Opiskelijan arvioinnin ja ammattiosaamisen näyttöjen toteuttamisperiaatteet

Transkriptio

1 Opetussuunnitelman yhteisen osan liite 2. painos Opiskelijan arvioinnin ja ammattiosaamisen näyttöjen toteuttamisperiaatteet

2 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO 4 1 ARVIOINNIN TEHTÄVÄT JA TAVOITTEET 5 2 ARVIOINNISTA TIEDOTTAMINEN 5 3 ARVIOINNIN KOHTEET JA ARVIOINTIKRITEERIT Arvioinnin kohteet ArviointikriteeriT Elinikäisen oppimisen avaintaidot 7 4 ALKUKARTOITUS 10 5 OPISKELIJAN OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN Yleistä Osaamisen tunnistaminen Osaamisen tunnustaminen Osaamisen tunnustamisen arvosanat Arvosanojen korottaminen 15 6 TUNNUSTETTAVA OSAAMINEN Tunnustettavan osaamisen määrä ja osaamisen ajantasaisuus Lukio-opintojen tunnustaminen Osaamisen tunnustaminen ammatillisesta perustutkinnosta Työkokemuksella hankitun osaamisen tunnustaminen Osaamisen tunnustaminen ulkomailla suoritetuista opinnoista tai työkokemuksesta Varusmies- ja siviilipalveluksen osaamisen tunnustaminen Muu osaamisen tunnustaminen 20 7 OPPIMISEN JA OSAAMISEN ARVIOINTI Yleistä Oppimisen arviointi Osaamisen arviointi Ammattiosaamisen näytöt Ammattiosaamisen näytön toteuttaminen ja arviointi Ammattiosaamisen näyttöjen arviointikeskustelun hyvät käytännöt Ammattiosaamisen näyttö ja työssäoppiminen Ammattiosaamisen näyttö muualla kuin työssäoppimispaikalla Muu osaamisen arviointi Itsearviointi 27 8 ARVIOINNISTA JA ARVOSANASTA PÄÄTTÄMINEN Yleistä Ammattiosaamisen näytön arvosanan antaminen ja tallentaminen Ammattitaitoa täydentävien tutkinnon osien, valinnaisten opintojen ja opinnäytteen arviointi Tutkinnon osan arvosanan muodostuminen Muun arvioinnin dokumentointi 31 2

3 9 ARVIOINNIN UUSIMINEN JA ARVOSANAN KOROTTAMINEN YleistÄ Ammattiosaamisen näytön uusiminen ja arvosanan korottaminen ARVIOINNIN OIKAISEMINEN Yleistä Arvioinnin oikaisupyyntö, ensimmäinen vaihe Arvioinnin oikaisupyyntö, toinen vaihe ARVIOINNIN DOKUMENTOINTI Arvosanojen tallentaminen opiskelijahallinto-ohjelmaan Tutkintotodistus Todistus suoritetuista tutkinnon osista ja opinnoista Erotodistus Kansainväliseen käyttöön tarkoitettu tutkintotodistuksen tai todistuksen liite Todistus kuljetusalan perustason ammattipätevyyskoulutuksen suorittamisesta ARVIOINTI ERITYISOPETUKSESSA Mukautetut tavoitteet (L 630/1998, 20, 21 ) Mukauttamisen tarpeet Erityisopiskelijan arviointi ammattiosaamisen näytöissä Todistus MAAHANMUUTTAJA- JA ERI KIELI- JA KULTTUURIRYHMIEN OPISKELIJOIDEN ARVIOINTI ARVIOINTIIN LIITTYVÄÄ SANASTOA 43 LIITTEET 45 Liite 1 Ammattiosaamisen näytön arviointi, Ammatilisen perustutkinnon perusteet Liite 2 Ammattiosaamisen näytön arviointi (muunnettu arviointiasteikko) 46 Liite 3 Arvioinnin okaisupyyntö, Ensimmäinen arvoinnin oikaisuvaihe 47 Liite 4 Tiedoksisaanti arvoinnista 48 Liite 5 Arvioinnin okaisupyyntö, Toinen arvoinnin oikaisuvaihe 49 Liite 6 Tutkinnon perusteiden mukainen koulutus ja näyttötutkinnot 50 Hyväksytty Koulutuskeskus Salpauksen johtoryhmä Hyväksytty Ammattiosaamisen toimikunta 3

4 JOHDANTO Opiskelijan arvioinnin ja ammattiosaamisen näyttöjen toteuttamisperiaatteet ovat osa Koulutuskeskus Salpauksen opetussuunnitelman yhteistä osaa, pedagogista strategiaa. Opiskelijoiden arviointia ohjaavat laki ja asetus ammatillisesta koulutuksesta (L 601/2005; A 603/2005 ja Opetushallituksen määräys arvioinnista (OPH , Dnro32/011/2005), joka on sisällytetty tutkinnon perusteisiin. Koulutuksen järjestäjän tulee laatia opetussuunnitelmaansa opiskelijan arvioinnin kokonaisuuden suunnitelma, johon sisältyy ammattiosaamisen toimikunnan hyväksymä suunnitelma ammattiosaamisen näyttöjen toteuttamisesta ja arvioinnista. Koska ammattiosaamisen toimikunnalle kuuluu myös muun arvioinnin oikaisu, tässä opetussuunnitelman yhteisen osan liitteessä kuvataan mahdollisimman kattavasti kaikki opiskelijan arviointiin liittyvät asiat säädöksineen. Elokuussa 2006 alkaneessa ammatilliseen perustutkintoon johtavassa koulutuksessa opiskelijan ammatillista osaamista on arvioitu muun arvioinnin lisäksi ammattiosaamisen näytöin. Tässä opetussuunnitelman yhteisen osan liitteessä otetaan huomioon tutkintojen uudistuksen vaikutukset arviointiin. Käsitteet on kirjattu uudistuvien tutkintojen mukaisiksi (esimerkiksi opintokokonaisuus on muutettu tutkinnon osaksi jne.), vaikka tutkinnon uudistus ei vielä koskekaan kaikkia tutkintoja. Uudistuvissa perustutkinnon perusteissa opiskelijan arviointia on täsmennetty. Keskeisintä täsmennyksessä on oppimisen ja osaamisen arvioinnin erottaminen selkeästi toisistaan. Osaamisen arvioinnista tulevat arvosanat tutkintotodistukseen. Ammatillisten tutkinnon osien kohdalla korostetaan, että ammattiosaamisen näytöt ovat keskeisin osaamisen arviointimenetelmä, jota muulla arvioinnilla täydennetään. Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen ovat tulleet yhä keskeisimmiksi pedagogisen kehittämisen painopistealueiksi myös opetussuunnitelmaperusteisessa järjestelmässä. Useita kohtia on muutettu OPH:n määräysten mukaisesti, sekä myös laajennettu ja tarkennettu saadun kokemustiedon perusteella. Lisäksi liitteeseen 6 on koottu yhteenveto tutkinnon perusteiden mukaisen koulutuksen ja näyttötutkintoperusteisen koulutuksen yhtäläisyyksistä ja eroista, koska ko. kysymyksiin opettajat joutuvat usein vastaamaan. Koulutuskeskus Salpauksessa tulee käyttää tämän asiakirjan liitteenä olevia arviointiin liittyviä lomakkeita. Lomakkeet löytyvät Salpauksen intranetistä. 4

5 On huomattava, että lomakkeita päivitetään ja muokataan jatkuvasti. Lomakkeet päivitetään suoraan intranettiin ja lomakkeiden päivityksestä tiedotetaan intranetin kautta. Tämän asiakirjan liitteinä olevat lomakkeet voivat siten olla oppaan painohetkellä vanhentuneita. Opettajien vastuulla on tarkistaa käytettävien lomakkeiden oikeellisuus ja käyttää kunkin lomakkeen päivitettyä (uusinta) versiota. 1 ARVIOINNIN TEHTÄVÄT JA TAVOITTEET Sen lisäksi, mitä laissa ammatillisesta koulutuksesta (L 601/2005, 25 ) on säädetty, arvioinnilla ohjataan, motivoidaan ja kannustetaan opiskelijaa tavoitteiden saavuttamiseen ja tuetaan opiskelijan myönteisen minäkuvan kehittymistä sekä kasvua ammatti-ihmisenä. Opiskelijan ohjauksen ja kannustuksen lisäksi arvioinnin tulee tuottaa tietoa opiskelijoiden osaamisesta opiskelijalle itselleen, opettajille ja työnantajille sekä jatko-opintoihin pyrkimistä varten. Arvioinnin toteuttamisen periaatteet liittyvät niihin arvoihin ja oppimisen tukena ja taustalla oleviin näkemyksiin, jotka on kuvattu opetussuunnitelman yhteisessä osassa. 2 ARVIOINNISTA TIEDOTTAMINEN Opiskelijan arvioinnin toteutus muodostaa kokonaisuuden, josta koulutuksen järjestäjän on laadittava opetussuunnitelmaansa suunnitelma tutkinnon osien arvioinnista. Siihen sisältyy ammattiosaamisen toimikunnan hyväksymä suunnitelma ammattiosaamisen näyttöjen toteuttamisesta ja arvioinnista (L 601/2005, 25 a ). Opiskelijoille ja kaikille arviointiin osallistuville on tiedotettava ennen opintojen alkamista arvioinnin periaatteista ja niiden soveltamisesta (A 603/2005, 3 ). Tiedotettavia asioita ovat ainakin arvioinnin tehtävät ja tavoitteet, osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen, oppimisen ja osaamisen arviointi sisältäen työssäoppimisen ja ammattiosaamisen näytöt, arvioinnin kohteet ja arviointikriteerit, arvosanasta päättäminen, opinnäytteen toteuttaminen ja arviointi, arvioinnin uusiminen ja arvosanojen korottaminen, arvioinnin oikaiseminen sekä tutkintotodistuksen saaminen. Ammatillisten opettajien tehtävänä on tiedottaa arvioinnista opiskelijoille ja työelämän edustajille. Jokaisen tutkinnon osan yhteydessä on oltava selvillä käytettävät arviointimenetelmät. Tiedottaminen on dokumentoitava (esimerkiksi päiväkirjamerkintä). 5

6 3 ARVIOINNIN KOHTEET JA ARVIOINTIKRITEERIT 3.1 Arvioinnin kohteet Arvioinnin kohteet määritellään samoiksi tutkinnon perusteissa niin opetussuunnitelmaperusteisen kuin näyttötutkintoperusteisen koulutuksen osalta. Tutkinnon perusteissa on tutkinnon osittain esitetty arvioinnin kohteet (mitä arvioidaan?) ja arviointikriteerit (miten osataan?) tyydyttävän T1, hyvän H2 ja kiitettävän K3 tasoille. Arviointi kohdistuu työprosessin työmenetelmien, välineiden ja materiaalin työn perustana olevan tiedon ja elinikäisen oppimisen avaintaitojen hallintaan. Elinikäisen oppimisen avaintaidot (erikseen arvioitavat 1-4) oppiminen ja ongelmanratkaisu vuorovaikutus ja yhteistyö ammattietiikka terveys, turvallisuus sekä toimintakyky Elinikäisen oppimisen avaintaidot (muut elinikäisen oppimisen avaintaidot) aloitekyky ja yrittäjyys kestävä kehitys estetiikka viestintä ja mediaosaaminen matematiikka ja luonnontieteet teknologia ja tietotekniikka aktiivinen kansalaisuus ja eri kulttuurit Työprosessin hallinta Ammatillinen osaaminen Työmenetelmien, välineiden ja materiaalien hallinta Työn perustana olevan tiedon hallinta 6

7 3.2 Arviointikriteerit Arviointikriteereissä määritellään, miten ammattitaito hallitaan. Arviointikriteerit määritellään taulukkoon kolmelle tasolle tyydyttävä T1, hyvä H2 ja kiitettävä K3 aloittaen määrittely tyydyttävän tason kriteereistä. Tutkintokohtaisissa opetussuunnitelmissa arvioinnin kohteet ja kriteerit esitetään taulukossa ja taulukon yläpuolelle tulee laatia tutkinnon perusteiden mukainen teksti: taulukkoon on koottu arvioinnin kohteet sekä arviointikriteerit kolmelle eri osaamisen tasolle. Opetussuunnitelmaperusteisessa koulutuksessa arvioinnin kohteet ovat samalla tutkinnon osan keskeinen sisältö. Koulutuksen järjestäjä laatii arviointikriteerit tutkinnon perusteiden liitteessä olevien yleisten arviointikriteerien pohjalta niihin valinnaisiin tutkinnon osiin, joihin niitä ei ole määritelty tutkinnon perusteissa. Ammattitaidon osoittamistavat kirjoitetaan arviointikriteerien jälkeen erikseen opetussuunnitelmaperusteiseen ja näyttötutkintoperusteiseen koulutukseen. Ammattitaidon osoittamistavat opetussuunnitelmaperusteisessa koulutuksessa ovat ammattiosaamisen näytöt ja muu osaamisen arviointi. Ammattiosaamisen näytössä määritellään tutkinnon osan keskeinen sisältö, arviointikriteerit sekä näyttöympäristö. Muussa osaamisen arvioinnissa määritellään ne ammattitaitovaatimukset, joita ammattiosaamisen näytössä ei osoiteta. 3.3 Elinikäisen oppimisen avaintaidot Elinikäisen oppimisen avaintaitoja ovat oppiminen ja ongelmanratkaisu, vuorovaikutus- ja yhteistyö, ammattietiikka, terveys, turvallisuus ja toimintakyky, aloitekyky ja yrittäjyys, kestävä kehitys, estetiikka, viestintä- ja mediaosaaminen, matematiikka ja luonnontieteet, teknologia ja tietotekniikka sekä aktiivinen kansalaisuus ja eri kulttuurit. Neljä avaintaitoa, 1) oppiminen ja ongelmanratkaisu, 2) vuorovaikutus- ja yhteistyö, 3) ammattietiikka sekä 4) terveys, turvallisuus ja toimintakyky, arvioidaan erikseen. Muut avaintaidot arvioidaan työprosessin, työmenetelmien tai työn pohjana olevan tiedon hallinnan yhteydessä. Elinikäisen oppimisen avaintaidot: korvaavat edellisissä opetussuunnitelmien ja näyttötutkintojen perusteissa kuvatut yhteisten painotusten ja kaikille aloille yhteisen ydinosaamisen ovat valmiuksia, joita tarvitaan jatkuvassa oppimisessa, tulevaisuuden ja uusien tilanteiden haltuunotossa sekä työelämän muuttuvissa olosuhteissa selviytymisessä 7

8 ovat tärkeä osa ammattitaitoa ja kuvastavat yksilön älyllistä notkeutta ja erilaisista tilanteista selviytymistä lisäävät kaikilla aloilla tarvittavaa ammattisivistystä ja kansalaisvalmiuksia, ja niiden avulla opiskelijat tai tutkinnon osan suorittajat pystyvät seuraamaan yhteiskunnassa ja työelämässä tapahtuvia muutoksia ja toimimaan muuttuvissa oloissa ovat tärkeitä yksilön elämän laadun ja persoonallisuuden kehittymiseen tulee paikallistaa ammatteihin ja opetussisältöihin edellyttävät pohdintaa koulutusaloittain / tutkinnoittain / tutkintojen osien kohdalta, mitä tarkoittavat? Elinikäisen oppimisen avaintaidot on käsitelty perusteellisemmin opetussuunnitelman yhteisessä osassa. Seuraavassa esitetään konkreettisia esimerkkejä avaintaidoista. Oppimisella ja ongelmanratkaisulla tarkoitetaan ongelmien ratkaisukykyä, tiedon soveltamista, valintojen ja päätösten tekotaitoa sekä työn tekemiseen liittyvää joustavuutta, innovatiivisuutta ja luovuutta. Arvioidaan siis oppimishalukkuutta, itsensä ja työnsä kehittämistä, ongelmien ratkaisemista sekä valintojen ja päätösten tekemistä. Vuorovaikutuksella ja yhteistyöllä tarkoitetaan vuorovaikutustilanteissa toimimista, itsensä ilmaisemista, työryhmän jäsenenä toimimista, yhteistyökykyisesti toimimista sekä käyttäytymissääntöjen ja toimintatapojen noudattamista. Arvioidaan siis toimintaa vuorovaikutustilanteissa ja yhteistyökykyä. Ammattietiikalla tarkoitetaan vastuullista toimintaa, huolellisuutta, tarkkuutta, asiakaslähtöisyyttä, työyhteisön hyvinvointia edistävää toimintaa sekä oman työn arvostusta ( ammattiylpeyttä ). Arvioidaan siis toimintaa ammatin arvoperustan ja tehtyjen sopimusten mukaisesti. Terveydellä, turvallisuudella ja toimintakyvyllä tarkoitetaan työturvallisuusasioiden noudattamista, terveellisten elintapojen ylläpitämistä, toiminta- ja työkyvyn ylläpitämistä, ergonomian huomioon ottamista, työtapojen organisointia, työpaikan siisteydestä ja järjestyksestä huolehtimista. Arvioidaan siis terveyttä ylläpitävää ja turvallista toimintaa sekä toimintakyvyn ylläpitoa. Aloitekyvyllä ja yrittäjyydellä tarkoitetaan tavoitteellisuutta, aloitteellisuutta, tunnollisuutta, asiakaslähtöisyyttä, suunnitelmallisuutta, taloudellisuutta, tuloksellisuutta. Arvioidaan siis tavoitteellista, taloudellista ja tuloksellista toimintaa ja itsensä johtamista. 8

9 Kestävällä kehityksellä tarkoitetaan sitoutumista kestävän kehityksen mukaiseen toimintaan ekologisten, taloudellisten, sosiaalisten sekä kulttuuristen periaatteiden puolesta, kestävää kehitystä käsittelevien säädösten, määräysten ja sopimusten noudattamista. Kestävällä kehityksellä tarkoitetaan mm. materiaalihukan välttämistä, jätteiden käsittelyä ja lajittelua sekä ekologisia materiaalivalintoja. Arvioidaan siis teknologisten, taloudellisten, sosiaalisten ja kulttuuristen periaatteiden noudattamista. Estetiikalla tarkoitetaan kulttuurien monimuotoisuuden ja yleisten mieltymysten tunnistamista, esteettisten tekijöiden merkitystä jokapäiväisessä elämässä, elinja työympäristön viihtyisyyden ylläpitämistä, alakohtaisesti esimerkiksi ulkonäköseikoista ja viimeistelystä huolehtimista. Arvioidaan siis estetiikan huomioon ottamista työssä ja jokapäiväisessä elämässä. Viestintä- ja mediaosaamisella tarkoitetaan kommunikointia ja viestintää eri tilanteissa, kielitaitoa (opiskelija selviytyy toisella kotimaisella kielellä ja yhdellä vieraalla kielellä), medialukutaitoa, eri medioiden ja viestintäteknologian käyttötaitoa, yksinkertaisten media-aineistojen tuottamista. Arvioidaan siis kriittisyyttä mediatuotteiden tunnistamisessa, havainnoinnissa ja tulkinnassa. Lisäksi arvioidaan media- ja viestintäteknologian käyttämistä. Matematiikalla ja luonnontieteillä tarkoitetaan peruslaskutoimituksien käyttöä, kaavojen, kuvaajien, kuvioiden ja tilastojen käyttöä ammattitehtävien ja ongelmien ratkaisemisessa, fysiikan ja kemian lainalaisuuksiin perustuvien menetelmien ja toimintatapojen käyttämistä. Arvioidaan siis työn edellyttämää laskutaitoa sekä työssä tarvittavaa fysiikan ja kemian lainalaisuuksien hallintaa. Teknologialla ja tietotekniikalla tarkoitetaan tietotekniikan monipuolista käyttöä tiedonhankinnan, tallentamisen ja tuottamisen sekä tiedon siirtämisen ja vastaanottamisen välineenä, tekniikan hyötyjen, rajoitusten ja riskien tunnistamista, teknologian monipuolista hyödyntäminen työssä. Arvioidaan siis teknologian ja tietotekniikan hyödyntämistä ammattialalla sekä tekniikan hyötyjen, rajoitusten ja riskien huomioonottaminen. Aktiivisella kansalaisuudella ja eri kulttuureilla tarkoitetaan yhteisön toimintaan ja päätöksentekoon osallistumista, omien oikeuksien ja velvollisuuksien tiedostamista, tasa-arvoperiaatteiden ja yhdenvertaisuuslakien noudattamista, asiallista toimintaa eri taustan omaavien ihmisten kanssa. Arvioidaan siis sekä osallistumista yhteisön toimintaan ja päätöksentekoon eri taustan omaavien ihmisten kanssa sekä työntekijää ja kansalaista koskevien oikeuksien ja velvollisuuksien sekä tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuslakien mukaista toimintaa. 9

10 4 ALKUKARTOITUS Koulutuskeskus Salpauksessa kaikille opiskelijoille tehdään ns. alkukartoitus, jonka tulokset huomioidaan ensimmäisessä HOPS -keskustelussa. Oppimisstudiot hoitavat alkukartoitusten koordinoinnin, vaikkakin kartoitusten teettäminen ja niistä raportoiminen on ryhmänohjaajan tehtävä. Alkukartoitukset tehdään matematiikassa, äidinkielessä ja englannissa, mikäli niitä ei ole tehty pääsykokeissa. Alkukartoituksen tarkoituksena on ennaltaehkäisevästi kartoittaa opiskeluvalmiudet ja löytää opiskelijat, joilla mahdollisesti tulee tuen tarvetta tulevissa opinnoissa. Tiedot toimivat myös lisätyökaluna mahdollisen HOJKS -prosessin käynnistämisessä. Alkukartoituksessa on määritelty pisterajat, joiden alapuolelle jääneiden opiskelijoiden tilanne tulee arvioida tarkemmin. Alkukartoituksen tietoja varten on laadittu lähtötasoyhteenvetolomake, johon tulokset kerätään. Lähtötasoyhteenvetolomakkeeseen tulee myös numerot peruskoulun päättötodistuksesta. 10

11 Alkukartoitusten toimintamalli Koulutuspäällikkö - sopii oppimisstudio-opettajan kanssa infotilaisuusajan - varaa aloittavien ryhmien ryhmänohjaajille infotilaisuusajan syksyksi ennen koulun alkua Ryhmänohjaaja - osallistuu infotilaisuuteen, jossa hän saa kirjallisen version alkukartoitusmateriaalista - teettää opiskelijoilla sen osan alkukartoituksista, joita ei ole tehty pääsykokeissa - tarkastaa ja tekee omasta ryhmästään yhteenvedon kaikista tehtävistä intrassa olevalle lomakkeelle - välittää yhteenvedon sähköpostitse koulutuspäällikölle, ervoille, opinto-ohjaajalle, kuraattorille ja oppimisstudion opettajalle - vertaa todistus / alkukartoitus / siirto-hojks - keskustele / haastattele, miksi tällainen tulos? - lähetä opiskelija tarvittaessa lisäselvitystä varten oppimisstudioon - tee tarvittaessa HOJKS ennen Alkukartoitusten tavoitteena on saada tietoa opiskelijan opiskeluvalmiuksista sekä antaa lisätyökaluja HOJKSprosessin käynnistämiseen. Koulutuspäällikkö Opinto-ohjaaja ja kuraattori Oppimisstudion opettaja ERITYISOPETUS- VASTAAVA ELI ERVA - välittää tiedon eteenpäin sähköpostilla ammattitaitoa täydentävien tutkinnon osien opettajille Ammattitaitoa täydentävien tutkintojen osien opettajat (ATTO opettajat) saavat lisätietoa heille tulevan ryhmän tasosta etukäteen. Ammatilliset opettajat saavat lisätietoa heille tulevan ryhmän tasosta etukäteen. 11

12 5 OPISKELIJAN OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN 5.1 Yleistä Osaamisen tunnustaminen on osa opiskelijan arviointia (laki ja asetus ammatillisesta koulutuksesta muutoksineen (L 601/2005, A 603/2005). Opiskelijalla on oikeus saada opetussuunnitelman tavoitteita ja vaatimuksia keskeisiltä osiltaan vastaavat aikaisemmin suorittamansa opinnot tai muutoin hankittu osaaminen arvioiduksi ja tunnustetuksi. Osaamisen tunnustamisella voidaan opiskelijalle lukea hyväksi ja korvata tutkinnon pakollisia, valinnaisia tai vapaasti valittavia opintoja. Osaamisen vastaavuus on osoitettava. Päätös osaamisen tunnustamisesta tehdään ennen mainittujen opintojen tai tunnustettavaa osaamista koskevan tutkinnon osan alkamista (L 601/2005, 30 ). Osaamisen tunnustamisella vältetään opintojen päällekkäisyyttä ja pyritään lyhentämään opiskeluaikaa. Tämä lisää koulutuksen taloudellisuutta, tehokkuutta ja joustavuutta. Hankitun osaamisen tunnustaminen on osa elinikäisen oppimisen periaatetta: osaaminen tulee näkyväksi ja osaamiselle annetaan sille kuuluva arvo. Koulutuksen järjestäjän tulee tiedottaa opiskelijoille siitä, minkälaista aineistoa ja asiakirjoja on esitettävä osaamisen tunnistamista ja tunnustamista varten ja milloin opiskelijan on haettava osaamisen tunnistamista ja tunnustamista (A 603/ 2005, 3 ). Opinto-ohjaaja ja ryhmänohjaaja tiedottavat opiskelijalle opintojen alussa osaamisen tunnustamisesta ja sen toteuttamisesta. Osaamisen tunnustamisesta tiedotetaan myös opiskelijan oppaassa. Opiskelijan tulee erikseen hakea muualla suorittamiensa opintojen tai muutoin hankkimansa osaamisen arvioimista ja tunnustamista. Hakemus tulee tehdä kirjallisena riittävän ajoissa ennen mainittujen opintojen alkamista. Opiskelijan tulee esittää osaamisen arvioinnin edellyttämä selvitys opinnoistaan tai osaamisestaan (L 601/2005, A 603/2005). 5.2 Osaamisen tunnistaminen Sen lisäksi, mitä asetuksessa ammatillisesta koulutuksesta (A 603/ 2005, 10, 1 mom.) on säädetty, opiskelijan osaamista on arvioitava jo opintojen alkaessa. Opiskelijan osaaminen ja sen taso tulee selvittää opiskelijan vahvuuksien tunnistamiseksi ja aiemmin hankitun osaamisen tunnustamisen määrittelemiseksi. Osaamisen tunnistaminen on pohjana opiskelijan henkilökohtaisten tavoitteiden laatimisessa, mutta myös tarvittavan ohjauksen ja tuen määrittelemisessä. Osaamisen tunnistamiseksi käydään arviointikeskustelu, johon osallistuvat opiskelija ja opettaja tai opettajat. Osaamisen tunnistamisen edistämiseksi on kehitettävä eri- 12

13 laisia sitä helpottavia arviointitapoja. Näitä ovat esimerkiksi harrastuspassit, portfoliot, oman osaamisen kuvaaminen, haastattelu ja havainnointi. 5.3 Osaamisen tunnustaminen Mikäli osaamisen tunnistamisessa tutkinnon osalle asetetut tavoitteet tai osa tavoitteista todetaan saavutetuiksi ja osaaminen tunnustetaan on ammattiosaamisen näyttö on kuitenkin suoritettava. Osaamisen tunnustaminen kirjataan henkilökohtaiseen opiskelusuunnitelmaan. Osaamisen tunnustaminen on osa opiskelijan arviointia, ja sitä koskevat samat säädökset kuin muutakin opiskelijan arviointia (L 601/2005, 25, 25a, 25c ). Osaamisen tunnustamisella korvataan tai luetaan hyväksi suoritettavaan tutkintoon kuuluvia opintoja. Osaamisen tunnustamisella korvatut tutkinnon osat merkitään tutkintotodistukseen. Suoritetuilla toisen ammatillisen perustutkinnon opinnoilla ja lukio-opinnoilla korvataan tavoitteiltaan ja sisällöltään vastaavat ammattitaitoa täydentävät tutkinnon osat, vapaasti valittavat tutkinnon osat ja ammatillisiin opintoihin sisältyvät muut valinnaiset tutkinnon osat. Ammattitaitoa täydentävien tutkinnon osien korvaamisesta lukio-opinnoilla on määrätty tutkinnon perusteiden luvussa 5. Tutkintotodistuksen arvosanan saamiseksi on osaaminen osoitettava tutkinnon osista, joista ei ole arvosanaa, ja muutoin hankitusta koko tutkinnon osan kattavasta osaamisesta. Ammatillisten tutkinnon osien arvioinnissa hyödynnetään ammattiosaamisen näyttöjä. Osaamisen tunnustamisella korvattujen tai hyväksi luettujen tutkinnon osien arvosanoja voi korottaa koulutuksen aikana. Korotukset koulutuksen päätyttyä tehdään yksityisopiskelijana. Osaamisen tunnustamisesta päätöksen tekee ammatillisen aineen opettaja ja/tai opinto-ohjaaja valtuuksiensa puitteissa. Silloin kun opiskelijalla on aiemmissa suorituksissaan arviointi tutkinnon osasta, päätöksen voi tehdä opinto-ohjaaja (esim. opiskelijalla lukion päättötodistus tai todistus toisesta ammatillisesta tutkinnosta). Mikäli opiskelija on suorittanut vain osan tutkinnon osan opintojaksoista, opettavan opettajan tulee arvioida suoritettujen opintojen sisällöllinen vastaavuus suoritettavien tutkinnon opintojen kanssa ja hän tekee päätöksen osaamisen tunnustamisesta. Osaamisen tunnustamista tehtäessä käytetään perusteena esim. todistuksia, opintokortteja, kurssi- ja työtodistuksia. Työssä hankittua osaamista voidaan tunnustaa esim. siten, että opiskelija suorittaa ammattiosaamisen näytön suunniteltua aiemmin. Myös muita menetelmiä voidaan käyttää. 13

14 Osaamisen tunnustamista koskevasta myönteisestä päätöksestä opiskelija ei saa erillistä kirjallista päätöstä. Myönteinen päätös näkyy osaamisen tunnustamisena opiskelijan opintosuoritusotteessa. Osaamisen tunnustamista koskeva kielteinen päätös tehdään kirjallisena ja siihen liitetään valitusosoite (L 601/2005). Päätökseen tyytymätön opiskelija voi hakea oikaisua päätöksen tehneeltä opettajalta tai opinto-ohjaajalta 14 vuorokauden kuluessa päätöksen tiedoksi saamisesta (L 601/2005, 25 ). Oikaisupyynnön jälkeiseen arviointipäätökseen tyytymätön opiskelija voi hakea muutosta ammattiosaamisen toimikunnalta. Opiskelijan muualla suorittamien tunnustettavien opintojen tai muutoin hankitun osaamisen arvosanat merkitään opiskelijalle annettavaan todistukseen (A 603/2005, 13 ). 5.4 Osaamisen tunnustamisen arvosanat Oppilaitoksen on verrattava, että tunnustettavat opinnot tai muutoin hankittu osaaminen vastaavat tutkinnon perusteiden tavoitteita ja keskeisiä sisältöjä. Opiskelijan on osoitettava tarvittaessa vastaavuus. Vastaavuuden tarkistaminen on tutkinnon osan opettajan vastuulla. Vapaasti valittaviin opintoihin tunnustaminen voidaan tehdä ilman arvosanaa. Tutkinnon osan opintojakso Tutkinnon osan opintojakso voidaan tunnustaa ilman arvosanaa. Tutkinnon osasta täytyy kuitenkin pystyä antamaan arvosana. Tutkinnon osan tunnustettava osaaminen merkitään opintorekisteriin vastaavan tutkinnon osan opintojaksona. Päättötodistuksessa ei tällöin näy, missä osaaminen on hankittu. Tutkinnon osan opintojaksosta suoritetut ammattiosaamisen näytöt tulee hyväksyä osaksi tutkinnon osan näyttöä, mikäli näin toteutettujen näyttöjen arviointitiedot on tallennettu A 603/2005, 11 a mukaisesti. Ammattiosaamisen näytön arvosana tulee tallentaa tutkinnon osittain ja arviointikohteittain. Näytön arvosana on perusteltava arviointiaineistossa. Jos näyttö kattaa vain osan tutkinnon osaa, on aineisto tallennettava siten, että kokonaisuuden arvosana voidaan antaa. Ammattiosaamisen näyttöjen arvosanat merkitään tutkinnon osittain näyttötodistukseen. Tutkinnon osa Kun opiskelijan aikaisemmat opinnot, toisessa oppilaitoksessa samanaikaisesti suoritetut opinnot tai muutoin hankittu osaaminen kattavat koko tutkinnon osan, arvosana on merkittävä päättötodistukseen suoritettavan tutkinnon osina laajuuksineen ja mainittava, missä osaaminen on hankittu. 14

15 Opiskelijan aikaisemmin suorittamat ammattiosaamisen näytöt, jotka kattavat koko tutkinnon osan keskeisen osaamisen, tulee merkitä arvosanoineen näyttötodistukseen. Jos arvosana-asteikko eroaa, on käytettävä muuntokaavaa. Todistukseen merkitään viitteeksi arvioinnin antaneen oppilaitoksen nimi. Jos muualla suoritetusta tutkinnon osasta tai muutoin hankitusta tutkinnon osan kattavasta osaamisesta ei ole arvosanaa, tulee järjestää arviointi. Koulutuskeskus Salpauksen ohjeen mukaan arviointi perustuu todistuksiin, opintokortteihin, kurssi- ja työtodistuksiin. Arviointimenetelmät ohjeistetaan tutkintokohtaisissa opetussuunnitelmissa. Arvosanojen muuntaminen Arvosanojen muuntamisessa tulee huomioida, että arviointiasteikko muuttuu viisiportaisesta kolmiportaiseksi tyydyttävä (1), hyvä (2) ja kiitettävä (3) (valtioneuvoston asetus 488/2008) alkaen arviointiasteikon muutos koskee kaikkia ammatillisten perustutkintojen opiskelijoita sekä aiemmin aloittaneita ja aiempien opetussuunnitelman perusteiden mukaan opiskelevia että uusien tutkinnon perusteiden mukaan opiskelevia. Arviointiasteikon muutos merkitsee sitä, että aiemmin aloittaneiden arvosanat on muunnettava. Opiskelijaa arvioidaan sen oppilaitoksen arviointikäytännön mukaan, missä hän suorittaa opintoja. Jos arvosana-asteikot poikkeavat toisistaan, osaamista tunnustavan oppilaitoksen on muunnettava arvosanat ja määriteltävä vastaavuus opiskelijan eduksi. Arvosana-asteikosta säädetään asetuksessa ammatillisesta koulutuksesta (A 603/2005, 10 ). Arvosanat tulee muuntaa seuraavasti: Lukion arvosanaasteikko (5 10) Ammatillisen oppilaitoksen vanha arvosana-asteikko (1 5) Uusi asteikko (1 3) erinomainen 10 kiitettävä 5 3 kiitettävä 9 kiitettävä 5 3 hyvä 8 hyvä 4 2 tyydyttävä 7 hyvä 3 2 kohtalainen 6 tyydyttävä 2 1 välttävä 5 tyydyttävä Arvosanojen korottaminen Osaamisen tunnustamisella korvattujen opintojen arvosanoja voi korottaa koulutuksen aikana. Koulutuksen päätyttyä niitä voi korottaa yksityisopiskelijana. 15

16 6 TUNNUSTETTAVA OSAAMINEN 6.1 Tunnustettavan osaamisen määrä ja osaamisen ajantasaisuus Opiskelijan oikeus on saada tutkinnon tavoitteita keskeisiltä osiltaan vastaavat aikaisemmin suoritetut opinnot tai muutoin hankittu osaaminen tunnustettua. Koulutuksen järjestäjällä ei ole tässä harkintavaltaa vaan osaaminen on tunnustettava. Osaamisen tunnustamisella korvattavien opintojen määrällä ei ole ylärajaa. Valtakunnallisesti ei määritellä, miten aiemmin hankittu osaaminen vastaa korvattavien opintojen laajuuksia opintoviikkoina. Koulutuksen järjestäjän on päätettävä tästä tutkinnoittain. Aikaisemmin hankitulle osaamiselle ei voi asettaa mitään yleistä aikarajaa, jota ennen hankittua osaamista ei voi tunnustaa. Suoritetut tutkinnot eivät vanhene, mutta osaaminen voi vanhentua. Alan kehitys on huomioitava ja osaamisen ajantasaisuus varmistettava tarvittaessa esim. näytöllä. 6.2 Lukio-opintojen tunnustaminen Siirryttäessä lukio-opinnoista toisen asteen koulutukseen tunnustetaan osaaminen ainakin ammattitaitoa täydentävien tutkinnon osien (ent. yhteisten opintojen) 20 ov ja vapaasti valittavien opintojen 10 ov osalta. Olennaista osaamisen tunnustamisessa on erottaa koko lukion oppimäärän suorittaminen lukion kurssien suorittamisesta. Silloin kun opiskelijalla on lukiossa suoritettuja kursseja mutta ei koko oppimäärää, tunnustetaan opiskelijan osaaminen siltä osin kuin se vastaa kyseisen ammatillisen perustutkinnon tavoitteita. Lukio-opintojen tunnustaminen päättötodistuksen pohjalta Ammatillisen perustutkinnon ammattitaitoa täydentäviin tutkinnon osiin 20 ov vapaasti valittaviin opintoihin 10 ov ammatillisiin opintoihin sisältyviin muihin valinnaisiin opintoihin 10 ov luetaan hyväksi ne vastaavat lukion opinnot, joista on oppimäärän arvosana. Tutkinnon perusteissa on määritelty vastaavuudet ja tunnustaminen tehdään lukion kurssien arvosanoista ja päätöksen tekee opinto-ohjaaja. 16

17 Ammattitaitoa täydentävistä tutkinnon osista (ent. yhteiset opinnot) on aina oltava arvosana. Jos oppimäärästä on arviointi S, H tai suoritettu, opiskelijan on hankittava arvosana aikaisemmasta oppilaitoksesta tai annettava näyttö osaamisestaan arvosanan saamiseksi. Tunnustettujen opintojen arvosanat siirretään aina tutkintotodistukseen, poikkeuksena vapaasti valittavat opinnot, jotka opiskelijan suostumuksella voidaan jättää arvosanatta. Arvosanat muunnetaan muuntoasteikolla. Arvosanat merkitään tutkintotodistukseen ammatillisten opintojen laajuuksina. Alaviitteellä merkitään tieto siitä, missä opinnot on suoritettu. Lukion erillisten kurssien tunnustaminen A: ammattitaitoa täydentävien tutkinnon osien pakollisiin opintoihin 16 ov ja niihin valinnaisiin opintoihin, joista tutkinnon perusteisiin on laadittu tavoitteet. Opintosuoritusrekisteriin kurssit viedään vastaavan tutkinnon osan opintojaksoina ja tutkintotodistukseen ko. tutkinnon osan arvosana annetaan ammatillisen koulutuksen arvosanana. Kunkin aineen opettaja/t antavat opiskelijalle tutkinnon osan arvosanan. B: ammattitaitoa täydentävien tutkinnon osien valinnaisiin opintoihin 1 4 ov, joista tutkinnon perusteisiin ei ole laadittu tavoitteita ammatillisten opintojen muihin valinnaisiin opintoihin 10 ov vapaasti valittaviin opintoihin 10 ov Tällöin suoritukset merkitään opintosuoritusrekisteriin ja tutkintotodistukseen lukion suorituksina. Alaviitteellä merkitään tieto siitä, missä opinnot on suoritettu. Jos opiskelijalle tunnustetaan ammattitaitoa täydentävien tutkinnon osien pakolliset ja valinnaiset opinnot jostakin oppiaineesta, kokonaisarvosana annetaan tutkinnon osasta ja merkitään alaviitteellä tieto, missä opinnot on suoritettu. 17

18 6.3 Osaamisen tunnustaminen ammatillisesta perustutkinnosta Ammatillisista tutkinnoista osaamisen tunnustaminen perustuu yleisiin periaatteisiin osaamisen ja suoritettavan tutkinnon keskeisten sisältöjen vastaavuudesta. Osaamisen tunnustaminen toisesta ammatillisesta tutkinnosta ammattitaitoa täydentävät tutkinnon osat 20 ov vapaasti valittavat opinnot 10 ov (nimetään esim. valinnainen työssäoppiminen) opiskelijan halutessa myös muut valinnaiset ammatilliset opinnot 10 ov voidaan korvata aiemmilla suorituksilla (vaikka ne tutkintokohtaisessa opetussuunnitelmassa olisi määritelty sisällöllisesti tutkinnon ammatillisiksi opinnoiksi) ammatillisia opintoja siten kuin aiemmin on määritelty ammatillisesta osaamisesta ja sen arvioinnista. aikaisemman tutkinnon työssäoppiminen hyväksytään siltä osin, kuin se on uuden perustutkinnon tutkinnon perusteiden mukaista. Korvaavuuden arvioinnin tekee ammatinopettaja. Osaamisen tunnustaminen kesken jääneestä ammatillisesta tutkinnosta Opinnoista vastaavat opettajat vertaavat opiskelijan korvattavaksi esittämää osaamista tutkinnon perusteisiin ja koulutuksen järjestäjän vahvistamaan opetussuunnitelmaan ja päättävät sen perusteella osaamisen tunnustamisesta. Tutkinnon osan opintojaksosta suoritetut ammattiosaamisen näytöt hyväksytään ko. tutkinnon osan osanäytöiksi, mikäli arviointitiedot on taltioitu riittävän tarkasti niin, että koko näytön arvosana voidaan antaa. Jos osaamisen tunnustaminen tehdään sellaisen tutkinnon opinnoista, johon ei vielä ole sisältynyt ammattiosaamisen näyttöjä, merkitään näyttötodistukseen ko. tutkinnon osan kohdalle tutkinnon osan nimi ja laajuus sekä maininta, että opinnot on suoritettu ennen ammattiosaamisen näyttöjen käyttöönottoa. Opiskelija jatkaa opintojaan oppilaitoksessa voimassa olevan opetussuunnitelman mukaisesti. Jos opinnoista puuttuu vain vähän, voidaan opiskelija kuitenkin ottaa opiskelemaan tutkinto loppuun vanhan opetussuunnitelman mukaisesti. 18

19 6.4 Työkokemuksella hankitun osaamisen tunnustaminen Kesä-, ilta-, viikonloppu-, muu esim. loma-ajalla tehty työ ja ennalta hankittu työkokemus tulee tunnustaa, mikäli näin hankittu osaaminen on tutkinnon tavoitteiden mukaista. Työkokemuksesta on esitettävä työtodistus. Jos työkokemuksella hankittu osaaminen kattaa koko tutkinnon osan, on opiskelijan osoitettava osaamisensa ammattiosaamisen näytöllä arvosanan saamiseksi. Osaamista arvioiva ammatinopettaja tekee päätöksen, montako opintoviikkoa työkokemuksella hankittu osaaminen korvaa ammatillisista opinnoista. Työkokemuksella hankittua osaamista voidaan tunnustaa myös vapaasti valittaviin opintoihin. 6.5 Osaamisen tunnustaminen ulkomailla suoritetuista opinnoista tai työkokemuksesta Ulkomailla hankittu osaaminen ja suoritetut opinnot tunnustetaan samoin periaattein kuin Suomessa hankittu osaaminen tai opinnot. Ulkomailla suoritetuista opinnoista tai työkokemuksesta on toimitettava hyväksyttävä suomenkielinen käännös todistuksista ja muista dokumenteista, joihin hakija vetoaa osaamisen tunnustamista arvioivalle opettajalle ja opinto-ohjaajalle. Jos työkokemus kattaa koko tutkinnon osan, on osaaminen osoitettava ammattiosaamisen näytöllä arvosanan saamiseksi. 6.6 Varusmies- ja siviilipalveluksen osaamisen tunnustaminen Varusmies- ja siviilipalveluksessa hankittua koulutusta voidaan osaamista tunnustaa perustutkintojen ammatillisiin opintoihin, mikäli koulutuksen tavoitteet ja sisällöt pääpiirteissään vastaavat perustutkintojen ammatillisia opintoja. Tunnustettavien opintoviikkojen määrät ratkaistaan aina tapauskohtaisesti vertaamalla palveluksesta saatua todistusta kyseisen perustutkinnon opetussuunnitelmaan. Tarvittaessa osaamisen arvioinnissa käytetään näyttöä. Varusmies- ja siviilipalveluksessa hankittua osaamista voidaan tunnustaa myös vapaasti valittaviin opintoihin. 19

20 6.7 Muu osaamisen tunnustaminen Opiskelijan muissa oppilaitoksissa hankkimaa osaamista voidaan tunnustaa suoritettavaan perustutkintoon. Tällaisia opintoja ovat esim. yliopisto-opinnot, ammattikorkeakouluopinnot, ammatti- ja erikoisammattitutkinnot, opinnot kansalais- ja työväenopistoissa tai kansanopistoissa. Osaamista verrataan aina tutkinnon tavoitteisiin. Näin myös valinnaisissa opinnoissa. Urheilijakoulutus: urheilijakoulutuksesta tunnustetaan opiskelijan ammattitaitoa täydentävien tutkinnon osien valinnaiset opinnot 4 ov, muut valinnaiset opinnot 10 ov ja vapaasti valittavat opinnot 10 ov. Osaamisen tunnustamista varten tehdään opintojen alussa suunnitelma. Lopullinen tunnustaminen tehdään koulutuksesta saatujen dokumenttien perusteella. Vapaasti valittaviin opintoihin voidaan osaamista tunnustaa lisäksi: AVA ja Ammattistartin opinnot tunnustetaan vapaasti valittaviin opintoihin ja soveltuvin osin ammattitaitoa täydentäviin tutkinnon osiin. Opintoja voidaan tunnustaa myös ammatillisiin tutkinnon osiin, jos opinnot keskeisiltä sisällöiltään vastaavat toisiaan. Opintojen aikana ja aiemmin suoritettua tavoitteellista ja ohjattua harrastustoimintaa. Harrastustoiminnasta on esitettävä luotettava selvitys. Opiskelijan 40 tunnin toiminta vastaa yhtä opintoviikkoa. Tutor-, ryhmänedustaja- tai opiskelijakuntatoimintaa tunnustetaan todistusten ja harrastuskirjan mukaisesti. 40 tunnin koulutus ja toiminta vastaa yhtä opintoviikkoa. Autokoulu 1 ov tunnustetaan, kun opiskelija esittää B-ajokorttinsa lisäksi todistuksen joko Koulutuskeskus Salpauksen tai jonkun liikennekoulun järjestämästä tunnin liikennekasvatuspaketin suorituksesta. 20