Espoon liikenneonnettomuudet 2015

Transkriptio

1 Espoon liikenneonnettomuudet 2015 Kuva: Liikenneturva/ Nina Mönkkönen Antti Udd, Eija Yli-Halkola ja Christel Kautiala Destia Oy

2

3 YHTEENVETO Tässä raportissa on tarkasteltu vuonna 2015 Espoon kaupungin alueella tapahtuneita poliisin raportoimia tieliikenneonnettomuuksia ja seurattu onnettomuusmäärän kehitystä vuodesta 1962 sekä tarkemmin vuosina Poliisin tietoon on arvioitu tulevan kaikki kuolemaan johtaneet onnettomuudet ja noin 20 % henkilövahinkoihin johtaneista onnettomuuksista. Eri onnettomuustyyppien tietoon tulossa on eroja. Huonoin peittävyys on yksittäisonnettomuuksissa loukkaantuneista polkupyöräilijöistä. Espoon kaupungin alueella tapahtui vuonna 2015 poliisin tilastojen mukaan yhteensä 393 liikenneonnettomuutta. Onnettomuuksista noin 23 % johti henkilövahinkoihin (92 kpl), neljä johti kuolemaan ja 88 johti loukkaantumiseen. Henkilövahinkoon johtaneissa onnettomuuksissa kuoli neljä ja loukkaantui 121 henkilöä. Onnettomuuksien kokonaismäärä on pienentynyt vuodesta 2014 (2014 tapahtui 483 onnettomuutta). Kanta Leppävaarassa tapahtui 11 % (35 kpl) Espoon kaikista onnettomuuksista (10 % vuonna 2014). Kanta Leppävaaran onnettomuusmäärä vuonna 2014 oli edellisvuoteen verrattuna pienempi (43 kpl vuonna 2014). Toiseksi eniten onnettomuuksia tapahtui Kanta-Espoossa (23 kpl). Onnettomuusmäärät nousivat hieman Saunalahden ja Kalajärvi-Lakiston tilastoalueilla. Muilla tilastoalueilla onnettomuusmäärät laskivat vuodesta Vuonna 2015 tapahtuneista onnettomuuksista noin 48 % (189 kpl) tapahtui maanteillä ja 45 % (178 kpl) katuverkolla. Yksityisteillä ja muilla liikennealueilla tapahtui noin 7 % kaikista onnettomuuksista (26 kpl). Henkilövahinkoon johtaneissa onnettomuuksissa kuoli tai loukkaantui yhteensä 125 henkilöä, mikä on hieman vähemmän kuin vuonna 2014 (130 kpl). Uhrit ovat olleet pääasiassa henkilöautojen kuljettajia tai matkustajia (74 kpl, 59 %). Kevyen liikenteen uhreja oli 31 % (12 jalankulkijaa, 17 polkupyöräilijää ja 10 mopoilijaa). Vuonna 2015 tapahtui 26 onnettomuutta, joissa joku osallisista oli alkoholin vaikutuksen alaisena. Tämä on noin 7 % kaikista onnettomuuksista. Onnettomuuksista kymmenen johti henkilövahinkoihin ja loput 16 johtivat omaisuusvahinkoihin. Alkoholionnettomuuksien uhreja oli kaikkiaan 15 henkilöä, mikä on 12 % kaikista uhreista. Alkoholionnettomuuksien määrä kasvoi yhdellä vuodesta 2014.

4 SAMMANDRAG Denna rapport innehåller uppgifter om vägtrafikolyckor som kommit till polisens kännedom i Esbo år Dessutom har utvecklingen av olycksfall granskats sedan 1962 och mer exakt under perioden Till polisens kännedom kommer vanligtvis alla trafikolyckor som lett till dödsfall och 20 % som lett till personskador. Under år 2015 inträffade i Esbo stad sammanlagt 393 trafikolyckor enligt polisens statistik. Av olyckorna ledde 23 % till personskador: fyra till döden och 88 till lindrigare skador. I personskadeolyckorna omkom fyra människor och 121 skadades. Totala antalet olyckor har minskat sedan 2014 (2014 inträffade 483 olyckor). Under 2015 inträffade ungefär 11 % (35 st) av alla Esbos olyckor i Stam Alberga (10 % år 2014). Antalet av olyckor i Stam-Alberga 2014 var lägre jämfört med förra året ( st). På följande plats kommer Egentliga- Esbo (Kanta-Espoo) (23 stl). Olycksantalet steg lite i Bastviken och Kalajärvi-Lakisto området. På de övriga områdena har olyckorna minskat jämfört med år Under 2015 inträffade 48 % (189 st) av olyckorna på statens vägar och 45 % (178 st) på gatunätet. På privata vägar och andra transportområdena inträffade 7 % av alla olyckor (26 st). I personskadeolyckorna dödades eller sårades totalt 125 personer, viket är ungefär 4 % mindre än år 2014 (130 st). Offer var i huvudsak bilförare eller passagerare (74 st, 59 %) och lättrafikanter (31 %, 12 fotgängare, 17 cyklister och 10 mopedister). 26 olyckor (7 %) var alkoholrelaterade. Tio av olyckorna ledde till personskador, och de återstående 16 har lett till skador på egendom. Olycksoffrens antal var totalt 15 st, vilket är 12 % av alla offer. Alkohol-olyckornas antal steg med en olycka jämfört med år 2014.

5 Espoon liikenneonnettomuudet SISÄLTÖ YHTEENVETO 3 SAMMANDRAG 4 SISÄLTÖ 5 1 JOHDANTO 6 2 ONNETTOMUUSKEHITYS ESPOOSSA 7 3 ONNETTOMUUSAJANKOHDAT 9 4 ONNETTOMUUSPAIKKA Onnettomuuspaikka Onnettomuuksien kasaumapisteet Onnettomuuksien kasaumapisteiden parantamistoimenpiteet Onnettomuudet tilastoalueittain 13 5 ONNETTOMUUSLUOKKA Katuverkko Maantieverkko Kevyen liikenteen väylät Kuolemaan johtaneet onnettomuudet 16 6 ONNETTOMUUSOLOSUHTEET 18 7 ONNETTOMUUKSIEN OSALLISET Onnettomuuksien osalliset Alkoholin osuus onnettomuuksiin 22 8 ONNETTOMUUSKUSTANNUKSET 22 LIITE 1. KÄSITTEET JA MÄÄRITELMÄT 23 LIITE 1. Käsitteet ja määritelmät LIITE 2. Onnettomuuskasaumat vuosina LIITE 3. Onnettomuuksien tapahtumapaikat vuonna 2015 LIITE 4. Kevyen liikenteen onnettomuuksien paikat vuosina LIITE 5. Kevyen liikenteen väylillä vuosina tapahtuneet onnettomuudet, joissa vähintään kaksi osallista ja osallisena jalankulkija, pyöräilijä tai mopo LIITE 6. Kevyen liikenteen onnettomuudet vuonna 2015 ja vuosina

6 6 Espoon liikenneonnettomuudet JOHDANTO Tässä raportissa on tarkasteltu vuonna 2015 Espoon kaupungin alueella tapahtuneita poliisin raportoimia tieliikenneonnettomuuksia ja seurattu onnettomuusmäärän kehitystä vuodesta 1962 sekä tarkemmin vuosina Poliisin tietoon on arvioitu tulevan kaikki kuolemaan johtaneet onnettomuudet ja noin 20 % henkilövahinkoihin johtaneista onnettomuuksista. Eri onnettomuustyyppien tietoon tulossa on eroja. Huonoin peittävyys on yksittäisonnettomuuksissa loukkaantuneista polkupyöräilijöistä. Onnettomuusanalyysi on laadittu Destia Oy:ssä jossa työhön ovat osallistuneet Antti Udd, ins. AMK Eija Yli-Halkola ja DI Christel Kautiala. Onnettomuusanalyysissä on käytetty Destian iliitu-palvelua. Espoon kaupungilta työn tilaaja on tutkija FM Tuomo Saarinen. Raportissa käytetyt käsitteet ja määritelmät ovat liitteenä 1.

7 Espoon liikenneonnettomuudet ONNETTOMUUSKEHITYS ESPOOSSA Espoon kaupungin alueella tapahtui poliisin tilastojen mukaan vuonna 2015 yhteensä 393 liikenneonnettomuutta. Onnettomuuksista noin 23 % johti henkilövahinkoihin: neljä kuolemaan ja 88 loukkaantumiseen. Henkilövahinkoon johtaneissa onnettomuuksissa kuoli neljä ja loukkaantui 121 henkilöä. Espoossa liikenneonnettomuuksien määrä on laskenut voimakkaasti vuoden 1989 huippuluvuista 2000-luvun alkuun asti. Vuodesta 2003 onnettomuuksien kokonaismäärä kasvoi voimakkaasti vuoteen 2011 asti (kuva 2.1). Kasvu aiheutui pääasiassa omaisuusvahinkoon johtaneiden onnettomuuksien lisääntymisestä. Vuonna 2011 onnettomuuksien määrä kääntyi laskuun (kuva 2.2) Onnettomuudet vähenivät edellisestä vuodesta myös vuonna Vuonna 2015 loukkaantumiseen johtaneita onnettomuuksia tapahtui hieman vähemmän kuin vuonna Kuolemaan johtaneet onnettomuudet nousivat vuonna 2015 edellisvuoden kolmesta onnettomuudesta neljään onnettomuuteen. Kuva 2.1. Espoon onnettomuuskehitys , onnettomuuksien kokonaismäärä ja onnettomuuksien uhrien määrä. (Lähde vuosina Espoon liikenneonnettomuudet 2006.)

8 8 Espoon liikenneonnettomuudet 2015 Kuva 2.2. Espoon onnettomuuskehitys , onnettomuuksien kokonaismäärä vakavuuden mukaan. Asukaslukuun suhteutettuna Espoossa tapahtuu huomattavasti vähemmän onnettomuuksia kuin koko maassa keskimäärin (kuva 2.3). Myös henkilöv a- hinkoon johtaneita onnettomuuksia tapahtuu Espoossa harvemmin kuin muualla Suomessa. Kuva 2.3. Espoon ja koko Suomen onnettomuuskehitys asukaslukuun suhteutettuna vuosina

9 Espoon liikenneonnettomuudet ONNETTOMUUSAJANKOHDAT Vuonna 2015 onnettomuuksia tapahtui eniten maaliskuussa. Kesäkuukausista vähiten onnettomuuksia tapahtui elokuussa. Henkilövahinkoon johtaneita onnettomuuksia tapahtui eniten maalis- ja marraskuussa. Onnettomuuksien tapahtuma-aika viikonpäivän ja kellonajan mukaan mukailee hyvin liikennemääriä. Eniten onnettomuuksia tapahtui iltaruuhkan aikaan kello Myös aamuruuhkan aikaan kello 8-9 tapahtui runsaammin onnettomuuksia. Keskipäivällä tapahtuvat onnettomuudet ovat hieman vähentyneet edellisestä vuodesta. Perjantai oli yleisin onnettomuuksien tapahtumapäivä, kuten se oli myös vuonna Henkilövahinkoon johtaneita onnettomuuksia tapahtui eniten tiistaisin. Sunnuntaina ja lauantaina tapahtui viikonpäivistä vähiten onnettomuuksia. Kuva 3.1 Onnettomuuden tapahtumakuukausi vuonna Kuva 3.2 Onnettomuuden viikonpäivä vuonna 2015.

10 10 Espoon liikenneonnettomuudet 2015 Kuva 3.3 Onnettomuuden kellonaika vuonna 2015.

11 Espoon liikenneonnettomuudet ONNETTOMUUSPAIKKA 4.1 Onnettomuuspaikka Vuonna 2015 tapahtuneista onnettomuuksista noin 48 % (189 kpl) tapahtui maanteillä ja 45 % (178 kpl) katuverkolla. Yksityisteillä ja muilla liikennealueilla tapahtui noin 7 % kaikista onnettomuuksista (26 kpl). Maanteiden onnettomuuksista reilu puolet tapahtui pääväylillä (103 kpl, tienumerot 1-103). Kaikkien vuonna 2015 tapahtuneiden onnettomuuksien tapahtumapaikat esitetään onnettomuusluokittain liitteessä 3. Liitteessä 4 on esitetty kevyen liikenteen onnettomuuksien tapahtumapaikat onnettomuusluokittain vuonna 2015 ja liitteessä 6 myös vuosilta Liittymissä tapahtui 83 onnettomuutta eli noin 21 % kaikista onnettomuuksista. Liittymäonnettomuuksien määrä laski edellisestä vuodesta noin 30 % (kuva 4.1). Vuonna 2015 liittymäonnettomuuksissa onnettomuuspaikalla oli useimmiten liikennevalot (39 kpl) tai kärkikolmio (31 kpl). Tasa-arvoisissa liittymissä, STOP-merkillä varustetuissa liittymissä ja kiertoliittymissä tapahtui jokaisessa yksi onnettomuus. Loput liittymät on luokiteltu muiksi liittymiksi, joita ovat esimerkiksi kevyen liikenteen väylien keskinäiset risteämiset. Onnettomuuksista noin 12 % (47 kpl) tapahtui pysäköintialueilla. Suojateillä tapahtui 26 onnettomuutta, joka on hieman vähemmän kuin vuonna (31 kpl vuonna 2014) Suojatieonnettomuuksista henkilövahinkoihin johti 22 onnettomuutta. Eritasoliittymien rampeilla tapahtui 35, kevyen liikenteen väylillä kuusi ja silloilla ei yhtään onnettomuutta. Kuva 4.1. Liittymäonnettomuuksien kehitys ja risteysvarustus

12 12 Espoon liikenneonnettomuudet Onnettomuuksien kasaumapisteet Liitteenä 2 olevassa kartassa on esitetty kaikki Espoon alueella esiintyvät onnettomuuskasaumat vuosien onnettomuuksista. Onnettomuuksien kannalta paikka on katsottu ongelmalliseksi, jos 50 metrin säteellä on tapahtunut vähintään yksi kuolemaan johtanut onnettomuus tai vähintään kolme loukkaantumiseen johtanutta onnettomuutta tai yhteensä vähintään seitsemän onnettomuutta. Kohteiden ongelmallisuutta voidaan arvioida ns. ind5-luvun avulla. Ind5-tarkastelussa henkilövahinkoon johtaneiden onnettomuuksien kertoimena on 1 ja omaisuusvahinkoon johtaneiden onnettomuuksien kerroin 0,2. Ind5-tarkastelun avulla lasketut Espoon vaarallisimmat paikat on esitetty taulukossa 4.1 vaarallisuusjärjestyksessä. Taulukon numero vastaa liitteen 2 numerointia. Taulukko 4.1 Ind5-tarkastelun perusteella Espoon pahimmat onnettomuuskasaumapisteet vuosina Nro Tapahtumapaikka Kuolemaan johtanut kpl Loukkaantumiseen johtanut kpl Omaisuusvahinkoon johtanut kpl Yht. IND5 1 Kehä I, Turvesuontien liittymä ,76 2 Finnoontie, Puolarmetsänkadun liittymä ,32 3 Markkinakatu ,24 4 Espoontie ,12 5 Kehä I, Kurkijoentien liittymä ,08 6 Kehä II, Kuitinmäentien liittymä Kuitinmäentie, Suomenojan kiertoliittymä ,96 8 Finnoontie, Portin liittymä ,92 9 Leppävaarankatu ,92 10 Velskolantie, Sorvamäen liittymä ,84

13 Espoon liikenneonnettomuudet Onnettomuuksien kasaumapisteiden parantamistoimenpiteet Espoon kaupungilla on suunniteltu tai vuoden 2014 aikana tehty parantamistoimenpiteitä taulukon 4.1 pahimpiin onnettomuuspaikkoihin seuraavasti: 1. Kehä I:n ja Turvesuon liittymä tullaan jollakin aikavälillä parantamaan eritasoliittymäksi. Tarkkaa aikataulua hankkeen toteutumisesta ei kuitenkaan ole. 2. Piispansillan Iso-Omenan kohdasta on tehty katusuunnitelma. Pohjoisosa rakennetaan vuosina Metrokeskukseen liittyvät eteläosan järjestelyt valmistuvat vuosina Onnettomuudet tilastoalueittain Onnettomuuskehitystä on seurattu Espoossa tilastoalueittain. Tilastoalueiden rajoja on muutettu vuonna 2007, joten onnettomuustarkastelut tilastoalueittain eivät ole vertailukelpoisia aikaisempien vuosien tarkasteluihin nähden. Vilkkaimmat väylät (Länsiväylä, Turunväylä sekä Kehä I, II ja III) eivät sisälly tilastoalueisiin. Kaiken kaikkiaan vuonna 2015 tilastoalueille paikannettiin 332 onnettomuutta eli 84 % kaikista Espoon kaupungin alueella tapahtuneista onnettomuuksista. Kanta Leppävaarassa tapahtui noin 11 % (35 kpl) Espoon kaikista onnettomuuksista (noin 10 % vuonna 2014). Kanta Leppävaaran onnettomuusmäärä vuonna 2015 oli edellisvuoteen verrattuna pienempi (43 kpl vuonna 2014). Paljon onnettomuuksia on tapahtunut aikaisempien vuosien tapaan myös Kanta-Tapiolassa ja Kanta-Espoossa. Onnettomuusmäärät nousivat Saunalahden ja Kalajärvi-Lakiston tilastoalueilla vuodesta 2014 (yhteensä 26 tilastoaluetta). Saunalahdessa onnettomuusmäärä nousi vuoden 2014 kuudesta onnettomuudesta kahdeksaan onnettomuuteen. Kalajärvi- Lakistossa onnettomuusmäärä nousi vuoden 2014 viidestätoista onnettomuudesta 22 onnettomuuteen.

14 14 Espoon liikenneonnettomuudet 2015 Kuva 4.2 Espoon liikenneonnettomuudet vakavuuden mukaan tilastoalueittain ONNETTOMUUSLUOKKA 5.1 Katuverkko Espoon katuverkolla tapahtuneista onnettomuuksista hieman alle puolet (42 %, 75 kpl) on kirjattu luokkaan muu onnettomuus (kuva 5.1). Vuonna 2014 muita onnettomuuksia oli 44 %. Tässä luokassa yleisimmät onnettomuustyypit olivat vuonna 2015 peruutusonnettomuudet (8 kpl) ja tieltä suistuminen (9 kpl). Seuraavaksi yleisimmät onnettomuusluokat olivat yksittäisonnettomuudet (19 %, 34 kpl) ja polkupyöräonnettomuudet 11 %, 19 kpl). Espoon katuverkolla tapahtui kaksi kuolemaan johtanutta onnettomuutta, joiden onnettomuusluokka oli polkupyöräonnettomuus. Kevyen liikenteen onnettomuuksia (jalankulkija-, polkupyörä- ja mopedionnettomuudet) oli 22 % (40 kpl) kaikista onnettomuuksista. Kevyen liikenteen onnettomuuksissa seuraukset ovat yleensä vakavia. Henkilövahinkoon johtaneista onnettomuuksista yli puolet (65 %) oli kevyen liikenteen onnettomuuksia. Jalankulkijaonnettomuuksia oli 7 % (12kpl), mikä on lähes puolet vähemmän kuin vuonna 2014 (21 kpl). Mopedionnettomuuksia oli 5 % (9kpl), eli saman verran kuin vuonna Mopoauto-onnettomuudet eivät kuulu mopedionnettomuuksiin vaan muihin onnettomuuksiin. Vuoden 2015 aikana Espoossa ei tullut yhtään onnettomuutta, jossa mopoauto oli osallisena poliisin tietoon.

15 Espoon liikenneonnettomuudet Kuva 5.1 Onnettomuusluokat katuverkon onnettomuuksissa vuonna Maantieverkko Espoon alueella olevalla maantieverkolla (suurimmat väylät Kehä I, II ja III, Turunväylä ja Länsiväylä sekä paljon yhdysteitä) tapahtuneista onnettomuuksista yleisimpiä olivat peura-, peräänajo- ja yksittäisonnettomuudet (yhteensä 69 % (131 kpl) kaikista maanteillä tapahtuneista onnettomuuksista). Näistä onnettomuuksissa aiheutui 75 % maanteillä tapahtuneista henkilövahingoista. Vuonna 2015 Espoon maanteillä sattui kaksi kuolemaan johtanutta onnettomuutta, joista toinen oli jalankulkijaonnettomuus ja toinen oli yksittäisonnettomuus (kuva 5.2). Kevyen liikenteen onnettomuuksia tapahtui maantieverkolla yhteensä viisi kappaletta, joista neljä johti loukkaantumiseen ja yksi kuolemaan. Tämä oli 13 % kaikista maantieverkon henkilövahinkoon johtaneista onnettomuuksista. Maanteiden jalankulkija- ja polkupyöräonnettomuuksien määrä vuonna 2015 väheni vuoden 2014 määrästä yhdellä onnettomuudella. Kuva 5.2. Onnettomuusluokat maantieverkon onnettomuuksissa vuonna 2015.

16 16 Espoon liikenneonnettomuudet Kevyen liikenteen väylät Kevyen liikenteen väylillä tapahtui vuonna 2015 yksi kahden mopoilijan välinen onnettomuus, jossa loukkaantui yksi henkilö. Onnettomuus oli onnettomuustyypiltään peräänajo-onnettomuus. Vuonna 2015 tapahtui yksi mopoilijan ja polkupyöräilijän välinen onnett o- muus, jossa pyöräilijä loukkaantui. Onnettomuus oli onnettomuustyypiltään ohitusonnettomuus. Se tapahtui Vuoriharjuntien kevyen liikenteen väylällä. Mopoilijan ja polkupyöräilijän välisiä henkilövahinkoon johtaneita onnettomuuksia tapahtui myös vuonna 2014 yksi. Kevyen liikenteen väylillä tapahtui vuonna 2015 yksi kahden pyöräilijän välinen onnettomuus, jossa loukkaantui yksi henkilö. Onnettomuus tapahtui Uuskartanontien kevyen liikenteen väylällä. Vuonna 2014 polkupyörien välisiä onnettomuuksia ei tapahtunut yhtään. Poliisin tilastoihin ei päätynyt vuonna 2015 yhtään jalankulkijan ja pyöräilijän, tai jalankulkijan ja mopoilijan välistä onnettomuutta kevyen liikenteen väylällä. Vuonna 2014 tapahtui yksi jalankulkijan ja mopoilijan välinen loukkaantumiseen johtanut onnettomuus. Jalankulkijan ja pyöräilijän välisiä loukkaa n- tumiseen johtaneita onnettomuuksia ei tapahtunut vuonna 2014 yhtään. Liitteessä 5 on esitetty kartalla kevyen liikenteen väylillä vuosina tapahtuneet onnettomuudet, joissa on vähintään kaksi osallista ja osallisena on jalankulkija, polkupyöräilijä tai mopo. 5.4 Kuolemaan johtaneet onnettomuudet Espoossa tapahtui vuonna 2015 neljä kuolemaan johtanutta onnettomuutta, joissa kuoli yhteensä neljä henkilöä. Kaksi kuolemaan johtaneista onnettomuuksista tapahtui katuverkolla ja ne olivat onnettomuusluokiltaan polkupyöräonnettomuuksia. Ensimmäinen polkupyöräonnettomuuksista oli onnettomuustyypiltään kumoonajo ajoradalla, ja se tapahtui Raidekujan ja Sininärhentien risteyksessä huhtikuussa kello 18. Onnettomuus tapahtui päivänvalossa ja nopeusrajoitus oli onnettomuuspaikalla 30 km/h. Toinen polkupyöräonnettomuuksista tapahtui Kirkkojärventien ja Espoonkadun risteyksessä huhtikuussa klo 15 pyöräilijän ollessa suojatiellä. Onnettomuus sattui kirkkaalla ilmalla päivänvalossa tienpinnan ollessa paljas ja kuiva. Autoilija kääntyi vasemmalle ja törmäsi suojatietä samaan suuntaan aj a- vaan pyöräilijään. Kaksi onnettomuuksista tapahtui maantieverkolla ja ne olivat onnettomuusluokiltaan jalankulkija- ja yksittäisonnettomuus. Yksittäisonnettomuus onnettomuustyypiltään suistumisonnettomuus tapahtui Niipperintiellä lähellä Niipperinniittyä tammikuussa kello 6. Onnettomuushetkellä oli pimeää ja ajorata valaisematon. Tien pinta oli paljas. Nopeusrajoitus onnettomuuspaikalla oli 40 km/h..

17 Espoon liikenneonnettomuudet Jalankulkijaonnettomuus tapahtui Turuntiellä lähellä Kuninkaistentietä marraskuussa kello 16 jalankulkijan ollessa suojatiellä. Onnettomuus tapahtui päivänvalossa suojatietyömaalla, tienpinta oli kuiva ja ilma oli pilvipoutainen. Nopeusrajoitus onnettomuuspaikalla oli 30 km/h.

18 18 Espoon liikenneonnettomuudet ONNETTOMUUSOLOSUHTEET Onnettomuudet tapahtuivat pääosin hyvissä olosuhteissa. Useimmiten näkyvyys oli päivänvalossa hyvä. Henkilövahinkoon johtaneista onnettomuuksista valtaosa (76 %) tapahtui päivänvalolla tai tien ollessa valaistu (13 %). Kaikista henkilövahinkoon johtaneista onnettomuuksista tapahtui kuivalla tiellä 60 % ja märällä 27 %. Vaativissa olosuhteissa lumisella, sohjoisella tai jäisellä pinnalla tapahtui 4 % kaikista onnettomuuksista. Kaikista onnettomuuksista 10 % tapahtui vesi-, lumi- tai räntäsateella. Useimmiten sää oli kirkas tai pilvipoutainen. Kuva 6.1 Valoisuus onnettomuushetkellä vuonna Paljas,kuiva Tiekeli onnettomuuspaikalla Luminen Sohjoinen Ajourat paljaat Ei tietoa Kuolemaan joht. Loukkaant.joht. Omaisuusvah.joht. kpl Kuva 6.2 Tien pinta onnettomuushetkellä vuonna 2015.

19 Espoon liikenneonnettomuudet Kuva 6.3 Sää onnettomuushetkellä vuonna 2015.

20 20 Espoon liikenneonnettomuudet ONNETTOMUUKSIEN OSALLISET 7.1 Onnettomuuksien osalliset Vuonna 2015 henkilövahinkoon johtaneissa onnettomuuksissa oli osallisena yhteensä 206 henkilöä, mikä on 11 % vähemmän kuin vuonna Henkilövahinkoon johtaneiden onnettomuuksien osallisista suurin osa oli kuljettajana tai matkustajana henkilöautossa (147 osallista). Kevyen liikenteen osalta mopedien osallisten osuus on laskenut, mutta pyöräilijöiden osuus on kasvanut. Jalankulkijoiden osuus on lähes puolittunut. Taulukossa 7.1 on esitetty henkilövahinkoon johtaneiden onnettomuuksien osallisten määrät. Taulukko 7.1. Henkilövahinkoon johtaneiden onnettomuuksien osallisten kulkumuoto vuosina 2014 ja kpl 2015 %- osuus 2014 kpl 2014 %- osuus Muutos Auto kuljettaja % % -15 % Auto matkustaja % % 3 % Moottoripyörä 11 5 % 12 5 % -8 % Mopedi 14 7 % 16 7 % -13 % Pyöräilijä 18 9 % 14 6 % 29 % Jalankulkija 12 6 % % -48 % Muu kulkuneuvo 4 2 % 0 0 % Yhteensä % % -11 % Onnettomuuksissa mukana olleiden ikäjakauma noudattelee ikäluokan osuutta koko väestöstä (kuva 7.1). Nuoria osallisia oli suhteessa hiukan enemmän kuin vanhempia ikäryhmiä. Mopoikäisille ja vasta henkilöauton ajokortin saaneille nuorille tapahtuu tyypillisesti enemmän henkilövahinkoon johtaneita onnettomuuksia kuin kokeneemmille tienkäyttäjille (kuva 7.2).

21 Espoon liikenneonnettomuudet Kuva 7.1 Henkilövahinkoon johtaneissa onnettomuuksissa mukana olleiden ikäjakauma Espoossa vuonna 2015 sekä ikäluokan osuus koko väestöstä Kuva 7.2 Henkilövahinkoon johtaneissa onnettomuuksissa mukana olleiden ikäjakauma Espoossa vuonna 2015 kulkumuodon mukaan.

22 22 Espoon liikenneonnettomuudet Alkoholin osuus onnettomuuksiin Alkoholionnettomuuksien määrä kasvoi 2000-luvun alussa, mutta on nyt viime vuosina kääntynyt laskuun. Vuonna 2015 tapahtui 26 alkoholionnettomuutta, mikä on noin 7 % kaikista onnettomuuksista. Määrä on hieman suurempi kuin vuonna 2014 (25 kpl 5 %) 2013 (23 kpl, 4 %) ja 2012 (24 kpl, 4 %) ja selvästi pienempi kuin vuosina keskimäärin (58 kpl, 9,2 %). Alkoholionnettomuuksista henkilövahinkoihin johti kymmenen onnettomuutta (39 %), joka on hieman suurempi määrä kuin vuonna 2014 (36 %). Alkoholi oli mukana yhdessä kuolemaan johtaneessa onnettomuudessa. Alkoholionnettomuuksien uhreja oli kaikkiaan 15, joka on 12 % kaikista uhreista. Henkilövahinko-onnettomuuksista noin 10 %:ssa (10 kpl) oli alkoholin vaikutuksen alainen kuljettaja. Alkoholionnettomuuksissa yleisin onnettomuusluokka oli yksittäisonnettomuus (16 kpl). Muut onnettomuusluokat olivat peräänajo-onnettomuus (5 kpl), mopedionnettomuus (1 kpl) ja kääntymisonnettomuus (1 kpl). Kolme onnettomuutta on kirjattu luokkaan muu onnettomuus. Suurin osa alkoholionnettomuuksista tapahtui miehille (22 miestä). 8 ONNETTOMUUSKUSTANNUKSET Onnettomuuskustannukset ovat henkilövahinkoon johtaneissa onnettomuuksissa noin euroa ja omaisuusvahinkoon johtaneissa onnettomuuksissa noin euroa (Tieliikenteen onnettomuuskustannusten tarkistaminen, Trafi 2016). Kuntien maksettavaksi onnettomuuskustannuksista kohdistuu noin % mm. erilaisina sosiaali- ja terveystoimen menoina (mm. Valmixa 2006). Espoon kaupungin alueella tapahtuneiden onnettomuuksien vuotuiset onnettomuuskustannukset olivat vuonna 2015 noin 29,0 milj. euroa, josta kaupungin osuus on noin 5,8 milj. euroa. Kunnan kustannuksista suurin osa kohdistuu terveys- ja sosiaalitoimelle.

23 Espoon liikenneonnettomuudet LIITE 1. KÄSITTEET JA MÄÄRITELMÄT Liikenneonnettomuus on omaisuusvahinkoihin ja/tai henkilövahinkoihin johtanut kulkuneuvon liikkumisesta aiheutunut liikennetapahtuma, jossa on osallisena ainakin yksi liikkuva (tie-, vesi-, ilma-, raide-) kulkuneuvo. Tieliikenneonnettomuus on omaisuusvahinkoihin ja/tai henkilövahinkoihin johtanut kulkuneuvon liikkumisesta aiheutunut tapahtuma, joka on sattunut tieliikennelain mukaan yleiselle liikenteelle tarkoitetulla tai yleisesti liikenteeseen käytetyllä tiellä tai alueella ja jossa on osallisena ainakin yksi liikkuva kulkuneuvo. Omaisuusvahinkoihin johtaneella liikenneonnettomuudella tarkoitetaan sellaista liikenneonnettomuutta, jonka seurauksena kukaan ei ole kuollut eikä vammautunut. Henkilövahinkoihin johtaneella liikenneonnettomuudella tarkoitetaan sellaista liikenneonnettomuutta, jonka seurauksena joku on kuollut tai vammautunut. Kuolemaan johtaneella liikenneonnettomuudella tarkoitetaan sellaista liikenneonnettomuutta, jonka seurauksena joku on kuollut 30 vrk:n kuluessa onnettomuudesta. Loukkaantumiseen johtaneella liikenneonnettomuudella tarkoitetaan sellaista liikenneonnettomuutta, jonka seurauksena kukaan ei ole kuollut, mutta joku on saanut sellaisia vammoja, joiden takia hänet on välittömästi viety tai hän on itse hakeutunut lääkärin hoitoon (esim. terveyskeskus, poliklinikka, sairaala). Liikenneonnettomuuden uhrilla tarkoitetaan henkilöä, joka on kuollut tai vammautunut liikenneonnettomuudessa. Liikenneonnettomuudessa kuolleeksi katsotaan henkilö, joka on menehtynyt liikenneonnettomuudessa saamiinsa vammoihin 30 vrk:n kuluessa onnettomuudesta. Liikenneonnettomuudessa loukkaantuneeksi katsotaan henkilö, joka ei ole kuollut, mutta on saanut sellaisia vammoja, joiden takia hänet on välittömästi viety tai hän on itse hakeutunut lääkärin hoitoon (esim. terveyskeskus, poliklinikka, sairaala). Liikenneonnettomuudessa osalliseksi katsotaan kulkuneuvo, joka törmää toiseen kulkuneuvoon, jalankulkijaan, eläimeen tai johonkin esteeseen kulkuneuvo, jossa joku kuolee tai vammautuu onnettomuuden seurauksena tai joka vahingoittuu jalankulkija, joka kuolee tai vammautuu onnettomuuden seurauksena kulkuneuvo ja jalankulkija, joka vaikuttaa onnettomuuden syntymiseen vaikka ei olisikaan välittömästi siinä osallisena.

24 ESPOO Onnettomuuskasaumat v tai useampi kuolemaan johtanutta onnettomuutta 3 tai useampi loukkaantumiseen johtanutta onnettomuutta 7 tai useampi omaisuusvahinkoon jotanutta onnettomuutta LIITE 2 3.

25

26

27 ESPOO Jalankulku- ja pyöräteillä v tapahtuneet onnettomuudet, joissa vähintään kaksi osallista ja osallisina Jalankulkija ja polkupyöräilijä ") Loukk.joht. 2 pyöräilijää Loukk.joht. Jalankulkija ja mopo ") Loukk.joht. Pyöräilijä ja mopo ^_ ^_ ") ") ") Loukk.joht. 2 mopoa ^_ Loukk.joht. ") LIITE 5 ESPOO / Karttakeskus Oy, Lupa L4377 kaupunkitekniikan keskus Liikennevirasto 2015

28 LIITE 6 ± ,5 Kilometriä ESPOO Kevyen liikenteen onnettomuudet v Kevyen liikenteen onnettomuudet v Mopedionn. Polkupyöräonn. Jalankulkijaonn. Mopedionn. Polkupyöräonn. Jalankulkijaonn. Karttakeskus Oy, Lupa L4377 Liikennevirasto 2015 ESPOO / kaupunkitekniikan keskus