alan harjoittelukoordinaattoriin. Jouko Pakka, Technology and Communication (Information Technology) Phone: GSM: Fax: jouko.pakka@puv.fi 11

12 3. ULKOMAISEN HARJOITTELIJAN PALKKAAMISEEN LIITTYVÄT VIRALLISET ASIAT 3.1 VEROTUS Ulkomaalaiset harjoittelijat maksavat veroa Suomessa tekemästään työstä. Enintään puoli vuotta Suomessa oleskelevia verotetaan rajoitetusti, kun taas pidemmäksi aikaa jäävät kuuluvat normaalin verotuksen piiriin. Vaasan ammattikorkeakoulun työharjoittelun kesto on enintään viisi (5)kuukautta ja se jakautuu perus- ja ammattiharjoitteluun. Työnantaja huolehtii myös tavanomaisista sosiaali- ja eläkevakuutusmaksuista sekä tapaturmavakuutuksesta, jos kyseessä on palkallinen harjoittelu. Työ alle 6 kuukautta Suomessa Harjoittelija, jonka harjoittelu kestää siis alle kuusi kuukautta Suomessa, saa ansaita 510 euroa kuukaudessa verovapaana: sen ylittävältä osalta maksetaan 35 % lähdeveroa. Eli jos opiskelija ansaitsee kuukaudessa bruttona Tästä bruttosummasta voidaan vähentää = eurosta otetaan tämä 35 prosentin lähdevero. Tällöin siis ulkomaalainen harjoittelija saa tienata 510 euroa ilman lähdeveroa ja sen ylittävältä osalta maksetaan 35 prosenttia lähdeveroa. Opiskelija hankkii itse verokortin verotoimistosta. Alla olevasta linkistä löytyy lisätietoa ulkomaalaisen verotuksesta sekä tosite rajoitetusti verovelvolliselle. Ulkomaiset opiskelijat ja harjoittelijat: Tiedote työnantajalle Työ yli 6 kuukautta Suomessa Suomessa puolta vuotta pidempään työtä tekeviä ulkomaalaisia verotetaan kuten vakituisesti maassa asuvia. Työntekijä hakee verotoimistosta verokortin ennakonpidätystä varten. Suomi on solminut useiden maiden kanssa kahdenvälisiä verotussopimuksia, jotka alentavat harjoittelijoiden verotusta. Katso lisää aiheesta yllä ja alla olevista linkeistä. Ulkomaalaisen verotus 3.2 VAKUUTUS Opiskelijoiden osalta lakisääteinen tapaturmavakuutus on voimassa opetussuunnitelman mukaisen käytännön työharjoittelun aikana sekä siirryttäessä välittömästi oppilaitoksesta tai asunnolta koulutuksen järjestäjän osoittamaan työharjoittelupaikkaan oppilaitoksen ulkopuolelle ja takaisin. Vakuutus on voimassa sopimuksen solmimishetkellä määriteltyjen ehtojen mukaisesti. Jos opiskelija saa harjoitteluajalta palkkaa, on kyseessä työsuhde ja hän kuuluu työnantajan lakisääteisen työtapaturmavakuutuksen piiriin. Tällöin ulkomainen harjoittelija on työaikana kotimaisen työntekijän tapaan työnantajan vakuuttama. Lisäksi häntä neuvotaan ottamaan vapaa-ajan sairaus- ja tapaturmavakuutus. Normaalisti harjoittelijat ottavat itse vakuutukset kotimaassaan. 3.3 TYÖSOPIMUS JA PALKKAUS Työnantaja ja opiskelija voivat tehdä joko määräaikaisen työsopimuksen, jolloin osapuolten oikeudet ja velvollisuudet määritellään työsopimuksessa (palvelussuhteen kesto, palkkaus, työajat, lisät, lomat jne.) tai he voivat tehdä harjoittelusopimuksen, eivätkä työsopimusta. Tällöin opiskelija noudattaa työpaikan yleisiä sääntöjä ja sovittuja työaikoja. Ulkomaalaisia ja suomalaisia työntekijöitä koskevat samat työehdot ja työturvallisvaatimukset. Työnantajan on annettava kaikille työntekijöille riittävä opetus ja ohjaus tehtäviinsä. Työharjoittelijalle tulee selittää sopimuksessa olevat asiat ja mitä ne tarkoittavat. 12

13 Ulkomaisella harjoittelijalla on samat oikeudet kuin suomalaisella harjoittelijalla, esimerkiksi oikeus kahteen lomapäivään työskentelykuukautta kohden. Mahdollisista ylityötunneista maksetaan palkkaa tai annetaan ylityövapaata. 3.4 TYÖ- JA OLESKELULUPA Ammattikorkeakoulun ulkomaalaiset tutkinto-opiskelijat, jotka tulevat yritykseenne harjoittelemaan eivät tarvitse työlupaa, koska harjoittelu on sisällytetty heidän tutkintoonsa. Opiskelijoiden oleskelulupaan sisältyy työlupa. Muun kuin Suomessa opiskelevan ulkomaalaisen työntekijän lupa-asioista löydät tietoa alla olevasta linkistä. Ulkomaalaisen työntekijän luvat ja rekisteröinnit 3.5. SAIRASTAPAUKSET Sairastunutta harjoittelijaa koskevat samat säädökset kuin suomalaisia työntekijöitä. Jos harjoittelija sairastuu ja työsuhde on alle 1 kuukauden pituinen, työnantaja ei ole velvollinen maksamaan sairausajalta palkkaa. Jos työsuhde on jatkunut yli kuukauden, työnantaja maksaa palkan seitsemältä sairauspäivältä. Viimeistään silloin kun harjoittelija sairastuu tai joutuu onnettomuuteen, saattaa käydä ilmi, että hänellä ei olekaan vakuutusta. Vakuutuksen puuttuminen tulee harjoittelijalle kalliiksi, varsinkin jos hän ei ole EU-maan kansalainen. EU-maan kansalainen saa sairaalahoidon samaan hintaan kuin suomalaiset, kunhan hänellä on mukanaan lomake E-111, jonka hän saa omasta maastaan Kelaa vastaavasta sosiaalivakuutustoimistosta. 13

14 4. VASTUUT JA VELVOLLISUUDET Työnantajan vastuut ja velvollisuudet Harjoittelija saa työhönsä ohjausta ja työstään palautetta harjoittelun ohjaajalta sekä muiltakin työyhteisön jäseniltä koko harjoittelujakson ajan. Työnantaja vastaa harjoittelijan perehdyttämisestä. Harjoittelijalle on tehtävä selväksi, kuka on hänen työnsä ohjaaja ja kenen puoleen hän voi kääntyä kysymyksineen. Työnantaja antaa harjoittelijalle työ/harjoittelijatodistuksen, johon on merkitty harjoitteluaika sekä kuvattu työtehtävät tarkasti. Työantaja arvioi opiskelijan työsuorituksia ja työn tuloksia. Harjoittelijan vastuut ja velvollisuudet Harjoittelijan tulee suorittaa annetut työtehtävät mahdollisimman hyvin ja huolellisesti. Harjoittelijan tulee pyytää apua, kun työtehtävissä ilmenee epäselvyyksiä. Harjoittelija sitoutuu työyhteisön sääntöihin. 14

15 5. MONIKULTTUURINEN TYÖYHTEISÖ Monikulttuuriset työyhteisöt ovat tätä päivää, sillä yritykset toimivat globaalisti ja yhä useampi organisaatio haluaa kasvattaa kilpailuetuaan kansainvälistyvillä markkinoilla palkkaamalla ulkomaalaisia töihin. Kulttuurien kohdatessa kannattaa karistaa turhat ennakkoluulot ja suhtautua vuorovaikutustilanteeseen joustavasti, eikä pyrkiäkään välttelemään väistämättömästikin eteen tulevia yhteentörmäyksiä. Hyvin tärkeää onkin avoin ilmapiiri, joka sallii pikku kömmähdykset molemmin puolin. Monikulttuurisessa työyhteisössä ristiriitojen syynä saattaa olla kulttuurinen väärinymmärrys. Ristiriita voi syntyä joko erilaisista toimintatavoista johtuvasta väärinymmärryksestä tai todellisesta näkemyserosta, mutta tätä ei pidä säikähtää. Kautta aikojen ollaan oltu eri mieltä asioista riippumatta kulttuuritaustasta. Monikulttuurista osaamista ei voida ikinä täysin saavuttaa, sillä kulttuurien maailma on niin rikas ja jatkuvasti muuttuva, ettei kaikkia maailman kulttuureja voida ikinä yhdessä organisaatiossa täysin ymmärtää. Organisaation monikulttuurinen osaaminen onkin ennen kaikkea avoimuutta kulttuurienväliselle oppimiselle ja oman organisaation kulttuuristen käytäntöjen avaamista, jotta myös muista kulttuureista tulevat voisivat ymmärtää yrityksen toimintaperiaatteet. Yhteisten pelisääntöjen selkeällä esiin tuomisella päästään monessa asiassa pitkälle. 5.1 TIIMIPELAAJA VAI YKSILÖSUORIUTUJA Riippuen siitä onko työntekijä elänyt kollektivistisessa vai individualistisessa kulttuurissa, hänellä on erilainen tapa suhtautua moniin asioihin työpaikalla. Yksilöllisen kulttuurin edustaja tähtää henkilökohtaisiin huippusaavutuksiin, kun taas yhteisöllisen kulttuurin edustaja oman ryhmänsä kunnian lisäämiseen oman panoksensa kautta. Työelämässä yksilöllisyyden ja kollektiivisuuden arvostusero voi tulla esiin esimerkiksi kilpailutilanteissa. Esimerkiksi japanilainen työntekijä ei ole itse vastuussa työstään, vaan tiimi on perusyksikkö. Kollektiivisessa kulttuurissa side työpaikkaan perustuu moraaliseen velvollisuudentuntoon, kun taas individualistisessa kulttuurissa se perustuu sopimukseen. On hyvä myös huomata, että johtamistavassa on eroja kun verrataan individualistista ja kollektiivista kulttuuria. Yhteisöllisissä maissa on totuttu siihen, että valta on keskittynyt johdolle ja organisaatiot ovat hyvin hierarkkisia. Tämän vuoksi yhteisöllisen kulttuurin edustaja saattaa odottaa johtajaltaan auktoriteetin mukaista itsevaltaista ja holhoavaa käytöstä työpaikalla, kuten esimerkiksi selvää käskynantoa ja työnteon tarkkaa ohjausta. Kontaktit ovat yleensä muodollisia ja kohteliaisuus on arvossaan. Suurta valtaetäisyyttä esiintyy mm. arabimaissa, paikoittain Aasiassa, Afrikassa ja Etelä-Amerikassa. Tasa-arvoa arvostavasta kulttuurista tuleva taas mielellään ottaa itselleen vastuuta työstään ja esimies-alainen suhteet ovat tuttavallisia. 5.2 TÄSMÄLLISYYS VAI JOUSTAVUUS Aikakäsityksiin liittyvät erot voivat ilmetä usealla tavalla työyhteisöissä. Esimerkiksi täsmällisyys ei ole kaikissa kulttuureissa suurin arvo tai käsitys täsmällisyydestä vaihtelee. Toisissa kulttuureissa kello yhdeksän on sama asia kuin kello puoli kymmenen, kun taas Suomessa viiden minuutin ero voi jo olla huomattava. Myös käsitys oikeasta ajankäytöstä voi vaihdella suuresti. Suomalaisten päätöksentekotapaa voidaan pitää nopeana ja joskus jopa luovana, mutta esimerkiksi Aasiassa suositaan muodollisempaa ja pidemmän aikaa vaativaa päätöksentekoa. Kulttuureita erottavat toisistaan myös aikakäsitykset, jotka liittyvät epävarmuuden sietokykyyn. Kulttuureissa, joissa arvostetaan varmuutta, monet asiat on säädetty normatiivisesti; sääntöjä ja säädöksiä on paljon ja niitä tulee noudattaa. Sen sijaan kulttuurit, joissa epävarmuutta siedetään hyvin, ei sääntöjen rikkominen ole yhtä vakava asia kuin 15

16 epävarmuutta sietämättömissä kulttuureissa. Silloin ei ole niin tärkeää tuleeko töihin ajoissa: voihan sitä jäädä virallisen työajan jälkeen vielä töihin, jos työt ovat kesken. Kulttuureissa, joissa täsmällisyyttä ja järjestelmällisyyttä pidetään tärkeänä, tilanteiden yllättävä muuttuminen aiheuttaa stressiä. Vähemmän organisoituneissa kulttuureissa taas käsitellään yllättäviä tilanteita joustavammin. Kulttuurit eroavat siis myös siinä, miten niissä arvostetaan täsmällisyyttä tai joustavuutta työajoissa, sopimuksissa tai vaikkapa kokousaikatauluissa. Täsmällisyyden sijasta toiset pitävät parempana venyttää aikataulua ja tehdä työnsä kunnolla. Erilainen aikakäsitys saattaa ilmetä tapaamisten ja kokousten järjestelyissä. Moniaikaisesta kulttuurista tulevat henkilöt eivät välttämättä valmistaudu tapaamisiin ja kokouksiin pitkällä tähtäyksellä, vaan kutsut, esityslista ja muu aineisto voidaan tehdä juuri ennen tilaisuutta. Yhteisöllisessä kulttuurissa ihmissuhteet menevät usein työn edelle, joten esimerkiksi sukulaisten sairastuminen saattaa olla este työpaikalle saapumiselle. Moniaikaisesta kulttuurista tuleva saattaa myös palvella samaan aikaan useampaa kuin yhtä asiakasta, mikä yksiaikaisen kulttuurin asiakkaasta voi tuntua epäkohteliaalta. Työyhteisöissä olisi tärkeää luoda selkeät pelisäännöt näistä asioista ja tuoda ne selvästi esiin etenkin kun on kyseessä työntekijä toisesta kulttuurista. 5.3 SUORA VAI EPÄSUORA KOMMUNIKOINTI Kommunikaation suoruudessa tai epäsuoruudessa on kulttuurieroja, jotka voivat ilmetä työelämässä siinä, miten ohjeistus, palaute ja käskyt annetaan. Suoraa ilmaisutyyliä suosiva puhuja siis ilmaisee näkemyksensä avoimesti ja kertoo haluistaan ja tarpeistaan kiertelemättä, kun taas epäsuoruuteen taipuvaisen keskustelijan todellinen viesti saattaa kätkeytyä rivien väleihin. Suora palaute saattaa hämmentää vieraasta kulttuurista tulevaa sekä myös mielipiteiden avoin ilmaisu, koska joissakin kulttuureissa kasvojen säilyttäminen voi olla tiedon välittämistä tärkeämpi elementti kommunikaatiossa. On tärkeää, että jokainen kommunikoi selkokielellä, jotta esimerkiksi määreet kuten kunnolla, liikaa, sopivasti, kauan, lyhyesti jne. saavat yhteisen merkityksen. Tunteita ilmaistaan myös hieman eri tavalla eri kulttuureissa. Toiset ovat tottuneet avoimempaan ilmaisuun ja toiset neutraalimpaan, jolloin vältetään voimakkaiden tunteiden ilmaisua. Avoimista kulttuureista tuleville neutraalius saattaa tuntua siltä, etteivät ihmiset ole aidosti mukana ja kiinnostuneita siitä mitä tekevät. Monissa kulttuureissa suomalaisten alas katsominen tai katseen vaeltelu ympäriinsä saatetaan tulkita epäkohteliaaksi ja epäluotettavaksi. Usein yhteisöllisten kulttuurien maissa ihmiset ovat vuorovaikutustilanteessa huomattavasti lähempänä keskustelukumppaniaan kuin esimerkiksi Suomessa. Monissa kulttuureissa myös hiljaisuutta vältetään ja on kohteliasta keskeyttää toisen puhe, sillä se osoittaa kiinnostusta. Symbolien ja merkkikielen merkitykset vaihtelevat valtavasti kulttuurien välillä. Usein merkkien tunteminen on hyvin tärkeää käytännön arjessa ja työelämässä selviämisessä. Tästä voisi ajatella esimerkkinä liikennevalojen värien merkitykset, kuinka tärkeätä on tietää mitä ne tarkoittavat. Myös työpaikoilla saattaa olla symboleita tai merkkikieltä, joista täytyy mainita vieraasta kulttuurista tulevalle. Usein myös tietyllä ammattiryhmällä on oman ammattialansa sanasto. 5.4 ERILAISUUS ON RIKKAUTTA Työ monikulttuurisessa ympäristössä on haasteellista, mutta rikastuttavaa. Paitsi että oppii vieraasta kulttuurista, oppii myös näkemään uusia puolia omasta kulttuuristaan sekä itsestään. Kansainvälistymisen myötä kyky työskennellä monikulttuurisessa työympäristössä on yhtä tärkeää kuin ammatillinen pätevyyskin. Ensimmäisen askel työympäristön moninaistamiseen voisi olla ulkomainen työharjoittelija. 16

17 6. ULKOMAISTEN TYÖHARJOITTELIJOIDEN KOKEMUKSIA TYÖSKENTELEMISESTÄ SUOMALAISESSA TYÖYHTEISÖSSÄ Raimonda Siugzdaite, ohjelmistoalan asiantuntija, Wapice Suora yhteydenotto Wapicen toimitusjohtajaan kannatti Raimonda Siugzdaite on kotoisin Liettuasta. Hän tuli Vaasan ammattikorkeakouluun opiskelemaan tietotekniikkaa suoritettuaan maisterin tutkinnon tekniikassa Vilnius Gediminas Technical yliopistossa vuonna 2005 kotimaassaan. Myöhemmin hän meni harjoitteluun Wapice nimiseen ohjelmistoalan yritykseen ja on siellä edelleenkin töissä. Raimondan ura Wapicella alkoi siitä, kun Vaasan ammattikorkeakoulun opettaja oli suositellut häntä ottamaan yhteyttä Wapicen toimitusjohtaja Pasi Tuomiseen. Otin yhteyttä Pasi Tuomiseen ja hän kutsui minut haastatteluun. Haastattelun jälkeen Pasi tarjosi minulle töitä. Raimonda oli positiivisesti yllättynyt, koska tiesi ulkomaalaisten työllistymisen olevan vaikeaa Suomessa ja lisäksi hän sai palkkaa harjoittelustaan. Raimonda on oppinut ymmärtämään miksi suomalaiset työnantajat eivät ole innokkaita palkkaamaan ulkomaalaisia. Hän on huomannut, että suomalaisessa kulttuurissa kaiken halutaan olevan turvallista ja säännöllistä. Työnantajat ovat hieman epäileväisiä ja jopa pelokkaita kohtaamaan ihmisiä erilaisista taustoista. Double foreignerista Wapicen vakituiseksi työntekijäksi Raimonda on todella tyytyväinen paikastaan Wapicella. Tietysti alku suomalaisessa yrityksessä oli hieman vaikea, koska kolleegaani olivat aluksi hiukan varovaisia ja ujoja. Tilanteeni oli siinäkin mielessä erikoinen, että yrityksessä oli vain kaksi naista ennen minua. Raimonda kuvaileekin itseään double foreigneriksi, koska hän ei ollut vain ulkomaalainen vaan myös nainen. Työkieli Wapicella on englanti ja monet asiakkaista käyttävät myös englantia. Suomen kieli ei häiritse minua, koska ymmärrän sitä kuitenkin melko hyvin. Tiimipalaverit pidetään suomeksi ja voin aina kysyä, jos en saa selvää. Suomen kielen osaaminen on lisäarvo, kun haet töitä Suomessa, mutta mielestäni se ei ole pääasia. Itsellä on helpompi olla ja arkipäiväiset tilanteet tuntuvat helpommilta, jos osaa suomea. Itse olen motivoitunut oppimaan suomen kieltä ja olisinkin toivonut opinnoissani enemmän suomen kielen kursseja. Wapicella arvostetaan osaamista En työskennellyt tämänkaltaisissa tehtävissä kotimaassani, tämän vuoksi on vaikea verrata suomalaista ja liettualaista työkulttuuria. Mutta huomattavin ero on kuitenkin siinä kuinka työnantajat huolehtivat alaisistaan. Wapicella teemme mukavia asioita yhdessä työajan ulkopuolellakin kuten laskettelumatkoja ja vietämme saunailtoja ja joulujuhlaa yhdessä, lisäksi työnantaja maksaa kulut. Joten suurin ero on johtamistavassa. Raimondan aloittaessa työskentelynsä Wapicella, hänestä tuntui, että kaikki työntekijät ovat todella ammattimaisia ja työskentelevät todella ahkerasti. Tästä tuli Raimondalle aluksi paineita. Ajan kuluessa hän kuitenkin huomasi, että välillä on rankempia hetkiä ja välillä helpompia. Suomessa arvostetaan osaamista. Jos osaa työnsä, ei ole mielestäni ongelmia 17

18 työllistyä Suomessa. Sinun täytyy osata myydä itsesi työhaastattelutilanteessa. Vaikuttava ansioluettelo sekä todistus suoritetuista opinnoista kertovat paljon osaamisestasi ja sinusta henkilönä. Suomalaiset ovat mielestäni todella suvaitsevaisia ja englantia käytetään paljon. Omassa ammatissa kasvaminen on Raimondalle tärkeää Raimonda valmistui tekniikan maisteriksi kotiyliopistossaan Liettuassa, tässä tutkinnossa keskityttiin enemmän tietokonelaitepuoleen kun taas Vaasan ammattikorkeakoulussa opiskelu oli käytännönläheisempää ja keskittyi enemmän ohjelmistoihin. Itsenäinen työskentely, omien töiden analysointi sekä oman työn organisointi olivat asioita, joita opin kouluaikanani ja niistä on ollut hyötyä tässä työssä. Raimonda ei ehtinyt hirveäsi ladata odotuksia liittyen harjoitteluunsa Wapicella, koska hän oli vain onnellinen siitä, että sai paikan omalta koulutusalaltaan. Päätavoitteeni oli kasvaa ammatissani ja minulla oli suuri tarve saada uusia kokemuksia. Halusin myös soveltaa koulussa oppimaani käytäntöön. Tulevaisuuden suunnitelmat Raimondalla ovat tällä hetkellä Suomessa. Olen onnellinen ja tyytyväinen Suomessa. Täällä asiat ovat niin loogisia ja hyvin organisoituja, en aio siis lähteä täältä. Raimonda ei näe ongelmana sitä, että hänen perheensä asuu Liettuassa, koska matka Vaasasta Liettuaan kestää vain kolme tuntia ja nykyään on käytössä hyvät kommunikointivälineet kuten sähköposti ja skype. Tuntiperusteinen työni Wapicella mahdollistaa sen, että lähden esimerkiksi viikoksi Liettuaan katsomaan perhettäni. Moe Swan, ravintolapäällikkö harjoittelija, Eurest Finland henkilöstöravintola ABB, Vaasa Minulla oli intohimo perustaa oma yritys Vaasaan, joten jäin pois muista töistä. Kaakkois-Aasiasta, Burmasta kotoisin oleva Moe Swan teki matkailu ja ravitsemisalan koulutusohjelmaan liittyvän harjoittelunsa Eurest Finland henkilöstöravintolassa Vaasan ABB:lla toimien ravintolapäällikkönä. Tällä hetkellä Moella on oma tuontiyritys Vaasassa. Hän tuo maahan erilaisia eksoottisia tuotteita ulkomailta. Vuonna 2002 Moe opiskeli Vaasan ammattikoulussa kokkilinjalla vuoden kunnes hän päätti hakea opiskelemaan Vaasan ammattikorkeakouluun tavoittelemaan korkeampaa tutkintoa. Harjoittelusta poiki Moelle myös kesätyöpaikka Jo ammattikouluaikana Moe yritti saada kesätyöpaikkaa kuukaudeksi Eurest Finlandista Vaasan ABB:n yksiköstä ja paikka hänelle luvattiinkin. Tuli kuitenkin mutkia matkaan, koska yksi Eurest Finland ravintola oli yllättäen suljettu ja tämän vuoksi jouduttiin tarjoamaan työpaikkoja työntekijöille, jotka olivat menettäneet työpaikkansa tämän yhden ravintolan sulkeuduttua. Moella olikin sitten hyvät mahdollisuudet hakea ammattikorkeakouluaikana samaan paikkaan, koska oli jo ehtinyt tutustua Eurest Finlandin silloiseen ravintolapäällikkö Tuula Roimelaan. Lopulta harjoittelupaikka aukeni ja vielä ravintolapäällikön tehtävissä. 18

19 Kerroin millaisia taitoja minulla on ja miten voisin tuoda lisäarvoa tähän yritykseen. Tuula toivotti minut tervetulleeksi harjoitteluun, josta poiki minulle myös kesätyöpaikka. Sain harjoittelustani myös palkkaa 505 euroa kuukaudessa, koska sain samalla myös opintotukea. Kesällä sain normaalin palkan. Suomen kielen taito kehittyi harjoittelun aikana Moen mielestä suomalainen työympäristö on todella hyvä ja turvallinen. Hän koki hyväksi asiaksi työsopimukset ja vakuutusturvan. Moen työ oli kiireistä, koska hänen täytyi olla monessa paikassa yhtä aikaa ja opetella eri tehtäviä, jotta hän voisi toimia johtotehtävissä. Puhuin paljon suomea harjoitteluni aikana, koska monikaan henkilökunnasta ei osannut englantia. Tästä on ollut minulle paljon hyötyä, koska nyt minulla on oma yritys Vaasassa. Mielestäni on vaikeaa toimia Suomessa, jos ei osaa kieltä. Harjoittelusta matkaeväitä oman yrityksen perustamiseen Ero suomalaisessa työkulttuurissa verrattuna hänen kotimaahansa näkyy Moen mielestä siinä, että Suomi on kehittynyt maa ja hänen kotimaansa on vasta kehittymässä. Suomalaisessa työelämässä moni asia on myös Moen mielestä virallisempaa ja säännöllisempää kuin hänen kotimaassaan ja työpaikka on myös turvatumpi. Minun kotimaassani sinulle sanotaan vain, että sinua ei tarvita täällä enää. Verot ja vakuutukset olivat myös uusia asioita minulle. Moe halusi töitä nimenomaan ravintolapäällikkönä ja saikin. Monet muut ravintolat tarjosivat vain apulaisen töitä. Tiesin jo opiskelujeni aikana, että minusta tulee yrittäjä, koska Suomessa on vaikea löytää työpaikkaa ulkomaalaisena. Tämän vuoksi halusinkin oppia ymmärtämään kuinka asiat tehdään Suomessa ja miten yritystä johdetaan. Ruokien tilaaminen ja ravintolan eri toimien suunnitteleminen oli tosi hyödyllistä ajatellen uraani nyt yrittäjänä. Mielestäni oli kiva työskennellä pienessä ravintolassa ja uskon, että pienemmissä ravintoloissa on myös helpompi saada harjoittelupaikka esimiestehtävissä. Koulun opeista oli hyötyä käytännön työelämässä Mielestäni opiskelemistani asioista oli todella paljon hyötyä työssäni. Minun täytyi suunnitella ruokalistat ja miettiä tarkat määrät kuinka paljon mitäkin raaka-ainetta tarvitaan. Yrityksen johtamiseen sekä ravintolan talouden hallintaan liittyvät kurssit olivat hyödyllisiä. Sain myös hyödyntää koulussa oppimiani markkinointitaitoja, ehdotin muun muassa kahden viikon ruokalistan laittamista Internetiin. Moen tulevaisuuden suunnitelmissa on jäädä Suomeen. Rakastan tätä maata. Täällä on niin turvallista. Omassa kotimaassani oli sota poliittisten asioiden vuoksi. Haluan laajentaa yritystoimintaani Suomessa ja aion perustaa myös aasialaisen ravintolan. Pidän Suomesta siksi, että täällä kaikilla on samat oikeudet ja kaikkia kohdellaan tasa-puolisesti. Minulla on tällä hetkellä todella hyvin asiat elämässäni. Avioiduin kaksi kuukautta sitten ja tulevaisuudessa haluaisin kaksi lasta. 19

20 7. SUOMALAISTEN TYÖNANTAJIEN KOKEMUKSIA ULKOMAALAISISTA TYÖHARJOITTELIJOISTA Pasi Tuominen, toimitusjohtaja, Wapice Wapicella ratkaisee tekeminen ja tulokset, ei kansallisuus Pasi Tuominen on Wapice Oy:n toimitusjohtaja. Wapice tarjoaa asiakkailleen lisäarvoa tuottavia ohjelmistoalan asiantuntijapalveluita. Toiminta kasvaa ja laajenee jatkuvasti. Wapice pitää Vaasan ammattikorkeakoulua hyvänä väylänä työllistää yritykseensä ulkomaalaisia, päteviä ohjelmistoalan osaajia, joilla on ahkera ote työhön. Tässä yrityksessä tiedostetaan myös, että osaavasta työvoimasta tulee olemaan tulevaisuudessa pulaa. Wapicella ulkomaalaisten työllistämisessä on samat kriteerit kuin suomalaistenkin kohdalla. Toiveena on, että henkilö sopeutuisi organisaatioomme ja muodostuisi päteväksi henkilöksi toimimaan meidän asiakasprojekteissamme ja toisi oman osaamisensa Wapicelle. Englannin kielen taito on välttämätön henkilön työskennellessä meillä. Wapicella ohjelmisto-osaaminen sekä englannin kielen taito ovat oleellisia harjoittelijaa valittaessa Wapice pyrkii työllistämään henkilöitä, joilla on kehityskapasiteettia ja halu sitoutua, koska yrityksen toiminnassa tietoturvallisuusasiat ovat etusijalla ja myös aikaa ja pääomaa sitoutuu henkilön perehdyttämiseen. Henkilö koulutetaan aina samalla tavalla tuli hän sitten harjoittelijaksi tai työntekijäksi. En mieti henkilöitä harjoittelijoina vaan ajattelen aina palkkaamista pidemmällä tähtäimellä. Harjoittelijat voivat toimia harjoittelijoina hetken, mutta melko nopeasti edetään oikeisiin työtehtäviin. Kun Wapicelle otetaan harjoittelijoita, vaatimuksena on tietty peruskoulutus aina. Koulumenestys on yksi kriteeri, koska se korreloi oppimiskapasiteetin kanssa. Ohjelmistoosaaminen on myös oleellinen taito sekä jo edellä mainittu englannin kielentaito, koska sitä käytetään yrityksessämme pääkielenä asiakkaiden kanssa. Raimondasta tuli meille työntekijä ja hän on paikkansa täyttänyt Pasi Tuomisen mielestä Vaasan ammattikorkeakoulu hoiti osansa ihan hyvin. Ulkomaalaiset harjoittelijat ovat kysyneet omatoimisesti töitä Wapicelta ammattikorkeakoulun kautta ja menneet haastatteluun. Verokortin harjoittelijat ovat hankkineet itse. Raimonda on sopeutuvainen ja sosiaalinen ihminen, vaikka tulikin tänne miesjoukon keskelle. Hän on pärjännyt oikein hyvin. Raimondan hyvä englannin kielentaito on eduksi. Kysyttäessä millaisia tehtäviä harjoittelijalla on ollut ja miten hän on niistä suoriutunut, Pasi Tuominen vastasi, että Raimonda on tehnyt erilaisia ohjelmistoja, ylläpito- ja IT-tehtäviä ja on suoriutunut niissä hyvin. Raimonda on kasvanut koko ajan tehtävässään ja vastuussaan, minulla ei ole muuta kuin hyvää sanottavaa. 20

21 Ulkomaalaiset työntekijät koetaan Wapicella lisäarvona sekä voimavarana yrityksen toiminnassa Olemme kiinnostuneita ottamaan sellaisia henkilöitä harjoittelijoiksi jatkossakin, joilla on mahdollisuus kasvaa yrityksemme työtehtäviin ja sitoutua organisaatioomme myös harjoittelun jälkeen. Meitä helpottaa se, että meillä on tälläkin hetkellä hyvin kansainvälinen organisaatio ja se, että meillä on paljon asiakkaita, joiden kanssa asioimme englanniksi. Meille ei tämän vuoksi ole ongelma palkata ulkomaalaista työntekijää. Tälläkin hetkellä Wapicella on työntekijöitä Bosniasta, Puolasta, Latviasta ja Liettuasta ja välillä on ollut myös kiinalaisia. Pasi Tuominen suosittelee yrityksiä ottamaan ulkomaalaisen harjoittelijan, mutta hänen mielestään pienemmille yrityksille se ei ole kuitenkaan niin helppoa kuin isommille organisaatioille. Onhan ulkomaalaisen työllistäminen aina työläämpää kuin kotimaisen, kulttuurierojen ja kielen vuoksi, mutta toisaalta nämä seikat ovat myös rikkaus. Tärkeintä on työntekijän osaaminen ja taidot ja se, että työntekijä pystyy kertomaan mitä hän tekee ja miksi tekee niin kuin tekee. Mielestämme on ollut hirveän mukavaa, että yrityksessämme on ollut ulkomaalaisia ihmisiä ja koemme sen lisäarvona sekä voimavarana yrityksemme toiminnassa. Raimondan ja muiden yrityksemme ulkomaalaisten työntekijöiden englanninkielen taidon nähdään parantavan myös koko organisaation kielitaitoa. Tuula Roimela, ravintolapäällikkö, Eurest Finland henkilöstöravintola ABB, Vaasa Tuula Roimela toimi Vaasassa ABB:lla sijaitsevassa Eurest Finland henkilöstöravintolassa ravintolapäällikkönä Moe Swanin harjoitteluaikana. Eurest on kansainvälinen yritys ja se kuuluu Compass Groupin alaisuuteen. Toimintaa on 60 maassa ja työntekijöitä Eurest Finland toimii Suomessa ja on keskittynyt henkilöstöravintolatoimintaan. Moe kutsui minua Suomen äidikseen. Meidän välille kehittyi Moen harjoittelun aikana avoin ja luottavainen suhde. Virheiden tekeminen kuuluu harjoitteluun ja on osa oppimista Eurestilla halutaan, että harjoittelijat oppivat uusia asioita harjoittelun aikana ja, että heille jää yrityksestä jotain matkaevääksi tuleviin haasteisiin. Lähtökohta on aina se, että harjoittelijalla on oikeus tehdä virheitä. Mielestäni virheet ovat oppimisen perusta. Tärkeää on se kuinka virheitä pystytään korjaamaan ja tiedostaa minkä vuoksi virhe tuli. Harjoittelijan pitää antaa tehdä ja häneen pitää luottaa. Harjoittelun alussa työturvallisuusasioita täytyy painottaa erityisen hyvin. Eurest Finlandille töihin tultaessa harjoittelijalla täytyy olla aina hygieniapassi ja salmonellanäyte otettuna. Meillä lähdetään aina siitä, että harjoittelijan kanssa rakennetaan hänen ammattitaitonsa perustaa. Harjoittelijaa palkatessani oli kyse ulkomaalaisesta tai suomalaisesta, olen lähtenyt harjoittelijan ehdoilla. Pyrin jo haastatteluvaiheessa testaamaan työntekijän motivaation. Eurest Finlandiin on helppo ottaa harjoittelijoita, koska ravintoloista löytyy monenlaisia töitä niin vasta-alkajille kuin vaativampiakin töitä tekeville. Tehtävät muotoutuvat oman osaamisen mukaan. Täytyy hahmottaa kokonaisuus ravintolan toiminnasta, jotta voi toimia esimiehenä 21

22 Moe hoiti itse kaikki harjoitteluun liittyvät tarvittavat paperit ja yhteydet, eikä minulle työnantajan edustajana tullut siitä vaivaa. Moelle tehtiin määräaikainen työsopimus ja hänellä oli kaikki samat edut ja velvollisuudet kuin muillakin työntekijöillä. Tuula Roimela ja Moe Swan olivat heti alussa tehneet rungon siitä miten harjoittelu tulisi etenemään. Tarkoituksena oli, että Moe tekee Tuulan kesäloman. Moen tuli opetella kaikki käytännön asiat liittyen esimiesasemaan ja ottaa vastuu näistä tehtävistä. Kuukausi Moen ollessa esimiehenä sujui hyvin. Moe oli erittäin motivoitunut ja hänellä oli selkeät tavoitteet. Pidin erittäin hyvänä ominaisuutena Moessa sitä, että hän oli todella kiinnostunut tietämään asiat perin juurin sekä oppimaan uutta ja hän kysyi, jos ei ollut varma. Jotta pystyy toimimaan esimiesasemassa tämän kokoisessa henkilöstöravintolassa pitää tietää mitä missäkin työpisteessä tapahtuu ja mihin aikaan pitäisi työtehtävän olla valmiina, koska kellon kanssa pelataan koko ajan. Moe kiersi kaikki työpisteet läpi ja hän oppi eri työpisteiden toimintatavat. Kun on hahmottanut kokonaisuuden toiminnasta, on helpompi toimia johtotehtävissä. Jokainen tekee tyylillään, pääasia on hyvä lopputulos Roimelan kokemuksen mukaan ulkomaalaiset harjoittelijat saattavat kokea suomalaisten kommunikointityylin tylynä ja suorana, koska kielessämme ei käytetä please-sanaa. Roimela painottaa, että työyhteisön tulee olla sellainen missä otetaan ulkomaalainen harjoittelija vastaan hyvillä mielin ja koko henkilöstön tulee sitoutua harjoittelijan opastamiseen. Meidän työyhteisössämme on ollut paljon henkilöitä eri kulttuureista ja tämän vuoksi olemme tottuneet toimimaan erilaisten ihmisten kanssa. Toivomme myös, että työntekijämme vieraista kulttuureista hyväksyvät meidän toimintatapamme ja sopeutuvat niihin. Hyväksyn sen, että jokainen tekee omalla tyylillään, pääasia on hyvä lopputulos. Tuula Roimelan mielestä asioista pystyy kyllä suoriutumaan monissa tilanteissa ilman hyvää kielitaitoakin, muun muassa piirtämistä on käytetty joissain tilanteissa apuna. Moen monipuolinen kielitaito koettiin eduksi asiakaspalvelussa, koska ABB on globaali yritys ja tämän vuoksi ruokailijoitakin on monista kulttuureista. Moe osasi puhua hyvin suomea ja oppi koko ajan lisää harjoittelunsa aikana. Koska minä en osaa englantia, suomella oli tultava toimeen. Keittiön puolella kielitaidolla ei ole niin suurta merkitystä, koska siellä voi myös näyttää kuinka jokin asia tehdään. Moen tietokonetaidoista oli hyötyä Koen harjoittelun vastavuoroiseksi asiaksi, se ei ole pelkästään antamista vaan harjoittelijalta saa myös paljon. He tuovat aina uutta tietoa ja uusia käytäntöjä työyhteisöön, tällöin voi kyseenalaistaa myös omat rutinoituneet toimintatavat. Roimela kehuu Moen tietokonetaitoja hyviksi. Moen tietokonetaidoista oli suurta hyötyä meille, koska yrityksemme seurantamenetelmät, inventaariot sekä raportointi tehdään tietokoneella. Hän myös opetti minulle uusia, helpompia tapoja käyttää tietokonetta. Itse olen enemmän käsillä tekijä ja oli kiva, kun Moe auttoi tietokoneasioissa. Moe lähetettiin myös Helsinkiin kahdeksi viikoksi syöttämään uusia reseptejä tietojärjestelmään ja tässäkin työssä Moe oli suoriutunut hyvin ja ollut tehokas. Roimelaa jäi harmittamaan se, että Moella ei ollut mahdollisuutta esitellä ravintolalle sitä valtavaa ruokakulttuuria, joka hänellä olisi ollut omasta kulttuuristaan. Tarkoituksena oli ollut järjestää erikoisviikko, missä olisi ollut ruokia eri kulttuureista, mutta se oli jäänyt sitten kuitenkin toteuttamatta. Tuula Roimelan mielestä tällainen mahdollisuus kannattaisi kyllä hyödyntää ravintoloissa, joissa on ulkomaalaisia töissä. Eurest aikoo jatkossakin työllistää ulkomaalaisia harjoittelijoita 22

23 Eri Eurest Finland-yksiköt Suomessa tekevät yhteistyötä ja osaamista jaetaan yksiköiden kesken. Kansainvälisyys on myös yrityksessä tätä päivää. Jatkossakin ulkomaalaiset harjoittelijat voivat kysyä harjoittelupaikkaa Eurest ravintoloista. Helsingissä on isompia paikkoja, joihin on helpompi ottaa työntekijöitä. Eurestissa arvostetaan asiantuntemusta, eikä sen tarvitse välttämättä olla suomalaista, yksilöllisyyttä, kaikkien ei tarvitse olla samasta muotista valettuja sekä työpanosta. Mikäs sen parempi, jos saa vielä persoonansakin mukaan työhön, sanoo Roimela. Suosittelen ehdottomasti muitakin yrityksiä ottamaan ulkomaalaisia harjoittelijoita. Heiltä saa erittäin paljon. Täytyy muistaa, että harjoittelijalle tulee myös antaa jotain ja se vaatii jonkin verran ylimääräisiä voimavaroja. 23