Aikuiskasvatustieteen osuuden tehtävät artikkeleineen

Transkriptio

1 Monimuoto-opinnot P 1. Johdatus kasvatustieteisiin (3 op) Aikuiskasvatustieteen opintomoniste Aikuiskasvatustieteen osuuden tehtävät artikkeleineen Tavoitteena on tutustua aikuiskasvatustieteeseen kolmen teeman avulla. Niitä ovat aikuiskasvatuksen traditiot ja historiallinen kehitys, aikuiskasvatustieteen kehityslinjat, ajankohtainen keskustelu aikuiskasvatuksen tutkimisesta. Jokaiseen teemaan liittyy oppimateriaalia: opettajan laatima ääniluento ja tämän opintomonisteen sisältämät artikkelit. Materiaalit on koostettu niin, että sen kautta välittyy useita eri näkökulmia aikuiskasvatustieteeseen ja aikuiskasvatustutkimukseen. Tarkoitus on, että teemapäiväkirjan kirjoittamista ohjaavat kysymykset innostavat oppimateriaalien sisältämän tiedon valikointiin, prosessointiin, tulkintaan sekä omakohtaisen ymmärryksen muodostamiseen siitä, mitä aikuiskasvatus ja sitä tutkiva aikuiskasvatustiede on ollut ja mitä se on tänä päivänä. Aikuiskasvatustiedettä käsittelevään raporttiin opiskelija lopulta tiivistää aikuiskasvatustieteen osuudesta saamansa keskeisen annin. Opettaja avaa aikuiskasvatustieteen osuuden ääniluennolla Orientointia aikuiskasvatustieteeseen ja sen opiskeluun. Kuuntele luento opintoryhmässäsi tuutorin ohjauksessa vasta Taina Lehtisen ääniluennon kuuntelun jälkeen. Lue ja prosessoi sitten sinulle tämän monisteen ohessa toimitetettujen artikkeleiden sisältöjä vaiheittain ja kirjoita löydöksistäsi teemapäiväkirjaan ja myöhemmin raporttiin. Artikkelit ovat: Raudaskoski, P. 2006a. Aikuiskasvatus käsitteenä ja toimintana. Helsingin yliopisto. Avoin yliopisto. Raudaskoski, P. 2006b. Aikuiskasvatus oppiaineena ja tieteenalana - aikuiskasvatustieteen kehitysvaiheet. Helsingin yliopisto. Avoin yliopisto. Raudaskoski, P. 2006c. Aikuiskasvatustiede nykyään ajankohtaista keskustelua tutkimuksesta. Helsingin yliopisto. Avoin yliopisto. Eteläpelto, A Aikuiskasvatustutkimuksen haasteet ammatillisen identiteetin tukemisessa ja oppimisyhteisöjen rakentamisessa. Virkaanastujaisluento Jyväskylän yliopisto. Saatavilla myös www-muotoisena Eteläpellon kotisivuilta viitattu Filander, K. (2005) Tutkimuksen muuttuvat tähtäyspisteet. Teoksessa (toim. Heikkinen, A.) Aikuiskasvatuksen tutkimuspolut. Helsinki: Kansanvalistuseura ja Aikuiskasvatuksen Tutkimusseura, Aikuiskasvatustieteen osuuden tehtävät: Vastaa tässä opintomonisteessa esitettyihin kysymyksiin tai kysymyssarjoihin aina sen lähteen perusteella, joka kysymyksen yhteydessä on mainittu lähteeksi. Täytä ensin teemapäiväkirjaa vastaten esitettyihin kysymyksiin ja laadi vasta lopuksi raportti, jossa kokoat yhteen hahmot- 1

2 tamiasi asioita ja pohdit omaa suhdettasi lukemaasi. Ohjeita teemapäiväkirjan ja raportin tekemiseen Aikuiskasvatustieteen osuuden työmäärä on 40 tuntia. Sinun kannattaa käyttää n. yli puolet tuosta ajasta lukemiseen ja tiedon prosessointiin vaikkapa ryhmässä ja teemapäiväkirjassa. Raportin kirjoittamiselle kannattaa jättää yksi kokonainen työpäivä eli vähintään 8 tuntia. Lue materiaalia, pohdi asioita ja kirjoita teemapäiväkirjaasi useana päivä jakson aikana; pyri syvälliseen orientaatioon ja kriittisyyteen. Selvitä itsellesi käytettävien käsitteiden sisällöt saadaksesi työvälineitä asioiden käsittelyyn. Hakeudu opintoryhmääsi ja selvennä epäselväksi jääneitä asioita ja käsitteitä yhdessä tuutorin ja toisten opiskelijoiden kanssa. Pyri analysoimaan opiskeltavia asioita useamman tutkijan näkökulmasta. Muista perustella mielipiteesi ja näkemyksesi! Teemapäiväkirjan kirjoittamisen helpottamiseksi on laadittu kuhunkin teemaan liittyviä kysymyksiä. Vastaa kysymyksiin luettuasi aina kunkin artikkelin. Teemapäiväkirjaan tallennat omakohtaisesti ymmärrettyä tietoa. Kirjoita siis omin sanoin, äläkä tyydy vain artikkeleiden lauseiden toistoon sellaisenaan. Tärkeintä teemapäiväkirjassa on pohdiskeleva ja reflektiivinen ote materiaalin pohjalta. Teemapäiväkirjan laatimiseen ei ole kovin muodollisia teknisiä ohjeita, oleellista on, että sen kirjoittamisen jälkeen voit itse paneutua tekstiisi ja laatia raportin. Molemmat jakson osuuksien (yleinen ja aikuiskasvatustiede) teemapäiväkirjat on hyvä pitää toisistaan erillisinä. Niistä tulisi käydä ilmi kummasta jakson osuudesta, prosessoitavista teemoista ja kysymyksistä on kysymys. Päiväkirjaa täyttäessä on hyvä jokaiseen uuteen aloitukseen tai teeman käsittelyyn lisätä päivämäärä ja miksei myös ne lähteet, joita on hyödyntänyt kysymyksiin vastattaessa. Sinun kannattaa tallentaa itsellesi yksi versio lähettämästäsi päiväkirjasta ja raportista, jotta varmistat, että sinulle itsellesi jää arvokasta tietoa siitä, miten olet tämän opintojakson aikana ymmärtänyt keskeiset teemat ja mihin ymmärryksesi perustuu. Voit hyödyntää eteenkin raporttia kirjoittaessasi tieteellistä kirjoittamista käsitteleviä ohjeita liittyen otsikointiin, jäsentelyyn, ulkoasuun ja lähteiden merkitsemiseen eli erityisesti lukuja 3-4 ja lukuja 5-8. Tieteellisestä kirjoittamisesta annettujen ohjeiden täydellistä noudattamista ei vielä näin opintojen alussa voi vaatia. On kuitenkin hyvä, että aloitat heti opintojen käynnistyttyä perehtymisen ohjeisiin ja niiden tietoisen käytön harjoittelun eteenkin kirjoittaessasi raporttia. Viitatessasi aikuiskasvatustieteen osuuden opettajan kirjoittamiin artikkeleihin, voit käyttää esim. merkintää Raudaskoski 2006a, jolloin opettaja tietää että ajatuksesi on peräisin vaikkapa artikkelista Aikuiskasvatus käsitteenä ja toimintana. Voi myös kirjoittaa, vaikkapa, että Tuomisto jaksottaa aikuiskasvatuksen kehitysvaiheet Raudaskosken (2006a) artikkelissa seuraavasti. Kirjallisten töiden laatimisen tekniset ohjeet löydät kasvatustieteiden (yleinen ja aikuiskasvatustiede) yleisestä oppaasta. Teemapäiväkirjaan kirjoitettavan tekstin määrä saattaa vaihdella kirjoitustavan mukaan. Suositeltavaa olisi jos teemapäiväkirjaan syntyisi tekstiä ainakin 10 sivua. Raporttiin 5-6 sivua tai liuskaa. Yksi sivu tai liuska on 2500 merkkiä välilyönteineen. 2

3 Teemapäiväkirjassa pohdittavat kysymykset: 1. kysymyssarja Kuuntele opintoryhmässäsi tuutorin johdolla sovittuna ajankohtana Raudaskosken nauhoittama äänitiedosto (2006) ja kuuntele sitä myös mahdollisuuksien mukaan yksinäsi. Vastaa sitten seuraaviin kysymyksiin.: a) Mitä asiat jäivät päällimmäisenä mieleen, kun kuuntelit äänitiedoston? b) Millaisia ajatuksia äänitiedoston sisältö sinussa herätti? c) Millaista keskustelua opintoryhmässäsi virisi, kun kuuntelitte äänitiedoston yhdessä? 2. kysymyssarja Lue ensin Raudaskosken (2006a) laatima artikkeli Aikuiskasvatus käsitteenä ja toimintana ja vastaa teemapäiväkirjassasi seuraaviin kysymyksiin: a) Millaisiin haasteisiin aikuiskasvatus on pyrkinyt vastaamaan aina 1800-luvun lopusta nykypäivään asti eli miksi aikuiskasvatusta on tarvittu yhteiskunnassamme? b) Pohdi teemapäiväkirjassa, mitä yhteistä on käsitteillä vapaa kansanvalistus ja aikuiskoulutus c) Pohdi teemapäiväkirjassa, mitä yhteistä on käsitteillä vapaa kansansivistystyö tai vapaa sivistystys ja, aikuiskasvatus. 3. kysymyssarja Lue Raudaskosken (2006b) laatima artikkeli Aikuiskasvatus oppiaineena ja tieteenalana ja vastaa teemapäiväkirjassasi mahdollisimman tiivisti ja ytimekkäästi seuraaviin kysymyksiin: a) Miten suomalainen aikuiskasvatustiede (esim. sen tutkimuskohteet) ja sen opetus (esim. sisällöt) ovat kehittyneet 1920 luvulta lähtien aina 1990-luvulle asti. b) Miten Engeströmin ja Tuomiston näkemykset aikuiskasvatustieteen opinnoista eroavat mielestäsi toisistaan? c) Millaisia tietoja ja taitoja sinä etsit aikuiskasvatustieteestä?, d) Mitä sinun mielestäsi aikuiskasvatustieteen opinnoissa pitäisi opettaa? Miksi? 4. kysymyssarja Lue Raudaskosken (2006c) laatima artikkeli Aikuiskasvatustiede nykyään ajankohtaista keskustelua tutkimuksesta sekä Eteläpellon (2004) virkaanastujaispuhe Aikuiskasvatustutkimuksen haasteet ammatillisen identiteetin tutkimisessa ja oppimisyhteisöjen rakentamisessa ja Filanderin (2005) artikkeli Tutkimuksen muuttuvat tähtäyspisteet. Vastaa sen jälkeen seuraaviin kysymyksiin teemapäiväkirjassasi: a) Mitä yhtäläisyyksiä ja eroavaisuuksia ymmärrät olevan eri tutkijoiden näkemyksissä aikuiskasvatustieteestä ja sen tutkimuskohteista? b) Millaista muotokuvaa aikuisoppijasta ja hänen oppimisestaan voidaan piirtää nykyisten aikuiskasvatuksen teorioiden ja paradigmojen valossa?(ks. erityisesti Raudaskosken artikkelin luku 1.3) c) Mitkä aikuiskasvatukselliset ilmiöt ja aikuiskasvatustieteen osa-alueet sinua kiinnostavat, miksi kiinnostavat? d) Mitkä ovat suomalaisen aikuiskasvatustutkimuksen painopistealueet nykyään. Millaisia eri käsitteitä eri tutkijat käyttävät jäsentäessään ja määritellessään tutkimuskohdettaan? 3

4 e) Mitä Helsingin yliopiston aikuiskasvatustieteen professori Yrjö Engeströmin mukaan on syytä erityisesti tutkia, miten? Millaisia perusteluja Engeström esittää tutkimuksilleen? Huom! Engeströmin näkemyksiä oppimisesta ja tutkimuksesta löytyy myös äänitiedostosta! Suosittelen em. kysymysten pohdintaa myös opintoryhmässä niiltä osin kuin katsotte ja koette itse tarpeelliseksi! Raportissa pohdittavat kysymykset Aikuiskasvatustieteen osuuden kohdalla raportti on eräänlainen lopputehtävä, jota tehdessäsi joudut kokoamaan yhteen tähän asti tuottamiasi ajatuksia. Palaa kirjoittamaasi teemapäiväkirjaan ja lue tuotoksesi uudelleen. Kirjoita tämän jälkeen 5-6 sivuinen raportti pohtien alla olevia kysymyksiä. 1. Mitä olen hakemassa aikuiskasvatustieteestä, mitkä ovat oma tavoitteesi ja pyrkimyksesi aikuiskasvatustieteen suhteen? (esim. mitä haluaisin opiskella tai tutkia tarkemmin) 2. Miksi etsin tiettyjä asioita? 3. Miten luulen, että voin parhaiten saavuttaa tavoitteeni? Voit otsikoida raportin haluamallasi tavalla! Sinun kannattaa heti raportin alussa johdatella lukija siihen aikuiskasvatustieteeseen, joka sinulle on aikuiskasvatustieteen osuuden aikana hahmottunut. Peilaa omia ajatuksia, tavoitteitasi sekä niiden toteuttamistapojasi juuri tuohon rakentuneeseen kokonaisymmärrykseesi. Hyödynnä raporttia laatiessasi tämän monisteen lopussa olevia tarkempia arviointikriteereitä, kirjoittamisesta annettuja teknisiä ohjeita sekä mahdollisuuksien mukaan lähteiden merkitsemisestä annettuja ohjeita Palauta aikuiskasvatustieteen osuuden raportti viimeistään kalenteriin merkattuna palautuspäivänä sovitulla tavalla. Aikuiskasvatustieteen osuuden tehtävien (raportti teemapäiväkirjoineen) tarkemmat arviointikriteerit seuraavalla sivulla: Hyväksytty raportti ja teemapäiväkirja: Opiskelija on vastannut teemapäiväkirjassaan kaikkiin asetettuihin kysymyksiin sekä osannut monipuolisesti ja luovasti hyödyntää oppimateriaalia. Teemapäiväkirjasta selviää, että ääniluennon sisältöä on kuunneltu ja pohdittu. Raportti on sisällöllisesti kattava, tiivis sekä hyvin annetuissa kysymyksissä pysyttelevä. Se pohjautuu teemapäiväkirjassa esitettyihin löydöksiin ja pohdintoihin. Raportista näkee heti, että kirjoittaja on tutustunut laaja-alaisesti aikuiskasvatustieteeseen ja hänellä on ollut aikaa sisäistää ja jäsentää oppimateriaalin sisältö omakohtaiseksi tietämiseksi. Opiskelija johdattelee raportin alussa lukijan aikuiskasvatustieteeseen sekä pohtii omia kiinnostuksen kohteitaan, tavoitteitaan sekä motiivejaan ja sitä, kuinka tavoitteensa saavuttaisi. Vastaus on rakenteeltaan erittäin selkeä ja johdonmukaisesti etenevä. Joidenkin vastauksiin sisältyy myös kriittisiä pohdintoja. Lisäksi kaikki esitetyt keskeiset käsitteet on avattu lukijalle. Tekstin sisäiset lähteet on merkattu pyrkien noudattamaan annettuja ohjeita; lähdeluettelokin löytyy raportin lopusta. Täydennettävä raportti teemapäiväkirjoineen Teemapäiväkirjaa ja/tai raporttia on mahdollista täydentää yhden kerran opettajan antamien ohjeiden mukaisesti. Uudesta palautuspäivästä sovitaan aina opettajan kanssa. Mikäli suoritus ei täydennyksen jälkeenkään täytä työlle asetettuja vaatimuksia, jakso on uusittava. Täydennettäväksi määritellyssä teemapäiväkirjassa saattaa olla niin, että opiskelija on vajavaisesti vastannut asetettuihin kysymyksiin sekä hyödyntänyt oppimateriaalia riittämättömästi. Raportti on sisällöltään joko liian suppea tai liian rönsyilevä. Se ei ole rakenteeltaan sekava ja epäjohdonmukainen. Opiskelija ei johdattele lukijaa hah- 4

5 mottamaansa aikuiskasvatustieteeseen. Raportti pohjautuu heikosti teemapäiväkirjassa esitettyihin löydöksiin ja pohdintoihin. Raportista näkee, että opiskelija ei ole riittävästi perehtynyt äänitiedoston ja artikkeleiden sisältöön, vaan poiminut vastauksia kysymyksiin sieltä täältä. Ilmaisutapa on löysää, eikä aina kovin asiallista, vaan jää liiaksi arkipuheen tasolle. Opiskelija luettelee hajanaisesti kiinnostuksen kohteitaan, tavoitteitaan, mutta ei aina riittävästi täsmennä, miten aikoo tavoitteensa saavuttaa. Keskeiset käsitteitä ei ole aina avattu. Lisäksi lähdemerkinnät sekä lähdeluettelo puuttuvat kokonaan. Lähteiden merkitsemistä ei ole edes yritetty harjoitella. Esityksessä saattaa olla kirjoitusvirheitä, jolloin luettavuus kärsii. Hylätty raportti teemapäiväkirjoineen Teemapäiväkirja on täydennyksen jälkeenkin sisällöllisesti erittäin suppea ja virheellisiä tulkintoja sisältävä, niukkasanaisesti sekä epäjohdonmukaisesti kirjoitettu. Raportissa ei vastata vieläkään riittävästi kysymyksiin. Raportissa ei vastata annettuihin kysymyksiin ja se sisältää runsaasti suoria lainauksia oppimateriaaleista. Täydennyspyytöä ei ole noudatettu. Oppimistehtävä tai tenttivastaus hylätään myös, mikäli vastauksessa havaitaan vilppiä. Oppimistehtävät ja tenttivastaukset ovat yksilösuorituksia, joten kahden tai useamman opiskelijan osittain tai kokonaan identtiset vastaukset johtavat hylkäämiseen. 5