Logistiikkaosaaminen pk-yritysten kilpailukyvyn lähteenä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Logistiikkaosaaminen pk-yritysten kilpailukyvyn lähteenä"

Transkriptio

1 Logistiikkaosaaminen pk-yritysten kilpailukyvyn lähteenä

2 Logistiikkaosaaminen pk-yritysten kilpailukyvyn lähteenä

3

4 Sisältö 1 Johdanto 5 Yritysten logistiikkakustannukset Suomessa 5 Selvityksen tavoitteet ja toteutus 8 2 Viitekehys: Toimitusketjun hallinta pk-yrityksissä 9 Logistiikkastrategiat ja toimitusketjut 9 Toimitusketjun ja verkostojen hallinta 10 Katsaus tutkimukseen 12 3 Esimerkkiyritykset 14 4 Tulokset 18 Toimitusketjun hallinta ja logistiikkastrategia 18 Verkostot ja alihankinta 20 Logistiikkaosaamisen kehittämistarpeet 21 Tuottavuutta tietojärjestelmillä 22 5 Johtopäätöksiä 24 Ulkoistaminen edellyttää parempaa hankintaosaamista 24 Sähköisen liiketoiminnan kehittäminen tuo kilpailuetua 25 Lisää tutkimusta, neuvontaa ja valmennuskonsepteja 25 Lähteet 27 Logistiikkaosaaminen pk-yrityksissä EK

5

6 1 Johdanto Logistiikalla tarkoitetaan laajasti ymmärrettynä koko toimitusketjun hallintaa. Materiaalivirtojen, kuten tavaran käsittelyn fyysisten toimintojen, varastoinnin, pakkaamisen ja kuljetusten ohjaamiseksi tarvitaan myös niitä tukevia tietojärjestelmiä ja rahavirtojen hallintaa. Tavoitteena on saada tarvittavat raaka-aineet, puolivalmisteet, valmiit tuotteet sekä palvelut haluttuun paikkaan oikeaan aikaan oikean laatuisina. Yritykset tavoittelevat parasta mahdollista hyötysuhdetta eli mahdollisimman edullisia kokonaiskustannuksia. Materiaali-, tieto- ja pääomavirtojen integroitu prosessi parantaa yrityksen tuottoa ja tuottaa asiakkaalle lisäarvoa. Logistiikan merkitys globaalissa ja verkostoituneessa taloudessa on kasvanut. Talouskasvu, kiristyvän kilpailun asettamat tuottavuusvaatimukset ja toimintaympäristön muutokset lisäävät logistiikan merkitystä kilpailuetujen lähteenä (EK, 2007b). Logistiset toimitusketjut ja -verkostot sekä niiden hallinta ovat muodostuneet teollisuudelle, kaupalle ja logistiikkapalveluille erittäin merkittäviksi osaamis- ja liiketoiminta-alueiksi. Toimiva infrastruktuuri on tärkeä kilpailutekijä. Nopean tiedonkulun sekä globaalien pääoma-, raakaaine- ja energiamarkkinoiden johdosta erilaiset häiriöt ja epävarmuustekijät vaikuttavat entistä nopeammin myös Suomen infrastruktuuriin ja talouden toimivuuteen. Logististen palvelujen saatavuus ja yrittäjyysmyönteinen ilmapiiri vaikuttavat infrastruktuurin kehittymiseen. Tieto- ja viestintäteknologian hyödyntämisellä on keskeinen rooli yritysten logististen toimintojen tehostamisessa. Kaiken kaikkiaan yritysten logistinen osaaminen on tärkeä infrastruktuurin toimivuuden ylläpitäjä. Globaalin verkostotalouden kehittymisen myötä yritykset keskittyvät yhä useammin vain ydinosaamiseensa. Valtaisan tavara- ja informaatiovirran hallitsemiseksi yritykset ulkoistavat logistisia toimintojaan. Logistiikkayrityksille avautuu lisää markkinoita niiden palvellessa teollisuutta ja kauppaa. Varsinkin kauppa toimii entistä enemmän informaatiovirtojen varassa: se suunnittelee tuotevalikoimat asiakkailtaan saamansa tiedon perusteella. Logistiikkaketjujen toimivuus ja luotettavuus ovat maailmanmarkkinoilla pärjäämisen elinehtoja. Maailmanpankin (World Bank, 2007) julkaiseman raportin mukaan kyky kytkeytyä kansainvälisen kaupan logistiikkaketjuihin on keskeinen, kun maat pyrkivät parantamaan kilpailukykyään. Logistiikan ongelmat heijastuvat suoraan maan talouteen. Maailmanpankin 150 maata kattavan raportin pohjana on Turun kauppakorkeakoulussa kehitetty Logistics Performance Indicator (LPI). Kyseessä on monipuolinen mittaristo, jonka avulla mitataan ja vertaillaan eri valtioiden logistista suoriutumista ja valmiuksia. Suurista teollisuusmaista esimerkiksi Saksa löytyy vertailun sijalta kolme. Japani oli kuudes, Yhdysvallat neljästoista, Ranska 18:s ja Italia 22:nen. Suomi rankattiin sijalle 15. Yritysten logistiikkakustannukset Suomessa Logistiikka yhdistetään helposti pelkkiin kuljetuksiin. Kokonaisuus on kuitenkin huomattavasti laajempi. Kuljetuskustannusten lisäksi logistiikkakustannukset muodostuvat välittömistä ja välillisistä kustannuseristä. Selvitysten mukaan erityisesti pienempien yritysten on ajoittain vaikea arvioida logistiikan merkitystä liiketoiminnassa, ja sen aiheuttamia kokonaiskustannuksia. Vaihto-omaisuuden hankinnalla ja varastoinnilla on välittömiä vaikutuksia menoihin. Esimerkiksi raaka-aineet, komponentit ja tuotannollinen työ sitovat pääomia. Tuotteet on valmistettava ennen asiakkaalle toimitusta. Joissakin poikkeustapauksissa sovitaan ennakkomaksuista. Myös kuljetukset, erilainen materiaalin käsittely ja pakkaaminen ovat välittömiä kustannuksia. Hallinto ja tietojenkäsittely mukaan lukien välittömien kustannusten suuruudeksi on arvioitu noin 5 10 prosenttia liikevaihdosta. Edellä mainittuja kustannuksia voidaan yleensä pienentää kasvat- Logistiikkaosaaminen pk-yrityksissä EK

7 tamalla eräkokoja ja harventamalla toimituksia. Tällöin riskinä on, että toimitetaan väärää tavaraa väärään aikaan ja väärään paikkaan. Myös tuotteiden vanheneminen on riski. Arvonalennuksesta, tarpeettomista väliportaista ja paluulogistiikasta aiheutuvien välillisten kustannusten osuus voi olla jopa 30 prosenttia liikevaihdosta. Välillisten kustannusten välttämiseksi voidaan suosia pienten erien nopeita toimituksia. Ne ovat kalliita, mutta niillä voidaan minimoida varastotasot ja varmistaa, että asiakas saa toimituksen. Hyvin hoidetulla logistiikalla voidaan parantaa saatavuutta eli kasvattaa myyntiä. Paremmalla asiakaspalvelulla lisätään asiakastyytyväisyyttä ja -pysyvyyttä, mitkä puolestaan edesauttavat jatkuvan, tasaisen tulovirran ylläpitämistä. Logistiikan kustannukset ovat Suomessa suhteellisen korkeat kilpailijamaihin verrattuna (Taulukko 1). Suomi on logistisesti haasteellinen maa: kotimarkkinat ovat pienet ja etäisyydet sekä kotimaassa että suuremmille markkinoille ovat pitkät. Taulukko 1. Logistiikan kokonaiskustannusten kehitys Suomessa Aineistovuosi Kv. vertailuarvo Teollisuuden ja kaupan logistiikkakustannukset 19,1 15,4 19,6 26,4 mrd. EUR (v kiintein hinnoin) Logistiikkakustannusten osuus liikevaihdosta 11,0 % 10,3 % 10,2 % 11,5 % OECD 7 10 % Kuljetuskustannusten osuus liikevaihdosta 4,8 % 4,7 % 4,5 % 5,0 % 3 5 % Logistiikkakustannukset suhteessa BKT:hen % % % 17 % Lähde: Liikenne- ja viestintäministeriö 2006 ja Turun kauppakorkeakoulu 6 Logistiikkaosaaminen pk-yrityksissä EK 2008

8 Liikenne- ja viestintäministeriön (2006) neljännen kansallisen logistiikkaselvityksen (LOG 4) mukaan Suomen elinkeinoelämän logistiikkakustannukset olivat noin 26 miljardia euroa eli 17 prosenttia bruttokansantuotteesta. Tyypillisesti ne ovat teollisuusmaissa prosenttia. Yritysten logistiikkakustannukset olivat Suomessa keskimäärin 13 prosenttia yritysten liikevaihdosta, mikä on kansainvälisesti korkea luku (Kuvio 1). Aiemmissa liikenne- ja viestintäministeriön selvityksissä kustannusosuus on ollut noin prosenttia (Taulukko 1). Teollisuuden logistiikkakustannukset vaihtelivat suurten yritysten 13 prosentista mikroyritysten 16 prosenttiin liikevaihdosta. Päätoimialoja tarkasteltaessa pienten, keskisuurten ja suurten yritysten väliset erot kuitenkin suhteellisen pieniä (Kuvio 2). Toimialasta riippumatta suurten yritysten logistiikkakustannukset ovat liikevaihtoon suhteutettuna pienemmät kuin pk-yrityksien. Tähän vaikuttaa logistiikkaosaamisen ja mittavien resurssien ohella muun muassa se, että toimitusketjussa suuryritysten kustannuksia voi siirtyä tavarantoimittajille ja jakelijoille. Pk-yritysten kustannukset ovat olleet viime vuosina nousussa. Erityisesti kuljetuksiin, varastointiin ja logistiikan hallinnointiin liittyvät kulut ovat kasvussa. Yksi syy tähän voi toki olla paremman palvelutason tavoittelu Kuvio 1. Teollisuuden ja kaupan keskimääräiset logistiikkakustannukset Suomessa , % liikevaihdosta (2006 n = 1827) Kuvio 2. Teollisuuden keskimääräiset logistiikkakustannukset Suomessa yrityskoon mukaan, % liikevaihdosta (2006 n = 816) Mikroyritykset 1995 Pienet yritykset 2000 Keskisuuret yritykset 2006 Suuret yritykset Logistiikan epäsuorat kustannukset Kuljetusten pakkauskustannukset Hallintokustannukset Varastoon sitoutuneen pääoman kustannukset Varastointikustannukset Kuljetuskustannukset Keskiarvot on painotettu toimialojen sisäisesti yritysten liikevaihdolla ja toimialojen välillä niiden kokonaisliikevaihdon määrällä. Logistiikan epäsuorat kustannukset Kuljetusten pakkauskustannukset Hallintokustannukset Varastoon sitoutuneen pääoman kustannus Varastointikustannukset Kuljetuskustannukset Lähde: Liikenne- ja viestintäministeriö, 2006 Lähde: Liikenne- ja viestintäministeriö, 2006 Logistiikkaosaaminen pk-yrityksissä EK

9 Selvityksen tavoitteet ja toteutus Kasvuyritykset ovat kansantaloudelle monella tapaa tärkeitä. Ne tuovat talouteen dynamiikkaa tuottamalla ja hyödyntämällä uusia innovaatiota ja innovatiivisia menetelmiä. Ne pakottavat kilpailuvaikutusten kautta muutkin yritykset uudistumaan ja innovoimaan. Niiden työllisyysvaikutus on myös huomattava: 2000-luvulla 80 prosenttia kaikista uusista työpaikoista on syntynyt nopeasti kasvaviin pk-yrityksiin. Suomessa on silti varsin heikko kasvuyrittäjyyden traditio. Tilastokeskuksen mukaan nopeasti kasvavien yritysten määrä on vähentynyt jopa viime vuosien vahvan talouskasvun olosuhteissa. Yrityksistä vain noin 2 3 prosenttia on pystynyt 2000-luvulla kasvattamaan liikevaihtoaan viidenneksellä kolmena Kuvio 3. Yrityshaastattelujen osa-alueet Toimitusketju Toimitusketjun rakenne e Toimitusketjun itusketjun prosessit Organisaation toimintatavat Tietojärjestelmien hyödyntäminen Henkilöstön osaaminen Tiedonkulku ja raportointi vuotena peräkkäin (EK, 2007a; KTM 2007). Näistä yrityksistä valtaosa oli työntekijää työllistäviä uusia tai nuoria yrityksiä. Kasvuhalujen puute heijastuu myös yritysten kansainvälistymiseen. Suomessa pk-yritykset vastaavat vain noin 16 prosentista kaikkien yritysten suorasta viennistä, kun luku on Ruotsissa noin 30, Saksassa 40 ja Tanskassa jopa 60 prosenttia. Kasvua ja kansainvälistymistä tavoitellessa on välttämätöntä panostaa logistiikkaan ja toimitusketjujen hallintaan. Ne ovat kasvuyritysosaamisen tärkeitä osa-alueita. Moni potentiaalinen kasvuyritys tuottaa palveluja tai alihankintaa kansainvälisesti toimiville suuryrityksille, jolloin koon kasvattaminen ja kilpailukyvyn ryydittäminen ovat elinehtoja. Päähankkijat ulkoistavat Hankinta Tuotanto Toimitus Myynti Asiakas tuotantoaan ja rakentavat globaaleja markkinoita palvelevia tuotantoverkostojaan. Suomalaisille pkyrityksille on suuri haaste se, että päähankkijat keskittävät tilauksiaan yhä harvemmille yrityksille, joiden tulee kyetä vastaamaan suurista kokonaisuuksista. Tämä selvitys kartoittaa pk-yritysten logistiikkaosaamista, -strategioita sekä toimitusketjujen hallintaa. Selvityksen ovat laatineet EK:n asiantuntijat Kimmo Hyrsky ja Tarja Nissinen. Aineistona ovat aihepiiriin liittyvät aiemmat tutkimukset ja selvitykset. Niiden viitoittamana laadittiin case-haastattelut neljässä EK:n jäsenyrityksissä, jotka ovat Eurokangas Oy Lahdesta, Oy Orthex Ab Lohjalta, Primulan Leipomot Oy Helsingistä sekä Sukkamestarit Oy Ylöjärveltä. Haastatteluissa kartoitettiin yritysten hyviä toimintatapoja sekä kartoitettiin niiden koulutus- ja valmennustarpeita sekä muita mahdollisia tukitarpeita. Haastattelujen teemat ilmenevät yksityiskohtaisemmin kuviosta 3. Minkälaista osaamista, valmiuksia ja kehittämistoimia edellytetään pk-yrityksiltä logistiikan ja koko toimitusketjun hallinnassa ja ohjauksessa? Millä tasolla nyt liikutaan; mihin tulisi pyrkiä? Riittääkö pk-yritysten hankintaosaaminen ja verkosto-osaaminen? Kuinka hallita ketteryys ja olla samalla kustannustehokas? Seuraavassa käydään tiivistetysti läpi aiempien selvitysten tuloksia ja johtopäätöksiä. 8 Logistiikkaosaaminen pk-yrityksissä EK 2008

10 2 Viitekehys: Toimitusketjun hallinta pk-yrityksissä Pk-yritysten logistiikan käytännönläheistä tutkimusta on Suomessa julkaistu varsin niukasti huolimatta siitä, että aihealue on hyvin relevantti yritysten kilpailukyvyn ja menestymisedellytysten kannalta. Logistiikkastrategiat ja toimitusketjut Logistiikkastrategia muodostuu toimitusverkostoon liittyvistä päätöksenteon periaatteista, politiikoista, suunnitelmasta ja kulttuurista (Ritvanen ja Koivisto, 2007). Logistiikkastrategian päämäärinä ovat kustannusten vähentäminen, palvelun parantaminen ja sitoutuneen pääoman pienentäminen. Kustannuksia pyritään vähentämään yleensä varastoinnissa ja kuljetuksissa. Tavoitteena on saavuttaa mahdollisimman suuri kannattavuus ja kustannustehokkuus yrityksen kilpailukyvyn parantamiseksi. Samalla luovutaan kaikista turhista toiminnoista ajan ja rahan säästämiseksi. Logistiikkastrategian avulla pyritään toimitusketjun kokonaisvaltaiseen hallintaan. Strategiaan vaikuttavat tuotteiden ja palvelujen ominaisuudet, mutta myös tuotantomäärät ja kysynnän luonne. Logistiikkastrategiaa valitessaan yrityksen tulee tarkkaan pohtia, miten vastata asiakkaan vaatimuksiin ja toimia samalla kustannustehokkaasti. Perusvaihtoehtoja strategioiksi ovat kustannustehokkuus ( lean ), ketteryys ( agile ) sekä näiden yhdistelmä, niin sanottu hybridimalli. Kustannustehokkuus sopii tilanteeseen, jossa kysyntä käyttäytyy ennakoitavasti, tuotantomäärät ovat suuria ja tuotteiden elinkaaret ovat pitkiä. Ketteryyttä tarvitaan tilanteissa, joissa asiakaspalvelu on pidettävä koko ajan huipussaan ja kysynnän vaihtelut ovat suuria sekä vaikeasti ennakoitavia. Mikäli tuotteen kysyntä vaihtelee suuresti ja katteet ovat hyvät, kannattaa nopeaan ja joustavaan toimitusketjuun panostaa, vaikka se nostaakin kustannuksia. Matalakatteisten, usein funktionaalisten massatuotteiden osalta kysyntää on hieman helpompi ennustaa, jolloin voidaan kiinnittää enemmän huomiota valmistus- ja kuljetuskustannuksiin. Kukin yritys tasapainoilee näiden vaihtoehtojen välillä valiten liiketoimintamalleillensa ja tuotteillensa sopivimman kustannuskompromissin. Yritysten tuotetyypit voidaan siis jakaa funktionaalisiin ja innovatiivisiin sen mukaan, miten standardimaisia tai räätälöityjä ne ovat. Myös toimitusketjutyyppi voi noudattaa tuoteominaisuuksien logiikkaa (Taulukko 2). Niille funktionaalisille tuotteille, jotka sisältävät vähemmän räätälöintiä ja joiden kysyntä on paremmin ennustettavissa, sopivat kustannustehokkaat toimitusketjut. Innovatiiviset tuotteet vaativat toimitusketjulta nopeaa reagointia ja sopeutumista, koska kysyntää on vaikeampi ennakoida. Taulukko 2. Toimitusketjumatriisi: kustannustehokas vs. markkinaresponsiivinen ketju Toimitusketju Kustannustehokas prosessi Markkinaresponsiivinen prosessi Päätarkoitus Tuottaa hyödykkeitä ennustettavissa Vastata nopeasti arvaamattomaan kysyntään olevan kysynnän tarpeeseen minimoiden hyödykkeen loppuminen, mahdollisimman halvalla pakotetut hinnanalennukset ja varastohävikki Valmistuksen fokus Ylläpitää korkea käyttöaste Ylimääräisen puskurikapasiteetin hyödyntäminen Varastointistrategia Korkea kiertonopeus ja minimivarastot Ylläpitää puskurivarastot osille ja valmiille tuotteille Läpimenoaika Läpimenoaikojen lyhentäminen Investoidaan aggressiivisesti läpimenoaikojen kustannuksia nostamatta koko ketjussa lyhentämiseksi Toimittajien valinta Valitaan kustannusten ja laadun perusteella Valitaan nopeuden, joustavuuden ja laadun perusteella Tuotesuunnittelustrategia Maksimisuorituskyky minimikustannuksilla Käytetään modulaarista suunnittelua ja differoidaan tuote niin myöhään kuin mahdollista Lähde: Fisher 1997 Logistiikkaosaaminen pk-yrityksissä EK

11 Innovatiivisten tuotteiden (esimerkiksi uudet teknologiasovellukset tai uniikkituotteet) yhteydessä hyödynnetään markkinoihin herkemmin reagoivia (responsiivisia) toimitusketjuja. Innovatiivisten tuotteiden toimitusketjun tulee olla mahdollisimman vuorovaikutteinen, jotta pystytään nopeasti mukautumaan markkinoiden muutoksiin. Mikäli toimitusketju ei pysty reagoimaan tarpeeksi nopeasti, ajaudutaan helposti suuriin ongelmiin: esimerkiksi vanhentuneiden tuotemallien suuret varastot tai liian pitkät toimitusajat. Vuorovaikutteiset toimitusketjut vaativat, että tuotannossa on jonkin verran ylikapasiteettia, komponenttien puskurointi hyväksytään ja investoidaan keinoihin, joilla voidaan lyhentää toimitusaikaa asiakkaalle (Collin, 2003). Toimittajien tulee olla nopeita, joustavia sekä laadukkaita. Itse tuotteelta edellytetään modulaarista rakennetta, mikä mahdollistaa asiakkaan tarpeiden mukaisen räätälöinnin. Erityisesti huipputeknologian ja muiden tietovaltaisten alojen yritysten tulisi tarkastella näitä ominaisuuksia suunnitellessaan toimitusketjujen rakennetta. Vasta sen jälkeen kun tuotetarkastelu on tehty, voidaan toimitusketjun asiakaskohtaista räätälöintiä alkaa pohtia. Toimitusketjun rakentaminen erilaisille tuotteille on suhteellisen suoraviivaista, mutta toimitusketjun valinta yksittäisille asiakkaille onkin jo vaikeampaa. Tämä on hyvin ajankohtainen ongelma varsinkin siirryttäessä sähköiseen kaupankäyntiin, jossa internetpohjaiset markkinat ovat lähes kaikkien tavoitettavissa. Toimitusketjuista puhutaan yleisesti, mutta oleellisempaa olisi ymmärtää myös asiakkaan kysyntäketjua ja sen muodostumista (Collin, 2003). Tämän vuoksi on syytä tarkastella koko kysyntä toimitusketjua eikä pelkästään tuotteen toimituslogistiikkaa. Kysyntäketjun tulee siis määrittää oikea toimitusketju, eikä päinvastoin. Hyvin hoidettu logistiikka on kansainvälisillä markkinoilla toimiville yrityksille elinehto pysyä kilpailukykyisinä. Tuotteiden lyhyet elinkaaret, kiihtyvä hintaeroosio ja kysynnän nopea heilahtelu ovat jo arkipäivää. Yritysten tuotteiden ja toiminnan kannattavuuden kannalta onkin hyvin oleellista, millainen toimitusketju tuotteelle on suunniteltu ja miten se on käytännössä toteutettu. Toimitusketjun ja verkostojen hallinta Tuotteiden ja palvelujen elinkaaret lyhenevät kaiken aikaa. Lyhyiden valmistusaikojen vuoksi yritysten on hallittava myös lyhyet toimitusajat. Yritysverkostoissa rahoitusvastuita on siirtynyt yleisesti suurilta päähankkijoilta alihankkijoina ja sopimusvalmistajina toimiville pkyrityksille. Näiden yritysten pääomia sitoutuu tuotantoprosessiin sen eri vaiheissa. Päähankkijat eivät useinkaan juuri pidä varastoja, jolloin vaadittava joustavuus voi pakottaa alihankkijat ja sopimusvalmistajat varastojen pitoon. Varastot sitovat pääomia. Kun valmistus- ja materiaaliteknisiä ratkaisuja kehitetään jatkuvasti, tuotannollisessa toiminnassa nopeasti kehittyvillä aloilla on riskinä, että varastossa olevat materiaalit ja komponentit vanhenevat. Mitä pidempi ja monimutkaisempi logistinen ketju on, sitä monimutkaisempaa on sen hallinta (Kuvio 4). Materiaalivirtojen kulkiessa lukuisien eri toimijoiden välillä ketjun synkronointia vaikeuttaa usein tiedonkulun puute tai heikko laatu. Selvitysten mukaan esimerkiksi päähankkijat eivät aina anna pitkäaikaisia sitovia tilauksia. Tilausennusteita päivitetään liukuvasti, jolloin tarkka tilausmäärä on tiedossa esimerkiksi vain viikoksi eteenpäin. Vuositasolla annettava tilausennuste voi olla viitteellinen ja ylimitoitettu toimituksen varmistamiseksi. Näin alihankkijan oman hankinta- ja tuotantotoiminnan suunnittelu ja ennakointi voivat vaikeutua merkittävästi. 10 Logistiikkaosaaminen pk-yrityksissä EK 2008

12 Kuvio 4. Toimitusketjun osapuolten väliset suhteet Ylävirta Toimitusketju Alavirta Toimittajan toimittaja Tavaran toimittaja Asiakas Asiakkaan asiakas Loppuasiakkaat Raakaaineen tuottajat Toimittajan toimittaja Tavaran toimittaja Yritys Asiakas Asiakkaan asiakas Toimittajan toimittaja Tavaran toimittaja Asiakas Asiakkaan asiakas Lähde: Ritvanen ja Koivisto 2007 Tämä aiheuttaa nk. bullwhipilmiön, jossa kysynnän vaihtelut kertautuvat ketjussa ja aiheuttavat ylisuuria, käyttöpääomaa sitovia varastoja. Kaupan alalla ilmiö syntyy, kun esimerkiksi vähittäiskauppias varautuu pieneen tilapäiseen kysynnän kasvuun tilaamalla lisää tuotteita varastoon. Tukkukauppias ennustaa tämän perusteella kysynnän kasvavan ja tekee hieman suuremman lisätilauksen. Ilmiö kertautuu ketjussa raaka-ainetoimittajalle valtavana kysynnän muutoksena. Tiedonkulun ja synkronoinnin vaikeus on siirtänyt painopistettä logistiikan hallinnasta koko toimitusketjun hallintaan. Siinä keskitytään kaikkien materiaali-, informaatio-, ja rahavirtojen hallintaan yrityksen sisällä ja pyritään optimoimaan toimitusketjua, ei pelkästään esimerkiksi sisään tai ulos suuntautuvia kuljetuksia. Laajennetussa (extended supply chain) tai integroidussa (integrated supply chain) kysyntäketjussa puolestaan mennään astetta pidemmälle ja tarkastellaan yrityksen rajat ylittävää toimitusketjua kokonaisuudessaan raaka-ainetoimittajista aina asiakkaisiin asti. Logistiikkaosaaminen pk-yrityksissä EK

13 Katsaus tutkimukseen Pk-yritysten logistiikkaa käsittelevät tutkimukset ovat tyypillisesti tarkastelleet yritysten logistisia valmiuksia ja osaamista sekä logististen prosessien edistyksellisyyttä. Aiemmissa pk-yrityksiin kohdistuneissa, usein pienehkön otoksen selvityksissä on noussut esiin seuraavia logistiikkatoimintojen puutteita: logistiikkastrategiaa ei ole integroitu yritysstrategiaan, vaan se on jäänyt operationaaliselle tasolle henkilöstön yleinen logistiikkaosaaminen ei ole riittävää, erityisesti hankintaosaamisessa on puutteita toimitusketju ei ole kokonaan hallinnassa: yrityksissä kehitetään yksittäisiä toimintoja prosessien sijaan ketjun läpinäkyvyys on huono, esim. pääsy varastosaldotietoihin kyky hallita monimutkaistuvia tilaus- ja toimintaprosesseja ei ole riittävä luottamuksellisten suhteiden rakentaminen ei onnistu ja häiriötilanteisiin varautuminen on puutteellista varaston ohjausjärjestelmiä ja kustannusseurannan indikaattoreita ei hyödynnetä riittävästi yhteistyö yrityksen sisällä toimintojen eri rajapintojen välillä ei aina toimi informaatiojärjestelmien hyödyntäminen (tiedon siirto ja jakaminen) on osin tehotonta resurssi- ja toiminnalliset rajoitteet estävät toiminnan kehittämistä yhteistyöverkostojen hyödyntämisessä ilmenee puutteita ml. ulkoistamisen osaaminen. Ritvanen (2003) tarkasteli pro gradu -tutkielmassaan Pohjois-Savon pk-yritysten (teollisuus-, tukkukauppa- ja kuljetusyritykset) logistiikkaosaamista, toimitusketjun hallintaa ja yritysten henkilöstön koulutustarpeita (n = 54). Erityisesti logistiikkakustannusten arviointi, seuranta ja mittaaminen osoittautuivat monelle haastaviksi logistiikan kehittämiskohteiksi. Tunnuslukujen käyttöä ei hallittu yrityksissä kovinkaan hyvin. Kun omien logistiikkakustannusten arvioiminenkin oli vaikeaa, ei koko ketjun kustannuksia pystytty määrittelemään eikä niihin tällöin voitu merkittävästi vaikuttaa. Pk-yritysten henkilöstöllä oli myös vaikeuksia nivoa logistiikan tavoitteet yrityksen strategiaan ja nähdä logistiikka kilpailuetuna. Kansainvälisen liiketoiminnan harjoittaminen asetti yritysten logistiikkaosaamiselle ja -käytänteille suuria haasteita. Pohjois-Savon yritykset painottivat eniten joustavuuden ja reagointikyvyn, hankintojen sekä kuljetusten merkitystä logistiikan kehittämisessä. Sen sijaan informaatiojärjestelmien ja logistisen tiedon standardoinnin merkitys nähtiin keskimäärin vähäisempänä. Yritykset katsoivat onnistuneensa parhaiten toiminnan laadun parantamisessa. Myös reagointikyky oli nopeutunut ja yleensä päätöksenteossa oli onnistuttu. Tätä huonommin katsottiin pärjätyn kustannusten vähentämisessä, tiedonsiirron tehostamisessa ja henkilöstön osaamisen kehittämisessä. Yli puolet Ritvasen tutkimuksen yrityksistä katsoi, että logistiikka on keskeinen osa-alue strategian ja liiketoiminnan suunnittelussa. Silti logistiikan palveluyritykset osallistuivat varsin harvoin toimitusverkoston ja yhteistyön kehittämiseen. Logistiikan kehittäminen pk-yrityksissä edellytti verkostokumppanuuden kehittämistä, mikä puolestaan edellytti koko logistisen ketjun kustannusrakenteen tuntemusta. Pienemmät yritykset katsoivat liian usein toimivansa muista erillään ja riippumattomana. Turun kauppakorkeakoulu arvioi edellä mainitun tutkimuksen aineiston todennäköisesti laajimmaksi (n = 2225) aihepiirissään maailmassa, ja otos edusti myös mikro- ja pkyrityksiä varsin hyvin. Saman tutkimuksen mukaan Suomen pk-yritykset tiedostavat logistiikan merkityksen, ja arvioivat logistisen osaamisensa kohtalaisen hyväksi tai hyväksi kaikilla päätoimialoilla (LVM, 2006). Yritykset myös sijoittuvat logistiikan kustannusten tunnusluvuilla kansainvälisesti keskimäärin hyvin. Pk-yritysten osalta keskeisenä kehitystarpeina nähtiin henkilöstön osaamisen kehittäminen, asiakaspalvelun parantaminen, tietojärjestelmien tehokkaampi hyödyntäminen, yhteistyöverkostojen kehittäminen (logistiikkayrityksiin) sekä kustannuksien kaventaminen. Suurempien yritysten osalta kehitettävää oli lisäksi toimitusketjun läpinäkyvyyden hallinnassa ja sen kokonaisvaltaisessa synkronoinnissa eri toimijoiden kanssa. Logistiikkayritysten tärkeimmät kehitys- 12 Logistiikkaosaaminen pk-yrityksissä EK 2008

14 Liikenne- ja viestintäministeriön (2006) mukaan yritysten logistisen osaamisen profiilia voidaan kuvata ja mitata tutkimalla seuraavien osa-alueiden toimivuutta. 1 Logistiikkakustannusten muodostuminen ja kehitys Kuljetus- ja pakkauskustannukset, varastointikustannukset, varastoon sitoutunut pääoma, hallintokustannukset ja logistiikan epäsuorat kustannukset. 2 Kustannusten seuranta ja toimitusketjun läpinäkyvyys Logistiikkakustannusten seuranta, tunnuslukujen seuranta yhdessä toimittajien ja asiakkaiden kanssa, yrityksen pääsy asiakkaiden varastosaldoihin, toimittajien pääsy (tutkittavan) yrityksen varastosaldoihin sekä logistiikkatoimintojen ja ympäristövaikutusten yhteensovittamisen huomiointi. 3 Yritysten kyky hyödyntää tunnuslukuja toiminnan ohjauksessa Varaston kiertonopeus, kustannukset toimitusta kohden, virheettöminä tehdyt toimitukset asiakkaalle (toimitusvarmuus), toimittajien toimitustäsmällisyys ja rahan sitoutumisaika. kohteet olivat yhteistyöverkostojen ja asiakaspalvelun kehittäminen. Kansainvälisesti toimivien yritysten osaaminen ja kustannustaso olivat hyvin kilpailukykyisiä, kun niitä verrattiin pelkästään kotimarkkinoilla toimiviin yrityksiin. Nämä kovassa kilpailupaineessa olevat yritykset seuraavat tunnuslukuja ja kehittävät toimintaa aktiivisemmin. 4 Logistiikkaosaaminen Yrityksen sisällä, asiakaskunnassa, toimittajakunnassa, logistiikkatoimittajien osaaminen, kilpailijoiden osaaminen. 5 Kyky hallita toimitusketjun moninaisuutta Tietojärjestelmien ja teknologioiden hyödyntäminen, erilaisten epäjatkuvuus- ja häiriötilanteiden määrä, niihin varautuminen (ml. kustannukset), ympärivuorokautisen toiminnan kehitys. 6 Kolmannen osapuolen logistiikan hyödyntäminen osana verkostoissa toimimista Suunnitelmallisuus, pitkäjänteisyys ja kokonaisvaltaisuus (palvelupakettien ulkoistaminen, esim. kaikki jakelun kuljetukset). Yleisimmin toimintoja ulkoistettiin logistiikkakustannusten vähentämiseksi ja asiakaspalvelun parantamiseksi (LVM, 2006). Onnistuessaan ulkoistaminen on tuottanut prosentin kustannussäästöjä. Suurin osa säästöistä saavutetaan yleensä varastoon sitoutuneen pääoman kustannuksissa ja varastointikustannuksissa. Ulkoistaminen voi myös johtaa kustannusten ja palvelutason osalta läpinäkyvämpään suoritustason mittaamiseen. Muita ulkoistamisen hyötyjä ovat mm. korkeampi pääoman tuottoaste. Ulkoistava yritys voi hankkia juuri tarvitsemansa kapasiteetin joustavasti. Logistiikkatoimintojen ulkoistaminen kolmannelle osapuolelle voi toimia myös keinona vähentää riskiä, joka liittyy yritysten maantieteelliseen laajentumiseen. Selkeästi yleisimmin pk-yritykset ulkoistivat kuljetuksia, palautuslogistiikkaa ja huolintaa (liikenne- ja viestintäministeriö, 2006). Ulkoistaminen yleistyi myös varastoinnissa ja informaatiologistiikassa. Jakeluverkoston suunnittelua, logistiikkajärjestelmien kehittämistä ja tuotannon suunnittelua ulkoistettiin vähiten. Suomalaiset pk-yritykset ulkoistivat kuljetuksia ja huolintaa selvästi vertailumaita vähemmän, mikä on merkittävää, sillä ulkoistaneilla oli pienemmät kustannukset kuin muilla. Ulkoistaminen oli sitä suositumpaa, mitä kansainvälisempi yritys oli. Ulkoistaminen ei ole kaikille yrityksille tavoiteltavaa. Yritykset voivat muun muassa pelätä sitä, että ulkoistaminen johtaa liian suureen riippuvuuteen palveluntarjoajasta tai vähentää kontakteja asiakkaisiin ja tavarantoimittajiin. Ulkoistamisen pelätään myös johtavan työpaikkojen menetyksiin, IT -järjestelmien yhteensovittamisongelmiin, talon sisäisen osaamisen menettämiseen tai tärkeän tiedon vuotamiseen ulkopuolelle. Logistiikkaosaaminen pk-yrityksissä EK

15 3 Esimerkkiyritykset Tässä selvityksessä kartoitettiin neljän yrityksen logistista osaamista, logistiikkastrategioita sekä toimitusketjun hallintaa. Keskeisinä tavoitteina oli kuvata yritysten logististen kilpailuetujen rakentumista ja kuvata logistiikkastrategian kehittämistä sekä sen yhteyttä yritysten kilpailukykyyn. Eurokankaan historia alkaa Lahden Vapaudenkadulta, jonne Salmi ja Veikko Heinonen perustivat vuonna 1945 pienen kangaskaupan nimeltä Torintaus. Myymälä menestyi ja liikkeitä perustettiin lisää Lahteen ja lähikaupunkeihin. Yrityksen nykyinen toimitusjohtaja, perheen tytär Kaija hääri liikkeessä vanhempiensa apuna jo pikkutyttönä. Eurokangas Oy perustettiin vuonna Sen liikevaihto on noin 29 miljoonaa euroa, ja henkilökuntaa on hieman yli 500. Yritys keskittyy kankaiden vähittäismyyntiin. Valikoimassa on jopa kymmeniä tuhansia kangaslaatuja ja pientarvikkeita, aktiivisessa valikoimassa noin Yrityksellä on kattava 29 myymälän vähittäismyyntiverkosto. Lisäksi Eurokangas PRO -yhtiö harjoittaa verhopalvelujen ja muun tekstiilisisustamisen ja -suunnittelun projektimyyntiä yrityksiin, julkisiin tiloihin ja koteihin. Kaija Ward oli vuonna 1997 menestynein naisyrittäjä Europe s 500 -listalla. Yritys panostaa ostamiseen ja kattavaan, tehokkaaseen myyntiver- kostoon. Myyntiin ja asiakaspalveluun kiinnitetään erityistä huomiota. Keskusvarasto toimii tärkeänä solmukohtana ostojen ja myyntien koordinoimiseksi. Yritys tuo myös itse tuotteita maahan. Kankaiden ja tarvikkeiden toimittajia on hieman alle 200. Noin viidennes toimittajista vastaa 80 prosentista kaikkien hankittujen tavaroiden ja materiaalien arvosta. Turhat väliportaat on poistettu toimitusketjussa. Ostetut tuotteet toimitetaan keskusvarastoon Lahteen, mistä ne ohjataan myymälöihin ympäri maata. Projektitoiminta mahdollistaa kipuamisen jalostusarvoketjussa ylöspäin. Se on yksi yrityksen kehittyvistä painopistealueista. Eurokangas Oy, Lahti Perustettu: 1991 Toimala: kankaiden vähittäismyynti ja maahantuonti Liikevaihto: noin 29 miljoonaa euroa Henkilöstö: noin 500 Haastateltavina olivat toimitusjohtaja Carl-Johan Ward sekä varastopäällikkö Timo Nieminen. Kattava 29 myymälän verkosto Yrityksen aktiivisessa valikoimassa noin kangaslaatua ja pientarviketta Yritykselle kankaita ja tarvikkeita toimittaa yli 200 yritystä Tytäryhtiö Eurokangas PRO on menestyvä tekstiilisisustamisen projektimyyntiyritys Hallituksen puheenjohtaja Kaija Ward on Euroopan menestyneimpiä naisyrittäjiä Toimitusjohtaja: Carl-Johan Ward 14 Logistiikkaosaaminen pk-yrityksissä EK 2008

16 Orthex on kodin muovituotteita valmistava ja markkinoiva yritys. Päätuotteet ovat kodinmuovit pyykkikoreista ja pakasterasioista pulkkaan ja lumikolaan asti. Orthexin tuotteet ovat monikäyttöisiä ja edullisia arkipäivän esineitä. Tutkimusten mukaan jopa 80 prosenttia Suomalaisista tuntee hyvin Orthexin brändin. Kari Kallosen isoisä Einari sekä isä Aulis Kallonen perustivat perheyrityksen vuonna 1956 nykyiselle toimipaikalleen Lohjalle. Kari Kallonen on toiminut yrityksen johdossa jo reilut 20 vuotta. Vuosien varrella yritys on kasvanut orgaanisesti yhden miehen pajasta Suomen suurimmaksi kotitalousmuovien valmistajaksi. Logistiikkaosaaminen ja tietotekniikan hyödyntäminen ovat olleet yrityksen viimeaikaisen kasvun keskeisimmät menestystekijät. Niiden avulla yrityksestä on tullut yksi tehokkaimmista tavarantoimittajista Suomessa. Tässä näkyy toimitusjohtajan kädenjälki: Kari Kallonen on toiminut aikaisemmin muun muassa Orionin tytäryrityksessä Soredexissa, missä hän on vastannut tuotannonohjaustekniikan ympäristöistä. Koko Orthexin liikevaihto oli vuonna 2006 yhteensä noin 12 miljoonaa euroa. Työntekijöitä sillä oli 104. Kaikki Orthexin tuotteet valmistetaan Suomessa. Orthexin tytäryhtiö Orthex Plast Ab toimii Skandinavian markkinoilla, ja sen toimitilat sijaitsevat Ruotsissa lähellä Tukholmaa. Orthex Plastin liikevaihto oli vuonna 2006 noin 20 miljoonaa kruunua ja se työllisti kuusi henkilöä. Oy Orthex Ab, Lohja Perustettu: 1956 Toimiala: kodin muovituotteiden myynti ja valmistus Liikevaihto: 12 miljoonaa euroa Henkilöstö: reilut 100 Selvityksessä haastateltiin toimitusjohtaja Kari Kallosta. Orthexin brändin tuntee hyvin 80 % suomalaisista Sähköistä kauppaa harjoittava yritys saa vuodessa noin tilausta, joiden seurauksena varastosta kerätään vuosittain noin erää Tytäryhtiö Orthex Plast Ab on aktiivinen Ruotsin markkinoilla Toimitusjohtaja: Kari Kallonen Logistiikkaosaaminen pk-yrityksissä EK

17 Primulan Group -konsernin muodostavat emoyhtiö Oy Primula Ab ja sen kokonaisuudessaan omistamat Primula Ravintolat Oy, Primulan Leipomot Oy ja Baco Oy. Emoyritys on satavuotias. Kyseessä on perheyritys neljännessä polvessa. Suomessa on noin 900 leipomoa. Näistä 25 on Primula-leipomoa. Konserni työllistää 240 työntekijää. Konsernin liikevaihto oli 36,4 miljoonaa euroa vuonna 2007, joista leipomoiden osuus oli noin 25,5 miljoonaa (Primulan Leipomot 13 ja Baco Oy 12,5 miljoonaa euroa). Primulan Leipomot työllistää 110 henkilöä ja Baco 37. Yhtiö tarjoaa pääkaupunkiseudun (ja Etelä-Suomen) asukkaille laadukkaita leipomotuotteita ja ravintolapalveluita. Primula panostaa vahvasti tuotekehitykseen ja haluaa toimia tiennäyttäjänä urbaanin leipäja ravintolakulttuurin kehitystyössä. Primulassa arvostetaan kädellä tekemisen taitoa, terveellistä ravintoa ja puhdasta ympäristöä. Haastattelussa keskityttiin leipomotoimintaan. Primula Leipomot valmistavat, myyvät ja markkinoivat laadukkaita ruokaleipiä vähittäiskaupoille Etelä-Suomeen. Leipomoilla on noin 500 vähittäiskauppaa asiakkaana joka päivä. Markkina- osuus on 10 prosenttia kaikkien kauppaketjujen leipämyynnistä. Leipomoissa työtä tehdään kahdessa vuorossa. Primulalla on neljä leipomoa Citymarketeissa. Konsernin osalta liikevaihdosta 15 prosenttia menee vientiin, tytäryhtiö Baco Oy:n osalta jopa 90 prosenttia. Baco on fast food -leipomotuotteita valmistava yhtiö, joka tekee hampurilais- ja hot dog -sämpylöitä. Asiakkaina ovat muun muassa McDonald s ja Hesburger. Bacolla on vientiä Ruotsiin, Norjaan, Tanskaan, Baltiaan ja Venäjälle. Primulan Leipomot Oy, Helsinki Perustettu: 1908 Toimiala: ruokaleipien valmistus Liikevaihto: 13 miljoonaa euroa Henkilöstö: 110 Selvityksessä haastateltiin toimitusjohtaja Juha Valkamoa. Leipomoilla on noin 500 vähittäiskauppaa asiakkaana päivittäin Lokakuun alussa 2008 tulee sata vuotta kuluneeksi siitä, kun leipuri Pekka Väyrynen osti Kotileipomo Hembageriet Primulan Toimitusjohtaja: Juha Valkamo on omistajasuvun neljännen polven edustaja 16 Logistiikkaosaaminen pk-yrityksissä EK 2008

18 Sukkamestarit on vuonna 1995 perustettu, yksityisomistuksessa oleva kotimainen yritys. Yritys toimii tiiviissä yhteistyössä päivittäistavarakauppojen kanssa. Yritys on käynyt sähköistä kauppaa yhdeksän vuotta. Sähköiset (EDI) tilaukset muodostavat 95 prosenttia tilauksista ja 85 prosenttia liikevaihdosta. Yhtiön nettomyynti on noin 8,5 miljoonaa euroa ja se työllistää vajaat 70 henkilöä. Yritys tuottaa viikossa noin ja vuodessa noin sukkaparia, josta omaa tuotantoa noin 60 prosenttia. Liikevaihto oli noin 9 miljoonaa euroa vuonna 2006, kasvua edellisvuodesta oli 24,5 prosenttia. Suomessa yhtiön osuus valmistettavista sukista on 60 prosenttia ja myytävistä sukista viidennes. Oma terminaalivarasto sekä uudenaikaiset neulomakoneet antavat mahdollisuuden joustavaan, tehokkaaseen tuotantoon sekä asiakkaiden vaativien toiveiden täyttämiseen. Sukkamestarit Oy on kehittänyt vähittäiskaupan tarpeisiin suunnitellun tietokoneohjatun tilaus- ja toimitusjärjestelmän, joka tuo huomattavia etuja sekä valmistajalle että asiakkaalle. Asiakasmyymälöiden kassajärjestelmät tilaavat itse tarvittavan määrän tarvittavia tuotteita, ja toimitus lähtee Sukkamestareiden terminaalivarastosta vielä samana päivänä. Sukkamestarit Oy, Ylöjärvi Perustettu: 1995 Toimiala: Sukkien valmistus ja myynti päivittäistavarakaupoille Liikevaihto: noin 9 miljoonaa euroa Henkilöstö: noin 70 Haastateltavina olivat tehdaspäällikkö Jani Tarkki ja toimitusjohtaja Jorma Tarkki. Tuotantomäärä on noin 4,3 miljoonaa sukkaparia vuodessa eli noin paria viikossa. Yrityksen saamista tilauksista on sähköisiä (EDI) noin 95% Yritys on käynyt sähköistä kauppaa yhdeksän vuotta. Toimitusjohtaja: Jorma Tarkki Logistiikkaosaaminen pk-yrityksissä EK

19 4 Tulokset Tässä selvityksessä kartoitettiin neljän eri toimialoja edustavien yritysten hyviä toimintatapoja logistiikan hyödyntämisessä. Nämä on esitetty jokaisen pääluvun osalta tiivistetysti oheisissa taulukoissa. Toimitusketjun hallinta ja logistiikkastrategia Asiakaslähtöisyys, toimitusvarmuus ja -nopeus sekä tuotevalikoima olivat haasteltujen mielestä tärkeimpiä yritysten kilpailukykytekijöitä. Logistiikalla oli merkittävä rooli näiden tekijöiden osalta. Logistiikka oli monimuotoisuutensa vuoksi olennainen osa yrityksen liiketoimintastrategiaa. Tämä nähtiin välttämättömäksi, koska strategia auttaa yritysjohtajia esimerkiksi valvomaan toimintoja, arvioimaan riskejä ja ennakoimaan tulevaisuutta. Esimerkkiyritykset korostivat koko toimitusketjun toimivuutta raakaainelähteiltä loppuasiakkaaseen, ketjun osapuolten välistä yhteistyötä ja asiakastarpeiden tyydyttämistä. Lähtökohtana oli organisaation prosessien jatkuva uudistaminen ja tehostaminen. Pyrkimyksenä oli aika ajoin myös haastaa olemassa olevat toimintatavat. Tällaisen toiminnan merkitys korostui yritysten ulkoistaessa entistä enemmän toimintojaan. Juuri ulkoistaminen edellyttää toimitusketjun tehokasta hallintaa ja kehittämistä. Kilpailukyvyn parantaminen, lisäarvon tuottaminen ja logistiikkakustannusten vähentäminen nousivat keskeisiksi tekijöiksi esimerkkiyrityksissä logistiikkaketjun hallinnassa. Logistiikan ohjauksen tavoitteena Esimerkkiyritysten toimintatapoja Logistiikka oli taloudellisen merkityksensä ja monimuotoisuutensa vuoksi olennainen osa yritysten liiketoimintastrategiaa. Yritykset korostivat koko toimitusketju prosessin toimivuutta raaka-ainelähteiltä loppuasiakkaaseen, ketjun osapuolten välistä yhteistyötä ja asiakastarpeiden tyydyttämistä. Lähtökohtana oli uudistaa ja tehostaa jatkuvasti organisaation prosesseja. Yritysten kilpailuetu ja kannattavuus rakentuivat toimitusketjun tehokkaalla hallinnalla. Aika, läpinäkyvyys ja luottamus olivat tärkeitä tekijöitä. Hyvin tärkeänä pidettiin avointa tiedon jakamista toimitusketjun jäsenten välillä. Toimitusketjun menestys riippuu sen kyvystä kerätä, järjestää ja analysoida tietoa ja välittää sitä nopeasti ja tehokkaasti. Yritysten logistiikkastrategioiden tavoitteena oli saavuttaa mahdollisimman optimaalinen ketteryys, mutta sen ohella pyrittiin vahvistamaan kustannustehokkuutta. Tärkeintä oli tyydyttää asiakkaan tarpeet hyvin ja nopeasti. Strategiset ja palvelun laatukysymykset olivat tärkeitä logistisia tekijöitä. Ne tuli ratkaista, jos haluttiin tarjota joustavaa ja kilpailukykyistä palvelua sekä saada synergiaetua. oli yhdistää markkinat, jakeluverkko, valmistus ja hankinta niin, että asiakkaille oli mahdollista tarjota korkealuokkaisia palveluja. Samalla yritys sai sekä kustannus- että arvoetua. Strategiset ja palvelun laatukysymykset olivat tärkeitä logistisia tekijöitä yrityksille. Ne tuli ratkaista, jos haluttiin tarjota joustavaa ja kilpailukykyistä palvelua sekä saada synergiaetua. Myös Ritvanen ja Koivisto (2007) ovat tutkimuksissaan havainneet samansuuntaisia pyrkimyksiä menestyneimpien pkyritysten joukossa. Haasteltujen yritysten edustajien mukaan yritysten logistiikkaketjun kilpailukyky riippui osapuolten yhteistyöstä sekä kyvystä päästä eroon päällekkäisistä ja tarpeettomista töistä. Yrityksen logistiikan toimivuus edellytti onnistuakseen useimmiten koko henkilöstön yhteistyötä. Sukkamestarit ja Orthex olivat järjestäneet logistiikkatoimintansa niin sanotun kokonaisketjuajattelun mukaisesti. Se edellytti tilaus-, tuotanto- ja jakelutoimintojen tiivistä integroimista sähköisen liiketoiminnan high tech -sovelluksilla. Myös muut haastatellut toimivat sekä yritysten sisällä että asiakkaiden ja tavarantoimittajien kanssa hyvin kiinteässä yhteistyössä. Näin logistiikasta muodostui sekä osasto- että organisaatiorajat ylittävä prosessi. Yritysten kilpailuetu ja kannattavuus rakentuivat siis toimitusketjun tehokkaan hallinnan kautta. Asiakkaille pyrittiin tarjoamaan parasta mahdollista palvelua mahdollisimman pienillä kustannuksilla. Jotta tässä onnistuttiin, oli hyvin tärkeää jakaa tietoa toimitusketjun jäsenten välillä avoimesti. Toimitusketjun menestys riippui sen kyvystä kerätä, 18 Logistiikkaosaaminen pk-yrityksissä EK 2008

20 järjestää ja analysoida tietoa ja välittää sitä nopeasti ja tehokkaasti. Aika, läpinäkyvyys ja luottamus olivat tärkeitä tekijöitä toimitusketjun hallinnassa. Asiakkaan saamaa arvoa ja kustannuksia tarkasteltiin usein suhteessa aikaan: mitä vähemmän aikaa toimintoihin kuluu, sitä tyytyväisempi asiakas yleensä oli. Tähän liittyi myös tavoite läpimenoajan (tuotteen kulku tuotantoketjun läpi) lyhentämisestä. Toimintojen piti pääsääntöisesti myös olla läpinäkyviä muille verkoston kumppaneille. Tuotteen kysyntätiedot tuli ideaalitilanteessa olla kaikkien toimitusketjun yritysten saatavilla. Käytännössä tämä ei vielä ollut täysin mahdollista muun muassa kilpailusyistä. Toimintojen ja prosessien sähköistämisen avulla tähän kehityssuuntaan oltiin jo siirtymässä. Läpinäkyvyys liitettiin verkostotoimijoiden väliseen luottamukseen. Luottamuspulastahan on kyse esimerkiksi silloin, jos ostaja tilaa tuotetta reilusti tarvetta enemmän. Yrityshaastattelut paljastivat, että käytännössä toimitusketjun hallinta ei suinkaan ole helppo tehtävä. Orthexin Kari Kallonen katsoi, että hallitussa toimitusketjussa osapuolet seuraavat markkinoita herkeämättä ja reagoivat sieltä saatuun palautteeseen nopeasti. Lisäksi tässä kokonaisketjuajattelussa kaikki osapuolet tähtäävät kilpailukyvyn jatkuvaan parantamiseen. Muiden selvitysten mukaan varsinkin pienemmissä yrityksissä toimitusketjujen kehittäminen on liian usein alkutekijöissään jo pelkästään resurssien puutteen vuoksi. Kehittämisessä on tyypillisesti keskitytty kahden yrityksen välisen toiminnan tehostamiseen. Esimerkkiyritysten edustajat katsoivat, että toimitusketjun hyvällä hallinnalla pystytään ennakoimiaan asiakkaiden käyttäytymistä, lisäämään asiakastyytyväisyyttä ja vähentämään varastomääriä. Haastellut katsoivat, että nykyisin toimitusketjut kilpailevat keskenään yritysten sijasta. Toimitusketjun valinta on siksi yksi yrityksen tärkeimpiä strategisia valintoja. Yritysten logistiikkastrategioiden lähtökohdat ovat varsin samansuuntaiset. Tavoitteena on saavuttaa optimaalinen ketteryys, mutta sen ohella pyritään koko ajan vahvistamaan kustannustehokkuutta. Tärkeintä on tyydyttää asiakkaan tarpeet hyvin ja nopeasti. Sukkamestareilla nopeat tuotannolliset prosessit yhdistyvät lyhyisiin toimitusaikoihin. Tarvittaessa jokaisella kudontakoneella pystytään tuottamaan kaikki eri tuotteet. Kapasiteettien muutokset käyvät silloin nopeasti, muutamassa tunnissa. Toimitusvarmuuteen kiinnitettiin kaikissa yrityksissä erityistä huomiota. Esimerkiksi Primulan Leipomoiden osalta se oli 99,37 prosenttia vuonna Asiakkaiden yksilölliset vaatimukset ovat kasvussa. Yritysten tavoitteena on hallita tavaravirrat joustavasti. Taulukkoon 3 on sijoitettu joitakin esimerkkiyritysten valmistamia tuotteita selvityksessä käytetyn viitekehyksen mukaisesti. Tämä alustava tyypittely perustuu tuotteiden innovatiivisuuteen ja kysynnän ennustettavuuteen sekä yritysten toimitusketjun joustavuuteen. Taulukko 3. Esimerkkiyritysten toimitusketjun joustavuus, kysynnän ennustettavuus ja tuotteiden innovatiivisuus Volatiili Kysynnän ennustettavuus Funktionaaliset tuotteet (esim.) Käyttökankaat (Eurokangas) Kodin perusmuovituotteet (Orthex) Ruokaleivät (Primulan Leipomot) Koko perheen Romeo- ja Julia -sukat (Sukkamestarit) Innovatiiviset tuotteet (esim.) Tekstiilisisustaminen ja -suunnittelu (Eurokangas) Löylyx -saunatuotesarja (Orthex ja Artek -yhteistyö) Premium -ruokaleivät (Primulan Leipomot) Hikisieppari -erikoissukat (Sukkamestarit) Stabiili Kustannustehokas Toimitusketjun joustavuus Responsiivinen / Interaktiivinen Logistiikkaosaaminen pk-yrityksissä EK

21 Verkostot ja alihankinta Yleisimmin ulkoistettuja toimintoja esimerkkiyrityksissä olivat kuljetukset ja palautuslogistiikka. Myös varastointia oli ulkoistettu. Ulkoistaminen oli sitä suositumpaa, mitä kansainvälisempää yrityksen toiminta oli. Esimerkkiyrityksissä jakeluverkoston suunnittelu, logistiikkajärjestelmien kehitystyö ja tuotannon suunnittelu oli jätetty ulkoistamatta. Samansuuntaisia havaintoja on saatu myös kansainvälisissä selvityksissä. Tilausten vastaanotto, inventaarin hallinta ja laskutus tulevat myös tulevaisuudessa olemaan pääosin yritysten omaa toimintaa. Ulkoistamisen motiiveista yleisin oli yrityksen halu keskittyä ydinosaamiseensa. Olennaista oli myös logistiikkakustannusten pienentäminen. Ulkoistamisen taustalla on usein myös pyrkimys joustavampaan toimintaan sekä logistiikan laadun, asiantuntemuksen ja asiakaspalvelun parantamiseen. Primulan Leipomot Oy on viime vuosina panostanut kuljetusten toimivuuteen ja kustannustehokkuuteen. Yhtiö luopui omista autoista 15 vuotta sitten. Käytössä ovat lähinnä suoraan kauppoihin tehtävä tuoretoimitukset. Kuljetuslogistiikassa yhteistyökumppanina on Helsingin KTL. Suunnitteilla on ulkoistaa kuljetustoimintoja myös muille toimijoille. Kuljetus tapahtuu Esimerkkiyritysten toimintatapoja Yritykset olivat ulkoistaneet logistisia toimintojaan onnistuneesti ja suunnittelivat lisäävänsä alihankintaa lähiaikoina. Yritykset keskittyivät ydinosaamiseensa ja halusivat leikata logistiikkakustannuksia. Ulkoistamisen motiiveina olivat myös logistiikan laadun ja asiantuntemuksen kehittäminen, toiminnan joustavoittaminen ja asiakaspalvelun parantaminen. Yrityksissä hankintatoimi oli kohotettu operatiivisen rutiinitoiminnan tasolta strategiseksi osaamisalueeksi. Tätä edellytti muun muassa yritysten toiminnan lisääntyvä kansainvälistyminen ja verkottuminen. Asiakaslähtöisyys ja ennakoivuus olivat yritysten strategisen hankintatoimen tunnusmerkkejä. Suhteet toimittajiin olivat edelleen tärkeä kehityskohde yrityksille. noin 30 eri kuljetusreittiä aamuisin, asiakkaina on yhteensä noin 500 kauppaa. Joka reitillä on reilut 10 jättöpaikkaa. Toimitusten aikaikkunat ovat hyvin tiukat, joten ajoitus on avain. Kuljetusten on oltava perillä noin minuutin haarukassa. Primula toimittaa jonkin verran tuotteita myös Keskon, Inexin ja HDL:n päälogistiikkakeskuksiin. Leipäkuljetuksissa olisi mahdollista säästää yhdistämällä niitä tiettyjen elintarvikkeiden kanssa. Primula voisi tehdä yhteistyötä esimerkiksi tuoretuotteiden tai valmisruokien toimittajien kanssa. Uusia yhteistyökumppaneita etsitään parhaillaan. 20 Logistiikkaosaaminen pk-yrityksissä EK 2008

22 Logistiikkaosaamisen kehittämistarpeet Eurokankaan Carl-Johan Ward korosti hankintaosaamisen ja siihen liittyvän pitkän kokemuksen olevan merkittävä kilpailuetu yritykselle. Varsinkin muotikankaiden osalta tilausten eräkoot tulee saada optimoiduiksi ennakoimalla kysyntää eri tuoteryhmissä. Yritys kehittää järjestelmiään niin, että jatkossa tiedetään hyvin tarkkaan, mikä tavara myymälöissä liikkuu herkimmin. Myymälöiden kassajärjestelmää kehitetään yhteensopivaksi varaston (ohjaus) tietojärjestelmän kanssa. Osto-osaaminen on ratkaisevan tärkeää hyvien myyntikatteiden saamiseksi ja kysynnän nopean tyydyttämisen ja tulevaisuuden ennakoinnin onnistumiseksi. Eurokankaassa osto-organisaatiota on viime vuosina vahvistettu rekrytoinneilla ja muun muassa kouluttamalla. Carl-Johan Wardin mukaan kansainväliseen hankintaan on Suomesta vaikea saada yrityskohtaista, laadukasta ja kohtuuhintaista koulutusta. Primula Leipomot Oy on jo vuodesta 1999 alkaen tehnyt kiinteätä hankintayhteistyötä yhdessä Alueellisten Ykkösleipurien kanssa. Mukana on viisi leipomoa. Tämä ostopooli on hankkinut yhdessä muun muassa raaka-aineita, tietojärjestelmiä, sähkö- ja kaasusopimuksia sekä Nielseniltä ostettavia markkina-analyysejä. Esimerkkiyritysten toimintatapoja Esimerkkiyrityksissä pyrittiin lisäämään asiakkaiden tyytyväisyyttä, vähentämään kustannuksia ja kohentamaan tuottavuutta kehittämällä logistista osaamista. Osaamista haluttiin vahvistaa nimenomaan siten, että se palvelisi toimitusketjun läpinäkyvyyttä ja koko toimitusketjun yhteistyön ja koordi noinnin vahvistamista. Tärkeimmäksi yksittäiseksi kehitys tarpeeksi nousi asiakaspalvelun parantaminen. Tietojärjestelmien kehittämistä pidettiin myös merkittävänä, jotta pysyttäisiin teknologian hyödyntämisen eturintamassa. Lisäksi henkilöstön osaamisesta haluttiin pitää erityistä huolta. Logistiikkaosaaminen pk-yrityksissä EK

23 Tuottavuutta tietojärjestelmillä Esimerkkiyritysten toimintatapoja Yritykset hyödynsivät logistiikan ja tuotannon yhteensovittamisessa tietotekniikkaa hyvin tehokkaasti. Toiminnanohjausjärjestelmät ja muut sähköisen liiketoiminnan toimintatavat olivat yrityksille merkittäviä välineitä. Niiden avulla varaston- ja materiaalinhallinnon, tuotannonohjauksen ja taloushallinnon järjestelmät olivat pitkälle integroitu. Liiketoimintaprosessien tuottavuutta oli tätä kautta saatu merkittävästi kohotettua. Liiketapahtumien valtava määrä edellytti, että esimerkkiyritykset hyödynsivät kehittyneitä tietojärjestelmiä. Tilausten ja toimitusten osalta yritykset hyödynsivät organisaatioiden välisessä tiedonsiirrossa sähköisiä EDI (Electronic Data Interface) -viestejä hyödyntäviä tietojärjestelmiä. Sähköisen liiketoiminnan toteutusta tukemassa yrityksillä oli käytössä ERP (Enterprise Resource Planning) -toiminnanohjausjärjestelmiä. Sukkamestarit, Orthex ja Primulan Leipomot ovat omien alojensa edelläkävijöitä tietojärjestelmien integroimisessa logistiikan ja tuotannon käyttövoimaksi. Sukkamestarit käyttävät heille räätälöityä, Microsoftilta tilattua toiminnan ohjaus- ja sovelluskokonaisuutta ERP Navisionia tilausten käsittelyyn, tuotannon ja varaston ohjaukseen ja hallintaan sekä laskutukseen. Ohjelma keskustelee ketjujen ja operaattorin kanssa EDIteknologiaan perustuvan tilaus- ja laskutusjärjestelmän avulla. Toiminta on täysin riippuvaista tietoliikenneyhteyksistä. Aiemmin tilausten tulostukset, vienti tuotantoon ja varaston valvonta veivät moninkertaisesti enemmän aikaa. Sukkamestareille tulee päivittäin noin 250 tilausta myymälöistä. Niiden käsittelyyn tarvitaan nyt parhaimmillaan kolme näppäimen painallusta, ja järjestelmä on korvannut kahdeksan henkilöä toimistosta. Tilauksia hoitava ainoa työntekijä ehtii osallistua myös asiakaspalveluun ja varastonvalvontaan. Tuotantoa ja varastoa ohjataan päivän tilausten mukaan, ja kaupoilla on vain pienet varastot. Kun kuluttajat ostavat sukkia ja saldoraja alittuu, kaupoista lähtee automaattisesti tilaus kauppaketjulle, joka kokoaa tilaukset päivittäin automaattisesti Sukkamestareille. Tavara toimitetaan asiakkaan terminaaleihin samana päivänä, ja keskusliike hoitaa oman jakelunsa seuraavana päivänä. Sukkamestareiden sähköinen liiketoiminta varmistaa, etteivät toimitukset myöhästele. Toimintatapaa voidaan Jani Tarkin mukaan soveltaa muillekin tuotteille ja toimialoille järjestelmää räätälöimällä. Myös Orthexilla on käytössä niin sanottu jatkuvan tilauksen malli, jossa asiakasyritysten kassajärjestelmät tilaavat tuotteita jatkuvana virtana. Varastosta kerätäänkin noin erää vuodessa. Tuotteita kerätään ja lähetetään vuodessa noin miljoona yksikköä. Tilauksia oli vuonna 2006 noin kappaletta, näistä oli täysin sähköisiä. Logistiikan ja tuotannonohjauksen tehokkuudesta kertoo muun muassa se, että yritys toimitti samana vuonna noin 10 euron 22 Logistiikkaosaaminen pk-yrityksissä EK 2008

Logistiikkaselvitys 2009

Logistiikkaselvitys 2009 Logistiikkafoorumi Logistiikkaselvitys 2009 Professori Lauri Ojala Tutkija Tomi Solakivi Turun kauppakorkeakoulu - Logistiikka Lauri.ojala@tse.fi Tomi.solakivi@tse.fi 1 Logistiikkaselvitys 2009 Liikenne-

Lisätiedot

Kestävä yhdyskunta Logistiikan mahdollisuudet

Kestävä yhdyskunta Logistiikan mahdollisuudet 1 Kestävä yhdyskunta Logistiikan mahdollisuudet Savon ilmasto-ohjelman seminaari Erikoistutkija 8.5.2012 LOGISTIIKKASELVITYKSEN TAUSTAA Suomi ja LvM kansainvälisesti edelläkävijöitä logististen toimintaedellytysten

Lisätiedot

ERP auttaa kustannustehokkuuteen 2009

ERP auttaa kustannustehokkuuteen 2009 ERP auttaa kustannustehokkuuteen 2009 18.3.2009 Martti From TIEKE TIEKEn visio, strategia ja strategiset tavoitteet Suomi kilpailukykyiseksi ja ihmisläheiseksi tietoyhteiskunnaksi Missio Kansalaiset Strategia

Lisätiedot

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa TRIO-ohjelman jatko Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa 60 % Suomen koko viennistä 75 % Suomen koko elinkeinoelämän T&K-investoinneista Alan yritykset työllistävät suoraan 258 000 ihmistä,

Lisätiedot

Supply Chain Module 1

Supply Chain Module 1 2.5.2016 Supply Chain Module 1 1. Määritelmä 2. Kuinka vähittäiskaupan ketju toimii? 3. Mitä toimenpiteitä teet kaupassa? 3.1. Perusvarastonvalvonta/ Check-in ja Check-out toiminnot (Vastaanotto ja Palautukset)

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuus ry Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Tutkimuksella selvitettiin syyskuussa 2010 Teknologiateollisuuden

Lisätiedot

SKAL Liikenneturvallisuus- palkinto 2012

SKAL Liikenneturvallisuus- palkinto 2012 SKAL Liikenneturvallisuus- palkinto 2012 Pro VT 13 -liikkeelle tuloksekkaasta työstä valtatie 13:n parantamiseksi. Suomen logistinen kilpailukyky Suomi vertailussa sijalla 3 logistisena toimijana (Logistics

Lisätiedot

RENKAAT - SISÄRENKAAT - LEVYPYÖRÄT - PYÖRÄT - AKSELIT

RENKAAT - SISÄRENKAAT - LEVYPYÖRÄT - PYÖRÄT - AKSELIT Tuoteluettelo / 2014 RENKAAT - SISÄRENKAAT - LEVYPYÖRÄT - PYÖRÄT - AKSELIT Maatalous Teollisuus & materiaalin käsittely Ympäristönhoito Kevytperävaunut Muut laitteet THE SKY IS NOT THE LIMIT STARCO FINLAND

Lisätiedot

TRIO-ohjelman jatko. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö

TRIO-ohjelman jatko. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-ohjelman jatko Ohjelman päätösseminaari Helsinki 2.12.2009 Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-toiminta jatkuu vaikka ohjelma päättyy Kansallisesti tarkasteltuna kehittymisen ja sen tukemisen tarve

Lisätiedot

Esimerkki valmistuksesta Itä-Euroopassa: Konecranes Ukrainassa

Esimerkki valmistuksesta Itä-Euroopassa: Konecranes Ukrainassa Esimerkki valmistuksesta Itä-Euroopassa: Konecranes Ukrainassa Lähde: Antti Vanhatalo, Group Vice President, Business Development, Konecranes Kuvat: Konecranes www.konecranes.fi 9.9.2008 Taustaa Konecranes

Lisätiedot

KESKON YRITYSESITTELY POHJOIS-SAVON OSAKESÄÄSTÄJILLE RIIKKA TOIVONEN

KESKON YRITYSESITTELY POHJOIS-SAVON OSAKESÄÄSTÄJILLE RIIKKA TOIVONEN KESKON YRITYSESITTELY POHJOIS-SAVON OSAKESÄÄSTÄJILLE RIIKKA TOIVONEN 1 KESKO Q2/2016 RULLAAVA 12 KK Liikevaihto 8 993 milj. Liikevoitto* 253 milj. Sidotun pääoman tuotto* 12,6 % Henkilöstö 30 000 Osakkeenomistajia

Lisätiedot

Suominen Yhtymä Oyj. Toimintakatsaus. Tulostiedote Esitys Kalle Tanhuanpää toimitusjohtaja

Suominen Yhtymä Oyj. Toimintakatsaus. Tulostiedote Esitys Kalle Tanhuanpää toimitusjohtaja Tulostiedote 1.1. - 31.12.27 Esitys 11.2. Toimintakatsaus Kalle Tanhuanpää toimitusjohtaja Suominen yhteensä Milj. EUR Q4/27 Q4/26 27 26 Liikevaihto 54,1 54,2 215,2 22,6 Liikevoitto ennen arvonalennuksia

Lisätiedot

Projektin tilanne. Tavaraliikenteen telematiikka-arkkitehtuuri Liikenne- ja viestintäministeriö

Projektin tilanne. Tavaraliikenteen telematiikka-arkkitehtuuri Liikenne- ja viestintäministeriö Projektin tilanne Tavaraliikenteen telematiikka-arkkitehtuuri Liikenne- ja viestintäministeriö Tehtyä työtä Syksyn mittaan projektiryhmä on kuvannut tavaraliikenteen telematiikkaarkkitehtuurin tavoitetilan

Lisätiedot

konevuokraus kasvaa tuomalla tehokkuutta työmaille

konevuokraus kasvaa tuomalla tehokkuutta työmaille Sijoitusmessut 2016 konevuokraus kasvaa tuomalla tehokkuutta työmaille Tapio Kolunsarka, toimitusjohtaja, Ramirent oyj Ramirent on johtava konevuokrausratkaisujen tarjoaja Markkinajohtaja kahdeksassa maassa

Lisätiedot

KESKON TULOS 2015 MIKKO HELANDER

KESKON TULOS 2015 MIKKO HELANDER KESKON TULOS 2015 MIKKO HELANDER 3.2.2016 1 KESKEISET ASIAT VUONNA 2015 Päivittäistavarakaupassa vakaa markkina-asema ja hyvä kannattavuus Rauta- ja sisustuskaupan kannattavuus parani selvästi Keskon uusi

Lisätiedot

Terveydenhuollon kasvava ammattilainen

Terveydenhuollon kasvava ammattilainen Terveydenhuollon kasvava ammattilainen Orion jakautuu 1.7.2006 Orion konserni Uusi Orion Oyj Oriola KD Oyj Orion Pharma Orion Diagnostica KD Oriola Lääkkeiden ja diagnostisten testien T&K, valmistus ja

Lisätiedot

Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Liideri-ohjelma Hyvinvoinnista bisnestä -teemaklinikka

Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Liideri-ohjelma Hyvinvoinnista bisnestä -teemaklinikka Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Liideri-ohjelma 2012 2018 Hyvinvoinnista bisnestä -teemaklinikka Tähtää korkealle Rahoitamme yrityksiä, joilla on halu ja kyky kasvaa. Intoa ja osaamista Loistava

Lisätiedot

Kauppa kulutuskäyttäytymisen murroksessa. Talous- ja rahoitusjohtaja Jukka Erlund 11/2014

Kauppa kulutuskäyttäytymisen murroksessa. Talous- ja rahoitusjohtaja Jukka Erlund 11/2014 Kauppa kulutuskäyttäytymisen murroksessa Talous- ja rahoitusjohtaja 11/2014 Kesko Liikevaihto 9,2 mrd - K-ryhmän myynti 11,4 mrd 2 000 kauppaa kahdeksassa maassa Yli 1,3 milj. asiakaskäyntiä joka päivä

Lisätiedot

Uusia mahdollisuuksia suuren ja pienen yhteistyöstä

Uusia mahdollisuuksia suuren ja pienen yhteistyöstä Uusia mahdollisuuksia suuren ja pienen yhteistyöstä Olli Laitinen Metsäliitto Puunhankinta 1 2 3 Edistämme kestävän kehityksen mukaista tulevaisuutta Tuotteidemme pääraaka-aine on kestävästi hoidetuissa

Lisätiedot

Ohjelma, perjantai klo

Ohjelma, perjantai klo Ohjelma, perjantai 9.12. klo 8.30-15.00 Valmentajat: Marikka Heikkilä ja Hilkka Halla, Turun kauppakorkeakoulu, Timo Makkonen, Koneyrittäjien liitto. 8.30 Mikä on tärkeää metsäalan liiketoiminnassa? Osallistujien

Lisätiedot

Nostetta kuormankäsittelyyn

Nostetta kuormankäsittelyyn Kuormausnosturit Vaihtolavalaitteet Ajoneuvotrukit Takalaitanostimet Puutavara- ja kierrätysnosturit Nostetta kuormankäsittelyyn www.hiab.com Hiab tuntee kuormankäsittelyn toimialat ja niiden erityispiirteet.

Lisätiedot

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan näkymät 2013 2014 Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan myynti 2012 Liikevaihto yht. 129 mrd. euroa (pl. alv) 13% 12% 30 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa 58% Lähde:

Lisätiedot

Odotukset ja mahdollisuudet

Odotukset ja mahdollisuudet Odotukset ja mahdollisuudet Odotukset ja mahdollisuudet teollisuudelle teollisuudelle Hannu Anttila Hannu Anttila Strategiajohtaja, Metsä Group Strategiajohtaja, Metsä Group Strategiatyön aloitusseminaari

Lisätiedot

Monipuolista hienomekaniikkaa. Copyright 2013 Mecsalo Oy Minkkikatu 10-12, FI Järvenpää. Tel (0)

Monipuolista hienomekaniikkaa. Copyright 2013 Mecsalo Oy Minkkikatu 10-12, FI Järvenpää. Tel (0) Monipuolista hienomekaniikkaa Copyright 2013 Mecsalo Oy Minkkikatu 10-12, FI-04430 Järvenpää. Tel. +358 (0) 9 836 6070. www.mecsalo.com Liiketoiminta Valmistamme edistyksellisiä tuotteita vaativiin sovelluksiin

Lisätiedot

OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE. Yritys: Tekijä:

OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE. Yritys: Tekijä: OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE Yritys: Tekijä: Päiväys: MARKKINAT Rahoittajille tulee osoittaa, että yrityksen tuotteella tai palvelulla on todellinen liiketoimintamahdollisuus.

Lisätiedot

Kaupan indikaattorit. Luottamusindeksit vähittäiskaupassa, autokaupassa ja teknisessä kaupassa

Kaupan indikaattorit. Luottamusindeksit vähittäiskaupassa, autokaupassa ja teknisessä kaupassa Kaupan indikaattorit Luottamusindeksit vähittäiskaupassa, autokaupassa ja teknisessä kaupassa Luottamusindeksit kaupan alalla Tammikuu 2010 Vähittäiskaupan indeksit (ml. autojen vähittäiskauppa): 1. Kokonaisindeksi

Lisätiedot

Paperiliiton hallitusohjelmatavoitteita

Paperiliiton hallitusohjelmatavoitteita Paperiliiton hallitusohjelmatavoitteita 2015-2018 27.2.2015 1 Varmuus laadukkaista työpaikoista Työntekijöiden osalta ei ole perusteita tuotannon siirtämiseksi muihin maihin. Suomalaisten työntekijöiden

Lisätiedot

Miten lisää arvoa kalalle yhteenveto syksyn 2016 työpajasta

Miten lisää arvoa kalalle yhteenveto syksyn 2016 työpajasta Miten lisää arvoa kalalle yhteenveto syksyn 2016 työpajasta Miten lisää arvoa? Kuinka saada lisää arvoa kalalle ja kalan kasvattajalle? Osallistujat ohjattiin ideoimaan keinoja kalan ja kalankasvattajien

Lisätiedot

Teknotarinoita. Seitsemän totuutta teknologiateollisuudesta. Lisää löytyy osoitteesta

Teknotarinoita. Seitsemän totuutta teknologiateollisuudesta. Lisää löytyy osoitteesta Teknotarinoita Seitsemän totuutta teknologiateollisuudesta. Lisää löytyy osoitteesta www.visiolehti.fi 1 Hyvinvointia Suomelle Teknologiateollisuus on Suomen tärkein vientiala. Teknologiayritykset toimivat

Lisätiedot

Suominen Oyj Tulos Q Helsinki, Nina Kopola, toimitusjohtaja Tapio Engström, talousjohtaja

Suominen Oyj Tulos Q Helsinki, Nina Kopola, toimitusjohtaja Tapio Engström, talousjohtaja Suominen Oyj Tulos Q1 2013 Helsinki, 19.4.2013 Nina Kopola, toimitusjohtaja Tapio Engström, talousjohtaja Suominen Oyj 19.4.2013 1 Sisältö Suomisen Q1 2013 lyhyesti Taloudellinen katsaus Q1 2013 Strategian

Lisätiedot

Loogisempaa sisälogistiikkaa: tuotteiden yksilöinti ja tuotetietojen hallinta verkkokaupassa

Loogisempaa sisälogistiikkaa: tuotteiden yksilöinti ja tuotetietojen hallinta verkkokaupassa Loogisempaa sisälogistiikkaa: tuotteiden yksilöinti ja tuotetietojen hallinta verkkokaupassa Tomi-Pekka Juha, Sector Manager, GS1 Finland Oy 08.10.2015 Sisältö GS1 Finland GS1 ja verkkokauppa GS1 järjestelmä

Lisätiedot

Verkkokauppa ja Kotisivut

Verkkokauppa ja Kotisivut Kaupan liiton verkkokauppa -koulutus 2011 6.4.2011 Hotelli Radisson Blu Royal Verkkokauppa ja Kotisivut Markku Korkiakoski, Vilkas Group Oy Agenda Vilkas Group Oy:n esittely Käsitteitä? Monikanavainen

Lisätiedot

TRIO-ohjelman keskeiset tulokset. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö

TRIO-ohjelman keskeiset tulokset. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-ohjelman keskeiset tulokset Ohjelman päätösseminaari Helsinki 2.12.2009 Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-ohjelma 2004 2009 TRIO on ollut Suomen suurin toimialakohtainen kehitysohjelma teknologiateollisuuden

Lisätiedot

Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta

Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta Teollisuusneuvos Mika Aalto Elinkeino- ja innovaatio-osasto Strategiset kasvualat-ryhmä 2.9.2014 Teollisuuspolitiikan visio Teollisuuspolitiikan

Lisätiedot

Q1 osavuosikatsaus tammi maaliskuu Toimitusjohtaja Mikael Mäkinen

Q1 osavuosikatsaus tammi maaliskuu Toimitusjohtaja Mikael Mäkinen Q1 osavuosikatsaus tammi maaliskuu 2009 Toimitusjohtaja Mikael Mäkinen 1 Keskeistä tammi maaliskuussa 2009 Haastava markkinaympäristö MacGREGORin vakaa suoritus jatkui Huoltoliiketoiminnan liikevaihto

Lisätiedot

OSAVUOSI- KATSAUS Q MIKKO HELANDER

OSAVUOSI- KATSAUS Q MIKKO HELANDER OSAVUOSI- KATSAUS Q1 2016 MIKKO HELANDER 27.4.2016 1 KESKEISET ASIAT Q1 Keskon liikevaihto vakaa, vertailukelpoinen kehitys +0,2 % Kannattavuus parani, liikevoitto ilman kertaeriä 32,3 milj. (26,5 milj.

Lisätiedot

Osavuosikatsaus II/2006

Osavuosikatsaus II/2006 Osavuosikatsaus II/2006 25.7.2006 Juha Rantanen, toimitusjohtaja www.outokumpu.com Toinen neljännes lyhyesti Ruostumattoman teräksen markkinat Toimenpiteet kannattavuuden parantamiseksi Toisen neljänneksen

Lisätiedot

Neomarkka Oyj Uusi strategia: teolliset sijoitukset

Neomarkka Oyj Uusi strategia: teolliset sijoitukset Neomarkka Oyj Uusi strategia: teolliset sijoitukset SijoitusInvest 08 Sari Tulander Neomarkka Oyj, Aleksanterinkatu 48 A, 00100 Helsinki Neomarkka lyhyesti Neomarkka Oyj:n on sijoitusyhtiö, joka sijoittaa

Lisätiedot

Vastuullinen hankintaketju - kemikaalijakelijan näkökulma

Vastuullinen hankintaketju - kemikaalijakelijan näkökulma Vastuullinen hankintaketju - kemikaalijakelijan näkökulma 19.10.2012 Tuula Sokka Algol Chemicals Oy ALGOL: KANSAINVÄLINEN AMMATTILAINEN. Teknisen kaupan ja terveydenhuollon monialakonserni, jolla pitkät

Lisätiedot

Digitaalinen valmistaminen ja palvelut tulevaisuuden Suomessa

Digitaalinen valmistaminen ja palvelut tulevaisuuden Suomessa TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY Digitaalinen valmistaminen ja palvelut tulevaisuuden Suomessa Josek-VTT, Älyä koneisiin ja palveluihin digitalisaation vaikutukset valmistavassa teollisuudessa 7.2.2017

Lisätiedot

Osavuosikatsaus tammi-kesäkuu

Osavuosikatsaus tammi-kesäkuu Osavuosikatsaus tammi-kesäkuu 2014 25.7.2014 Toimitusjohtaja Erkki Järvinen Huomautus Kaikki tässä esityksessä esitetyt yritystä tai sen liiketoimintaa koskevat lausumat perustuvat johdon näkemyksiin ja

Lisätiedot

Ahlstrom Tiekartta kohti parempaa tulosta

Ahlstrom Tiekartta kohti parempaa tulosta Ahlstrom Tiekartta kohti parempaa tulosta Juho Erkheikki Talousviestintä- ja sijoittajasuhdepäällikkö Sijoitus Invest 2015 11.11.2015 Ahlstrom tänään Korkealaatuisia kuitupohjaisia materiaaleja valmistava

Lisätiedot

Kvalitatiivinen analyysi. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry

Kvalitatiivinen analyysi. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Laadullinen eli kvalitatiiivinen analyysi Yrityksen tutkimista ei-numeerisin perustein, esim. yrityksen johdon osaamisen, toimialan kilpailutilanteen

Lisätiedot

Venäjän pakotteiden vaikutus kalatalouteen

Venäjän pakotteiden vaikutus kalatalouteen Venäjän pakotteiden vaikutus kalatalouteen Kalafoorumi 11.9.2014 Kalatalousneuvos Risto Lampinen Maa- ja metsätalousministeriö Venäjän pakotteiden vaikutukset kalatalouteen Suorat vaikutukset Kalan vientikiellolla

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 6/2014

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 6/2014 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 6/214 16 14 12 1 8 C Tehdasteollisuus 24-3 Metalliteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

TABLETIT JA EUROOPAN TUOTTAVUUS- VALLANKUMOUS TUTKIMUSRAPORTTI

TABLETIT JA EUROOPAN TUOTTAVUUS- VALLANKUMOUS TUTKIMUSRAPORTTI TABLETIT JA EUROOPAN TUOTTAVUUS- VALLANKUMOUS TUTKIMUSRAPORTTI TUOTTAVUUSVALLANKUMOUS ON VASTA ALUSSA Jan Kaempfer Markkinointipäällikkö, Panasonic Computer Product Solutions. Tabletit ovat aloittaneet

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1-6/

Osavuosikatsaus 1-6/ Digia Oyj Osavuosikatsaus 1-6/2009 6.8.2009 Juha Varelius Toimitusjohtaja Katsauskauden pääkohdat 1-6/2009 Katsauskauden pääkohdat 1-6/2009 Liikevaihto laski hieman Liikevaihto 61,9 miljoonaa euroa, laskua

Lisätiedot

YIT:n maantieteellinen laajentuminen

YIT:n maantieteellinen laajentuminen 1 YIT:n maantieteellinen laajentuminen Hannu Leinonen Toimitusjohtaja Tilaisuus, analyytikoille, sijoittajille ja medialle 30.5.2008 2 Sisältö Maantieteellisen laajentumisen strategian toteuttaminen YIT:n

Lisätiedot

Digia on suomalainen ohjelmisto- ja palveluyritys, joka auttaa alansa johtavia toimijoita palveluiden kehittämisessä, toiminnan ohjaamisessa ja

Digia on suomalainen ohjelmisto- ja palveluyritys, joka auttaa alansa johtavia toimijoita palveluiden kehittämisessä, toiminnan ohjaamisessa ja Digia on suomalainen ohjelmisto- ja palveluyritys, joka auttaa alansa johtavia toimijoita palveluiden kehittämisessä, toiminnan ohjaamisessa ja tiedon hyödyntämisessä kotona ja kansainvälisesti. Yhtiökokous

Lisätiedot

DIGITAALISUUDELLA SAVON TEOLLISUUTEEN JA PALVELUIHIN MENESTYSTÄ POHJOIS- Yliopettaja Esa Hietikko

DIGITAALISUUDELLA SAVON TEOLLISUUTEEN JA PALVELUIHIN MENESTYSTÄ POHJOIS- Yliopettaja Esa Hietikko DIGITAALISUUDELLA MENESTYSTÄ POHJOIS- SAVON TEOLLISUUTEEN JA PALVELUIHIN Yliopettaja Esa Hietikko Digitalisaatio on hyvin laaja käsite 2/13 Miksi digitalisaatiota? Digibarometrin mukaan yritysten digitaalinen

Lisätiedot

Jaakko Pöyry Group Tilinpäätös 2003

Jaakko Pöyry Group Tilinpäätös 2003 Jaakko Pöyry Group Tilinpäätös 23 Liiketoiminnan fokus 23 Kannattavuus Taseen ja maksuvalmiuden vahvistaminen Kohdennetut yritysostot (lähipalvelut, markkina-asema, teknologia tietotaito) Global Network

Lisätiedot

Vauhtia konepajateollisuuden kehitystoimille ja investoinneille - VTT tukee rakennemuutosta

Vauhtia konepajateollisuuden kehitystoimille ja investoinneille - VTT tukee rakennemuutosta Vauhtia konepajateollisuuden kehitystoimille ja investoinneille - VTT tukee rakennemuutosta VTT:n media-aamiainen 24.4.2012 Erikoistutkija Ismo Ruohomäki, VTT 2 Suomikin tarvitsee tuotantoa Globalisaation

Lisätiedot

NELJÄ TOIMINTA-ALUETTAMME: Terästeollisuus Valimoteollisuus

NELJÄ TOIMINTA-ALUETTAMME: Terästeollisuus Valimoteollisuus BEIJER OY BEIJER OY Beijers on suomalainen, metalliteollisuuden tekniseen maahantuontiin erikoistunut yritys. Palvelemme metallurgisen teollisuuden sekä valimo- ja konepajateollisuuden yrityksiä. Toimintamme

Lisätiedot

SE autologistiikka compound, pdi, pds, ppo, transport, admin.services

SE autologistiikka compound, pdi, pds, ppo, transport, admin.services SEN ASEMOINTI 1 SE autologistiikka compound, pdi, pds, ppo, transport, admin.services 2 SE Mäkinen 2008 Finished Vehicle Logistics Markets, Services, Resources 3 SE Mäkinen 2008 Finished Vehicle Logistics

Lisätiedot

Raision osavuosikatsaus tammi-syyskuu 2012

Raision osavuosikatsaus tammi-syyskuu 2012 Raision osavuosikatsaus tammi-syyskuu 2012 Toimitusjohtaja Matti Rihko ja talousjohtaja Jyrki Paappa 6.11.2012 Q3/2012 Q3/2012: Osakekohtainen tulos parani (Jatkuvat toiminnot, ilman kertaeriä) Liikevaihto

Lisätiedot

Tulevaisuus verkostojen varassa

Tulevaisuus verkostojen varassa 1 Tulevaisuus verkostojen varassa 16.3.2010 Matti Majuri 2 Sisältö 1. Miksi verkostonäkökulma on tärkeä? 2. Toimittajaselvitys, TRIO-selvitys 3. Verkoston ketteryys, StrAgile-projekti 4. Havaintoja ja

Lisätiedot

Kauppakamarien kysely: Miten Venäjä-pakotteet vaikuttavat suomalaisiin yrityksiin?

Kauppakamarien kysely: Miten Venäjä-pakotteet vaikuttavat suomalaisiin yrityksiin? Kauppakamarien kysely: Miten Venäjä-pakotteet vaikuttavat suomalaisiin yrityksiin? 14.8.214 Kauppakamarien kysely Venäjä-pakotteista Kohderyhmä: Suomen 19 kauppakamarin jäsenyritykset Kysely lähetetty:

Lisätiedot

Kansainvälistymiskartoitus. Tampereen kauppakamari Kyselyajankohta:

Kansainvälistymiskartoitus. Tampereen kauppakamari Kyselyajankohta: Kansainvälistymiskartoitus Tampereen kauppakamari Kyselyajankohta: 10.-31.12.2017 Kansainvälistymiskartoitus 2016 Joka toinen vuosi toteutettavan kyselyn tarkoituksena on saada tieto - yritysten kansainvälistymisen

Lisätiedot

Espoo. Kuntaraportti

Espoo. Kuntaraportti Espoo Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Aluetukku LähiPuoti Remes Oy

Aluetukku LähiPuoti Remes Oy Aluetukku LähiPuoti Remes Oy Yritysten toiminta: LähiPuoti Remes Oy on perustettu 2013, Puotipuksuna Kimmo Remes. Yrityksen kotipaikka on Humppila ja toiminta-alueena Lounais-Häme ja Pirkanmaa. Valikoimissa

Lisätiedot

Market Expander & QUUM analyysi

Market Expander & QUUM analyysi Market Expander & QUUM analyysi KANSAINVÄLISTYMISEN KEHITYSTASOT Integroitua kansainvälistä liiketoimintaa Resurssien sitoutuminen, tuotteen sopeuttaminen, kulut, KV liiketoiminnan osaaminen Systemaattista

Lisätiedot

Teollisuuskemikaalit ja -muovit asiakaslähtöisesti

Teollisuuskemikaalit ja -muovit asiakaslähtöisesti Teollisuuskemikaalit ja -muovit asiakaslähtöisesti Laatua, asiakaslähtöisyyttä ja suuria volyymeja Suomen Unipol Oy on vuonna 1979 perustettu suomalaisyritys. Tarjoamme mm. Suomen, Skandinavian, Baltian

Lisätiedot

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Selvityksen tavoitteet ja toteutus Taustaa Keski- Suomen ja erityisesti Jyväskylän seudun elinkeinorakenne osoittautui laman

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1-6/

Osavuosikatsaus 1-6/ Digia Oyj Osavuosikatsaus 1-6/2010 12.8.2010 Juha Varelius Toimitusjohtaja Pääkohdat Katsauskauden pääkohdat Liikevaihto kasvoi selvästi Liikevaihto 67,8 miljoonaa euroa (61,9 MEUR), kasvua 9,7 % Liikevoitto

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2013

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2013 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 12/213 16 14 12 1 8 C Tehdasteollisuus 24-3 Metalliteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 Suhdannetilanne:

Lisätiedot

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset?

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset? Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset? Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista Helsingissä 11.9.2012 Satu Elho Yleisesti Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat talouden eri osatekijöiden

Lisätiedot

MARIMEKKO OYJ. Osavuosikatsaus Tammi-syyskuu 2008

MARIMEKKO OYJ. Osavuosikatsaus Tammi-syyskuu 2008 MARIMEKKO OYJ Osavuosikatsaus Tammi-syyskuu 2008 5.11.2008 LIIKETOIMINNAN KEHITYS 1-9/2008 Liikevaihto kasvoi ja tulos parani ennakoidun mukaisesti. Suomessa merkittävä osa kasvusta kertyi kertaluonteisista

Lisätiedot

ASIAKASLUPAUKSEMME HELSINKI

ASIAKASLUPAUKSEMME HELSINKI ASIAKASLUPAUKSEMME HELSINKI 02 ASIAKKAAMME PARAS KUMPPANI Meillä Swagelok Helsingissä on tavoitteena aina tyytyväinen asiakas. Haluamme tehdä joka päivä parhaamme asiakkaidemme eteen. Asiakaspalvelu Tarjoamme

Lisätiedot

10.8.2011 Wulff-Yhtiöt Oyj Sijoittaja- ja analyytikkotilaisuus

10.8.2011 Wulff-Yhtiöt Oyj Sijoittaja- ja analyytikkotilaisuus 10.8.2011 Wulff-Yhtiöt Oyj Sijoittaja- ja analyytikkotilaisuus Wulff merkittävä toimistomaailman toimija Pohjoismaissa ö 1 Wulff-Yhtiöt lukuina ö 2 Wulff-Yhtiöt Oyj liikevaihdon jakautuminen vuonna 2010

Lisätiedot

Global Reports LLC. Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE , klo 9.15

Global Reports LLC. Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE , klo 9.15 Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 14.8.2003, klo 9.15 BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.6.2003 Beltton konserni kasvatti sekä liikevaihtoaan että liikevoittoaan. Konsernin liikevaihto kasvoi

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 11/2016

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 11/2016 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 11/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215

Lisätiedot

Markku Lindqvist D-tulostuksen seminaari

Markku Lindqvist D-tulostuksen seminaari Markku Lindqvist 040 190 2554 markku.lindqvist@cursor.fi 3D-tulostuksen seminaari 13.1.2016 2 Uusi itsenäisesti toimiva ja taloudellisesti kannattava 3D-palvelujen tuotanto- ja yritysympäristö Vastaa 3D-alan

Lisätiedot

MAGNUS ROSÉN, TOIMITUSJOHTAJA YHTIÖKOKOUS

MAGNUS ROSÉN, TOIMITUSJOHTAJA YHTIÖKOKOUS MAGNUS ROSÉN, TOIMITUSJOHTAJA YHTIÖKOKOUS 17.3.2016 Liikevaihto kasvoi 635,6 milj. euroon, kasvua 3,6 % tai 6,0 % vertailukelpoisilla valuuttakursseilla EBITA 66,8 (65,8) milj. EUR tai 10,5 % (10,7 %)

Lisätiedot

Kansainvälistymisen haasteet perinteisessä meijeriyrityksessä - Kokemuksia Valiosta

Kansainvälistymisen haasteet perinteisessä meijeriyrityksessä - Kokemuksia Valiosta Kansainvälistymisen haasteet perinteisessä meijeriyrityksessä - Kokemuksia Valiosta Vientijohtaja Veijo Meriläinen Pellervon Päivä 2007 11.04.2007 10.4.2007 1 Valiolla kunniakas yli 100 v historia Perustettu

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2016

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2016 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 12/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215

Lisätiedot

Digitaalisuus Yrityselämä. Kohtaavatko toisiaan? Liiketoimintaan kasvua datan analysoinnilla Sari Mantere. toiminnanjohtaja Rauman Yrittäjät ry

Digitaalisuus Yrityselämä. Kohtaavatko toisiaan? Liiketoimintaan kasvua datan analysoinnilla Sari Mantere. toiminnanjohtaja Rauman Yrittäjät ry 1 Digitaalisuus Yrityselämä. Kohtaavatko toisiaan? Liiketoimintaan kasvua datan analysoinnilla Sari Mantere. toiminnanjohtaja Rauman Yrittäjät ry Rauman Yrittäjät Yrittäjän asialla, paikallisesti 2 Rauman

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 6/2016

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 6/2016 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 6/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215

Lisätiedot

Munksjö Älykästä paperiteknologiaa. Arvopaperin Rahapäivä Helsinki Pia Aaltonen-Forsell, CFO

Munksjö Älykästä paperiteknologiaa. Arvopaperin Rahapäivä Helsinki Pia Aaltonen-Forsell, CFO Munksjö Älykästä paperiteknologiaa Arvopaperin Rahapäivä Helsinki 15.9.2016 Pia Aaltonen-Forsell, CFO 1 2 3 4 Munksjö lyhyesti Strategia, markkinat ja liiketoiminta-alueet Taloudellinen kehitys ja taloudelliset

Lisätiedot

MARTELA Puolivuosikatsaus 1-6/ elokuuta 2016

MARTELA Puolivuosikatsaus 1-6/ elokuuta 2016 MARTELA Puolivuosikatsaus 1-6/ 9. elokuuta 1 Työympäristöasiantuntija Martela on yksi Pohjoismaiden johtavista käyttäjälähtöisiä työ- ja oppimisympäristöjä toteuttavista yrityksistä. Tarjoamme asiakkaillemme

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki Pk-yritysbarometri, syksy 216 Alueraportti, 1: Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus 4 7 Rakentaminen Kauppa 13 1 1 16 Palvelut 61 68 Muut 1 2 3 4 6 7 8 Koko Uusimaa, sisältäen Helsingin 2 2:

Lisätiedot

Sähkötarvikekaupan trendejä

Sähkötarvikekaupan trendejä Sähkötarvikekaupan trendejä Toimitusjohtaja Tarja Hailikari Sähköteknisen Kaupan Liitto ry Sähkö- ja teleurakoitsijapäivät 19.4.2012 Sähkötarvikekaupan trendejä 1. Globaalitalous/-ohjaus ja omistuksen

Lisätiedot

Toyotan tapaan Tampereella vauhtia tavaroihin. Reko Martti Vantaa

Toyotan tapaan Tampereella vauhtia tavaroihin. Reko Martti Vantaa Toyotan tapaan Tampereella vauhtia tavaroihin Reko Martti Vantaa 15.5.2012 Reko Martti Ahlström Pumput Oy, Mänttä 1996 1999 valmistuspäällikkö Gardner Denver Oy 1999 2002 toimitusprosessin omistaja Metso

Lisätiedot

Tilinpäätös 2015 Katsaus konsernin toimintaan. Toimitusjohtajan sijainen ja COO Aki Laiho 10.2.2016

Tilinpäätös 2015 Katsaus konsernin toimintaan. Toimitusjohtajan sijainen ja COO Aki Laiho 10.2.2016 Tilinpäätös 2015 Katsaus konsernin toimintaan Toimitusjohtajan sijainen ja COO Aki Laiho Koko vuoden vertailukelpoinen liikevoitto parani, viimeinen neljännes jäi edellisvuodesta 2 HKScan-konserni 2015

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1-9/ / Juha Varelius, toimitusjohtaja

Osavuosikatsaus 1-9/ / Juha Varelius, toimitusjohtaja Osavuosikatsaus 1-9/2013 1.11.2013 / Juha Varelius, toimitusjohtaja Veroilmoitus_tehty Tarjouspyyntö_hyväksytty Eläkkeet_maksettu Asiakaspalaute vastaanotettu Työvuoro_vastaanotettu Asiakaspalaute_lähetetty

Lisätiedot

Kestävää kasvua biotaloudesta. Suomen biotalousstrategia

Kestävää kasvua biotaloudesta. Suomen biotalousstrategia Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia 8.5.2014 Biotalous on talouden seuraava aalto BKT ja Hyvinvointi Fossiilitalous Luontaistalous 1900 2014 2030 Biotalous on talouden seuraava aalto,

Lisätiedot

DIGITALISAATION HYÖDYNTÄMINEN JÄTEHUOLLOSSA

DIGITALISAATION HYÖDYNTÄMINEN JÄTEHUOLLOSSA DIGITALISAATION HYÖDYNTÄMINEN JÄTEHUOLLOSSA 4.10.2016 Hanna-Liisa Järvinen Yhtiö on perustettu vuonna 2002 Yhtiö on perustettu vuonna 2002 Yhtiö on kuulunut RenoNorden ASA Group:iin vuodesta 2013 Yhtiö

Lisätiedot

Pk-yritysten työllisyysnäkymät ja maahanmuuttajien rekrytointi. Johanna Alatalo Neuvotteleva virkamies TEM/KOY

Pk-yritysten työllisyysnäkymät ja maahanmuuttajien rekrytointi. Johanna Alatalo Neuvotteleva virkamies TEM/KOY Pk-yritysten työllisyysnäkymät ja maahanmuuttajien rekrytointi Johanna Alatalo Neuvotteleva virkamies TEM/KOY Pk-yritysten suhdannenäkymät ovat kääntyneet myönteisempään suuntaan Suhdannenäkymät vuodentakaiseen

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 4/2015

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 4/2015 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 4/215 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Päätoimialojen kehitys ja työpaikkojen muutos Satakunnassa

Päätoimialojen kehitys ja työpaikkojen muutos Satakunnassa Päätoimialojen kehitys ja työpaikkojen muutos Satakunnassa "AVAA SATAKUNNAN OPINOVI" AIKUISOHJAUS TYÖELÄMÄN VOIMAVARANA -SEMINAARI 19.1.2010 Projektitutkija Saku Vähäsantanen Turun kauppakorkeakoulu, Porin

Lisätiedot

Elinkeinoelämä ja tieolot Kymenlaaksossa

Elinkeinoelämä ja tieolot Kymenlaaksossa Elinkeinoelämä ja tieolot Kymenlaaksossa 2 Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää: Kuinka suuri merkitys tieverkon kunnolla ja erityisesti tien pintakunnolla on raskaan liikenteen toimintaolosuhteisiin

Lisätiedot

Kotka. Kuntaraportti

Kotka. Kuntaraportti Kotka Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Mustasaari. Kuntaraportti

Mustasaari. Kuntaraportti Mustasaari Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Edistyksellisiä teknologiaratkaisuja ja palveluja luonnonvarojen kestävään hyödyntämiseen

Edistyksellisiä teknologiaratkaisuja ja palveluja luonnonvarojen kestävään hyödyntämiseen Edistyksellisiä teknologiaratkaisuja ja palveluja luonnonvarojen kestävään hyödyntämiseen Pörssisäätiön Pörssi-illat Kevät 2015 Mikko Puolakka, Chief Financial Officer Outotec lyhyesti Liikevaihto 1,4

Lisätiedot

Cargotecin yhtiökokous. Toimitusjohtaja Mikael Mäkinen. 29. helmikuuta 2008

Cargotecin yhtiökokous. Toimitusjohtaja Mikael Mäkinen. 29. helmikuuta 2008 Cargotecin yhtiökokous Toimitusjohtaja Mikael Mäkinen 1 Keskeiset saavutukset Cargotecin kehittämisessä vuonna 2007 2 Huoltoliiketoiminnan kasvu 3 Toiminnan laajentaminen 4 Aasian liikevaihdon kasvu 5

Lisätiedot

AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS

AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS TIEDOTE 1(5) 29.8.2005 Hallinto ja viestintä Katri Pietilä AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.6.2005 Aina Group- konsernin liikevaihto oli tammi-kesäkuussa 30.181.495 euroa. Liikevaihto kasvoi 10,5 %

Lisätiedot

Kajaani. Kuntaraportti

Kajaani. Kuntaraportti Kajaani Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

17.2.2015 Matti Paavonen 1

17.2.2015 Matti Paavonen 1 1 Uusi vuosi vanhat kujeet 17.2.2015, Palvelujen suhdannekatsaus Matti Paavonen, ekonomisti 2 Pohjalla voi liikkua myös horisontaalisesti BKT:n volyymin kausitasoitettu kuukausi-indeksi 116 2005 = 100

Lisätiedot

Imatra. Kuntaraportti

Imatra. Kuntaraportti Imatra Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Ekologisen innovaation merkitys. Ympäristön kannalta hyvät liiketoimintapäätökset

Ekologisen innovaation merkitys. Ympäristön kannalta hyvät liiketoimintapäätökset Ekologisen innovaation merkitys Ympäristön kannalta hyvät liiketoimintapäätökset Meidän kaikkien täytyy ottaa ekologinen innovaatio huomioon Kun 53 % eurooppalaisten yritysten päätöksentekijöistä pitää

Lisätiedot

Oriola-KD Oyj Tammi-syyskuu 2014

Oriola-KD Oyj Tammi-syyskuu 2014 Oriola-KD Oyj Tammi-syyskuu 2014 Eero Hautaniemi toimitusjohtaja 23.10.2014 Oriola-KD tammi-syyskuu 2014 Konsernin liikevoitto ilman kertaluonteisia eriä 12,9 (16,6) miljoonaa euroa Ruotsin tukkukaupan

Lisätiedot