Logistiikkaosaaminen pk-yritysten kilpailukyvyn lähteenä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Logistiikkaosaaminen pk-yritysten kilpailukyvyn lähteenä"

Transkriptio

1 Logistiikkaosaaminen pk-yritysten kilpailukyvyn lähteenä

2 Logistiikkaosaaminen pk-yritysten kilpailukyvyn lähteenä

3

4 Sisältö 1 Johdanto 5 Yritysten logistiikkakustannukset Suomessa 5 Selvityksen tavoitteet ja toteutus 8 2 Viitekehys: Toimitusketjun hallinta pk-yrityksissä 9 Logistiikkastrategiat ja toimitusketjut 9 Toimitusketjun ja verkostojen hallinta 10 Katsaus tutkimukseen 12 3 Esimerkkiyritykset 14 4 Tulokset 18 Toimitusketjun hallinta ja logistiikkastrategia 18 Verkostot ja alihankinta 20 Logistiikkaosaamisen kehittämistarpeet 21 Tuottavuutta tietojärjestelmillä 22 5 Johtopäätöksiä 24 Ulkoistaminen edellyttää parempaa hankintaosaamista 24 Sähköisen liiketoiminnan kehittäminen tuo kilpailuetua 25 Lisää tutkimusta, neuvontaa ja valmennuskonsepteja 25 Lähteet 27 Logistiikkaosaaminen pk-yrityksissä EK

5

6 1 Johdanto Logistiikalla tarkoitetaan laajasti ymmärrettynä koko toimitusketjun hallintaa. Materiaalivirtojen, kuten tavaran käsittelyn fyysisten toimintojen, varastoinnin, pakkaamisen ja kuljetusten ohjaamiseksi tarvitaan myös niitä tukevia tietojärjestelmiä ja rahavirtojen hallintaa. Tavoitteena on saada tarvittavat raaka-aineet, puolivalmisteet, valmiit tuotteet sekä palvelut haluttuun paikkaan oikeaan aikaan oikean laatuisina. Yritykset tavoittelevat parasta mahdollista hyötysuhdetta eli mahdollisimman edullisia kokonaiskustannuksia. Materiaali-, tieto- ja pääomavirtojen integroitu prosessi parantaa yrityksen tuottoa ja tuottaa asiakkaalle lisäarvoa. Logistiikan merkitys globaalissa ja verkostoituneessa taloudessa on kasvanut. Talouskasvu, kiristyvän kilpailun asettamat tuottavuusvaatimukset ja toimintaympäristön muutokset lisäävät logistiikan merkitystä kilpailuetujen lähteenä (EK, 2007b). Logistiset toimitusketjut ja -verkostot sekä niiden hallinta ovat muodostuneet teollisuudelle, kaupalle ja logistiikkapalveluille erittäin merkittäviksi osaamis- ja liiketoiminta-alueiksi. Toimiva infrastruktuuri on tärkeä kilpailutekijä. Nopean tiedonkulun sekä globaalien pääoma-, raakaaine- ja energiamarkkinoiden johdosta erilaiset häiriöt ja epävarmuustekijät vaikuttavat entistä nopeammin myös Suomen infrastruktuuriin ja talouden toimivuuteen. Logististen palvelujen saatavuus ja yrittäjyysmyönteinen ilmapiiri vaikuttavat infrastruktuurin kehittymiseen. Tieto- ja viestintäteknologian hyödyntämisellä on keskeinen rooli yritysten logististen toimintojen tehostamisessa. Kaiken kaikkiaan yritysten logistinen osaaminen on tärkeä infrastruktuurin toimivuuden ylläpitäjä. Globaalin verkostotalouden kehittymisen myötä yritykset keskittyvät yhä useammin vain ydinosaamiseensa. Valtaisan tavara- ja informaatiovirran hallitsemiseksi yritykset ulkoistavat logistisia toimintojaan. Logistiikkayrityksille avautuu lisää markkinoita niiden palvellessa teollisuutta ja kauppaa. Varsinkin kauppa toimii entistä enemmän informaatiovirtojen varassa: se suunnittelee tuotevalikoimat asiakkailtaan saamansa tiedon perusteella. Logistiikkaketjujen toimivuus ja luotettavuus ovat maailmanmarkkinoilla pärjäämisen elinehtoja. Maailmanpankin (World Bank, 2007) julkaiseman raportin mukaan kyky kytkeytyä kansainvälisen kaupan logistiikkaketjuihin on keskeinen, kun maat pyrkivät parantamaan kilpailukykyään. Logistiikan ongelmat heijastuvat suoraan maan talouteen. Maailmanpankin 150 maata kattavan raportin pohjana on Turun kauppakorkeakoulussa kehitetty Logistics Performance Indicator (LPI). Kyseessä on monipuolinen mittaristo, jonka avulla mitataan ja vertaillaan eri valtioiden logistista suoriutumista ja valmiuksia. Suurista teollisuusmaista esimerkiksi Saksa löytyy vertailun sijalta kolme. Japani oli kuudes, Yhdysvallat neljästoista, Ranska 18:s ja Italia 22:nen. Suomi rankattiin sijalle 15. Yritysten logistiikkakustannukset Suomessa Logistiikka yhdistetään helposti pelkkiin kuljetuksiin. Kokonaisuus on kuitenkin huomattavasti laajempi. Kuljetuskustannusten lisäksi logistiikkakustannukset muodostuvat välittömistä ja välillisistä kustannuseristä. Selvitysten mukaan erityisesti pienempien yritysten on ajoittain vaikea arvioida logistiikan merkitystä liiketoiminnassa, ja sen aiheuttamia kokonaiskustannuksia. Vaihto-omaisuuden hankinnalla ja varastoinnilla on välittömiä vaikutuksia menoihin. Esimerkiksi raaka-aineet, komponentit ja tuotannollinen työ sitovat pääomia. Tuotteet on valmistettava ennen asiakkaalle toimitusta. Joissakin poikkeustapauksissa sovitaan ennakkomaksuista. Myös kuljetukset, erilainen materiaalin käsittely ja pakkaaminen ovat välittömiä kustannuksia. Hallinto ja tietojenkäsittely mukaan lukien välittömien kustannusten suuruudeksi on arvioitu noin 5 10 prosenttia liikevaihdosta. Edellä mainittuja kustannuksia voidaan yleensä pienentää kasvat- Logistiikkaosaaminen pk-yrityksissä EK

7 tamalla eräkokoja ja harventamalla toimituksia. Tällöin riskinä on, että toimitetaan väärää tavaraa väärään aikaan ja väärään paikkaan. Myös tuotteiden vanheneminen on riski. Arvonalennuksesta, tarpeettomista väliportaista ja paluulogistiikasta aiheutuvien välillisten kustannusten osuus voi olla jopa 30 prosenttia liikevaihdosta. Välillisten kustannusten välttämiseksi voidaan suosia pienten erien nopeita toimituksia. Ne ovat kalliita, mutta niillä voidaan minimoida varastotasot ja varmistaa, että asiakas saa toimituksen. Hyvin hoidetulla logistiikalla voidaan parantaa saatavuutta eli kasvattaa myyntiä. Paremmalla asiakaspalvelulla lisätään asiakastyytyväisyyttä ja -pysyvyyttä, mitkä puolestaan edesauttavat jatkuvan, tasaisen tulovirran ylläpitämistä. Logistiikan kustannukset ovat Suomessa suhteellisen korkeat kilpailijamaihin verrattuna (Taulukko 1). Suomi on logistisesti haasteellinen maa: kotimarkkinat ovat pienet ja etäisyydet sekä kotimaassa että suuremmille markkinoille ovat pitkät. Taulukko 1. Logistiikan kokonaiskustannusten kehitys Suomessa Aineistovuosi Kv. vertailuarvo Teollisuuden ja kaupan logistiikkakustannukset 19,1 15,4 19,6 26,4 mrd. EUR (v kiintein hinnoin) Logistiikkakustannusten osuus liikevaihdosta 11,0 % 10,3 % 10,2 % 11,5 % OECD 7 10 % Kuljetuskustannusten osuus liikevaihdosta 4,8 % 4,7 % 4,5 % 5,0 % 3 5 % Logistiikkakustannukset suhteessa BKT:hen % % % 17 % Lähde: Liikenne- ja viestintäministeriö 2006 ja Turun kauppakorkeakoulu 6 Logistiikkaosaaminen pk-yrityksissä EK 2008

8 Liikenne- ja viestintäministeriön (2006) neljännen kansallisen logistiikkaselvityksen (LOG 4) mukaan Suomen elinkeinoelämän logistiikkakustannukset olivat noin 26 miljardia euroa eli 17 prosenttia bruttokansantuotteesta. Tyypillisesti ne ovat teollisuusmaissa prosenttia. Yritysten logistiikkakustannukset olivat Suomessa keskimäärin 13 prosenttia yritysten liikevaihdosta, mikä on kansainvälisesti korkea luku (Kuvio 1). Aiemmissa liikenne- ja viestintäministeriön selvityksissä kustannusosuus on ollut noin prosenttia (Taulukko 1). Teollisuuden logistiikkakustannukset vaihtelivat suurten yritysten 13 prosentista mikroyritysten 16 prosenttiin liikevaihdosta. Päätoimialoja tarkasteltaessa pienten, keskisuurten ja suurten yritysten väliset erot kuitenkin suhteellisen pieniä (Kuvio 2). Toimialasta riippumatta suurten yritysten logistiikkakustannukset ovat liikevaihtoon suhteutettuna pienemmät kuin pk-yrityksien. Tähän vaikuttaa logistiikkaosaamisen ja mittavien resurssien ohella muun muassa se, että toimitusketjussa suuryritysten kustannuksia voi siirtyä tavarantoimittajille ja jakelijoille. Pk-yritysten kustannukset ovat olleet viime vuosina nousussa. Erityisesti kuljetuksiin, varastointiin ja logistiikan hallinnointiin liittyvät kulut ovat kasvussa. Yksi syy tähän voi toki olla paremman palvelutason tavoittelu Kuvio 1. Teollisuuden ja kaupan keskimääräiset logistiikkakustannukset Suomessa , % liikevaihdosta (2006 n = 1827) Kuvio 2. Teollisuuden keskimääräiset logistiikkakustannukset Suomessa yrityskoon mukaan, % liikevaihdosta (2006 n = 816) Mikroyritykset 1995 Pienet yritykset 2000 Keskisuuret yritykset 2006 Suuret yritykset Logistiikan epäsuorat kustannukset Kuljetusten pakkauskustannukset Hallintokustannukset Varastoon sitoutuneen pääoman kustannukset Varastointikustannukset Kuljetuskustannukset Keskiarvot on painotettu toimialojen sisäisesti yritysten liikevaihdolla ja toimialojen välillä niiden kokonaisliikevaihdon määrällä. Logistiikan epäsuorat kustannukset Kuljetusten pakkauskustannukset Hallintokustannukset Varastoon sitoutuneen pääoman kustannus Varastointikustannukset Kuljetuskustannukset Lähde: Liikenne- ja viestintäministeriö, 2006 Lähde: Liikenne- ja viestintäministeriö, 2006 Logistiikkaosaaminen pk-yrityksissä EK

9 Selvityksen tavoitteet ja toteutus Kasvuyritykset ovat kansantaloudelle monella tapaa tärkeitä. Ne tuovat talouteen dynamiikkaa tuottamalla ja hyödyntämällä uusia innovaatiota ja innovatiivisia menetelmiä. Ne pakottavat kilpailuvaikutusten kautta muutkin yritykset uudistumaan ja innovoimaan. Niiden työllisyysvaikutus on myös huomattava: 2000-luvulla 80 prosenttia kaikista uusista työpaikoista on syntynyt nopeasti kasvaviin pk-yrityksiin. Suomessa on silti varsin heikko kasvuyrittäjyyden traditio. Tilastokeskuksen mukaan nopeasti kasvavien yritysten määrä on vähentynyt jopa viime vuosien vahvan talouskasvun olosuhteissa. Yrityksistä vain noin 2 3 prosenttia on pystynyt 2000-luvulla kasvattamaan liikevaihtoaan viidenneksellä kolmena Kuvio 3. Yrityshaastattelujen osa-alueet Toimitusketju Toimitusketjun rakenne e Toimitusketjun itusketjun prosessit Organisaation toimintatavat Tietojärjestelmien hyödyntäminen Henkilöstön osaaminen Tiedonkulku ja raportointi vuotena peräkkäin (EK, 2007a; KTM 2007). Näistä yrityksistä valtaosa oli työntekijää työllistäviä uusia tai nuoria yrityksiä. Kasvuhalujen puute heijastuu myös yritysten kansainvälistymiseen. Suomessa pk-yritykset vastaavat vain noin 16 prosentista kaikkien yritysten suorasta viennistä, kun luku on Ruotsissa noin 30, Saksassa 40 ja Tanskassa jopa 60 prosenttia. Kasvua ja kansainvälistymistä tavoitellessa on välttämätöntä panostaa logistiikkaan ja toimitusketjujen hallintaan. Ne ovat kasvuyritysosaamisen tärkeitä osa-alueita. Moni potentiaalinen kasvuyritys tuottaa palveluja tai alihankintaa kansainvälisesti toimiville suuryrityksille, jolloin koon kasvattaminen ja kilpailukyvyn ryydittäminen ovat elinehtoja. Päähankkijat ulkoistavat Hankinta Tuotanto Toimitus Myynti Asiakas tuotantoaan ja rakentavat globaaleja markkinoita palvelevia tuotantoverkostojaan. Suomalaisille pkyrityksille on suuri haaste se, että päähankkijat keskittävät tilauksiaan yhä harvemmille yrityksille, joiden tulee kyetä vastaamaan suurista kokonaisuuksista. Tämä selvitys kartoittaa pk-yritysten logistiikkaosaamista, -strategioita sekä toimitusketjujen hallintaa. Selvityksen ovat laatineet EK:n asiantuntijat Kimmo Hyrsky ja Tarja Nissinen. Aineistona ovat aihepiiriin liittyvät aiemmat tutkimukset ja selvitykset. Niiden viitoittamana laadittiin case-haastattelut neljässä EK:n jäsenyrityksissä, jotka ovat Eurokangas Oy Lahdesta, Oy Orthex Ab Lohjalta, Primulan Leipomot Oy Helsingistä sekä Sukkamestarit Oy Ylöjärveltä. Haastatteluissa kartoitettiin yritysten hyviä toimintatapoja sekä kartoitettiin niiden koulutus- ja valmennustarpeita sekä muita mahdollisia tukitarpeita. Haastattelujen teemat ilmenevät yksityiskohtaisemmin kuviosta 3. Minkälaista osaamista, valmiuksia ja kehittämistoimia edellytetään pk-yrityksiltä logistiikan ja koko toimitusketjun hallinnassa ja ohjauksessa? Millä tasolla nyt liikutaan; mihin tulisi pyrkiä? Riittääkö pk-yritysten hankintaosaaminen ja verkosto-osaaminen? Kuinka hallita ketteryys ja olla samalla kustannustehokas? Seuraavassa käydään tiivistetysti läpi aiempien selvitysten tuloksia ja johtopäätöksiä. 8 Logistiikkaosaaminen pk-yrityksissä EK 2008

10 2 Viitekehys: Toimitusketjun hallinta pk-yrityksissä Pk-yritysten logistiikan käytännönläheistä tutkimusta on Suomessa julkaistu varsin niukasti huolimatta siitä, että aihealue on hyvin relevantti yritysten kilpailukyvyn ja menestymisedellytysten kannalta. Logistiikkastrategiat ja toimitusketjut Logistiikkastrategia muodostuu toimitusverkostoon liittyvistä päätöksenteon periaatteista, politiikoista, suunnitelmasta ja kulttuurista (Ritvanen ja Koivisto, 2007). Logistiikkastrategian päämäärinä ovat kustannusten vähentäminen, palvelun parantaminen ja sitoutuneen pääoman pienentäminen. Kustannuksia pyritään vähentämään yleensä varastoinnissa ja kuljetuksissa. Tavoitteena on saavuttaa mahdollisimman suuri kannattavuus ja kustannustehokkuus yrityksen kilpailukyvyn parantamiseksi. Samalla luovutaan kaikista turhista toiminnoista ajan ja rahan säästämiseksi. Logistiikkastrategian avulla pyritään toimitusketjun kokonaisvaltaiseen hallintaan. Strategiaan vaikuttavat tuotteiden ja palvelujen ominaisuudet, mutta myös tuotantomäärät ja kysynnän luonne. Logistiikkastrategiaa valitessaan yrityksen tulee tarkkaan pohtia, miten vastata asiakkaan vaatimuksiin ja toimia samalla kustannustehokkaasti. Perusvaihtoehtoja strategioiksi ovat kustannustehokkuus ( lean ), ketteryys ( agile ) sekä näiden yhdistelmä, niin sanottu hybridimalli. Kustannustehokkuus sopii tilanteeseen, jossa kysyntä käyttäytyy ennakoitavasti, tuotantomäärät ovat suuria ja tuotteiden elinkaaret ovat pitkiä. Ketteryyttä tarvitaan tilanteissa, joissa asiakaspalvelu on pidettävä koko ajan huipussaan ja kysynnän vaihtelut ovat suuria sekä vaikeasti ennakoitavia. Mikäli tuotteen kysyntä vaihtelee suuresti ja katteet ovat hyvät, kannattaa nopeaan ja joustavaan toimitusketjuun panostaa, vaikka se nostaakin kustannuksia. Matalakatteisten, usein funktionaalisten massatuotteiden osalta kysyntää on hieman helpompi ennustaa, jolloin voidaan kiinnittää enemmän huomiota valmistus- ja kuljetuskustannuksiin. Kukin yritys tasapainoilee näiden vaihtoehtojen välillä valiten liiketoimintamalleillensa ja tuotteillensa sopivimman kustannuskompromissin. Yritysten tuotetyypit voidaan siis jakaa funktionaalisiin ja innovatiivisiin sen mukaan, miten standardimaisia tai räätälöityjä ne ovat. Myös toimitusketjutyyppi voi noudattaa tuoteominaisuuksien logiikkaa (Taulukko 2). Niille funktionaalisille tuotteille, jotka sisältävät vähemmän räätälöintiä ja joiden kysyntä on paremmin ennustettavissa, sopivat kustannustehokkaat toimitusketjut. Innovatiiviset tuotteet vaativat toimitusketjulta nopeaa reagointia ja sopeutumista, koska kysyntää on vaikeampi ennakoida. Taulukko 2. Toimitusketjumatriisi: kustannustehokas vs. markkinaresponsiivinen ketju Toimitusketju Kustannustehokas prosessi Markkinaresponsiivinen prosessi Päätarkoitus Tuottaa hyödykkeitä ennustettavissa Vastata nopeasti arvaamattomaan kysyntään olevan kysynnän tarpeeseen minimoiden hyödykkeen loppuminen, mahdollisimman halvalla pakotetut hinnanalennukset ja varastohävikki Valmistuksen fokus Ylläpitää korkea käyttöaste Ylimääräisen puskurikapasiteetin hyödyntäminen Varastointistrategia Korkea kiertonopeus ja minimivarastot Ylläpitää puskurivarastot osille ja valmiille tuotteille Läpimenoaika Läpimenoaikojen lyhentäminen Investoidaan aggressiivisesti läpimenoaikojen kustannuksia nostamatta koko ketjussa lyhentämiseksi Toimittajien valinta Valitaan kustannusten ja laadun perusteella Valitaan nopeuden, joustavuuden ja laadun perusteella Tuotesuunnittelustrategia Maksimisuorituskyky minimikustannuksilla Käytetään modulaarista suunnittelua ja differoidaan tuote niin myöhään kuin mahdollista Lähde: Fisher 1997 Logistiikkaosaaminen pk-yrityksissä EK

11 Innovatiivisten tuotteiden (esimerkiksi uudet teknologiasovellukset tai uniikkituotteet) yhteydessä hyödynnetään markkinoihin herkemmin reagoivia (responsiivisia) toimitusketjuja. Innovatiivisten tuotteiden toimitusketjun tulee olla mahdollisimman vuorovaikutteinen, jotta pystytään nopeasti mukautumaan markkinoiden muutoksiin. Mikäli toimitusketju ei pysty reagoimaan tarpeeksi nopeasti, ajaudutaan helposti suuriin ongelmiin: esimerkiksi vanhentuneiden tuotemallien suuret varastot tai liian pitkät toimitusajat. Vuorovaikutteiset toimitusketjut vaativat, että tuotannossa on jonkin verran ylikapasiteettia, komponenttien puskurointi hyväksytään ja investoidaan keinoihin, joilla voidaan lyhentää toimitusaikaa asiakkaalle (Collin, 2003). Toimittajien tulee olla nopeita, joustavia sekä laadukkaita. Itse tuotteelta edellytetään modulaarista rakennetta, mikä mahdollistaa asiakkaan tarpeiden mukaisen räätälöinnin. Erityisesti huipputeknologian ja muiden tietovaltaisten alojen yritysten tulisi tarkastella näitä ominaisuuksia suunnitellessaan toimitusketjujen rakennetta. Vasta sen jälkeen kun tuotetarkastelu on tehty, voidaan toimitusketjun asiakaskohtaista räätälöintiä alkaa pohtia. Toimitusketjun rakentaminen erilaisille tuotteille on suhteellisen suoraviivaista, mutta toimitusketjun valinta yksittäisille asiakkaille onkin jo vaikeampaa. Tämä on hyvin ajankohtainen ongelma varsinkin siirryttäessä sähköiseen kaupankäyntiin, jossa internetpohjaiset markkinat ovat lähes kaikkien tavoitettavissa. Toimitusketjuista puhutaan yleisesti, mutta oleellisempaa olisi ymmärtää myös asiakkaan kysyntäketjua ja sen muodostumista (Collin, 2003). Tämän vuoksi on syytä tarkastella koko kysyntä toimitusketjua eikä pelkästään tuotteen toimituslogistiikkaa. Kysyntäketjun tulee siis määrittää oikea toimitusketju, eikä päinvastoin. Hyvin hoidettu logistiikka on kansainvälisillä markkinoilla toimiville yrityksille elinehto pysyä kilpailukykyisinä. Tuotteiden lyhyet elinkaaret, kiihtyvä hintaeroosio ja kysynnän nopea heilahtelu ovat jo arkipäivää. Yritysten tuotteiden ja toiminnan kannattavuuden kannalta onkin hyvin oleellista, millainen toimitusketju tuotteelle on suunniteltu ja miten se on käytännössä toteutettu. Toimitusketjun ja verkostojen hallinta Tuotteiden ja palvelujen elinkaaret lyhenevät kaiken aikaa. Lyhyiden valmistusaikojen vuoksi yritysten on hallittava myös lyhyet toimitusajat. Yritysverkostoissa rahoitusvastuita on siirtynyt yleisesti suurilta päähankkijoilta alihankkijoina ja sopimusvalmistajina toimiville pkyrityksille. Näiden yritysten pääomia sitoutuu tuotantoprosessiin sen eri vaiheissa. Päähankkijat eivät useinkaan juuri pidä varastoja, jolloin vaadittava joustavuus voi pakottaa alihankkijat ja sopimusvalmistajat varastojen pitoon. Varastot sitovat pääomia. Kun valmistus- ja materiaaliteknisiä ratkaisuja kehitetään jatkuvasti, tuotannollisessa toiminnassa nopeasti kehittyvillä aloilla on riskinä, että varastossa olevat materiaalit ja komponentit vanhenevat. Mitä pidempi ja monimutkaisempi logistinen ketju on, sitä monimutkaisempaa on sen hallinta (Kuvio 4). Materiaalivirtojen kulkiessa lukuisien eri toimijoiden välillä ketjun synkronointia vaikeuttaa usein tiedonkulun puute tai heikko laatu. Selvitysten mukaan esimerkiksi päähankkijat eivät aina anna pitkäaikaisia sitovia tilauksia. Tilausennusteita päivitetään liukuvasti, jolloin tarkka tilausmäärä on tiedossa esimerkiksi vain viikoksi eteenpäin. Vuositasolla annettava tilausennuste voi olla viitteellinen ja ylimitoitettu toimituksen varmistamiseksi. Näin alihankkijan oman hankinta- ja tuotantotoiminnan suunnittelu ja ennakointi voivat vaikeutua merkittävästi. 10 Logistiikkaosaaminen pk-yrityksissä EK 2008

12 Kuvio 4. Toimitusketjun osapuolten väliset suhteet Ylävirta Toimitusketju Alavirta Toimittajan toimittaja Tavaran toimittaja Asiakas Asiakkaan asiakas Loppuasiakkaat Raakaaineen tuottajat Toimittajan toimittaja Tavaran toimittaja Yritys Asiakas Asiakkaan asiakas Toimittajan toimittaja Tavaran toimittaja Asiakas Asiakkaan asiakas Lähde: Ritvanen ja Koivisto 2007 Tämä aiheuttaa nk. bullwhipilmiön, jossa kysynnän vaihtelut kertautuvat ketjussa ja aiheuttavat ylisuuria, käyttöpääomaa sitovia varastoja. Kaupan alalla ilmiö syntyy, kun esimerkiksi vähittäiskauppias varautuu pieneen tilapäiseen kysynnän kasvuun tilaamalla lisää tuotteita varastoon. Tukkukauppias ennustaa tämän perusteella kysynnän kasvavan ja tekee hieman suuremman lisätilauksen. Ilmiö kertautuu ketjussa raaka-ainetoimittajalle valtavana kysynnän muutoksena. Tiedonkulun ja synkronoinnin vaikeus on siirtänyt painopistettä logistiikan hallinnasta koko toimitusketjun hallintaan. Siinä keskitytään kaikkien materiaali-, informaatio-, ja rahavirtojen hallintaan yrityksen sisällä ja pyritään optimoimaan toimitusketjua, ei pelkästään esimerkiksi sisään tai ulos suuntautuvia kuljetuksia. Laajennetussa (extended supply chain) tai integroidussa (integrated supply chain) kysyntäketjussa puolestaan mennään astetta pidemmälle ja tarkastellaan yrityksen rajat ylittävää toimitusketjua kokonaisuudessaan raaka-ainetoimittajista aina asiakkaisiin asti. Logistiikkaosaaminen pk-yrityksissä EK

13 Katsaus tutkimukseen Pk-yritysten logistiikkaa käsittelevät tutkimukset ovat tyypillisesti tarkastelleet yritysten logistisia valmiuksia ja osaamista sekä logististen prosessien edistyksellisyyttä. Aiemmissa pk-yrityksiin kohdistuneissa, usein pienehkön otoksen selvityksissä on noussut esiin seuraavia logistiikkatoimintojen puutteita: logistiikkastrategiaa ei ole integroitu yritysstrategiaan, vaan se on jäänyt operationaaliselle tasolle henkilöstön yleinen logistiikkaosaaminen ei ole riittävää, erityisesti hankintaosaamisessa on puutteita toimitusketju ei ole kokonaan hallinnassa: yrityksissä kehitetään yksittäisiä toimintoja prosessien sijaan ketjun läpinäkyvyys on huono, esim. pääsy varastosaldotietoihin kyky hallita monimutkaistuvia tilaus- ja toimintaprosesseja ei ole riittävä luottamuksellisten suhteiden rakentaminen ei onnistu ja häiriötilanteisiin varautuminen on puutteellista varaston ohjausjärjestelmiä ja kustannusseurannan indikaattoreita ei hyödynnetä riittävästi yhteistyö yrityksen sisällä toimintojen eri rajapintojen välillä ei aina toimi informaatiojärjestelmien hyödyntäminen (tiedon siirto ja jakaminen) on osin tehotonta resurssi- ja toiminnalliset rajoitteet estävät toiminnan kehittämistä yhteistyöverkostojen hyödyntämisessä ilmenee puutteita ml. ulkoistamisen osaaminen. Ritvanen (2003) tarkasteli pro gradu -tutkielmassaan Pohjois-Savon pk-yritysten (teollisuus-, tukkukauppa- ja kuljetusyritykset) logistiikkaosaamista, toimitusketjun hallintaa ja yritysten henkilöstön koulutustarpeita (n = 54). Erityisesti logistiikkakustannusten arviointi, seuranta ja mittaaminen osoittautuivat monelle haastaviksi logistiikan kehittämiskohteiksi. Tunnuslukujen käyttöä ei hallittu yrityksissä kovinkaan hyvin. Kun omien logistiikkakustannusten arvioiminenkin oli vaikeaa, ei koko ketjun kustannuksia pystytty määrittelemään eikä niihin tällöin voitu merkittävästi vaikuttaa. Pk-yritysten henkilöstöllä oli myös vaikeuksia nivoa logistiikan tavoitteet yrityksen strategiaan ja nähdä logistiikka kilpailuetuna. Kansainvälisen liiketoiminnan harjoittaminen asetti yritysten logistiikkaosaamiselle ja -käytänteille suuria haasteita. Pohjois-Savon yritykset painottivat eniten joustavuuden ja reagointikyvyn, hankintojen sekä kuljetusten merkitystä logistiikan kehittämisessä. Sen sijaan informaatiojärjestelmien ja logistisen tiedon standardoinnin merkitys nähtiin keskimäärin vähäisempänä. Yritykset katsoivat onnistuneensa parhaiten toiminnan laadun parantamisessa. Myös reagointikyky oli nopeutunut ja yleensä päätöksenteossa oli onnistuttu. Tätä huonommin katsottiin pärjätyn kustannusten vähentämisessä, tiedonsiirron tehostamisessa ja henkilöstön osaamisen kehittämisessä. Yli puolet Ritvasen tutkimuksen yrityksistä katsoi, että logistiikka on keskeinen osa-alue strategian ja liiketoiminnan suunnittelussa. Silti logistiikan palveluyritykset osallistuivat varsin harvoin toimitusverkoston ja yhteistyön kehittämiseen. Logistiikan kehittäminen pk-yrityksissä edellytti verkostokumppanuuden kehittämistä, mikä puolestaan edellytti koko logistisen ketjun kustannusrakenteen tuntemusta. Pienemmät yritykset katsoivat liian usein toimivansa muista erillään ja riippumattomana. Turun kauppakorkeakoulu arvioi edellä mainitun tutkimuksen aineiston todennäköisesti laajimmaksi (n = 2225) aihepiirissään maailmassa, ja otos edusti myös mikro- ja pkyrityksiä varsin hyvin. Saman tutkimuksen mukaan Suomen pk-yritykset tiedostavat logistiikan merkityksen, ja arvioivat logistisen osaamisensa kohtalaisen hyväksi tai hyväksi kaikilla päätoimialoilla (LVM, 2006). Yritykset myös sijoittuvat logistiikan kustannusten tunnusluvuilla kansainvälisesti keskimäärin hyvin. Pk-yritysten osalta keskeisenä kehitystarpeina nähtiin henkilöstön osaamisen kehittäminen, asiakaspalvelun parantaminen, tietojärjestelmien tehokkaampi hyödyntäminen, yhteistyöverkostojen kehittäminen (logistiikkayrityksiin) sekä kustannuksien kaventaminen. Suurempien yritysten osalta kehitettävää oli lisäksi toimitusketjun läpinäkyvyyden hallinnassa ja sen kokonaisvaltaisessa synkronoinnissa eri toimijoiden kanssa. Logistiikkayritysten tärkeimmät kehitys- 12 Logistiikkaosaaminen pk-yrityksissä EK 2008

14 Liikenne- ja viestintäministeriön (2006) mukaan yritysten logistisen osaamisen profiilia voidaan kuvata ja mitata tutkimalla seuraavien osa-alueiden toimivuutta. 1 Logistiikkakustannusten muodostuminen ja kehitys Kuljetus- ja pakkauskustannukset, varastointikustannukset, varastoon sitoutunut pääoma, hallintokustannukset ja logistiikan epäsuorat kustannukset. 2 Kustannusten seuranta ja toimitusketjun läpinäkyvyys Logistiikkakustannusten seuranta, tunnuslukujen seuranta yhdessä toimittajien ja asiakkaiden kanssa, yrityksen pääsy asiakkaiden varastosaldoihin, toimittajien pääsy (tutkittavan) yrityksen varastosaldoihin sekä logistiikkatoimintojen ja ympäristövaikutusten yhteensovittamisen huomiointi. 3 Yritysten kyky hyödyntää tunnuslukuja toiminnan ohjauksessa Varaston kiertonopeus, kustannukset toimitusta kohden, virheettöminä tehdyt toimitukset asiakkaalle (toimitusvarmuus), toimittajien toimitustäsmällisyys ja rahan sitoutumisaika. kohteet olivat yhteistyöverkostojen ja asiakaspalvelun kehittäminen. Kansainvälisesti toimivien yritysten osaaminen ja kustannustaso olivat hyvin kilpailukykyisiä, kun niitä verrattiin pelkästään kotimarkkinoilla toimiviin yrityksiin. Nämä kovassa kilpailupaineessa olevat yritykset seuraavat tunnuslukuja ja kehittävät toimintaa aktiivisemmin. 4 Logistiikkaosaaminen Yrityksen sisällä, asiakaskunnassa, toimittajakunnassa, logistiikkatoimittajien osaaminen, kilpailijoiden osaaminen. 5 Kyky hallita toimitusketjun moninaisuutta Tietojärjestelmien ja teknologioiden hyödyntäminen, erilaisten epäjatkuvuus- ja häiriötilanteiden määrä, niihin varautuminen (ml. kustannukset), ympärivuorokautisen toiminnan kehitys. 6 Kolmannen osapuolen logistiikan hyödyntäminen osana verkostoissa toimimista Suunnitelmallisuus, pitkäjänteisyys ja kokonaisvaltaisuus (palvelupakettien ulkoistaminen, esim. kaikki jakelun kuljetukset). Yleisimmin toimintoja ulkoistettiin logistiikkakustannusten vähentämiseksi ja asiakaspalvelun parantamiseksi (LVM, 2006). Onnistuessaan ulkoistaminen on tuottanut prosentin kustannussäästöjä. Suurin osa säästöistä saavutetaan yleensä varastoon sitoutuneen pääoman kustannuksissa ja varastointikustannuksissa. Ulkoistaminen voi myös johtaa kustannusten ja palvelutason osalta läpinäkyvämpään suoritustason mittaamiseen. Muita ulkoistamisen hyötyjä ovat mm. korkeampi pääoman tuottoaste. Ulkoistava yritys voi hankkia juuri tarvitsemansa kapasiteetin joustavasti. Logistiikkatoimintojen ulkoistaminen kolmannelle osapuolelle voi toimia myös keinona vähentää riskiä, joka liittyy yritysten maantieteelliseen laajentumiseen. Selkeästi yleisimmin pk-yritykset ulkoistivat kuljetuksia, palautuslogistiikkaa ja huolintaa (liikenne- ja viestintäministeriö, 2006). Ulkoistaminen yleistyi myös varastoinnissa ja informaatiologistiikassa. Jakeluverkoston suunnittelua, logistiikkajärjestelmien kehittämistä ja tuotannon suunnittelua ulkoistettiin vähiten. Suomalaiset pk-yritykset ulkoistivat kuljetuksia ja huolintaa selvästi vertailumaita vähemmän, mikä on merkittävää, sillä ulkoistaneilla oli pienemmät kustannukset kuin muilla. Ulkoistaminen oli sitä suositumpaa, mitä kansainvälisempi yritys oli. Ulkoistaminen ei ole kaikille yrityksille tavoiteltavaa. Yritykset voivat muun muassa pelätä sitä, että ulkoistaminen johtaa liian suureen riippuvuuteen palveluntarjoajasta tai vähentää kontakteja asiakkaisiin ja tavarantoimittajiin. Ulkoistamisen pelätään myös johtavan työpaikkojen menetyksiin, IT -järjestelmien yhteensovittamisongelmiin, talon sisäisen osaamisen menettämiseen tai tärkeän tiedon vuotamiseen ulkopuolelle. Logistiikkaosaaminen pk-yrityksissä EK

15 3 Esimerkkiyritykset Tässä selvityksessä kartoitettiin neljän yrityksen logistista osaamista, logistiikkastrategioita sekä toimitusketjun hallintaa. Keskeisinä tavoitteina oli kuvata yritysten logististen kilpailuetujen rakentumista ja kuvata logistiikkastrategian kehittämistä sekä sen yhteyttä yritysten kilpailukykyyn. Eurokankaan historia alkaa Lahden Vapaudenkadulta, jonne Salmi ja Veikko Heinonen perustivat vuonna 1945 pienen kangaskaupan nimeltä Torintaus. Myymälä menestyi ja liikkeitä perustettiin lisää Lahteen ja lähikaupunkeihin. Yrityksen nykyinen toimitusjohtaja, perheen tytär Kaija hääri liikkeessä vanhempiensa apuna jo pikkutyttönä. Eurokangas Oy perustettiin vuonna Sen liikevaihto on noin 29 miljoonaa euroa, ja henkilökuntaa on hieman yli 500. Yritys keskittyy kankaiden vähittäismyyntiin. Valikoimassa on jopa kymmeniä tuhansia kangaslaatuja ja pientarvikkeita, aktiivisessa valikoimassa noin Yrityksellä on kattava 29 myymälän vähittäismyyntiverkosto. Lisäksi Eurokangas PRO -yhtiö harjoittaa verhopalvelujen ja muun tekstiilisisustamisen ja -suunnittelun projektimyyntiä yrityksiin, julkisiin tiloihin ja koteihin. Kaija Ward oli vuonna 1997 menestynein naisyrittäjä Europe s 500 -listalla. Yritys panostaa ostamiseen ja kattavaan, tehokkaaseen myyntiver- kostoon. Myyntiin ja asiakaspalveluun kiinnitetään erityistä huomiota. Keskusvarasto toimii tärkeänä solmukohtana ostojen ja myyntien koordinoimiseksi. Yritys tuo myös itse tuotteita maahan. Kankaiden ja tarvikkeiden toimittajia on hieman alle 200. Noin viidennes toimittajista vastaa 80 prosentista kaikkien hankittujen tavaroiden ja materiaalien arvosta. Turhat väliportaat on poistettu toimitusketjussa. Ostetut tuotteet toimitetaan keskusvarastoon Lahteen, mistä ne ohjataan myymälöihin ympäri maata. Projektitoiminta mahdollistaa kipuamisen jalostusarvoketjussa ylöspäin. Se on yksi yrityksen kehittyvistä painopistealueista. Eurokangas Oy, Lahti Perustettu: 1991 Toimala: kankaiden vähittäismyynti ja maahantuonti Liikevaihto: noin 29 miljoonaa euroa Henkilöstö: noin 500 Haastateltavina olivat toimitusjohtaja Carl-Johan Ward sekä varastopäällikkö Timo Nieminen. Kattava 29 myymälän verkosto Yrityksen aktiivisessa valikoimassa noin kangaslaatua ja pientarviketta Yritykselle kankaita ja tarvikkeita toimittaa yli 200 yritystä Tytäryhtiö Eurokangas PRO on menestyvä tekstiilisisustamisen projektimyyntiyritys Hallituksen puheenjohtaja Kaija Ward on Euroopan menestyneimpiä naisyrittäjiä Toimitusjohtaja: Carl-Johan Ward 14 Logistiikkaosaaminen pk-yrityksissä EK 2008

16 Orthex on kodin muovituotteita valmistava ja markkinoiva yritys. Päätuotteet ovat kodinmuovit pyykkikoreista ja pakasterasioista pulkkaan ja lumikolaan asti. Orthexin tuotteet ovat monikäyttöisiä ja edullisia arkipäivän esineitä. Tutkimusten mukaan jopa 80 prosenttia Suomalaisista tuntee hyvin Orthexin brändin. Kari Kallosen isoisä Einari sekä isä Aulis Kallonen perustivat perheyrityksen vuonna 1956 nykyiselle toimipaikalleen Lohjalle. Kari Kallonen on toiminut yrityksen johdossa jo reilut 20 vuotta. Vuosien varrella yritys on kasvanut orgaanisesti yhden miehen pajasta Suomen suurimmaksi kotitalousmuovien valmistajaksi. Logistiikkaosaaminen ja tietotekniikan hyödyntäminen ovat olleet yrityksen viimeaikaisen kasvun keskeisimmät menestystekijät. Niiden avulla yrityksestä on tullut yksi tehokkaimmista tavarantoimittajista Suomessa. Tässä näkyy toimitusjohtajan kädenjälki: Kari Kallonen on toiminut aikaisemmin muun muassa Orionin tytäryrityksessä Soredexissa, missä hän on vastannut tuotannonohjaustekniikan ympäristöistä. Koko Orthexin liikevaihto oli vuonna 2006 yhteensä noin 12 miljoonaa euroa. Työntekijöitä sillä oli 104. Kaikki Orthexin tuotteet valmistetaan Suomessa. Orthexin tytäryhtiö Orthex Plast Ab toimii Skandinavian markkinoilla, ja sen toimitilat sijaitsevat Ruotsissa lähellä Tukholmaa. Orthex Plastin liikevaihto oli vuonna 2006 noin 20 miljoonaa kruunua ja se työllisti kuusi henkilöä. Oy Orthex Ab, Lohja Perustettu: 1956 Toimiala: kodin muovituotteiden myynti ja valmistus Liikevaihto: 12 miljoonaa euroa Henkilöstö: reilut 100 Selvityksessä haastateltiin toimitusjohtaja Kari Kallosta. Orthexin brändin tuntee hyvin 80 % suomalaisista Sähköistä kauppaa harjoittava yritys saa vuodessa noin tilausta, joiden seurauksena varastosta kerätään vuosittain noin erää Tytäryhtiö Orthex Plast Ab on aktiivinen Ruotsin markkinoilla Toimitusjohtaja: Kari Kallonen Logistiikkaosaaminen pk-yrityksissä EK

17 Primulan Group -konsernin muodostavat emoyhtiö Oy Primula Ab ja sen kokonaisuudessaan omistamat Primula Ravintolat Oy, Primulan Leipomot Oy ja Baco Oy. Emoyritys on satavuotias. Kyseessä on perheyritys neljännessä polvessa. Suomessa on noin 900 leipomoa. Näistä 25 on Primula-leipomoa. Konserni työllistää 240 työntekijää. Konsernin liikevaihto oli 36,4 miljoonaa euroa vuonna 2007, joista leipomoiden osuus oli noin 25,5 miljoonaa (Primulan Leipomot 13 ja Baco Oy 12,5 miljoonaa euroa). Primulan Leipomot työllistää 110 henkilöä ja Baco 37. Yhtiö tarjoaa pääkaupunkiseudun (ja Etelä-Suomen) asukkaille laadukkaita leipomotuotteita ja ravintolapalveluita. Primula panostaa vahvasti tuotekehitykseen ja haluaa toimia tiennäyttäjänä urbaanin leipäja ravintolakulttuurin kehitystyössä. Primulassa arvostetaan kädellä tekemisen taitoa, terveellistä ravintoa ja puhdasta ympäristöä. Haastattelussa keskityttiin leipomotoimintaan. Primula Leipomot valmistavat, myyvät ja markkinoivat laadukkaita ruokaleipiä vähittäiskaupoille Etelä-Suomeen. Leipomoilla on noin 500 vähittäiskauppaa asiakkaana joka päivä. Markkina- osuus on 10 prosenttia kaikkien kauppaketjujen leipämyynnistä. Leipomoissa työtä tehdään kahdessa vuorossa. Primulalla on neljä leipomoa Citymarketeissa. Konsernin osalta liikevaihdosta 15 prosenttia menee vientiin, tytäryhtiö Baco Oy:n osalta jopa 90 prosenttia. Baco on fast food -leipomotuotteita valmistava yhtiö, joka tekee hampurilais- ja hot dog -sämpylöitä. Asiakkaina ovat muun muassa McDonald s ja Hesburger. Bacolla on vientiä Ruotsiin, Norjaan, Tanskaan, Baltiaan ja Venäjälle. Primulan Leipomot Oy, Helsinki Perustettu: 1908 Toimiala: ruokaleipien valmistus Liikevaihto: 13 miljoonaa euroa Henkilöstö: 110 Selvityksessä haastateltiin toimitusjohtaja Juha Valkamoa. Leipomoilla on noin 500 vähittäiskauppaa asiakkaana päivittäin Lokakuun alussa 2008 tulee sata vuotta kuluneeksi siitä, kun leipuri Pekka Väyrynen osti Kotileipomo Hembageriet Primulan Toimitusjohtaja: Juha Valkamo on omistajasuvun neljännen polven edustaja 16 Logistiikkaosaaminen pk-yrityksissä EK 2008

18 Sukkamestarit on vuonna 1995 perustettu, yksityisomistuksessa oleva kotimainen yritys. Yritys toimii tiiviissä yhteistyössä päivittäistavarakauppojen kanssa. Yritys on käynyt sähköistä kauppaa yhdeksän vuotta. Sähköiset (EDI) tilaukset muodostavat 95 prosenttia tilauksista ja 85 prosenttia liikevaihdosta. Yhtiön nettomyynti on noin 8,5 miljoonaa euroa ja se työllistää vajaat 70 henkilöä. Yritys tuottaa viikossa noin ja vuodessa noin sukkaparia, josta omaa tuotantoa noin 60 prosenttia. Liikevaihto oli noin 9 miljoonaa euroa vuonna 2006, kasvua edellisvuodesta oli 24,5 prosenttia. Suomessa yhtiön osuus valmistettavista sukista on 60 prosenttia ja myytävistä sukista viidennes. Oma terminaalivarasto sekä uudenaikaiset neulomakoneet antavat mahdollisuuden joustavaan, tehokkaaseen tuotantoon sekä asiakkaiden vaativien toiveiden täyttämiseen. Sukkamestarit Oy on kehittänyt vähittäiskaupan tarpeisiin suunnitellun tietokoneohjatun tilaus- ja toimitusjärjestelmän, joka tuo huomattavia etuja sekä valmistajalle että asiakkaalle. Asiakasmyymälöiden kassajärjestelmät tilaavat itse tarvittavan määrän tarvittavia tuotteita, ja toimitus lähtee Sukkamestareiden terminaalivarastosta vielä samana päivänä. Sukkamestarit Oy, Ylöjärvi Perustettu: 1995 Toimiala: Sukkien valmistus ja myynti päivittäistavarakaupoille Liikevaihto: noin 9 miljoonaa euroa Henkilöstö: noin 70 Haastateltavina olivat tehdaspäällikkö Jani Tarkki ja toimitusjohtaja Jorma Tarkki. Tuotantomäärä on noin 4,3 miljoonaa sukkaparia vuodessa eli noin paria viikossa. Yrityksen saamista tilauksista on sähköisiä (EDI) noin 95% Yritys on käynyt sähköistä kauppaa yhdeksän vuotta. Toimitusjohtaja: Jorma Tarkki Logistiikkaosaaminen pk-yrityksissä EK

19 4 Tulokset Tässä selvityksessä kartoitettiin neljän eri toimialoja edustavien yritysten hyviä toimintatapoja logistiikan hyödyntämisessä. Nämä on esitetty jokaisen pääluvun osalta tiivistetysti oheisissa taulukoissa. Toimitusketjun hallinta ja logistiikkastrategia Asiakaslähtöisyys, toimitusvarmuus ja -nopeus sekä tuotevalikoima olivat haasteltujen mielestä tärkeimpiä yritysten kilpailukykytekijöitä. Logistiikalla oli merkittävä rooli näiden tekijöiden osalta. Logistiikka oli monimuotoisuutensa vuoksi olennainen osa yrityksen liiketoimintastrategiaa. Tämä nähtiin välttämättömäksi, koska strategia auttaa yritysjohtajia esimerkiksi valvomaan toimintoja, arvioimaan riskejä ja ennakoimaan tulevaisuutta. Esimerkkiyritykset korostivat koko toimitusketjun toimivuutta raakaainelähteiltä loppuasiakkaaseen, ketjun osapuolten välistä yhteistyötä ja asiakastarpeiden tyydyttämistä. Lähtökohtana oli organisaation prosessien jatkuva uudistaminen ja tehostaminen. Pyrkimyksenä oli aika ajoin myös haastaa olemassa olevat toimintatavat. Tällaisen toiminnan merkitys korostui yritysten ulkoistaessa entistä enemmän toimintojaan. Juuri ulkoistaminen edellyttää toimitusketjun tehokasta hallintaa ja kehittämistä. Kilpailukyvyn parantaminen, lisäarvon tuottaminen ja logistiikkakustannusten vähentäminen nousivat keskeisiksi tekijöiksi esimerkkiyrityksissä logistiikkaketjun hallinnassa. Logistiikan ohjauksen tavoitteena Esimerkkiyritysten toimintatapoja Logistiikka oli taloudellisen merkityksensä ja monimuotoisuutensa vuoksi olennainen osa yritysten liiketoimintastrategiaa. Yritykset korostivat koko toimitusketju prosessin toimivuutta raaka-ainelähteiltä loppuasiakkaaseen, ketjun osapuolten välistä yhteistyötä ja asiakastarpeiden tyydyttämistä. Lähtökohtana oli uudistaa ja tehostaa jatkuvasti organisaation prosesseja. Yritysten kilpailuetu ja kannattavuus rakentuivat toimitusketjun tehokkaalla hallinnalla. Aika, läpinäkyvyys ja luottamus olivat tärkeitä tekijöitä. Hyvin tärkeänä pidettiin avointa tiedon jakamista toimitusketjun jäsenten välillä. Toimitusketjun menestys riippuu sen kyvystä kerätä, järjestää ja analysoida tietoa ja välittää sitä nopeasti ja tehokkaasti. Yritysten logistiikkastrategioiden tavoitteena oli saavuttaa mahdollisimman optimaalinen ketteryys, mutta sen ohella pyrittiin vahvistamaan kustannustehokkuutta. Tärkeintä oli tyydyttää asiakkaan tarpeet hyvin ja nopeasti. Strategiset ja palvelun laatukysymykset olivat tärkeitä logistisia tekijöitä. Ne tuli ratkaista, jos haluttiin tarjota joustavaa ja kilpailukykyistä palvelua sekä saada synergiaetua. oli yhdistää markkinat, jakeluverkko, valmistus ja hankinta niin, että asiakkaille oli mahdollista tarjota korkealuokkaisia palveluja. Samalla yritys sai sekä kustannus- että arvoetua. Strategiset ja palvelun laatukysymykset olivat tärkeitä logistisia tekijöitä yrityksille. Ne tuli ratkaista, jos haluttiin tarjota joustavaa ja kilpailukykyistä palvelua sekä saada synergiaetua. Myös Ritvanen ja Koivisto (2007) ovat tutkimuksissaan havainneet samansuuntaisia pyrkimyksiä menestyneimpien pkyritysten joukossa. Haasteltujen yritysten edustajien mukaan yritysten logistiikkaketjun kilpailukyky riippui osapuolten yhteistyöstä sekä kyvystä päästä eroon päällekkäisistä ja tarpeettomista töistä. Yrityksen logistiikan toimivuus edellytti onnistuakseen useimmiten koko henkilöstön yhteistyötä. Sukkamestarit ja Orthex olivat järjestäneet logistiikkatoimintansa niin sanotun kokonaisketjuajattelun mukaisesti. Se edellytti tilaus-, tuotanto- ja jakelutoimintojen tiivistä integroimista sähköisen liiketoiminnan high tech -sovelluksilla. Myös muut haastatellut toimivat sekä yritysten sisällä että asiakkaiden ja tavarantoimittajien kanssa hyvin kiinteässä yhteistyössä. Näin logistiikasta muodostui sekä osasto- että organisaatiorajat ylittävä prosessi. Yritysten kilpailuetu ja kannattavuus rakentuivat siis toimitusketjun tehokkaan hallinnan kautta. Asiakkaille pyrittiin tarjoamaan parasta mahdollista palvelua mahdollisimman pienillä kustannuksilla. Jotta tässä onnistuttiin, oli hyvin tärkeää jakaa tietoa toimitusketjun jäsenten välillä avoimesti. Toimitusketjun menestys riippui sen kyvystä kerätä, 18 Logistiikkaosaaminen pk-yrityksissä EK 2008

20 järjestää ja analysoida tietoa ja välittää sitä nopeasti ja tehokkaasti. Aika, läpinäkyvyys ja luottamus olivat tärkeitä tekijöitä toimitusketjun hallinnassa. Asiakkaan saamaa arvoa ja kustannuksia tarkasteltiin usein suhteessa aikaan: mitä vähemmän aikaa toimintoihin kuluu, sitä tyytyväisempi asiakas yleensä oli. Tähän liittyi myös tavoite läpimenoajan (tuotteen kulku tuotantoketjun läpi) lyhentämisestä. Toimintojen piti pääsääntöisesti myös olla läpinäkyviä muille verkoston kumppaneille. Tuotteen kysyntätiedot tuli ideaalitilanteessa olla kaikkien toimitusketjun yritysten saatavilla. Käytännössä tämä ei vielä ollut täysin mahdollista muun muassa kilpailusyistä. Toimintojen ja prosessien sähköistämisen avulla tähän kehityssuuntaan oltiin jo siirtymässä. Läpinäkyvyys liitettiin verkostotoimijoiden väliseen luottamukseen. Luottamuspulastahan on kyse esimerkiksi silloin, jos ostaja tilaa tuotetta reilusti tarvetta enemmän. Yrityshaastattelut paljastivat, että käytännössä toimitusketjun hallinta ei suinkaan ole helppo tehtävä. Orthexin Kari Kallonen katsoi, että hallitussa toimitusketjussa osapuolet seuraavat markkinoita herkeämättä ja reagoivat sieltä saatuun palautteeseen nopeasti. Lisäksi tässä kokonaisketjuajattelussa kaikki osapuolet tähtäävät kilpailukyvyn jatkuvaan parantamiseen. Muiden selvitysten mukaan varsinkin pienemmissä yrityksissä toimitusketjujen kehittäminen on liian usein alkutekijöissään jo pelkästään resurssien puutteen vuoksi. Kehittämisessä on tyypillisesti keskitytty kahden yrityksen välisen toiminnan tehostamiseen. Esimerkkiyritysten edustajat katsoivat, että toimitusketjun hyvällä hallinnalla pystytään ennakoimiaan asiakkaiden käyttäytymistä, lisäämään asiakastyytyväisyyttä ja vähentämään varastomääriä. Haastellut katsoivat, että nykyisin toimitusketjut kilpailevat keskenään yritysten sijasta. Toimitusketjun valinta on siksi yksi yrityksen tärkeimpiä strategisia valintoja. Yritysten logistiikkastrategioiden lähtökohdat ovat varsin samansuuntaiset. Tavoitteena on saavuttaa optimaalinen ketteryys, mutta sen ohella pyritään koko ajan vahvistamaan kustannustehokkuutta. Tärkeintä on tyydyttää asiakkaan tarpeet hyvin ja nopeasti. Sukkamestareilla nopeat tuotannolliset prosessit yhdistyvät lyhyisiin toimitusaikoihin. Tarvittaessa jokaisella kudontakoneella pystytään tuottamaan kaikki eri tuotteet. Kapasiteettien muutokset käyvät silloin nopeasti, muutamassa tunnissa. Toimitusvarmuuteen kiinnitettiin kaikissa yrityksissä erityistä huomiota. Esimerkiksi Primulan Leipomoiden osalta se oli 99,37 prosenttia vuonna Asiakkaiden yksilölliset vaatimukset ovat kasvussa. Yritysten tavoitteena on hallita tavaravirrat joustavasti. Taulukkoon 3 on sijoitettu joitakin esimerkkiyritysten valmistamia tuotteita selvityksessä käytetyn viitekehyksen mukaisesti. Tämä alustava tyypittely perustuu tuotteiden innovatiivisuuteen ja kysynnän ennustettavuuteen sekä yritysten toimitusketjun joustavuuteen. Taulukko 3. Esimerkkiyritysten toimitusketjun joustavuus, kysynnän ennustettavuus ja tuotteiden innovatiivisuus Volatiili Kysynnän ennustettavuus Funktionaaliset tuotteet (esim.) Käyttökankaat (Eurokangas) Kodin perusmuovituotteet (Orthex) Ruokaleivät (Primulan Leipomot) Koko perheen Romeo- ja Julia -sukat (Sukkamestarit) Innovatiiviset tuotteet (esim.) Tekstiilisisustaminen ja -suunnittelu (Eurokangas) Löylyx -saunatuotesarja (Orthex ja Artek -yhteistyö) Premium -ruokaleivät (Primulan Leipomot) Hikisieppari -erikoissukat (Sukkamestarit) Stabiili Kustannustehokas Toimitusketjun joustavuus Responsiivinen / Interaktiivinen Logistiikkaosaaminen pk-yrityksissä EK

21 Verkostot ja alihankinta Yleisimmin ulkoistettuja toimintoja esimerkkiyrityksissä olivat kuljetukset ja palautuslogistiikka. Myös varastointia oli ulkoistettu. Ulkoistaminen oli sitä suositumpaa, mitä kansainvälisempää yrityksen toiminta oli. Esimerkkiyrityksissä jakeluverkoston suunnittelu, logistiikkajärjestelmien kehitystyö ja tuotannon suunnittelu oli jätetty ulkoistamatta. Samansuuntaisia havaintoja on saatu myös kansainvälisissä selvityksissä. Tilausten vastaanotto, inventaarin hallinta ja laskutus tulevat myös tulevaisuudessa olemaan pääosin yritysten omaa toimintaa. Ulkoistamisen motiiveista yleisin oli yrityksen halu keskittyä ydinosaamiseensa. Olennaista oli myös logistiikkakustannusten pienentäminen. Ulkoistamisen taustalla on usein myös pyrkimys joustavampaan toimintaan sekä logistiikan laadun, asiantuntemuksen ja asiakaspalvelun parantamiseen. Primulan Leipomot Oy on viime vuosina panostanut kuljetusten toimivuuteen ja kustannustehokkuuteen. Yhtiö luopui omista autoista 15 vuotta sitten. Käytössä ovat lähinnä suoraan kauppoihin tehtävä tuoretoimitukset. Kuljetuslogistiikassa yhteistyökumppanina on Helsingin KTL. Suunnitteilla on ulkoistaa kuljetustoimintoja myös muille toimijoille. Kuljetus tapahtuu Esimerkkiyritysten toimintatapoja Yritykset olivat ulkoistaneet logistisia toimintojaan onnistuneesti ja suunnittelivat lisäävänsä alihankintaa lähiaikoina. Yritykset keskittyivät ydinosaamiseensa ja halusivat leikata logistiikkakustannuksia. Ulkoistamisen motiiveina olivat myös logistiikan laadun ja asiantuntemuksen kehittäminen, toiminnan joustavoittaminen ja asiakaspalvelun parantaminen. Yrityksissä hankintatoimi oli kohotettu operatiivisen rutiinitoiminnan tasolta strategiseksi osaamisalueeksi. Tätä edellytti muun muassa yritysten toiminnan lisääntyvä kansainvälistyminen ja verkottuminen. Asiakaslähtöisyys ja ennakoivuus olivat yritysten strategisen hankintatoimen tunnusmerkkejä. Suhteet toimittajiin olivat edelleen tärkeä kehityskohde yrityksille. noin 30 eri kuljetusreittiä aamuisin, asiakkaina on yhteensä noin 500 kauppaa. Joka reitillä on reilut 10 jättöpaikkaa. Toimitusten aikaikkunat ovat hyvin tiukat, joten ajoitus on avain. Kuljetusten on oltava perillä noin minuutin haarukassa. Primula toimittaa jonkin verran tuotteita myös Keskon, Inexin ja HDL:n päälogistiikkakeskuksiin. Leipäkuljetuksissa olisi mahdollista säästää yhdistämällä niitä tiettyjen elintarvikkeiden kanssa. Primula voisi tehdä yhteistyötä esimerkiksi tuoretuotteiden tai valmisruokien toimittajien kanssa. Uusia yhteistyökumppaneita etsitään parhaillaan. 20 Logistiikkaosaaminen pk-yrityksissä EK 2008

22 Logistiikkaosaamisen kehittämistarpeet Eurokankaan Carl-Johan Ward korosti hankintaosaamisen ja siihen liittyvän pitkän kokemuksen olevan merkittävä kilpailuetu yritykselle. Varsinkin muotikankaiden osalta tilausten eräkoot tulee saada optimoiduiksi ennakoimalla kysyntää eri tuoteryhmissä. Yritys kehittää järjestelmiään niin, että jatkossa tiedetään hyvin tarkkaan, mikä tavara myymälöissä liikkuu herkimmin. Myymälöiden kassajärjestelmää kehitetään yhteensopivaksi varaston (ohjaus) tietojärjestelmän kanssa. Osto-osaaminen on ratkaisevan tärkeää hyvien myyntikatteiden saamiseksi ja kysynnän nopean tyydyttämisen ja tulevaisuuden ennakoinnin onnistumiseksi. Eurokankaassa osto-organisaatiota on viime vuosina vahvistettu rekrytoinneilla ja muun muassa kouluttamalla. Carl-Johan Wardin mukaan kansainväliseen hankintaan on Suomesta vaikea saada yrityskohtaista, laadukasta ja kohtuuhintaista koulutusta. Primula Leipomot Oy on jo vuodesta 1999 alkaen tehnyt kiinteätä hankintayhteistyötä yhdessä Alueellisten Ykkösleipurien kanssa. Mukana on viisi leipomoa. Tämä ostopooli on hankkinut yhdessä muun muassa raaka-aineita, tietojärjestelmiä, sähkö- ja kaasusopimuksia sekä Nielseniltä ostettavia markkina-analyysejä. Esimerkkiyritysten toimintatapoja Esimerkkiyrityksissä pyrittiin lisäämään asiakkaiden tyytyväisyyttä, vähentämään kustannuksia ja kohentamaan tuottavuutta kehittämällä logistista osaamista. Osaamista haluttiin vahvistaa nimenomaan siten, että se palvelisi toimitusketjun läpinäkyvyyttä ja koko toimitusketjun yhteistyön ja koordi noinnin vahvistamista. Tärkeimmäksi yksittäiseksi kehitys tarpeeksi nousi asiakaspalvelun parantaminen. Tietojärjestelmien kehittämistä pidettiin myös merkittävänä, jotta pysyttäisiin teknologian hyödyntämisen eturintamassa. Lisäksi henkilöstön osaamisesta haluttiin pitää erityistä huolta. Logistiikkaosaaminen pk-yrityksissä EK

23 Tuottavuutta tietojärjestelmillä Esimerkkiyritysten toimintatapoja Yritykset hyödynsivät logistiikan ja tuotannon yhteensovittamisessa tietotekniikkaa hyvin tehokkaasti. Toiminnanohjausjärjestelmät ja muut sähköisen liiketoiminnan toimintatavat olivat yrityksille merkittäviä välineitä. Niiden avulla varaston- ja materiaalinhallinnon, tuotannonohjauksen ja taloushallinnon järjestelmät olivat pitkälle integroitu. Liiketoimintaprosessien tuottavuutta oli tätä kautta saatu merkittävästi kohotettua. Liiketapahtumien valtava määrä edellytti, että esimerkkiyritykset hyödynsivät kehittyneitä tietojärjestelmiä. Tilausten ja toimitusten osalta yritykset hyödynsivät organisaatioiden välisessä tiedonsiirrossa sähköisiä EDI (Electronic Data Interface) -viestejä hyödyntäviä tietojärjestelmiä. Sähköisen liiketoiminnan toteutusta tukemassa yrityksillä oli käytössä ERP (Enterprise Resource Planning) -toiminnanohjausjärjestelmiä. Sukkamestarit, Orthex ja Primulan Leipomot ovat omien alojensa edelläkävijöitä tietojärjestelmien integroimisessa logistiikan ja tuotannon käyttövoimaksi. Sukkamestarit käyttävät heille räätälöityä, Microsoftilta tilattua toiminnan ohjaus- ja sovelluskokonaisuutta ERP Navisionia tilausten käsittelyyn, tuotannon ja varaston ohjaukseen ja hallintaan sekä laskutukseen. Ohjelma keskustelee ketjujen ja operaattorin kanssa EDIteknologiaan perustuvan tilaus- ja laskutusjärjestelmän avulla. Toiminta on täysin riippuvaista tietoliikenneyhteyksistä. Aiemmin tilausten tulostukset, vienti tuotantoon ja varaston valvonta veivät moninkertaisesti enemmän aikaa. Sukkamestareille tulee päivittäin noin 250 tilausta myymälöistä. Niiden käsittelyyn tarvitaan nyt parhaimmillaan kolme näppäimen painallusta, ja järjestelmä on korvannut kahdeksan henkilöä toimistosta. Tilauksia hoitava ainoa työntekijä ehtii osallistua myös asiakaspalveluun ja varastonvalvontaan. Tuotantoa ja varastoa ohjataan päivän tilausten mukaan, ja kaupoilla on vain pienet varastot. Kun kuluttajat ostavat sukkia ja saldoraja alittuu, kaupoista lähtee automaattisesti tilaus kauppaketjulle, joka kokoaa tilaukset päivittäin automaattisesti Sukkamestareille. Tavara toimitetaan asiakkaan terminaaleihin samana päivänä, ja keskusliike hoitaa oman jakelunsa seuraavana päivänä. Sukkamestareiden sähköinen liiketoiminta varmistaa, etteivät toimitukset myöhästele. Toimintatapaa voidaan Jani Tarkin mukaan soveltaa muillekin tuotteille ja toimialoille järjestelmää räätälöimällä. Myös Orthexilla on käytössä niin sanottu jatkuvan tilauksen malli, jossa asiakasyritysten kassajärjestelmät tilaavat tuotteita jatkuvana virtana. Varastosta kerätäänkin noin erää vuodessa. Tuotteita kerätään ja lähetetään vuodessa noin miljoona yksikköä. Tilauksia oli vuonna 2006 noin kappaletta, näistä oli täysin sähköisiä. Logistiikan ja tuotannonohjauksen tehokkuudesta kertoo muun muassa se, että yritys toimitti samana vuonna noin 10 euron 22 Logistiikkaosaaminen pk-yrityksissä EK 2008

Logistiikkaselvitys 2014: Julkistaminen ja keskeiset tulokset

Logistiikkaselvitys 2014: Julkistaminen ja keskeiset tulokset 1 : Julkistaminen ja keskeiset tulokset Turun Liikennepäivä 2014 Professori Lauri Ojala 19.11.2014 LOGISTIIKKASELVITYS 2014 2 Liikenneviraston toimeksianto Tietojen keruu suoritettu keväällä 2014 Toteutettu

Lisätiedot

HYÖTYLOGISTIIKAN MERKITYS ELINKEINOELÄMÄLLE

HYÖTYLOGISTIIKAN MERKITYS ELINKEINOELÄMÄLLE 1 HYÖTYLOGISTIIKAN MERKITYS ELINKEINOELÄMÄLLE Professori Lauri Ojala LIIKENTEEN KUMPPANUUSFOORUMI HYÖTYLIIKENTEEN JAKELULOGISTIIKAN KEHITTÄMINEN Turku, 5.11.2015 ARVIOITA LOGISTIIKASTA OSANA YRITYSTEN

Lisätiedot

Logistiikan tilanne Suomessa Logistiikkaselvitys 2012 -raportin valossa

Logistiikan tilanne Suomessa Logistiikkaselvitys 2012 -raportin valossa 1 Logistiikan tilanne Suomessa Logistiikkaselvitys 2012 -raportin valossa Logistiikka-Kuljetus 2012, Helsinki Erikoistutkija Tomi Solakivi 10.5.2012 LOGISTIIKKASELVITYS 2012 2 Liikenne- ja viestintäministeriön

Lisätiedot

Kestävä yhdyskunta Logistiikan mahdollisuudet

Kestävä yhdyskunta Logistiikan mahdollisuudet 1 Kestävä yhdyskunta Logistiikan mahdollisuudet Savon ilmasto-ohjelman seminaari Erikoistutkija 8.5.2012 LOGISTIIKKASELVITYKSEN TAUSTAA Suomi ja LvM kansainvälisesti edelläkävijöitä logististen toimintaedellytysten

Lisätiedot

Valmet Automotiven kilpailukyky globaalissa toimintaympäristössä. 19.9.2015 Turku

Valmet Automotiven kilpailukyky globaalissa toimintaympäristössä. 19.9.2015 Turku Valmet Automotiven kilpailukyky globaalissa toimintaympäristössä 19.9.2015 Turku Kilpailukyky? On usean tekijän summa Kustannustehokkuus Innovatiivisuus Toimitusketjun hallinta Koulutetun työvoiman saatavuus

Lisätiedot

Verkostojen tehokas tiedonhallinta

Verkostojen tehokas tiedonhallinta Tieto Corporation Verkostojen tehokas tiedonhallinta Value Networks 3.9.2014 Risto Raunio Head of Lean System Tieto, Manufacturing risto.raunio@tieto.com Sisältö Mihin verkostoitumisella pyritään Verkoston

Lisätiedot

Etelä-Savon luomulogistiikan nykyinen malli. 6.3.2014 Suvi Leinonen

Etelä-Savon luomulogistiikan nykyinen malli. 6.3.2014 Suvi Leinonen Etelä-Savon luomulogistiikan nykyinen malli 6.3.2014 Suvi Leinonen S Etelä-Savon luomulogistiikan nykyinen malli - Lihantuottajat S Hankkeen lihantuottajat, naudat ja lampaat http://maps.yandex.com/? um=o3klinp0z0xkjxbusmk89pix_o1hipgq&l=map

Lisätiedot

Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet

Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet VTT Älykkään liikenteen ja logistiikan seminaari Espoo 2.11.2010 Vuorineuvos, taloustiet. tri Kari Neilimo Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet Muuttuva elinkeinojen rakenne; kasvava ja monimuotoistuva

Lisätiedot

Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä. 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen

Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä. 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen Rahoitusperiaatteet yritysten projekteissa Rahoitus voi kohdistua tuotteiden, prosessien, palvelu- tai liiketoimintakonseptien ja työorganisaatioiden

Lisätiedot

Logistiikkakeskuspalveluiden mahdollisuudet Oulussa Jukka Lanu, HUB logistics

Logistiikkakeskuspalveluiden mahdollisuudet Oulussa Jukka Lanu, HUB logistics Logistiikkakeskuspalveluiden mahdollisuudet Oulussa Jukka Lanu, HUB logistics ASIANTUNTIJAPALVELUT LOGISTIIKAN ULKOISTUS- JA PÄÄOMARATKAISUT PAKKAUKSET JA PAKKAUSPALVELUT HUB pähkinänkuoressa Asiakaskohtaisesti

Lisätiedot

Kiitos, että osallistutte Liikenne- ja viestintäministeriön toimeksiantaman valtakunnallisen logistiikkaselvityksen (LOG4) tekemiseen!

Kiitos, että osallistutte Liikenne- ja viestintäministeriön toimeksiantaman valtakunnallisen logistiikkaselvityksen (LOG4) tekemiseen! Hyvä vastaaja, Kiitos, että osallistutte Liikenne- ja viestintäministeriön toimeksiantaman valtakunnallisen logistiikkaselvityksen (LOG4) tekemiseen! Toimitamme kaikille lomakkeen täyttäneille kesäkuussa

Lisätiedot

Tietoverkkotekniikan tutkimusjohtaja

Tietoverkkotekniikan tutkimusjohtaja Logistiikka-alan yritysten tietotekniset valmiudet Etelä-Kymenlaaksossa Tietoverkkotekniikan tutkimusjohtaja Havaintoja toimialasta Logistiikka-alan yritykset Kymenlaaksossa Yli 50 hlön yrityksiä: etelässä

Lisätiedot

Älykkyyttä, mutta millä hinnalla. Logistics 14 -tapahtuma Dr. Karri Rantasila, Asiakaspäällikkö Liikenne ja logistiikka VTT

Älykkyyttä, mutta millä hinnalla. Logistics 14 -tapahtuma Dr. Karri Rantasila, Asiakaspäällikkö Liikenne ja logistiikka VTT Älykkyyttä, mutta millä hinnalla Logistics 14 -tapahtuma Dr. Karri Rantasila, Asiakaspäällikkö Liikenne ja logistiikka VTT Click Logistiikan to edit merkitys Master title yrityksille style Logistiikkakustannukset

Lisätiedot

Yritykset tässä vertailussa:

Yritykset tässä vertailussa: Yritykset tässä vertailussa: This comparison contains the following companies Jouni Sakki Oy Rälssintie 4 B, FIN 72 HELSINKI tel. +358 9 22438785, GSM +358 5 6828 e-mail jouni.sakki@jounisakki.fi Tilaus

Lisätiedot

Elintarvikealan mikroyritysten valmentaminen päivittäistavarakaupan yhteistyökumppaneina

Elintarvikealan mikroyritysten valmentaminen päivittäistavarakaupan yhteistyökumppaneina Elintarvikealan mikroyritysten valmentaminen päivittäistavarakaupan yhteistyökumppaneina Hankkeen tausta Kaupalla on valmiudet toimia kaiken kokoisten tavarantoimittajien kanssa Mikroyritysten pienemmät

Lisätiedot

Suomen IT-palvelumarkkinat: näkymiä vuodelle 2009. Mika Rajamäki

Suomen IT-palvelumarkkinat: näkymiä vuodelle 2009. Mika Rajamäki Suomen IT-palvelumarkkinat: näkymiä vuodelle 2009 Mika Rajamäki Market-Visio Oy Marketvisio on riippumaton ICT-johtamisen ja liiketoiminnan neuvonantaja. Marketvisio yhdistää Gartnerin globaalit resurssit

Lisätiedot

Tuotetiedot helpottamaan hankintatoimen arkea ja kokonaishankinnat hankintatoimen tehostajana Terveys- ja talouspäivät Hämeenlinna 27.9.

Tuotetiedot helpottamaan hankintatoimen arkea ja kokonaishankinnat hankintatoimen tehostajana Terveys- ja talouspäivät Hämeenlinna 27.9. Tuotetiedot helpottamaan hankintatoimen arkea ja kokonaishankinnat hankintatoimen tehostajana Terveys- ja talouspäivät Hämeenlinna 27.9.2013 Ilari Vaalavirta, toimitusjohtaja Mediq Suomi Oy Esityksen sisältö

Lisätiedot

Paikoillenne, valmiit, lähetetty!

Paikoillenne, valmiit, lähetetty! Paikoillenne, valmiit, lähetetty! Toimitusketjun hallinta Logistiikka ei ole pelkästään tavaran siirtämistä ja säilyttämistä, vaan se on keskeinen osa laadukasta palvelua ja tehokasta toimitusketjua Logistiikkayritysten

Lisätiedot

18.1.2006. Riihimäeltä yli 110 miljoonaa tarkkuusvalua liki 60 vuotta Sukupolvenvaihdos pk-yrityksen kannalta 13.11.2013

18.1.2006. Riihimäeltä yli 110 miljoonaa tarkkuusvalua liki 60 vuotta Sukupolvenvaihdos pk-yrityksen kannalta 13.11.2013 18.1.2006 Riihimäeltä yli 110 miljoonaa tarkkuusvalua liki 60 vuotta Sukupolvenvaihdos pk-yrityksen kannalta 13.11.2013 Yrityksen historia 1919 SAKO, Suojeluskuntain Ase ja Konepaja Oy toiminta alkaa Helsingissä

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

RENKAAT - SISÄRENKAAT - LEVYPYÖRÄT - PYÖRÄT - AKSELIT

RENKAAT - SISÄRENKAAT - LEVYPYÖRÄT - PYÖRÄT - AKSELIT Tuoteluettelo / 2014 RENKAAT - SISÄRENKAAT - LEVYPYÖRÄT - PYÖRÄT - AKSELIT Maatalous Teollisuus & materiaalin käsittely Ympäristönhoito Kevytperävaunut Muut laitteet THE SKY IS NOT THE LIMIT STARCO FINLAND

Lisätiedot

Tulevaisuus on hybrideissä

Tulevaisuus on hybrideissä Tulevaisuus on hybrideissä HENRY-seminaari 25.9.2003 Liiketoimintaverkostot ja verkostojohtaminen Kesko Oyj, Strateginen kehitys Lasse Mitronen Sivu 1 Liiketoimintaverkostot ja verkostojohtaminen, HENRY-seminaari

Lisätiedot

Yhteisöllinen oppiminen ja asiakaslähtöinen toiminta avaimet tuottavuuteen ja kasvuun. Tekes-liideri aamukahvitilaisuus 27.5.

Yhteisöllinen oppiminen ja asiakaslähtöinen toiminta avaimet tuottavuuteen ja kasvuun. Tekes-liideri aamukahvitilaisuus 27.5. Yhteisöllinen oppiminen ja asiakaslähtöinen toiminta avaimet tuottavuuteen ja kasvuun Tekes-liideri aamukahvitilaisuus 27.5.2015, Tampere Yritys Lähtökohta Tarve kehittämiselle Esityksen sisältö Kehityshanke

Lisätiedot

Toimitusketjun hallinnan uudet kehityssuunnat. Mikko Kärkkäinen Tammiseminaari 2015

Toimitusketjun hallinnan uudet kehityssuunnat. Mikko Kärkkäinen Tammiseminaari 2015 1 Toimitusketjun hallinnan uudet kehityssuunnat Mikko Kärkkäinen Tammiseminaari 2015 2 Toimitusketjun suunnittelun uudet tuulet Muistinvarainen laskenta mullistaa toimitusketjun suunnittelun Välitön näkyvyys

Lisätiedot

Business Oulu. Teollisuus-Forum 29.5.2013. Wisetime Oy:n esittely

Business Oulu. Teollisuus-Forum 29.5.2013. Wisetime Oy:n esittely Business Oulu Teollisuus-Forum 29.5.2013 Wisetime Oy:n esittely Wisetime Oy Wisetime Oy on oululainen v. 1991 perustettu ohjelmistotalo, jonka omat tuotteet, Wise-järjestelmät ja niihin liittyvät tukipalvelut,

Lisätiedot

- Lähiruokatukku ja -myymälä. LähiPuoti Remes. - Paikallisia Herkkuja -

- Lähiruokatukku ja -myymälä. LähiPuoti Remes. - Paikallisia Herkkuja - - Lähiruokatukku ja -myymälä LähiPuoti Remes - Paikallisia Herkkuja - Yrityksen toiminta: LähiPuoti Remes Oy perustetaan ja toiminta alkaa 2012-2013 vaihteessa, Puotipuksu Kimmo Remes. Lähi- ja luomuruokaa

Lisätiedot

Lisäarvoa asiakkaalle

Lisäarvoa asiakkaalle Lisäarvoa asiakkaalle Hyvä kumppani tuo yritystoiminnalle selkeän lisäarvon. Mellano Oy:n toiminnan tavoitteena on olla asiakkaalleen paras lisäarvon tuottaja. Olemme Suomen johtava kodin kiintokalustekomponenttien

Lisätiedot

Jalostuslogistiikkapalvelut yrityksille 3.11.2015. Jukka Lanu & Marina Sharapova ASIANTUNTIJAPALVELUT LOGISTIIKAN ULKOISTUS- JA PÄÄOMARATKAISUT

Jalostuslogistiikkapalvelut yrityksille 3.11.2015. Jukka Lanu & Marina Sharapova ASIANTUNTIJAPALVELUT LOGISTIIKAN ULKOISTUS- JA PÄÄOMARATKAISUT Jalostuslogistiikkapalvelut yrityksille 3.11.2015 Jukka Lanu & Marina Sharapova ASIANTUNTIJAPALVELUT LOGISTIIKAN ULKOISTUS- JA PÄÄOMARATKAISUT PAKKAUKSET JA PAKKAUSPALVELUT WWW.HUB.FI Agenda Lyhyt yritysesittely

Lisätiedot

Kauppa kulutuskäyttäytymisen murroksessa. Sijoittajasuhdepäällikkö Riikka Toivonen 24.3.2015

Kauppa kulutuskäyttäytymisen murroksessa. Sijoittajasuhdepäällikkö Riikka Toivonen 24.3.2015 Kauppa kulutuskäyttäytymisen murroksessa Sijoittajasuhdepäällikkö Kesko Liikevaihto 9,1 mrd - K-ryhmän myynti 11,3 mrd Liikevaihto 2014 9 071 milj. 2 000 kauppaa kahdeksassa maassa Yli 1,3 milj. asiakaskäyntiä

Lisätiedot

Liiketoimintojen kansainvälinen organisointi ja ulkoistaminen ulkomaille. - alustavia tuloksia. Samuli Rikama

Liiketoimintojen kansainvälinen organisointi ja ulkoistaminen ulkomaille. - alustavia tuloksia. Samuli Rikama Liiketoimintojen kansainvälinen organisointi ja ulkoistaminen ulkomaille - alustavia tuloksia Samuli Rikama Ilmiön taustaa Talouden rakennemuutos, globalisaatio Monikansalliset yritykset veturina Tietotekniikka

Lisätiedot

Oivallustehdas. Oivallustehdas. Sämpläys Oy. Virtaviiva Oy. Fore and Aft Oy Erkki Wirta Tel +358-400-808506 E-mail:erkki.wirta@foreandaft.

Oivallustehdas. Oivallustehdas. Sämpläys Oy. Virtaviiva Oy. Fore and Aft Oy Erkki Wirta Tel +358-400-808506 E-mail:erkki.wirta@foreandaft. Oivallustehdas Fore and Aft Oy Erkki Wirta Tel +358-400-808506 E-mail:erkki.wirta@foreandaft.fi Oivallustehdas Sämpläys Oy vs Virtaviiva Oy Tuotteet A B C D Sämpläys Oy:n toimintaprosessi Tuotantoohjelma

Lisätiedot

Leanillä tehokkuutta meriteollisuuden verkostoihin, 28.01.2015

Leanillä tehokkuutta meriteollisuuden verkostoihin, 28.01.2015 Leanillä tehokkuutta meriteollisuuden verkostoihin, 28.01.2015 Globaaliin kilpailuun vastaaminen kehittämällä suomalaista alihankintaverkostoa Janne Karppinen, Hankintajohtaja, Kemppi Oy Kemppi Oy lyhyesti

Lisätiedot

Kasvun mekanismit - Tutkimustuloksia suomalaisten pk-yritysten kasvun dynamiikasta Hautomot ja Kasvuyrittäjyys -seminaari 23.1.

Kasvun mekanismit - Tutkimustuloksia suomalaisten pk-yritysten kasvun dynamiikasta Hautomot ja Kasvuyrittäjyys -seminaari 23.1. Kasvun mekanismit - Tutkimustuloksia suomalaisten pk-yritysten kasvun dynamiikasta Hautomot ja Kasvuyrittäjyys -seminaari 23.1.2008 Turun kauppakorkeakoulu ja TSE Entre Anne Kovalainen, Jarna Heinonen,

Lisätiedot

LAATUKÄSIKIRJA SFS-EN ISO 9001:2000

LAATUKÄSIKIRJA SFS-EN ISO 9001:2000 LAATUKÄSIKIRJA SFS-EN ISO 9001:2000 LAATUPOLITIIKKA Puutyöliike Pekka Väre Ky:n liiketoiminnan kehittyminen ja jatkuvuus varmistetaan koko henkilökunnan yhdessä omaksumien toimintaperiaatteiden ja yrityksessä

Lisätiedot

Ahlstrom Tiekartta kohti parempaa tulosta

Ahlstrom Tiekartta kohti parempaa tulosta Ahlstrom Tiekartta kohti parempaa tulosta Sakari Ahdekivi Talousjohtaja Rahapäivä 2015 17.9.2015 Ahlstrom tänään Korkealaatuisia kuitupohjaisia materiaaleja valmistava yritys Noin 3 400 työntekijää 22

Lisätiedot

Parempaan jäljitettävyyteen GS1 standardeilla Projektiesittely: GS1 GLS. Mikko Luokkamäki 10.4.2014

Parempaan jäljitettävyyteen GS1 standardeilla Projektiesittely: GS1 GLS. Mikko Luokkamäki 10.4.2014 Parempaan jäljitettävyyteen GS1 standardeilla Projektiesittely: GS1 GLS Mikko Luokkamäki 10.4.2014 Sisältö 1. GS1 organisaatio ja GS1 Finland 2. GS1 standardijärjestelmä 3. GS1 standardit lisäämässä jäljitettävyyttä

Lisätiedot

Toimitusjohtajan katsaus

Toimitusjohtajan katsaus Toimitusjohtajan katsaus Kimmo Alkio Yhtiökokous 2015 Vuosi 2014 kohti kasvua Strategian toteutus jatkuu suunnitellusti Hyvä kehitys IT-palveluissa Vakaa kehitys kohti 10 %:n liikevoittomarginaalia Palveluja

Lisätiedot

Uudenmaan PK-yritysten kehittäminen -kysely. Helmikuu 2010

Uudenmaan PK-yritysten kehittäminen -kysely. Helmikuu 2010 Uudenmaan PK-yritysten kehittäminen -kysely Helmikuu 2010 Kyselyn taustaa ELY-keskus tukee yrityksiä tarjoamalla neuvonta-, kehittämis- ja rahoituspalveluja. ELYkeskuksen tavoitteena on jatkuvasti kehittää

Lisätiedot

Tarkkuutta tuotannon suunnitteluun ennustamisen kehittämisestä Jaakko Takala RELEX Tammiseminaari 22.1.2014

Tarkkuutta tuotannon suunnitteluun ennustamisen kehittämisestä Jaakko Takala RELEX Tammiseminaari 22.1.2014 Tarkkuutta tuotannon suunnitteluun ennustamisen kehittämisestä Jaakko Takala RELEX Tammiseminaari 22.1.2014 Konsernin rakenne 2012 Atria Oyj Liikevaihto 1 344 milj. Henkilöstö 4 898 (keskimäärin) Suomi

Lisätiedot

Pk-yritysten rooli Suomessa 1

Pk-yritysten rooli Suomessa 1 - 1 - Pk-yritysten rooli Suomessa 1 - Yritysten määrä on kasvanut - Yritystoiminta maakunnittain - Pk-yritykset tärkeitä työllistäjiä - Tutkimus- ja kehityspanostukset sekä innovaatiot - Pk-sektorin rooli

Lisätiedot

Kannattavampaa tilaus-toimitusketjun toimitusketjun yhteistyötä. - sovellusten taustaa

Kannattavampaa tilaus-toimitusketjun toimitusketjun yhteistyötä. - sovellusten taustaa Kannattavampaa tilaus-toimitusketjun toimitusketjun yhteistyötä - sovellusten taustaa Jouni Sakki Oy tel. +358 50 60828 e-mail: jouni.sakki@jounisakki.fi www.jounisakki.fi B-to-b tilaus-toimitusketju (Supply

Lisätiedot

Teollisuuden kilpailukyky ja liikenneyhteydet Meriliikennejohtaja Jyrki Ranki Metsä Group

Teollisuuden kilpailukyky ja liikenneyhteydet Meriliikennejohtaja Jyrki Ranki Metsä Group Teollisuuden kilpailukyky ja liikenneyhteydet Meriliikennejohtaja Jyrki Ranki Metsä Group Lapin Liikennepäivät 12.11.2015 Tehoa teollisuuden logistiikkaan Metsä Group ja logistiikka Metsä Groupissa Suomen

Lisätiedot

Palvelukonsepti suurasiakkaille

Palvelukonsepti suurasiakkaille Palvelukonsepti suurasiakkaille Merplast Oy on vuonna 2005 perustettu työpaikkojen työturvallisuuteen ja siihen liittyvään konsultointiin keskittyvä yhtiö. Asiakkaitamme ovat pienet ja keskisuuret yritykset,

Lisätiedot

Itellan osavuosikatsaus Tammi syyskuu 2008. 22.10.2008 Itella Oyj

Itellan osavuosikatsaus Tammi syyskuu 2008. 22.10.2008 Itella Oyj Itellan osavuosikatsaus Tammi syyskuu 2008 1 Itella lyhyesti Palveluita tieto ja tuotevirtojen hallintaan viestinvälitys informaatiologistiikka palvelulogistiikka Liikevaihto 1 688 meuroa, tulos 102 meuroa

Lisätiedot

Muutokset henkilökunnan määrässä yrityksen perustamisesta alkaen. 10 % 15 % kasvanut vähintään viidellä henkilöllä 9 % kasvanut 3-4 henkilöllä 44 % 22 % kasvanut 1-2 henkilöllä pysynyt ennallaan vähentynyt

Lisätiedot

Aldata Solution Oyj. Yhtiökokous 15.4.2004

Aldata Solution Oyj. Yhtiökokous 15.4.2004 Aldata Solution Oyj Yhtiökokous 15.4.2004 Matti Hietala, toimitusjohtaja Aldata Solution Oyj lyhyesti Perustettu 1988 Toimiala Aldata kehittää, markkinoi ja asentaa integroituja kaupan ohjelmistoratkaisuja.

Lisätiedot

Antti-Jussi Tahvanainen & Mika Pajarinen

Antti-Jussi Tahvanainen & Mika Pajarinen Antti-Jussi Tahvanainen & Mika Pajarinen 4/11/2014 Tekstiiliala tänään (AD 2012) Mielenkiintoiset verrokit Megatrendeistä kilpailukykyä? Johtopäätöksiä Tekstiilialan toimialaluokat Liikevoitto Työvoimakustannukset

Lisätiedot

Smart way to smart products. Etteplan Oyj sijoituskohteena

Smart way to smart products. Etteplan Oyj sijoituskohteena Etteplan Oyj sijoituskohteena Sijoitus Invest 2014 -tapahtuma 12.-13.11.2014 Etteplan suunnittelualan edelläkävijä yli 30 vuotta Suomen suurin kone- ja laitesuunnitteluun erikoistunut yritys ja suurimpien

Lisätiedot

Varastossa kaikki hyvin vai onko?

Varastossa kaikki hyvin vai onko? Varastossa kaikki hyvin vai onko? Done Software Solutions Oy Arto Pellonpää Done Software Solutions Oy Revenio Group Oyj 2013 liikevaihto 25,4 MEUR henkilöstö lähes 300 listattu NASDAQ OMX Helsingin Pörssissä

Lisätiedot

Logistiikkapalvelukeskus metalliteollisuuden kunnossapidossa ja alihankinnassa SERVIISI

Logistiikkapalvelukeskus metalliteollisuuden kunnossapidossa ja alihankinnassa SERVIISI Logistiikkapalvelukeskus metalliteollisuuden kunnossapidossa ja alihankinnassa SERVIISI http://partnet.vtt.fi/serviisi/ Hankintalogistiikan ulkoistamisesta hankintatoimen ulkoistamiseen EGLO-ohjelman vuosiseminaari

Lisätiedot

TIETOTEKNIIKAN HYÖDYNTÄMINEN OSANA LIIKETOIMINTAPROSESSEJA: Toiminnan raportointi ja seuranta, tapahtuneisiin poikkeamiin nopea reagointi.

TIETOTEKNIIKAN HYÖDYNTÄMINEN OSANA LIIKETOIMINTAPROSESSEJA: Toiminnan raportointi ja seuranta, tapahtuneisiin poikkeamiin nopea reagointi. TIETOTEKNIIKAN HYÖDYNTÄMINEN OSANA LIIKETOIMINTAPROSESSEJA: Sähköisen liiketoiminnan mahdollisuudet: Sisäiset ja ulkoiset prosessit Toiminnan tehostaminen, reaaliaikaisuus Toiminnan raportointi ja seuranta,

Lisätiedot

Logistiikkayritysten Liitto. Strategia 2012

Logistiikkayritysten Liitto. Strategia 2012 Logistiikkayritysten Liitto Strategia 2012 2 LL STRATEGIA 2012 Perustehtävä Toimintaympäristön muutosvoimat Tahtotila Toimintamalli Organisaatio ja resurssit Jäsenten ja sidosryhmien odotukset Toimenpideohjelma

Lisätiedot

YRITYSTEN LIIKETOIMINTASUHTEET SELVITYS LIIKETOIMINTASUHTEISTA JA VERKOSTOITUMISESTA SUOMESSA

YRITYSTEN LIIKETOIMINTASUHTEET SELVITYS LIIKETOIMINTASUHTEISTA JA VERKOSTOITUMISESTA SUOMESSA YRITYSTEN LIIKETOIMINTASUHTEET SELVITYS LIIKETOIMINTASUHTEISTA JA VERKOSTOITUMISESTA SUOMESSA Tutkimusprojekti Tutkimuksen tausta Eurostatin harmonisoima kyselytutkimus yritysten välisistä liiketoimintasuhteista,

Lisätiedot

Tietohallinnon arvo liiketoiminnalle

Tietohallinnon arvo liiketoiminnalle Tietohallinnon arvo liiketoiminnalle Viikko-seminaari 27.9.2007 Lauri Byckling, Deloitte Mitä on arvo Arvon määritelmiä: Hyöty suhteessa hintaan Laatu suhteessa odotuksiin Saatu lisähyöty Tietohallinnon

Lisätiedot

Rahapäivä 14.9.2010 Asiakaslähtöisemmäksi, globaalimmaksi ja tuottavammaksi KONEeksi. Matti Alahuhta Toimitusjohtaja

Rahapäivä 14.9.2010 Asiakaslähtöisemmäksi, globaalimmaksi ja tuottavammaksi KONEeksi. Matti Alahuhta Toimitusjohtaja Rahapäivä 14.9.2010 Asiakaslähtöisemmäksi, globaalimmaksi ja tuottavammaksi KONEeksi Matti Alahuhta Toimitusjohtaja Sisältö Vuosi on alkanut hyvin KONEen kilpailukyvyn kehittäminen Miten KONE on kehittynyt

Lisätiedot

Itella Oyj Tulos 2007

Itella Oyj Tulos 2007 Itella Oyj Tulos 2007 15.2.2008 1 Itella lyhyesti Palveluita tieto ja tavaravirtojen hallintaan Itella Viestinvälitys kirjeiden, lehtien ja suoramainosten jakelupalvelut Itella Informaatio informaatiologistiikan

Lisätiedot

Suomen logistinen kilpailukyky

Suomen logistinen kilpailukyky 1 Suomen logistinen kilpailukyky -Liikennepoliittisen selonteon selvitysmiesryhmä* ja Logistiikkaselvitys 2012 Väylät & Liikenne 2012 Erikoistutkija Tomi Solakivi 30.8.2012 *Jyrki Paavola (pj.), Antti

Lisätiedot

YHTIÖKOKOUS 9.4.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Teleste Proprietary. All rights reserved.

YHTIÖKOKOUS 9.4.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Teleste Proprietary. All rights reserved. YHTIÖKOKOUS 9.4.2015 Finlandia-talo, Helsinki VISIO - Alamme johtavana toimijana luomme modernia verkottunutta maailmaa uusien laajakaista- ja videoratkaisujen avulla. 1 Teleste lyhyesti 2 Vuosi 2014 keskeiset

Lisätiedot

Yhtiökokous 19.4.2011

Yhtiökokous 19.4.2011 Yhtiökokous 19.4.2011 Toimitusjohtajan katsaus Visio Marimekko on maailman arvostetuin kuviosuunnittelija ja yksi kiehtovimmista designbrändeistä. Strategian kulmakivet 1-12/2010 8.2.2011 Marimekon kangaspainon

Lisätiedot

CASE SLO. Logistiikkaan tehokuutta raportoinnilla Asmo Tapaninen

CASE SLO. Logistiikkaan tehokuutta raportoinnilla Asmo Tapaninen CASE SLO Logistiikkaan tehokuutta raportoinnilla Asmo Tapaninen Esityksen sisältö Yhtiön tausta Projektin lähtötilanne Projektin tarkoitus ja tehtävä Käytetyt tuotteet ja palvelut Aikataulut ja resurssit

Lisätiedot

Osavuosikatsausjulkistus 3 kk (1.11.2009 31.1.2010) Reijo Mäihäniemi Toimitusjohtaja 4.3.2010

Osavuosikatsausjulkistus 3 kk (1.11.2009 31.1.2010) Reijo Mäihäniemi Toimitusjohtaja 4.3.2010 Osavuosikatsausjulkistus 3 kk (1.11.2009 31.1.2010) Reijo Mäihäniemi Toimitusjohtaja 4.3.2010 Sisältö Yhteenveto liiketoiminnan kehityksestä Taloudellinen kehitys 1. neljänneksellä Osavuosikatsaus 1.11.2009

Lisätiedot

MITEN SUOMALAISET YRITYKSET HYÖDYNTÄVÄT VERKOSTOJA PALVELULIIKETOIMINNAN KEHITTÄMISESSÄ? KANNATTAAKO SE?

MITEN SUOMALAISET YRITYKSET HYÖDYNTÄVÄT VERKOSTOJA PALVELULIIKETOIMINNAN KEHITTÄMISESSÄ? KANNATTAAKO SE? MITEN SUOMALAISET YRITYKSET HYÖDYNTÄVÄT VERKOSTOJA PALVELULIIKETOIMINNAN KEHITTÄMISESSÄ? KANNATTAAKO SE? Dosentti Elina Jaakkola Turun kauppakorkeakoulu, Turun yliopisto Serve Research Brunch 18.9.2013

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1-3/2014 30.4.2014 Juha Varelius, toimitusjohtaja SERVICE & SOFTWARE

Osavuosikatsaus 1-3/2014 30.4.2014 Juha Varelius, toimitusjohtaja SERVICE & SOFTWARE Osavuosikatsaus 1-3/2014 30.4.2014 Juha Varelius, toimitusjohtaja Katsauskauden pääkohdat Katsauskauden 1-3/2014 pääkohdat Digia-konserni 1-3/2014 1-3/2013 Muutos % Liikevaihto 23 958 23 513 1,9 % Liikevoitto

Lisätiedot

Tulostiedotustilaisuus 27.2.2014. Toimitusjohtaja Seppo Kuula

Tulostiedotustilaisuus 27.2.2014. Toimitusjohtaja Seppo Kuula Tulostiedotustilaisuus 27.2.2014 Toimitusjohtaja Seppo Kuula Tässä materiaalissa esitetyt markkinoihin ja tulevaisuuteen liittyvät lausunnot ja arviot perustuvat yhtiön johdon tämänhetkisiin näkemyksiin.

Lisätiedot

(Suomen virallinen tilasto (SVT) 2010) 100 % 75 % 50 % 25 % 0 % kyllä ei Pääasialliset asiakkaat kansainvälisesti - julkinen sektori (34) Pääasialliset asiakkaat kansainvälisesti - kuluttajat (35) Pääasialliset

Lisätiedot

Toimitusjohtaja Mikael Mäkinen. Varsinainen yhtiökokous 8.3.2011

Toimitusjohtaja Mikael Mäkinen. Varsinainen yhtiökokous 8.3.2011 Toimitusjohtaja Mikael Mäkinen Varsinainen yhtiökokous 8.3.2011 Saadut tilaukset kasvoivat 49 % MEUR 5 000 4 000 3 000 2 000 1 000 0 2006 2007 2008 2009 2010 8.3.2011 3 Liikevaihto oli vuoden 2009 tasolla

Lisätiedot

Arvoverkkojen kehittämisen rahoitus

Arvoverkkojen kehittämisen rahoitus TEKES 25.6.2013 Jukka Laakso Arvoverkkohankkeiden erityispiirteet Arvoverkkohankkeiden tavoitteena on laaja kansainvälinen liiketoiminta tai merkittävä kansallinen järjestelmätason muutos. Yleisenä tavoitteena

Lisätiedot

Miten PK-yritys pärjää osaamiskilpailussa? PK-johtaja Pentti Mäkinen Toimittajaseminaari 26.10.2010 Porvoo

Miten PK-yritys pärjää osaamiskilpailussa? PK-johtaja Pentti Mäkinen Toimittajaseminaari 26.10.2010 Porvoo Miten PK-yritys pärjää osaamiskilpailussa? PK-johtaja Pentti Mäkinen Toimittajaseminaari 26.10.2010 Porvoo Esityksen sisältö Yrittäjyyden haasteista Suomessa Kasvuyrittäjyyden merkitys rakennemuutoksessa

Lisätiedot

Johtamiskoulutuksen tarve. Simo Halonen 4.10.2007

Johtamiskoulutuksen tarve. Simo Halonen 4.10.2007 Johtamiskoulutuksen tarve Simo Halonen 4.10.2007 Sisältö Teknologiateollisuus ja Salon Konepaja Oy Johtamisosaamisen tarve Johtamisen erityishaasteita Suomessa Ammattikorkeakoulutuksen haasteita Päätoimialat

Lisätiedot

Liiketoimintaosaamisen haasteet Suomessa. 30.8.2010 Matti Alahuhta

Liiketoimintaosaamisen haasteet Suomessa. 30.8.2010 Matti Alahuhta Liiketoimintaosaamisen haasteet Suomessa 30.8.2010 Matti Alahuhta Agenda Liiketoimintaosaamisen haasteet Suomessa Mitä liiketaloustieteiden tutkimus antaa suomalaiselle elinkeinoelämälle? 2 KONE Corporation

Lisätiedot

ENEMMÄN VAI FIKSUMMIN? - ÄLÄ TAPA UUSIA BISNESMAHDOLLISUUKSIA TEHOTTOMALLA TYÖLLÄ! Anssi Tikka, Business Unit Manager

ENEMMÄN VAI FIKSUMMIN? - ÄLÄ TAPA UUSIA BISNESMAHDOLLISUUKSIA TEHOTTOMALLA TYÖLLÄ! Anssi Tikka, Business Unit Manager ENEMMÄN VAI FIKSUMMIN? - ÄLÄ TAPA UUSIA BISNESMAHDOLLISUUKSIA TEHOTTOMALLA TYÖLLÄ! Anssi Tikka, Business Unit Manager Näin saat palvelun laadun, nopeuden ja kannattavuuden kohtaamaan varastoissa ja logistiikkakeskuksissa.

Lisätiedot

tilaus-toimitusketjun yhteistyötä Facts & Figures

tilaus-toimitusketjun yhteistyötä Facts & Figures Kannattavampaa tilaus-toimitusketjun yhteistyötä Facts & Figures Jouni Sakki Oy tel. +358 50 60828 e-mail: jouni.sakki@jounisakki.fi www.jounisakki.fi B-to-b tilaus-toimitusketju Tilaus-toimitusketju lävistää

Lisätiedot

Euroopan yritystutkimus (ECS) 2013 Joitain Suomea koskevia tuloksia + johtopäätöksiä. Tuomo Alasoini, Tekes Maija Lyly-Yrjänäinen, TEM 10.3.

Euroopan yritystutkimus (ECS) 2013 Joitain Suomea koskevia tuloksia + johtopäätöksiä. Tuomo Alasoini, Tekes Maija Lyly-Yrjänäinen, TEM 10.3. Euroopan yritystutkimus (ECS) 13 Joitain Suomea koskevia tuloksia + johtopäätöksiä Tuomo Alasoini, Tekes Maija Lyly-Yrjänäinen, TEM.3.14 ECS 13: mikä ja miten? ECS 13 on Eurofoundin toteuttama haastattelututkimus,

Lisätiedot

LEIPÄÄ LEIVÄSTÄ. 8.12.2015 Leena Hyrylä

LEIPÄÄ LEIVÄSTÄ. 8.12.2015 Leena Hyrylä LEIPÄÄ LEIVÄSTÄ 8.12.2015 Leena Hyrylä Esityksen sisältö: Leipomoteollisuuden rakenne Markkinoiden kehitys Taloudellinen tilanne Tulevaisuuden näkymiä Pk-yritysbarometri 2/2015 SWOT PK-toimialabarometri

Lisätiedot

BE STRONGER WITH BE.

BE STRONGER WITH BE. BE STRONGER WITH BE. FI BE GROUP YHDESSÄ ENEMMÄN ETUJA ASIAKKAALLE BE Group Oy Ab on osa Pohjois- Euroopan johtavaa teräksen, ruostumattoman teräksen ja alumiinin kauppaan ja tuotantopalveluihin erikoistunutta,

Lisätiedot

LUT/TUTA 2011 CS20A0050 Toimitusketjun hallinta Case Rasa

LUT/TUTA 2011 CS20A0050 Toimitusketjun hallinta Case Rasa YRITYSKUVAUS RASA OY Rasa Oy on suomalainen teollisuusyritys, joka on perustettu 50-luvulla. Rasa Oy toimittaa rakentamiseen liittyviä ratkaisuja, ja sillä on toimipisteitä 12 maassa. Se pyrkii tarjoamaan

Lisätiedot

Suomen mobiiliklusterin kansainväliset mahdollisuudet ja haasteet

Suomen mobiiliklusterin kansainväliset mahdollisuudet ja haasteet Suomen mobiiliklusterin kansainväliset mahdollisuudet ja haasteet TkT Kari Tilli Teknologiajohtaja Tekes LEAD projektiseminaari, Dipoli, Espoo 24. toukokuuta 2005 Teknologian kehittämiskeskus 1 Esityksen

Lisätiedot

Juhlaa joka päivä! HYVÄ MAKU EI SYNNY SATTUMALTA, SE SYNTYY OSAAMISESTA

Juhlaa joka päivä! HYVÄ MAKU EI SYNNY SATTUMALTA, SE SYNTYY OSAAMISESTA Juhlaa joka päivä! HYVÄ MAKU EI SYNNY SATTUMALTA, SE SYNTYY OSAAMISESTA - Leipomo Oy E. Boström Ab on perustettu 1939-100 %:nen perheyritys; 3 omistajaa - Liikevaihto vajaat 5 milj. - Vienti v. 2014 20

Lisätiedot

KESKO OSTAA ONNISEN 1

KESKO OSTAA ONNISEN 1 KESKO OSTAA ONNISEN 1 KESKO OSTAA ONNISEN Velaton kauppahinta noin 369 milj. euroa Ostettavan liiketoiminnan liikevaihto 10/2014-9/2015 1,4 mrd euroa, käyttökate 39 milj. euroa Onninen toimii Suomessa,

Lisätiedot

Yksi pankki - monta maata Menestyksellinen integraatio yli rajojen

Yksi pankki - monta maata Menestyksellinen integraatio yli rajojen Yksi pankki - monta maata Menestyksellinen integraatio yli rajojen Uudista ja Uudistu 2007 Pekka Nuuttila Varatoimitusjohtaja Nordea Pankki Suomi Oyj 27.9.2007 Nordea Pohjoismaiden johtava pankki Nordean

Lisätiedot

Johtoryhmä. Toimitusjohtaja Pekka Laitinen. Myyntijohtaja Mikael Winqvist. Hallintopäällikkö Tapio Kuitunen. Vt. palvelujohtaja Juho Vartiainen

Johtoryhmä. Toimitusjohtaja Pekka Laitinen. Myyntijohtaja Mikael Winqvist. Hallintopäällikkö Tapio Kuitunen. Vt. palvelujohtaja Juho Vartiainen Pähkinänkuoressa Signal Partners on vuonna 2010 perustettu suomalaisessa omistuksessa oleva yritys. Toimimme pääasiallisesti Pohjoismaissa ja palvelemme kansainvälisesti toimivien asiakkaidemme koko organisaatiota

Lisätiedot

Pohjoismaisen JMIhankintaverkoston. kysyntäennusteita hyödyntäen. Eglo-seminaari Helsinki, 30.5.2006 Heli Laurikkala ja Tero Kankkunen

Pohjoismaisen JMIhankintaverkoston. kysyntäennusteita hyödyntäen. Eglo-seminaari Helsinki, 30.5.2006 Heli Laurikkala ja Tero Kankkunen Pohjoismaisen JMIhankintaverkoston kehittäminen kysyntäennusteita hyödyntäen Eglo-seminaari Helsinki, 30.5.2006 Heli Laurikkala ja Tero Kankkunen Sisällys Lähtökohta Osallistujat Tavoitteet Aikataulu Toimenpiteet

Lisätiedot

Heikki Vauhkonen 10.2.2011. Tulikivi Oyj

Heikki Vauhkonen 10.2.2011. Tulikivi Oyj Heikki Vauhkonen 10.2.2011 Tulikivi Oyj Osavuosikatsaus 01-012/2010 Tulikivi-konsernin liikevaihto neljännellä vuosineljänneksellä oli 16,6 me (15,6 me 10-12/2009), liikevoitto 0,8 (0,3) me ja tulos ennen

Lisätiedot

1. KYSYMYS. Mallivastaus (1. kysymys, s. 312)

1. KYSYMYS. Mallivastaus (1. kysymys, s. 312) Liiketaloustieteen valintakoekysymykset 2015, HY/maatalous-metsätieteellinen tiedekunta (teoksesta Viitala Riitta ja Jylhä Eila: Liiketoimintaosaaminen. Menestyvän liiketoiminnan perusta, 2013). 1. KYSYMYS

Lisätiedot

Näin K-ruokakaupan valikoima syntyy ja elää

Näin K-ruokakaupan valikoima syntyy ja elää Näin K-ruokakaupan valikoima syntyy ja elää Seminaariesitys PTY:n toteuttamassa hankkeessa: Elintarvikealan mikroyritysten valmentaminen päivittäistavarakaupan yhteistyökumppaneina Paikalliset tuotteet

Lisätiedot

KOHTI KAUPAN ALAN PARASTA ASIAKASKOKEMUSTA TALOUS- JA RAHOITUSJOHTAJA JUKKA ERLUND 17.9.2015

KOHTI KAUPAN ALAN PARASTA ASIAKASKOKEMUSTA TALOUS- JA RAHOITUSJOHTAJA JUKKA ERLUND 17.9.2015 KOHTI KAUPAN ALAN PARASTA ASIAKASKOKEMUSTA TALOUS- JA RAHOITUSJOHTAJA JUKKA ERLUND 17.9.2015 KESKON AVAINLUVUT 2014 Liikevaihto Liikevoitto* 9 071 M 233 M Omavaraisuusaste Likvidit varat Sidotun pääoman

Lisätiedot

HUB logistics. Kansainvälisen Hankintalogistiikan palveluinnovaatio Case Rautaruukki Oyj

HUB logistics. Kansainvälisen Hankintalogistiikan palveluinnovaatio Case Rautaruukki Oyj Seminaariohjelma HUB logistics Kansainvälisen Hankintalogistiikan palveluinnovaatio Case Rautaruukki Oyj HUBin palvelutarjooma Toimitusketjun ohjaus- ja kehitysprosessi Hankinta Tuotanto Varastointi Myynti

Lisätiedot

Keitele Group ja Kemijärven tehtaan avaamat mahdollisuudet puutalouden kehittämiselle

Keitele Group ja Kemijärven tehtaan avaamat mahdollisuudet puutalouden kehittämiselle Keitele Group ja Kemijärven tehtaan avaamat mahdollisuudet puutalouden kehittämiselle Keitele Group taustaa Lappi Timber Oy saha Keitele Engineered Wood Oy liimapuutehdas Hankkeen vaikuttavuus Puuta maailman

Lisätiedot

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma (2008) 2012 2015 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Ohjelman tavoitteena on uudistaa sosiaali- ja terveyspalveluita innovaatiotoiminnan

Lisätiedot

Uusia mahdollisuuksia suuren ja pienen yhteistyöstä

Uusia mahdollisuuksia suuren ja pienen yhteistyöstä Uusia mahdollisuuksia suuren ja pienen yhteistyöstä Olli Laitinen Metsäliitto Puunhankinta 1 2 3 Edistämme kestävän kehityksen mukaista tulevaisuutta Tuotteidemme pääraaka-aine on kestävästi hoidetuissa

Lisätiedot

www.hankintatoimi.fi 21.06.2010 Juha-Pekka Anttila VTT

www.hankintatoimi.fi 21.06.2010 Juha-Pekka Anttila VTT www.hankintatoimi.fi 21.06.2010 Juha-Pekka Anttila VTT Hankintatoimen kehittäminen teknologiateollisuudessa - VTT mukana kehitystyössä VTT:n Liiketoiminta ja teknologian johtaminen -osaamiskeskuksen toteuttamissa

Lisätiedot

Jukka Laakkonen 26.5.2011

Jukka Laakkonen 26.5.2011 Jukka Laakkonen 26.5.2011 1 2 Hydroline Oy Kansainvälisellä hankinnalla kasvuun 3 Hydroline Oy Hydraulisylinterien suunnittelu, valmistus ja myynti Alan johtava yritys Suomessa, yksi nyky-aikaisimmista

Lisätiedot

Edistyksellisiä teknologiaratkaisuja ja palveluja luonnonvarojen kestävään hyödyntämiseen

Edistyksellisiä teknologiaratkaisuja ja palveluja luonnonvarojen kestävään hyödyntämiseen Edistyksellisiä teknologiaratkaisuja ja palveluja luonnonvarojen kestävään hyödyntämiseen Kalle Härkki EVP, President Minerals Processing Pörssisäätiön Pörssi-illat Kevät 2015 Outotec lyhyesti Liikevaihto

Lisätiedot

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK Mikä on innovaatio innovaatiostrategia innovaatiopolitiikka???

Lisätiedot

TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013. 26.3.2014 Johanna Lamminen

TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013. 26.3.2014 Johanna Lamminen TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013 26.3.2014 Johanna Lamminen Gasum lyhyesti Gasum on suomalainen luonnonkaasujen osaaja. Yhtiö tuo Suomeen maakaasua, ja siirtää ja toimittaa sitä energiantuotantoon, teollisuudelle,

Lisätiedot

Tavoitteena kannattava kasvu. Yhtiökokous Repe Harmanen, toimitusjohtaja 16.3.2015

Tavoitteena kannattava kasvu. Yhtiökokous Repe Harmanen, toimitusjohtaja 16.3.2015 Tavoitteena kannattava kasvu Yhtiökokous Repe Harmanen, toimitusjohtaja 16.3.2015 Asiakaslupauksemme Takaamme jatkuvuuden ja teemme tulevaisuuden ajallaan ja rahallaan. 1. Toimintamme Merkittävin osa liiketoiminnastamme

Lisätiedot

Talousjohtamisen uusi rooli

Talousjohtamisen uusi rooli 1 25.4.2013 Author / Subject Talousjohtamisen uusi rooli - case Ponsse Oyj Petri Härkönen, Ponsse Oyj 25.4.2013 Sanomatalo, Helsinki 2 Ponsse Oyj Talousjohtamisen muuttunut ja täydentyvä rooli Talousjohtaminen

Lisätiedot

Pirkanmaan ELY-keskus pk-yritysten kasvun ja kansainvälistymisen edistäjänä. Tiina Ropo kansainvälistymisasiantuntija Pirkanmaan ELY-keskus

Pirkanmaan ELY-keskus pk-yritysten kasvun ja kansainvälistymisen edistäjänä. Tiina Ropo kansainvälistymisasiantuntija Pirkanmaan ELY-keskus Pirkanmaan ELY-keskus pk-yritysten kasvun ja kansainvälistymisen edistäjänä Tiina Ropo kansainvälistymisasiantuntija Pirkanmaan ELY-keskus 21.11.2012 Paukkuja uuden kasvun aikaansaamiseksi uusien kasvuyritysten

Lisätiedot