EMOLEHMIEN POIKIMISAJANKOHTAAN VAI- KUTTAVAT TEKIJÄT. Jenna Lampinen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "EMOLEHMIEN POIKIMISAJANKOHTAAN VAI- KUTTAVAT TEKIJÄT. Jenna Lampinen"

Transkriptio

1 EMOLEHMIEN POIKIMISAJANKOHTAAN VAI- KUTTAVAT TEKIJÄT Jenna Lampinen Maitoa ja naudanlihaa Keski-Suomesta -koulutushanke Huhtikuu 2012

2 1 SISÄLTÖ JOHDANTO RUOKINTA TUTKIMUSAINEISTO TUTKIMUSMENETELMÄ VUOSI JA POIKIMA-AIKA VASIKAN ISÄN VAIKUTUS POIKIMISEEN Rolex Uljas Baldo Yahoo Duuri Keinosiemennyssonni Vasikoiden isien yhteenveto POIKIMISTYYPPI VASIKAN VAIKUTUS POIKIMISEEN Vasikan sukupuoli Vasikan syntymäpaino YHTEENVETO LÄHTEET KUVIOT KUVIO 1. Poikima-aikaluokat vuosina KUVIO 2. Vasikoiden isien välinen jakauma poikima-aikaluokittain KUVIO 3. Poikimistyyppijakauma vasikoiden isien välillä KUVIO 4. Poikimistyyppien osuus roduittain vuonna (Anttila 2012, 12.) KUVIO 5. Poikimistyypit lihakarjalla. (Cervantes, Gutiérrez, Fernández & Goyache 2010, 97.) KUVIO 6. Poikimistyyppien jakautuminen poikima-aikaluokittain

3 2 KUVIO 7. Poikimakertojen vaikutus poikimistyyppiin KUVIO 8. Vasikoiden sukupuolijakauma poikima-aikaluokittain KUVIO 9. Vasikoiden syntymäpainojakauma poikima-aikaluokittain

4 3 JOHDANTO Tavoitteena on selvittää vaikuttaako emolehmien poikima-aikaan, esimerkiksi ruokinta tai jokin muu asia, onko perimällä vaikutusta, vai onko siten, ettei tutkituilla asioilla ole vaikutusta. Tutkimusmateriaalina on eräältä Keskisuomalaiselta emolehmätilalta saadut tiedot kahdeksan vuoden ajalta. Tila haluaisi selvittää onko poikima-aikaan vaikuttavaa tekijää. Tiedot kirjataan Exceliin, jossa asioiden välisiä suhteita tutkitaan esimerkiksi funktioiden avulla. Kirjattuja tietoja ovat lehmän nimi ja korvanumero, syntymävuosi, poikimisvuosi, poikimiskuukausi, poikimiskerta, poikimisaika, poikimatyyppi, vasikan isä, vasikan sukupuoli, onko vasikka ollut hengissä vai kuollut sekä vasikan syntymäpaino.

5 4 1 RUOKINTA Vehkaoja, Jokinen, Herva, Halkosaari, Sonninen, Eeli ja Alatalo (2005, 45) kertovat, että emolehmien ruokinta on tärkein peruspilari sille että emolehmä tiinehtyy säännöllisesti, poikii helposti sekä vieroittaa elävän ja kookkaan vasikan. Vehkaoja ja muut (2005, 48) kertovat, että tiineyden lopulla oleva aliruokinta vaikuttaa erityisesti nuorten emolehmien vasikoiden syntymäpainoon, sekä heikentää emo-ominaisuuksia, alentaa maitotuotosta, lisää poikimavaikeuksia ja viivästyttää kiimakierron alkua. Valkuaisen lievä aliruokinta ei juuri vaikuta täysikasvuisen ja hyväkuntoisen emolehmän maitotuotokseen. (Vehkaoja, Jokinen, Herva, Halkosaari, Sonninen, Eeli & Alatalo 2005, 48.) Kanadalaiset ovat kokemusten kautta kertoneet että mikäli karja ruokitaan huomattavan myöhään, kello aamupäivällä ja kello illalla, ajoittuu valtaosa poikimisista päivätunneiksi. Virallista kokeilua ei ole tehty, mutta Suomessa on tavattu samansuuntaista käyttäytymistä. (Jahkola 1987, 88.) 2 TUTKIMUSAINEISTO Tutkimusaineistona käytetään vuodesta 2003 lähtien olevia tietoja, koska väliseltä ajalta ei ole kaikkia tutkittavia tietoja mikä tekisi tuloksista epäpäteviä. Tutkimusaineistona on yhteensä 58 emolehmää ja sonneja on 5, sekä lisäksi keinosiemennyssonnit. Vuosilta on yhteensä 191 poikimista. Tutkimusaineisto on jaettu 7 poikima-aikaluokkaan seuraavasti: ensimmäinen luokka on 6:00-8:30 välillä, toinen luokka 8:30-12:00, kolmas luokka on 12:00-17:00, neljäs luokka sisältää 17:00-18:30 välisen ajan, luokka viisi on 18:30-22:30 välinen aika, kuudes luokka on 22:30-2:00 ja luokka seitsemän on 2:00-6:00 välinen aika. Tutkimusaineiston jakaminen kahteen luokkaan (yö ja päivä) antavat käsityksen siitä milloin poikimiset suurin piirtein tapahtuvat, mutta tarkemman tuloksen saamiseksi valitaan useampi poikimaaikaluokka. Mikäli poikima-aika jako tehtäisiin päivä ja yö ryhmiin, olisi päivä ryhmäs-

6 5 sä (6:00-18:30) enemmän, yhteensä 84 poikimista, ja yö ryhmässä (18:30-6:00) vähemmän, yhteensä 77 poikimista. Lisäksi on poikimisia, joista ei ole poikima-aika tietoa, yhteensä 30 kappaletta vuosilta Tutkimusaineisto jaetaan neljään eri poikimistyyppi luokkaan, jotka ovat yksin tai auttamatta, vähän autettu/autettu, 2 henkilöä auttanut sekä voimakas vetoapu. Poikimistyyppi luokkien avulla voidaan tutkia onko poikimistyypillä vaikutusta siihen milloin poikiminen tapahtuu. Vasikoiden syntymäpainot jaotellaan seitsemään eri luokkaan, joista ensimmäisessä luokassa on kevyimmät (alle 35 kilogrammaa) ja seitsemännessä painavimmat vasikat (yli 60 kilogrammaa). Luokat ovat 4,9 kilogramman välein, koska tällöin pystytään kirjaamaan tarkemmin tiedot ja ei tule kirjaus tai tulkinta virhettä niin helposti, sillä tiedoissa on saman painoisia vasikoita. Saman painoisten vasikoiden kirjaamisen ongelmana olisi ollut että milloin kirjataan painavampaan ryhmään, milloin kevyempään, jotta tulos ei olisi epätarkka. 3 TUTKIMUSMENETELMÄ Tutkimus tehdään siten että, eläinten tiedot kirjataan Excel -taulukko-ohjelmaan. Tämän jälkeen tietoja tarkastellaan siten, että yhteinen tekijä on poikima-aika ja muuttuvia tekijöitä ovat vasikan sukupuoli, syntymäpaino, vasikan isä, poikimavuosi ja poikimistyyppi. Yhteisen tekijän ja muuttuvan tekijän tiedot kerätään yhteen taulukkoon ensin kappaleina ja tämän jälkeen lasketaan suhteelliset osuudet, joista tehdään pylväsdiagrammeja selventämään jakaumaa. 4 VUOSI JA POIKIMA-AIKA Castrénin (1997, 73) mukaan jälkeläisten hoitamiseksi eläin eristäytyy laumasta ja nuolee jälkeläisen, jolla turvataan lämpö, leimautuminen, puolustus ja imettäminen. Laumasta eristäytyminen, nuoleminen, puolustaminen ja imettäminen ovat vastasyntyneen hyvään hoitoon kuuluvaa emokäyttäytymistä (Castrén 1997, 74).

7 6 Lihakarjan poikimisen alkamista ei ole yhtä helppo huomata kuin lypsylehmillä, koska lihakarjalla peräpään jännesiteet peittyvät osin paksuun talvikarvaan ja lisäksi utare täyttyy usein vain vähän. Lihakarjalla esiintyy ennusmerkkejä, jotka kertovat poikimisen lähestymisestä. Tällaisia ennusmerkkejä ovat rauhattomuus ja siirtyminen paikasta toiseen, myöhemmin takajalkojen nostelua ja mahdollista makuulle menoa ja nousua toistuvasti. Poikiva eläin pyrkii eristäytymään lajitovereistaan mutta voi hetkellisesti >>hakea turvaa>> tunkeutumalla ahtaasti toisten väliin, lisäksi eläin jättää syömättä kuitenkin palaten uudestaan syömään ja osa vanhemmista lehmistä (useammin poikineita) syövät viimeiseen asti. Aikaisemmin syntyneeseen vasikkaan osoitetaan kiinnostusta ääntelyllä ja haistelulla, ja äkillisesti tapahtunut kiinnostuksen herääminen on varmimpia merkkejä lähestyvästä poikimisesta. (Jahkola 1987, 90.) Vuosilta ei ollut tietoja poikimisajasta ja tyypistä vuodesta lähtien tietoja on, mutta ei kaikilla eläimillä. Eri vuosien välillä on havaittavissa pientä vaihtelua poikima-ajoissa, mikä ilmenee kuviosta 1. Suurin osa vuoden 2003 poikimisista tapahtuu poikima-aikaluokissa 3 (12:00-17:00) ja 4 (17:00-18:30), jolloin on iltanavettatöiden aika poikimiset ajoittuivat poikima-aikaluokkiin 3 (12:00-17:00), 5 (18:30-22:30) ja 7 (2:00-6:00), kun taas vuoden 2005 poikimiset tapahtuvat poikimaaikaluokissa 3 (12:00-17:00) ja 6 (22:30-2:00). Vuosina 2006 ja 2007 poikimiset tapahtuivat poikima-aikaluokassa 5 (18:30-22:30) eli iltanavettatöiden loputtua. Vuosien 2008 ja 2009 aikana tapahtuneet poikimiset vaihtelevat jonkin verran toisistaan, koska vuonna 2008 poikimiset tapahtuivat samoihin aikoihin kuin vuonna 2004 (poikima-aikaluokat 3, 5, 7). Vuoden 2009 poikimiset tapahtuvat luokissa 2 (8:30-12:00), 3 (12:00-17:00) ja 5 (18:30-22:30) vuoden poikimiset tapahtuvat poikima-aikaluokissa 4 (17:00-18:30), 5 (17:00-22:30) ja 6 (22:30-2:00). Viimeisen tarkastelu vuoden poikimiset tapahtuvat poikima-aikaluokissa 2 (8:30-12:00), 3 (12:00-17:00), 4 (17:00-18:30) ja 6 (22:30-2:00).

8 7 100% 80% 60% 40% 20% 0% Poikimisvuosi 1=6:00-8:30 2=8:30-12:00 3=12:00-17:00 4=17:00-18:30 5=18:30-22:30 6=22:30-2:00 7=2:00-6:00 ei tiedossa KUVIO 1. Poikima-aikaluokat vuosina Yhteenvetona vuosien välisestä vaihtelusta tuloksena saatiin, että suurin osa poikimisista tapahtuu luokassa kolme (12:00-17:00), jossa tapahtui 33 poikimista ja ryhmässä viisi (18:30-22:30), jossa tapahtui 34 poikimista. Seuraavaksi yleisimpiä poikimisaikoja olivat luokka kuusi (22:30-2:00) 24:lla poikimisella ja luokka neljä (17:00-18:30) 22:lla poikimisella. Poikima-aika luokissa kaksi (8:30-12:00) ja seitsemän (2:00-6:00) tapahtui molemmissa 19 poikimista. Vähiten poikimisia tapahtui luokassa yksi (6:00-8:30), jossa poikimisia oli 10 kappaletta. Vuosien mittaan poikima-aikojen jakautuminen tasaantui jonkin verran. 5 VASIKAN ISÄN VAIKUTUS POIKIMISEEN Huomioitaessa isävalinnoissa tiineyden kesto, voidaan mahdollisesti vaikuttaa perinnöllisiin yhteyksiin kuolleisuudessa ja poikimahelppoudessa (Cervantes, Gutiérrez, Fernández & Goyache 2010, 96) tapahtui poikimisia yhteensä 13 kappaletta, joista 9 vasikan isänä oli keinosiemennyssonni, näistä poikimisista suurimmasta osasta poikima-aikaa ei ole tiedossa.

9 8 Kolmesta poikimisesta on tiedossa poikima-aika, joka on luokissa 3 ja 4. Suurin osa näistä poikimisista tapahtui yksin tai auttamatta ja kolmessa poikimisessa oli lehmälle annettu apua ja eräässä oli annettu voimakasta vetoapua. Vuonna 2004 poikimisia tapahtui yhteensä 24 kappaletta, joista suurimmassa osassa poikima-aika ei ole tiedossa, mutta poikima-aika tiedon sisältävissä tapauksissa poikiminen on tapahtunut luokissa 3, 4, 5 ja 7. Vasikoiden isänä oli vuonna 2004 Rolex lähes kaikissa tapauksissa tapahtui yhteensä 20 poikimista, jotka ajoittuivat yleisimmin poikima-aikaluokkiin 3 ja 6, mutta kaikkien poikima-aikaluokkien tapauksia oli. Vuonna 2005 vasikoiden isänä oli Uljas, joka oli myös vuoden 2006 vasikoiden isänä keinosiemennyssonnien lisäksi. Vuoden 2006 poikimiset, joita oli yhteensä 20 kappaletta, ajoittuivat poikima-aikaluokkiin 3, 5 ja 6, mutta myös luokkien 2,4, ja 7 poikimisia oli. Vuonna 2007 poikimisia oli 20 kappaletta, jotka ajoittuivat yleisimmin poikima-aikaluokkiin 4 ja 5, mutta myös muut poikima-aikaluokat olivat edustettuina. Vuoden 2007 vasikoiden isänä olivat Uljas ja keinosiemennyssonni. Vuonna 2008 oli 24 poikimista, joissa isänä olivat Baldo ja keinosiemennyssonni, jotka ajoittuivat useimmiten poikima-aikaluokkiin 5 ja 7, mutta oli myös hajontaa muihin luokkiin. Vuonna 2009, jolloin isänä oli Baldo ja yhden kerran keinosiemennyssonni, tapahtui yhteensä 26 poikimista, jotka ajoittuivat luokkiin 2, 3 ja 5 sekä joitakin poikimisia oli luokissa 4, 6 ja 7. Vuonna 2010 tapahtui yhteensä 19 poikimista, jolloin vasikoiden isänä oli Yahoo sekä kerran keinosiemennyssonni. Poikimiset ajoittuivat useimmiten poikima-aikaluokkiin 4, 5 ja 6, mutta myös luokkien 1-3 poikimisia oli. Vuoden 2011 aikana tapahtui yhteensä 25 poikimista, joissa isänä oli Duuri. Poikimiset ajoittuivat pääosin poikima-aikaluokkiin 2, 3, 4 ja 6, mutta myös muiden luokkien poikimia oli. Poikima-aikojen jakautuminen voidaan nähdä kuviosta 2.

10 9 80,0 % 60,0 % 40,0 % 20,0 % 0,0 % 1:Rolex 2:Uljas 3:Baldo 4:Yahoo 5:Duuri 6:ks.sonni ei tiedossa Poikima-aika KUVIO 2. Vasikoiden isien välinen jakauma poikima-aikaluokittain. 5.1 Rolex Rolexilla on jälkeläisiä tutkimusaineiston mukaan 23 vuonna Suurimmasta osasta poikima-aika ei ollut tiedossa noin 56,5 prosentissa (13 poikimista), mutta tiedossa olevat emolehmien poikimiset (10 kappaletta: 43,5 %) tapahtuivat poikimaaikaluokissa 3 (12:00-17:00), 5 (18:30-22:30) ja 7 (2:00-6:00) kolme poikimista kussakin luokassa. Poikima-aikaluokassa 4 (17:00-18:30) oli yksi poikiminen. Rolexin jälkeläisten emoilla poikimistyyppinä olivat yksin tai auttamatta (luokka 1), tai vähäinen avustus (luokka 2). Poikimisista ilman avustusta tapahtui 56,5 % (13 kappaletta) poikimisista ja avun tarve oli 43,5 % (10 kappaletta) poikimisista, kun huomioidaan kaikki poikimiset. 5.2 Uljas Uljaksella on yhteensä 53 jälkeläistä, joiden syntymävuodet ovat vuosina ja eniten poikimisia tapahtui vuonna 2005, jolloin jälkeläisiä syntyi 20 kappaletta. Kuviosta 2 voidaan havaita, että eniten poikimisia tapahtui poikima-aikaluokissa 5

11 10 (18:30-22:30) ja 6 (22:30-2:00), molemmissa 11 poikimista, seuraavaksi luokka 3 (12:00-17:00) jossa kahdeksan poikimista, luokissa 4 (17:00-18:30) ja 7 (2:00-6:00) tapahtui kuusi poikimista molemmissa. Vähiten poikimisia ajoittui poikimaaikaluokkiin 1 (6:00-8:30) ja 2 (8:30-12:00), missä molemmissa oli viisi poikimista. Uljaksen jälkeläisten emot poikivat yksin tai auttamatta (luokka 1), sillä kaikista poikimisista noin 71,7 % (38 kappaletta) kuului tähän luokkaan, ja vähäisen avun tarve (luokka 2) oli noin 20,8 % (11 kappaletta) ja 2 henkilön antaman avun tarve (luokka 3) oli noin 7,5 % poikimisista (4 kappaletta). Uljaksen jälkeläisten emojen poikimisista vajaasta 2 prosentista ei ole poikima-aika tiedossa. 2 henkilön avustusta tarvittiin eniten vuonna 2006, jolloin kahdessa poikimisessa tarvittiin apua ja 2005 yhdessä tapauksessa, mutta vuonna 2007 ei tarvittu usean henkilön apua poikimisissa lainkaan. 5.3 Baldo Baldolla on vuosilta 2008 ja 2009 yhteensä 44 jälkeläistä, joista suurin osa (25 jälkeläistä) on syntynyt vuonna Emolehmät, joiden jälkeläisten isänä Baldo oli, poikivat eniten poikima-aikaluokissa 3 (12:00-17:00) ja 5 (18:30-22:30), sillä luokassa 3 tapahtui 11 ja luokassa 5 10 poikimista. Poikima-aikaluokissa 2 (8:30-12:00) oli kuusi poikimista, 4 (17:00-18:30) oli neljä poikimista, luokassa 6 (22:30-2:00) oli kolme poikimista ja luokassa 7 (2:00-6:00) oli seitsemän poikimista. Vähiten poikimisia tapahtui luokassa 1 (6:00-8:30), sillä ainoastaan yksi poikiminen ajoittui tähän luokkaan. Lisäksi poikimisia, joiden poikima-aika ei ole tiedossa tapahtui kaksi kappaletta (4,5 %). Poikimistyyppinä oli useimmiten joko 1 (yksin tai auttamatta) tai 2 (vähän autettu/autettu), mutta myös poikimistyyppi luokan 3 (2 henkilöä auttanut) poikimisia oli muutama tapaus vuonna Kaikista poikimisista ilman apua tapahtui 79,5 % (35 kappaletta), apua oli annettu 15,9 prosentissa (7 kappaletta) poikimisista ja kaksi henkilöä oli avustanut 4,5 prosentissa (2 kappaletta) poikimisista.

12 Yahoo Yahoolla on yhteensä 18 jälkeläistä, jotka ovat syntyneet vuonna 2010, mutta näistä eloonjääneitä on 17. Emolehmät, joiden jälkeläisten isänä Yahoo oli, poikivat useimmiten poikima-aikaluokassa 4 (17:00-18:30), jolloin oli syntynyt neljä vasikkaa, luokissa 5 (18:30-22:30) ja 6 (22:30-2:00) oli syntynyt kolme vasikkaa. Kaksi vasikkaa oli syntynyt poikima-aikaluokissa 1 (6:00-8:30), 2 (8:30-12:00) ja 3 (12:00-17:00), minkä lisäksi oli yksi poikiminen jonka ajasta ei ole tietoa (5,6 %). Poikimistyyppinä Yahoon jälkeläisten emoilla on ollut yksin tai auttamatta (luokka 1), mutta myös luokkien 2 (vähän autettu/autettu), 3 (2 henkilöä auttanut) sekä 4 (voimakas vetoapu) poikimistyyppejä on ollut. Kaikista poikimisista luokan 1 poikimisia on ollut 66,7 % (12 kappaletta), luokan 2 tyyppisiä poikimisia on ollut 16,7 prosenttia (3 kappaletta) ja luokan 3 poikimisia on ollut 5,6 % (1 kappale). Poikimistyyppi 4 tapauksia on ollut kaksi poikimista (11,1 %), mutta näistä neljännen poikimistyypin vasikoista toinen ei selvinnyt. 5.5 Duuri Duurilla on 25 jälkeläistä, jotka olivat syntyneet poikima-aikaluokissa 2 (8:30-12:00), 3 (12:00-17:00), 4 (17:00-18:30) missä kussakin ryhmässä oli syntynyt neljä vasikkaa sekä luokassa 6 (22:30-2:00) oli 5 poikimista. Luokassa 5 (18:30-22:30) oli syntynyt kolme vasikkaa, luokassa 7 (2:00-6:30) oli kaksi vasikkaa ja samoin oli kaksi vasikkaa joiden syntymäaikaa ei tiedetä (8,0 %), lisäksi luokassa 1 (6:30-8:30) oli syntynyt yksi vasikka. Emolehmien, joiden jälkeläisten isänä Duuri oli, poikimistyypit olivat 1 (15 poikimista: 60,0 %), 2 (4 poikimista: 16,0 %) ja 3 (4 poikimista: 16,0 %) sekä leikkaus yhdessä tapauksessa (4,0 %). Lisäksi oli yksi poikiminen (4,0 %), josta ei ollut poikimistyyppiä tiedossa.

13 Keinosiemennyssonni Keinosiemennyssonnien jälkeläiset olivat syntyneet enimmäkseen poikimaaikaluokissa 3 ja 5, mutta muissa poikima-aikaluokissa oli syntynyt yhtä paljon vasikoita kussakin luokassa. Emolehmät, joiden jälkeläisten isänä oli keinosiemennyssonni, olivat poikineet suurimmaksi osaksi yksin tai auttamatta (poikimistyyppi luokka 1) mutta myös jonkin verran oli tarvittu vähäistä avustusta (poikimistyyppi luokka 2) sekä kahden henkilön avustusta (poikimistyyppi luokka 3). Ilman avustusta tapahtui 47,8 prosenttia poikimisista, vähäistä avustusta oli tarvittu 21,7 prosentissa poikimisia, useamman henkilön avun tarvetta oli 26,1 prosentissa ja voimakasta vetoapua oli tarvittu 4,3 prosentissa poikimisia. Kaikista poikimisista reilussa kolmanneksessa (34,8 %) ei ollut poikima-aika tiedossa. Sonnien, joista ei ole tietoja, on jälkeläisiä yhteensä neljä kappaletta vuodelta Näiden sonnien jälkeläiset ovat syntyneet suurimmalta osalta siten, ettei poikimaaika ole tiedossa, mutta yhdestä poikimisesta oli tiedossa poikima-aikaluokka, joka oli 4. Poikimistyyppeinä olivat luokat 1 ja 2, molemmat 50 prosentin osuudella, mutta vain toinen luokan 2 vasikoista oli hengissä. 5.7 Vasikoiden isien yhteenveto Vasikan isän vaikutuksesta poikimistyppiin on kuvattu myöhemmin kuviossa 3. Rolexin jälkeläiset syntyivät poikima-aikaluokissa 3 (12:00-17:00), 5 (18:30-22:30) ja 7 (2:00-6:00). Vähiten Rolexin jälkeläisiä syntyi poikima-aikaluokassa 4 (17:00-18:30). Poikimistyyppeinä Rolexin jälkeläiset syntyivät yksin tai auttamatta (luokka 1) tai vähäisellä avustuksella (luokka 2), koska ilma avustusta tapahtui 56,52 % poikimisista ja avun tarve oli 43,47 % poikimisista. Uljaksen jälkeläiset syntyivät eniten poikima-aikaluokissa 5 (18:30-22:30) ja 6 (22:30-2:00). Vähiten poikimisia ajoittui poikima-aikaluokkiin 1 (6:00-8:30) ja 2 (8:30-12:00).

14 13 Uljaksen jälkeläisten emot poikivat yksin tai auttamatta (luokka 1), sillä kaikista poikimisista noin 71,69 % kuului tähän luokkaan, ja vähäisen avun tarve (luokka 2) oli noin 18,86 %. Baldon jälkeläiset syntyivät eniten poikima-aikaluokissa 3 (12:00-17:00) ja 5 (18:30-22:30). Vähiten poikimisia tapahtui luokassa 1 (6:00-8:30). Poikimistyyppinä oli useimmiten joko 1 (yksin tai auttamatta) tai 2 (vähän autettu/autettu). Kaikista poikimisista ilman apua oli tapahtunut 79,54 %, apua oli annettu 15,90 prosentissa poikimisista ja kaksi henkilöä oli avustanut 4,54 prosentissa poikimisista. Yahoon jälkeläisten emolehmät poikivat useimmiten poikima-aikaluokassa 4 (17:00-18:30), luokissa 5 (18:30-22:30) ja 6 (22:30-2:00). Vähemmän poikimisia tapahtui poikima-aikaluokissa 1 (6:00-8:30), 2 (8:30-12:00) ja 3 (12:00-17:00). Poikimistyyppinä Yahoon jälkeläisten emoilla oli yksin tai auttamatta (luokka 1), mutta myös luokkien 2 (vähän autettu/autettu), 3 (2 henkilöä auttanut) sekä 4 (voimakas vetoapu) poikimistyyppejä oli. Kaikista poikimisista luokan yksi poikimisia oli 70,58 %, luokan kaksi tyyppisiä poikimisia oli 17,64 prosenttia ja luokan kolme poikimisia oli 5,88 %. Poikimistyyppi neljän tapauksia oli 11,76 %, mutta tämän poikimistyypin vasikoista yksi ei selvinnyt. Duurin jälkeläiset olivat syntyneet poikima-aikaluokissa 2 (8:30-12:00), 3 (12:00-17:00), 4 (17:00-18:30) ja 6 (22:30-2:00). Vähiten jälkeläisiä syntyi poikimaaikaluokassa 1 (6:30-8:30). Emolehmien, joiden jälkeläisten isänä Duuri oli, poikimistyypit olivat 1 (yksin tai auttamatta), 2 (vähän autettu/autettu), 3 (2 henkilöä on auttanut) ja leikkaus yhdessä tapauksessa. Lisäksi yhdessä poikimisessa ei ole tietoa poikimistyypistä. Keinosiemennyssonnien jälkeläiset olivat syntyneet enimmäkseen poikimaaikaluokissa 3 ja 5. Poikimiset olivat onnistuneet enimmäkseen ilman avustusta (luokka 1), mutta myös vähäistä (luokka 2) ja 2 henkilön apua (luokka 3) oli tarvittu poi ituksissa.

15 14 100% 80% 60% 40% 20% 0% 1: Rolex 2:Uljas 3: Baldo 4: Yahoo 5: Duuri 6: ks.sonni ei tiedossa Poikimistyyppi KUVIO 3. Poikimistyyppijakauma vasikoiden isien välillä. 6 POIKIMISTYYPPI Suomalainen Charolaisrodun jalostustavoite on että lehmän on poijittava ilman avustusta (Rosenlew 2012, 18). Jahkola (1987,87) mukaan lihakarjan poikimiset menevät yleensä hyvin, mutta on osittain rotuun liittyvä ominaisuus. Poikimavaikeuksia on keskimääräistä yleisemmin kookkailla roduilla, kuten esimerkiksi charolais, simmental ja limousin, mutta suuria vaihteluita esiintyy kaikkien rotujen sisällä (Jahkola 1987, 87). Von Limburg-Stirum (1987, ) kertoo, että ulkoisilla tekijöillä, kuten lehmän koolla, ruokinnalla, valvonnalla ja muilla vastaavilla, on vaikutusta poikimisen onnistumisessa. Vehkaoja ja muut (2005, 67) painottavat edellisen poikimakauden kirjanpidon sekä astutus- ja siemennyslistojen läpikäymisen tärkeyttä, koska tällöin voidaan päätellä ns. varmat ja ne, joilla on todennäköisesti vaikeampi poikiminen.

16 15 KUVIO 4. Poikimistyyppien osuus roduittain vuonna (Anttila 2012, 12.) Rotujen välisiä poikimistyyppien jakautuminen on yleisesti ottaen sellainen, että poikimiset onnistuvat ilman apua, mutta avun tarpeen määrä ja -laatu vaihtelevat jonkin verran rotujen kesken, mikä ilmenee Anttilan (2012, 12) kuviosta (ks. kuvio 4). Poikimisen viivästyminen kasvattaa vasikan kokoa, minkä vuoksi on joskus järkevää käynnistää poi itus eläinlääkärin toimesta. Emojen pitäminen sopivassa kuntoluokassa (kevätpoikivat 2,5-3) voidaan välttää poikimavaikeuksia. Hieman alikuntoinen emo on parempi poikimisen aikaan kuin hieman ylikuntoinen, sillä alikuntoisemman emon vasikalla on heikommat selviytymis-mahdollisuudet, mutta emo säilyy, kuin ylikuntoisella emolla jonka vasikka ei edes välttämättä mahdu syntymään ja molemmat menenehtyvät. (Vehkaoja, Jokinen, Herva, Halkosaari, Sonninen, Eeli & Alatalo 2005, ) Cervantes, Gutiérrez, Fernández ja Goyache (2010, 97) ovat tehneet tutkimuksen lihakarjan poikimisista. Tutkimuksen tarkoitus on arvioida perinnöllisyyden välisiä

17 16 suhteita poikimishelppoutta, tiineyden pituutta ja kuolleisuutta vieroitukseen. Tutkimuksen tuloksien avulla voitaisiin arvioida näiden tietojen mahdollista sisällyttämistä lihakarjan parantamisohjelmiin. Poikimishelppouden tutkimusryhmät olivat jaoteltu seuraavasti: ei apua, vähäinen apu, kova apu ja keisarinleikkaus. (Cervantes, Gutiérrez, Fernández & Goyache 2010, 97.) Tulokseksi tutkimuksesta saatiin, että poikimahelppouden ja tiineyden kestolla on yleisesti positiivinen ja kohtalainen, kun sitä vastoin poikimahelppoudella ja vasikan selviytymisellä oli suuri korrelaatio keskenään. Tutkimustuloksena saatiin lisäksi, että poikimahelppouden ja vasikan selviytymisen välinen suhde ei ole ainoastaan perinnöllistä, koska pysyvän ympäristön ja fenotyyppisen varianssin korrelaatio on positiivinen ja suuri. Yleisesti geneettisten korrelaatioiden arvioidaan olevan suoria ja äidilliset geneettiset vaikutukset eri piirteisiin ovat suuria. (Cervantes, Gutiérrez, Fernández & Goyache 2010, ) Tutkimuksen tuloksena on myös se, että poikimistyypiltään suurin osa poikimisista tapahtuu ilman avustusta ja vähäisellä avustuksella, kun taas kovan avun ja keisarinleikkauksen vaativia poikimisia on vähän. Kuviossa 5 esitetään tutkimuksen tulokset. Kuviossa kerrotaan muun muassa poikimahelppous pistemäärät tietueittain, prosenttiosuudet kokonaismäärästä ja elävänä vieroitetut, sekä keskimääräinen tiineyden kesto poikimahelppousluokittain. (Cervantes ym. 2010, 97.) KUVIO 5. Poikimistyypit lihakarjalla. (Cervantes, Gutiérrez, Fernández & Goyache 2010, 97.)

18 17 Yhden piirteen voimakas valitseminen johtaa merkittävästi korrelaatioon muiden ominaisuuksien välillä, kun tarkastellaan poikimahelppouden ja vasikan selviytymisen perinnöllisyyden ja pysyvän ympäristön korrelaatiota. Poikimahelppouden huomioiminen valinnoissa voisi vähentää vasikkamenetyksiä. (Cervantes, Gutiérrez, Fernández & Goyache 2010, ) Keskimääräisesti ilman apua poikineiden osuus oli korkea, mikä tarkoittaa että suurin osa ensikertalaisista hiehoista poikii ilman apua ja vain pieni osa tarvitsee leikkauksen tai synnyttää kuolleen vasikan (Crews & Mujibi 2009, 2762). Voimakasta vetoapua oli tarvittu eniten poikima-aika luokissa 1 (6:00-8:30) ja 6 (22:30-2:00). Poikima-aikaluokka 1 on aamulla navettatöiden aikaan tapahtuneita poikimisia. Poikimisissa oli eniten tarvittu avustusta (poikimistyyppi luokka 2) poikima-aika luokissa 2, 4 ja 6. Useamman henkilön antamaa apua (poikimistyyppiluokka 3) oli tarvittu eniten poikima-aikaluokissa 3, 5 ja 6. Melko suuri osuus poikima-aika luokissa 5 ja 7 olevista poikimisista tapahtui ilman apua. Yhden kerran oli jouduttu tekemään keisarinleikkaus lehmälle, minkä vuoksi leikkauksen osuus on kuviossa 6 niin suuri. Tuloksien yhteenvetona voidaan sanoa, että poikima-aikaluokassa 6 on vaikeampia poikimisia kuin muissa luokissa, kun tarkastellaan poikimisia poikimistyyppien perusteella.

19 18 100,0 % 80,0 % 60,0 % 40,0 % 20,0 % 0,0 % 1=yksin tai auttamatta 2=vähän autettu/ autettu 3=2 hlöä auttanut 4=voimakas vetoapu leikkaus ei tiedossa Poikima-aika KUVIO 6. Poikimistyyppien jakautuminen poikima-aikaluokittain. Tutkimusaineistosta voidaan havaita (ks. kuvio 7), että mitä vähemmän eläimellä on poikimakertoja (1-3), sitä enemmän esiintyy vaikeampia poikimisia, myös ainoa leikkauksen vaatinut poikiminen kuuluu ensikertalaisen poikimiseen. Neljännestä poikimakerrasta alkaen oli tarvinnut antaa vain vähän apua eikä voimakkaan vetoavun tarvetta esiinny enää ja poikimistyypin 3 (2 henkilöä avustanut) poikimisia oli vain yksittäisiä tapauksia tutkimusaineistossa. Tutkimustulos on samankaltainen kuin Crews:n ja Mujibin tutkimus (2009, 2762), sillä tutkimusaineiston ensikertalaisista hiehoista keskimääräisesti suurempi osuus on poikinut ilman apua ja ainoastaan yhden kerran tarvittu leikkaus. Tutkimuksen tulos on poikimistyypeiltään samankaltainen kuin Cervantesin, Gutiérrezin, Fernándezin ja Goyachein (2010, 97), koska suurin osa tutkimuksen emolehmistä on poikinut ilman avustusta tai vähäisellä avustuksella.

20 19 100% 80% 60% 40% 20% 0% Poikimakerta 1:yksin tai auttamatta 2:vähän autettu/autettu 3: 2 hlö auttanut 4:voimakas vetoapu leikkaus ei tiedossa KUVIO 7. Poikimakertojen vaikutus poikimistyyppiin. 7 VASIKAN VAIKUTUS POIKIMISEEN 7.1 Vasikan sukupuoli Tutkimusmateriaalin tulosten perusteella syntyvistä vasikoista sonneja syntyi poikima-aikaluokissa 2 (8:30-12:00), 4 (17:00-18:30), 6 (22:30-2:00) ja 7 (2:00-6:00) enemmän, kun taas luokissa 1 (6:00-8:30), 3 (12:00-17:00) ja 5 (18:30-22:30) syntyi lehmiä. Osassa poikima-ajoista oli selvä ero sonnien ja lehmien syntymäajoissa, mutta osassa ero oli lähes olematon, mikä ilmenee kuviosta 8.

21 20 25,0 % 20,0 % 15,0 % 10,0 % 5,0 % 0,0 % 1=lehmä 2=sonni Poikima-aika KUVIO 8. Vasikoiden sukupuolijakauma poikima-aikaluokittain. 7.2 Vasikan syntymäpaino Cervantes ja muut (2010, ) toteavat, että tiineyden kesto vaikuttaa kohtalaisesti geneettiseen yhteyteen poikimahelppouden kanssa, mutta ei vasikan selviytymisestä vieroitukseen. Tiineyden keston ja poikimahelppouden välinen geneettinen suhde on todennäköisemmin riippuvainen tiineyden keston ja syntymäpainon välisestä geneettisestä korrelaatiosta (Cervantes, Gutiérrez, Fernández & Goyache 2010, ). Syntymäpainon ja poikimahelppouden välinen suuri negatiivinen geneettinen korrelaatio antaa ymmärtää, että ilman avustusta tapahtuneiden poikimisten määrän kasvaminen alentaisi syntymäpainoa. Tämän vuoksi perinnöllisyyden parantamisessa tulisi huomioida sekä poikimahelppoutta että kasvua. (Crews & Mujibi 2009, 2759.) Tiineyden keston ja syntymäpainon välillä on tärkeä geneettinen yhteys, mikä vuorostaan vaikuttaa merkittävästi poikimahelppouteen (Cervantes, Gutiérrez, Fernández & Goyache 2010, 96). Von Limburg-Stirumin (1987, ) mukaan, syntymäpainolla ja vuoden painolla on positiivinen riippuvuus, mikä tarkoittaa sitä että kun vuoden paino nousee, nousee myös syntymäpaino.

22 21 Poikimahelppouden geneettinen parantelu on joissakin tapauksissa arvioitu olevan suuresti positiivisessa yhteydessä synnytysvaikeuksien ja syntymäpainon välillä. Alhaisia syntymäpainoja periyttäviä sonneja käytettäessä yleisesti ajatellaan, että kasvu alenee ja jälkeläiset ovat kevyempiä. Poikimahelppouden erot jälkeläisissä voidaan ennustaa, kun sisällytetään syntymäpaino yhdeksi piirteeksi tutkittaessa eläinten geneettisiä mahdollisuuksia tuottaa vasikat vaikeuksitta. (Crews & Mujibi 2009, 2759.) Crews ja Mujibi (2009, 2759) kertovat, että luonteenpiirteen ja äidin geneettisen ominaisuuden korrelaatiot ovat merkittävän negatiivisia, mitkä vaikuttavat syntymävuoden tuottamaan merkittävään geneettiseen kehitykseen. Kehitys vaikuttaa suorasti syntymäpainoon, tiineyden kestoon ja poikimahelppouteen, kun taas sitä vastoin ei ole huomattu mitään vaikutuksia äidillä (Crews & Mujibi 2009, 2759). Alle 35 kiloa painavat vasikat syntyivät enimmäkseen 12:00-17:00 (poikimaaikaluokka 3) ja 18:30-22:30 välisinä aikoina (poikima-aikaluokka 5). Poikimaaikaluokissa 4 ja 7 syntyi puolet vähemmän alle 35 kiloa painavia vasikoita (12,5 %). Vasikat, jotka painoivat 35-39,9 kiloa, syntyivät tulosten perusteella poikimaaikaluokissa 1-3 ja 7 12,5 prosentin osuudella kaikista poikimisista. Prosenttiosuudeltaan suurin osa syntymäpainoluokan 2 vasikoista syntyi poikima-aikaluokka 5:ssa ja vähiten poikima-aikaluokassa 4. Lisäksi neljänneksestä (25 %) tuloksissa ei ole poikima-aikaluokka tiedossa. Syntymäpainoluokka 3:n vasikat syntyivät poikimaaikaluokassa 5 (21,4 %), luokissa 2 ja 3 syntyi toiseksi eniten kyseisessä painoluokassa olevia vasikoita (11,9 %). Loput syntymäpainoluokan 3 vasikoiden syntymät jakautuivat muissa poikima-aikaluokissa alle 10 prosentin arvoihin seuraavanlaisesti: poikima-aikaluokka 2 2,4%, luokka 4 4,8 %, luokka 6 7,1 % ja luokka 7 9,5 %. Syntymäpainoluokka 3:ssa oli lisäksi 31 prosenttia, joista ei ollut tiedossa poikima-aikaa ,9 kiloa (syntymäpainoluokka 4) painavista vasikoista syntyi noin kolmannes (30,3 %) 12:00-17:00 (poikima-aikaluokka 3) välisenä aikana, 13,6 prosenttia vasikoista syntyi 22:30-2:00 (poikima-aikaluokka 6) välisenä aikana ja12,1 prosenttia syntyi 8:30-12:00 (poikima-aikaluokka 2) välisenä aikana. Poikima-aikaluokissa 4 ja 5

23 22 syntyi noin kymmenesosa kaikista vasikoista (10,6 %), kun taas poikima-aikaluokassa 1 syntyi vain 6,1 prosenttia ja luokassa 7 9,1 prosenttia kaikista vasikoista. Vasikoista, jotka olivat painoltaan luokkaa 5 (50-54,9 kg), neljännes (25 %) syntyi poikimaaikaluokassa 5 ja viidennes (20 %) vasikoista syntyi poikima-aikaluokissa 4 ja 6. Vähemmän kyseisen painoluokan vasikoita syntyi poikima-aikaluokissa 2, jossa oli 5 prosenttia, ja 7, jossa oli 10 prosenttia kaikista vasikoista. Syntymäpainoluokan 6 vasikat syntyivät suurelta osin poikima-aikaluokissa 4 (27,8 %) ja 5 (22,2 %), näiden luokkien jälkeen seuraavaksi eniten painoluokan 6 vasikoita syntyi poikimaaikaluokassa 6 (16,7 %). Poikima-aikaluokat 3 ja 7 sisältävät 11,1 prosenttia, ja luokat 1 ja 2 sisältävät 5,6 prosenttia kaikista 50-54,9 kiloa painavien vasikoiden syntymistä. Yli 60 kiloa painavia vasikoita oli tutkimusaineistossa vain yksi, joka oli syntynyt 22:30-2:00 välisenä aikana. 100,0 % 80,0 % 60,0 % 40,0 % 20,0 % 0,0 % 1=6:00-8:30 2=8:30-12:00 3=12:00-17:00 4=17:00-18:30 5=18:30-22:30 6=22:30-2:00 7=2:00-6:00 ei tiedossa Vasikan syntymäpaino KUVIO 9. Vasikoiden syntymäpainojakauma poikima-aikaluokittain. Yhteenvetona vasikoiden syntymäpainon vaikutuksesta poikima-aikaan ei ole havaittavissa selvää merkitystä (ks. kuvio 9), mutta tuloksia tarkasteltaessa voidaan havaita, että mitä kevyempi vasikka on (syntymäpainoluokat 1-3), oli suurempi todennäköisyys vasikan syntymäajan olevan poikima-aikaluokissa 3, 5 tai 7. Syntymäpainoluokan 4 vasikat syntyivät enimmäkseen poikima-aikaluokassa 3. Painavimpien vasikoiden (syntymäpainoluokat 5-7) kohdalla syntymäajoissa ei ollut yhtä suuria eroja havaittavissa, mutta eniten vasikoita on syntynyt poikima-aikaluokissa 4-6.

24 23 8 YHTEENVETO Poikimakauden kirjanpito on järkevää ja palkitsevaa, koska pystytään jo etukäteen suunnittelemaan tulevaa poikimakautta ja panostamaan tarkkailuun, kun ei tarvitse muistella laskettuja aikoja tai millaiset poikimiset milläkin eläimellä on ollut. Tarkasteltaessa poikima-aikojen jakautumista vuosien välillä, voidaan havaita että suurin osa poikimisista tapahtuu ryhmissä kolme (12:00-17:00) ja viisi (18:30-22:30). Lisäksi tarkastelujakson alku- ja loppupuolella olevien vuosien väliset poikima-aikaerot tasaantuvat jonkin verran. Tutkimuksessa on havaittavissa joidenkin eläinten kohdalla jonkinlaisia perinnöllisiä yhteyksiä poikimisissa. Tämä ilmenee siten, että osa emolehmien poikimistyypeistä ja poikima-ajoista olivat samankaltaisia suvun ensimmäisellä emolehmällä kuin sen jälkeläisillä, sekä näiden jälkeläisillä. Osalla emolehmistä oli siten, että ainoastaan poikimistyyppi tai poikima-aika oli samankaltaiset kuin emollaan, mutta joidenkin eläinten kohdalla ei ollut havaittavissa tämän kaltaisia yhtäläisyyksiä. Yksiselitteistä vasikan isän vaikutusta poikima-aikaan ei voida todeta. Tutkimuksen tuloksena voidaan kuitenkin havaita seuraavaa. Rolexin jälkeläiset syntyvät yhtä suurella todennäköisyydellä kolmen poikima-aikaluokan välillä (poikima-aikaluokat 3,5,7). Poikimisista vähän reilut puolet onnistuvat ilman apua (56,52 %), mutta avustusta vaatineissa poikimisissa on ollut vähäistä avuntarvetta. Uljaksen jälkeläiset syntyvät suuremmalla todennäköisyydellä 18:30-2:00 välisenä aikana (luokat 5 ja 6), eli iltanavettatöiden jälkeen. Poikimiset onnistuvat hyvin, koska 71,69 prosenttia on tapahtunut yksin tai auttamatta, mutta vähäisen avuntarvetta (poikimistyyppi luokka 2) on noin viidenneksessä poikimisia. Baldon jälkeläiset syntyvät enimmäkseen poikima-aikaluokissa 3 (12:00-17:00) ja 5 (18:30-22:30), joista ensimmäisenä mainittu luokka on iltanavetan aikaan ja jälkimmäinen vähän iltanavettatöiden loputtua. Baldon jälkeläiset syntyvät suurimmaksi osaksi ilman apua, mutta avuntarve on suurempi ja erilaatuinen kuin esimerkiksi Ul-

25 24 jaksen, koska poikimissa on tarvittu kahden henkilön apua. Yahoon jälkeläiset syntyvät alkuillan ja yön välillä (poikima-aikaluokat 4-6) ja poikimiset ovat olleet poikimistyypeiltään samankaltaisia kuin Baldon, mutta erona on se, että osa poikimisista on ollut erittäin vaikeita. Yahoon jälkeläisten syntymisen vaikeus selviää siitä, että osassa poikimisista on tarvittu voimakasta vetoapua ja kun yksi vasikka kuoli poi ituksessa. Duurin jälkeläiset syntyvät lähes ympäri vuorokauden (poikimaaikaluokat 2-4 ja 6) ja poikimiset ovat samankaltaisia kuin Yahoon, mutta yhdessä poikimisessa on jouduttu tekemään leikkaus emolehmälle. Poikimiset tapahtuvat yleensä ilman avustusta tai vähäisellä avustuksella ja harvoin tarvitaan usean henkilön apua tai leikkausta. Poikima-aikaluokan 6 poikimiset ovat vaikeampia kuin muiden poikima-aikaluokkien, kun tarkastellaan poikimisia poikimistyyppien avulla. Tutkimuksessa saatiin selville että eläimet, jotka eivät ole poikineet useita kertoja, on poikimisissa tarvittu enemmän apua eli poikimiset ovat olleet vaikeampia kuin useita kertoja poikineilla. Vasikoiden sukupuolten välinen ero eri poikima-aikaluokissa on joissakin luokissa helpompi havaita kuin toisissa. Vasikan sukupuolten vaikutuksesta tuloksena saatiin, että sonneja syntyy poikima-aikaluokissa 2 (8:30-12:00), 4 (17:00-18:30), 6 (22:30-2:00) ja 7 (2:00-6:00) enemmän, kun taas luokissa 1 (6:00-8:30), 3 (12:00-17:00) ja 5 (18:30-22:30) syntyy lehmiä. Syntymäpainon vaikutuksesta poikima-aikaan voidaan todeta, että ilmiselvää vaikutusta ei löydy, mutta kevyemmät vasikat syntyvät suurimmaksi osaksi poikimaaikaluokissa 3,5 ja 7 kun taas painavammat vasikat syntyvät enimmäkseen poikimaaikaluokissa 4-6. Syntymäpainoluokan 4 vasikat syntyvät enimmäkseen poikimaaikaluokassa 3.

26 25 LÄHTEET Jahkola, P Lihakarjan hoito. Teoksessa Lihakarjan kasvatus. J.Aavikko et al. Helsinki: Otava. Anttila,P Miten voin vaikuttaa poikimakauden onnistumiseen? Emovet Oy. Viitattu https://portal.mtt.fi/portal/page/portal/mtt, Maaseutuyritys, Naudanlihantuottajan tietopankki, Tietopankki, Koulutuspäivien materiaalit, Poikimakauden onnistuminen - Paula Anttila. Castrén, H Kotieläinten käyttäytyminen ja hyvinvointi. Mikkeli: Helsingin yliopisto. Maaseudun tutkimus- ja koulutuskeskuksen julkaisuja 52. Cervantes, I. Gutiérrez, J. P., Fernández, I. & Goyache, F Genetic relationships among calving ease gestation length and calf survival to weaning in the Asturiana de los Calles beef cattle breed. Journal of Animal Science, 88: Viitattu Crews, D. H. Jr. & Mujibi, F. D.N Age of dam and sex of calf adjustments and genetic parameters for gestation length in Charolais cattle. Journal of Animal Science, 84: Viitattu Rosenlew, A Charolais rotupäivä esitys Viitattu https://portal.mtt.fi/portal/page/portal/mtt, Maaseutuyritys, Naudanlihantuottajan tietopankki, Tietopankki, Koulutuspäivien materiaalit, Charolais - Anne-Marie Rosenlew. Vehkaoja, S., Jokinen, M., Herva, T., Halkosaari, P., Sonninen, R., Eeli, K. & Alatalo, J Poikimisen hallinta. Teoksessa Suunnitelmallinen naudanlihantuotanto. Seinäjoki: AtriaNauta. Von Limburg-Stirum, M Käytännön jalostustyö. Teoksessa Lihakarjan kasvatus. J.Aavikko et al. Helsinki: Otava.

13/05/14. Emolehmien kestävyysominaisuudet. Tässä esityksessä. Mistä kestävyys? Emolehmäseminaari 2014 Ikaalinen 04.02.

13/05/14. Emolehmien kestävyysominaisuudet. Tässä esityksessä. Mistä kestävyys? Emolehmäseminaari 2014 Ikaalinen 04.02. Emolehmien kestävyysominaisuudet Emolehmäseminaari 2014 Ikaalinen 04.02.2014 Maiju Pesonen Tässä esityksessä Kestävyyden anatomia Kolme kotimaista aineistoa: ü Poiston syyt ü Poikimahelppous/ poikimavaikeus

Lisätiedot

Vasikkakuolleisuuden hallinta. Tuomas Herva ja Pirjo Aho AtriaNauta

Vasikkakuolleisuuden hallinta. Tuomas Herva ja Pirjo Aho AtriaNauta Vasikkakuolleisuuden hallinta Tuomas Herva ja Pirjo Aho AtriaNauta Vasikan merkitys Kotimaisen naudanlihantuotannon pullonkaula: vasikka ratkaisuina - emolehmätuotannon lisääminen - teuraspainon nosto

Lisätiedot

ProAgria Keskusten Liitto, Sanna Nokka ja Tuija Huhtamäki

ProAgria Keskusten Liitto, Sanna Nokka ja Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto, Sanna Nokka ja Tuija Huhtamäki Yhteistä työsarkaa Maitomäärän pysyminen ja tasaisuus Navettainvestointien onnistuminen Uudiseläimet, ruokinta, kokonaisuuden johtaminen Nurmiviljelyn

Lisätiedot

Mitä geenitestin tulos kertoo?

Mitä geenitestin tulos kertoo? 3.8.2011 Mitä geenitestin tulos kertoo? InnoNauta Kehitys Tutkija Maiju Pesonen, MTT Ruukki Geenitestin tulos voi olla mahdollisuuksien työväline Eläimen geenitestin tulokset esitetään alla olevalla tuloskortilla.

Lisätiedot

HIEHON KASVATUS JUOTOLTAVIEROITUKSELTA POIKIMISEEN - ruokinta, hoito, kasvun seuranta ja valmentautuminen lehmäksi

HIEHON KASVATUS JUOTOLTAVIEROITUKSELTA POIKIMISEEN - ruokinta, hoito, kasvun seuranta ja valmentautuminen lehmäksi HIEHON KASVATUS JUOTOLTAVIEROITUKSELTA POIKIMISEEN - ruokinta, hoito, kasvun seuranta ja valmentautuminen lehmäksi Vasikka alle 3 kk Kolmena ensimmäisenä kuukautena lehmävasikkaa voidaan ruokkia täysin

Lisätiedot

Maitoa mahan täydeltä. Imevä vasikka ja vieroitus emolehmäkarjassa

Maitoa mahan täydeltä. Imevä vasikka ja vieroitus emolehmäkarjassa Maitoa mahan täydeltä Imevä vasikka ja vieroitus emolehmäkarjassa Imetys Vasikkapiilo Vieroitus Imetys Emänsä alla vasikat imevät n. 4-6 kertaa vuorokaudessa, yht. 10-12 l / vrk Ensimmäisten viikkojen

Lisätiedot

Rodun lisääntymistilanteen selvittäminen. Tampere 23.10.2010 Outi Niemi

Rodun lisääntymistilanteen selvittäminen. Tampere 23.10.2010 Outi Niemi Rodun lisääntymistilanteen selvittäminen Tampere 23.10.2010 Outi Niemi Miten lähteä liikkeelle? Suunnittelu Tietojen keruusta sopiminen rotuyhdistyksessä Sitouttaminen Tiedottaminen Tekninen toteutus Suunnittelu

Lisätiedot

Villi vai kesy. Naudan ja vasikan luonnollinen käyttäytyminen

Villi vai kesy. Naudan ja vasikan luonnollinen käyttäytyminen Villi vai kesy Naudan ja vasikan luonnollinen käyttäytyminen Naudan käyttäytyminen Nauta on alun perin tasangolla elänyt saaliseläin Kesyyntymisestä ja jalostuksesta huolimatta lajille tyypilliset käyttäytymismallit

Lisätiedot

Asiasanat Naudanlihantuotanto, emolehmät, uudistuseläimet, ulkoistaminen. Maataloustieteen Päivät

Asiasanat Naudanlihantuotanto, emolehmät, uudistuseläimet, ulkoistaminen. Maataloustieteen Päivät Uudistuseläinten kasvatuksen ulkoistaminen emolehmätuotannossa Hannu Viitala 1, Risto Kauppinen 1, Pirjo Suhonen 1, Ville Hautalahti 1, Esa-Pekka Oinonen 1, Arto Huuskonen 2, Maiju Pesonen 2 1. Savonia-ammattikorkeakoulu,

Lisätiedot

SYNTYMÄPAINON, VUODENPAINON JA POIKIMAVAIKEUDEN PERINNÖLLISET TUNNUSLUVUT CHAROLAIS-RODULLA

SYNTYMÄPAINON, VUODENPAINON JA POIKIMAVAIKEUDEN PERINNÖLLISET TUNNUSLUVUT CHAROLAIS-RODULLA SYNTYMÄPAINON, VUODENPAINON JA POIKIMAVAIKEUDEN PERINNÖLLISET TUNNUSLUVUT CHAROLAIS-RODULLA Mirja Riipinen Maisterintutkielma Helsingin yliopisto Maataloustieteiden laitos Kotieläinten jalostustiede 2014

Lisätiedot

Kestävä lehmä taloudellisia näkökulmia lypsylehmän tuotantoikään

Kestävä lehmä taloudellisia näkökulmia lypsylehmän tuotantoikään Kestävä lehmä taloudellisia näkökulmia lypsylehmän tuotantoikään Anna-Maija Heikkilä, MTT, Taloustutkimus Kestävä lehmä -teemapäivä, Äänekoski 20.4.2011 Sisältö Lypsylehmien poistot Harkinnanvaraiset vs.

Lisätiedot

Aberdeen Angus. Texas Mount K002 TUONTISONNIESITTELYT

Aberdeen Angus. Texas Mount K002 TUONTISONNIESITTELYT Aberdeen Angus Texas Mount K002 Texas Mount on mielenkiintoinen australialainen huippusonni, jonka suku on täynnä meille osittain uusia kärkinimiä USAsta. Sonnin arvostelut ovat Australiassa erinomaiset:

Lisätiedot

Poikiminen. Emolehmien kevät-seminaari 26.01.2011 Laukaa. Eläinlääkäri Teppo Heinola

Poikiminen. Emolehmien kevät-seminaari 26.01.2011 Laukaa. Eläinlääkäri Teppo Heinola Poikiminen Emolehmien kevät-seminaari 26.01.2011 Laukaa Eläinlääkäri Teppo Heinola Poikiminen Naudan synnytysteiden anatomiaa Normaali synnytys Vaikeutunut synnytys Synnytysapu Vastasyntyneen ja emän hoito

Lisätiedot

SikaNautahanke. Opintomatkan raportti Emolehmätuotannon opintomatka Ranskaan 6. 9.10.2009

SikaNautahanke. Opintomatkan raportti Emolehmätuotannon opintomatka Ranskaan 6. 9.10.2009 SikaNautahanke Opintomatkan raportti Emolehmätuotannon opintomatka Ranskaan 6. 9.10.2009 Opintomatkalla tutustuttiin ranskalaiseen emolehmätuotantoon. Opiskelu- ja tutustumiskohteina olivat kolme emolehmätilaa,

Lisätiedot

Simmental rotutavoitteita ja -ominaisuuksia. Katri Strohecker Finn Beef Ay

Simmental rotutavoitteita ja -ominaisuuksia. Katri Strohecker Finn Beef Ay Simmental rotutavoitteita ja -ominaisuuksia Katri Strohecker Finn Beef Ay Simmental Nuori liharotu Suomessa; ensimmäiset tuotu 1990 Alkuperä Sveitsissä; Simme-joen laakso Simmentaleja n. 40-60 miljoonaa

Lisätiedot

ESITIEDOT: LYPSYKARJA- JA EMOLEHMÄTILAT

ESITIEDOT: LYPSYKARJA- JA EMOLEHMÄTILAT ETU-Nautatautiryhmä 2.9.2011 Laatija ELL Mira J. Tenhunen Laadukas Tuotantoketju-hanke ESITIEDOT: LYPSYKARJA- JA EMOLEHMÄTILAT 1. TIETOJA TILASTA 1.1. TILAN TUOTANTOMUOTO/MUODOT 1.2. ELÄINMÄÄRÄT, RYHMÄT

Lisätiedot

Tilastot kertovat emotilojen vasikoista

Tilastot kertovat emotilojen vasikoista Tilastot kertovat emotilojen vasikoista Vasikkakuolleisuus Vasikoiden sairaudet Tilaongelman selvittäminen Näytteenotto ja lähetys Yhteistyö terveydenhuoltoeläinlääkärin kanssa Emolehmien vasikoiden kuolleisuus

Lisätiedot

Liharoturisteytykset lypsykarjatilalla

Liharoturisteytykset lypsykarjatilalla Liharoturisteytykset lypsykarjatilalla AgriFuture - Katse tulevaisuuteen tapahtuma 29.10.2014, Iisalmi Arto Huuskonen MTT/Kotieläintuotannon tutkimus 29.10.201 MAILI -hanke (Kilpailukykyä ja ympäristötehokkuutta

Lisätiedot

Hiehoprosessin tehostamisella säästöjä ja lisää maitoeuroja

Hiehoprosessin tehostamisella säästöjä ja lisää maitoeuroja Hiehoprosessin tehostamisella säästöjä ja lisää maitoeuroja Tulosseminaari 24.4.2013 Minna Norismaa Cow Signals adviser ProAgria huippuosaaja- Lypsylehmien ruokinta, hyvinvointi ja terveys ProAgria Pohjois-Karjala

Lisätiedot

Jalostus on merkittävä tuotantopanos

Jalostus on merkittävä tuotantopanos Jalostus on merkittävä tuotantopanos Nuorsonnit poistuvat - genomisonnit tilalle Jalostusohjelma muuttuu Pirkko Taurén pirkko.tauren@faba.fi Jalostustyön vaiheet Seuranta (geneettinen edistyminen) ja muutokset

Lisätiedot

LIHAKARJAN RAKENNEARVOSTELU

LIHAKARJAN RAKENNEARVOSTELU LIHAKARJAN RAKENNEARVOSTELU Suomessa lihakarjaa rakennearvostelevat Faban emolehmätarkkailuun erikoistuneet jalostusasiantuntijat. He arvostelevat kaikkia Suomessa olevia liharotuja. Rakennearvostelu perustuu

Lisätiedot

Ternimaidon laatu. Ann-Helena Hokkanen (1,2) Marja Viitala (2) Arja Korhonen (2) Suvi Taponen (1)

Ternimaidon laatu. Ann-Helena Hokkanen (1,2) Marja Viitala (2) Arja Korhonen (2) Suvi Taponen (1) Ternimaidon laatu Ann-Helena Hokkanen (1,2) Marja Viitala (2) Arja Korhonen (2) Suvi Taponen (1) (1) Eläinlääketieteellinen tiedekunta, Helsingin yliopisto (2) Savonia Ammattikorkeakoulu Ternimaito Ternimaito

Lisätiedot

Emojen kiimantarkkailu ja naudan kiimakierto. Eläinlääkäri Iris Kaimio Emovet Oy

Emojen kiimantarkkailu ja naudan kiimakierto. Eläinlääkäri Iris Kaimio Emovet Oy Emojen kiimantarkkailu ja naudan kiimakierto Eläinlääkäri Iris Kaimio Emovet Oy Kiimakierto Kiiman vaiheet ja oireet Kiimantarkkailu Siemennyksen ajoittaminen Kiimantarkkailun apuvälineet Naudan kiimakierto

Lisätiedot

Energiavajeen vaikutusmekanismit lypsylehmän hedelmällisyyteen

Energiavajeen vaikutusmekanismit lypsylehmän hedelmällisyyteen Energiavajeen vaikutusmekanismit lypsylehmän hedelmällisyyteen Kari Elo Maataloustieteiden laitos Kotieläintiede 1 Energiavajeen vaikutusmekanismit lypsylehmän hedelmällisyyteen 1. Tausta 1.1 Energiavaje

Lisätiedot

Emolehmien poikiminen; normaali synnytys sekä ongelmatapaukset ja niiden hoito. Eläinlääkäri Sanni Värränkivi Emovet Oy

Emolehmien poikiminen; normaali synnytys sekä ongelmatapaukset ja niiden hoito. Eläinlääkäri Sanni Värränkivi Emovet Oy Emolehmien poikiminen; normaali synnytys sekä ongelmatapaukset ja niiden hoito Eläinlääkäri Sanni Värränkivi Emovet Oy POIKIMISEN TUNNUSLUKUJA POIKIMAKAUTEEN VALMISTAUTUMINEN NORMAALI SYNNYTYS SYNNYTYSAPU

Lisätiedot

Uusi vasikka syntyy. Poikimakauden hallinta ja synnytysapu emolehmäkarjoissa

Uusi vasikka syntyy. Poikimakauden hallinta ja synnytysapu emolehmäkarjoissa Uusi vasikka syntyy Poikimakauden hallinta ja synnytysapu emolehmäkarjoissa POIKIMISEN TUNNUSLUKUJA POIKIMAKAUTEEN VALMISTAUTUMINEN NORMAALI SYNNYTYS SYNNYTYSAPU SYNNYTYSVAIKEUDET POIKIMISEN JÄLKIHOITO

Lisätiedot

Lihakarjan jalostusta mualimalla. Katri Strohecker Finn Beef Ay

Lihakarjan jalostusta mualimalla. Katri Strohecker Finn Beef Ay Lihakarjan jalostusta mualimalla Katri Strohecker Finn Beef Ay Jalostajan tavoite! Jalostajan tärkein tavoite on parantaa eläinaineksen geneettistä (perinnöllistä) tasoa siten, että koko naudanlihatuotantosektori

Lisätiedot

Suomenhevosten kasvuhäiriötutkimus Susanna Back

Suomenhevosten kasvuhäiriötutkimus Susanna Back Suomenhevosten kasvuhäiriötutkimus Susanna Back 1 Tutkimuksen tavoite Kartoittaa suomenhevospopulaatiossa osteokondroosin (OD) esiintyvyyttä ja periytyvyyttä (heritabiliteetti) Osa suomenhevosten jalostusohjesäännön

Lisätiedot

Lypsylehmän negatiivisen energiataseen hallinta. Annu Palmio KESTO-hankkeen loppuseminaari 16.12.2014

Lypsylehmän negatiivisen energiataseen hallinta. Annu Palmio KESTO-hankkeen loppuseminaari 16.12.2014 Lypsylehmän negatiivisen energiataseen hallinta Annu Palmio KESTO-hankkeen loppuseminaari 16.12.2014 19.12.2014 1 Tausta: poikimisen jälkeinen energiatase Ummessaolevan lehmän energiantarve noin 90 MJ

Lisätiedot

Emolehmätuotannon punainen lanka. Hyvä emolehmä tuottaa elinvoimaisen, hyvin kasvavan vasikan joka vuosi samaan aikaan Ja miten tähän päästään?

Emolehmätuotannon punainen lanka. Hyvä emolehmä tuottaa elinvoimaisen, hyvin kasvavan vasikan joka vuosi samaan aikaan Ja miten tähän päästään? Emolehmätuotannon punainen lanka Hyvä emolehmä tuottaa elinvoimaisen, hyvin kasvavan vasikan joka vuosi samaan aikaan Ja miten tähän päästään? - CHAROLAIS - HOPEINEN KARJA KULTAISELLA TULEVAISUUDELLA OMINAISUUDET

Lisätiedot

Punnitustarkkailun tulosten käyttömahdollisuudet

Punnitustarkkailun tulosten käyttömahdollisuudet KOTIELÄINJALOSTUKSEN TIEDOTE No 85 Punnitustarkkailun tulosten käyttömahdollisuudet lihakarjan jalostuksessa Ulla Voutilainen Kotieläinten jalostustieteen laitos Helsinki 1989 Julkaisijat: Kotieläinten

Lisätiedot

Naudanlihantuotannon näkymiä emolehmäpäivään

Naudanlihantuotannon näkymiä emolehmäpäivään Naudanlihantuotannon näkymiä emolehmäpäivään Joka viides Suomessa syöty nautakilo on tuontilihaa = markkinoilla on tilaa suomalaiselle tuotannolle Suomen Gallup Elintarviketieto Oy - Lihamarkkinakatsaus

Lisätiedot

6d.Utareterveys ja ruokinta Laura Kulkas Valio Oy Ruokinta vaikuttaa lehmän vastustuskykyyn Ruokinta vaikuttaa vastustuskykyyn mikrobeja vastaan ravinnon eri osatekijöiden kautta Monien ravintoaineiden

Lisätiedot

Minustako emolehmätuottaja

Minustako emolehmätuottaja Minustako emolehmätuottaja Seinäjoki 21.4.2017 Raimo Murtoniemi Emolehmätuotanto Suomessa Suomessa on emolehmiä 2 139 tilalla Niistä emolehmätuotantoon erikoistuneita tiloja 1 460 Emolehmiä on keskimäärin

Lisätiedot

Hedelmällisyys ja talous

Hedelmällisyys ja talous Hedelmällisyys tuottamaan 7.10.2014 Toholampi Hedelmällisyys ja talous Juhani Taponen Helsingin yliopisto Kliinisen tuotantoeläinlääketieteen osasto Kotieläinten lisääntymistiede Hedelmällisyys heikentynyt

Lisätiedot

Emolehmien ruokinta - tiedettä, taidetta vai mutu-tuntumaa?

Emolehmien ruokinta - tiedettä, taidetta vai mutu-tuntumaa? Emolehmien ruokinta - tiedettä, taidetta vai mutu-tuntumaa? Päivi Rekola Lihanauta-asiantuntija, ProAgria Etelä-Suomi Emolehmän rehut Karkearehua Karkearehua Karkearehua Viljaa? Kivennäistä ADE-vitamiinia

Lisätiedot

FIRST ohjelman liikkuvuustilastoja 2009-2010. Opiskelijaliikkuvuus

FIRST ohjelman liikkuvuustilastoja 2009-2010. Opiskelijaliikkuvuus FIRST ohjelman liikkuvuustilastoja 2009-2010 Opiskelijaliikkuvuus FIRST-ohjelman Suomen ja Venäjän välinen opiskelijaliikkuvuus lukuvuonna 2009-2010 (yliopistot ja ammattikorkeakoulut). Lukuvuosi 2008-2009

Lisätiedot

MobiAmmu 1.3.3.24 14.4.2014

MobiAmmu 1.3.3.24 14.4.2014 MobiAmmu 1.3.3.24 14.4.2014 MobiAmmu Maanantaina 14.4.2014 MobiAmmusta/- Pihvistä julkaistaan uusi versio Windows Phone 7.5, 7.8 ja 8.0 käyttöjärjestelmiin Uusi versio tulee MarketPlace kaupan kautta,

Lisätiedot

Onnistunut umpikausi pohjustaa hyvän lypsykauden

Onnistunut umpikausi pohjustaa hyvän lypsykauden 6.9.2013 Minna Norismaa ProAgria Pohjois-Karjala Cow Signals adviser ProAgria huippuosaaja lypsylehmien ruokinta, terveys ja hyvinvointi p. 040 3012431, minna.norismaa@proagria.fi (Kuvat M.Norismaa ellei

Lisätiedot

23.6.2011. Tutkija Maiju Pesonen MTT

23.6.2011. Tutkija Maiju Pesonen MTT 23.6.2011 Tutkija Maiju Pesonen MTT Ominaisuuksia sekä emolehmätuottajalle että loppukasvattajalle Geenitestien taustalla voi olla löydetty SNP-paikka tai tilastollinen malli. Geenitestien SNPpanelit ja

Lisätiedot

Ruotsin meijeriyhdistys edistää maidontuotantoa ja maitotuotteiden kulutusta. www.svenskmjolk.se/english

Ruotsin meijeriyhdistys edistää maidontuotantoa ja maitotuotteiden kulutusta. www.svenskmjolk.se/english Ruotsin meijeriyhdistys edistää maidontuotantoa ja maitotuotteiden kulutusta www.svenskmjolk.se/english Ruotsin meijeriyhdistyksen asiantuntijatiedon ketju Ravitsemus & gastronomia Maidon laatu Ympäristöasiat

Lisätiedot

Emolehmätila valmistaudu poikimiseen. Paltamo 15.2.2012 Juuka 17.2.2012 Paula Anttila, Emovet Oy

Emolehmätila valmistaudu poikimiseen. Paltamo 15.2.2012 Juuka 17.2.2012 Paula Anttila, Emovet Oy Emolehmätila valmistaudu poikimiseen Paltamo 15.2.2012 Juuka 17.2.2012 Paula Anttila, Emovet Oy Päivän sisältö Poikiminen, poikimisen erikoistilanteet ja poikima-apu Vasikoiden sairaudet ennaltaehkäiseminen

Lisätiedot

Teuraskypsyys Elävästä eläimestä. Teuraskypsyyskoulutus Lehmoinen, Kannonkoski 20.03.2013 Maiju Pesonen

Teuraskypsyys Elävästä eläimestä. Teuraskypsyyskoulutus Lehmoinen, Kannonkoski 20.03.2013 Maiju Pesonen Teuraskypsyys Elävästä eläimestä Teuraskypsyyskoulutus Lehmoinen, Kannonkoski 20.03.2013 Maiju Pesonen Ulkonäkö arviointia Katso ryhmää kokonaisuutena, riittävän etäältä. Muodosta yleisvaikutelma, havaitse

Lisätiedot

Kotieläintilan kertaus. Tuki-infot 2017

Kotieläintilan kertaus. Tuki-infot 2017 Kotieläintilan kertaus Tuki-infot 2017 Kotieläinten tuet Lypsylehmille maksetaan AB-alueella unionin lypsylehmäpalkkiota C-alueella on sen sijalla maidon pohjoinen tuotantotuki Lypsylehmäpalkkiossa ehtona

Lisätiedot

Lineaarinen rakennearvostelu ja rakenneindeksit. Jukka Pösö Faba Jalostus

Lineaarinen rakennearvostelu ja rakenneindeksit. Jukka Pösö Faba Jalostus Lineaarinen rakennearvostelu ja rakenneindeksit Jukka Pösö Faba Jalostus Lineaarinen rakennearvostelu arvostellaan rakennetta/liikkumista yksityiskohtaisesti esimerkkejä: korkeus jalka-asennot: vuohinen

Lisätiedot

Vasikoiden hyvinvointi Keski-Suomessa eläinsuojelusta ja vasikan elosta ja kuolosta

Vasikoiden hyvinvointi Keski-Suomessa eläinsuojelusta ja vasikan elosta ja kuolosta Vasikoiden hyvinvointi Keski-Suomessa eläinsuojelusta ja vasikan elosta ja kuolosta Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto Läänineläinlääkäri Taina Kingelin Jyväskylä 29.11.2011 Lihavasikka teemapäivä

Lisätiedot

Eläinten hyvinvointikorvaus. Naudat 2015 9.4.2015 1

Eläinten hyvinvointikorvaus. Naudat 2015 9.4.2015 1 Eläinten hyvinvointikorvaus Naudat 2015 9.4.2015 1 Yleistä sitoumuksesta Sitoumus tehdään 1.5.2015 31.12.2016 väliseksi ajaksi Seuraava mahdollisuus hakea sitoumusta 11/2016, koskien vuotta 2017 (vuonna

Lisätiedot

TUTKIMUSTULOKSIA TUOTETTA TUKEMASSA. 06.02.2012 Saara Rantanen, Nostetta Naaraista!

TUTKIMUSTULOKSIA TUOTETTA TUKEMASSA. 06.02.2012 Saara Rantanen, Nostetta Naaraista! TUTKIMUSTULOKSIA TUOTETTA TUKEMASSA 06.02.2012 Saara Rantanen, Nostetta Naaraista! Tutkimukset osana tuotteistusta Mitä ja miksi Tavoitteena tasalaatuisuus Tueksi laatukriteereille! Limousin naudanlihan

Lisätiedot

Tehokkuuden ja hyötysuhteiden parantaminen emolehmätuotannossa

Tehokkuuden ja hyötysuhteiden parantaminen emolehmätuotannossa Tehokkuuden ja hyötysuhteiden parantaminen emolehmätuotannossa Dr. Jimmy Hyslop, SAC Beef Specialist NaudanlihantuotannonasiantunGja Tehokkuus naudanlihantuotannossa keskeisiä seikkoja Eläimiin perustuvia

Lisätiedot

Seosrehuruokinnan pullonkauloja. Jouni Rantala, ProAgria Pohjois-Savo 043 8252684

Seosrehuruokinnan pullonkauloja. Jouni Rantala, ProAgria Pohjois-Savo 043 8252684 Seosrehuruokinnan pullonkauloja Jouni Rantala, ProAgria Pohjois-Savo 043 8252684 Jouni Rantala/ProAgria Maitovalmennus 3.9.2015 Seosrehuruokinnan periaate Jokainen naudan syömä suupala on samanlainen Nauta

Lisätiedot

Hyvinvoiva vasikka tuotannon tekijänä

Hyvinvoiva vasikka tuotannon tekijänä Hyvinvoiva vasikka tuotannon tekijänä Maarit Kärki MTT Ruukki Vasikan ensimmäisiin kuukausiin kannattaa panostaa, sillä sen vaikutukset näkyvät eläimen koko elinkaaren ajan. Olosuhteet ja hyvinvointi Rehut

Lisätiedot

NAV-jalostusarvojen julkaisu - Laskenta-aineisto ja julkaisukriteerit

NAV-jalostusarvojen julkaisu - Laskenta-aineisto ja julkaisukriteerit NAV-jalostusarvojen julkaisu - Laskenta-aineisto ja julkaisukriteerit Esitellään million eri eläinryhmät saavat julkaisukelpoiset NAVjalostusarvot 3 ryhmää: Ryhmä 1 Kaikki ks-sonnit, joiden jalostusarvojen

Lisätiedot

Arvovirtakuvauksessa hiehot

Arvovirtakuvauksessa hiehot Arvovirtakuvauksessa hiehot Kuva: HolsteinWorld Tiina Karlström AgrologiAMK ProAgria Huippuosaaja, eläinten terveys ja hyvinvointi Certified CowSignals-master www.cowsignals.com (CowSignals, RobotMilking,

Lisätiedot

Spermansiirtotuloksiin vaikuttavat tekijät

Spermansiirtotuloksiin vaikuttavat tekijät Spermansiirtotuloksiin vaikuttavat tekijät Terttu Katila Helsingin yliopisto Varsomistulokset 1991-2005 80 75 70 65 fh sb 60 55 50 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004

Lisätiedot

VASIKASTA KESTÄVÄKSI LYPSYLEHMÄKSI HIEHOJEN RUOKINTAOPAS TAVOITTEENA KORKEA ELINIKÄIS- TUOTOS

VASIKASTA KESTÄVÄKSI LYPSYLEHMÄKSI HIEHOJEN RUOKINTAOPAS TAVOITTEENA KORKEA ELINIKÄIS- TUOTOS 2012 VASIKASTA KESTÄVÄKSI LYPSYLEHMÄKSI HIEHOJEN RUOKINTAOPAS TAVOITTEENA KORKEA ELINIKÄIS- TUOTOS 2 Hiehojen ruokintaopas 2012 Vasikan ruokinta tähtää KESTÄVYYTEEN JA HYVÄÄN TUOTOKSEEN Karjakoon kasvaessa

Lisätiedot

Suomalaisen maatiaiskanan säilytysohjelman koulutuspäivä, Riihimäki, 25.10.2014 Pasi Hellstén

Suomalaisen maatiaiskanan säilytysohjelman koulutuspäivä, Riihimäki, 25.10.2014 Pasi Hellstén Suomalaisen maatiaiskanan säilytysohjelman koulutuspäivä, Riihimäki, 25.10.2014 Pasi Hellstén Sisäsiittoisuudella tarkoitetaan perinnöllisyystieteessä lisääntymistä, jossa pariutuvat yksilöt ovat enemmän

Lisätiedot

Järvitesti Ympäristöteknologia T571SA 7.5.2013

Järvitesti Ympäristöteknologia T571SA 7.5.2013 Hans Laihia Mika Tuukkanen 1 LASKENNALLISET JA TILASTOLLISET MENETELMÄT Järvitesti Ympäristöteknologia T571SA 7.5.2013 Sarkola Eino JÄRVITESTI Johdanto Järvien kuntoa tutkitaan monenlaisilla eri menetelmillä.

Lisätiedot

ELÄINTENHYVINVOINTIKORVAUS NAUDOILLE V S ELY-keskus. Lähde: Mavi, MMM

ELÄINTENHYVINVOINTIKORVAUS NAUDOILLE V S ELY-keskus. Lähde: Mavi, MMM ELÄINTENHYVINVOINTIKORVAUS NAUDOILLE 2015-2016 V S ELY-keskus. Lähde: Mavi, MMM Uutta eläinten hyvinvointikorvauksessa 2015 Kaikki vanhat sitoumukset (naudat, siat) päättyvät 30.04.2015 terveydenhuoltoon

Lisätiedot

Aperehuruokinnan periaatteet

Aperehuruokinnan periaatteet Aperehuruokinnan periaatteet Lehmien kaikki rehut sekoitetaan keskenään Seosta annetaan vapaasti Lehmä säätelee itse syöntiään tuotostasoaan vastaavaksi Ummessa olevien ja hiehojen ruokintaa pitää rajoittaa

Lisätiedot

Taloudellisesti optimaalinen tyhjäkausi

Taloudellisesti optimaalinen tyhjäkausi Taloudellisesti optimaalinen tyhjäkausi Anna-Maija Heikkilä Luke ProAgria Maito -valmennus Vantaa 8.9.2016 1 Teppo Tutkija 14.09.2016 Maailmalla tutkittua (1) Pääsääntöisesti siemennysten aloittaminen

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus - AtriaNauta

Ajankohtaiskatsaus - AtriaNauta Tuomas Herva Ajankohtaiskatsaus - AtriaNauta -Atrian kädenjälkiohjelma -Katse vasikkaan kampanja 2 Vastuullisuus ja alkutuotanto Tuotantotapaohjeet Sopimukset, osto- ja myyntiehdot Tuotannon seuranta tavoitteena

Lisätiedot

Ruokinnan talous, hyvä säilörehu kaiken pohjana, pellolta pöytään!

Ruokinnan talous, hyvä säilörehu kaiken pohjana, pellolta pöytään! Ruokinnan talous, hyvä säilörehu kaiken pohjana, pellolta pöytään! Huippuosaaja Sari Jussila ProAgria Etelä-Suomi Ikuinen unelma, paljon maitoa, edullisesti ja kestävät lehmät? Säilörehulla menetettyä

Lisätiedot

Liharotutuonnit 2016. Hereford Venture 70X Heart-Index 273U ET

Liharotutuonnit 2016. Hereford Venture 70X Heart-Index 273U ET Liharotutuonnit 2016 Hereford Venture 70X Heart-Index 273U ET Venture 70X Heart-Index on nuori sonni, joka edustaa pitkälti amerikkalaisia sukulinjoja. Se on homotsygoottinupo, eli se ei toisin sanoen

Lisätiedot

Emolehmätilan ruokintaa vanhoin ja uusin normein. InnoNauta-koulutus Maiju Pesonen InnoNauta-hanke

Emolehmätilan ruokintaa vanhoin ja uusin normein. InnoNauta-koulutus Maiju Pesonen InnoNauta-hanke Emolehmätilan ruokintaa vanhoin ja uusin normein InnoNauta-koulutus Maiju Pesonen InnoNauta-hanke Optimointia Lähtee eläimen päivittäisestä rehuntarpeesta Valitaan tilanolosuhteisiin edullisin rehuyhdistelmä,

Lisätiedot

MaitoManagement 2020. Risteytysopas

MaitoManagement 2020. Risteytysopas Risteytysopas Lypsyrotujen risteytys on lisääntynyt maailmalla. Suomessa perimältään heikkotasoisia lypsylehmiä siemennetään yleisesti liharotuisten sonnien siemenellä, mutta eri lypsyrotujen risteyttäminen

Lisätiedot

UUDISTUNUT JOHN DEERE 6030-SARJA

UUDISTUNUT JOHN DEERE 6030-SARJA www.angus.fi 2008 UUDISTUNUT JOHN DEERE 6030-SARJA 6030 -sarja 87 163 hv Tehokasta taloudellisuutta John Deere 6230 (100 hv) 44.200 eur Suoran kaupan tarjous! sis. alv. Enemmän mukavuutta: John Deere -ohjaamo

Lisätiedot

Suvi Tolvanen. Vasikkakuolleisuus emolehmätiloilla. Opinnäytetyö Kevät 2013 Maa- ja metsätalouden yksikkö Maaseutuelinkeinojen koulutusohjelma

Suvi Tolvanen. Vasikkakuolleisuus emolehmätiloilla. Opinnäytetyö Kevät 2013 Maa- ja metsätalouden yksikkö Maaseutuelinkeinojen koulutusohjelma Suvi Tolvanen Vasikkakuolleisuus emolehmätiloilla Opinnäytetyö Kevät 2013 Maa- ja metsätalouden yksikkö Maaseutuelinkeinojen koulutusohjelma 2 SEINÄJOEN AMMATTIKORKEAKOULU Opinnäytetyön tiivistelmä Koulutusyksikkö:

Lisätiedot

08.10.2014 1. Ruokinta ja hedelmällisyys. Eläinten terveys ja hyvinvointi KERRASTA KANTAVAKSI

08.10.2014 1. Ruokinta ja hedelmällisyys. Eläinten terveys ja hyvinvointi KERRASTA KANTAVAKSI Eläinten terveys ja hyvinvointi KERRASTA KANTAVAKSI Ruokinta ja hedelmällisyys 08.10.2014 1 Lehmä tiinehtyy, jos sen kohtu on terve sekä sen ruokinta, energiatasapaino ja terveys ovat kunnossa. Sen jälkeen

Lisätiedot

Ayrshire- ja friisiläislehmien elopainon perinnölliset tunnusluvut ja yhteydet maidontuotanto-ominaisuuksiin

Ayrshire- ja friisiläislehmien elopainon perinnölliset tunnusluvut ja yhteydet maidontuotanto-ominaisuuksiin KOTIELÄINJALOSTUKSEN TIEDOTE No 96 Ayrshire- ja friisiläislehmien elopainon perinnölliset tunnusluvut ja yhteydet maidontuotanto-ominaisuuksiin Hilppa Hietanen Helsingin Yliopisto Kotieläinten jalostustieteen

Lisätiedot

Eläinten hyvinvointikorvaus

Eläinten hyvinvointikorvaus Eläinten hyvinvointikorvaus 2017 19.1.2017 1 Ei perusehtoja tai lisäehtoja, toimenpiteet samanarvoisia 1-vuotinen sitoumus Noudatettava kaikissa rakennuksissa (myös eri tiloilla) Korvaus maksetaan eläinryhmäkohtaisesti

Lisätiedot

Lihamarkkinakatsaus eli Nurmesta Lihaksi

Lihamarkkinakatsaus eli Nurmesta Lihaksi Lihamarkkinakatsaus eli Nurmesta Lihaksi Pohjois-Suomen Nurmipäivät 9.1.2015 Sinikka Hassinen AtriaNauta 2015-01-15 1 Sialla haasteita Nauta pitänyt pintansa Kana kirinyt naudan ohi - 2 - Naudanlihan tuotanto

Lisätiedot

APH.YaguarET HfN 4282 FIN 000000004282 Kantakirjatodistus sivu 1/2 www.faba.fi

APH.YaguarET HfN 4282 FIN 000000004282 Kantakirjatodistus sivu 1/2 www.faba.fi APHYaguarET HfN 4282 FIN 000000004282 Kantakirjatodistus sivu 1/2 wwwfabafi Karjatiedot Karjatunnus Tulopäivä- ja tapa Omistaja Tila Kunta Osoite 140477 08032012 syntymä Moisander Juha Anttila Orimattila

Lisätiedot

Tuotosseurannan raporttien avulla karjan terveys hallintaan!! Virpi Kurkela Terveydenhuoltoeläinlääkäri ProAgria Oulu Iisalmi 28.3.

Tuotosseurannan raporttien avulla karjan terveys hallintaan!! Virpi Kurkela Terveydenhuoltoeläinlääkäri ProAgria Oulu Iisalmi 28.3. Tuotosseurannan raporttien avulla karjan terveys hallintaan!! Virpi Kurkela Terveydenhuoltoeläinlääkäri ProAgria Oulu Iisalmi 28.3.2012 1 Onko minulla tavoite karjani utareterveydelle? Onko nykyinen utareterveystilanne

Lisätiedot

Uudistuseläinten kasvatuksen ulkoistaminen emolehmätuotannossa

Uudistuseläinten kasvatuksen ulkoistaminen emolehmätuotannossa Uudistuseläinten kasvatuksen ulkoistaminen emolehmätuotannossa Ville Hautalahti Esa-Pekka Oinonen Opinnäytetyö.. Ammattikorkeakoulututkinto SAVONIA-AMMATTIKORKEAKOULU OPINNÄYTETYÖ Tiivistelmä Koulutusala

Lisätiedot

Miten? 20.3.2015. Sorkkien ja jalkojen terveys jalostettavina ominaisuuksina. Terveysjalostus on haastavaa. Terveyden merkitys.

Miten? 20.3.2015. Sorkkien ja jalkojen terveys jalostettavina ominaisuuksina. Terveysjalostus on haastavaa. Terveyden merkitys. Sorkkien ja jalkojen terveys jalostettavina ominaisuuksina Jukka Pösö Faba/NAV Terveysjalostus on haastavaa Terveys- ja hedelmällisyysominaisuuksien periytymisasteet ovat alhaisia Erot eläinten välillä

Lisätiedot

Vastustettu jalostuksella jo 25 vuotta - väheneekö lonkkavika?

Vastustettu jalostuksella jo 25 vuotta - väheneekö lonkkavika? 1 / 8 Vastustettu jalostuksella jo 25 vuotta - väheneekö lonkkavika? Katariina Mäki Ensimmäinen koirien lonkkanivelen kasvuhäiriön, lonkkavian, vähentämiseksi tarkoitettu vastustamisohjelma on ollut Suomessa

Lisätiedot

Tehtävät. 1. Ratkaistava epäyhtälöt. a) 2(4 x) < 12, b) 5(x 2 4x + 3) < 0, c) 3 2x 4 > 6. 1/10. Sukunimi (painokirjaimin)

Tehtävät. 1. Ratkaistava epäyhtälöt. a) 2(4 x) < 12, b) 5(x 2 4x + 3) < 0, c) 3 2x 4 > 6. 1/10. Sukunimi (painokirjaimin) 1/10 Tehtävä 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 Yhteensä Pisteet (tarkastaja merkitsee) Kokeessa on kymmenen tehtävää, joista jokainen on erillisellä paperilla. Jokaisen tehtävän maksimipistemäärä on 6 pistettä. Ratkaise

Lisätiedot

Vasikoiden aloitusohjelma

Vasikoiden aloitusohjelma Aloitusohjelma lyhyesti Syntymä 8 vrk ikäinen Ripuliin Colofeed vasta-aineet + energia Vigofeed Hydrafeed Gel Enerfeed rauta + vitamiinit Tuottaa energiaa ja parantaa suolistobakteerien toimintaa ympäristö

Lisätiedot

KASVATTAJAKYSELY PARSONRUSSELLTERRIERI KASVATTAJILLE

KASVATTAJAKYSELY PARSONRUSSELLTERRIERI KASVATTAJILLE Parsonrussellinterrierit ry / Jalostustoimikunta KASVATTAJAKYSELY PARSONRUSSELLTERRIERI KASVATTAJILLE Kysely on syytä palauttaa allekirjoituksella varustettuna, sillä vastanneiden nimet julkaistaan Parsonlehdessä.

Lisätiedot

Käsittelyvälineet. Lähteenä Susanna Vehkaojan materiaalia ja InnoNauta hankkeessa tuotettua materiaalia

Käsittelyvälineet. Lähteenä Susanna Vehkaojan materiaalia ja InnoNauta hankkeessa tuotettua materiaalia Käsittelyvälineet Lähteenä Susanna Vehkaojan materiaalia ja InnoNauta hankkeessa tuotettua materiaalia Eläinten Käsittelytilanteet Sairastuminen Poikimistapahtuma Tiineystarkastus / siemennys Korvamerkintä

Lisätiedot

T4C PIKAOHJE T4C 3.2

T4C PIKAOHJE T4C 3.2 T4C PIKAOHJE T4C 3.2 SISÄLLYS 1. VALIKKORAKENNE T4C 3.2... 3 2. Uuden eläimen lisäys T4C - ohjelmaan... 5 3. Poikiminen... 6 4. Siemennys... 8 5. Tiineystarkistus... 9 6. Umpeenpano... 10 7. Maidon erottelu...

Lisätiedot

Kursseille on vaikea päästä (erilaiset rajoitukset ja pääsyvaatimukset) 23 % 24 % 25 % 29 % 29 % 27 % 34 % 30 % 32 %

Kursseille on vaikea päästä (erilaiset rajoitukset ja pääsyvaatimukset) 23 % 24 % 25 % 29 % 29 % 27 % 34 % 30 % 32 % Opintojen sujuvuus Kursseille on vaikea päästä (erilaiset rajoitukset ja pääsyvaatimukset) 2 2 1 2 2 2 2 2 1 0 % 40 % 60 % 80 % 100 % Vastaajista noin joka viidennellä on ollut ongelmia kursseille pääsemisestä

Lisätiedot

Uusi vasikka syntyy. Poikiminen lypsykarjassa

Uusi vasikka syntyy. Poikiminen lypsykarjassa Uusi vasikka syntyy Poikiminen lypsykarjassa NORMAALI SYNNYTYS SYNNYTYSAPU SYNNYTYSVAIKEUDET POIKIMISEN JÄLKIHOITO NORMAALI SYNNYTYS Luonnollinen käyttäytyminen Luonnossa nauta hakeutuu eroon laumastaan

Lisätiedot

HPV-rokotuskattavuusraportti

HPV-rokotuskattavuusraportti HPV-rokotuskattavuusraportti HPV-rokotusohjelman aloitus Terveyskeskus : Järvenpää Tämä raportti perustuu valtakunnalliseen rokotusrekisteriin. Rokotustietojen siirtyminen rokotusrekisteriin perustuu ajantasaiseen

Lisätiedot

Osa II. Hyvinvointi- ja hoitotilat. Kuinka suunnitella ja käyttää niitä? Mitä voi saavuttaa?

Osa II. Hyvinvointi- ja hoitotilat. Kuinka suunnitella ja käyttää niitä? Mitä voi saavuttaa? Osa II Hyvinvointi- ja hoitotilat Kuinka suunnitella ja käyttää niitä? Mitä voi saavuttaa? Hyvinvointi- ja hoitotilat Ennen poikimista Poikimisen aikana Poikimisen jälkeen Hyvinvointi Hyvinvointi- ja hoitotilat

Lisätiedot

Poikima-aika haaste ja mahdollisuus

Poikima-aika haaste ja mahdollisuus Poikima-aika haaste ja mahdollisuus Maidosta Maitoon MaMa -hanke Maitovalmennus 8.9.2016 Anne Anttila Erityisasiantuntija: ruokinta, maitotilat Esityksen sisältö 1. Mikä piilevä ketoosi? 2. Maidosta Maitoon

Lisätiedot

Onko poikimavälillä vaikutusta tuotantoon ja terveyteen? Terveydenhuoltoeläinlääkäri Virpi Kurkela ProAgria Oulu

Onko poikimavälillä vaikutusta tuotantoon ja terveyteen? Terveydenhuoltoeläinlääkäri Virpi Kurkela ProAgria Oulu Onko poikimavälillä vaikutusta tuotantoon ja terveyteen? Terveydenhuoltoeläinlääkäri Virpi Kurkela ProAgria Oulu Poikimavälin vaikutus terveyteen vai terveyden vaikutus poikimaväliin? Utaretulehdus PITKÄ

Lisätiedot

Emolehmätuotantomuodot

Emolehmätuotantomuodot Emolehmätuotantomuodot Minustako emolehmätuottaja? 19.04.2017 Joensuu Maiju Pesonen Luonnonvarakeskus Esityksen sisältö Emolehmätuotannon perusteita Pääasialliset tuotantosuunnat Tuotantomuodot Vaikuttavista

Lisätiedot

LIHAKARJAN RUOKINTAOPAS

LIHAKARJAN RUOKINTAOPAS V a s i k a s t a p i h v i k s i LIHAKARJAN RUOKINTAOPAS TEHOKKAAT REHUT, TERVEET ELÄIMET. Rehuraisio Tehokas ruokinta parantaa kannattavuutta Tehokas ruokinta lyhentää lihanaudan kasvatusaikaa ja eläimet

Lisätiedot

Emotila kaipaa edunvalvojaa

Emotila kaipaa edunvalvojaa Emotila kaipaa edunvalvojaa AULIKKI ALAKANGAS KUVAT VESA HAAPALA Siikajokiset emolehmätilalliset Helena ja Pasi Kukkonen kannustavat maatalousyrittäjiä oman ammattinsa arvostamiseen ja positiiviseen ajatteluun,

Lisätiedot

Kokemuksia nuorkarjan ruokinnasta, osa 1 vasikat

Kokemuksia nuorkarjan ruokinnasta, osa 1 vasikat Kokemuksia nuorkarjan ruokinnasta, osa 1 vasikat Kanada, Ontario Minna Norismaa Valtakunnallinen huippuosaaja lehmien ruokinta, hyvinvointi ja terveys ProAgria Pohjois-Karjala, Joensuu minna.norismaa(at)proagria.fi,

Lisätiedot

Maitovalmennus 2016 Onko lehmä tiine

Maitovalmennus 2016 Onko lehmä tiine Maitovalmennus 2016 Onko lehmä tiine Minna Norismaa ProAgria Pohjois-Karjala Huippuosaaja, ruokinta, terveys ja hyvinvointi CowSignals master p. 040 3012431, minna.norismaa@proagria.fi Poikimaväli 365-380

Lisätiedot

Emolehmätilojen eläinaines

Emolehmätilojen eläinaines Emolehmätilojen eläinaines Johanna Jahkola Rotukarjan hyvinvoinnin ja taloudellisten toimintaedellytysten kehittäminen -hanke Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma Sisältö Johdanto... 3 Mitä tehtiin...

Lisätiedot

SYYSPOIKIVIEN EMOLEHMIEN KESÄAJAN RUOKINTA

SYYSPOIKIVIEN EMOLEHMIEN KESÄAJAN RUOKINTA SYYSPOIKIVIEN EMOLEHMIEN KESÄAJAN RUOKINTA Anna Sunio Opinnäytetyö Toukokuu 2011 Maaseutuelinkeinojen koulutusohjelma Luonnonvara- ja ympäristöala OPINNÄYTETYÖN KUVAILULEHTI Tekijä(t) SUNIO, Anna Julkaisun

Lisätiedot

Ruokinnan teemavuodesta nuorkarjan teemavuoteen. Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto

Ruokinnan teemavuodesta nuorkarjan teemavuoteen. Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto Ruokinnan teemavuodesta nuorkarjan teemavuoteen Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto Esityksen sisältö: Millä eväillä maito tuotettiin vuonna 2013 ja erot edellisvuoteen? Ruokinnan eroja tilakoko-

Lisätiedot

Uutisia NAVin rutiiniarvostelu 14. elokuuta 2012

Uutisia NAVin rutiiniarvostelu 14. elokuuta 2012 Uutisia NAVin rutiiniarvostelu 14. elokuuta 2012 Uudet pohjoismaiset jalostusarvostelut on laskettu NTM-kokonaisjalostusarvolle, tuotos- ja rakenneominaisuuksille, hedelmällisyydelle, utareterveydelle,

Lisätiedot

Aloittelevalle ylämaankarjan kasvattajalle

Aloittelevalle ylämaankarjan kasvattajalle Aloittelevalle ylämaankarjan kasvattajalle Ylämaankarjan suosio on jatkuvasti nousussa. Ylämaankarjan lempeä luonne ja sympaattinen ulkomuoto ovat toki sen valtteja, mutta sen hoito on ei ole pelkästään

Lisätiedot

VIEROITETTUJEN PIHVIVASIKOIDEN ALKUKASVUN VAIKUTUS LOPPUKASVUUN JA TEURASTULOKSIIN

VIEROITETTUJEN PIHVIVASIKOIDEN ALKUKASVUN VAIKUTUS LOPPUKASVUUN JA TEURASTULOKSIIN VIEROITETTUJEN PIHVIVASIKOIDEN ALKUKASVUN VAIKUTUS LOPPUKASVUUN JA TEURASTULOKSIIN Ammattikorkeakoulututkinnon opinnäytetyö Maaseutuelinkeinojen koulutusohjelma Mustiala, 27.1.2010 Karoliina Kuisma OPINNÄYTETYÖ

Lisätiedot

Angus. Esityksen kulku 27.2.2012. Angus rotupäivä Kuopio 24.2.2012 Maiju Pesonen

Angus. Esityksen kulku 27.2.2012. Angus rotupäivä Kuopio 24.2.2012 Maiju Pesonen Angus Angus rotupäivä Kuopio 24.2.2012 Maiju Pesonen Esityksen kulku Miksi angus on suosittu? Rodun ominaisuuksia Jalostustavoitteita Haasteita Entä miellä Suomessa? 1 Angus on käytetyin liharotu Pohjois-

Lisätiedot

Liharotuisten nautojen painoihin vaikuttavista tekijöistä ja painojen korjaamisesta

Liharotuisten nautojen painoihin vaikuttavista tekijöistä ja painojen korjaamisesta KOTIELÄINJALOSTUKSEN TIEDOTE NO 66 Liharotuisten nautojen painoihin vaikuttavista tekijöistä ja painojen korjaamisesta Pirjo Aronen Kotieläinten jalostustieteen laitos Helsinki 1985 Julkaisijat: Kotieläinten

Lisätiedot