Innovaatioprosessit tuotekehityksessä Esa.Kannisto

Transkriptio

1 Sivu 1 / 12

2 INNOVAATIOIDEN LÄHTEET? esim. VAHINKO INTUITIO IDEA KEKSINTÖ Vahingot ja onnekkaat johtopäätökset ovat vieneet eri aloja, myös tieteenaloja isoinkin hyppäyksin eteenpäin. Ne ovat serendipisiä sattumuksia eli "kyky löytää arvokkaita tai hyödyllisiä asioita niitä etsimättä". Moni jokapäiväisten ja tavallisten tuotteiden synty on serendipisiä sattumuksia, esimerkiksi kun tutkijat leikkivät venyttämällä polyamideja laboratoriossa, niin keksittiin nailon; tarranauha, kun takinhelmaan tarttui takiainen; aina tällaiset sattumukset eivät ole välttämättä positiivisia yhteisön kannalta, esim. kun tutkija yritti kehittää migreenilääkettä, niin koeputkessa oli LSD:tä. Tieteen satunnaista luonnetta korostava näkemys ei väheksy asiantuntijuuden ja älyn merkitystä erilaisten keksintöjen synnyssä. (Royston M. Roberts, Sattuma tieteessä: onnekkaiden oivallusten historiaa, Helsinki University Press 1998) Intuitio on latinan sanasta intueor, tarkoittaen katsoa ja nähdä. Intuitio-sanalla on tarkoitettu eri asioita ja sitä on käytetty toisistaan poikkeavilla tavoilla eri aikoina. Intuitiota pidetään osana luovuutta. Eri intuitiota koskevat teoriat määrittelevät intuition eri näkökulmista: intellektuaalisia piirteitä tai suoran ja välittömän havainnon osuutta esiintuoden. Intuitiossa on kyse tiedosta ja tietämisestä: se on välitöntä tietämistä, tiedon kohteesta saavutetaan suoraan tieto. Intuitiivinen tieto poikkeaa analyyttisestä ja abstrahoivasta tiedosta, joista jälkimmäistä pidetään vastakohtana intuitiiviselle tiedolle. Analyyttinen tieto sisältää käsitteellistä aineistoa. Abstrahoiva tieto saavutetaan tietoisen analysoivan ajatteluprosessintuloksena. Idea on yleiskielessä oivallus, uusi ajatus, aate, keksintö, pulman ratkaisu. Filosofiassa sanalla idea on viitattu olioiden ontologiseen olemukseen. Sanaa on käytetty filosofiassa myös muunlaisista käsitteellisistä ajatussisällöistä. (Kielitoimiston sanakirja. Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisuja 132. Internet-versio MOT Kielitoimiston sanakirja 1.0. Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus ja Kielikone Oy ) KEKSINTÖ Keksintö on ajatusrakennelma, jota voidaan toistuvasti toteuttaa konkreettisessa muodossa. (Kauppi, K., Keksinnön patentoivuudesta ja patenttioikeuden oikeussuojasta oikeustapauksien valossa. Mercurialia MCMLXI, HKKK, Helsinki 1961) Keksintö esittää ongelmaan uuden ja yllättävän käytäntöön sovellettavissa olevan ratkaisun. Keksintö on jokin uusi tuote, palvelu tai menetelmä tai näiden yhdistelmä. Keksintö voi olla myös parannus olemassa olevaan tuotteeseen/ palveluun/menetelmään. Keksintö saattaa myös Sivu 2 / 12

3 perustua jo tunnetun tekniikan uudenlaiseen soveltamiseen. Keksinnön ei kuitenkaan tarvitse välttämättä olla teollisoikeudellisesti suojattavissa. Keksinnöt syntyvät ajan ja elämän tarpeista ja ongelmista. Monet vanhat keksinnöt saattavat tuntua tänä päivänä itsestäänselvyyksiltä. Mutta niiden arvon ymmärtää, kun yrittää suhteuttaa ne omaan aikaansa. Toisaalta moni keksintö saattaa olla jo syntyessään omaa aikaansa edellä. Keksinnön takana on aina ihminen, keksijä. Keksijän ominaisuuksia ovat uteliaisuus, sinnikkyys, määrätietoisuus ja luovuus, kenties optimismikin. Keksijällä on palava halu ratkaista jokin ongelma. (Keksintösäätiö: Lait määrittelee erimaissa sen mikä katsotaan sellaiseksi keksinnöksi, joka voi saada patenttisuojan. Niiden kriteerit vaihtelevat ja useissa maissa vain teollinen ja tekniikan alaan liittyvä voi olla sellainen keksintö. Suomessa Patenttilaki (Patenttilaki /550) määrittelee patenttisuojaan oikeuttavaksi keksinnöksi, jos se on mihin tekniikan alaan tahansa liittyvä ja jota voidaan käyttää teollisesti. Keksinnöksi ei katsota pelkästään mm. löytöä, tieteellistä teoriaa tai matemaattista menetelmää, taiteellista luomusta, suunnitelmaa, sääntöä tai menetelmää, älyllistä toimintaa, peliä tai liiketoimintaa varten taikka tietokoneohjelmaa; eikä tietojen esittämistä. Laajemmin määriteltynä myös nuo ovat keksintöjä yleiskielessä. Viime vuosituhannen parhaat keksinnöt. Keksintösäätiössä on tarkasteltu viime vuosituhannen parhaiksi arvioituja keksintöjä. Keksintösäätiö kokosi yhteen viime vuosituhannen merkittävimmät keksinnöt koko maailmassa, Euroopassa ja Suomessa. Listoja laadittaessa on arvioitu sekä keksintöjen merkitystä omana aikakautenaan että sen jälkeistä vaikuttavuutta. Kaikki listat voisivat sisältää monia muitakin menestyneitä keksintöjä. Listat kokosi Kari Sipilä, joka oli Keksintösäätiön toiminnanjohtajana Keksinnöistä on usein alkanut merkittäviä maailmanhistorian kehitysvaiheita. Maailma olisi kovin erinäköinen ilman eri puolilla tehtyjä huippukeksintöjä. Myös Suomessa on tehty maailmanmenestykseen yltäviä keksintöjä, vaikkakaan ne eivät yllä "maailman keksintöjen kymmenen kärjessä" -listalle. Viime vuosituhannen merkittävimmät keksinnöt maailmassa, Keksintösäätiön laatima lista viime vuosituhannen merkittävimmistä keksinnöistä maailmassa on seuraava: kirjapainokone, höyrykone, sähkölamppu, puhelin, muovi, röntgensäteet, penisilliini, tietokone, transistori, teräsbetoni, elokuva, pastörointi, televisio, auto, vetoketju, lentokone, ydinreaktori, laser, kännykkä, älykortti, DNA-rakenne ja Internet, Viime vuosituhannen merkittävimmät keksinnöt Euroopassa: muovi/bakeliitti, vetoketju, suihkumoottori, penisilliini, televisio, tietokone, ohjus, ydinreaktori, DNA, valokaapeli, Internet, NMT, älykortti, www ja GSM. Viime vuosituhannen merkittävimmät keksinnöt Suomessa: ABLOY-lukko, Suomikonepistooli, AIV-rehu, liekkisulatto metallien valmistuksessa, astiankuivauskaappi, radiosondi, jäänmurtaja, ksylitoli-makeutusaine, paperikoneiden kehitys- ja ympäristösuojelukeksinnöt, sykemittari, luunmurtumien hoidossa käytettävät biohajoavat istukkeet, matkapuhelimiin ja tietotekniikkaan liittyvät keksinnöt, kolesterolia vähentävä margariini, Internetin salausjärjestelmä, ja muotoilun hyödyntämisellä menestyksen keinona esimerkiksi saksissa.. Sivu 3 / 12

4 Innovaatio In the business: innovation = invention + commercialization The public and not-for-profit sectors: innovation = invention + bringing into common usage (Conway, S. & Steward, F.,2009, Managing and shaping innovation, Oxford University Press, USA) Joseph Schumpeter määritteli innovaation seuraavasti (v.1934): 1. Uusi tuote. 2. Uusi tuotantotapa tai -menetelmä, jonka ei tarvitse olla tieteellisesti uusi, ja joka voi olla myös uusi tapa kaupallistaa hyödyke. 3. Uudet markkinat, jossa tuotetta ei aikaisemmin ole ollut kaupan. 4. Uusi raaka-aine ja puolivalmiste 5. Uusi teollinen markkinarakenne, esim. monopoliasema, myös sen purkaminen Schumpeter, J. A. (1939). Rogersin mukaan innovaatio voidaan ymmärtää ideana, käytäntönä tai esineenä, jota yksilöt pitävät uutena. Rogers, E. M. (1962): Diffusion of Innovations. Free Press, New York. Sosiaaliset innovaatiot Yllä kuvatun teknologian kehittyminen on yksi innovaatiotutkimuksen pääkohteista. Innovaatioita ovat myös muutkin kuin teknologiset innovaatiot: sosiaaliset, kaupalliset, palveluiden ja palveluiden innovaatiot. Sosiaalisista innovaatioista voidaan pitää esimerkki suomalaista ilmaista kouluruokailua, jonka merkitystä vasta nyt on kyetty arvostamaan koko kansan terveyden kehittämisessä, sekä esimerkiksi autojen turvavyöpakkoa, mikä vähensi liikenteen vakavien ja etenkin kuolonkolareiden määriä (lähde: tilastokeskus, liikennetilastot). Sosiaaliset innovaatiot poikkeavat teknologisista innovaatioista siinä, että ne voivat olla myös täysin uusia aiempiin innovaatioihin perustamattomia innovaatiota. Sivu 4 / 12

5 INNOVAATIO JA IHMINEN ASIANTUNTIJUUS (EXPERTIYS) Sivu 5 / 12

6 IDEASTA KEKSINNÖKSI Systemaattinen kokeilu ja etsiminen keksintöjen kehittämisessä Case: Electricity and Lightbulb Parts of a Lightbulb (2011 About.com, a part of The New York Times Company ) The History of the Incandescent Lightbulb Humphry Davy, an English chemist, invented the first electric light. Davy connected two wires to a battery and attached a charcoal strip betwween the other ends of the wires. The charged carbon glowed making the first arc lamp Warren De la Rue enclosed a platinum coil in an evacuated tube and passed an electric current through it. His lamp design was worked but the cost of the precious metal platinum made this an impossible invention for wide-spread use James Bowman Lindsay demonstrated constant electric lighting system using a prototype lightbulb Edward Shepard invented an electrical incandescent arc lamp using a charcoal filament. Joseph Wilson Swan started working with carbonized paper filaments the same year Henricg Globel, a German watchmaker, invented the first true lightbulb. He used a carbonized bamboo filament placed inside a glass bulb. Sivu 6 / 12

7 Herman Sprengel invented the mercury vacuum pump making it possible to develop a practical electric light bulb. Making a really good vacuum inside the bulb possible Henry Woodward and Matthew Evans patented a lightbulb Sir Joseph Wilson Swan ( ), an English physicist, was the first person to invent a practical and longer-lasting electic lightbulb (13.5 hours). Swan used a carbon fiber filament derived from cotton Thomas Alva Edison invented a carbon filament that burned for forty hours. Edison placed his filament in an oxygenless bulb. (Edison evolved his designs for the lightbulb based on the 1875 patent he purchased from inventors, Henry Woodward and Matthew Evans.) Edison continued to improved his lightbulb until it could last for over 1200 hours using a bamboo-derived filament Willis Whitnew invented a filament that would not make the inside of a lightbulb turn dark. It was a metal-coated carbon filament (a predecessor to the tungsten filament) The General Electric Company were the first to patent a method of making tungsten filaments for use in incandesent lightbulbs. The filaments were costly William David Coolidge ( ) invented an improved method of making tungsten filaments. The tungsten filament outlasted all other types of filaments and Coolidge made the costs practical The first frosted lightbulbs were produced. (2011 About.com, a part of The New York Times Company ) There are a couple of other interesting things about the invention of the light bulb: While most of the attention was on the discovery of the right kind of filament that would work, Edison actually had to invent a total of seven system elements that were critical to the practical application of electric lights as an alternative to the gas lights that were prevalent in that day. These were the development of: 1. the parallel circuit, 2. a durable light bulb, 3. an improved dynamo, 4. the underground conductor network, 5. the devices for maintaining constant voltage, 6. safety fuses and insulating materials, and 7. light sockets with on-off switches. Before Edison could make his millions, every one of these elements had to be invented and then, through careful trial and error, developed into practical, reproducible components. The first public demonstration of the Thomas Edison's incandescent lighting system was in December 1879, when the Menlo Park laboratory complex was electrically lighted. Edison spent the next several years creating the electric industry. (2011 About.com, a part of The New York Times Company ) Sivu 7 / 12

8 Teknologian kehittymisestä yleisesti Arthur, Brian W., Teknologian luonne (2009) Kannisto, E.M.K., 2011, From Ideas To Innovations: How A Network Of Experts Develops Ideas, paper in NES Conference 2011, submitted): jossa n= uuden teknologian hyödyntämiseen käytettävissä olevan ja käyvän aiemman teknologian kokonaismäärä k= uuden teknologian tarvitsema aiemman teknologian määrä Sivu 8 / 12

9 IDEASTA INNOVAATIOKSI Yhden ihmisen yhdestä ideasta saadaan kaupallistettava innovaatio vasta usean muun ihmisen yhteistyöllä, ideoilla ja suunnittelulla Sivu 9 / 12

10 Sivu 10 / 12

11 Sivu 11 / 12

12 Kuva: Keksintösäätiön Tuoteväylä (lähde: Keksintösäätiö) Sivu 12 / 12