SUOMI KIRJALLINEN OSA KESKIPITKÄ OPPIMÄÄRÄ MEDELLÅNG LÄROKURS YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SUOMI KIRJALLINEN OSA KESKIPITKÄ OPPIMÄÄRÄ MEDELLÅNG LÄROKURS 18.9.2015 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN"

Transkriptio

1 SUOMI KIRJALLINEN OSA KESKIPITKÄ OPPIMÄÄRÄ MEDELLÅNG LÄROKURS YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN

2 1 TEKSTIN YMMÄRTÄMINEN 1.1 Lue tekstit 1.1a 1.1e ja vastaa niihin liittyviin kysymyksiin 1 25 valitsemalla asiayhteyteen parhaiten sopiva vaihtoehto. Merkitse valintasi lyijykynällä mustaten optiseen vastauslomakkeeseen. 1.1a Siperia on cool! Turkulainen opiskelija Liisa Lundell halusi elää puoli vuotta paikassa, jossa voi kokea 50 asteen pakkasen. Siperiassa asteen pakkasta pidetään lauhana ulkoilukelinä. Kun hän ilmoitti lähtevänsä opiskelijavaihtoon Siperiaan, kavereiden kommentit jakautuivat ääripäihin. Osa piti häntä ihan hulluna. Joidenkin mielestä se oli siistiä. Liisaa houkutti enemmän 40 asteen kylmyys kuin 40 asteen kuumuus. Liisa saapui asukasluvultaan vähän Turkua isompaan Jakutskiin tammikuussa. Tammikuun keskilämpötila kaupungissa on 43 astetta, mutta kylmimmillään pakkasta oli 50. Koko kaupunki oli verhoutunut niin sankkaan pakkassumuun, että siitä ei näkynyt juuri mitään. Ulkona ei pystynyt olemaan kuin lyhyitä hetkiä, ja uudessa kaupungissa oli todella vaikeaa suunnistaa. Lyhyitä ulkoilmapyrähdyksiäkin varten Liisan on nyt varustauduttava kunnolla. Hän tarvitsee eri materiaaleista tehtyjä vaatteita päällekkäin. Villaa ja fleeceä alla ja päällimmäisenä paksu untuvatakki. Heti saavuttuaan Siperiaan Liisa hankki poronkarvasta ja huovasta valmistetut saappaat. Paikallisista moni pukeutuu päästä jalkoihin turkiksiin. Suomesta hän toi mukanaan kaksi karvalakkia. Hänen mielestään karva lämmittää myös vierestä. Kun läpät ovat alhaalla, myös kasvot pysyvät paremmin lämpimänä. Kasvojen suojaaminen paleltumilta onkin vaikeinta. Moni käyttää kasvoilla huivia tai pitää kättä kasvojensa edessä. Silmien eteen ei voi laittaa mitään, koska silloin ei näe eteensä. Silmäripsien jäätyminen on tuttua Suomestakin, mutta nyt Liisasta on tuntunut, että silmäluomiakin palelee. Koska sisällä on lämmintä, pukeutuminen ja riisuminen ovat melkoisia operaatioita. Paikalliset virittävät usein huiveja lisälämmikkeeksi hartioille ja lantiolle, sillä sisälle mennessä ne on helpompi riisua kuin villapaidat. 1

3 Kaupoissa ja muissa paikoissa on monta tuulikaappia estämässä pakkasen hiipimistä sisälle. Ovensuussa on usein vartioitu narikka, johon arvokkaat turkikset ja muut vaatekerrokset voi kätevästi jättää. Liisan mielestä äärimmäinen ilmasto näkyy Jakutskissa monella tavalla. Talojen välillä risteilee putkia ja johtoja, sillä ikiroudan takia ne on rakennettava maan päälle. Kerrostalotkin seisovat paalujen varassa. Pakkanen tuo kaupunkiin myös kauneutta. Jääveistoksia on paljon, esimerkiksi kauppojen ja ravintoloiden edessä. Kovimmilla pakkasilla siperialaisetkaan eivät liiku ulkona muuten kuin siirtyäkseen nopeasti paikasta toiseen. Bussi on yleinen kulkupeli, ja ne kulkevat usein. Autot pidetään käynnissä esimerkiksi kaupassakäynnin aikana. Kännykät näyttävät kuitenkin toimivan. Liisa on nähnyt ihmisten käyttävän älypuhelinta nenällään, kun he eivät tarkene ottaa käsineitä pois kädestä. Tammikuussa Liisa teki retken 600 kilometrin päässä sijaitsevaan Oimjakoniin, joka on maailman kylmin asuttu paikka. Oimjakonissa mitattiin 1920-luvulla pohjoisen pallonpuoliskon epävirallinen pakkasennätys 71,2. Ajomatka sinne veti vakavaksi. Ajatus välille jäämisestä hirvitti Liisaa. Tie oli huono, ja autoja kulki harvakseen. Matkan varrella oli vain jokunen huoltoasema. Matkailijaryhmää oli johdattamassa opas, joka tiesi kertoa tien olevan vielä huonompi kesällä. Hän oli juuttunut kesällä taipaleelle viideksi päiväksi. Ajamiseen kului kaksi päivää, ja ryhmä yöpyi pienessä kylässä. Oimjakonissa Liisa sai ensimmäisen paleltuman. Nenänpäähän ilmestyi valkoinen läikkä. Onneksi hän liikkui ryhmässä, joten muut huomasivat sen, ennen kuin se ehti mennä sen pahemmaksi. Lähde: Turun Sanomien EXTRA-liite b Entti vai Pentti? Kun sinulta kysytään, kuka olet, vastaat nimelläsi. Etunimi on tärkeä. Se heijastaa kulttuuriamme ja liittyy vahvasti identiteettiimme. Nimistöntutkimuksen dosentti Minna Saarelma-Paukkala työskentelee Helsingin yliopiston Almanakkatoimiston johtajana, ja hän kertoo, että hän saa jatkuvasti yhteydenottoja kansalaisilta, jotka ovat kiinnostuneita etunimiensä taustoista ja merkityksistä. Nimet eivät ole satunnaisia, vaan tarkkaan harkittuja. Koska nimi on vanhempien antama, siihen liittyy suhde perheeseen ja sukuun. 2

4 Nimet herättävät paljon tunteita. Monille on myös tärkeää saada oma nimi kalenteriin, jotta sitä voi juhlia. Suomessa on erityisen vahva nimipäiväperinne, samoin Ruotsissa. Sen sijaan Tanskassa ja Norjassa näin ei ole, vaikka sielläkin on nimipäivät kalenterissa. Katolisilla ja ortodokseilla on pyhimyskalenterit. Niiden mukaan nimetyt voivat juhlia omaa pyhimystään, mutta se ei ole samalla oma nimipäivä. Viiden vuoden välein kalenteriin tulee uusia nimiä. Kriteerinä on nimen yleisyys eli se, että nimeä on vuoden 1965 jälkeen annettu ensimmäiseksi etunimeksi vähintään 500 lapselle. Tilaa uusille nimille on, sillä kalenterissa on yhä useita päiviä, joilla on vain yksi tai kaksi nimeä. Juuri nyt on muodissa kolme vahvaa nimenantotrendiä. Ensimmäinen on uusvanhat nimet, kuten Aino, Helmi, Niilo ja Onni. Ne ovat olleet suosittuja edellisen kerran noin sata vuotta sitten. Isovanhempien tai mieluummin isoisovanhempien nimet tuntuvat nyt raikkailta. Toinen nimitrendi on vierasperäiset tulokkaat: Isla, Stella, Milo, Luka. Tässä ei ole mitään uutta, sillä nimiä on aina omaksuttu muualta. Kolmas vahva trendi on antaa lapselle mahdollisimman harvinainen, jopa uniikki nimi. Tämä on nimenomaan 2000-luvun ilmiö. Lapselle annetaan esimerkiksi luontonimiä: Apila, Kevät, Mesi, Pouta tai Tyrsky. Toiset taas keksivät uusia nimiä jo olemassa olevien nimien mallin mukaan. Ne eivät tarkoita mitään, mutta ne tunnistaa helposti nimiksi: Eeta, Henja, Manja, Vaatu, Entti. Tällä hetkellä ei lapselle kelpaa tavallinen suomalainen perusnimi, vaan nimellä halutaan erottua joukosta. Vielä 1950-luvulla oli toisin. Sotien jälkeisen kulttuurin yhtenäisyys näkyi myös nimissä. Silloin ajateltiin, että on hyvä antaa tavallinen nimi, jolla lapsi liittyi vahvasti yhteisöön: Pekka tai Heikki, Maija tai Liisa. Kaikkein yhdenmukaisinta nimenanto oli 1960-luvulla. Tuolloin tiettynä vuonna syntyneistä lapsista jopa seitsemän prosenttia sai etunimekseen Sari tai Mika. Etunimimuoti vaihtelee nyt paljon nopeammin kuin sata vuotta sitten. Silloin oli yleistä antaa vain suvussa kulkeneita nimiä. Nyt niitä annetaan useimmiten toiseksi tai kolmanneksi nimeksi. Kolmen etunimen yleistyminen on antanut enemmän mahdollisuuksia leikitellä. Samalle ihmiselle voidaan antaa sekä muodikkaita että perinteisiä nimiä. Isossa-Britanniassa on tutkittu luokka-aseman vaikutusta nimenantoon. Huomattiin, että yläluokka antaa mieluusti perinteisiä nimiä, työväenluokka taas erikoisempia ja leikitteleviä. Myös Suomessa on puhuttu lähiönimistä. Ne ovat usein vieraskielisiä versioita perintei- 3

5 c sistä nimistä. Tällaiseen parempaan nimeen voi myös sisältyä toiveita lapsen sosiaalisesta noususta. Sillä voi myös hienostella silloin, kun oma elämä ei ole erityisen hohdokasta. Kaikilla on varaa edes hienoon nimeen. Millaisia nimiä nykypäivän pienet Emmat ja Onnit tulevat antamaan omille lapsilleen? Tutkija uskoo, että jos nimimuoti etenee nykyisen kaltaisissa sykleissä, parinkymmenen vuoden kuluttua tullaan näkemään suurten ikäluokkien nimiä. Niistäkin suosituiksi nousee vain osa. Ovatko ne Pirkkoja, Penttejä, Raimoja vai Ritvoja, sitä ei vielä voi ennustaa. Jotain viitteitä tulevasta voi nähdä yllättävästä lähteestä. Lemmikeille valitaan usein koekäyttöön nimiä, joista myöhemmin tulee suosittuja ihmisilläkin. Naapuristossa saattaa olla koiria, joiden nimi on Reino, Erkki tai Martti. Aluksi ne tuntuvat huvittavilta, mutta sitten niihin tottuu. Ehkä parin vuoden päästä tapaamme jo uusia Martteja paitsi talutushihnassa myös vauvanvaunuissa. Lähde: Kotiliesi 14/2014 Terveysuutisia Jos rokotusten vastustaminen yleistyisi, se toisi takaisin vanhat sairaudet. Ei kannata ajatella, että omat lapset voi jättää rokottamatta, kun muut ottavat rokotteen, sanoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ylilääkäri Tuija Leino. Rokotusten vastustaminen on saanut viime vuosina paljon julkisuutta, mutta rokotusprosentti ei ole juurikaan muuttunut. Kansalliseen rokotusohjelmaan kuuluvia sairauksia vastaan on varsin hyvä suoja. Esimerkiksi vaara sairastua tuhkarokkoon kasvaa kuitenkin heti, jos rokotuksen ottaneita on alle 90 prosenttia. Syynä on matkailu, sillä kaikkialla maailmassa ei ole vastaavanlaisia rokotusohjelmia kuin Suomessa. Viimeksi Euroopassa oli tuhkarokkoepidemia vuonna (tuhkarokko = mässling) Lähde: TEHY 3/ Yhä useampi lapsi kärsii korkeasta kolesterolista. Osasyynä tähän on epäterveellinen ruokavalio. Vaikka korkea kolesteroli on oireeton, sillä voi olla vakavia seurauksia lapsen myöhemmässä elämässä. Akate- 4

6 135 miaprofessori Elina Ikosen mukaan lasten korkea kolesteroli johtuu ruokavaliosta, joka sisältää paljon kovia rasvoja ja rasvaista lihaa. Moni ajattelee ruokavalion olevan kunnossa, kun syödään monipuolisesti ja leivän päälle levitetään kevytmargariinia. Rasvaa ei kuitenkaan tule liiaksi vältellä, vaan kannattaa pitää huoli siitä, että lapsi saa riittävästi elimistölle tarpeellisia pehmeitä rasvoja. Lähde: Sairaanhoitaja 8/ d Minna Canth Useassa suomalaisessa kaupungissa on Minna Canthin katu ja kolmessa myös hänen patsaansa. Itä-Suomen yliopiston Kuopion kampuksen toinen päärakennus Canthia on saanut nimensä hänen mukaansa, ja lisäksi hänen nimeään kantaa moni muukin rakennus. Minna Canthin syntymän satavuotisjuhlavuonna 1944 hänestä ilmestyi postimerkki, ja hän sai ensimmäisenä naisena Suomessa oman liputuspäivän vuonna Minna Canthin päivää vietetään joka vuosi hänen syntymäpäivänään maaliskuun 19. päivänä, ja se on myös tasaarvon päivä. Mutta kuka oli Minna Canth, ja mikä oli hänen elämäntyönsä? Hän syntyi vuonna 1844 Tampereella ja sai kasteessa nimen Ulrika Wilhelmina Johnson, ja hän kuoli Kuopiossa vuonna Hän oli ammatiltaan kirjailija ja lehtinainen ja lisäksi yhteiskunnallinen vaikuttaja, uusien kansainvälisten aatteiden ja kulttuurivirtausten välittäjä, seitsenlapsisen perheen yksinhuoltaja sekä liikenainen. Canthin tyttökoulukokemukset Kuopiossa olivat turhauttavia, ja hän arvosteli niitä myöhemmin näkyvästi todeten, että tyttökouluissa syntyy käsityötaitoisia naisraukkoja, jotka kulkevat tietämättömyyden kahleissa. Avioikäiseksi vartuttuaan Canth haaveili, vastoin ajan yleistä tapaa, itsenäisen naisen urasta. Jyväskylässä käynnistyi vuonna 1863 kansakoulunopettajaseminaari, joka oli tie vapauteen: opettajattarena nainen saattoi elättää itsensä menemättä naimisiin. Sitä ennen naiset olivat voineet kouluttautua Suomessa vain kätilöiksi. Canthin opinnot Jyväskylässä keskeytyivät, kun hän vastasi myöntävästi opettajansa Johan Ferdinand Canthin kosintaan. Naimisissa olevan naisen ei ollut tuohon aikaan soveliasta opiskella. 5

7 Canthin ensimmäiset näytelmät Murtovarkaus ja Roinilan talossa 1880-luvun alussa olivat romanttisia kansannäytelmiä maalaisympäristöstä. Mutta hyvin pian Canthin tyyli muuttui. Työmiehen vaimo vuodelta 1885 oli ensimmäinen suomalainen näytelmä, jonka henkilöillä oli työläistausta. Näytelmä kritisoi juoppouden ja kristillisen kaksinaismoraalin lisäksi muun muassa naisten heikkoa asemaa, esimerkiksi sitä, että naisella ei ollut lakisääteistä oikeutta omaan palkkaansa. Muutama vuosi Työmiehen vaimon ilmestymisen jälkeen säädettiin laki, joka oikeutti naisen hallitsemaan omaa ansiotuloaan. Canthin näytelmä vaikutti myönteisesti asian käsittelyyn eduskunnassa. Canthin näytelmä Sylvi sai ensi-iltansa 1893 Ruotsalaisessa teatterissa. Päähenkilö Sylvi on holhoojansa nainut tyttö, joka rakastuu toiseen ja murhaa miehensä mutta jää sitten rakastettunsakin hylkäämäksi. Näytelmää on esitetty myös ulkomailla, mm. Göteborgissa ja Berliinissä. Sylvi on paitsi ajaton myös kansainvälinen. Sylvin elämä on täysin tätä päivää, sillä jossain päin maailmaa naitetaan 9-vuotiaita tyttöjä, ja muuallakin on yleistä, ettei naisella ole oikeutta seksuaalisuuteensa. Kun Sylvi näytelmän lopussa murtuu vankilassa, Göteborgissa katsomosta kuului paljon itkua ja joitakuita piti jopa taluttaa teatterisalista ulos, aivan kuten Helsingin ensi-illassa vuonna Minna Canth syntyi suomenkieliseen kotiin. Kotikieli oli suomi, mutta ajan tavan mukaan hänen koulukielensä oli ruotsi. Canth harjoitteli tietoisesti suomen kieltään kuuntelemalla ihmisten puheita ja merkitsemällä muistiin paikallisia sanontoja. Kielikysymyksessä hän näyttää kuitenkin olleen reaalipoliitikko ja sovinnollinen. Hän pani nuorimman tyttärensä Lyylin ruotsalaiseen yhteiskouluun, kun siellä vihdoin tytöillä oli mahdollisuus ylioppilastutkintoon. Kun 1890-luvun alussa Suomen ja Venäjän välit kylmenivät, Canth näki, että kieliriidat piti unohtaa ja suomalaisten tuli yhtenäisenä kansana vastustaa ulkoista vaaraa. Lähteet: ; ; fi.wikipedia.org

8 1.1e Kirjasto merellä, pyörillä ja saarella Merimieskirjasto on kuljettanut kirjoja ympäri maailmaa vuodesta 1928 lähtien. Alussa aluksilla ei ollut kirjahyllyjä, vaan lukemisto saapui perille puisissa laivakirjastokaapeissa. Ne saatettiin kuljettaa laivoihin huomaamattomasti, koska merimiesten lukuintoa pidettiin vallankumouksellisena ilmiönä. Nykyisin laivojen yhteyshenkilöt lähettävät säännöllisesti toiveita kirjastosihteeri Milja Nitovuorelle, joka työskentelee merimieskirjaston toimipisteessä Helsingissä. Hän on kohdannut ainutlaatuisia hetkiä toimittaessaan kirjastopaketteja aluksiin. Välillä häntä on hirvittänyt kiivetä kapeita lankkuja pitkin kirjalaukut kainalossa. Käytännön työn lisäksi kirjastosihteeri laatii merenkulkijoille kirja-arvosteluja vinkiksi uusista teoksista ja pyrkii myös hankkimaan toiveiden mukaisia kirjoja. Teosten valinta on välillä haasteellista eri kielten vuoksi. Matkustajalaivoilla viihderomaanit, dekkarit ja merenkulusta kertovat kirjat ovat suosittuja. Jäänmurtajalla puolestaan kuluu eniten dekkareita. Tammikuussa 2014 Sodankylän kirjastolla vietettiin uuden Hillakirjastoauton valmistujaisjuhlaa. Hilla palvelee kuntalaisia monipuolisemmin kuin yksikään muu kirjastoauto tänä päivänä Suomessa. Ohjaamo on esimerkiksi äänieristetty, joten terveydenhoitaja voi pitää siellä vastaanottoa. Siellä voi myös äänestää eri vaalien aikaan. Pyörätuolinostimen avulla liikuntarajoitteiset pääsevät Hillaan, ja se voi siksi vierailla myös vanhustentaloilla. Auton perällä on iso tv-ruutu, jossa voidaan näyttää tietoiskuja, elokuvia ja vaikkapa pääkirjaston taidenäyttelyitä. Hilla kerää myös vanhoja lääkkeitä ja käytettyjä paristoja. Hilla on toki myös perinteinen kirjastoauto, eli se tarjoaa lainauspalvelua siinä missä tavallinen kirjastokin. Asiakkaiden käytössä on tietokone, ja monitoimilaitteella voi kopioida, skannata ja tulostaa asiakirjoja. Syrjäseuduilla kirjastoauton merkitys on myös sosiaalinen. Monen yksin asuvan ainoa ihmiskontakti voi olla auton henkilökunnan tapaaminen. Heidän kanssaan jaetaan niin ilot kuin surutkin. Kreetan etelärannikolla levittäytyvässä oliivilehdossa, paikallisen autonvuokraamon varastorakennuksessa toimii pieni turistikirjasto, joka on todennäköisesti Euroopan eteläisin kirjasto. Se toimii vapaaehtois- (Teksti jatkuu sivulla 12.) 7 7

9 1.1a Siperia on cool! 1. Miksi Liisa lähti Siperiaan opiskelemaan? A Häntä kiehtoivat suuret lämpötilaerot B Hänen kaveripiirinsä yllytti häntä siihen C Hän halusi kokea äärimmäisen kylmyyden 2. Mitä vaikeuksia hän kohtasi tammikuisessa Jakutskissa? A Keskustassa ei pystynyt liikkumaan hämärässä B Kaupungista oli vaikea saada yleisvaikutelmaa C Pakkaskausi aiheutti hänelle pahoinvointia 3. Mitä Liisa sanoo vaatetuksesta? A Vain turkis suojaa paleltumilta B Pää ja kasvot kannattaa peittää huivilla C Kerrospukeutuminen on tärkeää 4. Mitä kaupoista kerrotaan? A Niissä ei voi käyttää paksuja vaatteita B Niissä on erillisiä vaatesäilytyspaikkoja C Niihin on kovilla pakkasilla vaikea päästä sisään 5. Miten kylmyys vaikuttaa arkeen? A Puhelinten käyttö ei silloin suju B Joukkoliikenteeseen ei voi luottaa C Ulkona liikkumista on rajoitettava 6. Mitä Liisa muistaa Oimjakonin matkalta? A Hän oli huolestunut perillepääsystä B Hänen piti koko ajan pärjätä omillaan C Hän kärsi pahoista paleltumista 1.1b Entti vai Pentti? 7. Mitä ihmiset kysyvät Minna Saarelma-Paukkalalta nimestään? A Kenen mukaan se on heille annettu B Miten se liittyy heidän sukuunsa C Mitä se oikein tarkoittaa 8

10 8. Mitä nimipäiväperinteestä sanotaan? A Se on tärkeä kaikille pohjoismaalaisille B Meillä sitä arvostetaan kovasti C Se kuuluu kaikkiin uskontoihin 9. Mistä tietää, että jokin nimi on vakiintunut? A Se on ollut käytössä ainakin sata vuotta B Se saa oman päivän almanakassa C Sitä käytetään muissakin maissa 10. Mikä on tyypillistä tämän päivän nimille? A Niissä näkyy ekologisuus B Niihin liittyy jokin tarina C Niissä suositaan yksilöllisyyttä 11. Mitä tekstissä todetaan nimien antamisesta? A Yhä useampi saa nykyään monta etunimeä B Vanhojen nimien kantajia on aina ollut enemmistö C Samannimisiä lapsia on ollut paljon 50-luvulle asti 12. Miksi lapselle annetaan vierasperäinen nimi? A Siitä on hänelle matkoilla hyötyä B Sen uskotaan nostavan perheen statusta C Hänelle toivotaan hyvää tulevaisuutta 13. Miltä tulevaisuuden nimet näyttävät? A Muotiin tulevat hyötyeläinten nimet B Sotien jälkeiset nimet yleistyvät C Nykyiset nimet säilyttävät suosionsa 1.1c Terveysuutisia 14. Miksi suomalainenkin voi sairastua tuhkarokkoon? A Yhä useammat jättävät rokotteen ottamatta B Maailmalla liikkuminen lisää sairastumisriskiä C Rokotteet eivät aina ole tarpeeksi tehokkaita 9

11 15. Mistä lasten korkea kolesteroli Elina Ikosen mukaan johtuu? A He syövät liian harvoin kasviksia B He käyttävät vain vähän viljatuotteita C He saavat liikaa vääränlaisia rasvoja 1.1d Minna Canth 16. Miten Minna Canthin merkitys näkyy nykyään? A Kuopion kaupungintalo on nimetty hänen mukaansa B Hänen syntymäpäivänään liputetaan koko maassa C Suurimmissa kaupungeissa on hänen nimeään kantava katu 17. Mitä naisten koulutuksesta sanotaan? A Heidän käsityötaitonsa jäivät heikoiksi B Koulutusvaihtoehdot olivat laajat C Avioliitto esti koulutuksen 18. Mitä Canthin näytelmistä kerrotaan? A Ne kuvasivat useimmiten idyllistä maalaiselämää B Niissä välteltiin poliittisesti arkoja aiheita C Niillä oli yhteiskunnallista merkitystä 19. Mitä todetaan näytelmästä Sylvi? A Sen tarina on aikansa elänyt B Se käsittelee kansainvälisiä lasten oikeuksia C Se koskettaa samalla tavalla kuin ensiesityksessä 20. Miten Minna Canth suhtautui kielikysymykseen? A Hän puolusti ruotsin kieltä B Hän ei halunnut ottaa kantaa asiaan C Hän toivoi sopua kieliryhmien välille 10

12 1.1e Kirjasto merellä, pyörillä ja saarella 21. Miksi merimieskirjastojen toiminnan alkuajat olivat vaikeita? A Merillä kirjoille oli rajallisesti säilytystiloja B Merimieskirjastojen toimintaa yritettiin vaikeuttaa C Merimiesten piti harrastaa kirjallisuutta salaa 22. Mitä merimieskirjaston sihteeri kertoo työstään? A Hän joutuu usein työssään vaaratilanteisiin B Hän huolehtii erityisesti ammattikirjallisuuden saatavuudesta C Hän on oppinut siinä tuntemaan merenkulkijoiden kirjalliset mieltymykset 23. Millaisia erikoispalveluita Hilla-kirjastoauto tarjoaa? A Se ottaa vastaan ongelmajätettä B Siinä on erilliset näyttelytilat taideteoksille C Sieltä saa apua virallisten asiakirjojen laadinnassa 24. Mitä Hilla merkitsee paikallisille asukkaille? A Se on tärkeä monen mielenterveydelle B Siellä voi tavata toisia ihmisiä C Sen kirjastopalvelut ovat heille sivuseikka 25. Mitä turistikirjaston toiminnasta kerrotaan? A Laina-ajat ovat vapaat B Valikoima on aihepiiriltään laaja C Toiminnasta vastaavat viereisen baarin työntekijät 11

13 230 voimin, ja sillä periaatteella, että kirja tuodaan takaisin, kun se on luettu. Jos kirjasto ei ole auki, laina jätetään läheiseen baariin. Tähän kirjastoon ei ole ostettu yhtään kirjaa, vaan kaikki on saatu lahjoituksina turisteilta. Sinne tuodaan syksyisin paikallisista hotelleista matkailijoiden jättämät lomalukemistot. Turisti lukee lomallaan mieluiten rakkaudesta ja rikoksista, ja kirjaston valikoima on ylipäänsä varsin tuoretta. Lähteet: Kirjastolehti 1/2014 ja 2/ Läs texterna och ge sedan ett kort svar på svenska på frågorna a e. Skriv svaren med tydlig handstil på sida A av svarsblanketten för språkproven. Ikisuosikit Tarina kertoo, että Elovena-kaurahiutaleen nimi koostuu kahdesta osasta. Alkuosa tulee tuotteen valmistajan Karjalan myllyn aiemmasta nimestä, joka oli Myllyosakeyhtiö Elo. Loppuosa saatiin kauran tieteellisestä nimestä Avena sativa. Nimeen haluttiin jotain omaa ja jotain uutta siispä siitä tuli Elovena. Alun perin pakkauksen nainen oli tummahiuksinen ja pukeutunut karjalaiseen kansallispukuun. Sotien aikaan Elovena lähti evakkoon, ja sen valmistus siirtyi Vaasaan. Tämän jälkeen myös kansikuvatyttöä muokattiin. Vuodesta 1958 lähtien pakkauksessa on ollut vaaleahiuksinen nainen. a) Varifrån kommer namnet Elovena och hur har förpackningen förändrats? Airam on tunnettu pääasiassa lampuista, ja siksi monia mietityttääkin, miten termospullo sopii kuvioon. Niillä on kuitenkin selvä yhteys. Lamppujen valmistuksesta tuttu tekniikka on käytössä myös termospullossa. Punaisen termospullon sisällä on kaksi lasipulloa, joiden väliin jäävä tyhjiö toimii lämmöneristeenä. Pullon malliin on vuosien varrella tehty pieniä muutoksia. Myös sen ulkoasu on muuttunut. Sotavuosina etiketti oli musta, ja siinä oli punainen risti. Tarinan mukaan vihollinen ei nähnyt pulloa tässä ulkoasussa niin helposti. 12

14 Termospullon tehoa on testattu monilla tempauksilla. Vuonna 1964 Helsingistä Tokion olympialaisiin matkaavaan lentokoneeseen lastattiin korillinen termoksia. Niissä oli lihalientä kisaevääksi suomalaisille urheilijoille. Kerrotaan, että liemi oli kuumaa vielä toista vuorokautta kestäneen lentomatkan jälkeen. b) Vad har Airam-lampan och termosflaskan gemensamt? Varför ändrades flaskans utseende under krigsåren? c) Vilka fick testa flaskans effekt och vad visade testet? Alvar Aallon jakkaraa Palli nro 60 on valmistettu koivuvaneroituina, verhoiltuina ja eri värein maalatuilla kansilla. Istuimen halkaisija on 35 senttimetriä. Kolmijalkaiset jakkarat olivat aikanaan jotain aivan uutta, koska ne voitiin pinota päällekkäin. Jakkara on kuitenkin jäänyt historiaan erityisesti uuden valmistustekniikan ansiosta. Tuoli oli Aallon ensimmäinen huonekalu, jonka yksiosainen kokopuinen koivujalka taivutettiin L-kirjaimen muotoon. Työ tehtiin aluksi käsin, kunnes koneprässi korvasi käsivoimat 1960-luvulla. d) Vilka två saker var speciella för Aaltos Pall nr 60? Potkukelkat ilmestyivät maaseutujen teille 1900-luvun alussa. Niitä valmistivat monet kyläsepät. Pohjalainen Erkki Lahtinen näki potkukelkoissa suuremman myyntipotentiaalin. Hän suunnitteli valmistuskoneen kelkan jokaiselle osalle ja aloitti sarjatuotannon vuonna Samalla kelkat saivat Lahtiselta nimen ESLA. Tähän päivään mennessä potkukelkkoja on tehty Pohjanmaalla yli miljoona kappaletta. Malli on säilynyt muuttumattomana 1930-luvulta tähän päivään. Nykyisin kelkat ovat kuitenkin kokoontaitettavia ja niitä valmistetaan kaikenkokoisia ja monenvärisiä. Lähde: Seura 19/2014 e) Vad gjorde Erkki Lahtinen för att öka försäljningen av sparkstöttingar? Hur ser sparkstöttingarna ut i dag? 13

15 2 RAKENTEET JA SANASTO 2.1 Lue seuraava teksti ja valitse kuhunkin kohtaan (26 40) annetuista vaihtoehdoista tekstiyhteyteen parhaiten sopiva. Merkitse valintasi lyijykynällä mustaten optiseen vastauslomakkeeseen. Suku pitää kellon käynnissä Suuri kirkonkello raksuttaa Oulun tuomiokirkon kellotornissa. Koulupäivän jälkeen täällä on rauhoittava tunnelma, sanoo lukiolainen Laura Hietala ja rasvaa vuonna 1854 valmistuneen kellon koneistoa. Kaupungin 26 kantautuvat vaimeina 40 metrin korkeuteen. Vähintään kerran viikossa Hietalan on kiivettävä ylös 160 porrasaskelmaa vetääkseen kellon, sillä muuten se pysähtyy. Kello saa käyntivoiman noin satakiloisesta vastapainosta, joka riippuu vaijerin varassa. 27 ei enää tarvitse vetää raskasta kampea pyörittämällä, 28 veto hoituu nappia painamalla. Lopuksi Hietala kiristää vieterin, ja kello käy viikon päivät. Ylioppilaskirjoituksiin valmistautuva Hietala on huolehtinut kellosta A ääniä B äänet C äänistä 27. A Kelloa B Kello C Kellon 28. A niin B vaan C kuten 29. A lähes B melko C sitten 14

16 2.1 koko lukioaikansa. Yhden kerran viime kesänä unohdin vetää kellon. Minua 30, kun se oli pysähtynyt, Hietala kertoo. Viisareiden asettaminen oikeaan aikaan oli työlästä, koska jouduin 31 välillä ulos. Minun täytyi seisoa ulkona ja katsoa kadulta, oliko tuntiviisari oikeassa asennossa. Minuuttiviisarin asennon näin ylhäällä kellon taustalasin 32. Kellonvetäjän pesti on ollut Hietalan äidin suvun Peltoloiden tehtävä jo usean sukupolven 33. Kellonvetäjänä toimi oululainen kelloseppä. Hänen jälkeensä tehtävä siirtyi 1940-luvun alussa 34, joka myöhemmin kaatui sodassa. Sen jälkeen isäni Niilo kävi jonkin aikaa tuuraamassa, 35 me kolme veljestä ryhdyimme jatkamaan tehtävää, kertoo Hietalan eno Toivo Peltola. 36 Toivo on käynyt vetämässä kelloa viitisen vuotta sitten. Tuurasin nuorempia, hän sanoo. Palkan kellonvetäjälle maksaa Oulun kaupunki, 37 aikoinaan lahjoitti kellon seurakunnalle. Minulle 38 yllä A häpeän B häpesi C hävetti 31. A juosta B juoksemaan C juoksemalla 32. A läpi B kohti C päin 33. A ajalla B aikaan C ajan 34. A veljeeni B veljelleni C veljestäni 35. A joten B kunnes C sillä 36. A Ennen B Alussa C Viimeksi 37. A mikä B joka C kuka 38. A otti B kävi C tuli

17 tyksenä, että kaupungilla on tuollainenkin velvoite, kertoo Oulun kaupunginjohtaja Matti Pennanen. Oulun kaupunki ei mieli tehtävää, vaan kaupungin virkamiehet 39, että perinne jatkuisi Peltoloiden suvussa. Muualla Suomessa vastaavaa perinnettä ei 40 ole. 39. A toivovat B luulevat C katsovat 40. A silloin B vasta C enää Lähde:

18 2.2 Du är i R-kiosken för att uträtta några ärenden. Fyll i replikerna nedan med hjälp av tipsen på svenska. Replikerna ska passa in i sammanhanget. Skriv svaren på finska med tydlig handstil på sida B av svarsblanketten för språkproven. Skriv svaren i nummerföljd under varandra. R-kioskilla Myyjä: Hei! Miten voin auttaa? 1. Du: Säg att du kom för att hämta ditt pass och att du fick ett meddelande att det har kommit. Myyjä: Katsotaan. Millä nimellä? Du: Aaltonen. Myyjä: Kyllä, tässä ole hyvä. Tuleeko vielä jotain muuta? 2. Du: Säg att du borde skaffa ett telefonkort. Fråga om det är möjligt att få ett som är värt 30 euro. Myyjä: Kyllä onnistuu. Tuleeko muuta? 3. Du: Berätta att du hört av din kompis att man säljer biobiljetter här. Myyjä: Pitää paikkansa, mutta myymme ainoastaan sarjalippuja. 4. Du: Klaga på att det inte går att få endast två biljetter. Tillägg att du ändå tycker att det är bra att man får biljetter på kiosken. Myyjä: Valitettavasti näin on. Mutta meiltä saa kuitenkin filmejä. 5. Du: Men då kunde jag faktiskt hyra en. Var finns de nyaste? Myyjä: Kaikki dvd:t löytyvät tuolta lehtihyllyn vierestä. Du: Kiitos paljon. Käyn katsomassa sieltä. 17

19 3 KIRJALLINEN TUOTTAMINEN Skriv två texter på samma konceptpapper på finska. Välj den ena uppgiften ur grupp A och den andra ur grupp B. Följ anvisningarna för de uppgifter du valt. Kom ihåg att skriva med tydlig handstil. Numrera texterna, räkna antalet ord för vardera texten och anteckna antalet ord i slutet av texterna. A. Skrivuppgiftens längd: ord Poängsättning: 33 0 poäng 3.1 En av dina finskspråkiga vänner är sjuk. Skriv ett uppmuntrande meddelande till henne/honom och rekommendera en bok eller en film som piggar upp henne/honom. ELLER 3.2 Du har via nätet köpt en film/bok men när den kommer märker du att du beställt fel film/bok. Skriv ett e-postmeddelande till nätbutiken och förklara misstaget. Fråga om du kan returnera den eller byta ut den till en annan. B. Skrivuppgiftens längd: ord Poängsättning: 66 0 poäng 3.3 På ett diskussionsforum på nätet diskuteras möjligheter för ungdomar att delta gratis i kulturevenemang. Skriv ett inlägg i forumet och berätta vilka gratis kulturmöjligheter det finns på din hemort. ELLER 3.4 På ett diskussionsforum på nätet diskuteras traditioner och deras betydelse. Skriv ett inlägg i forumet och berätta vilka slags traditioner du och din familj/släkt har och vad de betyder för dig/ er. 18

20 KOKEEN PISTEITYS / POÄNGSÄTTNINGEN AV PROVET Tehtävä Osioiden Pisteitys Paino- Enint. Arvostelumäärä kerroin* lomakkeen sarake Uppgift Antal del- Poäng- Koefficient* Max. Kolumn på uppgifter sättning bedömningsblanketten 1.1a c 15 x 1/0 p. x 2 30 p d e 10 x 1/0 p. x 3 30 p x 2 0 p. x 2 20 p x 1/0 p. x 1 15 p x 3 0 p. x 1 15 p / p / p. 8 * Painotus tapahtuu lautakunnassa. Viktningen görs av nämnden. Yht./Tot. 209 p.

SUOMI KUULLUN- YMMÄRTÄMISKOE KESKIPITKÄ OPPIMÄÄRÄ MEDELLÅNG LÄROKURS 9.9.2013 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN

SUOMI KUULLUN- YMMÄRTÄMISKOE KESKIPITKÄ OPPIMÄÄRÄ MEDELLÅNG LÄROKURS 9.9.2013 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN SUOMI KUULLUN- YMMÄRTÄMISKOE KESKIPITKÄ OPPIMÄÄRÄ MEDELLÅNG LÄROKURS 9.9.2013 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN Vastaa kysymyksiin 1 25 valitsemalla kuulemasi perusteella sopivin vaihtoehto.

Lisätiedot

SUOMI KUULLUN- YMMÄRTÄMISKOE KESKIPITKÄ OPPIMÄÄRÄ MEDELLÅNG LÄROKURS 14.2.2011 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN

SUOMI KUULLUN- YMMÄRTÄMISKOE KESKIPITKÄ OPPIMÄÄRÄ MEDELLÅNG LÄROKURS 14.2.2011 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN SUOMI KUULLUN- YMMÄRTÄMISKOE KESKIPITKÄ OPPIMÄÄRÄ MEDELLÅNG LÄROKURS 14.2.2011 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN Vastaa kysymyksiin 1 25 valitsemalla kuulemasi perusteella sopivin vaihtoehto.

Lisätiedot

SUOMI KUULLUN- YMMÄRTÄMISKOE PITKÄ OPPIMÄÄRÄ LÅNG LÄROKURS 9.2.2009 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN

SUOMI KUULLUN- YMMÄRTÄMISKOE PITKÄ OPPIMÄÄRÄ LÅNG LÄROKURS 9.2.2009 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN SUOMI KUULLUN- YMMÄRTÄMISKOE PITKÄ OPPIMÄÄRÄ LÅNG LÄROKURS 9.2.2009 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN Vastaa kysymyksiin 1 15 valitsemalla kuulemasi perusteella sopivin vaihtoehto. Merkitse

Lisätiedot

SUOMI KUULLUN- YMMÄRTÄMISKOE KESKIPITKÄ OPPIMÄÄRÄ MEDELLÅNG LÄROKURS 12.9.2011 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN

SUOMI KUULLUN- YMMÄRTÄMISKOE KESKIPITKÄ OPPIMÄÄRÄ MEDELLÅNG LÄROKURS 12.9.2011 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN SUOMI KUULLUN- YMMÄRTÄMISKOE KESKIPITKÄ OPPIMÄÄRÄ MEDELLÅNG LÄROKURS 12.9.2011 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN Vastaa kysymyksiin 1 25 valitsemalla kuulemasi perusteella sopivin vaihtoehto.

Lisätiedot

SUOMI KUULLUN- YMMÄRTÄMISKOE KESKIPITKÄ OPPIMÄÄRÄ MEDELLÅNG LÄROKURS 11.2.2014 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN

SUOMI KUULLUN- YMMÄRTÄMISKOE KESKIPITKÄ OPPIMÄÄRÄ MEDELLÅNG LÄROKURS 11.2.2014 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN SUOMI KUULLUN- YMMÄRTÄMISKOE KESKIPITKÄ OPPIMÄÄRÄ MEDELLÅNG LÄROKURS 11.2.2014 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN Vastaa kysymyksiin 1 25 valitsemalla kuulemasi perusteella sopivin vaihtoehto.

Lisätiedot

SUOMI KUULLUN- YMMÄRTÄMISKOE KESKIPITKÄ OPPIMÄÄRÄ MEDELLÅNG LÄROKURS 7.9.2009 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN

SUOMI KUULLUN- YMMÄRTÄMISKOE KESKIPITKÄ OPPIMÄÄRÄ MEDELLÅNG LÄROKURS 7.9.2009 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN SUOMI KUULLUN- YMMÄRTÄMISKOE KESKIPITKÄ OPPIMÄÄRÄ MEDELLÅNG LÄROKURS 7.9.2009 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN Vastaa kysymyksiin 1 20 valitsemalla kuulemasi perusteella sopivin vaihtoehto.

Lisätiedot

SUOMI KUULLUN- YMMÄRTÄMISKOE KESKIPITKÄ OPPIMÄÄRÄ MEDELLÅNG LÄROKURS 11.2.2013 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN

SUOMI KUULLUN- YMMÄRTÄMISKOE KESKIPITKÄ OPPIMÄÄRÄ MEDELLÅNG LÄROKURS 11.2.2013 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN SUOMI KUULLUN- YMMÄRTÄMISKOE KESKIPITKÄ OPPIMÄÄRÄ MEDELLÅNG LÄROKURS 11.2.2013 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN Vastaa kysymyksiin 1 25 valitsemalla kuulemasi perusteella sopivin vaihtoehto.

Lisätiedot

SUOMI KUULLUN- YMMÄRTÄMISKOE PITKÄ OPPIMÄÄRÄ LÅNG LÄROKURS 9.9.2014 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN

SUOMI KUULLUN- YMMÄRTÄMISKOE PITKÄ OPPIMÄÄRÄ LÅNG LÄROKURS 9.9.2014 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN SUOMI KUULLUN- YMMÄRTÄMISKOE PITKÄ OPPIMÄÄRÄ LÅNG LÄROKURS 9.9.2014 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN Vastaa kysymyksiin 1 25 valitsemalla kuulemasi perusteella sopivin vaihtoehto. Merkitse

Lisätiedot

SUOMI KUULLUN- YMMÄRTÄMISKOE KESKIPITKÄ OPPIMÄÄRÄ MEDELLÅNG LÄROKURS 9.9.2014 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN

SUOMI KUULLUN- YMMÄRTÄMISKOE KESKIPITKÄ OPPIMÄÄRÄ MEDELLÅNG LÄROKURS 9.9.2014 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN SUOMI KUULLUN- YMMÄRTÄMISKOE KESKIPITKÄ OPPIMÄÄRÄ MEDELLÅNG LÄROKURS 9.9.2014 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN Vastaa kysymyksiin 1 25 valitsemalla kuulemasi perusteella sopivin vaihtoehto.

Lisätiedot

SUOMI KUULLUN- YMMÄRTÄMISKOE KESKIPITKÄ OPPIMÄÄRÄ MEDELLÅNG LÄROKURS 11.9.2012 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN

SUOMI KUULLUN- YMMÄRTÄMISKOE KESKIPITKÄ OPPIMÄÄRÄ MEDELLÅNG LÄROKURS 11.9.2012 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN SUOMI KUULLUN- YMMÄRTÄMISKOE KESKIPITKÄ OPPIMÄÄRÄ MEDELLÅNG LÄROKURS 11.9.2012 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN Vastaa kysymyksiin 1 25 valitsemalla kuulemasi perusteella sopivin vaihtoehto.

Lisätiedot

SUOMI KUULLUN- YMMÄRTÄMISKOE KESKIPITKÄ OPPIMÄÄRÄ MEDELLÅNG LÄROKURS 7.9.2015 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN

SUOMI KUULLUN- YMMÄRTÄMISKOE KESKIPITKÄ OPPIMÄÄRÄ MEDELLÅNG LÄROKURS 7.9.2015 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN SUOMI KUULLUN- YMMÄRTÄMISKOE KESKIPITKÄ OPPIMÄÄRÄ MEDELLÅNG LÄROKURS 7.9.2015 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN Vastaa kysymyksiin 1 25 valitsemalla kuulemasi perusteella sopivin vaihtoehto.

Lisätiedot

SUOMI KUULLUN- YMMÄRTÄMISKOE KESKIPITKÄ OPPIMÄÄRÄ MEDELLÅNG LÄROKURS 9.2.2015 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN

SUOMI KUULLUN- YMMÄRTÄMISKOE KESKIPITKÄ OPPIMÄÄRÄ MEDELLÅNG LÄROKURS 9.2.2015 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN SUOMI KUULLUN- YMMÄRTÄMISKOE KESKIPITKÄ OPPIMÄÄRÄ MEDELLÅNG LÄROKURS 9.2.2015 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN Vastaa kysymyksiin 1 25 valitsemalla kuulemasi perusteella sopivin vaihtoehto.

Lisätiedot

SUOMI KUULLUN- YMMÄRTÄMISKOE KESKIPITKÄ OPPIMÄÄRÄ MEDELLÅNG LÄROKURS 9.2.2009 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN

SUOMI KUULLUN- YMMÄRTÄMISKOE KESKIPITKÄ OPPIMÄÄRÄ MEDELLÅNG LÄROKURS 9.2.2009 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN SUOMI KUULLUN- YMMÄRTÄMISKOE KESKIPITKÄ OPPIMÄÄRÄ MEDELLÅNG LÄROKURS 9.2.2009 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN Vastaa kysymyksiin 1 26 valitsemalla kuulemasi perusteella sopivin vaihtoehto.

Lisätiedot

SUOMI KUULLUN- YMMÄRTÄMISKOE PITKÄ OPPIMÄÄRÄ LÅNG LÄROKURS 11.9.2012 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN

SUOMI KUULLUN- YMMÄRTÄMISKOE PITKÄ OPPIMÄÄRÄ LÅNG LÄROKURS 11.9.2012 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN SUOMI KUULLUN- YMMÄRTÄMISKOE PITKÄ OPPIMÄÄRÄ LÅNG LÄROKURS 11.9.2012 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN Vastaa kysymyksiin 1 25 valitsemalla kuulemasi perusteella sopivin vaihtoehto. Merkitse

Lisätiedot

SUOMI KUULLUN- YMMÄRTÄMISKOE PITKÄ OPPIMÄÄRÄ LÅNG LÄROKURS YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN

SUOMI KUULLUN- YMMÄRTÄMISKOE PITKÄ OPPIMÄÄRÄ LÅNG LÄROKURS YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN SUOMI KUULLUN- YMMÄRTÄMISKOE PITKÄ OPPIMÄÄRÄ LÅNG LÄROKURS 12.9.2011 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN Vastaa kysymyksiin 1 25 valitsemalla kuulemasi perusteella sopivin vaihtoehto. Merkitse

Lisätiedot

РУССКИЙ ЯЗЫК АУДИРОВАНИЕ LYHYT OPPIMÄÄRÄ KORT LÄROKURS 9.9.2009 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN

РУССКИЙ ЯЗЫК АУДИРОВАНИЕ LYHYT OPPIMÄÄRÄ KORT LÄROKURS 9.9.2009 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN РУССКИЙ ЯЗЫК АУДИРОВАНИЕ LYHYT OPPIMÄÄRÄ KORT LÄROKURS 9.9.2009 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN Vastaa kysymyksiin 1 26 valitsemalla kuulemasi perusteella sopivin vaihtoehto. Merkitse

Lisätiedot

SUOMI KUULLUN- YMMÄRTÄMISKOE PITKÄ OPPIMÄÄRÄ LÅNG LÄROKURS 7.9.2015 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN

SUOMI KUULLUN- YMMÄRTÄMISKOE PITKÄ OPPIMÄÄRÄ LÅNG LÄROKURS 7.9.2015 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN SUOMI KUULLUN- YMMÄRTÄMISKOE PITKÄ OPPIMÄÄRÄ LÅNG LÄROKURS 7.9.2015 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN Vastaa kysymyksiin 1 25 valitsemalla kuulemasi perusteella sopivin vaihtoehto. Merkitse

Lisätiedot

SUOMI KUULLUN- YMMÄRTÄMISKOE PITKÄ OPPIMÄÄRÄ LÅNG LÄROKURS 9.2.2015 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN

SUOMI KUULLUN- YMMÄRTÄMISKOE PITKÄ OPPIMÄÄRÄ LÅNG LÄROKURS 9.2.2015 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN SUOMI KUULLUN- YMMÄRTÄMISKOE PITKÄ OPPIMÄÄRÄ LÅNG LÄROKURS 9.2.2015 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN Vastaa kysymyksiin 1 25 valitsemalla kuulemasi perusteella sopivin vaihtoehto. Merkitse

Lisätiedot

SUOMI KUULLUN- YMMÄRTÄMISKOE PITKÄ OPPIMÄÄRÄ LÅNG LÄROKURS 16.2.2010 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN

SUOMI KUULLUN- YMMÄRTÄMISKOE PITKÄ OPPIMÄÄRÄ LÅNG LÄROKURS 16.2.2010 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN SUOMI KUULLUN- YMMÄRTÄMISKOE PITKÄ OPPIMÄÄRÄ LÅNG LÄROKURS 16.2.2010 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN Vastaa kysymyksiin 1 25 valitsemalla kuulemasi perusteella sopivin vaihtoehto. Merkitse

Lisätiedot

SUOMI KUULLUN- YMMÄRTÄMISKOE PITKÄ OPPIMÄÄRÄ LÅNG LÄROKURS 11.2.2013 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN

SUOMI KUULLUN- YMMÄRTÄMISKOE PITKÄ OPPIMÄÄRÄ LÅNG LÄROKURS 11.2.2013 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN SUOMI KUULLUN- YMMÄRTÄMISKOE PITKÄ OPPIMÄÄRÄ LÅNG LÄROKURS 11.2.2013 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN Vastaa kysymyksiin 1 25 valitsemalla kuulemasi perusteella sopivin vaihtoehto. Merkitse

Lisätiedot

SUOMI KUULLUN- YMMÄRTÄMISKOE PITKÄ OPPIMÄÄRÄ LÅNG LÄROKURS 14.2.2012 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN

SUOMI KUULLUN- YMMÄRTÄMISKOE PITKÄ OPPIMÄÄRÄ LÅNG LÄROKURS 14.2.2012 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN SUOMI KUULLUN- YMMÄRTÄMISKOE PITKÄ OPPIMÄÄRÄ LÅNG LÄROKURS 14.2.2012 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN Vastaa kysymyksiin 1 25 valitsemalla kuulemasi perusteella sopivin vaihtoehto. Merkitse

Lisätiedot

РУССКИЙ ЯЗЫК АУДИРОВАНИЕ LYHYT OPPIMÄÄRÄ KORT LÄROKURS 15.9.2010 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN

РУССКИЙ ЯЗЫК АУДИРОВАНИЕ LYHYT OPPIMÄÄRÄ KORT LÄROKURS 15.9.2010 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN РУССКИЙ ЯЗЫК АУДИРОВАНИЕ LYHYT OPPIMÄÄRÄ KORT LÄROKURS 15.9.2010 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN Vastaa kysymyksiin 1 30 valitsemalla kuulemasi perusteella sopivin vaihtoehto. Merkitse

Lisätiedot

РУССКИЙ ЯЗЫК АУДИРОВАНИЕ LYHYT OPPIMÄÄRÄ KORT LÄROKURS 11.9.2013 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN

РУССКИЙ ЯЗЫК АУДИРОВАНИЕ LYHYT OPPIMÄÄRÄ KORT LÄROKURS 11.9.2013 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN РУССКИЙ ЯЗЫК АУДИРОВАНИЕ LYHYT OPPIMÄÄRÄ KORT LÄROKURS 11.9.2013 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN Vastaa kysymyksiin 1 25 valitsemalla kuulemasi perusteella sopivin vaihtoehto. Merkitse

Lisätiedot

РУССКИЙ ЯЗЫК АУДИРОВАНИЕ LYHYT OPPIMÄÄRÄ KORT LÄROKURS 10.9.2014 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN

РУССКИЙ ЯЗЫК АУДИРОВАНИЕ LYHYT OPPIMÄÄRÄ KORT LÄROKURS 10.9.2014 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN РУССКИЙ ЯЗЫК АУДИРОВАНИЕ LYHYT OPPIMÄÄRÄ KORT LÄROKURS 10.9.2014 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN Vastaa kysymyksiin 1 26 valitsemalla kuulemasi perusteella sopivin vaihtoehto. Merkitse

Lisätiedot

РУССКИЙ ЯЗЫК АУДИРОВАНИЕ LYHYT OPPIMÄÄRÄ KORT LÄROKURS 12.2.2014 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN

РУССКИЙ ЯЗЫК АУДИРОВАНИЕ LYHYT OPPIMÄÄRÄ KORT LÄROKURS 12.2.2014 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN РУССКИЙ ЯЗЫК АУДИРОВАНИЕ LYHYT OPPIMÄÄRÄ KORT LÄROKURS 12.2.2014 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN Vastaa kysymyksiin 1 26 valitsemalla kuulemasi perusteella sopivin vaihtoehto. Merkitse

Lisätiedot

РУССКИЙ ЯЗЫК АУДИРОВАНИЕ LYHYT OPPIMÄÄRÄ KORT LÄROKURS 14.9.2011 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN

РУССКИЙ ЯЗЫК АУДИРОВАНИЕ LYHYT OPPIMÄÄRÄ KORT LÄROKURS 14.9.2011 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN РУССКИЙ ЯЗЫК АУДИРОВАНИЕ LYHYT OPPIMÄÄRÄ KORT LÄROKURS 14.9.2011 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN Vastaa kysymyksiin 1 30 valitsemalla kuulemasi perusteella sopivin vaihtoehto. Merkitse

Lisätiedot

РУССКИЙ ЯЗЫК АУДИРОВАНИЕ LYHYT OPPIMÄÄRÄ KORT LÄROKURS 16.2.2011 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN

РУССКИЙ ЯЗЫК АУДИРОВАНИЕ LYHYT OPPIMÄÄRÄ KORT LÄROKURS 16.2.2011 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN РУССКИЙ ЯЗЫК АУДИРОВАНИЕ LYHYT OPPIMÄÄRÄ KORT LÄROKURS 16.2.2011 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN Vastaa kysymyksiin 1 26 valitsemalla kuulemasi perusteella sopivin vaihtoehto. Merkitse

Lisätiedot

РУССКИЙ ЯЗЫК АУДИРОВАНИЕ LYHYT OPPIMÄÄRÄ KORT LÄROKURS 11.2.2015 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN

РУССКИЙ ЯЗЫК АУДИРОВАНИЕ LYHYT OPPIMÄÄRÄ KORT LÄROKURS 11.2.2015 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN РУССКИЙ ЯЗЫК АУДИРОВАНИЕ LYHYT OPPIMÄÄRÄ KORT LÄROKURS 11.2.2015 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN Vastaa kysymyksiin 1 25 valitsemalla kuulemasi perusteella sopivin vaihtoehto. Merkitse

Lisätiedot

РУССКИЙ ЯЗЫК АУДИРОВАНИЕ LYHYT OPPIMÄÄRÄ KORT LÄROKURS 15.2.2012 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN

РУССКИЙ ЯЗЫК АУДИРОВАНИЕ LYHYT OPPIMÄÄRÄ KORT LÄROKURS 15.2.2012 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN РУССКИЙ ЯЗЫК АУДИРОВАНИЕ LYHYT OPPIMÄÄRÄ KORT LÄROKURS 15.2.2012 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN Vastaa kysymyksiin 1 26 valitsemalla kuulemasi perusteella sopivin vaihtoehto. Merkitse

Lisätiedot

SUOMI KUULLUN- YMMÄRTÄMISKOE PITKÄ OPPIMÄÄRÄ LÅNG LÄROKURS 11.2.2014 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN

SUOMI KUULLUN- YMMÄRTÄMISKOE PITKÄ OPPIMÄÄRÄ LÅNG LÄROKURS 11.2.2014 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN SUOMI KUULLUN- YMMÄRTÄMISKOE PITKÄ OPPIMÄÄRÄ LÅNG LÄROKURS 11.2.2014 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN Vastaa kysymyksiin 1 25 valitsemalla kuulemasi perusteella sopivin vaihtoehto. Merkitse

Lisätiedot

РУССКИЙ ЯЗЫК АУДИРОВАНИЕ LYHYT OPPIMÄÄRÄ KORT LÄROKURS 17.2.2010 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN

РУССКИЙ ЯЗЫК АУДИРОВАНИЕ LYHYT OPPIMÄÄRÄ KORT LÄROKURS 17.2.2010 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN РУССКИЙ ЯЗЫК АУДИРОВАНИЕ LYHYT OPPIMÄÄRÄ KORT LÄROKURS 17.2.2010 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN Vastaa kysymyksiin 1 26 valitsemalla kuulemasi perusteella sopivin vaihtoehto. Merkitse

Lisätiedot

РУССКИЙ ЯЗЫК АУДИРОВАНИЕ LYHYT OPPIMÄÄRÄ KORT LÄROKURS 9.9.2015 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN

РУССКИЙ ЯЗЫК АУДИРОВАНИЕ LYHYT OPPIMÄÄRÄ KORT LÄROKURS 9.9.2015 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN РУССКИЙ ЯЗЫК АУДИРОВАНИЕ LYHYT OPPIMÄÄRÄ KORT LÄROKURS 9.9.2015 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN Vastaa kysymyksiin 1 25 valitsemalla kuulemasi perusteella sopivin vaihtoehto. Merkitse

Lisätiedot

SUOMI KUULLUN- YMMÄRTÄMISKOE PITKÄ OPPIMÄÄRÄ LÅNG LÄROKURS 9.9.2013 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN

SUOMI KUULLUN- YMMÄRTÄMISKOE PITKÄ OPPIMÄÄRÄ LÅNG LÄROKURS 9.9.2013 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN SUOMI KUULLUN- YMMÄRTÄMISKOE PITKÄ OPPIMÄÄRÄ LÅNG LÄROKURS 9.9.2013 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN Vastaa kysymyksiin 1 25 valitsemalla kuulemasi perusteella sopivin vaihtoehto. Merkitse

Lisätiedot

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN Hyvä kotiväki Koti ja perhe ovat lapsen tärkein kasvuympäristö ja yhteisö. Kodin ohella päivähoidon on oltava turvallinen paikka, jossa lapsesta sekä

Lisätiedot

РУССКИЙ ЯЗЫК АУДИРОВАНИЕ LYHYT OPPIMÄÄRÄ KORT LÄROKURS 11.2.2009 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN

РУССКИЙ ЯЗЫК АУДИРОВАНИЕ LYHYT OPPIMÄÄRÄ KORT LÄROKURS 11.2.2009 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN РУССКИЙ ЯЗЫК АУДИРОВАНИЕ LYHYT OPPIMÄÄRÄ KORT LÄROKURS 11.2.2009 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN Vastaa kysymyksiin 1 30 valitsemalla kuulemasi perusteella sopivin vaihtoehto. Merkitse

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

SUOMI KUULLUN- YMMÄRTÄMISKOE PITKÄ OPPIMÄÄRÄ LÅNG LÄROKURS 7.9.2009 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN

SUOMI KUULLUN- YMMÄRTÄMISKOE PITKÄ OPPIMÄÄRÄ LÅNG LÄROKURS 7.9.2009 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN SUOMI KUULLUN- YMMÄRTÄMISKOE PITKÄ OPPIMÄÄRÄ LÅNG LÄROKURS 7.9.2009 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN Vastaa kysymyksiin 1 25 valitsemalla kuulemasi perusteella sopivin vaihtoehto. Merkitse

Lisätiedot

SUOMI KUULLUN- YMMÄRTÄMISKOE PITKÄ OPPIMÄÄRÄ LÅNG LÄROKURS 14.2.2011 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN

SUOMI KUULLUN- YMMÄRTÄMISKOE PITKÄ OPPIMÄÄRÄ LÅNG LÄROKURS 14.2.2011 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN SUOMI KUULLUN- YMMÄRTÄMISKOE PITKÄ OPPIMÄÄRÄ LÅNG LÄROKURS 14.2.2011 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN Vastaa kysymyksiin 1 25 valitsemalla kuulemasi perusteella sopivin vaihtoehto. Merkitse

Lisätiedot

Lasten tarinoita Arjen sankareista

Lasten tarinoita Arjen sankareista Arjen sankarit Lasten tarinoita Arjen sankareista 112-päivää vietetään vuosittain teemalla Ennakointi vie vaaroilta voimat. Joka vuosi myös valitaan Arjen sankari, joka toiminnallaan edistää turvallisuutta

Lisätiedot

Älä koske näihin tehtäväpapereihin ennen kuin valvoja antaa luvan aloittaa koevastausten laatimisen.

Älä koske näihin tehtäväpapereihin ennen kuin valvoja antaa luvan aloittaa koevastausten laatimisen. Taidehistoria Älä koske näihin tehtäväpapereihin ennen kuin valvoja antaa luvan aloittaa koevastausten laatimisen. Nämä tehtäväpaperit ovat suomeksi. Hieman ennen kokeen alkamista valvoja kysyy haluaako

Lisätiedot

Kun isä jää kotiin. Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää

Kun isä jää kotiin. Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää Kun isä jää kotiin Mikko Ratia, 32, istuu rennosti olohuoneen tuolilla, samalla kun hänen tyttärensä Kerttu seisoo tuolista tukea ottaen samaisessa huoneessa.

Lisätiedot

Laura Arola Suomen laitos, Oulun yliopisto laura.arola@oulu.fi NUORTEN MONIKIELISYYS POHJOIS-RUOTSISSA - SAAMEN KIELTEN NÄKÖKULMIA

Laura Arola Suomen laitos, Oulun yliopisto laura.arola@oulu.fi NUORTEN MONIKIELISYYS POHJOIS-RUOTSISSA - SAAMEN KIELTEN NÄKÖKULMIA Laura Arola Suomen laitos, Oulun yliopisto laura.arola@oulu.fi NUORTEN MONIKIELISYYS POHJOIS-RUOTSISSA - SAAMEN KIELTEN NÄKÖKULMIA TUTKIMUSALUE North (Torne) Saami - 4000 (25 000) Lule Saami - 500 (1500)

Lisätiedot

Språkbarometern Kielibarometri 2012

Språkbarometern Kielibarometri 2012 Språkbarometern Kielibarometri 1. Service på svenska (svenskspråkiga minoriteter, N=0) Palveluita suomeksi (suomenkieliset vähemmistöt, N=1) Får du i allmänhet service på svenska? KOMMUNAL SERVICE 0 0

Lisätiedot

Tehtäviä. Saraleena Aarnitaival: Kirjailijan murha

Tehtäviä. Saraleena Aarnitaival: Kirjailijan murha Saraleena Aarnitaival: Kirjailijan murha JULKAISIJA: Oppimateriaalikeskus Opike, Kehitysvammaliitto ry Viljatie 4 C, 00700 Helsinki puh. (09) 3480 9350 fax (09) 351 3975 s-posti: opike@kvl.fi www.opike.fi

Lisätiedot

SUOMEN KIELEN HALLINTOALUE FINSKT FÖRVALTNINGSOMRÅDE

SUOMEN KIELEN HALLINTOALUE FINSKT FÖRVALTNINGSOMRÅDE SUOMEN KIELEN HALLINTOALUE FINSKT FÖRVALTNINGSOMRÅDE HAE VALTIONTUKEA ANSÖK OM STATSBIDRAG Tukea hakeva organisaatio Sökande organisation Organisaationumero Organisationsnummer Osoite Adress Yhteyshenkilö

Lisätiedot

Missa. Mie käväsin niinku kissa kuumassa uunissa. 1 Harjotus. 2 Harjotus. Kunka Missa ellää S.4. Mikä Missa oon? ... Minkälainen Missa oon? ...

Missa. Mie käväsin niinku kissa kuumassa uunissa. 1 Harjotus. 2 Harjotus. Kunka Missa ellää S.4. Mikä Missa oon? ... Minkälainen Missa oon? ... Missa Mie käväsin niinku kissa kuumassa uunissa Kunka Missa ellää S.4 1 Harjotus Mikä Missa oon?.. Minkälainen Missa oon?.. Miksi Missa hääty olla ykshiin niin ushein?.. Missä Liinan mamma oon töissä?

Lisätiedot

MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN

MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN Tämä tarina on kertomus kahdesta sisaresta. Sisarukset syntyivät Savossa, Pielaveden Heinämäellä. Heidän isänsä nimi oli Lars Katainen ja äitinsä etunimi oli Gretha.

Lisätiedot

Kestävän matkailun kyselytutkimus 2013. Miia Aaltonen / Projektiassistentti / GreenCity-ohjelma // 044 416 3277 // miia.aaltonen@lahti.

Kestävän matkailun kyselytutkimus 2013. Miia Aaltonen / Projektiassistentti / GreenCity-ohjelma // 044 416 3277 // miia.aaltonen@lahti. Kestävän matkailun kyselytutkimus 2013 Miia Aaltonen / Projektiassistentti / GreenCity-ohjelma // 044 416 3277 // miia.aaltonen@lahti.fi Kestävän matkailun kyselytutkimuksen taustaa Kestävä matkailu on

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 85/2011 vp Varhennetun eläkkeen vaikutukset takuueläkkeeseen Eduskunnan puhemiehelle Laki takuueläkkeestä tuli voimaan 1.3.2011, ja sen tarkoituksena on ollut turvata Suomessa asuvan

Lisätiedot

UUTISKIRJE HELMIKUU 2016

UUTISKIRJE HELMIKUU 2016 UUTISKIRJE HELMIKUU 2016 Satuhetki Saduttaako? Joka kuukauden ensimmäinen tiistai on hyvä aika suunnistaa kirjastoon kuuntelemaan millaisia jänniä tarinoita satutäti Katrilla on tällä kertaa kerrottavana.

Lisätiedot

Seoulin kansainvälinen kesäkoulu 2010 25.6-4.8

Seoulin kansainvälinen kesäkoulu 2010 25.6-4.8 Seoulin kansainvälinen kesäkoulu 2010 25.6-4.8 Väkiluku 48,5 miljoonaa Pinta-ala 99 313 km 2 Kieli Korea Valuutta Won Aikavyöhyke GMT +8 Pääkaupunki Seoul Presidentti Lee Myung-bak Etelä-Korea University

Lisätiedot

Vaasa opiskelukaupunkina. Vasa som studiestad

Vaasa opiskelukaupunkina. Vasa som studiestad Vaasa opiskelukaupunkina Vasa som studiestad Osaaminen ja oppiminen ovat Suomalaisen elinvoiman lähteitä Osaaminen ja oppiminen muodostavat pohjan yksilön ja yhteiskunnan hyvinvoinnille. Osaaminen ja oppiminen

Lisätiedot

Kirjoita verbin vartalo. VINKKI: Poista verbin perusmuodosta kirjain a.

Kirjoita verbin vartalo. VINKKI: Poista verbin perusmuodosta kirjain a. Kirjoita verbin vartalo. VINKKI: Poista verbin perusmuodosta kirjain a. Valitse oikea muoto. A. Täydennä nykyhetken muodot. Käytä tarvittaessa nettisanakirjaa. Valitse vasemmalla olevan valikon yläosassa

Lisätiedot

veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot

veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot Jag vill veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot Tämä esite on tarkoitettu nuorille, joilla on suojatut henkilötiedot. Sen ovat laatineet yhdessä Rikosuhriviranomainen (Brottsoffermyndigheten)

Lisätiedot

Eloisan iän salaisuudet. Vappu Taipale Vanhus- ja lähimmäispalvelun liiton puheenjohtaja Eloisa Ikä- seminaari Helsinki 10.10.2012

Eloisan iän salaisuudet. Vappu Taipale Vanhus- ja lähimmäispalvelun liiton puheenjohtaja Eloisa Ikä- seminaari Helsinki 10.10.2012 Eloisan iän salaisuudet 10.10.2012 Eloisan iän salaisuudet Vappu Taipale Vanhus- ja lähimmäispalvelun liiton puheenjohtaja Eloisa Ikä- seminaari Helsinki 10.10.2012 Me olemme nyt muodissa! Vanhat ihmiset

Lisätiedot

Aktivointikorvaus [Aktivitetsersättning] koulunkäynnin pitkittyessä [ vid förlängd skolgång]

Aktivointikorvaus [Aktivitetsersättning] koulunkäynnin pitkittyessä [ vid förlängd skolgång] Tietoa Vakuutuskassalta 1/1 2010 Aktivointikorvaus [Aktivitetsersättning] koulunkäynnin pitkittyessä [ vid förlängd skolgång] Jos koulunkäyntisi pitkittyy toimintarajoitteen vuoksi, voit saada aktivointikorvausta

Lisätiedot

Lapsilisä ja monilapsikorotus [Barnbidrag och flerbarnstillägg]

Lapsilisä ja monilapsikorotus [Barnbidrag och flerbarnstillägg] Lapsilisä ja monilapsikorotus [Barnbidrag och flerbarnstillägg] Klicka här, skriv ev. Undertitel Lapsilisää maksetaan, kunnes lapsi täyttää 16 vuotta. Sen jälkeen peruskoulua jatkavat lapset saavat jatkettua

Lisätiedot

ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖMARKKINOILLA

ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖMARKKINOILLA ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖMARKKINOILLA Tietoisku 3/2009 Arja Munter Kesk skushallin ushallinto Kehit ehittämis tämis- - ja tutkimus utkimusyk yksikkö Ulkomaalaistaustaisia henkilöitä oli pääkaupunkiseudulla

Lisätiedot

http://eksamensarkiv.net/

http://eksamensarkiv.net/ Musiikki Oppgåve 1 Svar på spørsmåla under ved å skrive ein kort, samanhengande tekst på 3 5 setningar på finsk. Kuinka usein kuuntelet musiikkia? Milloin kuuntelet musiikkia? Oppgåve 2 Les tekstane i

Lisätiedot

Margariini tosi tärkeä osa monipuolista ruokavaliota!

Margariini tosi tärkeä osa monipuolista ruokavaliota! Margariini tosi tärkeä osa monipuolista ruokavaliota! www.margariini.fi Kiva, että rasvat kiinnostavat! Rasvoja tarvitaan, sehän on selvä. Niin monet meistä nauttivat kuitenkin edelleen liikaa ikäviä kovia

Lisätiedot

bab.la Sanontoja: Yksityinen kirjeenvaihto Onnentoivotukset suomi-suomi

bab.la Sanontoja: Yksityinen kirjeenvaihto Onnentoivotukset suomi-suomi Onnentoivotukset : Avioliitto Onnittelut! Toivomme teille molemmille kaikkea onnea maailmassa. Onnittelut! Toivomme teille molemmille kaikkea onnea maailmassa. Vastavihityn Lämpimät onnentoivotukset teille

Lisätiedot

Haavoittuvasta lapsuudesta ehjään aikuisuuteen seminaari 23.4.2014. Siirtolaisuusinstituutti, Turku.

Haavoittuvasta lapsuudesta ehjään aikuisuuteen seminaari 23.4.2014. Siirtolaisuusinstituutti, Turku. Haavoittuvasta lapsuudesta ehjään aikuisuuteen seminaari 23.4.2014. Siirtolaisuusinstituutti, Turku. KT Merja Paksuniemi Verkostotutkija Siirtolaisuusinstituutti Yliopistonlehtori Lapin yliopisto Lapsuuden

Lisätiedot

ESIINTYMINEN. Laura Elo Cambiare p. 040 748 7884 laura@johtajuustaito.fi

ESIINTYMINEN. Laura Elo Cambiare p. 040 748 7884 laura@johtajuustaito.fi ESIINTYMINEN Laura Elo Cambiare p. 040 748 7884 laura@johtajuustaito.fi Jännitys hyvä renki huono isäntä Kumpi kuvaa sinua? Jännitys auttaa minua. Jännitys lamaannuttaa ja vaikeuttaa esillä oloani. Jännitys

Lisätiedot

Kehoa kutkuttava seurapeli

Kehoa kutkuttava seurapeli Kehoa kutkuttava seurapeli Pelaajia: 2-5 henkilöä tai joukkuetta Peliaika: 30 45 min Välineet: pelilauta, 112 korttia, kaksi tavallista noppaa, yksi erikoisnoppa ja viisi pelinappulaa. Kisa Pelin tarkoituksena

Lisätiedot

Svarsprocent i enkäten bland de undersökta kommunerna, sammanlagt 1 900 svar.

Svarsprocent i enkäten bland de undersökta kommunerna, sammanlagt 1 900 svar. Svarsprocent i enkäten bland de undersökta kommunerna, sammanlagt 1 900 svar. Kyselyyn osallistuneiden kuntien vastausprosentit, yhteensä 1900 vastausta. 54 % Keskiarvo/Medeltal 67 % Jakobstad (svenskspråkig

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1104/2013 vp Rajatyöntekijöiden oikeus aikuiskoulutustukeen Eduskunnan puhemiehelle Osaamisen kehittäminen ja aikuisopiskelu ovat nykyään arkipäivää. Omaehtoisesti opiskelevat rajatyöntekijät

Lisätiedot

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia.

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. LAUSEEN KIRJOITTAMINEN Peruslause aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. minä - täti - ja - setä - asua Kemi Valtakatu Minun täti ja setä asuvat

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 986/2009 vp Auton katsastamisen mahdollistaminen Espanjassa Eduskunnan puhemiehelle Huomattava määrä suomalaisia asuu osan vuotta Espanjassa. Monilla on siellä oma Suomessa rekisteröity

Lisätiedot

Täytyy-lause. Minun täytyy lukea kirja.

Täytyy-lause. Minun täytyy lukea kirja. Täytyy-lause Minun täytyy lukea kirja. Kenen? (-N) TÄYTYY / EI TARVITSE perusmuoto missä? mistä? mihin? milloin? miten? millä? Minun täytyy olla luokassa. Pojan täytyy tulla kotiin aikaisin. Heidän täytyy

Lisätiedot

Jatko-opintoja ruotsista kiinnostuneille

Jatko-opintoja ruotsista kiinnostuneille Jatko-opintoja ruotsista kiinnostuneille Opiskeluvaihtoehtoja yliopistossa (n.5v.) ja ammattikorkeakoulussa (n. 3,5v.) Yliopistossa keskitytään enemmän teoriaan, amk:ssa käytäntöön mm. erilaisten työelämäprojektien

Lisätiedot

Millainen on kandin hyvä työpaikka? Hurudan är en kandidats bra arbetsplats?

Millainen on kandin hyvä työpaikka? Hurudan är en kandidats bra arbetsplats? Millainen on kandin hyvä työpaikka? Hurudan är en kandidats bra arbetsplats? Maarit Nevalainen, terveyskeskuslääkäri, Mäntsälän terveyskeskus Ei sidonnaisuuksia, inga bindingar (till några firmor förutom

Lisätiedot

Copylefted = saa monistaa ja jakaa vapaasti 1. Käännä omalle kielellesi. Ilolan perhe

Copylefted = saa monistaa ja jakaa vapaasti 1. Käännä omalle kielellesi. Ilolan perhe Ilolan perhe 1 Pentti ja Liisa ovat Reinon, Jaanan ja Veeran isä ja äiti. Heidän lapsiaan ovat Reino, Jaana ja Veera. 'Pikku-Veera' on perheen nuorin. Hän on vielä vauva. Henry-vaari on perheen vanhin.

Lisätiedot

Tervetuloa Työnvälitykseen

Tervetuloa Työnvälitykseen Tervetuloa Työnvälitykseen Välkommen till Arbetsförmedlingen Finska Tämä on Työnvälitys Haetko työtä? Haluatko lisätietoja työmarkkinoista? Tarvitsetko vinkkejä ja neuvoja löytääksesi haluamasi työn?

Lisätiedot

Kirjasto-opas. suomeksi. Tervetuloa Göteborgin kirjastoihin

Kirjasto-opas. suomeksi. Tervetuloa Göteborgin kirjastoihin Kirjasto-opas suomeksi Tervetuloa Göteborgin kirjastoihin Kirjastoista lainaat ilmaiseksi kirjoja, elokuvia, musiikkia, aikakauslehtiä ja tv-pelejä. Järjestämme muun muassa kirjailijavierailuja, satutunteja,

Lisätiedot

Varuboden-Osla tekee Paikallisesti hyvää, 100 000 lisälahjoitus omalle alueelle Yhteensä noin 300 000 tukea paikallisille toimijoille vuonna 2015

Varuboden-Osla tekee Paikallisesti hyvää, 100 000 lisälahjoitus omalle alueelle Yhteensä noin 300 000 tukea paikallisille toimijoille vuonna 2015 Varuboden-Osla tekee Paikallisesti hyvää, 100 000 lisälahjoitus omalle alueelle Yhteensä noin 300 000 tukea paikallisille toimijoille vuonna 2015 Osuuskauppa Varuboden-Osla haluaa omalla toimialueellaan,

Lisätiedot

Resultat från kundnöjdhetsenkäten / Asiakastyytyväisyyskyselyn tuloksia Stadsstyrelsens sektion för servicetjänster / Kaupunginhallituksen

Resultat från kundnöjdhetsenkäten / Asiakastyytyväisyyskyselyn tuloksia Stadsstyrelsens sektion för servicetjänster / Kaupunginhallituksen Resultat från kundnöjdhetsenkäten / Asiakastyytyväisyyskyselyn tuloksia Stadsstyrelsens sektion för servicetjänster / Kaupunginhallituksen palvelutoimintojaosto 9.3.2015 Kundnöjdhetsenkäten har genomförts

Lisätiedot

Joka kaupungissa on oma presidentti

Joka kaupungissa on oma presidentti Kaupungissa on johtajia. Ne määrää. Johtaja soittaa ja kysyy, onko tarpeeksi hoitajia Presidentti päättää miten talot on rakennettu ja miten tää kaupunki on perustettu ja se määrää tätä kaupunkia, Niinkun

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Odpowiedzi do ćwiczeń

Odpowiedzi do ćwiczeń Odpowiedzi do ćwiczeń Lekcja 1 1. c 2. b 3. d 4. a 5. c Lekcja 2 1. ruotsia 2. Norja 3. tanskalainen 4. venäjää 5. virolainen 6. englantia 7. Saksa 8. kiina 9. espanjaa 10. Suomi 11. puolalainen 12. englanti

Lisätiedot

Tehtävä 1 2 3 4 5 6 7 Vastaus

Tehtävä 1 2 3 4 5 6 7 Vastaus Kenguru Ecolier, vastauslomake Nimi Luokka/Ryhmä Pisteet Kenguruloikka Irrota tämä vastauslomake tehtävämonisteesta. Merkitse tehtävän numeron alle valitsemasi vastausvaihtoehto. Jätä ruutu tyhjäksi, jos

Lisätiedot

Pupu Painokkaan pihapuuhakirja

Pupu Painokkaan pihapuuhakirja Pupu Painokkaan pihapuuhakirja Turun Kaupungin Terveystoimi Tartuthan käpälään! --hei, näin me lähdetään! --pihapoluille leikkimään! --pupun loikkia hyppimään! Nurkkajussia Yksi leikkijöistä on nurkkajussi,

Lisätiedot

Talousarvio & taloussuunnitelma 2016 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO

Talousarvio & taloussuunnitelma 2016 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO TERVEYDENHUOLTO Sosiaali- ja terveyslautakunta Sosiaali- ja terveysosasto, Paula Sundqvist, Sosiaali- ja terveysjohtaja Katariina Korhonen, ylilääkäri Toiminta Perusterveydenhuolto ja sairaanhoito kaikille

Lisätiedot

Kieliohjelma Atalan koulussa

Kieliohjelma Atalan koulussa Kieliohjelma Atalan koulussa Vaihtoehto 1, A1-kieli englanti, B1- kieli ruotsi 6.luokalla 1 lk - 2 lk - 3 lk englanti 2h/vko 4 lk englanti 2h/vko 5 lk englanti 2-3h/vko 6 lk englanti 2-3h/vko, ruotsi 2h/vko

Lisätiedot

Ty össäoppimi nen 9.1 -.6.2. 2013 Paikassa Blue Explorers Dive Center, Taurito Bay, Gran Canaria, Espanja

Ty össäoppimi nen 9.1 -.6.2. 2013 Paikassa Blue Explorers Dive Center, Taurito Bay, Gran Canaria, Espanja Ty össäoppimi nen Tuula Pekkala LHM11 Kalajoen ammattiopisto Ty össäoppimi nen 9.1 -.6.2. 2013 Paikassa Blue Explorers Dive Center, Taurito Bay, Gran Canaria, Espanja Gran Canaria on Espanjalle kuuluva

Lisätiedot

15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ. Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.2015

15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ. Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.2015 15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.215 1 VAI 2 VUOTTA? 2 KYSELY 8-VUOTIAILLE VASTAUKSIA 5 Teetimme 5 puhelinhaastattelua vuonna 1935 syntyneille suomalaisille eläkeläisille

Lisätiedot

1. 3 4 p.: Kansalaisjärjestöjen ja puolueiden ero: edelliset usein kapeammin tiettyyn kysymykseen suuntautuneita, puolueilla laajat tavoiteohjelmat. Puolueilla keskeinen tehtävä edustuksellisessa demokratiassa

Lisätiedot

Tunne ja asiakasymmärrys voimavarana palvelunkehi4ämisessä. Satu Mie8nen, taiteen tohtori, taideteollisen muotoilun professori, Lapin yliopisto

Tunne ja asiakasymmärrys voimavarana palvelunkehi4ämisessä. Satu Mie8nen, taiteen tohtori, taideteollisen muotoilun professori, Lapin yliopisto Tunne ja asiakasymmärrys voimavarana palvelunkehi4ämisessä Satu Mie8nen, taiteen tohtori, taideteollisen muotoilun professori, Lapin yliopisto Työpajan tavoite Tunnistetaan palvelukokemukseen lii4yvien

Lisätiedot

Lahjoita lukuhetki palvelukonseptin polku kirjastoille

Lahjoita lukuhetki palvelukonseptin polku kirjastoille Hei! Tämähän on hieno juttu! Mielelläni lahjoittaisin lukutuokiota hoivakotiin. Mukavaa kun saa jakaa iloa muillekin. Lahjoittaja Marja Aaltonen Tämä ilahduttaisi kovasti meidän asukkaita eikä vaatisi

Lisätiedot

SUOMI KIRJALLINEN OSA KESKIPITKÄ OPPIMÄÄRÄ MEDELLÅNG LÄROKURS 20.9.2013 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN

SUOMI KIRJALLINEN OSA KESKIPITKÄ OPPIMÄÄRÄ MEDELLÅNG LÄROKURS 20.9.2013 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN SUOMI KIRJALLINEN OSA KESKIPITKÄ OPPIMÄÄRÄ MEDELLÅNG LÄROKURS 20.9.2013 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN 1 TEKSTIN YMMÄRTÄMINEN 1.1 1.1a 5 10 15 20 25 30 Lue tekstit 1.1a 1.1d ja vastaa

Lisätiedot

Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014

Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014 Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014 Arjen ilot Koulun jälkeen rättipoikki, kotiin laahustin tien poikki. Ajattelin: voisin mennä nukkumaan, ihan vain hetkeksi torkkumaan. Sitten

Lisätiedot

BRUKSANVISNING KÄYTTÖOHJE

BRUKSANVISNING KÄYTTÖOHJE BRUKSANVISNING KÄYTTÖOHJE Ver. 003-200311 Nr/Nro: 32-6826 Multiport USB-2.0 för 2,5 HDD USB 2.0 Multiportti 2,5 HDD -asemille Modell/Malli: FT-KUH-K36G SE Beskrivning: Du har nu köpt en produkt som står

Lisätiedot

SUOMI KIRJALLINEN OSA KESKIPITKÄ OPPIMÄÄRÄ MEDELLÅNG LÄROKURS 19.9.2014 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN

SUOMI KIRJALLINEN OSA KESKIPITKÄ OPPIMÄÄRÄ MEDELLÅNG LÄROKURS 19.9.2014 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN SUOMI KIRJALLINEN OSA KESKIPITKÄ OPPIMÄÄRÄ MEDELLÅNG LÄROKURS 19.9.2014 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN 1 TEKSTIN YMMÄRTÄMINEN 1.1 Lue tekstit 1.1a 1.1e ja vastaa niihin liittyviin kysymyksiin

Lisätiedot

Tärkeät paikat. Jaa muistoja yhdessä sukulaisen tai ystävän kanssa. Kerro lapsuutesi tärkeistä paikoista. Leikkaa tästä kysymyskortit!

Tärkeät paikat. Jaa muistoja yhdessä sukulaisen tai ystävän kanssa. Kerro lapsuutesi tärkeistä paikoista. Leikkaa tästä kysymyskortit! LUONNOS Sukumuistelupeli Tärkeät paikat Jaa muistoja yhdessä sukulaisen tai ystävän kanssa. Kerro lapsuutesi tärkeistä paikoista. Leikkaa tästä kysymyskortit! Voit myös keksiä itse lisää kysymyksiä! Jokainen

Lisätiedot

Haastattelun suorittaja (1.kerta) Päivä Haastattelun suorittaja (2.kerta) Päivä

Haastattelun suorittaja (1.kerta) Päivä Haastattelun suorittaja (2.kerta) Päivä TULOHAASTATTELU Nimi Nuoren nro Haastattelun suorittaja (1.kerta) Päivä Haastattelun suorittaja (2.kerta) Päivä Tulohaastattelun tarkoituksena on nuoren mielipiteiden kuuleminen ja nuoren tilanteen laajempi

Lisätiedot

2 + = 10 0 + = 10 10 3 = 10 5 = + 4 = 10 + 9 = 10 10 8 = 10 1 = 7 + = 10 5 + = 10 10 6 = 10 10 =

2 + = 10 0 + = 10 10 3 = 10 5 = + 4 = 10 + 9 = 10 10 8 = 10 1 = 7 + = 10 5 + = 10 10 6 = 10 10 = Traggelprov 0 20 A Namn: 2 + = 10 0 + = 10 10 3 = 10 5 = + 4 = 10 + 9 = 10 10 8 = 10 1 = 7 + = 10 5 + = 10 10 6 = 10 10 = Dubbelt + Dubbelt 4 + 4 = 6 + 6 = 8 4 = 14 7 = 9 + 9 = 3 + 3 = 18 9 = 20 10 = 7

Lisätiedot

Kenguru Ecolier, ratkaisut (1 / 5) 4. - 5. luokka

Kenguru Ecolier, ratkaisut (1 / 5) 4. - 5. luokka 3 pisteen tehtävät Kenguru Ecolier, ratkaisut (1 / 5) 1. Missä kenguru on? (A) Ympyrässä ja kolmiossa, mutta ei neliössä. (B) Ympyrässä ja neliössä, mutta ei kolmiossa. (C) Kolmiossa ja neliössä, mutta

Lisätiedot

Yleisen kielitieteen ja kieliteknologian valintakoe 2007 Urvalsprovet för allmän språkvetenskap och språkteknologi 2007

Yleisen kielitieteen ja kieliteknologian valintakoe 2007 Urvalsprovet för allmän språkvetenskap och språkteknologi 2007 Yleisen kielitieteen ja kieliteknologian valintakoe 2007 Urvalsprovet för allmän språkvetenskap och språkteknologi 2007 Älä kirjoita nimeäsi äläkä henkilötunnustasi vastauspaperiin. Jätä tilaa vastauspaperin

Lisätiedot

Tarvekartoitus: Vanhustenhoito ja -palvelut

Tarvekartoitus: Vanhustenhoito ja -palvelut Tarvekartoitus: Vanhustenhoito ja -palvelut Behovskartläggning: Äldrevård och -service Skövden kunta, Suomen kielen hallintoalue, 541 83 Skövde Skövde kommun, Finskt förvaltningsområde, 541 83 Skövde LAKI

Lisätiedot