OMA TUPA, OMA LUPA HANKKEEN PALVELUOHJAUKSEN JA PALVELUTARPEEN ARVIOINTI TYÖRYHMÄN I KOKOUS

Transkriptio

1 OMA TUPA, OMA LUPA HANKKEEN PALVELUOHJAUKSEN JA PALVELUTARPEEN ARVIOINTI TYÖRYHMÄN I KOKOUS Aika: ke klo Paikka: Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus, Matarankatu 4, kokoushuone 202 (II kerros) Paikalla: Sari Matilainen, Muurame Pia Grönlund, Muurame Riitta Jäppinen, Muurame Tarja Sirkka, Hankasalmi Saara Paananen, Äänekoski Mirva Vesimäki, Äänekoski Susanna Lehtonotko, Konnevesi Hellevi Pekkarinen, Kinnula Pirkko Peltomaa, Jämsä Eija Göös, Luhanka Maarit Liukkonen, Toivakka Heli Lerkkanen, Laukaa Tiina Huusko, Laukaa Marjatta Virtanen, Joutsa Eeva Määttä, Joutsa Tausta: Työryhmä liittyy hankkeen tulostavoitteeseen Kehitetään palvelujärjestelmää ja toimintakulttuuria tukemaan kotona asuvien iäkkäiden henkilöiden yksilöllisiä tarpeita ja itsemääräämisoikeutta. Työryhmässä keskitytään tulostavoitteen toimenpiteisiin Kehitetään palvelutarpeenarvioiniotprosessia asiakaslähtöisemmäksi ja ennaltaehkäiseväksi erityisesti kotihoidon ulkopuolelle jäävien toimintakyvyn säilyttämiseksi sekä Yhteinäistetään kuntien palveluohjauksen periaatteita yhtenäisen kotiin kuntoutuksen ideologian pohjaksi. Hankkeen pidetyssä aloituskokouksessa päätettiin työryhmien ensimmäisissä kokouksissa kartoittaa kuntien vanhus- ja vammaispalveluiden kehittämistarpeita mennessä sosiaali- ja terveysministeriöön jätettäväa jatkohankesuunnitelmaa varten. Kuntanne kehittämistarpeita voitte esittää Webropol kyselyssä Oma tupa, oma lupa II - hankesuunnitelman kommentointikysely ja/ tai työryhmän kokouksessa. Kokouksen kulku 1. Kokouksen avaus - Anna-Liisa Haataja avasi kokouksen klo Käytiin läpi lyhyt esittelykierros

2 2. Työryhmätyöskentelyn periaatteet hankkeessa - Anna-Liisa Haataja kävi läpi hankekuntien ja hankkeen välistä työnjakoa. - Käytiin keskustelua työnjaosta. Haasteena koetaan asioiden läpivieminen kunnissa, kuinka saada muutkin innostumaan. Hanketyöntekijät tässä tukena, tarvitaessa osallistutaan esim. työyhteistöpalavereihin. Aänekoskella suunniteltu omaa sisäistä kehittämistiimiä hankkeeseen liittyen. - Sovittiin, että työryhmä kiertää jatkossa eri kunnissa. Samalla mahdollisuus tutustua muiden kuntien toimintapoihin. 3. Suunnitelma työryhmän jatkotyöskentelystä - Keskustellaan työryhmän toiminnan tavoitteista, sovitaan jatkotoimenpiteistä sekä aikatauluista Timo Itäpuisto esitteli keskustelun pohjaksi alustavan suunnitelman työryhmän työskentelystä, jossa ajatuksena jakaa työryhmä kolmeen alatyöryhmään: 1. Palveluohjaus, 2. Palvelutarpeen ulkopuolelle jäävät ja 3. Toimintakyvyn arvioinnin kehittämisvalmennuksen suunnittelu ja toteutus. Pienissä kunnissa on haasteena päästää osallistumaan useaan kokoukseen, koska työntekijöitä vähän. Myös muissa kunnissa haasteena saada järjestymään aika osallistua kokouksiin muun työn ohessa. Keskustelun pohjalta päädyttiin pitämään 1. Palveluohjaus ja 2. Palvelutarpeen ulkopuolelle jäävät teemana erillään mutta järjestetään kokoukset aina samana päivänä peräkkäin ja varataan aikaa yhteensä neljä tuntia. Näin kunnista voidaan halutessa osallistua vain toiseen teeman käsittelyyn mutta myös molempiin osallistuminen on käytännössä helpompaa. 3. Toimintakyvyn arvioinnin kehittämisvalmennuksen suunnittelu teeman osalta ei vielä sovita erikseen kokoontumista. Valmennuksen tarvetta ja sisältöä arvioidaan osana muiden em. teemojen sisältöä ja tarvittaessa sovitaan erillisen kokoukset. Valmennustarpeiden ja mahdollisen toteuttamistavan suunnittelu nähtiin helpompana siinä vaiheessa, kun palvelutarpeenarvioinnista on saatu kokonaiskuva maakunnan eri kuntien käytänteistä. Mahdollisen valmennuksen suunnittelussa on otettava huomioon, että hankkeen puitteissa ei voida järjestää täydennyskoulutusta. Käytiin yleistä keskustelua koskien työryhmän teemoja: - Palvelutarpeen arviointiin toivotaan eväitä, miten tehdään. Käytänteiden yhtenäistäminen Keski-Suomen alueella. Mittareiden käyttö palvelutarpeen arvioinnin tukena. - Mitä sitten, jos asiakas ei tule kunnallisten palveluiden piiriin? Tähän tukimuotojen etsimistä.

3 - Mittareiden hyödyntäminen. Missä vaiheessa tehdään joku toimintakykymittari ja miten sen antamaa tietoa hyödynnetään. Mitä mittaria milloinkin kannattaa käyttää? Mittareiden antaman tiedon hyödyntäminen. o MIttareiden antamat arvot => yhtenäiset viitearvot milloin päästään palveluiden piiriin. Yhtenäinen kriteeristö Keski-Suomen alueelle. Helpottaisi tilanteissa, joissa asiakas vetoaa siihen, että jossain muussa kunnassa palvelun saa. o Onko mittaria, jonka voisi helposti tehdä kotikäynnin yhteydessä. RAIscreenerissa haasteena, että mittarin teko vaatii 3vrk seurantajakson. o Henkilökunnalle uskallusta tehdä muitakin mittareita esim. GDS. Kaikki mittarit eivät ole vain asiantuntijoiden käyttöön. - Timo Itäpuisto kertoi Keuruun voimavarahoitajasta. Toimenkuva räätälöity kotihoidon työntekijälle, joka ei pystynyt perustyötä tekemään. Voimavarahoitaja seuraa puolen päivän ajan asiakkaan toimintakykya kotona. Tulokset ovat olleet hyviä ja kotihoidon asiakkuuksia jäänyt syntymättä. - Jämsän toimintamalli: Jos TK:n tai EA vastaanotolle tulee useamman kerran sama ihminen epämääräisillä oireilla, otetaan yhteys yhteyshoitajaan/ kotiutushoitajaan/ kotihoitoon ja pyydetään kartoittamaan tilanne. Usein päivystyskierre on saatu tätä kautta katkeamaan. Timo Itäpuisto on ollut alustavasti yhteydessä Keuruulle ja työryhmän seuraava kokous sovittiin pidettäväksi siellä. Samalla keuruulaiset esittelevät voimavarahoitajamallia. Sovittiin syksyn kokousajat ja -paikat. II ja III kokouksen ajankohta ao. vaihtoehdoista varmistetaan mahdollisimman pian. Aikaa varataan joka kerralle neljä tuntia mutta kokous jaetaan teeman mukaan kahteen kahden tunnin osioon. - Seuraavat kokoukset 1. Palveluohjaus ja 2. Palvelutarpeen ulkopuolelle jäävät o II kokous Keuruu klo tai klo o III kokous Laukaa klo tai klo o IV kokous Jämsä klo Toimintakyvyn arvioinnin kehittämisvalmennus ei sovittu vielä jatkoaikataulua. 4. Kuntien vanhus- ja vammaispalveluiden kehittämistarpeista keskustelu - Kootaan tarpeita käynnistyväksi suunniteltua Oma tupa, oma lupa II hankesuunnitelmaa varten Kuntien tarpeiden kokoamista jatkohankkeen suunnitelua varten tehtiin neljä eri ryhmään joissa pohdittiin kehittämistarpeita ao. teemojen mukaan.: - Millainen on vuoden 2016 lopussa ikäihmisten palveluiden rakennemuutoksen ihannetilanne? o Mitä kehittämisaskeleita se vaatii

4 Ikääntyneen väestön itsemääräämisoikeuden, osallisuuden ja toimijuuden osalta? Yhdenvertaisen palveluihin pääsyn osalta? Iäkkäiden ja vammaisten henkilöiden yksilöllisiä tarpeita vastaavien ja yksilön omaa vastuunottoa tukevien palveluiden osalta? Johtamisen kehittämisen osalta? TYÖRYHMIEN TYÖN TULOKSET: Työryhmä 1 Varhainen vaikuttaminen vanhustyössä Läpinäkyvyys Vaihtoehtoiset palvelut (kolmas sektori, yritykset) Yhteistyön tiivistäminen sos., terveys., kiinteistö puoli, omaiset Hyvinvointiteknologian hyödyntäminen Tiedottaminen Kotihoto kivijalkana ympärivuorokautisesti Koulutus asenteet HOPASU Yhdenvertaiset kriteerit

5 Työryhmä 2 Ei enää laitoshoitoa vanhuksille Hyvinvointiteknologiaa hyödynnetty tehokkaasti Matalan kynnyksen ehkäisenvä ohajus tekohokasta Riittävän monipuolinen palvelutarjonta eri tasoilla ikäihmisille Kotihoidon tehostaminen ja palveluasumisen lisääminen ja muut sektorit Yksilöllisesti räätälöityjä teknisiä ratkaisuja Rahaa, tietotaitoa Helposti saatava palvelu myös kotiin Yhtenmukainen, selkeä palveluiden tarpeiden arvion ketju Vanhukset mukana vaikuttamassa palveluiden kehittylyssä, kansalaisraadit, kyselyt Strateginen suunnitelu, rohkeus muuttaa olevaa, taloudelliset resurssit Uskallus, koulutus Palvelutarpeen arivointi, - ohjaus, - suunnittelu yksilöllisesti ja asiakaslähtöisesti Palvelutarpeen ymmärtäminen, kokonaisuuden hahmottaminen, taloudellisuus, järkevyys

6 Työryhmä 3 Palvelujen vaikuttavuus Voimavarojen arvostus Lisääntynyt asiakastyytyväisyys Palvelujen oikeaaikaisuus Joustavuus, sujuvuus Toiminnan sisältöjen kehittäminen Dialoginen työkäytäntö Palvelutarjotin Asiakastyytyväisyys kyselyt Näkemyksellisyys visio Tiedon keruu käyttäjiltä, omaisilta työntekijöiltä (analysointi) Kriteerit Toimintakyvyn arviointi Monipuolisuus, vaihtoehtoja Kriteerit, resurssit Säännöllinen palvelutarpeen arviointi Kokonaisvaltainen työote Yksilölliset palvelut Hopasu, positiivinen riskinotto, kirjauskäytännöt Taloudellinen, sitoutunut hukan poisto

7 Työryhmä 4 Palveluohjauksen tarpeellisuuden ymmärrys päättäjillä riittävästi työntekijöitä Tasavertaisuus yhdenmukaisuus kuntien välillä Jonottomuus Verkostoituminen Päättäjille infotilaisuus asiasta Yhteisten toimintamallien luominen Johtaminen, rakenteelliset muutokset, sitoutuminen Iäkkäiden itsensä vastuuttaminen Lähiverkostojen aktivoiminen Oikea-aikaisuus palvelutarpeen arvoinnissa Palveluohjaus löytää väliinputoajat Yksilöllinen Yhtenäiset kriteerit Matalan kynnyksen palvelut (vapaaehtoiset, 3.sektori) Palvetarpeen arvioinnissa asiakkaan oma ääni kuuluviin 5. Kokouksen päättäminen - Anna-Liisa Haataja päätti kokouksen klo Muistion kirjasivat Anna-Liisa Haataja, projektipäällikkö, puh Timo Itäpuisto, projektityöntekijä, puh